Suomen MS-liiton julkaisusarja n:o 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen MS-liiton julkaisusarja n:o 1"

Transkriptio

1 Suomen MS-liiton julkaisusarja n:o 1 TÄRKEÄÄ TIETOA SAIRASTUNEELLE

2 Suomen MS-liiton julkaisusarja n:o 1 Kirjoittaja: Ylilääkäri Juhani Ruutiainen, neurologian dosentti Maskun Neurologinen Kuntoutuskeskus painokset: täysin tarkastettu painos 2005 ISBN-NUMERO: ISSN-NUMERO: Painopaikka: Painoprisma

3 MS-LIITTO Tämän oppaan on julkaissut Suomen MS-liitto ry. Vuonna 1971 perustettu MS-liitto on valtakunnallinen kansanterveys- ja liikuntajärjestö. Liitolla on lähes 100 yhdistystä ja kerhoa eri puolilla Suomea ja jäsenmäärä on noin MS-liitto edistää MS-taudin ja etenevien harvinaisten neurologisten sairauksien tutkimusta, hoitoa ja kuntoutusta ja valvoo sairastuneiden ja heidän läheistensä yhteiskunnallisia etuja. Sen lisäksi että MS-liitto pitää yhteyttä viranomaisiin, päättäjiin ja alan muihin järjestöihin, se jakaa oikeaa ja asiallista tietoa MS-taudista sekä etenevistä harvinaisista neurologisista sairauksista. MASKUN NEUROLOGINEN KUNTOUTUSKESKUS Suomen MS-liiton Maskun Neurologinen Kuntoutuskeskus on maamme ainoa etenevien neurologisten sairauksien kuntoutukseen ja sopeutumisvalmennukseen perehtynyt yksikkö. Keskus aloitti toimintansa vuonna 1988 ja nykyään se on yksi Euroopan johtavia MS-kuntoutuslaitoksia. Kuntoutukseen ja sopeutumisvalmennuskursseille osallistuu vuosittain yli 1000 MS-diagnoosin saanutta.

4 SISÄLLYSLUETTELO Miten minun käy?... 3 Keskushermostosairaus... 4 Hermovaippa vaurioituu... 5 Työikäisten sairaus... 7 MS ei tartu... 9 Taudinmääritys ottaa aikansa...11 Oireet vaihtelevat...14 Uupuminen...14 Näkö ja silmien liike...15 Tunto...15 Raajojen liikkeet ja voima...15 Tasapaino...16 Virtsarakon ja suolen toiminta...18 Seksuaalisuus...18 Masennus...19 Muisti...19 MS voi edetä monella tavalla...20 Raskauden aika ja perhesuunnittelu...22 Apuvälineet helpottavat...22 Peruskunto kunniaan...24 Kuntoutus...24 Lääkkeet...25 Ruokavaliot ja uskomuslääkintä...26 Mitä voit tehdä? Hanki tietoa ja elä! Eräitä vuosilukuja...29 Lisälukemiseksi...30 Muistiinpanoja

5 MITEN MINUN KÄY? Maassamme on multippeliskleroosia eli MS-tautia sairastavaa. Määrä on kasvussa, koska uusimpia tutkimusmenetelmiä käyttämällä diagnoosi osataan tehdä yhä vähäisempien oireiden perusteella. MS ilmenee tavallisesti vuoden iässä. Samaan vaiheeseen ajoittuvat monilla itsenäistyminen vanhemmista, opiskelu, ammattiin valmistuminen, parisuhteen syntyminen ja lasten hankkiminen. Kun nuori aikuinen kuulee sairastavansa parantumatonta sairautta, asia ei kosketa yksin häntä vaan koko hänen lähiyhteisöään. Vastasairastunut kysyy usein: Miten ja kuinka nopeasti tämä tulee minun kohdallani etenemään? Tähän ei kukaan osaa vastata. MS voi edetä nopeasti ja vaikeuttaa liikkumista, mutta yhtä hyvin se voi jäädä täysin oireettomaksi koko loppuelämän ajaksi. Useimmat MS-tautia sairastavat eivät ole vaikeavammaisia. Tavallisia oireita ovat normaalia nopeampi uupuminen lihastyössä, alaraajojen pisteleminen, vaihtelevat tasapainovaikeudet ja virtsanpidätyspulmat. Moni elää MS-tautinsa kanssa uskaltamatta pukea sanoiksi itseään ahdistavia kysymyksiä: Tarttuuko MS? Onko se perinnöllinen? Tekeekö se tylsämieliseksi? Liittyykö siihen kohtauksia? Pitääkö minun muuttaa tuttuja elämäntapojani? Tavallista on, että sairastuneella, hänen puolisollaan tai hänen vanhemmillaan on sairastumisesta perusteettomia syyllisyydentunteita, joista ei kyetä keskustelemaan. Tieto on paras turva ennakkoluuloja ja väärinkäsityksiä vastaan. Tähän oppaaseen on koottu ne asiat, joiden tiedetään askarruttavan MS-tautia potevia ja heidän lähiomaisiaan. Toivomme kirjasen hyödyttävän myös kaikkia muita, jotka elämässään tai työssään joutuvat tekemisiin tämän arvoituksellisen sairauden kanssa. 3

6 KESKUSHERMOSTON SAIRAUS Isot aivot, pikkuaivot, selkäydin ja niitä toisiinsa liittävä aivorunko muodostavat yhdessä keskushermoston. Isot aivot ohjaavat lihaksia ja käsittelevät aistien välittämät tiedot. Niiden toimintaan perustuvat myös ajatteleminen, puhuminen, muistaminen ja ihmisen persoonallisuus. Pikkuaivojen tärkein tehtävä on tahdistaa raajojen ja vartalon liikkeet yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Aivorungossa pieneen tilaan pakkautuneena kulkevat tärkeät hermoradat, jotka yhdistävät aivoja muuhun elimistöön. Lisäksi aivorungossa sijaitsevat hengitystä, sydämen sykettä ja valvetilaa ylläpitävät keskukset. Selkäydin on nousevien ja laskevien hermoratojen muodostama kaapelikimppu, jonka pituus on noin puoli metriä. MS vahingoittaa keskushermostoa. Sairaudelle on tyypillistä muutoksien jakautuminen pesäkkeisesti ja sattumanvaraisesti. Yleisimmin vaurioita on näköhermoissa, isojen aivojen syvissä osissa, pikkuaivoissa ja selkäytimessä. Sairaus säästää täysin muun elimistön: ihon, lihakset, luuston, sydämen, suoliston, virtsarakon ja sisäelimet. 4

7 HERMOVAIPPA VAURIOITUU Aivoissa ja selkäytimessä on miljoonia hermosoluja. Ne ovat yhteydessä toisiinsa ja kehon eri osiin hermojen välityksellä. Tieto siirtyy hermoissa sähköisesti. Joillakin hermoilla on katteenaan vaippa. Se parantaa sähkönjohtumista kuten sähköjohdon muovieriste. Mikroskooppiselta ulkonäöltään hermovaippaa eli myeliiniä voi verrata mattorullaan. Jos se olisi purettavissa auki, paljastuisi kahden ohuen valkuaispinnan erottama rasvalevy. aksoni hermovaippa normaali hermotuppi vaurioitunut hermotuppi MS-taudissa vaurioituu varsinaisen hermon (aksoni) ympärillä oleva hermovaippa. 5

8 Yksittäinen MS-muutos alkaa pienen verisuonen ympärille syntyvästä tulehduksesta. Bakteereja tai viruksia tapahtumassa ei ole mukana. Paikalle hakeutuu runsaasti valkosoluja ja erilaisia välittäjäaineita. Tulehdusalueelle kehittyy turvotusta, joka saattaa näkyä aivojen magneettikuvauksessa. Pysyviksi muutoksiksi jäävät alueen läpi kulkevien hermojen myeliinivauriot (demyelinisaatio) ja arpikudos (glioosi). MS-tautia sairastavan ihmisen myeliini on alunperin rakenteeltaan normaalia. Nykykäsityksen mukaan valkosolujen osuus on taudissa keskeinen. Normaalisti valkosolujen tehtävä on etsiä ja tuhota kaikki elimistöön kuulumaton. MS-taudissa osa valkosoluista on tunnistavinaan myeliinissä rakenteita, jotka ovat omalle keholle vieraita. Seurauksena on hermovaipan tuhoutuminen kaikkialla, missä se on valkosolujen ulottuvissa. Suurin osa myeliinistä on kuitenkin turvassa, sillä keskushermoston ja yleisen verenkierron välissä on valikoivasti läpäisevä este. Valkosolut pääsevät kielletylle alueelle vain paikoittain verisuonien seiniin tuntemattomasta syystä avautuvien porttien kautta. VALKOSOLU INTERFERONEJA ja muita VÄLITTÄJÄAINEITA MAKROFAGI Hermovaipalle vahingolliset valkosolut tunkeutuvat verenkierrosta keskushermostoon ja käynnistävät tapahtumaketjun, johon osallistuu välittäjäaineita (esim. interferonit) ja syöjäsoluja (makrofagit). 6

9 MS-oireet voidaan suurelta osin selittää hermovaipan rikkoontumisella. Laaja ja täydellinen myeliinikato ja siihen liittyvä hermosyyn eli aksonin katkeaminen aiheuttavat pysyviä oireita. Osittaisen vaurion merkkejä ovat esimerkiksi näön hämärtyminen kuumassa ja heikentynyt lihaskestävyys. Hermoa ravitsevat solut eivät juuri kykene korvaamaan tuhoutunutta myeliiniä tai katkennutta hermosyytä. Oireiden katoaminen pahenemisvaiheen jälkeen on parhaiten selitettävissä kudosturvotuksen vähentymisellä ja lopullisen vaurion lähellä olleiden, säikähdyksellä selvinneiden hermoratojen toiminnan elpymisellä. TYÖIKÄISTEN SAIRAUS MS:n alkaminen on mahdollista, mutta harvinaista alle 15 ja yli 55 vuoden iässä. Noin 2/3 saa tietää sairaudestaan vuotiaana. Sairaus on naisilla hieman yleisempi kuin miehillä. MS jakautuu maailmankartalle epätasaisesti. Sitä tavataan runsaasti Euroopan pohjoisissa osissa, eteläisessä Kanadassa ja Yhdysvaltojen pohjoisvaltioissa sekä eräissä osissa Australiaa. Esiintymisen alueelliset erot voivat selittyä rodullisilla tekijöillä. Sairaus on yleinen ainakin väestöissä, jotka ovat pohjoiseurooppalaista sukua. Eräissä etnisissä ryhmissä sairaus on lähes tuntematon: Afrikan musta väestö, eskimot, maorit. Suomessa on arviolta MS-tautia sairastavaa. Viiden miljoonan ihmisen kansassa kunkin suomalaisen sairastumisriski on noin 1:1000. MS-potilaan lähisukulaisten riski on jonkin verran suurempi, lapsilla 10-, sisaruksilla 20- ja identtisellä kaksosella peräti 400-kertainen. Etäisemmillä sukulaisilla sairauden todennäköisyys ei ole normaalia suurempi. 7

10 8 Pohjoismaissa MS-tautia esiintyy enemmän kuin Euroopassa keskimäärin. Kuvassa tummalla merkityillä alueilla MS-taudin esiintyvyys on korkea.

11 MS-tautia ei voi pitää perinnöllisenä. Sukututkimukset ja esiintyvyyden roduittainen vaihtelu osoittavat kuitenkin, että sairastumisalttius määräytyy ainakin osittain perintötekijöitten mukaan. Samaan viittaa sairauden epätasainen jakautuminen esimerkiksi eri paikkakunnilla Suomessa. MS EI TARTU Käsitys MS-taudin syystä on yli sadan vuoden kuluessa muuttunut sitä mukaa kuin uutta tietoa on karttunut. Enää ei uskota, että sairauden taustalla olisi myeliinin rakenteellinen vika tai vitamiinien puuttuminen ravinnosta. Sitä ei liioin pidetä tarttuvana, koska sairausriski ei ole puolisoilla tai sairaanhoitohenkilökunnalla normaalia suurempi. Pohjois-Euroopassa syntyneen, Afrikkaan asettuneen siirtolaisen todennäköisyys sairastua MS-tautiin on suurempi kuin Afrikassa syntyneen, rotutaustaltaan samankaltaisen ihmisen. Syntymäpaikka tuntuu siis vaikuttavan taudin puhkeamiseen. Lisäksi tiedetään, että alle 15-vuotiaana Afrikkaan lähteneen siirtolaisen sairastumisriski on selvästi aikuisena siirtynyttä pienempi. Tällaiset selvitykset osoittavat elinympäristön jollakin tavalla vaikuttavan MS-tautiin sairastumiseen. Sairauden on esitetty saavan alkunsa lapsuudessa ja muuttuvan oireiseksi vasta nuorella aikuisiällä. MS-tautiin kytkeytyvää ympäristötekijää ei ole kyetty tunnistamaan. Tutkimusten mukaan se ei ainakaan liity koulutukseen, ihmisen elämäntapoihin, luonteeseen, ravintokäyttäytymiseen tai työhön. 9

