POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 Laatija JH Eveliina Kiiski Päivittäjä pvm pvm Härkätien terveys- ja sairaanhoitopalvelut Hyväksyjä SoTe-johtoryhmä Terveyspalveluiden johtoryhmä Työsuojelutoimikunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Asiakirjan sijainti pvm härkänetti/johdon tukipalvelut/turvallisuusjohtaminen/potilasturvallisuussuunnitelma POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA

2 1. JOHDANTO POTILASTURVALLISUUTTA OHJAAVA LAINSÄÄDÄNTÖ JA MUU OHJEISTUS Terveydenhuoltolaki 1326/ Terveydenhuoltolaki astui voimaan toukokuussa Se on sisältölaki, jossa annetaan määräyksiä kuntien ja kuntayhtymien toteuttamaa terveydenhuoltoa koskien Asetus laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laadittavasta suunnitelmasta 341 / Suomalainen potilasturvallisuusstrategia , STM 2009: Potilasturvallisuusopas potilasturvallisuuslainsäädännön ja -strategian toimeenpanon tueksi, THL Opas Muuta lainsäädäntöä POTILASTURVALLISUUSPOLITIIKKA HÄRKÄTIEN TERVEYS- JA SAIRAANHOITOPALVELUISSA JOHTAMINEN Potilasturvallisuussuunnitelmaan liittyvät vastuut ja rakenteet HENKILÖSTÖJOHTAMINEN JA AVOIN TURVALLISUUSKULTTUURI Nykytilanne HENKILÖSTÖN OSALLISTUMINEN HENKILÖSTÖN KOULUTUS JA PEREHDYTTÄMINEN POTILAAN JA LÄHEISTEN OSALLISTUMINEN LAADUNHALLINTA-ASIAKIRJAT RAPORTIT JA ILMOITUSJÄRJESTELMÄT SEKÄ KORJAAVAT TOIMENPITEET Hoidon turvallisuus Lääkehoidon turvallisuus Laiteturvallisuus Fyysinen ympäristö Hygieniaturvallisuus... 22

3 10.6. Tietojärjestelmät, potilasasiakirjamerkinnät, tiedon kulku toimintayksiköissä ja niiden välillä, tietosuoja Muistutukset, kantelut ja potilasvahinkoilmoitusten käsittely terveyspalveluissa HaiPro- potilasturvallisuusilmoitukset HaiPro- Työtapaturmailmoitukset ALUEELLINEN YHTEISTYÖ... 27

4 1 1. JOHDANTO Terveydenhuoltolain mukaan terveydenhuollon toiminnan on oltava näyttöön perustuvaa, laadukasta, turvallista ja asianmukaisesti toteutettua. Laki velvoittaa laatimaan suunnitelman potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta ja laadunhallinnasta. Potilasturvallisuuden edistäminen tulee tehdä yhteistyössä sosiaalihuollon palvelujen kanssa. Potilaan sekä omaisten osallistuminen potilasturvallisuuden parantamiseen tulee myös mahdollistaa. Potilasturvallisuus on terveyden- ja sairaanhoidon laadun perusta. Turvallisessa hoidossa käytetään vaikuttavia menetelmiä siten, ettei hoidosta aiheudu potilaalle tarpeetonta haittaa. Potilasturvallisuus käsittää periaatteet ja toiminnot, joilla varmistetaan potilaiden hoidon turvallisuus. Toimintoihin sisältyvät ennakoiva riskien arviointi, vaaratilanteita ehkäisevät ja tunnistetuilta riskeiltä suojaavat toimet sekä toiminnan jatkuva kehittäminen. Potilasturvallisuutta hallitaan ennakoivasti ja oppimalla. Tavoitteena on vakiinnuttaa toimintakulttuuri, jossa korostuu potilaiden turvallista hoitoa edistävä systemaattinen toimintatapa sekä sitä tukeva johtaminen, arvot ja asenteet. Henkilöstön sitoutuminen potilasturvallisuustyöhön on ratkaisevaa sen onnistumisen kannalta. Tämän mahdollistaa laadukas ja turvallinen, toimintaa tukeva henkilöstöjohtaminen sekä avoin ja syyllistämätön toimintakulttuuri. Tämä on ensimmäinen Härkätien terveys- ja sairaanhoitopalveluiden potilasturvallisuussuunnitelma. Terveydenhuoltolaki velvoittaa, että potilasturvallisuussuunnitelma on tehtävä v loppuun mennessä. Härkätien terveys- ja sairaanhoitopalveluissa aloitettiin systemaattinen potilasturvallisuuden kehittäminen uuden terveydenhuoltolain myötä v Vastaanottopalveluissa, koulu- ja neuvolaterveydenhuollon yksikössä, osastoilla, kuvantamisessa, fysioterapiassa ja suun terveydenhuollon yksikössä on tehty omat potilasturvallisuussuunnitelmat, jotka pohjautuvat THL:n potilasturvallisuusoppaaseen. Jokaisessa yksikössä on nimetty henkilö, joka on vastannut potilasturvallisuussuunnitelman laatimisesta, täytäntöön panosta ja seurannasta. Härkätien terveys- ja sairaanhoitopalveluiden/ terveydenhuollon potilasturvallisuussuunnitelma kokoaa tiivistetysti yksikköjen omat suunnitelmat. Tässä potilasturvallisuussuunnitelmassa on käytetty pohjana soveltuvin osin Loimaan kaupungin potilasturvallisuussuunnitelmaa. Härkätien terveys- ja sairaanhoitopalveluiden ja yksikköjen potilasturvallisuussuunnitelmat päivitetään vuosittain ja hyväksytään sote- johtoryhmässä.

5 2 2. POTILASTURVALLISUUTTA OHJAAVA LAINSÄÄDÄNTÖ JA MUU OHJEISTUS Potilasturvallisuustyötä ohjaavat useat lait ja säädökset sekä lukuisat oppaat ja julkaisut Terveydenhuoltolaki 1326/2010 Terveydenhuoltolaki astui voimaan toukokuussa Se on sisältölaki, jossa annetaan määräyksiä kuntien ja kuntayhtymien toteuttamaa terveydenhuoltoa koskien. Terveydenhuoltolain 8 : Laatu ja potilasturvallisuus Terveydenhuollon toiminnan on perustuttava näyttöön ja hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin. Terveydenhuollon toiminnan on oltava laadukasta, turvallista ja asianmukaisesti toteutettua. Kunnan perusterveydenhuollon on vastattava potilaan hoidon kokonaisuuden yhteensovittamisesta, jollei siitä muutoin erikseen sovita. Terveydenhuollon toimintayksikön on laadittava suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta. Suunnitelmassa on otettava huomioon potilasturvallisuuden edistäminen yhteistyössä sosiaalihuollon palvelujen kanssa. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetään asioista, joista on suunnitelmassa sovittava Asetus laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laadittavasta suunnitelmasta Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut terveydenhuoltolain nojalla asetuksen laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laadittavasta suunnitelmasta. Se määrittelee yksityiskohtaisesti suunnitelman vähimmäissisällön Suomalainen potilasturvallisuusstrategia , STM 2009:3 STM on julkaissut Suomalaisen potilasturvallisuusstrategian Edistämme potilasturvallisuutta yhdessä.

6 Potilasturvallisuusopas potilasturvallisuuslainsäädännön ja -strategian toimeenpanon tueksi, THL Opas THL on vuonna 2011 julkaissut oppaan, joka ohjaa potilasturvallisuuden edistämistä terveydenhuollon toimintayksiköissä. Opastuksen lähtökohtana on Terveydenhuoltolain (1326/2010) 8, laatu ja potilasturvallisuus, sekä lain nojalla annettu sosiaali- ja terveysministeriön asetus (341/2011) laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laadittavasta suunnitelmasta. Opastus pohjautuu myös kansallisen potilasturvallisuusstrategian linjauksiin. 2.5 Muuta lainsäädäntöä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekö iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 28.12/2012/980 Tartuntatautilaki 583/1986 (Finlex) Lääkelaki 395/1987 (Finlex) Lääkepolitiikka 2020 (STM) Lue lisää Turvallinen lääkehoito -oppaasta Pelastuslaki 379/2011 (Finlex) Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 787/2003 (Finlex) Työturvallisuuslaki 738/2002 (Finlex) Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992 (Finlex) Potilasvahinkolaki 585/1986 (Finlex) Lue lisää potilaan asemasta ja oikeuksista Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994 (Finlex) Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 629/2010 (Finlex)

7 4 3. POTILASTURVALLISUUSPOLITIIKKA HÄRKÄTIEN TERVEYS- JA SAIRAANHOITOPALVELUISSA Potilasturvallisuus on terveyden- ja sairaanhoidon laadun perusta. Potilasturvallisuus käsittää periaatteet ja toiminnot joiden tavoitteena on varmistaa hoidon turvallisuus, sekä suojata potilasta vahingoittumasta. Näihin sisältyvät ennakoitu riskien arviointi, vaaratilanteita ehkäisevät ja tunnistetuilta riskeiltä suojaavat toimet, sekä toiminnan jatkuva kehittäminen. Potilasturvallisuutta hallitaan ennakoidusti ja oppimalla. Tavoitteena on luoda toimintakulttuuri, jossa korostuu potilaiden turvallista hoitoa systemaattisesti edistävä toimintatapa, sekä sitä tukeva johtaminen arvot ja asenteet. Potilasturvallisuuden edistämisessä on keskeistä laadukas työ, turvallinen toimintaympäristö, yhtenäiset työtavat, riskien ja vaarojen ennakointi. Potilasturvallisuuden edistäminen on kaikkien asia! 4. JOHTAMINEN Potilasturvallisuus on johdon, henkilöstön ja potilaiden yhteinen asia. Johdolla on vastuu potilasturvallisuuden edistämisestä suunnitelmallisesti ja riittävin voimavaroin. Johdon vastuu on, että potilasturvallisuus huomioidaan päätöksen teossa, sekä toiminta ja taloussuunnitelmassa. Johdolla on keskeinen vastuu potilasturvallisuuden seurantatiedon hyödyntämisestä riskeihin varautumisessa ja koko palvelujärjestelmän kehittämisessä. Kokonaisuusvastuu potilasturvallisuudesta on terveyspalveluissa terveyspalvelujohtajalla. 4.1 Potilasturvallisuussuunnitelmaan liittyvät vastuut ja rakenteet Potilasturvallisuuden järjestelmällisen edistämisen vastuu on sosiaali- ja terveyspalvelujohtajalla ja terveyspalveluiden johtoryhmällä. Johtamiseen kuuluu näkyvä vastuunotto potilasturvallisuudesta ja sen edellytyksistä toimintayksiköissä. Johto tukee toiminnallaan potilasturvallisuutta edistävän kulttuurin kehittymistä. Potilasturvallisuuden koordinointi ja kehittämisvastuu terveys- ja sairaanhoitopalveluissa on johtavalla hoitajalla. Tulosyksiköissä määritellään potilasturvallisuuden edistämistä koordinoivat henkilöt sekä johdon että henkilöstön vastuut potilasturvallisuudesta ja toiminnan laadusta.

