ANTENNITEKNIIKKAA. TV lähetteen siirtämiseen on kolme siirtotietä: DVB-S ( Satelliitti ) DVB-T ( Maanpäällinen ) DVB-C ( kaapelijakelu )

Transkriptio

1 ANTENNITEKNIIKKAA H. Honkanen TV lähetteen siirtämiseen on kolme siirtotietä: DVB-S ( Satelliitti ) DVB-T ( Maanpäällinen ) DVB-C ( kaapelijakelu ) Kuva 1: TV lähetteen siirtotiet DVB = Digital Video Broadcasting Eri DVB järjestelmät ( S = satellite, T = terrestial, C = cable ) eroavat toisistaan moduliontitekniikoiden osalta. Data on samanlaista, MPEG2 koodattua. MPEG2 koodausta käytetään myös DVD levyissä DVB-T2 lähete on koodattu tehokkaammalla MPEG-4 koodekilla, joka mahdollistaa teräväpiirtolähetysten siirron myös maanpäällisessä antennivastaanotossa Kaapeliverkkoon liitetyissä talouksissa osa satelliittilähetteistä on saatavissa kaapeli_tv lähetteen mukana. Maanpäällistä verkkoa käytettäessä ( = oma antenni ) satelliittilähetteet vaativat oman satelliittiantennin. Satelliittilähete voidaan siirtää samassa kaapelissa, kuin maanpälliset kanavat. Tämä kuitenkin vaaatii antenniverkon, jonka siirtokaista ulotttuu 2 GHz:iin ( -> Tähti 2000 )

2 Kuvaresoluutiot: SDTV ( Standard definision television ) 768*576p HDTV ( High definision television ) 1280*768p 1440*1080i 1920*1080p [ = Full HD ] Kanavaniput Yhdelle kanavanipulle on varattu taajuuskaistaa 7 tai 8 MHz, riippuen käytettävästä taajuusalueesta. Kehittyneen moduloinnin ansiosta tällä taajuuskaistalla saavutetaan noin 35 megabitin sekuntinopeus. DVB standardissa useita ohjelmia lähetetään yhtäaikaisesti samassa lähetteessä. Tätä lähetettä kutsutaan kanavanipuksi. Nimi on kuvaava, koska tässä lähetteessä on nippu kanavia, yleensä 5 8 TV kanavaa ja muutamia radiokanavia. Tehokkaampi MPEG-4 koodaus ( DVB-T2 ) mahdollistaa myös useamman teräväpiirtolähetyksen lähettämisen samassa kanavanipussa. DVB-T2:ssa käytetyllä MPEG4 pakkauksella HD kuva saadaan pakattua noin seitsemään megabittiin sekunnissa ja SD kuva noin puoleentoista megabittiin sekunnissa.vanhemmissa DVB standardeissa käytetyllä MPEG-2 koodauksella HD lähetteitä olisi voinut olla vain 1 tai 2. Maanpäällisiin TV- ja radiolahetteisiin varatut taajuusalueet: TV:lle varatut VHF alueet ( VHF I ja VHF III ) olivat pitkään käyttämättöminä Digi-TV:hen siirtymisen jälkeen. HD lähetysten alkamisen myötä taajuusalueet otetaan uudestaan käyttöön

3 Digi-TV:n DVB-T lähetteet ovat kaikki UHF alueella, mutta DVB-T2:n käyttöönoton myötä myös VHF kanavat tulevat uudelleen käyttöön Satelliittilähetteet ovat taajuusalueella 10,70 GHZ 12,75 GHZ, jonka satelliittilautasen mikroaaltopää siirtää siirtoa varten taajuusalueelle 950 MHz 2,15 GHz ( Satelliittivälitaajuusjakelu ). Mitä suurempi taajuus, sitä enemmän se vaimenee siirtokaapelissa.

4 TÄHTIVERKKO KETJUVERKKO Kuva 2 UHF lähetteiden vaatima taajuuskaista voidaan tasalaatuisena toteuttaa vain tähtiverkolla. Tähtiverkko mahdollistaa myös huoneistokohtaisen modifioinnin esimerkiksi satelliittiantennitapauksissa. Ketjuverkkoja käytettiin yleisesti vielä 80 luvulla. Vanhemmissa taloyhtiöissä ( -70 luku tai vanhempi ) UHF alueen kavavat siirrettiin konverttereilla VHF alueelle. 80 luvun ketjuverkoilla on toiveita toimia myös Digi-TV:n aikana ilman suurempia muutoksia, joitakin verkon passiiviosia jouduttanee uusimaan. Vanhimmilla ketjuverkoilla ei ole mahdollisuutta siirtää Digi_TV:n vaatimaa taajuuskaistaa. Kaikki verkon rakenneosat kaapelointeja myöten ovat siirtokapasiteetiltaan liian vaatimattomia. VASTAANOTTOON TARVITTAVA KENTÄNVOIMAKKUUS Antennirasiassa tulee olla seuraavat antennisignaalin tasot: DVB-C ( 64QAM ) dbµv DVB-C ( 256QAM ) dbµv DVB-T dbµv