12 Sairauden myötä olen oppinut huomaamaan myös elämän pieniä mukavia asioita. Pirjo

13 Monet tiedemiehet uskovat, että viruksilla on osuutensa sairauden alkuvaiheessa. Virusten pinnassa ja hermovaipassa on yhteisiä rakenteita. Tuhkarokkoa ja muita tavallisia lastentauteja aiheuttavat virukset jättävät itsestään elinikäisen muistijäljen valkosoluihin. Virheettömästi toimivat valkosolut kykenevät vaikeuksitta erottamaan myeliinin viruksesta, vaikka niiden rakenteessa olisi samankaltaisuuksia. MS-taudissa valkosolujärjestelmä ei tämän teorian mukaan kykene siihen. Seurauksena on solujen hyökkäys omaan keskushermostoon ja hermovaipan tuhoutuminen. Tutkijat ovat kymmeniä vuosia yrittäneet tuloksettomasti löytää erilaisia viruksia MS-potilaiden elimistöstä. Nykyisen tiedon perusteella vaikuttaa ilmeiseltä, että viruksen osallisuuden todistaminen ei edellytä, että sellainen löydettäisiin sairastuneen verestä tai muista kudoksista. TAUDINMÄÄRITYS OTTAA AIKANSA MS kuuluu sairauksiin, joissa lääkärin täytyy taudinmääritystä tehdessään pitkälti luottaa pelkästään ammattitaitoonsa. Taudin ensimmäiset oireet ovat usein epämääräisiä. Potilas saattaa itsekin ihmetellä, ovatko vaikeasti kuvailtavat tuntemukset iholla ja ajoittaiset horjahtelut todellisia vai kuviteltuja. Ei ole harvinaista, että oireita pidetään psyykkisperäisinä ja hoidetaan useita vuosia sellaisina. Diagnoosin tekeminen edellyttää osoitusta vähintään kahdesta eri vauriosta keskushermoston alueella. Toisaalta diagnoosilta vaaditaan, että oireet ovat ilmaantuneet vähintään kahdessa tai useammassa, pitkähkön oireettoman ajan erottamassa pahenemisvaiheessa. 11

14 Tyypillinen todiste sairauden monipesäkkeisyydestä on näköhermon tulehdus potilaalla, jonka alaraajoissa on epänormaaleja refleksimuutoksia. Edellinen viittaa näköhermon ja jälkimmäinen selkäytimen vaurioitumiseen. Lääkäri ei tee diagnoosia ensimmäisten oireitten perusteella, vaan tapana on odottaa toisen vaurion tai uuden tapahtuman ilmaantumista. Aivojen magneettikuvalla molemmat niistä voidaan todentaa aikaisemmin kuin odottamalla uusia oireita. MS-taudin toteamiseksi ei ole toistaiseksi luotettavaa laboratoriokoetta. Tautia epäiltäessä pyritään ensin sulkemaan pois muut sairaudet. Joskus, esimerkiksi selkäydinkasvainta epäiltäessä, on tehtävä sarja työläitä tutkimuksia ennen kuin MS-diagnoosi voidaan hyväksyä. Aivojen magneettikuvaus ja selkäydinnestenäyte ovat suureksi avuksi sairauden toteamisessa. MS ei välttämättä aiheuta poikkeavaa löydöstä molemmissa. Normaali tulos kummassakin tekee kuitenkin diagnoosista epätodennäköisen. Magneettikuvaus paljastaa isoissa aivoissa, pikkuaivoissa ja selkäytimessä olevat pesäkkeiset MS-muutokset paremmin kuin mikään muu laitteellinen tutkimus. Käytännössä MS-diagnoosi varmistetaan nykyään useimmiten juuri magneettikuvauksella. MS-taudissa selkäydinnesteeseen erittyy suuria määriä valkosolujen muodostamia vasta-aineita. Ne voidaan osoittaa näytteestä, joka saadaan lannepistolla eli selkäydinpunktiolla. Tyypillinen löydös lisää diagnoosin varmuutta. Tutkimus on täysin vaaraton. 12

15 MS ei ole mikään este nauttia elämästä ja uusista harrastuksista. Hannele

16 OIREET VAIHTELEVAT Keskushermostossa on lukemattomia hermoja, jotka ristitsevät toisiaan kaikissa mahdollisissa avaruudellisissa suunnissa. MS-muutokset ovat tilavuudeltaan pieniä, ja ne sirottuvat etäälle toisistaan. Osa niistä sijoittuu alueille, joiden tehtäviä ei täysin tunneta. Hermovaipan vauriot aiheuttavat mitä erilaisempia oireita. Mikään niistä ei silti ole tyypillinen yksin MS-taudille. Raskaan työn jälkeinen terve väsymys ja hyväkuntoisen ihmisen viattomat puutumiset tai virheaskeleet eivät merkitse MS-tautia. Myeliiniä on runsaimmin näköhermoissa, aivokammioiden ympärillä isoissa aivoissa, pikkuaivojen ja aivorungon liitoskohdassa ja erityisesti selkäytimessä. Näiden anatomisten alueiden oireet ovatkin tavallisia: näön hämärtely, tasapainovaikeudet ja virtsanpidätyksen vaikeutuminen. Vain joka kymmenes kaikista aivojen magneettikuvauksessa näkyvistä pesäkkeistä aiheuttaa havaittavia oireita. Yhä useammin löytyy täysin oireettomia ihmisiä, joilla on MS-muutoksia selkäydinnesteessä ja magneettikuvauksessa. Uupuminen Rasituksensietokyvyn alentuminen on tavallinen MS-oire. Se voi ilmaantua kauan ennen sairauden toteamista. Sen vaikeusaste ei riipu muiden oireiden määrästä. Palautuminen työn jälkeen kestää aikaisempaa kauemmin. Valvominen yön myöhäisille tunneille käy vastenmieliseksi. Aivan kaikkia väsymys ei kiusaa. Toisille nopea uupuminen taas saattaa olla sairauden kiusallisin ja rajoittavin vaiva. Vaivan täsmällistä syntymekanismia ei toistaiseksi tunneta. Samat ihmiset, jotka sairauden vuoksi sietävät saunaa huonosti, tuntuvat kärsivän myös eniten lisääntyneestä väsymyksestä. 14

