POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 Laatija JH Eveliina Kiiski Päivittäjä pvm pvm Härkätien terveys- ja sairaanhoitopalvelut Hyväksyjä SoTe-johtoryhmä Terveyspalveluiden johtoryhmä Työsuojelutoimikunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Asiakirjan sijainti pvm härkänetti/johdon tukipalvelut/turvallisuusjohtaminen/potilasturvallisuussuunnitelma POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA

2 1. JOHDANTO POTILASTURVALLISUUTTA OHJAAVA LAINSÄÄDÄNTÖ JA MUU OHJEISTUS Terveydenhuoltolaki 1326/ Terveydenhuoltolaki astui voimaan toukokuussa Se on sisältölaki, jossa annetaan määräyksiä kuntien ja kuntayhtymien toteuttamaa terveydenhuoltoa koskien Asetus laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laadittavasta suunnitelmasta 341 / Suomalainen potilasturvallisuusstrategia , STM 2009: Potilasturvallisuusopas potilasturvallisuuslainsäädännön ja -strategian toimeenpanon tueksi, THL Opas Muuta lainsäädäntöä POTILASTURVALLISUUSPOLITIIKKA HÄRKÄTIEN TERVEYS- JA SAIRAANHOITOPALVELUISSA JOHTAMINEN Potilasturvallisuussuunnitelmaan liittyvät vastuut ja rakenteet HENKILÖSTÖJOHTAMINEN JA AVOIN TURVALLISUUSKULTTUURI Nykytilanne HENKILÖSTÖN OSALLISTUMINEN HENKILÖSTÖN KOULUTUS JA PEREHDYTTÄMINEN POTILAAN JA LÄHEISTEN OSALLISTUMINEN LAADUNHALLINTA-ASIAKIRJAT RAPORTIT JA ILMOITUSJÄRJESTELMÄT SEKÄ KORJAAVAT TOIMENPITEET Hoidon turvallisuus Lääkehoidon turvallisuus Laiteturvallisuus Fyysinen ympäristö Hygieniaturvallisuus... 22

3 10.6. Tietojärjestelmät, potilasasiakirjamerkinnät, tiedon kulku toimintayksiköissä ja niiden välillä, tietosuoja Muistutukset, kantelut ja potilasvahinkoilmoitusten käsittely terveyspalveluissa HaiPro- potilasturvallisuusilmoitukset HaiPro- Työtapaturmailmoitukset ALUEELLINEN YHTEISTYÖ... 27

4 1 1. JOHDANTO Terveydenhuoltolain mukaan terveydenhuollon toiminnan on oltava näyttöön perustuvaa, laadukasta, turvallista ja asianmukaisesti toteutettua. Laki velvoittaa laatimaan suunnitelman potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta ja laadunhallinnasta. Potilasturvallisuuden edistäminen tulee tehdä yhteistyössä sosiaalihuollon palvelujen kanssa. Potilaan sekä omaisten osallistuminen potilasturvallisuuden parantamiseen tulee myös mahdollistaa. Potilasturvallisuus on terveyden- ja sairaanhoidon laadun perusta. Turvallisessa hoidossa käytetään vaikuttavia menetelmiä siten, ettei hoidosta aiheudu potilaalle tarpeetonta haittaa. Potilasturvallisuus käsittää periaatteet ja toiminnot, joilla varmistetaan potilaiden hoidon turvallisuus. Toimintoihin sisältyvät ennakoiva riskien arviointi, vaaratilanteita ehkäisevät ja tunnistetuilta riskeiltä suojaavat toimet sekä toiminnan jatkuva kehittäminen. Potilasturvallisuutta hallitaan ennakoivasti ja oppimalla. Tavoitteena on vakiinnuttaa toimintakulttuuri, jossa korostuu potilaiden turvallista hoitoa edistävä systemaattinen toimintatapa sekä sitä tukeva johtaminen, arvot ja asenteet. Henkilöstön sitoutuminen potilasturvallisuustyöhön on ratkaisevaa sen onnistumisen kannalta. Tämän mahdollistaa laadukas ja turvallinen, toimintaa tukeva henkilöstöjohtaminen sekä avoin ja syyllistämätön toimintakulttuuri. Tämä on ensimmäinen Härkätien terveys- ja sairaanhoitopalveluiden potilasturvallisuussuunnitelma. Terveydenhuoltolaki velvoittaa, että potilasturvallisuussuunnitelma on tehtävä v loppuun mennessä. Härkätien terveys- ja sairaanhoitopalveluissa aloitettiin systemaattinen potilasturvallisuuden kehittäminen uuden terveydenhuoltolain myötä v Vastaanottopalveluissa, koulu- ja neuvolaterveydenhuollon yksikössä, osastoilla, kuvantamisessa, fysioterapiassa ja suun terveydenhuollon yksikössä on tehty omat potilasturvallisuussuunnitelmat, jotka pohjautuvat THL:n potilasturvallisuusoppaaseen. Jokaisessa yksikössä on nimetty henkilö, joka on vastannut potilasturvallisuussuunnitelman laatimisesta, täytäntöön panosta ja seurannasta. Härkätien terveys- ja sairaanhoitopalveluiden/ terveydenhuollon potilasturvallisuussuunnitelma kokoaa tiivistetysti yksikköjen omat suunnitelmat. Tässä potilasturvallisuussuunnitelmassa on käytetty pohjana soveltuvin osin Loimaan kaupungin potilasturvallisuussuunnitelmaa. Härkätien terveys- ja sairaanhoitopalveluiden ja yksikköjen potilasturvallisuussuunnitelmat päivitetään vuosittain ja hyväksytään sote- johtoryhmässä.

5 2 2. POTILASTURVALLISUUTTA OHJAAVA LAINSÄÄDÄNTÖ JA MUU OHJEISTUS Potilasturvallisuustyötä ohjaavat useat lait ja säädökset sekä lukuisat oppaat ja julkaisut Terveydenhuoltolaki 1326/2010 Terveydenhuoltolaki astui voimaan toukokuussa Se on sisältölaki, jossa annetaan määräyksiä kuntien ja kuntayhtymien toteuttamaa terveydenhuoltoa koskien. Terveydenhuoltolain 8 : Laatu ja potilasturvallisuus Terveydenhuollon toiminnan on perustuttava näyttöön ja hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin. Terveydenhuollon toiminnan on oltava laadukasta, turvallista ja asianmukaisesti toteutettua. Kunnan perusterveydenhuollon on vastattava potilaan hoidon kokonaisuuden yhteensovittamisesta, jollei siitä muutoin erikseen sovita. Terveydenhuollon toimintayksikön on laadittava suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta. Suunnitelmassa on otettava huomioon potilasturvallisuuden edistäminen yhteistyössä sosiaalihuollon palvelujen kanssa. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetään asioista, joista on suunnitelmassa sovittava Asetus laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laadittavasta suunnitelmasta Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut terveydenhuoltolain nojalla asetuksen laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laadittavasta suunnitelmasta. Se määrittelee yksityiskohtaisesti suunnitelman vähimmäissisällön Suomalainen potilasturvallisuusstrategia , STM 2009:3 STM on julkaissut Suomalaisen potilasturvallisuusstrategian Edistämme potilasturvallisuutta yhdessä.

6 Potilasturvallisuusopas potilasturvallisuuslainsäädännön ja -strategian toimeenpanon tueksi, THL Opas THL on vuonna 2011 julkaissut oppaan, joka ohjaa potilasturvallisuuden edistämistä terveydenhuollon toimintayksiköissä. Opastuksen lähtökohtana on Terveydenhuoltolain (1326/2010) 8, laatu ja potilasturvallisuus, sekä lain nojalla annettu sosiaali- ja terveysministeriön asetus (341/2011) laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laadittavasta suunnitelmasta. Opastus pohjautuu myös kansallisen potilasturvallisuusstrategian linjauksiin. 2.5 Muuta lainsäädäntöä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekö iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 28.12/2012/980 Tartuntatautilaki 583/1986 (Finlex) Lääkelaki 395/1987 (Finlex) Lääkepolitiikka 2020 (STM) Lue lisää Turvallinen lääkehoito -oppaasta Pelastuslaki 379/2011 (Finlex) Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 787/2003 (Finlex) Työturvallisuuslaki 738/2002 (Finlex) Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992 (Finlex) Potilasvahinkolaki 585/1986 (Finlex) Lue lisää potilaan asemasta ja oikeuksista Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994 (Finlex) Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 629/2010 (Finlex)

7 4 3. POTILASTURVALLISUUSPOLITIIKKA HÄRKÄTIEN TERVEYS- JA SAIRAANHOITOPALVELUISSA Potilasturvallisuus on terveyden- ja sairaanhoidon laadun perusta. Potilasturvallisuus käsittää periaatteet ja toiminnot joiden tavoitteena on varmistaa hoidon turvallisuus, sekä suojata potilasta vahingoittumasta. Näihin sisältyvät ennakoitu riskien arviointi, vaaratilanteita ehkäisevät ja tunnistetuilta riskeiltä suojaavat toimet, sekä toiminnan jatkuva kehittäminen. Potilasturvallisuutta hallitaan ennakoidusti ja oppimalla. Tavoitteena on luoda toimintakulttuuri, jossa korostuu potilaiden turvallista hoitoa systemaattisesti edistävä toimintatapa, sekä sitä tukeva johtaminen arvot ja asenteet. Potilasturvallisuuden edistämisessä on keskeistä laadukas työ, turvallinen toimintaympäristö, yhtenäiset työtavat, riskien ja vaarojen ennakointi. Potilasturvallisuuden edistäminen on kaikkien asia! 4. JOHTAMINEN Potilasturvallisuus on johdon, henkilöstön ja potilaiden yhteinen asia. Johdolla on vastuu potilasturvallisuuden edistämisestä suunnitelmallisesti ja riittävin voimavaroin. Johdon vastuu on, että potilasturvallisuus huomioidaan päätöksen teossa, sekä toiminta ja taloussuunnitelmassa. Johdolla on keskeinen vastuu potilasturvallisuuden seurantatiedon hyödyntämisestä riskeihin varautumisessa ja koko palvelujärjestelmän kehittämisessä. Kokonaisuusvastuu potilasturvallisuudesta on terveyspalveluissa terveyspalvelujohtajalla. 4.1 Potilasturvallisuussuunnitelmaan liittyvät vastuut ja rakenteet Potilasturvallisuuden järjestelmällisen edistämisen vastuu on sosiaali- ja terveyspalvelujohtajalla ja terveyspalveluiden johtoryhmällä. Johtamiseen kuuluu näkyvä vastuunotto potilasturvallisuudesta ja sen edellytyksistä toimintayksiköissä. Johto tukee toiminnallaan potilasturvallisuutta edistävän kulttuurin kehittymistä. Potilasturvallisuuden koordinointi ja kehittämisvastuu terveys- ja sairaanhoitopalveluissa on johtavalla hoitajalla. Tulosyksiköissä määritellään potilasturvallisuuden edistämistä koordinoivat henkilöt sekä johdon että henkilöstön vastuut potilasturvallisuudesta ja toiminnan laadusta.

