Suomen MS-liiton julkaisusarja n:o 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen MS-liiton julkaisusarja n:o 1"

Transkriptio

1 Suomen MS-liiton julkaisusarja n:o 1 TÄRKEÄÄ TIETOA SAIRASTUNEELLE

2 Suomen MS-liiton julkaisusarja n:o 1 Kirjoittaja: Ylilääkäri Juhani Ruutiainen, neurologian dosentti Maskun Neurologinen Kuntoutuskeskus painokset: täysin tarkastettu painos 2005 ISBN-NUMERO: ISSN-NUMERO: Painopaikka: Painoprisma

3 MS-LIITTO Tämän oppaan on julkaissut Suomen MS-liitto ry. Vuonna 1971 perustettu MS-liitto on valtakunnallinen kansanterveys- ja liikuntajärjestö. Liitolla on lähes 100 yhdistystä ja kerhoa eri puolilla Suomea ja jäsenmäärä on noin MS-liitto edistää MS-taudin ja etenevien harvinaisten neurologisten sairauksien tutkimusta, hoitoa ja kuntoutusta ja valvoo sairastuneiden ja heidän läheistensä yhteiskunnallisia etuja. Sen lisäksi että MS-liitto pitää yhteyttä viranomaisiin, päättäjiin ja alan muihin järjestöihin, se jakaa oikeaa ja asiallista tietoa MS-taudista sekä etenevistä harvinaisista neurologisista sairauksista. MASKUN NEUROLOGINEN KUNTOUTUSKESKUS Suomen MS-liiton Maskun Neurologinen Kuntoutuskeskus on maamme ainoa etenevien neurologisten sairauksien kuntoutukseen ja sopeutumisvalmennukseen perehtynyt yksikkö. Keskus aloitti toimintansa vuonna 1988 ja nykyään se on yksi Euroopan johtavia MS-kuntoutuslaitoksia. Kuntoutukseen ja sopeutumisvalmennuskursseille osallistuu vuosittain yli 1000 MS-diagnoosin saanutta.

4 SISÄLLYSLUETTELO Miten minun käy?... 3 Keskushermostosairaus... 4 Hermovaippa vaurioituu... 5 Työikäisten sairaus... 7 MS ei tartu... 9 Taudinmääritys ottaa aikansa...11 Oireet vaihtelevat...14 Uupuminen...14 Näkö ja silmien liike...15 Tunto...15 Raajojen liikkeet ja voima...15 Tasapaino...16 Virtsarakon ja suolen toiminta...18 Seksuaalisuus...18 Masennus...19 Muisti...19 MS voi edetä monella tavalla...20 Raskauden aika ja perhesuunnittelu...22 Apuvälineet helpottavat...22 Peruskunto kunniaan...24 Kuntoutus...24 Lääkkeet...25 Ruokavaliot ja uskomuslääkintä...26 Mitä voit tehdä? Hanki tietoa ja elä! Eräitä vuosilukuja...29 Lisälukemiseksi...30 Muistiinpanoja

5 MITEN MINUN KÄY? Maassamme on multippeliskleroosia eli MS-tautia sairastavaa. Määrä on kasvussa, koska uusimpia tutkimusmenetelmiä käyttämällä diagnoosi osataan tehdä yhä vähäisempien oireiden perusteella. MS ilmenee tavallisesti vuoden iässä. Samaan vaiheeseen ajoittuvat monilla itsenäistyminen vanhemmista, opiskelu, ammattiin valmistuminen, parisuhteen syntyminen ja lasten hankkiminen. Kun nuori aikuinen kuulee sairastavansa parantumatonta sairautta, asia ei kosketa yksin häntä vaan koko hänen lähiyhteisöään. Vastasairastunut kysyy usein: Miten ja kuinka nopeasti tämä tulee minun kohdallani etenemään? Tähän ei kukaan osaa vastata. MS voi edetä nopeasti ja vaikeuttaa liikkumista, mutta yhtä hyvin se voi jäädä täysin oireettomaksi koko loppuelämän ajaksi. Useimmat MS-tautia sairastavat eivät ole vaikeavammaisia. Tavallisia oireita ovat normaalia nopeampi uupuminen lihastyössä, alaraajojen pisteleminen, vaihtelevat tasapainovaikeudet ja virtsanpidätyspulmat. Moni elää MS-tautinsa kanssa uskaltamatta pukea sanoiksi itseään ahdistavia kysymyksiä: Tarttuuko MS? Onko se perinnöllinen? Tekeekö se tylsämieliseksi? Liittyykö siihen kohtauksia? Pitääkö minun muuttaa tuttuja elämäntapojani? Tavallista on, että sairastuneella, hänen puolisollaan tai hänen vanhemmillaan on sairastumisesta perusteettomia syyllisyydentunteita, joista ei kyetä keskustelemaan. Tieto on paras turva ennakkoluuloja ja väärinkäsityksiä vastaan. Tähän oppaaseen on koottu ne asiat, joiden tiedetään askarruttavan MS-tautia potevia ja heidän lähiomaisiaan. Toivomme kirjasen hyödyttävän myös kaikkia muita, jotka elämässään tai työssään joutuvat tekemisiin tämän arvoituksellisen sairauden kanssa. 3

6 KESKUSHERMOSTON SAIRAUS Isot aivot, pikkuaivot, selkäydin ja niitä toisiinsa liittävä aivorunko muodostavat yhdessä keskushermoston. Isot aivot ohjaavat lihaksia ja käsittelevät aistien välittämät tiedot. Niiden toimintaan perustuvat myös ajatteleminen, puhuminen, muistaminen ja ihmisen persoonallisuus. Pikkuaivojen tärkein tehtävä on tahdistaa raajojen ja vartalon liikkeet yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Aivorungossa pieneen tilaan pakkautuneena kulkevat tärkeät hermoradat, jotka yhdistävät aivoja muuhun elimistöön. Lisäksi aivorungossa sijaitsevat hengitystä, sydämen sykettä ja valvetilaa ylläpitävät keskukset. Selkäydin on nousevien ja laskevien hermoratojen muodostama kaapelikimppu, jonka pituus on noin puoli metriä. MS vahingoittaa keskushermostoa. Sairaudelle on tyypillistä muutoksien jakautuminen pesäkkeisesti ja sattumanvaraisesti. Yleisimmin vaurioita on näköhermoissa, isojen aivojen syvissä osissa, pikkuaivoissa ja selkäytimessä. Sairaus säästää täysin muun elimistön: ihon, lihakset, luuston, sydämen, suoliston, virtsarakon ja sisäelimet. 4

7 HERMOVAIPPA VAURIOITUU Aivoissa ja selkäytimessä on miljoonia hermosoluja. Ne ovat yhteydessä toisiinsa ja kehon eri osiin hermojen välityksellä. Tieto siirtyy hermoissa sähköisesti. Joillakin hermoilla on katteenaan vaippa. Se parantaa sähkönjohtumista kuten sähköjohdon muovieriste. Mikroskooppiselta ulkonäöltään hermovaippaa eli myeliiniä voi verrata mattorullaan. Jos se olisi purettavissa auki, paljastuisi kahden ohuen valkuaispinnan erottama rasvalevy. aksoni hermovaippa normaali hermotuppi vaurioitunut hermotuppi MS-taudissa vaurioituu varsinaisen hermon (aksoni) ympärillä oleva hermovaippa. 5

8 Yksittäinen MS-muutos alkaa pienen verisuonen ympärille syntyvästä tulehduksesta. Bakteereja tai viruksia tapahtumassa ei ole mukana. Paikalle hakeutuu runsaasti valkosoluja ja erilaisia välittäjäaineita. Tulehdusalueelle kehittyy turvotusta, joka saattaa näkyä aivojen magneettikuvauksessa. Pysyviksi muutoksiksi jäävät alueen läpi kulkevien hermojen myeliinivauriot (demyelinisaatio) ja arpikudos (glioosi). MS-tautia sairastavan ihmisen myeliini on alunperin rakenteeltaan normaalia. Nykykäsityksen mukaan valkosolujen osuus on taudissa keskeinen. Normaalisti valkosolujen tehtävä on etsiä ja tuhota kaikki elimistöön kuulumaton. MS-taudissa osa valkosoluista on tunnistavinaan myeliinissä rakenteita, jotka ovat omalle keholle vieraita. Seurauksena on hermovaipan tuhoutuminen kaikkialla, missä se on valkosolujen ulottuvissa. Suurin osa myeliinistä on kuitenkin turvassa, sillä keskushermoston ja yleisen verenkierron välissä on valikoivasti läpäisevä este. Valkosolut pääsevät kielletylle alueelle vain paikoittain verisuonien seiniin tuntemattomasta syystä avautuvien porttien kautta. VALKOSOLU INTERFERONEJA ja muita VÄLITTÄJÄAINEITA MAKROFAGI Hermovaipalle vahingolliset valkosolut tunkeutuvat verenkierrosta keskushermostoon ja käynnistävät tapahtumaketjun, johon osallistuu välittäjäaineita (esim. interferonit) ja syöjäsoluja (makrofagit). 6

9 MS-oireet voidaan suurelta osin selittää hermovaipan rikkoontumisella. Laaja ja täydellinen myeliinikato ja siihen liittyvä hermosyyn eli aksonin katkeaminen aiheuttavat pysyviä oireita. Osittaisen vaurion merkkejä ovat esimerkiksi näön hämärtyminen kuumassa ja heikentynyt lihaskestävyys. Hermoa ravitsevat solut eivät juuri kykene korvaamaan tuhoutunutta myeliiniä tai katkennutta hermosyytä. Oireiden katoaminen pahenemisvaiheen jälkeen on parhaiten selitettävissä kudosturvotuksen vähentymisellä ja lopullisen vaurion lähellä olleiden, säikähdyksellä selvinneiden hermoratojen toiminnan elpymisellä. TYÖIKÄISTEN SAIRAUS MS:n alkaminen on mahdollista, mutta harvinaista alle 15 ja yli 55 vuoden iässä. Noin 2/3 saa tietää sairaudestaan vuotiaana. Sairaus on naisilla hieman yleisempi kuin miehillä. MS jakautuu maailmankartalle epätasaisesti. Sitä tavataan runsaasti Euroopan pohjoisissa osissa, eteläisessä Kanadassa ja Yhdysvaltojen pohjoisvaltioissa sekä eräissä osissa Australiaa. Esiintymisen alueelliset erot voivat selittyä rodullisilla tekijöillä. Sairaus on yleinen ainakin väestöissä, jotka ovat pohjoiseurooppalaista sukua. Eräissä etnisissä ryhmissä sairaus on lähes tuntematon: Afrikan musta väestö, eskimot, maorit. Suomessa on arviolta MS-tautia sairastavaa. Viiden miljoonan ihmisen kansassa kunkin suomalaisen sairastumisriski on noin 1:1000. MS-potilaan lähisukulaisten riski on jonkin verran suurempi, lapsilla 10-, sisaruksilla 20- ja identtisellä kaksosella peräti 400-kertainen. Etäisemmillä sukulaisilla sairauden todennäköisyys ei ole normaalia suurempi. 7

10 8 Pohjoismaissa MS-tautia esiintyy enemmän kuin Euroopassa keskimäärin. Kuvassa tummalla merkityillä alueilla MS-taudin esiintyvyys on korkea.

11 MS-tautia ei voi pitää perinnöllisenä. Sukututkimukset ja esiintyvyyden roduittainen vaihtelu osoittavat kuitenkin, että sairastumisalttius määräytyy ainakin osittain perintötekijöitten mukaan. Samaan viittaa sairauden epätasainen jakautuminen esimerkiksi eri paikkakunnilla Suomessa. MS EI TARTU Käsitys MS-taudin syystä on yli sadan vuoden kuluessa muuttunut sitä mukaa kuin uutta tietoa on karttunut. Enää ei uskota, että sairauden taustalla olisi myeliinin rakenteellinen vika tai vitamiinien puuttuminen ravinnosta. Sitä ei liioin pidetä tarttuvana, koska sairausriski ei ole puolisoilla tai sairaanhoitohenkilökunnalla normaalia suurempi. Pohjois-Euroopassa syntyneen, Afrikkaan asettuneen siirtolaisen todennäköisyys sairastua MS-tautiin on suurempi kuin Afrikassa syntyneen, rotutaustaltaan samankaltaisen ihmisen. Syntymäpaikka tuntuu siis vaikuttavan taudin puhkeamiseen. Lisäksi tiedetään, että alle 15-vuotiaana Afrikkaan lähteneen siirtolaisen sairastumisriski on selvästi aikuisena siirtynyttä pienempi. Tällaiset selvitykset osoittavat elinympäristön jollakin tavalla vaikuttavan MS-tautiin sairastumiseen. Sairauden on esitetty saavan alkunsa lapsuudessa ja muuttuvan oireiseksi vasta nuorella aikuisiällä. MS-tautiin kytkeytyvää ympäristötekijää ei ole kyetty tunnistamaan. Tutkimusten mukaan se ei ainakaan liity koulutukseen, ihmisen elämäntapoihin, luonteeseen, ravintokäyttäytymiseen tai työhön. 9

12 Sairauden myötä olen oppinut huomaamaan myös elämän pieniä mukavia asioita. Pirjo

13 Monet tiedemiehet uskovat, että viruksilla on osuutensa sairauden alkuvaiheessa. Virusten pinnassa ja hermovaipassa on yhteisiä rakenteita. Tuhkarokkoa ja muita tavallisia lastentauteja aiheuttavat virukset jättävät itsestään elinikäisen muistijäljen valkosoluihin. Virheettömästi toimivat valkosolut kykenevät vaikeuksitta erottamaan myeliinin viruksesta, vaikka niiden rakenteessa olisi samankaltaisuuksia. MS-taudissa valkosolujärjestelmä ei tämän teorian mukaan kykene siihen. Seurauksena on solujen hyökkäys omaan keskushermostoon ja hermovaipan tuhoutuminen. Tutkijat ovat kymmeniä vuosia yrittäneet tuloksettomasti löytää erilaisia viruksia MS-potilaiden elimistöstä. Nykyisen tiedon perusteella vaikuttaa ilmeiseltä, että viruksen osallisuuden todistaminen ei edellytä, että sellainen löydettäisiin sairastuneen verestä tai muista kudoksista. TAUDINMÄÄRITYS OTTAA AIKANSA MS kuuluu sairauksiin, joissa lääkärin täytyy taudinmääritystä tehdessään pitkälti luottaa pelkästään ammattitaitoonsa. Taudin ensimmäiset oireet ovat usein epämääräisiä. Potilas saattaa itsekin ihmetellä, ovatko vaikeasti kuvailtavat tuntemukset iholla ja ajoittaiset horjahtelut todellisia vai kuviteltuja. Ei ole harvinaista, että oireita pidetään psyykkisperäisinä ja hoidetaan useita vuosia sellaisina. Diagnoosin tekeminen edellyttää osoitusta vähintään kahdesta eri vauriosta keskushermoston alueella. Toisaalta diagnoosilta vaaditaan, että oireet ovat ilmaantuneet vähintään kahdessa tai useammassa, pitkähkön oireettoman ajan erottamassa pahenemisvaiheessa. 11

14 Tyypillinen todiste sairauden monipesäkkeisyydestä on näköhermon tulehdus potilaalla, jonka alaraajoissa on epänormaaleja refleksimuutoksia. Edellinen viittaa näköhermon ja jälkimmäinen selkäytimen vaurioitumiseen. Lääkäri ei tee diagnoosia ensimmäisten oireitten perusteella, vaan tapana on odottaa toisen vaurion tai uuden tapahtuman ilmaantumista. Aivojen magneettikuvalla molemmat niistä voidaan todentaa aikaisemmin kuin odottamalla uusia oireita. MS-taudin toteamiseksi ei ole toistaiseksi luotettavaa laboratoriokoetta. Tautia epäiltäessä pyritään ensin sulkemaan pois muut sairaudet. Joskus, esimerkiksi selkäydinkasvainta epäiltäessä, on tehtävä sarja työläitä tutkimuksia ennen kuin MS-diagnoosi voidaan hyväksyä. Aivojen magneettikuvaus ja selkäydinnestenäyte ovat suureksi avuksi sairauden toteamisessa. MS ei välttämättä aiheuta poikkeavaa löydöstä molemmissa. Normaali tulos kummassakin tekee kuitenkin diagnoosista epätodennäköisen. Magneettikuvaus paljastaa isoissa aivoissa, pikkuaivoissa ja selkäytimessä olevat pesäkkeiset MS-muutokset paremmin kuin mikään muu laitteellinen tutkimus. Käytännössä MS-diagnoosi varmistetaan nykyään useimmiten juuri magneettikuvauksella. MS-taudissa selkäydinnesteeseen erittyy suuria määriä valkosolujen muodostamia vasta-aineita. Ne voidaan osoittaa näytteestä, joka saadaan lannepistolla eli selkäydinpunktiolla. Tyypillinen löydös lisää diagnoosin varmuutta. Tutkimus on täysin vaaraton. 12

15 MS ei ole mikään este nauttia elämästä ja uusista harrastuksista. Hannele

16 OIREET VAIHTELEVAT Keskushermostossa on lukemattomia hermoja, jotka ristitsevät toisiaan kaikissa mahdollisissa avaruudellisissa suunnissa. MS-muutokset ovat tilavuudeltaan pieniä, ja ne sirottuvat etäälle toisistaan. Osa niistä sijoittuu alueille, joiden tehtäviä ei täysin tunneta. Hermovaipan vauriot aiheuttavat mitä erilaisempia oireita. Mikään niistä ei silti ole tyypillinen yksin MS-taudille. Raskaan työn jälkeinen terve väsymys ja hyväkuntoisen ihmisen viattomat puutumiset tai virheaskeleet eivät merkitse MS-tautia. Myeliiniä on runsaimmin näköhermoissa, aivokammioiden ympärillä isoissa aivoissa, pikkuaivojen ja aivorungon liitoskohdassa ja erityisesti selkäytimessä. Näiden anatomisten alueiden oireet ovatkin tavallisia: näön hämärtely, tasapainovaikeudet ja virtsanpidätyksen vaikeutuminen. Vain joka kymmenes kaikista aivojen magneettikuvauksessa näkyvistä pesäkkeistä aiheuttaa havaittavia oireita. Yhä useammin löytyy täysin oireettomia ihmisiä, joilla on MS-muutoksia selkäydinnesteessä ja magneettikuvauksessa. Uupuminen Rasituksensietokyvyn alentuminen on tavallinen MS-oire. Se voi ilmaantua kauan ennen sairauden toteamista. Sen vaikeusaste ei riipu muiden oireiden määrästä. Palautuminen työn jälkeen kestää aikaisempaa kauemmin. Valvominen yön myöhäisille tunneille käy vastenmieliseksi. Aivan kaikkia väsymys ei kiusaa. Toisille nopea uupuminen taas saattaa olla sairauden kiusallisin ja rajoittavin vaiva. Vaivan täsmällistä syntymekanismia ei toistaiseksi tunneta. Samat ihmiset, jotka sairauden vuoksi sietävät saunaa huonosti, tuntuvat kärsivän myös eniten lisääntyneestä väsymyksestä. 14

17 Näkö ja silmien liike Sairauteen liittyy erilaisia silmäoireita. Näkö heikkenee hetkellisesti saunassa tai raskaan ruumiillisen rasituksen jälkeen. Silmien takana tuntuu särkyä ja liikearkuutta. Lähelle katsominen tai katseen pysyttäminen luetulla rivillä voi tuottaa vaikeuksia. Jopa kaksoiskuvia esiintyy. Näköhermon tulehtuminen eli optikusneuriitti voi olla MS-taudin ensimmäinen oire. Siinä toisen tai kummankin silmän näkö hämärtyy tuntien tai muutaman päivän kuluessa lähes täysin. Näköhermotulehduksen sairastaneet kuvaavat näköään tällöin maitomaiseksi tai sumuiseksi. Useimmilla näkö sen jälkeen normalisoituu muutaman päivän tai viikon kuluessa. Tunto Tuntoaistin herkistyminen, kutina, nipistely ja puutuminen saattavat joskus jäädä taudin ainoaksi oireeksi. Osa tuntemuksista voi olla kivuliaita. Tunnon heikentymistä esiintyy yleisimmin jalkaterissä, nilkoissa ja sormenpäissä. Sähköiskumaiset kivut kasvojen alueella viittaavat kolmoishermosärkyyn. Sitä esiintyy MS-tautia potevilla jonkin verran enemmän kuin terveillä. Harvinaisia oireita ovat vyömäinen puristava tuntemus vartalolla ja käsiin sähköttelevät tuntemukset niskaa etu- ja takakenoon taivuttaessa. Raajojen liikkeet ja voima Halvaus on epätavallinen MS-taudin yhteydessä. Sen syntyminen edellyttää kaikkien raajaan vievien liikehermojen vaurioitumista. 15

18 Käytännössä niin laaja myeliinituho on mahdollista vain selkäytimen alueella. Lihasheikkous on tavallisempaa jaloissa kuin käsissä. Voiman heiketessä lihaksiin ilmaantuu usein myös jäykkyyttä eli spastisuutta. Sen ansiosta käveleminen onnistuu pitkään heikoillakin voimilla. Lihasten yhteistoiminnan eli koordinaation häiriintyminen viittaa pikkuaivoperäiseen vikaan. Sorminäppäryyden huonontumisen voi itse huomata esimerkiksi kengännauhoja sitoessa. Lisääntynyt kömpelyys kahvipöydässä saattaa olla ensimmäinen merkki yläraajojen isojen lihasryhmien koordinaatiohäiriöstä. Lihasten yhteistoiminnan vaikeutuminen voi pahimmillaan haitata melkoisesti, vaikka lihasten voima säilyisi täysin normaalina. Tasapaino Hyvä tasapaino edellyttää raajojen asentotuntoa välittävien hermoratojen, pikkuaivojen, silmien ja tasapainoelimien moitteetonta yhteistyötä. MS voi häiritä niiden kaikkien toimintaa. Tasapainohäiriöt ovatkin sairauden tavallisimpia oireita. Liikkuminen hämärässä voi olla pulmallista, koska asentotunnon ja koordinaation häiriintyessä tasapainon säilyttäminen perustuu pelkästään näkökykyyn. Tasapainohäiriö ei tule välttämättä esiin arkitilanteissa. Sen voi huomata vasta joutuessaan hyvää liikkeenhallintaa vaativaan tilanteeseen, esimerkiksi kun yrittää yhdellä jalalla seisten vetää pakkassaapasta jalkaansa. Vaikeudet korostuvat usein rasituksen yhteydessä ja kuumassa. 16

19 Minulle MS on tuonut myös paljon uusia ystäviä ja mukavia yhdessäolon hetkiä. Helena

20 Virtsarakon ja suolen toiminta Kyky varastoida virtsaa ja tyhjentää virtsarakko perustuu monimutkaiseen hermostolliseen ohjaukseen. MS-tautia potevilla esiintyy kolmenlaisia häiriöitä virtsarakon toiminnassa: varastoimisvaikeuksia, tyhjentämisvaikeuksia tai molempia yhdessä. Yleisin oire on tihentynyt virtsaamisen tarve ja virtsankarkailu ponnistusten yhteydessä. Vaivat eivät yleensä rajoita elämää, koska niitä osataan hoitaa tehokkaasti. Tärkeää on toistuvien virtsatulehdusten ehkäiseminen. MS vaikuttaa myös suolentoimintaan. Etenkin ummetus on yleistä. Se on helposti korjattavissa liikuntaa tehostamalla, lisäämällä kuitupitoisen ravinnon käyttämistä tai muuttamalla muulla tavoin ruokailutottumuksia. Suolentoimintaa piiskaavaan lääkehoitoon ei ole yleensä tarvetta. Ulosteen tai peräsuolikaasun pidättämisen vaikeuksia saattaa esiintyä. Seksuaalisuus MS ei vaikuta seksuaaliseen haluun. Sairastumisen alkuvaiheisiin voi liittyä sukupuolisen mielenkiinnon vähentymistä, sillä sairastuminen koettelee rajusti omaan kehoon liittyviä toiveita ja mielikuvia. Tilanteen tasaannuttua olisi tärkeä keskustella kumppanin kanssa parisuhteeseen liittyvistä peloista. Selkäytimen MS-muutokset aiheuttavat naisilla orgasmivaikeuksia ja miehillä erektio-ongelmia. Ne voivat korjaantua itsestään kuten muutkin MS-oireet. Yhdyntää edeltävän hyväilyvaiheen pitkittäminen ja tarvittaessa yhdyntäasennon muuttaminen riittävät usein hoidoksi. Miehillä täydellinenkin impotenssi on parannettavissa lääkkeillä, minkä tietäminen voi vähentää huonon suorituskyvyn pelkoon liittyvää tilapäistä erektiokyvyttömyyttä. 18

21 Masennus Masentuminen ja siitä selviytyminen kuuluvat normaaliin elämään. MS voi aiheuttaa tilapäistä masennusta monella tavoin. Sairauden ennusteesta ei ole koskaan tarkkaa tietoa. Erilaiset oireet saattavat rajoittaa työtä ja harrastusmahdollisuuksia. Omien voimien arvioiminen ja tavoitteiden asettaminen niiden mukaan ei aina onnistu. Sairauden hidas eteneminen tai jaksoittainen oireilu saattavat muuttaa elämäntilanteen, johon on juuri alkanut sopeutua. Ihmisen on hyvä surra menetyksensä. Sellainen voi olla lähiomaisen kuolema tai yhden elämänvaiheen (esimerkiksi koulun) päättyminen. Onnistuneen surutyön lopputulos on masennuksen väistyminen ja psyykkisen suorituskyvyn palautuminen. MS-taudin yhteydessä on ensimmäisenä surtava ikuisen terveyden mielikuvasta luopumista. Sairauden takia voi lisäksi joutua tinkimään muistakin tärkeinä pitämistään asioista, rooleista ja tavoitteista. Sairauteen liittyvät masennusvaiheet menevät yleensä ohi itsekseen. Niiden määrään ja kestoon voi suuresti vaikuttaa itse hankkimalla tietoa MS-taudista kirjoista, muilta sairastuneilta, omasta MSyhdistyksestä tai sopeutumisvalmennuskursseilta. Jos itsetuhoiset ajatukset tai voimakas tunne elämäntilanteen lohduttomuudesta pitkittyvät, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle. Muisti MS saattaa vaikuttaa kognitiivisiin eli älyllisiin suorituksiin. Sanantapailu tai muistivaikeudet voivat olla jopa ensimmäisiä sairauden oireita. Laaja-alainen häiriö eli dementia on sen sijaan erittäin harvinaista pitkäänkin sairastaneilla. 19

22 Pyörätuolia tai kyynärsauvoja käyttävät selviytyvät älykkyyttä mittaavista kokeista usein normaalisti, koska liikunnallista haittaa syntyy eniten pikkuaivojen ja selkäytimen vaurioiden pohjalta. Ajattelemiselle tärkeät alueet ovat isoissa aivoissa. Noin puolella pitkään sairastuneista voidaan muistissa osoittaa tarkalla tutkimuksella muutoksia. Vain joka kymmenes MS-tautia sairastava kärsii työtä tai arkisia elämäntilanteita haittaavista muistiongelmista. Huomattavan usein tilapäisten muistivaikeuksien takana on masennus, uupumus tai sairauteen liittyvä pahenemisvaihe. MS VOI EDETÄ MONELLA TAVALLA MS-tautiin sairastunut toipuu alkuun pahenemisvaiheista lähes täydellisesti. Sairaus on kuitenkin perusluonteeltaan etenevä. Tyypillisesti toipuminen pahenemisvaiheiden jälkeen käy ajan oloon puutteellisemmaksi. Vähitellen kertyy pysyviä oireita, tavallisimmin tasapainon huonontumista ja rakkovaivoja. Jos oireet alkavat lisääntyä tasaisesti myös pahenemisvaiheitten välillä, sairaus on muuttunut sekundaarisesti progressiiviseksi eli hitaasti eteneväksi. Primaarisesti progressiiviseksi (alusta pitäen eteneväksi) sairautta kutsutaan, jos oireet lisääntyvät hitaasti ilman varsinaisia pahenemisvaiheita Pahenemisvaiheet loppuvat yleensä ensimmäisen kymmenen vuoden kuluessa, jonka jälkeen sairauden eteneminen on tasaisempaa. Kaikkein vaikeinta muotoa lukuunottamatta sairauden vaikutus elinikään 20

23 on vähäinen. On olemassa myös hyvänlaatuinen MS, jossa ensimmäistä pahenemisvaihetta seuraa vuotta kestävä oireeton aika. AIKA sekundaarisesti progressiivinen MS-tautia sairastava voi vaikuttaa suuresti hyvinvointiinsa terveillä elämäntavoilla. Omilla toimilla ei kuitenkaan voi muuttaa sairauden kulkua. Stressillä, elämänmuutoksilla, leikkauksilla ja nukutuksilla ei ole merkitystä sen etenemisen AIKA primaarisesti progressiivinen kannalta. Bakteerit ja virukset voivat vaikuttaa epäedullisesti valkosolujärjestelmän toimintaan. Keskimäärin joka viidettä pahenemisvaihetta edeltää hengitysteiden tulehdus tai virtsainfektio. AIKA Potilaita kehotettiin aikaisemmin välttämään tarpeettomia rokotuksia. Asenteet rokotuksiin ovat nykyisin muuttuneet salliviksi, sillä esimerkiksi influenssarokotus on osoittautunut täysin turvalliseksi. VAJAATOIMINTA VAJAATOIMINTA VAJAATOIMINTA relapsoiva remittoiva 21

24 RASKAUDEN AIKA JA PERHESUUNNITTELU MS-tauti ei vaikuta raskauden luonnolliseen kulkuun. Raskaus ei lisää MS-taudin aktiivisuutta. Raskauden aikana pahenemisvaiheitten määrä yleensä vähenee, koska elimistö pyrkii turvaamaan sikiön hyvinvoinnin. Synnytystä seuraavien kuukausien aikana pahenemisvaiheen todennäköisyys on puolestaan hieman suurempi kuin ennen raskautta, mihin lapsenhoitojärjestelyjä suunniteltaessa pitää osata varautua. Raskautta suunnittelevien tulisikin ennen muuta pohtia, miten yhtä jäsentä suurempi perhe selviää, jos vammaisuus vuosien mittaan lisääntyy. Perhesuunnittelu edellyttää luotettavaa ehkäisyä. MS-tautia sairastava voi käyttää turvallisesti kierukkaa, ehkäisypillereitä ja muita raskaudenehkäisymenetelmiä. APUVÄLINEET HELPOTTAVAT Voi kulua vuosia tai vuosikymmeniä ennen kuin MS-tautia sairastava tarvitsee apuvälineitä. Hyvänlaatuisessa MS-taudissa apuvälineen tarvetta ei välttämättä synny koskaan. Tavallisimmin tulee kyseeseen huonoa tasapainoa parantava tukikeppi tai tukisauva. Alaraajojen heikko voima tai lihasvoiman nopea häviäminen rasituksessa ovat tavallisia syitä pyörätuolin hankkimiseen. Moni hyötyy auton lisävarusteluista kuten ohjaustehostimesta, automaattivaihteistosta ja tasanopeussäätimestä. Ilmastointikin on hyödyllinen ominaisuus, jos ongelmana on sairauteen liittyvä huono kuumansietokyky. Erilaiset pienapuvälineet auttavat suuresti, jos pulmana ovat sorminäppäryyden huonontuminen tai yläraajojen koordinaatiohäiriöt. 22

