Jyväskylän lentoaseman ympäristölupa, Jyväskylä (ent. Jyväskylän maalaiskunta).

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 72/09/1 Dnro ISY-2008-Y-90 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Jyväskylän lentoaseman ympäristölupa, Jyväskylä (ent. Jyväskylän maalaiskunta). HAKIJAT Ilmailulaitos Finavia PL VANTAA Ilmasotakoulu PL TIKKAKOSKI TOIMINNAN SIJAINTI JA HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Jyväskylän lentoasema sijaitsee Jyväskylän Tikkakoskella 21 km:n etäisyydellä kaupungin ydinkeskustasta pohjoiseen. Äänekosken keskustaan on matkaa 25 km ja Laukaan keskustaan 14 km. Lentoaseman maa-alueet omistaa Suomen valtio ja niitä hallitsee Finavia. Ilmailulaitos Finavia ja Ilmasotakoulu hakevat yhdessä ympäristönsuojelulain mukaista toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa Jyväskylän lentoaseman nykyiselle sekä tulevalle toiminnalle ennustetilanteeseen vuoteen 2025 saakka. Lupahakemuksen piiriin kuuluu Finavian ylläpitämän lentoaseman toiminta seuraavin osin: Lentoaseman kenttäalueen liikenne (ilma-alukset sekä maaliikenne) ja niiden aiheuttamat ympäristövaikutukset lentoaseman välittömässä läheisyydessä. Asematasojen, rullausteiden ja kiitoteiden kunnossapito. Kunnossapitokaluston käyttö- ja huoltotoiminta. Ilma-alusten jäänesto- ja poistokäsittely. Kenttäalueiden palo- ja pelastuspalvelut sekä paloharjoitusalue ja sen käyttäminen. Finavian käyttämien kemikaalien ja polttoaineiden varastointi ja käyttö. Finavian tilojen energiankulutus ja vedenhankinta. Toiminnassa syntyvät jätteet. Sotilaslentotoiminnan osalta ympäristölupahakemuksen piiriin kuuluvat lentoaseman välittömässä läheisyydessä tapahtuvat Ilmavoimien toiminnot (esimerkiksi asematasoilla tapahtuva lentokoneiden käyttöhuolto, tankkaustoiminta sekä lentämiseen kiinteästi liittyvä

2 palo- ja pelastustoiminta) ja lentotoiminnan aiheuttamat ympäristövaikutukset lentoaseman välittömässä läheisyydessä. 2 Alueella olevat muut toiminnot, jotka eivät kuulu lupahakemuksen piiriin: Kaupallisten lentoyhtiöiden muu kuin lentotoiminta lentoasemalla. Lentokoneiden huolto- ja korjaustoiminta sekä niihin liittyvät hallitilat. Lentoyhtiöiden rahtikuljetuksiin liittyvät terminaalitilat. Muiden toiminnanharjoittajien toiminta lentoasemalla. Tiehallinnon hallinnoimat lentoaseman tieyhteydet päätieverkkoon. Oy Shell Ab Ilmailu, teollisen polttoaineen varastointi ja tankkaustoiminta. Tikkakosken Ilmasotakoulun lentotoimintaharjoitusalueen toiminnot. Ilmasotakoulun asematason ulkopuolella tapahtuvat toiminnot (esimerkiksi laajamittainen kemikaalien ja polttoaineiden varastointi, ulkona sijaitseva ampumarata, ajoneuvojen polttoaineiden jakeluasema tai muu sotilaallinen toiminta). Vapo Oy:n pellettilämpökeskus. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Hakemusta on täydennetty , ja LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Lentoasemalle tarvitaan ympäristölupa ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 12 b) perusteella. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristölupavirasto on toimivaltainen lupaviranomainen lentoasemaa koskevassa asiassa ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 7 b) nojalla. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Viemäröintisopimukset Jyväskylän lentoasemalla ei ole aikaisempia ympäristönsuojeluun tai sijoituspaikkaan liittyviä lupia. Finavia ja Jyväskylän maalaiskunta ovat tehneet sopimuksen Jyväskylän lentoaseman jätevesien johtamisesta Jyväskylän maalaiskunnan viemäriverkostoon ja edelleen Jyvässeudun jätevedenpuhdistamoon Nenäinniemeen. Puolustusministeriö ja Jyväskylän maalaiskunta ovat tehneet vedenhankintaa koskevan sopimuksen ja viemäröintiä koskevan sopimuksen Sopimukset koskevat myös Ilmasotakoulua; vesi otetaan omalta Köntyslammen vedenottamolta ja jätevedet johdetaan Jyväskylän maalaiskunnan viemäriverkostoon.

3 3 Puolustusvoimien ajoneuvojen polttoaineiden jakeluasema: Jakeluaseman toiminta perustuu Pääesikunnan teknillisen tarkastusosaston käyttölupaan Jakeluasemasta on tehty ympäristöilmoitus Keski-Suomen ympäristökeskukseen vuonna Jakeluasema on kunnostettu KTM:n määräysten mukaiseksi vuonna Puolustusvoimien ampumaradat Varuskunnan ampumaradoista on tehty ympäristöilmoitus vuonna Palavien nesteiden varastointi Lintujen torjuntalupa Lentopolttoaineiden varastoinnilla on Pääesikunnan teknillisen tarkastustoimiston antama varastointilupa, (282/Hh 9.19/ ). Lentopolttoaineiden varastosta on tehty ympäristöilmoitus vuonna Jyväskylän lentoasemalla on Keski-Suomen ympäristökeskuksen myöntämä lupa poiketa luonnonsuojelulain (1096/96) rauhoitussäännöksistä (DN:o 0901L0010/254). Lupa on voimassa vuoden 2010 loppuun asti. Maa- ja metsätalousministeriö on päätöksellään (DN:o 1931/722/2005) myöntänyt Finavialle luvan tappaa lentoasemilla lentoliikennettä vaarantavat rauhoitetut ja rauhoittamattomat eläimet. Lupa on voimassa vuoden 2010 loppuun asti. Seutukaava Alueella on ollut voimassa Keski-Suomen seutukaava (Ympäristöministeriön vahvistama ). Seutukaavassa lentoasema ja sitä ympäröivä alue on merkitty lentoliikenteen alueeksi (LL), jota ympäröi kaavaan merkitty lentomelualue (lm). Maakuntakaava Yleiskaava Ympäristöministeriö on vahvistanut Keski-Suomen liiton maakuntakaavan Maakuntakaavassa lentoaseman alue on merkitty lentoliikenteen alueeksi (LL) ja maakunnallista/seudullista tarvetta palvelevaksi lentopaikaksi. Alueella on voimassa MRL:n 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Lentoaseman ympärille on merkitty vuoden 2010 kokonaisliikenteen 55 db:n lentomelualue. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon melusta annetut ohjearvot. Alueelle ei tule suunnitella sijoitettavaksi uusia asuinalueita, sairaaloita yms. laitoksia tai muita sellaisia toimintoja, jotka ovat herkkiä melulle. Jyväskylän lentoasema sijaitsee entisen Jyväskylän maalaiskunnan alueella. Lisäksi sen vaikutusalueeseen kuuluu kaavoituksellisesti Laukaan kunta. Jyväskylän maalaiskunnalla ei ole ollut alueella yleiskaavaa. Laukaan kunnalla on valmisteilla lentokentän pohjoispuo-