8 5 1. SoTe- ja terveyspalveluiden johtoryhmä Turvaa riittävin resurssein potilasturvallisuuden Härkätien terveyspalveluissa (henkilöstömäärä, osaamisen varmistaminen, tietotekniikka, tilat/laitteet ym.) Sitoutuu potilasturvallisuuden kehittämiseen 2. Potilasturvallisuuspäällikön (johtava hoitaja) vastuulla on: Vastaa terveys- ja sairaanhoitopalveluiden potilasturvallisuussuunnitelman laadinnasta ja päivityksestä Vastaa terveyspalveluiden johtoryhmätasolla potilasturvallisuuden kehittämisestä Vastaanottaa HaiPro- ja työsuojeluilmoitukset Tekee yhteenvedon HaiPro- ilmoituksista kerran vuodessa terveyspalveluiden johtoryhmälle Käsittelee kaikki terveyspalveluiden työsuojeluilmoitukset ja on tiiviissä yhteistyössä työsuojelupäällikön kanssa Esittää tarvittavia toimia SoTe- ja terveyspalveluiden johtoryhmälle potilasturvallisuuden parantamiseksi 3. Tulosyksikköjen vastuuhenkilöiden vastuulla on: Laatia potilasturvallisuussuunnitelma tulosyksikkötasolla ja huolehtia suunnitelman päivityksestä ja toteutuksesta Vastaa siitä, että tulosyksikössä käsitellään HaiPro- ilmoitukset säännöllisesti Vastaa siitä, että potilasturvallisuutta parannetaan systemaattisesti Tuo esille vastuualueen esimiehelle mahdollisia potilasturvallisuuteen liittyviä epäkohtia ja kehittämisehdotuksia 4. Infektiotorjuntatyöryhmä: Vastaava lääkäri toimii infektiontorjunnasta vastaavana lääkärinä ja toimii epidemiaselvitystyöryhmän puheenjohtajana Infektiovastuulääkäri toimii operatiivisen toiminnan asiantuntijana Poliklinikan hygieniahoitaja tiedottaa infektioepäilyistä - ja vastauksista kuntalaisille Infektiotorjuntatyöryhmä (johtava hoitaja pj) kokoontuu neljä kertaa vuodessa. Työryhmä kehittää yleistä infektiontorjuntaa sote- yhteistoiminta-alueella, seuraa tilastoja, käypä hoito suosituksia ja järjestää aiheeseen liittyvän informaatiopäivän henkilöstölle kerran vuodessa

9 6 5. Potilasasiamiehen vastuulla on: Potilaiden informointi 6. Tietosuojavastaava Lokitietojen valvonta 5. HENKILÖSTÖJOHTAMINEN JA AVOIN TURVALLISUUSKULTTUURI Potilasturvallisuuden kehittämistyön onnistumiseksi tarvitaan sellainen turvallisuuskulttuuri, jossa virheistä ja läheltä piti tilanteista on mahdollista oppia. Esimerkiksi systemaattisen vaaratilanteiden kirjaamisen ja käsittelyn avulla on mahdollisuus syyllistämättä käsitellä ja oppia läheltäpiti tilanteista. Johdon, esimiesten ja henkilöstön sitoutuminen potilasturvallisuustyöhön on ratkaiseva sen onnistumisen kannalta. Potilasturvallisuus rakentuu useista eri tekijöistä ja toimijoista ei ainoastaan yksittäisten henkilöiden työstä. Potilasturvallisuuskulttuuriin kuuluu myös se, että toimintayksikössä ollaan tietoisia toiminnan epävarmuuksista ja valppaita riskejä kohtaan. Potilasturvallisuuskulttuuria vahvistamalla vähennetään hoitoriskejä ja potilaalle hoidon aikana mahdollisesti aiheutuvia haittoja. Avoimuuteen kuuluu haittaan johtaneiden tapahtumien käsitteleminen rehellisesti heti haittatapahtumien jälkeen. Havaitut riskitekijät, erehdykset tai virheeseen johtaneet tekijät analysoidaan ja raportoidaan ja niistä opitaan. Tämä ei kuitenkaan estä asian käsittelyä valvovien viranomaisten toimesta, jos asia tulee potilaan tai läheisen kanteluna tai muutoin valvonta-asiana vireille. Avoimuuteen ja syyllistämättömyyteen kuuluu palautteen ohella haittatapahtumassa osallisena olleiden työntekijöiden tukeminen tapahtuman jälkeen. Haittatapahtuman käsittely työyhteisössä on välttämätöntä työntekijöiden työkyvyn säilyttämiseksi, eikä työntekijää saa jättää yksin. Haittatapahtumien käsittely huomioidaan työsuojelun toimintasuunnitelmassa. Työntekijöiden kokemusta tulee hyödyntää haittatapahtuman pohjalta tapahtuvassa toiminnan kehittämisessä. (THL 2011)

10 7 5.1 Nykytilanne esimiehet kirjasivat potilasturvallisuuteen ja sen kehittämiseen liittyviä asioita, jotka ovat Härkätien terveys- ja sairaanhoitopalveluissa ajankohtaisia. Nämä painopistealueet tulevat toimimaan potilasturvallisuustyön kehittämisen painopistealueina. Laatupoikkeama alla olevissa asioissa saattaa johtaa siihen, että potilasturvallisuus vaarantuu. HENKILÖSTÖÖN LIITTYVÄT Palveluiden tarpeen mukainen saatavuus Riittävät henkilöstöresurssit Henkilöstön jatkuva koulutus- ja perehdytys Työnjaon selkeys Henkilöstön sitoutuminen ja osallistuminen potilasturvallisuustyöhön Henkilökunnan tunnistus TOIMINTAYMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄT Tiedonkulku Ohjeiden päivitys Kirjaaminen Tietojärjestelmät Tietoturva TILAT JA LAITTEET Turvallinen hoitoympäristö Laitteiden ja välineiden kunto Tilojen toimivuus INFEKTIOIDEN TORJUNTA Hygieniataso Koulutukset Siivoustyö Tiedottaminen

11 8 6. HENKILÖSTÖN OSALLISTUMINEN Potilasturvallisuuden perustana on organisaation ja sen työntekijöiden jatkuva kyky oppia ennakoinnin ja palautejärjestelmän kautta havaituista riskeistä ns. oppiva organisaatio. Jotta oppimiseen päästään, esimiesten tulee panostaa avoimuuteen sekä kyetä käsittelemään havaittuja riskejä ja virheitä systeemilähtöisesti. Se luo luottamuksellisen ilmapiirin, jossa virheistä uskalletaan puhua. Oppimista tukevan ilmapiirin lisäksi tarvitaan toimintatapoja, joille oppiminen rakentuu. Henkilökunnan aktiivinen ja moniammatillinen osallistuminen potilasturvallisuuden kehittämiseen turvataan parhaiten, jos henkilökunta voi osallistua suunnitelman laatimiseen ja seurantaan sekä toiminnan kehittämiseen sen pohjalta. Potilasturvallisuusosaamisella tarkoitetaan työntekijän tietoisuutta potilasturvallisuutta vaarantavista riskeistä ja niiden hallintaan liittyvistä käytännöistä omassa toimintayksikössä sekä kykyä soveltaa niitä työssä. Esimerkiksi kommunikaatio- ja yhteistyötaidot ovat potilasturvallisuusosaamiseen kuuluvia asioita. Esimiehen tehtävänä on varmistaa, että potilasturvallisuuden riskien hallinnan käytännöt on selkeästi kuvattu ja että henkilöstöllä on edellytykset niiden soveltamiseen toiminnassa. Työprosessien tulee olla helposti hahmotettavia ja tarvittavan tiedon päivittäiseen työhön helposti saatavilla. Ammattihenkilöiden tulee noudattaa työssään potilasturvallisuuden edistämisen periaatteita, soveltaa sen keskeisiä keinoja sekä hyödyntää potilasturvallisuuden edistämisen työkaluja, oppaita ja suosituksia. Jokaisella viran- ja toimenhaltijalla on henkilökohtainen vastuu potilasturvallisuudesta ja sen kehittämisestä. Ammattilaisuudessa korostuu sitoutuminen potilasturvallisuutta edistäviin periaatteisiin ja yhteisesti sovittuihin toimintatapoihin, avoimen ilmapiirin tukeminen, moniammatillinen yhteistyö sekä osallistuminen toiminnan kehittämiseen.

12 9 7. HENKILÖSTÖN KOULUTUS JA PEREHDYTTÄMINEN Potilasturvallisuusosaaminen on vuodesta 2011 lähtien ollut osa terveyspalveluiden vuosittaista koulutussuunnitelmaa. Erityisesti lääkehoidon ja infektiontorjunnan koulutuksiin on panostettu. Vuonna 2011 otettiin käyttöön Turun ammattikorkeakoulun hallinnoima sähköinen lääkehoidon oppimisympäristö ja lääkehoidon tentti. Syksyyn 2013 mennessä koko Härkätien sosiaali- ja terveyspalveluiden, Kosken, Marttilan, ja Tarvasjoen kunnan henkilökunta on suorittanut lääkehoitotentin ja lääkehoitoluvat on uusittu. HaiProjärjestelmä ja sen systemaattinen hyödyntäminen on ollut Härkätiellä käytössä jo vuosia. Härkätien sosiaalipalveluihin HaiPro- järjestelmä otettiin myös käyttöön v alusta alkaen. Rekrytoinnissa huomioidaan organisaation tarvitsema osaaminen, ammattihenkilöiden pätevyydet tarkastetaan (Valvira) ja soveltuvuudet arvioidaan. Henkilöstön määrä ja rakenne suunnitellaan henkilöstömitoitusten suositusten mukaisesti paikalliset olosuhteet huomioiden. Yksiköissä uusien työntekijöiden perehdytys toteutetaan suunnitelmallisesti käyttäen perehdytysohjelmaa. Perehdytetyt asiat kuitataan, ja perehdytyksen päätyttyä käydään arviointi- / palautekeskustelu. Perehdytys toteutetaan samoin periaattein opiskelijoille, työntekijän työtehtävien muuttuessa ja työntekijän palatessa työhönsä pitkältä, yli vuoden, jatkuneelta vapaalta. Potilasturvallisuutta taidolla -ohjelma tukee potilasturvallisuuden edistämistyötä Suomessa. Kansallisia talkoita johtaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ja mukana ovat alueelliset terveyden- ja sosiaalihuollon yksiköt sekä useita kansallisia terveyden- ja sosiaalihuoltoalan toimijoita, yhdistyksiä ja ammattijärjestöjä. Ohjelmaa toteutetaan vuosina ja tavoitteena on haittatapahtumien puolittaminen vuoteen 2020 mennessä. Ohjelmaan liittyy verkkosivusto, josta löytyy ajantasainen tieto aiheeseen liittyvästä materiaalista:

13 10 8. POTILAAN JA LÄHEISTEN OSALLISTUMINEN Potilaan ja asiakkaan näkökulmasta potilasturvallisuus ilmenee vaikuttavana ja turvallisena hoitona, josta aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. On tärkeää, että potilaalle annetaan ymmärrettävällä tavalla tietoa hänen sairaudestaan ja sen hoidosta. Potilaan kanssa keskustellaan hoitoon liittyvistä riskeistä ja odotettavissa olevista tuloksista. Potilaan niin halutessa tällaista tietoa annetaan myös potilaan luotetulle henkilölle, omaiselle tai läheiselle. Potilasta kuunnellaan ja hän osallistuu hoitonsa suunnitteluun ja toteutukseen. Potilasturvallisuuden kannalta on tärkeää, että potilas tuo ilmi tarvittavat taustatiedot, mutta hän ei välttämättä ole aina perillä siitä, millä tiedoilla on merkitystä hoidon onnistumisen kannalta. Potilasta tulee kannustaa kertomaan oireistaan, toiveistaan ja huolistaan sekä tekemään kysymyksiä hoitoonsa liittyvissä asioissa. Lainsäädäntö antaa potilaalle aktiivisen roolin hoidon suunnittelussa. Potilaalla ei kuitenkaan ole päävastuuta potilasturvallisuudesta, vaan se on aina henkilöstöllä ja viime kädessä organisaation johdolla. Potilas on tärkeässä roolissa potilasturvallisuuden edistämisessä, sillä hän tarkastelee hoidon laatua ja turvallisuutta todennäköisesti eri näkökulmasta kuin palvelua tuottava organisaatio. Vaikka turvallinen hoito on terveydenhuollon ammattilaisten vastuulla, potilas voi olla suureksi avuksi osoittamalla hoitoprosessin epäkohtia ja heikkoja lenkkejä, esimerkiksi informaation kulun suhteen. Organisaatiossa on oltava menettelytavat, joiden avulla potilaalla on mahdollisuus kertoa havaitsemistaan turvallisuuspuutteista. Potilaalle kerrotaan, kehen hän voi ottaa yhteyttä potilasturvallisuutta koskevissa asioissa. Luottamuksellisessa ilmapiirissä potilaat uskaltavat tuoda esiin hoidon puutteita. Näin ongelmiin voidaan puuttua nopeasti ja avoimesti. Järjestelmällisen potilaspalautteen osana tulee kerätä myös potilasturvallisuuteen liittyviä havaintoja. Potilaiden palautetta toiminnan laadusta ja potilasturvallisuudesta on hyvä käsitellä rinnan muun organisaation keräämän seurantatiedon kanssa. Terveys- ja sairaanhoitopalveluissa on mahdollisuus jatkuvaan asiakaspalautteen antamiseen / keräämiseen. Tulosyksiköissä ja kunnan internetsivulla on täytettävissä asiakaspalautelomake. Palautteisiin, joissa on palautteen antajan yhteystiedot, vastataan

14 neljän viikon kuluessa. Palautteet käsitellään terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmässä ja niitä seurataan yksiköittäin vuositasolla. Potilaiden ja potilasjärjestöjen edustajat kutsutaan mukaan potilasturvallisuutta varmistaviin ryhmiin. Näin menetellen annetun palautteen tulkinta helpottuu ja potilaiden edustajille tarjoutuu tilaisuus tehdä ehdotuksia toiminnan laadun ja sisällön parantamiseksi. Potilasjärjestöt ja terveydenhuollon yksiköt tiedottavat potilaan mahdollisuuksista osallistua turvallisemman hoitoympäristön ja hoitoprosessien luomiseen. Terveydenhuollon ammattilaisen on hyvä tietää potilaan työkalut, jotta hän voi kertoa niistä potilaalle. Lue lisää potilaan oikeuksista 11 Hoitosuunnitelma potilasturvallisuuden työvälineenä Potilaan terveys- ja hoitosuunnitelmaan kootaan potilaan kaikki terveysongelmat sekä niihin suunnitellut toimet yhdeksi kokonaisuudeksi. Suunnitelman lähtökohtana on potilaan kokema hoidon tarve ja hänen asettamansa tavoite. Hoitosuunnitelma on potilasturvallisuuden kannalta keskeinen asiakirja, jonka avulla turvataan potilaan osallistuminen omaan hoitoonsa, hoidon riskien ymmärtäminen sekä potilaan omahoidon onnistuminen. Sen avulla voidaan koordinoida eri sairauksien hoidot turvallisesti ja varmistaa hoitojen yhteensopivuus ja toteutus. Potilas ja terveydenhuollon ammattihenkilö laativat suunnitelman yhteistyössä ottaen huomioon kuitenkin, että vain lääkäri voi päättää lääketieteellisestä tutkimuksesta, taudinmäärityksestä ja hoidosta. Toisaalta potilaalla on oikeus kieltäytyä tarjotusta hoidosta, jolloin häntä hoidetaan muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla. Hoitosuunnitelmaa laadittaessa potilaalle annetaan tietoa hänen sairauksistaan ja niiden hoitovaihtoehdoista sekä niihin liittyvistä riskeistä. Hoitosuunnitelmassa sovitaan myös niistä asioista, joista potilas itse huolehtii hoidossaan. Hoitosuunnitelman rakenne on laadittu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa yhteistyössä terveydenhuollon toimijoiden kanssa, ja hoitosuunnitelma tulee aikanaan sähköisen potilaskertomuksen osaksi. Suunnitelmaan kirjataan hoidon tarve ja tavoite, hoidon toteutus ja keinot, työnjako, seuranta ja arviointi sekä diagnoosi- ja lääkityslista. Suunnitelmalle nimetään vastuuhenkilö, joka koordinoi hoitosuunnitelmaa.

15 Härkätien sosiaali- ja terveyspalveluissa on potilashallintojärjestelmän osana jo käytössä valtakunnallisten periaatteiden mukaiseksi laadittu oma hoitosuunnitelmalomake, jota käytetään pitkäaikaissairaiden potilaiden hoidon suunnittelussa. 12 Haittatapahtumien käsittely Jos potilaalle on koitunut hoidon seurauksena haittatapahtuma, tästä kerrotaan organisaation potilasturvallisuussuunnitelmassa yhteisesti sovittujen menettelytapojen mukaisesti avoimesti potilaalle. Haittatapahtuma voi olla potilaalle aiheutunut eriasteinen haitta, potilasvahinko tai lääkevahinko. Tapahtuma ja sen mahdolliset seuraukset käydään läpi potilaan, ja potilaan niin toivoessa, hänen läheistensä kanssa. Huomioidaan, että potilas ja läheiset voivat tarvita erityistä apua ja tukea tapahtuman ja sen seuraamusten ymmärtämiseksi ja työstämiseksi. Potilaalle on kerrottava, että terveyden- ja sairaanhoitoonsa tai siihen liittyvään kohteluunsa tyytymättömällä on oikeus tehdä muistutus. Se tehdään terveyspalveluiden toimintayksikössä vastaavalle lääkärille. Jos muistutusta käsiteltäessä tai muutoin ilmenee, että potilaan hoidosta tai kohtelusta saattaa seurata potilasvahinkolaissa (585/86) tarkoitettu vastuu potilasvahingosta, vahingonkorvauslaissa tarkoitettu vahingonkorvausvastuu tai muussa laissa säädetty kurinpitomenettely tai turvaamistoimenpide, on potilasta neuvottava, miten asia voidaan panna vireille toimivaltaisessa viranomaisessa tai toimielimessä. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista edellyttää, että jokaisella terveydenhuollon toimintayksiköllä on potilasasiamies, joka antaa tietoa potilaalle tämän oikeuksista ja toimii potilaan oikeuksien edistämiseksi. Potilasasiamiehen tehtävänä on tarvittaessa neuvoa ja avustaa potilasta, jos tämä on tyytymätön saamaansa hoitoon tai kohteluun. Potilasasiamies auttaa potilasta selvittämään ongelmaansa hoitopaikassa. Hän myös neuvoo ja tarvittaessa avustaa potilasta muistutuksen, valvontaviranomaiselle tehtävän kantelun tai Potilasvakuutuskeskukselle tehtävän potilasvahinkoilmoituksen teossa. Potilasasiamies ei sen sijaan ota kantaa potilaan lääketieteellisiin hoitopäätöksiin. Hän ei ota myöskään kantaa siihen, onko potilaan hoidossa tapahtunut hoitovahinko. Härkätien terveyspalveluissa potilasasiamiehen tehtäviä hoitaa sosiaalityöntekijä. Lisätietoa: Tapahtumaan osalliset terveydenhuollon ammattihenkilöt tarvitsevat myös tukea ja asian avointa käsittelyä rakentavassa ilmapiirissä. Tässä lähiesimiehillä ja työtovereilla on keskeinen rooli.