25 Kunnosta huolehtiminen on nykyisin entistäkin tärkeämpää. Jussi

26 Nykyaikaisessa työ- ja kotiympäristössä raja apuvälineen ja työkojeen välillä on yhä liukuvampi. Esimerkkejä tästä ovat tietokoneet ja monet keittiökojeet. PERUSKUNTO KUNNIAAN MS-taudin takia ei juuri tarvitse muuttaa elämäntapojaan. Ainoa kielletty lääke on gammainterferoni, jonka tiedetään käynnistävän pahenemisvaiheita, mutta sitä ei ole kaupan. Jokaisen on helppo löytää pienellä kokeilulla ja terveellä järjellä omat rajansa löylyn määrässä ja valvomisessa. Useimpien suomalaisten fyysinen kunto on korkeintaan keskinkertainen. MS on hyvä syy kohentaa sitä, koska hyvä peruskunto on avuksi oireisesta kaudesta toipumisessa. Liikunnan merkitys itsehoidossa on keskeinen. Se edistää hyvinvointia monella tavoin. Säännöllinen lyhytkestoinen harjoittelu on tehokkaampaa kuin rehkiminen oman suorituskyvyn ylärajoilla. Kuntoutus Sairauden alkuvaiheessa tarvitaan lähinnä liikunta- ja lihashuoltoneuvontaa. Myöhemmin fysioterapeutin palvelut ovat miltei välttämättömiä lihaskireyden, nivelten jäykistymisen ja väärien liikemallien ehkäisemiseksi. Fysioterapeutti ja toimintaterapeutti osaavat myös arvioida apuvälineiden oikea-aikaisen tarpeen. Fysioterapiaan osallistuminen ei korvaa itsehoitoa. Monesti rohkaiseminen omatoimiseen voimisteluun, säännölliseen kävelyyn, uimiseen tai ratsastukseen voi olla yksilöllistä fysioterapiaa suositeltavampi vaihtoehto. Joku saattaa mieltyä avantouintiin, joka monien 24

27 mielestä vähentää MS-oireita ainakin lyhytaikaisesti. Monin paikoin on tarjolla monipuolisia erityisliikuntaryhmiä ja liikuntaesteiselle sopivia ulkoilulajeja. Hieronta ja muut lihaksiston jännitystä vähentävät hoidot saattavat tulla kyseeseen, jos yläraajojen toiminta on puutteellista tai käytössä on käsivoimia kuluttava apuväline. Laitoskuntoutus on tehokas kuntoutuksen muoto. Edellytys kuitenkin on, että laitoksen koko henkilökunta on perehtynyt MS-tautiin. Kuntoutuksen ei ole syytä perustua yksipuolisesti fysioterapiaan, vaan sen on kyettävä tukemaan kuntoutujaa ja hänen läheisiään myös psyykkisesti ja sosiaalisesti. Kylpylähoidosta ei ole erityistä apua, mutta se voi virkistää mieltä. Lääkkeet MS-taudin käypä lääkitys voidaan jakaa oireenmukaisiin, pahenemisvaiheita lyhentäviin ja sairauden varsinaiseen kulkuun vaikuttaviin lääkkeisiin. Monia hankalimmista MS-oireista voidaan hoitaa tehokkaasti lääkkeillä. Niihin kuuluvat esimerkiksi kivut, mielialamuutokset, virtsarakon ongelmat, lihasjäykkyys, säryt, ummetus ja erektiovaikeudet. Aloitetun lääkehoidon tarve kannattaa säännöllisesti arvioida uudelleen, sillä kaikki oireet eivät ole pysyviä. Suonensisäisesti annettavan kortisonin tiedetään nopeuttavan pahenemisvaiheesta toipumista. Sitä on tapana käyttää sivuvaikutuksien takia harkitsevasti, koska pahenemisvaihe menee yleensä ajan oloon ohi ilman hoitoakin. Kortisonilla ei ole tiettävästi vaikutusta MS-taudin etenemiseen pitemmän päälle. Ei tunneta lääkettä, joka pysäyttäisi MS-taudin etenemisen tai korjaisi keskushermostoon syntyneet muutokset. Kuitenkin luvulla kyettiin kehittämään sairauden kulkua hillitseviä lääkkeitä. 25

28 Ensimmäisenä niistä osoitettiin ihonalaisesti pistettävän beetainterferonin tehokkuus. Sen jälkeen on löydetty muitakin samankaltaisesti vaikuttavia lääkkeitä, kuten glatirameeriasetaatti. Ne vähentävät MS-pahenemisvaiheiden määrää ja voimakkuutta ainakin hyväkuntoisilla potilailla, joilla on aktiivinen, pahenemisvaiheittain oirehtiva taudinmuoto. Beetainterferonilla voidaan lisäksi hidastaa MS-tautiin liittyvän toiminnallisen haitan etenemistä. Hoidon aloittaminen varhain takaa parhaimman tehon. Meneillään olevissa tutkimuksissa on useita lääkkeitä, jotka vaikuttavat vakiintuneita hoitoja tehokkaammilta, mutta niiden turvallisuudesta tarvitaan lisätietoa. Ruokavaliot ja uskomuslääkintä On mahdollista, että tyydytettyjen eläinrasvojen korvaaminen kasvisrasvojen käytöllä on edullista MS-taudin kannalta. Eniten on tutkittu auringonkukkaöljyä ja helokinkukkaöljyä. Muista vaihtoehtoisista hoidoista on syytä todeta, että pitkäaikaisesti sairastuneen mieli on otollinen tervettä elämää kaupitteleville. Koululääketieteen oppeihin sitoutumattomat terveysuskomukset ammentavat uskottavuutensa magiasta ja kansanperinteen syvistä pohjavirroista. Hampaitten amalgaamipaikkojen poistaminen, kallishintaisten vitamiini- ja hivenainevalmisteiden käyttö ja erilaiset raskaat ruokavaliot ovat esimerkkejä tehottomista MS-taudin hoitotavoista. Akupunktio, kuppaaminen ja varsinkin lymfaterapia helpottavat kukin joitakin oireita, mutta mitään pitkäaikaista vaikutusta niillä ei ole. Tarinat yksittäisistä ihmeparanemisista on syytä jättää omaan arvoonsa. MS itsessään on niin yllätyksellinen, että parantumista pyörätuolin käyttäjästä apuvälineittä käveleväksi ei voi pitää ihmeenä. 26

29 MITÄ VOIT TEHDÄ? Uuden asian tai ilmiön kohtaamisessa on toistuva lainalaisuus: ensivaikutelma perustuu aina omiin ennakkoasenteisiin. MS ei ole yleisyydeltään mikään kansansairaus. Monien ihmisten tiedot siitä ovat sekä pinnallisia että virheellisiä, ja huonon kartan kanssa eksyy helposti. Luulot, pelot ja syyllisyydentunteet voi pyyhkiä pois vain hankkimalla oikeaa tietoa. Sitä tarvitsee sairastunut, hänen omaisensa, ystävänsä ja joskus työnantajakin. MS-taudin kanssa selviää paremmin, jos käsittää, mistä on kyse. HANKI TIETOA JA ELÄ! Ensimmäinen reaktio diagnoosin tullessa on yleensä sokki. Sairaus tuntuu käsittämättömältä, vaikka se selitettäisiin miten moneen kertaan. Jälkikäteen moni muistaa, että lääkäri vain tyytyi toteamaan diagnoosin. Tyrmistys ei kestä kovin kauan. Seuraava vaihe, kieltämisen kausi, alkaa varhaisten oireiden hävittyä. Siitä voi tulla pitkäkin. Oireille aletaan etsiä helpommin kestettävää selitystä tai haetaan apua vaihtoehtoisista hoidoista. Sairauteen sopeutuminen vaatii aikansa. Asia on aluksi selvitettävä perusteellisesti itselleen ja sitten lähimmäisilleen. Puolisolla, vanhemmilla tai lapsilla saattaa olla ahdistavia ajatuksia, jotka eivät selviä keskustelematta. MS-tautiin ei liity mitään ehdotonta elämänsääntöä. Saat syödä entisten tottumustesi mukaan. Alkoholiin ja tupakkaan pätevät samat säännöt kuin terveillä. MS-taudista ei saisi tulla elämän pääteemaa. Oman tulevaisuuden eteen voi silti tehdä paljonkin. Liikunnan lisääminen kannattaa aina. 27

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. TerveysInfo MS tauti Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. 1996 5, A5 : 46 s. : piirr. : 2 väri Hakusanat:

Lisätiedot

Verkosta voimaa ja tukea. Tapaustutkimus MStautia sairastavien kuntoutuksellisilta verkkokursseilta.

Verkosta voimaa ja tukea. Tapaustutkimus MStautia sairastavien kuntoutuksellisilta verkkokursseilta. Verkosta voimaa ja tukea. Tapaustutkimus MStautia sairastavien kuntoutuksellisilta verkkokursseilta. Kelan Verkkokuntoutushanke 16.4.2013 Maire Heikkinen Sisältö MS ja kuntoutus Verkosta voimaa ja tukea

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Käytä asteikkoa ilmaistaksesi tuntemuksen vaikeusastetta. Merkitse vain yksi pallo viikkoa kohden.

Käytä asteikkoa ilmaistaksesi tuntemuksen vaikeusastetta. Merkitse vain yksi pallo viikkoa kohden. Primaarinen biliaarinen kolangiitti, aikaisemmin primaarinen biliaarinen kirroosi (PBC), on harvinainen maksasairaus, joka saattaa joskus olla oireeton. Kun merkkejä ja oireita PBC:stä esiintyy, niiden

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa epäillä MS-tautia kliinisen oireiston perusteella Tietää MS-taudin pahenemisvaiheen hoitoperiaatteet Tietää MS-potilaan yleishoidon periaatteet Tietää MS-taudin diagnoosin

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta Virtsarakko.fi VES-100974-1 02.2011 Relevans.net 7000 Arviolta noin 200 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii virtsarakon ongelmista. 2 ASTELLAS PHARMA, Falcon

Lisätiedot

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitysteiden anatomiaa Hengitystietautien merkitys hevostaloudelle jalkavaivojen

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE Laatinut: Catarina Virta fysioterapeutti, palveluohjaaja Tarkistanut: Olli Tenovuo dosentti, neurologian

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

TerveysInfo. Depression orsakar muntorrhet. Depis Kirjasen tarkoitus on auttaa lukijaa tunnistamaan masennus ja hoitamaan sitä.

TerveysInfo. Depression orsakar muntorrhet. Depis Kirjasen tarkoitus on auttaa lukijaa tunnistamaan masennus ja hoitamaan sitä. TerveysInfo masennus Depis Kirjasen tarkoitus on auttaa lukijaa tunnistamaan masennus ja hoitamaan sitä. Duodecim 2009 6, 11 x 17,8 cm : 120 s. : mv. Hakusanat: hoito, ennaltaehkäisy, oireet, masennus

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä.

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. 1 Hoitotahto Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. Hoitotahdossa ihminen ilmaisee tahtonsa sellaisen

Lisätiedot

HIV. ja ikääntyminen

HIV. ja ikääntyminen HIV ja ikääntyminen LUKIJALLE Tämä esite tarjoaa lukijalleen tietoa ikääntymisen vaikutuksista elämään hiv-positiivisena. Esite on tehty yhteistyössä HUS:n Infektiosairauksien poliklinikan ja Hiv-tukikeskuksen

Lisätiedot

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta

Lisätiedot

AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen

AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen 10.11.2016 m.vartiainen@kolumbus.fi Agenda Tunnistamisen jälkeinen RTP RTP= Return to play Paluu arkeen,

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS Sinikka Bots 07 02 2017 HUS HyTe _SB ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS 07 02 2017 HUS HyTe _SB HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Yleiskatsaus taudin epidemiologiaan Elinajanodotteen kasvamisen ja väestön ikääntymisen oletetaan tekevän nivelrikosta neljänneksi suurimman työkyvyttömyyden syyn

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen MUISTILIITTO RY 2013 www.muistiliitto.fi Tämä esite löytyy myös Muistiliiton internet-sivuilta. Opas on tuotettu RAY:n tukemana.

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 10 maaliskuuta 2016 Mometasoni Versio 1.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Nuha Allerginen nuha on ylähengitysteiden

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Maailman aids-päivä Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus

Maailman aids-päivä Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus Maailman aids-päivä 1.12.2015 Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus Maailman aids-päivä Maailman Terveysjärjestö WHO julisti vuonna 1988 Maailman aidspäivän 1. joulukuuta vietettäväksi

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Lonkan nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta

EPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Epilepsiakohtaus on oire, joka haittaa ihmisen tavanomaista toimintakykyä. Epileptinen kohtaus on

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1 Tärkeää tietoa Herantis Pharma Oy ( Yhtiö ) on laatinut

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

Mielenterveyden. Ensiapukirja. Mielenterveyden. Ensiapukirja. Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi. Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy

Mielenterveyden. Ensiapukirja. Mielenterveyden. Ensiapukirja. Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi. Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi Mielenterveyden Ensiapukirja Mielenterveyden Ensiapukirja Tarja Heiskanen Kristina Salonen Pirkko Sassi Suomen Mielenterveysseura SMS-Tuotanto Oy Suomen Mielenterveysseura

Lisätiedot

MUNASOLUJEN LUOVUTTAJAN HAASTATTELU HENKILÖTIEDOT. Sukunimi: Henkilötunnus: Ikä: Etunimet: Osoite: Tilinumero kulujen korvaamiseksi: Puhelin: Ammatti:

MUNASOLUJEN LUOVUTTAJAN HAASTATTELU HENKILÖTIEDOT. Sukunimi: Henkilötunnus: Ikä: Etunimet: Osoite: Tilinumero kulujen korvaamiseksi: Puhelin: Ammatti: MUNASOLUJEN LUOVUTTAJAN HAASTATTELU HENKILÖTIEDOT Sukunimi: Etunimet: Henkilötunnus: Ikä: Osoite: Puhelin: Tilinumero kulujen korvaamiseksi: Ammatti: Elätkö vakituisessa parisuhteessa: Parisuhde vuodesta:

Lisätiedot

Seksuaalisuus ja hyvinvointi

Seksuaalisuus ja hyvinvointi Seksuaalisuus ja hyvinvointi 2016 Kehonkuvan muutos Sairaus muuttaa minäkuvaa ja omaa kehokuvaa, vaikka muutos ei ole aina ulospäin näkyvä keho muuttuu hoitojen ja toimenpiteiden myötä leikkausarpi, tuntopuutokset,

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Kärkihankkeen avustusresurssi 21miljoona kolmen vuoden ajan (7 miljoonaa/vuosi) Seuraava haku aukeaa kunnille 23.1-10.3.2017 Antti Blom

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Rytmin seuranta fysioterapiassa. Leena Meinilä 2016

Rytmin seuranta fysioterapiassa. Leena Meinilä 2016 Rytmin seuranta fysioterapiassa Leena Meinilä 2016 mitä seurataan: syketaajuus, lepoharjoitussyke- maksimi-palautuminen, rytmihäiriöt miksi? sopiva harjoitussyke, mahdollisten rasitukseen liittyvien rytmihäiriöiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume 1. MIKÄ ON NLRP12-GEENIIN LIITTYVÄ TOISTUVA KUUME? 1.1 Mikä se on? NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume on perinnöllinen

Lisätiedot

Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Jaksokirja - oppimistavoi/eet Jaksokirja - oppimistavoi/eet Osaa epäillä MS-tautia kliinisen oireiston perusteella Tietää MS-taudin pahenemisvaiheen hoitoperiaatteet Tietää MS-potilaan yleishoidon periaatteet Tietää MS-taudin diagnoosin

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka

Farmaseuttinen etiikka Farmaseuttinen etiikka Medikalisaatio ja terveysarvot Luento 7. Farmasian tdk. 21.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Arvot tieteessä Terveysarvot Medikalisaatio

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

MITÄ HARVINAISUUS TARKOITTAA?

MITÄ HARVINAISUUS TARKOITTAA? MITÄ HARVINAISUUS TARKOITTAA? Euroopan unionin määritelmän mukaan sairaus on harvinainen, kun sitä sairastaa enintään 500 henkilöä miljoonaa asukasta kohden eli Suomessa noin 2 700 henkilöä. Erilaisia

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Noviana 0,5 mg/0,1 mg kalvopäällysteiset tabletit 19.5.2014, Painos 3, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Lisätiedot

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere 17.11.2011 Mistä lihastauti aiheutuu? Suurin osa on perinnöllisiä Osassa perimä altistaa

Lisätiedot

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Lonkan tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala, fysioterapia Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi@epshp.fi Fysioterapia 2 (9) Lukijalle

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosasto on määrännyt hevosen näivetystaudin valvottavaksi eläintaudiksi.

Maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintöosasto on määrännyt hevosen näivetystaudin valvottavaksi eläintaudiksi. D 52 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Eläinlääkintöosasto Helsinki 27. 2.1981 Yleiskirje n:o 195 Asia: Hevosen näivetystauti Sen lisäksi mitä eläintautilaissa (55/80) ja -asetuksessa (601/80) on säädetty,

Lisätiedot

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

Liikehallintakykytestaus

Liikehallintakykytestaus Liikehallintakykytestaus ketteryys, tasapaino ja liikkuvuus Marjo Rinne TtT, tutkija, ft Liikehallintakyky Liikkeen hallintaan vaikuttavia tekijöitä osa selittyy perintötekijöillä, mutta harjoittelulla

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ

TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ TIETOA HUULIHERPEKSESTÄ MEDIVIR LEHDISTÖMATERIAALI Lisätietoja: Tuovi Kukkola, Cocomms Oy, puh. 050 346 2019, tuovi.kukkola@cocomms.com Lehdistökuvia voi ladata osoitteesta www.mynewsdesk.com/se/pressroom/medivir

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS)

Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS) Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS) Mikä on Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta? Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta on perinnöllinen sairaus. Se on elimistön

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

PALKOn avoin seminaari

PALKOn avoin seminaari PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat

Lisätiedot

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Ensiapua. luottamus henkilöiden. jaksamiseen

Ensiapua. luottamus henkilöiden. jaksamiseen Ensiapua luottamus henkilöiden jaksamiseen Luottamushenkilön vaikea rooli kuormittaa Luottamustehtävään valittu haluaa hoitaa työnsä hyvin ja olla luottamuksen arvoinen. Luottamustehtävässä kuormittaa

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

Mihin suuntaan kuntoutusta tulisi kehi.ää palveluntuo.ajan näkökulma?

Mihin suuntaan kuntoutusta tulisi kehi.ää palveluntuo.ajan näkökulma? Mihin suuntaan kuntoutusta tulisi kehi.ää palveluntuo.ajan näkökulma? Päivi Hämäläinen, kliinisen neuropsykologian dosen>, kuntoutuskeskuksen johtaja Olemassa oleva kuntoutusvalikoima on varsin ka.ava

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

TIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma

TIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma TIETOA REUMATAUDEISTA 1 Selkärankareuma Selkärankareuma (muita nimiä Bechterewin tauti, spondyloarthritis ankylopoetica) on reumasairaus joka nimensä mukaisesti aiheuttaa oireita ja tulehdusta selkärangassa.

Lisätiedot

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille 2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa - Kuka minä olen? Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja persoonallisuus

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

MENOMONO - työterveyshuollon toimintamalli

MENOMONO - työterveyshuollon toimintamalli Osaamista terveysliikunnan edistämiseen MENOMONO - työterveyshuollon toimintamalli Liike on lääke TEMPO- hanke Dosentti, työterveyslääkäri Riitta Luoto riitta.luoto@uta.fi Liikkumisen lisäämisellä voidaan

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Polven nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Polven nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

1. Potilashaastattelut ja videot 2. Flash-esitelmä taudista, hoidosta ja selviämisestä 3. Yksityiskohtaiset tiedot aistista, haitoista ja oireista 4.

1. Potilashaastattelut ja videot 2. Flash-esitelmä taudista, hoidosta ja selviämisestä 3. Yksityiskohtaiset tiedot aistista, haitoista ja oireista 4. 1. Potilashaastattelut ja videot 2. Flash-esitelmä taudista, hoidosta ja selviämisestä 3. Yksityiskohtaiset tiedot aistista, haitoista ja oireista 4. Kuvaus lähimmäisen suhtautumisesta POTILASHAASTATTELUT

Lisätiedot