Julkaisija: Sähkötieto ry Kustantaja: Sähköinfo Oy Harakantie 18, PL 55, Espoo Puhelin (09)

Transkriptio

1 Julkaisija: Sähkötieto ry Kustantaja: Sähköinfo Oy Harakantie 18, PL 55, Espoo Puhelin (09) Copyright: Sähkötieto ry Kopioiminen sallittu omaan käyttöön. ST ANTENNIJÄRJESTELMÄN TALOVERKON KUNNOSTUS LAADITTU (Korvaa kortin ST, laadittu ) ANTENNIJÄRJESTELMÄN TALOVERKON KUNNOSTUS SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1.1 Kunnostuksen tarkoitus 1.2 Kuka tekee antenniverkkojen kunnostuksia? 1.3 ST-kortin liittyminen muihin ST-kortteihin 2 MÄÄRITELMÄT 3 KUNNOSTUKSEN PERIAATTEET 3.1 Suositeltava tavoitetaso 3.2 Kunnostuksen toteutus Taajuusalueen laajentaminen Vaimennusten pienentäminen Passiivisten rakenneosien uusiminen Antennirasioiden uusiminen Vaimennusten tasaaminen erityyppisiä rasioita ketjuttamalla Antennirasioiden lisääminen ketjuverkkoon Liitäntäjohtojen uusiminen Kaapelit Liittimet Aktiivisten laitteiden lisäys tai uusiminen Sähkönliitännät Potentiaalintasaukset ja maadoitukset Piirustukset ja muut asiakirjat 4 KUNNOSTUKSEN TYYPPIRATKAISUT 4.1 Taloverkon kunnostus kerrostalossa 4.2 Taloverkon kunnostus rivitalossa 5 VIITTEET JA MUUTA KIRJALLISUUTTA 1 JOHDANTO Uudet digitaaliset palvelut maanpäällisistä verkoista, satelliiteista ja kaapeliverkoista edellyttävät antennijärjestelmien taloverkoilta ajanmukaista toimivuutta ja välityskykyä. Taloverkkojen rakentamisessa ryhdyttiin vasta 1990-luvulla varautumaan nykyisenlaiseen palvelujen tarjontaan ja joukkoviestintään. Vanhemmissa taloverkoissa näiden palvelujen välittäminen ei usein onnistukaan verkkoa kunnostamatta. 1.1 Kunnostuksen tarkoitus Kunnostuksen tarkoituksena on taloverkon saattaminen sellaiseksi, että siinä voidaan välittää analogisia ja digitaalisia televisio- ja radiopalveluja. Palvelut voidaan vastaanottaa maanpäällisistä lähettimistä, satelliiteista tai kaapeli-tv-verkosta. Satelliittipalveluiden suorajakelua kunnostus ei yleensä mahdollista. Tämän ST-kortin tarkoitus on antaa yleiset perustiedot ja ohjeet taloverkon kunnostuksesta. ST-kortti on tarkoitettu suunnittelijoille, urakoitsijoille, taloyhtiöille, rakennuttajille ja muillekin antenniverkkojen kunnostuksesta tietoa tarvitseville. 1.2 Kuka tekee antenniverkkojen kunnostuksia? Kunnostusten tekeminen edellyttää erityisammattitaitoa, johon kuuluu vanhojen rakenneosien ja materiaalien tunteminen sekä erilaisten kenttätutkimusten hallitseminen. Antennijärjestelmien kunnostuksia, kuntotutkimuksia, suunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa suorittavat Viestintäviraston rekisteröimät teleurakoitsijat. Tarkempia tietoja Viestintäviraston rekisteröimistä STUL-teleurakoitsijoista saa osoitteesta ja Viestintäviraston rekisteröimistä SANT-jäsenliikkeistä saa osoitteesta ST-kortin liittyminen muihin ST-kortteihin Tämän ST-kortin aihepiiriin kuuluvia asioita on käsitelty lisäksi seuraavissa ST-korteissa: ST Liite yhteisantennijärjestelmän tai sen osien suunnittelua ja rakentamista koskevaan tilaukseen/sopimukseen. Sähkötieto ry, 1997 ST Pientalon antennijärjestelmän suunnittelu ja toteutus. Sähkötieto ry, 1998

2 ST St St St St ST ST ST Yhteisantennijärjestelmät. Tekninen suunnitteluohje. Sähkötieto ry, 2003 Yhteisantennijärjestelmät. Tekniikka. Sähkötieto ry, 2003 Yhteisantennijärjestelmät. Asennusohje. Sähkötieto ry, 2003 Yhteisantennijärjestelmät. Maadoitus ja potentiaalintasaus. Sähkötieto ry, 2003 Yhteisantennijärjestelmät. Käyttö, ylläpito ja huolto. Sähkötieto ry, 2003 Yhteisantennijärjestelmät. Tarkastus- ja mittauspöytäkirja. Sähkötieto ry, 1994 Asuinkiinteistön tietoverkko. Yleiskuvaus, Sähkötieto ry, 2001 Antennijärjestelmän kuntotutkimusohje, Sähkötieto ry, 2001 Jaotin Passiivinen rakenneosa, joka jakaa signaalin useaan useimmiten yhtä suureen lähtöön Ketjuverkko Taloverkko, jonka haaroihin on kytketty useita antennirasioita (huoneistoja) peräkkäin, ketjuun. Ketju 800 Ketjuverkko, jonka taajuusalue on 5 (47) 862 MHz ja vaimennus enintään 50 db / 862 MHz. Mahdollistaa maanpäällisten digi-tv-palvelujen välittämisen. Kunnostus Toimenpide, jossa oleva antennijärjestelmä saatetaan käytön kannalta riittävään kuntoon. Kuntoarvio Kuntoarvio muodostaa pääosin silmämääräiseen havainnointiin perustuvan selvityksen antennijärjestelmän kunnosta ja korjaustarpeista, ehdotuksen korjausohjelmasta sekä alustavan kustannusarvion korjauksista. 2 MÄÄRITELMÄT Aktiivinen rakenneosa Aktiivisissa rakenneosissa signaalia käsitellään ja muokataan sähköisesti. Taloverkoissa aktiivisia rakenneosia ovat mm. vahvistimet. Antennirasia Taloverkkoon kuuluva liitäntärasia, johon liitetään vastaanottimet tai muut päätelaitteet. Antenniverkko Kiinteistön sisäinen televisio- ja radiopalvelujen jakeluun tarkoitettu verkko. Antenniverkko käsittää talojakamoon sijoitetut aktiiviset ja passiiviset rakenneosat, nousukaapeloinnit, huoneistojakamoihin sijoitetut passiiviset rakenneosat sekä huoneistokaapeloinnit antennirasioineen. Useamman rakennuksen antenniverkkoon kuuluvat lisäksi rakennusten väliset kaapeloinnit vahvistimineen. Antenniverkko voi muodostaa itsenäisen järjestelmän tai se voi olla liitettynä johonkin alueelliseen antennijärjestelmään, esimerkiksi kaapeli-tv-verkkoon. Digiradio, DAB Maanpäällisen jakelun digitaalinen radiojärjestelmä. Digi-tv, DVB Digitaalisen television jakelujärjestelmä. Kaapeli-tv-verkoille (DVB-C), satelliiteille (DVB-S) ja maanpäällisen jakelun (DVB-T) verkoille on omat versionsa. Digi-tv-palvelut Digi-tv:ssa on peruspalvelujen, tv-ohjelmat, lisäksi lukuisia lisäpalveluja. Haaroitin Passiivinen rakenneosa, jossa tuleva signaali haaroitetaan siten, että läpimenevä signaali vaimenee vähemmän kuin haaroihin menevät. Läpimenevä lähtö voi olla myös päätetty haaroittimen sisällä. Huoneistoverkko Taloverkon osa, joka koostuu huoneistojakamosta (tähtipisteestä), kaapeloinneista ja