Taiteesta palveluksi, luovuudesta liiketoimintasuunnitelmaksi kulttuurin kapitalisoinnin logiikasta

Transkriptio

1 Taiteesta palveluksi, luovuudesta liiketoimintasuunnitelmaksi kulttuurin kapitalisoinnin logiikasta Tarja Rautiainen-Keskustalo Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö/musiikintutkimus

2 Mitä taloudellisia, kulttuurisia ja poliittisia ehtoja, muotoja ja seurauksia on käynnissä olevalla siirtymällä kulttuurin näkemisestä arvoksi itsessään kulttuurin näkemiseen taloudellisen voitontavoittelun välineenä?

3 Millaisten artikulaatioiden pohjalta syntyy käsitys taiteilijasta 2000-luvun kulttuurissa?

4 Taiteilija Yksi keskeisimpiä myyttejä länsimaisen kulttuurin kuvastossa: vapaasti leijuvat intellektuellit luova älymystö ja sivistyneistö

5 Korkeakulttuurin kentällä taiteilijakuvat ovat vaihdelleet aikakaudesta toiseen Beethoven Matti Helenius: Omakuva, 2007

6 Romantiikan ajan taiteilijakuva vaikutusvaltaisin taiteilija on originelli, riippumaton, boheemi elää omaa todellisuuttaan arkielämän ulkopuolella lisää todellisuuteen jotakin (luo uutta) Caspar David Friedrich, Vaeltaja sumun meren yllä, 1818.

7 Myös populaarikulttuurissa romantiikan ajan käsitykset taiteilijasta ovat olleet merkittäviä

8 2000-luvulla romantiikan ajan taiteilijakuva ja yrittäjyys on tuotu yhteen

9 Taiteen taloudellinen merkitys nostetaan korostuneesti esiin G11WA

10 Talouden toimintatavat ja (populaari)kulttuurin toimintavat nähdään yhtenevinä ve/2010/03/management-secrets-of-thegrateful-dead/7918/

11 Mistä on kysymys? taidetta ja taiteilijuutta pyritään määrittelemään ja käsitteellistämään uudelleen. samalla kulttuurin ja talouden välisiä suhteita määritellään uudelleen tässä prosessissa. Lawrence Grossberg: We must examine the full range of cultural forms in which economic understanding of society has been disseminated (Cultural Studies in the Future Tense 2010)

12 Konteksti 2000-luvulle tultaessa taiteen käsitteen sisältö ja ala ovat laajentuneet ja vastaavasti muut kulttuuriset järjestelmät ovat ottaneet elementtejä taiteesta. Samalla autonomiaestetiikka on menettänyt merkitystään.

13 Denning (2004): 2000-luvulla taide on vapautunut perinteisistä institutionaalisista muodoistaan ja puhuminen massakulttuurista tai korkeakulttuurista ei tunnu enää kovin selitysvoimaiselta. Kulttuuriteollisuudesta on tullut niin kaikenkattavaa, että kaikki kulttuuri ympärillämme on eräänlaista massakulttuuria.

14 Mitä taiteilijalle tapahtuu? Kutsumustaitelija brändi Jacques Eijkens (WSOY): Aikaisemmin kirjailija oli henkilö joka tuotti kammiossaan tekstiä, jonka kustantaja paketoi kirjaksi ja myi lukijoille. Jatkossa kustantaminen tulee keskittymään entistä enemmän kirjailijan persoonan ja brändin ympärille. Kirjailijan pitää olla läsnä mediassa, verkossa, kännykässä ja livenä. Eijkensin mukaan ihmiset eivät halua vain kirjaa, he haluavat kirjailijan.

15 Sibelius-viulukilpailu 2010

16 Autonomiaestetiikan mureneminen: taiteilija ei ole enää itsenäinen toimija, vaan hänen on osa kapitalistista tuotantomuotoa brändi Douglas Holt: Brändistä tulee löytää elementtejä, jotka yksilöt kokevat tutuiksi ja joita he voivat käyttää oman identiteettinsä rakentamiseen.

17 Mitä tästä seuraa? Taide = kokemuksia ja elämyksiä Taide on aina kivaa! Mutta millaista kivaa?

18 Taide = palvelu Palvelu tehdään kuluttajia varten. Tällöin ei ole paljoa eroa sillä, onko palvelu populaarikulttuuriin vai taiteeseen liittyvä. Palvelun ytimessä ovat mielikuvat ja kokemuksellisuus.

19 Palveluajattelu nostettu voimakkaasti esiin 2000-luvun populaarimusiikissa. Musiikkiteollisuus pyrkii siirtymään ns ajattelutapaan (levy-yhtiöstä musiikkiyhtiöksi). integroituminen muuhun viihdeteollisuuteen The artists are the brands, and entertainment is the main attraction. (Kusek & Leonhard 2005.)

20 Maestro-kilpailu muovaamassa taidemusiikkia palveluksi?

21 Instituutiot/teokset projektit Formaatit ja konseptit määrittelevät kulttuurin tuotantoa. Paula Tuomikoski patisti teattereita 2008 keskittymään konseptimyyntiin ja formaatteihin, jotta kulttuuriin tukina ja avustuksina menneet resurssit saataisiin tuottamaan paremmin. Tuomikoski myönsi haastattelussa, että kulttuurivientiä tehdään talous edellä ja työpaikat mielessä

22 Talous ja tunteet Vaikka myyttiä itsenäisestä taiteilijasta on haluttu purkaa ja taiteeseen liittyvää mielihyvää korostaa, taiteeseen ja luovuuteen liittyvällä tunnekokemuksella pyritään samanaikaisesti oikeuttamaan taloudellinen toiminta. talous on rock n rollia! asiakassuhde on taidetta Tässä tapahtuu luovalle taloudelle ominainen artikulaatio rationaalisen ajattelun ja tunnekokemuksen välillä.

23 Artikulaation ytimessä: arvot Rationaalista taloutta ja tunteita sitoo yhteen julkisuus ja voitto (julkisuuden lakipisteenä). Ne ovat tärkeitä sekä taiteilijalle että talouselämälle, jopa siinä määrin, että niistä muodostuu arvoja. unohda innovointi, keskity arvonluonteihin Millaisilla arvoilla voittomotiivia perustellaan?

24 Mikä säilyy (perinteisestä taidekäsityksestä)? Portinvartijat määrä kasvaa? Yritykset portinvartijoina (taiteen tulisi kantaa samoja arvojakuin yrityksen).

25 Tehtävä konsulteille - luovan luokan uudet ammatit: Visual support consultant, art-to-go sales, cultural strategist, bio-entrepreuner, branding and communications

26 Rahan laatu muuttuu homo economicus yksilöt omaksuvat neoliberaalin talouden rationaliteetteja ja kilpailua korostavan ajattelutavan osaksi itseään