ASIA LUVAN HAKIJAT. YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 60/08/2 Dnro Psy-2005-y-135 Annettu julkipanon jälkeen
|
|
- Asta Lehtilä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 60/08/2 Dnro Psy-2005-y-135 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Oulun lentoaseman ympäristölupa, Oulunsalo LUVAN HAKIJAT Ilmailulaitos Finavia PL Vantaa Lapin Lennosto PL Rovaniemi
2 2 SISÄLLYSLUETTELO A. ILMAILULAITOS FINAVIAN HAKEMUS... 5 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 5 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 5 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 5 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 6 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 6 Toimintaa koskevat luvat... 6 Ilmailulaitos Finavian toiminta... 6 Muiden toiminnanharjoittajien toiminta... 7 Sopimukset... 7 Kaavoitustilanne... 7 Seutukaava... 7 Maakuntakaava... 7 Yleiskaava... 8 Asemakaava... 8 Muut suunnitelmat... 8 TOIMINTA... 8 Yleiskuvaus toiminnasta... 8 Historia ja nykyinen toiminta... 8 Lentoaseman kehittyminen... 9 Lentoasemalla toimivat tahot... 9 Yleisilmailu Maanomistus Lentoasema-alue Lentoliikenne Liikennemäärät ja lentokalusto Nykytilanne Liikenteen kehittyminen Lentoaseman tekniset tiedot Kenttäalue Ilmatila ja lentoreitit Lentoaseman kunnossapito Lentokoneiden jäänesto ja -poisto Polttoaineet ja kemikaalit Ilmailulaitos Finavian käyttämät polttoaineet Ilmailulaitos Finavian käyttämät kemikaalit Muiden toimijoiden käyttämät polttoaineet ja kemikaalit Energian käyttö Vedenhankinta ja viemäröinti Maaliikenne ja järjestelyt Mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Mekaaninen liukkaudentorjunta Kemiallinen liukkaudentorjunta Liukkausvaroitusjärjestelmät Muut sulatusmenetelmät Ympäristöjohtamisjärjestelmä YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt pintavesiin, maaperään ja pohjaveteen Päästöt ilmaan Melu Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön maankäyttö Ympäristön laatu Maaperä... 28
3 Pohjavesi Pintavesi Luonnonolosuhteet Ilmanlaatu TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Vaikutus maaperään sekä pohja- ja pintavesiin Talvikunnossapito Lentokoneiden jäänesto ja -poisto Lentopolttonesteet Polttoöljyt Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutus Melun vaikutus Vaikutus terveyteen PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISTÄ KOSKEVAT TOIMET Jäänesto- ja poisto...33 Liukkaudentorjunta...34 Ilmapäästöjen hallinta Melun hallinta TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Päästötarkkailu Vesi Ilma Melu Jätteet Vaikutustarkkailu Pinta- ja pohjavesi Ilma Melu Raportointi POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Ympäristöriskit, onnettomuudet ja häiriötilanteet Riskinarviointi B. LAPIN LENNOSTON HAKEMUS HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO TOIMINTA JA SEN SIJAINTI TOIMINNAN KUVAUS Yleiskuvaus toiminnasta Toiminnat, alueet ja rakenteet Ympäristökuormitusta aiheuttavat toiminnat Lentoliikenne ja lentokalusto Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt ilmaan Jätehuolto Päästöt vesiin ja maaperään TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISTÄ KOSKEVAT TOIMET Melun hallinta Ilmapäästöjen vähentäminen Muut vaikutukset TARKKAILU U LUPAHAKEMUSTEN KÄSITTELY Lupahakemusten täydennykset Lupahakemuksista tiedottaminen Lausunnot Hakijoiden kuuleminen ja vastineet
4 Lapin Lennoston vastine Neuvottelut ja katselmukset Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U KÄSITTELYRATKAISU... U 65 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU A. ILMAILULAITOS FINAVIAN TOIMINTAA KOSKEVAT LUPAMÄÄRÄYKSET Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt pohja- ja pintavesiin sekä maaperään Melu Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Polttoaineet Polttoaineiden ja kemikaalien varastointi ja käsittely Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Muut toimenpiteet pilaantumisen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Tarkkailu ja raportointi Käyttö- ja päästötarkkailu Vaikutustarkkailu Laadunvarmistus Tiedottaminen Kirjanpito ja raportointi B. LAPIN LENNOSTON TOIMINTAA KOSKEVAT LUPAMÄÄRÄYKSET Päästöt pohja- ja pintavesiin sekä maaperään Tankkaus- ja käyttöhuoltotoiminta Varastointi Melu Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Tarkkailu ja raportointi Käyttötarkkailu ja kirjanpito Ympäristövaikutusten tarkkailu Tiedottaminen Raportointi Käsittelyratkaisun perustelut Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten yksityiskohtaiset perustelut A. Ilmailulaitos Finaviaa koskevat lupamääräykset B. Lapin lennostoa koskevat lupamääräykset VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU U Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU
5 5 A. ILMAILULAITOS FINAVIAN HAKEMUS HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Ilmailulaitos Finavia on ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksessa hakenut toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa Oulun lentoaseman nykyiselle ja ennustetun kehityksen mukaiselle toiminnalle. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ilmailulaitos Finavian ympäristölupahakemus koskee Oulunsalossa sijaitsevan Oulun lentoaseman toimintaa. Lupaa haetaan nykyiselle ja vuoteen 2020 saakka ennustettavissa olevalle tulevaisuuden toiminnalle. Ympäristölupahakemukseen kuuluvat Ilmailulaitos Finavian toiminta lentoasemalla ja Puolustusvoimien välittömästi lentopaikan toimintaan liittyvät toiminnot ja sotilaslentotoiminnan ympäristövaikutukset. Ilmailulaitos Finavian hakemukseen kuuluvat lentoaseman seuraavat toiminnot: lentoaseman kenttäalueen liikennealueen ja asematason liikenne (ilma-alukset ja maaliikenne) ja niiden aiheuttamat ympäristövaikutukset lentoaseman välittömässä läheisyydessä asematasojen, rullausteiden ja kiitoteiden kunnossapito kunnossapitokaluston käyttö- ja huoltotoiminta ilma-alusten jäänesto- ja jäänpoistokäsittely kenttäalueiden palo- ja pelastuspalvelut sekä paloharjoitusalue ja sen käyttäminen Finavian käyttämien kemikaalien ja polttoaineiden varastointi ja käyttö Finavian tilojen energiankulutus ja vedenhankinta toiminnassa syntyvät jätteet. Oulun lentoasema sijaitsee Oulunsalon kunnassa noin 11 kilometrin etäisyydellä Oulun kaupungin keskustasta lounaaseen. Suoraan kiitotien keskilinjoilla ei ole taajamia. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 12 b) mukaan lentopaikalla on oltava ympäristölupa. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on velvoittanut Ilmailulaitoksen hakemaan ympäristölupaa Oulun lentoaseman toiminnalle mennessä, koska lentokentän toiminta ja sitä koskevat määräykset eivät kokonaisuutena arvioiden olennaisilta osin täytä ympäristönsuojelulain vaatimuksia.
6 6 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristölupavirasto on toimivaltainen lupaviranomainen lentoasemaa koskevissa ympäristölupa-asioissa ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7b) kohdan nojalla. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTI- LANNE Toimintaa koskevat luvat Ilmailulaitos Finavian toiminta Oulun lentoasemalla ei ole aikaisempia ympäristönsuojeluun tai sijoituspaikkaan liittyviä lupia. Toimintaan liittyvät aiemmat päätökset ja sopimukset ovat seuraavat: Vedenhankinta ja viemäröinti Oulunsalon kunta on antanut päätöksen lentoaseman vedenottamoa koskevan valvontatutkimusohjelman hyväksymisestä. Ilmailuhallitus ja Oulunsalon kunta ovat tehneet sopimuksen Oulun lentoaseman jätevesien johtamisesta Oulunsalon kunnan viemäriverkostoon. Ilmailulaitos Finavian paloharjoitusaluetta koskevat päätökset Oulun vesipiirin vesitoimisto on myöntänyt Ilmailuhallitukselle luvan paloharjoitusalueen rakentamiseen. Oulunsalon kunnan ympäristölautakunta on esittänyt selvityspyynnön Oulun lentoaseman paloharjoitusalueen vesiensuojelu- ja jätehuoltojärjestelyistä. Ympäristölautakunta on antanut lentoasemalle ohjeet ja kehotukset paloharjoitusalueella toimimisesta. Lintujen torjuntalupa Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on myöntänyt lentoasemalle luvan poiketa luonnonsuojelulain rauhoitussäännöksistä. Lupa on voimassa vuoden 2010 loppuun. Maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt Ilmailulaitos Finavialle luvan tappaa lentoasemilla lentoliikennettä vaarantavat rauhoitetut ja rauhoittamattomat eläimet. Lupa on voimassa vuoden 2010 loppuun. Jätehuolto Oulunsalon kunta on antanut Oulun lentoaseman jätehuoltosuunnitelmaa koskevan päätöksen.
7 7 Muiden toiminnanharjoittajien toiminta Oulunsalon kunta on myöntänyt ympäristöluvan Shell Ilmailuhuollolle lentobensiinisäiliön ja jakelupaikan muuttamiseen sekä luvan nykyiseen lentopolttoaineiden varastointiin ja jakeluun Oulun lentoasemalla. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on antanut päätöksen pilaantuneen maa-alueen puhdistamisesta Oulun lentoasemalla sijaitsevalla Oy Shell Ab:n öljyvarastoalueella. Sopimukset Ilmailulaitos Finavialla on lentoaseman alueella maanvuokrasopimus seuraavien yritysten ja yhteisöjen kanssa: Yritys tai yhteisö Unibase Oy Oy Shell Ab Oulun lentoaseman kerho ry Kiinteistö Oy Tutkijantie 7 Fortel Kiinteistöt Oy Alueen käyttötarkoitus Puhelintukiasema Ilmailuhuoltoasema Kerhorakennus Liike- ja toimistorakennus Lentokone- ja helikopterihalli Kaavoitustilanne Seutukaava Pohjois-Pohjanmaan liiton vuonna 1990 laatimassa seutukaavassa (Oulun kaupunkiseutu), jonka ympäristöministeriö on vahvistanut , Oulun lentoasema ja sitä ympäröivä alue on merkitty lentoliikenteen alueeksi (LL- 1). Kiitotien jatkaminen on sallittu vain nuolimerkin osoittamaan suuntaan. Muita lentoasemaan liittyviä merkintöjä seutukaavassa ovat ohjeellinen lentoliikenteen meluvaikutusalue (lm) ja lentoliikenteen estevapaa vyöhyke (le). Lentomelun vaikutusalueelle on kaavassa annettu lisäksi yleinen suunnittelusuositus: Seutukaavaa yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee ottaa huomioon lentomelun haittavaikutus eri toiminnoille ja määritellä lentomelusta mahdollisesti aiheutuvat rajoitukset rakentamiselle. Estevapaalle vyöhykkeelle on annettu yleinen rakentamismääräys: Vyöhykkeellä on rakennusten ja rakennelmien suurin sallittu korkeus 45 metriä. Sen lisäksi kiitoteiden suuntaisilla estevapailla vyöhykkeillä ei saa rakentaa rakennuksia ja rakennelmia, joiden korkeus ylittää nousukulman 1/50 kiitotien päästä mitattuna. Maakuntakaava Ympäristöministeriön vahvistama Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntakaava korvaa voimassa olevan Pohjois-Pohjanmaan seutukaavan. Oulun lentoaseman aluerajausta on maakuntakaavassa tarkistettu ja sen kylkeen on lisätty logistiikka-alue. Kaavaan on merkitty Oulun lentoaseman L DEN 55 db(a):n lentomelualue. Alueen suunnittelumääräyksen mukaan yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee ottaa huomioon ympäristönsuojelulain nojalla annetut melu-
8 tason ohjearvot. Alueelle ei tule osoittaa uutta melun haitoille herkkää toimintaa. 8 Yleiskaava Oulunsalon kunnalla on lentoaseman alueella Oulunsalon kunnanvaltuuston hyväksymä Oulunsalon yleiskaava. Oulun kaupunki ja Oulunsalon kunta ovat laatineet Oulun seudun yleiskaavan 2020, jossa myös lentoaseman alue on mukana. Seutuvaltuusto on hyväksynyt yleiskaavaehdotuksen syksyllä 2003 ja ympäristöministeriö on vahvistanut kaavan keväällä Vahvistettu seudun yleiskaava korvaa kuntien omat yleiskaavat. Oulun seudun yleiskaavassa 2020 sijoitetaan uusia työpaikka-alueita Lentokentäntien varteen. Lentokentäntietä kehitetään nykyisellä paikalla ja varaudutaan tien siirtoon nykyisen tien eteläpuolelle. Lentoaseman sivukiitotie poistuu ja alue otetaan terminaalikäyttöön. Alueella säilytetään seudullisesti tärkeä virkistysyhteystarve Oulunsalon ja Kempeleen rajalta Papinjärven kautta Varjakkaan. Asemakaava Oulunsalon kunta ei ole asemakaavoittanut lentoaseman aluetta eikä Oulunsalon kunnan asemakaavoissa ole lentoasemaa koskevia merkintöjä. Lentoaseman tukialueita on asemakaavoitettu. Muut suunnitelmat Tiehallinto on aloittanut Oulun kaupungin sekä Kempeleen ja Oulunsalon kuntien kanssa uuden lentoasemantien tilavaraussuunnitelman laatimisen. Tavoitteena on saada eteläisen vaihtoehdon pohjalta aikaan suunnitelma uuden tien tiealueeksi. TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Historia ja nykyinen toiminta Oulun lentoasema aloitti toimintansa vuonna 1953 ja viisi vuotta myöhemmin otettiin käyttöön ensimmäinen matkustaja- ja lennonvarmistusrakennus. Suihkukoneliikenne Ouluun alkoi vuonna Lentoaseman vaikutusalueeseen kuuluvat Oulun ja Raahen kaupungit ympäristökuntineen. Lentoaseman toiminnan pääpaino on siviililiikenteessä, joka jakaantuu matkalentoihin (lennot muille lentoasemille) ja paikallislentoihin (laskukierrokset, mittarilähestymiset, harjoitusaluelennot ja lentokoulutuslennot). Lentoaseman yhteydessä on Ilmavoimien tukikohta, josta käsin tehtävä sotilaslentotoiminta on leirimuotoista. Tukikohdalla on kuitenkin tärkeä merkitys Ilmavoimien toiminnassa varsinaisten yhteistoimintalentoasemien
9 (Tampere-Pirkkala, Kuopio ja Rovaniemi) ja sotilaslentoasemien (Utti, Halli ja Kauhava) ohella. Oulun lentoasema on matkustajamäärältään Suomen toiseksi vilkkain ja muodostaa Helsinki-Vantaan kanssa kotimaanliikenteen päärunkoreitin. Vuonna 2004 lentomatkustajia oli Vuonna 2005 matkustajamäärä kasvoi 4,9 % ja pitkällä aikavälillä matkustajamäärän kasvu on ollut 4 %. 9 Lentoaseman kehittyminen Oulun lentoaseman kasvunäkymät nojaavat kotimaan matkustajaliikenteen lisäksi voimakkaasti muiden kysyntämuotojen kehitykseen. Lyhyellä aikavälillä (1 3 vuotta) suurimmat odotukset kohdistuvat kansainvälisen reittiliikenteen voimistumiseen ja monipuolistumiseen. Keskipitkällä aikavälillä (3 10 vuotta) elämysmatkailun odotetaan kehittyvän Oulun seudulla huomattavasti, mikä tarkoittaa charter-lentojen käynnistymistä Ouluun. Pitkällä aikavälillä (10 20 vuotta) Oulun lentoasemasta odotetaan muodostuvan rahtilentotoiminnan portti Keski-Euroopan ja Pohjois-Venäjän välille. Toiminnan kehittyminen voi olla nopeaa, mikäli halpalentotoiminta käynnistyy Oulussa. Lisäksi Barentsin alueen ilmaliikenteen kehitys voi lisätä lentoaseman toimintaa. Kuntien kanssa yhteistyössä on suunniteltu Lentokenttäkaupunki-hanketta, joka toisi lentoaseman läheisyyteen noin työpaikan keskittymän sekä ilmaliikenteen logistiikka-alueen rahtiterminaaleineen. Suunnitelmaan sisältyy myös lentoasemahotelli-hanke. Lentoaseman kehitysnäkymät ovat myönteiset. Oulun lentoaseman merkitys Suomen lentoasemaverkostossa tulee korostumaan. Helsinki-Vantaan lentoaseman lisäksi on tarvetta toiselle merkittävälle kansainväliselle lentoasemalle. Liikenteen kasvuennuste on pitkällä aikavälillä 3 10 prosenttia vuodessa eri liikennelajeissa. Lentoasemalla toimivat tahot Oulun lentoasemalla toimii Ilmailulaitos Finavian lisäksi seuraavat toiminnanharjoittajat joko Finavian tiloissa tai erillisissä tiloissa Finavialta vuokratulla alueella:
10 10 Toiminta Sotilasliikenne Lentoyhtiöt Lentokerhot ja -koulut Maapalvelut lentoyhtiöille Polttoaineiden jakelu Muut yritykset Taho Ilmavoimat, pääasiassa Lapin lennosto Finnair Oyj Blue 1/SAS Oulun Tilauslento Oy Oulun Laskuvarjokerho Oulun Moottori-liitäjät ry Tervalentäjät ry Oulun Ilmailukerho ry Lentokoulu Urpo Mikkola Airpro Oy North Ground Handling, Nordic Aero Airpro Oy ISS palvelut Sodexho Oy Yleisilmailu Yleisilmailu Oulun lentoasemalla on lähinnä pienkone- ja helikopterikoulutuslentoja kentän läheisyydessä ja laskukierroksessa. Yleisilmailu painottuu huhti lokakuulle ollen vilkkaimmillaan kesä elokuussa. Kesäkuukausina liikenteen jakautuminen jokaiselle viikonpäiville on melko tasaista. Muina aikoina liikenne keskittyy viikonloppuihin. Päiväkohtaisesti suurimmat operaatiomäärät ovat klo Kello 22 jälkeen tapahtuva koulutustoiminta ei ole suositeltavaa, mutta toisinaan koulutusohjelman läpikäyminen edellyttää myöhäisiä lentoja (pimeälennot). Yleisilmailuoperaatioita oli vuonna 2006 noin lentoonlähdöt, laskeutumiset ja läpilaskut mukaan lukien. Lentokoulutukseen Oulun lentoasemalla osallistuu vuosittain 5 20 henkilöä. Koulutukseen käytettäviä ilma-aluksia ovat olleet muun muassa Cessna 172, Piper 28, Dimona ja Robinson 44 tyyppiset ilma-alukset. Koulutuslentoja suoritetaan myös EC132-helikopterilla. Koulutus tapahtuu suurimmaksi osaksi laskukierroksessa ja lennonjohdon periaatteena on, että laskukierrosliikenne ohjataan kentän eteläpuoleiseen kierrokseen, joka ei näkölentosääntöjen mukaisen laskeutumiskartan mukaan ulotu Liminganlahden päälle. Koulutus jatkunee lähivuosina samassa mittakaavassa kuin aikaisemminkin. Yleisilmailijoiden koulutusohjelmaan sisältyvät myös matkalennot, jotka suuntautuvat lentokentältä eri suuntiin. Laskuvarjohyppytoiminta alkaa huhtikuussa ja jatkuu lokakuulle saakka. Suurimmat hyppymäärät ovat kesä heinäkuussa. Oulun laskuvarjokerholla on käytössään yksimoottorinen C182-potkurikone, jolla on vilkkaimpina päivinä noin 10 lähtöä ja laskua. Purjelentotoiminta on sallittua Oulun lentoasemalla vain poikkeustilanteissa ja erikseen sovitun menettelyn mukaisesti. Yleisilmailua rajoittaa huono sää, koska lentosääntöjen mukaiset VMCminimit ovat näkyvyys 5 km ja pilvikorkeus jalkaa (Visual Meteorological Conditions - näkösääolosuhteet). Huonommissakin olosuhteissa yleisilmailu on mahdollista, mutta koulutustoiminta tapahtuu yleensä VMCminimejä paremmalla säällä. Myös kova tuuli voi rajoittaa yleisilmailua.
11 Oulua kotikenttänään pitäviä pienkoneita ja helikoptereita on 13. Kesällä ilma-aluksia sijoitetaan Oulun lentoasemalle myös ympäristössä sijaitsevilta pienkentiltä. Yleisilmailusta ei ole tullut Oulun lentoasemalle merkittävästi meluvalituksia tai muita yhteydenottoja. 11 Maanomistus Lentoaseman maa-alueet omistaa Suomen valtio ja niitä hallitsee Ilmailulaitos Finavia. Lentoasema-alue Lentoasema-alue koostuu maaliikenne- ja kenttäalueesta. Lentoaseman maaliikennealue käsittää maaliikenneyhteydet ja pysäköintialueet. Lentoasemien tieyhteyksistä päätieverkkoon vastaa Tiehallinto, mutta Ilmailulaitos Finavia rakentaa lentoasema-alueiden sisäiset katuyhteydet. Ilmailulaitos Finavia vastaa lentoasemien pysäköintipalveluista ja luo edellytykset taksi-, joukkoliikenne- ja autonvuokrauspalveluille. Lentoaseman kenttäalue muodostuu asematasosta ja liikennealueesta. Ilmailulaitos Finavia hoitaa asematasolla maaliikenteen ohjausta ja opastaa asematasolla liikkuvia ja pysäköiviä lentokoneita. Kiito- ja rullaustiet muodostavat lentoaseman liikennealueen, jonka turvallisuudesta ja liukkaudentorjunnasta Ilmailulaitos Finavia vastaa. Ilmailulaitos Finavia huolehtii myös kenttäalueiden palo- ja pelastuspalveluista. Lentoliikenne Lentoasemalla tällä hetkellä säännölliset toimivat lentoyhtiöt ovat Finnair ja Blue1. Finnairilla on lentoreittejä Helsinkiin, Rovaniemelle ja Kemi- Tornioon. Blue1 tarjoaa lentoja Oulusta Helsinkiin. Lisäksi Wingo lentää Tampereelle ja Turkuun ja AirBaltic Riikaan. Oulun Tilauslento Oy tekee liikelento-, rahti- ja sairaankuljetuslentoja Skandinaviaan, Baltiaan ja Kuolan niemimaalle. Eri lentoyhtiöt lentävät charter-lentoja etelän lomakohteisiin ympäri vuoden. Liikennemäärät ja lentokalusto Nykytilanne Oulu on matkustajamäärien mukaan Suomen toiseksi vilkkain lentoasema ( matkustajaa vuonna 2006) ja laskeutumismäärien mukaan seitsemänneksi vilkkain ( laskeutumista vuonna 2006). Päivässä on noin 18 edestakaista vuoroa eri kohteisiin. Vuonna 2006 yleisin ilma-alustyyppi matkustajaliikenteessä oli Airbus 320- sarja, jolla tehtiin vuorokaudessa keskimäärin 16 operaatiota (lentoonlähtöjen ja laskeutumisten summa lisättynä mahdollisten laskukierrosten lähestymisten ja ylösvetojen määrällä). Saab potkuriturbiinikoneilla ja AvroRJ85/100-koneilla tehtiin molemmilla noin 8 operaatiota päivässä. Il-
12 mavoimien Hornet- ja Hawk-koneiden yhteenlaskettu operaatiomäärä oli noin 5 operaatiota vuorokaudessa. Yleisilmailun pienkoneiden operaatioita oli noin 21 ja helikoptereiden noin 2 vuorokaudessa. Operaatiomäärät Oulun lentoasemalla klo jakaantuivat vuonna 2006 lähes tasan lentoonlähtöihin ja laskeutumisiin, lentoonlähtöjä oli 4,73 ja laskeutumisia 4,86 vuosikeskiarvona. Laskeutumiset painottuivat illan viimeisiin tunteihin. Lentoonlähdöt painottuivat aamun varhaisiin tunteihin. 12 Liikenteen kehittyminen Ilmailulaitos Finavian eri aikoina tekemät ennusteet Oulun lentoaseman liikenteen kehittymiselle lähtevät erilaisten strategioiden pohjalta, mutta niiden arviot liikennemääristä vuonna 2020 ovat varsin yhtenevät. Ilmailulaitos Finavian meluselvityksessä vuonna 2000 arvioitiin vuoden 2020 liikenneilmailun kasvukertoimeksi 1,75 aikavälillä Vastaavasti yleisilmailun määrän arvioitiin pysyvän muuttumattomana. Viimeisimmät visiot arvioivat liikenteen kasvavan 3 4 prosenttia vuodessa vuosina Vuoden 2004 liikenneilmailun laskeutumismäärä oli ja vuonna 1999 vastaavasti Kolmen tai neljän prosentin operaatiomäärien kasvu tarkoittaisi 15 vuodessa 1,56 1,8 -kertaista liikennemäärän kehitystä. Viimeisimmän arvion mukaan rahtiliikenne kehittyisi viisinkertaiseksi, mutta tällöinkin sen määrä jäisi noin kymmeneen operaatioon vuorokaudessa, kun liikenneilmailun kokonaisoperaatiomäärä olisi noin 75 operaatiota (noin 37 lentovuoroa päivässä). Liikenneilmailun laskeutumisia vuonna 2020 olisi noin Sotilasilmailun kasvun on arvioitu meluselvityksessä olevan suurempi kuin siviililiikenteen. Puolustusvoimilta vuonna 2000 saatujen tietojen mukaan sotilasilmailun suihkukonekaluston operaatiomäärät kasvaisivat 17- kertaisiksi vuodesta 1999 vuoteen 2020 mennessä. Kasvu vastaisi 12 Hornet- ja Hawk-kalustolla tehtävää operaatiota vuorokaudessa. Lentoaseman tekniset tiedot Kenttäalue Oulun lentoaseman kiitotien pituus on metriä ja leveys 60 metriä ja pinta-ala 15 hehtaaria. Sivukiitotie on poistettu liikennekäytöstä 2000-luvun alkupuolella ja nykyisin se toimii pienlentokoneiden asematasona. Kenttäalueen pinta-ala (kiitotie, rullaustiet, asematasot) on noin 32,3 hehtaaria. Ilmatila ja lentoreitit Ilmatila on yleisesti jaettu valvottuun ja valvomattomaan ilmatilaan. Valvottu ilmatila on rajoiltaan määritetty ilmatila, jossa annetaan eriasteista lennonjohtopalvelua ja jossa lentämiseen vaaditaan lennonjohtoselvitys. Lennonjohto vastaa porrastamisesta eli ilma-alusten välisen turvallisen etäisyyden säilymisestä valvotussa ilmatilassa. Valvotun ilmatilan rajat määritellään yleensä kaupallisen lentoliikenteen tarpeiden pohjalta. Tämä liikenne käyttää ns. mittarilentosääntöjä eli navigointi tapahtuu mittarinäyttämien perusteella. Kaupallinen lentoliikenne on aina lennonjohtopalvelun alaista liikennettä ja pysyy valvotussa ilmatilassa.
13 Valvomattomassa ilmatilassa saa lentää ilman lennonjohtoselvitystä lentosääntöjä noudattaen. Siellä lentävät pääsääntöisesti yleisilmailijat, jotka itse vastaavat ilma-alusten välisen turvaetäisyyden säilymisestä. Tämä liikenne käyttää pääasiassa ns. näkölentosääntöjä eli navigointi tapahtuu karttojen ja näköhavaintojen avulla. 13 Lennonjohto Ennen jokaisen johdetun lennon aloittamista ilma-aluksen tulee pyytää lennonjohdolta selvitys eli lupa lentää paikasta A paikkaan B. Lähilennonjohto (TWR eli Torni ) antaa reittiselvityksen ja lentoonlähtöselvityksen ilma-alukselle, joka on alkuvaiheessa sen vastuualueella. Selvitykseen sisältyy pääsääntöisesti vakiolähtöreitti (SID), matkalentoreitti määränpäähän ja lupa nousta tietylle korkeudelle. Oulun lentoasemalla sopivassa kohdassa ilmaan nousun jälkeen lähilennonjohto luovuttaa ilma-aluksen suoraan Tampereella Etelä-Suomen lennonvarmistuskeskuksessa sijaitsevan aluelennonjohdon (ACC = Area Control Center) vastuulle. ACC:n ilmatila koostuu yksisuuntaisista lentoväylistä ja RNAV -määritellyistä lentoreiteistä. Ilma-alukset lentävät näitä reittejä pitkin määrätyllä korkeus-, sivuttais- tai pitkittäiserolla toisiinsa. Liittymäpintoina lähilennonjohdolta aluelennonjohdolle ja päinvastoin toimivat ns. tulo- ja menoportit. Menoporteille johtavat ns. vakiolähtöreitit (SID). Tuloporteilta on määritetty alkulähestymisreitit, jotka johtavat loppulähestymisen alkuun noin 15 km:n etäisyydelle kiitotien päästä. Loppulähestymisen ennen kiitotielle laskeutumista ilma-alus suorittaa joko mittarilähestymismenetelmän mukaisesti (ILS) tai hyvällä säällä näköyhteydessä kiitotiehen (ns. näkölähestyminen). Navigointiteknologia Ilma-aluksen suunnistus on mittarilentosääntöjen mukaan lennettäessä perustunut maassa olevien laitteiden ohjaamon näyttölaitteisiin antamien signaalien mukaan toimimiseen. Tärkein tällainen navigaatiolaite on monisuuntamajakka (VOR), johon liittyy myös etäisyyden mittauslaite (DME). Ilma-alusten navigointi perustuu enenevässä määrin satelliittipaikannuksen hyödyntämiseen eli RNAV-tekniikkaan (Area Navigation). Lentokoneen suunnistuslaitteet keräävät tietoa erinäisistä tietolähteistä, jotka voivat sijaita maanpinnalla (VOR, DME), avaruudessa (GPS-, GLONASS-satelliitit) tai lentokoneessa itsessään (INS eli inertia). Näistä tietolähteistä tai niiden yhdistelmistä saatujen tietojen perusteella lentokoneen suunnistustietokone suorittaa lentokoneen paikan määrityksen ja avustaa navigoinnissa ennalta määrättyjen reittiohjeiden mukaisesti. Kun RNAV-laitteisto on kytketty lentokoneen lennonhallintajärjestelmään eli FMS:ään (Flight Management System), pystytään lentokoneen suoritusarvoja hyödyntämään optimaalisesti eri lennon vaiheissa ja saavuttamaan merkittäviä polttoainesäästöjä ja vähentämään päästöjä. Lentoreitit lentoasemien lähialueen ulkopuolella on määritetty RNAV-pohjaisesti.
14 14 Lentoreitit Ilmatilan rakennetta ja lentoreittejä koskevat tiedot laaditaan ja julkaistaan kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAOn määrittelemien menettelyiden mukaisesti käyttäen sen standardoimaa esittämistapaa. Lentoaseman kunnossapito Ilmailulaitos Finavian kunnossapitoyksikkö Kunnossapitoyksikkö vastaa lentoasema-alueen, rakennusten ja Finavian maakaluston kunnossapidosta. Lentoaseman kunnossapitoon kuuluu mm. kiitoteiden kunnossapito. Kunnossapitokaluston käyttö, huolto ja korjaus on verrattavissa tavallisiin raskaiden ajoneuvojen käyttöön ja ylläpitoon. Vanha kunnossapitoyksikkö sijaitsee terminaalin läheisyydessä. Uusi kunnossapitotukikohta on valmistunut vuonna 2006 vanhan sivukiitotien pohjoispuolelle. Tukikohdassa on asianmukaiset öljy- ja jäteöljysäiliöiden tilat. Kunnossapitoyksiköllä on lentoaseman kunnossapitoa varten 7 henkilöautoa, 6 pakettiautoa, 5 kuorma-autoa, 4 pyöräkuormaajaa, 3 lumilinkoa ja 5 harjapuhallinta. Talvikunnossapito Kiitotien liukkaudentorjunta on välttämätöntä talviaikana. Laskeutuva kone koskettaa kiitotietä km:n tuntinopeudella, ja koneen on pystyttävä pysähtymään turvallisesti kaikissa olosuhteissa. Jokainen lentoonlähtö ja laskeutuminen tarkastetaan ja arvioidaan erikseen. Kiitotiet pidetään puhtaana lumesta ja jäästä koko talven, jotta kentän pinnassa on riittävästi pitoa. Kitkaa huonontavat kiitotien pinnalla oleva jää, kuura, lumi ja loska. Kiitoteiden liukkauden kannalta vaikeimmat tilanteet syntyvät silloin, kun lämpötila vaihtelee nollan molemmin puolin. Tällöin kiitotien pinta sulaa ja jäätyy ja tulee helposti erittäin liukkaaksi. Kiitotien kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti, jotta toimenpiteet kitkan parantamiseksi voidaan aloittaa ajoissa. Kitkan mittaus suoritetaan aina olosuhteiden muuttuessa tai vähintään kuuden tunnin välein. Kiitoteiden liukkaudentorjunnassa käytetään ensisijaisesti mekaanisia menetelmiä, harjausta ja aurausta. Harjaus aloitetaan kiitotien keskeltä ja lunta poistetaan reunoille päin. Näin lumi saadaan jakautumaan tasaisesti kiitotien molemmille puolille, mikä hidastaa korkeiden lumivallien syntymistä reuna-alueille. Kiitotien reunaan siirretty lumi kootaan kiitotien reunavalorivin sisäpuolelle valliksi, joka heitetään suurteholumilingolla pois kiitotieltä. Suurteholingon suurin heittopituus on noin 60 metriä. Kiitotien ulkopuolella on määritelty lumiprofiilit, joita korkeampia lumivalleja ei sallita. Heti kiitotievalojen ulkopuolella lumikerroksen paksuus ei saa olla yli 30 senttimetriä. Lunta saa 15 metrin etäisyydellä olla korkeintaan 1 metri, 20 metrin etäisyydellä 1,5 metriä ja 25 metrin etäisyydellä 3 metriä. Kiitotieltä talven aikana lingottu lumi on noin metriä leveänä mattona kiitotien molemmin puolin. Jos talven lumensyvyys on 80 cm, on reuna-alueilla lunta keskimäärin noin 1,2 metriä. Asematasoalueella reunavallille ei ole korkeusrajoituksia. Kiitotieltä ja asematasolta kertyneitä lumia ei kuljeteta eikä varastoida muualle.
15 Kemiallisia sulatusaineita tarvitaan kiitotien pintaan muodostuneen kuuran ja jään poistoon sekä ennakoivaan liukkaudentorjuntaan. Sääolosuhteiden mukaan kiitotielle levitetään tarvittaessa kemikaaleja g/m 2 eli yhdellä levityskerralla 1 2 tonnia. Kemikaalit levitetään kiitotien metrin levyiselle keskikaistalle. Lentoasemien toimintaa säädellään Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAOn määräyksiin perustuvilla kansallisilla ilmailumääräyksillä. Lentoasemien talvikunnossapitoa Suomessa koskee erityisesti ilmailumääräys AGA M3-10 "Lumenpoisto ja liukkaudentorjunta", joka perustuu kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen (Annex 14) normeihin ja suosituksiin sekä ICAOn julkaisuihin Airport Services Manual ja Air Navigation Plan European Region. Talvikunnossapitoon liittyviä määräyksiä on myös yleisissä määräyksissä lentoaseman ylläpidosta (AGA M3-3) sekä määräyksissä AGA M3-8 "Kenttäalueen liikenteen ohjaus ja valvonta". Ilmailulaitos Finavian sisäinen talvikunnossapitoa koskeva ohjeistus on koottu "Kenttätoimialan kunnossapito-ohjeistoon". 15 Lentokoneiden jäänesto ja -poisto Suomen talven olosuhteissa lentokoneen pintaan kerrostuu usein lunta ja jäätä. Lumi ja jää on poistettava koneen pinnasta turvallisuussyistä, sillä ne voivat häiritä siiven aerodynaamista ja/tai ohjauslaitteistojen toimintaa. Jäänestokäsittelyllä estetään lumen kiinnittyminen ja jääkerroksen muodostuminen koneen pintaan lähtökiihdytyksen ja nousun aikana. Glykoliliuosten käyttömäärä kasvaa lentoliikenteen lisääntymisen myötä. Käyttömääriin vaikuttavat merkittävästi myös talven sääolosuhteet, erityisesti sadanta. Kun lämpötila on alle -10 ºC ja ilmankosteus on alhainen, ei koneen pintaan pääse muodostumaan jäätä, eikä jäänesto- tai jäänpoistokäsittelyjä tarvita. Sen sijaan konetyypeissä, joissa polttoainesäiliöt on sijoitettu siipiin, voi kylmenneen siiven pintaan muodostua ohut jääkerros, vaikka lämpöasteita olisi useita. Lentokoneiden jäänpoistoa ja -estoa koskevia määräyksiä ja ohjeita on kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteissä (Annex 6, Annex 14) ja ICAOn julkaisussa Manual of Aircraft Ground Deicing/Anti-icing Operations (doc 9640)". Lentokoneiden jäänpoistosta ja -estosta Suomen lentoasemilla on määrätty ilmailumääräyksessä GEN M1-3 "Maahuolinta lentoasemilla". Määräys on annettu ilmailulain (281/1995) ja ilmailuasetuksen (118/1996) nojalla ottaen huomioon EU:n neuvoston direktiivi 96/67/EY. Määräyksessä edellytetään, että menettelytapojen on oltava ICAO:n ohjeen (doc 9640) mukaisia, ellei toisin ole määrätty. Ilma-aluksen päällikkö vastaa jäänpoiston ja jääneston teettämisestä. Käsittelyjä tekevä maahuolinnan harjoittaja vastaa mm. käytettävien nesteiden käsittelystä valmistajan ohjeiden mukaisesti, käsittelyyn osallistuvan henkilöstön koulutuksesta ja siitä, että käsittelyt tehdään vahvistettujen menettelyohjeiden mukaisesti ottaen huomioon ilma-aluksen käyttäjän (lentoyhtiön) menetelmät ja ilma-alustyyppiä koskevat ohjeet. Käsittelyn päätteeksi ilma-aluksen päällikölle on annettava ilmoitus siitä, että jäätymisen kannalta kriittiset koneen osat on tarkastettu ja ettei niissä ole lunta, jäätä tai huurretta.
16 Jäänpoisto- ja jäänestokäsittelyt suoritetaan AEA:n (Association of European Airlines) dokumentissa Recommendations for De-icing/Anti-icing of Aircraft on the Ground esitettyjen periaatteiden mukaisesti. 16 Polttoaineet ja kemikaalit Ilmailulaitos Finavian käyttämät polttoaineet Lentoasemalla on lämpökeskus, joka käyttää keskiraskasta polttoöljyä, ja kaksi varavoimalaa, joista toinen sijaitsee kunnossapitoyksikön tiloissa ja toinen kiitotien luoteispään pohjoispuolella. Lämpökeskuksen polttoaineen varastosäiliö (tilavuus 150 m 3 ) on 2-vaippainen ja sijaitsee 100 %:n valuma-altaassa. Valuma-altaan ja säiliön täyttöalueen sadevedet johdetaan öljynerottimen kautta sadevesiviemäriin. Normaalitilanteessa valumaaltaan tyhjennysventtiili on kiinni. Ennen öljynerotinta linjassa on kaksi sulkukaivoa (molemmille haaroille yksi) ja erottimen jälkeen yksi sulkukaivo. Kunnossapitoyksikkö käyttää kaluston polttoaineena polttoöljyä ja dieseliä. Polttoöljyn kulutus vuonna 2004 oli 72 m 3, dieselin kulutus 39 m 3 ja bensiinin kulutus 4,5 m 3. Maakaluston jakeluasemalla on kolme polttoaineen varastosäiliötä: polttoöljy- (tilavuus 20 m 3 ), diesel- (tilavuus 20 m 3 ) ja bensiinisäiliö (tilavuus 10 m 3 ). Säiliöt ovat valuma-altaassa ja altaan sadevesien poistoventtiili on normaalisti kiinni. Jakeluasema on kunnostettu kauppa- ja teollisuusministeriön ns. jakeluasemapäätöksen mukaiseksi vuonna 2003 päällystämällä jakelualue tiiviillä asfaltilla Oulunsalon kunnan ympäristöpalvelujen määräämällä tavalla. Toimenpiteellä on Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksyntä Jakelualueen hulevedet ja valuma-altaaseen kertyvät sadevedet johdetaan öljynerottimen kautta sadevesiviemäriin. Erottimen jälkeen linjaan on päällystystyön yhteydessä asennettu uusi sulkukaivo. Lisäksi kunnossapitoyksiköllä on kaksi maanpäällistä jäteöljysäiliötä (tilavuudet 2 m 3 ja 1,5 m 3 ). Seuraavassa taulukossa on esitetty Ilmailulaitos Finavian polttoainesäiliöt. Kohde Polttoaineen laatu Säiliön tilavuus Sijainti Valumaallas m 3 Materiaali Valmistus- Vuosi Lämpökeskus Pö 150 Maanpäällinen On Teräs 1996 Lämpökeskus, päiväsäiliö Pö 10,6 Maanpäällinen On Teräs 1971 Varavoimasäiliö, sisätiloissa Pö 1,1 Maanpäällinen On Teräs 2003 Varavoimasäiliö, sisätiloissa Pö 6 Maanpäällinen On Teräs 2003 Lämmitysöljysäiliö, sisätiloissa Pö 1,5 Maanpäällinen On Muovi 1997 Lämmitysöljysäiliö, sisätiloissa Pö 1,5 Maanpäällinen On Teräs 1986 Jäteöljysäiliö, sisätiloissa Jäteöljy 1,5 Maanpäällinen On Muovi 1986 Lämmitysöljysäiliö Pö 3 Maanalainen Ei Muovi 1980 Varavoimasäiliö, sisätiloissa Pö 3 Maanpäällinen On Teräs 1995 Kunnossapitoyksikön polttoaineiden jakelupiste Pö 20 Maanpäällinen On Teräs 1979 Kunnossapitoyksikön polttoaineiden jakelupiste Diesel 20 Maanpäällinen On Teräs 1979 Kunnossapitoyksikkö Jäteöljy 2 Maanpäällinen Ei Teräs 1992 Kunnossapitoyksikkö Bensiini 10 Maanpäällinen On Teräs 1979
17 17 Ilmailulaitos Finavian käyttämät kemikaalit Oulun lentoasemalla käytetään liukkaudentorjuntaan kaliumformiaattia (HCOOK; neste) ja natriumformiaattia (HCOONa; rae). Formiaattien lisäksi lentoasemalla on viime vuosina käytetty myös kaliumasetaattia (CH 3 COOK; neste) ja natriumasetaattia (CH3COONa; rae). Nestemäiset liukkaudentorjuntakemikaalit varastoidaan sisätiloissa erillisessä varastorakennuksessa (säiliöiden tilavuudet 2 x 15 m 3 ) ja rakennuksen ulkopuolella olevassa varasäiliössä (tilavuus 17 m 3 ). Raemaiset liukkaudentorjuntakemikaalit varastoidaan huoltorakennuksen tiloissa. Lentoasemalla tehdään kunnossapitokaluston ja muiden laitteistojen huolto- ja korjaustöitä, joissa käytetään mm. liuotinpohjaisia pesuaineita ja muita puhdistusnesteitä. Lisäksi lentoasemalla varastoidaan ajoneuvo- ja työkonekaluston huolloissa tarvittavia aineita ja toiminnassa syntyviä ongelmajätteitä. Kemikaalit ja ongelmajätteet säilytetään kunnossapitohallissa tynnyreissä. Jäteöljyt varastoidaan kahdessa säiliössä (tilavuudet 1,5 m 3 ja 2 m 3 ). Lentoaseman vedenottamon vesilaitos käyttää vedenkäsittelyssä kaliumpermanganaattia ja natriumhydroksidia. Muiden toimijoiden käyttämät polttoaineet ja kemikaalit Shell Ilmailuhuollon kaksi teollista varastoaluetta eivät kuulu lentoaseman lupahakemukseen. Oulunsalon kunta on myöntänyt ympäristöluvan Shell Ilmailuhuollolle lentopolttoaineiden varastointiin ja jakeluun Oulun lentoasemalla. Toinen varastoalue sijaitsee lentoasema-alueen koillisosassa ja siellä varastoidaan lentopetrolia eli kerosiinia (JET A-1) kahdessa 100 m 3 :n suuruisessa säiliössä. Sivukiitotiellä on pienkoneiden tankkauspaikka, jossa varastoidaan lentobensiiniä (25 m 3 ). Ilma-alusten tankkauksista huolehtii Airpro Oy. Puolustusvoimien polttoainevarastot eivät myöskään kuulu lupahakemukseen. Lentokoneiden deicing-käsittelyjä (jäänpoisto ja jäätymisen esto) Oulun lentoasemalla tekevät Finnair, jonka alihankkijana toimii RTG Ground Handling Oy, ja Nordic Aero Oy, jonka alihankkijana toimii Airpro Oy. Käsittelyihin käytetään propyleeniglykolipohjaisia (C 3 H 6 (OH) 2 ) nesteitä. Finnairin glykolinesteet ovat varastoituina yhtiön vuokraamissa tiloissa vanhassa lentokonehallissa (tyypin I varastosäiliö 20 m 3, tyypin IV nesteet muovikonteissa á 1 m 3 ). Nordic Aero Oy:n tyypin I glykolineste on varastoituna lentoaseman kunnossapidon piha-alueella (varastosäiliöt 27 m 3 ja 10 m 3 (lämmitettävä)) ja tyypin IV glykolineste on muovikonteissa (tilavuus á 1 m 3 ) kunnossapito- ja lämpökeskusrakennuksen tiloissa.
18 Seuraavassa taulukossa on esitetty lupahakemukseen kuuluvat lentoasemalla käytettävät kemikaalit. 18 Kemikaali tai valmiste Kalium-formiaatti neste (Meltium) Natriumfor-miaatti rae (Safeway SF) Safewing MP I, Kilfrost type I Safewing MP IV, Kilfrost type IV, Maxflight Koostumus kaliumformiaatti lisäaineet vesi Osuus (%) n n. 50 CAS-nro Luokitus ja lausekkeet natriumformiaatti n disodium metasilicate ei tiedossa C; R34-37 muut lisäaineet 1 2 propyleeniglykoli n lisäaineet 1 2 vesi n. 20 propyleeniglykoli n lisäaineet 1 2 vesi n. 40 Kevyt polttoöljy kevyt polttoöljy > Xn, N, carc. cat 3; R /53 Diesel diesel > Xn, N, carc. cat 3; R /53 Bensiini Afrofilm AFFF 3%, sammute bensiini >85 % F+, T, N, carc. cat.2; R /53 metyylitertbutyylieetteri C 5 -C 6 - alkyylimetyylieetteri 2-butoksi-etanoli hiilivety- ja fluoritensidejä Enimm. määrä pros. ja varast. Keskimääräinen käyttö (/a) Käyttötarkoitus ja kohde t 100 t liukkaudentorjunta <15 % F; R11 <15% F; R Xn; R20/21/ t Liukkaudentorjunta 18 t 80 t lentokoneiden jäänesto/poisto 10 t 30 t lentokoneiden jäänesto/poisto 175 t 62 t KT: 27, polttoaineet 17 t 32 t KT: 27, polttoaineet 7,5 t 4 t KT: 27, polttoaineet 0,4 t sammutusvaahto TOL: 99, KT: 36 Voiteluöljy (useita eri tuotteita) mineraaliöljy >80 % t KT: 35, voiteluaineet ja lisäaineet Superpesu trikloorietyleeni > Xn, R l koneiden huol- < 10 l koneiden huolto Certanium Oxaway piidioksidi TLV = 0,1 mg/m 3 dodekyylibentseeni sulfonihappo Syövyttävä pinta-aktiivinen aine Tiivisteiden irrotusspray dikloorimetaani Xn, R40 etanoli 2,5 10 F, R11 propaani F*, R12 butaani > F*, R12 Kaliumpermanganaattganaatti kaliumperman O, Xn; R kg Natronlipeä natriumhydroksidi > C; R35 50 kg to, pesu 10 l koneiden huoltoon < 100 kg vesilaitos, vedenkäsittely < 100 kg vesilaitos, vedenkäsittely Energian käyttö Oulun lentoasemalla on keskiraskaalla polttoöljyllä toimiva kattilaitos. Laitoksessa on 900 kw:n ja 2,1 MW:n tehoiset kattilat. Polttoöljyn kulutus
19 vuonna 2004 oli 431 m 3. Maanpäällinen lämmitysöljysäiliö (tilavuus 150 m 3 ) on 2-vaippasäiliö, joka on sijoitettu valuma-altaaseen. Lämpöenergian kulutus oli vuosina keskimäärin MWh ja sähköenergian kulutus keskimäärin MWh. 19 Vedenhankinta ja viemäröinti Lentoasema ottaa käyttövetensä omalta vedenottamolta, joka sijaitsee terminaalin kohdalla kiitoradan eteläpuolella. Vesi käsitellään suodattamalla, alkaloimalla (lipeä) ja hapetuskemikaalilla (kaliumpermanganaatti). Vedenkulutus vuosina on ollut noin m 3 vuodessa. Oulunsalon lentoasemalla käytössä ollut sekaviemäröinti muutettiin erillisviemäröinniksi vuonna 1973, mistä lähtien jätevedet on johdettu Oulunsalon kunnalliseen viemäriverkostoon. Lentoaseman sadevesiviemäriverkosto on kuvattu vuosina 1987, 1990 ja Käynnissä oleva sadevesiviemäriverkoston kartoitus käsittää kaivojen mittaukset (sijainnit ja korkotasot), mutta ei verkoston kuvauksia. Kartoituksen tuloksena saadaan tarkka piirustus kaivojen sijainnista ja viemäreiden kaadoista. Työ valmistuu kesän 2007 aikana. Maaliikenne ja järjestelyt Lentoasema sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien päässä. Kentälle suuntautuva liikenne on matkustaja- ja työmatkaliikennettä, jonka määrä on ollut noin henkilöajoneuvoa päivässä. Mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet Lentoaseman alueella tai välittömässä läheisyydessä on todettu kaksi pilaantunutta maa-aluetta: lentoaseman vanha kaatopaikka ja lentoasemalla sijaitseva Shell Ilmailuhuollon öljyvarastoalue. Laajempaa selvitystä maaperän laadusta lentoasema-alueella ei ole tehty. Lentoaseman vanha maankaatopaikka (0,5 ha) sijaitsee lentoasemaalueen pohjoispuolella Papinjärveä ympäröivän suoalueen laidalla. Kaatopaikka on ollut Oulunsalon kunnan ja Oulun lentoaseman yhteiskäytössä. Toiminnan aikana kaatopaikalle on tuotu yhdyskuntajätettä ja pieniä määriä öljypitoista teollisuusjätettä. Viimeiset käyttövuodet alue toimi maankaatopaikkana. Käyttö maa-aineksen läjitysalueena lopetettiin vuonna 1993 ja kaatopaikan pinta tiivistettiin valumavesien johtamiseksi. Kaatopaikka sijaitsee Salonselän pohjavesialueen reunavyöhykkeellä, noin 200 metrin etäisyydellä pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen rajasta. Pohjaveden virtaus suuntautuu alueen ojiin itään ja kaakkoon ja niistä edelleen Pasko-ojaan, joka laskee Kempeleenlahteen. Alueen maaperä jätetäytön alapuolella on osaksi savea, joka pidättää haitta-aineiden kulkeutumista. Alueen pilaantuneisuutta on tutkittu Oulunsalon kunnan toimesta vuonna 1993 ja Ilmailulaitoksen toimesta vuonna Tutkimuksissa todettiin alueen maa-aineksen ja pohjaveden olevan lievästi pilaantunutta. Oy Shell Ab:n öljyvarastoalueen maaperässä todettiin vuonna 2001 paikoin SAMASE -raja-arvot ylittäviä mineraaliöljyn ja haihtuvien hiilivetyjen pitoisuuksia. Varastoalue, jolta pohjaveden virtaussuunta on pohjoisluoteeseen ja eteläkaakkoon, sijaitsee Salonselän pohjavesialueella noin
20 700 metrin etäisyydellä lentoaseman vedenottamosta. Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskus on antanut päätöksen Oy Shell Ab:lle pilaantuneen maa-alueen kunnostamisesta. Pilaantunut maa-alue on kunnostettu kesällä Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Lentoaseman teknisille toimintaratkaisuille ei ole laadittu parhaan käytettävissä olevaan tekniikan arvioimiseen sovellettavaa BAT-vertailuasiakirjaa (BREF). Lentoasematoiminnan parhaita teknisiä ratkaisuja on käsitelty kiitotien talvikunnossapidon osalta. Mekaaninen liukkaudentorjunta Kiitoteiden liukkaudentorjunnassa käytetään ensisijaisesti mekaanisia menetelmiä, harjausta ja aurausta. Kemiallisia sulatusaineita tarvitaan määrätyissä sääolosuhteissa kiitotien pintaan muodostuneen kuuran ja jään poistoon tai ennakoivaan liukkaudentorjuntaan estämään kosteuden jäätymistä. Suomessa kenttäalueiden puhdistukseen käytetään kotimaisia harjapuhallinyhdistelmiä. Suomalaisia talvikunnossapidon periaatteita ja -laitteistoja käytetään myös muualla maailmassa. Aurauksen ja harjauksen lisäksi mekaaniseksi keinoksi lasketaan hiekoittaminen. Tutkimusten mukaan hiekoittaminen lisää kitkaa vain kertaluonteisesti ja silloinkin hyvin marginaalisesti. Lisäksi osa lentokalustosta (esim. suihkumoottorit ja potkurit) on vaurioherkkä hiekalle. Eräät lentoyhtiöt ovat kieltäneet normaalioperoinnin hiekoitetuilla kiitoteillä hiekalle asetetuista tarkoista normeista huolimatta. Tämän vuoksi hiekoittaminen on poikkeuksellinen toimenpide. Kemiallinen liukkaudentorjunta Tekninen urea on ollut aikaisemmin perinteinen ja ainoa lentoasemille soveltuva sulatusaine. Se ei aiheuta metallien korroosiota kuten tiesuolat luvulla on kehitetty glykolipohjaisia aineita, joita Suomessa ei kuitenkaan ole käytetty. Ensimmäinen asetaattipohjainen tuote (Clearway 1) tuli markkinoille 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun jälkipuolella asetaattien käyttö lisääntyi. Asetaateilla on eräissä tilanteissa paremmat ominaisuudet kuin urealla. Suorien ympäristövaikutusten kannalta parhaita markkinoilla olevia tuotteita ovat asetaatit ja formiaatit. Formiaatteja pidetään ympäristölle vähemmän haitallisina kuin ureaa ja asetaatteja. Euroopan lentoasemilla käytetään yleisimmin asetaatteja, formiaatteja sekä ureaa. Useat lentoasemat käyttävät mm. glykoli- ja alkoholipohjaisia tuotteita. Suorien ympäristövaikutusten lisäksi käytettäviä aineita valittaessa on otettava huomioon aineiden vaikutukset lentokoneiden materiaaleihin ja päällysteeseen, millä on merkitystä lentoturvallisuuden kannalta.
21 21 Liukkausvaroitusjärjestelmät Ennakoiva liukkaudentorjunta vähentää kemikaalien käyttömääriä. Kiitotien sulana pitämiseen tarvitaan vain puolet siitä kemikaalimäärästä, joka tarvitaan saman jäätyneen vesimäärän sulattamiseen. Liukkausvaroitusjärjestelmien avulla pystytään tekemään keliä koskevia ennusteita ja soveltamaan ennakoivaa liukkaudentorjuntaa. Muut sulatusmenetelmät Talvikunnossapidon menetelmiä kehitetään jatkuvasti, jolloin yhtenä oleellisena valintakriteerinä ovat niiden ympäristövaikutukset. Kiitotien sulattaminen on mahdollista maarakenteeseen sijoitetulla lämmityslaitteistolla, esim. sähkölämmityksellä, mutta sen haittoina ovat suuret investointi- ja käyttökustannukset. Kiitotien pinnan kuivaamista imurilla on myös tutkittu, mutta koko kentän mittakaavassa toimivaa laitetta ei ole pystytty rakentamaan. Lisäksi on tutkittu asfalttipäällysteiden kuumentamiseen käytettävien laitteiden soveltuvuutta talvikunnossapitoon. Menetelmän heikkoutena on suuri polttoaineen kulutus, huono kapasiteetti ja päällysteen vaurioitumisriski. Asetaattien ja formiaattien vaikutuksia sähkökomponenttien, lentokonemateriaalien ja päällysteiden kestävyyteen tutkitaan edelleen. Sotilasilmaaluksissa havaittujen materiaalivaikutusten johdosta Ilmailulaitos Finavia kokeili liukkaudentorjunnassa betaiinipohjaista Betafrost-nimistä tuotetta talvikausilla ja Tampere-Pirkkalan ja Kauhavan lentoasemilla. Betaiini on hyvin hajoava myrkytön orgaaninen yhdiste, jota on käytetty mm. lämmönsiirtonesteissä. Ilmailulaitos Finavia on kuitenkin ilmoittanut, ettei sillä ole suunnitelmaa aineen käyttöön ottamiseksi Oulun lentoasemalla. Ympäristöjohtamisjärjestelmä Ilmailulaitos Finavian ympäristötyötä koordinoi ympäristöjohtoryhmä, johon kuuluu laitoksen ylin johto ja asiantuntijoita. Ilmailulaitos Finavia hyödyntää toiminnassaan ISO standardin mukaista ympäristöjohtamisjärjestelmää. Ympäristötietoa kerätään etenkin melutilanteesta, lentoreiteistä, pinta- ja pohjavesitilanteesta (liukkaudentorjunta- ja jäänestoaineiden valumien vaikutuksista) ja kaasupäästöistä. Vuosittain laadittavassa Finavian ympäristöraportissa tai -katselmuksessa esitellään kuluneen toimintavuoden ympäristötyötä ja listataan lentoasemakohtaiset ympäristötunnusluvut. Ympäristöjärjestelmän vastuut organisaatiossa Lentoaseman päällikkö vastaa lentoaseman toiminnasta ja on vastuussa asetettujen ympäristötavoitteiden toteuttamisesta sekä ympäristöasioiden hoidosta lentoasemalla. Lentoaseman päällikön määräämä ympäristövastaava ylläpitää ympäristöjärjestelmän dokumentaatiota lentoasemalla ja vastaa ympäristötietojen toimittamisesta raportointia varten. Lentoaseman muun henkilöstön tehtävänä on ilmoittaa toimintatapoja tai järjestelmää koskevista puutteista ja syntyvistä kehittämisideoista sekä toimia annetun ohjeistuksen mukaisesti.
22 22 Ympäristöpolitiikka Ilmailulaitos Finavian ympäristöpolitiikassa on määritelty toiminta ilmailun ja yhteiskunnan parhaaksi, osaaminen ja vastuuntunto, ympäristön kuormittumisen ehkäiseminen, ympäristöasioiden hallinta ja kansainvälinen yhteistyö. YMPÄRISTÖKUORMITUS Oulun lentoaseman toiminnassa merkittäviä päästöjä ja ympäristövaikutuksia aiheutuu lentoaseman kenttä-alueen kunnossapidosta, kunnossapitokaluston käytöstä ja huollosta, lentokoneiden jäänpoisto- ja jäänestokäsittelyistä, lentokoneiden liikkumisesta ja lentoaseman rakennusten ylläpidosta. Kiitoteiden talvikunnossapidossa käytetään liukkaudentorjunta-aineita, jotka valumavesien kautta aiheuttavat vesistökuormitusta. Kunnossapitokaluston käyttö, huolto ja korjaus ovat verrattavissa raskaiden ajoneuvojen käyttöön ja ylläpitoon, jossa käsitellään polttoaineita ja syntyy jätteitä. Lentokoneiden käyttöhuollossa merkittävin toiminto on lentokoneiden pintojen jäänesto ja -poisto talviaikana. Toiminnassa käytetty propyleeniglykoli voi valumien kautta aiheuttaa vesistökuormitusta. Lentotoiminnasta aiheutuu melua ja pakokaasupäästöjä. Lentoasema-alueen rakennusten ylläpidosta aiheutuu ympäristövaikutuksia energian käytöstä ja jätteistä. Lentokoneiden tankkaustoiminta edellyttää polttonesteiden varastointia ja käsittelyä, johon sisältyy vahinkoriski. Lentopolttonestehuollosta vastaa öljy-yhtiö, mutta Ilmailulaitos Finavian pelastuspalvelulla on vastuu mahdollisen vahingon vaikutusten ensitorjunnasta. Päästöt pintavesiin, maaperään ja pohjaveteen Lentoasemalla etenkin kenttäalueen ja rullausteiden talvikunnossapito sekä ilma-alusten jäänesto aiheuttavat pintavesiin kuormitusta. Talvikunnossapito Oulun lentoasemalla urean käyttö liukkaudentorjuntaan lopetettiin vuonna Kaliumasetaattia on käytetty vuodesta 1991 lähtien ja vuodesta 2001 lähtien on käytetty kaliumformiaattia ja/tai kaliumasetaattia. Talvikaudella formiaattia käytettiin 234 tonnia 34 hehtaarin lentoliikennealueella (kiitotie, rullaustiet ja asemataso). Talvikaudella liukkaudentorjuntakemikaaleista aiheutuva teoreettinen biologinen hapenkulutus BOD 7 oli hiukan alle 40 tonnia. Osa käytetyistä kemikaaleista kulkeutuu kenttäalueen sadevesiviemäriverkostoon ja osa imeytyy maaperään. Liukkaudentorjunta-aineiden käyttömäärä ennustetilanteessa 2020
ASIA LUVAN HAKIJAT. LUPAPÄÄTÖS Nro 131/11/1 Dnro PSAVI/104/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 30.12.2011
LUPAPÄÄTÖS Nro 131/11/1 Dnro PSAVI/104/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 30.12.2011 1 ASIA LUVAN HAKIJAT Rovaniemen lentoaseman ympäristölupa, Rovaniemi Finavia Oyj PL 50 01531 Vantaa Ilmavoimien esikunta
LisätiedotLUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT
YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta
LisätiedotLUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT
YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta
LisätiedotASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 122/10/1 Dnro PSAVI/86/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen Kittilän lentoaseman ympäristölupa, Kittilä
1 LUPAPÄÄTÖS Nro 122/10/1 Dnro PSAVI/86/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 20.12.2010 ASIA LUVAN HAKIJA Kittilän lentoaseman ympäristölupa, Kittilä Finavia Oyj PL 50 01531 Vantaa 2 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotPienten ja keskisuurten toimintojen ympäristölupapäätösten valmistelu. Hanna Lönngren Suomen ympäristökeskus
Pienten ja keskisuurten toimintojen ympäristölupapäätösten valmistelu Hanna Lönngren Suomen ympäristökeskus hanna.lonngren@ymparisto.fi Pk-mallilupahanke Opas pienten ja keskisuurten toimintojen ympäristölupapäätösten
LisätiedotASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 29/11/1 Dnro PSAVI/17/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 12.5.2011
LUPAPÄÄTÖS Nro 29/11/1 Dnro PSAVI/17/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 12.5.2011 1 ASIA LUVAN HAKIJA Kemi-Tornion lentoaseman ympäristölupa, Kemi ja Keminmaa Finavia Oyj PL 50 01531 Vantaa SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 123/10/1 Dnro PSAVI/33/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 20.12.2010. Ivalon lentoaseman ympäristölupa, Inari
1 LUPAPÄÄTÖS Nro 123/10/1 Dnro PSAVI/33/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 20.12.2010 ASIA LUVAN HAKIJA Ivalon lentoaseman ympäristölupa, Inari Finavia Oyj PL 50 01531 Vantaa 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS...
LisätiedotASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 58/11/1 Dnro PSAVI/217/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 27.7.2011
LUPAPÄÄTÖS Nro 58/11/1 Dnro PSAVI/217/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 27.7.2011 1 ASIA LUVAN HAKIJA Enontekiön lentoaseman ympäristölupa, Enontekiö Finavia Oyj PL 50 01531 Vantaa SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 115/2009/2 Dnro LSY-2009-Y-358 Annettu julkipanon jälkeen
LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 115/2009/2 Dnro LSY-2009-Y-358 Annettu julkipanon jälkeen 30.12.2009 ASIA Ympäristönsuojelulain 115 :n mukainen hakemus, joka koskee Ilmailulaitos
LisätiedotLentokonemelun vähentäminen jo rakennetuilla asuinalueilla
VANTAAN OMAKOTIYHDISTYSTEN KESKUSJÄRJESTÖ ry. Lentokonemelun vähentäminen jo rakennetuilla asuinalueilla Esitys 26.2.2009 VANTAAN LAURI - lehti - Stefan Skog - Vantaan ympäristöjohtaja Kansalaisten vaatimusten
LisätiedotLUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT
YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta
LisätiedotLausunto ympäristölupahakemuksesta: Finavia Oyj, Kokkola- Pietarsaaren lentoaseman ympäristölupahakemus, Kruunupyy
L IITE A 50 1(7) LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO Ympäristöluvat PL 200 65101 VAASA Asia Lausunto ympäristölupahakemuksesta: Finavia Oyj, Kokkola- Pietarsaaren lentoaseman ympäristölupahakemus,
LisätiedotLUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT
YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta
LisätiedotIlmailulaitos Finavia ja Lentotekniikkalaitos Ilmavoimien Koelentokeskus PL 50 PL 5 01531 VANTAA 35601 HALLI
PÄÄTÖS Nro 112/09/1 Dnro ISY-2007-Y-164 Annettu julkipanon jälkeen 14.12.2009 ASIA Hallin lentoaseman ympäristölupa, Jämsä. HAKIJAT Ilmailulaitos Finavia ja Lentotekniikkalaitos Ilmavoimien Koelentokeskus
LisätiedotIlmailulaitoksen ympäristökatsaus
2002 Ilmailulaitoksen ympäristökatsaus 9 I L M A I L U L A I T O K S E N Y M P Ä R I S T Ö K A T S A U S 2 0 0 2 ENSIMMÄINEN YMPÄRISTÖRAPORTTI VALMISTUI Vuoden 2002 syyskuussa valmistui Ilmailulaitos-konsernin
LisätiedotLUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT
YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta
LisätiedotTEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta
TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta Ympäristölupa tarvitaan: Kun tuotantokapasiteetti on vähintään 5 tonnia ruhoja päivässä. Toimintaan, josta
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 88. Ympäristölautakunta 19.09.2013 Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 19.09.2013 Sivu 1 / 1 4450/11.01.00/2011 88 Vaasan hallinto-oikeuden päätös koskien Finavia Oyj:n Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristöluvasta tehtyjä valituksia Valmistelijat / lisätiedot:
LisätiedotOY SHELL AB ILMAILUN YMPÄRISTÖLUPA
1 (5) JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNTA Ympäristölautakunta Puistokatu 35 40200 JYVÄSKYLÄ PÄÄTÖS ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisesta lupahakemuksesta. OY SHELL AB ILMAILUN YMPÄRISTÖLUPA HAKIJA Oy Shell Ab Ilmailu
LisätiedotLappeenrannan seudun ympäristölautakunta RAUETTAMISESTA Pohjolankatu LAPPEENRANTA Drno 114/ /2016
1(5) LAPPEENRANNAN KAUPUNKI PÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUVAN Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta RAUETTAMISESTA Pohjolankatu 14 53100 LAPPEENRANTA Drno 114/11.01.00.00/2016 Annettu julkipanon jälkeen 20.4.2016
LisätiedotHakemus on tullut vireille aluehallintovirastossa
Etelä-Suomi Päätös Nro 8/2011/1 Dnro ESAVI/657/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 3.2.2011 ASIA TTT-Aviation Oy Ltd:n Malmin lentoaseman autobensiinin jakelupaikan toimintaa koskeva ympäristönsuojelulain
LisätiedotJYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen.
1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIA PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 20.1.2003 Kokouspvm 16.1.2003 LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain
LisätiedotLUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT
YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS
^s^ss^^1 '""-'"KfcUfSTFiAn O 5. 6)5\ 20U Dnro/Dnr ^-_o2^^/^ Tehtäväluokka // Uppgiftsklass" '-' YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS Nobina Finland South Oy Herttoniemen linja-autovarikko 5.5.2014 y Nobina (Viranomainen
LisätiedotASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 128/10/1 Dnro PSAVI/293/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen
1 LUPAPÄÄTÖS Nro 128/10/1 Dnro PSAVI/293/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 27.12.2010 ASIA LUVAN HAKIJA Laivakankaan kaivoksen ympäristöluvassa nro 84/09/2 määrätyn jätehuoltosuunnitelman määräajan
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 36/2007/2 Dnro LSY 2001 Y 301
LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 36/2007/2 Dnro LSY 2001 Y 301 Annettu julkipanon jälkeen 3.9.2007 ASIA Ilmailulaitos Finavian ja Satakunnan Lennoston ympäristönsuojelulain (86/2000)
LisätiedotPÄÄTÖS Nro 58/08/1 Dnro ISY-2007-Y-163 Annettu julkipanon jälkeen 7.4.2008 ASIA. Joensuun lentoaseman ympäristölupa. HAKIJA
PÄÄTÖS Nro 58/08/1 Dnro ISY-2007-Y-163 Annettu julkipanon jälkeen 7.4.2008 ASIA Joensuun lentoaseman ympäristölupa. HAKIJA Ilmailulaitos Finavia PL 50 01531 VANTAA TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Joensuun lentoasema
LisätiedotIlmailulaitos Finavia ja Karjalan Lennosto PL 50 PL Vantaa Toivala ASIAN VIREILLETULO, LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN
PÄÄTÖS Nro 56/09/1 Dnro ISY-2006-Y-113 Annettu julkipanon jälkeen 22.6.2009 ASIA Kuopion lentoaseman ympäristölupa, Siilinjärvi. HAKIJAT Ilmailulaitos Finavia ja Karjalan Lennosto PL 50 PL 5 01531 Vantaa
LisätiedotYmpäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut alkaen
Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut 1.9.2014 alkaen Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntöjen muutokset ovat olleet vireillä tätä suojelusuunnitelmaa laadittaessa. Suojelusuunnitelmassa
LisätiedotNeste Markkinointi Oy:n ympäristölupahakemus (Turun Sataman kortteli 15:1)
TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1 Ympäristö- ja kaavoituslautakunta 348 21.05.2002 3 Ymp 2731-2002 (235) Neste Markkinointi Oy:n ympäristölupahakemus (Turun Sataman kortteli 15:1) Ympkaalk 348 Ympäristönsuojelutoimisto
LisätiedotPÄÄTÖS Nro 64/04/2 Dnro Psy-2004-y-108 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA
PÄÄTÖS Nro 64/04/2 Dnro Psy-2004-y-108 Annettu julkipanon jälkeen 27.10.2004 1 ASIA HAKIJA Huhannevan, Huhtinevan, Karjonevan, Kurunnevan, Savalonevan, Tahkonevan ja Vesiläisennevan ympäristölupien polttoaineiden
LisätiedotJANO-asetuksen uudistaminen
JANO-asetuksen uudistaminen Ympäristönsuojelun neuvottelupäivät 4.6.2019 Hallitussihteeri Sini Pietilä Neuvotteleva virkamies Anneli Karjalainen Nestemäisten polttoaineiden jakeluasemien ympäristönsuojeluvaatimukset:
LisätiedotHelsinki No YS 1471
YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Helsinki 25.11.2009 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS-2004-Y-857-111 No YS 1471 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen, St1 Oy:n Helsingin keskusvaraston (Laajasalo) toimintaa
LisätiedotBroilertilojen ympäristöluvat
Broilertilojen ympäristöluvat Lähde: www.ymparisto.fi Kuva Pekka Koskinen Ympäristölupavaatimukset Eläinsuoja tarvitsee ympäristöluvan, jos se on tarkoitettu vähintään (YSA 1 1 momentti 11 kohta) 10 000
LisätiedotNo YS 949. Fortum Power and Heat Oy PL Fortum
PÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUPA- MÄÄRÄYSTEN TARKISTAMI- SESTA Helsinki 12.8.2009 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS-2007-Y-639-111 No YS 949 ASIA Ympäristösuojelulain 55 mukainen lupamääräysten tarkistaminen, joka
LisätiedotTEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖLUVAT
Teollisuuden toimintaa ohjaavat tekijät: TEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖLUVAT prof. O. Dahl Puhtaat teknologiat -tutkimusryhmä Dia n:o 1, CHEM-A1100 Teollisuuden toimintaympäristö ja prosessit (5 op) Nykyinen ympäristölainsäädäntö
Lisätiedot11 20.03.2015. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Pudasjärven kaupungin Livon kylälle, tilalle Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1.
Oulunkaaren ympäristölautakunta 11 20.03.2015 Maa-aineslupahakemus Pudasjärven kaupunki, Livon kylä, Tervatöyräs, Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1, Metsähallitus, MT, Pohjanmaa-Kainuu OULYMP 11 ASIA
LisätiedotPÄÄTÖS (epävirallinen) Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S
H Ä M E E N PÄÄTÖS (epävirallinen) Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S Dnro....................... Nro YSO/92/07 Annettu julkipanon jälkeen 20.8.2007 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen ympäristöluvan
LisätiedotYmpäristönsuojelulaki 57. Etelä-Suomen aluehallintovirasto
Etelä-Suomi Päätös Nro 34/2014/1 Dnro ESAVI/39/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 17.2.2014 ASIA Päätös FinnHEMS Oy:n Turun lentoasemalla sijaitsevan lentopetrolin tankkauspaikan toimintaa koskevan
LisätiedotKittilän lentoasema. Lentokonemelualueet vuonna 2007 ja 2025 yleistason tarkastelu
Kittilän lentoasema Lentokonemelualueet vuonna 2007 ja 2025 yleistason tarkastelu Ilmailulaitos Finavia A6/2008 12.2.2009 Kittilän lentoasema, Lentokonemelualueet vuonna 2007 ja 2025, yleistason tarkastelu
LisätiedotPÄÄTÖS. Helsinki No YS 1031
PÄÄTÖS Helsinki 24.7.2008 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2003 Y 96 119 No YS 1031 ASIA Päätös Neste Oil Oyj:n Porvoon jalostamon toiminnasta aiheutuvan melun tarkkailuohjelman muuttamisesta ja jalostamoalueen
LisätiedotHE 51/2002 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ympäristönsuojelulakia,
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ympäristönsuojelulakia, jotta se vastaisi sanamuodoltaan voimassa olevaa lakia tarkemmin
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 62. Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 1 / 1 2594/11.01.04/2013 62 Lausunto Finavia Oyj:lle Helsinki-Vantaan lentoaseman liikenteen meluntorjunnan toimintasuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Kari Kavasto,
LisätiedotKaivosten valvonta ja ympäristötarkkailu
Kaivosten valvonta ja ympäristötarkkailu Lapin 15. kalatalouspäivät Rovaniemellä 20.-21.11.2018 16.11.2018 Kaivoksia valvovat viranomaiset ELY-keskus Ympäristölupapäätösten valvonta Yleisen edun valvonta
Lisätiedot1 (5) MÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISESTA Ympäristölautakunta 12.4.2012 73 Dnro 208/67/678/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.4.2012 ASIA
1 (5) Lohjan kaupungin ympäristölautakunta ASIA PÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUPA- MÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISESTA Ympäristölautakunta 12.4.2012 73 Dnro 208/67/678/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.4.2012 Ympäristönsuojelulain
LisätiedotYmpäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojelulain 58 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 6 b
1(6) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 35 YLO LOS-2003-Y-1335-111 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2008 ASIA LUVAN HAKIJA Päätös Wipro Infrastructure Engineering Oy:n ympäristönsuojelulain 58 :n mukaisesta muutoshakemuksesta,
LisätiedotLUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT
YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta
LisätiedotSyrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014. Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj
Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014 Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj Finavia Oyj lyhyesti 25 lentoasemaa Koko maan kattava lennonvarmistusjärjestelmä
LisätiedotILMAILUTIEDOTUS. PL 50, 01531 VANTAA, FINLAND, Tel. 358 (0)9 82 771, Fax 358 (0)9 82 772499
ILMAILUTIEDOTUS OPS T1-21 4.2.1999 PL 50, 01531 VANTAA, FINLAND, Tel. 358 (0)9 82 771, Fax 358 (0)9 82 772499 www.lentoturvallisuushallinto.fi KENTTÄALUEEN KYLTIT JA NIIDEN YHTEYDESSÄ KÄYTETTÄVÄT MAALAUSMERKINNÄT
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 19/2015 1 (6) Kaupunginhallitus Ryj/2 11.5.2015
Helsingin kaupunki Esityslista 19/2015 1 (6) 2 Lausunto Liikenteen turvallisuusvirastolle Finavia Oyj:n hakemuksesta meluun liittyvistä toimintarajoituksista Helsinki- Vantaan lentoasemalla HEL 2011-001908
LisätiedotSEINÄJOEN LENTOASEMA LENTOTOIMINNAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYKSEN TÄYDENNYS, KIITORADAN PIDENNYS. Vastaanottaja Seinäjoen kaupunki ja Ilmajoen kunta
Vastaanottaja Seinäjoen kaupunki ja Ilmajoen kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 21.3.2012 SEIÄJOE LETOASEMA LETOTOIMIA YMPÄRISTÖMELUSELVITYKSE TÄYDEYS, KIITORADA PIDEYS SEIÄJOE LETOASEMA LETOTOIMIA
LisätiedotLautakunta päättää lupahakemuksen johdosta seuraavaa.
Rakennus- ja ympäristölautakunta 33 21.12.2016 Ympäristölupa/Tilausliikenne Ola Mäensivu Rakennus- ja ympäristölautakunta 33 Tilausliikenne Ola Mäensivu on 4.11.2016 toimittanut Pomarkun kunnan rakennus-
LisätiedotPuhelinnumerot 00280. Työntekijämäärä tai henkilötyövuodet 450
HAKEMUS TOISTAISEKSI VOIMASSA OLEVAN YMPÄRISTÖLUVAN TARKISTAMISEKSI (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. HAKIJAN YHTEYSTIEDOT
LisätiedotYmpäristönsuojelulaki 101. Etelä-Suomen aluehallintovirasto
Etelä-Suomi Päätös Nro 35/2014/1 Dnro ESAVI/287/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 17.2.2014 ASIA FinnHEMS Oy:n ympäristönsuojelulain 101 :n mukainen hakemus Turun lentoasemalla sijaitsevan lentopetrolin
LisätiedotHakemus, joka koskee PMA-Yhtymä Oy:n käytöstä poistetun teollisuuskaatopaikan (kiinteistö ) tarkkailusuunnitelman hyväksymistä, Humppila.
Etelä-Suomi Päätös Nro 60/2011/1 Dnro ESAVI/119/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 27.7.2011 ASIA Hakemus, joka koskee PMA-Yhtymä Oy:n käytöstä poistetun teollisuuskaatopaikan (kiinteistö 103 402-45-1)
LisätiedotKaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö
Kaavoitus ja pohjavedet Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö 7.10.2015 Kaavoitus ja pohjavedet, sisältö: Maankäytön suunnittelujärjestelmä Suomessa Esimerkkejä
Lisätiedot21 15.04.2014. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää
Oulunkaaren ympäristölautakunta 21 15.04.2014 Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Siuruan kylään Pudasjärvelle, hakijana Juha Järvenpää OULYMP 21 HAKIJA Juha Järvenpää Kalliosuontie 517
LisätiedotPostinumero ja - toimipaikka
RISKIKARTOITUS NUMMELANHARJUN-NUMMENKYLÄN POHJAVESIALUUELLA - YRITYKSET 1 YRITYS Yrityksen nimi 2 TOIMIPAIKKA 3 LISÄTIETOJA YRITYKSESTÄ 4 TOIMINNAN KUVAUS Yrityksen toimiala Lähiosoite Puhelin Kiinteistön
LisätiedotHakemus on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa.
PÄÄTÖS Nro 3/2015/1 Dnro ISAVI/55/04.08/2013 Itä-Suomi Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2015 ASIA Varkauden tehtaiden ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Varkaus, Joroinen ja Rantasalmi HAKIJA
LisätiedotPÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Vaalassa Liite 62,
1 VAALAN KUNTA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Vaalassa 31.5.2017 Liite 62, 29.5.2017 ASIA Ympäristönsuojelulain 27 :n mukainen YMPÄRISTÖLUPA, joka koskee Vaalan kunnan teknisen osaston
LisätiedotMalmin ilmailukerho ry. 25.11.2014. 1. Miten Etelä-Suomen ns. korpikenttien julkisia liikenneyhteyksiä tullaan kehittämään?
1/5 Malmin ilmailukerho ry. 25.11.2014 1. Miten Etelä-Suomen ns. korpikenttien julkisia liikenneyhteyksiä tullaan kehittämään? 2. Lentokenttien infrastruktuurin ja palveluiden kehittäminen? 3. Kuntien
LisätiedotMitä urakoitsijan tulisi tietää ympäristölainsäädännöstä. Lakimies Marko Nurmikolu
Mitä urakoitsijan tulisi tietää ympäristölainsäädännöstä Lakimies Marko Nurmikolu Selvilläolovelvollisuus YSL 6 : Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä
LisätiedotPÄÄTÖS. Nro 87/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/156/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen
PÄÄTÖS Nro 87/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/156/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 11.6.2013 ASIA HAKIJA Jätteiden hyödyntämistä koskeva ympäristölupahakemus, Kokkola. CrisolteQ Oy PL 286
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 15/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2014 1 (5) 415 Lausunto Helsingin Energian Munkkisaaren huippu- ja varalämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamisesta ja toiminnan muuttamisesta HEL 2014-002841
LisätiedotYmpäristöraportti 2004
I L M A I L U L A I T O S Ympäristöraportti 2004 Sisältö 3 Pääjohtaja Mikko Talvitie: Entistä ympäristötehokkaampia lentoliikenteen palveluita 4 Katsaus vuoteen 2004: Kohti tasaista matkalentoa 7 Ilmailulaitos
LisätiedotLentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Jyväskylän lentoaseman läheisyydessä 18.7.1997
Tutkintaselostus C 21/1997 L Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus Jyväskylän lentoaseman läheisyydessä 18.7.1997 OH-PKT, Piper PA-28-181 OH-JLK, Cessna TU206G Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen
LisätiedotPÄÄTÖS. Ympäristönsuojelulain 55 mukainen hakemus ympäristöluvan 0901Y05656/111 ( ) lupamääräysten tarkistamiseksi.
PÄÄTÖS PL 110, Ailakinkatu 17 Pvm 22.9.2009 40101 JYVÄSKYLÄ Annettu julkipanon jälkeen Puh. 020 610 110 Dnro 0901y0656/111 Telefaksi (014) 614 273 ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 55 mukainen hakemus
LisätiedotAluefoorumi Helsinki
Ryhmä 3. Lupapäätös-vaihe Aluefoorumi Helsinki 8.5.2014 Tapauskuvaus Yritys Vempain Oy suunnittelee laitosta (laitoksen laajennusta), joka toimisi vesistön varrella, teollisuudelle varatulla asemakaava-alueella
LisätiedotKokkola-Pietarsaaren lentoaseman siviililentoliikenteen melunhallintasuunnitelma
siviililentoliikenteen melunhallintasuunnitelma Versio 1.0 Julkaisupvm 26.4.2017 Sivuja 21 Voimassa alkaen 28.5.2015 Julkisuusluokka Julkinen Salassapidon peruste Kategoria(t) 01 Kaikille yhteiset ohjeet
LisätiedotRekisteröinti ja ilmoitusmenettelyt. Ympäristönsuojelulaki uudistuu Syksyn 2014 koulutukset Hallitussihteeri Jaana Junnila Ympäristöministeriö
Rekisteröinti ja ilmoitusmenettelyt Ympäristönsuojelulaki uudistuu Syksyn 2014 koulutukset Hallitussihteeri Jaana Junnila Ympäristöministeriö Viitekehys YSL Ympäristön tilatavoitteet ja - vaatimukset Asetukset
Lisätiedot02.08.2010 KUMOTTU MIL AGA -SOTILASILMAILUMÄÄRÄYKSISSÄ KÄYTETTYJEN KÄSITTEIDEN MÄÄRITELMIÄ (MIL AGA M3-1)
SOTILASILMAILUN VIRANOMAISYKSIKKÖ FINNISH MILITARY AVIATION AUTHORITY SOTILASILMAILUMÄÄRÄYS MILITARY AVIATION REGULATION SIM-To-Tu-009 02.08.2010 PL 30, 41161 TIKKAKOSKI, FINLAND, Tel. +358 299 800 MIL
LisätiedotBCDE Group Waste Management Ltd Oy Sinikellonpolku Vantaa
Etelä-Suomi Päätös Nro 46/2011/2 Dnro ESAVI/708/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 31.5.2011 ASIA BCDE Group Waste Management Ltd Oy:n biologisen hapetuslaitoksen ympäristölupapäätöksen määräysten tarkistamista
LisätiedotSIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET
SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon
LisätiedotPÄÄTÖS. Nro 19/2018/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/5454/2017 Annettu julkipanon jälkeen
PÄÄTÖS Nro 19/2018/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/5454/2017 Annettu julkipanon jälkeen 15.2.2018 ASIA HAKIJA HAKEMUS Saarinevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan raukeaminen, Veteli Vapo Oy PL 22
LisätiedotMUISTIO 1 (3) KÄYTÖSSÄ OLEVIEN MELUNHALLINTAKEINOJEN VAIKUTUS VUODEN 2025 MELUENNUS- TEESEEN
MUISTIO 1 (3) Päivämäärä 17.11.2014 Liite 6, 12.12.2014 KÄYTÖSSÄ OLEVIEN MELUNHALLINTAKEINOJEN VAIKUTUS VUODEN 2025 MELUENNUS- TEESEEN Tässä muistiossa kuvataan Trafin lisäselvityspyynnössä 25.02.2014
LisätiedotKaivoksen perustamiseen liittyvä ympäristölupamenettely ja toiminnan valvonta
Kaivoksen perustamiseen liittyvä ympäristölupamenettely ja toiminnan valvonta Pohjois-Savon ELY-keskus 10.10.2018 1 Kaivostoiminnan luvat Kaivostoiminta edellyttää useita lupia ja muita menettelyjä (KaivosL,YVAL,
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (5) Asia tulisi käsitellä 9.6.2015 226 Vaasan hallinto-oikeuden päätös valitusasiassa, joka koskee AVI:n ympäristölupaa maaperän puhdistamisesta HEL 2014-006858 T
LisätiedotLupahakemus on jätetty ympäristökeskukselle 23.12.2008.
PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 28.4.2009 Dnro PPO 2003 Y 391 111 ASIA LUVAN HAKI JA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Haapaveden Ympäristöpalvelut Oy:n jätevesilietteen
LisätiedotKATTILALAITOSTEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS
KATTILALAITOSTEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Kyseessä on uusi toiminta olemassa oleva
LisätiedotHelsinki No YS Nordica Re (Finland) Oy Tallbergin puistotie Helsinki
YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Helsinki 27.8.2009 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS-2008-Y-215-111 No YS 1004 ASIA Kursivoitu kohta on korjattu hallintolain 51 :n perusteella Uudenmaan ympäristökeskuksessa 10.9.2009.
LisätiedotLOGISTIIKKAKESKUSTEN NYKYTILAN KARTOITUS
LOGISTIIKKAKESKUSTEN NYKYTILAN KARTOITUS Yritysten parhaat käytännöt Case: Finavia Oyj:n Tampere-Pirkkalan ja Turun lentoasema ELLO Etelä-Suomen logistiikka WP4: EcoHub konseptin kehittäminen Forssa, 17.8.2010
LisätiedotKooninkeitaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan tarkkailun hyväksyminen. Kankaanpään kaupungin tekninen keskus PL 36, KANKAANPÄÄ
1(5) PÄÄTÖS Nro Dnro 3 YLO LOS-2003-Y-1283-121 Annettu julkipanon jälkeen 12.1.2007 ASIA LUVAN HAKIJA Kooninkeitaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan tarkkailun hyväksyminen. Kankaanpään kaupungin tekninen
LisätiedotLuonnos hallituksen esitykseksi (ympäristöllisten lupamenettelyjen yhteensovittaminen)
Lausunto TRAFI/47852/03.03.00/2018 19.03.2018 Asia: YM008:00/2015, YM029:00/2016 Luonnos hallituksen esitykseksi (ympäristöllisten lupamenettelyjen yhteensovittaminen) 1. Hallituksen esityksen yleisperustelut
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 20/2006/2 Dnro LSY 2005 Y 379
LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 20/2006/2 Dnro LSY 2005 Y 379 Annettu julkipanon jälkeen 14.7.2006 ASIA Rengonharju säätiön ympäristönsuojelulain mukainen Seinäjoen lentoaseman
LisätiedotJoensuun lentoaseman siviililentoliikenteen melunhallintasuunnitelma
Versio 1.0 Julkaisupvm 26.4.2017 Sivuja 18 Voimassa alkaen 15.9.2016 Julkisuusluokka Julkinen Salassapidon peruste Kategoria(t) 01 Kaikille yhteiset ohjeet Vastuuhenkilö Routama Satu Hyväksyjä Viinikainen
LisätiedotASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 94/10/1 Dnro PSAVI/243/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen
1 LUPAPÄÄTÖS Nro 94/10/1 Dnro PSAVI/243/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 15.10.2010 ASIA LUVAN HAKIJA Laivakankaan kaivoksen ympäristöluvassa nro 84/09/2 määrätyn energiatehokkuusselvityksen määräajan
LisätiedotHakemus on jätetty ympäristökeskukselle
PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen 14.9.2005 Dnro 1197Y0062 11 ASIA YMPÄRISTÖLUVAN MUUTOS LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain 58 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee ympäristölupapäätöksen (Dnro
LisätiedotYmpäristönsuojelulain mukainen valvonta ilmaan johdettavien päästöjen osalta
Ympäristönsuojelulain mukainen valvonta ilmaan johdettavien päästöjen osalta 40. Ilmansuojelupäivät, Lappeenranta 18.-19.8.2015 Ylitarkastaja Juha Lahtela Esityksen sisältö Ympäristönsuojelulain mukainen
LisätiedotSuunnitelmaselostus Suunnittelutarveratkaisu Sotkamo Silver Oy, Sotkamo Tipasoja
SUUNNITELMASELOSTUS 1 / 5 Suunnitelmaselostus 10.4.2012 Infrasuunnittelu Oy Versio. 1.0 SUUNNITELMASELOSTUS 2 / 5 SISÄLLYS 1 YLEISTÄ 3 2 ORGANISAATIO 3 2.1 Rakennuttaja 3 2.2 Konsultti 3 3 RAKENTAMINEN
LisätiedotFinavia Oyj 1.7.2011 KOULUTUSLENTOTOIMINTA HELSINKI-MALMIN LENTOASEMALLA
Finavia Oyj KOULUTUSLENTOTOIMINTA HELSINKI-MALMIN LENTOASEMALLA 2 (10) SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 3 2. YLEISTÄ ILMATILAN HALLINNASTA...3 2.1. Valvottu ja valvomaton ilmatila... 3 2.2. Minimilentokorkeudet...
LisätiedotPÄÄTÖS. Nro 110/2010/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/352/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen
PÄÄTÖS Nro 110/2010/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/352/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 3.11.2010 ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 115 :n mukainen hakemus, joka koskee Vaskiluodon Voima Oy:n
LisätiedotPilaantumattoman maa-aineksen hyödyntäminen peltoviljelyn kasvuolosuhteiden parantamiseksi
Pilaantumattoman maa-aineksen hyödyntäminen peltoviljelyn kasvuolosuhteiden parantamiseksi Ympäristönsuojelun neuvottelupäivä 23.9.2015 29.9.2015 1 Hankkeen sijainti ja laajuus Hanke koskee n. 15 ha:n
LisätiedotILMAILUMÄÄRÄYS AIR M1-2
ILMAILUMÄÄRÄYS AIR M1-2 muutos 1 6.2.1996 PL 50, 01531 VANTAA, FINLAND, Tel. 358 (0)9 82 771, Fax 358 (0)9 82 772499 www.lentoturvallisuushallinto.fi ILMA-ALUSTEN KANSALLISUUS- JA REKISTERITUNNUKSET Tämä
LisätiedotYmpäristölautakunta Y2/2015 Ympla 24.06.2015 64. Ympäristölupahakemus nautakasvattamon lupamääräysten tarkistamiseksi
1/YMPLA 24.6.2015 LOIMAAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristölautakunta Y2/2015 Ympla 24.06.2015 64 Loimijoentie 74 Annetaan julkipanon jälkeen 32440 ALASTARO 29.6.2015 Asia Luvan hakija Ympäristölupahakemus
LisätiedotASIA Ympäristönsuojelulain (YSL 527/2014) 80 :n 3 momentin nojalla annettu määräys
Päätös UUDELY/1912/2016 23.1.2018 ASIA Ympäristönsuojelulain (YSL 527/2014) 80 :n 3 momentin nojalla annettu määräys VELVOITETTAVA Vantaan Energia Oy, Lentokentän lämpökeskus Vantaan Energia Oy:n Lentokentän
LisätiedotASIA 1. Hakemus Utin lentoaseman ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamiseksi, Kouvola
Etelä-Suomi Päätös Nrot 1) 117/2017/1 ja 2) 118/2017/1 Dnro ESAVI/6939/2015 (Asia 1) Dnro ESAVI/9982/2014 (Asia 2) Annettu julkipanon jälkeen 15.6.2017 ASIA 1. Hakemus Utin lentoaseman ympäristöluvan lupamääräysten
LisätiedotYmpäristölautakunta Y1/2016 Ympla
1/YMPLA 27.1.2016 LOIMAAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristölautakunta Y1/2016 Ympla 27.1.2016 3 Loimijoentie 74 Annetaan julkipanon jälkeen 32440 Alastaro 29.1.2016 ASIA LUVAN HAKIJA Päätös Suomen
LisätiedotYmpäristölautakunta päättää lupahakemuksen johdosta seuraavaa:
YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS/PAPERINKERÄYS OY Paperinkeräys Oy hakee Porin kaupungin ympäristölautakunnalta ympäristölupaa, joka koskee olemassa olevaa keräyspaperin ja pahvin lajittelua ja varastointia Porin
LisätiedotASIA HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2005/1 Dnro LSY-2005-Y-179. jälkeen
1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 18/2005/1 Dnro LSY-2005-Y-179 Annettu julkipanon jälkeen 5.8.2005 ASIA HAKIJA Yksityiskohtaiselle suunnitelmalle jäte- ym. vesien käsittelyssä toteutettavista
LisätiedotKainuun Ympäristökeskus PL 115 Annettu julkipanon jälkeen Kajaani Dnro: 1297Y puh
K A I N U U N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S Kainuun Ympäristökeskus PÄÄTÖS PL 115 Annettu julkipanon jälkeen 24.6.2004 87101 Kajaani Dnro: 1297Y0008-121 puh. 08-61631 ASIA Päätös hakemuksesta, joka koskee
Lisätiedot