17 Näkö ja silmien liike Sairauteen liittyy erilaisia silmäoireita. Näkö heikkenee hetkellisesti saunassa tai raskaan ruumiillisen rasituksen jälkeen. Silmien takana tuntuu särkyä ja liikearkuutta. Lähelle katsominen tai katseen pysyttäminen luetulla rivillä voi tuottaa vaikeuksia. Jopa kaksoiskuvia esiintyy. Näköhermon tulehtuminen eli optikusneuriitti voi olla MS-taudin ensimmäinen oire. Siinä toisen tai kummankin silmän näkö hämärtyy tuntien tai muutaman päivän kuluessa lähes täysin. Näköhermotulehduksen sairastaneet kuvaavat näköään tällöin maitomaiseksi tai sumuiseksi. Useimmilla näkö sen jälkeen normalisoituu muutaman päivän tai viikon kuluessa. Tunto Tuntoaistin herkistyminen, kutina, nipistely ja puutuminen saattavat joskus jäädä taudin ainoaksi oireeksi. Osa tuntemuksista voi olla kivuliaita. Tunnon heikentymistä esiintyy yleisimmin jalkaterissä, nilkoissa ja sormenpäissä. Sähköiskumaiset kivut kasvojen alueella viittaavat kolmoishermosärkyyn. Sitä esiintyy MS-tautia potevilla jonkin verran enemmän kuin terveillä. Harvinaisia oireita ovat vyömäinen puristava tuntemus vartalolla ja käsiin sähköttelevät tuntemukset niskaa etu- ja takakenoon taivuttaessa. Raajojen liikkeet ja voima Halvaus on epätavallinen MS-taudin yhteydessä. Sen syntyminen edellyttää kaikkien raajaan vievien liikehermojen vaurioitumista. 15

18 Käytännössä niin laaja myeliinituho on mahdollista vain selkäytimen alueella. Lihasheikkous on tavallisempaa jaloissa kuin käsissä. Voiman heiketessä lihaksiin ilmaantuu usein myös jäykkyyttä eli spastisuutta. Sen ansiosta käveleminen onnistuu pitkään heikoillakin voimilla. Lihasten yhteistoiminnan eli koordinaation häiriintyminen viittaa pikkuaivoperäiseen vikaan. Sorminäppäryyden huonontumisen voi itse huomata esimerkiksi kengännauhoja sitoessa. Lisääntynyt kömpelyys kahvipöydässä saattaa olla ensimmäinen merkki yläraajojen isojen lihasryhmien koordinaatiohäiriöstä. Lihasten yhteistoiminnan vaikeutuminen voi pahimmillaan haitata melkoisesti, vaikka lihasten voima säilyisi täysin normaalina. Tasapaino Hyvä tasapaino edellyttää raajojen asentotuntoa välittävien hermoratojen, pikkuaivojen, silmien ja tasapainoelimien moitteetonta yhteistyötä. MS voi häiritä niiden kaikkien toimintaa. Tasapainohäiriöt ovatkin sairauden tavallisimpia oireita. Liikkuminen hämärässä voi olla pulmallista, koska asentotunnon ja koordinaation häiriintyessä tasapainon säilyttäminen perustuu pelkästään näkökykyyn. Tasapainohäiriö ei tule välttämättä esiin arkitilanteissa. Sen voi huomata vasta joutuessaan hyvää liikkeenhallintaa vaativaan tilanteeseen, esimerkiksi kun yrittää yhdellä jalalla seisten vetää pakkassaapasta jalkaansa. Vaikeudet korostuvat usein rasituksen yhteydessä ja kuumassa. 16

19 Minulle MS on tuonut myös paljon uusia ystäviä ja mukavia yhdessäolon hetkiä. Helena

20 Virtsarakon ja suolen toiminta Kyky varastoida virtsaa ja tyhjentää virtsarakko perustuu monimutkaiseen hermostolliseen ohjaukseen. MS-tautia potevilla esiintyy kolmenlaisia häiriöitä virtsarakon toiminnassa: varastoimisvaikeuksia, tyhjentämisvaikeuksia tai molempia yhdessä. Yleisin oire on tihentynyt virtsaamisen tarve ja virtsankarkailu ponnistusten yhteydessä. Vaivat eivät yleensä rajoita elämää, koska niitä osataan hoitaa tehokkaasti. Tärkeää on toistuvien virtsatulehdusten ehkäiseminen. MS vaikuttaa myös suolentoimintaan. Etenkin ummetus on yleistä. Se on helposti korjattavissa liikuntaa tehostamalla, lisäämällä kuitupitoisen ravinnon käyttämistä tai muuttamalla muulla tavoin ruokailutottumuksia. Suolentoimintaa piiskaavaan lääkehoitoon ei ole yleensä tarvetta. Ulosteen tai peräsuolikaasun pidättämisen vaikeuksia saattaa esiintyä. Seksuaalisuus MS ei vaikuta seksuaaliseen haluun. Sairastumisen alkuvaiheisiin voi liittyä sukupuolisen mielenkiinnon vähentymistä, sillä sairastuminen koettelee rajusti omaan kehoon liittyviä toiveita ja mielikuvia. Tilanteen tasaannuttua olisi tärkeä keskustella kumppanin kanssa parisuhteeseen liittyvistä peloista. Selkäytimen MS-muutokset aiheuttavat naisilla orgasmivaikeuksia ja miehillä erektio-ongelmia. Ne voivat korjaantua itsestään kuten muutkin MS-oireet. Yhdyntää edeltävän hyväilyvaiheen pitkittäminen ja tarvittaessa yhdyntäasennon muuttaminen riittävät usein hoidoksi. Miehillä täydellinenkin impotenssi on parannettavissa lääkkeillä, minkä tietäminen voi vähentää huonon suorituskyvyn pelkoon liittyvää tilapäistä erektiokyvyttömyyttä. 18

21 Masennus Masentuminen ja siitä selviytyminen kuuluvat normaaliin elämään. MS voi aiheuttaa tilapäistä masennusta monella tavoin. Sairauden ennusteesta ei ole koskaan tarkkaa tietoa. Erilaiset oireet saattavat rajoittaa työtä ja harrastusmahdollisuuksia. Omien voimien arvioiminen ja tavoitteiden asettaminen niiden mukaan ei aina onnistu. Sairauden hidas eteneminen tai jaksoittainen oireilu saattavat muuttaa elämäntilanteen, johon on juuri alkanut sopeutua. Ihmisen on hyvä surra menetyksensä. Sellainen voi olla lähiomaisen kuolema tai yhden elämänvaiheen (esimerkiksi koulun) päättyminen. Onnistuneen surutyön lopputulos on masennuksen väistyminen ja psyykkisen suorituskyvyn palautuminen. MS-taudin yhteydessä on ensimmäisenä surtava ikuisen terveyden mielikuvasta luopumista. Sairauden takia voi lisäksi joutua tinkimään muistakin tärkeinä pitämistään asioista, rooleista ja tavoitteista. Sairauteen liittyvät masennusvaiheet menevät yleensä ohi itsekseen. Niiden määrään ja kestoon voi suuresti vaikuttaa itse hankkimalla tietoa MS-taudista kirjoista, muilta sairastuneilta, omasta MSyhdistyksestä tai sopeutumisvalmennuskursseilta. Jos itsetuhoiset ajatukset tai voimakas tunne elämäntilanteen lohduttomuudesta pitkittyvät, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle. Muisti MS saattaa vaikuttaa kognitiivisiin eli älyllisiin suorituksiin. Sanantapailu tai muistivaikeudet voivat olla jopa ensimmäisiä sairauden oireita. Laaja-alainen häiriö eli dementia on sen sijaan erittäin harvinaista pitkäänkin sairastaneilla. 19

