Citylogistiikan toimenpideohjelma Ulla Tapaninen Kaupunkisuunnitteluvirasto

Transkriptio

1 Citylogistiikan toimenpideohjelma Ulla Tapaninen Kaupunkisuunnitteluvirasto

2 Tausta asukasmäärät kasvavat liikennemäärät kasvavat, ellei tehdä mitään lisätään kaupungin asumisviihtyvyyttä yritysten toimintaedellytyksiä kaupungin kilpailukykyä tehostaa citylogistiikkaa ja vähentää yritysten kuluja vähennetään jakelu-, keräily- ja asiakasliikenteen haitallisia ympäristövaikutuksia (mm. melu, estevaikutus yms.) TAVOITE 2

3 Taustaselvitys: Citylogistiikka Suurimmat havaitut ongelmat ja haasteet Kaupunkikeskustojen ruuhkautuminen ja ahtaus Negatiiviset ympäristövaikutukset, mm. päästöt ja melu Tavaraliikenteen puutteellinen huomiointi kaupunkisuunnittelussa Kaupunkien keskustojen ja toimitilojen heikko saavutettavuus ja huono opastus Pysähtymis- ja pysäköinti sekä katukuormauspaikkojen puute Tavaroiden vastanottotilojen, lastaus- ja purkupaikkojen ongelmat Rakennustyömaiden kuljetukset Tiedonkulku toimitusketjuissa Markkinoiden tuomat uudet vaatimukset (mm. sähköisen kaupan jakelu): pienet ja usein toistuvat toimituserät Työvoiman puute kuljetusyrityksissä Yhteistyön ja tiedonvaihdon puutteet yritysten ja viranomaisten välillä Pk-yritysten vähäiset kehittämisresurssit SITO: Helsingin citylogistiikan ja asiakasliikenteen kehittämistarpeet

4 Taustaselvitys: Citylogistiikka Kehittämisratkaisut aiemmista selvityksistä Jakeluliikenteen vaatimusten huomioon ottaminen kaupunkisuunnittelussa Maanalainen jakelu Aikaikkunat, kuorma-autoreitit Henkilöautoliikenteen rajoittaminen Ruuhkamaksut Yhteistoiminnan kehittäminen Älykkäät liikenteen tieto- ja ohjausjärjestelmät Jakelukeskukset, minihubit Toimitusten yhdistäminen Paluu- ja kierrätyslogistiikan tehostaminen Vaihtoehtoiset kuljetusmuodot Jakeluajoneuvojen kuormanpurku- ja pysäköintipaikat SITO: Helsingin citylogistiikan ja asiakasliikenteen kehittämistarpeet

5 Tieliikennelaki 2:27.12 "Muunkin ajoneuvon saa erityistä varovaisuutta noudattaen pysäyttää lyhyeksi ajaksi jalkakäytävälle ja pyörätielle ajoneuvoon nousemista, siitä poistumista, sen kuormaamista tai kuorman purkamista varten, milloin läheisyydessä ei ole käytettävissä muuta pysäyttämiseen sopivaa paikkaa ja pysäyttämiseen on pakottavia syitä. Pysäytetty ajoneuvo ei kuitenkaan saa kohtuuttomasti haitata jalkakäytävällä ja pyörätiellä kulkemista. Kuljettajan on tällöin pysyteltävä ajoneuvonsa läheisyydessä ja tarvittaessa siirrettävä ajoneuvo paikkaan, jossa se ei häiritse muuta liikennettä." Kuva: Jussi Mäkinen 5

6 Tavaraliikennettä on kaupungissa n % Lähde: Kaupunkisuunnitteluvirasto

7 Citylogistiikan osuus liikenteestä Lähde: Kaupunkisuunnitteluvirasto

8 Esimerkki yhden jakelupakettiauton ajoreitistä yhtenä päivänä 8

9 Yksityiskohta yhden jakelupakettiauton ajoreitistä yhtenä päivänä 9

10 Pakettiautoilla ongelmia Pysäköintipaikat Viiveen syyt 10

11 Haastattelujen tuloksia Yritykset kokevat keskustan jakelun erittäin haastavana, kalliina ja hankalana ( kuskin normaalina työpäivänä ajoa 3km ja kävelyä 8 km ). Keskeisimmät kehitettävät asiat ovat jakelu/keräilyaika ja pysäköintipaikat. Ruuhka-aika 7-9 kaikkein hankalinta. Yöjätekeräystä ja yöjakelua, tai iltajätekeräystä, toivotaan laajalti, tai klo 04 alkaen tai ainakin klo 06 alkaen. Eri korttelit voitaisiin myös porrastaa eri aikoihin. Jakelussa lyhyt pysäköintiaika (5-15 minuutin pysähtymispaikat) ratkaisisivat monta ongelmaa. Kyseisten paikkojen tulisi myös pysyä vapaina (esim. etäohjauksella laskeutuvat tolpat, ettei täynnä remonttiautoja tms.). Jakelupysähtymispaikan pitää olla maksimissaan 50m ovelta, tavarat painavia ja usein sääherkkiä. Ns. rastipaikkoja eli rekkojen palvelu- ja turvaparkkipaikka tarvitaan Kehi I / III sisäpuoliselle alueelle. Monet yritykset toimivat jo ns. yhteislastauskeskuksina. Sen sijaan kaupat eivät yleensä verkostoidu (edes kauppakeskuksessa) kuin yrityskauppojen myötä. Keskustan huoltotunneli on periaatteessa hyvä, mutta kaikkiin liikekiinteistöihin ei ole yhteyttä tunnelista, vaan joudutaan toimimaan kadun kautta. Lisäksi pikakuljetuksille tunneli on liian hidas. Haastatelluilla yrityksillä on suhteellisen uutta kalustoa, joka koko ajan uusiutuu. Tiukat kalustonormit kohtuullisella siirtymäajalla ovat jopa haluttuja. Erilaisia uusia teknologisia vaihtoehtoja (sähkö-, kaasuautot, hiilidioksidijäähdytyskoneet) kokeillaan jopa mielellään, mutta kalustolla tulee tällöin olla myös jälleenmyyntiarvoa. Vaadittaviin latauspisteisiin on kiinnitettävä huomiota. 11

12

13

14

15

16

17 Citylogistiikan kehittämismahdollisuudet 1. Liikennevirtojen tehostaminen - toimitusten yhteisvarastointi ja kuljetukset, yhteislastauskeskukset - kuljetustensuunnittelu - reitityksen suunnittelu - e-kauppa - yritysten välinen yhteistyö 2. Kiinteät rakenteet - tiestö ja kadut - pysähtymis- ja pysäköintipaikat - lastausalueet - tekniset ratkaisut (vähäpäästöinen ja meluinen kalusto) 3. Toimenpideohjelmat - määräykset - luvitus 4. Tutkimus - kaluston ja tietotekniikan kehittäminen citylogistiikan tarpeisiin 17

18 Taustaa kehittämistoimille Citylogistiikan ongelmat Helsingin keskustassa kulminoituvat tällä hetkellä pysäköinti - ja pysähtymispaikkojen puutteeseen. Toinen merkittävä ongelma on jakelutoiminnan rajaaminen tiettyihin kellonaikoihin. Jakelu- ja keräilyliikenteelle aamuruuhka on usein se kaikkein hankalin, sen sijaan päivällä ja yöllä kaduilla olisi enemmän tilaa. Hiljaisempaan, saasteettomampaa, pienempään, meluttomampaan yms. jakelukalustoon ei ole kaupungin puolelta tähän mennessä panostettu lukuun ottamatta yli 12m pitkän kaluston kielto keskusta-alueella ja HSL:n ja HSY:n ympäristövyöhykettä. Uusia mahdollisuuksia citylogistiikkaan tuovat älyliikenteen sovellukset, kuten parkkipaikkojen etävaraaminen yms. Maailmalla laajalti käytössä olevat yhteisjakelukeskuksia (eli keskukset, joihin kerätään tietylle alueelle menevät tuotteet samoihin autoihin) on Helsingissäkin noussut yritysvetoisesti. 18

19 Ensimmäinen vaihe Laki sallii tällä hetkellä pysähtymisen jalkakäytävällä ja pyörätiellä lastauksen ja/tai kuormauksen ajaksi mikäli se ei aiheuta kohtuutonta haittaa. Käytännössä haittaa aiheutuu melkein aina jalkakäytävälle ja/tai pyörätielle pysäköinnistä. Lakia on täsmennettävä. Jakelu- ja keräilyliikenne tulee pääasiassa ohjata pääasiassa kadun varressa oleviin pysäköintikieltopaikoille, joita keskustassa joka kadulla on useita joka kadulla ja joita voidaan tarvittaessa lisätä. Paikat sopivat päivisin lastaukseen ja öisin asukaspysäköintiin. Paikkojen pysymiseen vapaana (mm. ei asukaspysäköinnissä) tulee panostaa mm. pysäköinninvalvonnalla. Otetaan käyttöön erityinen jakeluliikenteen yrityspysäköintitunnus, jolla voisi mm. pysäköidä jalkakäytävälle silloin, kun pysäköintikieltopaikkaa ei ole lähistöllä (kadulla esim. bussikaista), tai jättää auto pysäköintikieltopaikalle tavaran kuljetuksen ajaksi. Tunnuksesta olisi pitkäaikaisversio yrityskäyttöön ja päiväversio esim. muuttoihin. Tunnus tulisi olla erittäin helppo hankkia. Tunnuksen kustannukset porrastettaisiin melun ja päästöjen mukaan. Kokeilu jätekuljetusten yötoimintaan.

20 Toinen vaihe Informaatiojärjestelmä, joka kertoo, onko jakeluruutu tai pysäköintikieltoalue vapaana (käytössä jakelupysäköintitunnuksen omaaville yrityksille). Kehittyneemmässä versiossa ruudun voisi varata. Pollareita kävelykaduille ja muille suljettavilla kävelyalueille. Avattavia alueen asukkaille, yrityksille ja jakeluliikenteelle. Kalasatama-kokeilu -lähijakelupiste Terminaalien ja rekkaparkkien kaavoitus (seudullinen asia) Huoltotunnelien kehittäminen

21 Yritysten oma toiminta Kaupunkikeräilykeskukset yrityslähtöisesti Yhteisjakelu (kauppakeskukset ja kävelykadut) Reittioptimointi Pysäköintipaikkojen ja huoltotunnelin käyttö sisäisenä toimintaohjeistuksena Ympäristöystävällinen etupainotteinen kalustokehitys, erityinen huomio typen oksideihin ja meluun.

22 KIITOS! Ulla Tapaninen Kuvien lähteet: Bestufs, Bestufs Guide, Cityfreight, Pirkanmaan Jätehuolto Oy, 22