antennirasioista. Kuntotutkimus Kuntotutkimus tarkoittaa rakennuksen, rakennelman tai kiinteistöön kuuluvien laitejärjestelmien yksityiskohtaista tutkintaa korjaustarpeiden täsmentämiseksi yleensä kyseisen asian kuntotutkimusohjeen mukaisesti. Kuntotutkimus antaa täsmällisemmät tiedot joko kuntoarvion tai muun tarpeen perusteella havaitusta korjaustarpeesta. Kuntotutkimuksessa käytetään silmämääräisen arvioinnin lisäksi soveltuvin osin mittauksia ja testauksia. Antennijärjestelmän laitteistojen ja -laitteiden tekninen käyttöikä arvioidaan ja laite- tai järjestelmätoiminnot testataan. Maanpäälliset lähetykset, terrestrinen jakelu Langaton jakelujärjestelmä, joka perustuu maan pinnalla sijaitseviin lähettimiin. Paluusuunta, -kanavat Kaksisuuntaisessa verkossa jakelusuunnalle vastakkainen signaalien siirtosuunta. Passiivinen rakenneosa Passiivisissa rakenneosissa signaalia ei käsitellä eikä muokata sähköisesti. Jakoverkossa passiivisia rakenneosia ovat mm. jaottimet, haaroittimet ja antennirasiat. Päävahvistin Antennijärjestelmän osa, jossa jaettavat signaalit muokataan siirtoa varten ja jossa muuten laajakaistaisen järjestelmän signaaleja käsitellään myös kanavakohtaisina. Remodulointi Satelliittikanavat muutetaan sellaisiksi, että niitä voidaan vastaanottaa tavallisella tv-vastaanottimella. Suorajakelu Yhteisellä satelliittiantennilla vastaanotetut palvelut välitetään suoraan huoneistoihin taajuusalueella MHz. Katsojatalouksilla on kullakin oma huoneistokohtainen satelliittivastaanotin, jolla voidaan valita kaikista satelliitin kanavista. 2

3 Taloverkko Rakennuksen sisäinen verkko, jolla palvelut välitetään huoneistoihin. Taloverkko käsittää vahvistimen, tähtipisteen, koaksiaalikaapelit, haaroittimet ja antennirasiat. Transmodulointi Satelliittien digi-tv-palvelut (DVB-S) muutetaan sellaisiksi, että niitä voidaan vastaanottaa kaapelijärjestelmän (DVB-C) mukaisella digi-tv-vastaanottimella. Voidaan käyttää taloverkoissa, joissa satelliittipalvelujen suorajakelu ei ole mahdollinen. Kanavaniput voidaan sijoittaa esimerkiksi taajuusalueelle MHz. Tavoitetaso Tavoitetaso kuvaa niitä antennijärjestelmän laatuominaisuuksia, joihin korjauksella tai muutoksella pyritään. Tähti 800 Taloverkko, jossa huoneistoverkot on liitetty erillisillä johdoilla samaan tähtipisteeseen, talojakamoon. Taajuusalue on MHz ja vaimennus enintään 40 db / 862 MHz. Mahdollistaa maanpäällisten digi-tv-palvelujen välittämisen. Tähti 2000 Kuten Tähti 800, mutta taajuusalue on MHz ja vaimennus enintään 53 db / 2150 MHz. Mahdollistaa myös satelliittipalvelujen suorajakelun. Tähtipiste Tähtipiste on tähtiverkon kohta, johon huoneistoverkot on liitetty erillisillä kaapeleilla. Tähtipiste sijaitsee yleensä talojakamossa ja koostuu aktiivisista ja passiivisista rakenneosista, sähkönliitännästä sekä potentiaalintasauksesta. Tähtiverkko Taloverkko, jossa huoneistot on kytketty erillisillä kaapeleilla yhteiseen jakopisteeseen, tähtipisteeseen. Uusiminen Toimenpide, jossa antennijärjestelmä tai merkittävän monet sen osista korvataan uusilla. 