4 Asemakaava lella Vehniän osayleiskaava, jolle kokonaisliikenteen vuoden db lentomelualue ulottuu. Jyväskylän maalaiskunnalla ja Laukaan kunnalla on alueella lentoaseman asemakaava ja Vehniän kylän lentoaseman alueen vahvistettu asemakaava. Kaavassa lentoaseman alue on merkitty lentokenttäalueeksi, jolle saa rakentaa lento- ja lentokenttätoimintaan liittyviä rakennuksia ja laitteita (LL). Lisäksi kaavaan on ohjeellisena merkitty matkustajaterminaalien ja niihin liittyvien toimintojen alue, lentoaseman huoltotoimintojen ja niihin liittyvien toimintojen alue, rahtiliikenteen ja siihen liittyvien toimintojen alue, yleisilmailun ja siihen liittyvien toimintojen alue, lentokoneiden teknisen huollon ja korjaustoimintojen alue sekä lentoliikenteen asematasoalue. Tämän lisäksi kaavaan on merkitty vaara-alue (v). 4 YMPÄRISTÖOLOSUHTEET Maaperä Pohjavesi Lentoasema sijoittuu harjualueelle, joka on pääosin metsävaltaista aluetta. Lähimmät yksittäiset asuintalot sijaitsevat noin 300 m:n etäisyydellä lentoasema-alueesta. Lähin taajaman luonteinen asutus sijaitsee noin 1 km:n etäisyydellä kiitotiestä lounaaseen (sivusuuntaan). Lentoaseman maaperä on todennäköisesti jossain määrin vettä johtavaa moreenia tai silttiä. Kiitotien pohjoisosan luoteisosassa voi esiintyä hietaisia alueita. Maanpinnan taso kiitotien luoteisosassa on noin +139 m +143 m ja kaakkoisosassa noin tasolla +126 m m. Aluetta rajoittaa etelässä ja lounaassa harjualue. Harjun maa-aines on hiekkaa ja soraa, ja harjun liepeet ovat hienoa hiekkaa ja silttiä. Kiitoradan eteläpuolella on Huukonsuo, jonka maa-aines on liejua ja reuna-alueet saraturvetta. Kiitotien kaakkoisosa rajoittuu pohjoiseteläsuuntaisena kulkevaan savi-turvevaltaiseen painanteeseen, jonka keskiosassa kulkee Isojoki. Lentoasema-alueen molemmilla puolilla on kaksi kallioista mäkeä: Kennäälänmäki (+160 m) ja Majamäki (+150 m). Muilta osin lentoasema-alue rajoittuu moreenialueisiin. Jyväskylän lentoasema ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähimmät pohjavesialueet sijaitsevat lentoasema-alueen eteläpuolella. Liinalammen I-luokan pohjavesialue ( ) sijoittuu lentoaseman etelä- ja lounaispuolelle. Liinalammen pohjavesialueella on vuonna 1972 käyttöön otettu Liinalammen vedenottamo, johon on matkaa kiitotien kaakkoisosasta noin 700 m. Vedenottamosta saadaan vettä noin 700 m 3 /d. Harju jatkuu Tikka Mannilan I luokan pohjavesialueena ( ). Pohjavesialueet sijoittuvat itä-länsisuuntaiselle pitkittäisharjujaksolle. Harju on tasainen, leveä ja osittain kasautunut kallio-moreenimäkien sivuille. Harju on pohjavettä ympäristöönsä purkava. Liinalammen pohjavesialueelta pohjaveden virtaus on lännestä itään ja pohjavesi purkautuu Kaasumäen eteläpuolella olevista lähteistä. Tikka Mannilan pohjavesialueella päävirtaus on etelään.

5 Pääosa lentoasema-alueen hulevesistä johdetaan ympäröiviin avo-ojiin, joilla ei ole yhteyttä pohjavesialueisiin. Osa hulevesistä johdetaan Huukonsuolle, jonka vettä huonosti johtava maa-aines estää virtausyhteyden Liinalammin pohjavesialueelle. Kennäälänlammen ja Huukonsuon itäpuolella olevan kalliomäen väliin jää todennäköisesti kalliokynnys, jonka itäpuolelta pohjavesi purkautuu siltti- ja savikerroksien ympäröimille soille ja ojiin. Virtausyhteys Tikka Mannilan pohjavesialueelle on tältä alueelta mahdollinen. 5 Pintavesi Natura-alueet Kiitotien pohjoispuolelta lähtevä Korpelanpuro laskee Alasen lampeen. Isojoki lähtee Alasen lammesta laskien kiitotien kaakkoispuolelta Tikka Mannilan pohjavesialueen läpi ja laskien lopulta Lehesjärveen. Kiitotien eteläpuolella sijaitsevalta Huukonsuolta vesi virtaa Isojokeen. Lentoasema-alue jakautuu Autiojoen (14.295) ja Makkarajoen valuma-alueisiin (14.296). Autiojoen valuma-alueeseen kuuluu lentoasema-alueen länsiosa, josta hulevedet kerätään sadevesiviemäriin ja johdetaan Makkarajoen valuma-alueella sijaitsevaan Alaseen laskevaan Korpelanpuroon. Korpelanpuron vedenlaatutietoja on 1990-luvulta, jolloin purossa oli nähtävissä urean käytön vaikutus kohonneina typpipitoisuuksina. Alasen lähivalumaalueella on paljon maataloutta, mikä ilmenee myös veden laadussa kohonneina ravinnepitoisuuksina. Finavian asematason vedet ohjataan Kennäälänlampeen. Lammessa on todettu ajoittain happikatoa, mikä on vapauttanut ravinteita sedimentistä takaisin veteen. Lammen ravinnepitoisuudet ovat rehevän vesistön tasolla. Suurin osa kiitotien hulevesistä ohjataan Huukonsuolle tai Huukonsuolta Isojokeen laskevaan ojaan. Huukonsuon purkupaikan vedessä urean vaikutukset ovat todettavissa kohonneina typpipitoisuuksina 1990-luvulla, minkä jälkeen pitoisuudet ovat selvästi laskeneet urean käytön vähentämisen myötä. Kiitotien itäpuolelta kulkeva Isojoki laskee noin 5 km:n etäisyydellä etelässä sijaitsevaan Lehesjärveen luvun alussa tehdyn veden laadun käyttökelpoisuuskartoituksen mukaan Lehesjärven käyttökelpoisuus oli tyydyttävällä tasolla. Lentoasemalta noin 2 km kaakkoon sijaitsee 24 ha:n laajuinen Tervajärvi (FI ), joka on muuttoaikoina merkittävä lintujen, muun muassa kahlaajien, kerääntymisalue. Kohteessa ei esiinny luontodirektiivin liitteen II lajeja, mutta lintudirektiivin liitteen I linnuista alueella esiintyy ampuhaukka, kalasääski, kurki, laulujoutsen, liro, peltosirkku, pyy, ruskosuohaukka, sinirinta, sinisuohaukka, suokukko, suopöllö ja uivelo. Lentoasemalta noin 3,5 km länteen sijaitsee 19 ha:n laajuinen Syvänojanmäki (FI ). Alue on edustava rehevien suotyyppien (korvet ja letto) sekä luonnontilaisten pienvesien kohde, mutta se ei sisälly kansallisiin suojeluohjelmiin eikä kaavojen suojeluvarauksiin. Alueella ei esiinny luonto- eikä lintudirektiivin liitteiden II ja I lajeja. Muut alueet Lentoaseman eteläpuolella sijaitseva Huukonsuo on linnustollisesti arvokas alue, jota ei ole suojeltu. Huukonsuon laajan kosteikkoalueen sisällä on laajoja linnuille suotuisia pin-

