Plasebon monet kasvot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Plasebon monet kasvot"

Transkriptio

1 tieteessä Pekka Louhiala dosentti, yliopistonlehtori Hjelt-instituutti, Helsingin yliopisto Eija Kalso professori, ylilääkäri Helsingin yliopisto lääketieteellinen tiedekunta, kliininen laitos HYKS, operatiivinen tulosyksikkö, TEK, kipuklinikka Plasebon monet kasvot Käsitteitä plasebo ja plasebovaikutus käytetään monissa eri merkityksissä, ja tämä aiheuttaa sekaannusta. Plasebovaikutusten psykologiasta ja neurobiologiasta tiedetään jo paljon, ja useita eri vaikutusmekanismeja on kuvattu yksityiskohtaisesti. Plasebovaikutuksiin liittyvät kognitiiviset mekanismit voivat myös aktivoida erilaisia endokriinisia, immunologisia ja autonomisia vasteita. Plasebon eli vaikuttamattoman aiheen tahallinen kliininen käyttö ei ole eettisesti perusteltua. Luottamuksellinen potilas-lääkärisuhde on tärkeä plasebovaikutusten kannalta. Vertaisarvioitu VV Lääketieteessä on tuskin ilmiötä, jonka olemassaolosta, määritelmästä, hyödyllisyydestä tai käytön oikeutuksesta vallitsee niin paljon erimielisyyksiä kuin plaseboista ja plasebovaikutuksista. Osa erimielisyyksistä perustuu tietämättömyyteen, osa on aitoja eettisiä näkemyseroja, ja osa palautuu siihen, että käsitteitä käytetään monissa eri merkityksissä. Tietoa plasebovaikutusten neurobiologiasta on karttunut nopeasti viime vuosina. ntropologinen, filosofinen ja etiikan tutkimus ovat myös lisänneet ymmärrystä plasebon käyttöön ja plasebovaikutuksiin liittyvistä kysymyksistä. Käsitteellisiä ongelmia Plasebon ja plasebovaikutuksen käsitteet ovat monesta syystä ongelmallisia. Plasebovaikutuksen käsite on itse asiassa jo lähtökohtaisesti risti riitainen (1): plasebohan määritellään tavallisesti vaikuttamattomaksi aineeksi tai menetelmäksi, joten kuinka sillä sitten voisi olla vaikutus? Plasebon käsitteeseen liittyy kielteisiä ja väheksyviä sävyjä, jotka ovat siirtyneet myös plasebovaikutuksen käsitteeseen. Esimerkiksi ilmaisu vain plasebovaikutus on tavallinen, kun viitataan jonkin hoitomenetelmän myönteiseen vaikutukseen silloin, kun puhuja ei pidä sitä teoreettisesti uskottavana. Kun plasebovaikutuksesta kirjoitetaan, kliinisen lääketieteen ja kliinisen tutkimuksen välinen perustava ero jää yleensä huomaamatta. Hoitotapahtuman ensisijainen tavoite on potilaan hyvinvointi, kun taas kliinisen tutkimuksen ensisijainen tavoite on tieto, joka voi vaikuttaa varsinkin tulevien potilaiden hyvinvointiin. Ero on ilmeinen, kun tarkastellaan esimerkiksi odotuksia plasebovaikutuksen mekanismina (2). Hoidon yhteydessä potilaan ja usein myös lääkärin odotukset ovat korkealla. Kliinisessä kokeessa tutkimuspotilaalle kerrotaan, että satunnaistamisen jälkeen hän voi päätyä plaseboryhmään. Jos hän ymmärtää tutkimusasetelman oikein, hänen odotuksensa eivät todennäköisesti ole samanlaiset kuin tavanomaisessa hoidossa. Ei myöskään ole olemassa vain yhtä plasebovaikutusta, vaikka lääketieteellisestä kirjallisuudesta tällainen vaikutelma helposti syntyy. Italialainen alan tutkija Fabrizio Benedetti onkin käyttänyt kirjansa nimessä monikkoa Placebo Effects Understanding the mechanisms in health and disease (3). Koska plasebon käsite on näin ongelmallinen, on jopa ehdotettu sen hylkäämistä kokonaan (2). Toisaalta on ehdotettu, että käsite rajattaisiin tarkoittamaan ainoastaan kliinisessä tutkimuksessa käytettävää vertailuhoitoa, jolla ei ole erityistä vaikutusta tutkittavana olevaan tilaan (4). Plasebovaikutuksen käsite on vielä ongelmallisempi, ja sen tilalle on ehdotettu korvaavia vaihtoehtoja, mutta mikään ehdotus ei ole toistaiseksi saanut merkittävää kannatusta. Papakostas ja Daras (5) käyttävät pitkähköä käsitettä vaste parantamistapahtumaan (response to the healing situation), jolla he tarkoittavat hoidossa aina läsnä olevaa vaikutusta, jonka suuruus toki vaihtelee laajasti. Moerman ja Jonas (1) ovat ehdottaneet, että plasebovaikutukseksi kutsuttu ilmiö perustuu paljolti potilaan kokemaan merkityksen muuttumiseen. Esimerkiksi kipu lievittyy, kun se saa nimen ja selityksen. Merkitysvaste (meaning response) kuvaisi tätä ilmiötä paremmin kuin lumevaikutus. Puustinen ja Louhiala (4) ovat ehdottaneet, että hoitotapahtuman yhteydessä käytettäisiin käsitettä hoivavaikutus, joka tarkoittaa kokemusta hoidetuksi tulemisesta. Hoivavaikutus viittaa 2979

2 Kirjallisuutta 1 Moerman DE, Jonas WB. Deconstructing the placebo effect and finding the meaning response. nn Intern Med 2002;136: Gøtzsche P. Placebo effects: Concept of placebo should be discarded. BMJ 1995;311: Benedetti F. Placebo Effects- Understanding the mechanisms in health and disease. Oxford: Oxford University Press Puustinen R, Louhiala P. Onko plasebo lumetta? Duodecim 2002;118: Papakostas YG, Daras MD. Placebos, placebo effect, and the response to the healing situation: the evolution of a concept. Epilepsia 2001;42: Wechsler ME, Kelley JM, Kelley JM ym. ctive albuterol or placebo, sham acupuncture, or no intervention in asthma. N Engl J Med 2011;365: manzio M, Benedetti F. Neuropharmacological dissection of placebo analgesia: expectation-activated opioid systems versus conditioninactivated specific subsystems. J Neurosci 1999;19: Petrovic P, Kalso E, Petersson KM, Ingvar M. Placebo and opioid analgesia imaging a shared neuronal network. Science 2002;295: Wager TD, Rilling JK, Smith EE ym. Placebo-induced changes in FMRI in the anticipation and experience of pain. Science 2004;303: Leuchter F, Cook I, Witte E, Morgan M, brams M. Changes in brain function of pressed subjects during treatment with placebo. m J Psychiatry 2002;159: Petrovic P, Dietrich, Fransson P, ndersson J, Carlsson K, Ingvar M. Placebo in emotional processing-induced expectations of anxiety relief activate a generalized modulatory network. Neuron 2005;46: Petrovic P, Kalso E, Petersson KM, ndersson J, Fransson P, Ingvar M. preforntal non-opioid mechanism in placebo analgesia. Pain 2010;150: Eippert F, Bingel U, Schoell ED ym. ctivation of the opioidergic descending pain control system underlies placebo analgesia. Neuron 2009;63: Eippertt F, Finsterbusch J, Bingel U, Büchel C. Direct evidence for spinal cord involvement in placebo analgesia. Science 2009;326: Zubieta J-K, Bueller J, Jackson LR, Scott DJ ym. Placebo effects mediated by endogenous opioid acitivity on m-opioid receptors. J Neurosci 2005;25: De la Fuente-Fernández R, Ruth TJ, Sossi V, Schulzer M, Calne DB, Stoessi J. Expectation and dopamine release: mechanism of the placebo effect in Parkinson s disease. Science 2001;239: Benedetti F, manzio M, Rosato R, Blanchard C. Nonopioid placebo analgesia is mediated by CB1 cannabinoid receptors. Nat Med 2011;17: paljolti samaan ilmiöön kuin nykyisin käytetty plasebovaikutuksen käsite, mutta ilman kielteistä painolastia. Hoiva sinällään on myönteinen käsite, ja se sisältyy välttämättömänä elementtinä hoitokohtaamiseen. Plasebon vakiintunut suomenkielinen vastine lume on osittain harhaanjohtava. Sen taustalla on silmänlume, joka viittaa hämäykseen tai petokseen. Siitähän ei yleensä ole kysymys: lääketieteellisessä tutkimuksessa koehenkilöille kerrotaan avoimesti, että osa heistä saa biologisesti vaikuttamatonta ainetta. Itse hoitotapahtumaan, potilaan ja lääkärin tai hoitajan kohtaamiseen liittyvä toivottu tai ei-toivottu vaikutus on myös todellinen ilmiö eikä silmänlumetta. Terminologiaan liittyvät ristiriitaisuudet on siis tiedeyhteisössä tiedostettu. Johdonmukaisinta olisi käyttää muuta sanaa kuin plasebo tai lume silloin, kun puhutaan potilas-lääkärisuhteesta. Koska yleisesti hyväksyttyä vaihtoehtoa plasebovaikutus-termille ei kuitenkaan ole, käytämme sitä tässä artikkelissa yleensä monikollisena viittaamaan niihin ilmiöihin, joita potilailla tai koehenkilöillä ilmenee kun he ovat saaneet plasebohoitoa. Muistutamme tässä yhteydessä kuitenkin siitä, että plasebohoidon antaminen ei ole edellytys näiden vaikutusten ilmenemiselle. Plasebovaikutusten neurobiologiaa Laajasti ymmärrettynä plasebovaikutuksilla on merkittävä osuus useiden hoitointerventioiden tuloksissa. Erityisen vahvaa näyttöä niistä on sairauksissa, joiden oireita arvioidaan potilaan subjektiivisen kokemuksen perusteella. Tehoa on vaikeampi osoittaa käytettäessä objektiivisia fyysisen suorituskyvyn mittareita. Tästä on hyvä esimerkki astman hoidosta tehty tutkimus, jossa verrattiin inhaloitavan albuterolin, vastaavan plasebon, valeakupunktuurin ja seurannan (ei hoitoa) tehoa (6). Kun päätemuuttuja oli uloshengityksen sekuntikapasiteetti (FEV 1 ), albuteroliryhmä erosi kaikista muista erittäin merkitsevästi. Potilaiden subjektiivinen oireisto lievittyi kuitenkin kaikissa kolmessa hoitoryhmässä suunnilleen yhtä paljon, ja ero pelkän seurannan ryhmään oli huomattava. Tutkimus herätti mielenkiintoisia pohdintoja siitä, mitä lopulta on lääketieteellisen hoidon tavoite ja miten onnistumista tulisi mitata. Subjektiivisen arvion lisäksi plasebovaikutuksia voidaan nykyään tutkia toiminnallisella aivokuvantamisella, mikä on mahdollistanut neurobiologisten mekanismien selvittämisen. Eniten kuvantamistutkimuksia on tehty kivun (7,8,9), masennuksen (10) ja ahdistuksen (11) yhteydessä. Toiminnallisen magneettikuvauksen (fmri) avulla voidaan selvittää tarkasti, mitkä aivojen alueet ja hermoverkot aktivoituvat tai deaktivoituvat plaseboa saaneilla koehenkilöillä. Kivunlievityksen aktivaatioverkosto onkin kuvattu aivoista (8,12,13) aina kivun muuntelun pääteasemaan selkäytimen takasarveen (14) asti. Positroniemissiotomografian avulla on lisäksi voitu yhdistää plasebovaikutus tiettyyn neurokemialliseen välittäjäaineeseen. Endogeenisen opioidin vapautuminen lisääntyy plaseboanalgesian aikana (15), kun taas Parkinsonin tautia sairastavilla potilailla plasebovaikutus ilmenee dopamiinin vapautumisena(16). Endogeenisten välittäjäaineiden salpaajat ovat mahdollistaneet välittäjäaineiden osuuden tarkemman tutkimisen plasebovaikutuksissa. Endogeenisen opioidijärjestelmän salpaajalla naloksonilla tehdyissä tutkimuksissa on osoitettu, että opioidijärjestelmä on tärkeä sekä plasebovaikutukseen liittyvässä positiivisessa odotuksessa että ehdollistumisessa, jos aktiivisena vertailuaineena käytetään opioidia (7). Rimonabantilla (CB1-antagonisti) on estetty ei-opioidivälitteinen tulehduskipulääkkeisiin ehdollistettu plaseboanalgesia (17). Kolekystokiniinin (CKK) antagonisti proglumidin on osoitettu vahvistavan plaseboanalgesiaa vähentämällä kolekystokiniinivälitteistä nosebovaikutusta (18). Nosebo on plasebon vastakohta; se voidaan aktivoida esimerkiksi negatiivisilla vihjeillä ( seuraavaksi annettava lääke tulee lisäämään kipuasi ), jotka lisäävät hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaiskuoriakselin (HP-akselin) aktiivisuutta ja laukaisevat ennakoivan ahdistuksen (anticipatory anxiety). Lukuisat tutkimukset ovat hyödyntäneet lyhytvaikutteista opioidia remifentaniilia ja osoittaneet plasebo- ja opioidinanalgesian aiheuttavan samankaltaisten hermoverkostojen aktivoitumisen riippumatta siitä, aiheuttaako kivunlievityksen vahva opioidi (remifentaniili) vai plasebovaikutus (keittosuolainfuusio, joka on annettu koehenkilön odottaessa kivunlievitystä saamansa informaation pohjalta) (8,12,19). Edellä esitetystä voi päätellä, että aivojen palkitsemisjärjestelmällä on merkittävä osuus plasebovaikutuksissa. Dopamiinilla voi suoraan 2980

3 tieteessä 18 Benedetti F, manzio M, Vighetti S, steggiano G. The biochemical and neuroendocrine effects bases of the hyperalgesic nocebo effect. J Neurosci 2006;26: Bingel U, Wanigasekera V, Wiech K ym. The effect of treatment expectation on drug efficacy: Imaging the analgesic benefit of the opioid remifentanil. Sci Transl Med 2011;3:70ra Kaasinen V, alto S, Nagren K, Rinne JO. Expectation of caffeine induces dopaminergic responses in humans. Eur J Neurosci 2004;19: Tracey I. Getting the pain you expect: mechanisms of placebo, nocebo and reappraisal effects in humans. Nat Med 2010;16: vaikuttaa motoriseen toimintaan Parkinsonin tautia sairastavilla potilailla, mutta sillä on myös yleisempi plasebovaikutusten hyvän odotukseen liittyvä vaikutus. Esimerkiksi runsaasti kahvia juovilla vihje kahvikupillisesta aktivoi dopamiinijärjestelmän (20). Useat kognitiiviset mekanismit kuten ehdollistuminen (conditioning), odotus (expectation), palkitseminen (reward) ja ahdistuksen väheneminen voivat laukaista plasebovaikutuksiin liittyvät neurobiologiset vaikutukset, joita halu (desire), motivaatio ja muisti voivat edelleen muunnella (kuva 1). Monet näistä tekijöistä liittyvät tietoiseen, assosiatiiviseen tai sosiaaliseen oppimiseen. Plasebovaikutuksiin liittyvät kognitiiviset mekanismit voivat myös aktivoida erilaisia endokriinisiä (22,23), immunologisia (24,25) ja autonomisia (26) vasteita. Potilaan ja lääkärin välinen vuorovaikutus vaikuttaa siihen, miten plasebovaikutukset ilmenevät. Potilaan aikaisemmat kokemukset, muualta (tuttavat, internet, apteekki, muut terveydenhuollon vaikuttajat) saatu tieto ja potilaan pelot ja uskomukset kohtaavat lääkärin antaman informaation, kokemuksen ja persoonan. Tämä vuorovaikutus saattaa lisätä tai hei kuva 1. Plasebo- ja nosebovaikutusten mekanismeja (mukailtu viitteestä 21). dpfc S1 vpfc mcc r vmpfc talamus C Insula/S2 OFC C Nc Hypo PG my Hipp RVM Selkäytimeen laskevat inhibitoriset ja fasilitoivat vaikutukset. TUNTEET J MIELIL ahdistus, masennus, onnellisuus KEMILLISET TI RKENTEELLISET TEKIJÄT: neurodegeneraatio, opioidija dopamiinijärjestelmien toimintahäiriö δ- ja C-syy välittävät tiedon nosiseptiosta GENEETTISET TEKIJÄT keskushermostoon Selkäytimen takasarvi B KOGNITIO odotus, tarkkaavaisuus TILNNE uskomukset, oppiminen, ehdollistuminen HERKISTYMINEN perifeerinen ja sentraalinen C PLSEBOVIKUTUKSEN KESKEISET RESEPTORIT µ-opioidi, dopamiinireseptorit D2 ja D3, kannabinoidireseptori CB1. NOSEBOVIKUTUKSEN KESKEISET RESEPTORIT kolekystokiinireseptorit CCK-, CCK-B dpfc vpfc mcc r C OFC C Nc anteriorinen insula my ventraalinen putamen PG Nosebovaikutuksiin liittyvä alue. Nosebolla tarkoitetaan plasebon vastakohtaa, negatiivista odotusta (esim. kipu lisääntyy tai ei lievity) Kipukokemukseen liittyvät tärkeimmät alueet Kivun laskevaan inhibitioon liittyvät keskeiset alueet Keskeiset alueet, joissa vapautuu endogeenisiä opioidipeptidejä plaseboanalgesian yhteydessä Keskeiset alueet, joissa vapautu dopamiinia plaseboanalgesian yhteydessä dpfc: dorsaalinen prefrontaalinen aivokuori S1: primaarinen sensorinen aivokuori vpfc: ventraalinen prefrontaalinen aivokuori vmpfc: ventromediaalinen prefrontaalinen aivokuori OFC: orbitofrontaalinen aivokuori rcc: rostraalinen anteriorinen singulaariaivokuori Talamus: talamus Insula/S2: insula (aivosaareke)/sekundaarinen sensorinen aivokuori Hypo: hypotalamus my: amygdala (mantelitumake) Hipp: hippokampus (aivoturso) PG: aivojen keskiharmaa RVM: rostroventraalinen medulla (ydinjatkeen etupuolinen osa) Nc: nucleus accumbens (mielihyväkeskus) Venral putamen: ventraalinen putamen (etupuolen aivokuorukka) 2981

4 22 Sabbioni MEE, Bovbjerg DH, Mathew S, Sikes C, Lasley B, Stokes PE. Classically conditioned changes in plasma cortisol levels induced by dexamethasone in healthy men. FSEB J 1997;11: Stockhorst U, Steingruber HJ, Scherbaum W. Classically conditioned responses following repeated insulin and glucose administration in humans. Behav Brain Res 2000;110: Giand DW, Goodman C, Schiffer RB ym. Conditioning of cyclophosphamide-induced leukopenia in humans. J Neuropsychiatry Clin Neurosci 1996; Schedlowski M, Pacheo-López G. The learned immune response: Pavlov and beyon. Brain Behav Immun 2010;24: Meissner K, Kohls N, Colloca L. Introduction to placebo effects in medicine: mechanisms and clinical implications. Phil Trans R Soc B 2011;366: Jensen K, Petrovic P, Kerr CE ym. Sharing pain and relief: Neural correlates of physicians during treatment of patients. Mol Psychiatry 2014;19: Wanigasekera V, Lee MC, Rogers R ym. Baseline reward circuitry activity and trait reward responsiveness predict expression of opioid analgesia in healthy subjects. Proc Natl cad Sci US 2012;109: Pecina M, Martinez-Jauand M, Hodgkinson C, Stohler CS, Goldman D, Zubieta JK. FH selectively influences placebo effects. Mol Psychiatry 2014;19: merican Medical ssociation Council on Ethical and Judicial ffairs. Placebo use in clinical practice (siteerattu ). ama1/pub/upload/mm/369/ ceja_recs_2i06.pdf. 31 Hróbjartsson. Clinical placebo interventions are unethical, unnecessary and unprofessional. J Clin Ethics 2008;19: Brown W. The placebo effect. Scientific merican 1998;278: Lichtenberg P, Heresco-Levy U, Nitzan U. The ethics of the placebo in clinical practice. J Med Ethics 2004;30: Nitzan U, Lichtenberg P. Questionnaire survey on use of placebo. BMJ 2004;329: Louhiala P. The ethics of the placebo in clinical practice revisited. J Med Ethics 2009;35: kentää hoidon vaikutusta. Lääkärin osuutta kivunlievityksessä onkin selvitetty tutkimalla, mitä lääkärin aivoissa aktivoituu hänen hoitaessaan potilaan kipua (27). Lääkärin vuorovaikutus korreloi anteriorisen singulaariaivokuoren takaosan (rcc) aktiivisuuden kanssa. Ne lääkärit, joilla tämän aivoalueen aktiivisuus oli voimakkaampaa, kykenivät paremmin vahvistamaan potilaan kivun lievittymistä. Tämä aivoalue on keskeinen alue plasebovaikutuksen hermoverkostossa, ja se aktivoituu yleensä yhdessä prefrontaalisen aivokuoren kanssa (kuva 1). Erityisen mielenkiintoista on, että saman alueen aktiivisuus korreloi myös sosiaalisen tapahtuman arvoon eli esimerkiksi siihen, kuinka motivoitunut lääkäri on hoitamaan potilaansa kipua. Lääkärin kiinnostus ja osaaminen vaikuttavat näin plasebovaikutuksen välityksellä hoidon tehoon. Neurokemiallinen välittäjäainejärjestelmä on vahvasti perimän säätelemää ja niinpä plasebovaikutuksetkin vaihtelevat potilaittain. Tutkimustietoa tästä on vasta varsin vähän, mutta alustavia tuloksia on esimerkiksi plaseboanalgesian yhteydestä temperamenttityyppeihin (28) ja endokannabinoidijärjestelmän genetiikasta (29). Plasebon tahallinen käyttö kliinisessä työssä Vaikuttamattoman aineen tai menetelmän käytöstä kliinisessä työssä on keskusteltu viime vuosina huomattavasti vähemmän kuin plasebosta tutkimuksessa. Varsin yleisesti on oltu sitä mieltä, että tahallinen plasebon käyttö kliinisessä kontekstissa on epäeettistä (30,31). Toisenlaisiakin mielipiteitä on kuitenkin esitetty. merikkalainen psykiatri Walter Brown kirjoitti vuonna 1998: Lääkäreinä meidän tulisi kunnioittaa plasebojen tuottamaa hyötyä niiden turvallisuutta, tehokkuutta ja edullisuutta sekä saada tämä hyöty täysimääräisenä käyttöön (32). Israelilaiset tutkijat esittivät vuonna 2004, että plasebon käyttö voisi joissakin tilanteissa olla jopa lääkärin velvollisuus (33). Samat israelilaiset tutkijat julkaisivat vuonna 2004 myös kyselytutkimuksen plasebon käytöstä (34). Tämän paljon siteeratun tutkimuksen mukaan 60 % vastanneista lääkäreistä käytti plaseboja kliinisessä työssään. Kyselytutkimus oli kuitenkin ongelmallinen, koska siinä ei määritelty sitä, mitä plasebolla tarkoitetaan. Todennäköisesti vastaajat ymmärsivät sen monilla eri tavoilla. Näin ollen tulos 60 % vastaajista käytti plaseboa ei ole informatiivinen. Vastaa jien kuvaukset plasebon käytöstä kuvaavat sitä, miten eri tavoin asia oli ymmärretty. Esimerkkeinä plaseboista mainittiin mm. parasetamoli ja C-vitamiini, joita kumpaakaan ei voi mielekkäästi pitää biologisesti vaikuttamattomina aineina. Muihinkin aiheesta tehtyihin kyselytutkimuksiin liittyy vastaavia tulkintaongelmia (35). Myös plasebon kliiniseen käyttöön liittyvät erimielisyydet perustuvat ilmeisesti ainakin osittain koko käsitteen epäselvyyksiin. Melko tavallista on, että plasebon käytön ja plasebovaikutuksen välinen käsitteellinen ero jää hämäräksi. Jos plasebolla tarkoitetaan biologisesti merkityksetöntä ainetta, yhdymme sbjorn Hróbjartssonin (31) näkemykseen, jonka mukaan plasebon kliininen käyttö on epäeettistä, tarpeetonta ja epäammatillista. Lopuksi Niin sanotut plasebovaikutukset ovat laaja kirjo ihmisten väliseen kommunikaatioon ja merkitysten välittymiseen liittyviä ilmiöitä, joita ymmärrämme toistaiseksi vain vajavaisesti. Lienee historiallinen sattuma, että niihin on kiinnitetty huomiota plasebohoitojen yhteydessä, vaikka vaikuttamattoman aineen antaminen ei ole edellytys näiden ilmiöiden esiintymiselle. Lääkärintyössä plasebovaikutukset liittyvät paljolti luottamukselliseen potilas-lääkärisuhteeseen. Sen toteutuminen vaatii lääkäriltä ammattitaitoa (tietää antamiensa hoitojen olevan tehokkaita), potilaan ymmärtämistä (empaattisuutta) ja hyvää kommunikaatiotaitoa. Terveydenhuollon järjestelmän tulisi mahdollistaa tämän tärkeän lääkärin työvälineen käyttö. n Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia. English summary > in english The many faces of the placebo 2982

5 english summary tieteessä Pekka Louhiala Docent, University Lecturer Hjelt Institute, University of Helsinki Eija Kalso The many faces of the placebo Neurobiological, clinical, anthropological and philosophical research has increased our understanding of placebos and placebo effects. lot is known about the psychology and neurobiology of the placebo effect and several mechanisms have been described in detail. The mechanisms related to cognitive placebo effects can activate different endocrine, immunological and autonomic responses. The concepts placebo and placebo effect are, however, used in many different senses. This causes confusion and complicates the interpretation of research. It has even been suggested that the concepts should be abandoned or replaced, but so far these suggestions have not gained wider support. In this review, we describe recent research on placebos and placebo effects. We also discuss clinical use of placebos - understood as inert substances - and conclude that this is not ethical. We emphasize that the confidential physician-patient relationship which is related to clinical placebo effects is an important tool in any health care system. 2982a

Usko, toivo ja plasebo

Usko, toivo ja plasebo Usko, toivo ja plasebo Pekka Louhiala Dosentti, yliopistonlehtori HY, Hjelt-instituutti Kiitos: Raimo Puustinen Sisältö Esimerkkejä Plasebon historiaa Empiirisiä tutkimuksia Käsitteellisiä ongelmia Plasebon

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Pelihimon neurobiologiaa. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto

Pelihimon neurobiologiaa. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto Pelihimon neurobiologiaa Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto Pelihimo aivoperäinen häiriö? Riippuvuussyndrooma Toistuva ja voimakas tarve pelata normaalien

Lisätiedot

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto EETTINEN LÄHTÖKOHTA HELSINGIN JULISTUS (Artikla 8): Vaikka lääketieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta Statistics on physicians and the health care system 2

Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta Statistics on physicians and the health care system 2 Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta Statistics on physicians and the health care system 2 Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta Statistics on physicians and the health care system

Lisätiedot

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiniriippuvuus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiini On keskushermoston reseptoreita stimuloiva ja sen välittäjäaineita (asetylkoliini,

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 1 Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 2 Ihminen on sosiaalisen verkostoon uppoutunut psykobiologinen

Lisätiedot

Kipu. Oleg Kambur. Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 23.6.2015

Kipu. Oleg Kambur. Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 23.6.2015 Katekoli-O-metyylitransferaasi ja kipu Oleg Kambur Kipu Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 1 Katekoli-O-metyylitransferaasi (COMT) proteiini tuotetaan

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

Opioidien aiheuttama hyperalgesia

Opioidien aiheuttama hyperalgesia Opioidien aiheuttama hyperalgesia Kivun hoito moniammatillisena yhteistyönä Tampere 13.11.2014 Vesa Kontinen, dosentti, osastonylilääkäri HYKS, Operatiivinen tulosyksikkö, ATEK Jorvin sairaala, leikkausyksikkö

Lisätiedot

DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI

DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI Outi Heikkilä Valtakunnallinen diabetespäivä 17.11.2015 AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI 1. AIVOJEN INSULIININ FYSIOLOGINEN ROOLI? 2. MITÄ AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

25.03.2015 Eija Kalso, LKT, professori

25.03.2015 Eija Kalso, LKT, professori XII Terveydenhuollon laatupäivä Vaikuttavia kohtaamisia ja tehokkaita toimintamalleja Lääkäin dilemma: tutkimusta ja yksilöllisiä valintoja vai liukuhihnaa ja byrokratiaa 25.03.2015 Eija Kalso, LKT, professori

Lisätiedot

Päihderiippuvuuden neurobiologinen tausta

Päihderiippuvuuden neurobiologinen tausta Päihderiippuvuuden neurobiologinen tausta Petri Hyytiä, FT, dosentti Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Sisältö Akuutti päihdealtistus:dopamiinin merkitys Päihteet ja ehdollistuminen

Lisätiedot

Tupakkariippuvuuden neurobiologia

Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tiina Merivuori, keuhkosairauksien ja allergologian el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry 7 s Nikotiinin valtimo- ja laskimoveripitoisuudet

Lisätiedot

Vaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi

Vaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaaminen Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaamisen ydin Vaikeinta on oikean kysymyksen esittäminen ei niinkään oikean vastauksen löytäminen! Far better an appropriate

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Timo Honkela Kognitiivisten järjestelmien tutkimusryhmä Adaptiivisen informatiikan tutkimuskeskus Tietojenkäsittelytieteen

Lisätiedot

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Sanna Salanterä ja Heikki Korvenranta 16.09.2009 Kansallisen terveydenhuollon järjestämisestä vuoteen 2015 Alueellinen organisaatio ja järjestäminen Terveyden

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Sidonnaisuudet ja avoimuus lääkärien näkökulma. Heikki Pälve toiminnanjohtaja

Sidonnaisuudet ja avoimuus lääkärien näkökulma. Heikki Pälve toiminnanjohtaja Sidonnaisuudet ja avoimuus lääkärien näkökulma Heikki Pälve toiminnanjohtaja Sidonnaisuudet Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kokoomus puolueen jäsen Mitä muuta katsotaan merkitykselliseksi??? Yritystoiminta

Lisätiedot

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Seppo Soinila. Lääketieteellinen tiedekunta. Neurologia

PROFESSORILUENTO. Professori Seppo Soinila. Lääketieteellinen tiedekunta. Neurologia PROFESSORILUENTO Professori Seppo Soinila Neurologia Lääketieteellinen tiedekunta 23.9.2015 Professori Seppo Soinila pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 23. syyskuuta 2015 klo

Lisätiedot

ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION

ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION Lapsen nimi / Name of the child Lapsen ikä / Age of the child yrs months HYVINKÄÄN KAUPUNKI Varhaiskasvatuspalvelut Lapsen päivähoito daycare center / esiopetusyksikkö

Lisätiedot

April 21, 2015. FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland www.fimm.fi

April 21, 2015. FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland www.fimm.fi April 21, 2015 FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland Tutkimus Soveltaminen Miten ihmiset suhtautuvat geenitietoonsa KardioKompassi tutkimuksesta opittua Mari Kaunisto, FIMM 16.4.2015 Sitran teettämä

Lisätiedot

Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226

Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226 Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226 1 Sidonnaisuudet IJTAHCin päätoimittaja (palkkio Cambridge University Pressiltä) EUnetHTA-tutkimusapuraha

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Virpi Kalakoski. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Virpi Kalakoski. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Virpi Kalakoski Taide ja aivot tutkimusprofessori, Työterveyslaitos Aivot, oppiminen ja koulutus professori, Cicero Learning verkosto, Helsingin yliopisto Aivotutkimuksen tulosuuntia

Lisätiedot

Tulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä. Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto

Tulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä. Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Tulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Alkoholismin lääkehoito Alkoholiriippuvuus on krooninen sairaus Psykososiaalisilla hoidoilla

Lisätiedot

Akuutin kivun psykologiaa. Reetta Sipilä psykologi, PsM HYKS, Kipuklinikka 14.11.2014

Akuutin kivun psykologiaa. Reetta Sipilä psykologi, PsM HYKS, Kipuklinikka 14.11.2014 Akuutin kivun psykologiaa Reetta Sipilä psykologi, PsM HYKS, Kipuklinikka Mitä kipu on? Kipu ammattilaisille IASPn määritelmä Kipu on epämiellyttävä aistimus tai tunnekokemus, joka liittyy kudosvaurioon

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

Miten lääkärikoulutuksen sisältö suunnitellaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita?

Miten lääkärikoulutuksen sisältö suunnitellaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita? Miten lääkärikoulutuksen sisältö suunnitellaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita? Anne Pitkäranta Opetuksesta vastaava varadekaani Korva-, nenä- ja kurkkutautiopin professori Ylilääkäri, korvaklinikka

Lisätiedot

Lihastautia sairastava terveydenhuollon asiakkaana toteutuuko itsemääräämisoikeus?

Lihastautia sairastava terveydenhuollon asiakkaana toteutuuko itsemääräämisoikeus? Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito Tampere 17.11.2011 Lihastautia sairastava terveydenhuollon asiakkaana toteutuuko itsemääräämisoikeus? Helena Leino-Kilpi, professori Turun yliopisto, Lääketieteellinen

Lisätiedot

Onko yhteistyö lääketeollisuuden kanssa lähtökohtaisesti epäilyttävää?

Onko yhteistyö lääketeollisuuden kanssa lähtökohtaisesti epäilyttävää? Onko yhteistyö lääketeollisuuden kanssa lähtökohtaisesti epäilyttävää? Etiikan päivä 2014 Juhani Eskola 19.3.2014 Esityksen nimi / Tekijä 1 Esityksen teemat Otsikon kysymys on ymmärrettävä Rokotekehitys

Lisätiedot

Lasten lääketutkimukset teollisuuden näkökulmasta

Lasten lääketutkimukset teollisuuden näkökulmasta Lasten lääketutkimukset teollisuuden näkökulmasta Pia Eloranta, Head of Clinical Research, Pfizer Oy 4.2.2009 Esityksen sisältö Yleistä lasten lääketutkimuksista Lasten lääketutkimuksen viranomaisvaatimukset

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää?

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Taneli Raivio, LT, dosentti Erikoistuva lääkäri HYKS Lastenklinikka sekä Biomedicum Helsinki, Biolääketieteen laitos,

Lisätiedot

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa

Lisätiedot

Ikämiesten seksuaalisuus

Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Turku 26.1.2012 Juhana Piha Fysiologian dosentti, Kliinisen fysiologian erikoislääkäri Kliininen seksologi (vaativa erityistaso, NACS) Seksuaalisuuden

Lisätiedot

viesti Maaliskuu 2008 Kivun hoitotakuu Kivun hoidon ja tutkimuksen etiikka Naisten kipu

viesti Maaliskuu 2008 Kivun hoitotakuu Kivun hoidon ja tutkimuksen etiikka Naisten kipu KIPUNo 1 viesti Maaliskuu 2008 S U O M E N K I V U N T U T K I M U S Y H D I S T Y K S E N J Ä S E N L E H T I Kivun hoitotakuu Kivun hoidon ja tutkimuksen etiikka Naisten kipu KIPUviesti 1 2008 1 KIPU

Lisätiedot

Guidebook for Multicultural TUT Users

Guidebook for Multicultural TUT Users 1 Guidebook for Multicultural TUT Users WORKPLACE PIRKANMAA-hankkeen KESKUSTELUTILAISUUS 16.12.2010 Hyvää käytäntöä kehittämässä - vuorovaikutusopas kansainvälisille opiskelijoille TTY Teknis-taloudellinen

Lisätiedot

Syväaivostimulaatio (DBS) pakkooireisen. Kaija Järventausta LT, psykiatrian el Vs ylilääkäri Neuro- ja vanhuspsykiatria

Syväaivostimulaatio (DBS) pakkooireisen. Kaija Järventausta LT, psykiatrian el Vs ylilääkäri Neuro- ja vanhuspsykiatria Syväaivostimulaatio (DBS) pakkooireisen häiriön hoidossa Kaija Järventausta LT, psykiatrian el Vs ylilääkäri Neuro- ja vanhuspsykiatria Sidonnaisuudet: Kaija Järventausta on osallistunut Medtronic:n tukemaan

Lisätiedot

Miksi aivot hyötyvät liikunnasta?

Miksi aivot hyötyvät liikunnasta? Miksi aivot hyötyvät liikunnasta? 15.11.2011 Oulu Liisa Paavola PsL, neuropsykologian erikoispsykologi Neural Oy Aivot ja fyysinen aktiivisuus Aivojen kehitys on geneettisesti ohjelmoitu muovautumaan vallitseviin

Lisätiedot

Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Päätöksentekoa tukevien tutkimusten tavoitteita kullakin oma

Lisätiedot

Vaikuttavuusarvioinnin tutkimusmenetelmät

Vaikuttavuusarvioinnin tutkimusmenetelmät Vaikuttavuusarvioinnin tutkimusmenetelmät Kari Hämäläinen (VATT) Mittaaminen vaikuttavuusinvestoimisen kova ydin, Sitra, 26.1.2015 Perimmäinen kysymys Mitkä ovat toimenpiteen X seuraukset Y:ssä? Kolme

Lisätiedot

Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia

Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia Heidi J. Syväoja 1, 2, Tuija H. Tammelin 1, Timo Ahonen 2, Anna Kankaanpää 1, Marko T. Kantomaa 1,3. The Associations of Objectively Measured Physical Activity and Sedentary

Lisätiedot

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Arkkitehtuuritietoisku eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Esikysymys Kuinka moni aikoo suunnitella projektityönsä arkkitehtuurin? Onko tämä arkkitehtuuria?

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Risto Kaaja. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi

PROFESSORILUENTO. Professori Risto Kaaja. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi PROFESSORILUENTO Professori Risto Kaaja Sisätautioppi Lääketieteellinen tiedekunta 18.11.2015 Professori Risto Kaaja pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 18. marraskuuta 2015

Lisätiedot

Miten pääsen alkuun?

Miten pääsen alkuun? 26.11.14 Miten pääsen alkuun? LL Markku Lehikoinen 27.11.2014 Sidonnaisuudet: HY, Akateeminen terveyskeskus ja Helsingin Sosiaali- ja terveysvirasto, Töölön ta Osa-aikaisen tutkijan arki Aikataulut uusiksi

Lisätiedot

Pekka Kettunen 12.12.2014

Pekka Kettunen 12.12.2014 Pekka Kettunen 12.12.2014 Vaikuttavuudesta keskustellaan ahkerasti sekä Suomessa että ulkomailla (evidencebased) Miksi esillä: toiminnan kehittäminen, priorisointi, voimavarojen kohdentaminen, arvioinnin

Lisätiedot

Psykoosilääkkeet Antipsykootit

Psykoosilääkkeet Antipsykootit Psyyken sairauksista Psykoosilääkkeet Pekka Rauhala 2012 Ahdistuneisuushäiriöt sisäinen jännitys, levottomuus, kauhun tai paniikin tunne ahdistushäiriössä pelko suhteeton todelliseen uhkaan/vaaraan nähden

Lisätiedot

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10. Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.2015, Kuopio Sisältö 1. Miksi out on in? 2. Luonnon terveysvaikutukset

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 06.11.2014

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 06.11.2014 Hyvinvointia työstä 06.11.2014 Sampsa Puttonen & 1 Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Ihmiset ja osaaminen menestymisen kivijalka Energiaa tuloksentekoon 06.11.2014 2 Konteksti Tuottavuus

Lisätiedot

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

LÄÄKE LAPSEN MIELESSÄ JA MIELEEN VAIKUTTAMASSA

LÄÄKE LAPSEN MIELESSÄ JA MIELEEN VAIKUTTAMASSA Hannu Westerinen Lastenpsykiatrian erikoislääkäri HUS HYKS Naisten ja lasten sairaala Lastenpsykiatrian vastuualue Neuropsykiatrinen yksikkö A19 Hannu.westerinen@hus.fi LÄÄKE LAPSEN MIELESSÄ JA MIELEEN

Lisätiedot

Miksi en antaisi palaa itsestäni yhteisen edun nimessä? Tuija Takala

Miksi en antaisi palaa itsestäni yhteisen edun nimessä? Tuija Takala Miksi en antaisi palaa itsestäni yhteisen edun nimessä? Tuija Takala Käytännöllisen filosofian dosentti, HY Senior Lecturer in Bioethics and Moral Philosophy, University of Manchester Kriittinen näkökulma

Lisätiedot

Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa. Tampere 9.5.2007

Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa. Tampere 9.5.2007 Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa Irma Virjo Yleislääketieteen professori Tampereen yliopisto, Lääketieteen laitos Hanna-Mari Alanen Ylilääkäri, Hatanpään puistosairaala, psykogeriatria

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

Millainen on onnistunut ICT-projekti?

Millainen on onnistunut ICT-projekti? Millainen on onnistunut ICT-projekti? Ohjelmistotuotannon lehtori Tero Tensu Ahtee Ohjelmistotekniikan laitoksella 1990- Projektityö-kurssilla 1991- pesunkestävä yliopistohampuusi ei päivääkään oikeissa

Lisätiedot

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004 Tuotteen oppiminen Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Oppiminen Havainto Kognitiiviset muutokset yksilössä Oppiminen on uuden tiedon omaksumista, joka perustuu havaintoon Ärsyke Behavioristinen malli

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Maud Kuistilan palkinto Professori Tero Kivelälle

Maud Kuistilan palkinto Professori Tero Kivelälle Maud Kuistilan palkinto Professori Tero Kivelälle Maud Kuistilan palkinto myönnetään vuosittain ansioituneelle tutkijoiden kouluttajalle. Dosentti Tom Pettersson Medcare-säätiön tunnustuspalkinto reumasairauksien

Lisätiedot

Pelillistämisen mahdollisuudet terveyden edistämisessä. Jonna Koivisto WELLi-miniseminaari 10.2.2016

Pelillistämisen mahdollisuudet terveyden edistämisessä. Jonna Koivisto WELLi-miniseminaari 10.2.2016 Pelillistämisen mahdollisuudet terveyden edistämisessä Jonna Koivisto WELLi-miniseminaari 10.2.2016 Jonna Koivisto Tutkija Game Research Lab Prof. Frans Mäyrä Tutkimusta mm. liikuntaa ja terveyttä edistävien

Lisätiedot

Paremman elämän puolesta

Paremman elämän puolesta Paremman elämän puolesta MSD toimii paremman elämän puolesta, suomalaisen potilaan parhaaksi. Meille on tärkeää, että jokainen lääkehoitoa tarvitseva saa juuri hänelle parhaiten sopivan hoidon. Me MSD:llä

Lisätiedot

Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova

Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova 14.6.2013 Mitä on rakkaus? Rakkaus on tunne siitä, että sinä olet siinä minua varten, sinä jaat minun tunteeni ja autat tulemaan niiden kanssa toimeen. Sinun kanssasi

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus ja aivot. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos Helsingin yliopisto

Tupakkariippuvuus ja aivot. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos Helsingin yliopisto Tupakkariippuvuus ja aivot Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos Helsingin yliopisto Sidonnaisuudet Viranomaistahot: ei sidonnaisuuksia Lääketeollisuus: ei sidonnaisuuksia Tupakka Nicotiana

Lisätiedot

Tutkimus ja seuranta Liikkuva koulu ohjelman kehittämisen tukena 2010 2015 Tampere 17.3.2015. Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

Tutkimus ja seuranta Liikkuva koulu ohjelman kehittämisen tukena 2010 2015 Tampere 17.3.2015. Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Tutkimus ja seuranta Liikkuva koulu ohjelman kehittämisen tukena 2010 2015 Tampere 17.3.2015 Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Sisältö Tausta ja tavoitteet Tuloksia Mitä nyt tiedetään

Lisätiedot

Milloin uskallan määrätä po0laalleni opioideja? Tarja Heiskanen LT, anestesiologian erikoislääkäri HYKS Kipuklinikka

Milloin uskallan määrätä po0laalleni opioideja? Tarja Heiskanen LT, anestesiologian erikoislääkäri HYKS Kipuklinikka Milloin uskallan määrätä po0laalleni opioideja? Tarja Heiskanen LT, anestesiologian erikoislääkäri HYKS Kipuklinikka M.D.Sullivan and J.C.Ballantyne, Arch Intern Med 2012 2011 Solja Niemelä, Suomen Lääkärileh;

Lisätiedot

Terveysfoorumi 2015 Vaikuttavuustutkimus laadun takeena. Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö

Terveysfoorumi 2015 Vaikuttavuustutkimus laadun takeena. Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö Terveysfoorumi 2015 Vaikuttavuustutkimus laadun takeena Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö Sidonnaisuudet Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, terveys- ja

Lisätiedot

EBM ja laboratorio. Kristina Hotakainen HY ja HUSLAB

EBM ja laboratorio. Kristina Hotakainen HY ja HUSLAB EBM ja laboratorio Kristina Hotakainen HY ja HUSLAB EBLM Arvioidaan laboratoriokokeiden vaikutuksia kliiniseen päätöksentekoon ja potilaan hoitotuloksiin mm. kliinistä epidemiologiaa, tilastotiedettä,

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Voiko työstressiä mitata? Jussi Konttinen Työterveyslaitos 20.5.2014

Voiko työstressiä mitata? Jussi Konttinen Työterveyslaitos 20.5.2014 Voiko työstressiä mitata? Jussi Konttinen Työterveyslaitos 20.5.2014 VOIKO TYÖSTRESSIÄ MITATA? Ei,mutta Stressistä ja työstressistä Menetelmistä Kyllä, mutta Päättelyketjusta Mittaamisen sudenkuopista

Lisätiedot

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla

Lisätiedot

Hakusessa-hanke 4.2.2014

Hakusessa-hanke 4.2.2014 MITÄ ON RIIPPUVUUS? PSYKIATRIAN PROFESSORI SOLJA NIEMELÄ PÄIHDELÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS OULUN YLIOPISTO, LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI Hyvinvointi hakusessa hankkeen luentosarja 4.2.2014 Mitä on riippuvuus

Lisätiedot

FeedNavigator. BMF 28.11.2006 Tiina Heino. Terveystieteiden keskuskirjasto - Terkko Lääketieteellinen tiedekunta

FeedNavigator. BMF 28.11.2006 Tiina Heino. Terveystieteiden keskuskirjasto - Terkko Lääketieteellinen tiedekunta FeedNavigator BMF 28.11.2006 Tiina Heino Terveystieteiden keskuskirjasto - Terkko Lääketieteellinen tiedekunta FeedNavigator Uutuusseurantapalvelu Luoneet: Jukka Englund ja Pasi Keski-Nisula, Terkko Kategorioita:

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Tomi Mikkola! Helsinki University Central Hospital! Department of Obstetrics and Gynecology! Helsinki, Finland!! Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen

Lisätiedot

Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij. 10.11.2010 Hämeenlinna

Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij. 10.11.2010 Hämeenlinna Vireyden hallinnalla turvallisuutta Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij 10.11.2010 Hämeenlinna Kaksi prosessia, S&C, jotka säätelevät elämäämme (itsearvioitu uneliaisuus) (itsearvioitu uneliaisuus) uni

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt ja päihdehäiriöt lentokelpoisuusarvioissa

Mielenterveyden häiriöt ja päihdehäiriöt lentokelpoisuusarvioissa Mielenterveyden häiriöt ja päihdehäiriöt lentokelpoisuusarvioissa Would you fly with this pilot? Markus Henriksson Dosentti, psykiatrian erikoislääkäri SOTLK/AMC (sivutoimi) Mielenterveyden ja sen häiriöiden

Lisätiedot

Musiikin parissa toimiminen tukee puheen oppimista. 1. Musiikin ja puheen läheinenl yhteys. Musiikinkuuntelu vaikuttaa aivojen tunnealueisiin

Musiikin parissa toimiminen tukee puheen oppimista. 1. Musiikin ja puheen läheinenl yhteys. Musiikinkuuntelu vaikuttaa aivojen tunnealueisiin Voiko musiikki tuoda laatua lastentarhanopettajan työhön näkökulmiakulmia aivotutkimuksesta Minna Huotilainen Monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikkö Helsingin yliopisto Työterveyslaitos Sisältö

Lisätiedot

Kahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi mindfulness-mittarin suomennos ja validointi

Kahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi mindfulness-mittarin suomennos ja validointi Mindfulness-taitojen Mindfulness-taitojen yhteys yhteys masennukseen, onnellisuuteen masennukseen, ja itsetuntoon. onnellisuuteen ja Kahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi

Lisätiedot

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Liito-ohjelman vuosiseminaari 8.9.2009 Työelämä muuttuu muuttuuko johtaminen? tutkimusprofessori Kiti Müller Aivot ja työ tutkimuskeskus Aivot ja työ tutkimuskeskus

Lisätiedot

AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012

AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012 Aivojen korkeammat toiminnot AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012 Synnöve Carlson syncarls@cc.helsinki.fi 1. Aivojen rakenteesta Assosiatiiviset alueet 2. Miten tietoa aivojen toiminnasta saatu Vauriot,

Lisätiedot

Vuorokausirytmi ja sen merkitys terveydelle

Vuorokausirytmi ja sen merkitys terveydelle Vuorokausirytmi ja sen merkitys terveydelle Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Sisäinen kello on tahdistin Aikasolut ovat suprakiasmaattisessa

Lisätiedot

Helsingin julistus mistä se tuli ja miten uudistui? Heikki Pälve Toiminnanjohtaja

Helsingin julistus mistä se tuli ja miten uudistui? Heikki Pälve Toiminnanjohtaja Helsingin julistus mistä se tuli ja miten uudistui? Heikki Pälve Toiminnanjohtaja Nurnbergin oikeudenkäynti 23 lääkäriä syytettynä Syyte: rikos ihmisyyttä vastaan Seitsemän kuolemantuomiota, loput 10v

Lisätiedot

MONILÄÄKITYS JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ. Sirkka Liisa Kivelä Yleislääketiet. professori, emerita, TY Geriatrisen lääkehoidon dosentti, HY

MONILÄÄKITYS JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ. Sirkka Liisa Kivelä Yleislääketiet. professori, emerita, TY Geriatrisen lääkehoidon dosentti, HY MONILÄÄKITYS JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ Sirkka Liisa Kivelä Yleislääketiet. professori, emerita, TY Geriatrisen lääkehoidon dosentti, HY MIKÄ ON MONILÄÄKITYSTÄ? Tutkimukset 5 tai yli 10 tai yli runsas

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Mitä tarkoittaa eläinten hyvinvointi?

Mitä tarkoittaa eläinten hyvinvointi? Mitä tarkoittaa eläinten hyvinvointi? Laura Hänninen, dosentti, ELT laura.hanninen helsinki.fi Eläinten hyvinvoinnin ja eläinsuojelun kliininen opettaja Eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingin Yliopisto

Lisätiedot

Placebo-efekti kivun hoidossa

Placebo-efekti kivun hoidossa Placebo-efekti kivun hoidossa Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma, röntgenhoitaja Psykologia 12.10.2009 Sami Kuhmonen Plasebo-efekti kivun hoidossa Johdanto Tämä työ käsittelee plasebo-efektin

Lisätiedot

Neuropaattinen kipu. Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka

Neuropaattinen kipu. Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Neuropaattinen kipu Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Lähtökohta Onko neuropaattisen kivun käsite tuttu? Miten yleinen

Lisätiedot

Aivojen keskeiset rakenteet kognitiivisissa ja psyykkisissä toiminnoissa

Aivojen keskeiset rakenteet kognitiivisissa ja psyykkisissä toiminnoissa Aivojen keskeiset rakenteet kognitiivisissa ja psyykkisissä toiminnoissa 2 Mervi Jehkonen, Tiia Saunamäki Hermoston rakenne 23 Aivojen kuvantaminen 25 Aivojen rakenne 25 Aivojen tärkeimmät välittäjäainejärjestelmät

Lisätiedot