Inkoon kunnan potilasturvallisuussuunnitelma

Transkriptio

1 Inkoon kunnan potilasturvallisuussuunnitelma Perusturvalautakunta Päivitetty Pt-lautakunta

2 Sisältö Johdanto Inkoon kunnan perusturva ja vastuuhenkilöt Potilasturvallisuus Terveyspalvelujen toimintaympäristö Johtaminen ja vastuuhenkilöt Henkilöstöjohtaminen ja henkilöstön osallistuminen Henkilöstön perehdyttäminen ja koulutus Laadunhallinnan asiakirjat Turvallisuusriskien hallinta, dokumentointi ja tiedonkulku Alueellinen yhteistyö

3 Johdanto Terveydenhuoltolain mukaisesti terveydenhuollon toiminnan on oltava turvallista, laadukasta ja näyttöön perustuvaa sekä hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin perustuvaa. Terveydenhuoltolaki 1326/2010 ja sen nojalla annettu asetus laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden täytääntöönpanon suunnitelmasta sekä Potilasturvallisuusstrategia ovat perustana potilasturvallisuustyölle Suomessa. Myös Inkoon potilasturvallisuussuunnitelma perustuu tähän lakiin, asetukseen sekä strategiaan. Potilasturvallisuuden edistämisen kannalta tärkein on Terveydenhuoltolain 1326/2010 8, jossa määrätään yksiselitteisesti terveydenhuollon toimintayksikköjä suunnittelemaan potilasturvallisuustyönsä. Tämä potilasturvallisuussuunnitelma kuvaa sitä, miten potilasturvallisuutta johdetaan ja toteutetaan organisaatiossa. Suunnitelman tarkoitus on myös auttaa tunnistamaan, arvioimaan ja kontrolloimaan potilasturvallisuuden riskejä yksiköissä. Suunnitelmassa on käsiteltävä palvelujen tarpeenmukainen saatavuus, toimintayksikön fyysinen ympäristö, terveydenhuoltoon liittyvät infektiot, lääkehoito ja lääkehuollon järjestäminen, terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet, henkilöstön työnjako, tietojärjestelmät, kirjaaminen ja tiedonkulku. Laadunhallinta pyritään huomioimaan kaikissa toimissa ja ohjeistuksissa joita kaikkien toimijoiden edellytetään noudattavan. Henkilöstön sitoutuminen potilasturvallisuustyöhön on ratkaisevaa sen onnistumisen kannalta. Tämän mahdollistaa laadukas ja turvallinen, toimintaa tukeva henkilöstöjohtaminen sekä avoin ja syyllistämätön toimintakulttuuri. Suunnitelmassa on myös otettava huomioon potilasturvallisuuden edistäminen yhteistyössä sosiaalihuollon palvelujen kanssa. Potilasturvallisuus on terveyden- ja sairaanhoidon laadun perusta. Turvallisessa hoidossa käytetään vaikuttavia menetelmiä siten, ettei hoidosta aiheudu potilaalle tarpeetonta haittaa. Potilasturvallisuus käsittää periaatteet ja toiminnot, joilla varmistetaan potilaiden hoidon turvallisuus. Toimintoihin sisältyvät ennakoiva riskien arviointi, vaaratilanteita ehkäisevät ja tunnistetuilta riskeiltä suojaavat toimet sekä toiminnan jatkuva kehittäminen. Potilailla ja asiakkailla on aktiivinen rooli hoidon turvallisuuden kehittämisessä. Potilasturvallisuutta hallitaan ennakoivasti ja oppimalla. Tavoitteena on vakiinnuttaa toimintakulttuuri, jossa korostuu potilaiden turvallista hoitoa edistävä systemaattinen toimintatapa sekä sitä tukeva johtaminen, arvot ja asenteet. Tämä potilasturvallisuussuunnitelma kuvaa sitä, miten potilasturvallisuutta johdetaan ja toteutetaan organisaatiossa. Suunnitelman tarkoitus on myös auttaa tunnistamaan, arvioimaan ja kontrolloimaan potilasturvallisuuden riskejä yksiköissä. 3

4 Tavoitteena on potilasturvallisuuden jatkuva kehittäminen siten, että estettävissä olevia vaaratilanteita ei tapahdu ja yhdellekään potilaalle ei aiheudu hoitoprosessin poikkeamasta johtuvaa haittaa, joka olisi estettävissä. Lisäksi tavoitteena on potilasturvallisuuskulttuurin vahva eläminen ja näkyminen eri terveydenhuollon yksiköissä. Potilasturvallisuutta ohjaava lainsäädäntö Terveydenhuoltolaki 1326/2010 (Tuli voimaan ) Laatu ja potilasturvallisuus 8 Terveydenhuollon toiminnan on perustuttava näyttöön ja hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin, terveydenhuollon toiminnan on oltava laadukasta, turvallista ja asianmukaisesti toteutettua. Kunnan perusterveydenhuollon on vastattava potilaan hoidon kokonaisuuden yhteensovittamisesta, jollei siitä muutoin erikseen sovita, Terveydenhuollon toimintayksikön on laadittava suunnitelma laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta. Suunnitelmassa on otettava huomioon potilasturvallisuuden edistäminen yhteistyössä sosiaalihuollon palvelujen kanssa. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetään asioista, joista on suunnitelmassa sovittava. Asetus laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laadittavasta suunnitelmasta 341/2011 STM on antanut terveydenhuoltoalain nojalla asetuksen laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laadittavasta suunnitelmasta. Tämä määrittelee suunnitelman vähimmäissisällön. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia (STM 2009:3) STM:n julkaisu Edistämme potilasturvallisuutta yhdessä. Strategian mukaisesti potilasturvallisuutta käsitellään neljästä eri näkökulmasta: turvallisuuskulttuuri, vastuu, johtaminen ja säädökset. Potilasturvallisuusopas potilasturvallisuuslainsäädännön ja strategian toimeenpanon tueksi (THL Opas 15/2011) Opas ohjaa potilasturvallisuuden edistämistä terveydenhuollon toimintayksiköissä. 4

5 1. Inkoon kunnan perusturva ja vastuuhenkilöt Inkoon kunnan perusturvasta vastaa perusturvalautakunta. Perusturvajohtaja vastaa sosiaali- ja terveyspalveluiden toteuttamisesta. Perusturvan kolmesta yksiköstä vastaa johtava lääkäri (terveyspalvelut), johtava sosiaalityöntekijä (sosiaalipalvelut) ja perusturvajohtaja (vanhuspalvelut) Potilasturvallisuussuunnitelman on laatinut työryhmä johon kuuluvat perusturvajohtaja Anne Öhman ja kolme hoitoyksikön päällikköä, Heli Andersin, Camilla Biström-Sinclair ja Stina Holmström. Johtava lääkäri Helge Heinonen vastaa potilasturvallisuudesta. Suunnitelman hyväksyy perusturvalautakunta. Suunnitelma päivitetään vuosittain. Suunnitelman ovat päivittäneet perusturvajohtaja Anne Öhman ja hoitoyksikön päällikkö Stina Holmström 2. Potilasturvallisuus Potilasturvallisuuden linjausten täytäntöönpano edellyttää organisaation kaikilla tasoilla systemaattista työtä. Tällä tavoin laadukasta ja turvallista hoitoprosessia voidaan tukea. Eri ammattiryhmien välinen yhteistyö on edellytyksenä potilasturvallisuuden parantamiselle ja toimintatapojen kehittämiselle. 2.1 Hoidon turvallisuus Hoidon turvallisuuteen kuuluvat hoitomenetelmien turvallisuus ja hoitamisen turvallisuus. Hoitomenetelmien turvallisuudessa tarkastellaan erilaisten 5

6 hoitomenetelmien turvallisuutta ja niihin mahdollisesti liittyviä haittavaikutuksia potilaalle Hoitamisen turvallisuus sisältää hoitoyön, teknisen osaamisen, ei-teknisen osaamisen (inhimilliset tekijät, tiimityö) ja niihin liittyvät kaikki mahdolliset poikkeamat hoidon prosesseissa. Hoito ei aina suju toivotulla tavalla. Usein syynä on työntekijästä riippumattomat tekijät tai häiriöt toimintatavoissa ja / tai järjestelmissä. Huomattava osa potilaille aiheutuneista haitoista voidaan estää selvittämällä niiden syitä ja ottamalla poikkeamista oppia. Yleisimmät hoidon haittatapahtumat ovat THL:n mukaan: hoitoon liittyvät infektiot, väärä tai viivästynyt diagnoosi, lääkitysvirhe, laitevirhe ja inhimillinen tekijä. Turvallinen hoitotoiminta perustuu näyttöön, on lääketieteellisesti perusteltua ja potilaskeskeistä. Turvallisuutta voidaan parantaa analysoimalla riskejä, korjaamalla hoitoprosesseja ja toiminnan rakenteita sekä ottamalla oppia poikkeamista. Potilasturvallisuuden kannalta hoitoketjuissa tulee kiinnittää erityistä huomiota potilaan siirtoihin liittyviin työvaiheisiin sekä tiedonkulun varmistamiseen eri yksiköiden välillä. Tiedonkulku toimintayksikön sisällä ja toimintayksiköiden välillä on tärkeä osa hoidon kokonaisuutta. Asiakirjamerkintöjen yhtenäisyys ja ymmärrettävyys sekä tietojärjestelmien osuus tiedonsiirrossa ovat osa potilasturvallisuutta. Hoitosuunnitelma on keskeinen asiakirja, jonka avulla turvataan potilaan osallistuminen omaan hoitoonsa ja hoitoon liittyvien mahdollisten riskien tiedostamiseen. Hoitosuunnitelman avulla voidaan koordinoida eri sairauksien hoidot, varmistaa hoitojen yhteensopivuus ja toteutus, sekä tukea potilaan omahoidon onnistumista. Terveydenhuoltolaki säätää hoitoon pääsystä luvussa 6. Inkoon perusturva seuraa hoitoon pääsyn toteutumista systemaattisesti kolmen kuukauden välein, jolloin hoitoon pääsyn toteutuminen julkaistaan kunnan kotisivuilla. Hoitoonpääsy on Inkoossa toteutunut lain säätämällä tavalla. 2.2 Lääkehoidon turvallisuus Perusturvan yksiköissä lääkehoitosuunnitelmat ohjeistavat laaja-alaisesti turvallisen lääkehoidon toteuttamisen sekä sen ylläpitämisen ja kehittämisen koulutuksineen ja vastuuhenkilöineen. Lääkehoitoa toteuttavilla yksiköillä on omat, vuosittain tarkastettavat lääkehoitosuunnitelmansa, joissa ohjeistetaan nimenomaan kyseisen yksikön lääkehoidon toteuttamisen tavat. Suunnitelmat päivitetään vuosittain. 2.3 Laiteturvallisuus Laiteturvallisuus perustuu Lakiin terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista (692/2010) 6

7 Terveydenhuollon laitteella tarkoitetaan instrumenttia, laitteistoa, välinettä, ohjelmistoa, materiaalia tai muuta yksinään tai yhdistelmänä käytettävää laitetta tai tarviketta, jonka valmistaja on tarkoittanut käytettäväksi ihmisen: a) Sairauden diagnosointiin, ehkäisyyn, tarkkailuun, hoitoon tai lievitykseen b) Vamman tai vajavuuden diagnosointiin, tarkkailuun, hoitoon, lievitykseen tai kompensointiin c) Anatomian tai fysiologisen toiminnon tutkimiseen, korvaamiseen tai muunteluun d) Hedelmöitymisen säätelyyn Laiteturvallisuusriskien minimoimiseksi terveydenhuollon yksikön ja siellä toimivien käyttäjien tulee varmistua seuraavista asioista: Henkilöllä, joka käyttää terveydenhuollon laitetta, on sen turvallisen käytön vaatima koulutus ja kokemus. Laitteessa tai sen mukana on oltava turvallisen käytön kannalta tarpeelliset merkinnät ja käyttöohjeet. Laitetta käytetään valmistajan ilmoittaman käyttötarkoituksen ja ohjeistuksen mukaisesti. Käyttöpaikka soveltuu laitteen turvalliseen käyttöön. Laitteeseen kytkettynä tai välittömässä läheisyydessä olevat toiset terveydenhuollon laitteet, rakennusosat tai rakenteet, varusteet, ohjelmistot tai muut järjestelmät tai esineet eivät vaaranna laitteen suorituskykyä tai potilaan, käyttäjän tai muun henkilön terveyttä. Laitteen saa asentaa, huoltaa ja korjata vain henkilö, jolla on siihen tarvittava ammattitaito ja kokemus Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköllä tulee olla nimetty vastuuhenkilö, joka vastaa tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamisesta yksiköissä. Tämän lisäksi yksiköllä pitää olla seurantajärjestelmä laitteiden ja niiden käytön turvallisuuden varmistamiseksi. Seurantajärjestelmään on kirjattava: o Jäljitettävyyden edellyttämät tiedot toimintayksikön käytössä olevista, edelleen luovutetuista tai muutoin hallinnassa olevista sekä potilaaseen asennetuista laitteista o Laitteen käytön yhteydessä syntyneisiin vaaratilanteisiin liittyvät tiedot o Tiedot, jotka osoittavat, että yksikkö on huolehtinut edellä esitetyistä velvoitteista 7

8 Laite- ja tarviketurvallisuuden vastuuhenkilönä toimii hoitoyksikön päällikkö Stina Holmström. Yksiköillä on laiterekisterit, joissa seurataan myös kyseisten laitteiden ohjeen mukaista huoltoa Ammattimaisen käyttäjän on ilmoitettava Valviralle terveydenhuollon laitteen tai tarvikkeen aiheuttamasta vaaratilanteesta, joka johtuu laitteen ominaisuuksista, suorituskyvyn poikkeamista tai häiriöistä, riittämättömästä merkinnästä, riittämättömästä tai virheellisestä käyttöohjeesta taikka käytöstä. Ilmoitus on tehtävä myös silloin, kun laitteen tai tarvikkeen osuus tapahtumaan on epäselvä. Tapahtumasta on ilmoitettava myös valmistajalle tai tämän edustajalle, koska valmistajalla on ensisijainen vastuu tuotteen vaatimustenmukaisuudesta. Säteilyä synnyttävien laitteiden käyttöön liittyvistä poikkeavista tapahtumista ja vaaratapahtumista on lisäksi ilmoitettava Säteilyturvakeskukselle säteilylain (592/1991 perusteella). Kaikki laitteisiin ja tarvikkeisiin sekä niiden käyttöön liittyvät vaaratapahtumat ilmoitetaan HaiPro vaaratapahtumien raportointijärjestelmään. Ilmoitukset käsitellään tapahtumayksikössä ja tarvittaessa perusturvan johtoryhmässä. 2.4.Fyysinen ympäristö Terveydenhuollon perustehtävän onnistuminen edellyttää toimivaa, laadukasta ja turvallista toimintaympäristöä. Esteetön ympäristö on kaikille soveltuva elin- ja toimintaympäristö, jossa yhdenvertainen ja itsenäinen toiminta on mahdollista toimintakyvystä riippumatta. Lait määrittelevät paloturvallisuutta, poistumisteitä ja materiaaleja sekä rakenteiden kestävyyttä. Suomalaisen lainsäädännön mukaan ulkoa kantautuva melu ei potilashuoneissa saa ylittää päivällä 35 db ja yöllä 30 db. Meluntorjunnan yleinen päämäärä on viihtyisä ja terveellinen ympäristö, jossa ei ole ympäristöhaittoja. Ohjearvojen avulla säädellään myös hoitolaitoksen ilmastointia, ilmalaatua, valaistusta ja sisätilojen lämpötiloja. Terveydenhuollon ympäristöturvallisuus sisältää myös jätehuollon, kemikaaliturvallisuuden, biologisten riskien hallinnan ja kiinteistöjen ylläpitoon liittyvät ympäristökysymykset. Hoitolaitoksissa käytetään useita kemikaaleja sekä nestemäisessä muodossa että kaasuina. Jätehuollossa on huomioitava terveydenhuollon erityispiirteet, esim. biologinen riskijäte. Tarttuvien tautien mahdollisuus lisää ympäristöturvallisuuden merkitystä. Turvallisessa yksikössä otetaan huomioon sekä potilaan että hoitohenkilöstön turvallisuus. Laitosturvallisuuden osa-alueina kehitetään toiminnan turvallisuutta, henkilöturvallisuutta, työturvallisuutta, kiinteistö- ja toimitilaturvallisuutta, palo- ja 8

9 pelastusturvallisuutta, rikosturvallisuutta, ympäristöturvallisuutta, tietoturvallisuutta, varautumista ja valmiussuunnittelua (STM 2009:59) Vaahteramäessä on pelastuslaitoksen hyväksymä pelastussuunnitelma, joka tarkastetaan vuosittain. Suunnitelmassa on otettu huomioon mm: -työpisteiden alkusammutuskalusto -poistumisreitit -asukkaiden evakuointi -kokoontumispaikat -toiminta palohälytyksessä -ilmanvaihdon pysäyttäminen ja vesisulut 2.5 Hygieniaturvallisuus Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta on osa potilasturvallisuutta. Potilasturvallisuutta voidaan parantaa aseptisella työskentelytavalla ja infektioita torjumalla. Hoitoon liittyvien infektioiden seurannalla voidaan vähentää niiden ilmaantumista. Hoitoon liittyvien infektioiden torjuminen kuuluu jokaiselle työntekijälle. Tähän kiinnitetään huomiota kouluttamalla henkilökuntaa säännöllisesti, uusien työntekijöiden perehdytyksellä sekä tiiviillä yhteistyöllä hygieniahoitajaan. Työyksiköissä on saatavilla monipuolisesti suojavälineitä sekä desinfektioaineita ja niitä käytetään asianmukaisesti. Tärkein yksittäinen toimenpide on oikein toteutettu käsihygienia. Käsihuuhteen kulutuksen seurannalla saadaan viitteitä käsihygienian toteutumisesta ja infektioiden torjunnan periaatteiden toteutumisesta ja siis hoidon laadun toteutumisesta ja näin potilasturvallisuuden toteutumisesta. Infektioiden torjuntatyö: Jokaisen työntekijän tulee noudattaa toimintatapoja joilla ehkäistään hoitoon liittyviä infektioita. Inkoon sosiaali- ja terveyspalveluissa toimii infektioiden ehkäisyyn perehtynyt työryhmä, joka ohjeistaa ja kouluttaa henkilökuntaa infektioiden ehkäisyssä. Infektioiden ehkäisytyöryhmän tehtäviä: o -Koulutus, ohjaus ja ennaltaehkäisevän tiedon välittäminen o -Ohjeiden laatiminen, päivittäminen ja soveltaminen eri yksikköjä varten o -Infektioiden ehkäisytyön kehittäminen o -Infektiotilanteen seuraaminen o -Potilaskohtaiset infektiokonsultaatiot o -Infektioiden ehkäisemisen käytäntöjä koskevat konsultaatiot 9

10 HYKSn mobiiliyksikkö toimii tarvittaessa ohjaavana ja kouluttavana yksikkönä perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon laitoksissa. Asiakaspalvelu- ja hoitohenkilökuntaa motivoidaan ottamaan vuosittainen kausiinfluenssa-rokote asiakkaiden ja potilaiden sairastumisvaaran vähentämiseksi. 2.6 Tietojärjestelmät, potilaskirjamerkinnät, tiedon kulku toimintayksiköissä ja niiden välillä, tietosuoja Inkoon kunnan potilastietojärjestelmä on Pegasos. Suun terveydenhuollossa käytössä on Winhit ja sosiaalityössä Pro Consona. Inkoon asumispalvelujen lääkinnällisestä hoidosta vastaavan Doctagonin potilastietojärjestelmä on Acute, joka toimii Inkoon osarekisterinä. Hoitoyksiköiden päälliköt varmistavat, että jokainen, sekä sijainen, että vakituinen hoitaja lukee ja ymmärtää potilastietojärjestelmien tietosuojasitoumukset ja että hoitaja sitoutuu niiden sisältöön allekirjoittamalla tietosuojasitoumuksen. Navitaksen kautta voi nähdä sairaanhoitopiiriin kuuluvien erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon merkintöjä. Potilasta informoidaan yhteisestä rekisteristä. Ohjelmien käyttö on luvanvaraista ja edellyttää hoitosuhdetta potilaaseen/asiakkaaseen. Järjestelmien valvonta on systemaattista. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakirjojen sähköisestä käsittelystä (159/2007) velvoittaa julkiset terveydenhuollon organisaatiot tallentamaan potilastiedot valtakunnalliseen keskitettyyn arkistoon. Kansallinen terveysarkisto KanTa edellyttää rakenteisen kirjaamisen käyttöä. Inkoo liittyi KanTa-arkistoon syksyllä Terveyspalvelujen toimintaympäristö Terveydenhuoltosektorin työpaikat keskittyvät kahteen toiminnalliseen yksikköön: terveyskeskus ja tehostettua palveluasumista tarjoavaan Vaahteramäkeen. Kotisairaanhoito ja kouluterveydenhuolto sekä perheohjaaja tekevät työtä kentällä. Terveyskeskus ja asumispalveluita tarjoava Vaahteramäen yksikkö, johon on sijoitettu kotihoidon toimipiste, sijaitsevat Inkoon kunnan keskustassa, kuntatalon läheisyydessä. 3.1 Terveyskeskus Inkoon terveyskeskuksen lääkärinvastaanotto järjestää sekä kiireettömän että kiireellisen hoidon ajanvarausperusteisesti. Terveyskeskus toimii virka-aikana. Virkaajan ulkoinen päivystys tapahtuu Länsi-Uudenmaan sairaalan ja Lohjan sairaalan 10

11 yhteispäivystyksissä. Välitöntä hoitoa tarvitsevat saavat hoitoa erikoissairaanhoidossa (HUS) ja tietyssä erityistilanteissa potilas lähetetään suoraan Helsingin ja Uudenmaan yliopistolliseen keskussairaalaan (HYKS) Sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat pitävät vastaanottoa paitsi pitkäaikaissairaille potilaille myös haavapotilaille ja päivystyspotilaille. Terveyskeskuksessa on diabeteshoitaja, astmahoitaja ja psykiatrinen sairaanhoitaja. Suun terveydenhuolto vastaa lain mukaisesta ennaltaehkäisevästä hammashuollosta sekä hoidosta. Suun terveydenhuolto on ulkoistettu Mediverkko Oy:lle. Virka-ajan ulkopuolinen hammaspäivystys järjestetään myös ostopalveluna, Oma Hammaslääkärisi (sijaitsee Helsingissä) Ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ovat kouluterveydenhuolto, ehkäisyneuvonta, äitiysneuvola- sekä lastenneuvolatoiminta ja perheitä tukeva toiminta. Kouluterveydenhuolto sijaitsee koulujen yhteydessä. Ehkäisy- ja äitiysneuvola sekä lastenneuvola toimivat terveyskeskuksen yhteydessä. Inkoon kunta ei järjestä työterveyshuoltoa. Perusturvatuotanto vastaa avohuollon fysioterapiasta sekä tehostetussa palveluasumisessa potilaiden fysioterapiasta. Fysioterapia huolehtii myös apuvälineistä. Puheterapia ja toimintaterapia toimii ostopalveluna. Psykiatrinen sairaanhoitaja ottaa vastaan potilaita terveyskeskuksen yhteydessä. Työhön sisältyy sekä lyhyt- että pitkäaikaisia potilaskontakteja, psykososiaalista tukea. 3.2 Vaahteramäki tehostettu palveluasuminen Vaahteramäki on Inkoon kunnan omistama palveluyksikkö, jossa tarjotaan avopalveluina asumis-, ruoka- ja hoitopalveluita pääsääntöisesti pitkäaikaissairaille vanhuksille. Vaahteramäessä olevien vakinaisten asukkaiden lisäksi siellä hoidetaan intervallipotilaita. Lisäksi Vaahteramäessä käy 5 20 avopalveluasiakasta, He ottavat osaa päivätoimintaan, käyvät ruokailemassa tai saunassa. Useimmat Vaahteramäen asukkaat ja asiakkaat ovat vajaakuntoisia ja tarvitsevat apua päivittäisistä toiminnoista selviämiseksi. Vastuuääkäripalvelu ostetaan yksityiseltä palveluntuottajalta, Doctagonilta. Uudella puolella on 4 osastoa ja 38 asuntoa. Tilaa on 40 asukkaalle. 1 kerros jakaantuu 8-paikkaiseen ja -asuntoiseen Majakkaan ja 12- paikkaiseen ja 11-asuntoiseen Ankkuriin 2 kerros jakaantuu 8-paikkaiseen ja -asuntoiseen Reimariin ja 12-paikkaiseen ja 11-asuntoiseen Laituriin Vanhalla puolella on 2 osastoa ja 20 asuntoa. Asunnoista 18 on vuokrattu asumispalvelupaikkoina ja 2 asuntoa käytetään lyhythoito- ja intervallipaikkoina. 11

12 Osastolla Aalto on 16 paikkaa joista kolme on lyhythoito- ja intervallipaikkoja. Osastolla Luoto on 7 paikkaa joista 2 on lyhythoito- ja intervallipaikkoja. Palveluasumista ostetaan myös yksityisiltä palveluntuottajilta. 3.3 Kotihoito Kotihoidon toimistotilat sijaitsevat Vaahteranmäen palvelutalon yhteydessä. Hoidontarve kartoitetaan yhdessä asiakkaan kanssa ja hoito- ja palvelusuunnitelma laaditaan. Kotihoitoa on mahdollista saada seitsemänä päivänä viikossa ja käyntejä voidaan tehdä kaikkina vuorokauden aikoina, myös yöpartion hoitamana. Kotihoito tarjoaa: Säännöllistä kotihoitoa: käynnit kerran viikossa viisi kertaa päivässä Tilapäistä kotihoitoa, joka voi tarkoittaa käyntejä harvemmin kuin kerran viikossa, hoitoa sairaalahoidon jälkeen tai jos asiakkaalla on tilapäisesti lyhytaikainen hoidontarve. Seniorineuvolapalvelua Tukipalveluita; ateriapalvelu, turvapuhelinpalvelu, kuljetuspalvelu Päivätoimintaa Omaishoidontukea 3.4 Laitospalvelut Inkoon kunnan laitospalvelut järjestetään kokonaan ostopalveluina. Vuodeosastohoitoa ostetaan Siuntion kunnalta ja Lohjan kaupungilta sekä toisinaan myös Hangon kaupungilta. 3.5 Tukipalvelut Laboratorio-, kuvantamis- ja välinehuoltopalvelut sekä hoitotarvikkeita kunta ostaa HUSilta (HUS-Lab, HUS-kuvantaminen, HUS-Desiko ja HUS-Logistics). Laboratorion toimipiste sijaitsee Inkoon Terveyskeskuksessa ja kuvantaminen tapahtuu lähinnä Länsi-Uudenmaan sairaalassa ja Lohjan sairaalassa. 4. Johtaminen ja vastuuhenkilöt Potilasturvallisuus on johdon, henkilöstön ja potilaiden yhteinen asia. Johdolla on vastuu potilasturvallisuuden edistämisestä suunnitelmallisesti ja riittävin voimavaroin. Johdon vastuulla on, että potilasturvalllisuus huomiodaan päätöksenteossa, sekä toiminta- ja taloussuunnitelmassa. Johdolla on keskeinen vastuu potilasturvallisuuden seurantatiedon hyödyntämisestä riskeihin varautumisessa ja koko 12

13 palvelujärjestelmän kehittämisessä. Kokonaisvastuu potilasturvallisuudesta on terveyspalveluissa johtavalla lääkärillä. Kunnan johtoryhmä vastaa kuntatason strategisesta toiminnan ja henkilöstön suunnittelusta. Perusturvan johtoryhmä varmistaa, että työyksiköissä on yleisesti määrällisesti riittävästi ja riittävän hyvin koulutettua henkilökuntaa toteuttamaan hoitotyötä. Hoitoyksiköiden päälliköt vastaavat kulloisenkin tarpeen vaatimasta kentällä olevasta työntekijöiden määrän vastaamisesta tarpeisiin. Esimiehet ottavat käyttöön varhaisen välittämisen toimintamallin. Sosiaali- ja terveydenhuoltosektorista vastaa perusturvajohtaja, jonka alaisuudessa työskentelevät terveyskeskuksen johtava lääkäri, johtava sosiaalityöntekijä ja hoitoyksiköiden päälliköt. Johtavan lääkärin alaisuuteen kuuluvat terveyskeskuksen lääkärit. Hoitoyksikön päälliköt (= 3 kpl: terveyskeskus, kotihoito ja palveluasuminen sekä asumispalvelut) toimivat hoitotyön henkilöstön lähiesimiehinä kaikkiaan noin 100:lle työntekijälle. Perusturvajohtajan vastuulla on potilasturvallisuuden koordinointi ja kehittäminen terveys- ja sairaanhoitopalveluissa. Hoitoyksikön päälliköt koordinoivat potilasturvallisuuden edistämistä omissa yksiköissään. Toiminnan kehittämisen tärkeitä alueita ovat: Osaamisen kehittäminen Työprosessien ja toimintatapojen kehittäminen Työympäristön, välineiden ja laitteiden kehittäminen Potilasturvallisuusjohtamisen rakenteet Perusturvan johtoryhmä Turvaa riittävin resurssein potilasturvallisuuden henkilöstömäärä, osaamisen varmistamisen, tietotekniikka, tilat, laitteet yms. Sitoutuu ja sitouttaa potilasturvallissuden kehittämiseen Perusturvajohtaja toimii potilasturvallisuuspäällikkönä ja hänen tehtävänään on organisoida hoitotyö potilasturvallisuus suunnitelman linjausten mukaisesti. Hän vastaa potilasturvallisuussuunnitelman päivittämisestä vuosittain. Johtavalla lääkärillä on kokonaisvastuu potilasturvallisuudesta ja hänen tehtävänään on varmistaa että potilasturvallisuuden hallinta toteutuu yhdenmukaisesti koko organisaatiossa. Hänen tehtävänään on myös varmistaa että potilaiden valituksista saatu tieto käytetään potilasturvallisuuden edistämiseen. Tehtäviin kuuluu myös varmistaa edellytykset potilasturvallisuuden ylläpitoon ja kehittämiseen ja näyttöön perustuvan lääketieteen ja käypä hoito-suositusten noudattaminen hoidossa. Laite- ja turvallisuuden vastuuhenkilö raportoi tuotevalmistajille ja Valviralle varusteisiin liittyvistä ilmoituksista. Hän vastaanottaa HaiPro- ja työsuojeluilmoitukset ja käsittelee kaikki perusturvan työsuojeluilmoitukset ja on tiiviissä yhteistyössä työsuojelupäällikön kanssa. Hän laatii yhteenvedon 13

14 HaiPro-ilmoituksista kerran vuodessa perusturvan johtoryhmälle ja vastaa johtoryhmätasolla potilasturvallisuuden kehittämisestä. Tulosyksiköiden vastuuhenkilöt ( hoitoyksikön päälliköt) vastaavat siitä että yksiköissä käsitellään HaiPro-ilmoitukset säännöllisesti ja siitä että potilasturvallisuutta parannetaan systemaattisesti He tuovat esille mahdollisia potilasturvallisuuteen liittyviä epäkohtia ja kehittämisehdotuksia. Heidän tehtäviinsä kuuluu myös lääkehoidon koulutuksen, LOVE, seuranta. He myös vastaavat lääkehoitosuunnitelmien päivittämisestä ja lupien voimassaolojen seurannasta. Työsuojelupäällikkö vastaa työsuojelusta joka on yhteistyötä, jossa pyritään estämään työtapaturmia, ammattitauteja ja työperäisiä sairauksia. Hän vastaa siitä että työpisteissä tehdään riskikartoitukset. Toimenpiteet suunnataan työhön, työympäristöön ja henkilöstöön. Työnantaja vastaa työpaikan työsuojelusta ja työympäristöstä. Mikäli työntekijä huomaa työsuojelussa puutteita hänen on heti ilmoitettava puutteista esimiehelleen, työsuojelupäällikölle tai työsuojeluvaltuutetulle. Työsuojeluun liittyvien aiheiden käsittely, suunnittelu ja seuranta tapahtuu yhteistyötoimikunnassa. Hygieniahoitaja kutsuu koolle hygieniatyöryhmän neljästi vuodessa. Infektiotorjunnasta vastaavana lääkärinä toimii terveyskeskuslääkäri Christel Hellstén. Infektiovastuulääkäri toimii operatiivisen toiminnan asiantuntijana Hygieniahoitajana toimii Linda Malm. Työryhmä seuraa tilastoja, käypä hoitosuosituksia ja järjestää asiaan liittyviä informaatiotilaisuuksia henkilökunnalle. Länsi Uudenmaan sairaanhoitoalueen hygieniahoitaja ja infektiolääkäri toimivat alueen perusterveydenhuollon yksiköiden ohjaajina ja opastajina. Sosiaali- ja potilasasiamies Birgitta Gran neuvoo ja ohjaa asiakkaita/potilaita, heidän omaisiaan ja henkilökuntaa potilaan asemaan ja oikeuksiin liittyvissä asioissa Tietosuojavastaava Stina Holmström vastaa potilastietojärjestelmien lokitietojen valvonnasta 5. Henkilöstöjohtaminen ja henkilöstön osallistuminen Potilasturvallisuustyö Sosiaalihuoltolain (1301/ ) mukaisesti sosiaalihuollon henkilöstöön kuuluvan tai vastaavissa tehtävissä toimeksiantosuhteessa tai itsenäisenä ammatinharjoittajina toimivien henkilöiden on toimittava siten, että asiakkaalle annettavat sosiaalipalvelut toteutetaan laadukkaasti. 14

15 Henkilön on ilmoitettava viipymättä toiminnasta vastaavalle henkilölle, jos hän tehtävissään huomaa tai saa tietoonsa epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava asiasta kunnan sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Ilmoitus voidaan tehdä salassapitosäännösten estämättä. Kunnan ja yksityisen palveluntuottajan on tiedotettava henkilöstölleen ilmoitusvelvollisuudesta ja sen käyttöön liittyvistä asioista. (48 :ää sovelletaan alkaen). Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön tulee käynnistää toimet epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan poistamiseksi. Henkilön on ilmoitettava asiasta salassapitosäännösten estämättä aluehallintovirastolle, jos epäkohtaa tai ilmeisen epäkohdan uhkaa ei korjata viivytyksettä. On tärkeätä, että turvallisuutta pidetään organisaatiossa ohjaavana arvona ja sitä edistetään. Turvallisuuskulttuuria edistävää on, että vaaratapahtumista ja poikkeamista raportoidaan ja tapahtumat käsitellään syyllistämättä sekä etsitään aktiivisesti piileviä riskejä. Työntekijät ottavat henkilökohtaisesti vastuuta toiminnan laadusta sekä turvallisuudesta ja toiminnan johto luo edellytykset turvalliselle potilastyölle. Turvallisuus tulee asettaa taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden edelle. Potilaalla on mahdollisuus kertoa havaitsemistaan turvallisuuspuutteista ja saada palautetta siitä, mitä niiden korjaamiseksi tehdään. Potilaalle kerrotaan hänen hoitoonsa liittyvistä mahdollisista riskeistä. Organisaatiolla on yhteisesti sovitut toimintatavat haittatapahtumien jälkihoitoon. Esimiehet vastaavat johdon tuella turvallisuuden lähijohtamisesta ja yksiköidensä turvallisuuskulttuurin kehittämisestä. STM:n asetus (341/2011), 1 5 ohjaa seuraavasti: Potilasturvallisuussuunnitelmassa on esitettävä menettelytavat, joilla potilas ja hänen läheisensä voivat antaa palautetta laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden puutteista, sekä menettelytavat, joilla potilaalle ja hänen läheiselleen annetaan tietoa ja tukea potilasta kohdanneen haittatapahtuman jälkeen. Seuraavassa on kuvattu johdon, esimiesten ja työntekijöiden vastuut laatu- ja potilasturvallisuuspolitiikan toteuttamiseksi. Organisaation johdon ensisijaisena vastuuna on toiminnan suunnittelu, seuranta, toimintalinjaukset ja resursointi. Potilasturvallisuuden linjausten täytäntöönpanossa johto tuo esille potilasturvallisuuden ensisijaisena arvona toiminnassa sekä tukee avoimen ja oikeudenmukaisen potilasturvallisuuskulttuurin kehittymistä suuntaa organisaation strategiset tavoitteet potilaiden tarpeiden mukaisesti ja seuraa potilaskeskeisyyden toteutumista arvioi päätöksenteossa suunniteltujen toimien vaikutukset vallitseviin toimintatapoihin, resursseihin ja osaamisvaatimuksiin 15

16 seuraa potilasturvallisuuden kehitystä eri raportointiohjelmien avulla varmistaa, että ajantasaiset ja tarpeiden mukaiset prosessikuvaukset ja hoitoketjut on laadittu ja käytettävissä. Esimiesten esisijaisena tehtävänä ovat toiminnan sujuvuuden varmistaminen, seuranta ja kehittäminen. Potilasturvallisuuden linjausten täytäntöönpanossa esimiehet ylläpitävät työyksiköissä avointa keskustelua potilasturvallisuudesta tukien syyllistämättömän ilmapiirin kehittymistä kannustavat vaaratapahtumien raportointiin ja kehittävät toimintaa palautteen perusteella pitävät säännöllisesti esillä potilasturvallisuusasiat osastotunneilla. Antavat henkilöstölle mahdollisuuden tuoda esille omat näkemyksensä toiminnan kehittämistarpeista. panostavat kaikkien henkilöstöryhmien sitouttamiseen yhteisiin toimintatapoihin varmistavat, että toimintayksiköissä on selkeä perehdyttämisohjelma sijaisille ja uusille työntekijöille, valvovat sen noudattamista ja huolehtivat henkilöstön riittävästä perehdytyksestä ennen uusien menettelytapojen, hoitokäytäntöjen tai laitteiden käyttöönottoa antavat rakentavaa palautetta henkilöstölle säännöllisesti ja oikeaaikaisesti Henkilöstön ensisijaisena tehtävänä on potilaskeskeisen hoidon toteuttaminen, seuranta ja kehittäminen. Potilasturvallisuuden linjausten täytäntöönpanossa henkilöstö toteuttaa hoidon turvallisesti soveltaen näyttöön tai hyviin hoitokäytäntöihin perustuvia ja vaikuttavia menetelmiä varmistaa, että yhteistyö ja tiedon kulku hoitoon osallistuvien tahojen välillä on saumatonta osallistuu laadun ja potilasturvallisuuden seurantaan sekä toiminnan kehittämiseen varaa potilaalle tarpeeksi aikaa, jotta potilaalle voidaan antaa riittävä selvitys hänen terveydentilastaan, hoidon merkityksestä ja hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista sopii hoidosta yhteisymmärryksessä potilaan ja mahdollisesti hänen omaistensa tai läheistensä kanssa antaa potilaalle tietoa siitä miten hän voi antaa palautetta hoidostaan huolehtii omien tietojensa ja taitojensa jatkuvasta kehittämisestä ja ajantasaisuudesta osallistumalla täydennyskoulutuksiin Henkilöstöjohtamisen tavoitteet: a) edistää ja valvoa toiminnan tarpeenmukaista ja laatusuositusten mukaista resursointia 16

17 b) seurata alan kehitystä: c) mahdollistaa ja kannustaa henkilöstöä tieto-taidon ylläpitoon ja kasvattamiseen: d) edistää henkilöstön hyvinvointia: Johtamisella mahdollistetaan terveyspalveluiden perustehtävän eli potilaan/asiakkaan tarpeen mukainen, oikea-aikainen hoito ja terveyttä edistävät ja ylläpitävät toimenpiteet. Tieteellisesti tutkitun parhaan, hoitohetken mukaisen tiedon ja tiedetyiltä haittavaikutuksiltaan vähäisimmän hoitomenetelmän soveltaminen käytäntöön mahdollistetaan. Henkilökunnalle annetaan mahdollisuus täydennyskoulutukseen ja uuden tiedon saantiin. Myös osallistumista erilaisiin työryhmiin oman kunnan ja kuntarajojen ulkopuolella kannustetaan. Tämän mahdollistamiseksi johto määrittelee tarvittavat määrärahat talousarvioissa sekä hoitaa tarvittavat järjestelyt työyksiköissä. Uutta tietoa levitetään työyhteisön sisällä. Johtamisella pyritään edistämään turvallisuutta ylläpitäviä toimintatapoja, arvoja ja asenteita. Säännöllinen riskien arviointi, ehkäisevät ja korjaavat toimenpiteet, toiminnan kehittäminen ja jo aiemmin mainittu resursointi ovat johdon vastuulla. Jokaisella työntekijällä on kuitenkin myös henkilökohtainen vastuu työnsä kehittämisestä, työtaitojensa ylläpitämisestä ja olemassa olevan tiedon hyödyntämisestä koulutuksensa ja työtehtäviensä puitteissa. Kehityskeskustelut ovat tärkeä johtamisen, työhyvinvoinnin ylläpitämisen, työn kehittämisen sekä työssä kehittymisen väline. Kehityskeskustelut käydään vuosittain. Toiminnassa pyritään avoimeen ja rehelliseen turvallisuuskulttuuriin, jossa haittatapahtumien käsittely on oppimistapahtuma ja ennaltaehkäisyä eikä syyllistä etsivä rangaistusmenettely. Avoimuuden kannalta olennaista on haittatapahtumien käsittely niin, että potilaan ja hänen omaistensa luottamus terveydenhuoltoon palautuu. Henkilöstöllä on mahdollisuus saada säännöllisesti tietoa potilasturvallisuuden kehityksestä organisaatiossa ja työyksikössä. Heitä informoidaan potilasturvallisuuteen liittyvistä ajankohtaisista asioista, jaetaan tietoa tunnistetuista potilasturvallisuusriskeistä sekä tuodaan esille perusteita potilasturvallisuuden edistämiseen liittyvistä ohjeista ja suosituksista. Potilasturvallisuusosaamisella tarkoitetaan työntekijän tietoisuutta potilasturvallisuutta vaarantavista riskeistä ja niiden hallintaan liittyvistä käytännöistä omassa yksikössä sekä kykyä soveltaa niitä työssä. Kommunikaatio- ja yhteistyötaidot ovat potilasturvallisuusosaamiseen kuuluvia asioita. Ammattihenkilön tulee noudattaa työssään potilasturvallisuuden edistämisen periaatteita, soveltaa sen keskeisiä keinoja sekä hyödyntää potilasturvallisuuden edistämisen työkaluja, oppaita ja suosituksia. 17

18 Jokaisella viran- ja toimenhaltijalla on henkilökohtainen vastuu potilasturvallisuudesta ja sen kehittämisestä. Ammatillisuudessa korostuu sitoutuminen potilasturvallisuutta edistäviin periaatteisiin ja yhteisesti sovittuihin toimintatapoihin, avoimen ilmapiirin tukeminen, moniammatillinen yhteistyö ja osallistuminen toiminnan kehittämiseen. Tiedotus Akuutteja asioita tiedotetaan raporttien yhteydessä yksiköissä sekä aihealueittain muodostetuissa tiimeissä kuten esimerkiksi fysioterapia ja sen tukipalvelutiimissä, SAS-tiimissä, joka mm käsittelee omaishoidontukea ja asumispalveluiden tarvetta. Näissä potilasturvallisuus on keskeisesti esillä. Tämän lisäksi osastot pitävät ns. osastotunteja kerran kuukaudessa, joissa käsitellään yksikkökohtaisesti keskeisiä asioita. Kunnan johtoryhmä ja perusturvan johtoryhmä kokoontuvat kerran viikossa. Hoitoyksiköiden päälliköiden kokous pidetään kerran kahdessa viikossa Kehityskeskustelut pidetään kerran vuodessa Potilasturvallisuusnäkökulma huomioidaan päivittäisessä työssä, päätöksenteossa ja toiminnan kehittämisessä. Potilasturvallisuusasioista tiedotetaan säännöllisesti esimieskokouksissa ja potilasturvallisuusasioita käsitellään henkilöstön kanssa säännöllisesti työpaikkakokouksissa ja henkilöstökeskusteluissa. Havaittuja poikkeamia, läheltä piti tapahtumia ja haittatapahtumia käsitellään luottamuksellisessa ilmapiirissä avoimesti osana toiminnan kehittämistä. Jokainen työtekijä pyrkii työssään huomioimaan potilasturvallisuusnäkökulman, ilmoittaa havaitsemistaan vaaroista ja pyrkii aktiivisesti työskentelemään potilasturvallisuutta edistävällä tavalla. Potilasturvallisuuden edistäminen on koko henkilökunnan asia, ei vain potilaan hoidossa toimivien (Suomalainen potilasturvallisuusstrategia ). 6. Henkilöstön perehdyttäminen ja koulutus Yksiköissä uusien työntekijöiden perehdytys toteutetaan suunnitelmallisesti käyttäen perehdytysohjelmaa. Uudelle työntekijälle nimetään oma mentori. Opiskelijoille nimetään oma ohjaaja, muu henkilökunta osallistuu vuorollaan ohjaukseen Rekrytoinnissa huomioidaan organisaation tarvitsema osaaminen ja tarpeen mukaan vakansseja muutetaan. Ammattihenkilöiden pätevyydet tarkistetaan Julkiterhikissä ja soveltuvuudet arvioidaan. Myös nimikesuojattujen ammattiryhmien edustajilta edellytetään laillistusta. Henkilöstön määrä ja rakenne suunnitellaan suositukset täyttäviksi. Aina kun vakanssi vapautuu siihen haetaan pätevää henkilökuntaa. Sijaisia rekrytoidaan aina kun vakanssi on täyttämättä. Tavoitteena on ettei työtä tehtäisi vajaalla miehityksellä 18

19 Lääkehoidon koulutuksiin panostetaan jatkuvasti ja hoitohenkilökunta on suorittaa lääkehoidon kurssin ja tentin (LOVE) lääkehoitosuunnitelman mukaisesti. Vuonna 2013 otettiin käyttöön HaiPro-järjestelmä johon henkilökunta koulutettiin. Potilasturvallisuutta taidolla - ohjelmaa johtaa THL ja ohjelmaan liittyy verkkosivusto koulutuksineen joka oli henkilökunnan käytössä vuoden 2014 ajan Lainsäädäntö ja oman organisaation toiminta ohjaavat pitkälti koulutustarvetta. Myös henkilökunnan esiin tuoma koulutustarve esim. henkilökuntakokouksissa tai kehityskeskusteluissa huomioidaan. 7 Potilaan ja läheisten osallistuminen Potilaan näkökulmasta potilasturvallisuus ilmenee vaikuttavana ja turvallisena hoitona, josta aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Potilaan kanssa keskustellaan hoitoon liittyvistä riskeistä ja odotettavissa olevista tuloksista. Potilaan niin halutessa tiedot annetaan myös potilaan luotetulle henkilölle, läheiselle tai omaiselle. Potilasta kuunnellaan ja hän osallistuu hoitonsa suunnitteluun ja toteutukseen. Lainsäädäntö antaa potilaalle aktiivisen roolin hoidon suunnittelussa. Potilas ei kuitenkaan ole päävastuussa potilasturvallisuudesta, vaan se on aina henkilöstöllä ja viime kädessä organisaation johdolla. Potilas on tärkeässä roolissa potilasturvallisuuden edistämisessä, sillä hän tarkastelee hoidon laatua ja turvallisuutta eri näkökulmasta kuin palveluntuottaja. Potilas voi olla avuksi osoittamalla hoitoprosessin epäkohtia ja heikkoja lenkkejä. Potilaille ja heidän läheisilleen tiedotetaan potilasturvallisuussunnitelmasta hoitokokouksissa. Suunnitelma on myös nähtävissä kunnan kotisivuilla ja jokaisessa perusturvan yksikössä. Organisaatiossa on oltava menettelytavat joiden avulla potilaalla on mahdollisuus kertoa havaitsemistaan turvallisuuspuutteista. Potilaalle kerrotaan kehen hän voi ottaa yhteyttä potilasturvallisuutta koskevissa asioissa. Luottamuksellisessa ja avoimessa ilmapiirissä potilaat uskaltavat tuoda esiin hoidon puutteita. Järjestelmällisen potilaspalautteen osana tulee kerätä myös potilasturvallisuuteen liittyviä havaintoja. Nämä palautteet käsitellään muun organisaation keräämän seurantatiedon kanssa. Hoitosuunnitelma potilasturvallisuuden työvälineenä 19

20 Hoitosuunnitelmaan kootaan potilaan kaikki terveysongelmat sekä niihin suunnitellut toimet yhdeksi kokonaisuudeksi. Suunnitelman lähtökohtana on potilaan kokema hoidon tarve ja hänen asettamansa tavoitteet. Hoitosuunnitelma on potilasturvallisuuden kannalta keskeinen asiakirja, jonka avulla turvataan potilaan osallistuminen omaan hoitoonsa, hoidon riskien ymmärtäminen sekä potilaan omahoidon onnistuminen. Potilas ja terveydenhuollon ammattihenkilö laativat suunnitelman yhteistyössä ottaen huomioon, että vain lääkäri voi päättää lääketieteellisestä tutkimuksesta, taudinmäärityksestä ja hoidosta. Potilaalla on kuitenkin oikeus kieltäytyä tarjotusta hoidosta, jolloin häntä hoidetaan muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla. Hoitosuunnitelmaan kirjataan hoidon tarve ja tavoite, hoidon toteutus ja keinot, työnjako, seuranta ja arviointi sekä diagnoosi- ja lääkityslista. Suunnitelmaan nimetään vastuuhenkilö/omahoitaja, joka koordinoi hoitosuunnitelmaa. Potilaalla / Asiakkaalla on mahdollisuus palautteen antoon nimellä, nimettömänä tai potilasasiamiehen kautta. Jos potilaalle on koitunut hoidon seurauksena haittatapahtuma, tästä kerrotaan sovittujen menettelytapojen mukaisesti avoimesti potilaalle. Tapahtuma ja sen mahdolliset seuraukset käydään läpi potilaan, ja potilaan niin toivoessa, hänen läheistensä kanssa. Potilaalle on kerrottava, että hänellä hoitoon tai kohteluun tyytymättömänä on oikeus tehdä muistutus. Muistutus tehdään johtavalle lääkärille. Jos muistutusta käsiteltäessä tai muutoin ilmenee että potilaan hoidosta tai kohtelusta saattaa seurata potilasvahinkolaissa (585/86) tarkoitettu vastuu potilasvahingosta, vahingonkorvauslaissa tarkoitettu vahingonkorvausvastuu tai muussa laissa säädetty kurinpitomenettely tai turvaamistoimenpide, on potilasta neuvottava, miten asia voidaan panna vireille toimivaltaisessa viranomaisessa tai toimielimessä. Potilaslakiin ja potilasvahinkolakiin perustuvat ilmoitukset Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992), turvaa potilaalle oikeuden itsemääräämiseen ja tiedonsaantiin. Laki edellyttää, että jokaisella terveydenhuollon toimintayksiköllä on potilasasiamies, joka antaa tietoa potilaalle tämän oikeuksista ja toimii potilaan oikeuksien edistämiseksi. Inkoon kunta ostaa sekä potilas- että sosiaaliasiamiespalvelut Raaseporin kaupungilta. Potilas- ja sosiaaliasiamiehen tehtävänä on: 1. neuvoa potilaita potilaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa; 2. avustaa potilasta 10 :n 1 ja 3 momentissa tarkoitetuissa asioissa; 3. tiedottaa potilaan oikeuksista; sekä 4. toimia muutenkin potilaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi. 20

21 Potilasasiamies myös neuvoo ja tarvittaessa avustaa potilasta muistutuksen, valvontaviranomaiselle tehtävän kantelun tai potilasvakuutuskeskukselle tehtävän potilasvahinkoilmoituksen teossa (vahingonkorvauslaissa 412/74 tarkoitettu vahingonkorvausvastuu). Muistutuksista, kanteluista ja potilasvahinkoilmoituksista tulevaa tietoa hyödynnetään koko organisaatiossa oppimiseen. Ne antavat lisätietoa potilasturvallisuuden tilasta. Henkilökunta informoi potilaita ja omaisia heidän oikeuksista tehdä ilmoituksia. Haittatapahtumaan osalliset terveydenhuollon ammattihenkilöt tarvitsevat myös tukea ja asian avointa käsittelyä rakentavassa ilmapiirissä. Tässä lähiesimiehillä ja työtovereilla on keskeinen rooli. Kunnalla on työn alla suunnitelma toimenpiteistä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi. Suunnittelussa painotetaan kotona asumista ja kuntoutumista ja kartoitetaan iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palveluiden ja omaishoidon nykytila sekä tavoitteet ja toimenpiteet niiden järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Hyvinvoinnin tilaa, palvelujen riittävyyttä ja laatua arvioidaan. Kunnanvaltuusto hyväksyy suunnitelman ja se tarkistetaan valtuustokausittain. 8. Laadunhallinnan asiakirjat Seuraavassa luetellaan asiakirjoja, joilla ohjataan laadukkaan ja turvallisen hoidon toteutumista Inkoon perusturvassa a) Lääkehoitosuunnitelma b) Inkoon kunnan rekisteriseloste c) Perusturvan tietosuojaan liittyvä seuranta- ja valvontasuunnitelma d) Perusturvan tietojärjestelmien sovellusten käyttölupahakemus ja siihen liittyvä tietosuojaohje ja sitoumus e) Inkoon kunnan arkistonmuodostussuunnitelma f) Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hoitoketjut g) Yksiköiden turvallisuussuunnitelmat h) Yksiköiden perehdytysohjeet i) Perusturvan henkilöstön kelpoisuusehdot j) Varhaisen välittämisen malli k) Yksiköiden palo- ja pelastussuunnitelmat l) Valmiussuunnitelma m) Pandemiasuunnitelma n) Hygienia- ja infektioidentorjuntasuunnitelma o) Potilas- ja sosiaaliasiamiehen selvitykset p) Laiteturvallisuussuunnitelma q) Toimintaohje asiakkaan kadottua r) Sosiaalihuollon omavalvontasuunnitelma s) Vanhustenhuollon omavalvontasuunnitelma 21

22 9. Turvallisuusriskien hallinta, dokumentointi ja tiedonkulku Potilasturvallisuuskulttuuri Potilasturvallisuuden kehittämistyön onnistumiseksi tarvitaan sellainen turvallisuuskulttuuri, jossa virheistä ja läheltä piti tilanteista on mahdollista oppia. Systemaattisen vaaratilanteiden kirjaamisen ja käsittelyn avulla on mahdollisuus syyllistämättä käsitellä tapahtuneita vaaratilanteita ja oppia niistä. Potilasturvallisuuskulttuuriin kuuluu myös se että toimintayksikössä ollaan tietoisia toiminnan epävarmuuksista ja valppaita riskejä kohtaan. Potilasturvallisuuskulttuuria vahvistamalla vähennetään hoitoriskejä ja potilaalle hoidon aikana mahdollisesti aiheutuvia haittoja. Havaitut riskitekijät, erehdykset ja virheeseen johtaneet tekijät analysoidaan ja raportoidaan ja niistä opitaan. Tämä ei kuitenkaan estä käsittelyä viranomaisten toimesta, jos asia tulee potilaan tai läheisen kanteluna tai muutoin valvonta-asiana vireille. Avoimuuteen ja syyllistämättömyyteen kuuluu palautteen ohella haittatapahtumassa osallisena olleiden työntekijöiden tukeminen tapahtuman jälkeen. Haittatapahtuman käsittely työyhteisössä on välttämätöntä työntekijöiden työkyvyn säilyttämiseksi, eikä työntekijää saa jättää yksin. Haittatapahtumien käsittely huomioidaan työsuojelun toimintasuunnitelmassa. Työntekijöiden kokemusta tulee hyödyntää haittatapahtuman pohjalta tapahtuvassa toiminnan kehittämisessä. Tapaa, jolla työntekijä yksilönä ja Vaahteramäki, terveyskeskus ja kotisairaanhoito organisaationa toimivat, varmistaen potilaiden hoidon turvallisuutta, voidaan kutsua turvallisuuskulttuuriksi. Se pitää sisällään turvallisuuskulttuuria tukevan johtamisen, arvot ja asenteet sekä potilaiden turvallista hoitoa edistävät toimintatavat. Siihen kuuluvat riskien ehkäisy, arviointi ja korjaavat toimenpiteet sekä toiminnan jatkuva kehittäminen. Avoimessa potilasturvallisuuskulttuurissa henkilöstö, potilaat ja omaiset uskaltavat puuttua toiminnassa tai ympäristössä havaitsemiinsa potilasturvallisuutta uhkaaviin tekijöihin. Turvallisuuskulttuuria kehitettäessä otetaan huomioon, että potilaat / asiakkaat / asukkaat tai heidän omaisensa otetaan huomioon potilasturvallisuutta kehitettäessä potilasturvallisuudessa kiinnitetään huomiota ennakoiviin toimenpiteisiin ja virheistä / vähällä piti tapahtumista oppien vaaratapahtumat käydään järjestelmällisesti ja niistä oppien ja kehittävällä työotteella johdon kanssa läpi 22

23 potilasturvallisuuden kehittämiseen ohjataan voimavaroja potilasturvallisuus on keskeinen osa uuden työntekijän ja asukkaan / asiakkaan perehdyttämistä Potilaiden vaaratapahtumailmoitukset Inkoon kunta käyttää HaiPro-ohjelmaa läheltä piti- tapahtumien ja haittatapahtumien raportointiin. Yksiköiden esimiehet sekä potilasturvallisuudesta vastaava johto, johon kuuluvat johtava lääkäri ja perusturvajohtaja seuraavat raportteja. Vaaratapahtumajoukkoon perustuvan riskianalyysin tavoitteena on tunnistaa vaaratapahtumatietokannan (HaiPro) käsittelyn avulla potilasturvallisuuteen liittyviä riskejä ja määritellä vaadittavia toimenpiteitä riskien hallintaan. Vaaratapahtumailmoituksiin perustuen seurataan: tyypillisiä tapahtumatyyppejä ja trendejä tarkastellaan mitkä tekijät ovat myötävaikuttaneet tapahtumiin mihin seurauksiin tapahtumat ovat johtaneet. HaiPro on potilasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien raportointimenettely ja tekninen työkalu. HaiPro raportointijärjestelmä on tarkoitettu toiminnan kehittämiseen yksiköiden sisäisessä käytössä. Järjestelmän avulla käyttäjät voivat hyödyntää vaaratapahtumista saatavat opit ja johto saa tietoa varautumisen riittävyydestä ja toimenpiteiden vaikutuksista. Kunnan HaiPro kytketään vuoden 2015 aikana asteittain HUS:n HaiProhon joka mahdollistaa vaaratapahtumien tiedon siirron organisaatiorajojen yli. Haittavaikutuksista raportoidaan myös hoitoilmoitusjärjestelmien kautta (Hilmo, AvoHilmo). Rokotteiden haittavaikutuksista raportoidaan THL:ään heidän lomakkeella ja lääkkeiden haittavaikutuksista raportoidaan Fimeaan lomakkeella. Riskienhallinnan käytännön toimenpiteiden toteutus tapahtuu terveyspalveluiden eri yksiköissä, jotka omalta osaltaan vastaavat prosessiensa yleisestä riskienhallinnasta ja sen kehittämisestä sekä valvonnasta. Potilasturvallisuuden seurannalla ylläpidetään esimiesten ja henkilöstön käsitystä potilasturvallisuuden tilasta ja kehitetään toimintaa tunnistettujen riskien hallitsemiseksi. Keräämällä aktiivisesti tietoa potilasturvallisuuteen vaikuttavista uhkatekijöistä pyritään määrittämään niihin liittyvät riskit ja riskien hallintaan vaadittavat toimet, jotta mahdolliset vaaratapahtumat voidaan ehkäistä ennalta. Henkilöstöllä on mahdollisuus saada säännöllisesti tietoa potilasturvallisuuden kehityksestä organisaatiossa ja työyksikössä. Heitä informoidaan potilasturvallisuuteen liittyvistä ajankohtaisista asioista, jaetaan tietoa tunnistetuista 23

24 potilasturvallisuusriskeistä sekä tuodaan esille perusteita potilasturvallisuuden edistämiseen liittyvistä ohjeista ja suosituksista. Haittatapahtumien käsittely potilaan näkökulmasta: Potilaalle kerrotaan, keneen hän voi ottaa yhteyttä potilasturvallisuutta koskevissa asioissa. Jos potilaalle on koitunut hoidon seurauksena haittatapahtuma, tästä kerrotaan avoimesti potilaalle. Tapahtuma ja sen mahdolliset seuraukset käydään läpi potilaan, ja potilaan niin toivoessa, hänen läheistensä kanssa. (STM:n asetus 1 1 momentti 5.) Riskien hallinta Osana riskienhallinnan päivittäisjohtamista korostuvat monet organisaation rakenteisiin ja henkilökunnan työhyvinvointiin liittyvät asiat, kuten tiedonkulku, asianmukaiset työtilat ja välineet, palvelutarpeeseen suhteutettu henkilöstön riittävä mitoitus (määrä) ja osaamisen taso (laatu: kelpoisuudet ja täydennyskoulutukset). Hyvän päivittäisjohtamisen ja varsinkin perehdytysvaiheessa olevien työn hallinnan seuraamisen lisäksi hoitoyksiköiden riskien hallintaa seurataan erilaisin omaehtoisin ja viranomaislähtöisin turvallisuustarkastuksin. Näitä ovat mm paloturvallisuustarkastukset, työterveyshuollon työpaikkatarkastukset, hoitoyksiköiden safety-walk-seurannat, kotihoidon piirissä olevan asiakkaan kodin turvallisuuden arvioinnit kotikäyntien yhteydessä jne. Joka toinen vuosi koko henkilöstölle vastattavaksi esitetyt työhyvinvointibarometrit ovat myös osa riskien hallintaa. Potilasturvallisuuden keskeiset riskitekijät ovat: Yleinen hoidon turvallisuus: Potilasturvallisuustyössä kiinnitetään huomiota ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin, turvallisuussuunnitelmien ajan tasalla pitämiseen, henkilöstön osaamisen ylläpitoon ja jatkuvaan koulutukseen sekä uusien työntekijöiden hyvään perehdyttämiseen. Ajantasaiset tiedonsiirtoluvat, lupien mukaisesti katkeamaton tiedonkulku toimintayksikön sisällä ja toimintayksiköiden välillä sekä potilasasiakirjojen ajantasaisuus ja tietojärjestelmien käyttöosaaminen luovat pohjan potilasturvallisuudelle. Kiire, uupuminen, huono työilmapiiri ja työnjako, työympäristön epäjärjestys, ergonomiset puutteet sekä organisoinnin ja johtajuuden puute luovat vaaroille otollisen maaperän. Näiden tekijöiden minimointi on koko organisaation yhteisvastuulla aina ylimpään johtoon saakka. Riskien arviointi suoritetaan sekä ennakoiden että reaktiivisesti Osana toimintaan kohdistuvien muutosten suunnittelua Osana toiminnan normaalia kehittämistä Reaktiivinen riskien arviointi suoritetaan: Osana yksittäisen vaaratapahtuman käsittelyä 24