6 tavesialueita. Suon maisemallinen merkitys on huomattava ja kasvistollisesti suo edustaa varsin monipuolista kosteikkolajistoa. 6 Ilmanlaatu Ilmanlaatua mitataan Jyväskylän kaupunkiseudulla jatkuvatoimisesti kahdella mittausasemalla (keskusta ja Palokka). Asemilla mitataan rikin ja typen oksideja, hiilimonoksidia, hiukkasia ja otsonia. Vuonna 2005 ilmanlaatu Jyväskylässä oli ilmanlaatuindeksin avulla kuvattuna pääosan vuotta (83 %) hyvä. Indeksin avulla kuvattuna ilmanlaatu oli heikointa maaliskuussa. Mittaustulosten perusteella ilmanlaatuun vaikuttaa eniten tieliikenne. LENTOASEMAN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Jyväskylän lentokenttä on perustettu vuonna 1939 Puolustushallinnon tarpeisiin. Siitä lähtien lentokentällä on ollut säännöllistä ilmavoimien lentotoimintaa. Ensimmäinen Aero Oy:n lentämä kaupallinen lento tapahtui loppuvuodesta Kiitotien parannuksen jälkeen (vuodesta 1955) kentältä on operoitu säännöllisesti suihkukonekalustolla. Jyväskylän lentoaseman kiitotien pituus on m ja leveys 60 m, jolloin pinta-ala on 16 ha. Koko kenttäalueen pinta-ala (kiitotie, rullaustiet, asematasot) on noin 42 ha. Jyväskylän lentoasema on yksi neljästä yhteistoimintalentoasemasta, ja sen yhteydessä toimii Ilmasotakoulun Tukilentolaivue, joka vastaa Ilmavoimien alkeislentokoulutuksesta yhteistoiminnassa Patria Aviation Tikkakosken kanssa sekä Ilmavoimien yhteys- ja kuljetuslennoista. Muita yhteistoimintalentoasemia ovat Tampere Pirkkala (Satakunnan lennosto), Rovaniemi (Lapin lennosto) ja Kuopio (Karjalan lennosto). Jyväskylän lentoasema on matkustajamäärältään ( vuonna 2006) maamme kymmenenneksi vilkkain. Operaatiomääriltään ( vuonna 2006) Jyväskylä on maamme viidenneksi vilkkain. Lähitulevaisuudessa (1 3 vuotta) arvioidaan kotimaan kaupallisten lentojen ja matkustajamäärän pysyvän nykytasolla. Ulkomaille suuntautuvien tilauslentojen määrän lievä nousu kasvattaa matkustajamäärää vuositasolla 3 4 %, jos yleinen taloussuhdanne pysyy positiivisena. Ulkomaan tilauslentojen määrä kasvaa noin kymmenellä. Sotilaslentojen määrä pysynee lähitulevaisuudessa nykytasolla tai kasvaa hieman (2 3 %). Pidemmällä aikavälillä ( ) arvioidaan sekä kotimaan että ulkomaille suuntautuvien lentojen määrän ja matkustajamäärän pysyvän vuoden 2010 tasolla. Ulkomailta saapuvien tilauslentojen määrän arvioidaan kasvavan siten, että vuonna 2015 lentoja olisi vuositasolla noin ja matkustajamäärä Sen jälkeen vuosittainen lisäys olisi noin 5 %. Sotilaslentotoiminnan arvioidaan pidemmällä aikavälillä kasvavan siten, että koulutuslentojen määrä kasvaa jakson loppupuolella noin 20 %. Mikäli Ilmavoimat keskittää uuden yhteyslentokalustonsa Tikkakoskelle, kasvaa lentojen määrä jakson alussa vuodessa noin 400:llä. Kuljetuskoneiden määrän lisääntyessä lentojen määrän lisäys vuodessa olisi noin 400 jakson loppupuolella. Jakson alkupuolella arvioidaan myös Ilmavoimien F18 Hornet-hävittäjien ja Hawkharjoituskoneiden operaatiomäärien kasvavan seisontatasolisäysten myötä, jolloin lento-

7 toimintaharjoituksia lennetään myös Jyväskylässä. Molempien tyyppien lentomäärän lisäys olisi noin 100 lentoa vuodessa. Noin puolet lennoista suoritetaan ilta- tai yöaikaan. 7 Muut Jyväskylän lentoasemalla toimivat toiminnanharjoittajat Toiminta Lentokoulutustoiminta Lentoyhtiöt Maapalvelut lentoyhtiöille Yleisilmailu Harrastelentotoiminta Riippulentotoiminta Laskuvarjotoiminta Kuumailmapallokulutus- ja lentotoiminta, nestekaasuvarasto Pienkoneiden huolto- ja korjaustoiminta Polttoaineiden jakelu Muut yritykset/tahot Taho Patria Aviation Oy Finnair Oyj Finncomm Airlines Oy Ready To Go Jyväskylä Oy (RTG) Keski-Suomen Lentokuormaus Oy (RTG:n alihankkija) Tikkakosken lentokonehalli Oy (Keski-Suomen Ilmailijat ry.) Pohjois-Päijänteen ilmailukerho Pitkävuoren liitäjät ry. Jyväskylän laskuvarjokerho Oy Aeronaut Konekorhonen Oy Oy Shell Ab Ilmailu Ravintola Kaijan kotikahvila Ay Lentoasema-alueen maaliikenne- ja kenttäalue. Lentoaseman maaliikennealue käsittää maaliikenneyhteydet ja pysäköintialueet. Lentoasemien tieyhteyksistä päätieverkkoon vastaa Tiehallinto, mutta Finavia rakentaa lentoasema-alueiden sisäiset katuyhteydet. Finavia vastaa lentoasemien pysäköintipalveluista ja luo edellytykset taksi-, joukkoliikenne- ja autonvuokrauspalveluille. Lentoaseman kenttäalue muodostuu asematasosta ja liikennealueesta. Finavia hoitaa asematasolla maaliikenteen ohjausta ja opastaa asematasolla liikkuvia ja pysäköiviä lentokoneita. Ilma-alusten vastaanotosta vastaa maahuolitsija. Kiito- ja rullaustiet muodostavat lentoaseman liikennealueen, jonka turvallisuudesta ja liukkaudentorjunnasta Finavia vastaa. Samoin se huolehtii myös kenttäalueen palo- ja pelastuspalveluista. Lentoliikenne Säännöllistä reittiliikennettä Jyväskylän lentoasemalta lentävät tällä hetkellä Finnair Oyj ja Finncomm Airlines, joiden kaikki vuorot suuntautuvat Helsinkiin. Lentovuoroja on arkisin 8 9, viikonloppuisin, juhlapyhinä ja kesällä määrät pienenevät. Tilauslentoja lentä-

8 vät useat sekä koti- että ulkomaiset lentoyhtiöt. Kotimaan lentojen määrä pysynee tulevaisuudessa nykytasolla, mutta tilauslentojen määrän odotetaan hieman kasvavan lähitulevaisuudessa. Pidemmällä aikavälillä tilauslentojen määrä saattaa kasvaa merkittävästikin maakunnallisten matkailuhankkeiden kehittyessä ja painottuessa ulkomaisten matkailijoiden lisäämiseen. Jyväskylän lentoasemalla on kesäaikaan myös aktiivista yleisilmailutoimintaa. Ilmavoimien lentotoiminta koostuu pääsääntöisesti Ilmasotakoulun Tukilentolaivueen sekä alkeislentokoulutusta Ilmavoimille alihankkijana antavan Patria Aviation Tikkakosken toiminnasta. Tukilentolaivueen saadessa uutta kuljetuskonekalustoa tulee sotilasoperaatioiden määrä kasvamaan hieman. Ilmavoimat on hankkimassa myös uusia yhteyskoneita. Mikäli ne keskitetään osaksi tai kokonaan Tikkakoskelle, kasvavat operaatiomäärät tällöin selvästi. Jyväskylään suuntautuu paljon myös muiden Ilmavoimien joukko-osastojen yhteyslentotoimintaa. Hävittäjät ja harjoitushävittäjät lentävät Jyväskylässä satunnaisesti. Tulevaisuudessa lentojen arvioidaan lisääntyvän. Yleisin ilma-alustyyppi kotimaan liikenteessä 2006 oli ATR 42/72 -potkuriturbiinikone, jolla tehtiin keskimäärin 10 operaatiota vuorokaudessa. Operaatio on lentoonlähtöjen ja laskeutumisten summa lisättynä mahdollisten laskukierrosten ja matalalähestymisten (lentokoulutustoimintaa) määrällä. Toiseksi yleisin kotimaan liikenteen konetyyppi oli SF340, jolla lennettiin keskimäärin yksi päivittäin vuoro. Lisäksi noin joka toinen päivä lennettiin reittivuoro Airbus 319 ja Embraer 170 -koneilla. Kansainvälisen charterliikenteen operaatioita vuonna 2006 oli 70 ja yleisimmät konetyypit olivat Airbus 321, Boeing 737 ja Boeing 757. Kaupallisia lentoja lennetään muutaman tunnin välein klo 07 ja 21 välisenä aikana. Yksi vuoro lennetään siten, että tuloaika on ja lähtö Yöaikaan tapahtuvia muita lentoja on 0 4 kuukaudessa. Jyväskylässä yleisin Ilmavoimien konetyyppi on Valmet L70 (Vinka), yksimoottorinen mäntämoottorikone, joilla lennetään helmi elokuussa keskimäärin 40 lentoa päivässä, elo marraskuussa noin 20 lentoa päivässä ja joulu tammikuussa muutamia lentoja päivässä. Kymmenenä viikkona vuodessa määrät kasvavat päivätasolla % (pidennetyt päivät/pimeälennot). Seuraavaksi yleisin konetyyppi on kaksimoottorinen Piper Chieftain 31 -yhteyskone, jolla lennetään 5 7 lentoa päivässä pääsääntöisesti arkipäivisin. Kaksimoottorisella Fokker 27 -potkuriturbiinikuljetuskoneella ja kaksimoottorisella Learjet 35 - liikesuihkukoneella lennetään muutamia lentoja viikossa. Hornet F18:lla ja Hawk MK51:lla lennetään vuositasolla noin laskeutumista/lähestymistä Jyväskylään. Sotilaslennot lennetään pääsääntöisesti klo välisenä aikana. Muutamia lentoja viikossa lennetään ilta- ja yöaikaan, pois lukien noin 6 8 viikkona Vinkalla lennettävät pimeälennot, jolloin lennetään klo 23 saakka. Näiden aikojen ulkopuolella lennetään satunnaisesti. Yleisilmailun lennot keskittyvät pääsääntöisesti kesäaikaan ja niitä lennetään pääsääntöisesti yksimoottorisilla mäntämoottorikoneilla. Vuositasolla näitä lentoja on noin ja ne keskittyvät ilta-aikaan ja viikonloppuihin. 8 Ilmatila ja lentoreitit Ilmatila on Jyväskylässä jaettu kolmeen valvottuun ilmatilaan ja valvomattomaan ilmatilaan. Valvottu ilmatila on ala-, ylä- ja sivurajoiltaan määritetty ilmatila.

9 Lähinnä lentoasemaa on lähialue (CTR = Control Zone), jonka säde on kentästä keskimäärin 17 km ja korkeus maanpinnasta 330 m:iin. Lähestymisalue (TMA = Terminal Control Area) jatkuu 330 m:stä m:iin, ja on säteeltään keskimäärin 40 km. Sotilasharjoitusalue (MIL CTA = Military Control Area) on säteeltään keskimäärin 70 km ja alaraja on 450 m, ylärajan ulottuessa noin 20 km:n korkeuteen. Korkeudet on määritelty QNH:lla (korkeustaso merenpinnasta). Valvomattomassa ilmatilassa saa lentää ilman lennonjohtoselvitystä lentosääntöjä noudattaen. Siellä lentävät pääsääntöisesti yleisilmailijat, jotka vastaavat itse ilma-alusten välisen turvaetäisyyden säilymisestä. Tämä liikenne käyttää pääasiassa niin sanottuja näkölentosääntöjä eli navigointi tapahtuu karttojen ja näköhavaintojen avulla. Lentoaseman kunnossapito Finavian kunnossapitoyksikkö vastaa lentoasema-alueen, rakennusten ja maakaluston kunnossapidosta sekä palo- ja pelastustoiminnasta. Lentoaseman kunnossapitoon kuuluu muun muassa kiitoteiden liukkaudentorjunta ja muu talvikunnossapito. Kunnossapitoyksikkö sijaitsee lentoaseman teknisellä alueella. Alueen rakennuksissa on kaluston huolto- ja varastointitilat. Huoltotilojen jätevedet johdetaan kunnalliseen jätevesiviemäriin. Kunnossapitoyksikön käytössä oleva kalusto on esitetty seuraavassa taulukossa. Kunnossapitokaluston käyttö, huolto ja korjaus ovat verrattavissa tavalliseen raskaiden ajoneuvojen käyttöön ja ylläpitoon. 9 Konelaji Henkilöautoja Pakettiautoja Kuorma-autoja Pyöräkuormaajia Lumilinkoja Harjapuhaltimia Pelastusajoneuvoja Lukumäärä 2 kpl 4 kpl 5 kpl 2 kpl 3 kpl 4 kpl 3 kpl Talvikunnossapito Kiitotien liukkaudentorjunta, niin mekaaninen kuin kemiallinenkin, on välttämätöntä talvisaikaan. Laskeutuva kone koskettaa kiitotietä km:n tuntinopeudella, ja koneen on pystyttävä pysähtymään turvallisesti kaikissa olosuhteissa. Jokainen lentoonlähtö ja laskeutuminen tarkastetaan ja arvioidaan erikseen. Suoritusarvolaskelmissa keskeisiä tekijöitä ovat kiitotien pinnan kitka sekä pinnan tila. Kiitotiet pidetään puhtaana lumesta ja jäästä koko talven, jotta kentän pinnassa on riittävästi pitoa. Kitkaa huonontaa kaikki kiitotien pinnalla oleva ylimääräinen aine: jää, kuura, lumi ja loska. Kiitoteiden liukkauden kannalta vaikeimmat tilanteet syntyvät silloin, kun lämpötila vaihtelee nollan molemmin puolin: tällöin kiitotien pinta vuorotellen sulaa ja jäätyy ja tulee helposti erittäin liukkaaksi. Kiitotien kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti, jotta toimenpiteet kitkan parantamiseksi voidaan aloittaa ajoissa. Kitkanmittaus suoritetaan erityisellä mittauslaitteistolla aina olosuhteiden muuttuessa tai vähintään kuuden tunnin välein.

10 Kiitoteiden liukkaudentorjunnassa käytetään ensisijaisesti mekaanisia menetelmiä, harjausta ja aurausta. Normaalisti harjaus aloitetaan kiitotien keskeltä, jolloin lunta poistetaan reunoille päin. Näin lumi saadaan jakautumaan tasaisesti kiitotien molemmille puolille, mikä puolestaan hidastaa korkeiden lumivallien syntymistä reuna-alueille. Kiitotien reunaan siirretty lumi kootaan kiitotien reunavalorivin sisäpuolelle valliksi, joka heitetään suurteholumilingolla pois kiitotieltä. Suurteholingon suurin heittopituus on noin 60 m. Kiitotien ulkopuolella on määritelty lumiprofiilit, joita korkeampia lumivalleja ei sallita. Heti kiitotievalojen ulkopuolella lumikerroksen paksuus ei saa olla yli 30 cm. 15 m:n etäisyydellä lunta saa olla korkeintaan 1 m, 20 m:n päässä 1,5 m ja 25 m:n etäisyydellä 3 m. Kiitotieltä talven aikana lingottu lumi on noin m leveänä mattona kiitotien molemmin puolin. Jos talven lumensyvyys on 80 cm, on reuna-alueilla lunta keskimäärin noin 1,2 m. Asematasoalueella reunavallille ei ole korkeusrajoituksia. Kiitotieltä ja asematasolta kertyneitä lumia ei kuljeteta eikä varastoida muualle. Kemiallisia sulatusaineita tarvitaan kiitotien pintaan muodostuneen kuuran ja jään poistossa sekä ennakoivaan liukkaudentorjuntaan. Sääolosuhteiden mukaan kiitotielle levitetään tarvittaessa kemikaaleja g/m 2, eli yhteen levityskertaan aineita tarvitaan 2 3 t. Kemikaalit levitetään kiitotien m leveälle keskikaistalle. Lentoasemien toimintaa säädellään kansainvälisen ilmailujärjestön ICAO:n määräyksiin perustuvilla kansallisilla ilmailumääräyksillä. Lentoasemien talvikunnossapitoa Suomessa koskee erityisesti ilmailumääräys AGA M3 10 Lumenpoisto ja liukkaudentorjunta, joka perustuu kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen (Annex 14) normeihin ja suosituksiin sekä ICAO:n julkaisuihin Airport Services Manual ja Air Navigation Plan European Region. Lentokoneiden jäänesto ja -poisto Polttoaineet Kylmissä ja kosteissa olosuhteissa lentokoneen pintaan kerrostuu usein lunta ja jäätä. Jää ja lumi on poistettava koneen pinnasta turvallisuussyistä. Jäänestokäsittelyllä estetään lumen kiinnittyminen ja jääkerroksen muodostuminen koneen pintaan lähtökiihdytyksen ja nousun aikana. Koneen lentäessä matkakorkeudella ilmankosteus ja ilmanpaine ovat alhaisia, eikä jäänmuodostusta yleensä tapahdu. Tätä varten ovat lentokoneen omat sähköiset tai mekaaniset jäänpoistolaitteet. Jäänestoon ja -poistoon käytettävien glykoliliuosten käyttömäärä kasvaa lentoliikenteen lisääntymisen myötä. Käyttömääriin vaikuttavat merkittävästi myös talven sääolosuhteet, erityisesti sadanta. Kun lämpötila on alle 10 ºC ja ilmankosteus on alhainen, ei koneen pintaan pääse muodostumaan jäätä, eikä jäänesto- tai jäänpoistokäsittelyjä tarvita. Sen sijaan konetyypeissä, joissa polttoainesäiliöt on sijoitettu siipiin, voi kylmenneen siiven pintaan muodostua ohut jääkerros, vaikka lämpöasteita olisi useita. Ilmasotakoulu käyttää tukikohdassa lentokoneiden jäänpoistokemikaalina monopropyleeniglykolia (40 50 %:n glykoli vesiseos), jonka kulutus on noin litraa/a. Lentokoneiden jäänestokemikaalina käytetään Kilforst ABC II Plus (80 % seos) sekä DF Plus (50 % seos), joiden kulutus on noin 700 l/a. Kunnossapitoyksikkö käyttää kaluston polttoaineena polttoöljyä ja dieseliä. Vuonna 2006 polttoöljyn kulutus oli 40 m 3 ja dieselin kulutus 24 m 3. Maakaluston polttonesteen tankkauspaikka on kunnostettu KTM:n jakeluasemapäätöksen mukaiseksi vuosina Jake- 10

11 lualueen vedet johdetaan hälyttimellä varustetun öljynerottimen kautta. Lisäksi kunnossapitoyksiköllä on yksi maanpäällinen jäteöljysäiliö (3 m 3 ) ja varavoimasäiliö (5 m 3 ). Kohde Polttoaineen laatu Säiliön tilavuus (m 3 ) Sijainti Valu maallas Materiaali Valmistusvuosi varavoimakone kevyt polttoöljkuitu 5 maanalainen lasi työkonesuojan jäteöljy 3 maanpäällinen ei teräs 1960 vieressä tankkauspaikka kevyt polttoöljy 10 maanpäällinen on teräs ( tankkauspaikka diesel 10 maanpäällinen on teräs ( ) 2-vaippainen 11 Käytettävät kemikaalit Liukkaudentorjuntaan käytetään pääasiassa asetaatteja ja formiaatteja. Talvikaudesta lähtien Jyväskylän lentoasemalla on käytetty nestemäistä kaliumasetaattia (CH 3 COOK) sekä rakeista natriumformiaattia (HCOONa). Urean käyttöä pyritään minimoimaan ja sitä käytetään vain vähäisiä määriä. Liukkaudentorjunta-aineet varastoidaan sisätiloissa varastorakennuksessa: nestemäinen asetaatti kahdessa säiliöperävaunussa (15+20 m 3 ) ja rakeinen asetaatti/formiaatti suursäkeissä (1 000 kg). Lentoasemalla tehdään kunnossapitokaluston ja muiden laitteistojen huolto- ja korjaustöitä, joissa käytetään muun muassa liuotinpohjaisia pesuaineita ja muita puhdistusnesteitä. Lisäksi lentoasemalla varastoidaan ajoneuvo- ja työkonekaluston huolloissa tarvittavia aineita ja toiminnassa syntyviä ongelmajätteitä. Kemikaalit ja ongelmajätteet säilytetään kunnossapitohallissa tynnyreissä. Jäteöljyt varastoidaan maanpäällisessä säiliössä. Lentokoneiden deicing-käsittelyjä (jäänpoisto ja jäätymisen esto) Jyväskylän lentoasemalla tekee RTG Oy, jonka alihankkijana toimii Keski-Suomen Lentokuormaus Oy. Käsittelyihin käytetään propyleeniglykolipohjaisia (C 3 H 6 (OH) 2 ) nesteitä. Käytettävä glykoli säilytetään konteissa (1 m 3 ) hallintorakennuksen trukkihallissa ja varastoglykoli säilytetään erillisessä terässäiliössä (15 m 3 ) varastoalueella sekä konteissa hallintorakennuksen vieressä. Asematasolla on neljä seisontapaikkaa, joista kahdella tehdään glykolikäsittelyä. Muiden toimijoiden käyttämät polttoaineet ja kemikaalit Oy Shell Ab Ilmailulla on polttoaineen varastoalue ja jakelupiste Jyväskylän lentoasemalla, mutta ne eivät kuulu lentopaikan ympäristöluvan piiriin. Pisteissä varastoidaan sekä kerosiinia (Jet-A1) että lentobensiiniä (100LL). Kerosiinia säilytetään maanpäällisessä 100 m 3 :n kiinteässä säiliössä ja lentobensiiniä 25 m 3 :n maanpäällisessä säiliössä. Molemmat säiliöt ovat kaksivaippaisia ja standardin 2377 mukaisia. Lisäksi säiliöissä on valumaaltaat. Lentobensiinin jakelulla on itsepalveluasema ja kerosiinin jakelu tapahtuu tankkausautosta koneeseen. Finavian entinen kattilalaitos toimii nykyisin Vapo Oy:n varavoimalaitoksena. Varavoimalaitoksen lämmitysöljyä säilytetään kahdessa 40 m 3 :n säiliössä erillisessä öljysäiliörakennuksessa. Säiliöt on teräksisiä ja valuma-altailla varustettuja. Varavoimalaitos ja sen säiliöt eivät kuulu lentopaikan ympäristöluvan piiriin. Puolustusvoimien polttoainevarastot

12 eivät myöskään kuulu nyt haettavaan lupaan, vaan Ilmasotakoulu on hakenut tarvittavat luvat toiminnalleen. 12 Olennaisimmat Jyväskylän lentoasemalla käytettävät kemikaalit Kaliumasetataattiliuos (Safeway KA) Natriumformiaatti rae (Safeway KF) Safewing MP I Safewing MP IV Kevyt polttoöljy Koostumus kaliumasetaatti lisäaineet vesi natriumformiaatti dinatrium metasilikaatti Osuus (%) lisäaineet 1-2 propyleeniglykoli Kemikaali tai valmiste CASnro n < Luokitus ja lausekkeet Enimmäismäärä prosessissa ja varastossa Keskimääräinen käyttö (t/a) Käyttötarkoitus ja -kohde (t) Ei luok. vaarallis liukkaudentorjunta Ei luok. vaarallis liukkaudentorjunta C; R34-37 n Ei luok. vaarallis lentokoneiden lisäaineet 1-2 jäänesto/- vesi n. 20 poisto propyleeniglykolkoneiden n Ei luok. vaarallis lento- lisäaineet 1-2 jäänesto/- vesi n. 40 poisto Kevyt polttoöljy > Xn, N, carc. cat 3; KT: 27, 30-2 R40, R65, R66, poltto- Diesel diesel > aineet KT: 27, polttoaineet STHA- MEX AFFF 3% Pulvex BC standard Clean Agent 49 C2 FS R51/53 Xn, N, carc. cat 3; R /53 2- < Xn; R20/21/22-3,5 0,4 TOL: 99, butoksietanoli 2 36/38 KT: 3, fluor. pint.akt.aine < 5 36/38 Sammutusvaahto-tiiviste synt. pint.akt. < aine Xl-aineosien pint.akt. aineet < 20 kaliumsulfaatttusaine <20 - Ei luok. vaarallis. 0,75 0,25 sammu- silikaatteja <5 (jauhe) kalsiumkarbonaatti <3 silikaatteja <1 silikoniöljy <1 kalsiumkarbonaatti <3 silikaatteja <1 silikoniöljy <1 134a 1,1,1, Xi; R36 / 38 0,2 0,1 palon- Tetrafluoroetaani 2 sammu- tuskaasu

13 13 Solmaster AS4 Pentafluoroetaani Xi; R36 / 38 6 Hiilidioksidi tetrakaliumpyrofosfaatti < Xi; R36 0,2 0,1 pesuaine (2- < Xi; R36 Butoksietoksi)-etanoli 5 rasva Xn; R22-36/38 alkoholipoly- glykolieetteri alkoholietoksilaatti d limoneeni < < Xi; R36/38 R10 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen Finavian jätehuoltoon tukeutuvat muut lentoasemalla toimivat tahot paitsi Konekorhonen Oy ja Keski-Suomen Ilmailijat, jotka ovat järjestäneet oman jätehuoltonsa. Muut tahot toimittavat jätteensä jäteastioihin, joiden tyhjentämisestä Finavia on tehnyt sopimukset jätehuoltoyritysten kanssa. Jätemäärät vuodelta 2006 Jätelaji Määrä (kg) Sekajäte Biojäte Metalli 310 Lasi Keräyspaperi Pahvijäte Kiinteä ongelmajäte 232 Loisteputket ja -lamput 67 Ajoneuvojen akut 524 Ulkomailta tuleva jäte 100 Jätelajien lajittelu ja keräyspisteet Jätelaji Lajittelu Keräyspiste Sekajäte lajittelematon kaatopaikkajäte matkustaja-asemarakennus lennonvarmistusrakennus, asuntoalue, kunnossapito Biojäte - matkustaja-asemarakennus asuntoalue, kunnossapito Metalli erilliskerätty pienmetalli ja asuntoalue, kunnossapito metalliromu Lasi erilliskerätty lasi matkustaja-asemarakennus asuntoalue, kunnossapito

14 14 Keräyspaperi keräys- ja toimistopaperi matkustaja-asemarakennus lennonvarmistusrakennus, asuntoalue, kunnossapito Pahvijäte erilliskerätty pahvi matkustaja-asemarakennus lennonvarmistusrakennus, asuntoalue, kunnossapito Kiinteä ongelmajäte Loisteputket ja - lamput Ajoneuvojen akut Ulkomailta tuleva jäte Toimituspaikat jätelajeittain käytetyt öljynsuodattimet, öljyiset käsipyyhkeet, käytetty imeytysaine työkonesuoja - sähköhuolto/varasto vaihdossa liikkeisiin tai muuhun keräykseen toimitetut sekajätteestä erillisesti. kerättävä ja käsiteltävä ulkomailta tuleva jäte työkonesuoja matkustaja-asemarakennus Jätelaji Kuljettaja Toimituspaikka Tyhjennysväli Sekajäte Lassila & Tikanoja Oyj Mustankorkean kaatopaikka kerran viikossa Biojäte Lassila & Tikanoja Oyj Mustankorkean kompostilaitos kerran viikossa Metalli Lassila & Tikanoja Oyj hyötykäyttö kerran kuukaudessa Lasi Lassila & Tikanoja Oyj hyötykäyttö kerran kuukaudessa Keräyspaperi Lassila & Tikanoja Oyj hyötykäyttö kerran 2 viikossa Pahvijäte Lassila & Tikanoja Oyj hyötykäyttö kerran 2 viikossa Kiinteä ongelmajätsittelylaitos Lassila & Tikanoja Oyj Tuusulan jätteenkä- tilauksesta n. 1 krt/v Jäteöljy Lassila & Tikanoja Oyj Recoil Oy Hamina tilauksesta n. 1 krt/v Loisteputket ja - Lassila & Tikanoja Oyj Ekokem Oy Riihimäki tilauksesta n. 1 krt/ v lamput Ajoneuvojen akut Lassila & Tikanoja Oyj Ekometal Oy Viro tilauksesta n. 1 krt/v Ulkomailta tuleva lentoaseman kunnossapito Mustankorkean kaatopaikka tilauksesta n. 1 krt/v jäte Ilmasotakoulun lento-koneiden korjaus- ja huoltotoiminnassa käytetään haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC) sisältäviä tuotteita. Niiden käyttöä on kuitenkin pystytty vähentämään 1990-luvulta lähtien. Alueella liikkuu myös kentänhoitoon tai lentokoneisiin liittyvää maaliikennekalustoa, jotka aiheuttavat melua ja pakokaasupäästöjä ympäristöön. Tikkakosken tukikohdassa syntyy ongelmajätteitä päivittäiseen lentotoimintaan liittyen lentokoneiden huoltojen ja tarkastusten yhteydessä. Nestemäisille ja kiinteille ongelmajätteille on Ilmasotakoulun työpisteissä erilliset jätelajikohtaiset keräysastiat, joista syntyvät ongelmajätteet kerätään Ilmasotakoulun ongelmajätevarastoon edelleen toimitettavaksi Ekokem Oy:lle. Ongelmajätteet varastoidaan Ilmasotakoulussa lukittavissa ongelmajätekonteissa. Näytepetroli ja -bensiini kerätään ja kierrätetään lentotekniikkalaitoksen toimesta Fortum Oy:lle. Näytepetrolia syntyy vuodessa noin l ja näytebensiiniä noin l. Näytepetrolia ja näytebensiiniä säilytetään litran siirrettävissä IBCjätenesteastioissa, jotka on sijoitettu eri puolille lentokenttää. Jätepetrolia ja -bensiiniä

15 syntyy vähäisiä määriä koneiden määräaikaishuolloissa, lentobensiiniä alle l ja lentopetrolia noin litraa vuodessa. Myös lentopetroli ja -bensiini, josta löytyy likaa tai epäpuhtauksia määritellään jätenesteeksi. Jätenesteet kerätään kullakin hallilla sijaitsevaan ainekohtaiseen jätenestesäiliöön. Jätenesteet toimitetaan Lentotekniikkalaitoksen toimesta Ekokem Oy:lle. Käyttökelvottoman lentopetrolin ja jätenesteiden käsittelystä on olemassa ohjeistus. Vedenhankinta ja viemäröinti Maaliikenne Puhdas käyttövesi lentoasemalle otetaan kunnallisesta vesiverkostosta. Lentoaseman kuukausittainen vedenkulutus vuonna 2006 on ollut keskimäärin 300 m 3 ja vuosittainen vedenkulutus ( ) on vaihdellut välillä m 3. Lentoaseman jätevedet johdetaan Jyväskylän maalaiskunnan viemärivesiverkostoon, josta jätevedet kulkeutuvat Jyvässeudun jätevedenpuhdistamoon Nenäinniemeen. Kentälle suuntautuva liikenne on pääasiassa matkustaja- ja työmatkaliikennettä, jonka määrä on noin 930 ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskaan liikenteen osuus on noin 11 %. Mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet Jyväskylän lentoasemalla on oma paloharjoitusalue, jossa harjoitellaan lentoonnettomuuden varalta polttonestepalojen sammuttamista. Alue on rakennettu luvulla. Polttoharjoituksia on noin viisi kertaa vuodessa. Harjoituksissa poltot tapahtuvat betonialtaissa siten, että altaisiin kaadetaan vettä ja sen pinnalle polttoaine. Palo sammutetaan joko vedellä tai sammutevaahdolla. Lisäksi alueella on lentokoneen runkoa simuloiva teräsputki, jossa poltetaan savun muodostamiseksi olkia, puuta yms. Alueella on noin 30 cm:n syvyydessä muovikalvo, joka estää polttonestepäästöt syvemmälle maaperään ja pohjaveteen. Vedet kootaan kalvon päältä ja johdetaan öljynerottimeen. Samoin polttoaltaista vedet johdetaan putkia pitkin öljynerottimeen. Maaperän pilaantuneisuutta alueella ei ole tutkittu. Harjoitusalueen ja muovikalvon kunto on tarkastettu ja todettu ehjäksi syksyllä Lentoasemalla sijainnut, syksyllä 2003 käytöstä poistettu, Oy Shell Ab:n lentopolttoaineiden varastoalue on kunnostettu vuonna Kunnostetulla alueella sijaitsi maanalainen 15 m 3 :n lentobensiinisäiliö ja maanpäällinen 50 m 3 :n lentopetrolisäiliö. Varastoalueen maaperä kunnostettiin SAMASE -raja-arvoihin. Kunnostetun alueen pohjoisosaan jäi SAMASE -ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia. Jos alueella tehdään jatkossa maanrakennustöitä, otetaan pilaantuneisuus huomioon massojen loppusijoittamisessa. Kunnostuksen yhteydessä ei pohjavedessä todettu öljyhiilivetyjä (pohjavedenpinta noin 5 m:n syvyydellä maanpinnasta). Uusi lentopolttoainesäiliöalue on rakennettu kesällä Päästöt ilmaan ja niiden vaikutukset ilmanlaatuun Lentoasema-alueella ilmanlaatuun vaikuttavia tekijöitä ovat kenttäalueella operoivat lentokoneet ja ajoneuvoliikenne, lentoasemalle vievillä yleisillä teillä autoliikenne sekä rakennusten lämmitys. 15 Suihku- ja potkuriturbiinimoottoreiden pakokaasut syntyvät lentopetrolin eli kerosiinin palaessa moottorin polttokammiossa. Pakokaasut sisältävät tyypillisiä palamiskaasuja, kuten

16 typen oksideja (NO x ), palamattomia hiilivetyjä (HC), hiilimonoksidia eli häkää (CO), hiilidioksidia (CO 2 ), vesihöyryä (H 2 O) ja rikin oksideja (SO x ) sekä hiukkasia. Typen oksidien, palamattomien hiilivetyjen ja hiilimonoksidin määrä vaihtelee lennon eri vaiheissa riippuen lentomenetelmästä ja sen mukaisesta moottoritehosta. Rullausten aikana palamistehokkuus on pienin ja suhteellinen hiilivetypäästö on suurimmillaan. Lentoliikenteen ja maakaluston päästöt 16 Lentokoneiden melu CO [t/a] HC [t/a] NO x [t/a] Hiukkaset [t/a] SO x [t/a] CO 2 [t/a] Lentoliikenne (1 Lentoliikenne ennustetilanteessa (2 Maakalusto 2006 ( LTOsyklimäärä Polttoaine [t/a] Maakalusto ennustetilanteessa (3 1) Finavia, ympäristökatsaus ) Ennustetilanne on laskettu siten, että liikenneilmailun arvioidaan kasvavan 20 % ja muun ilmailun pysyvän samana kuin vuonna ) Ennustetilanteen päästöt on laskettu siten, että polttoöljynkulutuksen arvioidaan olevan 10 % suurempi kuin vuonna Jyväskylän lentoliikenteen meluselvitys on laadittu vuonna Selvitys kattaa melualueet vuoden 2006 liikenteellä sekä arvioidun ennustetilanteen melualueet vuodelle Meluselvityksessä on huomioitu Jyväskylän lentoaseman siviili- ja sotilasliikenne. Meluselvityksen päivittäminen on ollut tarpeen erityisesti sotilasliikenteen olennaisen muuttumisen myötä. Siviililiikenteen melutasot ovat laskeneet lentokonekannan uusiutumisen myötä. Liikenneilmailun ja yleisilmailun operaatiomäärät ovat laskeneet 2000-luvun alun tilanteesta. Sotilasliikenteen operaatiomäärät ovat kasvaneet voimakkaasti vuoden 2004 jälkeen Vinka-lentueen siirryttyä Tikkakoskelle. Samaan aikaan Hawk-koulutustoiminta keskitettiin Kauhavalle. Hawk-koneiden koulutustoiminnan poistuttua Tikkakoskelta on hävittäjäkoneiden operointi Jyväskylän lentokentällä muuttunut satunnaiseksi. Jyväskylän lentoaseman operaatiomäärät vuosina 2000, 2004 ja 2006 sekä hakemuksessa esitetyssä ennustetilanteessa vuodelle 2025: ennuste Liikenneilmailu Yleisilmailu Sotilasilmailu Yhteensä

17 17 Siviili- että sotilasoperaatiot keskimäärin vuorokaudessa vuonna 2006: moottoriset potkurikoneet 70,2 A320 -suihkumatkustajakone 0,7 MD80 -suihkumatkustajakone 0,5 ATR72 ja ATR42 -potkuriturbiinikoneet 9,4 Muut 2-moottoriset potkuriturbiinikoneet 5,2 Muut suihkumatkustajakoneet 2,5 Helikopterit 1,6 Purjekoneet 0,9 Ilmavoimien Hawk- ja Hornet -koneet 1,2 Yhteensä 92,4 Jyväskylän lentoaseman vuoden 2025 tilannetta arvioivan ennusteen kokonaismelualue määräytyy lähes pelkästään sotilasilmailun suihkukoneoperaatioista. Meluselvityksessä on tarkasteltu erityisesti Vinka-lentueen lentotoiminnan tuottamaa melua. Lentueen lentotoiminnasta on määritetty laskukierrosharjoittelun, lentojen harjoitusalueille, suunnistuslentojen valvomattomaan ilmatilaan sekä matalalla lennettävien laskukierrosharjoituksien tuottamaa melua lentokentän läheisyydessä. L DEN 55 db melualueeseen ei Vinka-lentueen lentotoiminnalla ole olennaista vaikutusta operaatioiden tapahtuessa pääsääntöisesti kello 8 16 välisenä aikana. Lentokoneiden melu ennustetilanteessa 2025 Hakemuksen mukaan sotilasilmailun määrä tulee lisääntymään vuoteen Aikataulunmukaisesta siviililiikenteestä on vuoden 2006 aikana poistunut meluisa MD80 -kalusto. Siviililiikenteelle oletetaan maltillista kasvua ja konekannan rakenteen säilymistä vuoden 2008 mukaisena konetyyppijakauman osalta. Puolustusvoimien toiminta Puolustusvoimat vastaa kokonaan omasta ympäristönsuojelutoiminnastaan. Sotilasilmaaluksiin liittyy ympäristönäkökohtia, joita Finavia ei toiminnallaan ohjaa, kuten ilmaalusten lentotoiminnasta syntyvä melu ja pakokaasupäästöt. Ympäristövaikutuksia syntyy myös ilma-alusten huolto- ja korjaustoiminnasta sekä ilma-alusten tankkaustoiminnasta. Näiden ympäristövaikutuksia ovat ongelmajätteiden muodostuminen sekä mahdolliset vuodot polttoaineen käsittelyssä. Sotilaslentoliikenteen aiheuttamia meluhaittoja pyritään jatkuvasti torjumaan erilaisin keinoin. Sotilaslentoliikenteen aiheuttamaa melua tarkkaillaan ja hallitaan yhteistyössä lentokenttätoiminnoista vastaavan Finavian kanssa. Lentotoiminnan aiheuttamaa melua hallitaan ensisijaisesti paikalliset olosuhteet huomioivalla ohjeistuksella. Kaikessa Ilmavoimien lentotoiminnassa, pois lukien operatiivisten vaatimusten edellyttämät tilanteet, otetaan huomioon turkistarhauseläinten poikimisaika Tänä aikana vältetään lentämistä tiedossa olevien tarhojen yläpuolella alle 300 m:n lentokorkeudella.

18 18 Lentoonlähtö- ja lähestymismenetelmät on suunniteltu siten, että lentoaseman lähiympäristölle aiheutetaan mahdollisimman vähän meluhaittoja. Lentomelun aiheuttamia haittoja ei kuitenkaan voida aina täysin välttää. Matalalentotoiminta ohjataan harvaan asutuille seuduille. Alhaisemmissa lentokorkeuksissa lentämistä rajoitetaan lintujen muutto- ja pesimisaikaan huhtikuun alun ja syyskuun lopun välillä. Melun häiritsevyyttä vähennetään sijoittamalla lentotoiminta lähinnä virka-aikaan. Ilta- ja yöaikaista lentotoimintaa on pääasiassa suuriin sotaharjoituksiin tai pimeälentotoiminnan harjoitteluun liittyen muutaman viikon aikana vuodessa. Näissä harjoituksissa toiminnan taso nousee normaaliin toimintaan verrattuna selvästi. Harjoituksista tiedotetaan etukäteen paikallisissa tiedotusvälineissä sekä internetissä. Sotilasilmailussa ei ole lähiaikoina odotettavissa lentokaluston vaihtumista hiljaisemmaksi. Sotailma-alusten melupäästöä ei voida myöskään teknisin keinoin vähentää heikentämättä niiden olennaisia ominaisuuksia. Valtaosa Tikkakosken tukikohdan lentotoiminnasta tapahtuu kuljetuskone- ja potkurikonekalustolla. Melupäästöt näillä koneilla ovat siviililentokoneiden luokkaa. Ilmapäästöjen vähentämiseen voidaan vaikuttaa vähentämällä polttoaineenkulutusta. Polttoaineen kulutukseen vaikutetaan lentotoiminnan suunnittelulla sekä lentokoneiden ja moottoreiden säännöllisellä huoltamisella. Uuden kuljetuskonekaluston (C-295M) polttoaineen ominaiskulutus on pienempi verrattuna vanhempaan kalustoon. Vähentämällä maajoutokäynnin käyttöä voidaan vähentää hiilimonoksidi- ja hiilivetypäästöjä lentoaseman alueella. Rikkipäästöt voidaan pitää mahdollisimman alhaisina käyttämällä vähärikkistä polttoainetta. Lentotoiminnan muodostamien päästöjen määrä on minimoitu lentämällä mahdollisimman suuri osa koulutusohjelmista simulaattorilla. Nykyisellään noin 40 prosenttia lentokoulutusohjelmista lennetään simulaattoreilla. Lentoteknisessä toiminnassa otetaan huomioon erityisesti polttoainehuollon turvallisuus. Kuljetukset, varastointi ja käsittely tehdään ammattitaidolla ja ympäristövahinkoja välttäen. Lentokoneiden huolto- ja korjaustoiminnassa liuotinpäästöt ilmakehään ovat vähäiset. Otsonikatoa aiheuttavia liuottimia on poistettu käytöstä ja korvattu uusilla ympäristöystävällisemmillä kemikaaleilla ja täyttöpakkauksilla. Palonsammutusjärjestelmissä ja käsisammuttimissa siirrytään mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi argonin käyttöön, jolloin vähennetään halonipohjaisia järjestelmiä. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Lentoaseman teknisille toimintaratkaisuille ei ole laadittu parhaan käytettävissä olevan tekniikan (Best Available Techniques) arvioimiseen sovellettavaa BAT -vertailuasiakirjaa (BREF). Kiitoteiden liukkaudentorjunnassa käytetään ensisijaisesti mekaanisia menetelmiä, harjausta ja aurausta. Näiden lisäksi mekaaniseksi keinoksi lasketaan hiekoittaminen. Tutki-

19 musten mukaan hiekoittaminen lisää kitkaa vain kertaluonteisesti ja silloinkin hyvin marginaalisesti. Lisäksi osa lentokalustosta (esimerkiksi suihkumoottorit ja potkurit) ovat hyvin vaurioherkkiä. Hiekoittaminen on poikkeuksellinen erikoistoimenpide. Kemiallisia sulatusaineita tarvitaan määrätyissä sääolosuhteissa kiitotien pintaan muodostuneen kuuran ja jään poistoon tai ennakoivaan liukkaudentorjuntaan estämään kosteuden jäätymistä. Tekninen urea on ollut aikaisemmin perinteinen ja ainoa lentoasemille soveltuva sulatusaine: se ei aiheuta metallien korroosiota siinä kuin esimerkiksi tiesuolat. Asetaateilla on eräissä tilanteissa paremmat ominaisuudet kuin urealla luvun jälkipuolelta asetaattien käyttö on lisääntynyt. Suorien ympäristövaikutusten kannalta parhaita markkinoilla olevia tuotteita ovat asetaatit ja formiaatit, jotka ovat Finavian lentoasemilla lähes yksinomaan käytettäviä aineita. Formiaatteja pidetään ympäristölle vähemmän haitallisena kuin ureaa ja asetaatteja. Suorien ympäristövaikutusten lisäksi käytettäviä aineita valittaessa otetaan huomioon aineiden vaikutukset lentokoneiden eri materiaaleihin ja päällysteeseen, joilla molemmilla on merkitystä lentoturvallisuuden kannalta. Ennakointiin pyrkivä liukkaudentorjunta on kemikaalien käyttömäärän vähentämisen vuoksi tärkeätä. Kiitotien sulana pitämiseen tarvitaan vain puolet siitä kemikaalimäärästä, joka tarvitaan saman jäätyneen vesimäärän sulattamiseen. Lentoasemien liukkausvaroitusjärjestelmien avulla pystytään tekemään keliä koskevia ennusteita ja soveltamaan ennakoivaa liukkaudentorjuntaa. Talvikunnossapidon menetelmiä tutkitaan ja kehitetään aktiivisesti. Menetelmien yhtenä oleellisena valintakriteerinä ovat niiden aiheuttamat ympäristövaikutukset. Asetaattien ja formiaattien vaikutuksia eräiden sähkökomponenttien, lentokonemateriaalien sekä päällysteiden kestävyyteen tutkitaan edelleen. Tästä syystä Finavian lentoasemilla testataan uusia, markkinoille tulevia liukkaudentorjunta-aineita. Talven aikana testattiin ilmavoimien pyynnöstä betaiinipohjaista liukkaudentorjunta-ainetta Tampere Pirkkalan ja Kauhavan lentoasemilla ja kokeilua on jatkettu talven aikana. Betaiini eli trimetyyliglysiini on varsin hyvin hajoava myrkytön orgaaninen yhdiste, jota on käytetty muun muassa rehuissa ja lämmönsiirtonesteissä. Kokeiltava tuote, Betafrost, sisältää noin 50 % betaiinia ja 50 % vettä. Betafrostin biologinen hapenkulutus (BOD 28 ) on 759 mg/g (BOD mg/g) ja se sisältää typpeä noin 6 %. BOD-arvo on kaliumasetaattiin verraten noin kaksinkertainen ja kaliumformiaattiin verraten noin viisinkertainen. Mikäli tulokset erityisesti korroosiovaikutuksia koskevista tutkimuksista edellyttävät, saattaa betaiinin käyttö lentoasemilla jatkossa lisääntyä. Sotilasilmailunkaan teknisille toimintaratkaisuille ei ole laadittu parhaan käytettävissä olevan tekniikan arvioimiseen sovellettavaa BAT -vertailuasiakirjaa (BREF). Tästä huolimatta Ilmavoimat pyrkii käyttämään parasta käytettävissä olevaa tekniikka, jonka valintakriteerit ovat toiminnallisuus, taloudellisuus ja ympäristöystävällisyys. Ilmavoimien lentotoiminnassa noudatetaan BAT -periaatetta myös lentokaluston käyttöhuollossa ja maatoiminnassa. Ilmavoimat käyttää rullausalueiden käyttökelpoisena pitämiseen aurausta, harjausta ja imupuhdistusta. Ilma-alusten jäänpoistoon ja -estoon käytetään kemikaaleja. Lentokoneiden tankkaukseen käytetään painetankkausajoneuvoja, siirrettäviä säiliöitä sekä siirrettäviä tankkauskontteja. 19

20 Edellä mainitut toimenpiteet kehittyvät jatkuvasti niin oman jatkuvan kehittämisen periaatteen kuin laitetoimittajien ja Lentotekniikkalaitoksen kehitystoiminnan johdosta. Toiminnassaan Ilmavoimat on hakemuksen mukaan pystynyt hyvin täyttämään parhaan käytettävissä olevaa tekniikan periaatteen vaatimukset. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset ilman laatuun Lento- ja maaliikenteen ilmapäästöillä ei arvioida olevan vaikutusta ihmisten terveyteen päästöjen ollessa esimerkiksi Jyväskylän tieliikenteeseen verrattuna vähäisiä. 20 Vaikutukset pohjaveteen Hakemuksen mukaan lentoaseman nykyisten liukkaudentorjunta- ja jäänestokemikaalien vaikutuksia ei ole todettavissa Liinalammin ja Tikka Mannilan I-luokan pohjavesialueilla. Lentoaseman nykyisen tai tulevan toiminnan ei katsota aiheuttavan juomaveden pilaantumisen tai laadun huonontumisen kautta vaaraa ihmisten terveydelle. Melun vaikutukset Jyväskylän lentoaseman siviili- ja sotilasliikenteen yhteensä aiheuttama L DEN 55 db ylittävä melualue ulottuu vuoden 2025 ennusteessa Jylhänperältä Kortelahdelle asti. Melualue ulottuu kiitotien päästä noin 5 km kaakkoon ja 2,5 km luoteeseen ja noin 1 km:n etäisyydelle kiitotien sivuille. Kiitotien lounaispuolella sijaitseva Tikkakosken Kituperän asuinalue sijaitsee suurimmaksi osaksi L DEN yli 55 db melualueen ulkopuolella, mutta alueen lähin asutus on L DEN db meluvyöhykkeellä. L DEN 55 db ylittävä melualue ei ulotu Jyväskylän seudun suuriin taajamiin. Vuoden 2025 ennustetun kokonaisliikenteen L DEN 55 db ylittävällä melualueella asuu noin 150 asukasta, ja melualueen laajuus on noin 11 km 2. Lentoliikenteen melualueilla ei karttatarkastelun mukaan olisi kouluja tai laitoksia, joissa lentomelu saattaisi vaikuttaa oppimistuloksiin tai opetukseen. Mahdollisia yöaikaisia unihäiriöitä aiheuttavia siviililiikenteen operaatioita oli 2006 vuosikeskiarvona klo välillä keskimäärin 2 kappaletta yössä. Hakijan käsityksen mukaan näin pieni lentojen määrä ei aiheuta merkittäviä unihäiriöitä melun piirissä asuville, erityisesti, kun otetaan huomioon Suomen rakennuskannan yleinen hyvä ääneneristävyystaso. Vaikutukset luonnonympäristöön Jyväskylän lentoaseman ympäristössä sijaitsee kaksi Natura ohjelmaan kuuluvaa aluetta: Tervajärvi (FI ) on muuttoaikoina merkittävä lintujen, muun muassa kahlaajien, kerääntymisalue. Syvänojanmäki (FI ) on edustava rehevien suotyyppien sekä luonnontilaisten pienvesien kohde.