22 Pyörätuolia tai kyynärsauvoja käyttävät selviytyvät älykkyyttä mittaavista kokeista usein normaalisti, koska liikunnallista haittaa syntyy eniten pikkuaivojen ja selkäytimen vaurioiden pohjalta. Ajattelemiselle tärkeät alueet ovat isoissa aivoissa. Noin puolella pitkään sairastuneista voidaan muistissa osoittaa tarkalla tutkimuksella muutoksia. Vain joka kymmenes MS-tautia sairastava kärsii työtä tai arkisia elämäntilanteita haittaavista muistiongelmista. Huomattavan usein tilapäisten muistivaikeuksien takana on masennus, uupumus tai sairauteen liittyvä pahenemisvaihe. MS VOI EDETÄ MONELLA TAVALLA MS-tautiin sairastunut toipuu alkuun pahenemisvaiheista lähes täydellisesti. Sairaus on kuitenkin perusluonteeltaan etenevä. Tyypillisesti toipuminen pahenemisvaiheiden jälkeen käy ajan oloon puutteellisemmaksi. Vähitellen kertyy pysyviä oireita, tavallisimmin tasapainon huonontumista ja rakkovaivoja. Jos oireet alkavat lisääntyä tasaisesti myös pahenemisvaiheitten välillä, sairaus on muuttunut sekundaarisesti progressiiviseksi eli hitaasti eteneväksi. Primaarisesti progressiiviseksi (alusta pitäen eteneväksi) sairautta kutsutaan, jos oireet lisääntyvät hitaasti ilman varsinaisia pahenemisvaiheita Pahenemisvaiheet loppuvat yleensä ensimmäisen kymmenen vuoden kuluessa, jonka jälkeen sairauden eteneminen on tasaisempaa. Kaikkein vaikeinta muotoa lukuunottamatta sairauden vaikutus elinikään 20

23 on vähäinen. On olemassa myös hyvänlaatuinen MS, jossa ensimmäistä pahenemisvaihetta seuraa vuotta kestävä oireeton aika. AIKA sekundaarisesti progressiivinen MS-tautia sairastava voi vaikuttaa suuresti hyvinvointiinsa terveillä elämäntavoilla. Omilla toimilla ei kuitenkaan voi muuttaa sairauden kulkua. Stressillä, elämänmuutoksilla, leikkauksilla ja nukutuksilla ei ole merkitystä sen etenemisen AIKA primaarisesti progressiivinen kannalta. Bakteerit ja virukset voivat vaikuttaa epäedullisesti valkosolujärjestelmän toimintaan. Keskimäärin joka viidettä pahenemisvaihetta edeltää hengitysteiden tulehdus tai virtsainfektio. AIKA Potilaita kehotettiin aikaisemmin välttämään tarpeettomia rokotuksia. Asenteet rokotuksiin ovat nykyisin muuttuneet salliviksi, sillä esimerkiksi influenssarokotus on osoittautunut täysin turvalliseksi. VAJAATOIMINTA VAJAATOIMINTA VAJAATOIMINTA relapsoiva remittoiva 21

24 RASKAUDEN AIKA JA PERHESUUNNITTELU MS-tauti ei vaikuta raskauden luonnolliseen kulkuun. Raskaus ei lisää MS-taudin aktiivisuutta. Raskauden aikana pahenemisvaiheitten määrä yleensä vähenee, koska elimistö pyrkii turvaamaan sikiön hyvinvoinnin. Synnytystä seuraavien kuukausien aikana pahenemisvaiheen todennäköisyys on puolestaan hieman suurempi kuin ennen raskautta, mihin lapsenhoitojärjestelyjä suunniteltaessa pitää osata varautua. Raskautta suunnittelevien tulisikin ennen muuta pohtia, miten yhtä jäsentä suurempi perhe selviää, jos vammaisuus vuosien mittaan lisääntyy. Perhesuunnittelu edellyttää luotettavaa ehkäisyä. MS-tautia sairastava voi käyttää turvallisesti kierukkaa, ehkäisypillereitä ja muita raskaudenehkäisymenetelmiä. APUVÄLINEET HELPOTTAVAT Voi kulua vuosia tai vuosikymmeniä ennen kuin MS-tautia sairastava tarvitsee apuvälineitä. Hyvänlaatuisessa MS-taudissa apuvälineen tarvetta ei välttämättä synny koskaan. Tavallisimmin tulee kyseeseen huonoa tasapainoa parantava tukikeppi tai tukisauva. Alaraajojen heikko voima tai lihasvoiman nopea häviäminen rasituksessa ovat tavallisia syitä pyörätuolin hankkimiseen. Moni hyötyy auton lisävarusteluista kuten ohjaustehostimesta, automaattivaihteistosta ja tasanopeussäätimestä. Ilmastointikin on hyödyllinen ominaisuus, jos ongelmana on sairauteen liittyvä huono kuumansietokyky. Erilaiset pienapuvälineet auttavat suuresti, jos pulmana ovat sorminäppäryyden huonontuminen tai yläraajojen koordinaatiohäiriöt. 22

25 Kunnosta huolehtiminen on nykyisin entistäkin tärkeämpää. Jussi

26 Nykyaikaisessa työ- ja kotiympäristössä raja apuvälineen ja työkojeen välillä on yhä liukuvampi. Esimerkkejä tästä ovat tietokoneet ja monet keittiökojeet. PERUSKUNTO KUNNIAAN MS-taudin takia ei juuri tarvitse muuttaa elämäntapojaan. Ainoa kielletty lääke on gammainterferoni, jonka tiedetään käynnistävän pahenemisvaiheita, mutta sitä ei ole kaupan. Jokaisen on helppo löytää pienellä kokeilulla ja terveellä järjellä omat rajansa löylyn määrässä ja valvomisessa. Useimpien suomalaisten fyysinen kunto on korkeintaan keskinkertainen. MS on hyvä syy kohentaa sitä, koska hyvä peruskunto on avuksi oireisesta kaudesta toipumisessa. Liikunnan merkitys itsehoidossa on keskeinen. Se edistää hyvinvointia monella tavoin. Säännöllinen lyhytkestoinen harjoittelu on tehokkaampaa kuin rehkiminen oman suorituskyvyn ylärajoilla. Kuntoutus Sairauden alkuvaiheessa tarvitaan lähinnä liikunta- ja lihashuoltoneuvontaa. Myöhemmin fysioterapeutin palvelut ovat miltei välttämättömiä lihaskireyden, nivelten jäykistymisen ja väärien liikemallien ehkäisemiseksi. Fysioterapeutti ja toimintaterapeutti osaavat myös arvioida apuvälineiden oikea-aikaisen tarpeen. Fysioterapiaan osallistuminen ei korvaa itsehoitoa. Monesti rohkaiseminen omatoimiseen voimisteluun, säännölliseen kävelyyn, uimiseen tai ratsastukseen voi olla yksilöllistä fysioterapiaa suositeltavampi vaihtoehto. Joku saattaa mieltyä avantouintiin, joka monien 24