16 13 9. LAADUNHALLINTA-ASIAKIRJAT Seuraavassa luetellaan asiakirjoja, joilla ohjataan laadukkaan ja turvallisen hoidon toteutumista Härkätien terveyspalveluissa. Tiedostot löytyvät Härkänetistä tai Liedon kunnan Sinetistä Härkätien sosiaali- ja terveyspalveluiden lääkehoitosuunnitelma ja terveyspalveluiden yksiköiden omat lääkehoitosuunnitelmat Härkätien sosiaali- ja terveyspalveluiden tietoturvan periaatteet Liedon kunnan rekisteriseloste Ohjelmistojen käyttöoikeuksien hallinnoinnin periaatteet Härkätien sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakas- /potilasrekisterin käyttäjärekisterin henkilörekisteri- ja informointiseloste Härkätien sosiaali- ja terveyspalveluiden tietosuojaan liittyvä seuranta- ja valvontasuunnitelma Härkätien sosiaali- ja terveyspalveluiden tietojärjestelmien sovellusten käyttölupahakemus ja siihen liittyvä tietosuojaohje ja sitoumus Härkätien sosiaali- ja terveyspalveluiden ohje potilasasiakirjoihin sisältyvien tietojen käsittelystä ja menettelytavoista Liedon kunnan arkistonmuodostussuunnitelma Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueen hoitoreitit palveluprosessien kuvauksia Prosessikuvaukset Yksiköiden turvallisuussuunnitelmat Liedon kunnan ja Härkätien sosiaali- ja terveyspalveluiden strategia Liedon kunnan yleiset hankintaohjeet Liedon kunnan ja Härkätien sosiaali- ja terveyspalveluiden yt-lain mukainen henkilöstösuunnitelma Tervetuloa Härkätielle töihin opas Yksiköiden omat perehdytysohjeet Henkilöstöohjeet, sinetti

17 14 Härkätien terveyspalvelut, henkilöstön kelpoisuusehdot Sijaisten ja määräaikaisen henkilöstön palkkausohje, Liedon kunta Työterveyshuoltoon ja sairauslomiin liittyvää ohjeistusta Härkätien tk:n palo- ja pelastussuunnitelma Varautumissuunnitelma Pandemiasuunnitelma Jätehuolto-ohje

18 RAPORTIT JA ILMOITUSJÄRJESTELMÄT SEKÄ KORJAAVAT TOIMENPITEET HaiPro on potilasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien raportointimenettely ja tietotekninen työkalu. HaiPro- raportointijärjestelmä on tarkoitettu toiminnan kehittämiseen yksiköiden sisäisessä käytössä. Järjestelmällisen ja helppokäyttöisen raportointimenettelyn avulla käyttäjät voivat hyödyntää vaaratapahtumista saatavat opit ja johto saa tietoa varautumisen riittävyydestä ja toimenpiteiden vaikutuksista. Härkätien terveyspalveluiden asiakas- ja turvallisuuspolitiikassa korostuu johdon sitoutuminen (tuki, resurssit), moniammatillinen yhteistyö (sujuvuus), asiakasnäkökulma (potilasturvallisuustietoisuus ja -osaaminen) sekä toiminnan jatkuva kehittäminen (riskitietoisuus). Riskienhallinnan käytännön toimenpiteiden toteutus tapahtuu terveyspalveluiden eri yksiköissä ja toimipisteissä, jotka omalta osaltaan vastaavat prosessiensa yleisestä riskienhallinasta ja sen kehittämisestä sekä valvonnasta. Potilasturvallisuuden seurannalla ylläpidetään esimiesten ja henkilöstön käsitystä potilasturvallisuuden tilasta ja kehitetään toimintaa tunnistettujen riskien hallitsemiseksi. Keräämällä aktiivisesti tietoa potilasturvallisuuteen vaikuttavista uhkatekijöistä pyritään määrittämään niihin liittyvät riskit ja riskien hallintaan vaadittavat toimet, jotta mahdolliset vaaratapahtumat voidaan ehkäistä ennalta.

19 16 Tiedon kerääminen, seuranta ja analysointi VAAROJEN TUNNISTAMINEN Potilasturvallisuusvastaavat, potilasturvallisuuskoordinaattorit ja esimiehet Seurantatietoon perustuva riskien arviointi ja kehittämistarpeiden tunnistaminen RISKIEN ARVIOINTI Johtopäätökset ja suositukset riskien hallintaan Johtoryhmä, toimialueen tai yksikön johto ja esimiehet Riskien hyväksyminen Toiminta riskien hallitsemiseksi RISKIEN HALLINTA Riskien arviointia suoritetaan sekä ennakoiden että reaktiivisesti (jälkikäteen). Ennakoiva riskien arviointi suoritetaan: osana toimintaan kohdistuvien muutosten suunnittelua osana toiminnan normaalia kehittämistä. Reaktiivinen riskien arviointi suoritetaan: osana yksittäisen vaaratapahtuman käsittelyä osana vaaratapahtumajoukon tarkastelusta esiin tulevan ongelman käsittelyä (seurataan tapahtumatyyppejä, tarkastellaan myötävaikuttaneita tekijöitä ja sitä, miten tapahtumiin on reagoitu). Seurantatietoon perustuen pyritään tunnistamaan mahdollisia vaaratekijöitä, arvioimaan niihin liittyviä riskejä ja päättämään toimista riskien hallitsemiseksi.

20 Hoidon turvallisuus Hoidon turvallisuuteen kuuluvat hoitomenetelmien turvallisuus ja hoitamisen turvallisuus. Hoitomenetelmien turvallisuudessa tarkastellaan erilaisten hoitomenetelmien turvallisuutta ja niihin mahdollisesti liittyviä haittavaikutuksia asiakkaalle tai potilaalle. Hoitamisen turvallisuus sisältää hoitotyön, teknisen osaamisen, ei-teknisen osaamisen (inhimilliset tekijät, tiimityö) ja niihin liittyvät kaikki mahdolliset poikkeamat hoidon prosessissa.

21 Hoito ei aina suju toivotulla tavalla. Usein syynä ovat työntekijästä riippumattomat tekijät tai häiriöt toimintatavoissa ja / tai -järjestelmissä. Huomattava osa potilaille aiheutuneista haitoista voidaan estää selvittämällä niiden syitä ja ottamalla poikkeamista oppia. Yleisimmät hoidon haittatapahtumat ovat THL:n mukaan: hoitoon liittyvät infektiot, väärä tai viivästynyt diagnoosi, lääkitysvirhe, kirurginen virhe, laitevirhe ja inhimillinen virhe. Turvallinen toiminta perustuu näyttöön, on lääketieteellisesti perusteltua ja asiakas- / potilaskeskeistä. Turvallisuutta voidaan parantaa analysoimalla riskejä, korjaamalla hoitoprosesseja ja toiminnan rakenteita sekä ottamalla oppia poikkeamista. Prosessien kuvaamisen ja kehittämisen tavoite on yhdenmukaistaa ja tehostaa toimintaa tavoitteellisesti ja läpinäkyvästi. Terveydenhuollossa osa potilaiden hoitoon liittyvistä prosesseista toteutuu yksikössä samankaltaisina diagnoosista riippumatta, esimerkiksi sairaalan osastolla, terveysaseman vastaanotolla tai päivystyksessä. Toisaalta osa prosesseista liittyy erityisesti tietyn sairauden hoitoon; näistä käytetään nimityksiä hoitoprotokolla, hoitopolku tai hoitoketju, riippuen kuvauksen laajuudesta ja tarkoituksesta. Toimintokohtaisten prosessien kuvaaminen yhtenäistää menettelyjä ja selkiyttää henkilökunnan työnjakoa ja vastuuta ja siten parantaa sujuvuutta sekä myötävaikuttaa poikkeamien ja virheiden vähenemiseen. Yksikössä hoidettaville yleisimmille sairauksille on perusteltua mikäli mahdollista laatia tieteelliseen näyttöön perustuva hoitoprotokolla, joka määrittelee sen, miten kyseistä sairautta yksikössä hoidetaan. Protokollat tukevat hoidon toteuttamista oikein ja oikeaaikaisesti ja parantavat hoidon tuloksellisuutta ja potilasturvallisuutta. Diagnoosikohtaisten hoitoketjujen muodostaminen tapahtuu yhteistyössä kaikkien potilasryhmää hoitavien tahojen kanssa, ja ne ulottuvat organisaatiorajojen yli. Hoitoketjuun kirjataan hoidon sisältö eri vaiheissa, eri toimijoiden työnjako ja tiedonkulun varmistaminen. Potilasturvallisuuden kannalta hoitoketjuissa tulee kiinnittää erityistä huomiota potilaan siirtoihin liittyviin työvaiheisiin sekä tiedonkulun varmistamiseen eri yksiköiden välillä. Tarkistuslistojen käyttö vähentää virheitä ja yhtenäistää toimintatapoja. Härkätien terveyspalveluiden toimintokohtaiset prosessit ja hoitoprotokollat on lueteltu kohdassa 6, laadunhallinta-asiakirjat. Lisäksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä on kuvattu useita hoitoketjuja yhteistyössä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kesken. Kuvaukset löytyvät Hoitoreitit-sivustolta. 18

22 19 Tiedonkulku toimintayksikön sisällä ja toimintayksiköiden välillä on tärkeä osa hoidon kokonaisuutta. Asiakirjamerkintöjen yhtenäisyys ja ymmärrettävyys sekä tietojärjestelmien osuus tiedonsiirrossa ovat osa asiakas- ja potilasturvallisuutta. Hoitosuunnitelma on keskeinen asiakirja, jonka avulla turvataan potilaan osallistuminen omaan hoitoonsa ja hoitoon liittyvien mahdollisten riskien tiedostamiseen. Hoitosuunnitelmanavulla voidaan koordinoida eri sairauksien hoidot, varmistaa hoitojen yhteensopivuus ja toteutus, sekä tukea potilaan omahoidon onnistumista. Terveydenhuoltolaki säätää hoitoon pääsystä luvussa 6. Härkätien terveyspalvelut seuraa hoitoon pääsyn toteutumista systemaattisesti kuukausittain, jolloin se myös julkaisee hoitoon pääsyn toteutumisen kunnan nettisivuilla. Hoitoon pääsy on toteutunut seuranta-aikana lain säätämällä tavalla Lääkehoidon turvallisuus Härkätien sosiaali- ja terveyspalveluiden lääkehoitosuunnitelma ohjeistaa toimintaa Liedon, Kosken, Marttilan ja Tarvasjoen terveys- ja sosiaalipalveluissa. Yhteisen, ohjaavan lääkehoitosuunnitelman lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon lääkehoitoa toteuttavilla yksiköillä on omat, vuosittain tarkistettavat lääkehoitosuunnitelmansa, joissa ohjeistetaan nimenomaan kyseisen yksikön lääkehoidon toteuttamisen tavat Laiteturvallisuus Laki terveyden huollon laitteista ja tarvikkeista 629/ Terveydenhuollon laitteella tarkoitetaan instrumenttia, laitteistoa, välinettä, ohjelmistoa (ATK), materiaalia tai muuta yksinään tai yhdistelmänä käytettävää laitetta tai tarviketta, jonka valmistaja on tarkoittanut käytettäväksi ihmisen: a) sairauden diagnosointiin, ehkäisyyn, tarkkailuun, hoitoon tai lievitykseen

23 20 b) vamman tai vajavuuden diagnosointiin, tarkkailuun, hoitoon, lievitykseen tai kompensointiin c) anatomian tai fysiologisen toiminnon tutkimiseen, korvaamiseen tai muunteluun tai d) hedelmöittymisen säätelyyn Laiteturvallisuusriskien minimoimiseksi terveydenhuollon yksikön ja siellä toimivien ammattimaisten käyttäjien tulee varmistua seuraavista asioista: Henkilöllä, joka käyttää terveydenhuollon laitetta, on sen turvallisen käytön vaatima koulutus ja kokemus. Laitteessa tai sen mukana on sen turvallisen käytön kannalta tarpeelliset merkinnät ja käyttöohjeet. Laitetta käytetään valmistajan ilmoittaman käyttötarkoituksen ja -ohjeistuksen mukaisesti Käyttöpaikka soveltuu laitteen turvalliseen käyttöön. Laitteeseen kytkettynä tai välittömässä läheisyydessä olevat toiset terveydenhuollon laitteet, rakennusosat tai rakenteet, varusteet, ohjelmistot tai muut järjestelmät tai esineet eivät vaaranna laitteen suorituskykyä tai potilaan, käyttäjän tai muun henkilön terveyttä. Laitteen saa asentaa, huoltaa ja korjata vain henkilö, jolla on tarvittava ammattitaito ja kokemus. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköllä tulee olla nimetty vastuuhenkilö, joka vastaa tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräyksien noudattamisesta yksikössä. Tämän lisäksi yksiköllä pitää olla seurantajärjestelmä laitteiden ja niiden käytön turvallisuuden varmistamiseksi. Seurantajärjestelmään on kirjattava: Jäljitettävyyden edellyttämät tiedot toimintayksikön käytössä olevista, edelleen luovutetuista tai muutoin hallinnassa olevista sekä potilaaseen asennetuista laitteista. Laitteen käytön yhteydessä syntyneisiin vaaratilanteisiin liittyvät tiedot. Tiedot, jotka osoittavat, että yksikkö on huolehtinut edellä esitetyistä velvoitteista. Härkätien terveyspalveluiden laite- ja tarviketurvallisuuden vastuuhenkilönä toimii johtava hoitaja. Yksiköillä on laiterekisterit, joissa seurataan myös kyseisten laitteiden ohjeiden mukaista huoltoa.

24 21 Ammattimaisen käyttäjän on ilmoitettava Valviralle terveydenhuollon laitteen tai tarvikkeen aiheuttamasta vaaratilanteesta, joka johtuu laitteen ominaisuuksista, suorituskyvyn poikkeamista tai häiriöistä, riittämättömästä merkinnästä, riittämättömästä tai virheellisestä käyttöohjeesta taikka käytöstä. Ilmoitus on tehtävä myös silloin, kun laitteen tai tarvikkeen osuus tapahtumaan on epäselvä. Tapahtumasta on ilmoitettava myös valmistajalle tai tämän edustajalle, koska valmistajalla on ensisijainen vastuu tuotteen vaatimustenmukaisuudesta. Säteilyä synnyttävien laitteiden käyttöön liittyvistä poikkeavista tapahtumista ja vaaratapahtumista on lisäksi ilmoitettava Säteilyturvakeskukselle säteilylain 592/1991 perusteella. Kaikki laitteisiin ja tarvikkeisiin sekä niiden käyttöön liittyvät vaaratapahtumat ilmoitetaan HaiPro -vaaratapahtumien raportointijärjestelmään ja tapahtumayksiköksi laitetaan aina se yksikkö, missä laite sijaitsee. Ilmoitukset käsitellään tapahtumayksikössä ja tarvittaessa terveyspalveluiden johtoryhmässä Fyysinen ympäristö Terveydenhuollon perustehtävän onnistuminen edellyttää toimivaa, laadukasta ja turvallista toimintaympäristöä. Esteetön ympäristö on kaikille soveltuva elin- ja toimintaympäristö, jossa yhdenvertainen ja itsenäinen toiminta on mahdollista toimintakyvystä riippumatta. Lait määrittelevät paloturvallisuutta, poistumisteitä ja materiaaleja sekä rakenteiden kestävyyttä. Suomalaisen lainsäädännön mukaan ulkoa kantautuva melutaso ei potilashuoneissa saa ylittää päivällä (klo 7-22) 35 db ja yöllä (klo 22-7) 30 db. Meluntorjunnan yleinen päämäärä on viihtyisä ja terveellinen ympäristö, jossa ei ole ympäristöhaittoja. Ympäristön akustiikkaan voidaan vaikuttaa rakennus- ja sisustusratkaisuilla. Ohjearvojen avulla säädellään myös hoitolaitoksen ilmastointia, ilmanlaatua, valaistusta ja sisätilojen lämpötilatasoja. Fyysisen ympäristön turvallisuutta voidaan parantaa oikeilla materiaalivalinnoilla. Terveydenhuollon ympäristöturvallisuus sisältää jätehuollon, kemikaaliturvallisuuden, biologisten riskien hallinnan ja kiinteistöjen ylläpitoon liittyvät ympäristökysymykset. Hoitolaitoksissa käytetään useita kemikaaleja sekä nestemäisessä muodossa että kaasuina. Jätehuollossa on huomioitava terveydenhuollon erityispiirteet, esim. biologinen riskijäte. Tarttuvien tautien mahdollisuus lisää ympäristöturvallisuuden merkitystä.

25 Turvallisessa hoitoyksikössä otetaan huomioon sekä asiakkaan / potilaan että hoitohenkilöstön turvallisuus. Laitosturvallisuuden osa-alueina kehitetään toiminnan turvallisuutta, henkilöturvallisuutta, työturvallisuutta, kiinteistö- ja toimitilaturvallisuutta, palo- ja pelastusturvallisuutta, rikosturvallisuutta, ympäristöturvallisuutta, tietoturvallisuutta varautumista ja valmiussuunnittelua (STM 2009:59). Jokaiseen yksikköön on laadittu vuosittain päivitettävä turvallisuussuunnitelma (kts. kohta 6. laadunhallinta-asiakirjat). Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos toteuttaa palo- ja pelastustarkastukset vuosittain ja kouluttaa henkilöstöä kolmen vuoden välein Hygieniaturvallisuus Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta on osa potilasturvallisuutta. Potilasturvallisuutta voidaan parantaa sairaala- ja laitoshygienian keinoin infektioita torjumalla. Hoitoon liittyvien infektioiden seurannalla voidaan vähentää niiden ilmaantumista. Hoitoon liittyvien infektioiden torjuminen kuuluu jokaiselle työntekijälle. Tärkein yksittäinen toimenpide on oikein toteutettu käsihygienia. Härkätien sosiaali- ja terveyspalveluissa toimii infektiontorjuntatyöryhmä, joka kokoontuu 4 vähintään neljä kertaa vuodessa. Työryhmän koolle kutsujana toimii osasto 1:sen osastonhoitaja. Muut jäsenet ovat infektiovastuulääkäri, terveyspalveluiden ja vanhuspalveluiden edustajat ja siivoustyönohjaaja. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hygieniahoitajat toimivat alueensa perusterveydenhuollon yksiköiden ohjaajina ja opastajina. Kattavat ohjeistot löytyvät sivuilta palvelut sairaalahygienia. Asiakaspalvelu- ja hoitohenkilöstölle olisi hyvä tarjota vuosittainen kausi-influenssarokote asiakkaiden ja potilaiden tartuntavaaran vähentämiseksi. Käsihuuhteen kulutuksen seurannalla saadaan viitteitä käsihygienian toteutumisesta ja infektioiden torjunnan periaatteiden toteutumisesta ja siis hoidon laadun toteutumisesta ja näin potilasturvallisuuden toteutumisesta.

26 Tietojärjestelmät, potilasasiakirjamerkinnät, tiedon kulku toimintayksiköissä ja niiden välillä, tietosuoja Härkätien sosiaali- ja terveyspalveluiden potilashallintojärjestelmä on Effica. Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin alueen julkisen terveydenhuollon organisaatioilla on yhteinen aluetietokanta, Fiale. Potilasrekisterin informointilomake, kts. kohta 6. Ohjelmien käyttö on luvanvaraista ja edellyttää hoitosuhdetta asiakkaaseen/potilaaseen, järjestelmien käytön valvonta on systemaattista, kts. kohta 6. Härkätien sosiaali- ja terveyspalveluissa on ohjeet potilasasiakirjojen laatimisesta ja käsittelystä, kts. kohta 6. Hoidon kirjaamista kehitetään, etsitään yhteisiä toimintatapoja ja hahmotetaan tiedonsiirron solmukohtia. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakirjojen sähköisestä käsittelystä, 159/2007, velvoittaa julkiset terveydenhuollon organisaatiot tallentamaan potilastiedot valtakunnallisesti keskitettyyn arkistoon. Kansallinen terveysarkisto KanTa edellyttää rakenteisen kirjaamisen käyttöä. KanTaarkistoon Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut liittyvät Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueen julkisen terveydenhuollon yhteisen hankkeen määrittämässä aikataulussa, kevät Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista 298/20098.

27 Muistutukset, kantelut ja potilasvahinkoilmoitusten käsittely terveyspalveluissa POTILAS OMAINEN VASTAAVA LÄÄKÄRI VASTUUALUEIDEN/ TULOSYKSIKKÖJEN ESIMIEHET POTILASASIAMIES JOHTAVA HOITAJA= POTILASTURVALLI- SUUSPÄÄLLIKKÖ Potilas tai omainen tekee ilmoituksen hoidosta vastaavalle lääkärille, potilasasiamiehelle, vastuualueiden- ja tai tulosyksikköjen esimiehelle. Tarvittaessa ohjataan ottamaan yhteyttä potilasasiamieheen. Ilmoituksesta menee tarvittaessa tieto vastuualueiden esimiesten kautta vastaavalle lääkärille, joka tekee selvityksen asiasta. Tieto asiasta menee aina myös potilasturvallisuuspäällikölle, joka osallistuu selvityksen tekoon tarvittaessa.

28 HaiPro- potilasturvallisuusilmoitukset HENKILÖKUNTA (kaikki ammattiryhmät) YKSIKÖIDEN POTILASTURVALLISUUDESTA VASTAAVAT HENKILÖT/ ESIMIEHET ilmoitusten käsittely ja riskiluokitus ilmoitusten analysointi henkilökunnan kanssa toimenpide ehdotusten käsittely ja määrittely tarvittaessa jatkotoimenpiteistä ilmoittaminen JOHTAVA HOITAJA= potilasturvallisuuspäällikkö sähköpostiin tieto jokaisesta potilasturvallisuusilmoituksesta laatii vuosittain yhteenvedon potilasturvallisuuden kokonaistilanteesta laajennetulle johtoryhmälle sopii ja vie eteenpäin tarvittaessa jatkotoimenpiteitä VASTAAVA LÄÄKÄRI, TERVEYSPALVELUJOHTAJA päättää jatkotoimenpiteiden viemisestä lautakunnan käsittelyyn SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA vastaa potilasturvallisuudesta viime kädessä

29 HaiPro- Työtapaturmailmoitukset TYÖNTEKIJÄ ESIMIES JOHTAVA HOITAJA TYÖSUOJELUPÄÄLLIKKÖ TYÖSUOJELUVALTUU- TETTU TERVEYSPALVELUIDEN JA/TAI SOTE-JOHTORYHMÄ TYÖSUOJELUTOIMIKUNTA SOTELAUTAKUNTA KUNNANHALLITUS Kaikilla työntekijöillä on mahdollisuus tehdä HaiPro -työtapaturmailmoitus. Tulosyksikköjen esimiehet käsittelevät ilmoitukset. Kaikki työsuojeluilmoitukset tulevat johtavalle hoitajalle ja työsuojelupäällikölle, jotka yhdessä vastaavat tarvittavien jatkotoimenpiteiden edistämisestä. Liedon kunnan työsuojelutoimikunta käsittelee kaikki työsuojeluilmoitukset. Työsuojelupäällikkö vie tiedon tarvittaessa sote- johtoryhmään työtapaturmailmoituksista, joissa tulee tehdä jatkotoimenpiteitä.

30 ALUEELLINEN YHTEISTYÖ Usein potilaan hoito toteutuu eri toimijoiden muodostamana hoitoketjuna. Hoitopaikan muutokset siihen liittyvine tiedon siirtoineen ja toimintakulttuurien vaihdoksineen muodostavat merkittävän potilasturvallisuusriskin. Tämän riskin hallinta edellyttää alueellista yhteistyötä. Saumattomia hoitoketjuja suunniteltaessa on aina otettava huomioon niihin liittyvät riskit potilasturvallisuudelle. Tämä edellyttää sopimista yhteisistä alueellisista potilasturvallisuuskäytännöistä. Vastuu potilaan hoidon kokonaisuuden yhteensovittamisesta kuuluu kunnan perusterveydenhuollolle. Yhteistyötä potilasturvallisuuden kehittämiseen liittyen on jatkuvaa Härkätien sosiaalipalveluiden ja alueen kuntien kanssa. Sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikölle puolestaan kuuluu omalta osaltaan toiminnan laadun arvioiminen. Kukin toimija vastaa oman toimintansa laadusta ja potilasturvallisuudesta sekä siihen liittyvästä suunnittelusta ja suunnitelman täytäntöönpanosta. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelujen yhteensovittaminen tapahtuu toiminnalliseen kokonaisuuteen tähtäävässä, valtuustokausittain laadittavassa terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa. Suunnitelmassa on myös huomioitava yhteistyö sosiaalihuollon kanssa. Suunnitelman ydinkysymyksenä on saada palveluketjut saumattomaksi. Erityinen huomio olisi järjestämissuunnitelmassa siksi kohdistettava toimiin, joilla tämä tavoite saavutetaan. Sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien tulee järjestämissuunnitelman laatimisen yhteydessä määritellä ne tavat, joilla huolehditaan tarpeellisesta laadunhallintaan ja potilasturvallisuuteen liittyvästä yhteistyöstä. Tämän yhteistyön on tarkoituksenmukaista tavoitella yhteisiä potilasturvallisuuskäytäntöjä sekä menetelmien että tilastoinnin osalta yhdenmukaista potilasturvallisuuskulttuuria koulutuksellista yhteistyötä yhteistyötä laadunhallintaan ja potilasturvallisuuteen liittyvässä kehittämistyössä. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille ja Satakunnan sairaanhoitopiirille on perustettu yhteinen perusterveydenhuollon yksikkö alkaen. Yksikön toimintaperiaatteet on kuvattu ja se käynnistää toimintaansa.

31 Sairaanhoitopiirin alueella jo laadittujen, lukuisten hoitoketjujen jatkokehittämisen ja uusien ketjujen laadinnan organisoiminen on vuoden 2012 alusta alkaen ollut nimenomaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikön tehtävänä. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiriin kunnat ovat laatimassa alueelle ensimmäistä terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaa. Se on tarkoitus hyväksyä kunnissa ja sairaanhoitopiirin valtuustossa kevään 2013 aikana. Vaikka ensimmäiseen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaan ei varsinaisesti kirjata potilasturvallisuustyötä, ohjaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri potilasturvallisuustyötä koko sairaanhoitopiirin alueella hankkimansa asiantuntemuksen perusteella. Sairaanhoitopiirin turvallisuuspäällikkö antaa koulutusta alueen perusterveydenhuollon yksiköille ja ohjaa niiden suunnittelemaa / toteuttamaa potilasturvallisuustyötä. Terveyspalveluissa potilasturvallisuutta kehitetään monella tapaa ja kehittäminen on jatkuva prosessi. Potilasturvallisuuden kehittämisestä ja suunnitelmasta haluamme ajassa elävän ja kehittyvän. 28

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011

POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011 POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011 TAUSTA STM: potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä: Potilasturvallisuusstrategia vuosille 2009-2013 Tavoitteet: Potilas osallistuu

Lisätiedot

9.11.2014. Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry

9.11.2014. Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Potilasturvallisuus periaatteet ja toiminnot, joiden tarkoituksena on varmistaa hoidon turvallisuus sekä suojata potilasta vahingoittumasta. Potilas- ja lääkehoidon

Lisätiedot

Ammattimaisen käyttäjän vaaratilanneilmoitus Minna Kymäläinen/ Valvira

Ammattimaisen käyttäjän vaaratilanneilmoitus Minna Kymäläinen/ Valvira Ammattimaisen käyttäjän vaaratilanneilmoitus Minna Kymäläinen/ Valvira 17.10.2014 1 Luennon sisältö Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet Määräys 4/2010 Vaaratilanteet Ilmoitettavat tapahtumat Ilmoittamiseen

Lisätiedot

Yksityisen terveydenhuollon omavalvontasuunnitelma

Yksityisen terveydenhuollon omavalvontasuunnitelma Yksityisen terveydenhuollon omavalvontasuunnitelma 1 (8) 1 Palvelujen tuottajaa koskevat tiedot Palvelujen tuottajan nimi Palvelujen tuottajan Y-tunnus Toimipaikan nimi Toimipaikan postiosoite Postinumero

Lisätiedot

Potilasturvallisuutta taidolla Laki ja potilasturvallisuus. Petri Volmanen 12.3.2013 39. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät

Potilasturvallisuutta taidolla Laki ja potilasturvallisuus. Petri Volmanen 12.3.2013 39. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät Potilasturvallisuutta taidolla Laki ja potilasturvallisuus Petri Volmanen 12.3.2013 39. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät Potilasturvallisuus asiakokonaisuutena ensi kerran terveydenhuoltolaissa

Lisätiedot

Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista velvoitteita välinehuollolle. Kimmo Linnavuori

Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista velvoitteita välinehuollolle. Kimmo Linnavuori Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista velvoitteita välinehuollolle Kimmo Linnavuori Valviran tehtävä lääkinnällisten laitteiden valvonnassa Laki 629/2010 terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista:

Lisätiedot

Päivi Koivuranta-Vaara Hallintoylilääkäri Kuntaliitto

Päivi Koivuranta-Vaara Hallintoylilääkäri Kuntaliitto Päivi Koivuranta-Vaara Hallintoylilääkäri Kuntaliitto toiminnan on perustuttava näyttöön ja hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin toiminnan on oltava laadukasta, turvallista ja asianmukaisesti toteutettua

Lisätiedot

VSHP ENNEN JA JÄLKEEN HANKKEEN

VSHP ENNEN JA JÄLKEEN HANKKEEN VSHP ENNEN JA JÄLKEEN HANKKEEN Turvallisuus- ja työsuojelupäällikkö Timo Toivonen Hallintoylihoitaja Marina Kinnunen VSHP ennen hanketta Mitä tehtiin ja mitä näyttöä Elämää hankkeen jälkeen HANKKEEN TAVOITTEET

Lisätiedot

27.8.2015. Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja

27.8.2015. Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja 27.8.2015 Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja SISÄLTÖ Turvallisuuden kehittäminen Määritelmä, tarve ja periaatteet Suunnitelmallisuus

Lisätiedot

POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN. Tuukka Rantanen Master of Health Care in clinical expertice

POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN. Tuukka Rantanen Master of Health Care in clinical expertice POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN Tuukka Rantanen Master of Health Care in clinical expertice Mitä potilasturvallisuusjohtaminen on? Turvallisuuspolitiikka Päämäärät Johdon sitoutuminen Henkilöstön merkitys

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Anne Koskela Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma

Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma THL:n hankkeen sisältö Kouvolan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Potilasturvallisuuden kehittämistarpeen taustaa Sisällöltään laaja asia, jonka hallinta

Lisätiedot

KOKKOLAN JA KRUUNUPYYN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN POTILAS- JA ASIAKAS- TURVALLISUUDEN TOIMINTASUUNNITELMA 2015

KOKKOLAN JA KRUUNUPYYN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN POTILAS- JA ASIAKAS- TURVALLISUUDEN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 KOKKOLAN JA KRUUNUPYYN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN POTILAS- JA ASIAKAS- TURVALLISUUDEN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 Kokkolan ja Kruunupyyn sosiaali- ja terveystoimen potilas- ja asiakasturvallisuuden parantamisen

Lisätiedot

Ammattimaista käyttäjää koskevat keskeiset vaatimukset

Ammattimaista käyttäjää koskevat keskeiset vaatimukset Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 629/2010 Ammattimaista käyttäjää koskevat keskeiset vaatimukset SAIRAALATEKNIIKAN PÄIVÄT, Helsinki 13.02.2014 ylitarkastaja Jari Knuuttila 1 AIMD D 90/385/

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Inkoon kunnan potilasturvallisuussuunnitelma

Inkoon kunnan potilasturvallisuussuunnitelma Inkoon kunnan potilasturvallisuussuunnitelma Perusturvalautakunta 25.9.2014 Päivitetty Pt-lautakunta 26.11.2015 Sisältö Johdanto... 3 1. Inkoon kunnan perusturva ja vastuuhenkilöt... 5 2. Potilasturvallisuus...

Lisätiedot

POTILASTURVALLISUUSteemapäivä. Kouvolan kaupunki 14.5.2012

POTILASTURVALLISUUSteemapäivä. Kouvolan kaupunki 14.5.2012 POTILASTURVALLISUUSteemapäivä Kouvolan kaupunki 14.5.2012 Potilasturvallisuustyön tuloksia Kouvolan kaupungilla Potilasturvallisuussuunnitelma ydinkohdat Lääketurvallisuuden varmistaminen prosessikuvaus

Lisätiedot

Omavalvonta sosiaali- ja terveydenhuollossa Asiakas- ja potilasturvallisuuden verkostotapaaminen THL 24.9.2015 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira

Omavalvonta sosiaali- ja terveydenhuollossa Asiakas- ja potilasturvallisuuden verkostotapaaminen THL 24.9.2015 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira Omavalvonta sosiaali- ja terveydenhuollossa Asiakas- ja potilasturvallisuuden verkostotapaaminen THL 24.9.2015 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira 24.9.2015 Hanna Ahonen 1 Omavalvonta Palveluntuottaja

Lisätiedot

Ajankohtaista terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita koskevasta lainsäädännöstä

Ajankohtaista terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita koskevasta lainsäädännöstä Ajankohtaista terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita koskevasta lainsäädännöstä To Be or Well Be V, Lasaretti, Oulu, 27.9.2011 ylitarkastaja Jari Knuuttila 1 Valviran organisaatio Terveydenhuollon laitteiden

Lisätiedot

Miten terveydenhuollon laitteiden turvallisuutta arvioidaan ja valvotaan?

Miten terveydenhuollon laitteiden turvallisuutta arvioidaan ja valvotaan? Miten terveydenhuollon laitteiden turvallisuutta arvioidaan ja valvotaan? Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana Valvira, Jari Knuuttila, ylitarkastaja Jari Knuuttila Tavoite Tavoitteena

Lisätiedot

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014 Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuden kehittäminen Sosterissa S o s t e r i n a r v o t Säädöstausta Turvallisuuskulttuuri

Lisätiedot

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen

Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Sosiaali- ja Terveydenhuollon ATK-päivät 2015 Tampere Pia-Liisa Heiliö Neuvotteleva virkamies 12.5.2015

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 Terveydenhuoltolaki Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 45 min ESH järjestämisuunnitelma Laatu ja turvallisuus Ensihoito Välitön yhteydensaanti? Aamuiseen palaaminen Kaksoislaillistuksen poisto Potilasrekisterit

Lisätiedot

YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA

YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA Päivi Koivuranta-Vaara hallintoylilääkäri THL: Hannu Rintanen Pia Maria Jonsson Päivi Koivuranta-Vaara 23.9.2010 1 POTILASTURVALLISUUSTYÖN TARVE lääketieteen kehitys: vaikuttavat/tehokkaat

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta. Niina Kaukonen, TtM, viranomaisvalvonnan erityispätevyys Vanhuspalvelujen johtaja

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta. Niina Kaukonen, TtM, viranomaisvalvonnan erityispätevyys Vanhuspalvelujen johtaja Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta Niina Kaukonen, TtM, viranomaisvalvonnan erityispätevyys Vanhuspalvelujen johtaja 1 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi aloitti toimintansa 1.1.2012 Väestöpohja

Lisätiedot

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset 67 (75). Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset A. Kysymykset ilmoittavan yksikön (osaston) tasolla tapahtuvaan tarkasteluun YKSIKÖN VAARATAPAHTUMAT Mitä ilmoitetut vaaratapahtumat meille

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Lain 629/2010 soveltaminen (Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista)

Lain 629/2010 soveltaminen (Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista) Lain 629/2010 soveltaminen (Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista) Lääkintätekniikan alan koulutustilaisuus Turku 4.11.2014 ylitarkastaja Jari Knuuttila, Valvira 1 Terveydenhuollon laite ja

Lisätiedot

Uuden terveydenhuoltolain toteutumisen edistäminen. ereseptin käyttöönoton suunnittelu ja valmistelu

Uuden terveydenhuoltolain toteutumisen edistäminen. ereseptin käyttöönoton suunnittelu ja valmistelu Uuden terveydenhuoltolain toteutumisen edistäminen ereseptin käyttöönoton suunnittelu ja valmistelu Tietoturva- ja tietosuojatason selvittäminen, huomioiden valtakunnallisen sähköisen tietojärjestelmäpalvelun

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Asiakkuuden kehittämisseminaari Case Terveydenhuolto Tietoa asiakkaalle palveluntuottajan valinnan tueksi

Asiakkuuden kehittämisseminaari Case Terveydenhuolto Tietoa asiakkaalle palveluntuottajan valinnan tueksi Asiakkuuden kehittämisseminaari Case Terveydenhuolto Tietoa asiakkaalle palveluntuottajan valinnan tueksi Päivi Koivuranta-Vaara LKT, hallintoylilääkäri Valinnanvapaus 1) Perusterveydenhuolto Oikeus valita

Lisätiedot

Henkilöstön potilasturvallisuuskoulutus - Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutus

Henkilöstön potilasturvallisuuskoulutus - Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutus POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Henkilöstön potilasturvallisuuskoulutus - Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutus Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja PPSHP:n yhteistyöseminaari 18.10.2012

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet

Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet Riitta Pöllänen Ylilääkäri Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), Valvontaosasto 7.3.2014 Riitta Pöllänen@valvira.fi

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Potilaan rooli potilasturvallisuuden varmistamisessa. Potilasjaos

Potilaan rooli potilasturvallisuuden varmistamisessa. Potilasjaos Potilaan rooli potilasturvallisuuden varmistamisessa Potilasjaos 9.11.2014 9.11.2014 9.11.2014 Lähde: Potku hanke, Kaste, STM https://www.innokyla.fi/web/hanke79780 Potilasturvallisuus potilaan näkökulmasta

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Vaaratapahtuma syyllistymis- vai oppimisprosessi? Vaaratapahtumista toiminnan kehittämiseen

SISÄLTÖ. Vaaratapahtuma syyllistymis- vai oppimisprosessi? Vaaratapahtumista toiminnan kehittämiseen Vaaratapahtuma syyllistymis- vai oppimisprosessi? 13.10.2011 Marina Kinnunen Laatupäällikkö KTT, Sh marina.kinnunen@vshp.fi SISÄLTÖ Vaaratapahtumista toiminnan kehittämiseen Inhimilliseen toimintaan liittyy

Lisätiedot

Terveydenhuollon laitteet - vaaratilanteiden ilmoittaminen

Terveydenhuollon laitteet - vaaratilanteiden ilmoittaminen Terveydenhuollon laitteet - vaaratilanteiden ilmoittaminen Valviran määräys 4/2010: Ammattimaisen käyttäjän vaaratilanneilmoitus Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista (629/2010), luku 5 ylitarkastaja,

Lisätiedot

POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA

POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Sosiaali- ja terveyspalvelun toimiala 3 3. Potilas ja asiakasturvallisuustyö 3 3.1. Valtakunnallisen tason

Lisätiedot

Potilasturvallisuutta taidolla

Potilasturvallisuutta taidolla Potilasturvallisuutta taidolla Ritva Inkinen Kehittämispäällikkö Lappeenranta 20.9.2012 Historiaa: WHO ja sen rooli potilasturvallisuustyössä Syksyllä 2004 WHO aloitti potilasturvallisuusohjelmansa World

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNGIN TERVEYDENHUOLLON POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA

PARAISTEN KAUPUNGIN TERVEYDENHUOLLON POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA PARAISTEN KAUPUNGIN TERVEYDENHUOLLON POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA Potilasturvallisuusvastaava Ann-Christin Elmvik SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 2 POTILASTURVALLISUUDEN KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ 3 SUUNNITELMAN

Lisätiedot

Infektio uhka potilasturvallisuudelle

Infektio uhka potilasturvallisuudelle Infektio uhka potilasturvallisuudelle JAANA INKILÄ POTILASASIAMIES HUS, HYVINKÄÄN SAIRAANHOITOALUE 39. VALTAKUNNALLISET SAIRAALAHYGIENIAPÄIVÄT 12.3.2013 Potilasasiamiestyö 2 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista

Lisätiedot

Kuntauudistuksen ja palvelurakenneuudistuksen

Kuntauudistuksen ja palvelurakenneuudistuksen Uuden terveydenhuoltolain mukainen laadunseurannan velvoite ja aluevastuu laboratoriotoiminnassa Labquality-päivät Helsinki 9.2.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Kuntauudistuksen

Lisätiedot

Kansallinen Terveysarkisto KanTa

Kansallinen Terveysarkisto KanTa Kansallinen Terveysarkisto KanTa KanTa - palveluihin kuuluvat sähköinen resepti, Potilastiedon arkisto ja Tiedonhallintapalvelu, Lääketietokanta sekä Oma Kanta (=Omien tietojen katselu) Kansalainen käyttää

Lisätiedot

Lääketurvallisuuden parantaminen Kårkullan hoitoyksiköissä

Lääketurvallisuuden parantaminen Kårkullan hoitoyksiköissä Lääketurvallisuuden parantaminen Kårkullan hoitoyksiköissä Robert Paul, dos. johtava ylilääkäri Potilasturvallisuuden johtamismallin rakentamisen työpaja 16.-18.2.2011 Lääkkeet erityishuollossa Lähes kaikki

Lisätiedot

HaiPro verkostotapaaminen - HAIPRO vaara ja haittatapahtumien raportointi Kotkan kaupungilla -

HaiPro verkostotapaaminen - HAIPRO vaara ja haittatapahtumien raportointi Kotkan kaupungilla - HaiPro verkostotapaaminen - HAIPRO vaara ja haittatapahtumien raportointi Kotkan kaupungilla - Projektipäällikkö Sara Haimi-Liikkanen Projektityöntekijä Minna Labbas 24.11.2011 HaiPro Kotkan kaupungilla

Lisätiedot

Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014

Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014 Miten infektiontorjunnan laatua voidaan mitata ja arvioida pitkäaikaishoitolaitoksissa Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014 NÄKÖKULMIA LAATUUN JA LAADUN

Lisätiedot

KOTITYÖPALVELUYRITYKSEN OMAVALVONTASUUNNITELMA Asiakaskoteihin tuotettavat tukipalvelut

KOTITYÖPALVELUYRITYKSEN OMAVALVONTASUUNNITELMA Asiakaskoteihin tuotettavat tukipalvelut KOTITYÖPALVELUYRITYKSEN OMAVALVONTASUUNNITELMA Asiakaskoteihin tuotettavat tukipalvelut 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Yrityksen nimi Y tunnus Toimintayksikön nimi (jos yrityksessä useita toimintayksiköitä)

Lisätiedot

OMAVALVONTA SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ. Riitta Husso, Valvira 25.8.2015

OMAVALVONTA SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ. Riitta Husso, Valvira 25.8.2015 OMAVALVONTA SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Riitta Husso, Valvira 25.8.2015 1 Omavalvonta Palveluntuottaja vastaa siitä, että palvelu täyttää sille asetetut vaatimukset. Omavalvonnalla tarkoitetaan

Lisätiedot

OPAS. Potilasturvallisuusopas

OPAS. Potilasturvallisuusopas OPAS Potilasturvallisuusopas potilasturvallisuuslainsäädännön ja -strategian toimeenpanon tueksi 15 Lukijalle 3 Sisällys 5 1. Johdanto 7 1.1. Oppaan tausta ja tarkoitus 7 1.2. Potilasturvallisuuden nykytila

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Vaaratapahtumien raportoinnin ja siitä saatavan tiedon hyödyntamisen linjaukset

Vaaratapahtumien raportoinnin ja siitä saatavan tiedon hyödyntamisen linjaukset Vaaratapahtumien raportoinnin ja siitä saatavan tiedon hyödyntamisen linjaukset 7.9.2009 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Raportointitvk:n puheenjohtaja Hallintoylilääkäri, Kuntaliitto Kiitokset: Juhani Ojanen

Lisätiedot

Terveydenhuollon ATK-päivät 28-29.5.2013 Logomo, Turku

Terveydenhuollon ATK-päivät 28-29.5.2013 Logomo, Turku Teknologia: Tekniikan auditointi ja sertifiointi Terveydenhuollon ATK-päivät 28-29.5.2013 Logomo, Turku Ylitarkastaja Jari Knuuttila, Valvira 1 Määritelmiä ja aiheeseen liittyvät lait 2 Auditointi, sertifiointi,

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010

LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010 LIITE 1. POTILASPALAUTE VUOSINA 2006 2010 Palautemäärät 2010 Vuosi Spontaanin palautteen määrä kpl (luvut sis. myös sähköisen palautteen) 2006 2454 2007 2278 2008 1766 2009 1894 2010 1614 LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA

POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen (Mikkelin seutusote) (Palvelutuotantoyksiköt: Kangasniemi, Mikkeli ( Hirvensalmi, Mikkeli ja Puumala) Mäntyharju, Pertunmaa POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA Laadittu:

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

LÄÄKINTÄLAITTEEN VASTAANOTTOTARKASTUS

LÄÄKINTÄLAITTEEN VASTAANOTTOTARKASTUS LÄÄKINTÄLAITTEEN VASTAANOTTOTARKASTUS SGS Fimko Oy Ilpo Pöyhönen Ilpo.Poyhonen@sgs.com Hermiankatu 12 B 33720 Tampere, Finland Puh. 043 8251326 MISTÄ PUHUTAAN Tarkoitus Vastaako hankinnassa sovitut asiat

Lisätiedot

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Minna Pohjola haasteet 1. Väestön terveystietojen käyttö toiminnan suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa 2. Näyttöön perustuvien toimintatapojen

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista

Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista Markus Henriksson ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira Huom. 1. Esityksessä ei käsitellä kaikkia säädöksiä

Lisätiedot

Muista vaaratilanneilmoitus

Muista vaaratilanneilmoitus Muista vaaratilanneilmoitus Muista vaaratilann Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira valvoo ja edistää terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden turvallista käyttöä. Vaaratilanneilmoitukset

Lisätiedot

Jukka Louhija 11.12.2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta

Jukka Louhija 11.12.2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Vanhuslain toimeenpanoon liittyvät toimenpiteet 2013 ja 2014 Espoossa Jukka Louhija 11.12.2013 Sosiaali-

Lisätiedot

Potilasturvallisuussuunnitelm

Potilasturvallisuussuunnitelm Potilasturvallisuussuunnitelm Itä-Savon sairaanhoitopiirin ky Potilasturvallisuussuunnitelma Keskushallinnon johtoryhmä 5.11.2012 SISÄLLYS Osa I 3 1 POTILASTURVALLISUUSTYÖN MÄÄRITTELY 3 1.1 Johdanto 3

Lisätiedot

Yksityisten sosiaalipalvelujen ja julkisten vanhuspalvelujen omavalvontasuunnitelman sisältöä, laatimista ja seurantaa koskeva määräys

Yksityisten sosiaalipalvelujen ja julkisten vanhuspalvelujen omavalvontasuunnitelman sisältöä, laatimista ja seurantaa koskeva määräys Määräys 1/2014 1 (9) Yksityisten sosiaalipalvelujen ja julkisten vanhuspalvelujen omavalvontasuunnitelman sisältöä, laatimista ja seurantaa koskeva määräys Valtuutussäännökset Kohderyhmät Voimassaolo Laki

Lisätiedot

POTILAAN OIKEUDET JA POTILASASIAMIESTOIMINTA

POTILAAN OIKEUDET JA POTILASASIAMIESTOIMINTA POTILAAN OIKEUDET JA POTILASASIAMIESTOIMINTA Paperittomien kohtaaminen terveyspalveluissa 18.4.2013 Potilasasiamies Anneli Ahola Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto ESITYKSEN AIHEET Potilaan

Lisätiedot

Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma Kehittämispäällikkö Ritva Salmi 3.10.2013

Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma Kehittämispäällikkö Ritva Salmi 3.10.2013 Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma Kehittämispäällikkö Ritva Salmi 3.10.2013 4.10.2013 1 Ohjelma on osa jatkumoa Laadun ja potilasturvallisuuden kansallinen monitorointi, kehittäminen, tutkimus Terveydenhuollon

Lisätiedot

Hämeenkyrön terveyskeskus. Yhteystiedot: Hämeenkyrön terveyskeskus Härkikuja 10 39100 Hämeenkyrö

Hämeenkyrön terveyskeskus. Yhteystiedot: Hämeenkyrön terveyskeskus Härkikuja 10 39100 Hämeenkyrö HÄMEENKYRÖN KUNTA REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 Perusturva Terveyspalvelut 15.4.2014 1. Terveydenhuollon toimintayksikkö (rekisterinpitäjä) 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö Rekisteriasioiden

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNGIN TERVEYDENHUOLLON POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA

PARAISTEN KAUPUNGIN TERVEYDENHUOLLON POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA PARAISTEN KAUPUNGIN TERVEYDENHUOLLON POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA Potilasturvallisuusvastaava Ann-Christin Elmvik SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2 1.1 Potilasturvallisuuden keskeisiä käsitteitä 3 1.2 Suunnitelman

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon toimintalukujen, tulosten ja laadun mittaaminen. Hallintoylilääkäri (evp.) Erkki Kujansuu, PSHP

Erikoissairaanhoidon toimintalukujen, tulosten ja laadun mittaaminen. Hallintoylilääkäri (evp.) Erkki Kujansuu, PSHP Erikoissairaanhoidon toimintalukujen, tulosten ja laadun mittaaminen Hallintoylilääkäri (evp.) Erkki Kujansuu, PSHP Mitä näillä tarkoitetaan Toimintaluvut raakadata, josta tieto johdetaan Mitattavien lukujen

Lisätiedot

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa! Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa

Lisätiedot

Lain velvoitteet terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden vaaratilanteista ilmoittamiselle

Lain velvoitteet terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden vaaratilanteista ilmoittamiselle Lain velvoitteet terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden vaaratilanteista ilmoittamiselle Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Biomedicum Haartmaninkatu

Lisätiedot

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva Palvelujen järjestämissopimus OYS erva järjestämissopimus Valtuustot käsittelevät marras-joulukuussa 2013 Voimassa vuoden 2016 loppuun saakka Päivitetään tarvittaessa, vastuu johtajaylilääkäreillä Luottamushenkilöitä

Lisätiedot

Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä

Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä Kehittämispäällikö Anne Lounamaa, FT Tapaturmien ehkäisyn yksikkö, THL 4.10.2013 RAI- vertailukehittämisen seminaari 3.10.2013, Helsinki, Paasitorni

Lisätiedot

Kohti turvallista hoitoa prosessien riskien hallinnalla. Petri Pommelin kehittämispäällikkö PSHP

Kohti turvallista hoitoa prosessien riskien hallinnalla. Petri Pommelin kehittämispäällikkö PSHP Petri Pommelin kehittämispäällikkö PSHP Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009-2013 2 Tavoitteet vuoteen 2013 mennessä - poimintoja Organisaatiossa on menettelytavat, joiden avulla potilaalla ja

Lisätiedot

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 1 Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 22.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 1 Koulutusaineiston sisältö 1. Johdanto, tausta, tavoitteet

Lisätiedot

Oulunkaaren potilasturvallisuussuunnitelma 2013-2014

Oulunkaaren potilasturvallisuussuunnitelma 2013-2014 Oulunkaaren potilasturvallisuussuunnitelma 2013-2014 Potilasturvallisuustyöryhmä 3.12.2012 Palvelutuotantolautakunta xx 20.2.2013 Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Oulunkaaren organisaatio...4 3. Potilasturvallisuuden

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma 2011 2015 Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Saatteeksi Kanta-Hämeen alueella käynnistettiin syksyllä 2005 yhteistyö hoitotyön

Lisätiedot

OMAVALVONTASUUNNITELMA

OMAVALVONTASUUNNITELMA RÄÄKKYLÄN KUNTA Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmät TERVEYSKESKUS OMAVALVONTASUUNNITELMA Hyväksytty; Perusturvalautakunta _._.2015 Saila Tarkkonen Omavalvontasuunnitelmassa selvitetään miten

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Mikkeli 3.11.2015 Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Sirkka Koponen, PEOL 3.11.2015

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Asiakaslähtöisyys Asiakas ainoa

Lisätiedot

Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö

Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö Johtokunta on hyväksynyt tämän toimintasäännön 4.12.2013 ja se on voimassa 1.1.2014 alkaen. Lisäykset (kursivoituna) johtokunta 5.2.2014 YLEISET

Lisätiedot

Infektioturvallisuus potilasasiamiehen näkökulmasta. 16.5.2014 Pia Turunen

Infektioturvallisuus potilasasiamiehen näkökulmasta. 16.5.2014 Pia Turunen Infektioturvallisuus potilasasiamiehen näkökulmasta Infektioturvallisuus Infektioiden torjunta on keskeinen osa hoidon laatua ja potilasturvallisuutta. Potilaalla on oikeus saada laadultaan hyvää terveyden-

Lisätiedot

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri Pohjois-Suomen aluehallintoviraston puheenvuoro Aira A. Uusimäki aluehallintoylilääkäri Valtakunnalliset opiskeluterveyspäivät 14.-15.11.2011, Aira A. Uusimäki Aluehallintovirasto (6) Henkilöstöä n. 1350

Lisätiedot

KOKKOLAN JA KRUUNUPYYN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUS- SUUNNITELMA 2015-2017

KOKKOLAN JA KRUUNUPYYN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUS- SUUNNITELMA 2015-2017 KOKKOLAN JA KRUUNUPYYN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUS- SUUNNITELMA 2015-2017 1 Sisältö 1. JOHDANTO... 3 2. KOKKOLAN JA KRUUNUPYYN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI... 3 2.1 Sosiaali-

Lisätiedot

Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana - Käyttäjän edustajan puheenvuoro 28.10.2014. Petri Pommelin kehittämispäällikkö

Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana - Käyttäjän edustajan puheenvuoro 28.10.2014. Petri Pommelin kehittämispäällikkö Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana - Käyttäjän edustajan puheenvuoro 28.10.2014 Petri Pommelin kehittämispäällikkö Potilasturvallisuus on IN Potilasturvallisuusstrategian päivitys?

Lisätiedot