Idealismia ja sivistystalkoita? Yhteistyötahon näkökulma avoimen yliopiston toimintaan

Transkriptio

1 Idealismia ja sivistystalkoita? Yhteistyötahon näkökulma avoimen yliopiston toimintaan Tiederehtori Kari Laine, PPKYO Avointen yliopistojen neuvottelupäivät

2 KESÄYLIOPISTOJEN PÄÄTOIMIPAIKAT Etelä-Karjalan kesäyliopisto, Lappeenranta ja Imatra Etelä-Pohjanmaan kesäyliopisto, Seinäjoki Hangö sommaruniversitet, Hanko Helsingin seudun kesäyliopisto, Helsinki Hämeen kesäyliopisto, Hämeenlinna Jyväskylän kesäyliopisto, Jyväskylä Kainuun kesäyliopisto, Kajaani Keski-Pohjanmaan kesäyliopisto, Kokkola Kuopion kesäyliopisto, Kuopio Kymenlaakson kesäyliopisto, Kotka ja Kouvola Lapin kesäyliopisto, Rovaniemi Länsi-Suomen kesäyliopisto, Pori Mikkelin kesäyliopisto, Mikkeli Pohjois-Karjalan kesäyliopisto, Joensuu Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopisto, Oulu Päijät-Hämeen kesäyliopisto, Lahti Savonlinnan kesäyliopisto, Savonlinna Tampereen kesäyliopisto, Tampere Turun kesäyliopisto, Turku Vaasan kesäyliopisto, Vaasa Högskolan på Åland, Mariehamn Suomen kesäyliopistot ry, Tampere

3 OPETUSTUNTIEN JAKAUTUMINEN KESÄYLIOPISTOISSA 2008 Avoin yliopisto-opetus 50,7 % Vapaana sivistystyönä järj. koulutus 39,4 % Muut koulutukset (sis. alle 6 tunnin koulutukset) 3,1 % Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus 2,3 % Työnantajan tilaama koulutus 1,6 % Avoin ammattikorkeakouluopetus 1,4 % Ammatillinen lisäkoulutus, ei oppisop. 0,7 % Ammatillinen lisäkoulutus, oppisop. 0,7 % 0,0 % 10,0 % 20,0 % 30,0 % 40,0 % 50,0 % 60,0 %

4 OSALLISTUMISMÄÄRÄ KESÄYLIOPISTOISSA VUOSINA

5

6 Onko meillä varaa kilpailla? Yhden luukun periaate! Haasteellinen yhteistyö Yhteistyö ja roolitus Kommenttipuheenvuoro Kari Laine Helsinki Lisää vuoropuhelua lisää yhteistä suunnittelua Verkostoitumisen mahdollisuus... jos niin halutaan. Maakuntataso Valtakunnallinen taso Entä Kansainvälisyys? Avoimen yliopiston väylä! Mikä kahlitsee?

7 Kommenttipuheenvuoro Kari Laine Helsinki AKKU työryhmän raportti (OPM 2009:11) Ylläpitäjä ja oppilaitosrakenteet

8

9 Toimintaympäristön muutoksia 2.1 Väestökehitys Väestön ikääntyminen Maahanmuutto 2.2 Vapaan sivistystyön painopisteisiin vaikuttavia muutostekijöitä Globalisaatio Työelämän muutokset 2.3 Tieto- ja viestintäteknologian aiheuttamat muutokset 2.4 Opitun tunnustaminen 2.5 Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja valtionosuusuudistus 2.6 Aluehallintouudistus 2.7 Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus 2.8 Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamisen vauhdittamishanke ja ammattiopistostrategia 2.9 Yliopistouudistus ja korkeakoululaitoksen rakenteellinen kehittäminen 2.10 Vapaan sivistystyön verotus ja kilpailunäkökulma

10

11 -tärkeää että vapaan sivistystyön oppilaitokset voivat jatkossakin toimia avoimen korkeakouluopetuksen (avoin yliopisto ja ammattikorkeakoulu) järjestäjinä aikuisopiskelun tasa-arvon edistäjinä -Määritettävä selkeästi lainsäädännössä ja ylläpitoluvissa - huomioitava rahoitusperusteissa - yhteistyö korkeakoulujen kanssa (oltava molemminpuolinen tavoite ) - yliopistoyhteistyön epävarmuus - rooli avoimen ammattikorkeakouluopetuksessa

12 AKKU työryhmän raportti (OPM 2009:11) - OPM ja korkeakoulut hyödyntävät vapaan sivistystyön oppilaitosverkoston kanssa tapahtuvaa yhteistyötä avoimen korkeakouluopetuksen järjestämisessä korkeakouluopintojen alueellisen saatavuuden ja koulutuksen tasa-arvon edistämiseksi - Avoin korkeakoulu tarjoaa mahdollisuudet työikäiselle aikuisväestölle osaamisen suunnitelmalliseen kehittämiseen sekä pätevöitymiseen

13 Ylläpitäjä ja oppilaitosrakenteet -Vuorovaikutteinen kehittämisprosessi - alueellinen yhteistyö? - oppimiskeskukset?

14 Kesäyliopistojen rakenneuudistuksen tavoitteena on toiminnan ja ylläpitäjäpohjan vahvistaminen ylläpitäjäkuntien yritysten ja julkisen sektorin henkilöstön osaamistarpeisiin vastaavina alueellisina oppilaitoksina, joiden toiminta on yhteen sovitettu alueen muuhun vapaan sivistystyön (erityisesti kansalaisopistojen) sekä aikuiskoulutuksen ja korkeakouluopetuksen tarjontaan. Kesäyliopistojen toiminta profiloituu avoimen yliopistoopetuksen ja avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tarjontaan sekä yleisempien sivistystehtävien lisäksi myös korkeakoulutetun väestön osaamisen varmistamiseen.

15 Kesäyliopistot ovat alueellisen koulutustarjonnan oppilaitoksia, joiden toiminnassa painottuvat avoin korkeakouluopetus sekä alueen muihin osaamis- ja sivistystarpeisiin vastaaminen ottaen huomioon myös korkeakoulutettu väestö.

16 Miten saavutetaan opiskelijatavoite avoimen opiskelijaa? - alueelliset kanditutkinnot? - verkoston avulla mahdolliseksi - ohjaus, neuvonta, koordinointi - yksittäisten opintojaksojen ja kokonaisuuksien paketoiminen - kaksi kohderyhmää: sivuaineopintoja eri yliopistoista, erityisesti kesäaikana ja opiskelijat, jotka suorittaisivat tutkinnon (yksittäisten kokonaisuuksien ja jaksojen paketoiminen tutkinnoksi) - HY:ssä taantuma näkyi kesäopetuksen suosiona, opetus lähiopetuksena, opiskelu ilmaista tutkinto-opiskelijalle - urasuunnittelun korostuminen ja tarve taantuman seurauksena

17 Miten konkreettisesti eteenpäin? - Miten saada tieto eteenpäin alueen opiskelijoille? Valtakunnallinen mainoskampanja kesäyliopistot, kansanopistot ja kansalaisopistot ja avoimet yhdessä? Kiertue? - avoinyliopisto.fi palvelun hyödyntäminen! yhteisen sivuston tuottaminen, kartoituskysely - sosiaalisen median hyödyntäminen? (esim. second life, facebook) - ongelmana ohjauksen valtava tarve, korvaavuuskäytäntöjen epäselvyys, miten hallita tietoa, katteettoman lupauksen vaara? - opintoneuvoja yliopistolta paikalle neuvontatilaisuuteen - liikkeellelähtö konkreetilla tutkintoesimerkillä? - puuttuvien palojen tarjoaminen esim. kieli- ja viestintäopinnot, metodiopinnot, yleispätevä sivuainekokonaisuus

18 AVOIMEN YLIOPISTON ASEMA, TEHTÄVÄ JA TARPEET -Näkökulmia vapaan sivistyön kehittämisen kannalta (Jorma Rinta-Kanto & Mika Nirvi 2008) -Viime vuosien luonnollinen kehitys huolehtinut muutoksesta - peräänkuuluttaa uudenlaista kumppanuutta - alueellinen yhteistyö, oppimiskeskus käsite/käsitteet -Yhteinen hyöty - avoin väylä - edellyttää yhteisiä pelisääntöjä, rakenteita, yhteistä strategiaa, laatujärjestelmää, yhteneviä keskeisiä prosesseja, yhteneviä tietojärjestelmiä..

19 Keskeisiä kysymyksiä ovat: 1. Keiden aluetoimijoiden kanssa avoimet yliopistot/korkeakoulut/kesäyliopistot toimivat ja suunnittelevat opetustarjonnan? 2. Miten avoimen alueellinen opetustarjonta syntyy? 3. Millaisia alueellisia ohjaus- ja tukipalveluja avoimet yliopistot / korkeakoulut / kesäyliopistot käyttävät? 4. Keskeisiä haasteita ovat opetustarpeiden parempi selvittäminen, opetuksen järjestämisen voimakkaampi koordinointi ja toteutusvastuun alueellinen jakaminen, jotta turhat alueelliset päällekkäisyydet voitaisiin karsia. Tietyllä alueella toimivien yhteistyötahojen on tiivistettävä yhteistyötään.

20 Maakunnallisesta ja seutukunnallisesta verkostoitumisesta huolimatta avoimen yliopiston tarjonta ei kohtaa aina kysyntää, mikä näkyy useina peruuntuvina kursseina. Keskeisiä haasteita ovat opetustarpeiden parempi selvittäminen, opetuksen järjestämisen voimakkaampi koordinointi ja toteutusvastuun alueellinen jakaminen, jotta turhat alueelliset päällekkäisyydet voitaisiin karsia. Tietyllä alueella toimivien yhteistyötahojen on tiivistettävä yhteistyötään.

21

22 Yksilö Yksikkö Tieteenala Yliopisto/ Laitos Alue Koulutusjärjestelmät Strateginen visio ja tahto Maakuntasuunnitelma Rahoitusohjelmat Aluekeskusohjelma ym. Koulutus Synerginen etu?

23 Onko meillä varaa kilpailla? Yhden luukun periaate! Haasteellinen yhteistyö Yhteistyö ja roolitus Kommenttipuheenvuoro Kari Laine Helsinki Lisää vuoropuhelua lisää yhteistä suunnittelua Verkostoitumisen mahdollisuus... jos niin halutaan. Maakuntataso Valtakunnallinen taso Entä Kansainvälisyys? Avoimen yliopiston väylä! Mikä kahlitsee?

24 Kiitos