27 mielestä vähentää MS-oireita ainakin lyhytaikaisesti. Monin paikoin on tarjolla monipuolisia erityisliikuntaryhmiä ja liikuntaesteiselle sopivia ulkoilulajeja. Hieronta ja muut lihaksiston jännitystä vähentävät hoidot saattavat tulla kyseeseen, jos yläraajojen toiminta on puutteellista tai käytössä on käsivoimia kuluttava apuväline. Laitoskuntoutus on tehokas kuntoutuksen muoto. Edellytys kuitenkin on, että laitoksen koko henkilökunta on perehtynyt MS-tautiin. Kuntoutuksen ei ole syytä perustua yksipuolisesti fysioterapiaan, vaan sen on kyettävä tukemaan kuntoutujaa ja hänen läheisiään myös psyykkisesti ja sosiaalisesti. Kylpylähoidosta ei ole erityistä apua, mutta se voi virkistää mieltä. Lääkkeet MS-taudin käypä lääkitys voidaan jakaa oireenmukaisiin, pahenemisvaiheita lyhentäviin ja sairauden varsinaiseen kulkuun vaikuttaviin lääkkeisiin. Monia hankalimmista MS-oireista voidaan hoitaa tehokkaasti lääkkeillä. Niihin kuuluvat esimerkiksi kivut, mielialamuutokset, virtsarakon ongelmat, lihasjäykkyys, säryt, ummetus ja erektiovaikeudet. Aloitetun lääkehoidon tarve kannattaa säännöllisesti arvioida uudelleen, sillä kaikki oireet eivät ole pysyviä. Suonensisäisesti annettavan kortisonin tiedetään nopeuttavan pahenemisvaiheesta toipumista. Sitä on tapana käyttää sivuvaikutuksien takia harkitsevasti, koska pahenemisvaihe menee yleensä ajan oloon ohi ilman hoitoakin. Kortisonilla ei ole tiettävästi vaikutusta MS-taudin etenemiseen pitemmän päälle. Ei tunneta lääkettä, joka pysäyttäisi MS-taudin etenemisen tai korjaisi keskushermostoon syntyneet muutokset. Kuitenkin luvulla kyettiin kehittämään sairauden kulkua hillitseviä lääkkeitä. 25

28 Ensimmäisenä niistä osoitettiin ihonalaisesti pistettävän beetainterferonin tehokkuus. Sen jälkeen on löydetty muitakin samankaltaisesti vaikuttavia lääkkeitä, kuten glatirameeriasetaatti. Ne vähentävät MS-pahenemisvaiheiden määrää ja voimakkuutta ainakin hyväkuntoisilla potilailla, joilla on aktiivinen, pahenemisvaiheittain oirehtiva taudinmuoto. Beetainterferonilla voidaan lisäksi hidastaa MS-tautiin liittyvän toiminnallisen haitan etenemistä. Hoidon aloittaminen varhain takaa parhaimman tehon. Meneillään olevissa tutkimuksissa on useita lääkkeitä, jotka vaikuttavat vakiintuneita hoitoja tehokkaammilta, mutta niiden turvallisuudesta tarvitaan lisätietoa. Ruokavaliot ja uskomuslääkintä On mahdollista, että tyydytettyjen eläinrasvojen korvaaminen kasvisrasvojen käytöllä on edullista MS-taudin kannalta. Eniten on tutkittu auringonkukkaöljyä ja helokinkukkaöljyä. Muista vaihtoehtoisista hoidoista on syytä todeta, että pitkäaikaisesti sairastuneen mieli on otollinen tervettä elämää kaupitteleville. Koululääketieteen oppeihin sitoutumattomat terveysuskomukset ammentavat uskottavuutensa magiasta ja kansanperinteen syvistä pohjavirroista. Hampaitten amalgaamipaikkojen poistaminen, kallishintaisten vitamiini- ja hivenainevalmisteiden käyttö ja erilaiset raskaat ruokavaliot ovat esimerkkejä tehottomista MS-taudin hoitotavoista. Akupunktio, kuppaaminen ja varsinkin lymfaterapia helpottavat kukin joitakin oireita, mutta mitään pitkäaikaista vaikutusta niillä ei ole. Tarinat yksittäisistä ihmeparanemisista on syytä jättää omaan arvoonsa. MS itsessään on niin yllätyksellinen, että parantumista pyörätuolin käyttäjästä apuvälineittä käveleväksi ei voi pitää ihmeenä. 26

29 MITÄ VOIT TEHDÄ? Uuden asian tai ilmiön kohtaamisessa on toistuva lainalaisuus: ensivaikutelma perustuu aina omiin ennakkoasenteisiin. MS ei ole yleisyydeltään mikään kansansairaus. Monien ihmisten tiedot siitä ovat sekä pinnallisia että virheellisiä, ja huonon kartan kanssa eksyy helposti. Luulot, pelot ja syyllisyydentunteet voi pyyhkiä pois vain hankkimalla oikeaa tietoa. Sitä tarvitsee sairastunut, hänen omaisensa, ystävänsä ja joskus työnantajakin. MS-taudin kanssa selviää paremmin, jos käsittää, mistä on kyse. HANKI TIETOA JA ELÄ! Ensimmäinen reaktio diagnoosin tullessa on yleensä sokki. Sairaus tuntuu käsittämättömältä, vaikka se selitettäisiin miten moneen kertaan. Jälkikäteen moni muistaa, että lääkäri vain tyytyi toteamaan diagnoosin. Tyrmistys ei kestä kovin kauan. Seuraava vaihe, kieltämisen kausi, alkaa varhaisten oireiden hävittyä. Siitä voi tulla pitkäkin. Oireille aletaan etsiä helpommin kestettävää selitystä tai haetaan apua vaihtoehtoisista hoidoista. Sairauteen sopeutuminen vaatii aikansa. Asia on aluksi selvitettävä perusteellisesti itselleen ja sitten lähimmäisilleen. Puolisolla, vanhemmilla tai lapsilla saattaa olla ahdistavia ajatuksia, jotka eivät selviä keskustelematta. MS-tautiin ei liity mitään ehdotonta elämänsääntöä. Saat syödä entisten tottumustesi mukaan. Alkoholiin ja tupakkaan pätevät samat säännöt kuin terveillä. MS-taudista ei saisi tulla elämän pääteemaa. Oman tulevaisuuden eteen voi silti tehdä paljonkin. Liikunnan lisääminen kannattaa aina. 27