8 5 1. SoTe- ja terveyspalveluiden johtoryhmä Turvaa riittävin resurssein potilasturvallisuuden Härkätien terveyspalveluissa (henkilöstömäärä, osaamisen varmistaminen, tietotekniikka, tilat/laitteet ym.) Sitoutuu potilasturvallisuuden kehittämiseen 2. Potilasturvallisuuspäällikön (johtava hoitaja) vastuulla on: Vastaa terveys- ja sairaanhoitopalveluiden potilasturvallisuussuunnitelman laadinnasta ja päivityksestä Vastaa terveyspalveluiden johtoryhmätasolla potilasturvallisuuden kehittämisestä Vastaanottaa HaiPro- ja työsuojeluilmoitukset Tekee yhteenvedon HaiPro- ilmoituksista kerran vuodessa terveyspalveluiden johtoryhmälle Käsittelee kaikki terveyspalveluiden työsuojeluilmoitukset ja on tiiviissä yhteistyössä työsuojelupäällikön kanssa Esittää tarvittavia toimia SoTe- ja terveyspalveluiden johtoryhmälle potilasturvallisuuden parantamiseksi 3. Tulosyksikköjen vastuuhenkilöiden vastuulla on: Laatia potilasturvallisuussuunnitelma tulosyksikkötasolla ja huolehtia suunnitelman päivityksestä ja toteutuksesta Vastaa siitä, että tulosyksikössä käsitellään HaiPro- ilmoitukset säännöllisesti Vastaa siitä, että potilasturvallisuutta parannetaan systemaattisesti Tuo esille vastuualueen esimiehelle mahdollisia potilasturvallisuuteen liittyviä epäkohtia ja kehittämisehdotuksia 4. Infektiotorjuntatyöryhmä: Vastaava lääkäri toimii infektiontorjunnasta vastaavana lääkärinä ja toimii epidemiaselvitystyöryhmän puheenjohtajana Infektiovastuulääkäri toimii operatiivisen toiminnan asiantuntijana Poliklinikan hygieniahoitaja tiedottaa infektioepäilyistä - ja vastauksista kuntalaisille Infektiotorjuntatyöryhmä (johtava hoitaja pj) kokoontuu neljä kertaa vuodessa. Työryhmä kehittää yleistä infektiontorjuntaa sote- yhteistoiminta-alueella, seuraa tilastoja, käypä hoito suosituksia ja järjestää aiheeseen liittyvän informaatiopäivän henkilöstölle kerran vuodessa

9 6 5. Potilasasiamiehen vastuulla on: Potilaiden informointi 6. Tietosuojavastaava Lokitietojen valvonta 5. HENKILÖSTÖJOHTAMINEN JA AVOIN TURVALLISUUSKULTTUURI Potilasturvallisuuden kehittämistyön onnistumiseksi tarvitaan sellainen turvallisuuskulttuuri, jossa virheistä ja läheltä piti tilanteista on mahdollista oppia. Esimerkiksi systemaattisen vaaratilanteiden kirjaamisen ja käsittelyn avulla on mahdollisuus syyllistämättä käsitellä ja oppia läheltäpiti tilanteista. Johdon, esimiesten ja henkilöstön sitoutuminen potilasturvallisuustyöhön on ratkaiseva sen onnistumisen kannalta. Potilasturvallisuus rakentuu useista eri tekijöistä ja toimijoista ei ainoastaan yksittäisten henkilöiden työstä. Potilasturvallisuuskulttuuriin kuuluu myös se, että toimintayksikössä ollaan tietoisia toiminnan epävarmuuksista ja valppaita riskejä kohtaan. Potilasturvallisuuskulttuuria vahvistamalla vähennetään hoitoriskejä ja potilaalle hoidon aikana mahdollisesti aiheutuvia haittoja. Avoimuuteen kuuluu haittaan johtaneiden tapahtumien käsitteleminen rehellisesti heti haittatapahtumien jälkeen. Havaitut riskitekijät, erehdykset tai virheeseen johtaneet tekijät analysoidaan ja raportoidaan ja niistä opitaan. Tämä ei kuitenkaan estä asian käsittelyä valvovien viranomaisten toimesta, jos asia tulee potilaan tai läheisen kanteluna tai muutoin valvonta-asiana vireille. Avoimuuteen ja syyllistämättömyyteen kuuluu palautteen ohella haittatapahtumassa osallisena olleiden työntekijöiden tukeminen tapahtuman jälkeen. Haittatapahtuman käsittely työyhteisössä on välttämätöntä työntekijöiden työkyvyn säilyttämiseksi, eikä työntekijää saa jättää yksin. Haittatapahtumien käsittely huomioidaan työsuojelun toimintasuunnitelmassa. Työntekijöiden kokemusta tulee hyödyntää haittatapahtuman pohjalta tapahtuvassa toiminnan kehittämisessä. (THL 2011)

10 7 5.1 Nykytilanne esimiehet kirjasivat potilasturvallisuuteen ja sen kehittämiseen liittyviä asioita, jotka ovat Härkätien terveys- ja sairaanhoitopalveluissa ajankohtaisia. Nämä painopistealueet tulevat toimimaan potilasturvallisuustyön kehittämisen painopistealueina. Laatupoikkeama alla olevissa asioissa saattaa johtaa siihen, että potilasturvallisuus vaarantuu. HENKILÖSTÖÖN LIITTYVÄT Palveluiden tarpeen mukainen saatavuus Riittävät henkilöstöresurssit Henkilöstön jatkuva koulutus- ja perehdytys Työnjaon selkeys Henkilöstön sitoutuminen ja osallistuminen potilasturvallisuustyöhön Henkilökunnan tunnistus TOIMINTAYMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄT Tiedonkulku Ohjeiden päivitys Kirjaaminen Tietojärjestelmät Tietoturva TILAT JA LAITTEET Turvallinen hoitoympäristö Laitteiden ja välineiden kunto Tilojen toimivuus INFEKTIOIDEN TORJUNTA Hygieniataso Koulutukset Siivoustyö Tiedottaminen

11 8 6. HENKILÖSTÖN OSALLISTUMINEN Potilasturvallisuuden perustana on organisaation ja sen työntekijöiden jatkuva kyky oppia ennakoinnin ja palautejärjestelmän kautta havaituista riskeistä ns. oppiva organisaatio. Jotta oppimiseen päästään, esimiesten tulee panostaa avoimuuteen sekä kyetä käsittelemään havaittuja riskejä ja virheitä systeemilähtöisesti. Se luo luottamuksellisen ilmapiirin, jossa virheistä uskalletaan puhua. Oppimista tukevan ilmapiirin lisäksi tarvitaan toimintatapoja, joille oppiminen rakentuu. Henkilökunnan aktiivinen ja moniammatillinen osallistuminen potilasturvallisuuden kehittämiseen turvataan parhaiten, jos henkilökunta voi osallistua suunnitelman laatimiseen ja seurantaan sekä toiminnan kehittämiseen sen pohjalta. Potilasturvallisuusosaamisella tarkoitetaan työntekijän tietoisuutta potilasturvallisuutta vaarantavista riskeistä ja niiden hallintaan liittyvistä käytännöistä omassa toimintayksikössä sekä kykyä soveltaa niitä työssä. Esimerkiksi kommunikaatio- ja yhteistyötaidot ovat potilasturvallisuusosaamiseen kuuluvia asioita. Esimiehen tehtävänä on varmistaa, että potilasturvallisuuden riskien hallinnan käytännöt on selkeästi kuvattu ja että henkilöstöllä on edellytykset niiden soveltamiseen toiminnassa. Työprosessien tulee olla helposti hahmotettavia ja tarvittavan tiedon päivittäiseen työhön helposti saatavilla. Ammattihenkilöiden tulee noudattaa työssään potilasturvallisuuden edistämisen periaatteita, soveltaa sen keskeisiä keinoja sekä hyödyntää potilasturvallisuuden edistämisen työkaluja, oppaita ja suosituksia. Jokaisella viran- ja toimenhaltijalla on henkilökohtainen vastuu potilasturvallisuudesta ja sen kehittämisestä. Ammattilaisuudessa korostuu sitoutuminen potilasturvallisuutta edistäviin periaatteisiin ja yhteisesti sovittuihin toimintatapoihin, avoimen ilmapiirin tukeminen, moniammatillinen yhteistyö sekä osallistuminen toiminnan kehittämiseen.

