Avointen yliopistojen ja kesäyliopistojen yhteistyökäytänteiden kehittäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Avointen yliopistojen ja kesäyliopistojen yhteistyökäytänteiden kehittäminen"

Transkriptio

1 Avointen yliopistojen ja kesäyliopistojen yhteistyökäytänteiden kehittäminen Suomen kesäyliopistot ry Sirkku Anttonen

2 julkaisija: suomen kesäyliopistot ry Taitto: Atomi, Paino: Cityoffset Oy, Tampere 2007 Suomen kesäyliopistot ry:n julkaisu 1/2007 ISBN

3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO TAUSTAKSI OPETUSTARJONNAN SUUNNITTELU OPINTOMAKSUJEN MÄÄRÄYTYMINEN OPETUSHENKILÖSTÖN REKRYTOINTI JA PALKKAUS OPISKELIJAHALLINTO LOPUKSI LÄHTEET LIITTEET ELINIKÄINEN OPPIMINEN YLIOPISTOISSA TYÖRYHMÄN AVOIMEEN YLIOPISTO-OPETUKSEEN LIITTYVÄT SUOSITUKSET FOORUMIN ALUERYHMÄN SUOSITUKSET AVOIMEEN YLIOPISTO-OPETUKSEEN LIITTYVÄT OMAKUSTANNUSARVON MUKAISESTI PERITTÄVÄT SUORITTEET...32

4 1 JOHDANTO Tämä raportti pyrkii selvittämään Suomen avointen yliopistojen ja kesäyliopistojen yhteistyökäytänteitä ja niiden kehittämistä. Selvityksessä keskitytään seuraaviin käytänteisiin: Opetustarjonnan suunnittelu, opintomaksujen määräytyminen, opetushenkilöstön rekrytointi ja palkkaus sekä opiskelijahallinto. Eri yhteyksissä on tullut esille, että vapaan sivistystyön oppilaitoksien näkökulmasta olisi tärkeää lisätä yhteistä suunnittelua ja keskustelua, jotta oppilaitosten mahdollisuudet ja yhteistyön reunaehdot tulisivat parhaalla mahdollisella tavalla huomioon otetuiksi. Raportti pyrkii vastaamaan tähän toiveeseen lisäämällä avointen yliopistojen ja kesäyliopistojen vuoropuhelua. Tosin monet yhteistyökäytänteet ovat sellaisia, ettei niihin ole mahdollista pureutua avointen yliopistojen ja kesäyliopistojen keskinäisessä vuoropuhelussa vaan ne vaativat tiedekunta-, laitos- ja oppiainetason keskustelua. Käytänteitä pyritään avaamaan mahdollisuuksien mukaan kriittiselle tarkastelulle pohtimalla yhteistyön pullonkauloja sekä sitä, miten käytänteitä voisi kehittää. Raportissa tuodaan esiin myös hyviä esimerkkejä toimivista käytänteistä ja yhteistyöstä. Konkreettisen lähtökohdan selvityksen tekemiselle antoi Suomen kesäyliopistot ry:n yhteistyössä avointen yliopistojen kanssa järjestämä ja opetusministeriön rahoittama laadunvarmistushanke, jonka puitteissa toteutettiin kolme koulutusjaksoa keväällä ja syksyllä 2006 ( , ja ). Käytännön vetovastuu koulutuksesta oli Turun avoimella yliopistolla. Koulutus oli osa kesäyliopistojen henkilöstön kehittämisohjelmaa , jonka on rahoittanut opetusministeriö. Selvitys nojautuu ensimmäisen koulutusjakson materiaaliin ja sen kautta esiin tulleisiin pullonkauloihin ja kehittämisideoihin. Marja-Leena Moisala ja Riikka Vanninen ovat tehneet ensimmäisestä koulutusjaksosta ansiokkaat muistiot, joiden pohjalta pullonkaulat ja osa kehittämisideoista ovat nousseet. Myös kahdella jälkimmäisellä koulutusjaksolla noussutta aineistoa on selvityksessä käytetty hyväksi. Raportin on tehnyt FM Sirkku Anttonen. Työtä ohjanneeseen ryhmään kuuluivat Turun avoimesta yliopistosta johtava suunnittelija, osaston johtaja Jorma Rinta-Kanto, korkeakoulusihteeri Marjaana Saartenoja, suunnittelija Katriina Mäkinen ja suunnittelija Jaana Luotonen. Kesäyliopistojen edustajina ohjausryhmässä olivat pääsihteeri Mika Nirvi Suomen kesäyliopistot ry: stä sekä suunnittelija Soili Meklin Kuopion kesäyliopistosta. Raporttia varten on myös haastateltu kesäyliopistojen henkilökuntaa Jyväskylän, Kuopion, Pohjois-Pohjanmaan, Tampereen ja Turun kesäyliopistoissa. Selvityksessä esiin tulevat suorat lainaukset ovat syntyneet näissä haastatteluissa. Kaikille tekstiä kommentoineille ja haastatelluille erittäin lämmin kiitos. Selvityksen on rahoittanut opetusministeriö. Käytänteitä peilataan tärkeimpiin avoimesta yliopista ja vapaan sivistystyön kentästä tehtyihin julkaisuihin. Näitä ovat Koulutuksen arviointineuvoston julkaisu Vapaan sivistystyön oppilaitosrakenne ja palvelukyky (2006), Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisu Suomen avoin yliopisto -Avoimen yliopisto-opetuksen arviointiraportti (2002) sekä Ari Kosken selvitys Avoin yliopisto alueellisena toimijana (2006). Raportissa viitataan myös opetusministeriön julkaisuihin ja muistioihin, joista keskeisin on Elinikäinen oppiminen yliopistoissa -työryhmän muistio vuodelta 2005 (liite -4-

5 numero 1). Muistion tehtävänä on kartoittaa yliopistojen elinikäisen oppimisen strategiat ja niiden toteutus tutkintoon johtavassa koulutuksessa, selvittää avoimen yliopiston käyttöä tutkintoon johtavassa koulutuksessa ja muussa aikuiskoulutuksessa sekä kartoittaa yliopistojen täydennyskoulutuksen tila, rakenteet ja rahoituspohja (Opetusministeriö 2005, tiivistelmä). Opetusministeriön suositusten lisäksi selvityksessä tukeudutaan avoimen yliopiston foorumin alueryhmän suosituksiin (liite numero 2), jotka on laadittu vuonna Listaus käsittää 11 alakohtaa alueellisen yhteistyön keskeisistä kehittämisperiaatteista. 2 TAUSTAKSI Suomessa on 19 avointa yliopistoa sekä 20 kesäyliopistoa. Avoimen yliopisto-opetuksen peruselementit ovat tasa-arvotavoite ja toiminnan yliopistollisuus. Avoin yliopisto on osa yliopistolaitosta ja siihen vaikuttavat yliopistolliset arvot, organisaatiokulttuuri sekä toimintakäytännöt. Toisin sanoen yliopistoilla on omat sisäiset reunaehtonsa ja yhteistyösopimuksensa, joihin ei avoimen yliopiston ja kesäyliopiston välisellä vuoropuhelulla voi välttämättä vaikuttaa. Avoin yliopisto on kuitenkin myös osa aikuiskoulutuksen kokonaisuutta, jonka toimintaperiaatteet ja -mallit sekä arvot eroavat yliopistojen periaatteista. Avoin yliopisto toimii sekä yliopiston että aikuiskoulutussektorin rajapinnassa; toimintaympäristö on vaikeasti hallittavissa aikana, jolloin sekä yliopistolaitos että aikuiskoulutus ovat nopeasti muuttuneet. (Kess et al., ) Avoimen yliopisto-opetuksen laadunvarmistuksen takaa yliopistojen ainelaitosten, tiedekuntien ja avoimen yliopiston kiinteä yhteistyö. Opetusta järjestävällä yliopistolla on aina vastuu opetuksen tasosta, sisällöistä ja koordinoinnista sekä opiskelijoiden rekisteröinnistä ja todistusten antamisesta. Osana yhtenäisen eurooppalaisen korkeakoulujärjestelmän luomista on suomalaisille yliopistoille asetettu vaade kehittää laadunvarmistustaan. Tiukkaan akkreditointijärjestelmään ei Suomessa ole haluttu mennä, vaan yhteisten kansallisten linjausten mukaan jokainen korkeakoulu rakentaa oman laatujärjestelmänsä, jonka sitten Korkeakoulujen arviointineuvosto säännöllisin väliajoin auditoi. Laatujärjestelmän rakentaminen koskee myös jokaista avoimen yliopisto-opetuksen yksikköä yliopistoissa. Tätä työtä ohjaavat pääasiassa emoyliopistojen erilaiset valinnat ja ohjeet, minkä seurauksena järjestelmät tulevat väistämättä olemaan jonkin verran toisistaan poikkeavia. (Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille , 6 11.) Myös Elinikäinen oppiminen yliopistoissa -työryhmän suositus numero 3 ottaa kantaa laatuasiaan: Avoimen yliopisto-opetuksen ja sen kehittämisen tulee olla kiinteä osa yliopiston toimintaa. Avoimen yliopisto-opetuksen kehittämislinjojen tulee sisältyä yliopiston kokonaisstrategiaan ja yliopiston laadunhallintajärjestelmän tulee selkeästi kattaa myös avoimen yliopiston toiminnot. -5-

6 Avoimen yliopisto-opetuksen laadunvarmistuksen perusasiakirjana voidaan pitää toimeenpanosuunnitelmaa, jonka yliopisto hyväksyy vuosittain. Opetusministeriön vuonna 1991 antaman ohjeen mukaan toimeenpanosuunnitelmasta käy ilmi kaikki yliopiston itsensä tai yhteistyössä muiden organisaatioiden kanssa järjestämä avoin yliopisto-opetus. (Opetusministeriö 2005, 28.) Avoimeen yliopisto-opetukseen osallistuu noin opiskelijaa vuoden 2005 tilastojen mukaan (taulukko 1). Valtakunnallisesti vuonna 2005 kymmenen suurinta avoimen yliopisto-opetuksen tarjoajaa olivat Jyväskylän ( opiskelijaa), Helsingin (17 044), Turun (8 341), Tampereen (6 874), Oulun (5439), Joensuun (4 393), Lapin (3 942), Kuopion (3 535), Åbo Akademin (4332) avoimet yliopistot sekä Helsingin kauppakorkeakoulun (2 581) avoin yliopisto (taulukko 2). taulukko 1: Avoimen yliopisto-opetuksen opiskelijamäärän kehitys vuosina Luvut ovat opetusministeriön KOTA -tietokannasta. (www.verkkolomakkeet.info.) Opiskelijamäärä Vuosi -6-

7 Taulukko 2: Avoimen yliopisto - opetuksen netto - opiskelijamäärät yliopistoittain vuonna 2005 (www.verkkolomakkeet.info). Opiskelijamäärä Vapaan sivistystyön lainsäädännössä avoin yliopisto-opetus mainitaan ainoastaan kesäyliopistojen tehtävänkuvauksessa (Koski, 62). Kesäyliopistot ovat kasvattaneet avoimen opetuksen suhteellista osuutta omassa toiminnassaan, vaikkakin kokonaisuudessa kesäyliopistojen rooli avoimen yliopiston valtakunnallisessa toteutuksessa on pienentynyt suhteessa yliopistojen omien organisaatioiden kautta toteutettuun osuuteen. Vapaan sivistystyön oppilaitosten välinen työnjako on keskittänyt avoimen yliopisto-opetuksen roolia kesäyliopistoille, mikä tulee esille lain (632/1998) normatiivisessa ohjauksessa. Kesäyliopistojen rooli avoimen yliopisto-opetuksen toteuttajana onkin kasvanut huomattavasti vapaan sivistystyön oppilaitosten välisessä vertailussa. (Vaherva et al., 146, 152.) Yliopiston ja kesäyliopiston roolijako yliopistopaikkakunnilla on yleisesti vakiintunut siten, että kesäyliopisto välittää muiden yliopistojen opetusta ja paikkakunnalla toimiva avoin yliopisto oman yliopiston opetusta (Kess et al., 91). Vuonna 2003 kesäyliopistot järjestivät vapaan sivistystyön oppilaitosten järjestämästä avoimesta yliopisto-opetuksesta 58 prosenttia. Kansalais- ja työväenopistojen osuus oli 21,9 prosenttia ja kansanopistojen 19,7 prosenttia. (Rönnberg, 119.) Vuonna 2005 avoimen yliopiston opintoja opiskeli kesäyliopistoissa opiskelijaa, kansanopistoissa opiskelijaa ja kansalais- ja työväenopistoissa opiskelijaa (Opetusministeriö 2006a, 40). Samana vuonna kesäyliopistojen järjestämästä avoimesta yliopistoopetuksesta perusopintoja oli 83 prosenttia, aineopintoja 16 prosenttia ja syventäviä opintoja 1 prosentti (Suomen kesäyliopistot ry, 7). Suurimmat avoimen yliopisto-opetuksen tarjoajat vuonna 2005 Suomen kesäyliopistoissa olivat Jyväskylän, Oulun, Helsingin, Joensuun, Kuopion ja Tampereen, Turun, -7-

8 Lapin, Teatterikorkeakoulun sekä Vaasan avoimet yliopistot (taulukko 3). Taulukko 4 kuvaa eri kesäyliopistojen avoimen yliopisto-opetuksen laajuutta ja profiloi kesäyliopistojen avoimen yliopisto-opetuksen toimintaa. Eniten avoimen yliopistojen opintojaksoja lukumäärällisesti järjestettiin Kuopion, Jyväskylän, Pohjois-Pohjanmaan, Helsingin seudun ja Savonlinnan kesäyliopistoissa. Taulukko 3: Avoimen yliopisto-opetuksen oppiaineiden lukumäärä korkeakouluittain (Suomen kesäyliopistot ry, 16). Hy = Helsingin yliopisto JoY = Joensuun yliopisto JY = Jyväskylän yliopisto KuY = Kuopion yliopisto LaY = LTY = Lapin yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto OY = Oulun yliopisto TaY = Tampereen yliopisto TeaK = Teatterikorkeakoulu TY = Turun yliopisto VY = Vaasan yliopisto ÅA = Åbo Akademi Etelä-Karjala Hy JoY JY KuY LaY LTY OY TaY TeaK TY VY ÅA Muu* yhteensä Etelä-Pohjanmaa Hangö Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu Keski-Pohjanmaa Kuopio Kymenlaakso Lappi Länsi-Suomi Mikkeli Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Savonlinna Tampere Turku Vaasa yhteensä 589 * Sibelius-Akatemia 3, Svenska handelshögskolan2, Taideteollinen korkeakoulu 4-8-

9 Taulukko 4: Avoimen yliopisto-opetuksena järjestetyt opinjaksot (Suomen kesäyliopistot ry, 16). * Ei tilastoituja tietoja Opintojaksojen lkm Osallistumiset ilk Opetustunnit yhteensä Suoritettavat opintoviikot Suoritetut opintopisteet Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Hangö * * Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu Keski-Pohjanmaa Kuopio Kymenlaakso Lappi Länsi-Suomi Mikkeli Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Savonlinna Tampere Turku Vaasa yhteensä Keskimäärin Avointen yliopistojen ja kesäyliopistojen yhteistyötä määrittävät monet tekijät: alueellinen yhteistyö, kehittämishankkeet, suunnitteluyhteistyö ja yhteistiedotus. Yhteistyöhön liittyvät elimellisesti myös toimivat henkilösuhteet sekä asenneilmasto avointen yliopistojen sekä kesäyliopistojen henkilökunnan välillä. Avointa keskustelua on lisätty viime vuosina, josta esimerkkinä on muun muassa tämän selvityksen pohjana oleva laadunvarmistushanke. Valtakunnalliselle yhteistyölle luo edellytyksiä avoimen yliopiston foorumi, jossa ovat edustettuina kaikkien yliopistojen avoimet yliopistot. Foorumilla on työryhmiä, joista kesäyliopistojen ja muun vapaan sivistystyön kanssa tehtävän yhteistyön kannalta merkittävin on alueryhmä. Alueryhmässä ovat edustettuina aikuisoppilaitosten kanssa tehtävän yhteistyön kannalta keskeiset avoimet yliopistot: Helsingin, Joensuun, Jyväskylän, Kuopion, Oulun, Taideteollisen korkeakoulun, Tampereen ja Turun avoimet yliopistot. Ryhmän toiminta käynnistettiin vuonna Alueryhmän toiminnalle lähtökohdan antoi hyväksytty avoimen yliopiston valtakunnallinen strategia. Tässä asiakirjassa on kolme alueellisen yhteistyön kehittämisen periaatetta: -9-

10 Avoin yliopisto-opetus toteutetaan monimuotoisena opetuksena aikuiskoulutuksen joustavassa yhteistyöverkostossa, jonka keskeisiä toimijoita ovat kansalaisopis tot, kansanopistot ja kesäyliopistot. Avoin yliopisto lisää yhteistyötä alueellisten toimijoiden kanssa paikallisten koulutustarpeiden kartoituksessa, koulutuksen suunnittelussa, laatukriteerien luomisessa, tukipalvelujen käyttökoulutuksessa sekä oppivien alueiden kehittämistyössä. Avoin yliopisto kytketään oman yliopistonsa aluestrategian osaksi. Kukin yliopisto sopii alueellisten toimijoiden kanssa maakunnan, seutukunnan tai kielialueen tarpeiden ja erityispiirteiden perusteella parhaaksi katsomastaan toimintamallista. Yhtenä pontimena alueryhmän työlle on ollut yliopistolakiin kirjattu niin sanottu kolmas tehtävä, joka korostaa yliopistojen uudenlaista aktiivisuutta alueellisessa toiminnassa. Tämän aktiivisuuden yhtenä ilmentymänä ovat olleet niin sanotut maakuntakorkeakoulut, jotka käytännössä ovat olleet uudenlaisten verkostojen rakentamista yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja muiden toimijoiden kesken. Avoin yliopisto on näissä kehittelyissä ollut keskeisessä asemassa. Lisäksi aluetoimintaan ovat vaikuttamassa maakunnallisten yliopistokeskusten voimakas kehittäminen. Alueryhmä on muun muassa työstänyt ohjeistusta yhteistyösopimusten, markkinoinnin ja toimintakäytänteiden yhdenmukaistamiseksi. Lisäksi alueryhmä on järjestänyt vapaan sivistystyön toimijoiden keskusjärjestöjen kanssa kuulemistilaisuuksia, joissa on käyty läpi ajankohtaisia yhteisiä asioita. Elinikäinen oppiminen yliopistoissa -työryhmä toteaa suosituksessaan numero 9: Koulutuksen tasa-arvon ja saavutettavuuden parantamiseksi yliopistojen ja vapaan sivistystyön yhteistyötä kehitetään edelleen. Yliopistot määrittelevät osana elinikäisen oppimisen strategiaa tämän yhteistyön tavoitteet ja toimintamuodot ottaen huomioon vapaan sivistystyön oppilaitosten tarjoamat yhteistyömahdollisuudet. Avoimen yliopiston foorumi ja vapaan sivistystyön yhteisjärjestö (VSY, ml. kesäyliopistot) tiivistävät yhteistyötään, erityisesti alue- ja paikallistasolla. Niin ikään tiedotuskanavana toimii valtakunnallinen tietopalvelu Avoinyliopisto.fi, jossa on keskitetysti tiedot kaikissa avoimissa yliopistoissa järjestettävästä opetuksesta. Tavoitteena on, että kaikki opetus- ja tilastotiedot olisivat entistä läpinäkyvämpiä ja yhteismitallisempia ja samoin kriteerein tuotettuja. Palvelun ytimen muodostaa tietokanta, johon avoimet yliopistot päivittävät tietojaan. Verkkopalvelu on ollut käytössä vuodesta Vuonna 2006 verkkopalvelussa käynnistettiin uudistus, jossa palvelun sisältöä uudistetaan ja ylläpidon vaatimaa työtä vähennetään. Uudistuneen palvelun tehtävä on seuraavanlainen: Avoinyliopisto.fi on valtakunnallinen kansalaisille suunnattu avoimen yliopisto-opetuksen tietopalvelu. Se kokoaa yhteen kaiken opetustiedon, antaa perustiedon toiminnasta ja ohjaa tarkempien tietolähteiden luokse. (Avoinyliopisto.fi-palvelun sisältökonseptin määrittely, 4 6.) Uudistuksella pyritään myös yhtenäistämään terminologiaa: enää ei puhuta SUVI- tai Avoin.net-palvelusta, vaan -10-

11 yhdestä Avoinyliopisto.fi -tietopalvelusta. Palvelun sivuilta löytyy myös oma osionsa yhteystyöoppilaitoksille. 3 OPETUSTARJONNAN SUUNNITTELU Avointen yliopistojen opetustarjonta muodostuu yhteistyössä tiedekuntien, avoimen yliopiston sekä yhteistyöoppilaitosten kanssa. Opetustarjonnan suunnittelu ja toteutus on ollut perinteisesti tarjontavoittoista. Tavoitteena on jatkossa siirtyä tarjontapainotteisesta opetustarjonnasta kysyntävoittoisempaan tarjontaan. Haasteena on saada selville väestön koulutustarpeet. Yleiset, esimerkiksi verkossa toteutettavat kyselyt, antavat vain viitteitä siitä, mitkä aiheet kiinnostavat opiskelijoita. Aikuisopiskelijat ovat kiinnostuneita monestakin alasta ja aiheesta. Kynnys opiskelun aloittamiseen voi kuitenkin olla suuri, vaikka opiskelijalla olisi kiinnostusta ja motivaatiota opintoihin, sillä aikuisopiskelijat harkitsevat tarkkaan miten opinnot vaikuttavat perheeseen, työhön ja harrastuksiin. Kysyntävoittoisen opetustarjonnan haasteita ovat myös reagointi yhteiskunnassa ilmeneviin muutoksiin sekä koulutustarpeiden ennakointi. Tämän takia koulutustarpeet pitäisi selvittää systemaattisesti tietyin väliajoin, esimerkiksi parin vuoden välein. Yleisten kartoitusten rinnalla olisi toteutettava myös kohderyhmä- ja alakohtaisia tarveanalyysejä, joiden avulla saadaan tarkempaa tietoa koulutettavien kiinnostuksen kohteista. Opetustarjonta muodostuu useimmiten siten, että etä- ja monimuoto-opetusta järjestävät avoimet yliopistot lähettävät vanhoille ja/tai mahdollisille uusille yhteistyöoppilaitoksille opintotarjontaesitteen yleensä loppuvuodesta, jossa kerrotaan opetustarjonnan lisäksi opetusmuodoista, maksuista ja opetusyhteistyön käytännöistä. Yhteistyöoppilaitokset hakevat harkintansa mukaan opintojen järjestämisoikeutta loppuvuodesta. Yliopiston eri tiedekunnat käsittelevät opetusehdotukset. Hyväksymispäätöksen jälkeen yhteistyöstä laaditaan sopimus avoimen yliopiston ja kesäyliopiston välille. Yksialaisissa avoimissa yliopistoissa aikataulu on edellä kuvattua joustavampi; opetustarjonta suunnitellaan pääsääntöisesti silloin, kun yhteistyöosapuoli ottaa yhteyttä avoimeen yliopistoon. Opetustarjonta määritellään yleensä vuodeksi kerrallaan. (Koski, ) Avoimissa yliopistoissa käytetään erilaisia opetusmuotoja. Vuoden 2003 tilastojen mukaan opetuksesta lähiopetusta oli 56,2 prosenttia, monimuoto-opintoja 33,3 prosenttia, verkko-opetusta 5,7 prosenttia ja itsenäisiä opintoja 4,5 prosenttia (Koski, 67 68). Verkko-opetuksen rooli puhututtaa yhteistyöoppilaitoksia; keskustelua herättää se, mikä yhteistyöoppilaitoksen rooli tulee olemaan verkko-opetuksessa. Onkin tarpeen kehittää uusia opetuksen malleja. Yhtenä esimerkkinä uusista malleista on Helsingin yliopiston avoimen yliopiston, Turun yliopiston avoimen yliopiston sekä Kansalais- ja työväenopistojen liiton verkkoavusteisten opintojen Kaveri-hanke (Kansalais- ja työväenopistot verkkoavusteisen avoimen yliopisto-opetuksen järjestäjinä), joka toteutettiin -11-

12 vuosina Mallissa yhdistyvät opistojen perinteinen opintoryhmätoiminta, tuutorointi ja jossain tapauksissa luento-opetus sekä opetuksen tueksi otetut verkkoelementit. Hankkeessa kokeiltiin kolmea erilaista mallia: 1) verkkotuettuja monimuoto-opintoja 2) verkkotuettuja monimuoto-opintoja opistoverkon järjestämänä sekä 3) opiston järjestämää atk-tuutorointia verkkokurssin tukena. Verkkotuetut opinnot ovat saaneet hyvää palautetta opiskelijoilta, opettajilta sekä opistoilta. Hankkeen johtopäätöksinä todettiin muun muassa, että verkkovälitteisten opintojen tarjontaa tulee kehittää, mutta samalla opisto-opetuksessa on tärkeää säilyttää myös kasvokkainen ryhmäopetus. Myös toiminnan organisoiminen alueellisiksi verkostoiksi mahdollistaa opintotarjonnan laajentamisen. Opiskelijoiden perehdyttäminen tietoyhteiskuntataitoihin on nähtävä avoimen yliopiston ja vapaan sivistystyön oppilaitosten tärkeänä tehtävänä tulevaisuudessa. Paikallisilla tuutoreilla on tärkeä merkitys opiskelijoiden tukemisessa. On myös tärkeää perehdyttää ja sitouttaa opistojen vakinainen henkilöstö verkkoavusteiseen opetukseen. (Kansalais- ja työväenopistojen liitto, 3, 5, ) Myös yliopistot, etenkin Suomen Virtuaaliyliopistojen verkosto, pyrkivät kehittämään perusopetusta verkko-opetuksen suuntaan. Avoimen yliopiston foorumin alueryhmä viittaa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön suosituksessa numero 11 seuraavalla tavalla: Avoimen yliopisto opetuksen alueellisen saavutettavuuden turvaamiseksi avoimet yliopistot kehittävät tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä ja lisäävät yhteistyötä verkko-opetuksen kehittämisessä. Suomen virtuaaliyliopiston ja aikuisoppilaitosten verkoston kanssa käynnistetään yhteisiä kehittämishankkeita. Kesäyliopistossa on ollut myös kiinnostusta järjestää väyläopintoja. Väylällä tarkoitetaan mahdollisuutta päästä siirtymään yliopiston tutkinto-opiskelijaksi avoimen yliopiston opintojen perusteella. Opintojen ennakoitavuus sekä tutkinto-opiskelijaksi siirtymisen mahdollisuus antavat lisäarvoa opinnoille. Väylä määriteltiin avoimen korkeakoulun toimikunnan mietinnössä vuonna 1981 muotoon, josta selviävät sen perusperiaatteet: Ei valintakuulusteluja, jos on suorittanut vaaditut opinnot avoimessa korkeakoulussa ja että yliopisto vastaa näin valittavien määrästä ja hyväksymisen perusteista. Helsingin yliopiston Avoimen korkeakouluopetuksen tutkintotyöryhmä vuodelta 1983 linjasi sisäänpääsyn kriteereitä nimeämällä väylän vaatimukseksi vähintään 60 opintoviikon suoritukset. Opetusministeriö asetti vuonna 1995 työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää edellytykset, joilla yliopistot myöntäisivät tutkinnonsuorittamisoikeuden avoimessa yliopistossa vaaditut opinnot suorittaneille ilman erillistä valintaa. Toimeksianto liittyi opetusministeriön ja yliopistojen vuosien välisiin tulossopimuksiin. Tavoitteena oli saada väylä osaksi tulosohjausprosessia. Työryhmän selvitykseen perustuen opetusministeriö otti määrällisen tavoitteen asettamisen osaksi yliopistojen tulosneuvotteluja. Tästä lähtien yliopistot ovat asettaneet sopimuskausiksi yhteensä noin 1000 opiskelijan väylätavoitteen. Vuodesta 2003 yliopistoilta on kerätty väylää koskevaa tarkentavaa tietoa. (Opetusministeriö 2005, ) Turun yliopistossa on käynnissä opetusministeriön rahoittama tutkimus, jossa sel- -12-

13 vitetään avoimen yliopiston väylän ja muiden aikuisten sisääntuloreittien tilannetta ja ehtoja eri yliopistoissa. Tutkimuksen perusteella voidaan alustavasti sanoa, että ne yliopistot ja koulutusalat, joissa väylä vetää, ovat kehittäneet sitä osana opiskelijavalintojaan. Niissä yliopistoissa, joissa väylä on muista valintakäytänteistä irrallinen ilmiö, se toimii varsin huonosti ja siihen liittyy negatiivisia mielikuvia. (Opetusministeriö 2005, 39.) Väylän toimivuudessa on kirjavuutta, edelleen se näyttää toimivan parhaiten pienemmissä yliopistoissa (taulukko 5). Yliopistoilla on myös erilaisia tiedekunta- ja oppiainetason strategioita. Elinikäinen oppiminen yliopistoissa -työryhmä viittaa väyläkysymyksiin suosituksissaan numero 6 ja 15: Yliopistot tekevät vähintään kolmivuotiskausittain tarkistettava kokonaissuunnitelman avoimen yliopistokoulutuksen tarjonnasta ja sen käytöstä opiskelijavalinnassa. Yliopistokohtaiset väylän tavoiteluvut määritellään yliopiston tulossopimuksissa koulutusalakohtaisesti. (Num. 6.) Avoimen yliopiston väylää kehitetään valtioneuvoston periaatekannanoton mukaisesti. Tavoitteena on väylän kautta tapahtuvan opiskelijavalinnan laajentaminen sekä joustava käyttö alueellisten ja tilannekohtaisten koulutustarpeiden tyydyttämiseksi. Opiskelijan oikeusturvan kannalta on olennaista, että tutkinto-opiskelijaksi valikoituminen tapahtuu pääsääntöisesti jo siinä vaiheessa, kun hänellä on kohtuullinen määrä avoimessa yliopistossa suoritettuja opintoja (esim. 45 op hyvin tiedoin suoritettuja pääaineen opintoja). (Num. 15.) Taulukko 5: Väylän kautta valittujen opiskelijoiden määrä yliopistoittain vuonna 2005 (www.verkkolomakkeet.info). Opiskelijamäärä -13-

14 Opetustarjonnan pullonkauloja ja ehdotuksia käytänteiden kehittämiseen: 1. Tarvekartoitus Pullonkaula: Tarvekartoituksia ei tehdä tarpeeksi systemaattisesti eikä koulutuskysynnän koko kirjoa näin ollen saada selville. Kehitettävää: Tarvittaisiin eriytyneempää, kohderyhmittäin tehtävää analyysiä. Myös tarvekartoituksen menetelmiä tulisi kehittää. 2. Työnjako ja käytänteet Pullonkaula: Avoimien yliopistojen ja kesäyliopistojen työnjako ja käytänteet vaihtelevat yliopistoittain ja jopa suunnittelijoittain. Esimerkiksi opetuksen järjestämisen hankalat käytännöt saattavat vaikuttaa koko oppiainetarjontaan. Kehitettävää: Kansallista vuoropuhelua tulisi tiivistää Suomen Kesäyliopistot ry:n sekä avoimen yliopiston foorumin ja erityisesti foorumin alueryhmän kanssa. Vuoropuhelun avoimuus myös yksittäisten avointen yliopistojen ja kesäyliopistojen suunnittelijoiden kesken tulisi nähdä tärkeänä. 3. Yhteistiedotus Pullonkaula: Yhteistiedotuksen ongelmallisuus. Tietosuojaongelmista johtuen avointen yliopistojen on vaikeaa luovuttaa tietoja omista opiskelijoista toisille organisaatioille. Niin ikään kilpailuasetelma vaikuttaa tiedotuskäytänteisiin. Esimerkiksi äärimmäisissä tapauksissa kesäyliopistoa on kielletty tiedottamasta toisen yliopiston aineopinnoista, koska se antaisi liikaa kilpailuetua. [ ] Kesäyliopistot eivät edes tiedä, ketkä ovat suorittaneet esim. perusopinnot loppuun, koska tietoja ei kesäyliopistoille ilmoiteta. Toisaalta tieto voisi olla käyttökelpoista esim. siinä tapauksessa, että keskeyttäneille opiskelijoille annettaisiin opintojen ohjausta. Myös markkinointimielessä tieto voisi olla käyttökelpoista: kesäyliopiston järjestäessä harvinaisempaa aineopintokokonaisuutta olisi tarkoituksenmukaista pyrkiä tavoittamaan kaikki alueella perusopinnot suorittaneet. Joskus myös tapahtuu sitä, että avoimet tiedottavat suoraan opiskelijoille. Yhteistyöoppilaitosta ei kuitenkaan voi ohittaa, koska sillä on myös omat käytäntönsä, josta opiskelijan on oltava tietoinen. Kehitettävää: Avoin yliopisto voi itse tiedottaa opiskelijoille tulevista opinnoista yhteistyöoppilaitoksissa. Avointen yliopistojen keskinäistä yhteistyötä olisi myös tarkoituksenmukaista lisätä. Tästä esimerkkinä Satakunnan avoimen yliopiston koulutustarjonnasta julkaistu koulutuskalenteri, jossa esitellään kaikki maakunnassa tarjottava avoin yliopisto-opetus (Avoimen yliopiston yhteistyöverkosto Satakunnassa -hanke, -14-

15 4. Tarjonnan alueellinen päällekkäisyys Pullonkaula: Avoimen yliopisto-opetuksen oppiaineissa saattaa alueellisesti olla tarjonnan päällekkäisyyttä. Kehitettävää: Alueen oppilaitosten yhteistyötä tarjonnan suunnittelussa on kehitettävä. Elinikäinen oppiminen yliopistoissa -työryhmä toteaa suosituksessaan numero 7 seuraavaa: Avoimen yliopiston tarjonta rakentuu kunkin yliopiston profiilin mukaisesti. Valtakunnallista yhteistyötä avoimen yliopisto-opetuksen tarjonnan suunnittelussa ja toteutuksessa tulee lisätä ja päällekkäisyyttä vähentää. Yhteistyötä koordinoi avoimen yliopiston foorumi, jossa ovat edustettuina kaikki avointa yliopisto-opetusta järjestävät yliopistot. 5. Opetustarjonnan suunnittelu ja tiedottaminen Pullonkaula: Opetuksen suunnittelu aloitetaan jossain avoimissa yliopistoissa suhteellisen myöhään ja prosessi on turhan byrokraattista. Tämä aiheuttaa sen, ettei opinnoista tiedottamiseen ja niiden markkinointiin tai opettajien rekrytointiin ole tarpeeksi aikaa. Kehitettävää: Kesäyliopistot toivovat saavansa avoimilta yliopistoilta tiedot niille myönnettävästä opetuksesta jo alkukeväästä, helmi-maaliskuussa. Kesäyliopistojen tulisi niin ikään voida tehdä aloitteet järjestettävästä opetuksesta avoimille yliopistoille nykyistä aiemmin. Suunnitteilla oleva opetustarjonta tulisi laittaa verkkoon näkyville, jotta tieto olisi paremmin saatavilla. 6. Pidempiaikaiset opetustarjontatiedot ja avoimen väylä Pullonkaula: Opintotarjonnan sekä väyläkriteerien määritteleminen vuodeksi kerrallaan ei mahdollista pitempiaikaista opintojen suunnittelua. Kehitettävää: Olisi toivottavaa, että oppiainetarjonta määriteltäisiin kerralla pitemmälle aikavälille. Esimerkiksi aineopintoja toivottaisiin opetusohjelmaan, jotta opintojen jatkuvuus pystyttäisiin turvaamaan. On esitetty myös toivomus, että väyläkriteerien tulisi olla pysyvämpiä. Elinikäinen oppiminen yliopistoissa -työryhmä toteaa suosituksessaan numero 18 seuraavaa: Työelämässä jo olevan väestön opiskelumahdollisuuksien lisäämiseksi tutkinnon suorittaminen ns. avoimen väylän kautta tehdään entistä joustavammaksi hyödyntämällä opetuksen järjestämisessä avoimen yliopiston toimintamuotoja ja organisaatiota. Samalla kehitetään malleja aiemmin opitun tunnistamiseksi ja tunnustamiseksi. Lisäksi yliopisto voi oman harkintansa mukaan tarjota avoimen yliopistonsa kautta alueellisiin tai koulutuspoliittisiin tarpeisiin perustuen kandidaatintutkintoon johtavia opintoja ensisijaisesti jo työelämässä mukana oleville aikuisille niillä aloilla, jotka yliopisto itse määrittelee ja jotka sisältyvät sen koulutusvastuisiin. Näin tarjotaan mahdollisuus aikuisiällä koulutustason nostoon tai ammatilliseen uudelleensuuntautu- -15-

16 suuntautumiseen. Yliopistot päättävät opiskelijoiden tutkinto-opiskelijoiksi ottamisesta ja valinnasta työryhmän ehdottamia periaatteita soveltaen (ks. suositus 6) (Tässä raportissa sivulla 12). Tiedekunta tai vastaava elin valitsee opiskelijat pääsääntöisesti opintojen alkuvaiheessa, ja opinnot suoritetaan tiedekunnan ohjauksessa ja valvonnassa. Tiedekunta antaa myös tutkintotodistuksen. Kandidaatintutkinnon jälkeen opiskelija voi hakea tiedekunnan vahvistamien valintamenettelyjen kautta maisteriopintoihin tai -ohjelmiin. Strategian seuraamiseksi, laadun varmistamiseksi sekä opiskelijan oikeusturvan takaamiseksi on välttämätöntä, että yliopisto ennalta päättää, mitä tutkintoja avoimen yliopiston kautta voidaan suorittaa. Esimerkki toimivasta alueellisesta väyläratkaisusta on Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopiston, Lapin avoimen yliopiston sekä Lapin yliopiston välille solmittu 3-vuotinen ( ) sopimus avoimen väylästä. Väylä yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan avautui syksyllä Opiskelijat voivat opiskella pääaineenaan hallintotieteitä ja sivuaineinaan sosiaalityötä, julkisoikeutta sekä hyvinvoinnin ja terveyden sosiologiaa. Väyläopintoihin hakeutui kaiken kaikkiaan 200 opiskelijaa pääosin lehti-ilmoitusten ja lehdistötiedotteiden avulla. Vaadittavan määrän opintokokonaisuuksia suoritettuaan opiskelija voi hakeutua Lapin yliopiston yhteiskuntatieteelliseen tiedekuntaan opiskelemaan hallintotieteitä osallistumatta valintakokeisiin. Valinta tehdään suoritettujen avoimien yliopisto-opintojen perusteella. Valintaperusteet vahvistetaan kalenterivuosittain, mitä on myös korostettu opiskelijoille. Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopiston Oulun toimipaikka koordinoi opetusta, mutta mukana toteutuksessa ovat kaikki kesäyliopiston viisi toimipaikkaa: Oulu, Kuusamo, Pyhäjärvi, Raahe ja Ylivieska. Opinnot toteutetaan etäopetusta hyödyntäen siten, että opetus välitetään Oulusta videoneuvottelulaittein Kuusamoon, Nivalaan (yhdistyneenä Pyhäjärven ja Ylivieskan opetus) ja Raaheen. Opiskelussa käytetään hyväksi Optimaoppimisympäristöä tiedotuksessa ja oppimateriaalin jaossa. Etuna sekä kesäyliopiston että opiskelijoiden näkökulmasta on se, että nyt opinnot on vahvistettu kolmeksi vuodeksi eteenpäin sen sijaan, että opetusoikeudet haettaisiin aina vuodeksi kerrallaan. Opiskelijat voivat nyt suunnitella opintojaan pitemmälle ajalle.videoneuvotteluopetuksen koordinointi ja sen tarvitsema yhteistyöverkoston luonti toteutetaan ESR-rahoitteisen Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopiston osaamiskeskus -hankkeen puitteissa. Hankkeessa kehitetään kesäyliopiston toimintatapoja tarjota opiskelijoille ohjausta ja neuvontaa. Keskeisessä osassa on videoneuvotteluna toteutettavan koulutuksen opetusmenetelmien mallintaminen sekä monipisteopetuksen vaatimien opetusvälineiden ja verkkoyhteyksien testaaminen ja käyttöönotto. 7. Sopimukset Pullonkaula: Sopimuksessa ei aina ilmaista tarkasti, mitä yhteistyöoppilaitokselta edellytetään opetuksen järjestäjänä. Kehitettävää: On tärkeää ilmoittaa sopimuksessa selkeästi, mitä opetuksen järjestäjältä edellytetään, esimerkiksi edellytetäänkö tenttikirjallisuuden hankkimista yhteistyössä -16-

17 alueen kirjaston kanssa. Tenttikirjojen saatavuutta on mahdollista helpottaa lisäämällä valinnaisuutta sekä käyttämällä sähköisiä aineistoja. Vuoden 2006 aikana on käyty valtakunnallisia neuvotteluja opetusministeriön ja Kansallisen elektronisen kirjaston FinE- Libin kanssa ehdoista, joiden avulla avointen yliopistojen opiskelijoille taataan pääsy sähköisiin tietokantoihin. Tämä saattaa toteutua vuoden 2007 aikana. 8. Verkko-opintojen rooli Pullonkaula: Yhteistyöoppilaitosten rooli verkko-opintojen järjestäjänä on herättänyt keskustelua. Mihin yhteistyöoppilaitoksia tarvitaan verkko-opinnoissa? Keskustelua tulisi herättää siitä, mikä verkko-opetuksen rooli tulee olemaan tulevaisuudessa. Välillä tulee tunne, että opintoja monimuotoistetaan ja laitetaan verkkoon keinotekoisesti lähiopetuksen kustannuksella. On aineita, joita ei saa kuin monimuoto- tai verkkoopintoina. [ ] Opiskelijoilta tulee palautetta, että he haluavat lähiopetusta. Yhteistyöoppilaitoksella ei ole kuitenkaan taloudellisia mahdollisuuksia järjestää lähiopetusta esim. monimuoto-opetuksen oheen. Kehitettävää: Yhteistyöoppilaitoksen on mahdollista räätälöidä kysynnän mukainen malli verkko-opinnoista, joista esimerkkinä Kaveri-opinnot. -17-

18 4 OPINTOMAKSUJEN MÄÄRÄYTYMINEN Opintomaksujen määräytyminen perustuu opetusministeriön asetukseen. Opetusministeriö on antanut uuden asetuksen yliopiston suoritteista perittävistä maksuista (Opetusministeriö 2006b). Asetus on ensi vaiheessaan voimassa asti. Uuden asetuksen 5 :ssä sanotaan seuraavaa: Opetus ja kuulustelut ovat maksuttomia koulutus- ja kulttuuritoimintaan liittyvistä syistä. Maksu peritään opetuksen järjestämiseen liittyvistä opiskelijapalveluista omakustannusarvon mukaan. Maksu peritään myös opetuksen erityis-järjestelyistä ja oppimateriaaleista omakustannusarvion mukaan. Avoimen yliopisto-opetuksen maksulliset suoritteet on tarkemmin lueteltu asetuksen liitteessä. (Katso liite numero 3. Asetuksen liitteessä on nyt ensimmäisen kerran listattu se, mistä asioista maksua voidaan periä.) Perittävän maksun suuruus ja sen vastineena saatavat palvelut on ilmoitettava avointa yliopisto-opetusta tarjottaessa. Muun oppilaitoksen yliopistolta tilaamista avoimen yliopisto-opetuksen toteuttamiseen liittyvistä suoritteista peritään maksut omakustannusarvon mukaan. Asetuksesta tehdyssä muistiossa korostetaan, että avointen yliopistojen on ilmoitettava perittävien maksujen suuruus ja niiden vastineena saatavat palvelut sekä omassa tiedotuksessaan että Avoinyliopisto.fi-verkkopalvelussa. Muistiossa todetaan myös, että tilanteissa, joissa yliopistot tekevät avoimeen yliopisto-opetukseen liittyvää yhteistyötä muiden oppilaitosten kanssa, peritään siitä syntyvistä suoritteista maksut omakustannusarvon mukaisesti. (Opetusministeriö 2006c, 7.) Uusi asetus noudattaa pääpiirteissään opetusministeriön päätöstä avoimesta korkeakouluopetuksesta korkeakouluissa perittävistä maksuista (83/1993). Vasta muutaman viikon voimassa olleen asetuksen vaikutuksista maksukäytäntöihin ei voi vielä tässä vaiheessa sanoa mitään. Asetus pyrkii selkeyttämään nykyistä käytäntöä ja se on suora vastaus Elinikäinen oppiminen yliopistoissa -työryhmän suositukseen numero 13. Kyseinen suositus edellyttää: Opiskelijamaksujen pohjana on omakustannusarvolaskelma. Periaatteiden, joilla maksut peritään, tulee olla selkeät ja dokumentoidut kaikissa yliopistoissa. Avoimesta yliopisto-opetuksesta perittävät maksut on ilmoitettava asiakkaille sekä valtakunnallisessa verkkopalvelussa (avoinyliopisto.fi) että yliopistojen omassa tiedotuksessa kuluttajalainsäädännön edellyttämällä tavalla. Opetusministeriön maksupäätös päivitetään asetukseksi ja samalla tarkistetaan sen sisällön ajanmukaisuus. Vapaata sivistystyötä koskevan lainsäädännön mukaan opiskelijoilta voidaan periä kohtuullisia maksuja opetuksesta, mutta määräytymisen kriteerit ovat epäselvät, koska opetuksen järjestäjän taloudelliset edellytykset vaikuttavat maksujen tasoon. Maksut vaihtelevat erittäin paljon yhteistyöoppilaitoksissa alueittain ja oppilaitosmuodoittain. -18-

19 Vaihtelevuuden suuri kirjo ei luo edellytyksiä tasa-arvoisten mahdollisuuksien kehittymiselle. (Opetusministeriö 2005, ) Kesäyliopistot saavat lakisääteistä laskennallista valtionosuutta opetustuntien mukaan. Opetustuntien laskenta perustuu kesäyliopistojen yhteiseen ohjeistukseen vuodelta 1998, jonka opetusministeriö on hyväksynyt. Ohjeistuksessa ei ole huomioitu tarpeeksi verkko- tai monimuoto-opetuksen kustannuksia. Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että verkko- ja monimuoto-opetuksen tarjonta on lisääntynyt koko ajan. Tätä epäkohtaa paikkaamaan on perustettu uusi tuntien laskentatyöryhmä, jonka tekee ehdotuksen opetusministeriölle uudesta valtionosuuden laskentaperusteesta vuoden 2007 aikana. Opintomaksujen määräytymisen pullonkauloja ja ehdotuksia käytänteiden kehittämiseen ovat: 1. Maksujen määräytymisen perusteet sekä terminologia epäselviä Pullonkaula: Palvelumaksujen määräytymisen perusteet ovat epäselvät. Eri avoimissa yliopistoissa puhutaan maksuista eri termein (esim. palvelumaksu, rekisteröintimaksu, ilmoittautumismaksu). Kehitettävää: Maksujen määräytymisen periaatteet on ilmoitettava Avoinyliopisto. fi-verkkopalvelussa. On myös pyrittävä yhtenäistämään maksutermejä. 2. Maksujen sitominen opinto-oikeuteen/lukukauteen Pullonkaula: Opiskelijan kohtaaman kokonaishinnan määrittelyä vaikeuttaa se, että osa avoimista yliopistoista sitoo maksut lukukausiin opinto-oikeuden kestoajan sijaan. Kehitettävää: Toivottavaa on, että avoimissa yliopistoissa otettaisiin käyttöön yhteinen käytäntö opinto-maksujen sitomiseen opiskelijalle myönnetyn opinto-oikeuden kestoon mieluummin kuin lukukauteen. -19-

20 5 OPETUSHENKILÖSTÖN REKRYTOINTI JA PALKKAUS Opetushenkilöstöllä viitataan tässä luvussa sekä opettajiin että tuutoreihin. Avointa yliopisto-opetusta toteuttavat useimmiten sivutoimiset opettajat. Päätoimista opetushenkilöstöä avointa yliopisto-opetusta varten on kuudessa yliopistossa. Merkittävin määrä omaa opetushenkilöstöä avointa yliopisto-opetusta varten on Jyväskylän ja Helsingin avoimissa yliopistoissa. (Opetusministeriö 2005, 28.) Yliopisto- ja tiedehallinnon tarkentavassa virkaehtosopimuksessa on sovittu sivutoimisen tuntiopettajan palkkauksesta seuraavaa: Sivutoimisen tuntiopettajan tehtävien vaativuus arvioidaan sen mukaan, millä vakinaisen opettajan nimikkeellä vastaava opetus muutoin annetaan. Yksinkertainen tuntipalkka saadaan jakamalla vastaavan viran vuosipalkka luvulla (Wilenius, 9.) Tuutori toimii opintoryhmän vetäjänä ja opiskelun ohjaajana. Avoimet yliopistot järjestävät useimmiten koulutusta monimuoto-opetuksen tuutoreille sekä auttavat mahdollisuuksien mukaan yhteistyöoppilaitoksia tuutoreiden etsinnässä. Opettaja tai tuutori täytyy useimmiten hyväksyttää yliopistossa joko oppiaineessa tai tiedekunnassa. Joskus pätevyysvaatimukset ovat kuitenkin niin korkealla, että opettajia on hankala löytää tai opetuksesta tulee liian kallista toteuttaa. Opetushenkilöstön palkkauksen suhteen avoimet yliopistot suosittavat noudattamaan emoyliopistojen palkkausperusteita, mikä aiheuttaa kirjavuutta maksuissa. Opetushenkilöstön palkkauksen ja rekrytoinnin pullonkauloja ja ehdotuksia käytänteiden kehittämiseen ovat: 1. Tiedot opettajista ja tuutoreista Pullonkaula: Ongelmallisena on koettu se, että kesäyliopistoiden pitäisi nimetä osassa avoimia yliopistoja opettajat ja tuutorit opintokokonaisuuksiin jo opetusaloitevaiheessa. Kehitettävää: Tietoja ei tarvitsisi ilmoittaa avoimille yliopistoille vielä siinä vaiheessa kun opetusaloitteita tehdään. 2. Tuutoreiden rekrytointi Pullonkaula: Yliopistopaikkakuntien ulkopuolisilla alueilla sekä tietyillä tieteenaloilla tuutoreiden saaminen on hankalaa. Kehitettävää: Yliopistojen jatko-opiskelija- ja alumnitietoja sekä alueellisia tuutorpankkeja toivottaisiin hyväksikäytettävän tuutoreiden rekrytoimisessa. 3. Opettajien ja opetuksen laatu Pullonkaula: Opettajia koskevaa opiskelijapalautetta ei aina huomioida laitoksella tar- -20-

Avoimen Foorumi Laatutyöryhmä

Avoimen Foorumi Laatutyöryhmä 1 Avoimen Foorumi Laatutyöryhmä Avoimen yliopiston neuvottelupäivät Turku 4. 5.10.2007 Merija Poikela, LaY 2 Ryhmä Avoimen D: osallistuneita info Poikela Merija, LaY, ryhmän vetäjä Finska Jukka, HY, Hassi

Lisätiedot

Avoimen Foorumi Laatutyöryhmä

Avoimen Foorumi Laatutyöryhmä 1 Avoimen Foorumi Laatutyöryhmä Avoimen yliopiston neuvottelupäivät Turku 4. 5.10.2007 Merija Poikela, LaY Laatutyöryhmän tavoitteet 2 - tunnistaa avoimien yliopistojen yhteiset indikaattorit eli toimintaraamit

Lisätiedot

Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012

Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012 Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012 3.2.2009 2 1 JOHDANTO Avoimen yliopisto-opetuksen valtakunnallinen strategia vuosille 2009 2012 laadittiin avoimien yliopistojen yhteistyönä

Lisätiedot

Avoin yliopisto Suomessa Valtakunnallinen strategia 2004-2010

Avoin yliopisto Suomessa Valtakunnallinen strategia 2004-2010 Valtakunnallinen strategia 2004-2010 Avoimen yliopiston foorumi 4.4.2003 2 1 JOHDANTO Opetusministeriö määritteli vuonna 1993 avoimen yliopiston koulutuksellista tasa-arvoa edistämään luoduksi opintojärjestelmäksi,

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Luonnos 21.11.2008 Avoimen foorumin työvaliokunta. Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012

Luonnos 21.11.2008 Avoimen foorumin työvaliokunta. Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012 Luonnos 21.11.2008 Avoimen foorumin työvaliokunta Avoin yliopisto-opetus Suomessa Valtakunnallinen strategia 2009 2012 2 1 JOHDANTO Avoimen yliopisto-opetuksen valtakunnallinen strategia vuosille 2009

Lisätiedot

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot, jotka tuovat alueelle

Lisätiedot

Avoin yliopisto abeille. Abipäivät 11.-12.11.2015

Avoin yliopisto abeille. Abipäivät 11.-12.11.2015 Avoin yliopisto abeille Abipäivät 11.-12.11.2015 Avoin yliopisto abeille Oman opiskelualan etsiminen: Mahdollisuus tutustua yliopistoopiskeluun sekä eri koulutusaloihin ja oppiaineisiin Valmistautuminen

Lisätiedot

Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja

Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja Satu Helin, TtT Avoimen yliopiston johtaja Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto Perustelut ja tausta tutkintotavoitteisten opiskelupolkujen

Lisätiedot

Rehtorin päätös 68/25/2008 11.6.2008 Opetuksesta ja muista opetukseen liittyvistä tehtävistä maksettavat palkkiot

Rehtorin päätös 68/25/2008 11.6.2008 Opetuksesta ja muista opetukseen liittyvistä tehtävistä maksettavat palkkiot Rehtorin päätös 68/25/2008 11.6.2008 Opetuksesta ja muista opetukseen liittyvistä tehtävistä maksettavat palkkiot Teatterikorkeakoulu vahvistaa uudet sivutoimista tuntiopetusta, opintojen ohjausta, opinnäytteiden

Lisätiedot

Täsmähakuopas. Täsmähakuopas. Päivitetty 21.12.2010. www.avoinyliopisto.fi Sivu 1/5 1

Täsmähakuopas. Täsmähakuopas. Päivitetty 21.12.2010. www.avoinyliopisto.fi Sivu 1/5 1 Täsmähakuopas Päivitetty 2.2.200 www.avoinyliopisto.fi Sivu /5 Opetustietokanta Kaikki Suomessa järjestettävän avoimen yliopisto-opetuksen opetustiedot tallennetaan valtakunnalliseen Avoinyliopisto.fi

Lisätiedot

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen

Lisätiedot

TILASTOTIETOJA KESÄYLIOPISTOJEN VUODEN 2011 TOIMINNASTA

TILASTOTIETOJA KESÄYLIOPISTOJEN VUODEN 2011 TOIMINNASTA TILASTOTIETOJA KESÄYLIOPISTOJEN VUODEN 2011 TOIMINNASTA Suomen kesäyliopistot r.y. Finlands sommaruniversitet r.f. The Association of Summer Universities in Finland Sisällysluettelo: Sivu 3 Kesäyliopiston

Lisätiedot

Opintoihin orientointi

Opintoihin orientointi Opintoihin orientointi Tervetuloa opiskelemaan fysiikkaa Helsingin yliopiston Avoimeen yliopistoon! 2.9.2014 1 Ennen opintojen alkua Tutustu huolellisesti ja hyvin opinto-ohjelmaan. Tee HOPS eli henkilökohtainen

Lisätiedot

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi Hankkeen tiedot Projektin nimi: Keskipohjalainen koulutusväylä Kohdealue: Kokkolan ja Kaustisen seudut Päättymisaika: 6/2014 Toteuttaja: Centria ammattikorkeakoulu Osatoteuttajat: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä

Lisätiedot

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja

Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018. Mervi Varja Avoin yliopisto-opetus kohti vuotta 2018 Mervi Varja AVOIMEN YLIOPISTO-OPETUKSEN VALTAKUNNALLINEN STRATEGIA 2014 2018 Pohjana nykyinen strategia vuosille 2010 2013 Foorumin yhteinen työskentely kesäkuun

Lisätiedot

Avoin yliopisto-opetus: tilastoaineistoja

Avoin yliopisto-opetus: tilastoaineistoja Avoin yliopisto-opetus: tilastoaineistoja AVOINYLIOPISTO.FI VERKKKOPALVELU JA TARJONTA 2012 Soile Pylsy, CSC 2 Avoinyliopisto.fi verkkopalvelu Kaikki Suomen avoin yliopisto-opetuksen tarjonta Omistaa 15

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

Orientaatiotilaisuus Avoimen yliopiston opintoihin

Orientaatiotilaisuus Avoimen yliopiston opintoihin Orientaatiotilaisuus Avoimen yliopiston opintoihin Tervetuloa opiskelemaan Helsingin yliopiston Avoimeen yliopistoon! 1 Ennen opiskelua Tutustu hyvin opinto-ohjelmaan verkkopalvelussa: luentojen ajat ja

Lisätiedot

Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006. Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet

Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006. Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006 Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet Arviointityökalu oppilaitosverkostojen välisiä vertaiskäyntejä varten

Lisätiedot

Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma

Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma Kauppatieteiden tutkinto-ohjelman opintojen ohjaussuunnitelma Tässä ohjaussuunnitelmassa kuvataan kauppatieteiden tutkinto-ohjelman

Lisätiedot

AVOIMEN YLIOPISTON MAHDOLLISUUDET TÄYDENTÄVIEN OPINTOJEN JÄRJESTÄMISEEN

AVOIMEN YLIOPISTON MAHDOLLISUUDET TÄYDENTÄVIEN OPINTOJEN JÄRJESTÄMISEEN AVOIMEN YLIOPISTON MAHDOLLISUUDET TÄYDENTÄVIEN OPINTOJEN JÄRJESTÄMISEEN Tutkinnonuudistusseminaari 8.6.2004 Leena Leskinen 1 AVOIMET YLIOPISTOT AVOIMEN YLIOPISTON FOORUM 2 AVOIMEN YLIOPISTON STRATEGIA

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

YHTEISTYÖSOPIMUS OPINTOKOKONAISUUKSIEN JA OPINTOJAKSOJEN JÄRJESTÄ- MISESTÄ AVOIMENA YLIOPISTO-OPETUKSENA

YHTEISTYÖSOPIMUS OPINTOKOKONAISUUKSIEN JA OPINTOJAKSOJEN JÄRJESTÄ- MISESTÄ AVOIMENA YLIOPISTO-OPETUKSENA 1 YHTEISTYÖSOPIMUS OPINTOKOKONAISUUKSIEN JA OPINTOJAKSOJEN JÄRJESTÄ- MISESTÄ AVOIMENA YLIOPISTO-OPETUKSENA 1. Yhteistyösopimus Vaasan yliopiston (seuraavassa ) ja yhteistyöoppilaitos sopivat tällä sopimuksella

Lisätiedot

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 Suunnittelija MuT Marja-Liisa Saarilammi Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Orientointi Avoimen yliopiston opintoihin

Orientointi Avoimen yliopiston opintoihin Orientointi Avoimen yliopiston opintoihin Tervetuloa opiskelemaan maantiedettä Helsingin yliopiston Avoimeen yliopistoon! Syytä valmistautua ennen opintojen alkua Tutustu huolellisesti opinto-ohjelmaan.

Lisätiedot

Teknistieteellisen alan opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen. Katariina Alha, OY Jenni Kärkkäinen, TTY

Teknistieteellisen alan opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen. Katariina Alha, OY Jenni Kärkkäinen, TTY 1 Teknistieteellisen alan opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Katariina Alha, OY Jenni Kärkkäinen, TTY Hankkeen taustaa 2 KORKEAKOULUT TIETEENALAT Korkeakoulut matriisiorganisaationa

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

Minne menet, avoin yliopisto?

Minne menet, avoin yliopisto? Minne menet, avoin yliopisto? Mervi Varja Avoimen yliopiston foorumin puheenjohtaja Minne menet, avoin yliopisto? Viime vuodet tilastokatsaus 2010-2013 Uutta opiskelijaprofiilista Lähitulevaisuuden suuntia

Lisätiedot

Bologna-seminaari 25.4.2013. Mervi Jokipii Laatupäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto

Bologna-seminaari 25.4.2013. Mervi Jokipii Laatupäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto Bologna-seminaari 25.4.2013 Mervi Jokipii Laatupäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto Taustaa Tavoitteena opiskelijoiden joustavampi siirtyminen toisen pääaineen tai koulutusohjelman opiskelijaksi korkeakoulujen

Lisätiedot

PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA. Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu.

PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA. Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu. PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu.fi Säädökset ja päätökset Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon

Lisätiedot

Tampereen teknillinen yliopisto (TTY)

Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Tekniikkaa ihmisen ja ympäristön hyväksi TTY:n opintotarjonta 24.9.2014 Kaisa Niskanen TTY Opiskelijapalvelut Perustettu vuonna 1965 Toiminut säätiömuotoisena vuoden

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

IL-palvelut Aalto-yliopistossa

IL-palvelut Aalto-yliopistossa IL-palvelut Aalto-yliopistossa IL 3D - ulottuvuudet esiin, IL-opetuksesta IL-palveluihin seminaari 30.11.2010 Virpi Palmgren, Otaniemen kampuskirjasto Anu Kangasaho, Töölön kampuskirjasto Eila Rämö, Arabian

Lisätiedot

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2009

Yliopistokoulutus 2009 Koulutus 2010 Yliopistokoulutus 2009 Yliopistoissa suoritettiin 23 800 tutkintoa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 2009 yhteensä 23 800 tutkintoa. Suoritettujen tutkintojen

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 40 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

E-OPINTOTOIMISTO OPISKELUPALVELUT

E-OPINTOTOIMISTO OPISKELUPALVELUT 1(11) E-OPINTOTOIMISTO OPISKELUPALVELUT SISÄLTÖ: OPISKELUPALVELUT eopintotoimistossa... 2 Selainvaatimus... 2 Rekisteröityminen portaaliin... 2 Muista päivittää muuttuneet tietosi... 3 VirtuaaliAMK:n koulutustarjonta

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja 13.9.2013 Opetusneuvos Hanna Autere 29.8.2013 Mikä on

Lisätiedot

Avoimen yliopiston kauppatieteellisten opintojen alkuinfo 17.8.2015 klo 17.00 Töölön kampus

Avoimen yliopiston kauppatieteellisten opintojen alkuinfo 17.8.2015 klo 17.00 Töölön kampus Avoimen yliopiston kauppatieteellisten opintojen alkuinfo 17.8.2015 klo 17.00 Töölön kampus Kauppatieteellinen ala Väylä - Erillisvalinta Kauppakorkeakoulun kandidaattiohjelmaan - Hakijoille, joilla ei

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

Kauppatieteet 25 op perusopintokokonaisuus. Kauppatieteellisen alan verkkoopetusyhteistyönä

Kauppatieteet 25 op perusopintokokonaisuus. Kauppatieteellisen alan verkkoopetusyhteistyönä Kauppatieteet 25 op perusopintokokonaisuus Kauppatieteellisen alan verkkoopetusyhteistyönä Yhteistyön osapuolet Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Svenska Handelshögskolan Hanken Itä-Suomen yliopiston

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kasvatustieteiden tiedekunnan maisteritason erillinen opiskelijavalinta kauppatieteiden kandidaateille kevät 2014 Kasvatustieteiden maisterin tutkinto Valintaperusteet 1. Yleistä Joustava opintopolun kasvatuspsykologian

Lisätiedot

Sähköiset palvelut - Isäntä ja renki

Sähköiset palvelut - Isäntä ja renki Sähköiset palvelut - Isäntä ja renki Projektikoordinaattori Minna Vänskä, Helsingin yliopisto Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät To 1.10.2009 6.10.2009 1 Sähköisiä palveluja asiakkaille Opintojen haku

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

Orientaatiotilaisuus Avoimen yliopiston tietojenkäsittelytieteen opintoihin 9.9.2014

Orientaatiotilaisuus Avoimen yliopiston tietojenkäsittelytieteen opintoihin 9.9.2014 Orientaatiotilaisuus Avoimen yliopiston tietojenkäsittelytieteen opintoihin 9.9.2014 Tervetuloa opiskelemaan Helsingin yliopiston Avoimeen yliopistoon! 1 Perustietoa avoimesta yliopistosta Opetus on Helsingin

Lisätiedot

UKK - USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET - KAUPPATIETEET

UKK - USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET - KAUPPATIETEET UKK - USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET - KAUPPATIETEET OPISKELIJAKSI HAKEMINEN Kuinka pitkään saan opiskella? Opinto-oikeusaika on perusopintokokonaisuudessa kolme lukukautta, aineopintokokonaisuudessa neljä lukukautta

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Sitäkö saa mitä tilaa? Avoimien yliopisto opintojen yhteiskunnallinen kysyntä ja siihen vastaaminen 2000 luvun Suomessa

Sitäkö saa mitä tilaa? Avoimien yliopisto opintojen yhteiskunnallinen kysyntä ja siihen vastaaminen 2000 luvun Suomessa Sitäkö saa mitä tilaa? Avoimien yliopisto opintojen yhteiskunnallinen kysyntä ja siihen vastaaminen 2000 luvun Suomessa Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Oulussa 30.9 1.10.2009 Johtaja Tapio Kosunen

Lisätiedot

Kauppatieteellinen ala Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi. 25/3/2015 Petri Sahlström

Kauppatieteellinen ala Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi. 25/3/2015 Petri Sahlström Kauppatieteellinen ala Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 25/3/2015 Petri Sahlström Työryhmä Oulun yliopisto: Petri Sahlström (puheenjohtaja) Aalto yliopisto: Ingmar

Lisätiedot

Oppijan verkkopalvelu koulutuksen sähköinen sivistyskeskus Elinikäinen oppiminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

Oppijan verkkopalvelu koulutuksen sähköinen sivistyskeskus Elinikäinen oppiminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Oppijan verkkopalvelu koulutuksen sähköinen sivistyskeskus Elinikäinen oppiminen Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Oppijat uratiedon etsijöinä ja rakentajina ohjauksen kehittämisfoorumi

Lisätiedot

Työnantajan opas. Harjoittelijan palkkaaminen

Työnantajan opas. Harjoittelijan palkkaaminen Työnantajan opas Harjoittelijan palkkaaminen Mitä hyötyä harjoittelijan palkkaamisesta on? Turun yliopiston opiskelijoiden opintoihin liittyy pakollinen tai vapaavalintainen harjoittelu, jonka tavoitteet

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen haasteet

Aikuiskoulutuksen haasteet Aikuiskoulutuksen haasteet Väestön ikä- ja koulutusrakenteen muutokset osaavan työvoiman saatavuus aikuisten muuttuva koulutuskäyttäytyminen Muutokset työmarkkinoilla pätkätyöt osa-aikaisuus löyhä kiinnittyminen

Lisätiedot

Oulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009. pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto

Oulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009. pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto Oulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009 pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto Auditointien kokonaisaikataulu 2005-2011 Pilottiauditoinnit 2004-2005 Syksy 2005-kevät 2006 Kevät

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 KYSELYN TULOKSIA

Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 KYSELYN TULOKSIA Kestävän kehityksen ohjelmat ja työkalut vapaan sivistystyön oppilaitoksissa 2014 Kestävän kehityksen asiantuntijaseminaari Leena Saloheimo 17.4.2015 VASTAAJAT, edustavuus - vastaajia 117 (*) osa vastasi

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2012

Yliopistokoulutus 2012 Koulutus 2013 Yliopistokoulutus 2012 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 169 000 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2012 169 000

Lisätiedot

Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen

Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Peda-forum 21.5.2008 Opintojenseuranta hanke 2005-2008 Opintoprosessien seurantahanke Mukana kaikki teknillistieteelliset

Lisätiedot

Idealismia ja sivistystalkoita? Yhteistyötahon näkökulma avoimen yliopiston toimintaan

Idealismia ja sivistystalkoita? Yhteistyötahon näkökulma avoimen yliopiston toimintaan Idealismia ja sivistystalkoita? Yhteistyötahon näkökulma avoimen yliopiston toimintaan Tiederehtori Kari Laine, PPKYO Avointen yliopistojen neuvottelupäivät 30.9.2009 KESÄYLIOPISTOJEN PÄÄTOIMIPAIKAT www.kesayliopistot.fi

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2014

Yliopistokoulutus 2014 Koulutus 25 Yliopistokoulutus 2 Yliopistojen opiskelijamäärä väheni ja tutkintojen määrä kasvoi vuonna 2 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli

Lisätiedot

SIIRTO- OPISKELIJASELVITYS

SIIRTO- OPISKELIJASELVITYS YLIOPISTOJEN SIIRTO- OPISKELIJASELVITYS Mervi Jokipii Tampereen teknillinen yliopisto OHA-forumin koordinaattori 17.10.2012 Tavoite Tuottaa kuvaus siirtymiskäytäntöjen nykytilanteesta yliopistoissa Pohtia

Lisätiedot

Avoimien yliopistoopintojen

Avoimien yliopistoopintojen www.helsinki.fi/avoin Avoimien yliopistoopintojen kysyntä Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla 2011 Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla hankkeen lähtökohta ja tausta avointen yliopisto-opintojen

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

INFO AVOIMEN YLIOPISTON OIKEUSTIETEEN OPINNOT

INFO AVOIMEN YLIOPISTON OIKEUSTIETEEN OPINNOT INFO AVOIMEN YLIOPISTON OIKEUSTIETEEN OPINNOT 8.6.2015 Avoin yliopisto 1 INFON SISÄLTÖ Tutustut oikeustieteen opintoihin ja opiskeluun Avoimessa yliopistossa Mahdollisuus kysyä: paikalla myös tiedekunnan

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Tutkintojärjestelmän/perusteiden kehittämisen tahtotila

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen

TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen 7.3.2014 LL TEKNILLINEN TIEDEKUNTA KAUPPATIETEEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINTO Ohjeita teknisen viestinnän opiskelijoille tutkintojen suorittamiseen SISÄLTÖ 1. KTK Giga - kandidaatintutkinnon suorittaminen

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 10.2.2009 Janne Vainikainen Helsingin yliopisto Teknillinen korkeakoulu Turun yliopisto Tampereen yliopisto Oulun yliopisto Jyväskylän yliopisto Tampereen

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

Laboratoriohenkilökunnan koulutus; miten turvata tulevaisuuden ammattitaitoinen henkilökunta? Labquality

Laboratoriohenkilökunnan koulutus; miten turvata tulevaisuuden ammattitaitoinen henkilökunta? Labquality Laboratoriohenkilökunnan koulutus; miten turvata tulevaisuuden ammattitaitoinen henkilökunta? Labquality Mikrobiologian laboratorioiden edustajien neuvottelukokous 17.10.2008 Seija Tuokko Laboratoriossa

Lisätiedot

Opetusministeri Jukka Gustafsson esittää kysymyksen, mitkä ovat konkreettiset toimenpiteet, stepit, tavoitteen saavuttamiseksi?

Opetusministeri Jukka Gustafsson esittää kysymyksen, mitkä ovat konkreettiset toimenpiteet, stepit, tavoitteen saavuttamiseksi? OPETUSMINISTERIN TAPAAMINEN 2 14.9.2012, klo 13.30 14.45 EDUSKUNTATALO, HELSINKI Läsnä: Opetusministeri Jukka Gustafsson Opetusneuvos OKM Elise Virnes Hirvonen Maija, AEO ry, JAMK AOKK Kekki Kimmo, AEO

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 4.4.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

BJ20A1700 Johdatus kemiantekniikan opiskeluun HOPS

BJ20A1700 Johdatus kemiantekniikan opiskeluun HOPS BJ20A1700 Johdatus kemiantekniikan opiskeluun HOPS 17.9.2013 Ritva Tuunila Opintojen suunnittelu - Hops HOPS eli henkilökohtainen opinto/opiskelusuunnitelma tarkoittaa opiskelijan tekemää suunnitelmaa

Lisätiedot

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen, vaihe II

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen, vaihe II Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen, vaihe II Miksi opiskelijavalintoja uudistetaan (OKM) Opiskelijavalintoja uudistamalla pyritään alentamaan korkeakouluopintojen aloittamisikää, saamaan

Lisätiedot

TULOKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET

TULOKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET Liiketalouden saumaton urapolku aikuisoppijoille 1.10.2009 30.4.2012 TULOKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET Seija Karjalainen Hanketiedot Kajaanin ammattikorkeakoulun ja Kainuun ammattiopiston yhteishanke Budjetti

Lisätiedot

VERKKO OPISKELUN MITOITUS YMMÄRTÄVÄN OPPIMISEN MAHDOLLISTAJANA

VERKKO OPISKELUN MITOITUS YMMÄRTÄVÄN OPPIMISEN MAHDOLLISTAJANA VERKKO OPISKELUN MITOITUS YMMÄRTÄVÄN OPPIMISEN MAHDOLLISTAJANA 31.10.2007 Kirsi Keskisärkkä ja Tomi Kontio Yhteistyöhanke Kuopion yliopisto, Turun yliopisto ja Tritonia oppimiskeskus (Vaasan yliopisto,

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

AVOIMIEN YLIOPISTOJEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 2012 JUHA POHJONEN, OY & SOILE PYLSY, CSC

AVOIMIEN YLIOPISTOJEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 2012 JUHA POHJONEN, OY & SOILE PYLSY, CSC Avoin yliopisto-opetus tilastoaineistojen valossa AVOIMIEN YLIOPISTOJEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 2012 JUHA POHJONEN, OY & SOILE PYLSY, CSC Avoin yliopisto-opetus tilastoaineistojen valossa OSA 1. OPISKELIJAT JA

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN OVTES PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 1.8.2014 ALKAEN (LUONNOS)

KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN OVTES PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 1.8.2014 ALKAEN (LUONNOS) KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN OVTES PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 1.8.2014 ALKAEN (LUONNOS) 1 (4) 1. OVTES -palkkausjärjestelmä Palkkausjärjestelmällä tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu palkkauksen eri perusteista

Lisätiedot

KORKEAKOULUHAKUJEN UUDISTUS 2014

KORKEAKOULUHAKUJEN UUDISTUS 2014 KORKEAKOULUHAKUJEN UUDISTUS 2014 18.4.2013 INFOTILAISUUS KORKEAKOULUJEN VIERASKIELISEN KOULUTUKSEN VIRKAILIJOILLE Laila Puranen, Opetushallitus Korkeakoulujen hakujen uudistuksen taustalla hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Verkkokurssin suunnitteluprosessi

Verkkokurssin suunnitteluprosessi Verkkokurssin suunnitteluprosessi Koulutusteknologian perusopinnot, Designing e-learning Essi Vuopala, yliopisto-opettaja Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö(let) http://let.oulu.fi Verkkokurssin

Lisätiedot

Avoimet yliopistot yliopistouudistuksen, VN:n asetuksen ja KOTA-ohjeiden uudistuksen jälkeisessä elämässä

Avoimet yliopistot yliopistouudistuksen, VN:n asetuksen ja KOTA-ohjeiden uudistuksen jälkeisessä elämässä Avoimet yliopistot yliopistouudistuksen, VN:n asetuksen ja KOTA-ohjeiden uudistuksen jälkeisessä elämässä Satu Helin SHJ, TtT Avoimen yliopiston johtaja Avoimen yliopiston Foorumin pj. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON

Lisätiedot

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Filosofinen tiedekunta / Hallintotieteet Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat opetusta ja tutkintoja sääteleviä lakeja,

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

ehops-opastus 2015-2016 Sisältö Opintosuunnitelman luominen askeleittain Opintosuunnitelman muokkaus Opintojen aikatauluttaminen

ehops-opastus 2015-2016 Sisältö Opintosuunnitelman luominen askeleittain Opintosuunnitelman muokkaus Opintojen aikatauluttaminen ehops-opastus 2015-2016 Sisältö Opintosuunnitelman luominen askeleittain Opintosuunnitelman muokkaus Opintojen aikatauluttaminen Perustelujen lisäys Kyselyt: kv- ja oppiainetason kysely Opintosuunnitelman

Lisätiedot

Avoimen yliopiston neuvottelupäivät Turussa 4-5.10.2007

Avoimen yliopiston neuvottelupäivät Turussa 4-5.10.2007 Avoimen yliopiston neuvottelupäivät Turussa 4-5.10.2007 Ajankohtaiset asiat avoimessa yliopistossa Leena Leskinen, Kuopion yliopisto 1 avoimuus- ei suljettu kaikille Avoimen yliopiston perustehtävänä koulutuksellisen

Lisätiedot

Agrologista agronomiksi -opintopolkumalli

Agrologista agronomiksi -opintopolkumalli 1(5) Agrologista agronomiksi -opintopolkumalli 1. Korkeakoulutuksen duaalimalli ja elinikäinen oppiminen Agrologista agronomiksi -opintopolkukokonaisuus vastaa elinikäisen oppimisen haasteisiin tukemalla

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Ympärivuotinen opiskelu opintojen ja ohjauksen sekä opintotehokkuuden näkökulmista

Ympärivuotinen opiskelu opintojen ja ohjauksen sekä opintotehokkuuden näkökulmista Ympärivuotinen opiskelu opintojen ja ohjauksen sekä opintotehokkuuden näkökulmista Oppiminen kannattaa aina S. Niinistö-Sivuranta Laurea 17.3.2014 www.laurea.fi Oppia voi milloin vain Mitä Laureassa on

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavan koulutuksen uusien opiskelijoiden

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot