Avointen yliopistojen ja kesäyliopistojen yhteistyökäytänteiden kehittäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Avointen yliopistojen ja kesäyliopistojen yhteistyökäytänteiden kehittäminen"

Transkriptio

1 Avointen yliopistojen ja kesäyliopistojen yhteistyökäytänteiden kehittäminen Suomen kesäyliopistot ry Sirkku Anttonen

2 julkaisija: suomen kesäyliopistot ry Taitto: Atomi, Paino: Cityoffset Oy, Tampere 2007 Suomen kesäyliopistot ry:n julkaisu 1/2007 ISBN

3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO TAUSTAKSI OPETUSTARJONNAN SUUNNITTELU OPINTOMAKSUJEN MÄÄRÄYTYMINEN OPETUSHENKILÖSTÖN REKRYTOINTI JA PALKKAUS OPISKELIJAHALLINTO LOPUKSI LÄHTEET LIITTEET ELINIKÄINEN OPPIMINEN YLIOPISTOISSA TYÖRYHMÄN AVOIMEEN YLIOPISTO-OPETUKSEEN LIITTYVÄT SUOSITUKSET FOORUMIN ALUERYHMÄN SUOSITUKSET AVOIMEEN YLIOPISTO-OPETUKSEEN LIITTYVÄT OMAKUSTANNUSARVON MUKAISESTI PERITTÄVÄT SUORITTEET...32

4 1 JOHDANTO Tämä raportti pyrkii selvittämään Suomen avointen yliopistojen ja kesäyliopistojen yhteistyökäytänteitä ja niiden kehittämistä. Selvityksessä keskitytään seuraaviin käytänteisiin: Opetustarjonnan suunnittelu, opintomaksujen määräytyminen, opetushenkilöstön rekrytointi ja palkkaus sekä opiskelijahallinto. Eri yhteyksissä on tullut esille, että vapaan sivistystyön oppilaitoksien näkökulmasta olisi tärkeää lisätä yhteistä suunnittelua ja keskustelua, jotta oppilaitosten mahdollisuudet ja yhteistyön reunaehdot tulisivat parhaalla mahdollisella tavalla huomioon otetuiksi. Raportti pyrkii vastaamaan tähän toiveeseen lisäämällä avointen yliopistojen ja kesäyliopistojen vuoropuhelua. Tosin monet yhteistyökäytänteet ovat sellaisia, ettei niihin ole mahdollista pureutua avointen yliopistojen ja kesäyliopistojen keskinäisessä vuoropuhelussa vaan ne vaativat tiedekunta-, laitos- ja oppiainetason keskustelua. Käytänteitä pyritään avaamaan mahdollisuuksien mukaan kriittiselle tarkastelulle pohtimalla yhteistyön pullonkauloja sekä sitä, miten käytänteitä voisi kehittää. Raportissa tuodaan esiin myös hyviä esimerkkejä toimivista käytänteistä ja yhteistyöstä. Konkreettisen lähtökohdan selvityksen tekemiselle antoi Suomen kesäyliopistot ry:n yhteistyössä avointen yliopistojen kanssa järjestämä ja opetusministeriön rahoittama laadunvarmistushanke, jonka puitteissa toteutettiin kolme koulutusjaksoa keväällä ja syksyllä 2006 ( , ja ). Käytännön vetovastuu koulutuksesta oli Turun avoimella yliopistolla. Koulutus oli osa kesäyliopistojen henkilöstön kehittämisohjelmaa , jonka on rahoittanut opetusministeriö. Selvitys nojautuu ensimmäisen koulutusjakson materiaaliin ja sen kautta esiin tulleisiin pullonkauloihin ja kehittämisideoihin. Marja-Leena Moisala ja Riikka Vanninen ovat tehneet ensimmäisestä koulutusjaksosta ansiokkaat muistiot, joiden pohjalta pullonkaulat ja osa kehittämisideoista ovat nousseet. Myös kahdella jälkimmäisellä koulutusjaksolla noussutta aineistoa on selvityksessä käytetty hyväksi. Raportin on tehnyt FM Sirkku Anttonen. Työtä ohjanneeseen ryhmään kuuluivat Turun avoimesta yliopistosta johtava suunnittelija, osaston johtaja Jorma Rinta-Kanto, korkeakoulusihteeri Marjaana Saartenoja, suunnittelija Katriina Mäkinen ja suunnittelija Jaana Luotonen. Kesäyliopistojen edustajina ohjausryhmässä olivat pääsihteeri Mika Nirvi Suomen kesäyliopistot ry: stä sekä suunnittelija Soili Meklin Kuopion kesäyliopistosta. Raporttia varten on myös haastateltu kesäyliopistojen henkilökuntaa Jyväskylän, Kuopion, Pohjois-Pohjanmaan, Tampereen ja Turun kesäyliopistoissa. Selvityksessä esiin tulevat suorat lainaukset ovat syntyneet näissä haastatteluissa. Kaikille tekstiä kommentoineille ja haastatelluille erittäin lämmin kiitos. Selvityksen on rahoittanut opetusministeriö. Käytänteitä peilataan tärkeimpiin avoimesta yliopista ja vapaan sivistystyön kentästä tehtyihin julkaisuihin. Näitä ovat Koulutuksen arviointineuvoston julkaisu Vapaan sivistystyön oppilaitosrakenne ja palvelukyky (2006), Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisu Suomen avoin yliopisto -Avoimen yliopisto-opetuksen arviointiraportti (2002) sekä Ari Kosken selvitys Avoin yliopisto alueellisena toimijana (2006). Raportissa viitataan myös opetusministeriön julkaisuihin ja muistioihin, joista keskeisin on Elinikäinen oppiminen yliopistoissa -työryhmän muistio vuodelta 2005 (liite -4-

5 numero 1). Muistion tehtävänä on kartoittaa yliopistojen elinikäisen oppimisen strategiat ja niiden toteutus tutkintoon johtavassa koulutuksessa, selvittää avoimen yliopiston käyttöä tutkintoon johtavassa koulutuksessa ja muussa aikuiskoulutuksessa sekä kartoittaa yliopistojen täydennyskoulutuksen tila, rakenteet ja rahoituspohja (Opetusministeriö 2005, tiivistelmä). Opetusministeriön suositusten lisäksi selvityksessä tukeudutaan avoimen yliopiston foorumin alueryhmän suosituksiin (liite numero 2), jotka on laadittu vuonna Listaus käsittää 11 alakohtaa alueellisen yhteistyön keskeisistä kehittämisperiaatteista. 2 TAUSTAKSI Suomessa on 19 avointa yliopistoa sekä 20 kesäyliopistoa. Avoimen yliopisto-opetuksen peruselementit ovat tasa-arvotavoite ja toiminnan yliopistollisuus. Avoin yliopisto on osa yliopistolaitosta ja siihen vaikuttavat yliopistolliset arvot, organisaatiokulttuuri sekä toimintakäytännöt. Toisin sanoen yliopistoilla on omat sisäiset reunaehtonsa ja yhteistyösopimuksensa, joihin ei avoimen yliopiston ja kesäyliopiston välisellä vuoropuhelulla voi välttämättä vaikuttaa. Avoin yliopisto on kuitenkin myös osa aikuiskoulutuksen kokonaisuutta, jonka toimintaperiaatteet ja -mallit sekä arvot eroavat yliopistojen periaatteista. Avoin yliopisto toimii sekä yliopiston että aikuiskoulutussektorin rajapinnassa; toimintaympäristö on vaikeasti hallittavissa aikana, jolloin sekä yliopistolaitos että aikuiskoulutus ovat nopeasti muuttuneet. (Kess et al., ) Avoimen yliopisto-opetuksen laadunvarmistuksen takaa yliopistojen ainelaitosten, tiedekuntien ja avoimen yliopiston kiinteä yhteistyö. Opetusta järjestävällä yliopistolla on aina vastuu opetuksen tasosta, sisällöistä ja koordinoinnista sekä opiskelijoiden rekisteröinnistä ja todistusten antamisesta. Osana yhtenäisen eurooppalaisen korkeakoulujärjestelmän luomista on suomalaisille yliopistoille asetettu vaade kehittää laadunvarmistustaan. Tiukkaan akkreditointijärjestelmään ei Suomessa ole haluttu mennä, vaan yhteisten kansallisten linjausten mukaan jokainen korkeakoulu rakentaa oman laatujärjestelmänsä, jonka sitten Korkeakoulujen arviointineuvosto säännöllisin väliajoin auditoi. Laatujärjestelmän rakentaminen koskee myös jokaista avoimen yliopisto-opetuksen yksikköä yliopistoissa. Tätä työtä ohjaavat pääasiassa emoyliopistojen erilaiset valinnat ja ohjeet, minkä seurauksena järjestelmät tulevat väistämättä olemaan jonkin verran toisistaan poikkeavia. (Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille , 6 11.) Myös Elinikäinen oppiminen yliopistoissa -työryhmän suositus numero 3 ottaa kantaa laatuasiaan: Avoimen yliopisto-opetuksen ja sen kehittämisen tulee olla kiinteä osa yliopiston toimintaa. Avoimen yliopisto-opetuksen kehittämislinjojen tulee sisältyä yliopiston kokonaisstrategiaan ja yliopiston laadunhallintajärjestelmän tulee selkeästi kattaa myös avoimen yliopiston toiminnot. -5-

6 Avoimen yliopisto-opetuksen laadunvarmistuksen perusasiakirjana voidaan pitää toimeenpanosuunnitelmaa, jonka yliopisto hyväksyy vuosittain. Opetusministeriön vuonna 1991 antaman ohjeen mukaan toimeenpanosuunnitelmasta käy ilmi kaikki yliopiston itsensä tai yhteistyössä muiden organisaatioiden kanssa järjestämä avoin yliopisto-opetus. (Opetusministeriö 2005, 28.) Avoimeen yliopisto-opetukseen osallistuu noin opiskelijaa vuoden 2005 tilastojen mukaan (taulukko 1). Valtakunnallisesti vuonna 2005 kymmenen suurinta avoimen yliopisto-opetuksen tarjoajaa olivat Jyväskylän ( opiskelijaa), Helsingin (17 044), Turun (8 341), Tampereen (6 874), Oulun (5439), Joensuun (4 393), Lapin (3 942), Kuopion (3 535), Åbo Akademin (4332) avoimet yliopistot sekä Helsingin kauppakorkeakoulun (2 581) avoin yliopisto (taulukko 2). taulukko 1: Avoimen yliopisto-opetuksen opiskelijamäärän kehitys vuosina Luvut ovat opetusministeriön KOTA -tietokannasta. (www.verkkolomakkeet.info.) Opiskelijamäärä Vuosi -6-

7 Taulukko 2: Avoimen yliopisto - opetuksen netto - opiskelijamäärät yliopistoittain vuonna 2005 (www.verkkolomakkeet.info). Opiskelijamäärä Vapaan sivistystyön lainsäädännössä avoin yliopisto-opetus mainitaan ainoastaan kesäyliopistojen tehtävänkuvauksessa (Koski, 62). Kesäyliopistot ovat kasvattaneet avoimen opetuksen suhteellista osuutta omassa toiminnassaan, vaikkakin kokonaisuudessa kesäyliopistojen rooli avoimen yliopiston valtakunnallisessa toteutuksessa on pienentynyt suhteessa yliopistojen omien organisaatioiden kautta toteutettuun osuuteen. Vapaan sivistystyön oppilaitosten välinen työnjako on keskittänyt avoimen yliopisto-opetuksen roolia kesäyliopistoille, mikä tulee esille lain (632/1998) normatiivisessa ohjauksessa. Kesäyliopistojen rooli avoimen yliopisto-opetuksen toteuttajana onkin kasvanut huomattavasti vapaan sivistystyön oppilaitosten välisessä vertailussa. (Vaherva et al., 146, 152.) Yliopiston ja kesäyliopiston roolijako yliopistopaikkakunnilla on yleisesti vakiintunut siten, että kesäyliopisto välittää muiden yliopistojen opetusta ja paikkakunnalla toimiva avoin yliopisto oman yliopiston opetusta (Kess et al., 91). Vuonna 2003 kesäyliopistot järjestivät vapaan sivistystyön oppilaitosten järjestämästä avoimesta yliopisto-opetuksesta 58 prosenttia. Kansalais- ja työväenopistojen osuus oli 21,9 prosenttia ja kansanopistojen 19,7 prosenttia. (Rönnberg, 119.) Vuonna 2005 avoimen yliopiston opintoja opiskeli kesäyliopistoissa opiskelijaa, kansanopistoissa opiskelijaa ja kansalais- ja työväenopistoissa opiskelijaa (Opetusministeriö 2006a, 40). Samana vuonna kesäyliopistojen järjestämästä avoimesta yliopistoopetuksesta perusopintoja oli 83 prosenttia, aineopintoja 16 prosenttia ja syventäviä opintoja 1 prosentti (Suomen kesäyliopistot ry, 7). Suurimmat avoimen yliopisto-opetuksen tarjoajat vuonna 2005 Suomen kesäyliopistoissa olivat Jyväskylän, Oulun, Helsingin, Joensuun, Kuopion ja Tampereen, Turun, -7-

8 Lapin, Teatterikorkeakoulun sekä Vaasan avoimet yliopistot (taulukko 3). Taulukko 4 kuvaa eri kesäyliopistojen avoimen yliopisto-opetuksen laajuutta ja profiloi kesäyliopistojen avoimen yliopisto-opetuksen toimintaa. Eniten avoimen yliopistojen opintojaksoja lukumäärällisesti järjestettiin Kuopion, Jyväskylän, Pohjois-Pohjanmaan, Helsingin seudun ja Savonlinnan kesäyliopistoissa. Taulukko 3: Avoimen yliopisto-opetuksen oppiaineiden lukumäärä korkeakouluittain (Suomen kesäyliopistot ry, 16). Hy = Helsingin yliopisto JoY = Joensuun yliopisto JY = Jyväskylän yliopisto KuY = Kuopion yliopisto LaY = LTY = Lapin yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto OY = Oulun yliopisto TaY = Tampereen yliopisto TeaK = Teatterikorkeakoulu TY = Turun yliopisto VY = Vaasan yliopisto ÅA = Åbo Akademi Etelä-Karjala Hy JoY JY KuY LaY LTY OY TaY TeaK TY VY ÅA Muu* yhteensä Etelä-Pohjanmaa Hangö Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu Keski-Pohjanmaa Kuopio Kymenlaakso Lappi Länsi-Suomi Mikkeli Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Savonlinna Tampere Turku Vaasa yhteensä 589 * Sibelius-Akatemia 3, Svenska handelshögskolan2, Taideteollinen korkeakoulu 4-8-

9 Taulukko 4: Avoimen yliopisto-opetuksena järjestetyt opinjaksot (Suomen kesäyliopistot ry, 16). * Ei tilastoituja tietoja Opintojaksojen lkm Osallistumiset ilk Opetustunnit yhteensä Suoritettavat opintoviikot Suoritetut opintopisteet Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Hangö * * Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu Keski-Pohjanmaa Kuopio Kymenlaakso Lappi Länsi-Suomi Mikkeli Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Savonlinna Tampere Turku Vaasa yhteensä Keskimäärin Avointen yliopistojen ja kesäyliopistojen yhteistyötä määrittävät monet tekijät: alueellinen yhteistyö, kehittämishankkeet, suunnitteluyhteistyö ja yhteistiedotus. Yhteistyöhön liittyvät elimellisesti myös toimivat henkilösuhteet sekä asenneilmasto avointen yliopistojen sekä kesäyliopistojen henkilökunnan välillä. Avointa keskustelua on lisätty viime vuosina, josta esimerkkinä on muun muassa tämän selvityksen pohjana oleva laadunvarmistushanke. Valtakunnalliselle yhteistyölle luo edellytyksiä avoimen yliopiston foorumi, jossa ovat edustettuina kaikkien yliopistojen avoimet yliopistot. Foorumilla on työryhmiä, joista kesäyliopistojen ja muun vapaan sivistystyön kanssa tehtävän yhteistyön kannalta merkittävin on alueryhmä. Alueryhmässä ovat edustettuina aikuisoppilaitosten kanssa tehtävän yhteistyön kannalta keskeiset avoimet yliopistot: Helsingin, Joensuun, Jyväskylän, Kuopion, Oulun, Taideteollisen korkeakoulun, Tampereen ja Turun avoimet yliopistot. Ryhmän toiminta käynnistettiin vuonna Alueryhmän toiminnalle lähtökohdan antoi hyväksytty avoimen yliopiston valtakunnallinen strategia. Tässä asiakirjassa on kolme alueellisen yhteistyön kehittämisen periaatetta: -9-

10 Avoin yliopisto-opetus toteutetaan monimuotoisena opetuksena aikuiskoulutuksen joustavassa yhteistyöverkostossa, jonka keskeisiä toimijoita ovat kansalaisopis tot, kansanopistot ja kesäyliopistot. Avoin yliopisto lisää yhteistyötä alueellisten toimijoiden kanssa paikallisten koulutustarpeiden kartoituksessa, koulutuksen suunnittelussa, laatukriteerien luomisessa, tukipalvelujen käyttökoulutuksessa sekä oppivien alueiden kehittämistyössä. Avoin yliopisto kytketään oman yliopistonsa aluestrategian osaksi. Kukin yliopisto sopii alueellisten toimijoiden kanssa maakunnan, seutukunnan tai kielialueen tarpeiden ja erityispiirteiden perusteella parhaaksi katsomastaan toimintamallista. Yhtenä pontimena alueryhmän työlle on ollut yliopistolakiin kirjattu niin sanottu kolmas tehtävä, joka korostaa yliopistojen uudenlaista aktiivisuutta alueellisessa toiminnassa. Tämän aktiivisuuden yhtenä ilmentymänä ovat olleet niin sanotut maakuntakorkeakoulut, jotka käytännössä ovat olleet uudenlaisten verkostojen rakentamista yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja muiden toimijoiden kesken. Avoin yliopisto on näissä kehittelyissä ollut keskeisessä asemassa. Lisäksi aluetoimintaan ovat vaikuttamassa maakunnallisten yliopistokeskusten voimakas kehittäminen. Alueryhmä on muun muassa työstänyt ohjeistusta yhteistyösopimusten, markkinoinnin ja toimintakäytänteiden yhdenmukaistamiseksi. Lisäksi alueryhmä on järjestänyt vapaan sivistystyön toimijoiden keskusjärjestöjen kanssa kuulemistilaisuuksia, joissa on käyty läpi ajankohtaisia yhteisiä asioita. Elinikäinen oppiminen yliopistoissa -työryhmä toteaa suosituksessaan numero 9: Koulutuksen tasa-arvon ja saavutettavuuden parantamiseksi yliopistojen ja vapaan sivistystyön yhteistyötä kehitetään edelleen. Yliopistot määrittelevät osana elinikäisen oppimisen strategiaa tämän yhteistyön tavoitteet ja toimintamuodot ottaen huomioon vapaan sivistystyön oppilaitosten tarjoamat yhteistyömahdollisuudet. Avoimen yliopiston foorumi ja vapaan sivistystyön yhteisjärjestö (VSY, ml. kesäyliopistot) tiivistävät yhteistyötään, erityisesti alue- ja paikallistasolla. Niin ikään tiedotuskanavana toimii valtakunnallinen tietopalvelu Avoinyliopisto.fi, jossa on keskitetysti tiedot kaikissa avoimissa yliopistoissa järjestettävästä opetuksesta. Tavoitteena on, että kaikki opetus- ja tilastotiedot olisivat entistä läpinäkyvämpiä ja yhteismitallisempia ja samoin kriteerein tuotettuja. Palvelun ytimen muodostaa tietokanta, johon avoimet yliopistot päivittävät tietojaan. Verkkopalvelu on ollut käytössä vuodesta Vuonna 2006 verkkopalvelussa käynnistettiin uudistus, jossa palvelun sisältöä uudistetaan ja ylläpidon vaatimaa työtä vähennetään. Uudistuneen palvelun tehtävä on seuraavanlainen: Avoinyliopisto.fi on valtakunnallinen kansalaisille suunnattu avoimen yliopisto-opetuksen tietopalvelu. Se kokoaa yhteen kaiken opetustiedon, antaa perustiedon toiminnasta ja ohjaa tarkempien tietolähteiden luokse. (Avoinyliopisto.fi-palvelun sisältökonseptin määrittely, 4 6.) Uudistuksella pyritään myös yhtenäistämään terminologiaa: enää ei puhuta SUVI- tai Avoin.net-palvelusta, vaan -10-

11 yhdestä Avoinyliopisto.fi -tietopalvelusta. Palvelun sivuilta löytyy myös oma osionsa yhteystyöoppilaitoksille. 3 OPETUSTARJONNAN SUUNNITTELU Avointen yliopistojen opetustarjonta muodostuu yhteistyössä tiedekuntien, avoimen yliopiston sekä yhteistyöoppilaitosten kanssa. Opetustarjonnan suunnittelu ja toteutus on ollut perinteisesti tarjontavoittoista. Tavoitteena on jatkossa siirtyä tarjontapainotteisesta opetustarjonnasta kysyntävoittoisempaan tarjontaan. Haasteena on saada selville väestön koulutustarpeet. Yleiset, esimerkiksi verkossa toteutettavat kyselyt, antavat vain viitteitä siitä, mitkä aiheet kiinnostavat opiskelijoita. Aikuisopiskelijat ovat kiinnostuneita monestakin alasta ja aiheesta. Kynnys opiskelun aloittamiseen voi kuitenkin olla suuri, vaikka opiskelijalla olisi kiinnostusta ja motivaatiota opintoihin, sillä aikuisopiskelijat harkitsevat tarkkaan miten opinnot vaikuttavat perheeseen, työhön ja harrastuksiin. Kysyntävoittoisen opetustarjonnan haasteita ovat myös reagointi yhteiskunnassa ilmeneviin muutoksiin sekä koulutustarpeiden ennakointi. Tämän takia koulutustarpeet pitäisi selvittää systemaattisesti tietyin väliajoin, esimerkiksi parin vuoden välein. Yleisten kartoitusten rinnalla olisi toteutettava myös kohderyhmä- ja alakohtaisia tarveanalyysejä, joiden avulla saadaan tarkempaa tietoa koulutettavien kiinnostuksen kohteista. Opetustarjonta muodostuu useimmiten siten, että etä- ja monimuoto-opetusta järjestävät avoimet yliopistot lähettävät vanhoille ja/tai mahdollisille uusille yhteistyöoppilaitoksille opintotarjontaesitteen yleensä loppuvuodesta, jossa kerrotaan opetustarjonnan lisäksi opetusmuodoista, maksuista ja opetusyhteistyön käytännöistä. Yhteistyöoppilaitokset hakevat harkintansa mukaan opintojen järjestämisoikeutta loppuvuodesta. Yliopiston eri tiedekunnat käsittelevät opetusehdotukset. Hyväksymispäätöksen jälkeen yhteistyöstä laaditaan sopimus avoimen yliopiston ja kesäyliopiston välille. Yksialaisissa avoimissa yliopistoissa aikataulu on edellä kuvattua joustavampi; opetustarjonta suunnitellaan pääsääntöisesti silloin, kun yhteistyöosapuoli ottaa yhteyttä avoimeen yliopistoon. Opetustarjonta määritellään yleensä vuodeksi kerrallaan. (Koski, ) Avoimissa yliopistoissa käytetään erilaisia opetusmuotoja. Vuoden 2003 tilastojen mukaan opetuksesta lähiopetusta oli 56,2 prosenttia, monimuoto-opintoja 33,3 prosenttia, verkko-opetusta 5,7 prosenttia ja itsenäisiä opintoja 4,5 prosenttia (Koski, 67 68). Verkko-opetuksen rooli puhututtaa yhteistyöoppilaitoksia; keskustelua herättää se, mikä yhteistyöoppilaitoksen rooli tulee olemaan verkko-opetuksessa. Onkin tarpeen kehittää uusia opetuksen malleja. Yhtenä esimerkkinä uusista malleista on Helsingin yliopiston avoimen yliopiston, Turun yliopiston avoimen yliopiston sekä Kansalais- ja työväenopistojen liiton verkkoavusteisten opintojen Kaveri-hanke (Kansalais- ja työväenopistot verkkoavusteisen avoimen yliopisto-opetuksen järjestäjinä), joka toteutettiin -11-

12 vuosina Mallissa yhdistyvät opistojen perinteinen opintoryhmätoiminta, tuutorointi ja jossain tapauksissa luento-opetus sekä opetuksen tueksi otetut verkkoelementit. Hankkeessa kokeiltiin kolmea erilaista mallia: 1) verkkotuettuja monimuoto-opintoja 2) verkkotuettuja monimuoto-opintoja opistoverkon järjestämänä sekä 3) opiston järjestämää atk-tuutorointia verkkokurssin tukena. Verkkotuetut opinnot ovat saaneet hyvää palautetta opiskelijoilta, opettajilta sekä opistoilta. Hankkeen johtopäätöksinä todettiin muun muassa, että verkkovälitteisten opintojen tarjontaa tulee kehittää, mutta samalla opisto-opetuksessa on tärkeää säilyttää myös kasvokkainen ryhmäopetus. Myös toiminnan organisoiminen alueellisiksi verkostoiksi mahdollistaa opintotarjonnan laajentamisen. Opiskelijoiden perehdyttäminen tietoyhteiskuntataitoihin on nähtävä avoimen yliopiston ja vapaan sivistystyön oppilaitosten tärkeänä tehtävänä tulevaisuudessa. Paikallisilla tuutoreilla on tärkeä merkitys opiskelijoiden tukemisessa. On myös tärkeää perehdyttää ja sitouttaa opistojen vakinainen henkilöstö verkkoavusteiseen opetukseen. (Kansalais- ja työväenopistojen liitto, 3, 5, ) Myös yliopistot, etenkin Suomen Virtuaaliyliopistojen verkosto, pyrkivät kehittämään perusopetusta verkko-opetuksen suuntaan. Avoimen yliopiston foorumin alueryhmä viittaa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön suosituksessa numero 11 seuraavalla tavalla: Avoimen yliopisto opetuksen alueellisen saavutettavuuden turvaamiseksi avoimet yliopistot kehittävät tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä ja lisäävät yhteistyötä verkko-opetuksen kehittämisessä. Suomen virtuaaliyliopiston ja aikuisoppilaitosten verkoston kanssa käynnistetään yhteisiä kehittämishankkeita. Kesäyliopistossa on ollut myös kiinnostusta järjestää väyläopintoja. Väylällä tarkoitetaan mahdollisuutta päästä siirtymään yliopiston tutkinto-opiskelijaksi avoimen yliopiston opintojen perusteella. Opintojen ennakoitavuus sekä tutkinto-opiskelijaksi siirtymisen mahdollisuus antavat lisäarvoa opinnoille. Väylä määriteltiin avoimen korkeakoulun toimikunnan mietinnössä vuonna 1981 muotoon, josta selviävät sen perusperiaatteet: Ei valintakuulusteluja, jos on suorittanut vaaditut opinnot avoimessa korkeakoulussa ja että yliopisto vastaa näin valittavien määrästä ja hyväksymisen perusteista. Helsingin yliopiston Avoimen korkeakouluopetuksen tutkintotyöryhmä vuodelta 1983 linjasi sisäänpääsyn kriteereitä nimeämällä väylän vaatimukseksi vähintään 60 opintoviikon suoritukset. Opetusministeriö asetti vuonna 1995 työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää edellytykset, joilla yliopistot myöntäisivät tutkinnonsuorittamisoikeuden avoimessa yliopistossa vaaditut opinnot suorittaneille ilman erillistä valintaa. Toimeksianto liittyi opetusministeriön ja yliopistojen vuosien välisiin tulossopimuksiin. Tavoitteena oli saada väylä osaksi tulosohjausprosessia. Työryhmän selvitykseen perustuen opetusministeriö otti määrällisen tavoitteen asettamisen osaksi yliopistojen tulosneuvotteluja. Tästä lähtien yliopistot ovat asettaneet sopimuskausiksi yhteensä noin 1000 opiskelijan väylätavoitteen. Vuodesta 2003 yliopistoilta on kerätty väylää koskevaa tarkentavaa tietoa. (Opetusministeriö 2005, ) Turun yliopistossa on käynnissä opetusministeriön rahoittama tutkimus, jossa sel- -12-

13 vitetään avoimen yliopiston väylän ja muiden aikuisten sisääntuloreittien tilannetta ja ehtoja eri yliopistoissa. Tutkimuksen perusteella voidaan alustavasti sanoa, että ne yliopistot ja koulutusalat, joissa väylä vetää, ovat kehittäneet sitä osana opiskelijavalintojaan. Niissä yliopistoissa, joissa väylä on muista valintakäytänteistä irrallinen ilmiö, se toimii varsin huonosti ja siihen liittyy negatiivisia mielikuvia. (Opetusministeriö 2005, 39.) Väylän toimivuudessa on kirjavuutta, edelleen se näyttää toimivan parhaiten pienemmissä yliopistoissa (taulukko 5). Yliopistoilla on myös erilaisia tiedekunta- ja oppiainetason strategioita. Elinikäinen oppiminen yliopistoissa -työryhmä viittaa väyläkysymyksiin suosituksissaan numero 6 ja 15: Yliopistot tekevät vähintään kolmivuotiskausittain tarkistettava kokonaissuunnitelman avoimen yliopistokoulutuksen tarjonnasta ja sen käytöstä opiskelijavalinnassa. Yliopistokohtaiset väylän tavoiteluvut määritellään yliopiston tulossopimuksissa koulutusalakohtaisesti. (Num. 6.) Avoimen yliopiston väylää kehitetään valtioneuvoston periaatekannanoton mukaisesti. Tavoitteena on väylän kautta tapahtuvan opiskelijavalinnan laajentaminen sekä joustava käyttö alueellisten ja tilannekohtaisten koulutustarpeiden tyydyttämiseksi. Opiskelijan oikeusturvan kannalta on olennaista, että tutkinto-opiskelijaksi valikoituminen tapahtuu pääsääntöisesti jo siinä vaiheessa, kun hänellä on kohtuullinen määrä avoimessa yliopistossa suoritettuja opintoja (esim. 45 op hyvin tiedoin suoritettuja pääaineen opintoja). (Num. 15.) Taulukko 5: Väylän kautta valittujen opiskelijoiden määrä yliopistoittain vuonna 2005 (www.verkkolomakkeet.info). Opiskelijamäärä -13-

14 Opetustarjonnan pullonkauloja ja ehdotuksia käytänteiden kehittämiseen: 1. Tarvekartoitus Pullonkaula: Tarvekartoituksia ei tehdä tarpeeksi systemaattisesti eikä koulutuskysynnän koko kirjoa näin ollen saada selville. Kehitettävää: Tarvittaisiin eriytyneempää, kohderyhmittäin tehtävää analyysiä. Myös tarvekartoituksen menetelmiä tulisi kehittää. 2. Työnjako ja käytänteet Pullonkaula: Avoimien yliopistojen ja kesäyliopistojen työnjako ja käytänteet vaihtelevat yliopistoittain ja jopa suunnittelijoittain. Esimerkiksi opetuksen järjestämisen hankalat käytännöt saattavat vaikuttaa koko oppiainetarjontaan. Kehitettävää: Kansallista vuoropuhelua tulisi tiivistää Suomen Kesäyliopistot ry:n sekä avoimen yliopiston foorumin ja erityisesti foorumin alueryhmän kanssa. Vuoropuhelun avoimuus myös yksittäisten avointen yliopistojen ja kesäyliopistojen suunnittelijoiden kesken tulisi nähdä tärkeänä. 3. Yhteistiedotus Pullonkaula: Yhteistiedotuksen ongelmallisuus. Tietosuojaongelmista johtuen avointen yliopistojen on vaikeaa luovuttaa tietoja omista opiskelijoista toisille organisaatioille. Niin ikään kilpailuasetelma vaikuttaa tiedotuskäytänteisiin. Esimerkiksi äärimmäisissä tapauksissa kesäyliopistoa on kielletty tiedottamasta toisen yliopiston aineopinnoista, koska se antaisi liikaa kilpailuetua. [ ] Kesäyliopistot eivät edes tiedä, ketkä ovat suorittaneet esim. perusopinnot loppuun, koska tietoja ei kesäyliopistoille ilmoiteta. Toisaalta tieto voisi olla käyttökelpoista esim. siinä tapauksessa, että keskeyttäneille opiskelijoille annettaisiin opintojen ohjausta. Myös markkinointimielessä tieto voisi olla käyttökelpoista: kesäyliopiston järjestäessä harvinaisempaa aineopintokokonaisuutta olisi tarkoituksenmukaista pyrkiä tavoittamaan kaikki alueella perusopinnot suorittaneet. Joskus myös tapahtuu sitä, että avoimet tiedottavat suoraan opiskelijoille. Yhteistyöoppilaitosta ei kuitenkaan voi ohittaa, koska sillä on myös omat käytäntönsä, josta opiskelijan on oltava tietoinen. Kehitettävää: Avoin yliopisto voi itse tiedottaa opiskelijoille tulevista opinnoista yhteistyöoppilaitoksissa. Avointen yliopistojen keskinäistä yhteistyötä olisi myös tarkoituksenmukaista lisätä. Tästä esimerkkinä Satakunnan avoimen yliopiston koulutustarjonnasta julkaistu koulutuskalenteri, jossa esitellään kaikki maakunnassa tarjottava avoin yliopisto-opetus (Avoimen yliopiston yhteistyöverkosto Satakunnassa -hanke, -14-

15 4. Tarjonnan alueellinen päällekkäisyys Pullonkaula: Avoimen yliopisto-opetuksen oppiaineissa saattaa alueellisesti olla tarjonnan päällekkäisyyttä. Kehitettävää: Alueen oppilaitosten yhteistyötä tarjonnan suunnittelussa on kehitettävä. Elinikäinen oppiminen yliopistoissa -työryhmä toteaa suosituksessaan numero 7 seuraavaa: Avoimen yliopiston tarjonta rakentuu kunkin yliopiston profiilin mukaisesti. Valtakunnallista yhteistyötä avoimen yliopisto-opetuksen tarjonnan suunnittelussa ja toteutuksessa tulee lisätä ja päällekkäisyyttä vähentää. Yhteistyötä koordinoi avoimen yliopiston foorumi, jossa ovat edustettuina kaikki avointa yliopisto-opetusta järjestävät yliopistot. 5. Opetustarjonnan suunnittelu ja tiedottaminen Pullonkaula: Opetuksen suunnittelu aloitetaan jossain avoimissa yliopistoissa suhteellisen myöhään ja prosessi on turhan byrokraattista. Tämä aiheuttaa sen, ettei opinnoista tiedottamiseen ja niiden markkinointiin tai opettajien rekrytointiin ole tarpeeksi aikaa. Kehitettävää: Kesäyliopistot toivovat saavansa avoimilta yliopistoilta tiedot niille myönnettävästä opetuksesta jo alkukeväästä, helmi-maaliskuussa. Kesäyliopistojen tulisi niin ikään voida tehdä aloitteet järjestettävästä opetuksesta avoimille yliopistoille nykyistä aiemmin. Suunnitteilla oleva opetustarjonta tulisi laittaa verkkoon näkyville, jotta tieto olisi paremmin saatavilla. 6. Pidempiaikaiset opetustarjontatiedot ja avoimen väylä Pullonkaula: Opintotarjonnan sekä väyläkriteerien määritteleminen vuodeksi kerrallaan ei mahdollista pitempiaikaista opintojen suunnittelua. Kehitettävää: Olisi toivottavaa, että oppiainetarjonta määriteltäisiin kerralla pitemmälle aikavälille. Esimerkiksi aineopintoja toivottaisiin opetusohjelmaan, jotta opintojen jatkuvuus pystyttäisiin turvaamaan. On esitetty myös toivomus, että väyläkriteerien tulisi olla pysyvämpiä. Elinikäinen oppiminen yliopistoissa -työryhmä toteaa suosituksessaan numero 18 seuraavaa: Työelämässä jo olevan väestön opiskelumahdollisuuksien lisäämiseksi tutkinnon suorittaminen ns. avoimen väylän kautta tehdään entistä joustavammaksi hyödyntämällä opetuksen järjestämisessä avoimen yliopiston toimintamuotoja ja organisaatiota. Samalla kehitetään malleja aiemmin opitun tunnistamiseksi ja tunnustamiseksi. Lisäksi yliopisto voi oman harkintansa mukaan tarjota avoimen yliopistonsa kautta alueellisiin tai koulutuspoliittisiin tarpeisiin perustuen kandidaatintutkintoon johtavia opintoja ensisijaisesti jo työelämässä mukana oleville aikuisille niillä aloilla, jotka yliopisto itse määrittelee ja jotka sisältyvät sen koulutusvastuisiin. Näin tarjotaan mahdollisuus aikuisiällä koulutustason nostoon tai ammatilliseen uudelleensuuntautu- -15-

16 suuntautumiseen. Yliopistot päättävät opiskelijoiden tutkinto-opiskelijoiksi ottamisesta ja valinnasta työryhmän ehdottamia periaatteita soveltaen (ks. suositus 6) (Tässä raportissa sivulla 12). Tiedekunta tai vastaava elin valitsee opiskelijat pääsääntöisesti opintojen alkuvaiheessa, ja opinnot suoritetaan tiedekunnan ohjauksessa ja valvonnassa. Tiedekunta antaa myös tutkintotodistuksen. Kandidaatintutkinnon jälkeen opiskelija voi hakea tiedekunnan vahvistamien valintamenettelyjen kautta maisteriopintoihin tai -ohjelmiin. Strategian seuraamiseksi, laadun varmistamiseksi sekä opiskelijan oikeusturvan takaamiseksi on välttämätöntä, että yliopisto ennalta päättää, mitä tutkintoja avoimen yliopiston kautta voidaan suorittaa. Esimerkki toimivasta alueellisesta väyläratkaisusta on Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopiston, Lapin avoimen yliopiston sekä Lapin yliopiston välille solmittu 3-vuotinen ( ) sopimus avoimen väylästä. Väylä yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan avautui syksyllä Opiskelijat voivat opiskella pääaineenaan hallintotieteitä ja sivuaineinaan sosiaalityötä, julkisoikeutta sekä hyvinvoinnin ja terveyden sosiologiaa. Väyläopintoihin hakeutui kaiken kaikkiaan 200 opiskelijaa pääosin lehti-ilmoitusten ja lehdistötiedotteiden avulla. Vaadittavan määrän opintokokonaisuuksia suoritettuaan opiskelija voi hakeutua Lapin yliopiston yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan opiskelemaan hallintotieteitä osallistumatta valintakokeisiin. Valinta tehdään suoritettujen avoimien yliopisto-opintojen perusteella. Valintaperusteet vahvistetaan kalenterivuosittain, mitä on myös korostettu opiskelijoille. Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopiston Oulun toimipaikka koordinoi opetusta, mutta mukana toteutuksessa ovat kaikki kesäyliopiston viisi toimipaikkaa: Oulu, Kuusamo, Pyhäjärvi, Raahe ja Ylivieska. Opinnot toteutetaan etäopetusta hyödyntäen siten, että opetus välitetään Oulusta videoneuvottelulaittein Kuusamoon, Nivalaan (yhdistyneenä Pyhäjärven ja Ylivieskan opetus) ja Raaheen. Opiskelussa käytetään hyväksi Optimaoppimisympäristöä tiedotuksessa ja oppimateriaalin jaossa. Etuna sekä kesäyliopiston että opiskelijoiden näkökulmasta on se, että nyt opinnot on vahvistettu kolmeksi vuodeksi eteenpäin sen sijaan, että opetusoikeudet haettaisiin aina vuodeksi kerrallaan. Opiskelijat voivat nyt suunnitella opintojaan pitemmälle ajalle.videoneuvotteluopetuksen koordinointi ja sen tarvitsema yhteistyöverkoston luonti toteutetaan ESR-rahoitteisen Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopiston osaamiskeskus -hankkeen puitteissa. Hankkeessa kehitetään kesäyliopiston toimintatapoja tarjota opiskelijoille ohjausta ja neuvontaa. Keskeisessä osassa on videoneuvotteluna toteutettavan koulutuksen opetusmenetelmien mallintaminen sekä monipisteopetuksen vaatimien opetusvälineiden ja verkkoyhteyksien testaaminen ja käyttöönotto. 7. Sopimukset Pullonkaula: Sopimuksessa ei aina ilmaista tarkasti, mitä yhteistyöoppilaitokselta edellytetään opetuksen järjestäjänä. Kehitettävää: On tärkeää ilmoittaa sopimuksessa selkeästi, mitä opetuksen järjestäjältä edellytetään, esimerkiksi edellytetäänkö tenttikirjallisuuden hankkimista yhteistyössä -16-

17 alueen kirjaston kanssa. Tenttikirjojen saatavuutta on mahdollista helpottaa lisäämällä valinnaisuutta sekä käyttämällä sähköisiä aineistoja. Vuoden 2006 aikana on käyty valtakunnallisia neuvotteluja opetusministeriön ja Kansallisen elektronisen kirjaston FinE- Libin kanssa ehdoista, joiden avulla avointen yliopistojen opiskelijoille taataan pääsy sähköisiin tietokantoihin. Tämä saattaa toteutua vuoden 2007 aikana. 8. Verkko-opintojen rooli Pullonkaula: Yhteistyöoppilaitosten rooli verkko-opintojen järjestäjänä on herättänyt keskustelua. Mihin yhteistyöoppilaitoksia tarvitaan verkko-opinnoissa? Keskustelua tulisi herättää siitä, mikä verkko-opetuksen rooli tulee olemaan tulevaisuudessa. Välillä tulee tunne, että opintoja monimuotoistetaan ja laitetaan verkkoon keinotekoisesti lähiopetuksen kustannuksella. On aineita, joita ei saa kuin monimuoto- tai verkkoopintoina. [ ] Opiskelijoilta tulee palautetta, että he haluavat lähiopetusta. Yhteistyöoppilaitoksella ei ole kuitenkaan taloudellisia mahdollisuuksia järjestää lähiopetusta esim. monimuoto-opetuksen oheen. Kehitettävää: Yhteistyöoppilaitoksen on mahdollista räätälöidä kysynnän mukainen malli verkko-opinnoista, joista esimerkkinä Kaveri-opinnot. -17-

18 4 OPINTOMAKSUJEN MÄÄRÄYTYMINEN Opintomaksujen määräytyminen perustuu opetusministeriön asetukseen. Opetusministeriö on antanut uuden asetuksen yliopiston suoritteista perittävistä maksuista (Opetusministeriö 2006b). Asetus on ensi vaiheessaan voimassa asti. Uuden asetuksen 5 :ssä sanotaan seuraavaa: Opetus ja kuulustelut ovat maksuttomia koulutus- ja kulttuuritoimintaan liittyvistä syistä. Maksu peritään opetuksen järjestämiseen liittyvistä opiskelijapalveluista omakustannusarvon mukaan. Maksu peritään myös opetuksen erityis-järjestelyistä ja oppimateriaaleista omakustannusarvion mukaan. Avoimen yliopisto-opetuksen maksulliset suoritteet on tarkemmin lueteltu asetuksen liitteessä. (Katso liite numero 3. Asetuksen liitteessä on nyt ensimmäisen kerran listattu se, mistä asioista maksua voidaan periä.) Perittävän maksun suuruus ja sen vastineena saatavat palvelut on ilmoitettava avointa yliopisto-opetusta tarjottaessa. Muun oppilaitoksen yliopistolta tilaamista avoimen yliopisto-opetuksen toteuttamiseen liittyvistä suoritteista peritään maksut omakustannusarvon mukaan. Asetuksesta tehdyssä muistiossa korostetaan, että avointen yliopistojen on ilmoitettava perittävien maksujen suuruus ja niiden vastineena saatavat palvelut sekä omassa tiedotuksessaan että Avoinyliopisto.fi-verkkopalvelussa. Muistiossa todetaan myös, että tilanteissa, joissa yliopistot tekevät avoimeen yliopisto-opetukseen liittyvää yhteistyötä muiden oppilaitosten kanssa, peritään siitä syntyvistä suoritteista maksut omakustannusarvon mukaisesti. (Opetusministeriö 2006c, 7.) Uusi asetus noudattaa pääpiirteissään opetusministeriön päätöstä avoimesta korkeakouluopetuksesta korkeakouluissa perittävistä maksuista (83/1993). Vasta muutaman viikon voimassa olleen asetuksen vaikutuksista maksukäytäntöihin ei voi vielä tässä vaiheessa sanoa mitään. Asetus pyrkii selkeyttämään nykyistä käytäntöä ja se on suora vastaus Elinikäinen oppiminen yliopistoissa -työryhmän suositukseen numero 13. Kyseinen suositus edellyttää: Opiskelijamaksujen pohjana on omakustannusarvolaskelma. Periaatteiden, joilla maksut peritään, tulee olla selkeät ja dokumentoidut kaikissa yliopistoissa. Avoimesta yliopisto-opetuksesta perittävät maksut on ilmoitettava asiakkaille sekä valtakunnallisessa verkkopalvelussa (avoinyliopisto.fi) että yliopistojen omassa tiedotuksessa kuluttajalainsäädännön edellyttämällä tavalla. Opetusministeriön maksupäätös päivitetään asetukseksi ja samalla tarkistetaan sen sisällön ajanmukaisuus. Vapaata sivistystyötä koskevan lainsäädännön mukaan opiskelijoilta voidaan periä kohtuullisia maksuja opetuksesta, mutta määräytymisen kriteerit ovat epäselvät, koska opetuksen järjestäjän taloudelliset edellytykset vaikuttavat maksujen tasoon. Maksut vaihtelevat erittäin paljon yhteistyöoppilaitoksissa alueittain ja oppilaitosmuodoittain. -18-

19 Vaihtelevuuden suuri kirjo ei luo edellytyksiä tasa-arvoisten mahdollisuuksien kehittymiselle. (Opetusministeriö 2005, ) Kesäyliopistot saavat lakisääteistä laskennallista valtionosuutta opetustuntien mukaan. Opetustuntien laskenta perustuu kesäyliopistojen yhteiseen ohjeistukseen vuodelta 1998, jonka opetusministeriö on hyväksynyt. Ohjeistuksessa ei ole huomioitu tarpeeksi verkko- tai monimuoto-opetuksen kustannuksia. Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että verkko- ja monimuoto-opetuksen tarjonta on lisääntynyt koko ajan. Tätä epäkohtaa paikkaamaan on perustettu uusi tuntien laskentatyöryhmä, jonka tekee ehdotuksen opetusministeriölle uudesta valtionosuuden laskentaperusteesta vuoden 2007 aikana. Opintomaksujen määräytymisen pullonkauloja ja ehdotuksia käytänteiden kehittämiseen ovat: 1. Maksujen määräytymisen perusteet sekä terminologia epäselviä Pullonkaula: Palvelumaksujen määräytymisen perusteet ovat epäselvät. Eri avoimissa yliopistoissa puhutaan maksuista eri termein (esim. palvelumaksu, rekisteröintimaksu, ilmoittautumismaksu). Kehitettävää: Maksujen määräytymisen periaatteet on ilmoitettava Avoinyliopisto. fi-verkkopalvelussa. On myös pyrittävä yhtenäistämään maksutermejä. 2. Maksujen sitominen opinto-oikeuteen/lukukauteen Pullonkaula: Opiskelijan kohtaaman kokonaishinnan määrittelyä vaikeuttaa se, että osa avoimista yliopistoista sitoo maksut lukukausiin opinto-oikeuden kestoajan sijaan. Kehitettävää: Toivottavaa on, että avoimissa yliopistoissa otettaisiin käyttöön yhteinen käytäntö opinto-maksujen sitomiseen opiskelijalle myönnetyn opinto-oikeuden kestoon mieluummin kuin lukukauteen. -19-

20 5 OPETUSHENKILÖSTÖN REKRYTOINTI JA PALKKAUS Opetushenkilöstöllä viitataan tässä luvussa sekä opettajiin että tuutoreihin. Avointa yliopisto-opetusta toteuttavat useimmiten sivutoimiset opettajat. Päätoimista opetushenkilöstöä avointa yliopisto-opetusta varten on kuudessa yliopistossa. Merkittävin määrä omaa opetushenkilöstöä avointa yliopisto-opetusta varten on Jyväskylän ja Helsingin avoimissa yliopistoissa. (Opetusministeriö 2005, 28.) Yliopisto- ja tiedehallinnon tarkentavassa virkaehtosopimuksessa on sovittu sivutoimisen tuntiopettajan palkkauksesta seuraavaa: Sivutoimisen tuntiopettajan tehtävien vaativuus arvioidaan sen mukaan, millä vakinaisen opettajan nimikkeellä vastaava opetus muutoin annetaan. Yksinkertainen tuntipalkka saadaan jakamalla vastaavan viran vuosipalkka luvulla (Wilenius, 9.) Tuutori toimii opintoryhmän vetäjänä ja opiskelun ohjaajana. Avoimet yliopistot järjestävät useimmiten koulutusta monimuoto-opetuksen tuutoreille sekä auttavat mahdollisuuksien mukaan yhteistyöoppilaitoksia tuutoreiden etsinnässä. Opettaja tai tuutori täytyy useimmiten hyväksyttää yliopistossa joko oppiaineessa tai tiedekunnassa. Joskus pätevyysvaatimukset ovat kuitenkin niin korkealla, että opettajia on hankala löytää tai opetuksesta tulee liian kallista toteuttaa. Opetushenkilöstön palkkauksen suhteen avoimet yliopistot suosittavat noudattamaan emoyliopistojen palkkausperusteita, mikä aiheuttaa kirjavuutta maksuissa. Opetushenkilöstön palkkauksen ja rekrytoinnin pullonkauloja ja ehdotuksia käytänteiden kehittämiseen ovat: 1. Tiedot opettajista ja tuutoreista Pullonkaula: Ongelmallisena on koettu se, että kesäyliopistoiden pitäisi nimetä osassa avoimia yliopistoja opettajat ja tuutorit opintokokonaisuuksiin jo opetusaloitevaiheessa. Kehitettävää: Tietoja ei tarvitsisi ilmoittaa avoimille yliopistoille vielä siinä vaiheessa kun opetusaloitteita tehdään. 2. Tuutoreiden rekrytointi Pullonkaula: Yliopistopaikkakuntien ulkopuolisilla alueilla sekä tietyillä tieteenaloilla tuutoreiden saaminen on hankalaa. Kehitettävää: Yliopistojen jatko-opiskelija- ja alumnitietoja sekä alueellisia tuutorpankkeja toivottaisiin hyväksikäytettävän tuutoreiden rekrytoimisessa. 3. Opettajien ja opetuksen laatu Pullonkaula: Opettajia koskevaa opiskelijapalautetta ei aina huomioida laitoksella tar- -20-

Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012

Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012 Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012 3.2.2009 2 1 JOHDANTO Avoimen yliopisto-opetuksen valtakunnallinen strategia vuosille 2009 2012 laadittiin avoimien yliopistojen yhteistyönä

Lisätiedot

Sinulle avoin yliopisto!

Sinulle avoin yliopisto! Sinulle avoin yliopisto! Itä-Suomen yliopiston Avoimen yliopiston yleinen opintoinfo klo 17.30 keskiviikkona 14.8.2013 Joensuu torstaina 15.8. Kuopio torstaina 22.8. etäyhteydessä Sisältö ja illan tavoitteet:

Lisätiedot

Avoin yliopisto Suomessa Valtakunnallinen strategia 2004-2010

Avoin yliopisto Suomessa Valtakunnallinen strategia 2004-2010 Valtakunnallinen strategia 2004-2010 Avoimen yliopiston foorumi 4.4.2003 2 1 JOHDANTO Opetusministeriö määritteli vuonna 1993 avoimen yliopiston koulutuksellista tasa-arvoa edistämään luoduksi opintojärjestelmäksi,

Lisätiedot

Johdanto kauppatieteiden opiskeluun ti klo Tervetuloa! UEF ADUCATE

Johdanto kauppatieteiden opiskeluun ti klo Tervetuloa! UEF ADUCATE Johdanto kauppatieteiden opiskeluun ti 10.2.2015 klo 17.00-18 Tervetuloa! Kaikille avoin yliopisto Avoin yliopisto opetus vastaa yliopiston perusopetusta eli avoimessa yliopistossa tehdyt opintosuoritukset

Lisätiedot

Yhteistyöoppilaitoksen ohjeistus ja tuki opintopolun käyttöönotossa

Yhteistyöoppilaitoksen ohjeistus ja tuki opintopolun käyttöönotossa Yhteistyöoppilaitoksen ohjeistus ja tuki opintopolun käyttöönotossa Terhi Keltanen Lähtökohta Avoimet yliopistot käyttävät Opintopolkua ainakin alkuvaiheessa eri tavoin. Käyttötapojen erot johtuvat yliopistojen

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Rehtorin päätös 68/25/2008 11.6.2008 Opetuksesta ja muista opetukseen liittyvistä tehtävistä maksettavat palkkiot

Rehtorin päätös 68/25/2008 11.6.2008 Opetuksesta ja muista opetukseen liittyvistä tehtävistä maksettavat palkkiot Rehtorin päätös 68/25/2008 11.6.2008 Opetuksesta ja muista opetukseen liittyvistä tehtävistä maksettavat palkkiot Teatterikorkeakoulu vahvistaa uudet sivutoimista tuntiopetusta, opintojen ohjausta, opinnäytteiden

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston Avoimen yliopiston opintoinfo torstaina klo alkaen

Itä-Suomen yliopiston Avoimen yliopiston opintoinfo torstaina klo alkaen Itä-Suomen yliopiston Avoimen yliopiston opintoinfo torstaina 25.8.2011 klo 17.30 alkaen Kuopio: L 22, Snellmania Joensuu: AU100, Aurora ACP-videoneuvottelu: http://connect.joensuu.fi/avoin/ Sisältö: Yleistä

Lisätiedot

Avoin yliopisto abeille. Abipäivät 11.-12.11.2015

Avoin yliopisto abeille. Abipäivät 11.-12.11.2015 Avoin yliopisto abeille Abipäivät 11.-12.11.2015 Avoin yliopisto abeille Oman opiskelualan etsiminen: Mahdollisuus tutustua yliopistoopiskeluun sekä eri koulutusaloihin ja oppiaineisiin Valmistautuminen

Lisätiedot

AVOIN YLIOPISTO Opiskelu avoimessa yliopistossa... 4 Avoimen yliopisto-opetuksen maksut... 4 TÄYDENNYSKOULUTUS... 4

AVOIN YLIOPISTO Opiskelu avoimessa yliopistossa... 4 Avoimen yliopisto-opetuksen maksut... 4 TÄYDENNYSKOULUTUS... 4 M SIBELIUS-AKATEMIA I vararehtori 3.5.2012 Valtuutus: KS (25.1.2012) 64, 69 ja 71 ja rehtorin delegointi 5.3.2012 OPISKELU SIBELIUS-AKATEMIAN NUORISOKOULUTUKSESSA, AVOIMESSA YLIOPISTOSSA JA TÄYDENNYSKOULUTUKSESSA

Lisätiedot

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018 Mervi Varja AVOIMEN YLIOPISTO-OPETUKSEN VALTAKUNNALLINEN STRATEGIA 2014 2018 Pohjana nykyinen strategia vuosille 2010 2013 Foorumin yhteinen työskentely kesäkuun

Lisätiedot

TILASTOTIETOJA KESÄYLIOPISTOJEN VUODEN 2011 TOIMINNASTA

TILASTOTIETOJA KESÄYLIOPISTOJEN VUODEN 2011 TOIMINNASTA TILASTOTIETOJA KESÄYLIOPISTOJEN VUODEN 2011 TOIMINNASTA Suomen kesäyliopistot r.y. Finlands sommaruniversitet r.f. The Association of Summer Universities in Finland Sisällysluettelo: Sivu 3 Kesäyliopiston

Lisätiedot

Orientaatiotilaisuus Avoimen yliopiston opintoihin

Orientaatiotilaisuus Avoimen yliopiston opintoihin Orientaatiotilaisuus Avoimen yliopiston opintoihin Tervetuloa opiskelemaan Helsingin yliopiston Avoimeen yliopistoon! 1 Ennen opiskelua Tutustu hyvin opinto-ohjelmaan verkkopalvelussa: luentojen ajat ja

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma

Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma Tässä ohjaussuunnitelmassa kuvataan kauppatieteiden tutkinto-ohjelman

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Maija Innola Keskustelutilaisuus ympärivuotisen opiskelun edistämisestä 17.3.2014 Lukukausien parempi hyödyntäminen Lukukaudet tai

Lisätiedot

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain

Lisätiedot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset Kansallinen Bologna seurantaseminaari Koulutuskeskus Dipoli, Espoo 25.5.2009 Pääsihteeri Liisa Savunen,

Lisätiedot

Suomen Kansanopistoyhdistys. Finlands Folkhögskolförening Ostrobotnia. Talouspäivät

Suomen Kansanopistoyhdistys. Finlands Folkhögskolförening Ostrobotnia. Talouspäivät Suomen Kansanopistoyhdistys Finlands Folkhögskolförening 19.11.2009 Ostrobotnia Talouspäivät Erityisesti sisäoppilaitoksina toimivilla kansanopistoilla ja valtakunnallisilla liikunnan koulutuskeskuksilla

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Mitä? Osaamisen tunnistamisella on tarkoitus tehdä opiskelusta mielekkäämpää. Niitä asioita, joita opiskelija jo osaa, ei tarvitse enää

Lisätiedot

Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa. - kulma Copyright VirtuaaliAMK 1

Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa. - kulma Copyright VirtuaaliAMK 1 Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa - opiskelijan näkökulman kulma 6.11.2006 Copyright VirtuaaliAMK 1 Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen

Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Peda-forum 21.5.2008 Opintojenseuranta hanke 2005-2008 Opintoprosessien seurantahanke Mukana kaikki teknillistieteelliset

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN OVTES PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 1.8.2014 ALKAEN (LUONNOS)

KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN OVTES PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 1.8.2014 ALKAEN (LUONNOS) KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN OVTES PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 1.8.2014 ALKAEN (LUONNOS) 1 (4) 1. OVTES -palkkausjärjestelmä Palkkausjärjestelmällä tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu palkkauksen eri perusteista

Lisätiedot

Ohje yleisistä siirtymäsäännösperiaatteista ennen aloittaneille opiskelijoille

Ohje yleisistä siirtymäsäännösperiaatteista ennen aloittaneille opiskelijoille Ohje yleisistä siirtymäsäännösperiaatteista ennen 1.8.2012 aloittaneille opiskelijoille Tampereen yliopiston hallituksen 13.6.2012 hyväksymän ja 1.8.2012 voimaan tulevan tutkintosäännön 33 2 momentin mukaan

Lisätiedot

Opintojen ohjattu suunnittelu (ITIY1) ja HOPS. Paavo Arvola, FT, yliopistotutkija, HOPS-vastaava

Opintojen ohjattu suunnittelu (ITIY1) ja HOPS. Paavo Arvola, FT, yliopistotutkija, HOPS-vastaava Opintojen ohjattu suunnittelu (ITIY1) ja HOPS Paavo Arvola, FT, yliopistotutkija, HOPS-vastaava 29.8.2012 29.8.2012 Opintojen ohjattu suunnittelu (ITIY1 2op) Pakollinen opintojakso kandidaatintutkinnossa

Lisätiedot

Oodi-päivät

Oodi-päivät Oodi-päivät 17.-18.4.2007 Selvitys opintosektorin rekisteröintikäytännöistä toimenpiteitä ehdotettuihin kehittämiskohteisiin Opiskelijarekisteri, Sari Zitting Järjestetään vuosittain Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 1 Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen 15.11.2013 Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 2 Lähtökohtia koulutusuudistukseen Uusi strategia - Tehdään

Lisätiedot

Sopimuskausi Esitys Arene ry:n kesäkokouksessa

Sopimuskausi Esitys Arene ry:n kesäkokouksessa Sopimuskausi 2013-2014 Esitys Arene ry:n kesäkokouksessa 14.-15.6.2012 VirtuaaliAMK-verkosto Vuosina 2001-2012 kaikki Suomen AMK:t verkoston jäseniä, PoliisiAMKia lukuun ottamatta. Voimassa oleva VirtuaaliAMK-verkostosopimus

Lisätiedot

Kansallisarkiston koulutusohjelma 2017

Kansallisarkiston koulutusohjelma 2017 Kansallisarkiston koulutusohjelma 2017 Tenttipäivät Kansallisarkiston asiakirjahallinnon ja arkistotoimen perustutkinnon tenttipäivät 2017 Kansallisarkiston toimipaikoissa: Helsinki (Rauhankatu 17), Hämeenlinna,

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Arvioinnin opas 2015 (Oppaat ja käsikirjat 2015:11) - s. 18 viimeinen

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen uudistaminen

Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen uudistaminen Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen uudistaminen Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan osasto 8.11.2013 Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

E-OPINTOTOIMISTO OPISKELUPALVELUT

E-OPINTOTOIMISTO OPISKELUPALVELUT 1(11) E-OPINTOTOIMISTO OPISKELUPALVELUT SISÄLTÖ: OPISKELUPALVELUT eopintotoimistossa... 2 Selainvaatimus... 2 Rekisteröityminen portaaliin... 2 Muista päivittää muuttuneet tietosi... 3 VirtuaaliAMK:n koulutustarjonta

Lisätiedot

Sitäkö saa mitä tilaa? Avoimien yliopisto opintojen yhteiskunnallinen kysyntä ja siihen vastaaminen 2000 luvun Suomessa

Sitäkö saa mitä tilaa? Avoimien yliopisto opintojen yhteiskunnallinen kysyntä ja siihen vastaaminen 2000 luvun Suomessa Sitäkö saa mitä tilaa? Avoimien yliopisto opintojen yhteiskunnallinen kysyntä ja siihen vastaaminen 2000 luvun Suomessa Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Oulussa 30.9 1.10.2009 Johtaja Tapio Kosunen

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Avoin yliopisto

Helsingin yliopiston Avoin yliopisto Helsingin yliopiston Avoin yliopisto 5.9.2013 17.9.2013 1 Rehtori 2.9.2013: HY:ssa tehdään työtä maailman parhaaksi He eivät valmistu vain sopeutumaan yhteiskuntaan, vaan muokkaamaan ja muuttamaan sitä

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3. Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.2010

Lisätiedot

UKK - USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET - KAUPPATIETEET

UKK - USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET - KAUPPATIETEET UKK - USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET - KAUPPATIETEET OPISKELIJAKSI HAKEMINEN Kuinka pitkään saan opiskella? Opinto-oikeusaika on perusopintokokonaisuudessa kolme lukukautta, aineopintokokonaisuudessa neljä lukukautta

Lisätiedot

Laboratoriohenkilökunnan koulutus; miten turvata tulevaisuuden ammattitaitoinen henkilökunta? Labquality

Laboratoriohenkilökunnan koulutus; miten turvata tulevaisuuden ammattitaitoinen henkilökunta? Labquality Laboratoriohenkilökunnan koulutus; miten turvata tulevaisuuden ammattitaitoinen henkilökunta? Labquality Mikrobiologian laboratorioiden edustajien neuvottelukokous 17.10.2008 Seija Tuokko Laboratoriossa

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs

Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs LAITOS Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs. 231105 Tämän taulukon tarkoituksena on auttaa laitoksia kuvailemaan opetus- ja opiskelukulttuuriaan ja/tai niiden tukitoimien ominaisuuksia.

Lisätiedot

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi SAK ry Hallituksen suositus 1(6) HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT Sisällys Sivu 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus.. 2 1.1 Perehdyttämiskoulutus. 2 1.2 Täydennys- ja uudelleenkoulutus.

Lisätiedot

Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa

Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa Tunnustetaanko osaaminen? Helsinki 3.12.2007 Riitta Pyykkö, Turun yliopisto Säädöspohjan antama tausta opiskelijavalintaa koskevat

Lisätiedot

VERKKO OPISKELUN MITOITUS YMMÄRTÄVÄN OPPIMISEN MAHDOLLISTAJANA

VERKKO OPISKELUN MITOITUS YMMÄRTÄVÄN OPPIMISEN MAHDOLLISTAJANA VERKKO OPISKELUN MITOITUS YMMÄRTÄVÄN OPPIMISEN MAHDOLLISTAJANA 31.10.2007 Kirsi Keskisärkkä ja Tomi Kontio Yhteistyöhanke Kuopion yliopisto, Turun yliopisto ja Tritonia oppimiskeskus (Vaasan yliopisto,

Lisätiedot

Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet Kajaanin yliopistokeskus, Aikuiskoulutus 25.2.2009

Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet Kajaanin yliopistokeskus, Aikuiskoulutus 25.2.2009 Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet Kajaanin yliopistokeskus, Aikuiskoulutus 25.2.2009 Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet ja niihin sisältyviä tehtäviä Tavoitteet Mitä tavoitteita kyseiseen

Lisätiedot

Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamisesta - haaste yliopistoille. Timo Halttunen TY/TÄYDENNYSKOULUTUSKESKUS OPINTOASIAINPÄIVÄT 28.9.

Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamisesta - haaste yliopistoille. Timo Halttunen TY/TÄYDENNYSKOULUTUSKESKUS OPINTOASIAINPÄIVÄT 28.9. Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamisesta - haaste yliopistoille Timo Halttunen TY/TÄYDENNYSKOULUTUSKESKUS OPINTOASIAINPÄIVÄT 28.9.2007 KOULUTUSUUTISIA (TS Extra 27.1.2007) Korkeakouluja patistetaan

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista)

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista) OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö PERUSTIEDOT/Lukiokoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne 20.1.2013 1. Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

YOYO -LOPPUSEMINAARI LUKION OPINTO-OHJAUKSEN PILOTTIHANKKEIDEN KEHITTÄVÄ ARVIOINTI

YOYO -LOPPUSEMINAARI LUKION OPINTO-OHJAUKSEN PILOTTIHANKKEIDEN KEHITTÄVÄ ARVIOINTI YOYO -LOPPUSEMINAARI LUKION OPINTO-OHJAUKSEN PILOTTIHANKKEIDEN KEHITTÄVÄ ARVIOINTI KEHITTÄVÄ ARVIOINTI Työ alkoi maaliskuussa 2011 ja päättyy toukokuussa 2012 Arviointityön tavoitteet: Pilottihankkeiden

Lisätiedot

UNIFIN SELVITYKSET KOOSTE

UNIFIN SELVITYKSET KOOSTE UNIFIN SELVITYKSET KOOSTE TUTKIMUS, PROFILOITUMINEN JA NOUSEVAT ALAT 18.5.2016 Humanistinen ala Jussi Nuorteva 16.12.2015 Tavoitteena lisätä digitalisaation hyödyntämistä ja tutkimuksen infrastruktuurien

Lisätiedot

TIEDONHANKINNAN JA HALLINNAN OPETUS AVOIMEN TIEDON KESKUKSESSA

TIEDONHANKINNAN JA HALLINNAN OPETUS AVOIMEN TIEDON KESKUKSESSA TIEDONHANKINNAN JA HALLINNAN OPETUS AVOIMEN TIEDON KESKUKSESSA Mirja Laitinen Tietopalvelupäällikkö, pedagoginen johtaja 4.10.2016 Tiedonhankinnan ja hallinnan opetuksen tavoitteet OPS2017 Rehtorin linjaukset:

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

Verkko-opetuksen laadunhallinta ja - laatupalvelu -hanke

Verkko-opetuksen laadunhallinta ja - laatupalvelu -hanke Verkko-opetuksen laadunhallinta ja - laatupalvelu -hanke 2004-2007 Helsingin yliopisto Kuopion yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto VirtuaaliAMK-seminaari 11.11. 2004 Ulla Ritvanen, Kuopion yliopisto

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat 14.6.2005 VNK008:00/2003 Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat YHTEISTYÖKUTSU: SUOMI VERKOSSA KAMPANJA KIRJASTOISSA

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op, kaikille yhteiset luennot Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen 4.9.2012 Yliopisto-opiskelun

Lisätiedot

Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta. Tilanne

Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta. Tilanne OPETUSHALLITUS Laskentapalvelut PERUSTIEDOT/Lukiokoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne 20.1.2006 1. Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman tilanne OPH:n näkökulmia

Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman tilanne OPH:n näkökulmia Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman tilanne OPH:n näkökulmia Pertti Pitkänen 30.3.2011 Osaamisen ja sivistyksen asialla KEHO: Toteutuneet muutokset - Lain tarkoitus ja tavoitteet sekä lain piiriin kuuluva

Lisätiedot

Avoimet yliopistot yliopistouudistuksen, VN:n asetuksen ja KOTA-ohjeiden uudistuksen jälkeisessä elämässä

Avoimet yliopistot yliopistouudistuksen, VN:n asetuksen ja KOTA-ohjeiden uudistuksen jälkeisessä elämässä Avoimet yliopistot yliopistouudistuksen, VN:n asetuksen ja KOTA-ohjeiden uudistuksen jälkeisessä elämässä Satu Helin SHJ, TtT Avoimen yliopiston johtaja Avoimen yliopiston Foorumin pj. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2. Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori

Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2. Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2 Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori 30.10.2014 Toisen asteen koulutuksen rakenteellinen uudistus Uudistuksessa tehostetaan koulutusjärjestelmän

Lisätiedot

Erilliset opintokokonaisuudet teologisissa oppiaineissa

Erilliset opintokokonaisuudet teologisissa oppiaineissa Erilliset opintokokonaisuudet teologisissa oppiaineissa Oppiainekohtainen erillinen opintokokonaisuus 25 op Oppiainekohtainen erillinen opintokokonaisuus koostuu oppiaineen perusopinnoista (12 op), oppiaineen

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen ja koulutustarjonnan mitoitus sopimuksissa Johtaja Hannu Sirén Opetusministeriö Koulutus-

Lisätiedot

Ajankohtaista opiskelijavalinnoista

Ajankohtaista opiskelijavalinnoista Erityisasiantuntija Joni Penkari, Opetushallitus Ajankohtaista opiskelijavalinnoista Yliopistojen opintoasiainpäivien työpaja Työpajan rakenne Ajankohtaista opiskelijavalintojen kehittämisen yleisestä

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla:

Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla: Lukioasetus 6.11.1998/810 Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla: 1 luku Opetus 1 Opetuksen määrä Opetusta eri oppiaineissa ja opinto-ohjausta

Lisätiedot

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle Sisältö Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen Heli Kurikka Tutkija 1. Taustaa 2. Yliopistojen ryhmittely 3. Valmistuneiden alueellisen sijoittumisen piirteitä eri yliopistoista eri aloilta

Lisätiedot

AVOIMIEN YLIOPISTOJEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 2012 JUHA POHJONEN, OY & SOILE PYLSY, CSC

AVOIMIEN YLIOPISTOJEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 2012 JUHA POHJONEN, OY & SOILE PYLSY, CSC Avoin yliopisto-opetus tilastoaineistojen valossa AVOIMIEN YLIOPISTOJEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 2012 JUHA POHJONEN, OY & SOILE PYLSY, CSC Avoin yliopisto-opetus tilastoaineistojen valossa OSA 1. OPISKELIJAT JA

Lisätiedot

Opiskelijavalintojen kehittäminen viime vuosina

Opiskelijavalintojen kehittäminen viime vuosina 1. Korkeakoulutukseen hakeutuminen, toisen asteen ja korkeaasteen nivelvaihe Työryhmässä paneudutaan erityisesti toisen asteen ja korkea-asteen nivelvaiheeseen, opinto-ohjaukseen, toisen asteen ja korkeakoulujen

Lisätiedot

Verkkoaineistojen lisensioinnin

Verkkoaineistojen lisensioinnin Verkkoaineistojen lisensioinnin rakenteellinen kehittäminen 7.5.2009 FinELib-päivä Paula Mikkonen Suunnittelija, FinELib Mitä kirjastot/organisaatiot odottavat e-aineistohankinnalta? Palveluyksikkö selvitti

Lisätiedot

Opintoja suorittamattomien opiskelijoiden opiskeluoikeuksien kirjausmenettelyt ja tilastointi

Opintoja suorittamattomien opiskelijoiden opiskeluoikeuksien kirjausmenettelyt ja tilastointi RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto Opintoja suorittamattomien opiskelijoiden opiskeluoikeuksien kirjausmenettelyt ja tilastointi OPI-ohjausryhmän kokous Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Kaakkois-Suomen ELO -verkosto järjestää Kymenlaakson toisen Hyvät käytännöt -kiertueen tilaisuuden 29.10.2014 Ohjaus työelämään

Lisätiedot

Näkökulmia verkostoituneen opetuksen tuottamiseen & toteuttamiseen

Näkökulmia verkostoituneen opetuksen tuottamiseen & toteuttamiseen Näkökulmia verkostoituneen opetuksen tuottamiseen & toteuttamiseen Torus-verkosto www.torus.oulu.fi Oulun yliopisto Historian laitos suunnittelija & koordinaattori Anita Honkala anita.honkala@oulu.fi Mikä

Lisätiedot

Opintopolku info yhteistyöoppilaitoksille 27.4.2016 13.00 14 Osoitteessa https://connectpro.helsinki.fi/opintopolku/

Opintopolku info yhteistyöoppilaitoksille 27.4.2016 13.00 14 Osoitteessa https://connectpro.helsinki.fi/opintopolku/ Opintopolku info yhteistyöoppilaitoksille 27.4.2016 13.00 14 Osoitteessa https://connectpro.helsinki.fi/opintopolku/ Mikä on Opintopolku? Opintopolku.fi palvelu on sähköinen palvelukokonaisuus, josta löytyy

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

AHOT korkeakouluissa (ESR) hankkeen kuulumisia. Timo Halttunen Turun yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Kuopio, 8.11.

AHOT korkeakouluissa (ESR) hankkeen kuulumisia. Timo Halttunen Turun yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Kuopio, 8.11. AHOT korkeakouluissa (ESR) hankkeen kuulumisia Timo Halttunen Turun yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Kuopio, 8.11.2011 Esityksen sisältö Kansainvälisiä kokemuksia AHOT-järjestelmän haasteita

Lisätiedot

YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus

YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus YPE ja TVT opinnot aloitustilaisuus 2.10. 2007 Ohjelma 13.15-13.25 Tervetuloa ja tavoite 13.25 YPE opintojen esittely 13.40 TVT 8 op opintojen esittely 13.55 Koulutusten kytkennät ja suorittamismallit

Lisätiedot

eopetussuunnitelmat ja Tutkinnot Ulla Angervo

eopetussuunnitelmat ja Tutkinnot Ulla Angervo eopetussuunnitelmat ja Tutkinnot 7.9.2012 Ulla Angervo Oppijan palvelut Hakeutujan palvelut Oppija Koulutuspalveluiden järjestäjä Opintojen aikaiset palvelut Oppijan verkkopalvelun tavoitetila Tiedonsiirto-

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden

Lisätiedot

Kasvatustiede (luokanopettaja/varhaiskasvatus) perusopinnot (25 op)

Kasvatustiede (luokanopettaja/varhaiskasvatus) perusopinnot (25 op) Kasvatustiede (luokanopettaja/varhaiskasvatus) perusopinnot (25 op) Alkuinfo 8.9.2015 1 OPINNOISTA Luokanopettaja perusopinnot (25 op) sisältää 6 opintojaksoa. Varhaiskasvatus perusopinnot (25 op): sisältää

Lisätiedot

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA Määräys 90/011/2014 Muutos 15.6.2015 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2015 SISÄLTÖ

Lisätiedot