Sisällys. Johdanto 3 Mikä ihmeen MS? 4. Missä MS, siellä MäSä 5 MäSä-tyypit 6 Yksilöllinen MäSä 7. Voiko MäSää korjata? 8

Sisällys. Johdanto 3 Mikä ihmeen MS? 4. Missä MS, siellä MäSä 5 MäSä-tyypit 6 Yksilöllinen MäSä 7. Voiko MäSää korjata? 8 MäSäläisen ensiopas Sisällys Johdanto 3 Mikä ihmeen MS? 4 Missä MS, siellä MäSä 5 MäSä-tyypit 6 Yksilöllinen MäSä 7 Voiko MäSää korjata? 8 Lääkehoito 8 Kuntoutus 9 Apuvälineet 9 Eheää elämää MäSästä huolimatta

Lisätiedot

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. TerveysInfo MS tauti Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta. 1996 5, A5 : 46 s. : piirr. : 2 väri Hakusanat:

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011 Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa SoveLi-messut 11.3.2011 Psoriasis on tulehduksellinen, pitkäaikainen iho ja tai nivelsairaus, jota sairastaa n. 2,5 3 % väestöstä

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

MS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus

MS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus MS liiton kuntoutuspalvelut Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni MS liiton kuntoutuspalvelut Maskun neurologinen kuntoutuskeskus Avokuntoutus Aksoni Valtakunnallinen laitoskuntoutus

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat

Lisätiedot

Muistisairaudet 23.10.13

Muistisairaudet 23.10.13 Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme

Lisätiedot

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Lähteenä: 65-vuotiaiden aikuisneuvolan tutkimustiedot & Sosioekonomiset terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 16.6.2011 geriatrian ylilääkäri

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

Pramipexol Stada. 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Pramipexol Stada. 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pramipexol Stada 18.10.2013, Versio V01 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Pramipexol STADA 0,088 mg tabletti Pramipexol STADA 0,18 mg tabletti Pramipexol STADA

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Työssä muistaminen -kysymyssarja Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

Kerronpa tuoreen esimerkin

Kerronpa tuoreen esimerkin Mielenterveyskuntoutuja työnantajan kannalta työmielihanke Inkeri Mikkola Kerronpa tuoreen esimerkin 1 TYÖNANTAJAN NÄKÖKULMA kustannuspaineet yhteistyökyky pysyvyys työyhteisön asenteet TYÖNANTAJAN TOIVE

Lisätiedot

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

Diagnoosi ja mitä siitä seuraa

Diagnoosi ja mitä siitä seuraa 2 Diagnoosi ja mitä siitä seuraa Tämä opas on osa multippeliskleroosista (MS) ja siihen liittyvistä aiheista kertovaa sarjaa. Tämä opas kertoo MS-taudin diagnosointiin liittyvistä ongelmista ja erilaisista

Lisätiedot

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitysteiden anatomiaa Hengitystietautien merkitys hevostaloudelle jalkavaivojen

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa Työterveyslaitos www.ttl.fi Puhutaan Lämpötasapaino Kylmä ja työ Kuuma ja työ Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisen lämpötilat Ihminen on tasalämpöinen

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

JUHLASYMPOSIUMI 2008

JUHLASYMPOSIUMI 2008 ALUSTAVA OHJELMA JUHLASYMPOSIUMI 2008 Perustutkimus ja perustiedot näyttöön perustuvan neurologisen kuntoutuksen kulmakivet Turussa 14.3.-15.3.2008 ESISYMPOSIUMI Yhteistyöstä lisäarvoa neurologiseen kuntoutukseen

Lisätiedot

MS-taudin lääkehoitojen kehitys on ollut viime vuosina erityisen vilkasta, ja sama tahti näyttää jatkuvan lähivuosina, toteaa professori Anne Remes.

MS-taudin lääkehoitojen kehitys on ollut viime vuosina erityisen vilkasta, ja sama tahti näyttää jatkuvan lähivuosina, toteaa professori Anne Remes. MS-taudin lääkehoitojen kehitys on ollut viime vuosina erityisen vilkasta, ja sama tahti näyttää jatkuvan lähivuosina, toteaa professori Anne Remes. KUVA: TIMO HARTIKAINEN 6 ANNE REMES Professori, ylilääkäri

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi

ESTÄ AIVOINFARKTI YLEINEN JA YLEISTYVÄ ETEISVÄRINÄ. Tunne pulssisi Ammattilaisille Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Eteisvärinä on iäkkäillä yleinen, vointia heikentävä ja terveyttä uhkaava rytmihäiriö, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Epäsäännöllinen syke on eteisvärinän

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI Tunne pulssisi Estä aivoinfarkti Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämen syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Epäsäännöllinen

Lisätiedot

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Lewyn kappale -tauti on 50 80 vuoden iässä alkava etenevä muistisairaus. Nimensä se on saanut Lewyn kappaleista, jotka ovat hermosolun

Lisätiedot

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. idslofi04.12/06.2 Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. Galderma Nordic AB. Box 15028, S-167 15 Bromma. Sweden Tel +46 8 564 355 40, Fax +46 8 564 355 49. www.galdermanordic.com

Lisätiedot

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE Suomen Alzheimer-tutkimusseura ja muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä Kustantaja: Novartis Oy otilaan ja omaisen huolellinen haastattelu on tärkeä osa muistihäiriöpotilaan

Lisätiedot

opas hyvään arkeen MS-tauti käsikirja vastasairastuneelle suomen ms-liiton julkaisuja

opas hyvään arkeen MS-tauti käsikirja vastasairastuneelle suomen ms-liiton julkaisuja opas hyvään arkeen MS-tauti käsikirja vastasairastuneelle suomen ms-liiton julkaisuja ms-tauti - käsikirja vastasairastuneelle Suomen MS-liiton julkaisusarja n:o 36 1. painos 2011 ISBN 978-952-9797-53-0

Lisätiedot

Linomix. Pellava ja marjat tukevat vatsan toimintaa

Linomix. Pellava ja marjat tukevat vatsan toimintaa Pellava ja marjat tukevat vatsan toimintaa Linomix Suomalainen ravitsemusasiantuntijoiden suunnittelema ravintolisä, joka sisältää pellavarouheen lisäksi 24 % marjoja (mustikkaa, tyrniä, karpaloa ja ruusunmarjaa)

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Epäsäännöllinen syke voi johtua eteisvärinästä, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Eteisvärinän voi havaita itse pulssiaan tunnustelemalla.

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012 Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

Vuoden 2016 kurssit. Meillä jälleen! MS-tauti

Vuoden 2016 kurssit. Meillä jälleen! MS-tauti Vuoden 2016 kurssit MS-tauti Parkinsonin tauti Avh Epilepsia Omaishoitajat Primaarinen ataksia ALS Lihassairaus ja/tai dystrofia Myastenia gravis (MG) CP-oireyhtymä Kehitysvammat ja -häiriöt sekä monivammat

Lisätiedot

HIV. ja ikääntyminen

HIV. ja ikääntyminen HIV ja ikääntyminen LUKIJALLE Tämä esite tarjoaa lukijalleen tietoa ikääntymisen vaikutuksista elämään hiv-positiivisena. Esite on tehty yhteistyössä HUS:n Infektiosairauksien poliklinikan ja Hiv-tukikeskuksen

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Omaisyhteistyön seminaari. Anna Maija Saukkonen 30.1.2013

Omaisyhteistyön seminaari. Anna Maija Saukkonen 30.1.2013 Omaisyhteistyön seminaari Anna Maija Saukkonen 30.1.2013 PD-palliaation kohteena Bunting-Perry L 2006 Parkinsonin-tauti/yleistä 2/3 yli 70-vuotiaita Etenevä hermosolujen kuolema SN ja laajaalaisemminkin

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Mitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS

Mitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS Elämä hallussa epilepsian kanssa 24.9.2014 OYS Mitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS VAROITUS! Esitys sisältää tuotesijoittelua Tuotteet valittu

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta Virtsarakko.fi VES-100974-1 02.2011 Relevans.net 7000 Arviolta noin 200 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii virtsarakon ongelmista. 2 ASTELLAS PHARMA, Falcon

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE Laatinut: Catarina Virta fysioterapeutti, palveluohjaaja Tarkistanut: Olli Tenovuo dosentti, neurologian

Lisätiedot

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10

Lisätiedot

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien

Lisätiedot

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta

Lisätiedot

LIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat

LIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat LIHASHUOLTO Lihashuolto tarkoittaa joukkoa toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on valmistaa urheilijaa suoritukseen ja edistää palautumista harjoituksesta tai kilpailusta. Palautumisella tarkoitetaan fyysisen

Lisätiedot

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Lonkan nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

MS-tauti eli multippeliskleroosi o a to o a to

MS-tauti eli multippeliskleroosi o a to o a to 1 MS-tauti eli multippeliskleroosi o a to o a to Tämä opas on osa multippeliskleroosista (MS) ja siihen liittyvistä aiheista kertovaa sarjaa. Tässä oppaassa kerrotaan e emmä MS-tau- ista, miten tauti vaikuttaa

Lisätiedot

Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työikäisen väestön yleistyvä sairaus Astman esiintyvyyden on todettu 12-kertaistuneen

Lisätiedot

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä.

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. 1 Hoitotahto Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. Hoitotahdossa ihminen ilmaisee tahtonsa sellaisen

Lisätiedot

opas hyvään arkeen MS-tauti käsikirja vastasairastuneelle suomen ms-liiton julkaisuja

opas hyvään arkeen MS-tauti käsikirja vastasairastuneelle suomen ms-liiton julkaisuja opas hyvään arkeen MS-tauti käsikirja vastasairastuneelle suomen ms-liiton julkaisuja ms-tauti käsikirja vastasairastuneelle Suomen MS-liiton julkaisusarja n:o 36 1. painos 2011 Markku Hallikainen, Minna

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Avokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni

Avokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni Avokuntoutusmallin kokemuksia ja tulevaisuus Hyvinvointia huomennakin Avokuntoutuspäällikkö Arja Toivomäki, Suomen MS-liito, Avokuntoutus Aksoni MS-liiton avokuntoutuksen alkutaival Kehitää haja-asutusalueelle

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus Hiv tutuksi Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Batulo Essak HIV-tukikeskus 1 Täyttä elämää hivin kanssa www.tuberkuloosi.fi/materiaali/animaatiot/ 2 Näitte juuri hivistä kertovan

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa?

Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? Skolioosin kliiniset tutkimukset - Miten tutkin skolioosipotilaan kouluterveydenhuollossa, terveyskeskuksessa ja erikoissairaanhoidossa? EL Johanna Syvänen, TYKS 22.1.2015 Kouluterveydenhuolto Tavoite

Lisätiedot

Sinulle, joka haluat lisätietoa inkontinenssista

Sinulle, joka haluat lisätietoa inkontinenssista Sinulle, joka haluat lisätietoa inkontinenssista Teksti: Inkontinenscentrum i Västra Götaland Kuvat: Kajsa Lundberg Layout: Svensk Information Pidätysvaikeuksia? Lirahtiko? Karkaileeko virtsa? Oletko pidätyskyvytön?

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Hyvinvointia työstä 29.1.2015 E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Olkapään jännevaivojen kuntoutus Esa-Pekka Takala, ylilääkäri, Dos. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 29.1.2015 2

Lisätiedot

Opas harvinaistoiminnasta

Opas harvinaistoiminnasta Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää

Lisätiedot

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää polven tähystysleikkauksen jälkeistä kuntoutumista.

Lisätiedot

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen

Lisätiedot

TerveysInfo. Depression orsakar muntorrhet. Depis Kirjasen tarkoitus on auttaa lukijaa tunnistamaan masennus ja hoitamaan sitä.

TerveysInfo. Depression orsakar muntorrhet. Depis Kirjasen tarkoitus on auttaa lukijaa tunnistamaan masennus ja hoitamaan sitä. TerveysInfo masennus Depis Kirjasen tarkoitus on auttaa lukijaa tunnistamaan masennus ja hoitamaan sitä. Duodecim 2009 6, 11 x 17,8 cm : 120 s. : mv. Hakusanat: hoito, ennaltaehkäisy, oireet, masennus

Lisätiedot

Akne. totta ja tarua nuoruusiän näppylöistä

Akne. totta ja tarua nuoruusiän näppylöistä Akne totta ja tarua nuoruusiän näppylöistä LÄHES KAIKKI NUORET KÄRSIVÄT JOSSAKIN VAIHEESSA FINNEISTÄ KASVOISSA, RINNASSA JA SELÄSSÄ. NE OVAT NUORUUSIÄSSÄ NIIN TAVALLISIA, ETTÄ NIIDEN KATSOTAAN KUULUVAN

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

Vallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Vallitseva periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Vallitseva periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta.

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta. HARJOITUS: OMAT OIREKETJUNI Tämä harjoitus koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa tarkastelet sinulla esiintyviä oireketjuja. Toisessa osassa yhdistät näitä oireketjuja isommiksi oirekokonaisuuksiksi.

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot