ASIA 1. Hakemus Utin lentoaseman ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamiseksi, Kouvola

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nrot 1) 117/2017/1 ja 2) 118/2017/1 Dnro ESAVI/6939/2015 (Asia 1) Dnro ESAVI/9982/2014 (Asia 2) Annettu julkipanon jälkeen ASIA 1. Hakemus Utin lentoaseman ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamiseksi, Kouvola ASIA 2. Aloite, joka koskee Utin lentokentän ympäristöluvan muuttamista, Kouvola ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE puh fax Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 2(152) Sisällys ASIA 1. Hakemus Utin lentoaseman ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamiseksi, Kouvola... 1 ASIA 2. Aloite, joka koskee Utin lentokentän ympäristöluvan muuttamista, Kouvola HAKIJAT ASIOIDEN VIREILLETULO VIREILLETULON PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA TOIMINTA JA SEN SIJAINTI ALUEEN KAAVOITUSTILANNE TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA PÄÄTÖKSET Voimassa olevat ympäristöluvat Muut toimintaa koskevat luvat ja päätökset Muut alueen toimintoja koskevat luvat ja päätökset... 6 HAKEMUS (Asia 1) FINAVIA OYJ:N HAKEMUS Toiminnan sijaintipaikka ja sen ympäristö Ympäristönolosuhteet ja siinä tapahtuneet muutokset Yleiskuvaus lentoaseman toiminnasta Päästöt ja niiden arvioidut vaikutukset Päästöjen vähentämistä koskevat toimet PUOLUSTUSVOIMIEN LOGISTIIKKALAITOKSEN ESIKUNNAN HAKEMUS Yleiskuvaus toiminnasta ja sen muutokset Päästöt ja niiden arvioidut vaikutukset Ympäristövaikutukset ja niiden vähentäminen Lentomelunhallinta Utin jääkärirykmentissä LENTOASEMAN MELUA KOSKEVAT YLEISÖILMOITUKSET TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU HAKIJOIDEN MUUTOSESITYKSET LUPAMÄÄRÄYKSIIN Finavia Oyj Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta (Puolustusvoimat) HALLINTOVAHDIT RY:N ALOITE YMPÄRISTÖLUVAN MUUTTAMISEKSI (Asia 2) ASIAN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksen täydentäminen Lausunnot Muistutukset ja mielipiteet... 56

3 3(152) 13.5 Neuvottelu Hakijoiden kuuleminen Finavia Oyj:n vastine aloitteesta Finavia Oyj:n vastine hakemuksesta annetuista lausunnoista ja muistutuksista Finavia Oyj:n hakemuksen täydentäminen vastineen yhteydessä Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunnan vastine aloitteesta Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunnan vastine annetuista lausunnoista ja muistutuksista Puolustusvoimien hakemuksen täydentäminen vastineen yhteydessä Hallintovahdit ry:n vastine ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISUT Finavia Oyj:n toimintaa koskevat lupamääräykset Puolustusvoimien toimintaa koskevat lupamääräykset RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten yleiset perustelut Finavia Oyj:n toimintaa koskevien lupamääräysten yksilöidyt perustelut Puolustusvoimien toimintaa koskevien lupamääräysten yksilöidyt perustelut VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN JA LAUSUNTOIHIN LUVAN VOIMASSAOLO KORVATTAVAT PÄÄTÖKSET PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN MUUTOKSENHAKU LIITTEET

4 4(152) 1 HAKIJAT Asia 1 Finavia Oyj PL VANTAA Y-tunnus: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta PL TAMPERE Y-tunnus: Asia 2 Hallintovahdit ry c/o Pertti Sundqvist Itäinen Rantakatu 70 A TURKU 2 ASIOIDEN VIREILLETULO Asia 1. Ympäristölupahakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. Asia 2. Aloite on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. 3 VIREILLETULON PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Asia 1 Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 27 1 momentti ja lain liite 1 taulukko 2 kohdat 12 b) Ympäristöluvan mukaisesti hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi oli tehtävä mennessä. Finavia Oyj ja Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen esikunta (aiemmin hakijana Utin Jääkärirykmentti) hakivat hakemuksen jättämiselle määräajan pidentämistä. Etelä-Suomen aluehallintovirasto myönsi hakemuksen toimittamiseen lisäaikaa asti (päätös nro:t 84/2015/1 ja 85/2015/1). Etelä-Suomen aluehallintovirasto on toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojelulain 34 :n 3 momentin sekä valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta (713/2014) 1 :n 2 momentin kohdan 12 b) mukaan. Asia 2 Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 89 :n 2 momentti Etelä-Suomen aluehallintovirasto on toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojelulain 34 ja 35 sekä valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta (713/2014) 1 :n 1 momentin kohdan 12 b) mukaan.

5 5(152) 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Utin lentoasema sijaitsee Kouvolan kaupungissa Utin kaupunginosassa Valkealan suuralueella kiinteistöllä Lentoasema sijoittuu noin 15 km:n etäisyydelle Kouvolan kaupungin ydinkeskustasta itään. Lentoasema sijaitsee Utin taajaman koillis-/pohjoispuolella. Lentoaseman maa-alueet omistaa Finavia Oyj. 5 ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Utin lentoaseman alueella ei ole voimassa olevia asemakaavoja. Lähin asemakaavoitettu alue sijoittuu noin kilometrin etäisyydelle lentoaseman kiitotien eteläpuolelle. Alueella on voimassa kolme asemakaavaa. Alueella on ollut vireillä Kouvolan keskeisen alueen yleiskaava, jossa lentoaseman alue on merkitty (EP-alueena). Yleiskaava on ollut nähtävillä Yleiskaava on hyväksytty , mutta lentoasemaa ja Uttia koskeva osa kaavasta jätettiin kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen pois lopullisesta hyväksymiskäsittelyyn viedystä kaavasta. Utin lentoaseman alueella on voimassa Kymenlaakson maakuntakaava. Ensimmäinen maakuntakaava (Kymenlaakson maakuntakaava, taajamat ja niiden ympäristöt) vahvistettiin ympäristöministeriössä ja Kaavan toinen vaihe (Kymenlaakson maakuntakaava, maaseutu ja luonto) vahvistettiin Ympäristöministeriö vahvisti Kymenlaakson energiamaakuntakaavan. Maakuntakaavan tarkistus, Kauppa ja Meri, vahvistettiin Maakuntakaava korvaa Kymenlaakson seutukaavan. 6 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA PÄÄTÖKSET 6.1 Voimassa olevat ympäristöluvat Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt ympäristöluvan Utin Jääkärirykmentin lentopolttoaineen varastoinnille. Toimintaan kuuluvat varastosäiliöt, putkistot, täyttöalue sekä säiliöajoneuvojen säilytyspaikat. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt ympäristöluvan (Nro 129/05/1, Dnro ISY-2004-Y-85) Ilmailulaitos Finavialle (nykyisin Finavia Oyj) ja Utin Jääkärirykmentille Utin lentoaseman toimintaan. Ympäristöluvan nro 129/05/1 melua koskevia lupamääräyksiä on muutettu Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksellä (Nro 60/2010/1, Dnro ESAVI/316/04.08/2010). Päätös koskee ympäristöluvassa määrättyä meluselvitystä ja melunhallintasuunnitelmia.

6 6(152) 6.2 Muut toimintaa koskevat luvat ja päätökset Utin lentoasemalla on Varsinais-Suomen ELY-keskuksen myöntämä luonnonsuojelulain (1096/96) 49 :n 3 momentin mukainen poikkeuslupa koskien rauhoitettujen lintujen häirintää ja tappamista (Dnro VARE- LY/3180/2015). Lupa on voimassa vuoden 2020 loppuun asti. Suomen riistakeskus on päätöksillään (Nro , , , , ) myöntänyt Finavia Oyj:lle luvan tappaa lentoasemilla lentoliikennettä vaarantavat metsästyslain (615/1993) 5 :ssä mainitut riistaeläimet, lukuun ottamatta ahmaa, ilvestä, karhua, saukkoa ja sutta, ja rauhoittamattomat eläimet sekä hävittää näiden pesät. Lupa on voimassa vuoden 2020 loppuun asti. 6.3 Muut alueen toimintoja koskevat luvat ja päätökset Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Utin Jääkärirykmentille ympäristöluvan (Nro 228/2014/1, Dnro ESAVI/154/04.08/2012) Tyrrin ampumaradan toimintaan. Päätöksestä on valitettu. Lupa on lainvoimainen. Skydive Finland ry:llä on lentopolttonesteen varastointi- ja jakelutoimintaa Utin lentoasemalla. Toiminnalle (20 m 3 :n lentopetrolisäiliö ja arvioitu vuotuinen kulutus on m 3 ) on Valkealan kunnan ympäristö- ja rakennuslautakunnan myöntämä ympäristölupa ( 20). Päätöksessä luvan haltijana on ollut Neste Yrityspalvelut Oy. Neste Yrityspalvelut Oy:llä on Valkealan kunnan ympäristö- ja rakennuslautakunnan myöntämä ympäristölupa ( 42) lentobensiinin jakeluasemalle (20 m 3 :n säiliö ja 100 m 3 läpivirtaus vuodessa). HAKEMUS (Asia 1) 7 FINAVIA OYJ:N HAKEMUS 7.1 Toiminnan sijaintipaikka ja sen ympäristö Ympäristön maankäytössä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoden 2005 ympäristölupapäätökseen verrattuna. Utin pohjavesialueen suojelusuunnitelma Utin pohjavesialueelle ( ) on laadittu suojelusuunnitelma vuonna 2014 (Utti, Pohjavesialueen suojelusuunnitelma, ). Suojelusuunnitelman mukaan Utin pohjavesialue on toisen Salpausselän reunamuodostumaa. Pohjavesialueen pinta-ala on 22,7 km 2, josta pohjaveden muodostumisaluetta 15,43 km 2. Alueella arvioidaan muodostuvan pohjavettä m 3 /vrk. Pohjaveden virtaus jakautuu useaan erilliseen valumaalueeseen. Pohjavesialueella sijaitsee kaksi tekopohjavesilaitosta ja alue

7 7(152) on vedenhankinnan kannalta alueellisesti erittäin merkittävä. Suunnitelmassa Utin lentokenttä on mainittu riskikohteena lentopolttonesteen, lämmitys- ja dieselöljyn sekä liukkaudentorjunta- ja jäänestoaineiden käytön ja varastoinnin vuoksi. Toimenpidesuosituksena suunnitelmassa on Utin lentokenttäalueen toiminnoille, että toimintaa ja pohjaveden tarkkailua jatketaan ympäristölupien mukaan. Suunnitelmassa on esitetty pohjavesialueen vuoksi otettavaksi huomioon mm. seuraavat lentokenttäaluetta koskevat rajoitukset ja suositukset: - Alueella jo toimivien laitosten osalta ympäristöluvan tarkistamisen yhteydessä tulee arvioida suojarakenteiden riittävyys sekä tarvittaessa, mikäli ympäristöluvassa ei ole pohjaveden tarkkailuvelvoitetta, edellyttää pohjavesiolosuhteiden selvittämistä. Pidemmällä tähtäimellä riskeistä tulisi päästä eroon. - Pohjavesialueella on kielletty valtioneuvoston päätöksessä 342/2009 lueteltujen myrkyllisten aineiden käsittely ja varastointi siten, että niitä voi päästä maaperään ja sitä kautta pohjaveteen. - Olemassa olevien öljytuotteiden tankkauspaikkojen ja säiliöiden täyttöalueiden tulee olla pinnoitettuja ja tiiviitä, jotta mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Hulevedet on kerättävä hallitusti ja johdettava hiekan- ja öljynerotuskaivon kautta ensisijaisesti pohjavesialueen ulkopuolelle tai jätevesiviemäriin ja toissijaisesti hallitusti maastoon. - Kemikaalit tulee säilyttää kaksoisvaipallisissa säiliöissä tai siten, että kemikaaliastiat on sijoitettu maan päälle, katokselliseen, reunukselliseen ja pinnaltaan tiivistettyyn suoja-altaaseen. Suoja-altaan on oltava tilavuudeltaan vähintään 110 % suurimman säiliön tilavuudesta. - Nestemäisten ongelmajätteiden määrän ylittäessä 500 litraa on ne yrityskiinteistöillä varastoitava erillisessä merkityssä ongelmajätevarastossa, josta jätteet eivät pääse valumaan viemäriin, maaperään tai vesistöön. Tätä pienemmät määrät on ulkovarastoinnissa säilytettävä tiiviissä suoja-altaassa, mistä vuodot on kerättävissä talteen. Suojaaltaan on oltava tilavuudeltaan vähintään yhtä suuri kuin suurin nestettä sisältävä astia, eikä altaaseen saa ulkovarastoinnissa päästä kertymään sadevesiä. Ongelmajäteastioiden päällysmerkinnöistä on käytävä ilmi jätehuollon kannalta tarpeelliset tiedot. Ongelmajätteet on säilytettävä lukitussa ja katetussa tilassa. - Uusia maanalaisia säiliöitä ei tulisi asentaa pohjavesialueelle. Uusien maanpäällisten säiliöiden tulee olla kaksivaippaisia. Polttoainesäiliöiden tulee olla varustettu ylitäytön estimellä ja laponestolla. - Pohjavettä vaarantavien vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on oltava riittävä määrä alkutorjuntakalustoa, kuten imeytysmateriaalia (esim. turve) saatavilla. - Pohjavesialueilla sijaitsevien lentokenttien liukkaudentorjunnan ja lentokaluston jääneston, sekä kemikaalien ja polttonesteiden käsittelyn tai varastoinnin riskit pohjavedelle tulee mahdollisuuksien mukaan minimoida. Kentältä valuvat vedet tulee pyrkiä viemäröimään pohjavesialueiden ulkopuolelle, ja pohjavesisuojaukset tulisi lentokentille rakentaa tarveharkinnan perusteella. Lentokentille tulee laatia varautumissuunnitelma mahdollisia onnettomuus- ja tulipalotapauksia varten.

8 8(152) Utin lentoasemasta suojelusuunnitelmassa on todettu seuraavaa: Utissa on lentoasema, jossa on ympäristölupa lentoasematoimintoihin (2005) ja lentopolttoaineiden varastointiin (2005). Toiminta on alkanut noin 1930-luvulla. Finavia vastaa kentän toiminnasta ja liukkauden torjunnasta. Liukkauden estossa on käytetty yksinomaan ureaa vuoteen 1993 saakka, jolloin ympäristölle vähemmän haitallisen asetaatin käyttö alkoi. Urean käyttö loppui kokonaan vuonna Vuodesta 2000 alkaen liukkauden torjuntaan on käytetty pääasiassa kaliumformiaattia. Talvena liukkauden torjuntaan käytettiin 6 t formiaattiraetta. Talvina on käytetty nestemäistä formiaattia keskimäärin 2 tn/vuosi. Nestemäinen kaliumformiaatti varastoidaan varoaltaallisessa säiliössä. Rakeinen kaliumformiaatti varastoidaan sisätiloissa. Hulevesille on toteutettu myös varoallas. Puolustusvoimat käyttävät noin 1500 l/v propyleeniglykolia lentokoneiden jäänestoon (2005). Finavia ei käytä Utissa lentokoneisiin jäänestoaineita(glykolipohjaiset aineet). Finavian tukikohdan hulevedet johdetaan öljynerottimen kautta maastoon. Utin jääkärirykmentillä on ympäristölupa lentopolttoaineiden varastointiin. Lentokentän alueella varastoidaan lentopetrolia, lämmitysöljyä ja dieselöljyä. Lämmitysöljysäiliö (15 m3) on valuma-altaallinen. Dieselöljyn jakeluasema on jakeluasemapäätöksen mukainen. Lentopetroli varastoidaan kiinteissä ja liikuteltavissa säiliöissä ja säiliöautoissa. Maaperää on kunnostettu 2010 (osakunnostus) lentopolttoainesäiliöiden alueelta säiliöiden uusimisen yhteydessä. Säiliöiden tarkat sijainnit ja varastointimäärät ovat vain viranomaiskäyttöön. Maanalaiset, vesitiiviissä teräsbetonisuoja-altaissa olevat terässäiliöt (SFS2733) on uusittu v ja Säiliöissä on elektroniset ylitäytönestimet, pinnanmittausjärjestelmät ja pinnankorkeuden hälyttimet. Suoja-altaissa on elektroninen vuotohälytysjärjestelmä. Polttoaineen täyttöpiste on sijoitettu betonilaatan päälle, jonka alla on vähintään 1 mm HDPE-kalvo. Täyttöpiste on viemäröity hiekan- ja öljynerottimien ja näytteenottokaivon kautta sadevesijärjestelmään pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolelle. Näytteenottokaivo on varustettu hälyttimellä ja sulkuventtiilillä. Suunnitelmassa todetaan, että lentokenttäalueen toimijoilla on pohjaveden yhteistarkkailu 12 pohjavesiputkesta. Öljyjä on todettu v putkissa MV2 (150 μg/l), MV6 (60 μg/l), hp103 (60 μg/l) ja hp103 (60 μg/l). Lentoaseman alueella on havaittu kohonneita kloridin ja nitraattitypen pitoisuuksia. 7.2 Ympäristönolosuhteet ja siinä tapahtuneet muutokset Maaperäolosuhteissa ei ole tapahtunut muutoksia vuoden 2005 ympäristölupapäätökseen verrattuna. Pohjavesiolosuhteissa ei ole tapahtunut muutoksia vuoden 2005 ympäristölupapäätökseen verrattuna.

9 9(152) 7.3 Yleiskuvaus lentoaseman toiminnasta Pintavesiolosuhteissa ei ole tapahtunut muutoksia vuoden 2005 ympäristölupapäätökseen verrattuna. Ilmanlaadussa ei ole tapahtunut muutoksia vuoden 2005 ympäristölupapäätökseen verrattuna. Utin lentoaseman välittömässä läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita tai Natura alueita. Lähin Natura 2000-alue sijaitsee noin 3,5 km lentoaseman kiitotien lounaispuolella, Alajalansuo Hangassuo Haukkasuo Pilkkakorvenmäki (FI ). Kyseisestä Natura alueesta Alajalansuo sijoittuu lähimmäs lentoasemaa. Lentoasema sijoittuu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan kuuluvan Hammassyrjänmäen alueelle ja lentoaseman pohjoisosa sijoittuu Kivijärven reitin suojelulle valumaalueelle. Utin lentoasema on ollut nykyisellä paikallaan vuodesta 1918 lähtien ja vuodesta 1919 lähtien se on toiminut keskeytyksettä Puolustusvoimien / Ilmavoimien tukikohtana. Laskuvarjojääkärikoulu aloitti toimintansa Utissa vuonna 1962, josta lähtien lentoasemalla on ollut vilkasta laskuvarjohyppytoimintaa. Utin lentoasema on mm. sotilaslaskuvarjohyppytoiminnan keskus Suomessa. Lentoasemalla on laskuvarjohyppäämiseen soveltuvat puitteet sen sijainnin sekä vähäisen muun liikenteen ja harvan asutuksen vuoksi verrattuna moneen lentoasemaan. Laskeutumismääriltään Utin lentoasema oli vuonna 2014 Suomen 12. vilkkain lentoasema, joskin suurin osa lentoaseman liikenteestä on sotilasilmailua (noin 59 %). Lisäksi Utin lentoaseman liikenne koostuu lähinnä yleisilmailun eri muodoista, mutta kaikki ilmailun eri muodot ovat lentoasemalla mahdollisia ja niiden määrät voivat vaihdella vuosittain. Utin lentoasemalla toimivat tahot: Toiminta Taho Sotilasilmailu Puolustusvoimat: Utin Jääkärirykmentti /Ilmavoimat Lentokoulutustoiminta Koulutuslentoja, muualla toimivia tahoja Helikopterihuoltotoiminta Patria Aviation Oy Lentoyhtiöt Utin Lento Oy Maapalvelut lentoyhtiöille - Yleisilmailu Yksityisiä tahoja Harrastelentotoiminta Yksityisiä tahoja Laskuvarjotoiminta Skydive Finland ry Polttoaineiden jakelu KanAir Malmi Oy Muut yritykset/tahot KSAO: Kouvolan seudun ammattiopisto lentokoneasentaja-koulutusta

10 10(152) Kenttäalue Utin lentoaseman kiitotien pituus on metriä ja leveys 45 metriä, jolloin pinta-ala on yhdeksän hehtaaria. Koko asfaltoidun kenttäalueen pintaala (kiitotie, rullaustiet, asematasot) on noin 16,7 hehtaaria. Lentoasemaalue koostuu maaliikenne- ja kenttäalueesta seuraavasti: Maaliikennealue Lentoaseman maaliikennealue käsittää maaliikenneyhteydet ja pysäköintialueet. Lentoaseman tieyhteyksistä päätieverkkoon vastaa Kaakkois- Suomen ELY-keskus, mutta Finavia rakentaa lentoasema-alueiden sisäiset katuyhteydet. Finavia vastaa lentoasemien pysäköintipalveluista ja luo edellytykset taksi-, joukkoliikenne- ja autonvuokrauspalveluille. Kenttäalue Lentoaseman kenttäalue muodostuu asematasosta ja liikennealueesta. Finavia hoitaa asematasolla maaliikenteen ohjausta ja opastaa asematasolla liikkuvia ja pysäköiviä lentokoneita. Kiito- ja rullaustiet muodostavat lentoaseman liikennealueen, jonka turvallisuudesta ja liukkaudentorjunnasta Finavia vastaa. Toiminnassa tapahtuneet muutokset ympäristöluvan myöntämisen jälkeen Utin lentoasema on Finavian ylläpitämä lentoasema. Utin lentoaseman ympäristölupaan kuuluu lentoaseman toiminta seuraavin osin: lentotoiminta lentoasemalla ja lähilennonjohdon alueella eri ilmailumuodoilla lentoaseman kenttäalueen liikenne (siviili-ilma-alukset sekä siviilimaaliikenne) ja niiden aiheuttamat ympäristövaikutukset lentoaseman välittömässä läheisyydessä asematasojen, rullausteiden ja kiitotien kunnossapito asematasoilla tapahtuva siviili-ilma-alusten käyttöhuolto- ja tankkaustoiminta kunnossapitokaluston käyttö- ja huoltotoiminta Finavian käyttämien kemikaalien ja polttoaineiden varastointi ja käyttö Finavian tilojen energiankulutus ja vedenhankinta toiminnassa syntyneet jätteet. Ympäristöluvan piiriin eivät kuulu: Muiden toiminnanharjoittajien toiminta lentoasemalla Liikenneviraston hallinnoimat tieyhteydet päätieverkkoon KanAir Malmi Oy:n lentopolttonesteen varasto- ja jakelualue. Utin lentoaseman toiminta koostuu yleis- ja sotilasilmailusta. Utissa ei ole säännöllistä reittiliikennettä tai matkustajaliikennettä. Näiltä osin toiminta ei ole muuttunut ympäristöluvan myöntämisen tilanteesta. Lentoaseman nykyinen toiminta on toteutuneita operaatiomääriä lukuun ottamatta vuoden 2005 ympäristölupapäätöksessä kuvatun mukaista. Soti-

11 11(152) lasilmailun operaatioiden määrät eivät ole yltäneet lupahakemuksessa arvioidulle tasolle. Sotilasilmailun vuotuiset operaatiomäärät ovat tasaisesti laskeneet aiemman ympäristölupahakemuksen tilanteesta (2003) siten, että vuonna 2014 niitä oli reilu puolet vuoden 2003 tilanteesta. Ympäristöluvan hakemusvaiheessa (2005) tulossa olleet NH90-kuljetushelikopterit ovat olleet kaikki Utissa vasta kesästä 2015 alkaen. Siviililiikenteen osalta toteutuneet liikennemäärät ovat ympäristölupahakemuksen mukaiset. Liikenneilmailu on hyvin vähäistä eikä säännöllistä reittiliikennettä ole. Nykytilassa yleisilmailua on hieman vähemmän ja vastaavasti muuta ilmailua hieman enemmän kuin lupahakemuksen 2003 liitteenä olevassa meluselvityksessä kuvattiin. Lennonjohdon aukioloaikoina tapahtuneen yleisilmailun operaatioiden määrä on 2010-luvun alun notkahduksen jälkeen noussut ympäristölupahakemuksen (2005) mukaiselle tasolle. Lennonjohdon aukioloaikojen ulkopuolella tapahtuvasta yleisilmailusta Finavialla ei ole tietoja, mikäli lennoista ei laadita kirjallista lentosuunnitelmaa. Laskuvarjohyppykerhot toimivat Utissa valtaosaltaan lennonjohdon ollessa suljettu, joten näiden lentojen määrät perustuvat kerhon omaan ilmoitukseen. Ympäristölupahakemuksen liitteenä olleessa vuonna 2003 laaditussa meluselvityksessä Utin varuskunnan kehittäminen Helikoptereiden sekä lentokoneiden melun leviäminen vuonna 2008, Ilmailulaitos A9/2003 vuoden 2008 kiinteäsiipisten lentokoneiden operaatiomäärien on arvioitu pysyvän silloisella tasolla. Tämän mukaan siviililaskuvarjohyppylentoihin käytettävien 1-moottoristen potkuriturbiinikoneiden operaatioiden määrä vuonna 2003 on ollut noin Operaatio on yksi lentoonlähtö tai laskeutuminen, jolloin yksi lento sisältää sekä lentoonlähdön että laskeutumisen eli kaksi operaatiota. Vuonna 2014 toteutuneita laskuvarjohyppykerhon lentojen operaatioita oli noin Lennonjohdon aikana tapahtuneiden 1-moottoristen potkuriturbiinikoneiden operaatioita toteutui vajaa 600. Yhteensä 1-moottoristen potkuriturbiinikoneiden operaatioita vuonna 2014 oli siten Tämän perusteella kyseiseen konetyyppiin kohdistuvat operaatiomäärät ovat hieman vähentyneet aiemman lupahakemuksen liiteaineiston mukaisesta tilanteesta. Toiminnassa mahdollisesti tapahtuvia muutoksia/ennuste vuosina Ympäristölupahakemuksessa 2003 on kuvattu lentoaseman kehittymistä 2000-vuosikymmenen loppupuolelle asti. Ympäristöluvan edellyttämässä, vuonna 2010 laaditussa meluselvityksessä Utin lentoasema, Helikoptereiden ja lentokoneiden meluselvitys, ennuste 2014, Finavia Oyj, Vantaa lentoasemalla tapahtuvaa toimintaa on tarkasteltu vuoden 2014 ennustetilanteessa. Sotilasliikenteen kehittymisen arvioidaan edelleen olevan vuonna 2010 laaditun meluselvityksen ennusteen mukaista. Tulevaisuudessa siviililiikenteen määrille arvioidaan vähäistä kasvua muutoin kuin laskuvarjohyppytoiminnan osalta. Säännöllistä reittiliikennettä Ut-

12 12(152) tiin ei ole tulossa ja liikenneilmailu on vähäistä. Yleisilmailun määrä kasvaa nykyisestä laskuvarjohyppytoiminnan vilkastumisen vuoksi. Laskuvarjohyppytoiminnan määrien arvioidaan kaksinkertaistuvan ennustevuoteen noin mennessä. Lentoliikenne, liikennemäärät ja lentokalusto Utin lentoaseman ympäristölupapäätökseen on kirjattu, että vuonna 2003 Utin lentoasemalla oli lennonjohdon aukioloaikana laskeutumista, joista 90 % oli sotilasilmailua, 10 % yleisilmailua ja alle prosentti liikenneilmailua. Helikoptereiden osuus liikenteestä oli noin 75 %. Lennonjohdon toiminta-aikojen ulkopuolella tapahtuvaa liikennettä ei ole tilastoitu. Helikopteriliikenteen osuus 2000-luvulla on ollut keskimäärin 75 % kaikista lennonjohdon aukioloaikana tapahtuneista operaatioista. Vuonna 2014 lennonjohdon aukiolon ulkopuolella tapahtuneet operaatiot huomioiden helikoptereiden osuus Utissa oli 57 % ja potkurikoneiden 41 %. Vuonna 2003 Puolustusvoimien käytössä Utissa oli 8 kevyttä MD500- kevythelikopteria (HH) ja 5 kappaletta MI8-helikopteria. MI8-helikopterit olivat poistumassa kalustosta ja 20 kpl uusia NH90-kuljetushelikoptereita (NH) oltiin ottamassa käyttöön vaiheittain vuosina Vuonna 2009 Utissa oli 7 kappaletta NH90-, 2 kpl MI8- ja 7 kpl MD500- helikoptereita. Utin lentoaseman ympäristöluvan edellyttämässä meluselvityksessä Utin lentoasema, Helikoptereiden ja lentokoneiden meluselvitys, ennuste 2014, Finavia Oyj oletettiin, että vuonna 2014 MI8- kopterit ovat poistuneet ja NH90-koptereita olisi käytössä 20 kappaletta. Vuosittaisten lentotuntitavoitteiden oletettiin kasvavan kaksinkertaisiksi vuoden 2009 tasosta. NH90-kopterin lentomäärän ennakoitiin kasvavan noin viisinkertaiseksi vuosien tasosta eli 5 päivittäiseen lentoon (10 operaatiota). MD500-koptereiden lentomääriin ennakoitiin maltillista kasvua. Vuonna 2014 Utissa oli käytössä 19 kappaletta NH90- kuljetushelikoptereita ja 7 kpl MD500-kevythelikoptereita. Vuoden 2014 toteutunut NH90-koptereiden operaatiomäärä oli 6,6 päivittäistä operaatiota ja H500-koptereilla 7,3 päivittäistä operaatiota. Utin jääkärirykmentille luovutettiin kesällä 2015 viimeinen tilatuista NH90-helikoptereista. Vuonna 2014 noin 59 % Utin liikenteestä oli sotilasilmailua. Loput liikenteestä on yleisilmailua sekä lentotyö- (esim. valvonta- ja kartoituslennot) ja koululentoja. Utista ei ole säännöllistä reittiliikennettä. Liikenneilmailua oli vuonna 2014 yksi edestakainen lento. Vuonna 2014 Utin lentoasemalla oli laskeutumista lennonjohdon aukioloaikoina ja erikseen raportoidut siviililaskuvarjohyppylennon laskeutumista pääosin lennonjohdon aukioloaikojen ulkopuolella. Yhteensä Finavian tiedossa olevia laskeutumisia vuonna 2014 oli siten

13 13(152) Noin kymmenesosa siviililaskuvarjohyppylennoista on tapahtunut lennonjohdon aukioloaikana ja on siten kahteen kertaan tilastoissa. Lennonjohdon ulkopuolisten muiden yleisilmailulentojen, joista ei ole tehty kirjallista lentosuunnitelmaa, määristä Finavialla ei ole tietoa. Tämän määrän arvioidaan olevan alle 150 lentoa vuodessa. Näitä määriä ei ole huomioitu tarkistushakemuksen tilastoissa. Liikenteen kehittyminen pitkällä aikavälillä Vuonna 2003 Utin lentoasemalle laaditussa ympäristölupahakemuksessa arvioitiin toiminnan vaikutuksia lentoliikenteen melun osalta vuodelle Puolustusvoimien raskas helikopterikalusto oli uudistumassa ja lentokoulutuksen lentotuntimäärien ennakoitiin kaksinkertaistuvan vuosikymmenen loppuun mennessä. Myös pimeälentotoiminnan määrä oli lisääntymässä. Lennoista noin 30 % arvioitiin olevan harjoittelua lentoaseman alueella, 40 % harjoittelulentoja harjoitusalueilla ja 30 % matkalentoja. Puolustusvoimien kuljetushelikopterien lentotoiminta ei ole Utissa kasvanut vuoden 2010 meluselvityksessä ennustetulla tavalla NH90-koptereiden toimitusten viivästyttyä. Vuodelle 2014 laadittu ennuste on edelleen käyttökelpoinen ennuste, koska se kuvaa tilannetta, jossa kaikki tilatut NH90- kopterit ovat niille suunnitellussa käytössä. Siviililentämisen arvioidaan olevan Utissa jatkossa samankaltaista kuin nykyisin. Liikenneilmailu on hyvin vähäistä eikä säännöllisiä reittilentoja ole näköpiirissä. Yleisilmailu jakaantuu matkalentoihin ja laskuvarjohyppylentoihin. Laskuvarjohyppylentojen määrän ennakoidaan kasvavan ennustetilanteessa kaksinkertaiseksi laskuvarjohyppäämisen harrastajien määrän lisääntymisen myötä ja potentiaalisten harrastuspaikkojen mahdollisesti vähentyessä. Yleisilmailun matkalentojen määrän arvioidaan pysyvän nykyisellä tasollaan. Muu ilmailu koostuu Utissa lähinnä lentokoulutuksesta ja Jääkärirykmentin laskuvarjohyppyharjoittelusta siviilikoneella. Vuonna 2014 Jääkärirykmentti vuokrasi Utin Lennon konetta noin 30 päivänä ja operaatioita oli vajaa 500. Näistä lennoista on kerrottu tarkemmin vuoden 2015 meluselvityksessä. Muu ilmailu tapahtuu valtaosaltaan (86 % vuonna 2014) potkurikoneilla. Muun ilmailun määrän oletetaan jatkossa hieman kasvavan. Muut ympäristökuormitusta aiheuttavat toiminnot Siviililentotoiminnassa tapahtuneilla muutoksilla ei ole vaikutusta kenttäalueen liukkaudentorjuntaan ja muuhun lentoaseman talvikunnossapitoon, polttoaineiden ja kemikaalien käyttömääriin, jätehuoltoon, energian käyttöön, vedenhankintaan ja viemäröintiin. Kuvassa 4.5 on esitetty liukkaudentorjunta-aineiden (nestemäinen ja rakeinen formiaatti) käyttömäärät vuosina Liukkaudentorjunta-aineiden käyttömäärien arvioidaan pysyvän ennallaan myös tulevaisuudessa. Liukkaudentorjuntaaineiden käyttömäärien vuosittaisiin vaihteluihin vaikuttavat eniten talven sääolosuhteet. Operaatioiden kokonaismäärä on pysynyt samalla tasolla

14 14(152) vuosien aikana ja samaan aikaan liukkaudentorjunta-aineiden vuosittainen käyttömäärä on vaihdellut välillä 1,2 9,6 tonnia. 7.4 Päästöt ja niiden arvioidut vaikutukset Kuva 4.5 Liukkaudentorjunta-aineiden käyttömäärät vuosina Utin lentoasemalla liikennöi pääosin vain yleisilmailuun tarkoitettuja koneita ja helikoptereita. Toiminta-aika on keväästä syksyyn eikä lentokoneille siksi ole tarpeen tehdä jäänesto- ja jäänpoistokäsittelyjä. Lupapäätöksessä 2005 tehtäväksi määrätyt sadevesien johtamisjärjestelyt öljynerotuskaivoineen on rakennettu. Muutoin Finavian maakaluston polttoaineiden ja liukkaudentorjuntakemikaalien varastoinnissa ei ole tapahtunut muutoksia ympäristöluvan myöntämisen jälkeen. Finavia on hakenut kesällä 2015 rakennuslupaa vanhan varastohallin purkamiseen ja uuden hallin rakentamiseen samalle paikalle. Rakennuksessa varastoidaan auraus yms. kalustoa. Hallin vedet johdetaan öljynerottimen kautta jäteviemäriin. Maaperä, pinta- ja pohjavesi Toiminnassa tapahtuneilla muutoksilla ei ole ollut vaikutusta liukkaudentorjunta-aineiden eikä Finavian käyttämien polttoaineiden määriin. Täten toiminnassa tapahtuneilla muutoksilla ei myöskään ole vaikutusta kyseisten aineiden aiheuttamiin kuormituksiin ja muihin vaikutuksiin maaperässä, pinta- ja pohjavesissä. Myöskään ennustetun siviililiikenteen määrän kasvulla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia esim. liukkaudentorjuntakemikaalien ja Finavian maakaluston polttoaineiden käyttömääriin ja niiden aiheuttamiin ympäristövaikutuksiin. Utin lentoaseman alueelta johdettavan pintaveden laatua seurataan neljässä havaintopisteessä. Vesistä seurataan ph:n, sameuden, kokonaistypen, kokonaisfosforin, kemiallinen hapenkulutuksen (CODCr), sähkönjohtavuuden ja alkaliteetin pitoisuuksia. Tarkkailupisteet on esitetty kuvassa 4.6 ja tarkkailutulokset vuosilta on esitetty hakemuksen liitteessä

15 15(152) Kuva 4.6 Utin lentoaseman havaintopisteiden sijainnit Kaikissa vesinäytteissä typen pitoisuudet ovat olleet alhaisia. Korkein todettu pitoisuus on ollut 3,1 mg/l ja neljää poikkeusta lukuun ottamatta pitoisuudet ovat olleet alle 1 mg/l. Kokonaisfosforin pitoisuudet ovat olleet myös alhaisia (0,003 0,16 mg/l). Orgaanisen aineen kuormitusta kuvaavan kemiallisen hapenkulutuksen arvot (COD Cr) ovat olleet myös alhaisia ja pääsääntöisesti laboratorion määritysrajan tasolla 30 mg/l. Korkein todettu yksittäinen pitoisuus on ollut 64 mg/l. Havaintopisteissä mitatuissa pitoisuuksissa on todettavissa pintavesille tyypillistä vaihtelua. Finavia seuraa Utin lentoaseman alueella pohjaveden laatua. Tällä hetkellä seurannassa on 11 pohjaveden havaintopistettä. Pohjavedestä seurataan seuraavia parametrejä: ph, lämpötila, sähkönjohtavuus, sameus, happi, hiilidioksidi, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn), kloridi, nitraatti, nitriitti ja ammoniumtyppi, mangaani ja rauta. Lisäksi osasta havaintopisteistä seurataan myös haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ja öljyhiilivetyjen sekä yhdestä havaintopisteestä AOX-pitoisuutta. Havaintopisteistä on myös ajoittain analysoitu yksittäisen metallien ja haihtuvien rasvahappojen pitoisuuksia.

16 16(152) Päästöt ilmaan Tarkkailutulokset vuosilta on esitetty hakemuksen liitteessä ja tarkkailuraportti vuosilta on esitetty liitteessä ja tarkkailuraportti vuodelta 2014 liitteessä Lentoaseman alueen pohjaveden laatu on analysoitujen parametrien osalta pääsääntöisesti hyvä. Veden happipitoisuus on hyvällä tasolla, veteen liuenneiden aineiden pitoisuudet ovat alhaisia ja kemiallisen hapenkulutuksen arvot ovat olleet alhaisia. Pohjaveden laadussa on aikaisempina vuosina havaittavissa mahdollisesti urean käytöstä johtuvia typenyhdisteiden pitoisuuksia, mutta näissä pisteissä typen pitoisuudet ovat sittemmin laskeneet. Yhdessä havaintopisteessä (P18) on ollut vuosina todettavissa nousua nitraattitypen pitoisuuksissa. Vesinäytteissä on todettu joitain poikkeamia verrattuna esim. talousvedelle asetettuihin laatuvaatimuksiin ja -suosituksiin. Talousveden laatuvaatimuksiin ja -suosituksiin verrattuna poikkeamia on ollut sameuden, ph:n, mangaanin, raudan ja nitraattitypen osalta. Osassa vesinäytteistä on ajoittain havaittu myös yksittäisiä öljyhiilivetyjen tai haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuuksia. Siviililentoliikenteen ja maakaluston päästöt Osana Finavian ympäristöjärjestelmätyötä Finavia laskee ja raportoi lentokoneiden LTO (Landing and take off) -syklien aikaiset päästöt ja polttoaineen kulutuksen. Päästölaskelmat eivät sisällä sotilasilmailun päästöjä. Taulukko 4.7.Siviililentoliikenteen ja maakaluston päästöt (t/a) vuonna LTOsyklimäärä CO HC NOx Hiukkaset SOx CO2 Polttoainemäärä Lentoliikenne 735 6,2 0,2 0,0-0,0 25 7,9 Maakalusto - 0,4 0,1 0,4 0,02 0, Lentotoiminnassa tapahtuneilla muutoksilla ei ole ollut vaikutusta siviiliilmailun päästöihin eikä vaikututusta myöskään Finavian maakaluston liikennemääriin ja liikenteestä aiheutuviin päästöihin. Utin lentoaseman läheisyydessä ei ole merkittäviä ilmapäästön aiheuttajia. Lentoasematoiminnasta syntyvät ilmapäästöt ovat vähäisiä. Ennustetun siviililiikennemäärän kasvun ja päästöjen vähäisen lisääntymisen ei arvioida aiheuttavan merkittävää ilmanlaadun heikkenemistä lentoasemalla tai sen välittömässä ympäristössä.

17 17(152) Melu Ilma-alusten melu Ilmailulaitos (nykyisin Finavia Oyj) laati meluselvityksen vuonna 2003 Utin varuskunnan kehittäminen Helikoptereiden sekä lentokoneiden melun leviäminen vuonna 2008, Ilmailulaitos A9/2003. Selvitykseen sisältyi laskelmat ilma-alusten melualueiden laajuudesta silloisessa ennustetilanteessa Utin lentoasemalle oli päätetty sijoittaa pääosa tulevista NH90- kuljetushelikoptereista, joilla oltiin korvaamassa silloiset MI8-kopterit. Vuonna 2003 arvioitiin, että Utissa on käytössä kaikki 20 kpl NH90- kuljetushelikoptereita vuonna 2008 ja lisäksi Utissa säilyvät 8 kappaletta MD500-helikoptereita. Vuonna 2008 NH90-helikopterilla arvioitiin lennettävän yhteensä keskimäärin 17,5 operaatiota vuorokaudessa ja MD500- helikopterilla keskimäärin 12,4 operaatiota vuorokaudessa. Ilmavoimien hävittäjä- ja suihkuharjoituskoneliikenteen arvioitiin kasvavan. Yleisilmailun operaatiomäärien arvioitiin pysyvän vuoden 2003 tasolla. Siviililentokoneiden vuorokausittaisia operaatioita oli arvioitu olevan 20,3 vuonna 2008 ja sotilaslentokoneiden operaatioita 2,4. Vuonna 2010 Finavia laati meluselvityksen Utin lentoasema, Helikoptereiden ja lentokoneiden meluselvitys, ennuste 2014, Finavia Oyj ympäristölupapäätöksen edellyttämänä. Meluselvityksessä on keskitytty puolustusvoimien helikopteritoiminnan ja sen vaikutusten kuvaamiseen. Toimitusvaikeuksien vuoksi kaikkien NH90-kuljetushelikoptereiden ennakoitiin olevan Utissa käytössä vuonna Vuonna 2014 ennakoitiin tapahtuvan keskimäärin 10,0 operaatiota vuorokaudessa NH90-koptereilla ja 7,3 operaatiota MD500-koptereilla. Lentokoneilla tehtäviä siviililiikenteen operaatioita arvioitiin ennustevuonna olevan yhteensä keskimäärin 4,8 operaatiota vuorokaudessa ja sotilasilmailun 2,0 operaatiota vuorokaudessa. Meluselvitysraportti vuodelta 2008 on hakemuksen liitteenä Utin ympäristöluvan tarkistamishakemukseen on edellytetty arviota meluselvityksen ajantasaisuudesta. Tilannetta on arvioitu erikseen sotilas- ja siviililiikenteen toteuman ja ennustetun toiminnan osalta. Puolustusvoimien NH90-kuljetushelikoptereiden käyttöönotto ei ole toteutunut suunnitellulla tavalla. Viimeisin NH90-kopteri sijoitettiin Uttiin kesällä Koptereiden lentotoiminta ei ole kasvanut ennakoidusti, joten sotilasilmailun osalta vuonna 2010 laadittu meluselvityksen ennuste on edelleen käyttökelpoinen. Vuonna 2010 laadittu meluselvitys keskittyy vahvasti sotilasliikenteen ja erityisesti helikopteritoiminnan kuvaamiseen, koska sen vaikutukset melualueen laajuuteen Utissa ovat määräävät. Siviili-ilmailun osalta vuonna 2010 laadittu meluselvitys on ollut nykytilaan ja historiaan nähden operaatiomäärien suhteen alimitoitettu. Laskuvarjohyppykerhojen yhdistyminen ja hyppykerhon koneen vaihtuminen sekä sen meluvaikutusten vähentämis-

18 18(152) toimenpiteet ovat muutoksia, joiden vuoksi meluselvityksen päivittäminen siviilitoiminnan osin on ollut tarpeellista. Finavia on laatinut uuden Utin lentoaseman siviililiikenteen meluselvityksen Finavia, Utin lentoasema, Lentomeluselvitys, siviililiikenteen nykytilanne ja kokonaisliikenteen ennuste , Selvitys kattaa siviililiikenteen lentokonemelualueet toteutuneella vuosien 2014 ja 2015 liikenteellä sekä arvioidun uuden ennustetilanteen lentokonemelualueet noin vuosille Molemmista tilanteista on tarkasteltu lentokonemelualueen laajuutta sekä koko vuoden keskimääräisellä liikenteellä (12 kk) että vilkkaan toimintakauden aikaisella liikenteellä (4kk). Taulukko 4.8 Utin lentoaseman operaatiomäärät vuonna 2003 laaditussa ennusteessa vuodelle 2008, vuoden 2010 meluselvityksessä laadittu arvio operaatiomääristä vuonna 2014 ja toteuma v sekä tässä hakemuksessa esitetyssä uudessa ennustetilanteessa vuosille laadittu ennuste vuodelle ) 2010 laadittu ennuste vuodelle 2014 Toteuma vuonna 2014 Ennuste vuosille Liikenneilmailu Yleisilmailu Siviililaskuvarjohyppytoiminta Sotilasilmailu Muut Yhteensä ) Utin ympäristölupapäätös perustuu hakemuksessa ja liiteaineistossa esitettyihin liikennetietoihin. Meluselvityksessä Utin varuskunnan kehittäminen-helikoptereiden sekä lentokoneiden melun leviäminen vuonna 2008, Ilmailulaitos A9/2003 on esitetty liikennetiedot Siviililiikenteen merkittävin muutos Utissa edellisen meluselvityksen tilanteesta on ollut laskuvarjohyppykerhon koneen päivittäminen 1- mäntämoottorisesta koneesta C172 potkuriturbiinikoneeseen Cessna 208B. Cessna 208B on ominaisuuksiltaan ja kooltaan hyppytoimintaan edeltäjäänsä paremmin soveltuva konetyyppi. Muilta osin siviililiikenteen lentokonekalusto ei ole olennaisesti muuttunut edellisen meluselvityksen tilanteesta. Laskuvarjohyppytoimintaa on tarkemmin kuvattu Utin melunhallintasuunnitelmassa (hakemuksen liite ). Sotilasliikenteen lentokonekalustossa ei ole merkittäviä muutoksia edellisen meluselvityksen vuoden 2014 tilanteesta. Taulukossa 4.9 on esitetty vuonna 2014 toteutuneet keskimääräiset vuorokausittaiset operaatiomäärät ja arvio keskimääräisistä vuorokausittaisista operaatiomääristä Utissa vuonna Lisäksi taulukossa on esitetty keskimääräiset vuorokausittaiset operaatiomäärät vuoden 2005 päätöksessä esitetyssä ennustetilanteessa vuodelle 2008 sekä vuonna 2010 laa-

19 19(152) ditun meluselvityksen ennustetilanteessa vuodelle Uusi Utin meluselvitys ( ) pohjautuu liikennetietoihin ajanjaksolta ja tämän perusteella laskettuun ennusteeseen, joten operaatiomäärissä on jonkin verran poikkeamaa tässä esitetyistä luvuista. Taulukko 4.9 Utin lentoaseman liikenteen vuonna 2014 toteutuneet operaatiot keskimäärin vuorokaudessa ja arviot operaatioista keskimäärin vuorokaudessa ennustetilanteissa vuosille 2008 (meluselvitys 2003), 2014 (meluselvitys 2010) sekä , taulukko sisältää sekä siviili- että sotilasoperaatiot laadittu ennuste vuodelle ) 2010 laadittu ennuste vuodelle 2014 Toteuma vuonna 2014 Ennuste vuosille mäntämoottoriset potkurikoneet 10 2,6 1,1 1,1 1-moottoriset potkuriturbiinikoneet 8,8 1,8 2,2 2,2 laskuvarjohyppykerhon koneet sis. edelliseen sis. edelliseen 5,8 11,5 2-mäntämoottoriset potkurikoneet 2,0 0,8 0,4 0,4 2- moottoriset potkuriturbiinikoneet 1,7 1,0 0,5 0,5 muut suihkukoneet 0,1 0,2 0,0 0,4 ilmavoimien hävittäjät - 0,4 0,1 0,4 NH90-kuljetushelikopterit 17,5 10,0 6,6 10,0 MD900-kevythelikopterit(HH) 12,4 7,2 7,3 7,2 Muut purjelentokoneet yms ,4 0,4 YHTEENSÄ 52, ,4 33,7 2) Utin ympäristölupapäätös perustuu hakemuksessa ja liiteaineistossa esitettyihin liikennetietoihin. Meluselvityksessä Utin varuskunnan kehittäminen-helikoptereiden sekä lentokoneiden melun leviäminen vuonna 2008, Ilmailulaitos A9/2003 on esitetty liikennetiedot Hakemuksen liitteenä oleva meluselvitys (Lentomeluselvitys, ) on vuonna 2010 laaditun meluselvityksen päivitys siviililiikenteen osalta. Selvityksen mukaan Utin lentoaseman vuoden tilannetta arvioivan ennusteen kokonaismelualue määräytyy lähes pelkästään sotilasilmailun helikopteri- ja hävittäjäoperaatioista ja, että siviililiikenteen muutoksella on melualueiden laajuuteen hyvin vähäinen merkitys. Meluselvityksen päivityksessä on tarkasteltu siviililiikenteen vaikutuksia melualueisiin erityisesti laskuvarjohyppytoiminnan osalta, koska se on toiminnaltaan merkittävin tekijä sotilasilmailun jälkeen. Laskuvarjohyppylennot on mallinnettu laskentaan gps-mitattujen reittitoteumien perusteella, jolloin lentojen sijainti-, korkeus- ja tehoasetukset on voitu huomioida laskennoissa hyvin tarkasti. Melulaskenta on laadittu eri konetyyppien meluarvojen ja lentomenetelmien perusteella. Laskuvarjohyppykoneen potkurinvaihdon vaikutukset lähtömelutasoon on huomioitu laskennassa. Nykyisen ja ennustetun tilanteen koko vuoden keskimääräisen lentokonemelualueen lisäksi selvityksessä on tarkasteltu lentokonemelualueiden laajuutta myös laskuvarjohyppytoiminnan vilkkaimman 4 kk:n ajanjaksolla. Melun leviäminen ennustetilanteessa vuonna Lupahakemuksen kohdissa 4.1 ja 4.4 on arvioitu nykyisen arvion pohjalta lentoaseman liikenteen kehittymistä vuoteen saakka. Sotilasilmailun määrä tulee lisääntymään nykytilanteesta, mutta vuonna 2010 laa-

20 20(152) dittu ennuste on edelleen käyttökelpoinen. Siviililiikenteen on oletettu kasvavan ja konekannan rakenteen säilyvän vuoden 2014 mukaisena konetyyppijakauman osin. Vuoden ennustetilanteen kokonaisliikenteen lentomelualueet on esitetty liitteenä olevan meluselvityksen (Lentomeluselvitys, ) liitekartalla 10. Utin lentoaseman siviili- ja sotilasliikenteen yhteensä aiheuttama Lden 55 db ylittävä melualue ulottuu vuoden (sotilasliikenteen osalta vuoden 2014 ennuste) ennusteessa noin 2 km:n etäisyydelle itään kiitotien päästä ja noin 1 km:n etäisyydelle länteen sekä enintään noin 1 km:n etäisyydelle kiitotien sivuille. Lden 55 db ylittävällä alueella asuu 15 asukasta (Census 2013 asukasmäärä 100 x 100 m ruuduissa). Lden 55 db:n ylittävällä alueella sijaitsee 16 asuinrakennusta ja yksi loma-asunto (Maanmittauslaitoksen maastotietokanta, rakennus- ja huoneistorekisteri). Muutos vuonna 2010 laaditun ennusteen vuodelle 2014 ja uuden ennustetilanteen vuodelle välillä Ympäristöluvan tarkistushakemukseen on laadittu uusi Utin siviililentokonemelun ennuste vuodelle ja yhdistetty vuonna 2010 laaditun sotilasilmailun ennusteeseen (Lden 7 vrk) vuodelle Vuonna 2010 laadittu ennuste on laskettu sekä koko vuoden kaikille päiville jaettuna (7 vrk) ja koko vuoden arkipäiville jaettuna (5 vrk). Näin muodostettua siviilija sotilasliikenteen helikoptereiden ja lentokoneiden melualuetta verrataan tässä aiempaan kokonaisliikenteen 7 vrk lentokonemelun ennusteeseen vuodelle 2014 (hakemuksen kuva 4.10). Uuden ennusteen ja vanhan ennusteen erot melualueen muodossa ja laajuudessa ovat hyvin vähäiset. Sotilasliikenteen vaikutus melualueen muotoon on Utin liikennemäärillä ja kalustolla hyvin vahva. Siviili-ilmailun muutoksilla ei ole merkittävää vaikutusta melualueeseen. Kokonaisliikenteen melualue lyhenee hieman kiitotien jatkeilla aiempaan verrattuna. Eron taustalla on se, että aiemmassa ennusteessa siviililentokoneille on mallinnettu kiitotien linjaa jatkavat suorat lentoreitit. Uudessa ennusteessa lentoreitit on mallinnettu gps-mitattujen reittitoteumien perusteella, jolloin lentoonlähdöistä aiheutuu melualueen lievät pullistumat kiitotien itäpään kohdalla. Vaikutukset terveyteen, asuinympäristön laatuun ja luonnonympäristöön Päästöt maaperään, pinta- ja pohjaveteen sekä ilmaan Utin lentoasema sijaitsee pohjavesialueella. Osa lentoaseman alueella käytetyistä liukkaudentorjunta-aineista päätyy viemäröimättömille nurmialueilla. Osa näille alueille päätyneistä kemikaaleista hajoaa maanpinnalla tai maaperän vajovesivyöhykkeessä ja osa kulkeutuu pohjaveteen. Viemä-

21 21(152) röidyiltä alueilta kemikaalit kulkeutuvat lähes kokonaisuudessaan sadevesiviemäreihin. Lentoaseman muu kemikaali- ja polttoainehuolto ei normaalitilanteissa aiheuta päästöjä pohjaveteen. Vähäisiä päästöjä voi aiheutua onnettomuustai vuototilanteissa. Vuotojen ja onnettomuuksien mahdollisuus on kuitenkin huomioitu kemikaalien ja polttoaineiden käsittelyalueilla, jolloin päästöjen aiheuttama riski on vähäinen. Finavian ohjeistus ympäristövahinkotilanteita varten on esitetty hakemuksen liitteessä Lento- ja maaliikenteen ilmapäästöillä ei arvioida olevan vaikutusta ihmisten terveyteen päästöjen ollessa lentoliikenteen laajuuden vuoksi vähäisiä. Ympäristömelun terveysvaikutukset Yleisesti ympäristömelun terveysvaikutuksiksi katsotaan nykyisin sen mahdollisesti aiheuttamat: vaikutukset altistettujen kuuloon, esimerkiksi pysyvä ja tilapäinen kuulon herkkyyden alenema vaikutukset altistettujen uneen ja lepoon, mukaan luettuna mahdolliset huonon unen ja levon jälkivaikutukset vaikutukset altistettujen kognitiivisiin toimintoihin tai toimintaedellytyksiin, kuten kuullun ymmärtämisen vaikeutuminen, kuultujen tai luettujen asioiden muistiin painamiseen sekä vaikutukset oppimiseen epäspesifiset stressireaktiot ja verenpainetauti. Kahta keskimmäistä vaikutusta mitataan erilaisilla häiritsevyysvasteilla, jotka kuvaavat miten melu vaikuttaa altistettujen suoriutumiseen tai suoriutumisedellytyksiin erilaisista tehtävistä ja toimista. Utin lentoaseman lentoliikenteen Lden yli 55 db melualueella ei karkean tason karttatarkastelun perusteella ole kouluja eikä päiväkoteja. Lentoasemaa lähimpänä, Utin asuinalueella sijaitsevat Utin koulu ja päiväkoti ovat ennustetilanteen Lden db kokonaismelualueella. Mahdollisia yöaikaisia unihäiriöitä aiheuttavia siviililiikenteen operaatioita ei ole ollut lainkaan klo välillä vuonna Finavian käsityksen mukaan pieni lentojen määrä ei aiheuta merkittäviä tai mitattavissa olevia unihäiriöitä melun piirissä asuville, erityisesti, kun otetaan huomioon Suomen rakennuskannan yleinen ääneneristävyystaso. Melun vaikutukset asuin- ja elinympäristön laatuun Melun vaikutuksia asuin- ja elinympäristön laatuun mitataan yleensä kyselytutkimuksin. Vastaajilta kysytään kuinka kiusalliseksi, häiritseväksi, epämiellyttäväksi tai missä määrin ympäristön viihtyisyyttä tai laatua huonontavaksi he kokevat kyseessä olevan melun. Esimerkiksi Lden = 55 db(a) lentomelusta suuresti kiusaantuneiden esiintyvyys on noin 10 %.

