Maatalouspolitiikka MPOL

Transkriptio

1 Taloustieteen laitos Department of Economics and Management Maatalouspolitiikka MPOL MPOL6: Maatalouspolitiikan tutkimusmenetelmät ja mallit: Kurssilla perehdytään optimointilähestymistapaan ja sen soveltamiseen yritys- ja sektoritason taloudellisissa malleissa. Tavoitteena on oppia optimoinnin perusmetodiikan ohella eräitä kirjallisuudessa esiintyviä yleisimpiä sovelluksia maatalouden analyysissä. Kurssi antaa valmiuksia arvioida maatalouspolitiikan muutosten vaikutuksia tila- ja sektoritasolla. Kurssin menetelmällinen osa perustuu matemaattiseen optimointiopin perusteisiin joita on käsitelty mm. mikrotalousteorian kursseilla. Kurssilla luennoidaan kuitenkin tarkoituksenmukainen yhteenveto. Mikrotalousteorian mukaisen yritys- ja tuotannonalakohtainen mallintamisen kautta päästään pian käsiksi konkreettisiin tila- ja sektoritason ajankohtaisiin tukipolitiikka- ja markkinakysymyksiin. Tuen irrottamisella tuotannosta on vaikutuksia myös maatalouden ulkopuolelle ja ne ovat toisaalta riippuvaisia mm. tuote- ja panoshinnoista kansantaloudessa sekä työn vaihtoehtoiskustannuksesta. Viime vuosina nousseet ja edelleen nousevat tuote- ja panoshinnat sekä niiden lisääntynyt vaihtelu vaikuttavat odotettuun tuottoon ja sen vaihteluun, minkä vuoksi kurssilla opitaan arvioimaan myös riskikäyttäytymisen merkitystä. Tarkastelun alla ovat erityisesti vaikutukset joita aiheutuu maataloustuen irrottamisesta tuotannosta. Tärkeinä esimerkkeinä kesäkuussa 2003 päätetty ja Suomessa 2006 toimeenpantu EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistus, sen päivitys ( terveystarkastus ) 2008, sekä Suomessa 2008 ja 2009 toimeenpannut uudistukset sikojen ja siipikarjan kansallisen tuen maksamisesta kotieläintilan statuksen perusteella entisen eläinyksikkötuen sijaan. Etelä-Suomen 141-tuen jatko tai loppuminen liittyy niinikään tuotantosidonnaisten ja tuotannosta irrotettujen tukien tuotanto- ja tulovaikutuksiin. Tämän lisäksi tutustutaan riskioptimointiin, eli yksinkertaiseen keskiarvo-varianssioptimointiin, jonka avulla viljelijän käyttäytymistä simuloiviin optimointimalleihin voidaan sisällyttää myös riskinkarttaminen. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan jatkosta 2014 alkavalla ohjelmakaudella keskustellaan parhaillaan. Kurssilla arvioidaan lyhyesti sen todennäköisiä vaikutuksia kurssin antamien valmiuksien pohjalta. Mikrotalousteorian ja optimointiopin perusteiden tuntemus on eduksi. Kurssilla käydään läpi tarvittavat pohjatiedot ja osoitetaan asiaan liittyvää kirjallisuutta. Kurssi sisältää luentoja, kirjallisuutta, laskuharjoituksia ja referaatti. Kurssin kokonaisarvosana painotetaan seuraavasti: tentti (jossa kolme essee-kysymystä ja yksi samantyyppinen tehtävä kuin laskuharjoituksissa) max 24 p., referaatti max 12 p. ja 5-6 palautettua laskuharjoitusten tehtävää (palauttaminen vapaaehtoista) max 6 p. (max 1 p. kustakin). Yhteensä max 42 p. Luennot maanantaisin klo ja tiistaisin klo Viikki B sh13. Ohjelma syksyllä 2012: Viikko 44: klo Kurssin esittely ja motivointi. De-coupling (dekoplaus); määritelmät ja vaikutukset. Matemaattiset mallit taloudellisen tutkimuksen ja politiikka-analyysin välineenä. Optimointimallit maatalouden taloudellisessa analyysissä. 1

2 Kirjallisuus: OECD: Decoupling: a conceptual overview (42 p.), Varian ch Luentoja 4 h klo Muutamia erityisiä näkökohtia de-coupling teemaan. Optimoinnin ja mikrotaloustieteen eräitä keskeisiä perusteita. Taloudellinen tasapaino. Lineaarinen ohjelmointi ja duaalisuus. Kirjallisuus: Varian ch. 2-6, H&N ch. 2 (ei 2.6), 3; Luentoja 2 h Viikko 45: EI LUENTOA EI LUENTOA Viikko 46: klo Tilatason optimoinnin erityisteemoja. Lineaarista ja epälineaarista optimointia. yritystason sovelluksia. Vaihtoehtoiset tuotantomenetelmät, panosten substituutio, välituotteet, erilaisia rajoitteita,. Kirjallisuus: H&N ch. 5 (ei 5.7), Varian ch. 11. Sekalaista aineistoa. Laskuharjoitus 1: Lineaarisen ohjelmoinnin perusteiden soveltamista. Optimoinnin perusteita. Riskin karttaminen tilatason optimointimalleissa. Kirjallisuus: H&N ch. 5 Luentoja 4 h klo HUOM klo Viikki A sh 207. Sektoritason taloudellinen mallintaminen. Optimointiin perustuvien sektorimallien matemaattinen rakenne. Aggrekointi. Tarjontavaste. Kysyntä. Tasapaino. Kirjallisuus: H&N luku 7, 8 (ei ); Varian ch. 9,10, 13 Apland, J.&Jonasson, L The conceptual backround and structure of SASM. p.1-13) Lehtonen, H (only p ch. 3.6) McCarl, B. & Spreen, T.H.. Chapter 8 (8.3.) McCarl, B. & Spreen, T.H. Chapter 13 McCarl, B. & Spreen, T.H.. Chapter 18 Laskuharjoitus 2: Lineaarinen optimointi. Duaalisuus. Luentoja 3 h + harjoituksia 1h Viikko 47: klo Alueellisen hintatasapainon laajennuksia. Substituutiomekanismit. Riski. Sektoritason optimointimallin rakentaminen ja validointi. Ulkomaankauppa. Kirjallisuus: H&N luvut 9-11, Varian 9,10, 13, 17. Luentoja 2 h klo HUOM klo Viikki A sh 207 Alueellisen hintatasapainon sovelluksia. Komparatiivinen statiikka ja dynamiikka. Kirjallisuus: H&N luku 12, Apland, J., Jonasson, L. & Öhlmer, B Sector modelling for prediction and evaluation a useful tool at interdisciplinary research. Swedish Journal of Agricultural Research 24: Cox, T.L. & Chavas, J-P. 2001, An Interregional Analysis of Price Discrimination and Domestic Policy Reform in the US Dairy Sector. American journal of Agricultural Economics 83 (1)(February 2001):

3 Luentoja 2 h Viikko 48: klo Sektoritason mallin validointi. PMP. Kirjallisuus: H&N ch McCarl, B. & Spreen, T.H.. Chapter 18 Laskuharjoitus 3: Riskioptimointi. Mallin ratkaiseminen Excel- ja GAMS-ohjelmistoilla. Luentoja 2h + harjoituksia 2h klo HUOM klo Viikki A sh 207 De-coupling eli maataloustukien irrotus tuotannosta EU:ssa ja USA:ssa. Tuen tuotantosidonnaisuus ja maitokiintiöjärjestelmän päättyminen vaikutukset EU:n ja Suomen maitosektorilla? Kansallisen tuen merkitys maitosektorille. Keskustelua todennäköisistä vaikutuksista maatalouden tuotantoon ja ympäristöön. Kirjallisuus: Andersson, C.A The Decoupling: Concept and past experiences. SLI working paper 2004:1. Swedish Institute for Food and Agricultural Economics. 50 p. Burfischer & Hopkins Decoupled Payments: Household Income Transfers in Contemporary U.S. Agriculture. Market and Trade Economics Division, Economic Research Service, U.S. Department of Agriculture. Agricultural Economic Report No Bhaskar&Beghin How coupled are decoupled farm payments? A review of coupling mechanisms and the evidence. Iowa State University Working Paper #07121 (kurssikansiossa) Luento_27_11_2012.doc Luento_27_11_2012_Theory_of_Asset_Fixity.doc Luentoja 4h Viikko 49: klo De-coupling ja vaikutukset pitkällä aikavälillä. Investoinnit ja teknologien muutos. Riski. Dynaamiset mallit. Dynaaminen tasapaino. Asset fixity theory. Kirjallisuus: H&N luku 12, 13; Cox, T.L. & Chavas, J-P. 2001, An Interregional Analysis of Price Discrimination and Domestic Policy Reform in the US Dairy Sector. American journal of Agricultural Economics 83 (1)(February 2001): Chavas, J-P, 1994, Production and Investments Decisions Under Sunk Cost and Temporal Uncertainty. American Journal of Agricultural Economics 76 (February 1994), p Laskuharjoitus 4: Epälineaarinen optimointi Luentoja 4h, harjoituksia 1 h klo Kansallisen Etelä-Suomessa maksettavan 141-tuen merkitys maataloustuotannolle ja maataloustulolle Suomessa. Erillisiä artikkeleita. Keskustelua. Luentoja 2h Viikko 50: klo Maatalouspolitiikan ja maatalousmarkkinoiden muutosten vaikutuksia tuotannon määrään, intensiteettiin ja pellonkäyttöön. EU:n komission näkemys yhteisestä maatalouspolitiikasta 2014 alkavalla ohjelmakaudella. Mitä voimme sanoa kootusti siitä, miten EU:n komission näkemys yhteisestä maatalouspolitiikasta vaikuttaa Suomen 3

4 maataloussektoriin? Mitä voidaan sanoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista Suomen maatalouteen? Näkökulmia integroituun mallintamiseen. Erillisiä artikkeleita. Keskustelua. Laskuharjoitus 5: Kuhn-Tucker-ehtojen kirjoittaminen ja soveltaminen yksinkertaisessa epälineaarisessa optimointitehtävässä. Ks. Appendix Hazell & Norton s. 357 Luentoja 3h + harjoituksia 1h klo Millä tavoin maataloustuotteiden hintojen nousu ja hintojen vaihtelun lisääntyminen vaikuttaa maataloustuotantoon Suomessa pitkällä aikavälillä? Kirjallisuus: OECD-FAO Agricultural Outlook Yhteenveto ja kertaus sekä kurssin loppusuoritukset. Luentoja 2h Kirjallisuus (kootaan opiskelijoiden saataville sähköiseen muotoon): Pääasiallisena oppimateriaalina Hazell, P.B.R. & Norton, R.D. (1986), Mathematical Programming for Economic Analysis in Agriculture. MacMillan Publishing Company. 400 p. (poislukien: 4.7, 5.7, 5.8, luku 6, 10.5, luku 13) Apland, J., Jonasson, L. & Öhlmer, B Sector modelling for prediction and evaluation a useful tool at interdisciplinary research. Swedish Journal of Agricultural Research 24: Lisäksi lyhyitä otteita teoksista (tarvittavat otteet toimitetaan saataville erikseen): Varian, H. (1992), Microeconomic Analysis. 3 rd Edition. Norton. 506 p. Lehtonen, H Principles, structure and application of dynamic regional sector model of Finnish agriculture. Academic dissertation. Systems Analysis Laboratory, Helsinki University of Technology. Publisher: Agrifood Research Finland, Economic Research (MTTL). Publications 98. Helsinki. 265 pages. (s. Apland, J. & Jonasson, L The conceptual backround and structure of SASM. p. 1-13) McCarl, B. & Spreen, T.H. Chapter 8 - Multi-year Dynamics and LP. (esp. 8.3.) In: Bruce A. McCarl, Thomas H. Spreen; Applied Mathematical Programming Using Algebraic Systems. McCarl, B. & Spreen, T.H.. Chapter 18 - Validation of programming models. In: Bruce A. McCarl, Thomas H. Spreen; Applied Mathematical Programming Using Algebraic Systems. Eräät julkaistut OECD:n tutkimukset soveltuvin osin; Luentoja 30h, laskuharjoituksia 5h, referaatti, itsenäistä laskemista ja lukemista. Kurssi suoritetaan tentillä. Luennot maanantaisin klo ja tiistaisin klo (HUOM! 13.11, ja ti klo 14-18!). Laskuharjoitukset maanantaisin (12.11., , , 3.12., ). Harjoitustyö eli referaatti valitusta artikkelista palautettava viimeistään sähköpostilla osoitteeseen heikki.lehtonen@mtt.fi. Oikeus aikataulun ja kirjallisuuden muutoksiin pidätetään. 4

5 Opettaja: Tekniikan tohtori, dos., professori Heikki Lehtonen MTT Taloustutkimus, Latokartanonkaari 9, Helsinki sähköposti: 5