5 Kuva 3, Eri lähetteiden vaatimat antenniverkot ANTENNIEN ASENTAMINEN Kuva 3: Antennien sijoittelu ( DVB-T lähetysten vastaanottoon hyvässä kentässä riittää yksi laajakaistainen UHF alueen TV antenni ), DVB-T2 lähetysten vastaanotto vaatii lisäksi vielä VHF alueen antennin.

6 PIENTALO Kuva 4: Pientalon antennijärjestelmän periaatekuva Kaapelina antennijärjestelmässä käytetään koaksiaalikaapelia, joka on tarkoitettu nimenomaan TV ja radiosignaaliin siirtoon. Kaapelit asennetaan muovisiin asennusputkiin, joiden halkaisijat vaihtelevat käyttökohteen mukaan välillä mm. Antenneilta tähtipisteeseen ja tähtipisteestä antennirasioille menevät kaapelit asennetaan asennusputkiin, jotka sijaitsevat talon rakenteissa. On tärkeää, että kaapeleiden vaatima putkitus suunnitellaan ajoissa ja huolella. Hyvin suunniteltu ja toteutettu putkitus palvelee pitkään tulevaisuudessa katselu- ja kuuntelutarpeiden lisääntyessä tai muuttuessa. Putkien riittävä mitoitus ja oikea reititys ovat avainasemassa. Hyvä ja tulevaisuusvarma putkitus voidaan toteuttaa seuraavia ohjeita noudattaen: - Välikatolta tähtipisteeseen asennetaan vähintään yksi 40 mm putki tai viisi 20 mm putkea. - Lisäksi asennetaan erillinen 16 mm putki antennimaston maadoitusjohdinta varten välikatolta maadoituspisteeseen. Myös satelliittiantennin maadoittamista varten asennetaan 16 mm putki. - Tähtipisteestä jokaiseen huoneeseen asennetaan vähintään yksi 20 mm putki ja kojerasia. - Yleisimpiin katselutiloihin (esim. olohuone ja takkahuone) asennetaan vähintään kaksi 20 mm putkea ja kaksi kojerasiaa. - Maan pinnalle asennettua satelliittiantennia ja mahdollista kaapeli-tv-liittymää varten asennetaan 50 mm putki tähtipisteeseen. - Tähtipiste on antennijärjestelmän keskipiste, josta jakelu antennirasioille tapahtuu. Eri antenneista tulevat signaalit tulevat tähtipisteeseen, jossa niitä käsitellään, vahvistetaan ja haaroitetaan antennirasioille meneviin kaapeleihin. Tähtipisteen sijaintipaikka on syytä päättää riittävän ajoissa, koska se vaikuttaa myös putkituksen reitteihin. Tähtipisteessä on oltava myös sähkö saatavilla. Yksi kaksiosainen suojakoskettimella varustettu pistorasia on perusvaatimuksena. Suositeltava paikka tähtipisteelle on talon sähköpääkeskuksen yhteydessä.

7 Viimeisenä ketjun lenkkinä antennijärjestelmässä on antennirasia. Antennirasiassa on yleensä vähintään kaksi liitintä TV ja radio jotka on merkitty vastaavasti kirjaimin TV ja R. Antennirasiassa voi olla myös kolmas liitin satelliittivastaanotinta varten. Tämä on varustettu merkinnällä SAT. Vastaanotin liitetään antennirasiaan liitäntäjohdolla. Kun antennirasioita sijoitetaan riittävän tiheään ja oikeisiin paikkoihin, on katselu ja kuuntelu aina mahdollista halutuissa paikoissa taloa. TALOYHTIÖT Vastaanottopaikan sijainti ja kentänvoimakkuus määräävät antennien ominaisuudet ja niiden lukumäärän. Hyvissä vastaanottopaikoissa on mahdollista vastaanottaa useita kanavia laajakaistaisella antennilla. Radioantennit: Ularadion antennit asennetaan Ylen kanavilla vaakasuoraan (vaakapolarisaatio) ja kaupallisilla radioilla pystysuoraan (pystypolarisaatio). Kuva 5, Taloyhtiöiden antenniratkaisut. Kuvassa eri kanavapaketeille on omat antenninsa. SMATV järjestelmässä myös mikroaaltopää ( = satelliitti ) voidaan valita huoneistokohtaisesti Taloyhtiöissä on jouduttu tekemään paljon antenniverkon saneerauksia DigiTV:n myötä. Yksi esimerkki alla:

8 Kuva 6, Antenniverkon saneeraus Kunnostettu taloverkko (Ketju 800). Ketjuverkon haarat lyhennetty ja ullakolla olevat kaapelit uusittu. Passiiviset rakenneosat kuten antennirasiat, jaottimet sekä jatko- ja vaihtoliittimet uusittu. Vahvistinlaitteisto uusittu. Maadoitukset ja potentiaalintasaukset tarkistettu ja kunnostettu. ANTENNIVERKON SANEERAUS PÄÄTÖKSENTEKO ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ Asunto-osakeyhtiössä ylin päättävä elin on yhtiökokous. Sille on asunto- osakeyhtiölaissa säädetty niin sanottu yleistoimivalta. Osakkeenomistajat käyttävät yhtiökokouksessa päätösvaltaansa yhtiön asioissa, jollei päätösvaltaa laissa tai yhtiöjärjestyksessä ole uskottu yhtiön hallitukselle. Hallituksen tehtävänä on yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä huolehtiminen. Hallitus ei saa ilman yhtiökokouksen suostumusta ryhtyä toimiin, jotka ovat yhtiön koko ja toiminta huomioon ottaen epätavallisia tai laajakantoisia tai jotka vaikuttavat olennaisesti asumiseen tai asumiskustannuksiin. Hallitus suunnittelee hankkeen, kartoittaa eri toteutusvaihtoehdot kustannuksineen, käyttäen tarvittaessa asiantuntijaa apuna. Käyttäjien tarpeet nyt sekä lähitulevaisuudessa, tulisi selvittää jo suunnitteluvaiheessa riittävän laajasti.

9 Selvitystyö voi vaatia myös kuntotutkimuksen teettämistä, jotta saadaan paremmin selville, kuinka laajoja muutoksia tarvitaan. Tällöin pystytään paremmin arvioimaan myös kustannusten suuruus. Tehtyjen selvitysten pohjalta hallitus laatii ehdotuksen yhtiökokoukselle. Mikäli valmisteluvaiheessa huomataan, että esimerkiksi verkon kunnostaminen digikuntoon ei vaadi kuin vähäisiä toimenpiteitä ja kustannukset ovat pieniä, hallitus voi itsekin päättää tarvittavien hankintojen tekemisestä. Hallituksen omalla päätöksellä voidaan kuitenkin toteuttaa vain hyvin pieniä kustannuksia aiheuttavat työt, jotka voidaan toteuttaa talousarvion puitteissa. Mikäli hallitus yhtään epäilee omaa toimivaltaansa, asia kannattaa viedä yhtiökokouksen päätettäväksi. Pääsääntönä voidaan pitää, että antennijärjestelmän perusparannukset ja uudisuudistukset kuuluvat yhtiökokouksen päätettäviksi. Yhtiökokouksen koollekutsujana on aina hallitus. Yhtiökokouskutsussa on mainittava kaikki kokouksessa käsiteltävät asiat. Pienet rutiiniluontoiset korjaustyöt on normaalisti sisällytetty talousarvioon ja niitä ei ole välttämätöntä eritellä varsinaisen yhtiökokouksen kokouskutsussa. Maininta talousarvion vahvistamisesta riittää. Suuremmat korjaus- ja perusparannushankkeet on kuitenkin aina mainittava. Kokouskutsun pitäisi olla niin selkeä, että osakkeenomistajat ymmärtävät, mitä ollaan päättämässä. Kutsussa on ilmoitettava ainakin minkälaisesta hankkeesta on kysymys, kuinka laajasti hanke aiotaan toteuttaa ja mitkä ovat arvioidut kustannukset. Mikäli hankkeen vuoksi on korotettava vastikkeita, otettava lainaa, luovutettava yhtiön hallinnassa olevia panttikirjoja lainojen vakuudeksi tai perustettava rahasto, on näistä mainittava yhtiökokouskutsussa. Suositeltavaa olisi mainita hankkeen suuruudesta ja liittää kutsuun hallituksen ehdotus kokouksen päätökseksi. Perusparannukset ja uudistukset Perusparannuksella tai uudistuksella voidaan nostaa kiinteistön ja sen rakennuksen varustetasoa siitä, mitä se on alunperin ollut. Taloyhtiön rakennus on rakentamisvaiheessa täyttänyt asumiselle asetetut vaatimukset, mutta asumistottumusten ja nykyisin myös tekniikan nopean kehittymisen myötä, rakennus ei välttämättä enää vastaa tämän ajankohdan mukaisia vaatimuksia. Asunto-osakeyhtiölain 5 :ssä on lueteltu ne menot, joihin yhtiövastiketta voidaan periä. Vuoden 2001 asunto-osakeyhtiölain muutoksen jälkeen yhtiövastiketta on voitu periä myös huoneistojen asumistasoa kohottaviin perusparannuksiin ja uudistuksiin. Edellytyksenä on, että kiinteistö ja rakennus saatetaan vastaamaan kunkin ajankohdan mukaisia vaatimuksia. Osakkeenomistajan maksurasitus ei myöskään saa nousta kohtuuttoman ankaraksi. Se, voidaanko jotakin hanketta pitää perusparannuksena, täytyy arvioida tapauskohtaisesti. Hankkeen täytyy jollakin tavoin liittyä yhtiön tarkoitukseen eli kiinteistön ylläpitoon ja osakkeenomistajien asumistarpeen ylläpitämiseen. Mitä tarpeellisempi hanke on yhtiön ja osakkeenomistajien kannalta, sitä selkeämmin sitä voidaan pitää perusparannuksena. Ajankohdan tavanmukainen vaatimustaso Perusparannushankkeen tulee vastata kulloisenkin ajankohdan tavanmukaista vaatimustasoa. Tätä tavanmukaista tasoa voidaan arvioida mm. valtakunnallisesti uudisrakennuskohteiden yleisen tason ja viranomaismääräysten mukaan. Vastaavasti paikkakunnan alueen tasolla voi olla vaikutusta tavanmukaisuuden arvioinnissa. Jos ympäristössä olevissa asunto-osakeyhtiöissä on tyypillisesti tietty varustetaso, sitä voidaan pitää kyseisen alueen ja kyseisen ajankohdan tavanmukaisena vaatimustasona. Kiinteistön sisäverkon perusparannus tai uusiminen, kaapelitelevisioliittymät, satelliittiantennihankinnat ja internet-yhteyksien hankkiminen ovat lähtökohtaisesti olleet jo jonkin aikaa tavanmukaista tasoa asuntoosakeyhtiöissä. Erityisesti tietotekniikan kehitys on niin nopeaa, että tavanmukaisuuden määrittely muuttuu jatkuvasti. Yhdenvertaisuus Perusparannusten yhteydessä edellytetään, että osakkeenomistajia kohdellaan yhdenvertaisesti.

10 Yhdenvertainen kohtelu ei kuitenkaan vaarannu sillä perusteella, että joku osakkeenomistaja ei halua käyttää uudistusta hyväkseen, kunhan kaikilla on mahdollisuus hyötyä hankkeesta. Korkeimman oikeuden kaapelitelevisioliityntää koskevassa päätöksessä (KKO1989:36) todettiin, että kun kaikilla osakkeenomistajilla oli mahdollisuus hyötyä kaapelitelevisioliittymästä, ei hanke loukannut osakkeenomistajien yhdenvertaisuutta. Päätöksessä todettiin jopa, että hankkeella ei loukattu myöskään autotalliosakkaiden yhdenvertaisuutta. Antenniverkon parannukset ja uudistukset korottavat yleensä kaikkien huoneistojen arvoa, minkä vuoksi hankkeita voidaan pitää lähtökohtaisesti yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisina. Maksullisista erillispalveluista päättäminen Yhtiökokouksen enemmistöpäätös koskee varsinaisesti rakennuksen teknistä uudistamista ja rakennuksen korjaamista tai parantamista sellaiselle tasolle, että uusien palvelujen hankkiminen on mahdollista. Palvelujen hankinnasta sen sijaan ei voida päättää enemmistöllä, jos ne ovat maksullisia. Satelliittiantennien ja kaapelitelevision kautta tulevat ns. maksuttomat ohjelmat eivät muodostu ongelmaksi. Kyseessä on tällöin tekniseen järjestelmään liittyvä oheispalvelu, josta ei muodostu erillisiä kustannuksia. Mikäli yhtiössä päätetään enemmistöpäätöksellä koko kiinteistöä koskevista maksullisista ohjelmapalveluista (muodostuvat maksut sitten tekijänoikeuskorvauksista tai ohjelmamaksuista) on vaarana se, että ne osakkeenomistajat, jotka kieltäytyvät maksamasta vastikkeessaan osuutta maksullisista suoritteista, eivät sitä joudukaan maksamaan. Kaapelitelevisiosta ja satelliittiantennista päättäminen Vuodesta 1992 vuoteen 2001 kaapelitelevisioiden ja satelliittiantennien hankinta oli ns. yksinomaan huoneistojen asumistasoa kohottavaa perusparantamista, jolloin kustannuksia ei saanut aiheutua niille osakkeenomistajille, jotka eivät omalta osaltaan halunneet hanketta toteuttaa. Asunto-osakeyhtiölain mukaan nykyisin myös satelliittiantennin hankintaa tai kaapelitelevisioon liittymistä arvioidaan yleisten perusparannussäännösten perustella. Ainakin näihin järjestelmiin liittyminen samoin kuin kiinteistön verkon kunnostaminen nykyaikaiselle tasolle ovat sellaisia perusparannushankkeita ja uudistuksia, joista voidaan päättää yhtiökokouksessa enemmistöpäätöksellä ja kattaa kustannukset yhtiöjärjestyksessä määrätyn vastikeperusteen mukaisella vastikkeella.