22 22(152) Monien tutkimusten, esimerkiksi Euroopan lentoliikenteen lennonjohdon yhteistyöelimen, Eurocontrolin, teettämien tutkimusten mukaan altistettujen asenteet lentoliikennettä ja kenttää kohtaan vaikuttavat enemmän vastaajien ilmoittamaan kiusallisuuden asteeseen kuin melun voimakkuus. Utin lentoaseman lentotoiminnan melua koskevia yhteydenottoja on kirjattu lennonjohdon päiväkirjoihin vuosina yhteensä kymmenen kappaletta. Näistä suurin osa on koskenut Puolustusvoimien toimintaa. Siviililentoliikennettä koskevia palautteita on annettu 2 kpl. Lisäksi yhden palautteen melulähdettä ei ole määritelty. Osa lentoasemalle tulleista palautteista on saattanut jäädä kirjaamatta päiväkirjoihin. Kirjattujen, Finavialle tehtyjen melua koskevien yhteydenottojen määrä vuosina on esitetty hakemuksessa. Tärinä Lentoasemaa käyttävät ilma-alukset aiheuttavat ympäristömelua, jonka syntymistä ei voida välttää. Pienitaajuinen hyvin voimakas melu (ääni) voi aiheuttaa kevytrakenteisten rakenteiden, esimerkiksi löyhästi puitteissaan kiinni olevien ikkunalasien räminää, joka melun lisäksi saattaa herättää tunteen tai havainnon rakennusosan tärinästä (mekaanisesta värähtelystä). Vaikutukset luonnonympäristöön Utin lentoaseman ympäristössä, lentoasemalta 3,5 km lounaaseen, sijaitsee Natura ohjelmaan kuuluva Alajalansuo Hangassuo Haukkasuo Pilkkakorvenmäki (FI ), joka kuuluu valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan ja vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Suo- ja metsäalueen kannalta merkittäviä alueita ovat lentoasemalta noin 8 kilometriä luoteeseen sijaitseva Röykynmäki (FI ) ja Somuranmäki (FI ). Ihmisen toiminnan aiheuttama melu, myös lentomelu, vaikuttaa luonnonympäristöön muuttamalla äänimaisemaa eli niiden äänien ajallisia ja alueellisia ominaisuuksia, joita alueella oleskeleva kuulija, ihminen tai eläin kuulee. Lentokoneiden äänet poikkeavat monista muista luonnonympäristöön vaikuttavista äänistä siinä, että melulähteet (lentokoneet) ovat yleensä kaukana vastaanottajista, mistä syystä kaikkien häiriöitä aiheuttavien lentotoimintaan liittyvien ärsykkeiden (liike, valo, ääni) vaikutukset jäävät yleensä paljon vähäisemmiksi, kuin ominaisuuksiltaan vastaavaa ääntä tuottavien monien muiden melulähteiden. Finavian käsityksen mukaan lentoliikenteen ei yleensä ole todettu häiritsevän lintuja. Yhden asiaa koskevan selvityksen Finavia on teettänyt koskien Helsingin Vanhankaupunginlahden aluetta (Esiarviointi Helsinki Malmin lentoaseman lentotoiminnan vaikutuksista Vanhankaupunginlahden Natura-alueeseen, Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, ). Selvityksen mukaan pienlentokoneiden tai helikoptereiden lentotoiminnasta ei ole todettu haittaa linnustolle lentojen noudattaessa 500 jalan (150 m) lentokorkeutta. Kuumailmapallojen on sen sijaan todettu aiheuttavan häiriötä niiden

23 23(152) lentäessä matalalla ja käyttäessä ääntä aiheuttavaa poltinta. Satunnaisesti haittaa on havaittu myös (lähinnä ilmailunäytöksiin liittyen) esim. DC3- museokoneen lennoista matalalla. Finavialla ei ole tiedossa, että melulla olisi havaittavaa vaikutusta ko. Natura-alueen luonnonympäristöön ja linnustoon. Linnut eivät mitenkään erityisesti karkoitu lentoasemien ympäristöstä. Pikemminkin eräät lajit esiintyvät runsaina lentoaseman muodostamassa avoimessa elinympäristössä. Ennustetilanteessa lentoliikenteen määrä kasvaa, ja se aiheuttaa lisääntyvää törmäysriskiä lintuihin. Lintujen karkottaminen lentokoneiden operoidessa kentällä kuuluu lentoasemien rutiinitoimintoihin. 7.5 Päästöjen vähentämistä koskevat toimet Liukkaudentorjunta Kiitotien talvikunnossapidon vaikutuksia on vähennetty käyttämällä vähemmän kuormittavia sulatusaineita ja -menetelmiä, hyödyntämällä säänseurantajärjestelmiä sekä huolehtimalla kiitoalueen nurmetuksesta. Tutkimusten mukaan orgaaninen aines maaperässä edistää merkittävästi sulatusaineita hajottavien bakteerien toimintaa. Utin lentoasemalla on kiitotien lämpötilan seurantajärjestelmä. Lentoasema hyödyntää talvikunnossapidossa myös ulkopuolista sää- ja kelitietopalvelujärjestelmää. Näiden järjestelmien avulla saadaan tietoa säätilan ja kelin kehittymisestä, jolloin voidaan suunnitella tarvittavat toimenpiteet ja välttää turhaa liukkaudentorjunta-aineiden käyttöä. Merkittävä osuus liukkaudentorjunnan onnistumisessa ja kemikaalien käytön optimoinnissa on kokeneella, pitkään lentoasemalla työskennelleellä henkilöstöllä. Melunhallinta Ilma-alusten melupäästöjä säädellään kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAO:n normeilla tai standardeilla. Ne ovat Suomessa osa lentokelpoisuusvaatimuksia ja niitä valvoo Liikenteen turvallisuusvirasto (Trafi). Sotilasilma-aluksia eivät melumääräykset koske. Utin lentoasemalla siviililentoliikenne muodostuu pääosin yleisilmailun operaatioista. Näiden osalta merkittävin meluntorjuntakeino on toimijoiden siirtyminen käyttämään uudempaa, vähämeluista konekantaa. Muilla meluntorjuntakeinoilla voidaan lähinnä vaikuttaa melun suuntautumiseen lentoasemien lähiympäristössä. Laskeutuvan lentokoneen melun pienentämiseen on olemassa vain vähän käytäntöön sopivia keinoja. Utissa kyseeseen tulevia lentoliikenteen meluntorjunnan keinoja ovat: lentokoneiden moottoritekniikan ja muiden meluun vaikuttavien ominaisuuksien kehittäminen

24 24(152) lentoasemalla toteutettavat toimet, kuten melun kannalta edullisten kiitoteiden käyttö, toiminnan ohjaaminen vuorokaudenaikojen mukaan laskuvarjohyppylentojen ohjaaminen lentoonlähdöissä toteutettavat toimet, kuten lentoreittien ja lentomenetelmien optimointi laskeutumisissa toteutettavat toimet, kuten näkölähestymisten suorittaminen. Siviililiikennettä koskeva päivitetty melunhallintasuunnitelma ( ), joka sisältää laskuvarjohyppytoimintaa koskevan ohjeen ( ), on esitetty hakemuksen liitteessä Ohjeessa Finavia on määrittänyt ehdot, joilla laskuvarjohyppykerhot voivat toimia Utin lentoasemalla. Oheistuksessa on määrätty lentomenetelmistä (lentoonlähtö, rajoitukset hyppääjille, pudotus ja korkeuden vähennys/lasku), hyppytoiminnasta, liikkumisesta kenttäalueella, toiminnasta tiedottamisesta yleisölle ja lentoaseman ympäristöluvan valvojalle sekä operaatiomäärien raportoinnista Finavialle. Ympäristöriskit, onnettomuudet ja häiriötilanteet Hakemukseen on liitetty Finavian lentoasemia koskevat Kunnossapidon toimintaohjeet poikkeamatilanteissa vuodelta 2011, joka sisältää mm. ohjeet ympäristövahinkotilanteissa. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä ja ympäristövastaava Finavia hyödyntää toiminnassaan ISO standardin rakenteen mukaista ympäristöjohtamisjärjestelmää. Ympäristötietoa kerätään etenkin melutilanteeseen vaikuttavista liikennemääristä, pinta- ja pohjavesitilanteesta (liukkaudentorjunta- ja jäänestoaineiden valumien vaikutuksista) ja kaasupäästöistä. Vuosittain laadittavassa Finavian konsernin yritysvastuuraportissa esitellään kuluneen toimintavuoden ympäristötyötä ja listataan lentoasemakohtaiset ympäristötunnusluvut. Kaikilla lentoasemilla on ympäristövastaava, jonka lentoaseman päällikkö on määrännyt. Ympäristövastaavan puoleen käännytään ympäristöasioissa ja hän ottaa asiat hoitaakseen eteenpäin. Edellytyksenä tehtävien hoitamiselle on lentotoiminnan ympäristövaikutusten tunteminen yleisesti ja omalla lentoasemalla. Hän myös ylläpitää ympäristöjärjestelmään liittyvää dokumentaatiota lentoasemalla ja vastaa ympäristötietojen toimittamisesta konsernihallinnolle koko yrityksen kattavaa raportointia varten. Arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta (BAT) ja energiatehokkuudesta Lentoaseman teknisille toimintaratkaisuille ei ole laadittu parhaan käytettävissä olevan tekniikan (BAT, Best Available Techniques) arvioimiseen sovellettavaa BAT-vertailuasiakirjaa (BREF).

25 25(152) Laskuvarjohyppytoiminnan ympäristövaikutusten vähentäminen ja toiminnan tarkkailu Finavia Oyj on täydentänyt aluehallintoviraston pyynnöstä hakemustaan seuraavasti: Mahdollisuudet järjestää Utin lentoaseman lennonjohdon aukiolo kesäaikaan klo 8 20 Utin lentoaseman lennonjohdon aukioloajat määräytyvät Utin Jääkärirykmentin sotilasilmailutarpeen pohjalta. Jääkärirykmentin kanssa on laadittu sopimus aukiolosta virka-aikana ja puolustusvoimat maksaa lennonjohtopalvelun kustannukset kokonaisuudessaan. Lennonjohdon aukiolon Iaajentaminen täydennyspyynnössä esitetyille kellonajoille aiheuttaisi Finavialle suuria Iisäkustannuksia. Nämä muodostuisivat vähintään kahden lennonjohtajan lisäpalkkauksesta ko. ajankohdalle. Finavian olisi tässä tapauksessa voitava kattaa lisäkustannukset lennonvarmistuksen palvelumaksuin. Finavian käsityksen mukaan maksavaa asiakasta ei tälle palvelulle kuitenkaan ole. Utin lentoaseman toiminta ei operatiivisista tai lentoturvallisuussyistä edellytä lennonjohdon aukiolon laajentamista nykyisestä. Finavian näkemyksen mukaan lennonjohdon toiminta-aikojen laajentaminen ei poistaisi asukkaiden yhteydenottoja. Eräät asukkaista ovat valittaneet Jääkärirykmentin toiminnasta myös lennonjohdon ollessa toiminnassa. Finavian käsityksen mukaan laskuvarjohyppylennot toteutuvat nykyisen kaltaisena, Utin lentoasemalle laaditun laskuvarjohyppyohjeen mukaisena, riippumatta siitä onko lennonjohto toiminnassa vai ei. Esitys laskuvarjohyppykoneiden lentoreittien ja toiminta-aikojen dokumentoinniksi ja valvonnan järjestämiseksi Ilmailulain 153 edellyttää ilma-aluksessa pidettäväksi lokikirjaa, johon on merkittävä ilma-aluksen liikkumista koskevat tiedot. Finavia on antanut ohjeen laskuvarjohyppytoiminnasta Utin lentoasemalla (viimeisin versio ). Ohjeen kohdassa 3.1. Finavia edellyttää hyppylentojen raportointia kellonajoittain. Lisäksi laskuvarjohyppykerhoja velvoitetaan kuukausiraportoinnin yhteydessä ilmoittamaan sellaiset laskuvarjohyppylennot, joiden korkeudennosto ja -vähentäminen (lentoonlähtö, laskeutuminen tai pudotuslinjalla lentäminen poislukien) on tapahtunut ohjeen liitteessä 2 esitetyn nousu/laskusektorin ulkopuolella lukuun ottamatta lentoja, jotka suoritetaan alueen ulkopuolella lennonjohdon määräyksestä tai poikkeustilanteesta johtuen. Finavia esittää lentoaseman ympäristövuosiraportissa valvovalle viranomaiselle laskuvarjohyppykerhon raportoimat päiväkohtaiset tiedot. Lisäksi Finavialle, alueen asukkaille ja ELY-keskukselle tulee tiedottaa tiedossa olevista hyppylentojen määrää lisäävistä tapahtumista tai vastaavista. Finavian edellyttämänä kerho on tallentanut merkittävän määrän laskuvarjohyppylentoja kesällä 2015 gps-paikannuslaitteen avulla. Yli kuudensadan lennon reitit on esitetty meluselvitysraportissa ( ).

26 26(152) Yllä olevien seikkojen perusteella Finavia katsoo, että hyppylentojen toiminta-aikojen ja lentojen reittien valvonta Utin lentoasemalla on riittävää. Nykyinen raportointi on jo toiminnan määrään ja ympäristövaikutuksiin nähden ylimitoitettua. Millään muulla Finavian lentoasemalla ei raportoida vastaavalla tarkkuudella yhdessä lennontarkoituksessa tehtyjä lentoja. Mahdollisuudet lähestymisreitin ORAVA poistamiseen käytöstä ja poistamisen vaikutus hakijan toiminnalle Lentoaseman lähialue (CTR) on tyypillisesti suorakaiteen muotoinen alue, jonka jokaisessa kulmassa on visuaalisesti ilmasta katsoen mahdollisimman selkeästi erottuva ilmoittautumispaikka, jonka kautta liikenne ohjataan sekä alueelle että sieltä pois. Utin lentoaseman ilmoittautumispaikka ORA- VA sijaitsee lähialueen luoteiskulmassa paikassa, jonka sijaintia rajoittavat lentoaseman pohjoispuoliset Puolustusvoimien harjoitusalueet ja lentoasemalta länteen sijaitseva Kouvolan kaupungin tiivisti asuttu alue. Finavia on ohjeistanut Utin lennonjohtajia operatiivisessa toiminnassaan siten, että ilmoittautumispaikan ORAVA lentosuuntaa käytetään vain tilanteissa, joissa sen tarve on perusteltua, kuten lennon suuntautuessa lentoasemalta kyseiseen suuntaan tai kyseisesti suunnasta lentoasemalle. Kyseistä reittiä käytetään nykytilanteessa arvioilta noin % kaikista Utin lentoasemalta CTR-alueen ulkopuolelle tai ulkopuolelta lentoasemalle suuntautuneista lennoista. Ilmoittautumispaikan ORAVA poistaminen ei suoraan poistaisi muun liikenteen ylilentoja tältä kohtaa. Lennonjohdon aukioloaikojen ulkopuolella ilma-alukset voivat ylittää CTR-alueen rajan myös ilmoittautumispaikan ulkopuolella ja lentää sopivimmaksi katsomaansa reittiä, mikäli heille ei ole lentoreittiä selvityksellä määrätty. Lähtökohtaisesti ilma-alusten reitit suunnitellaan mahdollisimman lyhyinä ja suorina. Tämä on perusteltua sekä polttoaineen kulutuksen kannalta että ympäristösyistä. Luoteeseen suuntautuvan liikenteen ohjaaminen jotakin muuta kautta pidentää lentoaikaa ja lisää ilmapäästöjä. Kun otetaan huomioon puolustusvoimien vaara-alueiden rajoitukset lähialueen pohjoispuolella, johtaisivat toimet ORAVA-ilmoittautumispaikan poistamiseksi todennäköisesti lentojen ja melun lisääntymiseen Kouvolan tiiviisti asutuilla alueilla. Lisäksi on huomioitava, että ilmailulain 109 :n mukaan Liikenteen turvallisuusviraston toimivaltaan kuuluu päättää ilmatilan lohkon perustamisesta ja muuttamisesta Suomen ilmatilassa. Liikenteen turvallisuusvirasto lisäksi vahvistaa ilmatilan käytön ja jäsentämisen periaatteet. Ilmaliikennepalvelun tarjoaja eli Finavia vastaa ilmailulain 110 :n mukaisesti lentopaikan lähtöja tuloreiteistä sekä lentomenetelmistä. Ilmailulain esitöiden mukaan palveluntarjoaja vastaa lentomenetelmistä lentoturvallisuutta koskevien operatiivisten vaatimusten puitteissa ja on viime kädessä vastuussa lentomenetelmien turvallisuudesta. Korkein hallinto-oikeus on Helsinki-Vantaan ympäristöluvasta antamassa päätöksessään todennut, ettei lentomenetelmistä sekä lähtö- ja tuloreiteistä tai liikenteen ohjaamiseen liittyvistä seikoista voida määrätä

27 27(152) Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristöluvassa vaarantamatta samalla toiminnan häiriöttömän ja turvallisen harjoittamisen edellytyksiä. Finavia katsoo edellä mainituin perustein, ettei ilmoittautumispaikan ORAVA käytöstä poistaminen ole tarkoituksenmukaista tai edes mahdollista ympäristöluvan määräyksin. Finavia pyrkii operatiivisessa toiminnassaan siihen, että ilmoittautumispaikan lentosuuntaa käytetään ainoastaan silloin, kun sen tarve on erityisesti perusteltua. 8 PUOLUSTUSVOIMIEN LOGISTIIKKALAITOKSEN ESIKUNNAN HAKEMUS 8.1 Yleiskuvaus toiminnasta ja sen muutokset Utin jääkärirykmentti Utin Jääkärirykmentti on suoraan maavoimien komentajan alaisuuteen organisoitu erikoisjoukko, jonka toimintaa ohjaavat Puolustusvoimien kolme päätehtävää. Rykmentti kykenee vastaamaan toimivana kokonaisuutena kansallisen puolustuksen, yhteiskunnan tukemisen ja kansainvälisen kriisinhallinnan jatkuvasti kasvaviin haasteisiin. Rykmentillä on kyky reagoida nopeasti eriasteisiin kriiseihin koko valtakunnan alueella ja kyky yhteisoperaatioihin kaikkien puolustushaarojen sekä muiden viranomaisten kanssa. Utin Jääkärirykmentti vastaa puolustusvoimien helikopteritoiminnasta ja maavoimien erikoisjoukkojen kouluttamisesta. Rykmentille on tunnusomaista toiminta koko maan alueella, henkilökunnan koulutuksen runsaus, tavanomaista laajemmat tutkimus- ja kehittämistehtävät sekä vaativat varusmiesten ja reserviläisten koulutusvelvoitteet. Utin Jääkärirykmentin kokoonpanoon kuuluvat esikunnan lisäksi Erikoisjääkäripataljoona, Helikopteripataljoona, Tukikomppania ja Huoltokeskus. Utin lentoaseman ympäristöluvan piiriin kuuluvaa puolustusvoimien toimintaa on sotilasilma-alusten (helikopterit ja kiinteäsiipiset ilma-alukset) lentotoiminta lennonjohdon lähialueella, lentokoneiden jäänestokäsittely, sotilasilma-alusten käyttöhuolto asematasolla ja lentoaseman palo- ja pelastustoiminta. Lentojen välinen käyttöhuolto tapahtuu asematasolla ja siihen kuuluu koneiden tarkastukset, polttoainetäydennykset ja öljytäytöt. Ympäristöluvan piiriin ei kuulu sotilasilma-alusten huoltotoiminta, lentopolttoaineiden varastointi tai muut Utin jääkärirykmentin toiminnot. Lentopolttoaineiden varastoinnille on Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa. Lentoliikenne, lentokalusto ja operaatiomäärät Sotilasilmailua harjoitetaan Utin lentoasemalla edelleen voimassa olevissa ympäristölupaa koskevissa päätöksissä kuvatulla tavalla. Merkittäviä muutoksia sotilasilmailussa ei ole tapahtunut. Harjoitushelikopterin (HH) lentooperaatioiden määrä on vakiintunut tasolle, joka on arvioitu Utin lentoaseman meluselvityksessä vuonna Kuljetushelikopterin (NH90) osalta

28 28(152) lento-operaatioiden määrä on toistaiseksi jäänyt noin kolmanneksen pienemmäksi kuin, mitä meluselvityksen ennustetilanteessa arvioitiin vuodelle Viimeinen tilatuista NH90-helikoptereista luovutettiin Utin jääkärirykmentille kesällä Vuoden 2016 alusta puolustusvoimilla on Uttiin sijoitettuna yhteensä 7 kevyttä HH-koulutushelikopteria (tyyppi MD 500) ja 20 keskiraskasta kuljetushelikopteria (tyyppi NH90). Vuosiraportoinnin 2014 mukaan ilmoitetut sotilasilma-alusten lentooperaatioiden määrät on esitetty alla olevassa taulukossa: Operaatiot KLO 7 19 KLO KLO 22 7 L70 Vinka Pilatus PC CASA C LearJet F18 Hornet HAWK Hughes H NH Yhteensä Sotilasilmailun lento-operaatiomäärät Sotilasilma-alusten lento-operaatiomäärät Utin lentoasemalla vuosina on esitetty hakemuksessa Ilmavoimien hävittäjäkaluston, maavoimien helikopterien ja muiden sotilasilma-alusten lento-operaatiomäärät jaoteltuna eri vuorokauden aikoihin. Melun kannalta olennaisten sotilasilma-alustyyppien operaatiomäärät on eritelty tarkemmin. Näitä ovat Ilmavoimien monitoimihävittäjä F/A 18 Hornet (HN), suihkuharjoituskone Hawk (HW), maavoimien kevythelikopteri Hughes MD500 (HH), sekä kuljetushelikopteri NH90 (NH). Muut sotilasilma-alukset ovat melupäästöltään ja liikennemääriltään vähäisiä ja siksi niiden lento-operaatiomäärätieto ilmoitetaan yhteenlaskettuna. Operaatiomäärät perustuvat Finavia Oyj:n keräämään tietoon lentoliikenteen määrästä. Sotilasilma-alusten lento-operaatiomäärät Utin lentoasemalla ovat vaihdelleet tarkastelujaksolla vuosittain lento-operaation välillä. Tyypillisesti noin % operaatioista lennetään päiväaikaan (klo 7 19) ja noin 2 7 % yöaikaan (klo 22 7). Lento-operaatioiden määrä on jäänyt tarkasteluvuosina pienemmäksi kuin viimeisimmän meluselvityksen ennustetilanteen (2014) laskentaperusteena ollut lento-operaatioiden määrä. Alla olevaan taulukkoon on koottu hakijan vuosiraportissa ilmoittamien yöaikaisten (klo 22 07) lento-operaatioiden määrät vuosina :

29 29(152) Hävittäjät ja suihkukoneet HN HW Helikopterit HH NH Muut sotilasilma-alukset Yhteensä Ilta- ja yöaikaisten lento-operaatioiden ajankohdat viikkotasolla tarkasteltuna Viikoittainen suoritettava lento-operaatiomäärä tullee pysymään nykyisellä tasolla, mutta pimeälentoviikkoja on useammin. Pimeälentoja tullaan lentämään noin joka toinen viikko syyskuun ja toukokuun välisenä aikana tyypillisesti maanantaista torstaihin. Pimeälentokoulutus pyritään suorittamaan ennen klo 22, mutta johtuen valaistusolosuhteista maalis-huhtikuun ja syys-lokakuun aikana lentoja on enemmän klo 22 jälkeen verrattuna vuodenaikaan, jolloin pimeän aika on pisimmillään. Muut ympäristökuormitusta aiheuttavat toiminnat Jätehuolto Utin lentoaseman itäpäähän rakennetaan Ilmavoimien lentokoneiden tukeutumisen mahdollistava alue. Aluetta voidaan käyttää myös muussa sotilasilmailussa. Alueen rakenteissa huomioidaan lentoaseman sijainti pohjavesialueella. Lentokoneen seisontapaikan ja polttoaineajoneuvolle varatun paikan alle tehdään maaperän ja pohjaveden suojausrakenteet. Alueelta, jolla polttoaineita käsitellään, sadevedet johdetaan öljynerotuskaivon kautta pohjavesialueen ulkopuolelle. Alueen rakentamisen aloittamisesta ei ole vielä tehty päätöstä, joten sen valmistumisajankohtaa ei voida vielä arvioida. Lentoaseman ympäristöluvan toiminnan piirissä syntyvän jätteen määrässä ja laadussa ei ole tapahtunut muutosta. Vaaralliset jätteet keräillään ja ne noutaa Ekokem Oy. Muiden jätteiden osalta toimitaan kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. Polttoaineet ja kemikaalit Lentotoiminnan määrän lisääntyessä myös ilma-aluksiin asematasolla tankattavan polttoaineen määrä kasvaa samassa suhteessa. Lisääntyvä tankkaustoiminta ei lisää merkittävästi ympäristövaikutuksia. Ilma-alusten tankkaukset tehdään asematasoilla, joilla on tiivis alusta ja niiltä kertyvät hulevedet kulkevat öljynerotuskaivojen kautta Utin pohjavesialueen ulkopuolelle.

30 30(152) Ilma-alusten jäänesto- ja jäänpoistoaineiden käyttö sotilasilmailussa on hyvin vähäistä Utin lentoasemalla. Esimerkiksi vuonna 2014 kyseisiä aineita ei käytetty ollenkaan. Aineita tarvitaan vain Ilmavoimien kuljetus- ja yhteyskoneiden satunnaisiin tarpeisiin. 8.2 Päästöt ja niiden arvioidut vaikutukset Toiminnan melupäästöt ja -vaikutukset on kuvattu edellä Finavia Oyj:n toiminnasta kertovassa osiossa, jossa on referoitu Utin lentoasemalla tehdyt meluselvitykset. Sotilasilmailuun käytettävät asematasot on rakennettu siten, että niissä on maaperää, pinta- ja pohjavesiä suojaavat rakenteet. Rakenteet tarkastetaan ja öljyerotuskaivot tyhjennetään säännöllisesti. Utin jääkärirykmentin järjestämä paloharjoittelu on pienimuotoista ja siinä ei käytetä merkittäviä määriä polttoaineita tai sammutteita. Päästöjen määrä ilmaan riippuu suoraan lentotoiminnan määrästä. Päästömääriä Utin lentoaseman lähialueella on arvioitu laskennallisesti Puolustusvoimien logistiikkalaitoksessa. Puolustusvoimien helikopterikaluston päästöt ilmaan ovat vain hyvin pieni osa koko sotilasilmailun päästöistä Suomessa. 8.3 Ympäristövaikutukset ja niiden vähentäminen Mahdollisuudet keskittää pimeälentokoulutus ennen klo 22 tapahtuvaksi Pimeälentotoiminta helikopterikalustolla perustuu Puolustusvoimien poikkeusolojen operatiivisiin tarpeisiin. Poikkeusolojen helikopteritoiminnassa pimeälentotoiminta on merkittävässä osassa, mikä asettaa tarpeen harjoitella pimeälentotoimintaa lähes ympäri vuoden. Pääsääntöisesti pimeälentotoiminta tapahtuu ennen klo 22:ta. Kuitenkin pimeälentotoiminnan keskittäminen vain ennen klo 22 tapahtuvaksi rajoittaisi käytettävissä olevaa aikaa pimeälentotoiminnalle neljänä kuukautena vuodessa (maalis-, huhti-, syys- ja lokakuu). Pimeälentotoiminnan yhtenä tarkoituksena on totuttaa henkilöstö toimimaan normaalitoiminnasta poikkeavina vuorokaudenaikoina, jolloin lentotoiminta täytyy voida toteuttaa myös klo 22 jälkeen. Pimeälentotoiminta toteutetaan pääasiassa viikoittaisina tapahtumina maanantaista torstaihin. Työajan käytön suunnittelun näkökulmasta ei ole perusteltua lentää yölentoja esimerkiksi joka toisena päivänä. Lentävälle henkilöstölle tulee varata kahdeksan tunnin lepo työvuorojen välissä. Tästä johtuen myöhään ajoittuvien yölentojen jälkeisenä päivänä lentotoiminta voidaan aloittaa joka tapauksessa huomattavasti normaalia virka-aikaa myöhemmin ja henkilöstö joutuu olemaan töissä myöhempään. Mikäli sama henkilöstö ei lennä peräkkäisinä päivinä, ei ole järkevää resurssien käyttöä määrätä heitä tekemään töitä illalla tai yöllä asioiden parissa, jotka voidaan hoitaa normaalisti virka-ajan puitteissa.

31 31(152) Pimeälentotoiminnan reitit suunnitellaan taajama-alueita välttäen ja lennoista tiedotetaan kootusti etukäteen. Pimeälennot suuntautuvat pääasiassa lentoaseman etelä- ja itäpuolella sijaitsevien harjoitusalueiden suuntaan. Vähäisempiä määriä pimeälentoja suuntautuu myös muihin ilmasuuntiin. Mahdollisuudet lähestymisreitin ORAVA (nyk. HARJU) käytöstä poistamiseen ja poistamisen vaikutus hakijan toiminnalle Helikopteritoiminta suuntautuu Utin lentoasemalta tarkoituksenmukaiseen suuntaan kunkin lentotehtävän mukaan, eikä se ole riippuvaista ilmoittautumispisteiden sijainnista. Ilmoittautumispiste ORAVA:n poistamisella Finavia Oyj toteaa vastineessaan, että ilmoittautumispaikan ORAVA poistamisella ei olisi vaikutuksia helikopteritoimintaan, eikä se muuttaisi helikopteritoiminnan suuntautumista kyseiseen ilmansuuntaan. Finavia Oyj on omassa täydennyksessään käsitellyt kattavasti Ilmatilan rakenteiden ja ilmaliikenteen ohjaamisen lainsäädännöllisiä perusteita Finavia Oyj toteaa vastineessaan että ilmoittautumispaikan ORAVA käytöstä poistaminen ei ole mahdollista ympäristöluvan määräyksin. Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta yhtyy Finavia Oyj:n lausuntoon tältä osin. Vesistölentoharjoitusten keskittäminen kesäajan ( ) ulkopuolelle lentoaseman lähialueen järvialueilla Vesistölentoharjoituksissa pääpaino on vinssausharjoittelussa sekä maastopalojen sammutuksessa käytettävän sammutussäiliön käytön harjoittelussa. Vuosina päivystyshelikopterin palosammutustehtävistä lähes kaikki ovat ajoittuneet väliselle ajalle. Palosammutustehtävien toteuttaminen edellyttää niiden harjoittelua, jota painotetaan myös edellä mainitulle aikavälille lentävän henkilöstön harjaannuttamiseksi kyseisiin tehtäviin. Utin lentoasemalta lähialueen (CTR) rajalle on matkaa noin 9 NM (n.17 km), joka vastaa sammutusvesisäiliön kanssa lennettäessä noin 7 minuutin lentoaikaa. Tämä aiheuttaisi jokaiselle palosammutusharjoituslennolle 14 minuutin ylimääräisen lentoajan. Vuosittainen lentotuntien määrä on rajoitettu, jolloin ylimääräisiin siirtymisiin käytetyt lentotunnit ovat poissa varsinaisesta harjoittelusta ja muusta lentotoiminnasta. Vinssausharjoittelu suuntautuu nykyään pääsääntöisesti muualle kuin Utin CTR -alueelle. Sammutussäiliöharjoituslentojen määrä on koko lentotoiminnan määrään verrattuna varsin vähäistä ja se tapahtuu päiväaikaan. Kyseessä on Puolustusvoimien antaman virka-avun mahdollistavasta harjoittelusta. Vinssausharjoittelun tapahtuessa nykyään pääasiassa Utin lentoaseman lähialueen ulkopuolella on lähialueen järvien alueella tapahtuva harjoittelu kokonaisuudessaan vähäistä. Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen mielestä kyseisestä toiminnasta ei ole tarpeen säätää ympäristölupapäätöksessä.

32 32(152) 8.4 Lentomelunhallinta Utin jääkärirykmentissä Lentotoiminta Hakija on liittänyt hakemukseen Utin Jääkärirykmentin Helikopteripataljoonan laatiman melunhallintasuunnitelman. Suunnitelmassa todetaan, että Puolustusvoimien helikopteritoiminnassa varaudutaan toimimaan vaativissa erikoisolosuhteissa. Tämä edellyttää lentotoiminnan harjoittelua monipuolisesti erilaisissa olosuhteissa. Tämä johtaa siihen, että melua vähentäviä toimintatapoja ei kaikilta osin voida aina noudattaa. Helikopteritoiminnassa on käytössä useita menetelmiä, joilla hallitaan lentomelusta ympäristölle aiheutuvia haitallisia vaikutuksia. Menetelmiä sovelletaan aina, kun se on lentoturvallisuuden, lentotehtävän tai lentokoulutuksen tavoitteiden salliessa mahdollista. Lentokorkeus ja lähestymiset Utin lentokentän lähialueella lennetään minimilentokorkeudessa 150 metriä maanpinnasta olosuhteiden salliessa, ellei annettu lentotehtävä muuta edellytä. Mittarilähestymismenetelmää käytettäessä lähestytään lentoasemaa pääsääntöisesti idästä, jossa asutusta on vähemmän. Harjoitusalueet Utin lähialueen harjoitusalueista käytetään lentoharjoitteluun pääasiassa eteläisiä alueita, joissa asutusta on vähemmän ja sen sijaint on helpompi huomioida lentotoiminnassa. Veden päällä tapahtuvan lentotoiminnan harjoittelu suunnitellaan ajallisesti ja paikallisesti vaihdellen siten, ettei melukuormitus kohdennu jatkuvasti samalle vesistöalueelle. Peruslentokoulutukseen liittyvät välttämättömät vesistöharjoitukset toteutetaan edelleen Haukkajärvellä. Tiedottaminen Pimeälentotoiminta Pimeällä tehtävä harjoituslentotoiminta kohdennetaan valaisemattomille ja asumattomille alueille. Pimeälentoja lennetään vuosittain syyskuusta helmikuuhun pääasiassa maanantaista torstaihin. Pimeälentotoiminta ajoitetaan vuodenaikaan, jolloin pimeä aika on pisimmillään, jolloin voidaan vähentää tarvetta yöaikana tehtäviin lentoihin. Reitit suunnitellaan etukäteen. Tiedotetaan lentoaseman ympäristöluvan mukaisesti etukäteen lähialueen väestöä lentotoimintaharjoituksista ja muusta toiminnasta, joka merkittävästi lisää lentotoiminnan määrää normaaliin päivittäiseen toimintaan verrattuna. Tiedotteissa mainitaan lisääntyvää melua aiheuttavan toiminnan ajankohta, toiminnan suuntautuminen ja se miten aiheutuvia meluhaittoja pyritään vähentämään.

33 33(152) Seuranta ja toimenpiteet Lentotoiminnan aiheuttamasta melusta tehdyt yhteydenotot kirjataan. Yhteydenottojen perusteella saatua tietoa hyödynnetään lentotoiminnan suunnittelussa aina, kun se on mahdollista. Helikopteripataljoonassa ylläpidetään karttaa, johon on merkitty tietoon tulleet eläintilat ja muut meluherkät kohteet. Karttaa hyödynnetään lentotehtävien valmistelussa. Harjoitus- ja lähialueella sijaitsevien eläintilojen läheisyydessä lentämistä vältetään. 9 LENTOASEMAN MELUA KOSKEVAT YLEISÖILMOITUKSET Alla olevaan taulukkoon on koottu hakijoiden ilmoittamien melua koskevien yhteydenottojen määrät vuosina Vuosi Utin jääkärirykmentille Finavia Oyj:n palautejärjestelmään tulleet ja Utin lento- ilmoitukset 1 /ilmoittajat asemalle tulleet ilmoitukset / / / / / / / ) sisältää myös helikopterien lentotoiminnasta tehdyt ilmoitukset 2) joista 6 ilmoitusta koski Puolustusvoimien toimintaa 3) Vuodesta 2012 alkaen suuri osa ilmoituksista on tehty yhdestä paikasta. Kyseinen paikka sijaitsee lentoreitillä, joka johtaa Utin lentoaseman lähialueelta poistumiseen ja sinne saapumiseen liittyvälle reittipisteelle ORAVA. Kyseisen paikan yli lentämistä ei voida täysin välttää. 10 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakijat esittävät, että lentoaseman toiminnan tarkkailu, kirjanpito ja raportointi tehdään edelleen pääosin Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen Nro 129/05/1 ( ) ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen Nro 60/2010/1 ( ) mukaisesti. 11 HAKIJOIDEN MUUTOSESITYKSET LUPAMÄÄRÄYKSIIN 11.1 Finavia Oyj Finavia Oyj ehdottaa seuraavia muutoksia Utin lentoaseman lupamääräyksiin toiminnan ympäristövaikutusten vähentämiseksi ja toimintaedellytysten turvaamiseksi (muutokset kursiivilla ja yliviivauksella):

34 34(152) Poistettava määräys 2. Ilmailulaitoksen on rakennettava viemäröinti siten kuin saapuneen, lausuntojen ja muistutusten johdosta hakijoiden antaman selityksen liitteessä 1 (Kiitotien eteläpuolisen alueen sadevesien johtamisjärjestelyt) ja liitteessä 2 (Kiitotien pohjoispuolisen alueen sadevesien johtamisjärjestelyt) sekä toimitetussa suunnitelman korjauksessa on kuvattu. Töiden valmistumisesta on ilmoitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle. Perustelut: Viemäröinnit on rakennettu suunnitelmien mukaisesti, joten lupamääräys on tarpeeton. Muutettava määräys 4. Finavian on vähennettävä siviililentotoiminnan aiheuttamasta melusta johtuvia häiriöitä toiminnallisin menettelyin. Käytössä olevat menettelyt on kuvattava melunhallintasuunnitelmassa ja laskuvarjohyppyohjeessa, joiden päivitystarve on arvioitava kerran vuodessa. Suunnitelma on ensimmäisen kerran toimitettava tiedoksi Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle sekä Kouvolan, Valkealan ja Anjalankosken ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisille 6 kuukauden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Muutosten jälkeen suunnitelma on toimitettava vuosiraportoinnin yhteydessä. Päivitetty melunhallintasuunnitelma ja laskuvarjohyppyohje on toimitettava tiedoksi Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle ja Kouvolan kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaiselle. Perustelut: Finavia esittää määräystä täydennettävän laskuvarjohyppytoimintaa koskevalla ohjeella. Laskuvarjohyppyjen ohjeistaminen on yksi oleellisimmasta keinoista Utin lentoaseman siviililiikenteen melunhallinnassa. Kyseisen ohjeen päivitystarvetta on myös arvioitava tapahtuneen toiminnan perusteella. Ilmailulaki ja sen nojalla annetut ilmailumääräykset määräävät lentoliikenteen järjestämisestä ja sen turvallisuudesta sekä Finavian oikeuksista ja velvollisuuksista ilmatilan suunnittelussa ja sen käytön ohjaamisessa. Ympäristönsuojelulain nojalla annettavassa päätöksessä ei voida antaa lentoreittien sijaintia, lentokorkeuksia tai muita lentämistä ohjaavia lupamääräyksiä. Muutettava määräys 5a. Laskuvarjokerhojen lentotoiminta on sallittu maanantaista sunnuntaihin klo 8 20 välisenä aikana. Lentotoiminta on kielletty pitkäperjantaina, 1. ja 2. pääsiäispäivänä, juhannusaattona, juhannuspäivänä, jouluaattona ja joulupäivänä. Tämän lisäksi hyppytoiminta sallitaan enintään 10 päivänä vuodessa klo Pidennetyn hyppytoiminnan päivistä tulee hyvissä ajoin etukäteen tiedottaa Kaakkois-Suomen ELY-keskusta ja Kouvolan kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaista sekä alueen asukkaille internet-sivustolla.

35 35(152) Perustelut: Finavia esittää Skydive Finland ry:n pyynnöstä hyppytoiminnan sallimista pääsiäisenä. Pääsiäinen ajoittuu maalis-huhtikuulle, jolloin monet hyppääjät yleensä aloittavat hyppykautensa. Hyppyturvallisuuden kannalta olisi tärkeää, että hyppääjille voitaisiin järjestää alkukaudesta turvallisuusseminaareja ja kertaustilaisuuksia. Pääsiäisen pitkät pyhät olisivat sopiva ajankohta näiden järjestämiseen. Lisäksi Finavia esittää Skydive Finland ry:n pyynnöstä nykyistä pidempiä hyppypäiviä esimerkiksi kilpailujen ja ennätysyritysten järjestämisen vuoksi. Nykyinen toiminta-aikarajoitus kasvattaa olennaisesti kilpailujen tai ennätysyritysten läpivientiin liittyviä riskejä. Kilpailujen ja ennätysyritysten ajankohdat päätetään yleensä yli puoli vuotta etukäteen, jolloin sääolosuhteita ei voi ennakoida. Jos sää on huono, aamun yksi ja illan kaksi lisätuntia toiminta-aikaan lisäisivät merkittävästi kilpailun tai ennätysyrityksen läpivientimahdollisuuksia, sillä kesäaikaan sää saattaa olla hyvä aikaisin aamulla ja myöhään illalla, vaikka tuuli tai pilvitilanne estäisikin hyppäämisen päiväaikaan. Korvattava määräys 5b. Kiitotien 07 läheisyydessä olevat asuinkiinteistöt (kiinteistötunnukset , ja on otettava huomioon lennonjohtamisessa ja lentotoiminnan ohjeistuksessa. Matalalentoja (lentokorkeus alle 500 jalkaa eli noin 160 metriä) ja lentokoneiden korkeudennostolentoja on vältettävä välittömästi em. kiinteistöjen yläpuolella. 5b. Kiinteäsiipisten ilma-alusten on ensisijaisesti käytettävä laskeutumisiin kiitotietä 25 ja lentoonlähtöihin kiitotietä 07, mikäli lentoturvallisuus ei muuta edellytä. Perustelut: Finavia esittää määräyksen korvaamista selkeämmällä ja yleisesti hyväksyttävällä määräyksellä kiitoteiden käyttösuunnista lentoturvallisuusnäkökohdat huomioon ottaen. Lentoturvallisuusnäkökohtia ovat tuulija muut säätilanteet sekä vilkas liikenne. Kyseinen menettely on jo käytössä Utin lentoasemalla. Muutettava määräys 9. Finavian käytössä olevilla kemikaalien, polttonesteiden ja ongelmajätteiden käsittely-, purku- ja lastauspaikoilla on vuoden 2007 loppuun mennessä oltava tiivis asfaltti- tai betonikenttä, jonka rakenne on tarkastettava vähintään kerran vuodessa. Mahdolliset vauriot on korjattava viipymättä. Finavian hallitsemat polttonesteiden ja liukkaudentorjunta-aineiden varastosäiliöiden on oltava allastettuja tai muutoin on varmistettava, ettei kemikaali vuototapauksessakaan pääse maaperään. Perustelut: Finavia on tehnyt tarvittavat muutostyöt, joten määräys ajankohdasta on tarpeeton. Muutettava määräys

36 36(152) 13. Finavia Oyj:n on laadittava vuosittain raportti, joka sisältää tiedot liukkaudentorjunta- ja siviili-ilma-alusten jäänestokemikaalien käyttömääristä, matkustajamääristä, operaatiomääristä lentokonetyypeittäin ja vuorokaudenajoittain lennonjohdon aukioloaikana sekä siviililaskuvarjohyppyjen tiedot, melusta tehtyjen ilmoitusten määristä, syistä ja ilmoitusten johdosta suoritetuista toimenpiteistä, yhteenvedon tarkkailutiedoista, jätehuollon järjestämistä koskevat tiedot sekä ympäristövahinko-ja poikkeamatilanteiden tutkimusraportit. Raportti on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Kouvolan kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisille. Perustelut: Finavialla ei ole käytettävissään tietoja eikä mahdollisuuksia saada tietoja lennonjohdon aukioloajan ulkopuolisista lennoista muutoin kuin velvoittamalla tällöin toimivat tahot raportoimaan lentojensa tiedot. Utin lentoasemalla näin on toimittu laskuvarjohyppykerhon kanssa, mutta ulkopuolisilta tahoilta tietojen saanti on hyvin vaikeaa. Edellisten lisäksi sekä Finavialle että Puolustusvoimille (Utin Jääkärirykmentille) annetuissa lupamääräyksissä on teknisiä päivitystarpeita nimien osalta mm. muuttuneiden organisaatioiden johdosta Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta (Puolustusvoimat) Puolustusvoimien näkemyksen mukaan toiminnassa ja sen ympäristövaikutuksissa ei ole tapahtunut muutoksia, joten lupamääräyksiä ei ole tarpeen muuttaa. 12 HALLINTOVAHDIT RY:N ALOITE YMPÄRISTÖLUVAN MUUTTAMISEKSI (Asia 2) Hallintovahdit ry on toimittanut Etelä-Suomen aluehallintovirastoon ympäristönsuojelulain 89 :n mukaisen aloitteen Utin lentoaseman ympäristöluvan muuttamiseksi. Aloitteen mukaan Utin lentokentän toiminnasta aiheutuva pilaantuminen tai sen vaara on olennaisesti muuttunut ennalta arvioidusta ja toiminnasta aiheutuu laissa kielletty seuraus. Lisäksi toiminnanharjoittajan ilmoittamat perusteet luvan määräysten perusteeksi ovat olleet virheelliset. Hallintovahdit ry pyytää aluehallintovirastoa ryhtymään toimenpiteisiin Utin lentokentän ympäristöluvan muuttamiseksi siten, että ympäristömelulle asetetaan selkeät rajat koko sille alueelle, jolla lentokentän lennonjohto vastaa lentotoiminnasta. Rajojen tulee olla voimassa myös silloin, kun lennonjohtopalvelua ei anneta. Perusteluna yhdistys esittää, että lentokentän melukuormitus lähiympäristöön on arvioitu väärin. Erityisen virheellisiä ovat arviot lentomääristä. Aikaisemman luvan perusteeksi esitetyt lentomäärät ovat niin vähäisiä, että lentomelulle ei ole tarvinnut määrätä raja-arvoja. Lentomäärät ylittävät sel-

37 37(152) Aloiteasian käsittely västi arvioidut ja sen myötä toiminnasta aiheutuva ympäristön pilaantuminen on olennaisesti suurempi kuin mitä ympäristöluvan perusteiden mukainen toiminta aiheuttaisi. Perusteluna esitetään että, nykyisestä ympäristöluvasta puuttuvat melurajat. Sen myötä on epäselvää, miten lentotoiminta on sallittua ympäristöluvan perusteella. Lentojen lukumääräisen lisääntymisen lisäksi yksittäisten lentokoneiden melu on voimakkaampaa kuin mitä lupaperusteissa on oletettu. Myös melun laatu on eräiden ilma-alusten osalta erityisen ärsyttävää ja haitallista terveydelle. Ympäristönsuojelulaki edellyttää, että kaikessa toiminnassa on tavoiteltava sellaista ääniympäristön laatua, jossa vaarallista tai haitallista melua ei esiinny terveyshaittaa tai merkittävää muuta seurausta aiheuttavassa määrin. Tällä hetkellä melu aiheuttaa yleisen viihtyisyyden vähentymistä, ympäristön yleiseen virkistyskäyttöön soveltuvuuden vähentymistä ja haittaa omaisuuden käytölle. Aloite on käsitelty hakemusasian (Asia 1) yhteydessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt asiassa vastineet Finavia Oyj:ltä ja Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunnalta. Aluehallintovirasto on lisäksi pyytänyt asiassa Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ja Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnon. Vastineet ja lausunnot on referoitu jäljempänä kohdassa 13 (Asian käsittely). Hallintovahdit ry:tä on kuultu annettujen vastineiden ja lausuntojen johdosta. Hallintovahdit ry:n vastine on referoitu kohdassa 13.7 (Hakijoiden kuuleminen). 13 ASIAN KÄSITTELY 13.1 Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla siitä Kouvolan kaupungin ilmoitustaululla ja Kouvolan Sanomat -nimisessä lehdessä. Kuulutus ja julkiset hakemusasiakirjat ovat lisäksi luettavissa osoitteessa Tieto hakemuksen vireilläolosta on lähetetty erikseen niille, joita asia erityisesti koskee. Kirje hakemuksen vireillä olosta lähetettiin kiinteistön rajanaapureiden ja hakemukseen liitetyn toiminnan melualueen (Lden>50 db) kiinteistöjen omistajien lisäksi Haukkajärven ja osin Karhulanjärven rantakiinteistöjen omistajille. Yhteensä hakemuksen vireillä olosta tiedotettiin kirjeellä 412 kiinteistön omistajalle Hakemuksen täydentäminen Hakemusta on täydennetty hakijoiden kuulemisen yhteydessä mm. tiedoilla Puolustusvoimien helikopterilentomelusta ja toimenpiteistä, joilla heräämistä pimeälentoharjoituksissa klo 22 7 välisenä aikana ja mahdollinen terveyshaitta estetään. Lisäksi hakemusta on täydennetty mm. tiedoilla siviililaskuvarjohyppykoneiden lentomelusta, sen suuntaamisesta ja toimenpiteistä, joilla melusta aiheutuvaa viihtyisyyshaittaa ehkäistään. Täydennyksessä Finavia Oyj on päivittänyt asian

38 38(152) vireilläoloaikana muuttuneita tietoja ja kertyneitä vuosiraportointitietoja. Tiedot on liitetty soveltuvin osin kertoelmaosaan Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Kouvolan kaupunginhallitukselta, Kouvolan kaupungin ympäristönsuojelu-, terveydensuojelu- ja kaavoitusviranomaisilta, Kaakkois-Suomen ELY-keskukselta, Kymenlaakson Vesi Oy:ltä, Liikenne- ja viestintäministeriöltä, Puolustusministeriöltä ja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafilta. 1. Liikenne- ja viestintäministeriö on ilmoittanut, ettei sillä ole lausuttavaa asiaan. 2. Kouvolan Vesi Oy:n vedenhankinnan kannalta Utin lentoasema sijaitsee merkittävällä pohjavesialueella. Alueen toiminnan ja mahdollisen lisärakentamisen osalta on aineistossa todettu, että rakenteissa tullaan huomioimaan sijainti pohjavesialueella. Kouvolan Vesi Oy:lle pyydetään toimitettavan suunnitelmat pohjaveden suojelemiseksi tehtävistä rakenteista ennen mahdollista tulevaa lisärakentamista. Hulevesijärjestelyissä on aineiston mukaan huomioitu lentoaseman sijainti pohjavesialueella. Myös lisärakentamisen osalta tulee huolehtia hulevesijärjestelyistä niin, että riskiä pohjaveden pilaantumiselle ei synny. 3. Kymenlaakson Vesi Oy pyytää lausunnossaan huomioimaan, että Utissa sijaitsee Kymenlaakson Vesi Oy:n tekopohjavesilaitos, joka toimittaa vettä ihmisen tarpeisiin sekä lisäksi teollisuudelle noin m 3 päivässä. Laitoksen häiriötilanteissa varavesilähteitä on hyvin rajallisesti saatavilla. 4. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin lausunnossa mahdollisuuksista Utin lentoaseman lähestymisreitin ORAVA poistamiseen käytöstä tai muista Trafin toimivallassa olevista toimenpiteistä, joilla voidaan vähentää lentomelusta aiheutuvaa haittaa Utin lentoaseman lähialueella (CTRalue) sijaitsevilla asuin- ja loma-asuinalueilla, on esitetty seuraavaa: Liikenteen turvallisuusvirastolla ei ole toimivaltaa sotilasilmailuun kuuluvaan lentoliikenteeseen. Kentän operaatioista huomattava osa on sotilasilmailua. ORAVA-lähestymisreitin poistamisesta lausunnossa todetaan, että mikäli lisääntyneen meluhaitan arvioidaan johtuvan nimenomaan siviili-ilmailun piiriin kuuluvasta laskuvarjohyppyyn liittyvästä lentotoiminnasta, ORAVAlähestymispisteen poistaminen ei vaikuta tähän. Laskuvarjokoneet eivät pääosin liiku lähestymispisteiden kautta vaan pysyttelevät taustaaineistosta pääteltynä pääosin kentän läheisyydessä ja kiitoteiden yläpuolella siirtyessään hyppykorkeuteen ja takaisin. Lisäksi Utissa tapahtuvan hyppytoiminnan ohjeistus kehottaa suorittamaan hyppäämiseen liittyvää lentotoimintaa kentän itäpuolella ja välttämään meluherkkää länsialuetta. Lisäksi ORAVA-lähestymispisteen poistaminen siirtäisi muuhun lentotoimintaan (ps. laskuvarjohyppyyn liittyvä siviililentotoiminta) liittyvät lähesty-

39 39(152) miset toisaalle, joka lisäisi lähestymisten pituutta ja siten myös yksittäisen melutapahtuman kestoa sekä polttoaineen kulutusta, ja sitä kautta mm. kasvihuonekaasupäästöjä, jota ei voi kestävän liikenteen näkökulmasta pitää myöskään toivottavana. Lähestymispisteen ORAVA poistaminen saattaisi myös lisätä lennonjohdon suoria selviä selvityksiä lähialueelle ja laskukierrokseen luoteen suunnasta lähestyville ilma-aluksille, joka mahdollisesti siirtäisi meluhaittaa toiseen kohtaan kentän läheisyydessä. Lennonjohdon puuttumisesta Utin kentältä ilta-aikaan Trafi lausuu, että sillä ei olisi suurta vaikutusta melutilanteeseen, joskin sillä olisi positiivisia vaikutuksia lentoturvallisuuteen. Lennonjohdon paikallaolo ilta-aikaan on kuitenkin taloudellinen resurssikysymys eikä Trafilla ole siihen lausuttavaa. 5. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto Finavia Oy ja Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta ovat yhdessä jättäneet AVI:lle hakemuksen Utin lentoaseman toiminnan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamiseksi. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt ympäristöluvan (Nro 129/05/1) Ilmailulaitos Finavialle (nykyisin Finavia Oyj) ja Utin jääkärirykmentille Utin lentoaseman toimintaan. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tuli tehdä mennessä, mutta aluehallintovirasto myönsi tähän lisäaikaa. AVI on lisäksi antanut päätöksen nro 60/2010/1 ympäristöluvan melua koskevan selvityksen ja melunhallintasuunnitelmien johdosta. Utin lentoasema on toiminut vuodesta 1919 lähtien keskeytyksettä puolustusvoimien/ilmavoimien tukikohtana. Laskuvarjojääkärikoulu aloitti toimintansa Utissa vuonna 1962 ja lentoasema on mm. sotilaslaskuvarjohyppytoiminnan keskus Suomessa. Lentoasemalla on hyppytoimintaan hyvin soveltuvat puitteet laajan kenttäalueen, vähäisen liikenteen ja harvan asutuksen vuoksi. Utin lentoaseman toiminta koostuu edelleen lähinnä yleisilmailun eri muodoista ja sotilasilmailusta. Utissa ei ole säännöllistä reittiliikennettä tai matkustajaliikennettä. Kaikki ilmailun eri muodot ovat Utin lentoasemalla vaihtelevassa määrin mahdollisia. Siviililiikenteen kokonaisliikennemäärät vuonna 2014 olivat ympäristölupahakemuksessa vuonna 2003 kuvatun mukaiset, mutta ilmailun eri muotojen välillä on tapahtunut muutoksia. Laskuvarjohyppytoimintaa on hieman enemmän kuin vuonna 2003 arvioitiin. Tulevaisuudessa siviililiikenteen ei arvioida juuri kasvavan lukuun ottamatta laskuvarjohyppytoimintaa, joka voi kaksinkertaistua vuoteen mennessä. Sotilasilmailu toimii Utin lentoasemalla edelleen ympäristölupapäätöksissä kuvatulla tavalla. Harjoitushelikoptereiden (HH) lento-operaatioiden määrä on vakiintunut vuoden 2010 meluselvityksessä ennustetulle tasolle. Kulje-

40 40(152) tushelikopterin (NH90) lento-operaatioiden määrä on toistaiseksi kolmanneksen pienempi kuin vuonna 2010 arvioitiin, mutta kasvaa lähivuosina ennustettuun tasoonsa. Vuonna 2010 laadittu meluselvitys keskittyi erityisesti kuvaamaan helikopteritoimintaa, jonka vaikutukset melualueen laajuuteen ovat määräävät. Selvityksessä siviili-ilmailun operaatiomäärät olivat nykyiseen nähden pienempiä. Hyppykerhojen toiminnan kehittyminen ja tärkeimmän hyppykoneen vaihtuminen antoivat aiheen meluselvityksen päivitykseen siviilitoiminnan osalta. Sotilasliikenteen osalta päivitys ei ole ollut tarpeen. Meluselvitys kattaa lentokonemelualueet vuoden 2014/2015 siviililiikenteellä sekä yhteenlasketun helikoptereiden ja siviililiikenteen uuden ennustetilanteen (v ) lentomelualueet. Kokonaismelun Lden >55dB alue ulottuu noin 2 km etäisyydelle itään kiitotien päästä ja noin 1 km etäisyydelle länteen sekä enintään noin 1 km etäisyydelle kiitotien sivuille. Melualue ei juuri ole muuttunut edellisen selvityksen vuoden 2014 tilanteeseen verraten, sillä kokonaismelualue määräytyy lähes pelkästään sotilashelikopterilennoista. Hyppylentojen melualueet on laskettu hyödyntäen GPS-taltioita lentojen todellisista reiteistä. Hyppylentojen melualueet ovat hyvin pienet, eivätkä vaikuta kokonaisliikenteen melualueeseen. Vuoden ennustetun kokonaisliikenteen Lden 55 db melutason piirissä asuu noin 15 asukasta (vuoden 2013 asukastieto). Siviililentotoiminnassa tapahtuneilla vähäisillä muutoksilla ei ole ollut vaikutusta kenttäalueen liukkaudentorjuntaan ja muuhun lentoaseman talvikunnossapitoon, polttoaineiden ja kemikaalien käyttömääriin, jätehuoltoon, energian käyttöön, vedenhankintaan ja viemäröintiin eikä näiden aiheuttamiin ympäristövaikutuksiin. Vaikutusten ei myöskään ennusteta tulevaisuudessa muuttuvan. Utin lentoaseman itäpäähän rakennetaan mahdollisesti Ilmavoimien lentokoneiden tukeutumisen mahdollistava alue. Aluetta voidaan käyttää myös muussa sotilasilmailussa. Alueen rakenteissa tullaan huomioimaan lentoaseman sijainti pohjavesialueella. Sotilaslentotoiminnan määrän lisääntyessä myös ilma-aluksiin asematasolla tankattavan polttoaineen määrä kasvaa samassa suhteessa. Lisääntyvä tankkaustoiminta ei lisää merkittävästi ympäristövaikutuksia, koska alueiden rakenteissa ja hulevesijärjestelyissä on otettu huomioon lentoaseman sijainti pohjavesialueella. Ilma-alusten jäänesto- ja jäänpoistoaineiden käyttö sotilasilmailussa on hyvin vähäistä Utin lentoasemalla. Siviili-ilmailussa kyseisten aineiden käyttö ei ole ollut tarpeen toiminnan luonteesta johtuen. Lentoaseman siviili- ja sotilastoiminnan tarkkailu, kirjanpito ja raportointi tehdään jatkossakin pääosin Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen Nro 120/05/1 ( ) ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen

41 41(152) Nro 60/2010/1 ( ) mukaisesti. Finavia esittää pieniä tarkennuksia raportoitaviin siviililiikenteen operaatiomääriin. Siviili- ja erityisesti sotilaslentoliikenteen aiheuttamia meluhaittoja hallitaan ensisijaisesti ohjaamalla toimintaa paikalliset olosuhteet huomioon ottaen. Finavia vastaa siviililiikenteen ja Utin jääkärirykmentti sotilasilmailun melunhallinnasta. Toiminnanharjoittajien esitys lupamääräysten muuttamiseksi Puolustusvoimien osin lupamääräyksiä ei ole tarpeen muuttaa. Finavia on esittänyt muutoksia laskuvarjohyppytoimintaa rajoittavaan lupamääräykseen 5a siten, että toiminta sallitaan pääsiäisaikaan ja pidennetty päivittäinen toiminta-aika on mahdollinen kymmenenä päivänä vuodessa hyppykerhojen kilpailujen ja ennätysyritystapahtumien vuoksi. Lisäksi Finavia on esittänyt lupamääräyksen 5b korvaamista selkeämmällä määräyksellä ensisijaisesti käyttävistä kiitoteistä. Lisäksi Finavia on esittänyt muutamia määräyksiä pois otettavaksi, koska ne ovat käyneet tarpeettomiksi. Utin lentoaseman liikenteen kehittyminen pitkällä aikavälillä Vuonna 2003 Utin lentoasemalle laaditussa ympäristölupahakemuksessa arvioitiin toiminnan vaikutuksia lentoliikenteen melun osalta vuodelle Puolustusvoimien raskas helikopterikalusto oli uudistumassa ja lentokoulutuksen lentotuntimäärien ennakoitiin kaksinkertaistuvan vuosikymmenen loppuun mennessä. Myös pimeälentotoiminnan määrä oli lisääntymässä. Lennoista noin 30 % arvioitiin olevan harjoittelua lentoaseman alueella, 40 % harjoittelulentoja harjoitusalueilla ja 30 % matkalentoja. Puolustusvoimien kuljetushelikoptereiden lentotoiminta ei ole Utissa kasvanut vuoden 2010 meluselvityksessä ennustetulla tavalla NH90- koptereiden toimitusten viivästyttyä. Vuodelle 2014 laadittu ennuste on edelleen käyttökelpoinen ennuste, koska se kuvaa tilannetta, jossa kaikki tilatut NH90-kopterit ovat niille suunnitellussa käytössä. Siviililentämisen arvioidaan olevan Utissa jatkossa samankaltaista kuin nykyisin. Liikenneilmailu on hyvin vähäistä eikä säännöllisiä reittilentoja ole näköpiirissä. Yleisilmailu jakaantuu matkalentoihin ja laskuvarjohyppylentoihin. Laskuvarjohyppylentojen määrän ennakoidaan kasvavan ennustetilanteessa kaksinkertaiseksi laskuvarjohyppäämisen harrastajien määrän lisääntymisen myötä ja potentiaalisten harrastuspaikkojen mahdollisesti vähentyessä. Yleisilmailun matkalentojen määrän arvioidaan pysyvän nykyisellä tasoltaan. Muu ilmailu koostuu Utissa lähinnä lentokoulutuksesta ja Jääkärirykmentin laskuvarjohyppyharjoittelusta siviilikoneella. Vuonna 2014 Jääkärirykmentti vuokrasi Utin Lennon konetta noin 30 päivänä ja operaatioita oli vajaa 500. Näistä lennoista on kerrottu tarkemmin vuoden 2015 meluselvityksessä.

42 42(152) Muu ilmailu tapahtuu valtaosaltaan (86 % vuonna 2014) potkurikoneilla. Muun ilmailun määrän oletetaan jatkossa hieman kasvavan. Kaakkois-Suomen ELY-keskus toteaa lausuntonaan seuraavan: Arvio toiminnan mahdollisesta muutoksesta Toiminnan mahdollista laajenemista arvioitaessa keskeisimpiä seikkoja on ELY-keskuksen käsityksen mukaan operaatioiden vuotuinen määrä. Lisäksi samalla tulee arvioida, ovatko operaatiot muuttuneet meluisammiksi esim. konetyypin muutosten myötä tai ovatko muutokset toimintatavoissa voineet lisätä melulle altistuvilla esim. terveysvaikutuksia tai melusta kiusaantumista. Vuoden 2005 ympäristölupapäätöksen kertoelmaosan mukaan lentoasema on sotilaslentoasema, joka rakennetaan vastaamaan uuden kuljetushelikopterin asettamia vaatimuksia. Koulutus- ja kuljetushelikopteritoiminnan lisäksi lentoasemalla on kiinteäsiipisillä ilma-aluksilla tapahtuvaa sotilas- ja siviililentotoimintaa. Laskeutumisten lukumäärä vuonna 2003 lennonjohdon aukioloaikana oli 5 510, joista 90 % oli sotilasilmailua, 10 % yleisilmailua ja alle prosentti liikenneilmailua. Helikoptereiden osuus liikenteestä oli noin 75 %. Lisäksi on mainittu olleen vähäinen määrä tilastoimatonta liikennettä lennonjohdon toiminta-ajan ulkopuolella. Esitetyssä meluselvityksessä ennustettiin liikennemäärien vuonna 2008 olevan seuraavat: sotilasilmailu 5 120, yleisilmailu ja muu ilmailu 377. Utin lentokentän toimintaa vuonna 2015 koskevan vuosiraportin mukaan laskeutumisia oli liikenneilmailussa 2, sotilasilmailussa ja yleisilmailussa 780, yhteensä Luvusta puuttuvat lennonjohdon aukioloajan ulkopuolella tehdyt lennot, joista ei ole laadittu erillistä kirjallista lentosuunnitelmaa. Lukuun sisältyvät laskuvarjohyppykerhon ilmoittamat hyppylennot ja ne hyppylennot, jotka on tehty lennonjohdon aukioloaikana, ovat siten tulleet kahteen kertaan lasketuksi. Vuonna 2014 Finavian tiedossa olleita laskeutumisia oli hakemusasiakirjojen mukaan 4 443, joista sotilasilmailua ja siviililaskuvarjohyppylentoa. Lennonjohdon ulkopuolisia, muita kuin siviililaskuvarjohyppylentoja arvioidaan olevan alle 150 lentoa vuodessa. Hakemusasiakirjoissa ennustetaan vuosittaisten laskeutumismäärien olevan vuosina : sotilasilmailu 3 500, yleisilmailu 2 350, muu ilmailu 750 (yhteensä laskeutumista). Vuoden 2005 lupapäätökseen liittynyttä meluselvitystä vuoteen 2008 on päivitetty vuonna 2010 (meluselvitys vuoteen 2014), jolloin keskityttiin sotilasliikenteeseen ja erityisesti uuden helikopterikaluston käytön vaikutuksiin melualueisiin. Melualueita on kuvattu L den 50 db ja 55 db käyrin, kun lentojen on laskettu jakautuvan 7 ja 5 pv:lle /vk. Siviililiikenteen lentomelua on arvioitu vuonna 2015, jolloin siviililentomelun keskiäänitasot 55, 50 ja 45 db (L Aeq,07-22) on laskettu lennot jakautuneina sekä 12 kk:lle/v että 4 kk:lle/v. Selvitys sisältää ennusteen vuoteen Vuoden 2015 selvitys si-

43 43(152) sältää myös ennustetilanteen kokonaisliikenteen (siviili- ja sotilasliikenne) lentomelualueista vuoteen Vuoden 2015 selvityksen mukaan siviililiikenteen lentomelualue L Aeq > 55 db sekä nykyisessä että laskuvarjohyppylentojen osalta nykyisestä kasvaneessa tilanteessa jäävät lentoasema-alueen sisäpuolelle kiitotien suunnassa länteen. ELY-keskuksen käsityksen mukaan melualueen laskenta on periaatteessa syytä tehdä ajanjaksolle, jolla laskuvarjohyppylennot todellisuudessakin tapahtuvat. Vuoden 2015 selvityksessä on näin tehtykin, kun laskenta on tehty vuosittaisten hyppylentojen sijoittuessa sekä 4 kk:n että vuoden ajalle. Tuloksista voidaan havaita, että melualueen laajuuteen ei laskentatapa ole juurikaan vaikuttanut. Vuonna 2010 tehty arvio sotilasliikenteen kasvusta lentoon vuoteen 2014 mennessä ei helikopteritoimitusten viivästymisten takia ole vielä toteutunut, mutta sotilasliikenteen arvioidaan vuonna olevan lentoa vuodessa. Arvion mukaan sotilasliikenteen melualueet eivät kuitenkaan muutu vuotta 2014 koskevasta ennusteesta vuoteen Tämä johtunee siitä, että melualueen laajuuden kannalta merkittävimmän ilma-aluksen NH90-helikopterin operaatiomäärät vuotta 2014 koskeneessa arviossa vastaavat vuoden ennustetta. Vuotta 2014 koskevassa ennusteessa tehty laskenta sotilasliikennelentojen sijoittuessa viikon 5 arkipäivälle kuvaa periaatteessa paremmin sotilasliikenteen lentopäivinä muodostuvia melualueita kuin 7 viikonpäivälle tehty laskenta. Aiempien arvioiden mukaan, kuten myös vuonna 2015 tehdyn selvityksen perusteella on siis todettu, että sotilasliikenteen vaikutus lentotoiminnasta muodostuvaan melualueeseen on selvästi hallitseva. ELY-keskus toteaa, että vaikka siviililentojen määrä laskuvarjohyppylentojen määrän kasvaessa on nyky- ja ennustetilanteessa suurempi kuin vuoden 2005 ympäristölupahakemuksessa on arvioitu, ei sillä ole vaikutusta kokonaisliikenteestä muodostuvaan melualueeseen. Koska yöaikaisia (klo 22 7) sotilaslentotapahtumia on harvakseltaan, eikä niiden määrä sinällään ole kasvanut tai kasvamassa, ei unen laadun heikkenemisen kautta tapahtuvat haitalliset terveysvaikutukset ole myöskään kasvamassa aiemmin arvioidusta. Kokonaislentomäärät eivät vuoden 2005 ympäristölupapäätöksen perusteena olleen vuotta 2008 koskeneen arvion mukaan ole kasvaneet, eivätkä vuosia koskien ole kasvamassa. Lupapäätöksessä oli myös otettu huomioon tulevat muutokset sotilasliikennetoiminnassa. Laskuvarjohyppylentoliikenteen suhteellisen osuuden lisääntyminen ei meluselvitysten mukaan vaikuta muodostuviin melualueisiin. Näillä perusteilla ELYkeskus katsoo, että toiminnassa ei ole tapahtunut sellaista oleellista muutosta, että ympäristölupaa olisi toiminnan muutoksen takia tarpeen tarkistaa.

44 44(152) Lisäksi voidaan todeta, että ELY-keskuksen käsityksen mukaan tehdyt meluselvitykset kuvaavat riittävän hyvin ja osin tarkentuneina toiminnasta aiheutuvaa melua. Toiminnanharjoittajien esitys lupamääräysten tarkistamisesta Lupamääräys 2 Toiminnanharjoittaja esitti, että viemäröintiä koskeva määräys (nro 2) poistetaan tarpeettomana, koska viemäröinnit on jo rakennettu suunnitelman mukaisesti. ELY-keskus toteaa kuitenkin, että vaikka viemäröinti on toteutettu, on määräys edelleen syytä säilyttää muutettuna koskemaan viemäröinnin ylläpitoa. Mikäli myöhemmin viemäröintiä korjataan tai muutetaan, toiminnanharjoittajan tulee teettää muutoksista tarkemittaukset ja toimittaa ne ELY-keskukselle tiedoksi vuosiraportin yhteydessä. Tämä osaltaan varmistaa sitä, että toiminnanharjoittaja pysyy selvillä alueen viemäröinneistä. Lupamääräys 4 Toiminnanharjoittaja esitti lupamääräyksen 4 muuttamista siten, että melunhallintasuunnitelma päivitetään ja että uutena määräyksenä edellytetään laskuvarjohyppyohjeen laatimista. Mikäli laskuvarjohyppytoiminta kasvaa arvioidulla tavalla, voi lähialueiden asukkaiden ja vapaa-ajan asukkaiden kokema kiusaantuminen lisääntyä. Tähän voidaan ELY-keskuksen käsityksen mukaan parhaiten vaikuttaa toiminnallisesti melunhallintasuunnitelman kautta esim. siten, että säätms. olosuhteet huomioon ottaen valitaan nousukierrosten alue muualta kuin asuntojen tai vapaa-ajan asuntojen päältä. Esitetty muutos lupamääräykseen 4 on hyvä ja tarpeellinen, varsinkin kun ELY-keskuksenkaan käsityksen mukaan lentoreittien sijaintia, lentokorkeuksia tai muuta lentämistä ohjaavia ehdottomia lupamääräyksiä ei ympäristöluvassa voi välttämättä antaa. ELY-keskus esittää, että laskuvarjohyppyohje tulisi hyväksyttää valvontaviranomaisella. Myös sotilaslentoliikennettä koskeva lentomelun hallintasuunnitelma on syytä päivittää säännöllisesti ja ottaa samalla mahdollisuuksien mukaan asukkaiden toiveet huomioon. Lupamääräys 5a Toiminnanharjoittaja on laskuvarjokerhon pyynnöstä esittänyt pääsiäisajan laskuvarjohyppylentojen kiellon poistamista sekä hyppytoiminnan sallimista klo 7 22 enintään kymmenenä päivänä vuodessa. ELY-keskus toteaa, että vaikka laskuvarjohyppytoiminnasta aiheutuva päiväajan keskiäänitason 55 db:n lentomelualue ei ulotu asutukseen tai vapaa-ajan asutukseen, asukasviihtyvyyteen vaikuttaa jo pelkästään lentomelun kuuluminen vaimeanakin piha-alueilla. Mikäli lentotoiminta vuorokaudenajan suhteen pitenee ja vuosittaiset lentopäivät ja varsinkin kesäaikaan tapahtuva lentäminen lisääntyy, myös asukkaiden kiusaantumisen voidaan arvioida lisääntyvän. Kiusaantumista kokevien määrä on suurim-

45 45(152) mallaan kesän loma-aikoina ja viikonloppuisin, koska tuolloin eniten oleskellaan ulkosalla. Myös päivittäisen toiminta-ajan pidentyminen varsinkin illasta voi lisätä kiusaantumisen tunnetta. ELY-keskus katsookin, että pääsiäisajan hyppylentojen kiellosta voidaan luopua, koska pihalla oleskelu on kyseiseen vuodenaikaan vähäisempää kuin kesällä. Sen sijaan hyppylentojen päivittäisen toiminta-ajan pidentämiseen tulisi suhtautua kriittisesti, ainakaan pidennettyjä toimintapäiviä ei tule sallia kahta enempää kalenterikuukaudessa. Lupamääräys 5b Ehdotukseen lupamääräyksen 5b korvaamisesta selkeämmin muotoillulla ja yleisesti hyväksyttävällä määräyksellä kiitoteiden käyttösuunnista ei ELY-keskuksella ole huomauttamista. Lupamääräykset 9 ja 13 Lupamääräyksessä 9 edellytettyjen muutostöiden toteuttamisaikaa koskeva määräys voidaan jo toteutettuna poistaa tarpeettomana. Lupamääräyksessä 13 edellytetty raportointi voidaan tarkentaa kuulumaan lennonjohdon aukioloaikaa sekä siviililaskuvarjohyppyjen tietoja, koska toiminnanharjoittajan on käytännössä mahdoton edellyttää tietojen toimittamista ulkopuolisilta. Lennonjohdon aukioloajan ulkopuolisista tilanteista, lähinnä operaatiomääristä, toiminnanharjoittajan tulisi kuitenkin esittää arvio. Kaakkois-Suomen ELY-keskus on täydentänyt lausuntoaan pinta- ja pohjavesien suojelun osalta seuraavasti: Pohjaveden suojelun kannalta olennaisimpia ympäristöluvan piiriin kuuluvia toimintoja ovat Finavian osalta lentoaseman asematasojen kunnossapito ja asematasoilla tapahtuva siviili-ilma-alusten käyttöhuolto- ja tankkaustoiminta, kunnossapitokaluston käyttö- ja huoltotoiminta sekä kemikaalien ja polttoaineiden varastointi ja käyttö. Finavia vastaa myös kiito- ja rullausteiden muodostaman lentoaseman liikennealueen turvallisuudesta ja liukkaudentorjunnasta. Puolustusvoimien osalta ympäristöluvan piiriin kuuluu sotilasilma-alusten lentotoiminta lennonjohdon lähialueella, lentokoneiden jäänestokäsittely, sotilasilma-alusten käyttöhuolto asematasolla (mm. polttoainetäydennykset, öljytäytöt) ja lentoaseman palo- ja pelastustoiminta. Lentopolttoaineiden varastoinnille on erilliset ympäristöluvat. Siviililentotoiminnoissa tapahtuneilla muutoksilla ei ole arvioitu olevan vaikutusta kenttäalueen liukkaudentorjuntaan tai muuhun lentoaseman talvikunnossapitoon. Lisääntyvän tankkaustoiminnan ei katsota lisäävän merkittävästi ympäristövaikutuksia. Myös puolustusvoimien lentotoiminnan määrän ja sitä myötä tankkausmäärien lisääntymisen ei ole arvioitu merkittävästi lisäävän ympäristövaikutuksia tankkausalueiden suojausrakenteiden ja vesien johtamisjärjestelyjen vuoksi. Lentoaseman liukkaudentorjuntaan käytetään nestemäistä ja rakeista formiaattia. Urean käytöstä on luovuttu vuonna Formiaatin käyttömäärän arvioidaan pysyvän ennallaan, vuosittaisten käyttömäärien ollessa 1,2

46 46(152) - 9,6 tonnia. Vuosittaisiin vaihteluihin vaikuttavat talven sääolosuhteet. Talvikunnossapidon vaikutuksia on vähennetty käyttämällä vähemmän kuormittavia sulatusaineita ja -menetelmiä, hyödyntämällä säänseurantajärjestelmiä sekä huolehtimalla kiitoalueen nurmetuksesta. Lupahakemuksen mukaan lentoaseman alueella käytetyistä liukkaudentorjunta-aineista osa päätyy viemäröimättömille nurmialueille, osa kemikaaleista hajoaa maanpinnalla tai maaperän vajovesivyöhykkeessä ja osa kulkeutuu pohjaveteen. Viemäröidyiltä alueilta kemikaalit kulkeutuvat lähes kokonaisuudessaan sadevesiviemäreihin. Lentoasemalla liikennöi pääasiassa yleisilmailuun tarkoitettuja koneita ja helikoptereita, joiden toiminta-aika on keväästä syksyyn, minkä vuoksi lentokoneille ei ole tarpeen tehdä jäänesto- ja jäänpoistokäsittelyjä. Jäänesto ja -poistoaineiden käyttö sotilasilmaisussa on myös hyvin vähäistä, esimerkiksi vuonna 2014 ko. aineita ei käytetty ollenkaan. Aineita tarvitaan ainoastaan Ilmavoimien kuljetus- ja yhteyskoneiden satunnaisiin tarpeisiin. Nykyisessä ympäristöluvassa on velvoitteet kemikaalien varastointiin ja säilytykseen. Polttonesteiden, liukkaudentorjunta-aineiden ja jään esto- ja poistoaineiden varastosäiliöiden on oltava allastettuja tai muutoin varmistettava, ettei kemikaali vuototapauksessakaan pääse maaperään. Lupahakemuksen mukaan lentoaseman kemikaali- ja polttoainehuolto ei normaalitilanteissa aiheuta päästöjä pohjaveteen. Vähäisiä päästöjä voi aiheutua onnettomuus- tai vuototilanteissa. Vuotojen ja onnettomuuksien mahdollisuus on kuitenkin huomioitu kemikaalien ja polttoaineiden käsittelyalueilla, jolloin päästöjen aiheuttama riski on vähäinen. Lupahakemuksessa on esitetty ohjeistus ympäristövahinkotilanteiden varalta. Vuoden 2005 ympäristölupapäätöksessä tehtäväksi määrätyt asematasojen sadevesien johtamisjärjestelyt öljynerotuskaivoineen on rakennettu. Lupahakemuksessa on esitetty asematasojen suojatuilta alueilta johdettavien vesien purkupisteet, jotka sijoittuvat lentokentän pohjois- ja eteläpuolelle. Purkautuvien vesien laatua tarkkaillaan. Myös pohjavettä tarkkaillaan. Puolustusvoimilla on suunnitteilla rakentaa lentoaseman itäpäähän Ilmavoimien lentokoneiden tukeutumisen mahdollistava alue. Rakenteissa tullaan huomioimaan sijainti pohjavesialueella. Lentokoneiden seisontapaikan ja polttoaineajoneuvolle varatun paikan alle tehdään pohjavesisuojausrakenteet. Alueelta, jolta polttoaineita käsitellään, sadevedet johdetaan öljynerotuskaivon kautta pohjavesialueen ulkopuolelle. Lupahakemuksen mukaan Utin jääkärirykmentin järjestämä paloharjoittelu on pienimuotoista eikä siinä käytetä merkittäviä määriä polttoaineita tai sammutteita. Kaakkois-Suomen ELY-keskus toteaa lausuntonaan seuraavan: Pohjaveden suojelun kannalta Utin lentoaseman toiminnoista merkittävimpiä ovat asematasoilla tapahtuva kemikaalien ja polttoaineiden varastointi ja käyttö, käyttöhuolto- ja tankkaustoiminta, liukkaudentorjunta, jäänestokäsittely ja kunnossapitokaluston käyttö- ja huoltotoiminta sekä paloharjoittelu.

47 47(152) Liikenneturvallisuuden kannalta lentoaseman liikennealueiden liukkaudentorjunta on välttämätöntä. Liukkaudentorjunta-aineiden käyttömäärät ovat vakiintuneet ja käyttö on säännöstelty todellisen tarpeen ja sääolosuhteiden mukaan. Liukkaudentorjunnassa on vuodesta 1998 lähtien käytetty urean sijaan formiaattia: nestemäistä kaliumformiaattia (HCOOK) ja rakeista natriumformiaattia (HCOONa). Formiaatin voidaan ominaisuuksien ja hajoamisen perusteella todeta olevan pohjaveden kannalta parempi vaihtoehto. Urean käytön pohjavesivaikutuksia on edelleen nähtävissä paikoin alueen pohjavedessä kohonneina nitraattipitoisuuksina. Vaikutukset näkyvät myös ainakin yhden, pohjaveden virtaussuunnassa olevan Kuivalan tekopohjavesilaitoksen pohjavedenottamon (luonnonpohjavesi) pohjavedessä, mutta nitraattipitoisuudet ovat kuitenkin alle talousveden laatuvaatimuksen. Lupahakemuksessa on mainittu, että alueella käytetyistä liukkaudentorjunta-aineista osa päätyy viemäröimättömille nurmialueille, osa kemikaaleista hajoaa maanpinnalla tai maaperän vajovesivyöhykkeessä ja osa kulkeutuu pohjaveteen. Mikäli on mahdollista, että formiaatti ei täysin hajoa maaperässä tai vajovesivyöhykkeessä ja formiaattia tai sen hajoamistuotteita voi päätyä pohjaveteen, pitää ELY-keskus tärkeänä, että myös formiaatin käytön pohjavesivaikutuksia seurataan pohjavedestä säännöllisesti. Lupahakemuksen mukaan jäänesto ja -poistokemikaalien käyttö siviili-ilmaalusten puolella on olematonta ja puolustusvoimienkin käyttö rajoittuu ainoastaan Ilmavoimien kuljetus- ja yhteyskoneiden satunnaisiin tarpeisiin. Vuonna 2005 ympäristöluvan mukaan jäänesto- ja poistokemikaalina on käytetty propyleeniglykolia. Vaikka jäänestokemikaalien käyttö on vähäistä ja käyttö sijoittuu tiivispintaisille alueille, joille kertyvät vedet kerätään ja johdetaan hallitusti pohjaveden kannalta haitattomampiin paikkoihin, ELYkeskus pitää tärkeänä, että käytössä olleiden/olevien jäänesto ja - poistokemikaalien ja niiden mahdollisten hajoamistuotteiden pitoisuudet pohjavedessä selvitettäisiin ainakin kertaluontoisesti. Näin voidaan varmistua, ettei ko. aineiden käytöstä ole aiheutunut haittaa pohjavedelle. Mikäli pohjavesivaikutuksia on havaittavissa, tulisi kyseiset haitta-aineet lisätä pohjavesitarkkailun piiriin. Polttonesteiden ja muiden kemikaalien varastoinnin ja käytön tulee olla sellaista, ettei toiminnasta aiheudu vaaraa pohjavedelle. Varastoinnissa tulee huomioida suoja-altaiden riittävä tilavuus ja se, että varastointi suoritetaan katetuilla alueilla, jolloin sadevesiä ei pääse kertymään suoja-altaisiin. Utin lentoaseman asematasojen vesienjohtamisjärjestelyt on rakennettu vuoden 2005 lupavaatimusten mukaisesti. ELY-keskus pitää tärkeänä, että asematasojen pintarakenteiden kuntoa seurataan ja huolletaan säännöllisesti, jotta suojarakenteet ja vesienjohtaminen toimivat suunnitellusti. Lupahakemuksessa on esitetty asematasojen vesien purkupaikat. Pohjoispuolen siviili-ilmailualueen asematason osalta on esitetty kaksi öljynerotusyksikköä, varoallas sekä purkupaikka alueen ojaan. ELY-keskukselle on epäselvää, onko alueelle vuoden 2005 jälkeen rakennettujen helikopterihallien piha-alueiden vesienjohtamisjärjestelyt toteutettu vuoden 2005 ym-

48 48(152) päristöluvan määräysten mukaisesti vai onko uusien hallien piha-alueiden vesien käsittely ja johtaminen toteutettu jotenkin muuten/toiseen paikkaan. Nyt lausunnolla olevassa ympäristölupahakemuksessa kiitotien pohjoispuolella olevan asematason vesien purkupaikka sijaitsee pohjaveden virtaussuunta huomioiden Kuivalan tekopohjavesilaitoksen yläpuolella, vedenottamon valuma-alueella. Purkupaikan sijainti muodostaa etelänpuoleisiin purkupaikkoihin nähden suuremman riskin pohjavedelle, erityisesti tilanteissa, jossa kemikaaleja pääsisi hallitsemattomasti esimerkiksi onnettomuuden seurauksena asematasolle ja sitä kautta purkuputkea pitkin maaperään. I-luokan öljynerottimien puhdistustaso on parhaimmillaan 5 mg/l eli maastoon saattaa johtua vesiä, joissa öljypitoisuus voi olla kohtalaisen suurikin. Vesienjohtamisjärjestelyt, viemäröinnit ja mahdollisten sulkuventtiilien sijainti on syytä huomioida ja tiedostaa alueella toimittaessa. Viemäröinnin osalta ELY-keskus viittaa antamaansa lausuntoon, jossa todettiin tärkeäksi se, että toiminnanharjoittaja pysyy selvillä alueen viemäröinneistä. Lupahakemuksessa on esitetty tarkkailutuloksia asematasoilta kerääntyvien ja maastoon johdettavien vesien laadusta purkupaikoilta. Valumavesistä on tutkittu sameus, sähkönjohtavuus, alkaliteetti, ph, kokonaistyppi ja -fosfori sekä kemiallinen hapenkulutus (COD Cr). ELY-keskuksen näkemys on, että maastoon johdettavista vesistä, erityisesti pohjoisella purkupaikalla, tulisi tutkia myös öljyhiilivedyt, koska alueilla, joilta vedet kerätään, käsitellään polttonesteitä, ja öljynerotuskaivojen läpi voi päästä pieniä pitoisuuksia öljyhiilivetyjä. Mikäli öljykuormitus todettaisiin jatkuvaksi, ELYkeskus pitää tarpeellisena, että öljyhiilivetyjen kulkeutumisriskiä ja esiintyvyyttä pohjavedessä tarkastellaan yksityiskohtaisemmin. Puolustusvoimilla on suunnitteilla uuden lentotoimintoja tukevan alueen rakentaminen. Rakenteiden osalta lupahakemuksessa esitetään, että vesienjohtamisjärjestelyt toteutetaan vastaavasti kuin olemassa olevilla asematasoilla. Kaakkois-Suomen ELY-keskus on kommentoinut suunniteltuja rakenteellisia ratkaisuja pohjaveden suojelu näkökulmasta Utin jääkärirykmentille kesällä Lupahakemuksen mukaan Utin jääkärirykmentin järjestämä paloharjoittelu on pienimuotoista eikä siinä käytetä merkittäviä määriä polttoaineita tai sammutteita. Lupahakemuksesta ei käy ilmi, millä alueella/alueilla paloharjoittelua tehdään. Lupahakemuksesta ei myöskään käy ilmi mitä tarkoitetaan ei merkittävillä määrillä polttoaineita tai sammutteita. Viime vuosina paloharjoitusalueiden mahdollisista PFAS-päästöistä on saatu uutta tutkittua tietoa. ELY-keskus pitää tärkeänä, että ympäristöluvan mukainen paloharjoittelu toteutetaan siten (sijainti, rakenteelliset ratkaisut, käytetyt aineet, mahdollinen tarkkailutarve), ettei siitä aiheudu vaaraa pohjavedelle. Myös pohjavesivaikutukset tulisi selvittää ainakin kertaluonteisesti. 6. Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan lausunto Utin lentoaseman toiminnalla on Itä-Suomen ympäristölupaviraston Ilmailulaitos Finavialle ja Utin Jääkärirykmentille myöntämä ympäristölupa. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on lisäksi antanut

49 49(152) päätöksen ympäristöluvan melua koskevan selvityksen ja melunhallintasuunnitelmien johdosta. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tuli tehdä mennessä, mutta aluehallintovirasto myönsi tähän lisäaikaa. Utin lentoaseman toiminta koostuu yleisilmailun eri muodoista ja sotilasilmailusta ja kaikki ilmailun eri muodot ovat vaihtelevassa määrin mahdollisia. Säännöllistä reitti- tai matkustajaliikennettä ei ole. Siviililiikenteen kokonaisliikennemäärät vuonna 2014 olivat ympäristölupahakemuksessa vuonna 2003 kuvatun mukaiset, mutta ilmailun eri muotojen välillä on tapahtunut muutoksia. Laskuvarjohyppytoimintaa on enemmän kuin vuosina 2003 ja 2010 on arvioitu. Tulevaisuudessa siviililiikenteen ei arvioida juuri kasvavan lukuun ottamatta laskuvarjohyppytoimintaa, joka voi harrastajamäärän lisääntymisen myötä sekä potentiaalisten harrastuspaikkojen mahdollisesti vähentyessä kaksinkertaistua vuoteen mennessä. Sotilasilmailu koostuu helikoptereiden ja kiinteäsiipisten ilma-alusten lentotoiminnasta, eikä siinä ole tapahtunut merkittäviä muutoksia aiemmissa ympäristölupapäätöksissä kuvattuun nähden. Harjoitushelikopterin (HH) lento-operaatioiden määrä on vakiintunut vuoden 2010 meluselvityksessä ennustetulle tasolle. Kuljetushelikopterin (NH90) lento-operaatioiden määrä on toistaiseksi jäänyt noin kolmanneksen pienemmäksi kuin vuonna 2010 arvioitiin, mutta kasvaa ennustetulle tasolle lähivuosina. Alla olevaan taulukkoon on koottu Utin lentoaseman operaatiomäärät, joihin yllä on viitattu: vuonna 2003 laadittu ennuste vuodelle 2008, vuoden 2010 meluselvityksessä laadittu arvio operaatiomääristä vuodelle 2014 ja toteuma v sekä nyt käsiteltävän hakemuksen mukainen uusi ennustetilanne vuosille Yksi operaatio tarkoittaa joko yhtä lentoonlähtöä tai laskeutumista laadittu ennuste vuodelle laadittu ennuste vuodelle 2014 Toteuma 2014 Ennuste Liikenneilmailu Yleisilmailu Siviililasku varjohyppytoiminta Sotilasilmailu Muut Yhteensä Hakija on määrätty arvioimaan meluselvityksen ajantasaisuutta nyt lupamääräysten tarkistamishakemuksen yhteydessä. Vuonna 2010 laadittu

50 50(152) selvitys keskittyi erityisesti kuvaamaan helikopteritoimintaa, jonka vaikutukset lentoaseman melualueisiin ovat määräävät. Tuolloin selvityksessä siviili-ilmailun operaatiomäärät olivat nykyiseen nähden pienempiä. Laskuvarjohyppykerhojen toiminnan kehittyminen ja tärkeimmän hyppykoneen vaihtuminen ovat synnyttäneet meluselvityksen päivitystarpeen siviilitoiminnan osalta. Sotilasliikenteen osalta päivitystä ei ole nyt katsottu tarpeelliseksi. Hakemukseen liitetyssä meluselvityksessä on mallinnettu Utin lentoaseman siviililentotoiminnasta aiheutuvan melun leviäminen nykytilanteessa (2014/2015) ja ennustetilanteessa v sekä siviili- ja sotilasliikenteen yhteensä aiheuttaman melun leviäminen ennustetilanteessa. Kokonaisliikenteen melun kuvaamisessa käytetään melusuuretta Lden eli ns. päivä-ilta-yömelutasoa, joka on vuorokaudenajalla painotettu melun A- painotettu keskiäänitaso. Ilma-alusten aiheuttama melutaso Lden>55 db on yleisesti vakiintunut asutuksen sijoittamista ohjaavaksi melutasoksi maankäytön suunnittelussa. Mallinnuksen mukaan kokonaismelun Lden>55 db alue ulottuu n. 2 km etäisyydelle itään ja n. 1 km etäisyydelle länteen kiitotien päistä sekä enintään n. 1 km etäisyydelle kiitotien sivuille. Melualue ei juuri muuttunut edellisen selvityksen v tilanteeseen nähden, sillä kokonaismelualue määräytyy mallinnuksen mukaan lähes pelkästään sotilashelikopterilennoista. Laskuvarjohyppylentojen melualueet on laskettu hyödyntäen otosta lentojen todellisten reittien gps-tallenteista. Nämä alueet ovat hyvin pienet eivätkä selvityksen mukaan vaikuta kokonaisliikenteen melualueeseen. Ennustetilanteen kokonaisliikenteen Lden>55 db melutason piirissä asuu noin 15 asukasta (v. 2013). Siviililentotoiminnan vähäisillä muutoksilla ei hakemuksen mukaan ole ollut vaikutusta kenttäalueen liukkaudentorjuntaan ja muuhun talvikunnossapitoon, polttoaineiden ja kemikaalien käyttömääriin, jätehuoltoon, energian käyttöön, vedenhankintaan ja viemäröintiin tai näiden ympäristövaikutuksiin. Vaikutusten ei myöskään ennusteta tulevaisuudessa muuttuvan. Lentoaseman itäpäähän mahdollisesti rakennettava Ilmavoimien lentokoneiden tukeutumisalue suunnitellaan huomioiden lentoaseman sijainti pohjavesialueella. Sotilaslentotoiminnan määrän lisääntyessä myös asematasolla suoritettavien tankkausten määrä kasvaa. Tämä ei kuitenkaan merkittävästi lisää ympäristövaikutuksia, sillä sijainti pohjavesialueella on huomioitu lentoaseman alueiden rakenteissa ja hulevesijärjestelyissä. Jäänesto- ja jäänpoistoaineiden käyttö Utissa on hyvin vähäistä. Finavia vastaa siviililiikenteen ja Utin jääkärirykmentti sotilasilmailun melunhallinnasta ensisijaisesti ohjaamalla toimintaa paikalliset olosuhteet huomioiden. Puolustusvoimien osalta on esitetty, ettei lupamääräyksiä ole tarpeen muuttaa. Finavia on esittänyt muutoksia laskuvarjohyppytoimintaa rajoittavaan lupamääräykseen 5 a siten, että toiminta sallittaisiin pääsiäisenä ja pidennetty päivittäinen toiminta-aika klo 7 22 olisi mahdollinen 10 päivänä vuodessa kilpailujen ja ennätysyritystapahtumien vuoksi (tällä hetkellä hyppylentotoiminta on sallittu klo 8 20). Lisäksi esitetään lupamääräyksen 5 b (kiitotien 07 läheisyydessä olevien asuinkiinteistöjen huomiointi lennonjohtamisessa ja lentotoiminnan ohjeistuksessa) korvaamista sel-

51 51(152) keämmällä määräyksellä ensisijaisesti käytettävistä kiitoteistä sekä muutamien määräysten poistamista nykytilanteessa tarpeettomina. Raportoitaviin siviililiikenteen operaatiomääriin esitetään pieniä tarkennuksia. Kaupungin ympäristöpalveluihin ei ole tullut lentomeluun liittyviä valituksia niiltä kentän lähialueilta, joille hakemuksessa mallinnetut Lden>55 db melualueet ulottuvat. Sen sijaan lentomelusta on tullut lukuisia yhteydenottoja kauempaa kentästä, Haukkajärven rannalta, jossa on runsaasti sekä vakituista että vapaa-ajan asutusta. Hakemuksen meluselvityksessä käytetyssä melun leviämisen laskentamallissa huomioidaan vain laskennallisella melualueella olevat häiriintyvät kohteet, mutta arviota melun vaikutuksista melualueen ulkopuolelle jäävillä alueilla ei ole esitetty. Melualueen ulkopuolisen alueen arvioinnin tärkeyttä korostaa erityisesti se, että Utissa helikoptereiden ja varsinkin laskuvarjohyppytoiminnan lennot keskittyvät lentokentän lähiympäristöön. Toiminta on luonteeltaan hyvin erilaista kuin kentillä, joilla lentoliikenne koostuu lähinnä reittilennoista ja joilla meluvaikutukset näin ollen syntyvät nousevista ja laskeutuvista koneista, joiden lähtöpaikka tai määränpää ovat muualla. Laskuvarjohyppylennot sen sijaan suuntautuvat rajatulle alueelle kentän lähiympäristöön ja ajoittuvat pääsääntöisesti kesäkauden arki-iltoihin sekä viikonloppuihin. Skydive Finland ry:n raportoimien lentomäärätietojen perusteella kesän 2014 vilkkaimpana toimintapäivänä on kahdella hyppykoneella lennetty yhteensä yli 40 lentoa. Tyypillisen lennon kestäessä noin minuuttia on tällaisina päivinä hyppykone ilmassa käytännössä koko nykyisen ympäristölupamääräyksen salliman ajan klo Noin lennon päiviä on kesällä 2014 puolestaan ollut lähes 20 kpl. Ympäristöpalveluihin tulleiden yhteydenottojen perusteella suurimmat meluongelmat lentokentän lähialueilla aiheutuvat nimenomaan jo nyt runsaasti lisääntyneistä laskuvarjohyppylennoista. Hyppytoiminnan odotetaan kaksinkertaistuvan nykyisestä vuoteen Hakemuksessa on kuitenkin todettu, että melualueiden laajuuden kannalta merkittävin toiminta on kenttäalueella tapahtuva helikoptereiden harjoittelu. Laskuvarjohyppytoiminnan vaikutuksen koko liikenteen melukäyriin on todettu olevan marginaalinen myös ennustetilanteessa, jossa hyppytoiminnan oletetaan kaksinkertaistuneen nykyisestä. Kuitenkin sesonkiaikaan lähes taukoamatta aamusta iltaan jatkuva toiminta voi vaikuttaa käytännössä kohottaen alueen nykyistä taustamelutasoa useita desibelejä. Hakemuksessa ei ole huomioitu helikoptereiden tai lentokoneiden mahdollisia huoltokoekäyttöjä lentokentällä. Näiden aiheuttama meluhaitta on kuitenkin noussut esiin ympäristöpalveluihin tulleissa yhteydenotoissa. Melumallinnus ei myöskään huomioi melun mahdollista kapeakaistaisuutta eikä sitä, että erityisesti helikopterin aiheuttama melu on matalataajuista. Kapeakaistainen ja matalataajuinen melu ovat huomattavasti häiritsevämpiä kuin normaali samantasoinen melu ja myös rakennusten vaimennuskyky näiden suhteen on huonompi. Tämän vuoksi erityisesti helikoptereiden yöaikaiset pimeälennot voivat häiritä unta lentoreitin varrella. Vaikka lentojen aiheuttama keskiäänitaso ei ylittäisi ohjearvoa, voi toistuva herääminen silti

52 52(152) aiheuttaa haitallisia terveysvaikutuksia. Hakemuksen mukaan puolustusvoimien pimeälentokoulutuksen aikataulutusta ollaan muuttamassa siten, että harjoittelua jaetaan jatkossa tasaisemmin pitkin syksyä ja talvea aiemmin käytettyjen harjoitusviikkojen sijaan, mikä kuitenkaan ei lisää lento-operaatioiden kokonaismääriä. Lautakunta katsoo, että pimeälentoharjoitukset tulisi pääsääntöisesti ajoittaa tapahtuviksi yöajan klo ulkopuolella. Meluselvityksessä on käytetty kaiken lentotoiminnan yhteismelun kuvaamisessa sekä ennustetilanteiden (v ja ) välisessä vertailussa Lden-melusuuretta. Lden määritetään kaikkien vuoden päivien keskiäänitasona ja täten myös meluselvityksessä esitetty ennustetilanne perustuu koko vuoden päiville jaettuun liikennemäärään. Tästä syystä Ldensuure ei kuvaa todellista meluvaikutusta Utin lentoasemalla, jossa toiminta laskuvarjohyppylentojen osalta painottuu selkeästi kesäaikaan. Lautakunnan näkemyksen mukaan lentotoiminnan todellisten meluvaikutusten selvittämiseksi tarvitaan lisätutkimuksia. Laskuvarjohyppylentojen meluvaikutukset tulisi selvittää mallintaen ja tarvittaessa mittauksilla täydentäen sekä huomioiden koko toiminnan vaikutusalue, eli myös lentoaseman laskennallisen melualueen ulkopuolelle jäävät alueet. Meluselvitys tulisi tehdä koko laskuvarjohyppylennon ajalta eli lentokoneen käynnistämisestä sen sammuttamiseen. Vaasan hallinto-oikeus on edellyttänyt vastaavaa meluselvitystä antamassaan päätöksessä Hangon Täktomin lentokentän ympäristölupa-asiassa. Puolustusvoimien helikopteritoiminnan vakiintuessa ennustetulle tasolleen ja laskuvarjohyppylentojen samalla lisääntyessä alueen kokonaismelukuorma tulee kasvamaan entisestään. Mikäli alueen melukuormaa joudutaan vähentämään, on ensisijainen keino lautakunnan näkemyksen mukaan harrastustoiminnan rajoittaminen. Juhlapyhät tulisi edelleen pitää sallittujen hyppylentoajankohtien ulkopuolella. Muuna mahdollisena keinona meluhaitan rajoittamiseksi lupaviranomainen voi tarvittaessa myös harkita esim. ennalta määriteltyjen kesäviikonloppujen rauhoittamista laskuvarjohyppytoiminnalta. Laskuvarjohyppylentojen lisääntymisen myötä toiminnan volyymi on muuttunut ja tulevaisuudessa lentomäärät kasvavat edelleen merkittävästi. Hakemukseen liitetyn meluselvityksen puutteellisuuden vuoksi ei kuitenkaan voida arvioida sitä, aiheutuuko melusta kohtuutonta haittaa ja tulisiko toiminnanharjoittajien hakea lupaa toiminnan muuttamiseen. Tämä on lupaviranomaisen harkittava sen jälkeen, kun käytössä on riittävät tiedot asian päättämiseksi. Ympäristöluvassa tulee antaa riittävät määräykset asematasojen suojausrakenteista ja niiden kunnossapidosta sekä onnettomuuksiin ja häiriötilanteisiin varautumisesta, jotta tärkeällä pohjavesialueella sijaitsevan lentoaseman toiminnasta ei aiheudu vaaraa alueen maaperälle tai pinta- ja pohjavesille.

53 53(152) 7. Kouvolan kaupungin tekninen lautakunta, kaavoitusviranomainen on esittänyt lausunnossaan seuraavaa: Ympäristölupahakemuksessa on otettu kantaa alueen maankäyttötilanteeseen: Hakemuksessa kohdissa on kerrottu alueen kaavatilanteesta: Voimassa olevat Kymenlaakson maakuntakaavat, yleiskaavatilanne ja alueella voimassa olevat asemakaavat. Keskeisen kaupunkialueen yleiskaavaehdotus Yleiskaavoista on hakemukseen liitetty ote Kouvolan keskeisen kaupunkialueen yleiskaavaehdotuksesta. Kyseinen yleiskaava on hyväksytty ja se on saanut lainvoiman , mutta Uttia koskeva osa kaavasta jätettiin kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen pois lopullisesta hyväksymiskäsittelyyn viedystä kaavasta. Kaavaehdotusvaiheessa saadun palautteen pohjalta katsottiin tarkoituksenmukaiseksi jättää Utti pois hyväksyttävästä kaavasta, jotta Utin aluetta koskevat lisäselvitystä vaativat asiat saadaan ratkaistua. Kaavaehdotusvaiheessa esille nousseista kysymyksistä merkittävin on lentokentän toiminnasta aiheutuvat melusta johtuvat ympäristövaikutukset. Utin alueen yleiskaavoitusta voidaan jatkaa mm. nyt lausunnolla olevan ympäristöluvan ratkeamisen jälkeen. Keskeisen kaupunkialueen yleiskaavaehdotus ei ole Utin osalta saanut lainvoimaa, joten sitä ei voida hyödyntää juridisena kaava-asiakirjana ympäristöluvan yhteydessä. Etelä-Valkealan rantaosayleiskaava Hakemusasiakirjoista puuttuu hakemuksen kohdealuetta koskeva Etelä- Valkealan rantaosayleiskaava-aineisto. Rantayleiskaava on MRL 72 :n mukainen oikeusvaikutteinen kaava, joka oikeuttaa käyttämään sitä rakennusluvan myöntämisen perusteena ranta-alueella. Rantayleiskaava kattaa alueen lähijärvet ja mm. Haukkajärven ranta-alueet lukuun ottamatta puolustusvoimien hallinnassa olevaa reilun kilometrin pituista rantakaistaletta Haukkajärven eteläreunalla. Rantayleiskaava-alue sijoittuu lähimmillään noin 500 metrin etäisyydelle Utin varuskunta- ja lentokenttäalueesta. Yleiskaavassa on mm. virkistys- ja uimaranta-alueiden ohella todettu alueen varsin tiivis olemassa oleva rantaan tukeutuva pysyvä- ja loma-asutus sekä ositettu joitakin yksittäisiä uusia rakentamattomia (kaavan laatimishetken tilanne) rakennuspaikkoja. Alueen maankäytön historia ja merkitys Alueen maankäyttö on alkanut muodostua 1900-luvun alkupuoliskolta lukien alueelle rakennetun junaseisakkeen sekä erityisesti Salpausselän tasaiselle hiekkaharjanteelle perustetun lentokentän sekä alueelle sijoitettu en puolustusvoimien toimintojen myötä. Utin alueen ja siihen kytkeytyvien vesistöjen ympäristön maankäyttö on muutamaa taloa lukuun ottamatta muodostunut junaseisakkeen ja lentokentän perustamisen jälkeen. Iso osa aluetta ympäröivästä rakentamisesta on muodostunut kytkeytyen tavalla tai toisella Utin alueen työpaikkoihin.

54 54(152) Etäämmällä lentokentästä oleva asutus on tyypillistä haja-asutusluonteista taajaman lievealueasutusta ja vesistöjen ranta-alueilla pääasiassa lomaasutusta. Haukkajärven ja sen lähialueiden loma- ja pysyvä ranta-asutus on muodostunut pääosin 1900-luvun jälkipuoliskolla ja 2000-luvun aikana. Alueen pohjavesivaroista ja maaperästä johtuen siellä sijaitsee yksi Kouvolan Veden vedenottamoista ja Kymen Veden tekopohjavesilaitos. Utin lentokenttä ja alueella sijaitsevat yhdyskuntahuollon laitokset ja niihin liittyvät toiminnot määrittävät isolta osalta Utin ja sen lähialueen maankäyttöä. Alueen rakennuslupiin ja kaavoitukseen liittyvissä ratkaisuissa pyritään välttämään tilanteita, joissa aluetta ympäröivä maankäyttö alkaisi haitata vedenottotoiminnan ohella Utin lentokentälle sijoittuvaa tai siihen kytkeytyvää maankäyttöä. Utin lentokentän kehittyminen siihen liittyvine moninaisine toimintoineen on kaupungin maankäytön kehittämisen yksi lähtökohdista. Ensisijaisia maankäyttömuotoja Utin lentokentän alueella ja siihen rajautuen ovat maanpuolustuksen eri maan käyttötarpeet ja lentokentän reitti- ja rahtiliikenteen edellyttämät maankäytölliset tarpeet. Edellisten lisäksi ovat lisääntyneet lentokenttään liittyvät vapaa-ajan aktiviteetit, jollaisia ovat mm. laskuvarjohyppytoiminta ja siihen kytkeytyvä maankäyttö. Vireillä olevan ympäristöluvan keskeisimmät kysymykset liittyvätkin juuri em. vapaaajantoiminnasta aiheutuviin ympäristövaikutuksiin. Kaavoitus ja maankäyttö sekä ympäristöhäiriöt Vuonna 2015 keskeytynyt alueen yleiskaavoittaminen on määrä käynnistää uudelleen heti käsillä olevan ympäristölupaprosessin ratkeamisen ja tarvittavien ympäristövaikutuksiin liittyvien selvitysten tuottaman tiedon jälkeen. Nyt käsillä olevan ympäristölupaprosessin yhteydessä tulisi selvittää riittävin mittauksin alueella tällä hetkellä vallitseva melutaso ja tulevan ympäristöluvan mukainen mallinnettu melualue koko lentokentän vaikutusalueella. Utin lentokentän vaikutusalueelle on ollut jonkin verran maankäytöllistä painetta ympärivuotisen asumisen lisäämiseksi erityisesti lähijärvien rantaalueilla. Ko. alueelle on Etelä-Valkealan rantaosayleiskaavan hyväksymisen jälkeen vuosituhannen alkupuolella myönnetty muutamia poikkeamisia käyttötarkoituksen muutokseksi loma-asunnosta pysyvään asumiseen. Mm. kyseisten päätösten myötä muodostuneelle asutukselle Utin melu on osoittautunut yllätykseksi ja hankalaksi asiaksi. Sittemmin valituksista seuranneiden kielteisten oikeusistuinten päätösten myötä poikkeamisia käyttötarkoituksesta ei ole enää myönnetty. Poikkeamismenettely katsottiin virheelliseksi menettelytavaksi ko. asioiden ratkaisemiseksi. Kouvolan kaupunki on suhtautunut pidättyvästi uusien rakennuspaikkojen muodostamiseen Utin lentokentän välittömään läheisyyteen sen arvioidulle melualueelle. Melun ohella alueen pohjavesialueet ja vedenottamot rajoittavat myös osaltaan alueen maankäytössä tapahtuvia muutoksia. Pohjavesiasia on johtanut mm luvun alkupuolella yhden asemakaava-

55 55(152) hankkeen pysähtymiseen ja yksittäisiin kielteiseen lupapäätöksiin tai suunniteltujen rakennushankkeiden peruuntumisiin. Pohjavedenottamotoiminta tulee osaltaan huomioida lentokentän toimintoja suunniteltaessa. Yhteenvetona voi todeta, että Utin lentokenttä ja siihen kytkeytyvät toiminnot yhdessä alueen yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien laitosten ohella ovat alueen merkittävimpiä maankäyttömuotoja. Lentokentällä ja siihen kytkeytyvillä maankäytöllä on maakunnallista ja kansallista merkitystä, joten sen asema suhteessa alueen muihin maankäyttöratkaisuihin on ensisijainen. Utin lentokentän käytössä eri aikoina tapahtuvat määrälliset ja laadulliset muutokset ovat maankäytöllisesti asiaa tarkasteltuna normaalia alueen käytöstä johtuvaa vaihtelua. Edellä mainitusta priorisoinnista huolimatta alueella on lainvoimaisten kaavojen ja rakennuslupien myötä muodostunut ympärivuotista tai lomaasutusta, joka tulisi ottaa huomioon ympäristölupaharkinnassa siten, että kyseisille maankäyttömuodoille aiheutuva meluhaitta pyritään nykyisen tai lisääntyvän lentokenttätoiminnan puitteissa huomioimaan mahdollisimman hyvin. Ympäristöluvan yhteydessä tulisi selvittää lausunnolla olevia asiakirjoja tarkemmin ja laajemmin alueen tämänhetkinen ja lupahakemuksen mukainen melutaso, jotta lentotoiminnan vaikutuksia voidaan riittävän luotettavasti ja kiistattomasti arvioida. Erityisesti laskuvarjohyppytoiminnasta aiheutuva melu olisi syytä todentaa riittävin mittauksin. Lupakäsittelyssä tulee huomioida se seikka, että hakemusaisakirjoissa oleva Keskeisen kaupunkialueen yleiskaava ei ole saanut lainvoimaa Utin alueella. Alueella on voimassa Etelä-Valkealan rantaosayleiskaava, joukko asemakaavoja sekä muilta osin maankäyttöä ohjaa osaltaan Kymenlaakson maakuntakaava. 8. Kouvolan kaupunginhallituksen lausuntona on esitetty kaupunginjohtajan muutettu päätösehdotus. Päätöksestä jätettiin 1 eriävä mielipide. Määräajan jälkeen aluehallintovirastoon toimitettu lausunto on otettu huomioon lausuntona. Lausunto kuuluu seuraavasti: Lupaehtojen lähtökohtana on syytä pitää ilma-alusten yleisesti vakiintunutta asutuksen sijoittamista ohjaavaa melutasoa, joka lupahakemuksen mukaan ulottuu noin 2 km:n etäisyydelle itään ja 1 km:n etäisyydelle länteen kiitotien päistä sekä 1 km:n etäisyydelle kiitotien sivuille. Utissa ominainen kapeakaistainen ja matalataajuinen melu on huomattavasti häiritsevämpiä kuin normaali samantasoinen melu ja myös rakennusten vaimennuskyky näiden suhteen on huonompi. Tämän vuoksi erityisesti helikoptereiden yöaikaiset pimeälennot voivat häiritä unta lentoreitin varrella. Vaikka lentojen aiheuttama keskiäänitaso ei ylittäisi ohjearvoa, voi toistuva herääminen silti aiheuttaa haitallisia terveysvaikutuksia.

56 56(152) Hakemuksen mukaan puolustusvoimien pimeälentokoulutuksen aikataulutusta ollaan muuttamassa siten, että harjoittelua jaetaan jatkossa tasaisemmin pitkin syksyä ja talvea aiemmin käytettyjen harjoitusviikkojen sijaan, mikä kuitenkaan ei lisää lentooperaatioiden kokonaismääriä. Tätä voidaan pitää riittävänä toimenpiteenä. Meluselvityksessä on käsitelty ennustetta, jossa laskuvarjohyppytoiminta kaksinkertaistuisi nykyisestä vuoteen Meluselvitys osoittaa kuitenkin, että laskuvarjohyppylentojen vaikutus koko liikenteen melukäyriin on marginaalinen myös ennustetilanteessa. Melualueiden laajuuden kannalta merkittävin toiminta on kenttäalueella tapahtuva helikoptereiden harjoittelu. Tässä toiminnassa ei ole tapahtunut sellaista oleellista muutosta, että ympäristölupaa olisi toiminnan muutoksen takia tarpeen tarkistaa." 13.4 Muistutukset ja mielipiteet 9. AA Haukkajärven luoteisosan asukkaana ja rantakiinteistön omistajana on kolmessa erillisessä muistutuksessaan kuvannut Utin lentoaseman toiminnan aiheuttamaa haittaa seuraavasti: Utin jääkärirykmentti on tällä viikolla neljänä yönä peräkkäin suorittanut pimeälentoja klo tai jopa myös lähes kestävänä. Nykyisessä Utin ympäristöluvassa puolustusvoimat on kuitenkin itsekin ilmoittanut normaalien harjoitteidensa todennäköiseksi maksimikestoksi vain klo 22.00, joka on myös viranomaissuositus lupa-asiakirjoissa. Vuoden 2016 aikana on jo aiemmin suoritettu jo useita viikkoja kestäneitä pimeäharjoituksia. Tämän viikon yöharjoitteiden välillä on ollut pitkiäkin mielivaltaisia taukoja (Ilmatieteenlaitoksen Utin lentoasemalla sijaitsevan sääaseman tietojen mukaan sää ei ole ollut esteenä) ja aina uudelleen alkavat yli db:iin kohoavat melupiikit toistuvat täysin ennalta arvaamattomina ajanjaksoina ja meluun herää aina uudelleen, vaikka olisi jo nukahtanut. Harjoitteet saattavat kohdistua alueella aivan minne suuntaan tai paikkaan hyvänsä kiinteistöjen yli ja niiden melu kuuluu kilometrien päähän harjoituskohteesta tyynillä järvillä. Pelkkä kenttäharjoittelu ja suurien monilukuisten koptereiden harjoitusmelu kiertolentomeluna lähiharjoitusalueiden välillä (siirtymät minuutteja) kuuluu kilometrien päähän. Tämän viikon pimeälentoja edeltävänä on suoritettu jatkuvaa ympäristömelua kiinteistöjen piha-alueille ja kiinteistöjen sisälle kohdistuvaa vuosia jo aivan normaaleina arkipäivinäkin aiheuttavaa helikopteriharjoitustoimintaa ensin n. klo sekä tällä viikolla esim. myös kellonaikoina n Edes arkipäivinä ei useimmiten enää ole mahdollisuutta häiriöttä oleskella omilla piha-alueillaan. Muistuttaja on valvonut neljä yötä peräkkäin liian kovan helikopterimelun vuoksi. Esim. toissayönä ilmassa oli harjoituskoptereiden lisäksi yhtaikaa

57 57(152) kolme NH-90-kopteria suorittaen tuntikausia jatkuvia edestakaisia jatkuvaa melua tuottavia harjoituksia Haukkajärven sivulla kulkevien LAPEG- ja KOVOT-pisteiden kautta ensin korkeutta ottaen, sitten lähestyen erilaisina matalalentoharjoituksina lentokentän kiitoteitä 25 ja 07. Näiden pisteiden kautta kulkevaa linjaa pitkin lennetään päivisin ja myös öisin tuntikausia edestakaisin lentokorkeutta muuttaen. Muistuttaja on huolestunut vuoden 2016 puolella jatkuvasti lisääntyvästä sekä harjoituskoptereiden Hughes MD-500- että jättimäisten NH-90- koptereiden parilentona suorittamista harjoitteista, toisin sanoen esim. 2 NH-90-kopteria yhtaikaa ilmassa parimuodostelmana. Tämä yksinään jo muodostaa valtavaa melukuormaa. Tällaisia NH-90-parilentoja suoritetaan nyt jatkuvasti myös yölentojen yhteydessä useina erilisinä lentoselvityksinä yön mittaan. Muistuttajan kotiin usean kilometrin päähän kentästä voi jatkuvasti kuulla pelkän NH-90:n kenttäkäynnistysmelun makuuhuoneeseen, jo koptereiden kentällä tapahtuva tyhjäkäyttömelu ympäristöluvassa täysin tilastoimattomana muodostaa merkittävän ympäristömelukuorman - joskus jopa 0,5-1 h kestävänä. Eilen Skydive Finland sai käyttöönsä virolaiskerhon hyppykoneen n. viikko sitten tapahtuneen lento-onnettomuuden jälkeen, jossa molemmat kerhon käyttämät Cessnat vaurioituivat. Vuokrakone on erittäin meluisa, se suoritti eilen 4 hyppykierrosta ja tuli usein Haukkajärven päälle. Sen lisäksi Malmin suurimmista lentokouluista käsin läpilaskuja, laskuja ja lähtöjä suorittivat pienkoneet. Pelkästään pienkoneiden tekemät operaatiot eilen sunnuntaina yhdessä hyppylentomelun kanssa muodostivat merkittävän viihtyvyyshaitan. Tänä aamuna ensimmäinen NH-90:n pelkkä kenttäkäynnistysääni kuului kiviharkkorakenteisen paksuilla lentomeluikkunoilla varustetun muistuttajan uuden kodin ikkunan läpi klo 9.03 makuuhuoneeseen, pitkähkön kenttäkäynnin jälkeen NH-90 myös lähti meluisasti lentoon. Pelkkä koptereiden tyhjäkäyttömelu joskus mm. modifioitavien Patria-koneiden tapauksessa saattaa kestää jopa tunnin yhtäjaksoisesti, myös myöhemmin lentoon lähtevän kopterin - sitä melukuormaa ei ole ollenkaan huomioitu nykyisessä Utin ympäristöluvassa. Tänä maanantai-aamupäivänä on kentältä käsin pois lähialueelta pois ja tullut jo myös takaisin 2 kpl NH-90-koptereita ja 3 kpl MD-500-koptereita. NH-90-kopterit jäivät tulonsa jälkeen suorittamaan jälleen lähestymisiä kiitoteille LAPEG- ja KOVOT-pisteistä käsin Haukkajärven sivustalle, jo tämä aikaansaa sellaisen melutason, että voidaan puhua sotaharjoitusalueella olemisesta. Myös äsken kentälle takaisin tulleiden MD-500-harjoituskoptereiden pelkkä lähestymis- ja laskeutumismelu sai aikaan muistuttajan kodin yläkerran ikkunalla olevaan melumittariin yli 60 db:n melun, NH-90-kopteri muodostaa usein yli 80 db:n melun samassa paikassa, siis noin 5 kilometrin päässä

58 58(152) kentästä ja harjoitusalueesta. Kiitoteiden lähestymisharjoitus saattaa yksittäisellä kopterilla kestää yli tunninkin. Muistuttaja toteaa, että terveytemme ei kestä enää hetkeäkään nykyistä tilannetta. Viikko 16 on jälleen Utin jääkärirykmentin pimeälentoviikko, eikä muistuttaja millään enää pysty yövalvomiseen taas koko viikkoa. Muutenkin esim. yölentojen kaikki ajankohdat ja kellonaikarajojen täydellinen poisto ovat kohtuuttomia missä vain ja myös ympäristöluvan vastaisia. Viime viikolla kokopäiväisen harjoitustoiminnan jälkeen helikoptereita oli ilmassa myös väliajalla n , jolloin varsinainen pimeälentoharjoittelu alkoi kestäen joka yö yli klo 01.00:een estäen kovan lentomelun vuoksi yöunen joka yö. Koko tämän aamun ja aamupäivän aivan koko ajan on muistuttajan kodin makuuhuoneeseen kuulunut, mm. NH-90-koptereiden jatkuva edestakainen kiitoteiden lähestymislentoharjoitus lentokorkeutta joka kerran muuttaen. Minkäänlaista kotirauhaa ei ole ja muistuttajalla on tällä hetkelläkin todella kovat sydänoireet jo viime viikon yölennoista alkaen. Muistuttaja on huolestunut myös mahdollisesta lentotoiminnan lisääntymisestä Helsinki-Malmin lentokentän lopettamisen seurauksena ja alueen muusta meluavasta toiminnasta kuten Tyrrin ampumaradan ja räjäytysalueen melusta ja ampumaradalla sallitusta yöaikaisesta toiminnasta. Lisäksi muistuttajan on huolestunut lentotoiminnan mahdollisesta keskittämisestä Uttiin. Muistuttajan mukaan tällaisia merkkejä on viime viikon perjantaiiltapäivältä ja viime yöltä, jolloin Rajan koptereita on tullut täysin ennaltaarvaamattomasti Uttiin tekemään erilaisia lähestymis- ja autorotaatioharjoituksia, viime yönä yli tunnin ajan. Aiemmin Rajan kopterit ovat vain kulkeneet Utin TMA:n halki normaaleilla reittilennoillaan itään ja takaisin Malmille. Myös Malmilta Uttiin suuntautuva pienlentoliikenteen harjoitustoiminta - yleensä normaaleja lähtöjä ja laskuja meluisampana touch & go- ja matalalähestymis- ja läpilaskutoimintana suoritettava on ollut lisääntymään päin, nyt myös jo muutamia kertoja yöllä. Muistuttaja on huolestunut suurten vesilintujen muuttoparvien liikehdinnän aiheuttamasta lentoturva-uhasta. Esim. useat erilliset joutsenparvet ovat nyt jo viikkojen ajan olleet jatkuvassa, laajaa ympyrää muodostavassa matalalennossa myös öisin, täysin koptereiden harjoituskorkeudessa. Muistuttaja on tyytymätön viranomaistoimintaan asiassa ja toiminnan ympäristöluvan mukaisuuteen toteutuneen meluhaitan osalta ja todennut mm, että aiemmassa luvassa alueelle mm. NH-90-koptereiden epäonnistunut hankinta on tuonut koneet vapaa-ajanalueelle täysin virheellisin meluperustein nyt vallitsevaan todellisuuteen nähden. Lentotoimijat ovat vuosia rikkoneet nykyistä ympäristölupaa. Utin kentän vireillepanovaatimuksen yhteydessä paikallinen Ely, kentän valvontaviranomainen, on myös Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen mukaan toiminut asiassamme väärin ja sen olisi myös pitänyt vireillepanomme

59 59(152) johdosta jo puuttua Utin kentän huomattavasti lisääntyneeseen lentoliikenteeseen. Tämä fakta on ollut täysin todettavissa Finavian lentoliikennetilastoinnista. Ely on useaan otteeseen kieltänyt meitä kiinteistönomistajina ottamasta enää yhteyttä Utin lentomeluasioissa ja se on muutenkin täysin jo vuosien ajan laiminlyönyt velvollisuutensa Utin kentän valvontaviranomaisena. Muistuttaja tulee kaikissa potentiaalisissa oikeus- ym. prosesseissa vaatimaan korvausta lentotoimijoilta ja viranomaisilta ruumiinvamman tuottamisesta ja jatkuvasta kotirauhan häirinnästä ympäristöluvan rikkomisesta johtuvista syistä ja turvautuu kanteluihin oikeuskanslerille. Kentän valvontaviranomainen ei ajoissa ole turvautunut olemassa oleviin pakkohallintakeinoihin epäkohdissa. Avilla on tähän mahdollisuus ympäristönsuojelulain säännösten puitteissa ja myös velvollisuus, koska emme enää haitankärsijöinä selviydy arkielämästä liiallisen melun vuoksi. Kouvolan ympäristöviranomaiset ovat kieltäytyneet melumittauksista, jotka tosin tällä hetkellä ympäristömelun ollessa jyrkästi annettujen meluselvitysten ja ympäristöluvan vastaista, voisivatkin johtaa täysin epäoikeudenmukaisiin lunastus- ym. toimenpiteisiin. Kuitenkin uusi sisämeluasetus lähtee jyrkästi siitä, että melun aiheuttajan itse on poistettava liiallinen melu tarvittaessa uhkasakon voimin. Muistuttaja on jatkuvan viikoittaisen ja viikonloppuisen ympäristömelun alaisena joutunut vuodesta 2012 alkaen täysin kiinteistönomistajien oman työn avulla laatimaan lukuisia monimutkaisia viranomaiskirjelmiä ja olemme tutustuneet kaikkiin lento- ja meluasioihin niin suurella tarkkuudella kuin se yksityishenkilöiden osalta on mahdollista. Asiakokonaisuudet ovat jopa viranomaisille todella monimutkaisia, olemme täysin väsyneitä kokiessamme joutumaan itse hoitamaan asioita, jotka ovat viranomaisten vastuulla kuitenkin. Kaikki asiaan kuuluvat ympäristöviranomaiset ovat laiminlyöneet omalta osaltaan puuttumisen ympäristöluvan vastaiseen tilanteeseen, koska esim. NH-90-koptereiden täysin epäonnistunut hankintaprosessi on tuonut kopterit Utin kentälle täysin väärillä melualue- ja melumäärämallinnuksilla. Muistuttaja on tyytymätön myös hakijoiden toimintaan ja kuvaa asiaa näin: Puolustusvoimat ei noudata mitään nykyisen luvan määräyksiä eikä myös velvollisuuttaan toiminnallisin keinoin vähentää alueen melua, suhtautuminen heitä rahoittavien, työssä käyvien ihmisten välittömään terveysuhkaan on ivallista ja välinpitämätöntä. Puolustusvoimat on Suomessa saanut liialliset valtuudet esim. pelkkien omien mittaustensa varassa mm. tuhota pohjavesivaroja, vaikka muuta väitetään, SYKE:n tutkimukset osoittavat ammuntaradoilla pohjavesivaurioita useilla paikkakunnilla. Muistuttaja ei ole saanut viime viikolla pyytämäänsä palautesoittoa Utin jääkärirykmentin uudelta helikopteri-komentajalta, BB:ltä, sen sijaan ainoastaan omituisen ilman tekstiä tulleen lentomeluilmoitus-otsikon sisältävän sähköpostiviestin, jollaista ei oltu pyydetty. Jo aiemmin olen saanut Utjr:n

60 60(152) naistiedottajalta sähköpostiviestin, jonka sisältö on ollut vapaasti suurin piirtein, Utjr vastaa kaikkiin tuleviinkin lentomeluilmoituksiinne samalla tekstisisällöllä: noudatamme aina kaikkia määräyksiä jne., emme aiheuta lentomelua jne. Finavia ja Ely Utin kentän valvojana eivät ole mitenkään pystyneet/halunneet kontrolloida Utin lentokentän kokonaistoimintoja, kenttä on jo vuosia ollut lentoliikenteellisesti turvaton, todella suurilta aikamääriltä lentomääriltään Finavialle ja viranomaisille täysin tilastoimaton. Finavian on oltava tietoinen kaikesta alueen lentoliikenteestä riippumatta onko lennonjohto auki tai ei. Muistuttaja on muistutuksessaan vaatinut/pyytänyt: - ohjeita, miten tulevaisuudessa hoidamme nukkumajärjestelymme, koska viikolla 16 on jälleen Utin jääkärirykmentin helikoptereiden pimeälentoviikko. Puolustusvoimat eivät ole vuosiin enää noudattaneet mitään inhimillisiä kellonaikarajoja yöharjoituksissa, useimmin kellonaikarajat on kokonaan poistettu. Useina vuosina meillä ei ole ollut mitään mahdollisuutta viettää lomia ja viikonloppuja rauhassa pelkästään jatkuvasti ilmassa olevien useiden laskuvarjohyppykoneiden vuoksi. Muistuttaja on saanut jo vuonna 2014 syksyllä sydäninfarktin NH-90-koptereiden aiheuttaman valtavan meluhaitan vuoksi ja mm. tällä viikolla sydänoireet ovat olleet jokapäiväisiä. Jatkuvat kovat melupiikit pelästyttävät ja nostavat verenpainetta ja pimeäharjoitus on ajoitettu aikaan, jolloin juuri on siirrytty kesäaikaan. - Muistuttajan vaatii, että tilanteessa on saatava nyt monen vuoden häiriöiden jälkeen vihdoinkin kotirauha jo lakeihin perustuvana pelkästään suoriutuaksemme normaalielämästä ja työvelvoitteista, asumme nyt uudessa kiinteistössä armeijan täysimittaisella sotaharjoitusalueella päinvastoin kuin puolustusvoimat ja Finavia antavat ymmärtää. - Finavialta kaikki Utin lentokentällä suoritetut lento-operaatiomäärät nykyisen ympäristöluvan useiden vuosien ajalta myös sellaisina aikoina, jolloin Finavian lennonjohto on suljettuna - ympäristöluvan selvilläolovaatimukseen perustuen. - Kaakkois-Suomen Ely-keskukselta pyydetään kaikki vuoden 2015 todentuneet Finavian lentomäärätilastot sekä tiedot vuoden 2015 aikana tehdyistä lento- ja ympäristömeluilmoituksista alueelta sekä suoraan tiedot Utin jääkärirykmentiltä alkuvuoden 2016 aikana tehdyistä meluilmoituksista. Melu ja lentoliikenne on mainittuina aikoina huomattavasti lisääntynyt vuoteen 2014 verrattuna. - Kouvolan kaupungin ympäristöviranomaisilta on pyydettävä Kouvolan kaupungin viime kesänä 2015 suoritetun melukyselyn tulokset. Muistuttaja on yrittänyt tuloksetta tavoitella CC:tä, joka vastaa Kouvolan meluasioista terveysmielessä. - Utin kentälle ei ole perusteltua vaatia Finavian lennonjohtoa jatkuvasti paikalle, koska se jo olemassa olevan liiallisen lentoliikenteen muodossa vaarantaisi yhä entisestään vapaa-ajan kaava-alueen asukkaiden oikeusturvaa. Lentoliikenteen määrä Utissa on saatava sellaiselle tasolle, että sen meluvaikutus ei vaaranna vakituista- ja loma-asutusta.

61 61(152) 10. DD on muistutuksessaan vaatinut, että Puolustusvoimien helikoptereiden ja muiden lentokoneiden ei tule harjoitella Haukkajärven yllä kesälomaaikana eli erityisesti ajanjaksolla Ei ole järkeä häiritä Haukkajärven loma-asukkaita, kun Utin lentokentän eteläpuolella on metsää, suota ja asumattomia alueita valtavasti. 11. EE Haukkajärven kesähuvilan omistajana on todennut, että Utin lentoaseman toiminta saa jatkua nykymuotoisena. 12. FF ja GG, Karhulanjärven rannalla, Haukkajärven ja Karhulanjärven yhdysväylän läheisyydessä olevan kesäasuntokiinteistön omistajina viettävät kesäisin asunnollaan useita kuukausia ja ovat muistutuksessaan todenneet, että Puolustusvoimien lentoliikenne ei aiheuta kesäasunnollamme häiriöitä tai ne ovat vähäisiä. Toiminta on yleensä hetkellistä, kone lentää ylitse tai toiminta kestää paikallisesti vain lyhyen ajan. Lisäksi toiminta keskittyy arkipäiviin. Sen sijaan viime vuosina voimakkaasti lisääntynyt laskuvarjohyppyharrastus on muuttunut hyvinkin häiritseväksi. Se on vilkkaimmillaan viikonloppuisin jopa juhlapyhinä, mutta aktiivista myös arkisin. Toiminta on usein yhtäjaksoista aamusta iltaan tai yöhön asti. Nousevien koneiden ääni kuuluu jatkuvana ujelluksena kilometrien päähän. Tuuliolosuhteista riippuen se on siten todella häiritsevää, vaikka desibelirajat eivät koko ajan välttämättä ylittyisikään. Muistuttajat vastustavat lupaa toiminnan suunnitellulle laajentamiselle ilman, että se sisältää tiukat ehdot koneiden synnyttämän melun tasosta, korkeudennostoalueista ja siitä, että jos ehdoista lipsutaan, lupa peruutetaan. Toiminnan aiheuttaman melun määrä vakinaiselle asutukselle ja kotieläimille sekä kesäasukkaille ei saa ainakaan lisääntyä nykyisestään. 13. HH asiakumppaneineen (yhteensä 9 henkilöä) Utin kentän ympäristössä Haukkajärven lähellä olevia alueita on käytetty vakituisena asuinalueena sekä loma- ja virkistysalueina jo 1800-luvun puolelta lähtien siten, että tänä päivänä pelkästään Haukkajärven ja Karhulanjärven rannoilla on noin 180 kpl asuin- ja lomakiinteistöksi rantayleiskaavassa merkittyä kiinteistöä. Näillä kiinteistöillä on keskimääräisesti 3-4 henkilöä/kiinteistö käyttäjiä joilla on jonkinlainen omistus-, hallinta tai käyttöoikeus ko. oleviin kohteisiin. Alueella on myös muutamia isompien yhteisöjen lomaviettopaikkoja sekä melontareittejä. Haukkajärvi on myös merkittävä kansallisen FINIBA-luokituksen omaava lintujärvi ja siten merkittävä linnuston elin- ja pesimäalue. Tämä Haukkajärven asuin- ja virkistysalue on yksi nykyisen Kouvolan vanhimmista 1800-luvun puolelta lähtien asuin-, loma- ja virkistyskäytössä olleista alueista ja siksi sen ja Utin kentän alla olevien Kymenlaakson suurimpien pohjavesivarastojen todennäköinen pilaantuminen Utin lentokentän ja sen lähialueilla tapahtuvan Finavian, siviililentoliikenteen ja Puolustusvoimien jatkuvasti lisääntyvän toiminnan takia on ympäristölupamääräyksillä myös pysäytettävä.

62 62(152) Haukkajärven alueelle on myönnetty vuonna 2000, viisi vuotta aiemmin kuin Utin kentän ensimmäinen ympäristölupa, lainvoimainen Etelä- Valkealan rantayleiskaava, jossa on osoitettu Haukkajärven ympäristö loma-asutusalueeksi luokitelluksi alueeksi. Lainvoimaisessa rantayleiskaavassa ei ole myöskään mainittuna minkäänlaisia erityismääräyksiä rakenteille lentomelua vastaan kaava-alueella sijaitseville rakennuksille. Näin jälkikäteen on kiistatta osoitettavissa, että vuonna 2005 voimaantulleen ympäristöluvan kuulemisen aikana ja sitä myönnettäessä ei ole ollut riittävästi julkisesti käytettävissä oikeata informaatiota Utin kentän ja CTRlähialueen toimintatapaan ja kokonaismeluarviointiin; esim. mitattuja melutietoja NH90 helikoptereista ei ole ollut käytettävissä vuonna 2005, eivätkä sen aikaiset melumallinnusohjelmat ole ottaneet huomioon esim. helikoptereiden meluntuottamisen erityispiirteitä ja siten mallinnusohjelmat eivät ole olleet soveltuvia Utin 2 lentokentän ja sen lähialueen ympäristölupahakemuksessa käytetyn tausta-aineiston tekemiseen ja mallintamiseen. Täten vuoden 2004 ja 2005 lupaprosessin aikana ei ole riittävästi ollut viranomaisilla ja varsinkaan alueen ihmisillä saatavilla todellista tietoa siitä, minkälaisia kokonaishaittoja nyt toiminnassa oleva lentotoiminta Utin kentällä poistumisreitteineen aiheuttaa alle jääville kiinteistöille. Vuonna 2005 myönnetty lupa ei ole ollut sisällöltään ja laajuudeltaan kaikilta osin soveltuva hiljaiseksi alueeksikin kutsutun Haukkajärven loma-asutusalueen ympäristöön. Tästä on myös seurauksena ollut, että ympäristölupamääräyksiä on joiltain osin kiristettykin jo vuonna 2010 tehdyssä päätöksessä ja siten nyt vireillä olevassa ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisessa on asiat korjattava lopullisesti niin, että esim. Utin kentälle ja Haukkajärven alueelle määritetään sellaiset lupamääräykset ja lentorajoitukset, että niitä voidaan yksiselitteisesti valvoa ja lisäksi päiväkohtaiset melurajat noudattavat vähintään esim. VNp 993/92 mukaisia ohjearvoja loma-asutusalueelle. Lisäksi on osoittautunut, että vuonna 2005 lupaa myönnettäessä ei ole riittävästi otettu huomioon ympäristön kaavoitusta, lentotoiminnan laajuutta, lentoreittejä sekä nykyisen Finavian kykenemättömyyttä olla selvillä Utin kentällä tapahtuvasta lentotoiminnan kokonaislaajuudesta ja näistä aiheutuvista kokonaishaitoista. Tämänhetkinen toiminta Utissa aiheuttaa jo terveydellistä haittaa, eikä siten takaa ympäristönsuojelulain 142 :n mukaista ääniympäristöä alueelle niin, ettei siitä olisi terveydellistä haittaa. Tämän lainvoimaisen Etelä-Valkealan rantayleiskaavan olemassaolo ja ympäristönsuojelulain 12 sinänsä jo tulee velvoittaa Utin kentän lentotoimenharjoittajia harjoittamaan lentotoimintaa Utin kentältä siten, ettei Haukkajärven alueella ja siihen liittyvillä lähialueilla ylitetä missään tilanteissa VNp 993/1992 ohjearvoja päiväkohtaisille kokonaismelupäästöille (LA eq max 45 db ja LA eq max 40 db). Tästä asiasta on myös voimassa olevassa ympäristölupapäätöksessä Dnro ESA- VI/316/04.08/2010 vuodelta 2010 Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen

63 63(152) omassa lausunnossaan erillinen maininta kertoelmaosassa sivulla 11: Loma-asutukselle on valtioneuvoston päätöksessä (993/92) asetettu alhaisemmat ohjearvot kuin pysyvälle asutukselle. Lisäksi on huomioitava se mitä Vaasan hallinto-oikeuden päätöksessä numero 09/0313/1 on lisätty ympäristölupaan ja täten lainvoimaisen päätöksen linjausta on noudatettava muuallakin Suomessa; Hangossa lentopaikan aiheuttaman melun A-painotettu päiväajan keskiäänitaso (LAeq07-22) ympäristön asuntoalueilla ja niihin verrattavilla alueilla saa olla enintään 55 db ja loma-asumiseen käytettävillä alueilla enintään 45 db (LAeq07-22). Mikäli melutaso ylittyy, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin meluhaitan vähentämiseksi alle raja-arvojen. Samaisessa päätöksessään Vaasan hallinto-oikeus on maininnut myös seuraavaa: Hallinto-oikeus toteaa kuitenkin, että tulkintaa siitä, mitkä ovat valtioneuvoston melutasojen ohjearvoista antamassa päätöksessä (1992/993) tarkoitettuja loma-asumiseen käytettäviä alueita ei voida tehdä yksinomaan kaavoituksen perusteella vaan huomioon on otettava myös alueen tosiasiallinen käyttö. Utin kentältä toimivat lentotoimenharjoittajat ovat ylittäneet nämä yllämainitut päiväkohtaiset melutasot ainakin jo vuodesta 2010 lähtien toistuvasti ja siksi viranomaisten tulisi tässä yhteydessä myös määrätä lentotoimenharjoittajille aiheuttamastaan kotirauhan häirinnästä ja viihtyisyys häiriöstä maksettavaksi Haukkajärven ympäristössä oleville kiinteistönomistajille haittakorvaus nyt ainakin vuosien väliseltä ajalta, jolloin esim. siviilipuolen laskuvarjohyppytoiminta ja muu siviilipuolen lentotoiminta on kasvanut alueella moninkertaiseksi ilman, että Puolustusvoimat ja Finavia olisivat yhteisvastuullisesti hakeneet ympäristönsuojelulain mukaan vaadittavaa muutosta olemassa olevaan ympäristölupapäätökseen vuodelta Ympäristönsuojelulaki 89 5 kohta velvoittaa toiminnanharjoittajia hakemaan uutta lupaa mikäli toiminnassa tapahtuu muutoksia. Lisäksi on ollut selvästi osoitettavissa vuosien välisenä aikana, ettei Finavialla ole ollut tietoa siitä, kuinka paljon Utin kentällä on esim. siviilipuolen lento-operaatioita vuosi- ja vuorokausitasolla. Ympäristönsuojelulaki 6 (selvilläolovelvollisuus) ja voimassa oleva ympäristölupapäätös Dnro ESAVI/316/04.08/2010 vuodelta 2010 velvoittavat toiminnanharjoittajan olemaan selvillä kaikesta toiminnastaan, tässä tapauksessa myös lennonjohtotornin aukiolon ulkopuolisesta toiminnasta Utin kentällä. Tämä Finavian tietämättömyys ja haluttomuus tietää kokonaistoiminnan laajuutta onkin ollut yksi merkittävä syy siihen, miksi toiminta Utin lentokentällä on kasvanut jatkuvasti jo sellaisiin mittoihin mistä on aiheutunut jatkuvaa ja merkittävää terveys- ja viihtyisyyshäiriötä esim. Haukkajärven alueella ja suuri joukko alueen asukkaita tai käyttäjiä on siten joutunut asiasta viime vuosina lukuisia kertoja huomauttamaan sekä viranomaisia että lentotoimenharjoittajia.

64 64(152) Vuosien 2012 ja 2015 välisenä aikana Haukkajärven alueen useiden kymmenien vakituisten ja loma-asukkaiden kiinteistöiltä on tehty lukuisia ilmoituksia ja vireillepanoja lisääntyneestä meluhäiriöstä ELY:lle, AVI:lle, Kouvolan kaupungille, Finavialle ja Puolustusvoimille. Vuoden 2015 aikana on tullut voimaan myös uusi sisämeluasetus, jonka tarkoituksena on taata kiinteistöissä ja asunnoissa sisämelulle sellaiset tasot, joilla varmistetaan, ettei esim. ulkopuolelta tuleva melukuorma aiheuta liian korkeita sisämeluarvoja. Sekä tämän 545/2015 sisämeluasetuksen kuin myös VNp 993/1992 mukaisten ulkomelun loma-asutusalueiden päiväkohtaisten meluraja-arvojen saavuttamiseksi on ympäristöluvan määräysten sisällöllä ja kattavuudella saatava aikaan sellaiset olosuhteet ulkomelulle, että alueen voimassa olevan kaavoituksen ja rakennusmääräysten mukaisesti rakennetuissa kiinteistöissä ei myöskään missään olosuhteissa sisämeluasetuksen arvot tule ylittymään lentotoiminnan takia, tai jos ne ylittyvät, niin kenen vastuulla haitta on, tulee ryhtyä terveydensuojelulain 27 :n tai 51 :n 4 mukaisiin toimenpiteisiin haitan selvittämiseksi ja tarvittaessa sen poistamiseksi tai rajoittamiseksi asetuksen mukaiselle tasolle. Vuosien välisenä aikana on tullut kiistatta selväksi se, ettei Finavia ole kyennyt pitämään Utin kentällä tapahtuvaa lentotoiminnan kokonaisuutta sellaisessa laajuudessa mitä ympäristölupa-asiakirjat, alueen kaavoitus, Suomessa voimassa olevat lait ja asetukset toiminnanharjoittajalta edellyttävät. Vaadittavia toimenpiteitä tilanteen saamiseksi Haukkajärven alueella lakien, alueen kaavoituksen, asetusten ja VNp 993/1992 mukaiseksi: Muistuttajat vaativat, että ainakin seuraavat asiat ovat selkeästi mainittuna Utin kentän ympäristölupaan liittyvinä oikeusvaikutteisina lentotoiminnan rajoituksina: - Ympäristöluvassa tulee rajata selkeästi päiväkohtainen kokonaismelutaso Haukkajärven alueella ja sen lähiympäristössä vähintään Vnp 993/1992 mukaisin loma-asutusalueelle tarkoitetuin raja-arvoin (L Aeq07-22 max 45 db ja max 40 db). Näitä päivä- ja yökohtaisia raja-arvoja ei saa ylittää yhtenäkään päivänä. - Toiminta Utin kentältä ei saa aiheuttaa olemassa oleville kiinteistöille sisämeluasetuksen 545/2015 mukaisien raja-arvojen ylityksiä. Vaikka rakennusten sisämelu ei suoranaisesti kuuluisi ympäristöluvan vaikutuspiiriin, tämä asetus tulee kuitenkin ottaa huomioon lupamääräyksissä, koska suurin osa Utin kentän lähialueella olevista kiinteistöistä on rakennettu voimassa olevin määräyksin ja säädöksin sekä lainvoimaisten kaavoituksien mukaan ja siksi ei mitenkään voida sallia, että alueelle viimevuosina lentotoimintaan tuotujen lentoalusten meluhaitat tulevat rakennuksien sisälle. Ympäristöluvalla tulee määrätä toiminnanharjoittajan toiminta sellaiselle tasolle, että siitä ei tule missään olosuhteissa johdannaisvaikutuksia muiden lakien, asetusten tai vastaavien lainvoimaisten kaavojen jne. ohjearvojen rikkomisiin. Vaikka Puolustusvoi-

65 65(152) mien toiminnalla Suomessa on jotain erityispiirteitä erityistilanteissa, tulee esim. Haukkajärven aluetta kuitenkin käsitellä kokonaismelun osalta seuraavasti; mikäli Puolustusvoimien toiminnasta tulee päiväkohtaista meluylikuormaa, tulee kaikkia siviilipuolen toimintoja vastaavasti pienentää ja rajoittaa niin, etteivät kokonaismelun osalta päiväkohtaiset VNp 993/92 mukaiset loma-asutuksen melurajat ylity minään päivänä missään olosuhteissa. - Ns. Oravan linjan poistaminen kokonaan lentotoiminnasta Haukkajärven alueelta tulee tehdä, koska linjan käyttäminen on aloitettu ilman minkäänlaisia virallisia naapurikuulemisia tai muuta vastaavaa menettelyä ei ole järjestetty missä linjan käytön haittavaikutukset on yksiselitteisesti meluarvojen kera kerrottu linjan alle jäävien kiinteistöjen osalta. Tällainen toimintatapa seurauksineen rikkoo esim. Naapuruussuhdelain 17 tarkoituksia. Mikäli Oravan linja asian käsittely ei jostain syystä kuuluisi ympäristöluvan alaisuuteen, tulee lupaviranomaisen hyvän hallintotavan mukaan siirtää haitan poistaminen sellaiselle viranomaistaholle, jolle sen poistaminen kuuluu. Lisäksi mainittakoon, että jo kaksi NH90-helikopterilentoa päivässä ko. Oravan linjaa pitkin Haukkajärven päältä tehtynä aiheuttaa Haukkajärven loma-asutusalueella VNp 993/1992 LAeq ja LAeq raja-arvojen ylityksen. Kaikki muu päiväkohtainen tai yökohtainen lentoliikenne tämän jälkeen Haukkajärven yllä tai lähialueella ylittäessään 45 db hetkellisen tason lisää entisestään raja-arvojen ylitystä. - Helikoptereiden lentotoiminta tulee ohjata Haukkajärven alueen ja sen lähiympäristön ohi riittävältä etäisyydeltä senkin vuoksi, ettei esim. kallioisella maapohjalla oleviin rakennuksiin tule helikoptereiden lentojen synnyttämää rakenteitakin vaurioittavaa tärinää. - Laskuvarjohyppytoiminta tulee rajata maksimissaan hyppyä /vuosi tasolle kuten se on aikaisemminkin ollut ympäristölupapäätöksessä. Tämä taso on ollut määriteltynä ja on edelleen voimassa ympäristöluvassa. Jos Suomessa ei ole riittävästi laskuvarjohyppytoiminnasta aiheutuvien haittojen takia sopivia paikkoja saatavilla, se ei tarkoita sitä, että tällöin toimintaa voidaan siirtää lisää alueelle, jossa jo ennestään on kohtuutonta haittaa lentotoiminnasta kentän lähialueella. Tällöin toiminta tulle jakaa muille kentille tai harrastustoiminnalle tulee löytää sellaiset välineet ja toimintaympäristöt joista ei aiheudu haittaa. Hyväksyttävää ei ole siirtää toiminnasta aiheutuvaa haittaa ja saastetta muiden kustannettavaksi ja haitaksi. Kun vuonna 2011 helsinkiläinen Suomen suurin hyppykerho, saatuaan häädön samantapaisten lentomeluongelmien takia Hangosta, tuli hyppäämään Uttiin ja myöhemmin liittyi yhteen Utin laskuvarjokerhon kanssa, niin hyppymäärät vuositasolla nousivat heti yli hypyn ja vastaavasti alkoi heti todella häiritsevä hyppytoiminasta aiheutuva lentomelu tulla myös Haukkajärven alueelle. Lentotoimintaa kerhot ovat tämän jälkeen tehneet alueella pahimmillaan jopa 4 koneella yhtaikaisesti päivän aikana ja myös lentooperaatioita on tullut jopa yli 210 operaatiota päivässä pelkästään hyppykoneiden aiheuttamina. Lisäksi on hyvä muistaa, että tämän tasoiselle laskuvarjohyppytoiminnalle ei ole voimassa olevaa ympäristölupaa, joten toiminta on ollut luvatonta vuodesta 2011 lähtien. Hyppymäärien kasvaminen jo nyt 2 3 -kertaiseksi ja koneiden vaihtuminen isommiksi

66 66(152) ja meluisammiksi koneiksi on aiheuttanut todellisuudessa vastaavasti lentomelun häiriöiden lisääntymistä. Tästä on osoituksena myös lukuisat useilta kiinteistöiltä allekirjoitetut vireillepanot, meluilmoitukset ja huomautukset Kaakkois-Suomen Ely-keskukselle, Aville, Puolustusvoimille, Kouvolan kaupungille sekä Finavialle vuosien välisenä aikana. Tämän takia hyppy- ja lentomäärien edelleen kasvattaminen 2-kertaiseksi, joka tarkoittaa alkuperäisestä 2010 meluselvityksen hyppykoneiden tasosta 1,6 operaatiota/vrk 8-kertaistumista, ei ole mitenkään perusteltavissa koska jo 1,6 operaatiota /vrk tason ylitykset ovat aiheuttaneet runsaan häiriön alueella ja niistä johtuneet valitukset. Erittäin huolestuttavaa asioiden käsittelyissä on ollut se, etteivät valvovat viranomaiset ole lähteneet lukuisista pyynnöistä huolimatta vuosien aikana suorittamaan puolueettomia kolmansien osapuolien tekemiä kattavia melumittauksia Utin kentän alueella ja sen lähiympäristössä, vaikka selvästi lisääntynyt meluhäiriö on myös myönnetty Finavian ja lentotoimenharjoittajien osalta. Puolueettomat kolmansien osapuolien tekemät mittaukset ovat ainoa oikea tapa saada oikeaa tietoa asiasta ja luotettavien melumittausten tekeminen vaatii ammattitaitoa. Tämän lisäksi aluetta kuormittaa kaikki muu iltaisin ja viikonlopun päivien aikana tapahtuva runsas lentoliikenne, josta Finavialla ei ole tiedossaan tilastoja. - Finavian julkaisemassa laskuvarjohyppytoimintaohjeessa, numero versio 1, kohdassa 4.3. mainittu ns. läntinen rajoitus tulee ottaa uudestaan käyttöön heti siten, että se kulkee ohjeen suuntaisena mutta aivan Haukkajärven itäpään ja valtatie 6 välissä tai valtatie 6:n kohdalla. Tämä rajoitus tulee koskea myös ns. hyppylinjaa ja sille siirtymistä ja sieltä pois siirtymistä. Ohjeen noudattaminen lentotoiminnassa on aivan mahdollista ilman suurempia ongelmia. Siviilipuolen laskuvarjohyppyjen laskeutumispaikan siirrolla aivan kentän itäpäähän saadaan vielä entisestään hyppylentojen haittavaikutusta pienennettyä, kuten Kouvolan kaupungin kirjallisessa toimenpide-ehdotuksessa on kuvattu. Mikäli harrastustoimintana suoritettavaa lentotoimintaa ei pystytä tekemään ilman aiheuttamatta kotirauhan häirintää tms., niin silloin harrastustoiminta tulee rajoittaa sen laajuiseksi, että se ei missään olosuhteissa aiheuta häiriötä alueella oleville veronmaksajille ja heidän kiinteistöilleen. Mikäli esim. sääolosuhteet ja tuulen suunnat ovat jostain syystä rajoittamassa lento- ja hyppytoimintaa ja siksi olisi tultava esim. Haukkajärven päälle lento- ja hyppylinjoilla, niin silloin hyppytoimintaa ei tule sallia harrastettavan tällaisten olosuhteiden vallitessa. - Koska jo voimassa olevassa ympäristöluvassa on laskuvarjohyppytoiminta ja siihen liittyvä lentotoiminta rajoitettua toimintaa ja kuitenkin siitä on aiheutunut voimakasta häiriötä alueella, tulee uudessa luvassa rajoittaa entisestään hyppytoimintaa ja siihen liittyvää lentotoimintaa päiväkohtaisin aikarajoin vähintään seuraavasti: Maaliskuu-Toukokuu: Maanantai-torstai hyppytoiminta sallittu klo välisenä aikana, Perjantai-Lauantai hyppytoiminta sallittu klo välisenä aikana, Sunnuntaina ja muina pyhäpäivinä hyppytoiminta on kiellettyä.

67 67(152) Alueen loma-asukkaiden yleiset lomakuukaudet: Kesäkuu-Elokuu: Maanantai-Lauantai hyppytoiminta on sallittua välisenä aikana, Sunnuntaina ja muina pyhäpäivinä hyppytoiminta on kiellettyä. Syyskuu- Maaliskuu: Maanantai-torstai hyppytoiminta sallittu klo välisenä aikana, Perjantai-Lauantai hyppytoiminta sallittu klo välisenä aikana, Sunnuntaina ja muina pyhäpäivinä hyppytoiminta on kiellettyä. Tämän lisäksi jo voimassa olevassa ympäristöluvassa mainitut juhlapyhärajoitukset tulee sisällyttää sellaisenaan myös uuteen ympäristölupaan lentotoiminnan ja hyppytoiminnan osalta. Mikäänlaista ilta- tai yöhyppytoimintaa ei tule sallia alueella, koska alueella on jo aivan liikaa Puolustusvoimien ja muun siviililentotoiminnan taholta päivä-, ilta- ja yöaikaistakin toimintaa vuoden ympäri. Näillä konkreettisilla keinoilla saadaan alueen kokonaismeluhäiriötä pienennettyä kuten toiminnanharjoittajia on velvoitettu tekemään voimassa olevassa luvassakin. - Utin lentokentälle ja sen ympäristöön sekä ilmoittautumisreittien varsille ja harjoitusalueille sekä niille meneville lentoreiteille tulee Finavian asentaa jatkuvatoimisia, avoimesti internetin kautta seurattavia, melunmittauspisteitä joista saadaan tilastoitua todellista melukuormaa alueelta ja tällöin valvontaviranomaisetkin pystyvät heille kuuluvia tehtäviään suorittamaan laadukkaammin. Tämä on viime vuosien aikana saadun kokemuksen mukaan ainoa tapa Utin kentältä saada todellista tietoa lentomääristä sekä melusta. - Ympäristöluvassa tulee ainakin seuraavien 5 vuoden ajaksi velvoittaa Finavia toiminnanharjoittajana julkaisemaan avoimesti kaikki Utin kentän lentotapahtumat kotisivullaan kuukausittain päiväkohtaisilla tiedoilla siten, että sekä viranomaiset ja alueen asukkaat voivat reagoida luparikkomuksiin välittömästi eikä vasta vuoden päästä, jolloin seuranta on jo hankalampaa. Tämä vaatimus on aiheellinen ja tarpeellinen, koska on nyt osoittautunut kiistatta selväksi, että Finavia ei ole ollut tietoinen Utin lentokentän toiminnan laajuudesta esim. lennonjohdon aukiolon ulkopuolisena aikana. Hyvänä esimerkkinä tästä tietämättömyydestä on vuosien aikana julkaistuissa virallisissa Utin kentän vuosiraporteissa Finavian ilmoittamat Utin kentän siviilipuolen kokonaislentomäärät vuositasolla keskimäärin ainoastaan noin laskeutumista = operaatiota, kun pelkästään laskuvarjohyppylentojen laskeutumisiakin on ollut tänä aikana keskimäärin yli 1100 kpl/vuosi = operaatiota/vuosi ja tämän lisäksi kaikki muu samaa suuruusluokkaa oleva siviilipuolen raportoimaton runsas siviililentotoiminta. Voimassa olevan ympäristöluvan vuoden 2010 meluselvityksessä on esim. laskuvarjohyppykoneiden lentomääräksi ilmoitettu maksimissaan 1,6 operaatiota/vrk = 568 operaatiota/vuosi ja koko siviilipuolen operaatiomääräksi mukaan lukien hyppylennot on ilmoitettu maksimissaan 4,8

68 68(152) operaatiota/vrk = 1704 operaatiota/vuosi, joten lentomäärien ylitykset ovat olleet jo nyt ympäristölupa-aineistoon ja meluselvityksiin nähden moninkertaisia. Lisäksi on ollut silmiinpistävää Finavian vuosiraporteissa maininnat, ettei Utin kentästä ole tehty yhtäkään meluhäiriöilmoitusta näinä vuosina, vaikka todellisuudessa toiminnasta on tehty vireillepanoja sekä lukuisia kirjallisia ja suullisia meluilmoituksia tai vastaavia. Kun tällaista täysin virheellistä ja puutteellista tietoa Utin kentän kokonaistoiminnasta annetaan tietoisesti vuodesta toiseen viranomaisille ja alueen asukkaille, niin tulee viranomaisten tarkkaan pohtia onko Finavialla riittävästi ammattitaitoa, koordinointikykyä ja resursseja hoitaa Utin kentän asioita ja siten jatkaa toimintaa Utin kentällä tulevaisuudessa. Ympäristöluvan ja ympäristönsuojelulain velvoittamia toiminnanharjoittajan velvollisuuksia Finavia ei ole todisteellisesti kuitenkaan pystynyt hoitamaan. - Koska helikoptereiden huonon käytettävyyden takia on koekäyttöjen määrä nyt ja tulevaisuudessa Utin kentällä yksi merkittävä meluhäiriötä aiheuttava oma tapahtuma, tulee viranomaisten velvoittaa Finaviaa rakentamaan välittömästi Utin kentälle sellaiset olosuhteet meluvalleineen koekäyttöjen suorittamiseksi, että koekäyttöalueelta ei pääse leviämään ympäristöön ainakaan Haukkajärven suuntaan minkäänlaista lisämelukuormaa. Tästä koekäyttötoiminnasta aiheutuva melukuorma on olennaista ottaa huomioon kokonaismelukuormassa, koska tästä aiheutuva melu on pitkäkestoista melukuormaa ja suurelta osin suurilla moottoritehoilla tehtävää toimintaa. - Lentotoiminta yöaikaan: Kaikenlainen lentotoiminta yöaikana klo Utin kentällä ja Haukkajärven alueella tulee rajoittaa kokonaan pois ja ainoastaan mahdolliset yksittäiset hätätapaukset tai vastaavat lennot tulisi sallia lennettävän yöaikaan, mikäli tarvetta. Yöaika on nukkumista ja lepäämistä varten. Meluselvityksessä syyskuu 2015 on mainittuna, ettei Utin kentällä olisi toimintaa yöaikaan ja siksi niille ei ole esitetty erillistä melukarttaa. Todellisuudessa Utin kentältä on yöaikaan tapahtuvia operaatiota ainakin noin 330 kpl, joka tarkoittaa sitä, että jaettuna operaatiomäärät jokaiselle arkipäivälle 260 kpl on yöaikaisia operaatioita Utin kentällä keskimäärin 1,3 kertaa per jokainen arkivuorokausi. Yöaikainen toiminta tulisi sallia vain todella erikoistapauksissa esim. hätätilanteissa tai vastaavissa, koska yksikin yöllinen lento voi herättää alueella asuvat ihmiset ja on pidettävä mielessä, että alueella asuu ja sitä käyttää myös normaalisti työssäkäyviä veronmaksajia, joiden yöaikainen uni voi tulla kokonaan häirityksi ja siten johtaa toistuessaan unenpuutteeseen ja vakaviin terveydellisiin haittoihin. Nyt yöaikaiselle toiminnalle haetaan lisälupaa niin, että yölentoja olisi mahdollista suorittaa 9 kk:n aikana joka toinen viikko jokaisena arkiyönä. Yöaikaista lentotoimintaa ei tule sallia alueella. On huomioitava, että tämän yllämainitun lisäksi vuoden 2015 aikana on klo välisenä aikana vastaavia pimeälento-operaatiota tapahtunut 220 kertaa joka vastaa noin yhtä lisäoperaatiota per jokainen arkipäivä, illalla osittain aikana jolloin usein ihmiset jo nukkuvat ja meluhäiriöt saattavat vaikuttaa lopulta koko yön univajeeseen.

69 69(152) Ympäristölupahakemuksen tausta-aineistona olevan Utin kentän meluselvityksen kattavuus: 1) Meluselvitykset, joita Finavia ympäristöluvan määräysten mukaan tulee tehdä tietyin aikavälein ja/tai mikäli toiminta alueella muuttuu, tulisi sisältää yksiselitteisen aineiston joka kattaa myös harjoitetun lentotoiminnan kokonaisuudesta tulevan kaiken melusaasteen. Kuten Finavia itsekin mainitsee omassa tuoreimmassa julkisesti saatavilla olevassa meluselvityksessään syyskuulta 2015, niin iso osa melukuormasta minkä lentotoiminta ja siihen oleellisesti liittyvät oheistoiminnat aiheuttavat vuorokausitasolla puuttuvat mallinnuksista Utin kentän CTR lähialueisiin kuuluvilta alueilta sekä siihen välittömästi liittyvien harjoitusalueiden kokonaismelumallinnuslaskelmista ja niihin liittyvistä melukartoista. 2) Finavia on tässä meluselvityksessä myös maininnut tehneensä kattavat melumittaukset hyppykoneella potkurivaihdon jälkeen ja käyttänyt näitä mittaustuloksia melumallinnusohjelmassaan kuvaamaan hyppykoneen aiheuttamaa melukuormaa. Koska yksityiskohtaisia mittaustuloksia tausta-aineistoineen ko. mittaustapahtumasta ei ole jostain syystä liitetty meluselvityksen aineistoon, ei ole muilla tahoilla mahdollista saatavilla olevalla tiedolla ottaa kantaa näihin tuloksiin, mutta kiistatta on selvää, että ammattitaitoisesti suoritettuja melunmittauksia ei tule suorittaa, kun olosuhteet mittauspaikalla ovat sellaisia, kuin ne olivat esim. kyseisenä päivänä Utin kentällä Tällöin Utin kentällä ja sen lähialueilla vallitsi erittäin voimakas, jopa ajoittain puuskissa myrskytuuleksi yltynyt tuuli, koko päivän ja näissä erittäin vaikeissa tuuliolosuhteissa tapahtui tällöin myös kuolemaan johtanut hyppyonnettomuus Utin kentällä. Huolestuttavinta asiassa on se, että tällaisia mittaustuloksia käytetään sitten virallisina tuloksina laskennoissa, joilla pyritään osoittamaan alhaisia meluarvoja esim. potkurivaihdon jälkeen. Tämä on yksi hyvä esimerkki siitä, että viranomaisten ei tulisi missään tapauksessa koskaan sallia toiminnanharjoittajien itse mittaamia tuloksia käytettäväksi lupiin liittyvissä asioissa ja valvonnassa, vaan tällaiset mittaukset tulisi aina suorittaa puolueettoman kolmannen osapuolen toimesta ammattitaitoisesti. Lisäksi meluselvityksestä saatavan informaation mukaan on Finavia yleistänyt hyppykoneeksi nyt mallinnuksessa ainoastaan OH-DZF- koneen ja siten jättänyt huomioimatta muiden hyppytoiminnassa käytettyjen lentokoneiden ja helikoptereiden meluarvot esim. OH-SIS jne. 3) Meluselvityksessä mainitaan ainoastaan, että laskennassa käytettyjen koneiden meluarvoja mallinnuksissa on vähennetty tietyillä desibelimäärillä mutta ilmeisesti on unohdettu tuloksiin lisätä Utin kentällä pääsääntöisesti toimiville lentoaluksille, hyppykoneet ja helikopterit, kapeakaistaisuuskorjaus db joka laajentaa ja korottaa melualueita ko. lentomäärillä.

70 70(152) Tämän kapeakaistaisuuskorjauksen käytöstä ei ole ainakaan mitään mainintaa niin puolustusvoimien kuin siviilipuolenkaan tulosten yhteydessä ja se on ehdottomasti otettava huomioon melumallinnuksissa ja laskelmissa siinä mainituilla lentoaluksilla lennettäessä. 4) Vuoden 2015 meluselvityksen ja siinä olevien liitekarttojen mukaan ei ole löydettävissä tuloksista ainakaan seuraavia lentotapahtumia yksiselitteisesti näytettynä: a. Koekäyttötoiminnot Utin kentällä tai sen lähialueella on otettava huomioon merkittävänä melukuormana alueella, koska koekäyttötoiminnat kestävät paikallaan pitkiäkin aikoja ja niiden aikana moottoreiden kuormitukset ovat usein suurella teholla. Lisäksi näiden koekäyttöjen osuus tulee varmasti tulevaisuudessa entisestään kasvamaan, koska puolustusvoimille hankittujen helikoptereiden luotettavuus julkisista tiedotusvälineistäkin saatujen tietojen perusteella on ollut alusta lähtien erittäin huono ja siksi huolto- ja korjaustöiden jälkeisiä koekäyttöjä tulee olemaan myös tulevaisuudessa todella paljon. b. Lähiharjoitusalueilla tapahtuva lentotoiminta ja sinne tehdyt siirtymälennot ovat erittäin oleellinen osa Utin kentän CTR alueille tulevasta kokonaismelukuormasta (meluselvityksen kohdan mukaan 40 %) ja muodostavat ison osan esim. Haukkajärven alueelle tulevasta melukuormasta, kun siirtymälennot kulkevat suoraan Haukkajärven yli tai siitä noin 2 3 km säteellä. Puolustusvoimien oman ilmoituksen mukaan meluselvityksessä on sivuilla sanottu seuraavaa: Hetkellinen taso 80 db voi ylittyä lentoreitin alla missä tahansa sellaisessa paikassa, jossa NH-90-helikopteri liikkuu normaalin matkalentoprofiilin nopeudella ja korkeudella. Yli 85 db hetkellisiä äänitasoja esiintyy myös harjoitusalueilla sekä niille johtavilla reiteillä kaikkialla siellä, missä NH90- helikopteri tekee lähestymis- tai laskeutumisharjoituksia. Muistutuksessa viitataan meluselvityksen kuvaajiin helikopterilentomelusta ja sen leviämisestä. c. NH 90-helikoptereiden matkalennot muille paikkakunnille (30 %); Nämä lentomäärät ovat erittäin oleellinen osa Utin kentän CTR-alueelle tulevaa melukuormaa. Uusimmissa vuodelta 2015 olevissa melusuunnitelmien melukartoissa näytettyjen melualueiden muotojen perusteella on syytä olettaa, ettei näitä lentoja ja niiden aiheuttamia kokonaismelukuormia ole mukana mallinnuksen tulosteissa. d. Puolustusvoimat tekee Haukkajärven päällä usein harjoituksia joissa NH90- helikopterit leijuvat vedenpinnan päällä. Näiden vesistöharjoitusten aikana koptereista aiheutuva melu, yli 90 db, on niin voimakasta lähialueella, jossa on voimassa VNp 993/1992 mukaiset päiväkohtaiset melurajaarvot, että esim. puhuminen toisten ihmisten kanssa lähikiinteistöillä on silloin mahdotonta. Nämä harjoitukset ja niihin liittyvät kiertolennot saattavat

71 71(152) pahimmillaan kestää yli tunnin kerrallaan. Tällaisten harjoitusten tuomaa erittäin suurta päiväkohtaista melukuormaa ei ole huomioitu Haukkajärven alueella meluselvityksessä ja sen liitteinä olevassa melukartassa. 5) Maaston vaikutus melun leviämiseen: Meluselvityksen mukaan ei ole Finavian tekemissä melumallinnuksissa otettu huomioon maaston korkeuserojen ja järven pinnan vaikutuksia melun leviämiseen. Todellisuudessa Utin kentällä tapahtuva toiminta on korkeustasolla 101 m merenpinnasta ja esim. Haukkajärven vedenpinnantaso on tasolla noin 70 m merenpinnasta. Tällaisten korkeuserojen huomioiminen ja veden pinnan vaikutuksen ottaminen huomioon äänen leviämisen suhteen on oleellista tietoa sisällyttää kokonaismelulaskelmiin. Näissä meluselvityksen laskelmissa ne on kokonaan jätetty huomioimatta. 6) Utin kentän lentotoiminnan erityispiirteiden tapauksessa, missä iso osa tämän hetkisestä lentotoiminnasta tapahtuu hyvin matalalla korkeudella lentämisenä kenttäalueella tai sen lähiympäristössä sekä harjoitusalueilla kentän lähistöllä ja alueella olevana kiertolentona, tulisi melukuormaa käsitellä loma-asutuksenkin läheisyyden takia myös päiväkohtaisena ekvivalenttitasoisena LAeq melukuormana, ei ainoastaan vuositasolle Lden jaettuna. Mikäli laskennassa olisi mukana kaikki lentotoiminnasta aiheutuva melu, tulisi tällöin selvästi esille myös yksittäisten päivien aikana alueella olevat maksimimelukuormat, jotka ovat todellista haittaa aiheuttavia. 7) Asukasmäärä meluselvityksessä Utin kentän lähialueilla; Finavian oma käsitys meluselvityksen mukaan melun vaikutusalueella olevista ihmismääristä on aivan liian pieni todellisuuteen verrattuna Utin kentältä toimivien lentoalusten melusaasteen osalta. Meluselvitys syyskuulta 2015 antaa virheellisen kuvan Utin kentältä tapahtuvan lentotoiminnan TMA ja CTR vaikutusalueelle jäävien ihmisten lukumäärästä. Jo pelkästään Haukkajärven ja Karhulanjärven ranta-alueella on noin 180 kiinteistöä asuin-, loma- tai virkistyskäytössä. Alueella tehdyn satunnaisen otannan mukaan on ko. kiinteistöillä omistus-, hallinta- tai jonkinlaisen käyttöoikeuden kautta keskimäärin 4-5 henkilöä per kiinteistö oikeus käyttää ko. kiinteistöjä. Täten lentomelulle mahdollisesti altistuvien joukko keskimäärin laskettuna on Haukkajärven ja Karhulanjärven alueella henkeä. Tämän lisäksi, todellisuudessa lentojen tapahtuessa Utin kentältä noin km säteellä Utin kentän CTR-alueella ja toisille paikkakunnille, joutuu Utin kylä ja muu lähialue myös toistuvasti Utin kentän lentotoiminnan vaikutuksesta alttiiksi lentomelulle päivittäin. Tästä väestömäärästä suuntaa antava tilasto on esitetty muistutuksen liitteenä. Johtopäätöksenä syyskuussa 2015 tehdystä meluselvityksestä muistutuksessa todetaan, että meluselvityksestä selviää tiettyjä asioita lentotoiminnasta Utin kentällä ja sen lähiympäristössä, mutta sen laadinnassa on julkaistu hyvin paljon kokonaisuuden kannalta virheellisiä päätelmiä ja lopputuloksia todellisuuteen nähden sekä laskennan lähtötiedoista on jätetty

72 72(152) oleellisia lentotapahtumia ja lentotoimintaan liittyviä oheistapahtumia huomioimatta kokonaismelukuormassa. Voimassa olevassa ympäristöluvassa on velvoitettu Finavia ja Puolustusvoimia tekemään Utin kentästä koko lentotoiminnan kokonaisuudesta kattavan meluselvityksen ja sitä vaadittavaa Utin kentän CTR-lähialueen kokonaismelukuormaa ei tästä vuoden 2015 eikä vuoden 2010 meluselvityksestä saa yksiselitteisesti puutteellisuuksien takia. Tällaista todellista tietoa ei ole saatavilla myöskään 2005 myönnetystä ympäristöluvasta. Tämän takia ko. olevaa vuoden 2015 meluselvitystä ei voi käyttää sellaisenaan kuvaamaan kokonaismelukuormaa Utin kentältä tapahtuvalle lentotoiminnalle. Lisäksi on tärkeätä tiedostaa, että lentotoimenharjoittajat eivät itsenäisesti saa päättää mikä melukuorma on kokonaisuuden kannalta oleellista ja mikä ei, vaan heidän tulee julkistaa ja näyttää tarkasti jokainen lentotapahtuma ja sen vaikutus melukuormaan ja viranomaisten tehtävä on sitten tämän kattavan aineiston ja kaikkien huomautusten perusteella tehdä päätökset mikä on oleellista ja mikä ei. 8) Lentoalusten päästöt ilmakehään: Ympäristölupahakemuksen asiakirjojen perusteella ei saa selvyyttä siitä mikä kokonaispäästöjen COD, CO2 jne. suuruus on koko lentotoiminnasta ja siihen liittyvästä oheistoiminnasta alueella. Nyt on aineistossa ainoastaan kerrottu siviilipuolen arvio tietyillä lentomäärillä, mutta on ehdottoman tärkeätä antaa ulos myös tieto siitä kokonaisuudesta, missä on mukana kaikki Puolustusvoimien toiminta CTRlähialueella. Mikäli Puolustusvoimien päästökuormituksia ei tulisi lain mukaan sisällyttää ympäristölupamääräyksiin, niin kuitenkin nämäkin päästöt jäävät todellisuudessa alueelle ja siksi alueen ihmisille tulee tämä tieto raportoinneissa myös ilmoittaa, erityisesti Utin kentän ympäristössä, jossa sijaitsevat Kymenlaakson suurimmat pohjavesi- ja juomavesilaitokset. Loppulausuntona todetaan, että muistutuksessa mainitut toimenpiteet ja rajoitukset Utin kentän toiminalle tulee asettaa yksiselitteisinä vähimmäisvaatimuksina uuteen ympäristölupaan lainvoimaisiksi. Utin kentän toiminta on aiheuttanut vuosien aikana jatkuvasti lisääntynyttä häiriötä ja haittaa ja tämän seurauksena on tehty lukuisia kertoja useiden Haukkajärven eri puolilla olevien kiinteistönomistajien toimesta vireillepanoja, valituksia ja huomautuksia viranomaisille ja Finavialle. Viranomaisten toiminta asiassa ei ole johtanut toivottuun tulokseen Haukkajärven alueella ja siksi uudessa ympäristöluvassa tulee olla riittävän yksiselitteiset meluraja-arvot ja lentorajoitukset, joilla saadaan lomaasutusalueelle sille kuuluvat olosuhteet ja pystytään valvomaan toimintaa kaikkina vuorokauden aikana. Koska Utin kenttä sijaitsee koko Kymenlaakson tärkeimmällä pohjavesialueella, tulee viranomaisten turvata tärkeät pohjavesivarannot nyt ja tulevaisuudessa kaikilla keinoin ja tarvittaessa jopa rajoittaa lentotoiminta myös tämän takia.

73 73(152) Lentotoiminta ja siihen liittyvät oheistoiminnat tulee rajoittaa sellaiselle tasolle, ettei sen takia jouduta Utin kentän ympäristössä menemään veronmaksajien kiinteistöjen pakkolunastustoimenpiteisiin, jollaisia on jo tapahtunut vuoden 2015 aikana esim. Puolustusvoimien takia Vekaranjärven ampumaratojen ympäristössä. Vaikka esim. ampumaratoja käsitellään muissakin ympäristöluvissa, tulee Utin ympäristön kokonaisuuden meluhallinnassa viranomaisten ottaa huomioon lentotoiminnan yhteydessä myös Puolustusvoimien Utin Jääkärirykmentin isännöimä ampumaratatoiminta sekä Utin leirikentällä tapahtuva räjäytystoiminta, koska kyseisiä toimintoja tehdään saman toiminnanharjoittajan toimesta Utissa olevilta Puolustusvoimien yhtenäisiltä alueilta. Saman toiminnanharjoittajan samalta aluekokonaisuudelta tulevien osahaittojen yhteismäärä tulee olla kokonaisuutenakin laskettuna myös alle kaavoituksesta, laeista, asetuksista ja VNp ohjearvoista tulevien rajaarvojen. 14. Hallintovahdit ry Hallintovahdit ry pitää tärkeänä, että uudessa ympäristöluvassa annetaan selkeät määräykset ja rajat toiminnalle siten, että toiminnan aiheuttamista haitoista ei aiheudu terveyshaittaa lähiympäristön asukkaille eikä kohtuutonta haittaa ympäristölle. Pahin terveyshaitan riski aiheutuu melusta. Melurajat tulee antaa siten, että melun ekvivalenttitaso ei ylitä terveydelle haitallista tasoa. Raja-arvoja määrättäessä ne tulee asettaa siten, että ne noudattavat valtioneuvoston päätöstä ympäristömelun ohjearvoista ja ottavat huomioon asumisterveysasetuksen vaatimukset. Muita riskejä ovat päästöt maaperään ja pohjaveteen. Ne tulee myös huomioida ympäristöluvan määräyksissä. Vaikka hakemuksessa esitetyissä selvityksissä on merkittäviä virheellisyyksiä, ne antavat riittävät tiedot ympäristöluvan määräysten antamiseksi. Suurimmat virheet ovat meluselvityksessä, joka ei anna lainkaan oikeaa kuvaa melutasosta. Ympäristölupa on annettava hakemuksen mukaisesti. Koska lupa myönnetään haetulle toiminnalle, selvästi siitä poikkeavalle ja enemmän haittoja aiheuttavalle toiminnan muutokselle on haettava erikseen lupa. Hallintovahdit ry edellyttää, että luvassa todetaan yksiselitteisesti, millaiselle toiminnalle lupa on haettu sekä annetaan ohjeet, miten suuren toiminnan muutoksen vuoksi on haettava luvalle muutos. Hallintovahdit ry muistuttaa, että valtioneuvoston ohjearvot ympäristömelulle on määrätty päivä- ja yöajalle. Melurajaa tulee noudattaa siten, että yhtenäkään päivänä ei ylitetä päivän ajalle annettua melurajaa. Hallintovahdit hyväksyy hakemuksen liitteenä olleen meluselvityksen liitekartat 6-9 melurajojen perusteeksi. Lupamääräys voidaan silloin antaa siten, että määrätään, että liitteissä esitettyjä melutasoja ei saa ylittää.

74 74(152) Erityisen merkittävää on lentomäärien rajoittaminen. Koska meluselvitykset on laskettu selvityksen kohdan 4 lentomäärien perusteella, tulee lentomäärät rajoittaa niiden mukaan. Selvityksiä melusta ei ole tehty muille lentomäärille. Isompien lentomäärien melusta ei ole mitään arviota. Finavia ei ole ollut selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Lentokentän haitat riippuvat lentomääristä. Finavia ei tiedä kokonaislentomääriä, vain lennonjohdon aukioloaikaisten lentojen määrät. Uudessa luvassa tulisi antaa selkeät määräykset selvilläolovelvollisuuden toteuttamisesta. Lentomelun määrä on riippuvainen lentojen lukumäärästä. Koska hakija ei tiedä lentomääriä, tulisi luvassa määrätä jatkuva melumittaus. Lentotoiminta on keskeytettävä, kun päiväsajan ekvivalenttimelutaso ylittää raja-arvon. Esimerkki: jos melun raja-arvoksi lähimmässä häiriintyvässä kohteessa määrätään 50 db (Lekv07 22) ja mitattu ekvivalenttitaso klo 15 mennessä ylittää 53 db, ekvivalenttitaso aikavälille 7 22 ylittää 50dB, vaikka loppuajan aiheutettu melu olisi 0 db. Vastaavasti, jos minkä tahansa tunnin ekvivalenttitaso ylittää 62 desibeliä, päiväsajan ekvivalenttitaso ylittää 50 db. Reaaliaikaisella mittauksella toiminnanharjoittaja näkee melukuormituksen ajoissa. 15. II ja JJ Ympäristöluvan tarkennusta ei tule myöntää niillä ehdoilla ja sen tasoisena, kun hakijat ovat anoneet. Jo luvan hakijoiden nykytasoisesta toiminnasta tai heidän valvontavastuulla olevasta toiminnasta on aiheutunut ympäristön pilaantumista kiinteistöllämme ja siihen välittömästi liittyvillä yhteisillä vesialueilla. Toiminnasta syntyvä melu ja ilmansaasteet aiheuttavat haittaa terveydellemme ja yleiselle viihtyvyydelle, ympäristön yleiseen virkistyskäyttöön soveltuvuuden vähentymistä, vahinkoa ja haittaa omaisuudellemme ja sen käytölle (käyttö- ja rahallisen arvon vähenemistä) sekä yleisen ja meidän yksityisen edun loukkausta. Toiminnoista syntyy sisätiloihin kantautuvaa jopa 12 tuntia kestävää jaksottaista meluhaittaa, joka on kotirauhaa häiritsevää sekä eräistä naapuruussuhteista annetun lain tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta. Lisäksi haluamme ilmaista huolemme pilaantumisen riskistä, joita toiminta aiheuttaa luonnolle ja sen toiminnoille (esimerkiksi lintujen pesintä ja muutto) sekä pohjaveden ja pintaveden käytölle talousveden tuotantoon Kymenlaakson asukkaille. Tarkistushakemuksessa ehdotetut melunhallintatoimenpiteet toiminnan sijoituspaikka keskellä asutus- ja loma-asutusaluetta huomioon ottaen, eivät tule riittävässä määrin poistamaan terveyshaittaa ja ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, jota luvan hakijat aiheuttavat yksinään tai yhdessä muiden toimijoiden ja toimintojen kanssa. Voimassa olevan luvan melunhallintasuunnitelman toimintaa ohjaava vaikutus on ollut heikko eikä se ole ehkäissyt ympäristön pilaantumista Haukkajärven alueella. Lisäksi selvitys toiminnan päästöistä ilmaan ei ole riittävä. Kun huomioidaan, että helikop-

75 75(152) tereiden ja laskuvarjohyppykoneiden operaatioista suuri osa tapahtuu suppealla alueella, jäävät myös päästöt kentän lähiympäristöön. Melunhallintasuunnitelmat perustuvat puutteelliseen tausta-aineistoon toiminnan tuottamasta ympäristöhaitasta. Lupahakemuksen liitteinä olevissa selvityksissä erityisesti siviililentoliikenteen osalta annetaan ristiriitaista, osittain arvioihin perustuvaa tietoa toiminnan laajuudesta, sen kehityksestä ja sen tuottamista ympäristöhaitoista. Finavia ei ole riittävässä määrin hoitanut ympäristösuojelulaissa määriteltyä toiminnanharjoittajan selvilläolovelvollisuutta Utin lentokentän toiminnan ja toimintojen osalta. Mallinnukseen perustuvat meluselvitykset eivät anna totuudenmukaista kuvaa melun leviämisestä Utin kentän ympäristöön erityisesti Haukkajärven alueelle, jossa äänen heijastuminen maaston muodoista ja järven pinnasta on voimakasta. Alueella ei ole tehty kaikki toiminnot huomioivia, kattavia ja puolueettomia melumittauksia, joissa olisi huomioitu tiettyjen ilma-alusten aiheuttaman melun kapeakaistaisuus. Puolustusvoimien ja siviilipuolen lentotoiminnan merkittävän lisääntymisen myötä Haukkajärven alueelle kohdistuva melukuormitus on kasvanut merkittävästi. Alueen kokonaismelukuormitusta lisäävät toiminta Tyrrin ampumaradalla sekä räjäytykset puolustusvoimien Utin harjoitusalueilla. Puolustusvoimien toiminnassa pimeälentotoiminnan lisääntyminen aiheuttaa merkittävimmän meluhaitan alueen vakituisille asukkaille. Pahinta häiriötä aiheuttavat useina peräkkäisiä öinä klo 22 jälkeen jatkuvat pimeälentoharjoitukset sekä muu puolustusvoimien Utin kentän lähialueella tapahtuva yöaikainen harjoitustoiminta, johon helikopterit osallistuvat. Lisäksi asematason operaatioista kantautuu tietyissä sääoloissa useita tunteja jatkuvaa tasaista ääntä (huminaa) sisätiloihin. Myös helikoptereiden liikennöinti kiinteistöjen yli kentälle ja takaisin matalaa lentokorkeutta käyttäen aiheuttaa merkittävää melu- ja tärinähaittaa. Siviililentotoiminnan pahin meluhaitta ajoittuu keväästä syksyyn, jolloin laskuvarjohyppytoimintaan liittyvä lentotoiminta aiheuttaa merkittävää ympäristöhaittaa. Ylivoimaisesti suurimman lentomeluhaitan aiheuttaa helsinkiläinen Skydive Finland ry laskuvarjohyppyseura. Mielikuva äänettömästä vapaapudotuksesta ja laskuvarjon varassa maahan liitelystä kattaa vain hyvin pienen osan koko hyppysuoritteesta. Johtuen lajin luonteesta hyppykoneella lentäminen on käytännössä lentokorkeuden keräämistä pienehkön alueen yläpuolella. Hyppyjen jälkeen kone tuodaan mahdollisimman nopeasti kentälle, uusi hyppääjälasti kyytiin ja taas ilmaan. Pahimmillaan tätä toistetaan useilla koneilla tauotta aamusta klo 8:00 iltaan klo 20:00 asti, lomakaudella kaikkina mahdollisina hyppypäivinä. Kauniilla säällä ja hyppytapahtumien yhteydessä lentoja voi hyvinkin olla yli 50 päivässä, pahimmillaan on ollut jopa yli 100 lentoa päivässä. Kapeakaistaisena ja matalataajuisena hyppykoneen aiheuttama lentomelu on erittäin rasittavaa kuultavaa, se kuuluu selvästi pitkienkin matkojen päähän ja melu tulee voimakkaasti myös rakennuksiin sisälle.

76 76(152) Utin lentokentän ympäristölupahakemuksessa ennakoidaan laskuvarjohyppyjen määrän kasvavan kaksinkertaiseksi ennustetilanteessa , koska potentiaaliset harrastuspaikat mahdollisesti vähenevät. Harrastuspaikkojen väheneminen (mm. Hanko) ei sinällään ole mikään yllätys. Laskuvarjohyppy on todettu erääksi ympäristölleen haitallisimmista lajeista yhtä suoritetta kohti myös kaikki moottoriurheilulajit huomioiden. Pääosin nämä ympäristöhaitat muodostuvat melusaasteesta ja ilmasaasteista, joita molempia laskuvarjohyppylennot tuottavat runsaasti ja jotka molemmat heikentävät näille saasteille altistuvien alueiden terveellisyyttä ja viihtyisyyttä voimakkaasti. Kumpikaan keskeisistä ympäristöhaitoista ei ratkea haitan siirtämisellä paikasta toiseen tai keskittämällä toiminta yhteen paikkaan, vaan keskittymällä toimiin haittojen vähentämiseksi. Kunnes vähäpäästöisempää teknologiaa on käytettävissä, voidaan melu- ja ilmansaastehaittoja vähentää ainoastaan asettamalla toiminnalle suorite- ja päästökohtaisia rajoituksia. Utissa toimiva laskuvarjokerho Skydive Finland ry:n pyrkimykset laajentaa hyppytoimintaa ovat erittäin vahvasti ristiriidassa toimintaympäristön ja sen vakinaisten ja vapaa-ajan asukkaiden etujen kanssa. Tällä hetkellä voimassa olevan ympäristöluvan puitteissa tapahtuvaan toimintaan suhteutettuna uuden ympäristöluvan esitys on kasvattaa hyppytoiminnan mahdollisuuksia 359 päivään vuodessa ja laajentaa luvallista aikaväliä klo 8:00 20:00 ulkopuolelle, käytännössä rajoittamatta päiväkohtaisia operaatiomääriä mitenkään. Kun otetaan huomioon, että kyseessä on meluhaittojen suhteen moottoriurheiluun rinnastettavissa oleva harrastustoiminta, on laajennuspyyntö täysin ylimitoitettu. Huomionarvoista on myös, että vaikka kyse on Finavian tekemästä ympäristölupahakemuksesta, on laskuvarjohyppytoimintaan haettavat laajennukset täysin harrastustoimintaan liittyviä. Tästä näkökulmasta on täysin kohtuuton vaatimus, että ympäröivä yhteiskunta sopeutuisi pienen harrastajajoukon toimintaan ja vaatimuksiin, joita perustellaan erilaisten tapahtumien järjestämisellä. Käytännössä kaiken harrastustoiminnan, myös laskuvarjohyppäämisen, tulee toimia ympäristön ja yhteiskunnan ehdoilla ja sopeutua sen asettamiin rajoituksiin, ei päinvastoin. Mainituista syistä onkin perusteltua vaatia, että jo nykyisellään kohtuutonta meluhaittaa aiheuttava, valvonnasta riistäytynyt toiminta palautetaan tiukemmilla rajoituksilla mittakaavaan, joka Skydive Finland ry:n kokoiselle harrastajaryhmälle voidaan kohtuuden puitteissa sallia. Utin voimassa olevan ympäristöluvan Dnro ISY-2004-Y-85 ja melua koskevan selvityksen ja melunhallintasuunnitelman Dnro ESA- VI/316/04.08/2010 asettamia rajoituksia lentotoiminnalle ja siitä aiheutuvalle häiritsevälle lentomelulle on noudatettu siis puutteellisesti. Päätöksessä toiminnalle määritellyt melunhallintatoimenpiteet eivät ole onnistuneet ehkäisemään lentotoiminnasta syntyvää meluhaittaa. Melunhallintasuunnitelman ohjausvaikutus puolustusvoimien toimintaan on ollut heikko. Melunhallintasuunnitelmassa mainittuja minimilentokorkeuksia, eteläisten vähemmän asuttujen harjoitusalueiden käyttöä ja pimeälentotoiminnan ajankohtarajoitusta syyskuusta helmikuuhun on noudatettu puutteellisesti. Tiedottaminen meluhaittaa aiheuttavasta harjoitustoiminnasta on ollut jossain määrin puutteellista, esimerkiksi puolustusvoimien ammunnat ja melu -

77 77(152) sivustolla helikopteritoiminnasta ei ole ollut tiedotteita. Siviililentoliikenteen operaatiomäärät ovat ylittäneet melunhallintasuunnitelmassa määritetyt rajat useana peräkkäisenä vuonna merkittävästi, laskuvarjohyppyjen osalta jopa moninkertaisesti. Kun lisäksi huomioidaan, että Finavia ei ole selvillä Utin kentän lennonjohdon aukioloaikojen ulkopuolella tapahtuvan toiminnan laajuudesta, on melunhallinta Utin kentällä täysin riittämättömällä tasolla. Utin lentokentän meluselvitys ympäristöluvan aineistona ja sen puutteet kohdittain Kohta 1. Meluselvityksen teknisen osan ja raportin on laatinut Finavia itse. Tällaisessa tilanteessa on aina otettava huomioon raportin laatijoiden mahdollinen jääviys antaa lausuntoja tai tuottaa materiaalia ilmailuun liittyvissä asioissa, joiden kanssa ovat tekemisissä työnsä ja mahdollisesti myös harrastustensa kautta. Meluselvityksestä tulisikin aina käydä ilmi, kenen laatima mikäkin osa tausta-aineistosta on, jotta mahdolliset jääviysepäilyt voidaan tarvittaessa tarkastaa ja sulkea pois. Kokonaisuuden kannalta parasta olisi, että kaikki ympäristölupaan liittyvä tausta-aineisto olisi puolueettoman kolmannen osapuolen laatimaa, ei itse toiminnanharjoittajan ja hänen tehtävään valitseman henkilöstön. Kohta Puolustusvoimien käytössä OH-SIS Cessna Caravan ilmaalukselle kertyvät operaatiota vuositasolla on pudotettu pois mallinnuksesta, koska koneen melutasot huomioiden sillä ei meluselvityksen mukaan ole vaikutusta melualueisiin. Erikoista on, että operaatiomäärien haarukka on noinkin iso, kun tarkan määrän olisi voinut halutessaan selvittää. Jos arvioidut 500 operaatiota toteutuu, ei myöskään puhuta enää vähäisestä määrästä suhteutettuna laskuvarjokerhon vuonna 2014 toteutuneeseen operaatiomäärään Kohta 5.1. Meluselvityksen melulaskennassa käytetty INM ohjelmisto versio 7.0b ei sisällä NH90 helikopterin mallinnukseen tarvittavia tietoja. Tämä on mainittu kohdassa 5.2. Erittäin meluisaksi tiedetyn NH90 helikopterin kohdalla tämä on huomattavan vakava puute. Mallinnuksen riittämättömyyttä korostaa se, että huomiotta on jätetty myös alueen maanpinnan erilaiset ominaisuudet. Kallioisella maastolla ja vesialueilla on erittäin suuri vaikutus melun leviämisessä ja NH90 helikoptereiden aiheuttamassa tärinässä. Huomiotta on jätetty myös NH90 helikoptereiden huolto- ja muiden koekäyttöjen aiheuttama melu. Koekäyttöjä on kuitenkin ollut erittäin runsaasti ja esimerkiksi harjoitusten yhteydessä koekäytöt saattavat kestää yhtäjaksoisesti useita tunteja. Edellä kuvatut puutteet huomioiden meluselvitys antaa erittäin puutteellisen kuvan NH90 helikoptereiden alueelle aiheuttamasta kokonaismelusta. Kohta 5.2. Skydive Finland ry on ilmoittanut vaihtaneensa hyppylentotoiminnassa käyttämäänsä Cessna Grand Caravan (OH-DZF)- lentokoneeseen huomattavasti alkuperäistä hiljaisemman potkurin. Potkurin vaihdon vaikutuksen melutasoon Finavian ympäristöyksikkö mittasi Kyseisenä päivänä alueella vallitsi erittäin voimakas tuuli, joka yltyi ajoittain puuskissa jopa myrskylukemiin. Käytännössä tuuliolosuhteet

78 78(152) olivat niin haastavat, että mitään mallinnukseen käytettäviä mittauksia ei tulisi suorittaa. Finavia päätyi kuitenkin käyttämään kyseisen päivän mittaustuloksia laskennassa ja korjasi lentoonlähtötietoja -5 db:n verran laskelmiin, koska lentoonlähdön ja laskeutumisen äänitason mittaus lähietäisyydeltä Finavian mukaan onnistui haastavista tuuliolosuhteista huolimatta. Mikä etäisyys tulkittiin lähietäisyydeksi, ei käy ilmi meluselvityksestä eikä siihen liitetyistä tiedoista. Kuten ei mitään muitakaan mittaukseen liittyviä tietoja, kuten käytetty laitteisto ja mittausjärjestely, tarkat olosuhdetiedot, mittauspisteet ja mittaustulokset. Näin keskeisten tietojen puuttuessa ei voida katsoa mittausten onnistuneen siinä määrin, että niiden pohjalta voitaisiin suorittaa mitään korjauksia tuloksiin. Kyseisenä kesänä oli useita mahdollisuuksia toistaa tuuliolosuhteiden vuoksi epäonnistuneet mittaukset. Näin ei kuitenkaan jostain syystä tehty. Tulee myös huomata, että noin 40 % hyppylennoista tehdään edelleen vanhaa meluisampaa potkuria käyttävällä Cessna Caravan (OH-SIS) lentokoneella. Näin ollen käytössä olevaa Cessna Grand Caravan (OH-DZF) - lentokonetta ei tule yleistää ainoaksi hyppykoneeksi melumallinnuksen osalta. Kohta Vuoden 2015 laskuvarjohyppylentojen reitit ja profiilit on analysoitu Skydive Finland ry:n toiminnan GPS-tallenteiden otoksesta. Reitit on esitetty meluselvityksen liitekartoissa 4 ja 5. Tulee huomioida, että tässä tapauksessa kyseessä on otos, noin 38 % operaatioista on karsittu perusteella, joka ei käy ilmi meluselvityksestä. Karsintaperusteen puuttuessa ei voida varmistua, että valittu otos kuvaisi nousulentojen ja korkeudenvähennyksien keskimääräistä suuntautumista. Esimerkiksi Haukkajärjen pohjoisosan yli ei nousulentoja otoksen perusteella suuntautunut vuonna 2015 lainkaan. Alueella vakituisesti asuvana omat havainnot kyseisen vuoden ajalta eivät tue tätä väittämää lainkaan. Meluselvityksen liitekartoista 4 ja 5 voi sen sijaan todeta, kuinka valtavalle alueelle pieni harrastajaryhmä aiheuttaa ympäristöhaittaa lentomelun ja myös pakokaasupäästöjen muodossa. Nousulentojen kattama alue on kokonaisuudessaan noin 500 km 2 ja tihein alue noin 150 km 2. Korkeudenvähennyslentojen kattama alue on kokonaisuudessaan noin 120 km 2 ja ulottuu kartan mukaan pidemmälle luoteeseen, pohjoiseen ja koilliseen kuin nousulennot. Tämän muistutuksen liitteessä 1 on esitetty alueet ilman reittikäyriä. Reittien alle jää erittäin suuri määrä vakituisia ja vapaa-ajan asuntoja. Lentomeluselvityksessä tätä meluhaittaa ei ole huomioitu lainkaan. Kohta 6.2. Utin lentokentän toiminnassa on tiettyjä erityispiirteitä, joiden takia pelkästään vuoden keskimääräisellä vuorokausiliikenteellä laskettu melusuure Lden ei riitä kuvaamaan tilannetta. Suurin osa kaikesta lentotoiminnasta ajoittuu aikavälille 7:00 22:00, käytännössä tästä poikkeavat vain puolustusvoimien pimeälentoharjoitukset. Tämän vuoksi valtioneuvoston päätöksen VNP 993/1992 mukaisten päiväohjearvojen LAeq(klo 7-22) ja yöohjearvojen LAeq(klo 22-7) toteutumista on seurattava erikseen, erityisesti Haukkajärven vapaa-ajanasutusalueella. Meluselvityksen liitekartat 10, 11 ja 12 eivät siis anna oikeaa kuvaa päiväaikaan aiheutuvasta meluhaitasta.

79 79(152) Kohta 6.4. Meluselvityksessä olevat melualueiden asukasmäärät ovat liian pieniä. Osittain tämä johtuu siitä, että melualueen laskennassa on käytetty vuoden keskimääräisellä vuorokausiliikenteellä laskettua melusuuretta Lden, joka antaa liian suppean kuvan päiväaikaisesta lentomelulle altistuvasta alueesta. Osittain asukasmäärävirhe johtuu siitä, että lähestymislentojen ja laskuvarjohyppylentojen aiheuttaman lentomelun vaikutuspiirissä olevia vakituisia ja vapaa-ajan asuntoja ei ole huomioitu lainkaan. Kohdassa 6.4. on otettu vertailun vuoksi mukaan myös Helsinki-Vantaan lentoaseman ja Rovaniemen lentoaseman melutason piirissä asuvien määrä. Näillä vertailuesimerkeillä ei ole Utin lentokentän kanssa mitään tekemistä muutoin kuin siinä mielessä, että mainitun kahden lentoaseman melunhallinnassa tapahtuneita virheitä ei tule toistaa Utissa. Se, että kahden lentoaseman melusaasteen vaikutuspiirissä asuu runsaasti ihmisiä, ei oikeuta millään tavalla aiheuttamaan samoja ongelmia myös Utissa ja sen ympäristössä. Lentomelun aiheuttamat vahingot tulee ennaltaehkäistä. Valtatie 6:lla on merkitystä alueen kokonaismelukuorman kannalta, mutta sillä ei ole vertailuarvoa lentomelun kanssa. Kohta 6.6. Siviililaskuvarjohyppytoimintaa on mallinnettu tässä meluselvityksessä GPS-otoksella, josta on karsittu n. 38 % mainitsematta mitään otoksen valinnan perusteista. Siinä mielessä mallinnuksen arvo todellista tilannetta kuvaavana on vähäinen. Samassa kohdassa todetaan laskuvarjohyppytoiminnan vaikutuksen olevan marginaalinen. Meluselvityksen kohdassa on kuitenkin todettu, että 1-moottoristen potkuriturbiinikoneiden, jollaisia ovat myös hyppykoneina käytetyt Cessna Caravan lentokoneet, edustavat jo nyt noin 68 %:a kaikista siviililentokoneiden operaatioista ja ennustetilanteeseen mennessä tämä osuus kasvaa noin 80 %:iin. Tältä kannalta tarkasteltuna laskuvarjohyppytoiminnan aiheuttaman melunhaitan lisääntymisen aliarvioiminen vaikuttaa erittäin oudolta, ellei kyseessä sitten ole subjektiivinen mielipide. Hyppykoneina käytettyjen Cessna Caravan -lentokoneiden aiheuttama lentomelu on monessakin eri lähteessä todettu kapeakaistaiseksi, samoin NH90 helikoptereiden aiheuttama lentomelu. Meluselvityksessä ei kuitenkaan ole mainintaa kapeakaistakorjauksesta, joten oletettavaa on, että sitä ei ole mallinnuksessa huomioitu. Mainittu korjaus on ehdottomasti tehtävä mallinnuksessa, koska kapeakaistainen melu on luonteeltaan erityisen häiritsevää ja matalataajuisena tulee erittäin voimakkaasti myös sisälle rakennuksiin. Myös valtioneuvoston päätöksessä VNp 993/1992 sen 4 edellyttää 5 db lisäystä mittaus- ja laskentatulokseen melun ollessa kapeakaistaista. Meluselvityksessä puhutaan pääsääntöisesti melualueesta ja siitä, että se ei kasva. Tämä antaa väärän kuvan Utin lentokentän toiminnan aiheuttamasta melusta ja jättää taka-alalle sen tosiseikan, että Utin lentokentän ympäristössä lentotoiminnan kokonaismelu kasvaa. Vaikuttaa myös erikoiselta, että omasta toiminnastaan meluselvityksen tehneet toimijat voivat kaiken lisäksi itse päättää, mikä osa melukuormasta on kokonaisuuden kannalta tarpeetonta tai merkityksetöntä ja jättää ne pois meluselvitykses-

80 80(152) tä. Näin tehty meluselvitys ei ole kaiken lentotoiminnan kattava, jollainen voimassa olevassa ympäristöluvassa on velvoitettu tekemään. Voimassa olevassa ympäristöluvassa ja lupahakemuksen tarkistuksessa ei ole riittävässä määrin huomioitu Utin kentän lähialueen kaavoitustilannetta ja tosiasiallista käyttöä. Voimassa olevassa vuonna 2000 myönnetyssä lainvoimaisessa Etelä-Valkealan rantayleiskaavaavassa on Haukkajärven alue luokiteltu suurelta osin loma-asutusalueeksi. Tämän lainvoimaisen kaavan olemassaolo velvoittaa järjestämään lentotoiminnan Utin kentällä ja sen vaikutusalueella niin, ettei VNp 993/1992 ohjearvot päiväkohtaisille melupäästöille loma-asutusalueella ylity. Muistutuksessa vaaditut toimenpiteet lentotoiminnan aiheuttamien ympäristöhaittojen poistamiseksi: Lentotoimintaa Utin kentältä tulee rajoittaa niin, että valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset päiväkohtaiset asutus- ja loma-asutusalueille määritetyt melunohjearvot eivät ylity missään olosuhteissa Haukkajärven alueella ja sen lähiympäristössä. Lentotoiminta Utin kentältä tulee järjestää niin, että olemassa olevilla kiinteistöillä ei aiheudu asumisterveysasetuksessa 545/2015 säädettyjen sisämelutasojen ylityksiä. Viranomaisen, jonka toimivaltaan kuuluvat lentoreitit, lähestymisreitit sekä alueellisten lentorajoitusten asettaminen tulee ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta Utin lentokentän lähialueiden asutukselle ja Haukkajärven loma-asutusalueelle kohdistuvat meluhaitat saadaan poistettua. Päätöksessä ESAVI/316/04.08/2010 s ja liitteessä esitetyt helikopteritoimintaa koskevat melunhallintasuunnitelmat määritetään melunhallintamääräyksiksi, joista voi poiketa vain poikkeusoloissa. Yöaikaiset (klo 22:00 jälkeen) tapahtuvat pimeälentoharjoitukset ja muu yöaikainen harjoitustoiminta, johon helikopterit osallistuvat, siirretään kokonaan pois asutulta alueelta. Puolustusvoimien toimintaa ja harjoituksia suunnittelevien ja ohjaavan henkilöstön tulee tuntea nämä melunhallintatoimenpiteet ja valvoa, että niitä noudatetaan käytännön toiminnassa. Helikoptereiden asematason operaatioiden meluhaitat ehkäistään korvaamalla kentän raja-aidat meluaidoilla. Siviililentoliikenteen operaatiomäärät eivät saa nousta päätöksen Dnro ESAVI/316/04.08/2010 meluselvityksestä ja melunhallintasuunnitelmassa esitetyistä määristä. Finavia ei ole riittävässä määrin hoitanut ympäristösuojelulaissa määriteltyä toiminnanharjoittajan selvilläolovelvollisuutta Utin lentokentän toiminnan ja toimintojen osalta. Koska kyse on lakisääteisestä velvoitteesta, tulee Finavialta edellyttää sen mukaista toimintaa ja ajantasaista julkista raportointia lento-operaatioiden ja lentomelun osalta. Utin alueelle tulee laatia uusi meluselvitys, jossa kaikki eri melulähteet on huomioitu, mukaan lukien Tyrrin ampumaradan ja harjoitusalueen räjäytys-

81 81(152) ten aiheuttama melu. Uuteen meluselvitykseen pohjautuen alueelle on tehtävä uusi melunhallintasuunnitelma, jossa huomioidaan VNP 993/1992 mukaiset melun ohjearvot ja asumisterveysasetuksen 545/2015 sisämeluarvot. Haukkajärven alueen kokonaismelukuormituksen pienentämiseksi ja asukkaiden ja loma-asukkaiden oikeuden terveelliseen ja turvalliseen asumiseen ja virkistykseen turvaamiseksi tulee laskuvarjohyppyharrastuksen toimintamääriä ja -aikoja rajoittaa merkittävästi nykyisestä. Seuraavat rajoitukset tulee saattaa voimaan: - Laskuvarjohyppytoiminta rajataan maksimissaan hyppyyn vuotta kohden, mikä on ollut arvioitu toiminnan taso voimassa olevassa ympäristöluvassa. Koska nykytason laskuvarjohyppytoiminnasta aiheutuu merkittävää ympäristöhaittaa, tulee toiminta- aikoja rajata nykyisestä voimakkaasti: - Ilta- ja yöaikainen laskuvarjohyppytoimintaan liittyvä lentotoiminta kielletään. - Hyppytoiminta sallitaan syyskuusta toukokuuhun maanantaista perjantaihin klo ja lauantaisin klo , sunnuntaisin ja muina pyhäpäivinä toiminta kielletty. - Lomakaudella (kesä-elokuussa) hyppytoiminta sallittu joka toinen viikko maanantaista lauantaihin klo , sunnuntaisin ja juhannuksena toiminta kielletty. - Kilpailuihin yms tapahtumiin voidaan anoa ympäristöviranomaisilta poikkeavaa toiminta-aikaa maksimissaan 5 vuorokaudeksi vuodessa, ei kuitenkaan ilta- tai yöajaksi. Vaadimme haitallisen lentomelun välitöntä poistamista Haukkajärven alueelta. Ympäristöluvan käsittelyprosessin ajaksi tulee viranomaisten saattaa Utin kentän operaatiomäärät ja lentotoiminnan toiminta-ajat sellaiselle tasolle, että VNP 993/1992 mukaiset melun ohjearvot ja asumisterveysasetuksen 545/2015 sisämeluarvot eivät ylity missään olosuhteissa Haukkajärven alueen kiinteistöissä. Näitä toimenpiteitä ovat muun muassa: - Yöaikaisen lentotoiminnan kieltäminen hälytysluontoisia ja siihen rinnastettavia tehtäviä lukuun ottamatta. - Siviililentoliikenteen operaatiomäärien rajoittaminen päätöksen Dnro ESA- VI/316/04.08/2010 meluselvityksen ja melunhallintasuunnitelman mukaiselle tasolle. Finavia velvoitetaan valvomaan ja raportoimaan operaatiomäärät kuukausittain ympäristöviranomaisille sekä verkkosivuillaan. Myös lennonjohdon aukioloaikojen ulkopuolella tapahtuneet operaatiot tulee sisältyä raportointiin. - Laskuvarjohyppytoiminnan rajoittaminen hyppyyn per vuosi (arvioitu hyppytoiminnan taso voimassa olevassa ympäristöluvan melunhallintasuunnitelmassa). - Kouvolan kaupungin ympäristöpalveluiden tekemän esityksen mukaisesti seuraavat toimenpiteet: laskuvarjohyppylentojen ja hyppylinjan

82 82(152) tuomisen rajoittaminen Haukkajärven itäreunaan tai valtatie 6:een, laskuvarjohyppyjen laskeutumisalueen siirtäminen lentokentän länsiosasta sen itäpäähän ja Oravan lähestymisreitin poistaminen käytöstä. Muistuttajat ovat täydentäneet edellä olevaa muistutustaan kuulemisajan jälkeen laskuvarjohyppykoneen ääninäytteellä ja halunneet julkituoda seuraavaa: Laskuvarjohyppytoiminnassa sekä puolustusvoimien helikopterilennoissa piittaamattomuus toiminnan melunhallinnasta ja meluhaitan tuottamisesta Haukkajärven alueelle on lisääntynyt ympäristöluvan muistutusajan päättymisen jälkeen. Esimerkiksi perjantaina hyppykone (havaintojemme mukaan OH-SIS) lensi useita kertoja Haukkajärven ja sen pohjoisrannan yli klo 17 jälkeen. Tuulen suunta oli idästä ja koillisesta, joten Haukkajärven yli lentäminen oli mielestämme tarpeetonta. Tiistai-iltana vastaava lentomeluhaitta toistui. Tällä kertaa vallitsi etelätuuli ja Haukkajärven yllä lentäminen oli mielestämme myös tarpeetonta. Liitteenä olevalla videolle on nauhoitettu lyhyt otos hyppykoneen aiheuttamasta meluhaitasta (video kuvattu matkapuhelimen kameralla). Voimme tarvittaessa toimittaa lisäaineistoa kyseisestä lentotapahtumasta. Tämän tyyppinen melu on erittäin stressaavaa, kun se toistuu useita kertoja päivässä ja vilkkaimpina hyppypäivinä sen ollessa lähes jatkuvaa. Myös puolustusvoimien NH90 helikoptereiden matalalla lentämisen aiheuttamat melu- ja tärinähaitat ovat lisääntyneet viime aikoina Haukkajärven alueella. Esimerkiksi tällaisia lentotapahtumia on ollut 25.5., 28.5., 31.5., 1.6., ja Voimme tarvittaessa toimittaa video tai muuta mittausaineistoa osasta näistä haittaa aiheuttaneista helikoptereiden lentotapahtumista. Katsomme, että puolustusvoimat voivat toteuttaa harjoitustoimintaansa Kaakkois-Suomessa ilman, että siitä aiheutuu nykyisen kaltaista kohtuutonta melu- ja tärinähaittaa Haukkajärven alueen kiinteistöille, kun voimassa olevan ympäristöluvan kertoelmaosan mukaisia melunhallinnan toimenpiteitä noudatetaan lentotoiminnassa kaltaiset vesistöharjoitukset tulee siirtää suuremmille järvialtaille kuin Haukkajärvi ja vesilintujen pesimäkauden ulkopuolelle. Paikallisten tiedotusvälineiden mukaan Kaakois-Suomen ELY-keskus lausunnossaan Utin lentokentän ympäristölupa-asiaan sallisi laajennuksia lentotoimintaan Utissa mm. pääsiäisenä. Haluamme korostaa, että kaikki voimassa olevaan ympäristölupaan haetut lentotoimintaan haetut laajennukset tulee evätä. Ilma-alusten kapeakaistainen melu tulee voimakkaasti rakennuksiin sisälle, oli kysymyksessä arki tai pyhä. Lentomelu häiritsee yhtä lailla ulkoilua ja virkistystä myös talviaikaan. Jos ELY-keskuksen lausunto perustuu pelkkään näkemykseen ja mielipiteeseen eikä puolueettoman tahon tekemiin äänimittauksiin tulee se jättää mielestämme huomioimatta. Pyydämme teitä huomioimaan Hangossa 2010 tehtyjen äänimittausten aineiston laskuvarjohyppytoimintaan käytettävän Cessna 208 aiheuttamasta meluhaitasta. Omien havaintojemme mukaan OH-DZF:n lentomelu kantautuu sisätiloihin voimakkaana, koneen potkurin vaihdosta huolimatta.

83 83(152) Vaadimme, että tämän ympäristölupa-asian käsittelyssä huomioidaan kaikki Kaakkois-Suomen ELY-keskukseen tehdyt Utin lentotoimintaa koskevat valitukset ja vireillepanot vuosina KK alueen asukkaana vaatii, että Utin lentokentän toiminnasta kiinteistöille aiheutuvat melu- ja tärinäongelmat saatetaan nyt ympäristölupaprosessin aikana kuntoon niin, että vihdoinkin saadaan liiallinen lentomeluhäiriö poistettua. Lisäksi toiminta aiheuttaa vesistönsaastumisriskin. Alue on arvokasta vedenottoaluetta ja öljy- tai muun vettä saastuttavan vahingon sattuessa alueella sen aiheuttamat tuhot ovat mittavia. Koska Puolustusvoimien lentotoiminnasta aiheutuu pelkästään jo liian suuri melukuorma Utin kentän lähialueille, tulee ympäristöluvassa nyt rajoittaa siviilipuolen liikenne vähintään iltaisin ja viikonloppuisin niin, ettei siitä aiheudu enää lisää melukuormaa ja häiriötä alueelle. Lentotoimintaa ei saa missään tapauksessa sallia harjoitettavan yöaikaan klo välisenä aikana. 17. LL on ollut Haukkajärven lomakiinteistön asukkaana vuodesta 1947 ja omistajana vuodesta 1989 alkaen. Isän omistuksessa kiinteistö oli jo vuonna Setä palveli Utin lennostossa eläkeikäänsä saakka. Näkemys Utin lentokentän kehityksestä ja vaikutuksesta ympäristöön on siis myös pitkäaikainen. Muistutuksessa otetaan kantaa rantakaava-alueella sijaitsevan loma-asunnon näkökulmasta Utin lentotoiminnan aiheuttamaan melun lisääntymiseen. Puolustusvoimien lento- ja koulutustoiminnan keskityttyä voimakkaasti Uttiin ja hyppykerhotoiminnan muutettua luonnettaan ja laajennettua, on tilanne Utin ympäristössä muuttunut olennaisesti muutaman viime vuoden aikana. Muistuttaja edellyttää, että ympäristöluvassa vaaditaan edelleen kattavat melumittaukset suoritettaviksi puolueettomasti - samoin kuin toimitaan pohjaveden mittauksissakin. Jo Utin ympäristöluvassa vuodelta 2005 edellytetään, että meluselvitykset päivitetään todellista tilannetta vastaavaksi. Kuitenkin tulevan ympäristöluvan hakemuksen liitteissä hakijat (Finavia Oyj ja Puolustusvoimien logistiikkalaitos) tukeutuvat edelleen teoreettisiin melumallinnuksiin, jotka negligoivat täysin esimerkiksi kaikki siirtymälennot. Hakijoiden ilmoituksen mukaan esimerkiksi helikopterilennoista noin 70 % suuntautuu pois Utin kentän alueelta, mikä on vuoden 2015 tilaston perusteella noin operaatiota 5 139:stä. Käytetylle neljälle päivälle viikosta laskettuna tämä tarkoittaa yli 17 operaatiota päivittäin, harjoituskausina siis enemmän. Todellista melutasoa koko vaikutusalueella ei myöskään valvova viranomainen (Kouvolan kaupunki) ole mitannut/mittauttanut. Ilmoittautumispaikkojen sijainnit on valittu tiheimmin asuttuja alueita välttäen, maantieteellinen havaittavuus huomioiden. Uusi, ns. Oravan ilmoittautumispaikka ja reitti siitä Utin kentälle on varmaankin lentosuunnistuksellisesti selkeä, järviä noudatteleva reitti. Samoin helikoptereiden harjoitusalueelle siirtymisistä Harju suuntautuu järvialueiden yli (EFUT_Liite_ _Meluselvitys).

84 84(152) Suoraan edellä mainittujen reittien alle jäävät (Jaalan) Pyhäjärvi, Kuusaanlampi, (Valkealan) Lappalanjärvi ja Haukkajärvi ovat maakunnan laajimpia selkiä, ja niiden rannat perinteisesti, tiheästi loma-asutettuja. Mainitut järvet ovat myös jokseenkin matalia ja ruovikkoisia, ja linnustolle edullisia paikkoja. Tavanomaisten vesilintujen lisäksi esimerkiksi Haukkajärvellä pesivät kaulushaikara ja joutsenet, ja saalistavat kurjet, sääksi ja kuikat. Tuhatmääräisten hanhien muuttoreitti on viime vuosina muuttunut Kymenlaakson yli kulkevaksi, ja Haukkajärvi on vakiintumassa niiden lepopaikkana. Vesipinnan kaikuvaikutus tunnetusti moninkertaistaa lentomelun desibelit ja keston. Lehdettömänä aikana / pesintäaikana vaikutus on fataalinen. Muistuttaja vaatii, että ympäristöluvassa ensisijaisesti kielletään lentäminen näiden järvialueiden yli tai lähituntumassa, tai toissijaisesti toimijat ottavat melunhallintasuunnitelmissaan asianmukaisen vakavasti huomioon ja myös käytännön toimin ehkäisevät melun synnyn ja siten sen aiheuttamat haitat ihmisten hyvinvoinnille sekä luonnolle. Laskuvarjohyppytoiminta Finaviankin käsityksen mukaan laskuvarjohyppylentojen melun kiusallisuus johtuu tapahtuman pitkäkestoisuudesta. Kokemuksellisesti myös hyppykoneiden äänen taajuus saa melun jatkuvana tuntumaan kidutusta vastaavana kokemuksena, ja Utista havaintopaikkaan Haukkajärven yli toistuvasti ulottuvana. Nykyisin Utissa kaupallista hyppytoimintaa hallinnoivan Skydive Finland ry:n oman ilmoituksen mukaan (hakemuksen liite) laskuvarjohyppylentoja oli vuonna 2014 yhteensä Lennot keskittyvät vahvasti ns. kesälomakuukausiin ja etenkin viikonloppuihin. Pahimmillaan lentoja oli tämän oman laskelman mukaan kahden hyppykoneen voimin yli 40 päivässä. Tämä tarkoittaa lentomelun tehoaikaa 15,5 h/pv (ka ilmassaoloaika 22,5 min), eli ympäristölle yhtämittaista melualtistusta. Vuoden 2015 hyppylentojen määrää ei hakemuksen liitteissä ole käytettävissä, mutta ao kerhon Internet-sivuston ja empiiristen havaintojen mukaan toiminta kasvoi edellisestä vuodesta. Lentoposti.fi-sivustolla yhdistys ilmoittaa jo hyppäävänsä hyppyä vuosittain, pääosin Utissa. PTSennusteessa hyppytoiminnan tavoitteena on kaksinkertaistaa operaatioiden määrä (EFUT_Liite_ ). Aikaisempien vuosien, Utin laskuvarjokerhon aikaisen toiminnan hyppymäärien arviointi tuntuu vastaavasti ylimitoitetulta. Vaadin, että ympäristöluvan keinoin hyppytoiminnan määrä vähintään puolitetaan vuoden 2014 ilmoitetusta tasosta. Missään tapauksessa ei nykyisen luvan mukaisen Määräys 5a:n rajoituksia tule poistaa, vaan päinvastoin rajoittaa ilta-ajan, pyhä-, viikonloppu- ja loma-ajan melukuormaa.

85 85(152) Sotilasilma-alukset Kuten ympäristöluvan hakija Puolustuslaitos toteaa, vasta nyt on saatu käyttöön jo aikaisemmassa ympäristöluvassa mainitut raskaat NH90- kuljetuskopterit. Näin ollen vasta nyt niiden aiheuttama melu kaikessa voimakkuudessaan ja laajuudessaan on konkretisoitunut. Vuonna 2015 helikopterioperaatiot muodostivat Utissa 95 % sotilasilmailusta, operaatiota. Seurantajaksolla heko-operaatioiden määrä lisääntyi 23 %, raskaiden koptereiden 90 % ja hekojen yöoperaatioiden määrä vastaavasti 440 %. Hakija ilmoittaa tarpeensa edelleen vahvistaa helikopteritoimintaa, varsinkin ilta- ja yöaikaista. Jo NH90-koptereiden päiväkohtaisen melun mallinnukset ovat olleet hakijalle haasteelliset. Haukkajärven alueelle merkittävästi kuitenkin todetaan: Hetkellinen taso 80 db voi ylittyä missä tahansa paikassa, jossa kuljetuskopteri liikkuu normaalin matkalentoprofiilin nopeudella (Lupahakemus 2005, Meluselvitys 2010). Näin voimakas melun pistekuormituskin on ehdottomasti loma-alueelle vahingollinen. Viittaan edelleen muistutukseni aikaisempaan kohtaan Lentoreitit ja järvialueet ja korostan vaatimustani ehkäistä myös helikoptereiden liikkuminen Haukkajärven päällä tai välittömässä läheisyydessä. Vuorovaikutus Ympäristö- ja yhteiskuntavastuu kuuluu yleisesti ja oleellisesti toiminnan laatuun ja edellyttää avointa vuorovaikutusta toiminta-alueilla. Valitus- ja yhteydenottojärjestelmät ovat Utin toimijoilla olleet määräysten jälkeen vasta kehittymässä, eikä niistä ole ollut yleistä tietoa, mikä selittää, että ympäristöluvan hakijoiden kirjaamat valitukset ja yhteydenotot melu-asioissa näyttävät vielä suhteellisen vähäisiltä. Avoimuus on toistaiseksi ollut Puolustusvoimien osalta tiedottamista erityisistä melua aiheuttavista harjoituksista. Skydive Finlandin viestinnästä on luettavissa ilmeinen piittaamattomuus voimassa olevasta ympäristöluvasta ja pyrkimys oman toiminnan maksimoimiseen. Toiveissa on, että ympäristölupa ja ympäristöarvoja kunnioittavat toimijat välittävät myös Utin lähialueen asukkaiden hyvinvoinnista ja kuuntelevat asukkaiden mielipiteitä. 18. MM on vapaa-ajan asuja alueella, jota hakemus koskee. Nyt esillä oleva hakemus sisältää kohtia, jotka suuresti tulevat haittaamaan vapaa-ajan asujien viihtymistä. Nykyisinkään ei pystytä seuraamaan lentojen kokonaismäärää ja annetut kappalemäärät eivät aina ole lähelläkään totuutta. Lentoreitit kulkevat suoraan asutusten yli aiheuttaen törkeät ylitykset meluarvoissa, jotka on lainvoimaisesti asetettu. Alueellahan toimivat Puolustusvoimat, Laskuvarjokerho ja yksityinen Utin lento. Suurin haitta on helikoptereiden aiheuttama melu asutusten yläpuolella varsinkin reitillä Orava, eikö tätä reittiä voisi sulkea, ainoastaan kriisikäyttö sallittaisiin. Jos täytyy lentää ko. reitillä eikö voisi lentää suo- ja savialueiden päällä, niitäkin alueella riittää. Tällä hetkellä lennot menee pääsääntöisesti kallionpäällä eikä varmaan

86 86(152) tarvitse sanoa millainen on melujen ero. Laskuvarjokerho on hyvä harrastus, mutta jatkuva pörräys hyppykorkeutta haettaessa usealla koneella varsinkin viikonloppuisin mökkien ympärillä ei saa hyväksyntää. Tässäkin suoja savimaasto pelastaisi. Muistuttaja esittää, että kerholaiset suorittavat lentonsa suon päällä (Haukkasuo) kuutostien itäpuoli eivätkä tule järvialueelle häiritsemään. Heidän pääkoneen potkurin vaihto ei hillinnyt meteliä, äänen taajuus pureutuu vielä pahemmin sisälle. Vapaa-ajan yölentotoiminnalle ehdoton stop. Utin kentän käyttö on siinä määrin lisääntynyt, että jatkuva valvonta olisi paikallaan. Näin saataisiin ehkä todellisempaa tietoa lentomääristä, onhan kentälläkin jokin kapasiteetti. Ei valvontapuolikaan selviä moitteitta, alueelta on useaan otteeseen oltu yhteydessä paikalliseen Elyyn. Eikö valvovan viranomaisen pitäisi toimia eikä levitellä käsiä ongelmien edessä. Toivottavasti Kouvolan kaupungin alueelle ei tule toista pakkolunastusprosessia (Vekaranjärvi). Kaupunki mainostaa itseään mökkikaupunkina ja nimesi aikoinaan muistuttajankin alueen hiljaiseksi alueeksi. 19. Skydive Finland ry (jäljempänä SdF tai yhdistys) SdF ottaa muistutuksessaan kantaa vain niihin seikkoihin, jotka koskevat Utin Ientoasemalla harjoitettavaa siviililaskuvarjohyppytoimintaa. SdF katsoo, että Finavian hakemuksessa esitetty selvitys laskuvarjohyppytoiminnasta ja Iaskuvarjohyppylennoista on oikein kuvattu. SdF tukee Finavian hakemuksessa esitettyjä ehdotuksia lupamääräysten 4, 5a ja 5b muuttamisesta. Siviililaskuvarjohyppytoiminta Utissa SdF on yleishyödyllinen yhdistys, jonka toiminnan tarkoituksena on harrastaa ja edistää laskuvarjourheilua. Yhdistys toimii pääasiassa Utin lentoasemalla, jossa se omistaa toimitilat Finavialta vuokraamallaan maaalueella (laitostunnus L1). Yhdistyksellä oli vuoden 2015 lopussa 868 jäsentä. Yhdistys työllistää tällä hetkellä kaksi työntekijää sekä joka kesä viidestä kahdeksaan kausityöntekijää. Kausityöntekijät ovat pääsääntöisesti kouvolalaisia nuoria. Yhdistys on keväällä 2016 investoinut uusiin toimitiloihin Utin lentoasemalla. Utti on laskuvarjohyppytoiminnalle suotuisa paikka suuren laskeutumisalueen ja vähäisen muun ilmaliikenteen vuoksi. Utin lentoasemalla on harjoitettu siviililaskuvarjohyppytoimintaa yhtäjaksoisesti vuodesta 1963 alkaen, jolloin Utin Laskuvarjokerho ry perustettiin. Vuonna 2013 Utin Laskuvarjokerho ry ja Suomen Laskuvarjokerho ry yhdistivät toimintansa Suomen Laskuvarjokerho ry:n alle ja yhdistys muutti nimensä Skydive Finland ry:ksi. Kuten Finavian hakemuksessa on esitetty, yhdistys operoi kahdella lentokoneella: omistamallaan Cessna 208B Grand Caravanilla (OH-DZF) ja Utin Lento Oy:ltä vuokratulla Cessna 208 Caravanilla (OH-SIS). Hyppylennoista noin % lennetään OH-DZF:llä ja loput OH-S S:llä. Vuonna 2015 yhdistys lensi Utissa 686 hyppylentoa OH-DZF:llä ja 355 hyppylentoa OH- SIS:llä. Finavia on hakemuksen liitteenä olevassa meluselvityksessä arvioinut, että vuosille ulottuvalla ennustejaksolla laskuvarjohyppylentojen määrä kaksinkertaistuisi. SdF esittää käsityksenään, että varo-

87 87(152) vaisuuden periaate huomioon ottaen arvio on asianmukainen meluennusteen laadintaa varten, mutta ei välttämättä kuvaa todennäköisintä kehitystä. SdF:n näkemyksen mukaan on todennäköistä, että laskuvarjohyppylentojen määrä tulee ennustejaksolla kasvamaan nykyisestä jonkin verran. Lentojen määrän kaksinkertaistuminen edellyttäisi käytännössä kuitenkin sitä, että harrastepaikkojen lukumäärä vähenisi merkittävästi nykyisestä. Kuten Finavian laatimasta meluselvityksestä voidaan todeta, edes laskuvarjohyppylentojen määrän kaksinkertaistuminen nykyisestä ei vaikuttaisi merkittävästi lentomelualueen muotoon, vaan se määräytyisi edelleen käytännössä sotilasilmailun vaikutuksesta. Laskuvarjohyppylentojen melunhallinta Laskuvarjohyppylentojen reitteihin vaikuttaa ensisijaisesti tuulen suunta eri korkeuksissa. Uloshyppypaikka sijaitsee laskeutumisalueeseen nähden tuulen yläpuolella. Uloshyppypaikan etäisyys laskeutumisalueesta riippuu tuulen voimakkuudesta. Utin laskeutumisalueen muodosta johtuen pudotuslinja lennetään pääsääntöisesti kiitotien suuntaisesti, jolloin samalla pudotuslinjalla hyppäävät hyppääjät pystyvät varmimmin laskeutumaan laskeutumisalueelle. SdF noudattaa toiminnassaan Utin lentoaseman ympäristöluvan ehtoja sekä Finavian antamaa ohjetta Laskuvarjohyppytoiminta Utin lentoasemalla". Yhdistys raportoi laskuvarjohyppylentonsa Finavialle ohjeen mukaisesti. Lisäksi yhdistyksen käytössä olevissa hyppykoneissa on GPS-tallennin, joka taltioi toteutuneet hyppylentojen reitit. SdF on viime vuosina panostanut merkittävästi laskuvarjohyppylennoista aiheutuvan lentomelun vähentämiseen. Finavian ohjeen noudattamisen lisäksi yhdistys on hankkinut hiljaisemman potkurin omistamaansa lentokoneeseen Cessna 208B Grand Caravaniin (OH-DZF). Potkurin melutason aleneminen on todennettu melumittauksin, joista on annettu selvitys hakemuksessa ja sen liitteissä. Selvyyden vuoksi SdF toteaa, ettei yhdistys ole saanut lähiseudun vakituisilta tai vapaa-ajan asukkailta lentomelua koskevia yhteydenottoja. Ympäristöluvan lupamääräysten muuttaminen SdF kannattaa ympäristöluvan lupamääräyksen 5a muuttamista Finavian hakemuksen mukaisesti siten, että hyppytoiminta sallittaisiin pääsiäisenä. Pääsiäinen ajoittuu maalis-huhtikuulle, jolloin monet hyppääjät yleensä aloittavat hyppykautensa. Hyppyturvallisuuden kannalta olisi tärkeää, että hyppääjille voitaisiin järjestää alkukaudesta turvallisuusseminaareja sekä kertaustilaisuuksia ja - hyppyjä. Pääsiäisen pitkät pyhät olisivat sopiva ajankohta näiden järjestämiseen. Koska pääsiäinen on aikaisin keväällä, sää on usein epävarmaa ja siksi yhdistyksen ei ole taloudellisesti kannattavaa siirtää hyppytoimintaansa pääsiäisen ajaksi muulle lentopaikalle.

88 88(152) SdF kannattaa myös ympäristöluvan lupamääräyksen 5a muuttamista Finavian hakemuksen mukaisesti siten, että yhdistys voisi ennakkoilmoituksella pidentää hyppytoiminta-aikaa klo väliselle ajalle enintään kymmenenä päivänä vuodessa. Muutos edesauttaisi kansallisten tai kansainvälisten hyppykilpailujen ja - tapahtumien sekä ennätysyritysten järjestämistä. Hyppytapahtumien ajankohdat päätetään niin paljon etukäteen, ettei tapahtuma-ajan sään ennakointi ole mahdollista. Jos tapahtuma-ajan sää on huono, aamun yksi ja illan kaksi lisätuntia toiminta-aikaan lisäisivät merkittävästi tapahtuman läpivientimahdollisuuksia, sillä kesäaikaan sää saattaa olla hyvä aikaisin aamulla tai myöhään illalla, vaikka tuuli tai pilvitilanne estäisikin hyppäämisen päiväaikaan. Nykyisten toiminta-aikarajoitusten vuoksi esimerkiksi vuonna 2012 Utissa järjestetyissä laskuvarjourheilun SM-kilpailuissa yksi laji jäi kokonaan hyppäämättä ja toisessa lajissa saatiin vain pieni osa kilpailukierroksista hypättyä. Vaihtelevan sään vuoksi aamun ja illan lisätunnit toiminta-aikaan olisivat tuolloin mahdollistaneet kilpailujen läpiviemisen huomattavasti paremmin. 20. NN Haukkajärven alueen pitkäaikaisena loma-asukkaana ja Utissa sıjaitsevan lomakiinteistön käyttäjänä vaatii, että Utin lentokentän siviililentotoiminnasta, etupäässä tällä hetkellä laskuvarjohyppytoimintaan liittyvästä Ientotoiminnasta, aiheutuvat meluongelmat ja häiriöt saatetaan nyt Utin lentokentän uuden ympäristölupaprosessin aikana kuntoon niin, että saadaan siviilipuolen koneista aiheutuva lentomeluhäiriö poistettua Haukkajärven alueelta. Siviililaskuvarjohyppytoiminta ja siitä aiheutuneet lentomeluhäiriöt Haukkajärvellä ovat kasvaneet aivan liian suuriksi viime vuosien aikana suhteutettuna lainvoimaiseen vakiintuneen Etelä-Valkealan rantayleiskaavan luonteeseen ja tarkoitukseen nähden. Uudessa ympäristöluvassa siviililentotoimintaa ei saa missään tapauksessa sallia harjoitettavan yöaikaan klo välisenä aikana eikä jo voimassa olevan ympäristöluvan mukaisestı mainittuina juhlapyhinä. 21. MM, muistutuksen täydennys Muistutusajan mentyä umpeen meistä tuli julkista riistaa. Se näkyi ja kuului perjantai-iltana, kun laskuvarjokerhon hyppykoneet "terrorisoivat" aluetta koko illan kierrellen ja kaarrellen mökkiympäristössä hyppääjiä pudotellen. Muistuttaja toivoo, että alueella asujat myös todella huomioidaan päätöstä annettaessa. Kuten muistutuksessa totesin, en ole hyppytoimintaa torpedoimassa, mutta toimikoot alueella, missä haitta vähäisempää. Kuutostien itäpuoli suoalueineen on siihen otollinen. Kouvolan Sanomat esitteli lauantain lehdessään kerhon tulevaa toimintaa, jossa kerrottiin tulevaisuuden suunnitelmia ja tehtyjä investointeja mm. koneen potkuri, jonka piti vähentää melua, näin ei kuitenkaan ole käynyt ja totesipa vetäjä, että ainakin nousumelu on vähentynyt. Sen väheneminen ei meitä vapaa-ajan asujia lohduta. Ei kai Hangosta poistaminen ilman syytä tapahtunut, lienee melulla osuutensa.

89 89(152) 13.5 Neuvottelu Hakemuksesta on pidetty neuvottelu , jonka muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. Muistion mukaan esiteltyjen melumittaustulosten aineisto on liitetty melunhallintasuunnitelman liitteeksi lupahakemukseen. Tuoreimman mittauksen aikana ( klo , mittauspaikkana Haukkajärven kaakkoispuolella, Ranta-Utintien pohjoispuolen yksityistie) kentällä oli käytössä 2 konetta osin yhtä aikaa ilmassa sekä illalla lisäksi yksi vieraileva kone. Hyppyjä tehtiin laskuvarjokerhon ja Utin Lennon koneilla yhteensä 17 kpl päivän aikana ja vierailevalla koneella 1, minkä arvioitiin olevan melko aktiivinen hyppypäivä. Enimmillään hyppyjä on mahdollista tehdä kerhon omalla koneella noin 20 kpl päivässä ja kahdella koneella noin 40 päivässä (klo 8 20). Viime vuosina 40 lennon päiviä on ollut enintään kerran kesässä. Heinäkuussa 2016 vilkkaimpana toimintapäivänä on ollut 31 lentoa. Hetkelliset melutasot vaihtelivat ollen yleisimmin noin db ylilennon aikana koneen lentäessä pudotuskorkeudessa. Ylilennon kesto vaihteli noin puolesta minuutista minuuttiin. Koneen ääni oli havaittavissa selkeästi vain hyppylinjalla ja länteen suuntautuneiden nousujen aikana. Näiden lisäksi osan lennoista aikana koneen ääni kuului hetkittäin vaimeasti lentoaseman suunnalta, lähinnä lentoonlähdöissä tai laskeutumisissa. Koneen ylilentoa pidempään jatkuivat äänihavainnot laskuvarjojen aukeamisesta. Valtaosalla mittauksen ajasta hyppytoiminnasta ei ollut äänihavaintoja. Sovittiin, että Finavian täydennyspyyntökohdan 1 meluselvityksen sijaan voidaan vaihtoehtoisesti toteuttaa melumittaus, joka tehdään Finavian melumittauskalustolla kuitenkin siten, että mittausta tulee valvomaan Uudenmaan ELY-keskuksen meluasiantuntija omine melumittauslaitteineen. Melua mitataan siten, että laskuvarjohyppykonetapahtumia rekisteröityy tai havaitaan todetusti noin 10 kpl. Mittausten tulisi mahdollisuuksien mukaan sisältää tyypillisiä hyppyreittejä sekä Haukkajärven kannalta pahimpia mahdollisia reittejä. Puolustusvoimien edustajan mukaan melumittaus toiminnan luonteesta johtuen ole edes mahdollista. Puolustusvoimat pitää riittävänä lupahakemukseen liitetyn laskennallisen meluselvityksen tietoja melun leviämisestä Utin kentältä. Neuvottelussa sovittiin, että Puolustusvoimat toimittaa vastineessaan tarkennetun kuvauksen sotilasilmailun melusta, sen vaikutuksista ja vaikutusten hallitsemisesta Utin lentoaseman lähialueella. Laskuvarjohyppykonemelun mittaus Laskuvarjohyppykonemelua sovittiin mitattavaksi Finavia Oyj:n ja Uudenmaan ELY-keskuksen meluasiantuntijan toimesta (neuvottelu ). Finavia Oyj täydensi hakemustaan melumittaussuunnitelmalla Uudenmaan ELY-keskuksen meluasiantuntijan suorittamien melumittausten mittausraportti on liitetty hakemusasiakirjoihin. Finavia Oyj:n samana päivänä tekemät melumittaukset epäonnistuivat eikä tuloksia raportoitu.

90 90(152) Mittausraportin johtopäätöksenä todetaan, että: Haukkajärven alueen melutasojen kannalta merkittävin osa ovat hyppääjien pudotukset, jotka tehdään kiitoradan suuntaisella pudotuslinjalla, joka sijaitsee yleensä kiitotien pohjoispuolella. Nousukiertolennot sijoittuvat pääasiassa lentoaseman etelä- ja itäpuolelle. Yksittäisen hyppylennon kesto oli minuuttia. Tästä ajasta hyppykone oli kuultavissa mittauspisteissä 4 11 minuuttia, riippuen pudotuskorkeuksien määrästä ja mittauspisteen sijainnista. Hyppylentoja tapahtui noin kerran tunnissa. Mittaustulokset osoittavat, että toiminnan aiheuttamat melutasot Haukkajärven ja Utin lentoaseman ympäristössä jäivät alle ohjearvojen, jopa yksittäisen lentotapahtuman aikana. Pääosin toiminnan aiheuttama melutaso oli mittauksissa niin matala, että tapahtumien erottaminen taustamelusta, mittauksissa vallinneissa hyvissäkin olosuhteissa, oli osin haasteellista. Ainoastaan viimeisessä mittauspisteessä Livikujalla toiminnan melutasot erottuivat selvästi taustamelusta. Aistinvaraisena havaintona hyppylennot olivat havaittavissa kaikissa mittauspisteissä. Metsäpirtintie 22 mittauspisteessä melun ja toiminnan yhdistäminen vaati kuitenkin varmistusta näköhavainnolla. Lisähuomiona havaittiin, että lentokoneen sijainnin paikallistaminen maantasosta oli vaikeaa. Korkealla lentävä kohde vaikuttaisi lentävän pään yläpuolella tai vain hieman sivussa, vaikka lennoista saatujen gpssijaintitietojen mukaan lennot olivat tarkkailupisteestä selvästi sivussa. Tämä voi aiheuttaa vääriä tulkintoja lentokoneiden todellisista reiteistä ja lisätä koettua häiriötä. Mikäli hyppylentojen reitit pysyvät mittausten aikana olleilla reiteillä, ei toiminnasta aiheutuvan melun tarkempi mittaaminen Haukkajärven pohjoispuolella ole mielekästä, koska toiminnan aiheuttamat melutasot eivät tule suurella todennäköisyydellä ylittämään ohjearvojen mukaisia keskiäänitasoja edes yksittäisen hyppylennon aikana. Lisäksi melutasojen ollessa matalia ja koska ympäristössä on muita melutasoltaan voimakkaampia tai hyppytoiminnan melua vastaavia melulähteitä, tulisi kaikkien mittausten olla miehitettyjä. Hyppykoneen reitin varrella loma-asutuksen ohjearvon 45 db (LAeq 7 22) mukaisten keskiäänitason ylittyminen voi olla mahdollista hyppytapahtuman aikana lähinnä pudotuslinjan alla ja sen läheisyydessä. Asuinalueille annetun 55 db (LAeq 7 22) keskiäänitason ylittyminen edes hyppytapahtuman aikana ei ole todennäköistä näiden mittausten perusteella (huomioiden sää ja konetyyppi). Mikäli hyppytoiminnan melutasoja halutaan vielä tarkentaa, mittaukset tulee tehdä yhteistyössä toiminnan järjestäjän kanssa. Näissä mittauksissa tulisi keskittyä lähinnä selvittämään hyppytoiminnan aiheuttamia melutasoja hyppylinjan alla.

91 91(152) 13.6 Hakijoiden kuuleminen Finavia Oyj:n vastine aloitteesta Hallintovahdit ry:n aloitteeseen Finavia vastaa vastineessaan , että se pitää jätettyä vireillepanohakemusta aiheettomana ja aloite tulee jättää tutkimatta. Ensinnäkin Itä-Suomen ympäristölupaviraston myöntämän ympäristöluvan mukaan hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi oli tehtävä mennessä. Finavia Oyj ja Utin Jääkärirykmentti ( asti, nykyisin Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta) hakivat määräajan pidentämistä Etelä-Suomen aluehallintovirastolta. Etelä-Suomen aluehallintovirasto myönsi hakemuksen toimittamiseen lisäaikaa asti. Etelä-Suomen aluehallintovirasto käsittelee parhaillaan Finavian Oyj:n ja Puolustusvoimien yhteistä Utin lentoaseman toiminnan ympäristöluvan tarkistamista koskevaa hakemusta. Toiseksi Finavian näkemyksen mukaan Hallintovahdit ry:llä ei ole vireillepano-oikeutta asiassa. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 186 :n mukaan jollei 1 momentissa luetelluissa pykälissä tarkoitettu asia ole tullut vireille valvontaviranomaisen aloitteesta, asian voi panna kirjallisesti vireille mm. rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät. Finavian näkemyksen mukaan yhdistystä ei voida pitää ympäristösuojelulaissa tarkoitettuna vireille pano-oikeutettuna tahona, vaikka yhdistyksen nykyisten sääntöjen (Patentti- ja rekisterihallituksen hyväksymä ) mukaan yhdistyksen tarkoituksena on mm. ympäristönsuojelu. Yhdistys ei ole asianosaisena asiassa, sillä asia ei koske yhdistyksen oikeutta tai etua. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki ja yhdistyksen toimialueeksi on ilmoitettu koko Suomi. Finavian näkemyksen mukaan yhdistys ei ole valtakunnallinen luonnon- ja ympäristönsuojelun asioissa toimiva yhdistys, joilla tietyissä tapauksissa voitaisiin katsoa olevan vireillepano-oikeus koko maassa. Vireillepanohakemuksesta ei myöskään ilmene, että yhdistyksellä olisi liittymäpintaa Utin alueeseen tai että ympäristövaikutukset ilmenisivät sen tosiasiallisella toimialueella. Lisäksi Finavia viittaa Vaasan hallinto-oikeuden antamaan päätökseen Nro 14/0340/2 Utin lentoaseman toimintaa koskevan hallintopakkoasian valituksista. Mm. Hallintovahdit ry haki muutosta Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen antamaan päätökseen, jossa ELY-keskus katsoi, että Utin lentotoimintaa koskevan ympäristöluvan tarkistamisajankohta on varsin pian ja sen vuoksi lupahakemus voidaan ja se on järkevää tehdä voimassa olevassa ympäristöluvassa määrätyssä aikataulussa. Vaasan hallinto-oikeus katsoi, että yhdistyksellä ei ollut valitusoikeutta asiassa ja jätti yhdistyksen valituksen tutkimatta. Perusteluissa hallinto-oikeus katsoi, että yhdistystä ei sille säännöissä (toimitettu hallinto-oikeudelle ) määritellyn tarkoituksen vuoksi voida pitää ympäristönsuojelulain (1590/2009) 97 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna valittamaan oikeutettuna yhdistyksenä. Yhdistys ei ole

92 92(152) ollut myöskään asian vireillepanijana ELY-keskuksessa eikä sillä olisi ollutkaan ympäristönsuojelulain 92 :n mukaista vireillepano-oikeutta. Lisäksi hallinto-oikeus toteaa, että Patentti- ja rekisterihallituksen hyväksymällä yhdistyksen tarkoitusta koskevalla sääntömuutoksella ei ole merkitystä harkittaessa valitusoikeutta. Ympäristösuojelulain (muutos 1590/2009) vireillepano-oikeutta ja valitusoikeutta koskevin pykälien (92 ja 97 ) rekisteröityä yhdistystä koskevat säädöstekstit eivät ole muuttuneet ympäristönsuojelulain uudistuksen yhteydessä. Vastaavat tekstit ovat nykyisen ympäristönsuojelulain (527/2014) pykälissä 186 ja 191. Edellä esitettyihin seikkoihin viitaten Finavian näkemys on, että Hallintovahdit ry:llä ei ole vireillepano-oikeutta Utin lentoaseman toimintaan liittyen ja vireillepano on jätettävä tutkimatta. Lisäksi Finavia toteaa, että Hallintovahdit ry on toimittanut ympäristösuojelulain 186 :n mukaisen vireillepanon Kaakkois-Suomen ELYkeskukselle. Vireillepanossa Hallintovahdit ry vaatii, että Utin lentokentän toiminnassa noudatetaan voimassa olevaa ympäristölupaa. Finavia toimittaa vastineesta vireillepanon johdosta mennessä Kaakkois- Suomen ELY-keskukselle Finavia Oyj:n vastine hakemuksesta annetuista lausunnoista ja muistutuksista Finavia Oyj on vastineessaan annetuista lausunnoista ja muistutuksista todennut, että: Yleistä Utin lentoaseman ympäristölupahakemuksesta koskevista muistutuksista Utin lentoaseman hakemuksesta annetut muistutukset poikkeavat kaikkien muiden lentoasemien tapauksista. Missään muualla muistuttajien kiinteistöt eivät sijaitse näin maantieteellisesti rajatulla alueella ja sivussa lentoasemasta - eivätkä muistutukset kohdistu joko lukumäärältään niin pieneen määrään yksilöitäviä lentotapahtumia (helikoptereiden ylilennot) tai niin vähäiseen lentotapahtumien äänitasoon (laskuvarjohyppykone) kuin Utin lentoaseman tapauksessa. Finavian käsityksen mukaan muistutuksissa esitetyt vaatimukset sotilas- tai siviililentotoiminnan ohjaamisesta tai rajoittamisesta ovat ilma-alusten melun esiintymiseen nähden aivan poikkeuksellisia muiden lentoasemien lentotoiminnan ympäristövaikutuksiin nähden. Vaatimukset eivät ole perusteltavia suhteessa objektiiviseen ympäristöhäiriön määrään ja ovat siksi aiheettomia. Finavian kokemuksenvaraisen tiedon perusteella muistutuksia tai ympäristöyhteydenottoja voivat generoida mm. aiheettomat pelot tai niiden projisointi helposti havainnoitavissa oleviin ilma-aluksiin, kokemukset väärinkohtelusta sekä esitettyjen tietojen virheellinen ymmärtäminen. Finavia on pyrkinyt muiden lentoasemien kokemusten perusteella ymmärtämään Utissa annettujen muistutusten määrää ja laatua voidakseen vastuullisena len-

93 93(152) toaseman pitäjänä osaltaan parantaa melunhallintatoimia Utissa. Muistutusten sisältöä tutkimalla Finavia ei ole tässä onnistunut. Eräissä muistutuksissa viitataan Puolustusvoimien Vekaranjärvellä tekemiin kiinteistöjen pakkolunastuksiin. Internetin tietojen mukaan varuskunnan ampumaradan melualueelta on valtio ostanut eräitä kesämökkejä ja lunastanut, tai pyrkinyt lunastamaan muutamia. Finavian mielestä on mahdollista, että Utin alueella on perättömästi kytketty Utin lentoaseman sotilasilmailun aiheuttama melu ja Vekaranjärven kesämökkien pakkolunastaminen toisiinsa ja näin herätetty vapaa-ajan asukkaissa pelkoa ja vastustusta Utin Jääkärirykmentin toimintaa kohtaan. Huhupuheena levitessään tämä täysin aiheeton huoli on mahdollisesti saanut suuret mittasuhteet ja vaikuttanut osaltaan muistutusten määrään ja laatuun. On mahdollista, että lentoasemalla toimivan laskuvarjokerhon aiempi, tökerönä pidettävä viestintä on ollut osaltaan lisäämässä aggressiivista suhtautumista toimintaa ja sen ympäristövaikutuksia kohtaan. Lisäksi on mahdollista, että lupahakemuksessa esitetty arvio laskuvarjohyppyjen määrän kaksinkertaistumisesta on tulkittu varmaksi tiedoksi, vaikka kyse on vain ympäristövaikutusselvityksissä käytetystä lähtötiedosta, eikä sen toteutuminen ole alan toimijan muistutuksen mukaan todennäköistä. Utin tapauksessa on muistutuksista tehtävissä myös toinen havainto. Kaikki muistuttajien kiinteistöt sijaitsevat läheisen järvialueen vastakkaisella rannalla. Alueelle on kiitotien päästä matkaa 3,5 4,5 kilometriä ja se sijaitsee kiitotien sivussa. Finavian käsityksen mukaan kaikki muistutukset eivät ole välttämättä spontaaneja, muistuttajien oman kokemusympäristön generoimia mielipiteitä, vaan osa saattaa olla myös johdateltuja. Tämä on tyypillistä ympäristölupaprosesseissa ilmenevää viranomaisten mielikuvaan vaikuttamista. Utin lentoaseman ympäriltä tai lentoasemaa lähimpänä sijaitsevalta ranta-alueelta, jossa on merkittävää asutusta ja jossa melutasot ovat suuremmat, ei muistutuksia ole annettu. Finavia katsoo, että ympäristölupaviranomaisella on vastuu ottaa pysyvän, paikallisen väestön mielipiteet sen välittömässä elinpiirissä sijaitsevan toiminnan ja ympäristöhäiriöiden hyväksyttävyydestä painavammin lupaharkinnassa huomioon verrattuna vapaa-ajan asukkaiden mielipiteisiin. Tämä on tärkeää erityisesti Utin tapauksessa, jossa merkittävin ympäristöhäiriö aiheutuu valtionilmailun toiminnasta ja jossa ympäristöhäiriö ei ole jatkuvaa tai sen määrä suhteessa yleisiin arviointikriteereihin on vähäinen. Yleistä kohtuuttomasta rasituksesta Lentoasemat ovat olemassa ilmaliikenteen palvelemista varten. Finavia pitää yllä valtion lentoasemaverkostoa, myös sotilasilmailun tarpeisiin. Ilmailun muotoja on lukuisia ja niitä kaikkia tapahtuu Finavian lentoasemilla. Utin lentoasema on toiminut vuodesta 1918 lähtien. Se on välillä ollut myös

94 94(152) hävittäjätukikohta. Se on ollut kauan sotilaslaskuvarjohyppytoiminnan koulutuskeskus sekä puolustusvoimien helikoptereiden kotitukikohta. Vuoden 2015 helikoptereiden toimintamäärät on esitetty taulukossa 1. Toimintamääristä noin 55 % on tehty NH90-koptereilla ja 45 % H500- koptereilla. Taulukosta voidaan havaita, että jos helikopteritoiminta jaetaan vuoden arkipäiville, päivittäin Utissa on helikopterin lentoonlähtö kuusi (6) kertaa. Vain osa lennoista suuntautuu ulos ns. lähialueelta. Meluselvityksessä 2010 arvioitiin, että 15 % lennoista suuntautuisi luoteen suuntaan, jolloin niiden matkalentoreitti ohjautuisi Haukkajärven päälle. Tämä tarkoittaa kokovuoden arkipäivän keskiarvona 1 kpl/arkipäivä. Taulukko 1. Helikoptereiden toimintamääriä Utin lentoasemalla vuonna Operaatiot sisältävät erikseen laskettuna laskeutumiset ja lentoonlähdöt sekä laskukierrokset, läpilaskut ja matalalähestymiset sekä vastaavat lentosuoritteet. kpl/vuosi kpl/arkipäivä vuosikeskiarvona Lentoonlähdöt Laskeutumiset Operaatiot Laskuvarjohyppytoiminnassa tehtiin 1041 lentoa ilma-aluksilla OH-DZF ja OH-SIS vuonna Määrät on esitetty lentoaseman ympäristövuosiraportissa Muilla ilma-aluksilla tehtyjen lentojen määrä on tähän verrattuna vähäinen. Esimerkiksi heinäkuussa 2015 lentojen keskimääräinen määrä per toimintapäivä oli 12 kpl. Korkeudella metriä hyppylinjaa lentävän koneen linjan alla aiheuttama äänitaso on noin dba. Ääni on havaittavissa, mutta ilman valvottavia mittauksia käytännössä mahdoton erotella äänitaustasta. Edes Haukkajärven lähimmillä rantayleiskaavan alueella eivät päivittäiset hyppylennot aiheuta keskiäänitasoja, jotka lähellekään ylittäisivät äänitasojen yleiset ohjearvot, jotka koskevat keskiäänitasoa klo välisenä aikana. Haukkajärven pohjoisrannalla hyppykoneiden ääni on normaaliolosuhteissa havaittavissa vain enintään muutaman minuutin ajan lennon kestosta, kun lennot tehdään Finavian ohjeistuksen mukaisesti. Finavia katsoo, että sotilasilma-alusten aiheuttama ympäristöhäiriö Haukkajärven alueella ilmenee harvoin ja hyppylentojen aiheuttama ääni on havaittavissa vain harvoin. Kysymyksessä ei ole objektiivisesti tarkasteltuna kohtuuton rasitus. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausuntoon ( ) Finavia toteaa, että lentoaseman ympäristöluvan ensisijaisena valvojana Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tuntee tarkasti lentoaseman, sen eri lentotoiminnan ympäristövaikutuksineen sekä ympäröivän maakäytön ja paikallisen väestön suhtautumisen Utin lentoaseman lentotoimintaan.

95 95(152) Finavia pitää tärkeänä huomata, että ympäristöluvan valvojan mukaan lentoaseman toiminnassa ei ole tapahtunut sellaista oleellista muutosta, että ympäristölupaa olisi toiminnan muutoksen takia tarpeen tarkistaa. Lisäksi on olennaista, että valvojan käsityksen mukaan tehdyt meluselvitykset kuvaavat riittävän hyvin ja osin tarkentuneina toiminnasta aiheutuvaa melua. Finavia katsoo ELY-keskuksen tavoin, että laskuvarjohyppylentojen äänen aiheuttamaa, vapaa-ajan asukkaiden mahdollisesti kokemaa kiusaantumista voidaan parhaiten hallita toiminnallisesti melunhallintasuunnitelman kautta. Nykyisessä Finavian laskuvarjohyppytoimintaa koskevassa ohjeessa ( ja voimaanastuvassa päivityksessä) ja siviililentoliikenteen melunhallintasuunnitelmassa ( ) hyppylentojen nousulento on ohjattu huolellisesti lentoaseman itä- ja eteläpuolelle pois läheiseltä järvialueelta. Osa lennoista on tehnyt kiitotien pohjoispuolitse tyypillisesti 4000 metrin korkeudesta alkavan laskuvaiheen kiitotien pohjoispuolitse laskuun kiitotielle 25. Tällöin ilma-alus on laskulennon aikana Haukkajärven päällä noin sekunnin ajan korkeuden metriä välillä. Finavia on täydentänyt ohjeistusta siten, että hyppylinjan jälkeen tehtävä laskulento kiitotielle tulee suorittaa kiitotien eteläpuolitse, ellei muu liikenne sitä estä tai lennonjohto toisin määrää. Tämä ohje julkaistiin ja tulee voimaan Ohje on lupahakemuksen täydennyksen liitteenä. Ilmailulaki antaa Finavialle vastuun ilmatilan turvallisuudesta ja toimivallan ilmatilan määrittelyyn. Finavia katsoo, että melunhallintaa koskevat ohjeet ja suunnitelmat on laadittava yhteistyössä valvontaviranomaisten kanssa. Dokumenttien virallinen hyväksyntä kuuluu kuitenkin Finavian toimivaltaan, eikä sitä voida määrätä ympäristönsuojelulain perusteella ympäristölupapäätöksessä ELY-keskuksen tai minkään muunkaan ympäristöviranomaisen toimivaltaan. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen pohjavesien osalta täydentämään lausuntoon Finavia toteaa, että se on huomioinut ympäristösuojelun ja lentoaseman ympäristöluvan määräykset maakaluston polttonesteiden ja liukkaudentorjunta-aineiden varastoinnissa. Nestemäisen liukkaudentorjunta-aineen varastosäiliö on sijoitettu valuma-altaaseen katoksen alle. Maakaluston polttoaineen jakeluasema on uudistettu vuonna 2003 KTM:n jakeluasemapäätöksen mukaiseksi. Pohjavesien laatua Utin lentoaseman ympäristössä on tarkkailtu vuonna 2003 laaditun ohjelman mukaisesti yhteistarkkailuna Utin jääkärirykmentin kanssa. Tarkkailusta on laadittu vuosittain raportti, joka on toimitettu Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle, Kouvolan kaupungin ympäristöpalveluille ja Kymenlaakson Vesi Oy:lle. Liukkaudentorjunnassa käytettävien kalium- ja natriumformiaatin vaikutuksia voidaan tarkkailla seuraamalla hapenkulutusarvoja sekä happi-, kalium- ja natriumpitoisuuksia. Nykyisen tarkkailuohjelman seurantaparametreista puuttuvat kalium- ja natriumpitoisuus ja Finavian näkemyksen mukaan tarkkailuohjelmaa tulee päivittää siltä osin.

96 96(152) Liukkaudentorjunta-aineiden käyttömäärät ovat olleet Utin lentoasemalla pieniä eikä formiaatin aiheuttamia pohjavesivaikutuksia ole havaittu. Tarkkailun perusteella pohjaveden laatu on ollut lentoaseman ympäristössä hyvä. Happipitoisuus on ollut hyvällä tasolla ja kemiallisen hapenkulutuksen arvot ovat olleet pieniä, kuten luvan tarkistamishakemuksessa on todettu. Myös urean aiheuttamat kohonneet typpipitoisuudet ovat laskeneet. Finavia toteaa, että liukkaudentorjunta-aineiden kulkeutuminen pohjaveteen on mahdollista, mutta Utin lentoasemalla nykyisillä aineilla (formiaatti) ja alhaisilla käyttömäärillä se ei näytä todennäköiseltä. Lentokoneiden jäänestossa ja -poistossa käytettävän propyleeniglykolin haittavaikutus on yleisesti hapenkulutus ja sen kautta happipitoisuuden lasku. Kuten edellä on todettu, Utin lentoasemalla pohjavesitarkkailussa pohjaveden happipitoisuus on ollut hyvällä tasolla ja hapenkulutusarvot alhaisia. Myöskään glykolin hajoamistuotteille ominaista hajua ei ole havaittu niillä kerroilla, kun hajua on havainnoitu pohjavesinäytteistä. Propyleeniglykolin hyvin vähäisten käyttömäärien ja tarkkailutulosten perusteella ei ole todennäköistä, että pohjavedessä olisi glykolia tai sen hajoamistuotteita eikä Finavia pidä ELY-keskuksen lausunnossaan edellyttämää kertaluonteisen selvityksen tekemistä perusteltuna. Kouvolan kaupunki on vuokrannut Finavialta Utin lentoasemalla kaksi maaalaa, joille on rakennettu Patria Aviation Oy:n helikoptereiden huoltohalli ja helikopteritekniikan opetustilat. Toiminta ei sisälly lentoaseman ympäristölupaan. Kouvolan kaupunki on vastannut rakennuslupien hankkimisesta ja siitä, että suunnitelmissa on otettu huomioon ympäristöviranomaisen vaatimukset. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistön hulevesijärjestelmästä. Finavian näkemys on, että ELY-keskuksen lausunnossa ( ) edellytetty verkoston tarkemittausten suoritus vuokra-alueilla on verkoston omistajan/vuokralaisen velvollisuus. Finavia toteaa, että pintavesien tarkkailuohjelmaa voidaan muuttaa ELYkeskuksen haluamalla tavalla. Finavia lisää öljyhiilivetyjen tarkkailun alkaen kevään 2017 näytteenottokierroksesta. Utin jääkärirykmentin paloharjoitteluun liittyen Finavia toteaa, että Finavia on mukana keväällä 2016 käynnistyneessä Suomen ympäristökeskuksen PFARA-hankkeessa1, jossa tavoitteena on lisätä ymmärrystä PFASyhdisteiden esiintymisestä ja käyttäytymisestä ympäristössä sekä tuottaa valtakunnallisesti sovellettavaa tietoa yhdisteiden kohdekohtaisiin ympäristötutkimuksiin ja riskinarviointiin. Hanke päättyy vuoden 2017 lopussa. Finavia pitää tärkeänä, että ELY-keskukset pidättäytyvät velvoittamasta toiminnanharjoittajia lentoasemien paloharjoitusalueiden tutkimuksiin ja kunnostuksiin kunnes PFARAhankkeen tulokset ja johtopäätökset ovat käytettävissä. Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan lausuntoon Finavia toteaa, että jo ympäristölupahakemus sisältää kattavat tiedot eri lentotoiminnan muodoista ja niiden ympäristövaikutuksista. Tietojen perus-

97 97(152) teella on hyvin havaittavissa, että erityisesti laskuvarjohyppytoiminnasta aiheutuvat äänitasot ovat desibeleinä vähäiset. Hakemuksen täydennys lisäksi vahvistaa asian. Mikään Utin lentoaseman lentotoiminta ei aiheuta ympäristön pilaantumista tai kohtuutonta rasitusta. Finavia toteaa, että Suomessa ei ilma-alusten meluselvityksissä sovelleta kapeakaistaisuuskorjauksia. Lausunnon mukaan kaupungin ympäristöpalveluihin on tullut lukuisia yhteydenottoja lentomelusta kauempaa kentästä Haukkajärven rannalta, mutta ei meluselvityksen mukaiselta Lden >55 db alueelta. Tämä kuvaa hyvin sitä, että yhteydenotot eivät ole aiheutuneet lentomelusta, jota desibelein ilmaistun äänitason vuoksi voitaisiin pitää merkittävänä. Tämän vuoksi millään teknisillä desibelitarkasteluilla ei voida myöskään selittää yhteydenottojen määrää eivätkä mitkään lisätutkimukset voi selittää toiminnan todellisia meluvaikutuksia. Lausunnon mukaan aamusta iltaan jatkuva (laskuvarjohyppy) lentotoiminta voi vaikuttaa käytännössä kohottaen alueen nykyistä taustamelutasoa useita desibelejä. Finavia kiistää väitteen. Nousulentoa tekevä ilma-alus liikkuu lentoaseman (lennonjohdon) lähialueella laajalla alueella. Ilmaaluksen melu ei ole havaittavissa lentoasemalla tai sen länsipuolella, kun nouseva kone lentää idässä tai etelässä lähellä lähialueen rajaa. Aamusta iltaan jatkuvaa tauotonta ääntä ei ole havaittavissa yhdessä paikassa. Utin lentoasema on toiminut nykyisellä paikalla vuodesta 1918 lähtien. Lentoasema on merkittävä osa kansallista puolustus- ja liikenneinfrastruktuuria. Utti on aikaisimmin ollut myös hävittäjätukikohta. Nykyinen tyypillisen lentotoiminnan aiheuttama melu on murto-osa aiemman toiminnan melusta. Kouvolan kaupungin tekninen lautakunnan kaavoitusviranomaisena antamaan lausuntoon Finavia vastaa ja pitää hyvänä Kouvolan kaavoittajan tavoitetta välttää Utin lentoasemaa ympäröivässä maankäytössä lentoaseman toimintaa haittaavia ratkaisuja. On tärkeää havaita, että teknisen lautakunnan mielestä Utin lentokentän käytössä eri aikoina tapahtuvat määrälliset ja laadulliset muutokset ovat maankäytöllisesti asiaa tarkasteltuna normaalia alueen käytöstä johtuvaa vaihtelua. Finavia katsoo, että ympäristölupahakemus ja sen täydennys sisältävät kattavat tiedot eri lentotoiminnan muodoista ja niiden ympäristövaikutuksista. Tietojen perusteella on hyvin todettavissa, että erityisesti laskuvarjohyppytoiminnasta aiheutuvat äänitasot ovat desibeleinä vähäiset. Kouvolan kaupunginhallituksen ( ) lausuntoon Finavia toteaa Kouvolan kaupunginhallituksen ymmärtävän oikein, että laskuvarjohyppylentojen merkitys kokonaismeluun on vähäinen. Kaupunginhallituksen tavoin Finavia katsoo, että myöskään sotilasilmailussa ei ole tapahtunut muutosta, joka vuoksi ympäristölupaa tulisi tarkistaa.

98 98(152) Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin lausuntoon Finavia vastaa ja on samaa mieltä Trafin kanssa ilmoittautumispisteen ORAVA poistamisen vaikutuksista. On myös Finavian käsitys, että lennonjohtopalvelujen rajoittuminen virka-aikaan ei vaikuta melutilanteeseen. Kaikki toimijat ovat velvollisia noudattamaan Finavian laatimaa laskuvarjohyppytoiminnan ohjetta ja melunhallintasuunnitelmaa myös lähilennonjohdon ollessa suljettu. Kouvolan Vesi Oy lausuntoon Finavia toteaa, että se voi hyvin toimittaa lausunnon antajalle suunnitelmat pohjaveden suojelemiseksi tehtävistä rakenteista mahdollisten Finavian omien rakennushankkeiden osalta. Suunniteltuja hankkeita ei toistaiseksi ole. Finavia ei vastaa alueen muiden toiminnanharjoittajien rakennussuunnitelmista tai tietojen välittämisestä. Kymenlaakson Vesi Oy:n lausuntoon Finavia toteaa, että Kuivalan tekopohjavesilaitoksen vedenottamon suoja-alue ulottuu osin Finavian kiinteistölle Utin lentoaseman alueella. Finavia on tietoinen suoja-alueella vallitsevista suoja-aluemääräyksistä ja ottaa ne huomioon toiminnassaan. Finavia tarkkailee säännöllisesti toimintansa vaikutuksia pohjaveden laatuun. Vesitarkkailun raportti on toimitettu lausunnon antajalle vuosittain. EE toteaa muistutuksessaan, että Utin lentoasematoiminta saa hänen mielestään jatkua nykymuotoisena. Finavia pitää tärkeänä huomata, että vaikka vapaa-ajan asukkaiden muistutukset vaikuttavat merkittävin osin olevan johdateltuja, on muistutuksissa myös nykyistä toimintaa tukevia mielipiteitä. GG ja FF:n muistutukseen Finavia toteaa, että laskuvarjohyppytoiminta ei Finavian ohjeiden mukaan toteutettuna aiheuta ympäristön pilaantumista tai kohtuutonta rasitusta muistuttajan kiinteistöllä. Nousulennot ohjataan kiitotien etelä- ja itäpuolelle, eikä koneen aiheuttama ääni normaaliolosuhteissa ole nousulennon aikana havaittavissa muistuttajan kiinteistön etäisyydellä koneen sijaitessa lähellä (lennonjohdon) lähialueen etelä- tai itärajaa. HH:n sekä kahdeksan muun allekirjoittajan muistutukseen Finavia toteaa, että muistutuksessa esitetty vaatimus äänitasoja koskevista ympäristöluvan määräyksistä perustuu väärinkäsitykselle. Vaatimuksen toteuttaminen tarkoittaisi siviili-ilmailun osin nykyiseen verrattuna rajoituksetonta laskuvarjohyppylentotoimintaa muistuttajien kiinteistöjen läheisyydessä. Laskuvarjohyppykoneen äänitaso maassa on niin pieni, että muistutuksessa viitatut ohjearvot eivät ylittyisi, vaikka hyppylennot ohjattaisiin nykyisestä poiketen Haukkajärven päälle. Tätä ei Finavian käsityksen mukaan ole muistutuksen vaatimuksella tarkoitettu. Laskuvarjohyppytoiminnan melunhallinnan Haukkajärven alueella tulee perustua Finavian ko. toimintaa varten laatiman melunhallintasuunnitelman tarkkaan noudattamiseen, hyppyoperaattorin suorittamaan toimintansa raportoimiseen sekä kohtuullisiin päivittäisiä toiminta-aikoja koskeviin rajoituksiin. Muistutuksessa vaaditut toiminta-ajat eivät ole kohtuullisia. Laaditut meluselvitykset on tehty riittävillä lähtötiedoilla ja tarkoitukseen sopivilla menetelmillä ja ne kuvaavat riittävällä tarkkuudella ja kattavuudella lento-

99 99(152) toiminnan eri muotojen aiheuttamaa melua. Muistutus koskee Utin lentoaseman toimintaa ja sen ympäristölupaa, eikä muiden toimintojen ympäristövaikutuksia tule käsitellä tässä asiassa. Finavia katsoo muistuttajan tavoin, että pohjavesien suojelu on tärkeä seikka Utin lentoaseman pitämisessä. Hallintovahdit ry:n muistutukseen Finavia toteaa, että muistutuksessa esitetyt vaatimukset lentojen määriä koskevista määräyksistä sisältävät ristiriitaisuuksia ja väärinkäsityksiä. Muistutuksessa viitatussa meluselvityksessä on arvioitu sekä sotilas- ja siviili-ilmailun melun leviämistä myös nykyistä suuremmalla operaatiomäärällä. Finavia huomauttaa, että yhdenkään lentoaseman ympäristölupa ei sisällä määräyksiä eri lentotoimintamuotojen operaatiomääristä. Jatkuvatoiminen melumittaus Utin lentoasemalla on lento-operaatioiden vähäisen määrän ja niiden melun vuoksi tarpeeton. Utissa ei myöskään ole mahdollista toteuttaa Helsinki-Vantaan lentoasemalla toimivan järjestelmän kaltaista järjestelmää, joka voisi kytkeä lentotapahtumien melun mittaushavaintoihin, sillä alueella ei ole riittävän lähelle maanpintaa ulottuvaa SSRtutkapeittoa (toisiotutka). Finavia on riittävästi perillä Utin lentoasemalla tapahtuvasta toiminnasta. Ympäristölupahakemuksessa on liitteenä Utin lentoaseman ympäristövuosiraportti Vuoden 2015 raportti on hakemuksen täydennyksen liitteenä. KK:n muistutukseen Finavia katsoo, että Utin lentoaseman lentotoiminta ei Finavian ohjeiden mukaan toteutettuna aiheuta ympäristön pilaantumista tai kohtuutonta rasitusta muistuttajan kiinteistöllä. AA:n muistutukseen Finavia toteaa, että Puolustusvoimien Tyrrin ampumaradan meluasia ei kuulu käsillä olevaan Utin lentoaseman ympäristölupa-asiaan. Finavia katsoo, että laskuvarjohyppytoiminta ei Finavian ohjeiden mukaan toteutettuna aiheuta ympäristön pilaantumista tai kohtuutonta rasitusta muistuttajan kiinteistöllä. Nousulennot ohjataan kiitotien etelä- ja itäpuolelle, eikä koneen aiheuttama ääni normaaliolosuhteissa ole nousulennon aikana havaittavissa muistuttajan kiinteistön etäisyydellä koneen sijaitessa lähellä (lennonjohdon) lähialueen etelä- tai itärajaa. MM:n muistutukseen Finavia toteaa, että sotilasilmailun vaikutuksista vastineen antaa halutessaan Puolustusvoimat. Hyppylentoja koskeva ohjaus on laadittu juuri muistuttajan esittämällä tavalla. Nousulento on ohjattu lentoaseman etelä- ja itäpuolelle. Hyppylinja, jolloin hyppääjät pudotetaan, on lennettävä kiitotien suuntaisesti ja se usein on tuulen vuoksi tehtävä selvästi kiitotien pohjoispuolella. Tällöin kone on lähimmillään Haukkajärveä, lukuun ottamatta niitä laskulentoja, jotka hyppylinjan päätteeksi hyppykorkeudelta laskeutuen lennetään kiitotien pohjoispuolitse kiitotielle 25. Näiden lentojen aiempaa tarkemmasta ohjaamisesta on tietoja lupahakemuksen täydennyksessä ( ).

100 100(152) Muistuttajan tavoin Finavia katsoo, että rajoituksetonta hyppylentotoimintaa öisin ei ole tarpeellista tehdä. Finavia kuitenkin pitää hyppytoiminnan kannalta tärkeänä, että 10 päivänä vuodessa toimintaa voidaan harjoittaa lupahakemuksessa esitetyllä tavalla. Finavia ei pidä uskottavana väitettä, että hyppytoiminnassa käytettävillä lentokoneilla olisi lennetty tarkoituksena terrorisoida juuri muistutuksen antaneiden henkilöiden kiinteistöjä. Väite on mahdollisesti yksi esimerkki siitä erosta, jota paikallisesti on ilmennyt lentotoimintaa koskien mielipiteiden ja objektiivisen todellisuuden välillä. II:n ja JJ:n Finavia viittaa muistutuksessa vaadittujen äänitasomääräysten osin HH:n muistutuksen vastineeseensa. Sisämelutasoja koskevat asiat eivät kuulu käsiteltäväksi ympäristönsuojelulain mukaisessa harkinnassa. Muistutus koskee Utin lentoaseman toimintaa ja sen ympäristölupaa, eikä muiden toimintojen ympäristövaikutuksia tule käsitellä tässä asiassa. Hyppylentotoiminnan melunhallinnan keinojen ja toiminnan aikarajoitusten osin Finavia viittaa HH:n muistutuksen vastineessa toteamaansa. Finavia katsoo muistuttajan tavoin, että pohjavesien suojelu on tärkeä seikka Utin lentoaseman pitämisessä. Muistutuksessa esitetään useita väärinkäsityksiä Utin lentotoimintaa koskevasta meluselvityksestä (ilmeisesti selvitys ). Finavia kommentoi näistä vain eräitä. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 6 :n mukaisesti Finavia on selvillä lentoasemien toiminnasta ja sen aiheuttamista ympäristövaikutuksista. Selvityksessä on käytetty Puolustusvoimien ja Finavian laajassa mittaushankkeessa vuonna 2008 tuotettuja melutietoja NH90 helikopterille, sillä laskentaohjelmiston oma tietokanta ei niitä sisällä. Yleisimmän hyppykoneen potkurinvaihdon vaikutus lentoonlähdön meluun on arvioitu luotettavasti kesäkuussa 2015 tehdyissä mittauksissa. Meluselvityksen liitekartat 4 ja 5 kuvaavat luotettavasti sen, että hyppylentotoiminnassa noudatetaan Finavian asiassa laatimaa ohjetta ja melunhallintasuunnitelmaa. Liitekartasta 5 on esimerkiksi arvioitavissa, että yli 600 laskulennosta vain osa on tehty kiitotien Haukkajärven kautta (kiitotien pohjoispuolitse). Asukasmäärälaskennan lisäksi selvityksessä on laskettu melualueen asuinrakennusten ja lomarakennusten määrät. LL:n muistutukseen Finavia toteaa, että ilmailulain mukaan lentäminen lentosääntöjä noudattaen on sallittu valvomattomassa ilmatilassa. Näkölentosääntöjen mukaista (VFR) lentämistä ei muistuttajan listaamien järvien yläpuolella ole aiheellista kieltää. Lintujen ei ole todettu häiriintyvän

101 101(152) ilma-aluksista. Tämä on todettu mm. Helsingin Vanhankaupunginlahdella tehdyissä selvityksissä. Vanhankaupunginlahden lintuvesi kuuluu Naturaohjelmaan, ja sen ylitse kulkee Suomen vilkkaimman yleisilmailukentän (Helsinki-Malmi) yleisimmät lentoreitit. Finavia toteaa, että laskuvarjohyppytoiminta ei Finavian ohjeiden mukaan toteutettuna aiheuta ympäristön pilaantumista tai kohtuutonta rasitusta muistuttajan kiinteistöllä. Nousulennot ohjataan kiitotien etelä- ja itäpuolelle, eikä koneen aiheuttama ääni normaaliolosuhteissa ole nousulennon aikana havaittavissa muistuttajan kiinteistön etäisyydellä koneen sijaitessa lähellä (lennonjohdon) lähialueen etelä- tai itäreunaa. Vaatimukset hyppylentotoiminnan määrän rajoittamisesta ovat aiheettomia. NN:n muistutukseen Finavia toteaa, että laskuvarjohyppytoiminta ei Finavian ohjeiden mukaan toteutettuna aiheuta ympäristön pilaantumista tai kohtuutonta rasitusta muistuttajan kiinteistöllä. Nousulennot ohjataan kiitotien etelä- ja itäpuolelle, eikä koneen aiheuttama ääni normaaliolosuhteissa ole nousulennon aikana havaittavissa muistuttajan kiinteistön etäisyydellä koneen sijaitessa lähellä (lennonjohdon) lähialueen etelä- tai itäreunaa. Finavia katsoo muistuttajan tavoin, että laskuvarjohyppytoimintaa ei tule harjoittaa rajoituksetta klo välisenä aikana. Lupahakemuksessa esitetyn mukaiset poikkeukset toiminta-aikoihin tulee kuitenkin hyväksyä toimintaan liittyvien kilpailu- ja muiden tapahtumien mahdollistamiseksi. Finavian ehdotus laskuvarjohyppyjen melunhallintaa koskevista lupamääräyksistä Tässä vastineessa sekä hakemuksen täydennyksessä esitetyn perusteella Finavia pitää tärkeänä, että laskuvarjohyppytoiminnan melunhallinnasta määrätään lupapäätöksessä vain toiminnallisia ohjeita ja raportointia sekä toiminnan kellonaikoja koskevia rajoituksia koskien. Muistutuksissa vaaditut äänitasoja koskevat määräykset perustuvat väärinkäsityksiin hyppylentojen aiheuttamista äänitasoista ja äänitasoja koskevien yleisten ohjearvojen määrittelystä. Muistuttajien vaatimat määräykset käytännössä mahdollistaisivat hyppytoiminnan ohjaamisen juuri muistuttajien kiinteistöjen läheisyyteen ilman, että mitään ohjearvoja ylitettäisiin. Lupaviranomaisen tulee päätösharkinnassaan tunnistaa nämä seikat. Finavia toteaa, että se on päivittänyt hyppytoimintaa koskevaa ohjetta (täydennyksen liitteenä) siten, että hyppylentojen lasku tai lennonjohto ei muuta määrää. Tämä poistaa hyppykoneiden reitit Haukkajärven alueelta lukuun ottamatta hyppylinjojen lentämistä kiitotien suuntaisesti tuulen edellyttämällä etäisyydellä kiitotien pohjoispuolella. Hyppylinja voi tällöin sivuta Haukkajärven eteläreunaa. Äänitaso on kuitenkin pieni, sillä koneen korkeus on suuri, tyypillisesti 2-4 kilometriä. Toinen poikkeustilanne voi olla esimerkiksi se, että pidemmän horisontaalisen liitomatkan vaativia liitopukuhyppääjiä pudotetaan tuulen edellyttämällä tavalla kiitotien luoteispuolelta. Pudotuskorkeus on tällöin suuri ja äänitaso pieni.

102 102(152) Finavia toteaa, että sillä on ilmailulain ja lennonvarmistusta koskevan Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin antaman toimiluvan sekä valtioneuvoston ilmaliikennepalvelujen antajaksi suorittaman nimeämisen perusteella toimivalta päättää lennonvarmistuksesta ja ilmatilasta. Lentotoimintaa koskevat määräykset ja ohjeet määrää Finavia. Finavia toteaa, että se on tehnyt Skydive Finland ry:n kanssa kirjallisen sopimuksen siitä, että yhdistys julkaisee omaa toimintaansa palvelevien laskuvarjohyppylentojen reitit perustuen koneissa olevien erillisten GPSlaitteiden taltioimiin tietoihin. Raportointi koskee myös yhdistyksen lukuun lentävät vierailevat koneet. Reittien julkaisu yhdistyksen nettisivuilla alkaa Finavian ja yhdistyksen välinen sopimus on lupahakemuksen täydennyksen ( ) liitteenä. Finavia esittää siviililaskuhyppylentojen melunhallintaa koskeviksi määräyksiksi lupahakemuksen kappaleessa 6 esitettyjä määräyksiä. Finavia esittää, että lupapäätöksen kertoelmaosassa kuvataan Finavian ja Skydive Finland ry:n välinen lentoreittien raportointia koskeva sopimus. Lentojen raportointia koskeva lupamääräys on tällöin tarpeeton Finavia Oyj:n hakemuksen täydentäminen vastineen yhteydessä Finavia on esittänyt vastineen yhteydessä hakemuksen täydennyksen, jossa on seuraavat liitteet: 1. Melumittausten analyysi ja melumittausdatan yhdistäminen Skydive Finland ry:n taltioimiin lentoreitteihin 2. Finavian ja Skydive Finland ry:n välinen sopimus yhdistyksen lukuun tehtävien laskuvarjohyppylentojen tarkkailusta ja raportoinnista 3. Laskuvarjohyppytoiminta Utin lentoasemalla 4. HPP Oy:n laatima muistio ympäristölainsäädännön mukaisesta kompensaatiosta 5. Skydive Fınland ry:n vuosisuunnitelmat 2015 ja Utin lentoaseman ympäristövuosiraportti 2015 Laskuvarjohyppytoiminnan melu ja esitys melunhallinnaksi Laskuvarjohyppykoneen melun arviointi Finavia on tehnyt Utissa hyppylentojen melumittauksia useina päivinä vuosina 2015 ja Lentojen aiheuttamaa melua ei voida mitata kiitoteiden päiden välitöntä läheisyyttä lukuun ottamatta valvomattomilla laitteilla, sillä äänitasot ovat niin pieniä, että mittauksista on mahdoton erotella hyppykoneen aiheuttama äänitaso muun lentotoiminnan, autoliikenteen tai luonnon ja ihmisen aiheuttamista äänistä. Finavia toteaa, että siliä on Helsinki-Vantaan lentoaseman yhteydessä Suomen ainoa jatkuvatoiminen yhdyskuntamelun mittausjärjestelmä, joka

103 103(152) sisältää yhdeksän melunmittausasemaa. Se on suunniteltu mittaamaan tyypillisten suihkumatkustajakoneiden aiheuttamaa melua. Kaukaisimmat mittausasemat sijaitsevat km päässä lähimmän kiitotien päästä. Ilma-alusten tyypillinen suurin korkeus näillä etäisyyksillä on lähestyvillä ilma-aluksilla m ( jalkaa) ja lähtevillä aluksilla m ( jalkaa). Toisiotutkan tietoihin kytkettyjen melumittausasemien kynnystaso on mittauspaikan taustamelutasosta riippuen tyypillisesti db, toisin sanoen mittausasemat alkavat rekisteröidä äänitasoa mahdollisesti lentokoneen aiheuttamaksi vasta sen ylitettyä tämän tason. Utin tapauksessa on täydennyspyynnössä edellytetty melua mitattavan yksimoottorisesta pienestä potkurikoneesta, joka lentää tyypillisen hyppylennon aikana puolet lennon kestosta korkeammalla kuin ne suuret ilma-alukset, joita Helsinki-Vantaalla tarkkaillaan. Maassa havaittavien äänitasojen voidaan siksi ymmärtää olevan varsin pieniä. Vertailu kuvaa sitä, kuinka pienten äänitasojen selvittämisestä Utissa on kysymys ja kuinka teknisesti hankalaa edellytetty melumittaus käytännössä on. Finavian mittausten tulokset on esitetty täydennyksen liitteessä 1. Liitteessä 1 kuva C1-3 (3 sivua) on lisäksi esitetty ympäristöhallinnon meluasiantuntija OO:n tekemien mittausten tuloksia. OO on erikseen laatinut mittauksistaan raportin aluehallintovirastolle. Mittausten aikasarjakuvat on sisällytetty osaksi Finavian täydennystä OO:n omasta ehdotuksesta. Kaikki mittaukset on esitetty yhteneväisellä esitystavalla, mutta Finavia on kirjoittanut liitteissä johtopäätöksiä vain omista mittauksistaan. Tulosten perusteella voidaan havaita, että Haukkajärven kaakkoisreunalla (lentoasemaa lähin osa järveä) tyypillisten hyppylentojen (voi sisältää useita lentoja mittauspisteen tienoon ylitse) koko lennon ajan äänitaso oli LAeq db sisältäen kaiken muun toiminnan (mm. ammunnat) ja luonnon aiheuttamat äänitasot. Tämä tarkoittaa sitä, että havainnoidun kaltaista lentotoimintaa voitaisiin samalla frekvenssillä harjoittaa koko klo välisen ajan ilman, että LAeq (7-22) 45 db ylittyisi, vaikka äänitasossa otettaisiin huomioon kaikki ns. taustamelukin. On selvää, että hyppylentojen aiheuttamat melutasot Haukkajärven luoteisrannalla (lentoasemaa kauimpana oleva osa järveä) ovat suuresti tätä vähäisemmät. Mittausten tuloksia voidaan tarkastella myös vain niiden ajanjaksojen osin, joiden aikana kone on ollut havaitusti lähellä mittauspistettä ja aiheuttanut taustasta kohoavan äänitason. Liitteen 1 B1-5 tuloksista voidaan havaita, että mittauspisteessään mittaaja saattoi havaita tarkkaillusta taustaäänitasosta kohoavaa hyppykoneen ääntä noin 4 10 minuutin ajan koko lennon aikana (lentojen tyypillinen kesto minuuttia). Näiden jaksojen, jolloin ääni oli selvästi havaittavissa, LAeq-taso oli db, joista osan aikaa tapahtui myös ammuntaa, joka siten sisältyy kyseisiin melutasoihin. Tämä tarkoittaa sitä, että ylilentojen aikana havaittu lentokoneiden ääni voisi vallita koko päivän tauotta klo välisen ajan ilman, että äänitaso LAeq (07 22) 55 db voisi ylittyä. Vastaavasti ylilentojen aikana (siis korkeintaan muutamien minuuttien aikana) havaittu äänitaso voisi mittauksesta riippuen vallita tauotta kolmesta ja puolesta tunnista (03:35:54) aina

104 104(152) yhteentoista ja puoleen tuntiin (11:22:43) saakka ilman, että äänitaso LAeq (07 22) 45 db ylittyisi. Esitys laskuvarjohyppytoiminnan melun aiheuttaman häiriön selvittämiseksi ja kuvaamiseksi Edellä olevassa kohdassa esitettyjen tietojen pohjalta Finavia katsoo laskuvarjohyppytoiminnan melun aiheuttaman häiriön teknisessä mielessä olevan selvitetty tarpeellisessa määrin. Finavia viittaa laatimaansa vastineeseen Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta antaman lausunnon johdosta: "Lausunnon mukaan kaupungin ympäristöpalveluihin on tullut lukuisia yhteydenottoja lentomelusta kauempaa kentästä Haukkajärven rannalta, mutta ei meluselvityksen mukaiselta Lden> 55 db alueelta. Tämä kuvaa hyvin sitä, että yhteydenotot eivät ole aiheutuneet lentomelusta, jota desibelein ilmaistun äänitason vuoksi voitaisiin pitää merkittävänä. Tämän vuoksi millään teknisillä desibelitarkasteluilla ei voida myöskään selittää yhteydenottojen määrää eivätkä mitkään lisätutkimukset voi selittää toiminnan "todellisia meluvaikutuksia". Finavia viittaa lisäksi esittämäänsä vastineen kappaleisiin "Yleistä Utin lentoaseman ympäristölupahakemusta koskevista muistutuksista" sekä "Yleistä kohtuuttomasta rasituksesta". Päivitetty melunhallintasuunnitelma ja toteutuneiden laskuvarjohyppylentojen raportointi Melunhallintasuunnitelman osin asia on selvitetty täydennyksen kohdassa 4. Täydennyksen liitteenä 2 on Finavian ja Skydive Finland ry:n välillä allekirjoitettu sopimus siitä, millä tavoin yhdistys tarkkailee ja raportoi hyppylentojen reittejä alkaen. Finavia pitää menettelyä hyvin riittävänä Utin lentotoiminnan tapauksessa. Finavia toteaa, että yhdistyksen oman hyppykoneen reaaliaikainen lentoreitti on ajoittain seurattavissa käyttäen maksutonta reittien seurantasivustoa FIightradar24.com. Finavian käsityksen mukaan ko. sivulla kone on kuitenkin havaittavissa vain sen lentäessä korkealla. Hyppylentojen ohjaaminen pois Etelä-Valkealan rantayleiskaava-alueelta ja kompensaatioasia Täydennyksen liitteessä 1 on esitetty eräiden hyppylentojen GPS-taltioinnit karttapohjalla. Finavia katsoo. että hyppylennon nousulentovaihe lennetään pääsääntöisesti Finavian määräämän hyppyohjeen mukaisesti siten, että nousu tapahtuu lentoaseman etelä- ja itäpuolella olevalla nousualueella. Finavia toteaa, että kaikissa tuulitilanteissa hyppytoimintaa ei ole mahdollista suorittaa siten, että pudotuslirıjaa lentävä hyppykone ei sivuaisi ranta-

105 105(152) kaava-alueen eteläreunaa. Joissakin tuulitilanteissa hyppylinja voidaan kyllä lentää lähellä kiitotien keskilinjaa (esimerkiksi liite 1, kuva B6). Hyppytoiminta tulisi pitää kiitotien pohjoispuolella, jossa hyppyjen kohdealue myös sijaitsee. Kiitotien eteläpuolella toimii Utin Jääkärirykmentti ja siellä on rykmentin lentotoiminnan keskus. Finavia on päivittänyt ohjetta "Laskuvarjohyppytoiminta Utin lentoasemalla". Ohje. tulee voimaan seuraavana ilmailumääräysten voimaantulopäivänä, joka on Ohje on liitteenä 3. Ohjetta on päivitetty kohdassa 4.2 sekä 6.4 siten, että hyppylentojen laskun tulee ensisijaisesti tapahtua kiitotien eteläpuoleista kierrosta käyttäen. Ensisijaisuus tarkoittaa sitä, että toimintatavasta voidaan poiketa vain, mikäli liikennetilanne, olosuhteet tai lennonjohdon antama selvitys muuta edellyttää. Tämän ohjeen mukaisesti tehdyt lennot eivät lennä Haukkajärven varsinaisen vesialueen yläpuolella. Hyppylinjan sijaitessa selkeästi kiitotietä pohjoisempana saattaa kaarto etelään sivuta Haukkajärven eteläosaa. Finavia pitää tätä ohjeen tarkennusta riittävänä toimenpiteenä lentojen ohjaamisessa rantayleiskaava-alueen sijainnin kannalta. Finavia toteaa mittaustuloksia esittelevän liitteen 1 lentoreittien joukossa olevan sellaisia paluulentoja kiitotien pohjoispuolitse, joita Finavian syyskuussa 2016 päivittämän hyppyohjeen mukaan ei enää jatkossa tapahdu lukuun ottamatta ohjeessa listattuja tilanteita. Kaksi liitteessä esitettyä lentoreittiä vuodelta 2015 sisältävät nykyisen ohjeen vastaisesti myös nousulentoa kiitotien luoteis- ja pohjoispuolella. Finavia toteaa, että ympäristönsuojelulain mukaisissa ympäristölupaprosesseissa ei käsitellä muita kuin vesistön pilaantumiseen liittyviä korvausasioita. Tästä syystä Finavia ei voi tehdä asiassa pyydettyä esitystä. Täydennyksen liitteenä 4 on HPP Asianajotoimisto Oy:n asiaa koskeva muistio. Yhteydenottojen vastaanotto, dokumentointi ja raportointi Finavia ottaa vastaan siviili-ilmailun ympäristövaikutuksia koskevia tiedusteluja ja palautteita yhtiön kotisivun alalaidasta aukeavan palautelomakkeen kautta. Palautejärjestelmä on parhaillaan uusittavana, suora osoite voi sen vuoksi jatkossa muuttua. Lisäksi palautteisiin vastataan puhelinnumerossa Palautteiden määrät voidaan raportoida järjestelmästä ja tämä on jo vakiintunut käytäntö. Maantieteellisesti palautteet voidaan määritellä joko palautteen antajan ilmoittaman osoitteen tai postinumeron perusteella. Täydennyksen liitteenä 6 on Utin lentoaseman ympäristövuosiraportti 2015.

106 106(152) Laskuvarjohyppylentojen tarkkailu ja raportointi Täydennyksen liitteenä 2 on päivätty kymmenvuotinen Finavian ja Skydive Finland ry:n välinen sopimus, jossa on määritelty mm. Utissa hyppylentoja lentävien ilma-alusten sijaintia ja korkeutta rekisteröivien taltiointilaitteistojen taso (esim. GPS-loggeri), lentoreittien ja korkeuden julkaisuajat ja -tavat. Sopimuksen mukaan yhdistys julkaisee kunkin toimintapäivän lentojen reitti- ja korkeustiedot internetisssä viimeistään seuraavana kalenteripäivänä klo 16 mennessä. Julkaisu alkaa sopimuksen mukaan ja tiedot on oltava saatavilla julkaisuosoitteen kautta vähintään julkaisuajankohtaa seuraavan kalenterivuoden loppuun. Internetosoite, jossa tiedot julkaistaan sekä ohjeet tietojen tarkasteluun, on osoitettu yhdistyksen kotisivulla Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunnan vastine aloitteesta Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta esittää vastineessaan , että sen näkemyksen mukaan Hallintovahdit ry:n vireillepano tulee ensisijaisesti jättää tutkimatta ja toissijaisesti hylätä perusteettomana. Perusteluna asian tutkimatta jättämiselle Puolustusvoimat esittää, että ympäristönsuojelulain (527/2014) 186 :n mukaan, jollei säännöksen mukainen asia ole tullut vireille valvontaviranomaisen aloitteesta, asian voi panna kirjallisesti vireille mm. rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät. Hallintovahdit ry on Utin lentoaseman ympäristöluvan tarkistamishakemuksen käsittelyn yhteydessä toimittanut ( ) aluehallintovirastolle yhdistyksen säännöt. Yhdistyksen sääntöjen mukaan yhdistyksen tarkoituksena on edistää kansalaisyhteiskunnan toimivuutta viranomaisten hyvää hallintoa sekä tukea kansalaisten osallistumismahdollisuuksia siten kuin lait ja asetukset antavat mahdollisuuden. Yhdistyksen tarkoituksena on myös ympäristönsuojelu, luonnonsuojelu, vesien suojelu, terveydensuojelu sekä rakennus- ja kulttuuriperinnön vaaliminen. Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunnan näkemyksen mukaan yhdistystä ei voida pitää ympäristönsuojelulaissa tarkoitettuna, valittamaan oikeutettuna tahona. Yhdistys ei ole asianosainen asiassa, sillä asia ei koske yhdistyksen oikeutta tai etua. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki ja yhdistyksen säännöissä yhdistyksen toimialueeksi on ilmoitettu koko Suomi. Yhdistys ei kuitenkaan ole valtakunnallinen luonnon- ja ympäristönsuojelun alueella toimiva yhdistys, joilla tietyissä tapauksissa voitaisiin katsoa olevan vireillepano-oikeus koko valtakunnassa. Vireillepanoasiakirjasta ei myöskään ilmene, että yhdistyksellä olisi minkäänlaista liittymäpintaa Utin alueeseen tai että ympäristövaikutukset ilmenisivät sen tosiasiallisella toimialueella. Vaikka yhdistyksen tarkoituksena onkin mm. ympäristönsuojelu, ei yhdistyksellä voida katsoa olevan sellaista yleistä vireillepano-oikeutta, että yhdistys olisi oikeutettu tekemään vireillepanon Utin lentoaseman toimintaa koskevassa ympäristölupa-asiassa. Tässä yhteydessä Puolustusvoimien

107 107(152) logistiikkalaitoksen esikunta viittaa lisäksi Vaasan hallinto-oikeuden antamaan päätökseen Nro 14/0340/2, jossa Hallintovahdit ry haki muutosta Kaakkois-Suomen elinkeino-liikenne- ja ympäristökeskuksen antamaan päätökseen Utin lentoaseman toimintaa koskevassa hallintopakkoasiasta. Vaasan hallinto-oikeus katsoi, ettei yhdistyksellä ollut valitusoikeutta asiassa ja jätti yhdistyksen valituksen tutkimatta. Perusteluna asian hylkäämiselle Puolustusvoimat esittää, että Utin lentoaseman toiminnalla on Itä-Suomen ympäristölupaviraston myöntämä ympäristölupa (Nro 129/05/1), jonka eräitä lupamääräyksiä on täydennetty Etelä-Suomen aluehallintoviraston antamalla päätöksellä (Nro 30/2010/1). Ympäristöluvassa on annettu erikseen lupamääräykset Ilmailulaitoksen (nyk. Finavia Oyj) ja puolustusvoimien toiminnalle. Puolustusvoimat vastaa siis Utin sotilasilmailua koskevasta toiminnasta ja Finavia Oyj siviili-ilmailusta. Edellä mainittujen päätösten kertoelmaosissa on esitetty arviot sotilasilmailun vuosittaisista liikennemääristä Utin lentoasemalla. Utin lentoaseman liikennetilastoista (Finavia Oyj) poimittujen tietojen mukaan vuosina sotilasilma-alusten lento-operaatiomäärät ovat vaihdelleet vuosittaisen lento-operaation välillä. Suurin osa sotilasilma-alusten lennoista alkaa ja päättyy Utin lentoasemalle. Yksi lento tuottaa siis keskimäärin noin 2 lento-operaatiota, lentoonlähdön ja laskeutumisen. Vuosittain sotilasilma-alusten lentoja on ollut Utin lentoasemalla siis noin kappaletta, joka on huomattavasti vähemmän kuin mitä ympäristölupapäätöksissä on mainittu. Lentoaseman sotilasilmailun liikenteen määrää ja siitä johtuvia meluvaikutuksia tulee tarkastella vuositasolla. Puolustusvoimien lakisääteisestä tehtävästä johtuen sotilasilmailun päivittäiset lento-operaatiot ovat määrältään ja laadultaan hyvin vaihtelevia. Lentoaseman ympäristöluvassa ilmoitetut lentoliikenteen vuosikeskiarvoon perustuvat keskimääräiset vuorokauden liikennemäärät eivät siis ole päiväkohtaisesti tarkasteltavia enimmäismääriä niin kuin vireillepanoon liittyen on asia ilmeisesti käsitetty. Lisäksi vastineessa todetaan, että Utin lentoaseman ympäristöluvan tarkistamista koskeva hakemus on parhaillaan vireillä Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. Ympäristöluvan tarkistamisen yhteydessä ympäristölupa päivitetään vastaamaan mahdollisesti muuttunutta toimintaa ja lupaviranomainen harkitsee tarvittavat lupamääräykset ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Asiassa ei siten ole perusteita laittaa asiaa vireille, sillä ympäristöluvan tarkistaminen on jo parhaillaan vireillä Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunnan vastine annetuista lausunnoista ja muistutuksista Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen esikunnan (PVLOGLE) vastineessa käsitellään lausuntoja, muistutuksia ja mielipiteitä vain sotilasilmailua tai

108 108(152) muuta Puolustusvoimien toimintaa koskevin osin. Vastineen laatimisessa on huomioitu Utin Jääkärirykmentin asiassa antama lausunto. Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen esikunta vastaa annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin seuraavasti: Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausuntoihin ja Puolustusvoimat vastaa, että se yhtyy ELY-keskuksen näkemykseen tehdyistä meluselvityksistä ja ympäristöluvan tarkistamistarpeesta. Puolustusvoimat ei näe estettä esitetyn kaltaiselle kertaluontoiselle pohjaveden laadun selvittämiselle. Puolustusvoimat ei harjoittele suurien nestepalojen sammuttamista Utin lentoaseman alueella eikä käytä sammutusvaahtoja harjoittelussa. Muussa pelastustoimien harjoittelussa käytetään sammutteena vain vettä. Alueella suoritettava paloharjoittelu on pääosin pienimuotoista henkilökohtaisten sammutustaitojen harjoittelua, joissa käytetään haitattomia sammutteita kuten vettä ja käsisammuttimia. Nämä harjoitukset suoritetaan päällystetyillä alueella eivätkä ne muodosta riskiä pohjavedelle. Kouvolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan, Kouvolan kaupungin teknisen lautakunnan ja Kouvolan kaupunginhallituksen lausuntoihin Puolustusvoimat toteaa, että sotilasilmailu Utin lentoasemalla on toteutustavaltaan hyvin samanlaista kuin muillakin sotilasilmailuun käytettävillä lentoasemilla Suomessa. Kyse on pääosin lentokoulutuksesta koostuvista lennoista, jotka lähtevät lentoasemalta, sisältävät lennon harjoitusalueella ja paluun lentoasemalle. Helikopterien lentotoiminta poikkeaa muusta sotilasilmailusta lähinnä siinä, että harjoituslennoista suurempi osuus toteutetaan lentoasema-alueella ja lentoaseman lähellä sijaitsevilla harjoitusalueilla. Suurin osa sotilasilmailusta tapahtuu päiväaikaan ja vain pieni osa lennoista on tarpeen tehdä yöaikaan. Pimeälentokoulutusta pyritään olosuhteiden salliessa tekemään mahdollisimman paljon ilta-aikaan. Pimeälentokoulutusta ei voida koulutustarpeen vuoksi kokonaan tehdä yöajan ulkopuolella. Huoltokoekäyttöjen osalta on annettu Puolustusvoimien selvitys ympäristöluvan täydennyksessä Meluselvityksen tietojen perusteella voidaan todeta, että sotilasilmailu ei aiheuta kohtuutonta rasitusta Utin lentoaseman lähialueilla. Lentotoiminta tapahtuu lähes kokonaan päiväaikaan ja keskimäärin helikopterien lentoja on (2015) noin 6 kpl vuoden arkipäiville tasaisesti jaettuna. Lentooperaatioita on helikoptereilla päivässä noin 20 kpl johtuen yhdellä lennolla tehtävien laskukierrosten lähestymisharjoitusten ja muiden lentosuoritteiden määrästä. Puolustusvoimat pitää erittäin tärkeänä, että kaavoituksessa otetaan sotilasilmailu ja sen aiheuttama melu huomioon. Melun huomioiminen kaavoituksessa on pitkällä aikavälillä kestävin tapa hallita sotilasilmailun melusta aiheutuvia haittoja. Puolustusvoimien näkemys on, että sotilasilmailun ai-

109 109(152) heuttamaa melua Utin lentoaseman lähialueilla on selvitetty riittävän tarkasti. Puolustusvoimien käytössä olevilla lentotoimintaan käytettävillä asematasoalueilla on otettu riittävällä tavalla huomioon pohjaveden ja maaperän suojelu. Puolustusvoimien polttoaineiden varastointia ei käsitellä lentoaseman ympäristöluvassa. Puolustusvoimat yhtyy Kouvolan kaupunginhallituksen näkemykseen luvan tarkistamistarpeesta ja pimeälentokoulutuksen melunhallinnan tarpeesta. Lainvoimaisen ympäristöluvan edellyttämän melunhallintasuunnitelman mukaiset menetelmät ovat Puolustusvoimien näkemyksen mukaan riittävä keino sotilasilmailun aiheuttaman melun haittojen hallitsemisessa. Puolustusvoimat yhtyy Liikenteen turvallisuusviraston lausunnossa esitettyyn näkemykseen lentoreittien ja ilmoittautumispaikkojen sijaintiin ja niiden meluvaikutuksiin liittyen. Puolustusvoimat toteaa Kouvolan Vesi Oy:n lausuntoon, että Utin lentoaseman alueelle vuonna 2016 rakennetun asematasoalueen ympäristönsuojeluun liittyvät rakenteet on toteutettu Kaakkois-Suomen ELYkeskuksen lausunnossa esitetyllä tavalla. Asematasoalue ei sijaitse vedenottamoiden valuma- tai suoja-alueella. Asematason käyttöönotto parantaa maaperän ja pohjaveden suojelun tasoa Utin lentoasemalla sotilasilmailun osalta. Puolustusvoimat on vastannut annettuihin muistutuksiin siltä osin kuin ne sisältävät erityisesti sotilasilmailua tai muuta Puolustusvoimien toimintaa koskevia asioita: EE:n muistutukseen Puolustusvoimat vastaa, että se muistutusta esimerkkinä siitä, että Utin lentoaseman toiminta on alueella myös laajasti hyväksyttyä. Tästä hyväksynnästä on esitetty useita kannanottoja myös Utin jääkärirykmentin järjestämissä yleisötilaisuuksissa, joissa on käsitelty sotilasilmailua ja myös sen aiheuttamia ympäristövaikutuksia. Muistuttajan hallinnassa oleva kesämökkikiinteistö sijaitsee samalla Haukkajärven alueella, josta suurin osa muistutuksista on tehty. DD:n muistutukseen Puolustusvoimat toteaa, että Haukkajärvelle tehtävät lennot liittyvät sammutusharjoitteluun tai muuhun harjoitteluun, joka liittyy Puolustusvoimien lakisääteisiin tehtäviin kuuluvaan muille viranomaisille annettavaan virka-apuun. Kyse on siis muun yhteiskunnan turvallisuuden lisäämiseksi tapahtuvasta toiminnasta. Lentoja harjoitellaan kesäaikaan, koska näitä virka-aputehtäviä myös toteutetaan eniten kesällä. Harjoittelun päämääränä on, että riittävän moni helikopterimiehistö harjaantuu näihin tehtäviin, jotta Puolustusvoimilla olisi kyky toteuttaa lakisääteisiä tehtäviään silloin kun niitä tarvitaan. Miehistöjen tulee tehdä tätä harjoittelua vuosittain. Haukkajärven yli lennettävät lennot ovat puolestaan pohjoiseen muualle Suomeen suuntautuvia lentoja tai siirtymisiä harjoitusalueelle. Kyseisiä lentoja on tarve lentää kaikkina vuodenaikoina. Haukkajärven kiertäminen

110 110(152) lisäisi lentoaikaa ja samalla myös melua sekä päästöjä ilmaan. Merkittävin osa helikopterien harjoituslennoista toteutetaan jo nyt Utin lentoaseman eteläpuolella sijaitsevilla alueilla. Kaikkea lentotoimintaa ei kuitenkaan voida siellä toteuttaa. GG ja FF:n muistutukseen Puolustusvoimat vastaa, että tämä muistutus yhdessä Markku Immosen muistutuksen kanssa osoittaa, että arviota sotilasilmailun aiheuttaman melun kohtuuttomuudesta ei voi tehdä pelkästään muistutusten perusteella. joissa suhtaudutaan lentoaseman toimintaan negatiivisesti. HH:n sekä kahdeksan muun allekirjoittajan muistutukseen Puolustusvoimat toteaa, että Utin lentoaseman meluselvitys on tehty riittävällä tarkkuudella ja asiantuntemuksella. Meluselvitys perustuu tarkkoihin lähtötietoihin sotilasilma-alusten tuottamasta melusta. Meluselvityksessä lentoliikenteen vuosittaisia liikennemääriä käsitellään muiden liikennemuotojen meluselvityksiin nähden vertailukelpoisella tavalla. Muistutus vaikuttaa perustuvan virheoletukselle, että Utin lentoaseman meluselvityksessä mainitut keskimääräiset päivittäiset lento-operaatiomäärät voisivat toimia perusteena päiväkohtaisille melun raja-arvoille, joita ei voisi ylittää. Mikäli esimerkiksi tieliikenteelle määrättäisiin meluraja-arvoja samoin perustein, juhlapyhien ja viikonloppujen suuret liikennemäärät ja niistä aiheutuva melu olisivat raja-arvojen rikkomus. Lentoliikenteessä, kuten muissakin liikennemuodoissa, on päiväkohtaista merkittävää vaihtelua liikennemäärissä. Sotilasilmailu on Puolustusvoimien lakisääteisistä tehtävistä johtuvista syistä hyvin monipuolista ja vaihtelevaa. Sotilasilma-alusten operoinnissa tarvittavan henkilöstön on harjaannuttava toimimaan kaikissa olosuhteissa ja eri vuorokaudenaikoina. Näin koulutettua henkilöstöä tulee olla riittävä määrä suhteutettuna käytettävissä olevaan ilma-aiusmäärään. Koulutus on pitkäjänteistä ja vaatii vuosia, joten koulutuksen tulee olla jatkuvaa ja monipuolista, jotta käytettävissä on jatkuvasti riittävä määrä osaavaa henkilöstöä. Edellä mainituista seikoista johtuu, että sotilasilmailun lentojen määrä ja suuntautuminen vaihtelee päivästä toiseen. Erityisesti Puolustusvoimien toiminnan kannalta olennaisten lentotoiminta- ja sotaharjoitusten aikana lentotoiminta on normaalia vilkkaampaa. Tarvittavien harjoituslentojen jakaminen tasaisesti vuoden kaikille arkipäiville ei ole mahdollista. Jos lentoaseman ympäristöluvassa määrättäisiin tiukkoja melurajoja, jotka perustuisivat suurimpaan sallittuun päivittäisiin lentojen määrään, johtaisi se pitkällä aikavälillä Puolustusvoimien lakisääteisten tehtävien, suorituskyvyn ja toimintavalmiuden laskuun. Tiukat melumääräykset voisivat myös estää tarvittavan nopeat muutokset lentokoulutustoiminnassa, tilanteessa jossa esimerkiksi kansainvälinen turvallisuustilanne vaatisi Puolustusvoimia tehostamaan toimintaansa. Sotilasilmailu Utin lentoasemalla tapahtuu lähes kokonaan arkipäivisin ja päiväaikaan. Suurin osa Ientotoiminnasta suuntautuu lentoaseman etelä-

111 111(152) puoleisille alueille, jossa asutus on vähäistä. Puolustusvoimien käsityksen mukaan sotilasilmailun aiheuttama melu ei aiheuta kohtuutonta rasitusta lentoaseman pohjoispuolella sijaitsevilla loma-asumiseen käytettävillä alueilla. Lentoaseman ympäristöluvassa ei tule käsitellä Puolustusvoimien muiden toimintojen ympäristövaikutuksia. Hallintovahdit ry:n muistutukseen Puolustusvoimat toteaa, että Utin lentoaseman ympäristölupapäätöksissä on mainittu sotilasilmailun vuosittaiset lentoliikenteen määrät, joita ei ole ylitetty. Sotilasilmailussa Utin lentoasemalla ei ole näköpiirissä sellaista lentoliikenteen lisääntymistä, että olisi tarpeen hakea ympäristölupaan siitä osin muutosta. Melua ja sen rajoittamista koskeviin asioihin vastataan kuten HH:n ja kahdeksan muun allekirjoittajan muistutukseen. KK:n muistutukseen puolustusvoimat vastaa, että sotilasilmailu Utin lentoasemalla perustuu Puolustusvoimien lakisääteisiin tehtäviin ja niiden hoitamisen edellytyksenä tarvittavaan lentokoulutukseen. Lentokoulutusta on oltava mahdollisuus toteuttaa eri olosuhteissa ja eri vuorokaudenaikoina myös yöaikaan klo Sotilasilmailu pyritään järjestämään siten, että pimeälentokoulutusta annetaan mahdollisimman paljon ennen klo 22 tapahtuvilla Iennoilla. Kaikkea tarvittavaa lentokoulutusta ei kuitenkaan voida toteuttaa ennen klo 22. Lentotoimintaharjoituksissa ja sotaharjoituksissa tulee olla rajoittamaton mahdollisuus ympärivuorokautiseen lentotoimintaan. Pimeälentokoulutuksen ajankohdista sekä lentotoiminta- ja sotaharjoituksista tiedotetaan etukäteen lupahakemuksen täydennyksessä ilmoitetulla tavalla. AA:n muistutukseen Puolustusvoimat vastaa, että Puolustusvoimien laskuvarjohyppykoulutuksen vuoksi tehdyt lennot ovat lentojen määrällä mitattua hyvin pieni osa Utin lentoaseman toimintaa eikä lentojen vuoksi aiheudu jatkuvaa tai muusta lentotoiminnasta voimakkaampana erottuvaa melua. Puolustusvoimien näkemyksen mukaan sotilasilmailun aiheuttama melu ei aiheuta kohtuutonta rasitusta Haukkajärven pohjoisosissa. Perustelut tähän on mainittu vastauksessa HH:n ja kahdeksan muun muistutukseen. MM:n muistutukseen Puolustusvoimat toteaa, että Utin lentoaseman lähialueella sijaitsee asutusta kaikissa suunnissa. Lentotoimintaa ole mahdollista harjoittaa ilman, että lennetään asuttujen alueiden yli tai niiden läheltä. Sotilasilmailusta aiheutuvan melun leviämistä on arvioitu meluselvityksessä. Vain pieni osa Utin lentoaseman toimintaan liittyvistä sotilasilmailun lennoista suuntautuu muistutuksessa mainitulle reitille eikä Puolustusvoimat katso sen aiheuttavan kohtuutonta rasitusta. Sotilasilmailun aiheuttaman melun haittoja hallitaan tehokkaimmin välttämällä mahdollisuuksien mukaan tiheimmin asuttuja alueita ja taajamia. II:n ja JJ:n muistutukseen Puolustusvoimat vastaa, että Utin lentoaseman toimintaa koskevissa ympäristölupapäätöksissä mainitut sotilasilmailun lentotoiminnan määrät perustuvat Puolustusvoimien lakisääteisten tehtävien hoitamisesta johtuvaan tarpeeseen. Puolustusvoimat ei ole hakemassa lisäystä sotilasilmailun määrään nyt vireillä olevassa hakemuksessa. Soti-

112 112(152) lasilmailun melua hallitaan toiminnallisin menettelyin, jotka on kuvattu melunhallintasuunnitelmassa ja muissa ympäristöluvan käsittelyyn liitetyissä asiakirjoissa. Käytössä olevien sotilasilma-alusten melupäästöä ei voida rajoittaa teknisin menetelmin. Sisätiloissa vallitsevat melutasot eivät kuulu ympäristöluvassa käsiteltäviin asioihin. Puolustusvoimien muiden toimintojen aiheuttamia ympäristövaikutuksia ei tule käsitellä lentoaseman ympäristöluvassa. LL:n muistutukseen Puolustusvoimat vastaa, että se ei näe tarpeelliseksi melumittauksien tekemistä Utin lentoaseman lähialueella. Muiden sotilasilmailuun käytettävien lentoasemien melumittauksista tehtyjen johtopäätösten mukaan pitkienkään melumittausten perusteella ei voida tehdä luotettavaa arviota sotilasilmailun aiheuttaman melun leviämisestä. Laskennallisten meluselvitysten avulla voidaan saada kokonaisuutena luotettavampi kuva melun leviämisestä. Puolustusvoimien käsityksen mukaan sotilasilmailun aiheuttama melu ei aiheuta merkittäviä luontovaikutuksia eikä ympäristöluvassa ole tarpeen tai edes mahdollista määrätä ilma-alusten käyttämistä lentoreiteistä. Puolustusvoimat haluaa korostaa vastineessaan, että sotilasilmailun lentotoiminnan määrä Utin lentoasemalla on ilmoitettu johdonmukaisesti samansuuruisena lentoaseman ympäristölupaan liittyvissä asiakirjoissa ja ympäristölupapäätöksissä. Sotilasilmailu Utin lentoasemalla ja sen aiheuttamat ympäristövaikutukset eivät ole kokonaisuutena tarkasteltaessa lisääntymässä tai merkittävästi muuttumassa lainvoimaisissa ympäristölupapäätöksissä mainitusta tasosta. Lentoasemalla harjoitettavan sotilasilmailun lisääntyminen viime vuosien aikana on ollut vähäisempää ja se on edelleen matalammalla tasolla kuin mitä ympäristölupapäätöksissä on kuvattu. Puolustusvoimien näkemyksen mukaan sotilasilmailua koskevia ympäristölupamääräyksiä ei siksi ole tarpeen muuttaa. Suurin osa ympäristölupahakemuksesta tehdyistä muistutuksista käsittelee Utin lentoaseman toiminnasta ja sotilasilmailusta aiheutuvaa melua. Puolustusvoimat pitää erikoisena että meluhaittaa koetaan erityisesti alueella jossa tehdyn meluselvityksen mukaan ei esiinny jatkuvaa tai erityisen voimakasta sotilasilmailusta aiheutuvaa melua. Lähimpänä Utin lentoasemaa sijaitsevilta asutuilta alueilta ei ole muistutuksia tullut vaikka melutasot ovat alueella korkeampia. Puolustusvoimien näkemyksen mukaan muistutusten määrä ja sisältöä ei voi selittää pelkästään sotilasilmailun aiheuttamalla objektiivisesti avioidulla melun määrällä. Muistutusten sisältö vaikuttaa myös osin perustuvan esimerkiksi meluselvityksestä tehtyihin virheellisiin tulkintoihin. Puolustusvoimien laskuvarjohyppykoulutukseen liittyvät lennot ovat vain pieni osa Utin lentoaseman sotilasilmailun lentoliikenteestä eivätkä ne tuota kokonaisuuden kannalta merkittäviä ympäristövaikutuksia. Puolustusvoimien näkemyksen mukaan Utin lentoaseman ympäristöluvassa ei tule antaa Puolustusvoimien laskuvarjohyppykoulutukseen liittyviä lentoja koskevia määräyksiä.

113 113(152) Ympäristölupaharkinnassa tulee sotilasilmailun aiheuttaman melun osalta tarvittaessa soveltaa Ympäristönsuojelulain (527/2014) 50 mukaista poikkeamista luvanmyöntämisperusteista Puolustusvoimien hakemuksen täydentäminen vastineen yhteydessä Etelä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen esikuntaa (PVLOGLE) viiteasiakirjoilla täydentämään Utin lentoaseman ympäristöluvan tarkistamishakemusta. Vastine asiassa on annettu ja siinä on huomioitu Utin Jääkärirykmentin asiassa antama lausunto seuraavasti: Helikopterimelun selvittäminen Utin lentoaseman helikopterien ja lentokoneiden meluselvityksessä (Finavia Oyj 2010) kappaleessa 7.6 käsitellään helikopterien lentotoiminnan aiheuttamia hetkellisiä äänitasoja. Kappaleen tiedoista selviää millaisia enimmäisäänitasoja (LASmax) NH90-kuljetushelikopterin ylilento aiheuttaa lentoreitin alapuolella lähestymisiin ja lentoonlähtöihin liittyen. Kappaleen tiedoista selviää myös, että MD-500-kevythelikopterin (HH) aiheuttamat enimmäisäänitasot ovat yleensä huomattavasti (5-9 db) vähäisempiä kuin NH90 kuljetushelikopterin. Puolustusvoimien käytössä ei ole muita helikopterityyppejä. Meluselvityksessä esitetyt tiedot perustuvat perusteellisiin melumittauksiin, joissa selvitettiin NH90 kuljetushelikopterin melupäästöarvot. Puolustusvoimien käsityksen mukaan helikopterien lentotoiminnan aiheuttaman melun enimmäistasoja ei ole tarpeen selvittää lisämittauksin. Helikopterien lentotoiminnan aiheuttamat melutasot rakennusten sisällä eivät kuulu lentoaseman ympäristöluvassa käsiteltäviin asioihin. Helikopterimelun vaikutus yöheräämiseen ja meluhäiriöiden hallinta Meluselvityksen enimmäisäänitasojen perusteella voidaan olettaa, että yöaikaan tapahtuva NH90-kuljetushelikopterin lento voi aiheuttaa heräämisen talossa, jonka yli helikopteri lentää. Heräämisen todennäköisyyttä Utin lentoaseman lähialueella on vaikeaa arvioida tarkemmin, koska käytettävissä ei ole riittävän tarkkoja tietoja pimeälentoharjoituksissa käytetyistä reiteistä. Arviointia vaikeuttaa myös se, että alueella sijaitsee hyvin erityyppisiä asuin- ja loma-asuntokäyttöön tehtyjä rakennuksia, joiden ääneneristävyys vaihtelee suuresti. Yleisesti voidaan todeta että heräämisen todennäköisyys Utin lentoaseman lähialueella on suurempi lähempänä Utin lentoasemaa ja vähenee etäisyyden lentoasemasta kasvaessa. Pimeälentoharjoituksena tehtävän lennon reittiin vaikuttaa Utin lentoaseman läheisyydessä eniten sääolosuhteet, lennolla käytettävän harjoitusalueen suunta ja mahdolliset muut harjoituslennot tai muu lentoliikenne. Kauempana Utin lentoasemasta käytettävän reitin valinnassa korostuu lentokoulutuksen tavoitteet ja lentoturvallisuus.

114 114(152) Pimeälentoharjoitusten aiheuttamia meluhäiriöitä hallitaan käyttämällä pääasiassa Utin lentoaseman eteläpuoleisia harjoitusalueita, joiden läheisyydessä asutuksen määrä on vähäistä. Johtuen lentokoulutustavoitteista sekä vaihtelusta säässä, lentojen määrässä ja lentotehtävissä, pimeälentoharjoituksia on tarve lentää Utin lentoasemalta myös muihin suuntiin. Pimeälentoharjoitukset ja esitys melunhallinnaksi Pimeälentoharjoitukset ja niistä tiedottaminen Utin lentoaseman läheisyydessä on kello 22 jälkeen ajoittuvaa pimeälentokoulutukseen liittyvää lentotoimintaa enimmillään noin 50 päivänä vuodessa. Päivittäinen pimeälentokoulutuksen aloitusajankohta vaihtelee vuodenajasta riippuen. Käytännössä pimeälentokoulutus aloitetaan päivittäin heti, kun valaistus- ja sääolosuhteet sen sallivat. Utin jääkärirykmentti tiedottaa helikopterien pimeälentokoulutuksesta vuoden alussa ja syksyllä ennen pimeälentokausien alkua. Tiedotteissa ilmoitetaan kootusti ne koulutusviikot, joille pimeälentotoimintaa on suunniteltu. Pimeälentokoulutusta koskevat tiedotteet jaetaan sähköpostilla harjoitusalueella toimivalle medialle. Asiaa koskevat tiedot julkaistaan myös Utin jääkärirykmentin internetsivuilla sekä tiedotteina että tapahtumakalenterissa. Näin pyritään varmistamaan ajankohtaisen ja oikean tiedon jatkuva ja vaivaton löytäminen rykmentin internetsivuilta. Edellä mainituilla toimenpiteillä Puolustusvoimat katsoo täyttävänsä ympäristöluvassa vaadittavan tiedotusvelvoitteen. Pimeälentoharjoituksien tarkat reitit ja yksityiskohtaiset tiedot käytettävistä harjoitusalueista eivät ole julkista tietoa (Julkisuuslaki k). Pimeälentotoiminnan suuntautuminen Utin lentokenttää ympäröi useita taajamia ja asuttuja alueita, joista suurimpia ovat Kouvola, Valkeala, Myllykoski ja Kuusankoski. Pimeälentokoulutus pyritään suuntaamaan pois taajamista, mutta muita asuttuja alueita (loma-asutus ml.) ei toiminnassa voida kokonaan välttää. Utin jääkärirykmentin helikopterit noudattavat toiminnassaan Finavian määrittämiä lentoaseman lähestymis- ja poistumisreittejä. Utin lennonjohto vastaa ilma-alusten ohjaamisesta lentokentän lähialueella. Lentotoiminnan järjestelyssä lentokentän lähialueella kyse on aina kokonaisuudesta, ei pelkästään yksittäisten ilma-alusten toiminnasta. Tärkein huomioon otettava seikka on lentoturvallisuus. Koulutusviikkoina pimeälentoharjoituksia tehdään yhtäaikaisesti usealla helikopterilla. Osa lennoista suoritetaan osastolentoina ja osa yksittäisten helikopterien lentoina. Helikopterit joudutaan turvallisuussyistä hajauttamaan niin, että ne toimivat eri alueilla ja ilmansuunnissa. Näin ollen lentotoimintaa ei ole mahdollista suunnitella siten, että lennot keskitettäisiin ainoastaan jollekin tietylle alueelle viikon eri päivinä.

115 115(152) Yleisesti todetaan, että kriisiajan suorituskykyvaatimusten täyttäminen edellyttää helikopterimiehistöjen harjoittelua kaikkina vuoden- ja vuorokauden aikoina. Pimeälentotoiminta on erittäin merkittävässä roolissa poikkeusolojen helikopteritoiminnassa ja sen hallitseminen vaatii lentomiehistöiltä jatkuvaa koulutusta ja laajaa osaamisen tasoa. Utin lentokentän ja lähialueiden mahdollisimman monipuolinen käyttö helikopterien lentotoimintaan on edellytys Puolustusvoimien helikopteriyksikön olemassaololle sekä lentomiehistöjen suorituskyvyn ja ammattitaidon ylläpitämiselle. Muut toimenpiteet heräämisten estämiseksi Kuten edellä on todettu, puolustusvoimat pyrkii suuntaamaan pimeälento koulutukseen liittyvän lentotoiminnan pois asutuilta alueilta silloin, kun se turvallisuussyistä, lentokoulutuksellisista tavoitteista ja lentotoiminnan tarkoituksenmukaisesta järjestelystä johtuvista syistä on mahdollista. Lentokoulutuksellisista näkökohdista tarkasteltuna yhtään turhaa tai ylimääräistä lentoa ei puolustusvoimien helikoptereilla tehdä. Puolustusvoimien lakisääteinen tehtävä johtaa välttämättömään tarpeeseen harjoitella lentämistä monipuolisesti. Vaikka käytössä on menetelmiä lentotoiminnan aiheuttaman melun vähentämiseksi, ei sotilasilmailun aiheuttamia heräämisiä voida täysin estää Utin lentoaseman lähialueella. Lentokorkeus pyritään taajamien ja asuttujen alueiden päällä pitämään mahdollisimman korkeana, ottaen huomioon lentosäännöt, lentotehtävään liittyvät vaatimukset sekä paikalliset sääolosuhteet. Pimeälentokoulutuksesta osa toteutetaan Utin lentoaseman laskukierrosalueella, jolloin alueella esiintyy sekä laskukierroksella lentävien helikoptereiden että kentältä lähtevien ja sinne palaavien helikoptereiden aiheuttamaa melua. Puolustusvoimien näkemys on, että sotilasilmailu on lentokentän lähialueella laajasti hyväksyttyä. Jatkuvaa häiriötä toiminnasta koetaan saatujen tietojen mukaan ainoastaan muutamalla kiinteistöillä. Näiden paikkojen läheisyydessä lentämistä pyritään välttämään mahdollisuuksien mukaan mutta lentämistä kyseisillä alueilla ei voida täysin välttää. Noudattamalla lentotoiminnassaan ympäristöluvan määräyksiä, melunhallintasuunnitelmaa ja muita sotilasilmailua koskevia määräyksiä puolustusvoimat katsoo toteuttavansa lentotoimintaa siten, kun viranomaiselta edellytetään. Rantayleiskaava-alueen yli lentäminen Etelä-Valkealan rantayleiskaava-alue on lähimmillään alle kilometrin etäisyydellä Utin lentoasemasta. Alue ulottuu lentoaseman länsipuolella noin viiden kilometrin ja itäpuolella noin 20 kilometrin päähän. Alueen koosta ja sijainnista johtuen sen yli lentämistä ei voida välttää. Alueen kiertäminen lisäisi pohjoiseen suuntautuvien lentojen lentoaikaa ja lisäisi näin melua ja päästöjä ilmaan Utin lentoaseman lähialueella. Lisäksi lentoja jouduttaisiin suuntaamaan kaava-alueen länsipuolella sijaitsevien taajama-alueiden yli.

116 116(152) Pimeälentotoiminnan raportointi ja reaaliaikainen seuranta Puolustusvoimien helikoptereita valmistaudutaan käyttämään poikkeusolojen aikana sekä mahdollisissa muissa kriisiluonteisissa tehtävissä. Helikoptereita käytetään normaaliolojen aikana myös yhteiskunnan tukena, mikäli muut viranomaiset tekevät pyynnön virka-avusta. Toiminta edellyttää korkeaa operaatioturvallisuutta. Helikopterien sijainti- ja reittitiedot ennen lentoja, lentojen aikana ja lentojen jälkeen eivät ole julkista tietoa. Lentotoiminnan reaaliaikainen seuraaminen, koulutuslennot mukaan lukien, ei ole mahdollista. (Julkisuuslaki k). Päivä-, ilta- ja yöaikaan tapahtuvien lentojen vuosittaiset määrät raportoidaan ympäristölupapäätösten mukaisesti tehtävissä vuosiraporteissa. Puolustusvoimien käsityksen mukaan tämä on riittävä tapa seurata eri vuorokauden aikoina tapahtuvan lentotoiminnan määrää. Helikopterien huoltokoekäyttö lentoasemalla Helikopterinkaluston huoltokoekäyttöjä tehdään Puolustusvoimien käytössä olevilla asematasoilla kiitotien eteläpuolella ja Patria Oy:n huoltotoimintaan liittyen kiitotien pohjoispuolella sijaitsevan helikopterihuoltohallin alueella. Helikopterien huoltotoiminta kiitotien pohjoispuolella sijaitsevissa halleissa ja niihin liittyvät maakoekäytöt eivät ole Puolustusvoimien toimintaa. Kyseiset tilat ja alueet eivät ole Puolustusvoimien hallinnassa. Helikopterien maassa tapahtuvat koekäytöt eivät tuota vastaavien ilmaalusten lentotoimintaa suurempaa melua. Koekäytöt kestävät tyypillisesti joitakin kymmeniä minuutteja kerrallaan. Huoltokoekäyttöjen lukumäärät eivät ole julkista tietoa. Normaaliin lentotoimintaan liittyen NH90 helikopterin moottori on käynnissä roottorit pyörien ennen ja jälkeen lennon noin minuuttia. Tästä aiheutuva ääni on voimakkuudeltaan huoltokoekäyttöä vastaavaa ja se myös kuulostaa samalta. Lentotoiminnan ollessa vilkasta, esimerkiksi lentotoiminta- ja sotaharjoituksissa, helikoptereita lähtee ja palaa lentoasemalle säännöllisin väliajoin. Tällöin on yleistä, että lentoasemalla on ennen lentoa tai lennon jälkeen maassa käynnissä oleva helikopteri lähes jatkuvasti. Huoltokoekäyttöjen ja lentoihin liittyvien maassa tapahtuvien käyntijaksojen aiheuttama melu on voimakkuudeltaan lentotoiminnan aiheuttamaa melua vähäisempää. Huoltokoekäyttöjen aiheuttamaa melua ei ole huomioitu Utin lentoaseman meluselvityksessä. Ennen lentoja ja lentojen jälkeen tapahtuvat käyntijaksot puolestaan on huomioitu meluselvityksen kappaleessa 6 kuvatulla tavalla. Huoltokoekäyttöjen yhteydessä tapahtuvat helikopterien käyntiajat ovat yhteenlaskettuna huomattavasti pienemmät kuin ennen lentoja ja lentojen jälkeen tapahtuvien käyntijaksojen yhteenlasketut kestot. Tästä syystä huoltokoekäyttöjen aiheuttama keskiäänitaso on huomattavasti helikop-

117 117(152) terien lentotoiminnan aiheuttamaa keskiäänitasoa vähäisempää eikä sitä ole Puolustusvoimien käsityksen mukaan tarpeen selvittää tarkemmin. Osoite yhteydenottoja varten Utin jääkärirykmentille voi antaa palautetta seuraavilla tavoilla: Ottamalla yhteyttä sähköisellä yhteydenottolomakkeella, joka löytyy osoitteesta lähettämällä sähköpostia osoitteeseen ja soittamalla Utin jääkärirykmentin virkapaikalla olevalle päivystäjälle, p Kaikki edellä mainituilla tavoilla tehdyt yhteydenotot käsitellään joukkoosastossa. Yhteydenotot, joiden käsittelystä määrätään lentoaseman ympäristöluvassa, raportoidaan vuosittain ympäristölupaa valvovalle viranomaisille. Sotilasilma-alusten melusta tehdyt ilmoitukset otetaan huomioon lentotoiminnan suunnittelussa, mikäli se on mahdollista. Edellä kuvattu toimintamalli on vakiintunut ja on ollut käytössä useita vuosia. Puolustusvoimat ei näe tarvetta muuttaa ympäristöluvan määräystä tältä osin. Palo- ja pelastusharjoittelu lentoasemalla Utin jääkärirykmentin pelastustoimi ei harjoittele lentokonepalojen tai suurien nestepalojen sammuttamista Utin lentoaseman alueella. Harjoittelu näiden osalta tapahtuu Ilmavoimien järjestämissä harjoituksissa muiden lentoasemien paloharjoittelualueilla. Sammutusvaahtoja ei käytetä harjoittelussa Utin lentoaseman alueella. Pelastustoimen muussa harjoittelussa Utin lentoaseman alueella käytetään sammutteena vain vettä. Utin jääkärirykmentin alueella tehdään pieniä sammutusharjoituksia kiinteillä tai nestemäisillä polttoaineilla. Näissä harjoitellaan henkilökohtaisia sammutustaitoja ja sammutukseen käytetään vettä tai käsisammuttimia. Harjoitukset toteutetaan päällystetyillä alueilla ja sellaisin menetelmin, että nestemäisiä polttoaineita ei pääse maahan tai sadevesiverkostoon. Näissä harjoituksissa käytetyt polttoaineet ja sammutteet raportoidaan vuosittain ympäristöluvan mukaisessa vuosiraportoinnissa. Ilmavoimien lentokoneiden tukeutumiseen tarkoitettu uusi asematasoalue Asematasoalue ja sen rakenteet Asemataso on rakennettu Utin lentoaseman itäosaan kiitotien eteläpuolelle. Alue sijaitsee Utin pohjavesialueella, joka on luokiteltu vedenhankintaa varten tärkeäksi. Asematasoalue sijaitsee Utin pohjavesialueella sijaitsevien vedenottamojen arvioidun valuma-alueen ja suoja-alueen ulkopuolella. Asematason kohdalla pohjavedet virtaavat etelään. Rakennushanke on valmistunut lokakuun alussa Asematason ympäristönsuojeluun liittyvät rakenteet on esitelty Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle keväällä 2016 ja rakenteiden toteutuksessa on huomioitu ELY-keskuksen asiassa anta-

118 118(152) ma lausunto. Asematasoalueen tarkat piirustukset eivät ole julkisia ja ne toimitetaan aluehallintovirastolle erikseen. Paikalle on rakennettu asfalttipäällysteinen asematasoalue, jolta on rullaustieyhteys Utin lentoaseman kiitotielle. Alueella olevat vanhat asfalttipäällysteiset ja hyvin vähäisellä käytöllä olleet lentokonepaikat on jätetty paikoilleen. Maaperän suojausrakenteet Seisontatason alueelle, jossa käsitellään polttoaineita, asennettiin pohjaveden suojausta varten tuplahitsattu HDPE -kalvo, jonka paksuus on 2,0 mm. HDPE -kalvolla suojatun alueen pinta-ala on noin m 2. Kalvo on suojattu molemmilta puoliltaan kuitukankaalla ja kivettömällä maaaineksella. Kalvon tuplasaumojen tiiveys on todennettu painekokein. Rakentamisessa on noudatettu soveltuvin osin SFS-standardeja SFS 3350 ja SFS Hulevesien käsittely ja johtaminen Asematasoalueelta kertyvät hulevedet johdetaan hulevesiviemäriin. Ennen maastoon johtamista hulevedet käsitellään hiekan- ja öljynerotin kaivoissa. Öljynerotinkaivo täyttää EN858 luokan 1 vaatimukset. Öljynerotin varustetaan öljytilan täyttymisen hälytinjärjestelmällä. Öljynerottimen jälkeen hulevesilinjassa on näytteenotto- ja sulkukaivo, jonka avulla hulevesiviemäri voidaan tarvittaessa sulkea. Kaivojen, putkistojen ja asfaltoidun alueen kallistuksien muodostama allas on yhteistilavuudeltaan riittävä ajatellen mahdollisista onnettomuustilanteista aiheutuvia polttoainevuotoja. Käsitellyt hulevedet johdetaan Hunkerinsuon reunaan pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolelle. Pohjaveden tarkkailu Pohjaveden tarkkailuputki MV4/03 ja orsiveden tarkkailuputki MV4/03OV jäivät rakennushankkeen alueelle. Tällä hetkellä on vielä epäselvää ovatko kyseiset pohjavesiputket käytettävissä pohjaveden tarkkailuun jatkossa. Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta esittää, että alueelle asennetaan uusi pohjaveden tarkkailuputki rakennetun asematasoalueen eteläpuolelle. Putken avulla voitaisiin tarkkailla myös tulevan asematason toimintojen vaikutusta pohjaveden laatuun. Toiminta uudella asematasoalueella Rakennettua aluetta tullaan käyttämään Ilmavoimien lentokaluston asematasoalueena. Toiminta alueella ei ole jatkuvaa. Alueella on seisontapaikat neljälle sotilasilma-alukselle ja tarvittaville polttoaineajoneuvoille. Asematasolla tehdään sotilasilma-alusten lentojen välisiä käyttöhuolto- ja tankkaustoimenpiteitä. Alueelle ei ole rakennettu kiinteitä polttoaineen jakelujärjestelmiä tai polttoainesäiliöitä. Ilma-alusten polttoainetäydennykset tehdään säiliöajoneuvoista. Toiminta asematasolla on siis samanlaista verrattuna

119 119(152) muihin sotilasilmailun käyttämiin asematasoihin Utin lentoasemalla. Paikalleen jätettyjä vanhoja lentokonepaikkoja ei jatkossa käytetä lentokoneiden seisontatasoina tai polttoaineen käsittelyalueina. Alueella ei tulla käyttämään säännöllisesti ilma-alusten jäänesto- tai poistoaineita. Näiden aineiden mahdollinen käyttö on satunnaista, hyvin vähäistä ja perustuu lentoturvallisuuden vaatimuksiin. Asematason lumen poistossa ja liukkaudentorjunnassa käytetään samoja menetelmiä kuin muuallakin Utin lentoasemalla. Uutta asematasoaluetta tullaan käyttämään myös Uttiin sijoitetun Maavoimien helikopterikaluston harjoitustoiminnassa. Alueella tullaan tekemään myös helikopterikaluston lentojen välisiä käyttöhuolto- ja tankkaustoimenpiteitä. Hankkeen ympäristövaikutukset Uusi asematasoalue parantaa Ilmavoimien lentokaluston tukeutumisolosuhteita ja ympäristönsuojelun tasoa Utin lentoasemalla. Hankkeen myötä sotilasilma-alusten käytössä on enemmän alueita, joissa maaperän ja pohjaveden suojelu on otettu riittävällä tavalla huomioon. Hankkeella ei arvioida olevan haitallisia vaikutuksia pohjaveden laatuun. Hankkeen vaikutukset sotilasilmailun ympäristövaikutuksiin Utin lentoasemalla Uusi asematasoalue ei lisää merkittävästi Ilmavoimien sotilasilma-alusten vuosittaisia lento-operaatiomääriä Utin lentoasemalla. Uuden asematasoalueen käyttö liittyy merkittävältä osin Puolustusvoimien tehtäviin, joiden haittoja ei ympäristönsuojelulain (527/2014) 50 mukaisesti oteta huomioon lentopaikan toiminnan haittoja arvioitaessa. Asematasoaluetta tullaan käyttämään myös Uttiin sijoitettujen Maavoimien helikopterien harjoitustoiminnassa. Helikopterien lento-operaatioiden määrä Utin lentoasemalla ei kuitenkaan kasva asema-tasoalueen käyttöönoton myötä. Hanke ei lisää merkittävästi sotilasilma-alusten lento-operaatioiden määrää Utin lentoasemalla. Siksi sotilasilmailun aiheuttama melu tai päästöt ilmaan eivät myöskään lisäänny merkittävästi. Alueelle rakennettavat suojausrakenteet ja huleveden käsittelyjärjestelmä estävät toiminnan vaikutukset maaperään sekä pohja- ja pintaveteen. Ympäristövaikutusten tarkkailu Hanke ei toiminnanharjoittajan mielestä aiheuta muutostarvetta Utin lentoaseman ympäristöluvan määräyksiin, koska sen käyttö ei lisää merkittävästi lentoaseman toiminnan ympäristövaikutuksia. Luvassa olevat toiminnan ympäristövaikutuksien tarkkailumääräykset kattavat myös uuden asematasoalueen toiminnan.

120 120(152) Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta esittää, että uuden asematasoalueen vaikutuksia pohjaveteen tarkkaillaan Utin lentoaseman pohjaveden seurantaohjelman mukaisesti lisäämällä rakennushankkeen myötä asennettava uusi pohjaveden tarkkailuputki seurantaohjelmaan Hallintovahdit ry:n vastine Hallintovahdit ry:lle on varattu aloitteen tekijänä tilaisuus tulla kuulluksi vastineiden ja lausuntojen johdosta. Vastineessaan Hallintovahdit ry esittää erillisiä huomautuksia lausunnoissa oleviin virheellisyyksiin. Annetuissa lausunnoissa käytetään arvioinnin perusteena vuotuisia lentomääriä. Meluselvityksetkin on tehty keskiarvoilla. Ympäristömelun ohjearvot ovat päiväkohtaiset. Melun ohjearvojen ylityksiä ei voi arvioida keskiarvojen mukaan vaan toteutuneiden, päivittäisten lentojen perusteella. Lentomelun meluselvitykset perustuvat oletuksiin, että lentokoneet joko lähtevät tai laskeutuvat. Mallit olettavat äänilähteen olevan vain hyvin lyhyen aikaa vaikutusvyöhykkeellä. Laskuvarjohyppykoneesta on todettu, ettei sen melu kuulu metrin korkeudesta liian voimakkaana. Laskuvarjohyppykone kuitenkin kiertää alueella noustessaan hyppykorkeuteen. Sen ääni kuuluu erittäin hyvin, kun se on 300 metrin, 800 metrin tai metrin korkeudella. Yhteen hyppykoneen lentoonlähtöön voi liittyä kolme kovaäänistä nousukierrosta. Finavia vetoaa, että lentomelua arvioitaessa ei ole yleensä käytetty kapeakaistaisuuskorjausta. Sitä ei ole käytetty myöskään Utin melulaskelmissa. Ympäristömelun ohjearvoja koskevassa päätöksessä ei tunneta poikkeusta lentomelun kohdalla. Kapeakaistaisuuskorjausta on käytettävä, koska sekä laskuvarjohyppykoneen että helikopterien melu on kapeakaistaista. Helikopterit saattavat leijua kenttäalueella useita minuutteja. Lentoonlähtö kestää normaalisti vain kymmeniä sekunteja. Meluselvitykset eivät huomioi leijuntaharjoituksia. Finavia on aikaisemmin todennut, että sillä ei ole täydellistä seurantaa kentällä tapahtuvasta lentotoiminnasta. Lennonjohdon ollessa suljettuna kukaan ei seuraa esimerkiksi Malmilta tulleiden koulutuslentojen lähestymisiä ja läpilaskuja. Kenttä toimii korpikenttänä ja siellä käydään kesällä usein lennonjohdon ollessa kiinni. Päivittäisiä lentomääriä arvioitaessa on huomioitava myös ne tilanteet, jolloin laskuvarjohyppääjillä on erikoistapahtumia. Kesällä on kilpailuja ja jopa ennätysyrityksiä. Sellaisina päivinä lentomäärät ylittävät moninkertaisesti keskimääräiset lentomäärät. Kun samoihin aikoihin Ilmavoimilla on harjoituksia, sotilaslentojenkin lukumäärä on normaalia korkeampi.

121 121(152) Toiminnanharjoittajalla on oltava tieto toiminnan ympäristövaikutuksista. Jo pelkästään se, että Finavia ei tiedä kentän suurimpia päivittäisiä lentomääriä, on vastoin ympäristönsuojelulakia. Voimassa oleva ympäristölupa on epäselvä ja tietyiltä osilta puutteellinen. Vaasan Hallinto-oikeuden ratkaisut Talvivaaran ympäristöluvasta ja toiminnasta osoittavat selvästi, että lupahakemuksen kertoelmaosan lähtöarvoja on noudatettava. Lupa on myönnetty sellaiselle toiminnalle, joka kuvataan hakemuksessa. Mikäli toiminta muuttuu kuvatusta, muutokselle on oltava lupa. Ympäristöluvan suurin puute on määräysten rajallisuus. Uudessa ympäristöluvassa tulee antaa selkeät rajat toiminnalle siten, että ympäristöhaitat pysyvät kohtuullisina. Vaihtoehtoja on oikeastaan kaksi. Joko alueelle määrätään jatkuva lentomelun mittaus ja lennot keskeytetään, kun päivittäinen melun ekvivalenttitaso ylittää ympäristömelun ohjearvot tai annetaan yläraja suoritettavien lentojen lukumäärälle. Muut tavat rajoittaa melua jättävät liikaa tulkinnanvaraisuutta ja aiheuttavat jatkuvasti konflikteja. Määräykset on annettava siten, että ne ottavat huomioon päivittäisen melun eikä keskiarvoja. Finavia vetoaa lausunnossaan siihen, että tutkan puute tekee mahdottomaksi lentomelun mittaamisen. Tilanne poikkeaa Vantaan alueesta siten, että Utin läheisyydessä on alueita, joilla ei ole muita merkittäviä melulähteitä kuin lentomelu. Vantaalla on muitakin melunlähteitä ja niiden vaikutus on poistettava tutkahavainnoin. Sellaista tarvetta Utissa ei ole. 14 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISUT Käsittelyratkaisu Ympäristöluparatkaisu Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tällä päätöksellä käsitellyt ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista koskevan hakemuksen (Dnro ESA- VI/6939/2015) ja yhdistyksen aloitteen (Dnro ESAVI/9982/2014). Aloite ja hakemus koskevat samaa asiaa ja niistä on annettu yksi päätös. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tarkastanut Utin lentoaseman toimintaa koskevat Finavia Oyj:n ja Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunnan hakemukset. Aluehallintovirasto muuttaa Utin lentoaseman toimintaa koskevaa ympäristölupaa (Nro 129/05/1, , Itä-Suomen ympäristölupavirasto). Samalla lupamääräykset on tarkistettu kokonaisuudessaan. Päätöksen mukaisella luvanvaraisella toiminnalla tarkoitetaan lentoaseman pitämistä ja lentotoimintaa lentoasemalla ja lähilennonjohtoalueella sekä ilma-aluksia palvelevia käyttöhuoltotoimintoja asematasoalueilla.

122 122(152) Päätös koskee toimintaa, jossa helikopteritoiminnan vahvuus on 20 kuljetushelikopteria ja arvioidut lentotuntimäärät ovat koulutushelikoptereilla ja kuljetushelikoptereilla tuntia vuodessa. Muutetut lupamääräykset kuuluvat kokonaisuudessaan seuraavasti: 14.1 Finavia Oyj:n toimintaa koskevat lupamääräykset Kemikaalien käyttö 1. Kemikaalien käyttömäärä liukkaudentorjunnassa on pidettävä mahdollisimman vähäisenä. Käytettävien kemikaalien on oltava lentoturvallisuuden ja ilma-alusten materiaaleille aiheutuvien vaikutusten edellyttämissä rajoissa ympäristölle mahdollisimman vähän haitallisia. Valtioneuvoston asetuksen 1022/2006 liitteessä 1E tarkoitettua vaarallista ainetta tai liitteessä mainittuun aineryhmään kuuluvaa ainetta ei saa päästää suoraan tai välillisesti pohjaveteen siten, että siitä aiheutuu pohjaveden laadun heikkenemistä tai sen vaaraa nyt tai tulevaisuudessa. Päästön aiheuttajan on tarvittaessa osoitettava valvontaviranomaiselle, ettei päästöstä voi aiheutua pohjaveden laadun heikkenemistä tai sen vaaraa. Toiminnassa käytetyt kemikaalit ja niiden ympäristöhaitallisuus on ilmoitettava vuosittain valtion valvontaviranomaiselle. Myös kemikaalien käytön muuttumisesta on ilmoitettava ennen uuden kemikaalin käyttöönottoa. Hulevesien johtaminen ja lumi 2. Lentoasema-alueella muodostuvat hulevedet voidaan johtaa tehtyjen sopimusten perusteella toisen maalla oleviin ojiin. Kaikki purkuputket, joiden kautta hulevesiä johdetaan maastoon, on varmistettava rakenteella, joka mahdollistaa edustavan vesinäytteen ottamisen. Tankkauspaikoilta, asematasolta, konepaikoilta ja säiliöauton seisontapaikalta muodostuvat hulevedet on koottava ja johdettava kiintoaineen- ja öljynerotuksen kautta purkuputkiin. Öljynerotuslaitteet on varustettava hälyttimillä. Viemäröintijärjestelmä on varustettava vuoto- tai muun onnettomuustapauksen varalta sulkumekanismilla. Hulevesien viemäröintijärjestelmästä on oltava ajantasaiset piirustukset ja tiedot valvontaviranomaisen käytettävissä. Mikäli viemäröintiä korjataan tai muutetaan, hulevedet tulee pyrkiä viemäröimään pohjavesialueen ulkopuolelle. Luvan haltijan tulee toimittaa päivitetty tieto viemärijärjestelmän muutoksista valtion valvontaviranomaiselle ja Kouvolan Vesi Oy:lle viimeistään kyseisen vuoden vuosiraportoinnin yhteydessä.

123 123(152) 3. Polttoaineella, öljyllä tai muulla pohjaveden pilaantumisen vaaraa aiheuttavalla kemikaalilla likaantunut lumi on kerättävä ja kuljetettava ennen sen sulamista, pois pohjavesialueelta. Melu Tiedottaminen 4. Laskuvarjohyppytoiminnan operaatioita (nousu ja lasku ovat erillisiä operaatioita) saa olla enintään vuodessa. 5. Kiinteäsiipisten ilma-alusten on ensisijaisesti käytettävä laskeutumisiin kiitotietä 25 ja lentoonlähtöihin kiitoteitä 07, mikäli lentoturvallisuus ei muuta edellytä. 6. Lentotoiminnan aiheuttamaa melua ja siitä johtuvia häiriöitä on vähennettävä toiminnallisin menettelyin. Käytössä olevat menettelyt on kuvattava melunhallintasuunnitelmassa ja laskuvarjohyppyohjeessa, joiden päivitystarve on arvioitava kerran vuodessa. Päivitetty melunhallintasuunnitelma ja laskuvarjohyppyohje on toimitettava tarkastettavaksi valtion valvontaviranomaiselle ja tiedoksi Kouvolan kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisille vuosiyhteenvedon yhteydessä vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Ajantasainen Utin lentoaseman siviililentoliikenteen melunhallintasuunnitelma ja laskuvarjohyppyohje on pidettävä yleisön nähtävillä ainakin luvan haltijan sähköisillä sivuilla. 7. Laskuvarjohyppytoiminta on sallittu maanantaista sunnuntaihin klo välisenä aikana. Lomakaudella toiminta on sallittu klo välisenä aikana. Kilpailujen ym. muiden poikkeuksellisten toimintojen vuoksi voidaan toiminta-aikaa jatkaa enintään viitenä päivänä vuodessa klo asti. Poikkeuksellisista toiminta-ajoista on ilmoitettava vähintään viikko aikaisemmin valtion valvontaviranomaiselle ja Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä tiedotettava alueen asukkaille luvan haltijan sähköisillä sivuilla. Lentotoiminta on kielletty pitkäperjantaina, 1. ja 2. pääsiäispäivänä, juhannusaattona, juhannuspäivänä, jouluaattona ja joulupäivänä. Laskuvarjohyppyohjeen (päätöksen liite 2) mukaisia rajattuja ensisijaisia nousu/laskusektoreita (A ja B) tulee pääsääntöisesti noudattaa. Poikkeamiset tulee raportoida lupamääräyksen 21 mukaisesti. 8. Siviililaskuvarjohyppylentojen toimintakauden alkamisesta, toiminta-ajoista, toteutuneista hyppymääristä, tulevista hyppytapahtumista, leireistä ja kilpailuista on tiedotettava yleisölle ainakin luvan haltijan sähköisillä sivuilla. Tietoja on päivitettävä säännöllisesti ja lomakaudella tiedot on päivitettävä tarvittaessa päivittäin.

124 124(152) Siviililaskuvarjohyppylentojen tarkkailu ja raportointi on toteutettava vähintään luvan haltijan hakemuksen täydennyksen liitteessä 2 olevan sopimuksen (päivätty ) tasoisesti. Tiedottamisen yksityiskohdista sovitaan valvontaviranomaisen kanssa. Jätehuolto Varastointi 9. Jätehuollossa tulee noudattaa ympäristönsuojelulaissa (527/2014), jätelaissa (646/2011) ja niiden nojalla annetuissa asetuksissa annettuja jätehuoltoa koskevia yleisiä vaatimuksia, kuten: a) Toiminnassa syntyvistä ja käsiteltävistä jätteistä on pidettävä kirjaa. Kirjanpitoon on sisällytettävä jätelain 119 :n edellyttämät tiedot, jotka on säilytettävä vähintään 6 vuotta. b) Vaaralliset jätteet on varastoitava erillään toisistaan suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa katetulla ja tiiviillä alustalla siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. c) Jätteet saa luovuttaa kuljetettavaksi vain jätelain mukaan rekisteröityneelle jätteenkuljettajalle. Vaarallisten jätteiden siirroista tulee laatia jätelain 121 :n mukainen siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä vähintään 3 vuotta. d) Jätteet on toimitettava paikkaan, jolla on ympäristölupa jätteen vastaanottamiselle. Loppukäsittelyyn toimitettavasta muusta kuin talousjätteeseen verrattavasta jätteestä on esitettävä kaatopaikkakelpoisuus kaatopaikan pitäjälle ja pyynnöstä valvontaviranomaiselle. e) Jätteiden määrä tulee selvittää punnitsemalla tai tarkkailusuunnitelmassa hyväksytyllä menetelmällä. f) Syntyvät jätteet tulee luokitella valtioneuvoston asetuksen jätteistä (179/2012) liitteen 4 mukaisiin nimikkeisiin. g) Mikäli luvan haltija ottaa vastaan EU:n ulkopuolelta tulevasta liikenteestä syntyvää ruokajätettä, on se käsiteltävä EY-asetuksen 1069/2009 mukaisesti. 10. Käytössä olevat kemikaalien, polttonesteiden ja vaarallisten jätteiden käsittely-, purku- ja lastauspaikat on oltava pinnoitettuja ja tiiviitä, jotta mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Hulevedet on kerättävä ja johdettava hiekan- ja öljynerotuskaivon kautta ensisijaisesti pohjavesialueen ulkopuolelle tai jätevesiviemäriin ja toissijaisesti hallitusti maastoon. 11. Kemikaalit kuten polttonesteet ja liukkaudentorjunta-aineet tulee säilyttää kaksoisvaipallisissa säiliöissä tai siten, että kemikaaliastiat on sijoitettu maan päälle, katokselliseen, reunukselliseen ja pinnaltaan tiivistettyyn suoja-altaaseen. Suoja-altaan on oltava tilavuudeltaan vähintään 110 % suurimman säiliön tilavuudesta.

125 125(152) Poikkeukselliset tilanteet Tarkkailu 12. Jos lentoasema-alueelta on joutunut tai uhkaa joutua maaperään, pohja- tai pintaveteen laadultaan tai määrältään poikkeuksellinen päästö, luvan haltijan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin päästön lopettamiseksi ja vahinkojen torjumiseksi. Tapahtumasta on välittömästi ilmoitettava valtion valvontaviranomaiselle, Kouvolan kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisille, pelastuslaitokselle, Kouvolan Vesi Oy:lle ja Kymenlaakson Vesi Oy:lle. Luvan haltijalla on oltava ajan tasalla oleva riskinarviointiin perustuva varautumissuunnitelma, joka koskee toimintaa edellä kuvatuissa onnettomuus- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa. Suunnitelmasta on käytävä ilmi luvanhaltijoiden toimenpide- ja ilmoitusvastuut eri tilanteissa. Lisäksi suunnitelmassa on oltava ohjeet siitä, kuinka onnettomuustilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet kuten tulipalot sekä niiden vaikutukset ympäristöön ja niihin johtaneet tekijät selvitetään ja miten estetään tapahtuman uusiutuminen ja vähennetään tapahtuman ympäristövaikutuksia. Öljy-, polttoneste- ja muiden kemikaalivuotojen varalta on oltava käytössä riittävästi torjuntakalustoa, imeytysainetta ja säilytyspaikkoja likaantuneelle maaainekselle. Varautumissuunnitelman tulee täyttää määräyksen vaatimukset kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen antamisesta. 13. Asematasojen pintarakenteiden kuntoa on seurattava ja ne on huollettava säännöllisesti siten, että suojarakenteet ja vesienjohtaminen toimivat suunnitellusti. Rakenteiden kunnontarkkailusta on pidettävä kirjaa. 14. Kemikaalien, polttonesteiden ja vaarallisten jätteiden käsittely-, purku- ja lastauspaikkojen pinnoitettujen alueiden rakenne on tarkastettava vähintään kerran vuodessa. Rakenteiden kunnontarkkailusta on pidettävä kirjaa. Mahdolliset vauriot on korjattava viipymättä. 15. Hiekan- ja öljynerotuskaivot on tarkastettava säännöllisesti ja tyhjennettävä erottuneesta aineksesta luvan haltijan alueen viemäri- ja öljynerotusjärjestelmissä. Viemäreiden sulkumenetelmän ja öljynerotuslaitteiden hälyttimien toimivuus on testattava vähintään kaksi kertaa vuodessa. 16. Luvan haltijan on tarkkailtava pohjaveden tilaa päivätyssä Maa ja Vesi Oy:n laatimassa tarkkailusuunnitelmassa esitetysti tämän päätöksen mukaisesti täydennettynä. Pohjavesitarkkailuun on lisättävä kalium- ja natriumpitoisuuksien seuranta. Pohjavesitarkkailu on sisällytettävä määräyksen 18 mukaiseen Utin lentoaseman tarkkailusuunnitelmaan. 17. Lentoasemalta maastoon johdettavista hulevesien purkupaikoista on otettava näytteet kerran vuodessa. Näytteistä on analysoitava veden sameus, happamuus (ph), alkaliteetti, sähkönjohtavuus, kemiallinen hapenkulutus

126 126(152) COD Cr, natrium-, kalium-, kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuus sekä öljyhiilivedyt (C10 40). Tulosten perusteella luvan haltijan on tarvittaessa, mikäli vedessä havaitaan kohonnutta öljyhiilivetyjen pitoisuutta, selvitettävä öljyhiilivetyjen kulkeutumisriskiä ja esiintyvyyttä pohjavedessä yksityiskohtaisemmin. 18. Tämän päätöksen mukaista tarkkailua ja raportointia koskeva suunnitelma, jossa edellä sanotut käyttötarkkailut, jätehuollon tarkkailu, päästötarkkailut ja hulevesi- ja pohjavesitarkkailut ovat tarkennettuna, ajantasaistettuna ja kootusti esitettynä, on toimitettava 6 kuukauden kuluessa tämän päätöksen antamisesta valtion valvontaviranomaiselle tarkastettavaksi. Tarkkailusuunnitelmassa on esitettävä myös poikkeuksellisiin tilanteisiin liittyvät toimet ja tarkkailu. Tarkkailusuunnitelma voidaan tehdä Utin lentoaseman luvan haltijoiden yhteisenä. Suunnitelmassa on nimettävä tarkkailusta ja raportoinnista vastaavat henkilöt. 19. Tarkkailua voidaan tarkentaa tai muuttaa valtion valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten valvottavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta. 20. Mittaukset, näytteidenotto ja analysointi sekä automaattisten mittausjärjestelmien kalibrointiin käytettävät vertailumittaukset sekä jatkuvatoimisten mittauslaitteiden laadunvarmennus on suorittava CEN-standardien mukaisesti. Jos CEN-standardeja ei ole käytettävissä, on käytettävä ISO-, SFS- tai vastaavan tasoisia kansallisia tai kansainvälisiä yleisesti käytössä olevia standardeja. Mittausraporteissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mittausepävarmuudet sekä arvio tulosten edustavuudesta. Näytteenottotulokset analyysitodistuksineen on toimitettava viikon kuluessa niiden valmistumisesta valtion valvontaviranomaiselle ja Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kirjanpito ja raportointi 21. Lentoaseman toiminnasta, rakenteiden kunnontarkkailusta, maakaluston päästöistä ja jätehuollosta on pidettävä kirjaa. Kirjanpitotiedot on oltava valvontaviranomaisen tarkastettavissa Utin lentoasemalla. Luvan haltijan on laadittava vuosittain yhteenvetoraportti, joka sisältää tiedot: - kemikaalien käyttömäärät ja niiden ympäristöhaitallisuus - operaatiomäärät lentokonetyypeittäin ja vuorokaudenajoittain siviililaskuvarjohyppykoneiden operaatiot eriteltynä - Finavia Oyj:lle ja lentoasemalle tehtyjen yleisöilmoitusten määrät, syyt ja ilmoitusten johdosta suoritetut toimenpiteet - selvitys melunhallintasuunnitelman ja laskuvarjohyppyohjeen noudattamisesta sisältäen tiedot niiden laskuvarjohyppykonelentojen määristä ja ajankohdista ja syistä, jotka ovat tapahtuneet laskuvarjohyppyohjeen mu-

127 127(152) Pilaantuneet maat kaisen nousu/laskusektorin (A ja B) ulkopuolella sekä arvio melunhallintasuunnitelman ja laskuvarjohyppyohjeen päivitystarpeesta - laskuvarjohyppytoimijan kanssa tehdyt sopimukset niiden muuttuessa - jäteraportointiedot - yhteenveto lentoaseman vesientarkkailuista - mahdollisten poikkeuksellisten tilanteiden tutkimusraportit - kyseisenä vuonna laadittujen ympäristöselvitysten tutkimusraportit. Yhteenvetoraportti on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä valtion valvontaviranomaiselle sekä Kouvolan kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisille. 22. Alueen maaperän mahdollinen pilaantuminen ja puhdistamistarve tulee selvittää ennen lisärakentamista, maamassojen kaivua tai alueiden käyttötarkoituksen muutosta. Selvitys tulee toimittaa toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle 45 vuorokautta ennen toimenpiteisiin ryhtymistä (viranomainen maaperää ja pohjavettä koskevissa ympäristönsuojelulain (527/2014) 14 luvun mukaisissa asioissa. Toiminnan muuttaminen, keskeyttäminen ja lopettaminen 23. Toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta keskeyttämisestä sekä toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista on viipymättä ilmoitettava valtion valvontaviranomaiselle. Toiminnan loputtua alue on viipymättä siistittävä ja saatettava sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Luvan haltijan on esitettävä toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista viimeistään kolme kuukautta ennen toiminnan lopettamista. Suunnitelmassa on esitettävä alueen puhdistaminen, alueella olevien rakennelmien/rakennusten mahdollinen purkaminen, säiliöiden ja putkistojen tyhjentäminen ja purkaminen, purkutoiminnoista kertyvien materiaalien käsittely, selvitys alueen maaperän kunnosta ja mahdollinen kunnostustarpeen arviointi sekä jälkitarkkailun tarve. Jos suunnitelman ja toiminnan lopettamisen johdosta on tarpeen antaa ympäristönsuojelulain 94 :n mukaisia määräyksiä, suunnitelma tulee siirtää toimivaltaisen lupaviranomaisen käsiteltäväksi.

128 128(152) 14.2 Puolustusvoimien toimintaa koskevat lupamääräykset Melu Tiedottaminen 1. Koulutusohjelman mukainen pimeälentokoulutus tulee ajoittaa tapahtuvaksi yöajan klo ulkopuolella. Muu pimeälentokoulutus tulee suunnitella siten, että se toteutetaan mahdollisuuksien mukaan ennen klo Lentotoiminnan aiheuttamaa melua ja siitä johtuvia häiriöitä on vähennettävä toiminnallisin menettelyin. Käytössä olevat menettelyt on kuvattava melunhallintasuunnitelmassa, jonka päivitystarve on arvioitava kerran vuodessa. Päivitetty melunhallintasuunnitelma on toimitettava hyväksyttäväksi valtion valvontaviranomaiselle ja tiedoksi Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille vuosiyhteenvedon yhteydessä vuosittain helmikuun loppuun mennessä. 3. Sotaharjoituksista, pimeälentokoulutusjaksoista ja muista normaalista poikkeavista toiminnoista, jotka aiheuttavat sotilaslentotoiminnan merkittävän lisääntymisen, on ilmoitettava Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle sekä Kouvolan kaupungin ympäristö- ja terveydensuojeluviranomaisille. Lisäksi toiminnasta on tiedotettava lähialueen asukkaita toiminnan vaikutusalueella yleisesti leviävässä sanomalehdessä ja luvan haltijan sähköisillä sivuilla. Ilmoitukset ja tiedottaminen on tehtävä vähintään viikko ennen toiminnan lisääntymistä. Tiedotteessa on oltava toiminnan ajankohta, toiminnan suuntautuminen ja se, miten aiheutuvia meluhaittoja ehkäistään sekä se, mihin yleisö voi tehdä ilmoituksia aiheutuvasta häiriöstä. Muista tiedottamisen yksityiskohdista sovitaan valtion valvontaviranomaisen kanssa. Hulevesien johtaminen ja lumi 4. Tankkauspaikoilta, asematasolta, uusi asematasoalue mukaan lukien, konepaikoilta ja säiliöauton seisontapaikalta muodostuvat hulevedet on koottava ja johdettava kiintoaineen- ja öljynerotuksen kautta purkuputkiin. Öljynerotuslaitteet on varustettava hälyttimillä. Viemäröintijärjestelmä on varustettava vuodon tai muun onnettomuuden varalta sulkumekanismilla. Hulevesien viemäröintijärjestelmästä on oltava ajantasaiset piirustukset ja tiedot valvontaviranomaisen käytettävissä ja ne on toimitettava valtion valvontaviranomaiselle kuukauden kuluessa tämän päätöksen antamisesta. Mikäli viemäröintiä korjataan tai muutetaan, hulevedet tulee pyrkiä viemäröimään pohjavesialueen ulkopuolelle. Luvan haltijan tulee toimittaa päivitetty tieto muutoksista valtion valvontaviranomaiselle viipymättä, viimeistään kyseisen vuoden vuosiraportoinnin yhteydessä.

129 129(152) 5. Polttoaineella, öljyllä tai muulla pohjaveden pilaantumisen vaaraa aiheuttavalla kemikaalilla likaantunut lumi on kerättävä ja kuljetettava ennen sen sulamista pois pohjavesialueelta. Jätehuolto Varastointi 6. Jätehuollossa tulee noudattaa ympäristönsuojelulaissa (527/2014), jätelaissa (646/2011) ja niiden nojalla annetuissa asetuksissa annettuja jätehuoltoa koskevia yleisiä vaatimuksia, kuten: a) Toiminnassa syntyvistä ja käsiteltävistä jätteistä on pidettävä kirjaa. Kirjanpitoon on sisällytettävä jätelain 119 :n edellyttämät tiedot, jotka on säilytettävä vähintään 6 vuotta. b) Vaaralliset jätteet on varastoitava erillään toisistaan suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa katetulla ja tiiviillä alustalla siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. c) Jätteet saa luovuttaa kuljetettavaksi vain jätelain mukaan rekisteröityneelle jätteenkuljettajalle. Vaarallisten jätteiden siirroista tulee laatia jätelain 121 :n mukainen siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä vähintään 3 vuotta. d) Jätteet on toimitettava paikkaan, jolla on ympäristölupa jätteen vastaanottamiselle. Loppukäsittelyyn toimitettavasta muusta kuin talousjätteeseen verrattavasta jätteestä on esitettävä kaatopaikkakelpoisuus kaatopaikan pitäjälle ja pyynnöstä valvontaviranomaiselle. e) Jätteiden määrä tulee selvittää punnitsemalla tai tarkkailusuunnitelmassa hyväksytyllä menetelmällä. f) Syntyvät jätteet tulee luokitella valtioneuvoston asetuksen jätteistä (179/2012) liitteen 4 mukaisiin nimikkeisiin. g) Mikäli luvan haltija ottaa vastaan EU:n ulkopuolelta tulevasta liikenteestä syntyvää ruokajätettä, on se käsiteltävä EY-asetuksen 1069/2009 mukaisesti. 7. Käytössä olevat kemikaalien, polttonesteiden ja vaarallisten jätteiden käsittely-, purku- ja lastauspaikat on oltava pinnoitettuja ja tiiviitä, jotta mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Hulevedet on kerättävä ja johdettava hiekan- ja öljynerotuskaivon kautta ensisijaisesti pohjavesialueen ulkopuolelle tai jätevesiviemäriin ja toissijaisesti hallitusti maastoon. 8. Luvan haltijan hallinnassa olevat maan pinnalla säilytettävät kemikaalit kuten polttonesteet ja jäänestokemikaalit tulee säilyttää kaksoisvaipallisissa säiliöissä tai siten, että kemikaaliastiat on sijoitettu maan päälle, katokselliseen, reunukselliseen ja pinnaltaan tiivistettyyn suoja-altaaseen. Suojaaltaan on oltava tilavuudeltaan vähintään 110 % suurimman säiliön tilavuudesta.

130 130(152) Kemikaalien käyttö 9. Valtioneuvoston päätöksen 1022/2006 liitteessä 1E tarkoitettua vaarallista ainetta tai liitteessä mainittuun aineryhmään kuuluvaa ainetta ei saa päästää suoraan tai välillisesti pohjaveteen siten, että siitä aiheutuu pohjaveden laadun heikkenemistä tai sen vaaraa nyt tai tulevaisuudessa. Päästön aiheuttajan on tarvittaessa osoitettava valvontaviranomaiselle, ettei päästöstä voi aiheutua pohjaveden laadun heikkenemistä tai sen vaaraa. Poikkeukselliset tilanteet Kemikaalien käyttömäärä on pidettävä mahdollisimman vähäisenä. Käytettävien kemikaalien on oltava lentoturvallisuuden ja ilma-alusten materiaaleille aiheutuvien vaikutusten edellyttämissä rajoissa ympäristölle mahdollisimman vähän haitallisia. Toiminnassa käytetyt kemikaalit ja niiden ympäristöhaitallisuus on ilmoitettava vuosittain valtion valvontaviranomaiselle. Myös kemikaalien käytön muuttumisesta on ilmoitettava ennen uuden kemikaalin käyttöönottoa. 10. Jos lentoasema-alueelta on joutunut tai uhkaa joutua maaperään, pohja- tai pintaveteen laadultaan tai määrältään poikkeuksellinen päästö, luvan haltijan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin päästön lopettamiseksi ja vahinkojen torjumiseksi. Tapahtumasta on välittömästi ilmoitettava valtion valvontaviranomaiselle, Kouvolan kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisille, pelastuslaitokselle, Kouvolan Vesi Oy:lle ja Kymenlaakson Vesi Oy:lle. Pelastusharjoittelu Luvan haltijalla on oltava ajan tasalla oleva riskinarviointiin perustuva varautumissuunnitelma, joka koskee toimintaa edellä kuvatuissa onnettomuus- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa. Suunnitelmasta on käytävä ilmi luvanhaltijoiden toimenpide- ja ilmoitusvastuut eri tilanteissa. Lisäksi suunnitelmassa on oltava ohjeet siitä, kuinka onnettomuustilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet kuten tulipalot sekä niiden vaikutukset ympäristöön ja niihin johtaneet tekijät selvitetään ja miten estetään tapahtuman uusiutuminen ja vähennetään tapahtuman ympäristövaikutuksia. Öljy-, polttoneste- ja muiden kemikaalivuotojen varalta on oltava käytössä riittävästi torjuntakalustoa, imeytysainetta ja säilytyspaikkoja likaantuneelle maaainekselle. Varautumissuunnitelman tulee täyttää määräyksen vaatimukset kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen antamisesta. 11. Lentoasemalla tapahtuva pelastustoimen harjoittelu, jossa käytetään tai jossa syntyy vaarallisia aineita, on suunniteltava ja toteutettava siten, että pohjaveden pilaantumisen vaaraa ei aiheudu. Mikäli harjoittelupaikka muuttuu, on uusi paikka ensisijaisesti sijoitettava tärkeän pohjavesialueen ulkopuolelle.

131 131(152) Pelastusharjoittelupaikan pohjavesivaikutukset on selvitettävä kertaluonteisesti. Suunnitelma harjoittelupaikan pohjavesien vaikutusten selvittämiseksi tulee toimittaa valtion valvontaviranomaiselle vuotta 2017 koskevan vuosiraportoinnin yhteydessä. Suunnitelmassa on esitettävä tutkittavat haitalliset aineet määritysmenetelmineen, näytteenottopaikat ja selvityksen toteuttamisen ajankohta, joka on oltava viimeistään 2018 vuoden loppuun mennessä. Selvitykseen on liitettävä luvan haltijan esitys mahdollisesta pohjavesitarkkailun muuttamisesta. Selvityksen perusteella valvontaviranomainen voi muuttaa pohjavesitarkkailua. Mikäli selvityksen perusteella on tarpeen täsmentää tai täydentää ympäristölupaa ympäristönsuojelulain 90 :n mukaisesti, selvitys tulee siirtää toimivaltaisen lupaviranomaisen käsiteltäväksi. Tarkkailu 12. Kemikaalien, polttonesteiden ja vaarallisten jätteiden käsittely-, purku- ja lastauspaikkojen pinnoitettujen alueiden rakenne on tarkastettava vähintään kerran vuodessa. Rakenteiden kunnontarkkailusta on pidettävä kirjaa. Mahdolliset vauriot on korjattava viipymättä. 13. Hiekan- ja öljynerotuskaivot on säännöllisesti tarkastettava ja tyhjennettävä erottuneesta aineksesta luvan haltijan alueiden viemäri- ja öljynerotusjärjestelmissä. Viemäreiden sulkumenetelmän ja öljynerotuslaitteiden hälyttimien toimivuus on testattava vähintään kaksi kertaa vuodessa. 14. Lentoasemalta maastoon johdettavista hulevesien purkupaikoista on otettava näytteet kerran vuodessa. Näytteistä on analysoitava veden sameus, happamuus (ph), alkaliteetti, sähkönjohtavuus, kemiallinen hapenkulutus COD Cr, kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuus sekä öljyhiilivedyt (C10 40). Tulosten perusteella luvan haltijan on tarvittaessa, mikäli vedessä havaitaan kohonnutta öljyhiilivetyjen pitoisuutta, selvitettävä öljyhiilivetyjen kulkeutumisriskiä ja esiintyvyyttä pohjavedessä yksityiskohtaisemmin. Tarkkailu voidaan toteuttaa Utin lentoaseman luvan haltijoiden yhteisenä. 15. Luvan haltijan on tarkkailtava pohjaveden tilaa päivätyssä Maa ja Vesi Oy:n laatimassa tarkkailusuunnitelmassa esitetysti tämän päätöksen mukaisesti täydennettynä. Pohjavesitarkkailuun on lisättävä kalium- ja natriumpitoisuuksien seuranta. Pohjavesitarkkailu on sisällytettävä määräyksen 16 mukaiseen Utin lentoaseman tarkkailusuunnitelmaan. Tarkkailu voidaan toteuttaa Utin lentoaseman luvan haltijoiden yhteisenä. Käytössä olleiden ja käytössä olevien jäänesto ja -poistokemikaalien ja niiden hajoamistuotteiden pitoisuudet pohjavedessä tulee selvittää kertaluonteisesti seuraavan näytteenoton yhteydessä. Suunnitelma tutkittavista ai-

132 132(152) neista määritysmenetelmineen ja näytteenottopaikat on toimitettava valvontaviranomaiselle ennen näytteenottoa. 16. Tämän päätöksen mukaista tarkkailua ja raportointia koskeva suunnitelma, jossa edellä sanotut käyttötarkkailut, jätehuollon tarkkailu, päästötarkkailut ja hulevesi- ja pohjavesitarkkailut ovat tarkennettuna, ajantasaistettuna ja kootusti esitettynä, on toimitettava 6 kuukauden kuluessa tämän päätöksen antamisesta valtion valvontaviranomaiselle tarkastettavaksi. Tarkkailusuunnitelmassa on esitettävä myös poikkeuksellisiin tilanteisiin liittyvät toimet ja tarkkailu. Tarkkailusuunnitelma voidaan tehdä Utin lentoaseman luvan haltijoiden yhteisenä. Suunnitelmassa on nimettävä tarkkailusta ja raportoinnista vastaavat henkilöt. 17. Tarkkailua voidaan tarkentaa tai muuttaa valtion valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten valvottavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta. 18. Mittaukset, näytteidenotto ja analysointi sekä automaattisten mittausjärjestelmien kalibrointiin käytettävät vertailumittaukset sekä jatkuvatoimisten mittauslaitteiden laadunvarmennus on suorittava CEN-standardien mukaisesti. Jos CEN-standardeja ei ole käytettävissä, on käytettävä ISO-, SFS- tai vastaavan tasoisia kansallisia tai kansainvälisiä yleisesti käytössä olevia standardeja. Mittausraporteissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mittausepävarmuudet sekä arvio tulosten edustavuudesta. Näytteenottotulokset analyysitodistuksineen on toimitettava viikon kuluessa niiden valmistumisesta valtion valvontaviranomaiselle ja Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kirjapito ja raportointi 19. Luvan haltijan toiminnasta, rakenteiden kunnontarkkailusta ja jätehuollosta on pidettävä kirjaa. Kirjanpitotiedot on oltava valvontaviranomaisen tarkastettavissa Utin lentoasemalla. Luvan haltijan on laadittava vuosittain yhteenvetoraportti, joka sisältää tiedot: - sotilasilma-alusten operaatiomäärät eriteltynä kellonajoittain (päiväilta-yö) - toiminnanharjoittajalle tehtyjen yleisöilmoitusten määrät, syyt ja ilmoitusten johdosta suoritetut toimenpiteet - selvitys melunhallintasuunnitelman noudattamisesta ja arvio melunhallintasuunnitelman päivitystarpeesta - tiedot käytetyistä kemikaaleista ja niiden määristä ja ympäristöhaitallisuudesta mukaan lukien pelastusharjoituksissa käytetyt harjoituspolttoaineet ja sammutekemikaalit - jäteraportointiedot - yhteenveto lentoaseman vesientarkkailuista - mahdollisten poikkeuksellisten tilanteiden tutkimusraportit - kyseisenä vuonna laadittujen ympäristöselvitysten tutkimusraportit.

133 133(152) Pilaantuneet maat Yhteenvetoraportti on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä valtion valvontaviranomaiselle sekä Kouvolan kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisille. 20. Alueen maaperän mahdollinen pilaantuminen ja puhdistamistarve tulee selvittää ennen lisärakentamista, maamassojen kaivua tai alueiden käyttötarkoituksen muutosta. Selvitys tulee toimittaa toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle 45 vuorokautta ennen toimenpiteisiin ryhtymistä (viranomainen maaperää ja pohjavettä koskevissa ympäristönsuojelulain (527/2014) 14 luvun mukaisissa asioissa). Toiminnan muuttaminen, keskeyttäminen ja lopettaminen 21. Toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta keskeyttämisestä sekä toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista on viipymättä ilmoitettava valtion valvontaviranomaiselle. Toiminnan loputtua alue on viipymättä siistittävä ja saatettava sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Luvan haltijan on esitettävä toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista viimeistään kolme kuukautta ennen toiminnan lopettamista. Suunnitelmassa on esitettävä alueen puhdistaminen, alueella olevien rakennelmien/rakennusten mahdollinen purkaminen, säiliöiden ja putkistojen tyhjentäminen ja purkaminen, purkutoiminnoista kertyvien materiaalien käsittely, selvitys alueen maaperän kunnosta ja mahdollinen kunnostustarpeen arviointi sekä jälkitarkkailun tarve. Jos suunnitelman ja toiminnan lopettamisen johdosta on tarpeen antaa ympäristönsuojelulain 94 :n mukaisia määräyksiä, suunnitelma tulee siirtää toimivaltaisen lupaviranomaisen käsiteltäväksi. 15 RATKAISUN PERUSTELUT 15.1 Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Utissa on ollut lentotoimintaa vuodesta 1918 lähtien ja vuodesta 1919 se on toiminut keskeytyksettä myös Ilmavoimien tukikohtana. Utin lentoasema toimii nykyisin Puolustusvoimien kuljetushelikopteritoiminnan päätukikohtana. Vuonna 2005 lentoaseman toiminnalle myönnetyn ympäristöluvan lupaharkinnassa on otettu huomioon helikopteritoiminta suunnitellun 20 kuljetushelikopterin vahvuudella, jolloin arvioidut lentotuntimäärät ovat koulutushelikoptereille ja kuljetushelikoptereilla tuntia vuodessa. Lupaharkinnassa on otettu tuolloin huomioon toiminnan sijoituspaikka.

134 134(152) Ympäristöluvassa määrätty lentoaseman toimintojen meluselvitys päivitettiin todellista tilannetta vastaavaksi vuonna Suunniteltua kuljetushelikopterivahvuutta ei oltu tuolloin saavutettu. Puolustusvoimien suunniteltu kuljetushelikopterivahvuus saavutettiin vuonna Meluselvityksestä ja melunhallintasuunnitelmista annetulla Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksellä (nro 60/2010/1, Dnro ESAVI/316/04.08/2010) muutettiin melua koskevia määräyksiä ja mm. rajattiin siviililentotoiminnan toiminta-aikoja, suojattiin eräitä kiitotien läheisyydessä sijaitsevia asuinkiinteistöjä lentomelulta sekä muutettiin vuosiraportointia koskevaa määräystä. Kyseessä on ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamishakemus ja siitä annettava päätös. Tarkistamishakemuksessa esitettiin siviililaskuvarjohyppytoiminnan lisäämistä sekä toiminta-aikojen lisäämistä. Samanaikaisesti tässä päätöksessä on käsitelty Hallintovahdit ry:n ympäristönsuojelulain 89 :n mukainen aloite Utin lentoaseman ympäristöluvan muuttamiseksi. Tällä päätöksellä Utin lentoaseman ympäristölupaa on muutettu siten, että luvan myöntämisen edellytykset edelleen täyttyvät. Tällä päätöksellä on lisäksi hyväksytty Utin lentoaseman itäosaan kiitotien eteläpuolelle syksyllä 2016 rakennettu asematasoalue. Rakennettua aluetta tullaan käyttämään Ilmavoimien lentokaluston asematasoalueena. Päästöjen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi annettavat lupamääräykset perustuvat parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan ja käytäntöön. Parasta käyttökelpoista tekniikkaa arvioitaessa on otettu huomioon lentoasemaalueen sijainti. Ympäristönsuojelulain 49 mukaan ympäristöluvan myöntämisen edellytykset täyttyvät, kun toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa mm. terveyshaittaa, haittaa luonnolle ja sen toiminnoille, luonnonvarojen käyttämisen estymistä tai melkoista vaikeutumista, ympäristön yleisen viihtyisyyden tai erityisten kulttuuriarvojen vähentymistä, ympäristön yleiseen virkistyskäyttöön soveltuvuuden vähentymistä, vahinkoa tai haittaa omaisuudelle taikka sen käytölle tai muuta näihin rinnastettavaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta. Lain mukaan toiminnasta ei saa myöskään aiheutua maaperän eikä pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Ympäristönsuojelulain 50 :n mukaan, jos sotilasilmailuun tai rajavartiolaitoksen lakisääteisten tehtävien suorittamiseen käytetty lentopaikka ei täytä melun vuoksi 49 :n mukaisia luvan myöntämisen edellytyksiä, niistä saa poiketa tarpeellisessa määrin, jos sotilasilmailun tai rajavartiolaitoksen ilmailun erityisluonne sitä edellyttää ja lentopaikan käyttö on valtakunnan turvallisuuden kannalta tai rajavartiolaitoksen lakisääteisten tehtävien suorittamiseksi perusteltua. Toiminnan haittoja arvioitaessa ei oteta huomioon puolustusvoimista annetun lain (551/2007) 2 :n 1 momentin 1 kohdan a ja

135 135(152) b alakohdan eikä 2 kohdan mukaisten tehtävien suorittamisesta aiheutuvaa haittaa. Jos ympäristölupa-asia koskee lentopaikkaa, jota käytetään merkittävässä määrin sotilas- ja siviili-ilmailuun, lupaharkinnassa on tarkasteltava erikseen siviili- ja sotilastoimintaa ja kohdistettava lupamääräykset erikseen puolustusvoimiin, rajavartiolaitokseen ja lentoaseman pitäjään tai muuhun lentopaikan pitäjään. Ympäristönsuojelulain 52 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, maaperän ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemisestä; jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä, toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, toiminnan lopettamisen jälkeisestä alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä sekä muista toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista ja muista toimista, joilla ehkäistään tai vähennetään ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Lentoaseman sotilaslentotoiminnasta ei aiheudu tämän päätöksen mukaisesti toimittaessa terveyshaittaa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista eikä vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella. Määräykset sotilaslentotoiminnan melusta on annettu siten, että ne eivät koske puolustusvoimista annetun lain (551/2007) 2 :n 1 momentin 1 kohdan a ja b alakohdan eikä kohdan 2 mukaisten tehtävien suorittamista. Määräykset eivät koske toimintaa, jota on maa-alueen, vesialueen ja ilmatilan valvominen sekä alueellisen koskemattomuuden turvaaminen eikä kansan elinmahdollisuuksien, perusoikeuksien ja valtiojohdon toimintavapauden turvaaminen ja laillisen yhteiskuntajärjestyksen puolustaminen eikä virka-apu yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, terrorismirikosten estämiseksi ja keskeyttämiseksi sekä muuksi yhteiskunnan turvaamiseksi. Määräystä ei myöskään sovelleta seuraavissa tapauksissa: - pelastustoimintaan osallistuminen antamalla käytettäväksi pelastustoimintaan tarvittavaa kalustoa, henkilöstöä ja asiantuntijapalveluja; - osallistuminen avun antamiseen toiselle valtiolle terrori-iskun, luonnononnettomuuden, suuronnettomuuden tai muun vastaavan tapahtuman johdosta. Siviililentotoiminnan (siviililaskuvarjohyppylentotoiminta) lisäämiselle Utin lentoasemalla hakemuksessa esitetyn mukaisesti ei päätöksen mukaan ole edellytyksiä, kun otetaan huomioon alueella oleva sotilaslentotoiminta ja sen vaikutukset ympäristönsuojelulain 5 :n kohdassa 2 d) ja e) kohdissa tarkoitettuihin ympäristön yleisen viihtyisyyden ja ympäristön yleisen virkistyskäyttöön soveltuvuuden vähenemiseen sekä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettuun kohtuuttomaan rasitukseen.

136 136(152) Lentoaseman siviililentotoiminnasta ei aiheudu tämän päätöksen mukaisesti toimittaessa, terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Muutetut lupamääräykset huomioon ottaen lentoaseman toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Toiminnan vaikutuksia arvioitaessa on otettu huomioon sotilasilmailun erityisluonne ja ympäristönsuojelulain 50. Lentoaseman toiminta-alueella sijaitsee lentopetrolin (20 m 3 ) Skydive Finland ry:n jakeluasema. Toiminnalla on ympäristölupa vuodelta Ympäristönsuojelulain 116 :n ja liitteen 2 mukaan jakeluaseman, jonka polttoainesäiliöiden kokonaistilavuus on vähintään 10 m 2, on rekisteröidyttävä kunnan ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Ympäristönsuojelulain 30 :n 3. kohdan mukaan rekisteröitävään toimintaan tarvitaan ympäristölupa, jos vähintään 10 m 2 :n polttoainesäilö sijaitsee tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella. Ympäristönsuojelulain 34 :n mukaan valtion ympäristölupaviranomainen ratkaisee lupa-asian, jos samalla toiminta-alueella sijaitsevien toimintojen lupa-asian ratkaisu kuuluu osaksi sen toimivaltaan. Mikäli jakeluaseman toiminta muuttuu, on ympäristölupaa haettava valtion lupaviranomaiselta. Lupaharkinnassa ja lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosiksi Suunnitelmassa on asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi esitetty vaikuttavimpina lisätoimenpiteinä toimenpiteitä, joilla voidaan vähentää erilaisia häiriöpäästöjä. Lupamääräyksissä keskeisenä osana ovat määräykset, jotka koskevat erilaisten riskien ja häiriö- ja onnettomuustilanteiden ennakointia ja hallintaa. Määräyksissä on otettu huomioon suunnitelmassa mainitut vesistölle vaaralliset ja haitalliset aineet valtioneuvoston asetuksen mukaisesti ja edellytetty niiden osalta tehokasta seurantaa ja päästöjen tarkkailua Lupamääräysten yleiset perustelut Sotilaslentotoiminnan melu ja sen vaikutukset Päätöksen ratkaisu perustuu siihen, että sotilaslentotoiminnasta voi lentoaseman lähialueella (CTR) aiheutua kohtuutontakin viihtyisyyshaittaa häiriintyville kohteille kuten asumiselle ja loma-asumiselle (alla oleva kuva).

137 137(152) Kuvassa Utin lentoaseman lähialue (CTR) mustalla ja helikoptereiden harjoitusalueet punaisella (Utin lentoasema, helikoptereiden ja lentokoneiden meluselvitys, ennuste 2014, liitekartta 4) Sotilaslentotoiminnan yöaikaista ennalta suunniteltua koulutuslentotoimintaa, josta aiheutuisi heräämisiä, on rajoitettu alueella vakituisesti asuvien terveyshaitan ehkäisemiseksi. Puolustusvoimat on hakemuksen täydennyksessä esittänyt, että Utin lentoaseman lähialueella heräämisen todennäköisyys on suurempi lähempänä Utin lentoasemaa ja vähenee etäisyyden lentoasemasta kasvaessa. Hakemuksessa esitetyn perusteella voidaan arvioida, että todennäköisintä herääminen on lentoaseman lähialueella noin 2 3 kilometrin etäisyydellä lentoasemasta, johon sijoittuu Utin kylä sekä Ranta-Utin alueen asutus. Tätä kauempana todennäköisintä herääminen on harjoitusalueille suuntautuvien lentoreittien alapuolella sijaitsevissa asunnoissa (yllä oleva kuva). Helikopteritoiminnan melua on selvitetty helikopterien ja lentokoneiden meluselvityksessä vuonna 2010 (Utin lentoasema, helikoptereiden ja lentokoneiden meluselvitys, ennuste 2014, Finavia Oyj). Selvityksessä todetaan, että helikoptereiden lentotoiminta on monimuotoisempaa kuin lentokoneilla. Käytettävissä olevat melun laskentamenetelmät eivät ole suunniteltu helikoptereilla tapahtuvan lentoharjoittelun laskentaan. Tämän vuoksi toiminnan kuvaaminen laskentamalleja varten ja sen aiheuttaman melun arvioiminen mallin avulla on vaikeampaa ja epäluotettavampaa kuin lentokoneiden toiminnan ja vaikutusten. Osa lähtötiedoista, kuten lentoreitit kenttäalueella, on laskentaa varten arvioitu kaavamaisesti.

138 138(152) Meluselvityksessä esitetyt NH90-kuljetushelikopterin melutulokset perustuvat Utissa mitattuihin lähtötietoihin. Alla olevassa kuvassa (meluselvityksen kuva 3) on esitetty kuljetushelikopterin lentoonlähdön ja laskeutumisen hetkelliset enimmäisäänitasot (LAmax). Meluselvityksen mukaan laskeutumisen enimmäismelutason säde ulottuu noin 3 km helipadista ja lentoonlähtöjen vastaavasti 1,4 km. Hetkellinen taso 80 db voi ylittyä niukasti lentoreitin alla missä tahansa sellaisessa paikassa, jossa NH90-helikopteri liikkuu normaalin matkalentoprofiilin nopeudella ja korkeudella. Lisäksi selvityksessä todetaan, että yli 85 db:n hetkellisiä tasoja esiintyy myös harjoitusalueilla kaikkialla siellä, missä NH90-kuljetushelikopteri tekee lähestymis- tai laskeutumisharjoituksia Melun terveysvaikutuksista on viime vuosina saatu lisää tietoa. WHO:n julkaisussa (WHO, 2009, Night Noise Guidelines for Europe, ISBN ) on tarkasteltu heräämisen todennäköisyyttä ja saatu kynnystasoja, joiden tutkimusnäytön vahvuus on riittävä. Mm. biologisia vaikutuksia on todennettu, kun enimmäisäänitaso LAmax ylittää db sisätiloissa ja unen laatuun liittyviä vaikutuksia on todettu yöllisen heräämisen kautta, kun enimmäisäänitaso LAmax ylittää 42 db sisätiloissa. Nykyisten rakentamisnormien mukaan vaadittu rakennusten ääneneristys on tavanomaisesti noin 30 db. Vanhemmilla rakennuksilla ja lomaasunnoilla ääneneristävyys on usein heikompi. Utin alueen rakennuskannan ääneneristävyyksiä ei ole selvitetty.

139 139(152) Helikopterien yöaikainen harjoituslentotoiminta Utissa Yhteysviranomaisen lausunnossa ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta (Utin varuskunnan kehittäminen kuljetushelikopterien päätukikohtana, Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, Kouvola, ) on alun perin esitetty helikopterikoulutustoiminnasta, että lentokoulutusta on enimmillään 74 lentoa vuorokaudessa ympärivuotisesti klo välisenä aikana sekä syyskuusta helmikuuhun pimeälentotoimintaa arvioilta kaksi kertaa viikossa noin klo asti. Satunnaisia lähtöjä yhdellä tai useammalla koneella voi olla kaikkina vuorokaudenaikoina ja myös viikonloppuina. Utin lentoaseman ympäristöluvassa todetaan, että pimeällä tapahtuva lentotoiminta kasvaa lähivuosina ja se painottuu syyskuun ja maaliskuun välille, jolloin lennot tapahtuvat pääsääntöisesti ennen klo Hakemuksessaan Puolustusvoimat on esittänyt, että viikoittainen suoritettava lento-operaatiomäärä tullee pysymään nykyisellä tasolla, mutta pimeälentoviikkoja on useammin. Pimeälentoja tullaan lentämään noin joka toinen viikko syyskuun ja toukokuun välisenä aikana tyypillisesti maanantaista torstaihin. Pimeälentokoulutus pyritään suorittamaan ennen klo 22, mutta johtuen valaistusolosuhteista maalis-huhtikuun ja syys-lokakuun aikana, lentoja on enemmän klo 22 jälkeen verrattuna vuodenaikaan, jolloin pimeänaika on pisimmillään. Vuoden 2015 vuosiraportoinnin mukaan sotilaslentotoiminnan operaatioita (operaatio=nousu tai lasku) raportoitiin yhteensä 5 418, josta ilta-aikaan klo operaatioita oli 275 ja yöaikaan klo 22 7 operaatioita oli 398. Ennalta suunnitellun harjoitus- ja koulutustoiminnan lisäksi alueella on satunnaista ja epäsäännöllistä sotilaslentotoimintaa eri aikoina myös öisin, joka ei sisälly lentoaseman ympäristölupaan ja toimintaa, jonka tiedot eivät ole julkisia. Toiminnan melua on kuvattu hakemuksessa laskennallisilla meluselvityksillä, joissa on esitetty melukartoilla melusuure, joka on ns. päivä-iltayömelutaso ja josta käytetään lyhennettä Lden (DEN-Day-Evening-Night). Lden on vuorokauden ajalla painotettu melun A-painotettu keskiäänitaso, jossa ilta-ajan klo melutapahtumia on painotettu +5 db ja yöajan klo melutapahtumia on painotettu +10 db. Käytännössä painotus +5 db merkitsee ko. ajanjakson liikennemäärän kertomista tekijällä 3,16 ja painotus +10 db ajanjakson liikennemäärän kertomista tekijällä 10. Melusuure Lden on EU:n ympäristömeludirektiivin mukainen meluindikaattori. Direktiivin mukaan indikaattorimelutasot tulee määrittää kaikkien vuoden päivien keskiäänitasona. Meluselvityksen ennustetilanteen Lden tulokset perustuvat koko vuoden päiville jaettuun liikennemäärään. Päiväajan (klo 07 22) ja yöajan (klo 22 07) keskiäänitasot vastaavat valtioneuvoston päätöksen (VNp 993/1992) mukaisesti erikseen päivä- ja yöajan (painottamattomalle) keskiäänitasolle annettuja ohjearvoja LAeq (klo 7 22) ja LAeq (klo 22 7). Vuoden keskimääräisellä vuorokausiliikenteellä

140 140(152) laskettu Lden-melusuure on vakiintunut käytettäväksi Suomessa arvioitaessa ympäristömelua ja sen vaikutusta maankäyttöön. llma-alusten aiheuttamaa melutasoa Lden >55 db pidetään yleisesti maankäytön suunnittelun kannalta ohjaavana melutasona asutuksen sijoittamisessa (Ympäristöministeriö 2001). Finavia Oyj on hakemukseen liittämissään ja laatimissaan Utin lentoaseman meluselvityksissä käyttänyt yleisesti lentoasemille käytettyä laskentaa ja melusuuretta (Lden). Toiminta Utin lentoasemalla poikkeaa kuitenkin säännöllistä siviililentoliikennettä harjoittavan lentoaseman toiminnasta. Samoin Utin lentoaseman sotilaslentotoiminta helikoptereilla poikkeaa kaksisiipisten sotilasilma-alusten lentotoiminnasta mm. lentoreittien ja lentokorkeuksien osalta. Toiminnan ajallisen satunnaisuuden ja lentoreittien sijoittumisen satunnaisuuden vuoksi lentoaseman meluvaikutusten ja melun leviämisen kuvaaminen keskiäänitasomittareilla (Lden ja LAeq) on vaikeaa eikä laskennassa saatujen melualueiden perusteella voida tehdä arviota melun aiheuttamasta terveys- tai viihtyisyyshaitasta. Puolustusvoimat on vastineen yhteydessä täydentänyt hakemustaan ja ilmoittanut, että Utin lentoaseman läheisyydessä on kello 22 jälkeen ajoittuvaa pimeälentokoulutukseen liittyvää lentotoimintaa enimmillään noin 50 päivänä vuodessa. Vuosiraportoinnin mukaan yöajan (klo 22-07) operaatioita oli vuonna 2015 yhteensä 398. Päivittäinen pimeälentokoulutuksen aloitusajankohta vaihtelee vuodenajasta riippuen. Käytännössä pimeälentokoulutus aloitetaan päivittäin heti, kun valaistus- ja sääolosuhteet sen sallivat. Koulutusviikkoina pimeälentoharjoituksia tehdään yhtäaikaisesti usealla helikopterilla. Osa lennoista suoritetaan osastolentoina ja osa yksittäisten helikopterien lentoina. Helikopterit joudutaan turvallisuussyistä hajauttamaan niin, että ne toimivat eri alueilla ja ilmansuunnissa. Näin ollen lentotoimintaa ei ole hakemuksen mukaan mahdollista suunnitella siten, että lennot keskitettäisiin ainoastaan jollekin tietylle alueelle viikon eri päivinä. Luvan haltija on todennut myös, että pimeälentokoulutus pyritään suuntaamaan pois taajamista, mutta muita asuttuja alueita ei toiminnassa voida kokonaan välttää. Puolustusvoimat on lisäksi tiedottanut yleisöä sähköisillä sivuillaan Utin lentoasemalla tapahtuvasta koulutusviikkojen lentotoiminnasta, johon sisältyy pimeälentoharjoittelua. Vuonna 2016 lentoharjoitusviikkojen on ilmoitettu kestävän yleensä neljä päivää maanantaista torstaihin klo 16 03, mutta harjoituksia on ollut myös maanantaista perjantaihin. Elokuusta huhtikuuhun (yhteensä 32 viikkoa) yleisötiedotukset on tehty 10 harjoitusviikolta eli noin kolmen viikon välein. Vuoden 2017 alkuneljänneksellä harjoitusviikkoja on tiedotteen mukaan ollut 3 viikkona (ma to klo 16 03). Harjoitustoimintaa on kuvattu luvan haltijan sähköisillä sivuilla seuraavasti: Utin jääkärirykmentin Helikopteripataljoonan syksyn pimeälentoharjoitukset alkavat maanantaina 15. elokuuta. Lentotoiminta keskittyy pääosin Kymenlaaksoon. Pimeälentoharjoitukset

141 141(152) liittyvät helikopterimiehistöjen koulutukseen sekä virka-apuvalmiuteen kuuluvan pelastuspäivystyksen harjoitteluun. Koulutuslennot toteutetaan NH90-kuljetushelikoptereilla ja MD500-kevythelikoptereilla. Koulutuslennoissa käytetään ajoittain matalaa lentokorkeutta ja niiden aikana tehdään myös maastolaskuja. Lentojen aikana saatetaan käyttää valonheittimiä, joiden valokeilat voivat olosuhteista riippuen näkyä hyvinkin kauas. Lennot keskittyvät noin 100 kilometrin säteelle Utin lentokentästä ja osa niistä suuntautuu eteläiselle merialueelle. Koulutusviikkoina pimeälentotoiminta alkaa maanantai-iltaisin ja se päättyy torstain ja perjantain välisenä yönä. Lennot ajoittuvat kello 16 ja 03 välille. Lentotoiminnasta voi aiheutua äänihaittaa, jota pyritään välttämään suuntaamalla toiminta pääosin harvaan asutuille alueille. Lentokenttien lähialueilla noudatetaan melua vähentäviä lentomenetelmiä aina, kun se on mahdollista. Loppuvuoden aikana helikopterit osallistuvat myös puolustusvoimien sotaharjoituksiin, joihin liittyvä lentotoiminta voi olla ympärivuorokautista ja poiketa pimeälentokoulutuksen toiminta-alueesta. Utin jääkärirykmentti tiedottaa mahdollisista muutoksista pimeälentokoulutuksen aikatauluihin joukko-osaston internetsivuilla. Yleisilmailu Utin lentoasemalla on yleisilmailua, joka on pääosin siviililaskuvarjohyppytoimintaa. Toiminta ajoittuu päivä- ja ilta-aikaan klo keväästä syksyyn painottuen kesäkuukausiin. Siviililaskuvarjohyppytoiminnan melua ja lentoreittejä on selvitetty melumittauksin ja mm. selvittämällä gpspaikannuksella noin 600 toteutuneen laskuvarjohyppykoneen nousu/laskureitin sijoittumista kiitotien läheisyydessä kesällä Melumittaustulosten mukaan siviililaskuvarjohyppytoiminnan melun keskiäänitaso ei ylitä meluohjearvon mukaista melutasoa 55 db (LAeq). Vaikka laskuvarjohyppytoiminnan melun keskiäänitaso ei ylity, laskuvarjohyppykonemelu koetaan kiusalliseksi varsinkin alueilla, joita käytetään virkistäytymiseen kuten loma-asuntoalueet. Koska lentokoneet Utissa operoivat Etelä-Valkealan rantayleiskaava-alueen loma-asutuksen välittömässä läheisyydessä, lähimmillään 500 metriä lentokenttäalueesta, operaatiomäärän ja toiminta-ajan rajaaminen, reittien suuntaaminen harvaan asutulle alueelle ja riittävä tiedottaminen yleisölle voidaan katsoa meluntorjuntakeinoiksi, joilla melusta kiusaantumista voidaan vähentää. Finavia Oyj:n ja laskuvarjohyppytoiminnasta vastaavan yhdistyksen välisessä sopimuksessa on kuvattu menettelyt lentoreittien ja lentokorkeuden seuraamisesta ja raportoinnista, joka voidaan katsoa riittäväksi tasoksi asukkaiden tiedottamiseksi ja toiminnan valvonnan toteuttamiseksi. Uusi asematasoalue Syksyllä 2016 rakennettu uusi asematasoalue ei hakemuksen mukaan lisää merkittävästi sotilasilma-alusten lento-operaatioiden määrää Utin lentoasemalla. Toiminta alueella ei ole jatkuvaa. Alueella on seisontapaikat neljälle sotilasilma-alukselle ja tarvittaville polttoaineajoneuvoille. Asemata-

142 142(152) solla tehdään sotilasilma-alusten lentojen välisiä käyttöhuolto- ja tankkaustoimenpiteitä. Alueelle ei ole rakennettu kiinteitä polttoaineen jakelujärjestelmiä tai polttoainesäiliöitä. Ilma-alusten polttoainetäydennykset tehdään säiliöajoneuvoista. Alue sijaitsee Utin pohjavesialueella sijaitsevien vedenottamojen arvioidun valuma-alueen ja suoja-alueen ulkopuolella. Asematason maaperän suojausrakenteet ja hulevesien käsittely- ja johtamisjärjestelyt on toteutettu tämän päätöksen ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen edellyttämällä tavalla. Pohjavesialueen suojelusuunnitelman huomioiminen Utin pohjavesialueen suojelusuunnitelma on laadittu lentoaseman ympäristöluvan myöntämisen jälkeen. Tässä päätöksessä on otettu huomioon suunnitelmassa esitetyt suositukset polttoaineiden ja kemikaalien käytölle ja varastoinnille, varasto- ja toiminta-alueiden suojaamiselle sekä hulevesien johtamiselle ja käsittelylle. Lisäksi on otettu huomioon varautuminen mahdollisia onnettomuus- ja tulipalotapauksia varten Finavia Oyj:n toimintaa koskevien lupamääräysten yksilöidyt perustelut Lupamääräys 1 Kemikaalien käyttöä ja niistä ilmoittamista koskeva määräys on tarpeen pohjaveden suojelemiseksi, kun toimitaan tärkeällä pohjavesialueella. Määräyksellä rajoitetaan kemikaalien käyttö vain välttämättömimpään huomioiden lentoturvallisuus ja ilma-alusten materiaalien ominaisuudet. Luvan haltijan liukkaudentorjunta voidaan katsoa olevan parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaista. Pohjavedelle vaarallisten aineiden tai aineryhmiin kuuluvien vaarallisten aineiden päästäminen pohjaveteen on kielletty. Näitä asetuksen 342/2009 mukaisia aineita ei käytetä lentoasemalla tällä hetkellä. Liukkaudentorjunnassa käytetään tällä hetkellä formiaatteja. Näiden aineiden vaikutustarkkailuksi on hyväksytty tarkkailumääräysten mukainen pohjavesi- ja hulevesitarkkailu. ELY-keskuksen edellyttämä erillinen selvitys ei ole tässä vaiheessa tarpeen. Lupamääräykset 2 ja 3 Hulevesien käsittelyä ja johtamista sekä lumen poistoa koskevat määräykset on annettu maaperän, pohja- ja pintavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Lupamääräykset 4 7 Melumääräykset on annettu siviililentotoiminnasta aiheutuvan ympäristönsuojelulain 52 :n mukaisen ympäristön pilaantumisen tai sen vaaran ehkäisemiseksi ja eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaisen kohtuuttoman rasituksen ehkäisemiseksi. Luvan haltija on esittänyt melunhallintasuunnitelman päivityksessään laskuvarjohyppyohjeen (päivätty ), jonka mukaisesti luvan haltija edellyttää alueen toimijoiden toteuttavan hyppytoimintaa. Lisäksi luvan haltija edellyttää, että toimija seuraa GPS-laitteistolla jokaista laskuvarjohyppylentoa ja raportoi niiden reitit ja korkeudet sekä tiedottaa niistä yleisöä toimijan internetsivulla.

143 143(152) Finavia Oyj on esittänyt muutoksia laskuvarjohyppytoimintaan siten, että toiminta sallittaisiin aiemmasta poiketen pääsiäisenä ja pidennetty päivittäinen toiminta-aika klo 7 22 olisi mahdollinen 10 päivänä vuodessa kilpailujen ja ennätysyritystapahtumien vuoksi. Tällä päätöksellä on muutettu voimassa olevan ympäristöluvan melua koskevia lupamääräyksiä ja rajoitettu siviililaskuvarjohyppyjen operaatiomääriä niin, että aikaisempina vuosina toteutuneet operaatiomäärät eivät merkittävästi lisäänny. Nykyisen ympäristöluvan mukaan laskuvarjohyppylentotoiminta on sallittu klo 8 20 ympäri vuoden maanantaista sunnuntaihin pois lukien eräät juhlapyhät. Toiminta keskittyy kesäaikaan ja viikonloppuihin. Toiminnan luonteen ja lentoaseman sijainnin vuoksi häiriön aiheuttamista viereiselle Etelä- Valkealan rantayleiskaava-alueella oleville loma-asunnoille ei voida täysin välttää. Toiminta-aikaa on tarpeen rajoittaa nykyisestä. Lentoaseman toisen toiminnanharjoittajan Puolustusvoimien sotilaslentotoiminta aiheuttaa kohtuutonta rasitusta alueella ja ajoittuu samaan ajankohtaan laskuvarjohyppytoiminnan kanssa. Toiminnan rajoittaminen on tarpeen, että luvan myöntämisen edellytykset lentoaseman toiminnassa täyttyvät ottaen huomioon päästöt, jonka seurauksena aiheutuu yksin tai yhdessä muiden päästöjen kanssa ympäristön pilaantumista. Toiminnan rajoittaminen on tarpeen naapuruussuhdelain 17 :n mukaisen kohtuuttoman rasituksen ja ympäristönsuojelulain 5 :n 1 momentin kohdassa 2 tarkoitetun ympäristön yleisen viihtyvyyden ja virkistyskäyttöön soveltuvuuden vähenemisen ehkäisemiseksi. Puolustusvoimien toiminnasta lentoasemalla aiheutuu jo nykyisellä lentotuntimäärällä em. rasitusta ja ympäristön pilaantumista. Lentotuntimäärät eivät vielä ole ympäristöluvan mukaiset. Puolustusvoimien ampumatoiminta lentoaseman lähialueella Tyrrissä on otettu huomioon ympäristön pilaantumista arvioitaessa. Lupamääräys 5 on muutettu luvan haltijan esityksen mukaisesti ja sillä on korvattu aiempi lentokorkeuden rajoittamista kiitotien välittömässä läheisyydessä koskenut lupamääräys. Laskuvarjohyppykerhojen toiminta-ajan laajentamiseen ei ole suostuttu lukuun ottamatta toiminta-ajan pidennystä klo asti illalla viisi kertaa vuodessa kilpailujen ym. tapahtumien yhteydessä. Lupamääräyksellä 7 rajoitetaan hyppylentoja Haukkajärven päällä laskuvarjohyppyohjeen mukaisessa laajuudessa. Lupamääräys 8 Yleisölle tiedottaminen laskuvarjohyppytoiminnan alkamisesta ja aktiivisista toimintapäivistä sekä lentojen suuntautumisesta ovat tarpeen toiminnasta aiheutuvan viihtyisyyshaitan vähentämiseksi. Tiedottamisen teknisen kehittymisen ja paikallisten tarpeiden huomioon ottamisen vuoksi valvovan viranomaisen kanssa voidaan sopia tiedottamisen yksityiskohdista ja siihen tehtävistä muutoksista.

144 144(152) Lupamääräys 9 Jätehuoltoa koskeva määräys on annettu asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi ja jätteistä aiheutuvan ympäristöhaitan ehkäisemiseksi sekä jätteiden turvallisen varastoinnin ja jatkokäsittelyn varmistamiseksi. Lupamääräykset 10 ja 11 Varastointia koskevalla määräyksellä ehkäistään alueilla olevien haittaaineiden leviämistä ympäristöön eli niiden pääsyä maaperään, pohjaveteen tai vesistöön. Lupamääräys 12 Määräys poikkeuksellisista tilanteista ja niihin varautumisesta on tarpeen, koska toimintaan liittyy ympäristövahingon ja onnettomuuden vaara. Poikkeuksellisiin tilanteisiin tulee varautua ennakolta ja varmistaa viranomaisten tiedonsaanti ja mahdollisten viranomaisohjeiden antaminen. Ympäristönsuojelulain 15 :n mukainen ennaltavarautumissuunnitelma, jossa toiminnanharjoittajan on varattava tarpeelliset laitteet ja muut varusteet, laadittava toimintaohje, testattava laitteet ja varusteet sekä harjoiteltava toimia onnettomuuksia ja muita poikkeuksellisia tilanteita varten (ennaltavarautumisvelvollisuus) on tarpeen poikkeuksellisten tilanteiden estämiseksi ja niiden terveydelle ja ympäristölle haitallisten seurausten rajoittamiseksi. Varautumissuunnitelmaa ei kuitenkaan tarvitse laatia, jos valvontaviranomainen arvioi, että toiminta, sen vaikutukset ja riskit eivät edellytä suunnitelman laatimista tai jos vastaava suunnitelma on laadittu vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005), pelastuslain (379/2011), kaivoslain (621/2011) tai muun lain nojalla. Määräaika määräyksen toimenpiteille on annettu tilanteessa, jossa lentoaseman nykyiset varautumissuunnitelmat ja ohjeistukset eivät kata määräyksen vaatimuksia tai tiedot on päivitettävä. Lupamääräykset Tarkkailu-, kirjanpito- ja raportointimääräykset on annettu lupamääräysten noudattamisen valvomiseksi sekä toiminnan vaikutusten selvittämiseksi. Määräysten perusteena on ympäristönsuojelulain 62, jonka mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset päästöjen ja toiminnan tarkkailusta. Ympäristönsuojelulain 6 :n ja jätelain 12 :n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. ELY-keskus on lausunnossaan todennut, että pohjaveden suojelun kannalta Utin lentoaseman toiminnoista merkittävimpiä ovat asematasoilla tapahtuva kemikaalien ja polttoaineiden varastointi ja käyttö, käyttöhuolto- ja tankkaustoiminta, liukkaudentorjunta, jäänestokäsittely ja kunnossapitokaluston käyttö- ja huoltotoiminta sekä paloharjoittelu. Määräyksen 18 mukaista erillistä tarkkailusuunnitelmaa on vaadittu Finavia Oyj:ltä, joka vastaa keskeisesti Utin lentoaseman vesien käsittely- ja johtamisjärjestelmistä ja kenttärakenteiden toiminnasta ja vesien tarkkailusta. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarpeen mukaan päivittää luvan haltijan esityksestä valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Muutokset tarkkailussa eivät saa kuitenkaan heikentää tarkkailun tasoa.

145 145(152) Lupamääräys 22 Määräyksellä ehkäistään alueella mahdollisesti olevien haitta-aineiden leviämistä ympäristöön eli niiden liukenemista pohjaveteen ja ojia pitkin vesistöön. Määräys on annettu maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi ja pilaantuneiden maa-ainesten asianmukaisen käsittelyn varmistamiseksi. Alueen maaperän ja pohjaveden perustilaa ei ole määrätty selvitettäväksi hakemuksen käsittelyn yhteydessä sillä toiminta ei ole ympäristönsuojelulain 82 :ssä tarkoitettua direktiivilaitoksen toimintaa. Alueella kuitenkin varastoidaan polttonesteitä ja kemikaaleja ja toiminnanharjoittajan on oltava selvillä alueilta poistettavien maa-ainesten laadusta (YSL 6 ). Pilaantuneen maaperän puhdistaminen voi vaatia ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaisen ilmoituksen tekemistä Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle. Lupamääräys 23 Toiminnassa tapahtuvista muutoksista on ilmoitettava ja suunnitelma on esitettävä hyvissä ajoin, että valvontaviranomainen voi tarvittaessa arvioida mahdollisen uuden lupakäsittelyn tarpeen. Toiminnan lopettaminen edellyttää, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet poistetaan. Jos suunnitelman johdosta on tarpeen antaa ympäristönsuojelulain 94 :n mukaisia määräyksiä, valvontaviranomainen siirtää suunnitelman toimivaltaisen lupaviranomaisen käsiteltäväksi Puolustusvoimien toimintaa koskevien lupamääräysten yksilöidyt perustelut Lupamääräykset 1 ja 2 Määräykset on annettu toiminnan melusta aiheutuvan terveyshaitan ehkäisemiseksi (YSL 52 ). Määräys 1 koskee luvan haltijan ennalta suunniteltuja pimeälentokoulutuksen harjoittelujaksoja yöaikaan, joiden aikana lentoaseman lähialueella on todennäköistä herätä helikopterilentomeluun. Melua on rajoitettu toiminta-aikaa rajaamalla, koska käytössä olevat melusuureet (Lden ja LAeq) eivät sovellu helikopterilentomelun luotettavaan arviointiin ja hakijan esittämät toiminnalliset menetelmät yöheräämisten ehkäisemiseksi ovat rajalliset. Luvan haltija on todennut, että herääminen helikopterilentomeluun on todennäköistä lentoaseman lähialueella ja että sotilasilmailun aiheuttamia heräämisiä ei voida täysin estää Utin lentoaseman lähialueella. Luvan haltija esittää meluntorjuntatoimenpiteenä heräämisen estämiseksi, että se pyrkii suuntaamaan pimeälentokoulutukseen liittyvän lentotoiminnan pois asutuilta alueilta silloin, kun se turvallisuussyistä, lentokoulutuksellisista tavoitteista ja lentotoiminnan tarkoituksenmukaisesta järjestelystä johtuvista syistä on mahdollista. Hakemuksen meluselvityksen (Utin lentoasema, helikoptereiden ja lentokoneiden meluselvitys, ennuste 2014) kuvassa 3 on esitetty helikopterin nousua ja laskeutumista kuvaavan melun enimmäisäänitasokuvan (edellä). Sen lisäksi luvan haltija on hakemuksen täydennyksessään todennut, että näiden enimmäisäänitasojen perusteella voidaan olettaa, että yöaikaan tapahtuva NH90- kuljetushelikopterin lento voi aiheuttaa heräämisen talossa, jonka yli helikopteri lentää. Arviointia vaikeuttaa se, että toiminnan reitteihin, lentokorkeuteen ja lentomääriin liittyy epävarmuuksia ja hajontaa. Kaikki tiedot eivät myöskään ole julkisia. Toiminta ei ole vielä saavuttanut ympäristöluvan

146 146(152) mukaista laajuutta. Toiminnan ympäristöluvan mukainen kuljetushelikopterivahvuus (20 kpl) on saavutettu vuonna 2015, mutta toteutuneet lentotuntimäärät ovat olleet luvan mukaista pienempiä. Lupamääräys 3 Toiminnasta tiedottaminen on tarpeen, että alueen asukkaat ja muut käyttäjät voivat varautua ennalta toiminnasta mahdollisesti aiheutuviin häiriöihin ja poikkeuksellisen kovaan meluun. Luvan haltija on hakemuksessaan selvittänyt tiedottamisen käytäntöä. Voimassa oleva käytäntö toteuttaa riittävässä määrin aikataulujen ja tiedotusvälineiden suhteen määräyksen vaatimuksen. Tiedottamisen kanavat ja niiden keskinäiset painoarvot ovat jatkuvassa muutoksessa ja valvontaviranomaisen kanssa on mahdollista sopia muutoksista tiedottamiseen. Tiedottamisessa tulisi kiinnittää erityisesti huomiota yöheräämisiä aiheuttavasta toiminnasta tiedottamiseen. Lupamääräykset 4 ja 5 Hulevesien käsittelyä ja johtamista sekä lumen poistoa koskevat määräykset on annettu maaperän, pohja- ja pintavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Ajantasaisten piirustusten toimittaminen valvontaviranomaiselle on tarpeen valvonnan toteuttamiseksi. ELY-keskus on pohjavedensuojelua koskevassa lausunnossaan todennut, että on epäselvää, onko helikopterihallien piha-alueiden vesienjohtamisjärjestelyt toteutettu vuoden 2005 ympäristöluvan määräysten mukaisesti vai onko uusien hallien piha-alueiden vesien käsittely ja johtaminen toteutettu jotenkin muuten/toiseen paikkaan. Määräys koskee myös rakennetun uuden asematasoalueen piirustuksia. Lupamääräys 6 Jätehuoltoa koskeva määräys on annettu asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi ja jätteistä aiheutuvan ympäristöhaitan ehkäisemiseksi sekä jätteiden turvallisen varastoinnin ja jatkokäsittelyn varmistamiseksi. Lupamääräykset 7 ja 8 Varastointia koskevalla määräyksellä ehkäistään alueilla olevien haittaaineiden leviämistä ympäristöön eli niiden pääsyä maaperään, pohjaveteen tai vesistöön. Lupamääräys 9 Kemikaalien käyttöä ja niistä ilmoittamista koskeva määräys on tarpeen pohjaveden suojelemiseksi, kun toimitaan tärkeällä pohjavesialueella. Määräyksellä rajoitetaan kemikaalien käyttö vain välttämättömimpään huomioiden lentoturvallisuus ja ilma-alusten materiaalien ominaisuudet. Luvan haltijan toiminnassa kemikaalien käyttö on lähinnä polttonesteiden varastointia ja tankkausta. Sotilaslentotoiminnassa käytetään jäänestoaineena propyleeniglykolia. Kemikaalien käytön voidaan katsoa olevan parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaista. Pohjavedelle vaarallisten aineiden tai aineryhmiin kuuluvien vaarallisten aineiden päästäminen pohjaveteen on kielletty. Näitä asetuksen 1022/2006 mukaisia aineita ei käytetä toiminnassa tällä hetkellä.

147 147(152) Lupamääräys 10 Määräys poikkeuksellisista tilanteista ja niihin varautumisesta on tarpeen, koska toimintaan liittyy ympäristövahingon ja onnettomuuden vaara. Poikkeuksellisiin tilanteisiin tulee varautua ennakolta ja varmistaa viranomaisten tiedonsaanti ja mahdollisten viranomaisohjeiden antaminen. Ympäristönsuojelulain 15 :n mukainen ennaltavarautumissuunnitelma, jossa toiminnanharjoittajan on varattava tarpeelliset laitteet ja muut varusteet, laadittava toimintaohje, testattava laitteet ja varusteet sekä harjoiteltava toimia onnettomuuksia ja muita poikkeuksellisia tilanteita varten (ennaltavarautumisvelvollisuus) on tarpeen poikkeuksellisten tilanteiden estämiseksi ja niiden terveydelle ja ympäristölle haitallisten seurausten rajoittamiseksi. Varautumissuunnitelmaa ei kuitenkaan tarvitse laatia, jos valvontaviranomainen arvioi, että toiminta, sen vaikutukset ja riskit eivät edellytä suunnitelman laatimista tai jos vastaava suunnitelma on laadittu vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005), pelastuslain (379/2011), kaivoslain (621/2011) tai muun lain nojalla. Määräaika määräyksen toimenpiteille on annettu tilanteessa, jossa lentoaseman nykyiset pelastus- ja varautumissuunnitelmat tai ohjeistukset eivät kata määräyksen vaatimuksia tai tiedot on päivitettävä. Lupamääräys 11 Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Hakemuksen mukaan paloharjoittelu lentoasemalla on pienimuotoista ja sammutukseen käytetään vettä ja käsisammutteita. Harjoittelupaikasta on määrätty pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi, koska toiminta sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella. Pelastusharjoittelupaikan pohjavesivaikutukset on selvitettävä, jotta voidaan arvioida toiminnasta aiheutuva ympäristöriski ja koska perfluorattujen alkyyliyhdisteiden (PFAS) ympäristöhaitallisuudesta on saatu uutta tutkittua tietoa. ELY-keskus on lausunnossaan edellyttänyt selvittämään haitalliset aineet ja toteuttamaan paloharjoittelu siten (sijainti, rakenteelliset ratkaisut, käytetyt aineet, mahdollinen tarkkailutarve) ettei ympäristön pilaantumista aiheudu. Lupamääräykset Tarkkailu-, kirjanpito- ja raportointimääräykset on annettu lupamääräysten noudattamisen valvomiseksi sekä toiminnan vaikutusten selvittämiseksi. Määräysten perusteena on ympäristönsuojelulain 62, jonka mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset päästöjen ja toiminnan tarkkailusta. Ympäristönsuojelulain 6 :n ja jätelain 12 :n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Utin lentoaseman toiminnoista pohjaveden suojelun kannalta merkittävimpiä ovat asematasoilla tapahtuva kemikaalien ja polttoaineiden varastointi ja käyttö, käyttöhuolto- ja tankkaustoiminta, liukkaudentorjunta, jäänestokäsittely ja kunnossapitokaluston käyttö- ja huoltotoiminta sekä paloharjoittelu. Määräyksen 15 mukainen pohjaveden tarkkailu on tässä päätöksessä määrätty lentoaseman molemmille toiminnanharjoittajille. Lentoaseman kanssa samalla toiminta-alueella sijaitsee Utin Jääkärirykmentin lentopolttoaineen varastointitoimintaa, johon kuuluvat varastosäiliöt, putkistot, täyttöalue sekä säiliöajoneuvojen säilytyspaikat. Kaakkois-Suomen ympäristö-

148 148(152) keskus on myöntänyt toiminnalle ympäristöluvan ja ympäristöluvassa on määrätty pohjavesitarkkailusta. Määräyksen 16 mukaista tarkkailusuunnitelmaa on vaadittu valvonnan toteuttamiseksi. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarpeen mukaan päivittää luvan haltijan esityksestä valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Muutokset tarkkailussa eivät saa kuitenkaan heikentää tarkkailun tasoa. Lupamääräys 20 Määräyksellä ehkäistään alueella mahdollisesti olevien haitta-aineiden leviämistä ympäristöön eli niiden liukenemista pohjaveteen ja ojia pitkin vesistöön. Määräys on annettu maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi ja pilaantuneiden maa-ainesten asianmukaisen käsittelyn varmistamiseksi. Alueen maaperän ja pohjaveden perustilaa ei ole määrätty selvitettäväksi hakemuksen käsittelyn yhteydessä sillä toiminta ei ole ympäristönsuojelulain 82 :ssä tarkoitettua direktiivilaitoksen toimintaa. Alueella kuitenkin varastoidaan polttonesteitä ja kemikaaleja ja toiminnanharjoittajan on oltava selvillä alueilta poistettavien maa-ainesten laadusta (YSL 6 ). Pilaantuneen maaperän puhdistaminen voi vaatia ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaisen ilmoituksen tekemistä Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle. Missä määrin haitta-ainepitoisen maa-ainesten poistaminen on mahdollista ilman ilmoitusmenettelyä, on siitä sovittava valvontaviranomaisen kanssa. Lupamääräys 21 Toiminnassa tapahtuvista muutoksista on ilmoitettava ja suunnitelma on esitettävä hyvissä ajoin, että valvontaviranomainen voi tarvittaessa arvioida mahdollisen uuden lupakäsittelyn tarpeen. Toiminnan lopettaminen edellyttää, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet poistetaan. Jos suunnitelman johdosta on tarpeen antaa ympäristönsuojelulain 94 :n mukaisia määräyksiä, valvontaviranomainen siirtää suunnitelman toimivaltaisen lupaviranomaisen käsiteltäväksi. 16 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN JA LAUSUNTOIHIN Helikoptereiden ja lentokoneiden huoltokoekäytöstä hakija on täydentänyt hakemusta. Sen mukaan koekäytöt rinnastuvat muuhun asematasolla tapahtuvaan koneiden käynnissä pitämiseen eikä se poikkea melutasoltaan tästä. Toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, joten siitä ei ole erikseen määrätty. Puolustusvoimien helikoptereiden tai lentokoneiden harjoittelua läheisen Haukkajärven päällä ei voida ympäristöluvassa rajoittaa edes kesäaikana ympäristönsuojelulain 50 :n perusteella siitä huolimatta, että toiminnasta voi aiheutua alueen asukkaille viihtyisyyshaittaa tai muuta viihtyisyyden vähentymistä (YSL 52 ja NaapL 17 ). Terveyshaitan ehkäisemisestä on annettu lupamääräys.

149 149(152) Meluraja-arvon asettamista Haukkajärven alueella ja sen lähiympäristössä koskevaan vaatimukseen aluehallintovirasto vastaa, että yksiselitteisen meluraja-arvon asettamista ei ole katsottu mahdolliseksi asettaa Utin nykyiselle lentoreiteiltään ja -korkeudeltaan vaihtelevalle lentotoiminnalle. Myös raja-arvon todentamiseen laskennallisesti tai mittauksin liittyisi niin paljon epävarmuuksia eikä raja-arvoja pystyttäisi luotettavasti valvomaan. Edustavien mittauspaikkojen määrittäminen olisi myös haastavaa. Melun mittaaminen olisi myös kallista saatavan tiedon luotettavuuteen nähden. Meluntorjuntatoimenpiteinä melunhallintasuunnitelmien ja laskuvarjohyppyohjeen mukaiset toimenpiteet, operaatiomäärien rajoittaminen, toimintaaikojen rajaaminen sekä toiminnasta tiedottaminen ja raportointi on katsottu riittäviksi toimenpiteiksi. Ympäristöluvassa ei voida antaa määräystä lentomenetelmistä, -reiteistä tai liikenteen ohjaamisen keinoista kuten järvialueella olevan ORAVA- ilmoittautumispaikan (nyk. HARJU) käytöstä poistamisesta tai lennonjohdon aukioloajoista. Toiminnanharjoittajan tulee esittää itse keinot lupamääräysten noudattamiseksi. Lähestymispisteen poiston ja lennonjohdon aukiolon vaikutusta alueen melutilanteeseen on kuitenkin selvitetty lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä ja siitä on pyydetty lausuntoa mm. liikenteen turvallisuusvirasto Trafilta. Lausunnossaan Trafi on todennut, ettei sillä ole toimivaltaa sotilasilmailuun kuuluvaan lentoliikenteeseen ja että siviiliilmailun laskuvarjokoneet eivät pääosin liiku pisteiden kautta vaan pysyttelevät kentän läheisyydessä. Luvan haltijat ovat hakemuksessaan ilmoittaneet, että ilmoittautumispaikan poistaminen lisäisi lentomatkoja ja siten ilmapäästöjä sekä lentämistä ja melua Kouvolan tiiviisti asutetuilla alueilla. Muistutuksissa ja lausunnossa vaadittua melun pitkäkestoista mittaamista ei ole päätöksessä määrätty vaan meluhaittaa on rajoitettu toiminta-aikoja ja -määriä rajaamalla. Muut lausunnoissa ja muistutuksissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon päätöksen lupamääräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. 17 LUVAN VOIMASSAOLO Päätöksen voimassaolo Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 87 ja 29 ) Jos valtioneuvoston asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, asetusta on luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 )

150 150(152) 18 KORVATTAVAT PÄÄTÖKSET Tämä päätös korvaa lainvoimaiseksi tultuaan seuraavat päätökset: Itä-Suomen ympäristölupaviraston antaman päätöksen nro 129/05/1, dnro ISY-2004-Y-85, ympäristölupaa koskevan ratkaisun. Etelä-Suomen aluehallintoviraston antaman päätöksen nro 60/2010/1, dnro ESAVI/316/04.08/2010, meluselvityksen ja melunhallintasuunnitelmien hyväksymisestä. 19 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan päättymisen jälkeen, jos päätökseen ei haeta muutosta valittamalla. (YSL 198 ) 20 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki YSL (527/2014) 5, 6, 7, 8, 14 17, 19, 20, 29, 35, 48 53, 58, , 70, 83, 87, 123, , 190, 191, 209, liite 1 Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 1, Jätelaki JL (646/2011) 4, 8, 12, 13, 15 17, 20, 29, 72, Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 4, 20, 22, 24, liite 4 Laki eräistä naapuruussuhteista NaapL (26/1920) 17 Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006) 21 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän hakemuksen käsittelystä perittävä maksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Ympäristönsuojelulain 205 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella ja valtioneuvoston asetuksen (1353/2016) 8 :n mukaan. Käsittelymaksu määräytyy asian vireilletulon ajankohdan perusteella aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2014 ja 2015 annetun valtioneuvoston asetuksen (1092/2013) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan lentoaseman ympäristöluvan käsittelystä perittävän perusmaksun suuruus on Luvan muuttamista tai lupamääräysten tarkistamista koskevan hakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 % taulukon mukaisesta maksusta. Hallintovahdit ry:n aloitteen käsittelystä ei peritä maksua.

151 151(152) 22 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijat Jäljennös päätöksestä Kouvolan kaupunki Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Kouvolan kaupungin terveydensuojeluviranomainen Kouvolan kaupungin kaavoitusviranomainen Kouvolan Vesi Oy Kymenlaakson Vesi Oy Puolustusministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Asianosaisille listan dpoesavi mukaan. Ilmoittaminen lehdessä, ilmoitustauluilla ja internetissä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Kouvolan Sanomissa ja Etelä- Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Kouvolan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Päätös julkaistaan internetissä Lupatietopalvelussa osoitteessa

152 152(152) 23 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liitteet 1. Valitusosoitus 2. Laskuvarjohyppyohjeen mukaiset nousu/laskusektorit Päivi Vilenius Anne Puska Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Päivi Vilenius. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Anne Puska

153 Liite 1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamon yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, 4. krs postiosoite: PL 204, Vaasa puhelin: faksi: sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Vaasan hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

154 Liite 2 Liite 2. Laskuvarjohyppyohjeen mukaiset nousu-/laskusektorit (Finavia Oyj:n hakemuksen täydennys , Laskuvarjohyppytoiminta Utin lentoasemalla-toimintaohjeen liite 1, siviililaskuvarjohyppytoiminta)