TET1050e Yhteiskunta ja audiovisuaalinen kulttuuri Kulttuuriteollisuus. Massakulttuurin kritiikki. Massakulttuurin kritiikki. Juha Herkman, 26.3.

Transkriptio

1 TET1050e Yhteiskunta ja audiovisuaalinen kulttuuri Kulttuuriteollisuus Juha Herkman, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos, Viestinnän oppiaine Massakulttuurin kritiikki luvuilta alkaen teollistuminen, urbanisoituminen pienyhteisöllisyyden höltyminen elämän mekanisoituminen ihmisten atomisoituminen massatuotanto -> massayhteiskunta atomisoituneet massat alttiita manipulaatiolle? Juha Herkman, Yhteiskunta ja av-kulttuuri Massakulttuurin kritiikki media- ja viestintäteknologia massatuotanto osaksi kulttuuria propagandan pelko: natsismi, fasismi, kommunismi Q.D. Leavis ( ) amerikanisaatio (esim. Orwell) Strinati: An Introduction to Theories of Popular Culture (1995) Juha Herkman, Yhteiskunta ja av-kulttuuri

2 Frankfurtin koulukunta Institut für Sozialforschung 1923 monitieteinen materialismi Max Horkeimer ( ) Theodor W. Adorno ( ) Erich Fromm ( ) Herbert Marcuse ( ) Walter Benjamin ( ) Juha Herkman, Yhteiskunta ja av-kulttuuri Kriittinen teoria maanpakoon natsismia ja fasismia: Sveitsi 1933, USA 1930-luvun loppu filosofiapainotus, positivismin kritiikki kriittinen vs. traditionaalinen teoria Horkheimer & Adorno: Dialektik der Aufklärung (1944/1947) intellektuellin rooli vs. työväenluokka muutosvoimana Juha Herkman, Yhteiskunta ja av-kulttuuri Kulttuuriteollisuuskritiikki valistuksen kaksikasvoisuus vieraantuminen, alistuminen, eliitti massakulttuuri vieraannuttamisen joukkomuotona: kulttuuriteollisuus liiketoiminta, pääomalogiikka kulttuurin tavaraistuminen standardisaatio ja näennäiserot samanlaistuminen, viihde Juha Herkman, Yhteiskunta ja av-kulttuuri

3 Keskeisiä tekstejä suomeksi Adorno, Horkheimer & Marcuse: Järjen kritiikki (1991) Horkheimer & Adorno: Kulttuuriteollisuus valistus joukkohuijauksena, Tiedotustutkimus 4-5/2004 Valistuksen dialektiikka ilmestyi 2008 (Vastapaino) Ampuja: Massapetoksen äärellä. Teoksessa Mörä et al. (toim.), Mediatutkimuksen vaeltava teoria (2004) Juha Herkman, Yhteiskunta ja av-kulttuuri Massakulttuuriteesin kritiikkiä 1) Massakulttuurikritiikki on elitististä: mitä ovat oikeat maut ja tietoisuus, entä sukupuolen merkitys? 2) Massakulttuuri ei ole homogeenistä 3) Massakulttuuria kulutetaan lukuisilla eri tavoilla 4) Massakulttuurikritiikki ei tunnista sosiaalista ja kulttuurista muutosta: demokratisoitumiskehitys? Juha Herkman, Yhteiskunta ja av-kulttuuri Kulttuuriteollisuusteesin kritiikkiä samoja argumentteja kuin massakulttuurin kohdalla 1) KT ei näe populaarikulttuurin moninaisuutta 2) KT tekee populaarikulttuurin kuluttajista passiivisia uhreja 3) KT asettaa intellektuellin kansan yläpuolelle (vrt. Adornon estetiikka) 4) Kulttuuripessimismi : ei ulospääsyä? Juha Herkman, Yhteiskunta ja av-kulttuuri

4 Frankfurtilaisten puolesta 1) KT osa laajempaa valistuksen rakennekritiikkiä 2) KT ottaa huomioon kulttuurin moninaisuuden, mutta liittää sen rakennekritiikkiin 3) KT ei tee kansasta passiivisia uhreja: kansa haluaa alistua (vrt. Antonio Gramsci, Louis Althusser) 4) Benjamin: KT:n osallistava potentiaali Juha Herkman, Yhteiskunta ja av-kulttuuri Kulttuuriteollisuudet Bernard Miège ( Grenoblen koulukunta ), David Hesmondhalgh (Cultural Industries, 2002) rakenne vs. toimijuus (luova työ) tuotannon suhteellinen autonomia kulttuurityön erilaiset logiikat: 1) printti, 2) sähköinen, 3) live-viihde (Miège) teos, broadcasting (flow), journalismi (Miège) muutokset ja jatkuvuudet alihankkijaverkostot, nyrkkipajat (vrt. elokuvatuotanto nykyään) Juha Herkman, Yhteiskunta ja av-kulttuuri Esimerkkejä kulttuuriteollisuuden toiminnasta 1) amerikkalainen viihde-elokuva (Hollywood) 2) musiikkiteollisuus ja sen markkinointi: formaattiradio, MTV, Voice 3) viihde- ja pokkarilukemistot 4) peliteollisuus 5) tv-formaatit, esim. tosi-tv: Liesbet van Zoonen / Big Brother (Mediatutkimuksen päivät 2006) Juha Herkman, Yhteiskunta ja av-kulttuuri

5 Uusi televisio ja uudenlaiset yleisöt Haluatko miljonääriksi?, Selviytyjät, Big Brother eurooppalaisia formaatteja konvergenssi käsikirjoittamattomuus yleisön osallistuminen internetin suuri rooli yleisökeskustelut yleisöäänestykset Juha Herkman, Yhteiskunta ja av-kulttuuri Esimerkkinä Big Brother alankomaalainen formaatti: Endemol (1999) yhtäkkinen valtava mediailmiö maailmalla yli 120 maassa, Suomessa 8 tuotantokautta ylikansalliset versiot, esim. Afrikka, Balkan, Lähi-itä Julkkisversiot (Suomessa 2013) herättänyt joka paikassa kohua ja keskustelua tuhansia kilpailijoita joka paikassa suosittu: miljoonia katsojia julkiset debatit, esim. Suomessa JSN:n päätös 2006 ja kilpailijan syyte seksuaalisesta hyväksikäytöstä 2007 monimediaympäristö (multimedia platform) Juha Herkman, Yhteiskunta ja av-kulttuuri Big Brotherin katsominen katsotuimpien tv-ohjelmien joukossa joka maassa vrt. Suomi: Subtv! 1) Yleisö: nuoret (alle 30-vuotiaat) ja naispuoliset kohderyhmä vuotiaat elämäntyyli hedonistinen, postmoderni, sopeutuva 2) Katsomisen mielihyvä: autenttisuus vs. keinotekoisuus osa jokapäiväistä kokemusta: arkikeskustelut ym. monimediaalinen kokemus Juha Herkman, Yhteiskunta ja av-kulttuuri

6 TV-katsomisen lisäksi äänestykset, veikkaamiset, vedonlyönti reaaliaikaiset lähetykset internetissä ja maksukanavilla mobiili- ja tekstiviestipalvelut mobiili- ja verkkopelit online-ympäristössä musiikki kilpailijoihin liittyvät oheistuotteet videot, kalenterit, dvd-tallenteet, kirjat, lehdet muut oheistuotteet, muistelmat muissa viestimissä käyty keskustelu, oheisjulkisuus esim. Suomessa iltapäivä- ja juorulehdet, kaupalliset radiokanavat Juha Herkman, Yhteiskunta ja av-kulttuuri Big Brother ja kulttuuriteollisuus? kuinka uusi televisio istuu kulttuuriteollisuusteoriaan? totaliteetti vs. yleisöaktiivisuus, moneus kapitalistinen logiikka vs. arjen mielihyvä Big Brotherin taustalla Orwellin teos Vuonna 1984! Juha Herkman, Yhteiskunta ja av-kulttuuri Visuaalinen kulttuuriteollisuus Guy Debord ( ): Spektaakkelin yhteiskunta (La Société du Spectacle, 1967) kansainväliset situationistit (SI) psykomaantiede, detournement Marko Pyhtilä: Kansainväliset situationistit spektaakkelin kritiikki (2005) Juha Herkman, Yhteiskunta ja av-kulttuuri

7 Spektaakkelin yhteiskunta elämä näyttäytyy suunnattomana spektaakkelien kasaumana (1 ) spektaakkeli on ihmisten välinen suhde, jonka kuvat välittävät (4 ) spektaakkeli on esineellistynyt maailmankuva (5 ) kaiken läpäisevä vaihtoarvo tavaraistuminen ja tavarafetisismi osana visualisoitumiskeskustelua Juha Herkman, Yhteiskunta ja av-kulttuuri Spektaakkelin muodot 1) keskitetty spektaakkeli totalitaarisissa systeemeissä (stalinismi, natsismi, fasismi, valtiokapitalismi itäblokissa) 2) hajautettu spektaakkeli länsimaisissa kulutusyhteiskunnissa 3) integroitu spektaakkeli yhdistää kaksi edellistä muotoa globaaliksi järjestelmäksi (1988 Kommentit) Juha Herkman, Yhteiskunta ja av-kulttuuri Globaali brändivalta Naomi Klein: No Logo (2001) Alissa Quart: Brändätyt (2003) globaalien tuotemerkkien ja brändien tunkeutuminen elämän kaikille alueille (esim. identiteetit) lasten ja nuorten sosiaalistaminen bränditalouteen esim. tuotesijoittelu, sponsorit Juha Herkman, Yhteiskunta ja av-kulttuuri

8 Visuaalinen detournement kokeelliset elokuvat, jotka rikkovat Hollywood-estetiikan konventioita vastakuvastojen levittäminen esim. internetissä anti-mainonta, mainosten sämplääminen esim. Mainoskupla Voima-lehti / Fifi vrt. kulttuurihäirintä (cultural jamming) Juha Herkman, Yhteiskunta ja av-kulttuuri Simulaatioyhteiskunta Jean Baudrillard ( ): simulacra ja simulaatioyhteiskunta luvuilla jälkistrukturalismi, postmodernismi merkin syvyydettömyys: todellisuus on kuva hypertodellisuus todellisuuden nihilointi (ironisesti) vs. Debordin historiallinen materialismi Persianlahden sotaa ei ole (1991) toimii mediakritiikkinä, mutta inhimillinen kärsimys? materiaalisuus: talouden ja työn merkitys? Juha Herkman, Yhteiskunta ja av-kulttuuri Kulttuuriteollisuuden uusi merkitys merkitys nyrjähtänyt Frankfurtin koulukunnan kritiikistä päälaelleen 1990-luvulta lähtien luovat toimialat / teollisuudet (creative industries) Koivunen, Hannele & Kotro, Tanja (toim.): Kulttuuriteollisuus (1999) Loisa, Raija-Leena: The Polysemous Contemporary Concept. The Rhetoric of Cultural Industry (2003) Kulttuurivienti (Duudsonit), MIDEM, elokuva kapitalismikritiikistä osaksi kulttuurikapitalismia (assimilaatio) sisältötuotanto, sisällöntuotanto Juha Herkman, Yhteiskunta ja av-kulttuuri