3 KUNNOSTUKSEN PERIAATTEET 3.1 Suositeltava tavoitetaso Tavoitetasona kunnostuksessa on suorituskykyluokka Ketju 800. Tällaisen taloverkon välityskyky on mitoitettu taajuusalueelle 5 (47) 862 MHz, jolloin sillä voidaan välittää maanpäällisistä lähettimistä, satelliiteista tai kaapeli-tv-verkosta vastaanotettuja palveluja. Satelliittipalveluiden suorajakelu ei kunnostetuissa taloverkoissa yleensä ole mahdollinen. Kunnostukselle asetettu tavoitetaso ja yksilöidyt korjaustarpeet ilmenevät tehdystä kuntotutkimuksesta. Sähkötieto ry on julkaissut ST-kortteina ohjeet sekä puhelinsisäjohtoverkon että antenniverkon kuntotutkimuksesta. Ohjeissa kuvataan hyvä kuntotutkimustapa, jonka tuloksena kuntotutkimuksen tilaaja (esim. taloyhtiö) saa selvityksen lähtötilanteesta ja tavoitetasovaihtoehdoista sekä ehdotuksen suositeltavasta tavoitetasosta. Ohjeet helpottavat tilaajaa tekemään päätöksen tavoitetasoista ja sen edellyttämistä uusimis- tai kunnostustoimenpiteistä. Jos päätös verkon uusimisesta tai kunnostuksesta tehdään, tilaaja voi pyytää tarjouksia uusimistai kunnostustyön suorittajilta siten, että sama tavoitetaso sitoo kaikkia tarjoajia. Kukin tarjoaja voi tarjota haluamansa teknisen ratkaisun, jolla tavoitetaso on mahdollista saavuttaa. 3.2 Kunnostuksen toteutus Taajuusalueen laajentaminen Aiemmin taloverkoissa riitti suppeampi taajuusalue, kun vastaanotetut UHF-kanavat voitiin siirtää kanavanvaihtimilla VHF-alueelle. Digi-tv-kanavilla tätä menetelmää ei voida enää käyttää. Digi-tv:n 8 MHz:n kanavia ei ole mahdollista sijoittaa VHF-alueen kanavarasteriin. Suoraan vaihtavien kanavanvaihtimien käytön esteenä ovat myös niiden harhatoistot, jolloin ne varaavat yhden kanavan välittämiseen 2 3 kanavaa. Myöskään nykyiset välitaajuuden kautta vaihtavat kanavanvaihtimet eivät yleensä sovellu digitaalisen signaalin käsittelyyn niiden oskillaattoreiden suuren vaihekohinan johdosta. Digi-tv:n palvelutiedot, SI-taulukot, sisältävät tietoa myös kanavista ja niiden keskitaajuuksista, jolloin kanavien muuttaminen uudelle taajuudella saattaa vaikeuttaa esimerkiksi ohjelmaoppaan, EPG:n, toimintaa. UHF-alueen käyttöä edellyttää myös se, että maanpäällisen verkon (DVB-T) digitaalivastaanottimissa, digisovittimissa, ei ole VHF-alueen vastaanottoa. Näistä seikoista johtuen palvelut joudutaan välittämään taloverkoissa alueella MHz. Vanhojen taloverkkojen vaimennukset tällä taajuusalueella ovat usein niin suuret, etteivät ne kunnostamatta pysty digi-tv-palveluja välittämään Vaimennusten pienentäminen Vanhoissa verkoissa vaimennukset koostuvat pitkistä kaapeleista ja jopa ketjutetusta antennirasiasta. Verkon kokonaisvaimennus voi tällöin olla yli 60 db / 862 MHz. Vaimennuksia pienennetään ketjutuksia lyhentämällä ja uusimalla passiivisia rakenneosia, kuten jaottimia, haaroittimia ja antennirasioita. Kaapeleita uusitaan kuntotutkimuksen perusteella. Kunnostuksen tavoitetasona on Ketju 800 -luokitus, missä verkon vaimennus saa olla enintään 50 db/862 MHz. Suunnitteluarvoksi suositellaan 45 db/ 862 MHz, jolloin verkko taajuusvasteen aaltoilusta huolimatta paremmin täyttää kaikissa antennirasioissa Ketju 800 -vaatimuksen. Suuret taloverkot voidaan vaimennusten pienentämiseksi jakaa useampaan osaan, joita syötetään omalla vahvistimella. Verkon puolittamisella voidaan vaimennusta pienentää 4 db. 3

4 SAT= satelliitti- tai multimedialiitin TV R TV R SAT TV R A B C C A. Asennettu 1974 B. Asennettu C. Asennettu 1986 Uusitaan aina Suositellaan uusittavaksi Nykyisen standardin mukainen Kuva 1. Käytössä olevien antennirasioiden rakenteita ja liitäntäjohtoja Passiivisten rakenneosien uusiminen Taloverkoissa ei edellisinä vuosikymmeninä yleensä välitetty UHF-kanavia. Siitä johtuen passiivisten rakenneosien, kuten jaottimien ja haaroittimien, taajuusalue saattaa olla vain / 300 / 400 MHz. Vanhimmat rakenneosat ovat myös rakenteeltaan avoimia ja epäsovitettuja. Tästä syystä ne eivät ole toimivuudeltaan ja häiriönsiedoltaan käyttökelpoisia kunnostettavissa verkoissa. Passiivisten rakenneosien uusiminen onkin kunnostuksen perustehtäviä. Standardissa jaottimet ja haaroittimet on jaettu kolmeen laatuluokkaan, joista luokassa 3 ei eräille suoritusarvoille vaatimuksia ole määritelty. Tästä johtuen uusittavien jaottimien ja haaroittimien tulee olla vähintään standardissa, SFS-EN , kuvatun laatuluokka 2:n mukaisia /1/. Rakenneosien suojausvaimennuksen tulee olla vähintään 75 db. Standardi SFS-EN , luokka B /2/. Kunnostuksessa on huomioitava vanhoihin kaapeleihin sopivien vaihtoliittimien tarve ja saatavuus Antennirasioiden uusiminen Vuoteen 1975 asti asennettiin antennirasioita, joissa liittimet eivät olleet koaksiaalisia, kuva 1A. Tällaiset rasiat uusitaan aina kunnostuksessa. Vuosina asennetuissa antennirasioissa sekä tv- että radioliitin ovat koaksiaalisia naarasliittimiä, kuvassa 1B. Sen jälkeen rasian rakenne muuttui uuden standardin mukaiseksi, missä tv-liitin on uros ja radioliitin naaras. Tästä johtuen nykyisen standardin mukaiset liitäntäjohdot eivät ole kytkettävissä vanhempien rasioiden tv-liitäntään ilman sovitinta. Näistä rasioista puuttuu myös eräs nykyisten standardien vaatima ominaisuus eli suuntaavuus, jolla parannetaan oleellisesti ketjuverkkojen taajuusvastetta ja toimivuutta. Taloverkon häiriöiden sieto ja häiritsevyys myös paranevat uusien rasioiden paremman suojausvaimennuksen ansioista. Näistä seikoista johtuen suositellaan vuosina asennettujen antennirasioiden uusimista. Antennirasioiden suojausvaimennuksen tulee olla vähintään 75 db /2/ Vaimennusten tasaaminen erityyppisiä rasioita ketjuttamalla Joskus ketjutuksien lyhentämistä halutaan siirtää myöhempään ajankohtaan. Tällöin pitkän ketjun vaimennuksia voidaan porrastaa ja rasioiden signaalitasoja tasata valitsemalla rasiat, joiden perusvaimennukset ovat esimerkiksi 23, 13 ja 10 db. Rasioiden valinnassa on huomioitava, että saavutetaan vaadittu erotusvaimennus kahden huoneiston välillä ja ettei analogisten kanavien tasoero ylitä 15 db:ä Antennirasioiden lisääminen ketjuverkkoon Antennirasioita voidaan ketjuverkkoon lisätä vain rajallisesti ja tapauskohtaisesti Liitäntäjohtojen uusiminen Uudet radio- ja tv-palvelut sekä muu jatkuvasti lisääntyvä tietoliikenne edellyttävät entistä tehokkaampaa suojautumista ulkopuolelta tuleville häiriöille. Vaikka kunnostetun taloverkon häiriöiden sieto onkin riittävä, niin liitäntäjohtojen huonosta suojausvaimennuksesta johtuen häiriöt saattavat päästä vastaanottimiin. Liitäntäjohdot uusitaan kunnostuksessa standardin SFS-EN mukaisiksi /1/. Liitäntäjohtojen suojausvaimennuksen tulee olla vähintään 75 db /2/ Kaapelit Kaapeleita uusitaan kuntotutkimuksen perusteella. Taloverkkoihin asennettiin vuoteen 1975 asti ominaisimpedanssiltaan 60 ohmin kaapeleita. Tyypillisin esimerkki tällaisista kaapeleista on AJS 60-5, jonka vaimennus on noin 30 db /100 m / 862 MHz. 60 ohmin kaapeleiden liittämisestä 75 ohmin rakenneosiin aiheutuva epäsovitus ei kuitenkaan estä näiden kaapeleiden hyödyntämistä. Vanhoihin kaapeleihin sopivien liittimien saatavuus on selvitettävä ennen kunnostusta. Uusittujen kaapeleiden tulee olla standardisarjan SFS-EN mukaisia /3/. 4

5 3.2.9 Liittimet Vanhimmat jatko- ja vaihtoliittimet ovat rakenteeltaan avoimia ja usein myös käytössä hapettuneita ja syöpyneitä sekä sovitukseltaan epämääräisiä, joten ne aina uusitaan kunnostuksessa. Jatkoliittimet yleensäkin on pyrittävä korvaamaan yhtenäisellä kaapelilla erityisesti kosteissa ja märissä tiloissa sekä ulkoseinällä. Liittimet ovat yleisin yksittäinen vikakohta taloverkoissa, joten niiden käyttäminen on pyrittävä minimoimaan. Liittimien suojausvaimennuksen tulee olla vähintään 75 db /2/ Aktiivisten laitteiden lisäys tai uusiminen Digi-tv-palvelujen kolmen kanavanipun välittäminen taloverkossa vaatii vahvistimien lisäämistä näille kanaville. Monesti nykyisiin päävahvistimiin ei ole enää saatavissa täydennys- tai varasosia, eikä niihin tilan puutteesta tai laitteiden yhteensopimattomuudesta johtuen ole enää muutenkaan mahdollista lisätä uusia palveluja. Noin vuotta vanhemmat vahvistinlaitteistot alkavat olla tekniikaltaan ja toimivuudeltaan vanhentuneita, joten ne suositellaan uusittavaksi kokonaisuudessaan. Päävahvistimen uusimisessa kannattaa harkita analogisten kanavien UHF/VHF-vaihtimien korvaamista UHF-vahvistimilla sen jälkeen, kun taloverkko on kunnostettu. Toisaalta analogisten kanavien vaihtimet ja vahvistimet kannattaisi jättää käyttöön toistaiseksi, jolloin vältytään välittömiltä nauhureiden ja vastaanottimien virityksiltä. Päävahvistimen rakenneosien tulee olla standardin SFS-EN mukaisia /4/. Muiden aktiivisten rakenneosien tulee olla standardin SFS-EN mukaisia /5/ Sähkönliitännät Vahvistimien asennuspohjissa olevien pistorasioiden suojakoskettimet on tavallisuudesta poiketen yleensä yhdistetty kotelon runkoon ja erillinen suojajohdin on yhdistetty antennijärjestelmän maadoitukseen. Kaikkien liitäntöjen ja pistorasioiden kunto ja käytettävyys tarkistetaan. Vahvistinkaapeissa vielä käytössä olevat tavalliset, 0-luokan pistorasiat uusitaan tarvittaessa käyttöolosuhteiden edellyttämiksi suojakosketinpistorasioiksi. Aiemmin vahvistimet oli liitetty esimerkiksi valaistustms. ryhmään. Toimintavarmuuden takaamiseksi vahvistinlaitteistot suositellaan liitettäväksi sähköverkkoon omana ryhmänään Potentiaalintasaukset ja maadoitukset Potentiaalintasaus- ja maadoitusjohtimet liitettiin aiemmin yleisesti vesijohtoon. Sen jälkeen kiinteistössä on ehkä tehty putkistoremontteja, jolloin tuloputkikin on saatettu vaihtaa muoviseksi. Potentiaalintasaukset ja maadoitukset sekä niiden kunto ja käytettävyys on tarkistettava. Jakamoilta maadoitusten kokoojakiskolle asennetun johtimen on oltava vähintään 4mm 2 Cu. Eristetyn johtimen väri on kelta-vihreäraitainen (kevi). Potentiaalintasausten ja maadoitusten tulee olla standardin SFS-EN mukaisia /6/. Mastorakenteen maadoitusjohtimen on oltava vähintään 6mm 2 Cu. Eristetyn johtimen väri on kelta-vihreäraitainen (kevi) Piirustukset ja muut asiakirjat Kunnostustöiden valmistuttua mittauspöytäkirjat ja taloverkon piirustukset täydennetään asennuksia vastaaviksi ja luovutetaan kiinteistön edustajalle. 4 KUNNOSTUKSEN TYYPPIRATKAISUT 4.1 Taloverkon kunnostus kerrostalossa Kerrostalossa 40 huoneistoa on jaettu neljään ketjutettuun haaraan, joissa kussakin on 10 rasiaa. Rasioiden perusvaimennus on 23 db. Taloverkon kaapeli on tyypiltään AJS 60-5, jonka vaimennus on noin 30 db/100m/862 MHz. Taloverkon maksimivaimennus tarkasteltavassa haarassa on noin 58 db / 862 MHz. Kunnostuksessa taloverkko jaettiin kahdeksaan haaraan, joissa kussakin on viisi rasiaa ketjutettuna. Antennirasioiden perusvaimennus on 14 db. Jaottimen ja ensimmäisten rasioiden välinen kaapeli uusittiin. Uusitun kaapelin pituus on 26 m ja vaimennus 20 db / 100 m / 862 MHz. Kunnostetun taloverkon maksimivaimennus tarkasteltavassa haarassa on noin 40 db / 862 MHZ. 4.2 Taloverkon kunnostus rivitalossa Rivitalon 14:ssä asunnossa on yhteensä 28 rasiaa, jotka on jaettu neljään seitsemän antennirasian ketjuun. Rasioiden perusvaimennus on 22 db. Sisäkaapeli on AJS 60-5, jonka vaimennus on 30 db / 100 m / 862 MHz, ja ulkokaapeli MCUM 1,1 / 7,3, jonka vaimennus on 18 db / 100 m / 862 MHz. Taloverkon maksimivaimennus tarkasteltavassa haarassa on noin 60 db / 862 MHz. Kunnostuksessa taloverkko jaettiin kahdeksaan haaraan, joissa kussakin on kolme tai neljä rasiaa ketjutettuna. Uusien antennirasioiden perusvaimennus on 14 db. Uusittujen kaapeleiden vaimennus on 7 db / 100 m/862 MHz. Kunnostetun taloverkon maksimivaimennus tarkasteltavassa haarassa on noin 41 db / 862 MHz, ja ellei kaapelia A uusita, niin vaimennus on noin 44 db. 5

6 5 VIITTEET JA MUUTA KIRJALLISUUTTA /1/ SFS-EN Yhteisantennilaitteet. Passiiviset koaksiaaliset komponentit /2/ SFS-EN Yhteisantennilaitteet. Laitteiden sähkömagneettinen yhteensopivuus /3/ SFS-EN Standardisarja yhteisantennijärjestelmien kaapeleista /4/ SFS-EN Yhteisantennilaitteet. Päävahvistimet /5/ SFS-EN Yhteisantennilaitteet. Aktiiviset komponentit /6/ SFS-EN Yhteisantennijärjestelmät. Turvallisuusvaatimukset Viestintävirasto 21 D / 2003 M Viestintäviraston määräys kiinteistön sisäisestä yhteisantenniverkosta ja -järjestelmästä Soveltamisohje, GFI 9405 Kaapelitelevisio- ja yhteisantennijärjestelmien rakentaminen ja ylläpito Asuinkiinteistön tietoverkko-opas. Suomen Kiinteistöliitto ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto ry, Satelliitti- ja antenniliitto SANT ry ST-käsikirja 12. Antennijärjestelmät, Sähkötieto ry Yhteisantenniopas. Kiinteistöjen antenniverkkojen valmius digi-tv-aikakauteen, Satelliitti- ja antenniliitto SANT ry ja Digita Oy Sähköremontti. Rakennusten perusparannus ja korjaus, Suomen Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto ry Jaotin (4) 26 m 12 m 10 m 12m a kok = kokonaisvaimennus, db a j = jakovaimennus, db a k = kaapelivaimennus = l x l = kaapelin pituus, m = kaapelin vaimennus, db/100m n r = antennirasioiden lukumäärä, kpl a r = rasiavaimennus, läpimeno-, db = rasian perusvaimennus, db a p Kokonaisvaimennus, a kok = a j + a k + (n r -1) x a r + a p, (db/862 MHz) = a j + l x + (n r -1) x a r + a p, a kok = 8dB + 60m x 30dB/100m + (10-1) x 1dB + 23db = 58 db/862 MHz Kuva 2. Kunnostettava taloverkko Jaotin (8) 12 db 26 m. Uusi kaapeli 20dB /100m /862MHz 12 m 12m. Vanha kaapeli, 30 db /100m/862 MHz, Kuva 3. Kunnostettu taloverkko Antennirasiat uusittu, perusvaimennus 14dB, rasiavaimennus 1,5 db/862 MHz Kokonaisvaimennus, a kok = a j + (l 1 x 1 + l 2 x 2 ) + (n r -1) x a r + a p (db/862 MHz): a kok = 12dB+(26m x 20dB/100m+12m x 30dB/100m)+(5-1) x 1,4dB+14dB = 40,4 db/862 MHz 6

7 Kaapelit: A = 18dB /100m/ 862 MHz B = 30dB /100m/ 862 MHz B, 70 m / AJS 60-5 A MCUM 1,1/7,3 Kokonaisvaimennus, a kok = a j + a k1 + a j2 + a k2 + (n r -1) x a r + a p (db/862 MHz) Kokonaisvaimennus asunnossa 14: a kok = 4dB + 30m x 18 db/100m + 4 db + 70m x 30 db/100m + (7-1) x 1,2 db + 22 db 64 db / 862 MHz Kuva 4. Kunnostettava rivitalon verkko Uusittu kaapeli A m, uusi kaapeli 45 m, uusi kaapeli / 7dB /100m / 862 MHz Kokonaisvaimennus, a kok = a j1 + a k1 + a j2 + a k2 + a k3 + (n r -1) x a r + a p (db/862 MHz) Kokonaisvaimennus asunnossa 14: a kok = 4 db + 30 m x 7 db / 100 m + 8 db + 45 m x 7 db / 100 m + 25 m x 30 db / 100 m + (3-1) x 1,2 db + 14 db; a kok 41 db Ellei kaapelia A uusita, niin on kokonaisvaimennus: a kok2 = m x (18-7) db / 100 m = 44,3 44 db Kuva 5. Kunnostettu rivitalon verkko Kortin käsikirjoittaja: Veikko Naskali, Miniami Oy 7