12 9 7. HENKILÖSTÖN KOULUTUS JA PEREHDYTTÄMINEN Potilasturvallisuusosaaminen on vuodesta 2011 lähtien ollut osa terveyspalveluiden vuosittaista koulutussuunnitelmaa. Erityisesti lääkehoidon ja infektiontorjunnan koulutuksiin on panostettu. Vuonna 2011 otettiin käyttöön Turun ammattikorkeakoulun hallinnoima sähköinen lääkehoidon oppimisympäristö ja lääkehoidon tentti. Syksyyn 2013 mennessä koko Härkätien sosiaali- ja terveyspalveluiden, Kosken, Marttilan, ja Tarvasjoen kunnan henkilökunta on suorittanut lääkehoitotentin ja lääkehoitoluvat on uusittu. HaiProjärjestelmä ja sen systemaattinen hyödyntäminen on ollut Härkätiellä käytössä jo vuosia. Härkätien sosiaalipalveluihin HaiPro- järjestelmä otettiin myös käyttöön v alusta alkaen. Rekrytoinnissa huomioidaan organisaation tarvitsema osaaminen, ammattihenkilöiden pätevyydet tarkastetaan (Valvira) ja soveltuvuudet arvioidaan. Henkilöstön määrä ja rakenne suunnitellaan henkilöstömitoitusten suositusten mukaisesti paikalliset olosuhteet huomioiden. Yksiköissä uusien työntekijöiden perehdytys toteutetaan suunnitelmallisesti käyttäen perehdytysohjelmaa. Perehdytetyt asiat kuitataan, ja perehdytyksen päätyttyä käydään arviointi- / palautekeskustelu. Perehdytys toteutetaan samoin periaattein opiskelijoille, työntekijän työtehtävien muuttuessa ja työntekijän palatessa työhönsä pitkältä, yli vuoden, jatkuneelta vapaalta. Potilasturvallisuutta taidolla -ohjelma tukee potilasturvallisuuden edistämistyötä Suomessa. Kansallisia talkoita johtaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ja mukana ovat alueelliset terveyden- ja sosiaalihuollon yksiköt sekä useita kansallisia terveyden- ja sosiaalihuoltoalan toimijoita, yhdistyksiä ja ammattijärjestöjä. Ohjelmaa toteutetaan vuosina ja tavoitteena on haittatapahtumien puolittaminen vuoteen 2020 mennessä. Ohjelmaan liittyy verkkosivusto, josta löytyy ajantasainen tieto aiheeseen liittyvästä materiaalista:

13 10 8. POTILAAN JA LÄHEISTEN OSALLISTUMINEN Potilaan ja asiakkaan näkökulmasta potilasturvallisuus ilmenee vaikuttavana ja turvallisena hoitona, josta aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. On tärkeää, että potilaalle annetaan ymmärrettävällä tavalla tietoa hänen sairaudestaan ja sen hoidosta. Potilaan kanssa keskustellaan hoitoon liittyvistä riskeistä ja odotettavissa olevista tuloksista. Potilaan niin halutessa tällaista tietoa annetaan myös potilaan luotetulle henkilölle, omaiselle tai läheiselle. Potilasta kuunnellaan ja hän osallistuu hoitonsa suunnitteluun ja toteutukseen. Potilasturvallisuuden kannalta on tärkeää, että potilas tuo ilmi tarvittavat taustatiedot, mutta hän ei välttämättä ole aina perillä siitä, millä tiedoilla on merkitystä hoidon onnistumisen kannalta. Potilasta tulee kannustaa kertomaan oireistaan, toiveistaan ja huolistaan sekä tekemään kysymyksiä hoitoonsa liittyvissä asioissa. Lainsäädäntö antaa potilaalle aktiivisen roolin hoidon suunnittelussa. Potilaalla ei kuitenkaan ole päävastuuta potilasturvallisuudesta, vaan se on aina henkilöstöllä ja viime kädessä organisaation johdolla. Potilas on tärkeässä roolissa potilasturvallisuuden edistämisessä, sillä hän tarkastelee hoidon laatua ja turvallisuutta todennäköisesti eri näkökulmasta kuin palvelua tuottava organisaatio. Vaikka turvallinen hoito on terveydenhuollon ammattilaisten vastuulla, potilas voi olla suureksi avuksi osoittamalla hoitoprosessin epäkohtia ja heikkoja lenkkejä, esimerkiksi informaation kulun suhteen. Organisaatiossa on oltava menettelytavat, joiden avulla potilaalla on mahdollisuus kertoa havaitsemistaan turvallisuuspuutteista. Potilaalle kerrotaan, kehen hän voi ottaa yhteyttä potilasturvallisuutta koskevissa asioissa. Luottamuksellisessa ilmapiirissä potilaat uskaltavat tuoda esiin hoidon puutteita. Näin ongelmiin voidaan puuttua nopeasti ja avoimesti. Järjestelmällisen potilaspalautteen osana tulee kerätä myös potilasturvallisuuteen liittyviä havaintoja. Potilaiden palautetta toiminnan laadusta ja potilasturvallisuudesta on hyvä käsitellä rinnan muun organisaation keräämän seurantatiedon kanssa. Terveys- ja sairaanhoitopalveluissa on mahdollisuus jatkuvaan asiakaspalautteen antamiseen / keräämiseen. Tulosyksiköissä ja kunnan internetsivulla on täytettävissä asiakaspalautelomake. Palautteisiin, joissa on palautteen antajan yhteystiedot, vastataan

14 neljän viikon kuluessa. Palautteet käsitellään terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmässä ja niitä seurataan yksiköittäin vuositasolla. Potilaiden ja potilasjärjestöjen edustajat kutsutaan mukaan potilasturvallisuutta varmistaviin ryhmiin. Näin menetellen annetun palautteen tulkinta helpottuu ja potilaiden edustajille tarjoutuu tilaisuus tehdä ehdotuksia toiminnan laadun ja sisällön parantamiseksi. Potilasjärjestöt ja terveydenhuollon yksiköt tiedottavat potilaan mahdollisuuksista osallistua turvallisemman hoitoympäristön ja hoitoprosessien luomiseen. Terveydenhuollon ammattilaisen on hyvä tietää potilaan työkalut, jotta hän voi kertoa niistä potilaalle. Lue lisää potilaan oikeuksista 11 Hoitosuunnitelma potilasturvallisuuden työvälineenä Potilaan terveys- ja hoitosuunnitelmaan kootaan potilaan kaikki terveysongelmat sekä niihin suunnitellut toimet yhdeksi kokonaisuudeksi. Suunnitelman lähtökohtana on potilaan kokema hoidon tarve ja hänen asettamansa tavoite. Hoitosuunnitelma on potilasturvallisuuden kannalta keskeinen asiakirja, jonka avulla turvataan potilaan osallistuminen omaan hoitoonsa, hoidon riskien ymmärtäminen sekä potilaan omahoidon onnistuminen. Sen avulla voidaan koordinoida eri sairauksien hoidot turvallisesti ja varmistaa hoitojen yhteensopivuus ja toteutus. Potilas ja terveydenhuollon ammattihenkilö laativat suunnitelman yhteistyössä ottaen huomioon kuitenkin, että vain lääkäri voi päättää lääketieteellisestä tutkimuksesta, taudinmäärityksestä ja hoidosta. Toisaalta potilaalla on oikeus kieltäytyä tarjotusta hoidosta, jolloin häntä hoidetaan muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla. Hoitosuunnitelmaa laadittaessa potilaalle annetaan tietoa hänen sairauksistaan ja niiden hoitovaihtoehdoista sekä niihin liittyvistä riskeistä. Hoitosuunnitelmassa sovitaan myös niistä asioista, joista potilas itse huolehtii hoidossaan. Hoitosuunnitelman rakenne on laadittu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa yhteistyössä terveydenhuollon toimijoiden kanssa, ja hoitosuunnitelma tulee aikanaan sähköisen potilaskertomuksen osaksi. Suunnitelmaan kirjataan hoidon tarve ja tavoite, hoidon toteutus ja keinot, työnjako, seuranta ja arviointi sekä diagnoosi- ja lääkityslista. Suunnitelmalle nimetään vastuuhenkilö, joka koordinoi hoitosuunnitelmaa.

15 Härkätien sosiaali- ja terveyspalveluissa on potilashallintojärjestelmän osana jo käytössä valtakunnallisten periaatteiden mukaiseksi laadittu oma hoitosuunnitelmalomake, jota käytetään pitkäaikaissairaiden potilaiden hoidon suunnittelussa. 12 Haittatapahtumien käsittely Jos potilaalle on koitunut hoidon seurauksena haittatapahtuma, tästä kerrotaan organisaation potilasturvallisuussuunnitelmassa yhteisesti sovittujen menettelytapojen mukaisesti avoimesti potilaalle. Haittatapahtuma voi olla potilaalle aiheutunut eriasteinen haitta, potilasvahinko tai lääkevahinko. Tapahtuma ja sen mahdolliset seuraukset käydään läpi potilaan, ja potilaan niin toivoessa, hänen läheistensä kanssa. Huomioidaan, että potilas ja läheiset voivat tarvita erityistä apua ja tukea tapahtuman ja sen seuraamusten ymmärtämiseksi ja työstämiseksi. Potilaalle on kerrottava, että terveyden- ja sairaanhoitoonsa tai siihen liittyvään kohteluunsa tyytymättömällä on oikeus tehdä muistutus. Se tehdään terveyspalveluiden toimintayksikössä vastaavalle lääkärille. Jos muistutusta käsiteltäessä tai muutoin ilmenee, että potilaan hoidosta tai kohtelusta saattaa seurata potilasvahinkolaissa (585/86) tarkoitettu vastuu potilasvahingosta, vahingonkorvauslaissa tarkoitettu vahingonkorvausvastuu tai muussa laissa säädetty kurinpitomenettely tai turvaamistoimenpide, on potilasta neuvottava, miten asia voidaan panna vireille toimivaltaisessa viranomaisessa tai toimielimessä. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista edellyttää, että jokaisella terveydenhuollon toimintayksiköllä on potilasasiamies, joka antaa tietoa potilaalle tämän oikeuksista ja toimii potilaan oikeuksien edistämiseksi. Potilasasiamiehen tehtävänä on tarvittaessa neuvoa ja avustaa potilasta, jos tämä on tyytymätön saamaansa hoitoon tai kohteluun. Potilasasiamies auttaa potilasta selvittämään ongelmaansa hoitopaikassa. Hän myös neuvoo ja tarvittaessa avustaa potilasta muistutuksen, valvontaviranomaiselle tehtävän kantelun tai Potilasvakuutuskeskukselle tehtävän potilasvahinkoilmoituksen teossa. Potilasasiamies ei sen sijaan ota kantaa potilaan lääketieteellisiin hoitopäätöksiin. Hän ei ota myöskään kantaa siihen, onko potilaan hoidossa tapahtunut hoitovahinko. Härkätien terveyspalveluissa potilasasiamiehen tehtäviä hoitaa sosiaalityöntekijä. Lisätietoa: Tapahtumaan osalliset terveydenhuollon ammattihenkilöt tarvitsevat myös tukea ja asian avointa käsittelyä rakentavassa ilmapiirissä. Tässä lähiesimiehillä ja työtovereilla on keskeinen rooli.

16 13 9. LAADUNHALLINTA-ASIAKIRJAT Seuraavassa luetellaan asiakirjoja, joilla ohjataan laadukkaan ja turvallisen hoidon toteutumista Härkätien terveyspalveluissa. Tiedostot löytyvät Härkänetistä tai Liedon kunnan Sinetistä Härkätien sosiaali- ja terveyspalveluiden lääkehoitosuunnitelma ja terveyspalveluiden yksiköiden omat lääkehoitosuunnitelmat Härkätien sosiaali- ja terveyspalveluiden tietoturvan periaatteet Liedon kunnan rekisteriseloste Ohjelmistojen käyttöoikeuksien hallinnoinnin periaatteet Härkätien sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakas- /potilasrekisterin käyttäjärekisterin henkilörekisteri- ja informointiseloste Härkätien sosiaali- ja terveyspalveluiden tietosuojaan liittyvä seuranta- ja valvontasuunnitelma Härkätien sosiaali- ja terveyspalveluiden tietojärjestelmien sovellusten käyttölupahakemus ja siihen liittyvä tietosuojaohje ja sitoumus Härkätien sosiaali- ja terveyspalveluiden ohje potilasasiakirjoihin sisältyvien tietojen käsittelystä ja menettelytavoista Liedon kunnan arkistonmuodostussuunnitelma Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueen hoitoreitit palveluprosessien kuvauksia Prosessikuvaukset Yksiköiden turvallisuussuunnitelmat Liedon kunnan ja Härkätien sosiaali- ja terveyspalveluiden strategia Liedon kunnan yleiset hankintaohjeet Liedon kunnan ja Härkätien sosiaali- ja terveyspalveluiden yt-lain mukainen henkilöstösuunnitelma Tervetuloa Härkätielle töihin opas Yksiköiden omat perehdytysohjeet Henkilöstöohjeet, sinetti

17 14 Härkätien terveyspalvelut, henkilöstön kelpoisuusehdot Sijaisten ja määräaikaisen henkilöstön palkkausohje, Liedon kunta Työterveyshuoltoon ja sairauslomiin liittyvää ohjeistusta Härkätien tk:n palo- ja pelastussuunnitelma Varautumissuunnitelma Pandemiasuunnitelma Jätehuolto-ohje

18 RAPORTIT JA ILMOITUSJÄRJESTELMÄT SEKÄ KORJAAVAT TOIMENPITEET HaiPro on potilasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien raportointimenettely ja tietotekninen työkalu. HaiPro- raportointijärjestelmä on tarkoitettu toiminnan kehittämiseen yksiköiden sisäisessä käytössä. Järjestelmällisen ja helppokäyttöisen raportointimenettelyn avulla käyttäjät voivat hyödyntää vaaratapahtumista saatavat opit ja johto saa tietoa varautumisen riittävyydestä ja toimenpiteiden vaikutuksista. Härkätien terveyspalveluiden asiakas- ja turvallisuuspolitiikassa korostuu johdon sitoutuminen (tuki, resurssit), moniammatillinen yhteistyö (sujuvuus), asiakasnäkökulma (potilasturvallisuustietoisuus ja -osaaminen) sekä toiminnan jatkuva kehittäminen (riskitietoisuus). Riskienhallinnan käytännön toimenpiteiden toteutus tapahtuu terveyspalveluiden eri yksiköissä ja toimipisteissä, jotka omalta osaltaan vastaavat prosessiensa yleisestä riskienhallinasta ja sen kehittämisestä sekä valvonnasta. Potilasturvallisuuden seurannalla ylläpidetään esimiesten ja henkilöstön käsitystä potilasturvallisuuden tilasta ja kehitetään toimintaa tunnistettujen riskien hallitsemiseksi. Keräämällä aktiivisesti tietoa potilasturvallisuuteen vaikuttavista uhkatekijöistä pyritään määrittämään niihin liittyvät riskit ja riskien hallintaan vaadittavat toimet, jotta mahdolliset vaaratapahtumat voidaan ehkäistä ennalta.

19 16 Tiedon kerääminen, seuranta ja analysointi VAAROJEN TUNNISTAMINEN Potilasturvallisuusvastaavat, potilasturvallisuuskoordinaattorit ja esimiehet Seurantatietoon perustuva riskien arviointi ja kehittämistarpeiden tunnistaminen RISKIEN ARVIOINTI Johtopäätökset ja suositukset riskien hallintaan Johtoryhmä, toimialueen tai yksikön johto ja esimiehet Riskien hyväksyminen Toiminta riskien hallitsemiseksi RISKIEN HALLINTA Riskien arviointia suoritetaan sekä ennakoiden että reaktiivisesti (jälkikäteen). Ennakoiva riskien arviointi suoritetaan: osana toimintaan kohdistuvien muutosten suunnittelua osana toiminnan normaalia kehittämistä. Reaktiivinen riskien arviointi suoritetaan: osana yksittäisen vaaratapahtuman käsittelyä osana vaaratapahtumajoukon tarkastelusta esiin tulevan ongelman käsittelyä (seurataan tapahtumatyyppejä, tarkastellaan myötävaikuttaneita tekijöitä ja sitä, miten tapahtumiin on reagoitu). Seurantatietoon perustuen pyritään tunnistamaan mahdollisia vaaratekijöitä, arvioimaan niihin liittyviä riskejä ja päättämään toimista riskien hallitsemiseksi.

20 Hoidon turvallisuus Hoidon turvallisuuteen kuuluvat hoitomenetelmien turvallisuus ja hoitamisen turvallisuus. Hoitomenetelmien turvallisuudessa tarkastellaan erilaisten hoitomenetelmien turvallisuutta ja niihin mahdollisesti liittyviä haittavaikutuksia asiakkaalle tai potilaalle. Hoitamisen turvallisuus sisältää hoitotyön, teknisen osaamisen, ei-teknisen osaamisen (inhimilliset tekijät, tiimityö) ja niihin liittyvät kaikki mahdolliset poikkeamat hoidon prosessissa.

21 Hoito ei aina suju toivotulla tavalla. Usein syynä ovat työntekijästä riippumattomat tekijät tai häiriöt toimintatavoissa ja / tai -järjestelmissä. Huomattava osa potilaille aiheutuneista haitoista voidaan estää selvittämällä niiden syitä ja ottamalla poikkeamista oppia. Yleisimmät hoidon haittatapahtumat ovat THL:n mukaan: hoitoon liittyvät infektiot, väärä tai viivästynyt diagnoosi, lääkitysvirhe, kirurginen virhe, laitevirhe ja inhimillinen virhe. Turvallinen toiminta perustuu näyttöön, on lääketieteellisesti perusteltua ja asiakas- / potilaskeskeistä. Turvallisuutta voidaan parantaa analysoimalla riskejä, korjaamalla hoitoprosesseja ja toiminnan rakenteita sekä ottamalla oppia poikkeamista. Prosessien kuvaamisen ja kehittämisen tavoite on yhdenmukaistaa ja tehostaa toimintaa tavoitteellisesti ja läpinäkyvästi. Terveydenhuollossa osa potilaiden hoitoon liittyvistä prosesseista toteutuu yksikössä samankaltaisina diagnoosista riippumatta, esimerkiksi sairaalan osastolla, terveysaseman vastaanotolla tai päivystyksessä. Toisaalta osa prosesseista liittyy erityisesti tietyn sairauden hoitoon; näistä käytetään nimityksiä hoitoprotokolla, hoitopolku tai hoitoketju, riippuen kuvauksen laajuudesta ja tarkoituksesta. Toimintokohtaisten prosessien kuvaaminen yhtenäistää menettelyjä ja selkiyttää henkilökunnan työnjakoa ja vastuuta ja siten parantaa sujuvuutta sekä myötävaikuttaa poikkeamien ja virheiden vähenemiseen. Yksikössä hoidettaville yleisimmille sairauksille on perusteltua mikäli mahdollista laatia tieteelliseen näyttöön perustuva hoitoprotokolla, joka määrittelee sen, miten kyseistä sairautta yksikössä hoidetaan. Protokollat tukevat hoidon toteuttamista oikein ja oikeaaikaisesti ja parantavat hoidon tuloksellisuutta ja potilasturvallisuutta. Diagnoosikohtaisten hoitoketjujen muodostaminen tapahtuu yhteistyössä kaikkien potilasryhmää hoitavien tahojen kanssa, ja ne ulottuvat organisaatiorajojen yli. Hoitoketjuun kirjataan hoidon sisältö eri vaiheissa, eri toimijoiden työnjako ja tiedonkulun varmistaminen. Potilasturvallisuuden kannalta hoitoketjuissa tulee kiinnittää erityistä huomiota potilaan siirtoihin liittyviin työvaiheisiin sekä tiedonkulun varmistamiseen eri yksiköiden välillä. Tarkistuslistojen käyttö vähentää virheitä ja yhtenäistää toimintatapoja. Härkätien terveyspalveluiden toimintokohtaiset prosessit ja hoitoprotokollat on lueteltu kohdassa 6, laadunhallinta-asiakirjat. Lisäksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä on kuvattu useita hoitoketjuja yhteistyössä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kesken. Kuvaukset löytyvät Hoitoreitit-sivustolta. 18

22 19 Tiedonkulku toimintayksikön sisällä ja toimintayksiköiden välillä on tärkeä osa hoidon kokonaisuutta. Asiakirjamerkintöjen yhtenäisyys ja ymmärrettävyys sekä tietojärjestelmien osuus tiedonsiirrossa ovat osa asiakas- ja potilasturvallisuutta. Hoitosuunnitelma on keskeinen asiakirja, jonka avulla turvataan potilaan osallistuminen omaan hoitoonsa ja hoitoon liittyvien mahdollisten riskien tiedostamiseen. Hoitosuunnitelmanavulla voidaan koordinoida eri sairauksien hoidot, varmistaa hoitojen yhteensopivuus ja toteutus, sekä tukea potilaan omahoidon onnistumista. Terveydenhuoltolaki säätää hoitoon pääsystä luvussa 6. Härkätien terveyspalvelut seuraa hoitoon pääsyn toteutumista systemaattisesti kuukausittain, jolloin se myös julkaisee hoitoon pääsyn toteutumisen kunnan nettisivuilla. Hoitoon pääsy on toteutunut seuranta-aikana lain säätämällä tavalla Lääkehoidon turvallisuus Härkätien sosiaali- ja terveyspalveluiden lääkehoitosuunnitelma ohjeistaa toimintaa Liedon, Kosken, Marttilan ja Tarvasjoen terveys- ja sosiaalipalveluissa. Yhteisen, ohjaavan lääkehoitosuunnitelman lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon lääkehoitoa toteuttavilla yksiköillä on omat, vuosittain tarkistettavat lääkehoitosuunnitelmansa, joissa ohjeistetaan nimenomaan kyseisen yksikön lääkehoidon toteuttamisen tavat Laiteturvallisuus Laki terveyden huollon laitteista ja tarvikkeista 629/ Terveydenhuollon laitteella tarkoitetaan instrumenttia, laitteistoa, välinettä, ohjelmistoa (ATK), materiaalia tai muuta yksinään tai yhdistelmänä käytettävää laitetta tai tarviketta, jonka valmistaja on tarkoittanut käytettäväksi ihmisen: a) sairauden diagnosointiin, ehkäisyyn, tarkkailuun, hoitoon tai lievitykseen

23 20 b) vamman tai vajavuuden diagnosointiin, tarkkailuun, hoitoon, lievitykseen tai kompensointiin c) anatomian tai fysiologisen toiminnon tutkimiseen, korvaamiseen tai muunteluun tai d) hedelmöittymisen säätelyyn Laiteturvallisuusriskien minimoimiseksi terveydenhuollon yksikön ja siellä toimivien ammattimaisten käyttäjien tulee varmistua seuraavista asioista: Henkilöllä, joka käyttää terveydenhuollon laitetta, on sen turvallisen käytön vaatima koulutus ja kokemus. Laitteessa tai sen mukana on sen turvallisen käytön kannalta tarpeelliset merkinnät ja käyttöohjeet. Laitetta käytetään valmistajan ilmoittaman käyttötarkoituksen ja -ohjeistuksen mukaisesti Käyttöpaikka soveltuu laitteen turvalliseen käyttöön. Laitteeseen kytkettynä tai välittömässä läheisyydessä olevat toiset terveydenhuollon laitteet, rakennusosat tai rakenteet, varusteet, ohjelmistot tai muut järjestelmät tai esineet eivät vaaranna laitteen suorituskykyä tai potilaan, käyttäjän tai muun henkilön terveyttä. Laitteen saa asentaa, huoltaa ja korjata vain henkilö, jolla on tarvittava ammattitaito ja kokemus. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköllä tulee olla nimetty vastuuhenkilö, joka vastaa tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräyksien noudattamisesta yksikössä. Tämän lisäksi yksiköllä pitää olla seurantajärjestelmä laitteiden ja niiden käytön turvallisuuden varmistamiseksi. Seurantajärjestelmään on kirjattava: Jäljitettävyyden edellyttämät tiedot toimintayksikön käytössä olevista, edelleen luovutetuista tai muutoin hallinnassa olevista sekä potilaaseen asennetuista laitteista. Laitteen käytön yhteydessä syntyneisiin vaaratilanteisiin liittyvät tiedot. Tiedot, jotka osoittavat, että yksikkö on huolehtinut edellä esitetyistä velvoitteista. Härkätien terveyspalveluiden laite- ja tarviketurvallisuuden vastuuhenkilönä toimii johtava hoitaja. Yksiköillä on laiterekisterit, joissa seurataan myös kyseisten laitteiden ohjeiden mukaista huoltoa.

24 21 Ammattimaisen käyttäjän on ilmoitettava Valviralle terveydenhuollon laitteen tai tarvikkeen aiheuttamasta vaaratilanteesta, joka johtuu laitteen ominaisuuksista, suorituskyvyn poikkeamista tai häiriöistä, riittämättömästä merkinnästä, riittämättömästä tai virheellisestä käyttöohjeesta taikka käytöstä. Ilmoitus on tehtävä myös silloin, kun laitteen tai tarvikkeen osuus tapahtumaan on epäselvä. Tapahtumasta on ilmoitettava myös valmistajalle tai tämän edustajalle, koska valmistajalla on ensisijainen vastuu tuotteen vaatimustenmukaisuudesta. Säteilyä synnyttävien laitteiden käyttöön liittyvistä poikkeavista tapahtumista ja vaaratapahtumista on lisäksi ilmoitettava Säteilyturvakeskukselle säteilylain 592/1991 perusteella. Kaikki laitteisiin ja tarvikkeisiin sekä niiden käyttöön liittyvät vaaratapahtumat ilmoitetaan HaiPro -vaaratapahtumien raportointijärjestelmään ja tapahtumayksiköksi laitetaan aina se yksikkö, missä laite sijaitsee. Ilmoitukset käsitellään tapahtumayksikössä ja tarvittaessa terveyspalveluiden johtoryhmässä Fyysinen ympäristö Terveydenhuollon perustehtävän onnistuminen edellyttää toimivaa, laadukasta ja turvallista toimintaympäristöä. Esteetön ympäristö on kaikille soveltuva elin- ja toimintaympäristö, jossa yhdenvertainen ja itsenäinen toiminta on mahdollista toimintakyvystä riippumatta. Lait määrittelevät paloturvallisuutta, poistumisteitä ja materiaaleja sekä rakenteiden kestävyyttä. Suomalaisen lainsäädännön mukaan ulkoa kantautuva melutaso ei potilashuoneissa saa ylittää päivällä (klo 7-22) 35 db ja yöllä (klo 22-7) 30 db. Meluntorjunnan yleinen päämäärä on viihtyisä ja terveellinen ympäristö, jossa ei ole ympäristöhaittoja. Ympäristön akustiikkaan voidaan vaikuttaa rakennus- ja sisustusratkaisuilla. Ohjearvojen avulla säädellään myös hoitolaitoksen ilmastointia, ilmanlaatua, valaistusta ja sisätilojen lämpötilatasoja. Fyysisen ympäristön turvallisuutta voidaan parantaa oikeilla materiaalivalinnoilla. Terveydenhuollon ympäristöturvallisuus sisältää jätehuollon, kemikaaliturvallisuuden, biologisten riskien hallinnan ja kiinteistöjen ylläpitoon liittyvät ympäristökysymykset. Hoitolaitoksissa käytetään useita kemikaaleja sekä nestemäisessä muodossa että kaasuina. Jätehuollossa on huomioitava terveydenhuollon erityispiirteet, esim. biologinen riskijäte. Tarttuvien tautien mahdollisuus lisää ympäristöturvallisuuden merkitystä.