11

12 Kuka takaa tekijän Viestintämarkkinalaki (393/2003) edellyttää, että antenniurakointia elinkeinona harjoittavan tulee tehdä toiminnastaan valvontaa varten ilmoitus Viestintävirastolle. Tiedot ilmoituksen tehneistä yrityksistä löytyvät Viestintäviraston kotisivulta, osoitteesta Asennuksen dokumentointi Viestintäviraston määräys (21 D/2003 M) määrittelee teleurakointityön dokumentoinnin ja kiinteistön antenniverkon ja -järjestelmän asiakirjat. Valmistuttuaan antennijärjestelmä on tarkastettava ja tarkastuksesta on laadittava pöytäkirja, jonka teleurakoitsija tai teleurakoinnista vastaavaksi henkilöksi nimetty allekirjoituksellaan vahvistaa. Tarkastukseen soveltuu Sähkötieto ry:n ja Sähköinfo Oy:n julkaisema sähkötieto29 kortti ST Tarkastuspöytäkirja, Kiinteistön sisäinen yhteisantennijärjestelmä. Oikeus valita antenniurakoisija Viestintämarkkinalain mukaan kiinteistön tai rakennuksen omistajalla on oikeus valita haluamansa teleurakoitsija, eikä teleyrityksellä ole oikeutta sopimusehdoissa rajoittaa tätä oikeutta. Kaapelioperaattori ei saa edellyttää, että kiinteistön antenniverkon ja kaapeliverkon yhteenliittämisen saa tehdä ainoastaan kaapelioperaattorin valitsema henkilö tai urakoitsija. Myös kaapeliverkkoon liittyneiden taloyhtiöiden antennijärjestelmiin kohdistuvat työt ovat vapaan kilpailun alaisia, joten taloyhtiö voi vapaasti valita haluamansa antenniurakoitsijan. Antenniverkon omistusoikeuden rajapintojen määrittäminen Antenniverkkojen omistusoikeuden rajapintojen määrittäminen on tärkeää, jotta voidaan tietää, kenellä on oikeus päättää muutoksista ja lisäyksistä verkkoon tai sen osiin. Verkkojen rajat ovat perinteisesti vaihdelleet palvelun tarjoajista ja kaapelioperaattoreista riippuen, mutta uusi viestintämarkkinalaki tukee kuvassa 7. esitettyjä antennijärjestelmän rajapintoja. Kuva 7, Antenniverkon omistusoikeuden jakautuminen

13 Vastuu tilojen lukituksesta, kulkuoikeuksista ja avauspalvelusta Kiinteistön omistaja vastaa rakennuksen teletilojen lukituksesta. Tilat lukitaan omistajan valitsemalla tavalla. Kiinteistön omistajan on huolehdittava myös avauspalvelun järjestämisestä. Avauspalvelua hoitavan tulee aina varmistaa, että teletiloihin päästettävät ovat kiinteistöön viestintäpalvelua toimittavan teleyrityksen henkilökuntaa tai omistajan luvalla kiinteistön sisäiseen viestintäverkkoon (antennijärjestelmään) kohdistuvia töitä tekevän teleurakoitsijan henkilökuntaa. Viestintävirasto on antanut määräyksiin perustuvan, lukitusta koskevan suosituksen (Viestintäviraston suositus 306/2003 S Kiinteistön teletilojen lukitus). Lähteet: SANT ry Yleisimpiä käsitteitä Antennirasia Taloverkkoon kuuluva liitäntärasia, johon liitetään vastaanottimet ja muut päätelaitteet. Conax Digi-tv Digitaalisessa jakelussa käytettävä salausjärjestelmä. Digitaalisista tv-palveluista käytettävä lyhenne, joka käsittää mm. ohjelmien digitaalisen tuotannon, siirron, lähettämisen ja vastaanottamisen. Digi-tv-palvelut Digi-tv:n palvelut, jotka käsittävät peruspalvelujen, tv-ohjelmien, lisäksi lukuisia lisäpalveluja. Digisovitin ( digiboksi ) Digitaalinen lisälaite (vastaanotin), joka kytketään SCART-johdolla televisiovastaanottimeen. HFC-verkko HFC (hybrid-fibre-coaxial-network) kaapelitelevisioverkko, jossa solut on valokaapeleilla yhdistetty päävahvistimeen; solun sisällä verkko rakennetaan koaksiaalikaapelilla. Käytetään myös nimityksiä: hybridiverkko ja soluverkko. Huoneistoverkko Taloverkon osa, joka koostuu huoneistojakamosta (tähtipisteestä), kaapeloinnista ja antennirasioista. Interaktiivinen palvelu Vuorovaikutteinen toiminto, jossa käyttäjä voi antaa palvelun kulkuun vaikuttavia komentoja ja ohjeita. Jakoverkko Kiinteistöön kuuluva tai taloyhtiön omistama verkko, jota syötetään omasta päävahvistimesta tai kaapeli-tv-verkosta. Kaapelioperaattori Alueellisen kaapelitelevisioverkon rakentamisesta, ylläpidosta ja palveluista vastaava organisaatio. Kaapelointi Antennijärjestelmän passiivinen osa, joka koostuu kaapeleista, kaapeloinnin osat toisiinsa liittävistä jakamoista liittämistarvikkeineen sekä liitäntärasioista, joihin käyttäjien päätelaitteet liitetään. Kaapeli-tv:n antennipalvelu Palvelu, joka muodostuu yleensä maanpäällisen jakelun valtakunnallisista ja paikallisista tv- ja radiolähetyksistä. Kaapelitelevisioverkko Alueellinen yksi- tai kaksisuuntainen laajakaistainen verkko, jolla tarjotaan kaapelitelevisiopalveluja. Kaapelitelevisioverkko muodostuu päävahvistimesta ja alueellisesta jakeluverkosta.

14 Kanavanippu (multipleksi) Digitaalisessa televisiolähetyksessä yhden taajuuskanavan ohjelmien nippu. Yhdessä nipussa lähetetään useita palveluja koottuna eli multipleksoituna yhteen lähetteeseen. Multipleksi koostuu tyypillisesti viidestä ohjelmakanavasta sekä oheispalveluihin käytettävistä tietopaketeista. Kanavanvaihdin Taajuusselektiivinen laite, joka muuttaa kanavan (kantoaallon) taajuuden toiseksi. Kanavanvaihdinta käytetään vastaanotettavien uhf-kanavien muuttamiseksi alemmalle taajuusalueelle taloverkoissa, joiden taajuusalue ei ole uhf-kelpoinen. Ketju 800 Ketjuverkko, jonka taajuusalue on MHz ja vaimennus enintään 50 db. Mahdollistaa maanpäällisen jakelun analogisten ja digitaalisten palvelujen välittämisen. Huom. Verkon passiivisen osuuden taajuusalue on MHz. Kun paluusuunta ei ole käytössä, vahvistimen taajuusalueeksi riittää MHz. Ketjuverkko Taloverkko, jonka haaroihin on liitetty useita antennirasioita (huoneistoja peräkkäin, ketjuun. Liitäntäjohto (tai vastaanottimen liitäntäjohto) Johto, jolla vastaanotin tai muu päätelaite voidaan liittää antennirasiaan. Maanpäällinen (terrestrinen) jakelu Maanpäällisiin lähettimiin perustuva jakelujärjestelmä. Multipleksi (Ks. kanavanippu) Yhdessä multipleksissä lähetetään useita palveluja koottuna eli multipleksoituna yhteen lähetteeseen. Nousukaapelointi Talojakamon ja huoneistojakamon välinen kaapeloinnin osa. Paluusuunta Kaksisuuntaisessa verkossa jakelusuunnalle vastakkainen signaalin siirtosuunta. Passiivinen rakenneosa Rakenneosa, jossa signaalia ei käsitellä eikä muokata sähköisesti. Jakoverkoissa passiivisia rakenneosia ovat esimerkiksi jaottimet, haaroittimet, liittimet ja antennirasiat. Päävahvistin Kaapelitelevisioverkon tai jakoverkon osa, jossa jaettavat signaalit muokataan siirtoa varten ja jossa muuten laajakaistaisen järjestelmän signaaleja käsitellään myös kanavakohtaisesti. Satelliittivälitaajuus Satelliittiantennin yhteydessä olevalta taajuusmuuntimelta saatava taajuusalue, yleensä MHz. SCART-liitin Eurooppalaiseen liitinstandardiin perustuva 21-napainen liitin, joka on tarkoitettu television ja sen oheislaitteiden, esimerkiksi digisovittimen, satelliittivastaanottimen tai nauhurin, kytkemiseksi toisiinsa. Suorajakelu Jakelutyyppi, jossa esimerkiksi yhteisellä satelliittiantennilla vastaanotetut palvelut välitetään huoneistoihin modulaatiota muuttamatta taajuusalueella MHz. Katsojatalouksilla on kullakin oma huoneistokohtainen satelliittivastaanotin, jolla voidaan huoneistokohtaisesti valita palveluja kaikista satelliitin kanavista. Taloverkko Yhden talon tai rakennuksen yhteisantenniverkko, joka muodostuu yleensä jakovahvistimesta, tähtipisteestä, nousukaapeloinnista ja huoneistoverkoista. Tähti 800 Taloverkko, jossa huoneistoverkot on liitetty erillisillä kaapeleilla samaan tähtipisteeseen. Taajuusalue on MHz ja vaimennus enintään 40 db / 862 MHz. Huom. Verkon passiivisen osuuden taajuusalue on MHz. Kun paluusuunta ei ole käytössä, vahvistimen taajuusalueeksi riittää MHz. Tähti 2000 Tähtiverkko, joka kykenee välittämään kaikki omista antenneista saatavat palvelut (myös satelliittipalvelujen suorajakelun).

15 Tähtipiste Tähtiverkon kohta, jossa verkko haaroitetaan (meneväksi useaan huoneistoon tai useaan antennirasiaan). Tähtiverkko Taloverkko, jossa huoneistot on liitetty erillisillä kaapeleilla yhteiseen jakamoon, tähtipisteeseen. Viaccess Digitaalisessa jakelussa käytettävä salausjärjestelmä. Välitaajuusjakelu Yleisemmin suorajakelu; satelliittilähetysten vastaanotto niin, että yhteisellä satelliittiantennilla vastaanotetut signaalit jaetaan satelliittivälitaajuisina ja modulaatiota muuttamatta. Yhteisantennijärjestelmä Televisio- ja radio-ohjelmien vastaanottoon ja jakeluun tarkoitettu järjestelmä, joka on vähintään kahden talouden käytössä ja jossa käytetään yhteisiä antenneja. Älykortti Salattujen kanavien avaamiseen käytettävä magneettinauhalla tai muistipiirillä varustettu kortti. Yleisimpiä antennijärjestelmien ja digi-tv:n lyhenteitä ADSL (asymmetric digital subscriber line) siirtotekniikka, joka on epäsymmetrinen eli laajakaistainen asiakkaalle ja kapeakaistainen paluusuuntaan AZ (azimuth) atsimuutti, sivukulma BER (bit error rate) bittivirhesuhde CATV (cable television, community antenna television) kaapelitelevisio, yhteisantennijärjestelmä DAB (digital audio broadcasting) maanpäällisen jakelun digitaalinen radiojärjestelmä, digiradio db desibeli(ä) db(μv) (desibelimikrovoltti) jännite ilmaistuna desibeliarvona, kun vertailuarvona on 1 mikrovoltti (1 μv) DiSEqC (digital satellite equipment control) järjestelmä, jolla voidaan välittää erilaisia komentoja satelliittivastaanottimen ja antennilaitteiden välillä DTH (direct to home) yksittäisvastaanotto, taloudet vastaanottavat satelliittipalvelut omalla lautasantennilla DVB (digital video broadcasting) digitaalisen television jakelujärjestelmä DVB-C (digital video broadcasting - cable) kaapelijakelun digitaalisen siirron standardi DVB-S (digital video broadcasting - satellite) satelliittijakelun digitaalisen siirron standardi DVB-T (digital video broadcasting - terrestrial) maanpäällisen jakelun digitaalisen siirron standardi, käyttää MPEG2 koodausta DVB-T2 maanpäällisen jakelun digitaalisen siirron standardi, käyttää MPEG4 koodausta DVD (digital versatile disk) digitaalinen tallenneformaatti

16 EL (elevation)elevaatio, korotuskulma EPG (electronic program guide) sähköinen ohjelmaopas FM (frequency modulation) taajuusmodulaatio HFC (hybrid-fibre-coaxial-network) kaapelitelevisioverkko, jossa solut on valokaapeleilla yhdistetty päävahvistimeen; solun sisällä verkko rakennetaan koaksiaalikaapelilla IDTV (integrated digital television) digitaalinen televisiovastaanotin, joka ei vaadi erillistä digisovitinta IEC-liitin koaksiaalikaapelille tarkoitettu pikaliitin ilman lukitusta. Liitintä käytetään tv- ja radiovastaanottimissa sekä antennirasioissa. LNB (low noise block (converter)) satelliittiantennin taajuusmuunnin MATV (master antenna television) yhteisantennijärjestelmä MHP (Multimedia home platform) Suomeenkin valittu digi-tv:n palvelujen standardi MPEG-2 tiedon koodaus-, pakkaus- ja siirtomekanismi MUX (multiplex(er) multipleksi, kanavanippu RF (radio frequency) radiotaajuus RGB (red, green blue) punainen, vihreä, sieninen. Digisovittimet kytketään television RGB- tuloon scart-liittimellä. SCART 21-nastainen standardisoitu liitin, jota kutsutaan myös Euro-liittimeksi SI (service information) palvelutieto, jonka avulla nähdään kaikissa kanavanipuissa käytössä olevat palvelut ja ohjelmatiedot SMATV (satellite master antenna television) yhteisantennijärjestelmä, jossa keskitetysti vastaanotetut satelliittiohjelmat välitetään huoneistoihin antenniverkon kautta SOHO (small office, home office) pienten yritysten ja kotitoimistojen lyhenne; standardiehdotuksen ISO/IEC mukainen asuinkiinteistön kaapelointi UHF (ultra high frequency) taajuusalue MHz VCR (video cassette recorder) videonauhuri VHF (very high frequency) taajuusalue MHz.

17 MÄÄRÄYKSIÄ, STANDARDEJA JA OHJEITA Viestintämarkkinalaki (393/2003) annettu Viestintävirasto 21 D/2003 M Määräys kiinteistön sisäisestä yhteisantenniverkosta ja -järjestelmästä. Tässä määräyksessä määrätään kiinteistön sisäisten yhteisantennijärjestelmien ja -verkkojen ja niiden tarvitsemien tilojen suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon teknisistä vaatimuksista ja niitä koskevien asiakirjojen vaatimuksista. Määräys tuli voimaan Sähkötietokortti ST Antennijärjestelmän kuntotutkimusohje. Tämän ST-kortin tarkoitus on antaa yleiset perustiedot antennijärjestelmän kuntotutkimuksesta. Kortti on luettavissa osoitteessa Sähkötietokortti ST98.30 Antennijärjestelmän taloverkon kunnostus. Tämän ST-kortin tarkoitus on antaa yleiset perustiedot ja ohjeet taloverkon kunnostuksesta. Kortti on luettavissa osoitteessa Sähkötietokortti ST Asuinkiinteistön tietoverkko. Tarjouspyynnön lähtötietolomake. Tähän STkorttiin sisältyvällä lomakkeella voidaan esittää lähtötiedot asuinkiinteistön tietoverkon rakenteen ja suorituskyvyn tarpeista pyydettäessä tarjous. Kortti on luettavissa osoitteessa Sähkötietokortti ST Yhteisantennijärjestelmät. Tarkastus- ja mittauspöytäkirja. Tätä pöytäkirjaa käytetään määräyksen Viestintävirasto 21 D/2003 M vaatimana tarkastusasiakirjana. Muita Sähkötieto ry:n ja Sähköinfo Oy:n julkaisemia antennijärjestelmiä käsitteleviä ST-kortteja: ST Yhteisantennijärjestelmät. Suunnitteluohje ST Yhteisantennijärjestelmät. Tekniikka ST Yhteisantennijärjestelmät. Asennusohje ST Yhteisantennijärjestelmät. Maadoitus ja potentiaalintasaus ST Yhteisantennijärjestelmät. Käyttö, ylläpito ja huolto.