25 Turvallisessa hoitoyksikössä otetaan huomioon sekä asiakkaan / potilaan että hoitohenkilöstön turvallisuus. Laitosturvallisuuden osa-alueina kehitetään toiminnan turvallisuutta, henkilöturvallisuutta, työturvallisuutta, kiinteistö- ja toimitilaturvallisuutta, palo- ja pelastusturvallisuutta, rikosturvallisuutta, ympäristöturvallisuutta, tietoturvallisuutta varautumista ja valmiussuunnittelua (STM 2009:59). Jokaiseen yksikköön on laadittu vuosittain päivitettävä turvallisuussuunnitelma (kts. kohta 6. laadunhallinta-asiakirjat). Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos toteuttaa palo- ja pelastustarkastukset vuosittain ja kouluttaa henkilöstöä kolmen vuoden välein Hygieniaturvallisuus Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta on osa potilasturvallisuutta. Potilasturvallisuutta voidaan parantaa sairaala- ja laitoshygienian keinoin infektioita torjumalla. Hoitoon liittyvien infektioiden seurannalla voidaan vähentää niiden ilmaantumista. Hoitoon liittyvien infektioiden torjuminen kuuluu jokaiselle työntekijälle. Tärkein yksittäinen toimenpide on oikein toteutettu käsihygienia. Härkätien sosiaali- ja terveyspalveluissa toimii infektiontorjuntatyöryhmä, joka kokoontuu 4 vähintään neljä kertaa vuodessa. Työryhmän koolle kutsujana toimii osasto 1:sen osastonhoitaja. Muut jäsenet ovat infektiovastuulääkäri, terveyspalveluiden ja vanhuspalveluiden edustajat ja siivoustyönohjaaja. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hygieniahoitajat toimivat alueensa perusterveydenhuollon yksiköiden ohjaajina ja opastajina. Kattavat ohjeistot löytyvät sivuilta palvelut sairaalahygienia. Asiakaspalvelu- ja hoitohenkilöstölle olisi hyvä tarjota vuosittainen kausi-influenssarokote asiakkaiden ja potilaiden tartuntavaaran vähentämiseksi. Käsihuuhteen kulutuksen seurannalla saadaan viitteitä käsihygienian toteutumisesta ja infektioiden torjunnan periaatteiden toteutumisesta ja siis hoidon laadun toteutumisesta ja näin potilasturvallisuuden toteutumisesta.

26 Tietojärjestelmät, potilasasiakirjamerkinnät, tiedon kulku toimintayksiköissä ja niiden välillä, tietosuoja Härkätien sosiaali- ja terveyspalveluiden potilashallintojärjestelmä on Effica. Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin alueen julkisen terveydenhuollon organisaatioilla on yhteinen aluetietokanta, Fiale. Potilasrekisterin informointilomake, kts. kohta 6. Ohjelmien käyttö on luvanvaraista ja edellyttää hoitosuhdetta asiakkaaseen/potilaaseen, järjestelmien käytön valvonta on systemaattista, kts. kohta 6. Härkätien sosiaali- ja terveyspalveluissa on ohjeet potilasasiakirjojen laatimisesta ja käsittelystä, kts. kohta 6. Hoidon kirjaamista kehitetään, etsitään yhteisiä toimintatapoja ja hahmotetaan tiedonsiirron solmukohtia. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakirjojen sähköisestä käsittelystä, 159/2007, velvoittaa julkiset terveydenhuollon organisaatiot tallentamaan potilastiedot valtakunnallisesti keskitettyyn arkistoon. Kansallinen terveysarkisto KanTa edellyttää rakenteisen kirjaamisen käyttöä. KanTaarkistoon Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut liittyvät Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueen julkisen terveydenhuollon yhteisen hankkeen määrittämässä aikataulussa, kevät Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista 298/20098.

27 Muistutukset, kantelut ja potilasvahinkoilmoitusten käsittely terveyspalveluissa POTILAS OMAINEN VASTAAVA LÄÄKÄRI VASTUUALUEIDEN/ TULOSYKSIKKÖJEN ESIMIEHET POTILASASIAMIES JOHTAVA HOITAJA= POTILASTURVALLI- SUUSPÄÄLLIKKÖ Potilas tai omainen tekee ilmoituksen hoidosta vastaavalle lääkärille, potilasasiamiehelle, vastuualueiden- ja tai tulosyksikköjen esimiehelle. Tarvittaessa ohjataan ottamaan yhteyttä potilasasiamieheen. Ilmoituksesta menee tarvittaessa tieto vastuualueiden esimiesten kautta vastaavalle lääkärille, joka tekee selvityksen asiasta. Tieto asiasta menee aina myös potilasturvallisuuspäällikölle, joka osallistuu selvityksen tekoon tarvittaessa.

28 HaiPro- potilasturvallisuusilmoitukset HENKILÖKUNTA (kaikki ammattiryhmät) YKSIKÖIDEN POTILASTURVALLISUUDESTA VASTAAVAT HENKILÖT/ ESIMIEHET ilmoitusten käsittely ja riskiluokitus ilmoitusten analysointi henkilökunnan kanssa toimenpide ehdotusten käsittely ja määrittely tarvittaessa jatkotoimenpiteistä ilmoittaminen JOHTAVA HOITAJA= potilasturvallisuuspäällikkö sähköpostiin tieto jokaisesta potilasturvallisuusilmoituksesta laatii vuosittain yhteenvedon potilasturvallisuuden kokonaistilanteesta laajennetulle johtoryhmälle sopii ja vie eteenpäin tarvittaessa jatkotoimenpiteitä VASTAAVA LÄÄKÄRI, TERVEYSPALVELUJOHTAJA päättää jatkotoimenpiteiden viemisestä lautakunnan käsittelyyn SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA vastaa potilasturvallisuudesta viime kädessä

29 HaiPro- Työtapaturmailmoitukset TYÖNTEKIJÄ ESIMIES JOHTAVA HOITAJA TYÖSUOJELUPÄÄLLIKKÖ TYÖSUOJELUVALTUU- TETTU TERVEYSPALVELUIDEN JA/TAI SOTE-JOHTORYHMÄ TYÖSUOJELUTOIMIKUNTA SOTELAUTAKUNTA KUNNANHALLITUS Kaikilla työntekijöillä on mahdollisuus tehdä HaiPro -työtapaturmailmoitus. Tulosyksikköjen esimiehet käsittelevät ilmoitukset. Kaikki työsuojeluilmoitukset tulevat johtavalle hoitajalle ja työsuojelupäällikölle, jotka yhdessä vastaavat tarvittavien jatkotoimenpiteiden edistämisestä. Liedon kunnan työsuojelutoimikunta käsittelee kaikki työsuojeluilmoitukset. Työsuojelupäällikkö vie tiedon tarvittaessa sote- johtoryhmään työtapaturmailmoituksista, joissa tulee tehdä jatkotoimenpiteitä.

30 ALUEELLINEN YHTEISTYÖ Usein potilaan hoito toteutuu eri toimijoiden muodostamana hoitoketjuna. Hoitopaikan muutokset siihen liittyvine tiedon siirtoineen ja toimintakulttuurien vaihdoksineen muodostavat merkittävän potilasturvallisuusriskin. Tämän riskin hallinta edellyttää alueellista yhteistyötä. Saumattomia hoitoketjuja suunniteltaessa on aina otettava huomioon niihin liittyvät riskit potilasturvallisuudelle. Tämä edellyttää sopimista yhteisistä alueellisista potilasturvallisuuskäytännöistä. Vastuu potilaan hoidon kokonaisuuden yhteensovittamisesta kuuluu kunnan perusterveydenhuollolle. Yhteistyötä potilasturvallisuuden kehittämiseen liittyen on jatkuvaa Härkätien sosiaalipalveluiden ja alueen kuntien kanssa. Sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikölle puolestaan kuuluu omalta osaltaan toiminnan laadun arvioiminen. Kukin toimija vastaa oman toimintansa laadusta ja potilasturvallisuudesta sekä siihen liittyvästä suunnittelusta ja suunnitelman täytäntöönpanosta. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelujen yhteensovittaminen tapahtuu toiminnalliseen kokonaisuuteen tähtäävässä, valtuustokausittain laadittavassa terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa. Suunnitelmassa on myös huomioitava yhteistyö sosiaalihuollon kanssa. Suunnitelman ydinkysymyksenä on saada palveluketjut saumattomaksi. Erityinen huomio olisi järjestämissuunnitelmassa siksi kohdistettava toimiin, joilla tämä tavoite saavutetaan. Sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien tulee järjestämissuunnitelman laatimisen yhteydessä määritellä ne tavat, joilla huolehditaan tarpeellisesta laadunhallintaan ja potilasturvallisuuteen liittyvästä yhteistyöstä. Tämän yhteistyön on tarkoituksenmukaista tavoitella yhteisiä potilasturvallisuuskäytäntöjä sekä menetelmien että tilastoinnin osalta yhdenmukaista potilasturvallisuuskulttuuria koulutuksellista yhteistyötä yhteistyötä laadunhallintaan ja potilasturvallisuuteen liittyvässä kehittämistyössä. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille ja Satakunnan sairaanhoitopiirille on perustettu yhteinen perusterveydenhuollon yksikkö alkaen. Yksikön toimintaperiaatteet on kuvattu ja se käynnistää toimintaansa.

31 Sairaanhoitopiirin alueella jo laadittujen, lukuisten hoitoketjujen jatkokehittämisen ja uusien ketjujen laadinnan organisoiminen on vuoden 2012 alusta alkaen ollut nimenomaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikön tehtävänä. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiriin kunnat ovat laatimassa alueelle ensimmäistä terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaa. Se on tarkoitus hyväksyä kunnissa ja sairaanhoitopiirin valtuustossa kevään 2013 aikana. Vaikka ensimmäiseen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaan ei varsinaisesti kirjata potilasturvallisuustyötä, ohjaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri potilasturvallisuustyötä koko sairaanhoitopiirin alueella hankkimansa asiantuntemuksen perusteella. Sairaanhoitopiirin turvallisuuspäällikkö antaa koulutusta alueen perusterveydenhuollon yksiköille ja ohjaa niiden suunnittelemaa / toteuttamaa potilasturvallisuustyötä. Terveyspalveluissa potilasturvallisuutta kehitetään monella tapaa ja kehittäminen on jatkuva prosessi. Potilasturvallisuuden kehittämisestä ja suunnitelmasta haluamme ajassa elävän ja kehittyvän. 28

Marko Vatanen

Marko Vatanen Marko Vatanen 22.11.2011 Potilasturvallisuus Terveydenhuollon ammattihenkilöiden, toimintayksiköiden ja organisaatioiden periaatteet ja toimintakäytännöt, joilla varmistetaan potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa

Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa Jane Marttila Vt. Ylilääkäri, perusterveydenhuolto Tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun SoTe 19.4.2012 1 Suomalainen STM potilasturvallisuusstrategia

Lisätiedot

Potilasturvallisuutta taidolla- ohjelma

Potilasturvallisuutta taidolla- ohjelma Potilasturvallisuutta taidolla- ohjelma Laatu- ja potilasturvallisuus suunnitelma Olli Väisänen, LT Ylilääkäri THL POTILASTURVALLISUUS Terveydenhuollossa toimivien yksilöiden ja organisaation periaatteet

Lisätiedot

Määräys 4/2010 1/(6) Dnro 6579/03.00/ Terveydenhuollon laitteesta ja tarvikkeesta tehtävä ammattimaisen käyttäjän vaaratilanneilmoitus

Määräys 4/2010 1/(6) Dnro 6579/03.00/ Terveydenhuollon laitteesta ja tarvikkeesta tehtävä ammattimaisen käyttäjän vaaratilanneilmoitus Määräys 4/2010 1/(6) Terveydenhuollon laitteesta ja tarvikkeesta tehtävä ammattimaisen käyttäjän vaaratilanneilmoitus Valtuutussäännökset Kohderyhmät Voimassaoloaika Laki tervedenhuollon laitteista ja

Lisätiedot

Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista velvoitteita välinehuollolle. Kimmo Linnavuori

Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista velvoitteita välinehuollolle. Kimmo Linnavuori Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista velvoitteita välinehuollolle Kimmo Linnavuori Valviran tehtävä lääkinnällisten laitteiden valvonnassa Laki 629/2010 terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista:

Lisätiedot

Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista valmistajan ja käyttäjän vastuut välinehuollossa. Kimmo Linnavuori Ylilääkäri

Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista valmistajan ja käyttäjän vastuut välinehuollossa. Kimmo Linnavuori Ylilääkäri Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista valmistajan ja käyttäjän vastuut välinehuollossa Kimmo Linnavuori Ylilääkäri Valviran tehtävä lääkinnällisten laitteiden valvonnassa Laki 629/2010 terveydenhuollon

Lisätiedot

Potilasturvallisuutta taidolla Laki ja potilasturvallisuus. Petri Volmanen 12.3.2013 39. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät

Potilasturvallisuutta taidolla Laki ja potilasturvallisuus. Petri Volmanen 12.3.2013 39. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät Potilasturvallisuutta taidolla Laki ja potilasturvallisuus Petri Volmanen 12.3.2013 39. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät Potilasturvallisuus asiakokonaisuutena ensi kerran terveydenhuoltolaissa

Lisätiedot

Potilasturvallisuuskatsaus

Potilasturvallisuuskatsaus Potilasturvallisuuskatsaus Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Miksi potilasturvallisuuteen täytyy kiinnittää huomiota? joka vuosi kuolee tieliikenteessä

Lisätiedot

Ammattimaista käyttäjää koskevat keskeiset vaatimukset

Ammattimaista käyttäjää koskevat keskeiset vaatimukset Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 629/2010 Ammattimaista käyttäjää koskevat keskeiset vaatimukset SAIRAALATEKNIIKAN PÄIVÄT, Helsinki 13.02.2014 ylitarkastaja Jari Knuuttila 1 AIMD D 90/385/

Lisätiedot

27.8.2015. Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja

27.8.2015. Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja 27.8.2015 Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja SISÄLTÖ Turvallisuuden kehittäminen Määritelmä, tarve ja periaatteet Suunnitelmallisuus

Lisätiedot

Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista - vaatimukset EMC-näkökulmasta

Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista - vaatimukset EMC-näkökulmasta Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista - vaatimukset EMC-näkökulmasta ylitarkastaja Jari Knuuttila Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) SSTY:n EMC-seminaari 4.10.2016 Royal

Lisätiedot

Johtavien lääkäreiden ja perusturvajohtajien neuvottelupäivät

Johtavien lääkäreiden ja perusturvajohtajien neuvottelupäivät Johtavien lääkäreiden ja perusturvajohtajien neuvottelupäivät 7.-8.6.2012 Terveydenhuollon ylitarkastaja Anne-Mari Knuuti Lapin aluehallintovirasto, Anne-Mari Knuuti / Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

Ajankohtaista terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita koskevasta lainsäädännöstä

Ajankohtaista terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita koskevasta lainsäädännöstä Ajankohtaista terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita koskevasta lainsäädännöstä To Be or Well Be V, Lasaretti, Oulu, 27.9.2011 ylitarkastaja Jari Knuuttila 1 Valviran organisaatio Terveydenhuollon laitteiden

Lisätiedot

Miten terveydenhuollon laitteiden turvallisuutta arvioidaan ja valvotaan?

Miten terveydenhuollon laitteiden turvallisuutta arvioidaan ja valvotaan? Miten terveydenhuollon laitteiden turvallisuutta arvioidaan ja valvotaan? Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana Valvira, Jari Knuuttila, ylitarkastaja Jari Knuuttila Tavoite Tavoitteena

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Potilas -ja asiakastietojärjestelmien vaatimukset ja valvonta Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana

Potilas -ja asiakastietojärjestelmien vaatimukset ja valvonta Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana Potilas -ja asiakastietojärjestelmien vaatimukset ja valvonta Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana 26.5.2016 Yli-insinööri Antti Härkönen, Valvira Tietojärjestelmien valvonta Terveysteknologia-ryhmä

Lisätiedot

Lääkehoitosuunnitelman laatiminen HUS:ssa

Lääkehoitosuunnitelman laatiminen HUS:ssa HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 8 / 2016 1 (6) Lääkehoitosuunnitelman laatiminen HUS:ssa Lääkehoidon turvallisuus Oikein toteutettu, tehokas, turvallinen, taloudellinen ja tarkoituksenmukainen

Lisätiedot

Omavalvonta sosiaali- ja terveydenhuollossa Asiakas- ja potilasturvallisuuden verkostotapaaminen THL 24.9.2015 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira

Omavalvonta sosiaali- ja terveydenhuollossa Asiakas- ja potilasturvallisuuden verkostotapaaminen THL 24.9.2015 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira Omavalvonta sosiaali- ja terveydenhuollossa Asiakas- ja potilasturvallisuuden verkostotapaaminen THL 24.9.2015 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira 24.9.2015 Hanna Ahonen 1 Omavalvonta Palveluntuottaja

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki potilasturvallisuuden näkökulmasta

Terveydenhuoltolaki potilasturvallisuuden näkökulmasta Terveydenhuoltolaki potilasturvallisuuden näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon keskustelufoorumi 26.9.2013 Technopolis, Itä-Suomen yliopisto Mikrokatu 1 Kuopio Timo Keistinen, lääkintöneuvos

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien valvonta

Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien valvonta Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien valvonta Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana 6.5.2015 Yli-insinööri Antti Härkönen, Valvira Asiakastietolaki Laki 159/2007 (ja muutokset

Lisätiedot

Inkoon kunnan potilasturvallisuussuunnitelma

Inkoon kunnan potilasturvallisuussuunnitelma Inkoon kunnan potilasturvallisuussuunnitelma Perusturvalautakunta 25.9.2014 Päivitetty Pt-lautakunta 26.11.2015 Sisältö Johdanto... 3 1. Inkoon kunnan perusturva ja vastuuhenkilöt... 5 2. Potilasturvallisuus...

Lisätiedot

POTILASTURVA. POTILASTURVALLISUUS LAATU- JA KILPAILUVALTIKSI - tutkimus- ja kehitysprojekti

POTILASTURVA. POTILASTURVALLISUUS LAATU- JA KILPAILUVALTIKSI - tutkimus- ja kehitysprojekti POTILASTURVA POTILASTURVALLISUUS LAATU- JA KILPAILUVALTIKSI - tutkimus- ja kehitysprojekti 1.8.2010-31.12.2012 Yhteistyössä: VTT, Työterveyslaitos, Vaasan sairaanhoitopiiri, Awanic Oy, Huperman Oy, NHG

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Potilasturvallisuus ja kokonaisarkkitehtuuri

Potilasturvallisuus ja kokonaisarkkitehtuuri Potilasturvallisuus ja kokonaisarkkitehtuuri Mikko Huovila THL / Oper 26.9.2013 26.9.2013 Mikko Huovila THL / Oper 1 Esityksen sisältö 1. Kokonaisarkkitehtuuri menetelmänä 2. Potilasturvallisuus kokonaisarkkitehtuurikehyksessä

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, 20.3.2014 Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkkeen käyttötarkoitukset Lievittää oireita Lääke Auttaa terveydentilan tai sairauden

Lisätiedot

Potilasturvallisuus ja vaaratapahtumien ilmoitusjärjestelmä HaiPro Lapin sairaanhoitopiirissä. Luennoitsija / tilaisuus / päiväys

Potilasturvallisuus ja vaaratapahtumien ilmoitusjärjestelmä HaiPro Lapin sairaanhoitopiirissä. Luennoitsija / tilaisuus / päiväys Potilasturvallisuus ja vaaratapahtumien ilmoitusjärjestelmä HaiPro Lapin sairaanhoitopiirissä Miten organisaation turvallisuuden tilaa tulisi arvioida ja edistää? Tarkastellaan näkyvää, Pyritään saamaan

Lisätiedot

Vanhusten ja toimintakyvyltään alentuneiden henkilöiden asumisen turvallisuus Kokkolassa

Vanhusten ja toimintakyvyltään alentuneiden henkilöiden asumisen turvallisuus Kokkolassa Vanhusten ja toimintakyvyltään alentuneiden henkilöiden asumisen turvallisuus Kokkolassa Turvallisen asumisen koti-seminaari 3.8.2011 Palvelupäällikkö laitos- ja palveluasuminen Pasi Paasila Esityksen

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Osastotunti. Tammikuu 2013 Maria Korkiakoski

Osastotunti. Tammikuu 2013 Maria Korkiakoski Osastotunti Tammikuu 2013 Maria Korkiakoski Projektityö Tarkistuslista suullisiin raportointitilanteisiin Oulaskankaan sairaalan leikkaus- ja anestesiaosastolle Taskumallinen kaksipuolinen tarkistuskortti,

Lisätiedot

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari

Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Hallintoylihoitaja Pirjo Kejonen 17.5.2011 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Potilaan ohjaus Potilaan ja omaisten

Lisätiedot

Uuden terveydenhuoltolain toteutumisen edistäminen. ereseptin käyttöönoton suunnittelu ja valmistelu

Uuden terveydenhuoltolain toteutumisen edistäminen. ereseptin käyttöönoton suunnittelu ja valmistelu Uuden terveydenhuoltolain toteutumisen edistäminen ereseptin käyttöönoton suunnittelu ja valmistelu Tietoturva- ja tietosuojatason selvittäminen, huomioiden valtakunnallisen sähköisen tietojärjestelmäpalvelun

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Omavalvonnan rooli valvontajärjestelmässä

Omavalvonnan rooli valvontajärjestelmässä Omavalvonnan rooli valvontajärjestelmässä Oulu/Rovaniemi 21.9.2016 Sosiaalineuvos Hanna Ahonen, Valvira Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen oikeutta hyvinvointiin, laadukkaisiin

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

AVIn rooli infektioiden torjunnassa ja laadun varmistamisessa

AVIn rooli infektioiden torjunnassa ja laadun varmistamisessa AVIn rooli infektioiden torjunnassa ja laadun varmistamisessa Lääninlääkäri Katja Paakkola, Lounais-Suomen aluehallintovirasto Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Terveydenhuolto/sosiaalihuolto

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 65 13.3.2013 Asianro 302/00.04.02/2013 155 Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta 2013-2016 Tiivistelmä

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki STM

Terveydenhuoltolaki STM Terveydenhuoltolaki STM Terveydenhuoltolain painotukset Asiakaskeskeisyys Laatu ja potilasturvallisuus Perusterveydenhuollon vahvistaminen Eri toimijoiden välinen yhteistyö Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen

Lisätiedot

POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA

POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Sosiaali- ja terveyspalvelun toimiala 3 3. Potilas ja asiakasturvallisuustyö 3 3.1. Valtakunnallisen tason

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri 2 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö,

Lisätiedot

Organisaation potilasturvallisuuden edellytysten arviointi DISC-mallin avulla kaksi tapaustutkimusta. Organisaatio analyysiyksikkönä

Organisaation potilasturvallisuuden edellytysten arviointi DISC-mallin avulla kaksi tapaustutkimusta. Organisaatio analyysiyksikkönä 1 Organisaation potilasturvallisuuden edellytysten arviointi DISC-mallin avulla kaksi tapaustutkimusta Pietikäinen, E., Reiman, T., Macchi, L. & Oedewald, P. 26.1.2011 Potilasturvallisuuden tutkimuspäivät,

Lisätiedot

Laadun ja turvallisuuden kehittäminen vaaratapahtumista oppimalla

Laadun ja turvallisuuden kehittäminen vaaratapahtumista oppimalla Laadun ja turvallisuuden kehittäminen vaaratapahtumista oppimalla Arto Helovuo M.Sc. (Human Factors and Systems Safety) Lentokapteeni, Finnar Oyj Toimialajohtaja, Qreform Oy Joka kymmenes potilas Study

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Seurantajärjestelmä ja Ammattimaisen käyttäjän vastuuhenkilö

Seurantajärjestelmä ja Ammattimaisen käyttäjän vastuuhenkilö Seurantajärjestelmä ja Ammattimaisen käyttäjän vastuuhenkilö Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana 6.5.2015 Tarja Vainiola, ylitarkastaja 5.5.2015 1 Seurantajärjestelmä Tavoitteena terveydenhuollon

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista

Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista Markus Henriksson ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira Huom. 1. Esityksessä ei käsitellä kaikkia säädöksiä

Lisätiedot

OMAVALVONTA SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ. Riitta Husso, Valvira 25.8.2015

OMAVALVONTA SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ. Riitta Husso, Valvira 25.8.2015 OMAVALVONTA SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Riitta Husso, Valvira 25.8.2015 1 Omavalvonta Palveluntuottaja vastaa siitä, että palvelu täyttää sille asetetut vaatimukset. Omavalvonnalla tarkoitetaan

Lisätiedot

OMAVALVONTASUUNNITELMA

OMAVALVONTASUUNNITELMA RÄÄKKYLÄN KUNTA Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmät TERVEYSKESKUS OMAVALVONTASUUNNITELMA Hyväksytty; Perusturvalautakunta _._.2015 Saila Tarkkonen Omavalvontasuunnitelmassa selvitetään miten

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Jukka Louhija 11.12.2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta

Jukka Louhija 11.12.2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Vanhuslain toimeenpanoon liittyvät toimenpiteet 2013 ja 2014 Espoossa Jukka Louhija 11.12.2013 Sosiaali-

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Ammattimaisen käyttäjän vastuuhenkilö ja seurantajärjestelmä

Ammattimaisen käyttäjän vastuuhenkilö ja seurantajärjestelmä Ammattimaisen käyttäjän vastuuhenkilö ja seurantajärjestelmä Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana 28.10.2014 Tarja Vainiola, ylitarkastaja 27.10.2014 1 Terveydenhuollon laitteiden ja

Lisätiedot

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli noudattaa magneettisairaalaviitekehystä. 58 mm HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli on ensimmäinen kokonaisvaltainen kuvaus

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Organisaation asiakirjojen hoitaminen Ammattitaitovaatimukset o laatii asioiden valmistelua,

Lisätiedot

Omavalvonta sosiaalihuollossa. Omavalvontaseminaari

Omavalvonta sosiaalihuollossa. Omavalvontaseminaari Omavalvonta sosiaalihuollossa Omavalvontaseminaari 21.9.2016 Marjut Eskelinen, Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue 22.9.2016 1 Omavalvontasuunnitelma (SospaL 922/2011)

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Asiakaslähtöisyys Asiakas ainoa

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Hyvän hoidon kriteeristö

Hyvän hoidon kriteeristö Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Esityslista 14/2016 1 (5) 7 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle hallituksen esitysluonnoksesta laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta HEL 2016-009624

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus

Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus Jaana Leipälä Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston sidosryhmätilaisuus 29.9.2016 Lääkkeet

Lisätiedot

Kirjaaminen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä. palveluissa ja Sote-henkilörekisterilakien uudistaminen

Kirjaaminen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä. palveluissa ja Sote-henkilörekisterilakien uudistaminen Kirjaaminen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Sote-henkilörekisterilakien uudistaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon tietosuojaseminaari - Sohvi-Tellu 2015 Neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

AJANVARAUKSELLA HOITOON helppoa, kun on puhelin

AJANVARAUKSELLA HOITOON helppoa, kun on puhelin AJANVARAUKSELLA HOITOON helppoa, kun on puhelin 17.9.2015 1 Kiireettömän hoitoon pääsyn valvonta Kiireetöntä hoitoon pääsyä koskevat säännökset tulivat kansanterveyslakiin ja erikoisairaanhoitolakiin vuonna

Lisätiedot

Esim. astmaan liittyvä hengenahdistus diabetes, lasten kohdalla toteutuu monipistoshoito epilepsia allergialääkkeet

Esim. astmaan liittyvä hengenahdistus diabetes, lasten kohdalla toteutuu monipistoshoito epilepsia allergialääkkeet LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA Suunnitelman perustana ja lähteinä on ollut Sosiaali- ja terveysministeriön 2007 julkaisema opas Turvallinen lääkehoito, Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta Sosiaali-

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Informointeja, kieltoja ja suostumuksia Onko käyttö ja luovutus hallinnassa?

Informointeja, kieltoja ja suostumuksia Onko käyttö ja luovutus hallinnassa? Informointeja, kieltoja ja suostumuksia Onko käyttö ja luovutus hallinnassa? Terveydenhuollon ATK-päivät 15.-16.5.2012 KanTa-palveluihin liittyvää keskeistä lainsäädäntöä Laki sähköisestä lääkemääräyksestä

Lisätiedot

Potilasturvallisuussuunnitelm

Potilasturvallisuussuunnitelm Potilasturvallisuussuunnitelm Itä-Savon sairaanhoitopiirin ky Potilasturvallisuussuunnitelma Keskushallinnon johtoryhmä 5.11.2012 SISÄLLYS Osa I 3 1 POTILASTURVALLISUUSTYÖN MÄÄRITTELY 3 1.1 Johdanto 3

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevien suun terveydenhuollon palveluiden valvonta Etelä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA. Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari

ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA. Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari 31.5.2016 SIDONNAISUUDET - Medandit Oy, omistusosuus 50 % - Ammatinharjoittaja Dextra Koskiklinikka

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Potilaan oikeudet.

Potilaan oikeudet. Potilaan oikeudet Valvira.fi @ValviraViestii Potilaan oikeudet POTILAALLA ON OIKEUS saada hyvää terveyden- ja sairaanhoitoa. Potilaan ihmisarvoa, vakaumusta ja yksityisyyttä on kunnioitettava. Terveyspalveluita

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot