SEUDULLINEN OPETUSPALVELUKESKUS HANKKEEN RAPORTTI 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SEUDULLINEN OPETUSPALVELUKESKUS HANKKEEN RAPORTTI 2011"

Transkriptio

1 SEUDULLINEN OPETUSPALVELUKESKUS HANKKEEN RAPORTTI 2011 Seudullisen opetustoimen käynnistäminen Mikkelin seudulla Selvitysmies rehtori Kimmo Tanttu 1

2 SISÄLLYS 2 1. TIIVISTELMÄ 2. PROSESSI 3. SEUDULLINEN KUVAUS 4. AIKATAULU 5. TALOUSRYHMÄN LOPPURAPORTTI 5.1. Taustaa 5.2. Kustannuslaskennan kehittäminen ja palvelujen tuotteistaminen 5.3. Talousarviorakenteiden yhdenmukaistaminen 5.4. Taloushallinnon yhdenmukaiset järjestelmät 5.5. Tilastotietoa kuntien opetuksen hinnasta ja viiden vuoden tilausarvio 5.6. Tilausten hinnoittelu 5.7. Seudullisen opetustoimen tuotteet ja taloushallinto 6. HENKILÖSTÖTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI Seudullinen yhteistyö henkilöstöasioissa 6.2. Henkilöstörakenteen nykytila ja tulevaisuus Koulujen määrä Oppilasmäärä Tuntikehys Opetushenkilöstö Muu henkilöstö 6.3. Henkilöstön siirtyminen seudullisen opetustoimen palvelukseen Liikkeenluovutusperiaate ja isäntäkuntamalli Opetushenkilöstö Muu henkilöstö Henkilöstö muutosprosessissa 7. OPETUSSUUNNITELMA Nykytilanne Yleistä Valtakunnalliset ohjeet Toteutus seudullisesti Opetukselliset perusteet 7.2. Katsaus voimassa oleviin opetussuunnitelmiin Sisältöalueitten kartoitus 7.3. Opetussuunnitelmien laadinta-aikataulu sekä työskentelytavat Uusi tilanne Aikataulusta 8. SEUDULLISEN OPETUSPALVELUKESKUKSEN TIETOHALLINTOSTRATEGIA Yleistä 8.2. Tietotekniikan kulurakenne 8.3. Tietoturva 8.4. SEOP -yhteistyön tavoitteet ICT:n näkökulmasta 8.5. Yhteistyön organisointi Etelä-Savon tietohallinto Oy:n kanssa 8.6. Tietohallinnollisia toimenpiteitä

3 Tietoliikenneverkko Työasemat ja toimisto-ohjelmat Koulujen IT oheislaitteet ja muu opetuksessa käytettävä tekniikka Opetuksen tietojärjestelmät Talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmät IT tukipalvelut ja koulutus Tietoturva 3

4 1. TIIVISTELMÄ KESKEISET PERUSTELUT SEUDULLISEN OPETUSTOIMEN MUODOSTAMISEKSI MIKKELIN SEUDULLA Mikkelin seudun ikärakenteen muutos ja sen myötä oppilasmäärän lasku on konkreettisin seudun opetustoimeen tulevaisuudessa vaikuttava rakennemuutos. Seudun opetustoimi joutuu tulevaisuudessa sopeuttamaan toimintansa vähenevää kysyntää vastaavaksi. Myös tulevaisuudessa yhteinen huoli alueen nuorten syrjäytymisestä edellyttää laajaa yhteistyötä yli hallintokuntien ja kuntarajojen. Yksi syrjäytyjä tulee maksamaan yhteiskunnalle 1,2 miljoonaa euroa ja vain yhteistyöllä voidaan ylläpitää alueella sellaiset tukipalvelut, jotka estävät syrjäytymistä. Syrjäytyminen on ehdottomasti alueellinen ongelma, koska sen vaikutukset eivät jää vain omaan kuntaan. Opetustoimen tukipalvelujen ylläpitäminen vaikeutuu pienissä kunnissa oppilasmäärän laskun myötä ja nämä tukipalvelut ovat varhaista syrjäytymisen estämistä. Samansuuntaiset haasteet koskettavat valtakunnallisesti myös muita kuntien tuottamia julkisia palveluja, ja mm. käynnissä oleva palvelurakenneuudistus pyrkii ohjaamaan kuntia yhteisen palvelutuotannon järjestämiseen nykyistä enemmän. Seudullisen opetustoimen rakentaminen tähtää pitkän aikavälin palvelutoiminnan turvaamiseen Mikkelin seudulla, ja se on seudun kuntien strateginen vastaus seudun opetustointa kohtaaviin muutoksiin ja kehittämisen vaatimuksiin. Seudullisen opetustoimen tarkoitus on yhdistää yhteistoimintaan lähtevien seudun kuntien erilliset opetustoimet yhdeksi kokonaisuudeksi. Tavoitteena on luoda seudulle yhteinen riittävän suuri opetustoimen organisaatio, joka pystyy yksittäistä kuntaa paremmin tuottamaan laadukkaat opetustoimen kokonaispalvelut tulevaisuudessa. Suunnittelun lähtökohtana on oppilaan eheä ja turvallinen oppimispolku. Hanketta on työstetty jo vuodesta 2004 asti laajalla kokoonpanolla, jossa on mukana luottamushenkilöitä, henkilöstön edustajia ja virkamiehiä. Mukana tällä hetkellä ovat Hirvensalmi, Mikkeli, Ristiina, Puumala ja Suomenniemi. ESITYS SEUDULLISEN OPETUSTOIMEN PERIAATTEIKSI JA TOIMINTAMALLIKSI Seuraavassa esityksessä on kiteytettynä opetustoimen eri osa-alueiden toteutus uudessa seudullisessa toimintamallissa. Raportin lopussa ovat myös työryhmien raportit. Seudullisen opetustoimen aloittaminen voi tapahtua aikaisintaan hallinnollisesti ja opetuksen toiminnan puolelta Seudullinen opetuspalvelukeskus -hankkeen ohjausryhmä esittää seuraavia periaatteita seudullisen opetustoimen toimintamalliksi. TOIMINTAMALLI JA ORGANISAATIO Toiminta perustuu tilaaja-tuottajamaiseen toimintamalliin. Kuntien yhteisellä Maisematalousohjelmalla, joka voidaan ottaa käyttöön mukana olevien kuntien sosiaali- ja sivistystoimessa jo 2012 taloussuunnittelussa, voidaan hallita taloutta ja tehdä tilaukset avoimesti ja läpinäkyvästi. Ohjelma on hankittu kuntiin Seutuvaliokunnan toimesta. Tilaajana seudullisessa opetustoimessa on kunta ja sen määrittelemä tilaajatoimielin. Kunta tilaajana päättää tuntikehyksen perusosan lisistä ja kouluverkosta sekä vastaa kuntalaisille palvelun laadusta. Opetuksen käytännön tuottajana on seudullinen opetuspalvelukeskus isäntäkuntana Mikkelin kaupunki. 4

5 Palvelun tuottajana toimii seudullinen opetustoimi, jonka toimintaa ohjaa ja valvoo Mikkelin kaupungin lautakunta, jossa muiden kuntien edustajilla on puhe- ja osallistumisoikeus, ei äänioikeutta. Seudullista opetustointa johtaa johtaja yhdessä johtoryhmän kanssa. Johtoryhmään kuuluu johtajan lisäksi opetustoimen pääprosesseista (opetus ja opetuksen tukipalvelut) vastaavat henkilöt sekä henkilöstön edustus. Johtajan alaisuudessa toimivat hallinto, talous ja strateginen suunnittelu. Kouluista muodostetaan koulutusmuodoittain palvelualuekokonaisuuksia. Palvelualueilla toiminnan johtamisesta vastaavat koulujen rehtoreista muodostetut palvelualuetiimit. HENKILÖSTÖ Siirtymävaiheessa nykyinen opetustoimen henkilöstö siirretään liikkeenluovutusta koskevien periaatteiden mukaisesti entisin palvelussuhteen ehdoin nykyistä virkaa tai tointa/tehtävää vastaavan virkaan/toimeen/tehtävään. Käytännössä siirtymävaiheessa vakinainen henkilöstö jatkaa pääosin nykyisissä viroissa/toimissa/tehtävissä ja nykyisissä toimipaikoissa. Jatkossa yhteistä virkasuunnittelua ja sijoittelua ohjaavat oppilasmäärien / tuntimäärien kehitys, kuntien päätökset kouluverkosta, eläköityminen, mahdollisimman pätevän opetuksen järjestäminen oppilaille sekä henkilöstön omien toiveitten huomioon ottaminen. Koottaessa opetustunteja useammasta koulusta pyritään työkokonaisuudet aina kokoamaan ensisijaisesti lähellä olevista kouluista ja työjärjestykset laatimaan riittävän ehyinä opettajan työn kannalta. Järjestelmä mahdollistaa mm. kunkin opettajan osaamisen parhaan hyödyntämisen, nykyistä vähemmän määräaikaisuuksia ja oppilaan pätevimmän mahdollisen opetuksen. OPETUS Seudullisen opetussuunnitelman päivitys ja opetussuunnitelmajärjestelmä tarkentuvat kuntien kesken toteutettavassa prosessissa. Yleisopetus (perusopetus, lukiokoulutus) Seudullisen opetustoimen toiminnan pohjaksi laaditaan yhteinen opetussuunnitelma käyttäen hyväksi kunnissa jo tehtyä opetussuunnitelmatyötä. Opetussuunnitelmatyö aloitetaan uusien opetussuunnitelmien käynnistyessä v Tuntijakoa on järkevä tarkastella liittymisajankohtana uudelleen ja tehdä päätökset tuntijaosta sitten. ERITYISOPETUS Seudullisen opetustoimen käynnistysvaiheessa erityisopetus järjestetään kunnittain nykyisin voimassa olevien periaatteiden ja toimintamallien mukaan. Jatkossa toimintaa suunnitellaan yhdessä muun seudullisen opetussuunnitelmatyön yhteydessä sekä kuntien tekemien linjausten ja päätösten mukaisesti. ESIOPETUS Seudullisen opetustoimen käynnistysvaiheessa esiopetus järjestetään kunnittain nykyisin voimassa olevien periaatteiden mukaisesti. Jatkossa toimintaa suunnitellaan kuntien tekemien linjausten ja päätösten mukaisesti. 5

6 KOULUTILAT JA VÄLINEET Koulutilat ovat kuntien omistuksessa. Kunnat antavat omistamansa tilat opetuspalvelukeskuksen käyttöön joko vastikkeetta tai vuokrista ja muista kuluista sovitaan erikseen palvelusopimuksessa kunkin kunnan kanssa, jolloin kustannukset siirtyvät kunnalle kohdistuvaan laskutukseen. Kunnat vastaavat tilojen kunnosta ja ylläpidosta. Kunnat luovuttavat vastikkeetta kiinteistöissä olevan irtaimiston seudulliselle opetustoimelle. Tarvittavan uuden irtaimiston ja kulutustavaran hankkii, omistaa ja huoltaa seudullinen opetustoimi ja laskuttaa siitä peruskuntaa. Seudullinen opetustoimi vastaa yksiköiden puhelin- ja tietoliikenneyhteyksien järjestämisestä. Kustannukset sisältyvät laskutettaviin kustannuksiin. Kiinteistökohtaisten tietoliikenneverkkojen rakentaminen ja ylläpito kuuluvat kiinteistön omistajan vastuulle. KOULUVERKKO Päätökset kouluverkosta ja oppilaaksiottoalueista jäävät edelleen peruskunnille. Tarkoituksenmukaista on, että kouluverkko ja oppilasaluesuunnittelu jatkossa tehdään seudullisesti yhdessä kuntien kanssa ottaen huomioon henkilöstösuunnittelun tarpeet ja mahdollisuudet sekä oppilaan eheän ja turvallisen oppimispolun. Oppilaan lähikoulua voidaan tarkastella seudullisesti, jolloin oppilaalle tulee mahdollisimman lyhyt koulumatka ja ehyt koulupolku sekä kouluverkko on edullinen ja järkevä seudullisesti. TIETOHALLINTO Seudullisen opetustoimen tietohallinnon palvelut järjestetään keskitetysti ja vakioidulla konekannalla. Palvelut järjestää seudullinen Etelä-Savon Tietohallinto Oy. OPPIMATERIAALIKESKUS Mikkelin kaupungin oppimateriaalikeskuksesta muodostetaan koko seudun yhteinen mediakeskus. Mediakeskus tarjoaa seudullisen opetustoimen kouluille mm. seuraavia palveluja: keskitetty materiaalituotanto ja lainaus, tietotekniikan etä- ja lähikoulutuspisteenä toiminen, aihiotuotanto ja sen jakelu oppimisympäristöjen kautta, AV-laitteiden käytön opastaminen, DVD- ja VHSmateriaalien monistaminen ja AV-laitteiden huolto. KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA Seudullisen opetustoimen käynnistysvaiheessa koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta järjestetään kunnittain nykyisin voimassa olevien periaatteiden mukaisesti. Jatkossa toimintaa suunnitellaan kuntien tekemien linjausten ja päätösten mukaisesti. KOULUKULJETUKSET Seudullisen opetustoimen käynnistysvaiheessa koulukuljetukset järjestetään kunnittain nykyisin voimassa olevien periaatteiden mukaisesti. Keskitetty suunnitteluvastuu on seudullisella opetustoimella. Jatkossa toimintaa suunnitellaan kuntien tekemien linjausten ja päätösten mukaisesti. Yhteinen kuljetussuunnittelu tuo aikaan säästöjä kunnille. KOULURUOKAILU Seudullisen opetustoimen käynnistysvaiheessa kouluruokailu järjestetään kunnittain nykyisin 6

7 voimassa olevien periaatteiden mukaisesti. Jatkossa toimintaa suunnitellaan kuntien tekemien linjausten ja päätösten mukaisesti ja yhteistyössä seudullisen ruokapalvelusuunnittelun kanssa. PSYKOSOSIAALISET PALVELUT Selvityksen mukaan psykososiaalisten palvelujen tarve seudulla kasvaa ja henkilöstömitoitusta tulee näiltä osin tarkistaa. Seudullisen opetustoimen psykososiaalisten palvelujen toiminnan pohjaksi määritellään palvelujen tuotteistamisen kautta palvelujen perustaso. Määrittelyn pohjaksi otetaan Mikkelin kaupungin koulupsykologin ja koulukuraattorin tuotteistetut palvelut. SOPIMUKSET Toiminnan pohjaksi tehdään kaksi sopimusta: yhteistoimintasopimus ja palvelusopimus. Yhteistoimintasopimuksessa sovitaan toiminnan visio ja tavoite, yhteistoiminnan yleiset periaatteet, yhteistoiminnan sisältö, toimielimet, henkilöstö, tilat, kalusto ja varusteet, palvelusopimuksessa sovittavat asiat, kustannusten ja vastuiden jakautuminen, palvelun laatuun ja arviointiin liittyvät asiat, sopimuksen voimaantulo ja irtisanominen sekä erimielisyyksien ratkaiseminen. Yhteistoimintasopimus tulee voimaan ja on voimassa toistaiseksi. Palvelusopimuksessa sovitaan opetustoimen kokonaispalvelun kuntakohtaisesta toteuttamisesta ja kustannuksesta: kuntakohtaisesta opetustuntien määrästä, opetusryhmäjaosta ja opetuspisteistä, opetukseen liittyvien tukipalveluiden toteuttamisesta, tilapalveluiden ja ruokapalvelun toteuttamisesta sekä muista opetukseen liittyvistä asioista kustannuksineen. Palvelusopimus on voimassa viisi (5) vuotta kerrallaan. Mikäli palvelutarpeessa tapahtuu vuoden aikana merkittäviä muutoksia, palvelusopimusta ja laskutusta tarkistetaan tehtyjen lisätilausten mukaan. TALOUS Toiminnan kustannukset muodostuvat opetuksesta, opetuksen tukipalveluista sekä johtamisesta, hallinnosta ja kehittämisestä. Perusopetuksella ja lukiokoulutuksella on oma kuntakohtainen kokonaishinta. Kukin kunta maksaa oman opetuksensa kustannukset kokonaispalveluun vaikuttavien päätösten ja palvelusopimuksessa yksilöityjen määrien mukaan. Opetuksen kustannusyksikkö on opetustunti. Kuntien opetustuntien hinnat määräytyvät ensimmäisinä vuosina toteutuneiden kustannusten mukaan. Opetustunnin hinta määräytyy voimassaolevan opetusalan virka- ja työehtosopimuksen mukaan sekä muista opetukseen kiinteästi liittyvistä kustannuksista (aineet, tarvikkeet ja tavarat). Tavoitteena on, että opetustunnin hinta on tulevaisuudessa sama seudullisessa opetustoimessa mukana olevien kuntien kesken. Opetuksen tukipalvelut tuotteistetaan ja hinnoitellaan, ja kunnat maksavat kustannukset tuotekohtaisesti palvelusopimuksessa yksilöityjen määrien mukaan. Palvelusopimuksen yhteydessä yksilöidyt ja hyväksytyt johtamisen, hallinnon ja kehittämisen kustannukset kohdennetaan kunnille oppilas/opiskelijamäärien suhteessa tai se sisällytetään tuntihintaan. Talouden ja toiminnan ohjaukseen hankitaan tai kehitetään yhteinen ohjelmisto; Maisema, joka yhtenäistää kustannuslaskennan ja avaa kustannusrakenteen avoimemmaksi luottamushenkilöille, jolloin päätöksen teko on oikeudenmukaista ja helpompaa. Ohjausryhmä esittää yksimielisesti kunnille Seopin toteuttamista. 7

8 2. PROSESSI MIKKELIN SEUDUN OPETUSPALVELUKESKUSHANKKEEN PROSESSI Mikkelin seudun ikärakenteen muutos ja sen myötä oppilasmäärän ja koulujen lukumäärän lasku (taulukko 1 ja 2) on konkreettisin seudun opetustoimeen tulevaisuudessa vaikuttava rakennemuutos. Seudun kuntien opetustoimet joutuvat tulevaisuudessa sopeuttamaan toimintansa vähenevää kysyntää vastaavaksi. Mikkelin seudun opetuspalvelukeskus -hanke (myöhemmin myös seudullinen opetustoimi, SEOP) on edennyt vuodesta 2004 kehittäen opetustoimen seudullista näkökulmaa. Vuoden 2006 aikana hanke on luontevasti kytkeytynyt seudun palvelurakenneuudistushankkeen käsittelyyn ja kuntien yhteistoiminnan suunnitteluun. Työskentelyvaiheita hankkeessa on ollut neljä. Ensi vaiheessa tuotettiin strategia, yhteistyömallien arviointi ja tämän perusteella seudun kaikki kunnat päättivät jatkaa seudullisen opetustoimen yhteistyön syventämistä seudulliseksi opetuspalvelukeskukseksi. Tämän perusteella aloitettiin hankkeen toinen vaihe - seudullisen opetustoimen toiminnallinen suunnittelu syksyllä Toisen vaiheen toiminnallinen suunnittelu osoitti, että jatkosuunnittelun lähtökohtana tulee olla kokonaispalvelun tarjoaminen kunnille, jolloin esim. tuki- ja muiden palvelujen tuotanto toteutuu luontaisena ja tehokkaasti osana riittävän laajaa opetustoimen kokonaisuutta. Hankkeen kolmanteen vaiheeseen sitoutuivat vuoden 2006 lopussa ja vuoden 2007 alussa Hirvensalmen, Mikkelin, Pertunmaan, Puumalan ja Ristiinan kunnat. Hankkeen neljännessä vaiheessa vuosina mukana ovat Hivensalmi, Mikkeli, Puumala, Ristiina ja Suomenniemi. Vuoden 2010 lopussa Puumalan suuntautuminen kuntaliitosneuvotteluissa Savonlinnan suuntaan aiheutti puumalalaisten jättäytymisen työryhmistä pois. Hanketta on valmisteltu yhdessä seudun luottamushenkilöiden ja opetustoimen henkilöstön kanssa ja sitä on käsitelty useilla eri foorumeilla vuodesta 2004 alkaen. Vuoden 2007 alussa hanketta on resursoitu sisäasiainministeriön Mikkelin seudulle myöntämän yhteistoimintaavustuksen sekä seudun kehitysrahaston turvin. Aiemmin hanketta on resursoitu mm. Mikkelin seudun aluekeskusohjelmasta hanketta on resursoitu osa-aikaisella selvitysmiehellä. Tämä loppuraportti kokoaa yhteen hankkeen neljännen vaiheen aikana tehdyn suunnittelun, johtopäätökset sekä esityksen seudullisen opetustoimen periaatteiksi ja toimintamalliksi. Taulukko 1. Oppilasennuste perusopetuksen luokilla Hirvensalmi Mikkeli Puumala Ristiina Suomenniemi Yhteensä

9 Taulukko 2. Koulut lukuvuonna Kunta 0/1-6. luokat Yhtenäiskoulut 7-9.lk Lukiot Yhteensä Hirvensalmi Mikkeli Puumala Ristiina Suomenniemi 1 1 Yhteensä Taulukko 3. Ennuste koulujen määrästä lukuvuonna Kunta 0/1-6. luokat Yhtenäiskoulut 7-9.lk Lukiot Yhteensä Hirvensalmi Mikkeli Puumala 1 1 Ristiina Suomenniemi 1 1 Yhteensä SEUDULLISUUDEN KUVAUS SEUDULLISEN OPETUSTOIMEN KUVAUS Yhteinen seudullinen opetustoimi yhdistää yhteistoimintaan lähtevien kuntien erilliset opetustoimet yhdeksi kokonaisuudeksi. Tavoitteena on luoda seudulle yhteinen, tilaaja-tuottajamaisella periaatteella toimiva riittävän suuri opetustoimen organisaatio, joka pystyy yksittäistä kuntaa paremmin ja tehokkaammin tuottamaan laadukkaat opetustoimen kokonaispalvelut tilanteessa, jossa opetustointa kohtaavat merkittävät rakennemuutokset. Uusi toimintamalli korostaa ja selkeyttää peruskunnan roolia koulutuksen järjestäjänä ja siihen liittyvien keskeisten päätösten tekijänä (tilaajamainen rooli). Toimintamallissa yhteinen seudullinen opetustoimi vastaa opetuspalvelujen ja sovituin osin myös muiden opetuksen tukipalvelujen käytännön toteuttamisesta (tuottamisesta). Opetuksen järjestämisvastuu säilyy peruskunnilla. Seudullinen yhteinen opetustoimi (tuottaja) voi keskittyä toimintatapojen tehostamiseen ja 9

10 toimintansa ammatillisen laadun kehittämiseen niin oman toiminnan arvioinnin kuin kuntien (tilaajien) laatupalautteen turvin. Näin voidaan synnyttää prosessi, joka kokonaisuutena kehittää opetustoimen palvelutoimintaa. Peruskunta ja siellä oleva palvelujohto voi paremmin keskittyä ohjaamaan palvelutuotantoa asettamansa laatutason kautta. Kuntapäättäjät saavat taloudellisen päätöksentekonsa taustalle palvelujen laadun arvioimisen elementtejä. Tällöin voidaan aidosti puhua asiakasnäkökulman huomioimisesta. Omistajaohjaus vahvistuu ja siihen tulee mukaan uusia haasteellisia ja kehittäviä piirteitä. Yksittäisen kunnan vaikutusmahdollisuus säilyy siis demokraattisen mallin kautta. Lisäksi vaikutusmahdollisuus säilyy vielä selkeämmin taloudellisen ohjauksen kautta. Kukin kunta päättää mm. oman kuntansa tuntikehyksen / opetustuntien määrästä sekä seudullisen opetussuunnitelman pohjalle rakennetuista kuntakohtaisista opetussuunnitelmalisäyksistä ja painotuksista sekä opetuksen tukipalveluiden määrästä ja maksaa palveluista tilauksensa mukaan. Kuntakohtaisten palveluiden kustannukset (esim. opetustunnit, tukipalvelut jne.) kohdentuvat vain tilaavaan kuntaan. Seudullinen opetustoimi on suunniteltu toimivaksi ns. isäntäkuntamallin mukaan, jossa Mikkelin kaupunki ottaa vastuulleen seudun opetuspalvelujen tuottamisen. On muistettava, että vaikka puhutaan isäntäkunnasta, niin seudullinen opetustoimi suhtautuu isäntäänsä kuten mihin tahansa seudulla olevaan palveluja tilaavaan kuntaan. Seudullisessa opetustoimessa jonkun tahon tulee toimia juridisessa vastuussa henkilöstöstä ja muista velvoitteista. Seudullisen opetustoimen rakentaminen tähtää pitkän aikavälin palvelutoiminnan turvaamiseen. Sillä ei niinkään ratkaista yksittäisiä lyhyen aikavälin ongelmia vaan tulevaisuudessa opetustointa kohtaavia muutoksia ja kehittämisen vaatimuksia. Tavoitteena on ylläpitää ja edelleen kehittää opetustoimen korkeaa laatua Mikkelin seudulla, pitää seutu houkuttelevana työ- ja asuinympäristönä sekä pitää myös seudullinen opetustoimi houkuttelevana ja kilpailukykyisenä opetus- ja muun henkilöstön työpaikkana. 4. AIKATAULU SELVITYSTYÖN KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS JA AIKATAULU Seudullisen opetuspalvelukeskuksen jatkovalmistelu käynnistyi virallisesti Hanke on organisoitu Mikkelin seudun alle. Seudullinen opetuspalvelukeskus -hankkeen ohjausryhmässä ovat olleet seuraavat henkilöt ja tahot: Valtola Pirkko, Mikkeli puheenjohtaja Ukkonen Osmo, Mikkeli Syrjänen Merja, Mikkeli Partanen Helena, Mikkeli Hirvonen Heikki, Mikkeli Manninen Seija, Mikkeli Ylönen Päivi, Mikkeli Vuori Juha, Mikkeli Vidman Anssi, Ristiina Strengell Janne, Ristiina Haapalainen Jussi, Ristiina Julin Anne, Puumala Pasanen Unto, Puumala Lahdelma Petteri, Hirvensalmi sij. Sanna Kekkonen 10

11 Komppa Pia, Hirvensalmi Rantalainen Risto, Hirvensalmi Kousa Lauri, Puumala Puntanen Anne, Mikkeli Ukkonen Anne, Suomenniemi Tanttu Kimmo selvitysmies Heikki Siira talousjohtaja Mikkeli Kirsi Ollikainen talouspäällikkö Mikkeli Selvitystyön käytännön toteutuksesta on vastannut hankkeelle perustettu työvaliokunta, jonka kokoonpano: Manninen Seija, Mikkeli puheenjohtaja Vidman Anssi, rehtori-sivistysjohtaja Ristiina Julin Anne, henkilöstöpäällikkö, Puumala. Lahdelma Petteri, rehtori-sivistysjohtaja, Hirvensalmi virkavapaalla , sij. Kekkonen Sanna Tanttu Kimmo, rehtori-selvitysmies, sihteeri Lisäksi perustettiin kaksi työryhmää; henkilöstö- ja talouskori, päivittämään raportti heidän korien osalta. Henkilöstötyöryhmän jäsenet: Marjamaa Aila, hallintopäällikkö Mikkeli puheenjohtaja Syrjänen Merja, Mikkeli Haapalainen Jussi, Ristiina Julin Anne, Puumala Simoska Mervi, Hirvensalmi Lunti Riitta, Puumala Rantalainen Risto, Hirvensalmi Häkkinen Sari, Mikkeli Vidman Anssi, Ristiina Ukkonen Anne, Suomenniemi Tanttu Kimmo, selvitysmies, sihteeri Taloustyöryhmän jäsenet: Talo Timo, Ristiina puheenjohtaja Lahdelma Petteri, Hirvensalmi, sij. Kekkonen Sanna Pulkkinen Marja, Puumala Sihvonen Paula, Mikkeli Siira Heikki, Mikkeli Ukkonen Anne, Suomenniemi Ollikainen Kirsi, Mikkeli asiantuntija Tanttu Kimmo, selvitysmies, sihteeri Tietohallinnon korin päivittivät Jarmo Tiainen Etelä-Savon Tietohallinnon toimitusjohtaja ja selvitysmies. Opetussuunnitelmakorin päivityksen teki Osmo Ukkonen, joka vastasi 2007 raportissa opetussuunnitelmatyöstä. SEOP-jatkoselvityshankkeen tavoiteaikataulu

12 Ohjausryhmät kokoontuneet: , , , , , Työvaliokunta kokoontunut: , , , , , , , , , Taloustyöryhmä kokoontunut: , , , Henkilöstötyöryhmä kokoontunut: , , , , ja Pöytäkirjat löytyvät salasanan takaa. Vain työryhmien jäsenillä on oikeus salasanaan. Selvitysmies järjesti tiedotustilaisuudet kunnille marraskuussa 2010 Henkilöstötiedote lähetettiin samassa yhteydessä työntekijöille, luottamushenkilöille ja kuntalaisille. 5. TALOUSTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI Taustaa Yhteisen seudullisen opetustoimen tarkoituksena on yhdistää yhteistoimintaan lähtevien kuntien erilliset opetustoimet yhdeksi kokonaisuudeksi. Tavoitteena on luoda seudulle yhteinen, tilaajatuottajamaisella periaatteella toimiva riittävän suuri opetustoimen organisaatio, joka pystyy yksittäistä kuntaa paremmin ja tehokkaammin tuottamaan laadukkaat opetustoimen kokonaispalvelut tilanteessa, jossa opetustointa kohtaavat merkittävät rakennemuutokset. Uusi toimintamalli korostaa ja selkeyttää peruskunnan roolia koulutuksen järjestäjänä ja siihen liittyvien keskeisten päätösten tekijänä (tilaajamainen rooli). Toimintamallissa yhteinen seudullinen opetustoimi isäntäkuntana Mikkelin kaupunki vastaa opetuspalvelujen ja sovituin osin myös muiden opetuksen tukipalvelujen käytännön toteuttamisesta (tuottamisesta). Toimitaan samalla periaatteella kuin kansalaisopisto-, kirjasto- ja tulevassa sote-yhteistyössä. Opetuksen järjestämisvastuu säilyy peruskunnilla. Seudullinen yhteinen opetustoimi voi keskittyä toimintatapojen tehostamiseen ja laadun kehittämiseen. Peruskunta ja siellä oleva palvelujohto voi paremmin keskittyä ohjaamaan palvelutuotantoa asettamansa laatutason kautta. Kuntapäättäjät saavat taloudellisen päätöksentekonsa taustalle palvelujen laadun arvioimisen elementtejä. Yksittäisen kunnan vaikutusmahdollisuus säilyy siis demokraattisen mallin kautta. Lisäksi vaikutusmahdollisuus säilyy vielä selkeämmin taloudellisen ohjauksen kautta, kukin kunta päättää mm. oman kuntansa tuntikehyksen / opetustuntien määrästä sekä seudullisen opetussuunnitelman pohjalle rakennetuista kuntakohtaisista opetussuunnitelmalisäyksistä ja painotuksista sekä opetuksen tukipalveluiden määrästä ja maksaa palveluista tilauksensa mukaan. Kuntakohtaisten palveluiden kustannukset kohdentuvat vain tilaavaan kuntaan. myös oppilaskohtaisesti laskettavat kustannukset määräytyvät kunnittain perustuen kunkin kunnan päätöksiin Kustannuslaskennan kehittäminen ja palvelujen tuotteistaminen Tilaaja-tuottajamaisen-mallin onnistumiseksi on tärkeä selvittää kustannusten muodostuminen nykytilanteessa. Kun opetuksen järjestäminen ja vastuu siitä säilyy edelleen peruskunnilla, pitää kustannukset ja niiden perusteella määräytyvät valtionosuudet myös jatkossa pystyä kohdistamaan suoraan peruskunnille. Uudessa mallissa osa palveluista tuotetaan yhteisesti, jolloin tilaajan ja tuottajan välisillä sopimuksilla ja palvelujen oikealla hinnoittelulla on suuri merkitys kustannusten jakautumisessa eri 12

13 kuntien välillä. Oikeudenmukaisen kustannusten kohdentamisen ja palvelujen hinnoittamisen edellytys on tietoisuus siitä, mistä kustannukset ylipäätään muodostuvat. Palvelujen tuotteistaminen edellyttää kustannustietoisuutta, mutta myös yksinkertaistaa ja yhdenmukaistaa resurssien jakamista Talousarviorakenteiden yhdenmukaistaminen Kunnilla on nykytilanteessa erilaisia talousarviorakenteita johtuen erilaisista organisaatioista ja erilaisista määrärahojen ja kustannusten kirjanpitokäytänteistä. Hallintokuntarajat ovat erilaisia (esim. sivistystoimikoulutoimi-esiopetus jne.). Määrärahoja ja kustannuksia kirjataan eri tavalla (esim. hallinnon kustannukset-koulukohtaiset budjetit-yhteiset kustannuspaikat jne.). Talousarviorakenteiden yhdenmukaistaminen helpottaisi tilaaja-tuottajamaisen-mallin ja sopimusohjauksen toteuttamista ja yksinkertaistaisi käytännön työtä Taloushallinnon yhdenmukaiset järjestelmät Yhteiseksi talousohjelmaksi on valittu Kuntamaisema-ohjelma. Maisema-työkalujen avulla kuntapalveluiden kokonaisuus tehdään vertailukelpoiseksi ja läpinäkyväksi - palvelukokonaisuudesta tulee ohjattava. Mallilla voidaan tehdä vertailu (benchmarking) tai se voidaan ottaa pysyvään käyttöön tilaukseksi/talousarvioksi, sen seurannaksi ja tilinpäätökseksi. Mallin avulla on kuluneen puolentoista vuoden aikana arvioitu 70 kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden ja 10 kunnan sivistys- ja vapaa-ajan palveluiden vahvuudet ja kehittämistarpeet. Sitran rooli Maisema-mallin levittämisessä on ollut merkittävä ja on sitä edelleen. Mallista on ollut selkeää hyötyä kuntien ja yhteistoiminta-alueiden kehittämisponnistusten oikeaan kohdentamiseen, palvelurakenteen kehittämiseen sekä talouden ja toiminnan ohjaamiseen. Mallin pysyvään käyttöön onkin päätynyt jo 45 kuntaa. Mukana on myös useita sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoimintaalueita ja sote-piirejä. Maisema-mallissa keskitytään siihen, miten palvelut on toteutettu, tai voidaan toteuttaa, kustannukset kurissa pitäen. Tavoitteena on luoda edellytykset sellaisille muutoksille, joissa voidaan samalla hallita kustannuksia ja taata palveluiden oikea kohdentuminen ja vähintään hyvä laatu. Maisema-mallin keskeisenä työkaluna ovat Maisema-taulukot, jotka yhdistävät toiminnan ja talouden ja tekevät palvelukokonaisuudet läpinäkyviksi. Taulukot ovat toimineet ja toimivat edelleen Excel-pohjaisina, mutta taustalle on tullut uusi tietokantaratkaisu. Uusi työkalu mahdollistaa kirjanpitotietojen automatisoidun viennin Maisema-järjestelmään asiakkaan kirjanpitojärjestelmästä. Automatiikka saadaan toimimaan kaikissa taloushallinnon järjestelmissä, jolloin tietojen manuaalisen käsittelyn tarve vähenee merkittävästi. Uusi toimintamalli helpottaa versionhallintaa, antaa vapauksia tarkastelunäkökulmiin ja organisointiin sekä mahdollistaa laajan katselumahdollisuuden selaimen kautta. 13

14 5.5. Tilastotietoa kuntien opetuksen hinnasta ja viiden vuoden tilausarvio Taulukko 1: Opetustunnin kustannus SEOP-kunnissa (lähde: opetushallitus / opetustoimen kustannussovellus 2008 Perusopetus 2008 Opetustuntien Opetuksen Opetustunnin tuntia/oppilas * määrä kustannukset hinta Hirvensalmi ,46 73,13 Mikkeli ,56 62,15 Puumala ,80 Ristiina ,87 64,30 Suomenniemi ,42 78,13 *tuottavuusluku, jolla kuvataan kuinka monta tuntia oppilasta kohden kunta käyttää lukuvuoden aika. Tuottavuus heikkenee luvun kasvaessa. Lukio 2008 Opetustuntien Opetuksen Opetustunnin tuntia/oppilas * määrä kustannukset hinta Hirvensalmi Mikkeli ,58 37,99 Puumala Ristiina ,40 64,30 Suomenniemi *tuottavuusluku, jolla kuvataan kuinka monta tuntia oppilasta kohden kunta käyttää lukuvuoden aika. Tuottavuus heikkenee luvun kasvaessa. Selvityksen tekijä esittää, että Kun opetuksen järjestäminen ja vastuu siitä säilyy edelleen peruskunnilla, pitää kustannukset ja niiden perusteella määräytyvät valtionosuudet myös jatkossa pystyä kohdentamaan suoraan peruskunnille. Seuraavan viiden vuoden tilausarvio. Tuntikehystunti tarkoittaa kuinka monta oppituntia ja muita erikseen korvattavia tunteja käytetään viikossa. Tuntikehyksen osalta ei tehty aikaisemmassa loppuraportissa vertailua mahdollisista tilauksista, mutta tähän raporttiin lisättiin arvio seuraavan viiden vuoden tilauksista. Tilaukset perustuvat kuntien taloussuunnitelmiin. 14

15 Taulukko 5. Opetusresurssit yksikkönä oppitunti/kouluviikko (38 viikko). Perusopetus ) sisältää esiopetuksen koulussa, ei sos.toimessa. Taulukko 6. Opetusresurssit yksikkönä oppitunti/kouluviikko (38 viikko). Perusopetus Taulukko 7. Opetusresurssit yksikkönä oppitunti/kouluviikko (38 viikko). Perusopetus Taulukko 8. Opetusresurssit yksikkönä oppitunti/kouluviikko (38 viikko). Perusopetus Esi- Yleisopetuopetuopetuopetuopetus Erityis- Lisä- Tuki- Mamu- Kerhot Yht. opetus Hirvensalmi Mikkeli 100 1) Puumala Ristiina Suomenniemi Yhteensä Esi- Yleisopetuopetuopetuopetuopetus Erityis- Lisä- Tuki- Mamu- Kerhot Yht. opetus Hirvensalmi Mikkeli 100 1) Puumala Ristiina Suomenniemi Yhteensä Esi- Yleisopetuopetuopetuopetuopetus Erityis- Lisä- Tuki- Mamu- Kerhot Yht. opetus Hirvensalmi Mikkeli 100 1) Puumala Ristiina Suomenniemi Yhteensä Esi- Yleisopetuopetuopetuopetuopetus Erityis- Lisä- Tuki- Mamu- Kerhot Yht. opetus Hirvensalmi Mikkeli 100 1) Puumala Ristiina

16 Suomenniemi Yhteensä Taulukko 9. Opetusresurssit yksikkönä oppitunti/kouluviikko (38 viikko). Perusopetus Esi- Yleisopetuopetuopetuopetuopetus Erityis- Lisä- Tuki- Mamu- Kerhot Yht. opetus Hirvensalmi Mikkeli 100 1) Puumala Ristiina Suomenniemi Yhteensä Taulukko 10. Opetusresurssit yksikkönä oppitunti /viikko. Lukio-opetus Hirvensalmi Mikkeli Puumala Ristiina 169,4 169,4 169,4 169,4 Suomenniemi Yhteensä 1418, ,4 1264,4 1211,4 Mikkelin osalta laskentaperusteena on 1,3 h x opiskelijamäärä 5.6. Tilausten hinnoittelu Seudullisen opetustoimen taloussuunnittelussa käytettävä opetustunnin hinta määräytyy voimassaolevan opetusalan virka- ja työehtosopimuksen mukaan sekä muista opetukseen kiinteästi liittyvistä kustannuksista (aineet, tarvikkeet ja tavarat). Kaksi ensimmäistä toimintavuotta laskutetaan toteutunein kustannuksin. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa voidaan siirtyä yhtenäiseen tuntihinnoitteluun. Johtaminen, hallinto ja kehittäminen sisältyvät tuntihintaan ja kattavat seuraavat osa-alueet: - operatiivinen johtaminen - pedagoginen johtaminen - taloussuunnittelu - suunnittelupalvelut (esim. koulukuljetukset, kouluverkko) - henkilöstöhallinto ja suunnittelu - opetussuunnitelmatyö - tilastointi - arviointi - juridiikka - hankesuunnittelu - täydennyskoulutus Muut opetukseen liittyvät palvelut eivät sisälly opetustunnin hintaan, vaan ne tuotteistetaan ja hinnoitellaan erikseen. 16

17 Lopullisen tuotteistamisen sekä seudullisen opetustoimen talousarviorakenteen yhdenmukaistamisen yhteydessä opetustoimen kustannusrakenteen avaaminen nostaa näkyviin kaikki opetustoimeen kohdentuvat sekä mahdollisesti nykyisin muissa hallintokunnissa piilevät opetustoimen todelliset kustannukset Seudullisen opetustoimen tuotteet ja taloushallinto Seudullisen opetustoimen tuotteet ovat: 1. perusopetus (tunti/viikko) 2. lukio-opetus (tunti/viikko) 3. koulunkäyntiavustaja (henkilötyövuosi) 4. opetuksen pedagoginen tuki (laskennallinen oppilasmäärän liittyen) 5. kuraattoripalvelut (tunti/viikko) 6. psykologipalvelut (tunti/viikko) 7. kouluruokailu (toteutuneet kustannukset) 8. koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta (tunti/viikko) 9. tietohallinto (työasema) Johtaminen, hallinto ja kehittäminen sisällytetään opetustunnin hintaan. SEOPIN TALOUSHALLINTO KAAVIO 17

18 6. HENKILÖSTÖTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI Seudullinen yhteistyö henkilöstöasioissa Mikkelin seudulla opetus- ja sivistystointen seudullista yhteistyötä on tehty melko suurella alueella: Mikkeli, Hirvensalmi, Pertunmaa, Mäntyharju, Ristiina, Puumala, Sulkava, Juva, Rantasalmi, Joroinen, (Haukivuori, liittynyt Mikkeliin ), Kangasniemi luvun aikana seudullista yhteistyötä henkilöstöasioissa on tehty seuraavissa asioissa: yhteisten opettajien ja muun henkilökunnan rekrytointi-ilmoitukset Opettaja-lehdessä, yhteistyö koulutustilaisuuksissa ja sijaisrekrytoinnissa sekä yhteistä henkilöstöä ja palveluostoja. Vuonna 2010 seudullisesta opetustoimesta ovat kiinnostuneita Hirvensalmi, Mikkeli, Suomenniemi, Puumala ja Ristiina. Yhteisen opetustoimen mahdollisuutta tarkasteltaessa henkilöstöasioiden näkökulmasta on selvitetty mm. seuraavia asioita: oppilasmäärien kehitys kouluverkon kehitys henkilöstörakenne henkilöstön siirtymisessä huomioitavat seikat 6.2. Henkilöstörakenteen nykytila ja tulevaisuus Koulujen määrä Koulujen määrä ko. viiden kunnan alueella on 39 vuonna Vuonna 2007 se oli 50. Määrä ennustetaan vähenevän 30:een vuoteen 2016 mennessä. Loppuraportissa 2007 ennustettiin koulujen määrän vähenevän lähelle 40:ä vuoteen 2016 mennessä. Voidaan todeta, että koulujen lukumäärä on vähentynyt nopeammin kuin edellisessä raportissa ennustettiin. Osaltaan vähenemistä selittää yhtenäiskoulujen määrän lisääntyminen. Ala- ja yläkouluja on yhdistetty ja tullaan yhdistämään yhtenäiskouluiksi. Taulukko 1. Koulut lukuvuonna Kunta 0/1-6. luokat Yhtenäiskoulut 7-9.lk Lukiot Yhteensä Hirvensalmi Mikkeli Puumala Ristiina Suomenniemi

19 Yhteensä Taulukko 2. Ennuste koulujen määrästä lukuvuonna Kunta 0/1-6. luokat Yhtenäiskoulut 7-9.lk Lukiot Yhteensä Hirvensalmi Mikkeli Puumala 1 1 Ristiina Suomenniemi 1 1 Yhteensä Oppilasmäärä Seopin alueen oppilasmäärän perusopetuksessa arvioidaan laskevan ennusteen mukaan syksystä 2010 syksyyn 2016 yhteensä 506 oppilaalla kunnilta saatujen tietojen perusteella (syntyneet). Mikkelissä se laskee 316, mikä on 6,7 % vuoden 2010 tasosta vuoteen 2016 ja ympäristökunnissa yhteensä 190 eli 18,9 %. Seopin alueen laskuprosentti on keskimäärin 8,9 %. Taulukko 3. Oppilasennuste perusopetuksen luokilla Hirvensalmi Mikkeli Puumala Ristiina Suomenniemi Yhteensä Lukion opiskelijamäärän ennustaminen on vaikeaa. Lähtökohdaksi on otettu puolet ikäryhmästä. Taulukko 4. Opiskelijaennuste lukioissa Mikkeli Ristiina

20 Tuntikehys Tuntikehys tarkoittaa kuinka monta oppituntia ja muita erikseen korvattavia tunteja käytetään viikossa eli tuntien määrää. Tuntikehyksen osalta ei tehty aikaisemmassa loppuraportissa ennustetta mahdollisista tilauksista, mutta tähän raporttiin lisättiin arvio seuraavan viiden vuoden tuntikehystarpeesta. Arviot perustuvat kuntien taloussuunnitelmiin. Ennusteen perusteella tuntikehys vähenee yleisopetuksen puolella, mutta erityisopetuksessa ja maahanmuuttajaopetuksessa ei laskua ennusteta. Tuntikehys laskee n. 2,7 % samaan aikaan kun oppilasmäärä laskee n. 9% Seopin alueella. Tulevan tuntijakouudistuksen vaikutuksia ei ole voitu huomioida oheisissa arvioissa. 1) sisältää esiopetuksen koulussa, ei sos.toimessa. Taulukko 6. Tuntikehysennuste perusopetus yksikkönä oppitunti/kouluviikko (38 viikko). Taulukko 5. Tuntikehysennuste perusopetus yksikkönä oppitunti/kouluviikko (38 viikko). Esi- Yleisopetuopetuopetuopetuopetus Erityis- Lisä- Tuki- Mamu- Kerhot Yht. opetus Hirvensalmi Mikkeli 100 1) Puumala Ristiina Suomenniemi Yhteensä Esi- Yleisopetuopetuopetuopetuopetus Erityis- Lisä- Tuki- Mamu- Kerhot Yht. opetus Hirvensalmi Mikkeli 100 1) Puumala Ristiina Suomenniemi Yhteensä

Hirvensalmi Mikkeli Pertunmaa Puumala Ristiina. Seudullinen toimintamalli. - uusi näkökulma opetustoimeen

Hirvensalmi Mikkeli Pertunmaa Puumala Ristiina. Seudullinen toimintamalli. - uusi näkökulma opetustoimeen SEOP Hirvensalmi Mikkeli Pertunmaa Puumala Ristiina Seudullinen toimintamalli - uusi näkökulma opetustoimeen Seudullisen opetustoimen (SEOP) keskeiset periaatteet Toimintamalli Toiminta perustuu tilaaja-tuottajamaiseen

Lisätiedot

SEUDULLINEN OPETUSPALVELUKESKUS HANKKEEN RAPORTTI 2011

SEUDULLINEN OPETUSPALVELUKESKUS HANKKEEN RAPORTTI 2011 SEUDULLINEN OPETUSPALVELUKESKUS HANKKEEN RAPORTTI 2011 Seudullisen opetustoimen käynnistäminen Mikkelin seudulla Selvitysmies rehtori Kimmo Tanttu 1 SISÄLLYS 2 1. TIIVISTELMÄ 2. PROSESSI 3. SEUDULLINEN

Lisätiedot

HIRVENSALMEN, PUUMALAN, RISTIINAN JA SUOMENNIEMEN KUNTIEN JA MIKKELIN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS SEUDULLISTEN OPETUSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA

HIRVENSALMEN, PUUMALAN, RISTIINAN JA SUOMENNIEMEN KUNTIEN JA MIKKELIN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS SEUDULLISTEN OPETUSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA 1 LUONNOS HIRVENSALMEN, PUUMALAN, RISTIINAN JA SUOMENNIEMEN KUNTIEN JA MIKKELIN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS SEUDULLISTEN OPETUSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA 1. Sopimuksen osapuolet: Mikkelin kaupunki PL

Lisätiedot

Muutokset punaisella LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ. 1 Toiminta-ajatus

Muutokset punaisella LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ. 1 Toiminta-ajatus 1 Muutokset punaisella LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Toiminta-ajatus Kasvatus- ja opetustoimen tehtävänä on kasvatus- ja opetuslautakunnan alaisena järjestää varhaiskasvatuspalveluita,

Lisätiedot

HIRVENSALMEN KUNTA Sivistyslautakunta 16.11.2011 67

HIRVENSALMEN KUNTA Sivistyslautakunta 16.11.2011 67 Sivistyslautakunta 16.11.2011 67 Aika: 16.11.2011 klo 17.00 Paikka Kunnanhallituksen kokoushuone Asiat 45 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 46 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 47 Työjärjestyksen

Lisätiedot

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: Voimaantulo:

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: Voimaantulo: KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 14.4.2014 Voimaantulo: 1.6.2014 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKU, LAUTAKUNTA... 3 1 Toimiala... 3 2 Lautakunnan kokoonpano ja

Lisätiedot

Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö Piia Uotinen, puh

Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö Piia Uotinen, puh Sivistys- ja Sivistys- ja Sivistys- ja 18 01.03.2016 39 26.04.2016 47 18.04.2017 Perusopetuksen opetussuunnitelma 2016 45/12.00.01/2016 Sivistys- ja 01.03.2016 18 Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö

Lisätiedot

11212 KARVIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Kasvatus- ja opetuslautakunta KOKOUSKUTSU KARVIAN KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA 2/2019

11212 KARVIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Kasvatus- ja opetuslautakunta KOKOUSKUTSU KARVIAN KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA 2/2019 11212 KARVIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Kasvatus- ja opetuslautakunta 28.3.2019 1 KOKOUSKUTSU KARVIAN KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA 2/2019 KOKOUSAIKA JA -PAIKKA: Torstai 28.3. klo 18.00 Karvian kunnantalo

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016...

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... i SISÄLLYSLUETTELO KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... 4 40, KASKO 19.5.2015 17:30 Sivu 2 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO

Lisätiedot

KELPO- muutosta kaivataan

KELPO- muutosta kaivataan KELPO- muutosta kaivataan Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden määrän kasvu Yleisten tuen muotojen käyttäminen niukahkoa Sosio- emotionaalisen oirehtimisen lisääntyminen Kuntien toisistaan

Lisätiedot

Perusopetuksen seutuvertailu

Perusopetuksen seutuvertailu Perusopetuksen seutuvertailu Vuosi 205 Toimintatiedot ja kustannukset Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi 2..206 Vertailun tarkoitus Seutuvertailun tavoitteena

Lisätiedot

I VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUS- 1 LAUTAKUNTA

I VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUS- 1 LAUTAKUNTA SISÄLTÖ Sivu I VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUS- 1 LAUTAKUNTA 1 Tehtävä 1 2 Toimiala 1 3 Toimivalta 1 4 Toimivallan siirtäminen 3 5 Lautakunnan kokoonpano 3 6 Esittely lautakunnassa 3 II PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN

Lisätiedot

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty:

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 12.3.2012 Voimaantulo: johtosääntö muilta osin tulee voimaan 1.4.2012, mutta luottamushenkilöorganisaatiota koskevat muutokset

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Kuulemistilaisuus

Kuulemistilaisuus Tervon kunta Kuulemistilaisuus 15.4.2019 Tervon kunta yläkouluselvitys 2018-2019 Petteri Ristikangas kunnanjohtaja Kunnanhallitus asetti yläkouluselvitys toimikunnan valmisteluryhmäksi toimikaudelle 7.11.2018-31.3.2019.

Lisätiedot

MALLI KUNNAN JA MIKKELIN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS KIRJASTOPALVELUJEN TUOTTAMISESTA

MALLI KUNNAN JA MIKKELIN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS KIRJASTOPALVELUJEN TUOTTAMISESTA 1 MALLI KUNNAN JA MIKKELIN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS KIRJASTOPALVELUJEN TUOTTAMISESTA Mikkelin kaupunki ja sopivat Kirjastolain (KL nro 904/1998) 3 :n 2. momentin mukaisesta seudullisesta yhteistoiminnasta

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulu Askolan kouluverkko

Tulevaisuuden koulu Askolan kouluverkko Tulevaisuuden koulu Askolan kouluverkko Kouluverkkotyöryhmän työskentelyn lähtökohdat: Kaikissa alakouluissa investointitarve Oppilasmäärien kasvu Opetussuunnitelmauudistus LUONNOS Strategia ja opetussuunnitelma

Lisätiedot

Opetuspäällikkö 1 vastaa esi- ja perusopetuksen sekä aamu- ja iltapäivä toiminnan sisällön toteuttamiseen ja kehittämiseen kuuluvista asioista,

Opetuspäällikkö 1 vastaa esi- ja perusopetuksen sekä aamu- ja iltapäivä toiminnan sisällön toteuttamiseen ja kehittämiseen kuuluvista asioista, Opetuspäällikön tehtäväkokonaisuudesta Savonlinnan kaupungin hallintosääntö 53 viranhaltijoiden erityinen ratkaisuvalta ja keskeiset vastuualueet Opetuspäällikkö 1 vastaa esi- ja perusopetuksen sekä aamu-

Lisätiedot

2.1 - Peruskoulun tonttia kunnostetaan vuokratyövoimalla. Miten kustannukset ilmoitetaan taulukossa 41?

2.1 - Peruskoulun tonttia kunnostetaan vuokratyövoimalla. Miten kustannukset ilmoitetaan taulukossa 41? 2. Syventävä - opetustoimen tiedonkeruu 2.1 - Peruskoulun tonttia kunnostetaan vuokratyövoimalla. Miten kustannukset ilmoitetaan taulukossa 41? kiinteistöjen ylläpito, sar. 02 2.2 - Minkä rivien tulee

Lisätiedot

JOROISTEN YHTENÄISKOULU - HANKEPROSESSI

JOROISTEN YHTENÄISKOULU - HANKEPROSESSI 7.4.2014 JOROISTEN YHTENÄISKOULU - HANKEPROSESSI PVM LOPULLINEN MÄÄRÄAIKA PÄÄMÄÄRÄ SAAVUTETTU Joroisten sivistystoimi/ Perusopetus Joroisten perusopetus kokonaan yhtenäiskoulussa lukuvuoden 2015-2016 alussa

Lisätiedot

57 Valmistavan opetuksen ja islamin opetussuunnitelman hyväksyminen osaksi perusopetuksen opetussuunnitelmaa alkaen

57 Valmistavan opetuksen ja islamin opetussuunnitelman hyväksyminen osaksi perusopetuksen opetussuunnitelmaa alkaen Mikkeli Ote pöytäkirjasta 6/2016 1 (5) Kasvatus- ja opetuslautakunta, 46, 26.05.2016 Kasvatus- ja opetuslautakunta, 57, 16.06.2016 57 Valmistavan opetuksen ja islamin opetussuunnitelman hyväksyminen osaksi

Lisätiedot

Henkilöstöprosessittyöryhmä

Henkilöstöprosessittyöryhmä Henkilöstöprosessittyöryhmä Puheenjohtajakokous 9.1.2014 Helena Metsälä 10.1.2014 Työryhmä kokoonpano Helena Metsälä Nina Merilahti Pori, pj Pomarkku Olli Luoma Harjavalta Inkeri Tiitinen Bella Ahto Luvia

Lisätiedot

TAITEEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN. Mikko Hartikainen, Eija Kauppinen Opetushallitus Helsinki, Paasitorni

TAITEEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN. Mikko Hartikainen, Eija Kauppinen Opetushallitus Helsinki, Paasitorni TAITEEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN Mikko Hartikainen, Eija Kauppinen Opetushallitus 15.4.2010 Helsinki, Paasitorni Taiteen perusopetuksen kehittäminen Opetustuntikohtaisen taiteen perusopetus:

Lisätiedot

Liite 7 38 5.6.2012 KUOPION KAUPUNGIN KANSALAISOPISTON TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SOPIMUS. Juankoski, Kaavi, Rautavaara

Liite 7 38 5.6.2012 KUOPION KAUPUNGIN KANSALAISOPISTON TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SOPIMUS. Juankoski, Kaavi, Rautavaara Liite 7 38 5.6.2012 KUOPION KAUPUNGIN KANSALAISOPISTON TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SOPIMUS Juankoski, Kaavi, Rautavaara n kaupunki, Juankosken kaupunki, Kaavin kunta ja Rautavaaran kunta ovat sopineet

Lisätiedot

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 Opetus- ja kasvatuslautakunta 42 26.04.2016 Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 129/12.00.01/2016 OPEKAS 42 valmistelijat; sivistysjohtaja Peter Johnson puh. 044 780 9254,

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

TOHOLAMMIN KUNNAN PERUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA PALVELUSOPIMUS 2015

TOHOLAMMIN KUNNAN PERUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA PALVELUSOPIMUS 2015 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito ja -peruspalvelukuntayhtymä Peruspalveluliikelaitos JYTA Peruspalvelulautakunta TOHOLAMMIN KUNNAN PERUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA PALVELUSOPIMUS 2015 1. Sopimuksen

Lisätiedot

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA 2. KASVATUS JA OPETUSLAUTAKUNTA TULOSLASKELMA TP 2 TA 22 TA 23 TA 2 TA 2 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 72 7 32 7 69 6 MAKSUTUOTOT 3 3 76 9 2 9 TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT SISÄISET TULOT TOIMINTATUOTOT

Lisätiedot

Yhteistoiminnat opetuspalveluissa

Yhteistoiminnat opetuspalveluissa Yhteistoiminnat opetuspalveluissa Taulukko 41 jne. Mikko Mehtonen Erityisasiantuntija Kuntaliitto - kuntatalous Esi- ja perusopetus Esi- ja perusopetus (taulukot 01, 41 ja 51) valtionosuudet maksetaan

Lisätiedot

Yhteistoimintasopimus perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon tehtävien järjestämisestä sekä palvelutuotannosta

Yhteistoimintasopimus perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon tehtävien järjestämisestä sekä palvelutuotannosta Peruspalvelulautakunta 17.11.2014 46 LIITE RNO 19 Kunnanhallitus 1.12.2014 131 LIITE NRO 51 Kuntaliitoksen toimeenpanon valmisteluryhmä 23.10.2012 Yhdistymishallitus 29.10.2012 Kuntien valtuustot: Hirvensalmen

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689

Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Maahanmuuttajien opetus Oulun kaupungin opetustoimessa hallinnon näkökulmasta Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Oulun kaupunki Opetustoimi Erityisen

Lisätiedot

Sipoon kunnan ja Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän yhteistoimintasopimus koskien Enterin hallintoa ja toimintaa Hallinto ja tukipalvelut

Sipoon kunnan ja Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän yhteistoimintasopimus koskien Enterin hallintoa ja toimintaa Hallinto ja tukipalvelut Sipoon kunnan ja Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän yhteistoimintasopimus koskien Enterin hallintoa ja toimintaa Enter näyttäytyy opiskelijalle yhtenä kokonaisuutena, jossa laadukkaan opiskelun etenemiselle

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA

LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA Loviisan kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Lapinjärven kunnanvaltuusto xx.xx.2014 xx 2

Lisätiedot

päivitetty YHDEN ALAKOULUN MALLIN LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTEET

päivitetty YHDEN ALAKOULUN MALLIN LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTEET päivitetty 30.11.2015 YHDEN ALAKOULUN MALLIN LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTEET 2 1. JOHDANTO Perusopetuslain mukaan kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Sote-ICT Alustavia arvioita kustannuksista ja resurssitarpeista

Sote-ICT Alustavia arvioita kustannuksista ja resurssitarpeista Sote-ICT Alustavia arvioita kustannuksista ja resurssitarpeista Johtavien viranhaltijoiden kokous 16.5.2017 KUNTIEN TIETOHALLINTO- JA ICT-PALVELUT MAAKUNNAN TIETOHALLINTO JA ICT- PALVELUT Hankkeen päävaiheet

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi

Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi Hallinto- ja taloustyöryhmän loppuraportti 10.4.2015: Sote-kuntayhtymä (käynnistystiimi) ja Joensuun kaupunki PK Sote-alueen keskuskaupunkina käynnistävät neuvottelut

Lisätiedot

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Sivistystoimen työryhmän ehdotukset kuntayhteistyön lisäämiseksi 5.6.2014 10.6.2014 Page 1 Sivistystoimityöryhmän esitykset 1. Varhaiskasvatus:

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

YLEISSIVISTÄVÄN KOULUTUKSEN UUDISTAMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen 22.5.2012, Ressun lukio

YLEISSIVISTÄVÄN KOULUTUKSEN UUDISTAMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen 22.5.2012, Ressun lukio YLEISSIVISTÄVÄN KOULUTUKSEN UUDISTAMINEN Johtaja Jorma Kauppinen 22.5.2012, Ressun lukio KOULUN OPETUSSUUNNITELMA ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet Laatukriteerit

Lisätiedot

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajanpalvelut. Ohjausryhmän seminaari

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajanpalvelut. Ohjausryhmän seminaari Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajanpalvelut Ohjausryhmän seminaari 4.2.2014 Nykytilan kuvaus / Varhaiskasvatus Kunta Päivähoidossa olevien lasten määrä / Päiväkodit

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) Kaupunginhallitus Sj/3 07.03.2016

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) Kaupunginhallitus Sj/3 07.03.2016 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) 213 Eräiden opetusviraston virkojen perustaminen, lakkauttaminen ja nimikkeiden muuttaminen HEL 2016-000596 T 01 01 00 Päätös päätti 1 perustaa opetusvirastoon

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN LAADINTA Opetusneuvos Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS

OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN LAADINTA Opetusneuvos Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN LAADINTA 2012-2016 15.3.2012 Opetusneuvos Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS KOULUN OPETUSSUUNNITELMA ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Sj/3 7.3.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Sj/3 7.3.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 9/2016 1 (5) 3 Eräiden opetusviraston virkojen perustaminen, lakkauttaminen ja nimikkeiden muuttaminen HEL 2016-000596 T 01 01 00 Päätösehdotus päättää 1 perustaa opetusvirastoon

Lisätiedot

Asukastilaisuus Myllypuron alueen palveluverkko Outi Salo Linjanjohtaja Helsingin opetusvirasto

Asukastilaisuus Myllypuron alueen palveluverkko Outi Salo Linjanjohtaja Helsingin opetusvirasto Asukastilaisuus Myllypuron alueen palveluverkko 12.5.2015 Outi Salo Linjanjohtaja Helsingin opetusvirasto Miksi Myllypuron alueella tarkastellaan kouluverkkoa? Väestö alueella kasvaa, ja koulutilaa tarvitaan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (6) Kaupunginhallitus Sj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (6) Kaupunginhallitus Sj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2017 1 (6) 209 Peruskoulun luokanopettajien, erityisopettajien ja apulaisrehtorien virkojen perustaminen ja peruskoulun rehtorien virkojen lakkauttaminen HEL 2017-000245

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 69

Espoon kaupunki Pöytäkirja 69 19.04.2017 Sivu 1 / 1 617/2017 12.01.00.00 69 Komeetan ja Päivänkehrän koulujen yhdistäminen 1.8.2017 alkaen Valmistelijat / lisätiedot: Eeva-Kaisa Ikonen, puh. 043 825 4966 Jemina Sirviö, puh. 043 8265234

Lisätiedot

SOPIMUSLUONNOS 1 27.8.2014

SOPIMUSLUONNOS 1 27.8.2014 SOPIMUSLUONNOS 1 Kannuksen kaupungin, Toholammin, Kaustisen, Perhon, Vetelin ja Halsuan kuntien, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän ja Kaustisen evankelisen opiston keskeinen sopimus kuraattoripalvelujen

Lisätiedot

Koulutuksessa laadittavat suunnitelmat ja säännöt - Oppilaita ja opetusta koskevat suunnitelmat

Koulutuksessa laadittavat suunnitelmat ja säännöt - Oppilaita ja opetusta koskevat suunnitelmat Koulutuksessa laadittavat suunnitelmat ja säännöt - Oppilaita ja opetusta koskevat suunnitelmat Opetustoimen ajankohtainen juridiikka 3.11.2016 Helsinki Hallintojohtaja Matti Lahtinen Opetusta koskevat

Lisätiedot

SPB -malli / Vertikal Oy

SPB -malli / Vertikal Oy Päivähoito Jyväskylä Salo Seinäjoki Kouvola Porvoo Pietarsaari Vihti Lohja Siuntio Karjalohja Sipoo Ylöjärvi Kuopio Joensuu Pori SPB Perusopetus Jyväskylä Vanhuspalvelut Jyväskylä Ylöjärvi Heinola Ruokapalvelut

Lisätiedot

Kaupunkiseudun perusopetuksen kustannusvertailu. Vuosi 2016 Toimintatiedot ja kustannukset

Kaupunkiseudun perusopetuksen kustannusvertailu. Vuosi 2016 Toimintatiedot ja kustannukset Kaupunkiseudun perusopetuksen kustannusvertailu Vuosi 2016 Toimintatiedot ja kustannukset Vertailun tarkoitus Vertailun tavoitteena on kehittää helposti hyödynnettävä yhteenveto perusopetuksen keskeisistä

Lisätiedot

Koulutuslautakunnan johtosääntö 1(5) KEMIN KAUPUNGIN KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

Koulutuslautakunnan johtosääntö 1(5) KEMIN KAUPUNGIN KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Koulutuslautakunnan johtosääntö 1(5) KEMIN KAUPUNGIN KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 8.10.2012 102 x.xx.2013 xx ja tulee voimaan 1.1.2013 1.1.2014 Muutos KV 10.12.2012 134

Lisätiedot

SEUDULLISEN KUNTAPALVELUTOIMISTON HENKILÖSTÖ- JA TALOUSPALVELUJEN PALVELUSOPIMUS VUODELLE 2009

SEUDULLISEN KUNTAPALVELUTOIMISTON HENKILÖSTÖ- JA TALOUSPALVELUJEN PALVELUSOPIMUS VUODELLE 2009 Liite 2 Seutuhallitus 5.6.2008 SEUDULLISEN KUNTAPALVELUTOIMISTON HENKILÖSTÖ- JA TALOUSPALVELUJEN PALVELUSOPIMUS VUODELLE 2009 Sivu 1 / 6 Sivu 2 / 6 SEUDULLISEN KUNTAPALVELUTOIMISTON PALVELUSOPIMUS VUODELLE

Lisätiedot

Ilmoitus kustannuksista, tuloista ja suoritteista, lomake ja täyttöohje

Ilmoitus kustannuksista, tuloista ja suoritteista, lomake ja täyttöohje OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN KYSELY 5/2007 Suomen ulkomaankoulujen 6.3.2007 ylläpitäjille VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN EDELLYTTÄMIEN TIETOJEN TOIMITTAMINEN VUODELTA 2006 Oppilaitosten ylläpitäjiä pyydetään

Lisätiedot

Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö Piia Uotinen, puh.

Asian valmistelu ja tiedustelut: opetuspäällikkö Piia Uotinen, puh. Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Sivistys- ja hyvinvointivaliokunta 18 01.03.2016 39 26.04.2016 47 18.04.2017 24 19.09.2017 24 Perusopetuksen

Lisätiedot

SOPIMUS PERUSOPETUKSEN (YLEIS- JA ERITYISOPETUS) JÄRJESTÄMISESTÄ

SOPIMUS PERUSOPETUKSEN (YLEIS- JA ERITYISOPETUS) JÄRJESTÄMISESTÄ LOHJA 1 (5) SOPIMUS PERUSOPETUKSEN (YLEIS- JA ERITYISOPETUS) JÄRJESTÄMISESTÄ 1. Sopijaosapuolet Lohjan kaupungin (opetuksen järjestäjä) ja kunnan (sopijakunta) kesken on tehty seuraava sopimus perusopetuksen

Lisätiedot

Seutukunnallinen yhteistyö. Katse kohti tulevaisuutta

Seutukunnallinen yhteistyö. Katse kohti tulevaisuutta Seutukunnallinen yhteistyö Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari Katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Heikki Hirvonen opetustoimenjohtaja Mikkeli Mikkelin seudun opetuspalvelukeskus

Lisätiedot

Vs. stj:n esitys: Lautakunta käy lähetekeskustelun Sivistystoimen strategian toimeenpanon suunnittelua varten.

Vs. stj:n esitys: Lautakunta käy lähetekeskustelun Sivistystoimen strategian toimeenpanon suunnittelua varten. Sivistyslautakunta 22 26.02.2015 Sivistyslautakunta 52 28.04.2015 Sivistyslautakunta 66 28.05.2015 Sivistyslautakunta 78 27.08.2015 Sivistystoimen strategian toimeenpano 3356/01.017/2014 SIVLK 22 Siikajoen

Lisätiedot

Palveluverkon kehittäminen Suutarila-Tapanilan alueiden johtokuntien tapaaminen

Palveluverkon kehittäminen Suutarila-Tapanilan alueiden johtokuntien tapaaminen Palveluverkon kehittäminen Suutarila-Tapanilan alueiden johtokuntien tapaaminen 8.10.2014 Outi Salo linjanjohtaja Peruskoulut Helsingissä 1.8.2014 yhteensä 143 Peruskoulun oppilasmäärät Helsingissä 20.9.2014

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

Lukuvuosisuunnitelmaa ohjaava säädöspohja ja lukuvuosisuunnitelman käsittely

Lukuvuosisuunnitelmaa ohjaava säädöspohja ja lukuvuosisuunnitelman käsittely Kirkkonummen kunta Sivistyspalvelut LUKUVUOSISUUNNITELMA 20-20 Koulun nimi Yhteystiedot Koulun osoite ja rehtorin yhteystiedot Lukuvuosisuunnitelmaa ohjaava säädöspohja ja lukuvuosisuunnitelman käsittely

Lisätiedot

Lukuvuosi Esi- ja perusopetuksen opetustunnit (tuntikehys) SIVISTYSTOIMI, OPETUSPALVELUT rehtorit , sivistyslautakunta 27.3.

Lukuvuosi Esi- ja perusopetuksen opetustunnit (tuntikehys) SIVISTYSTOIMI, OPETUSPALVELUT rehtorit , sivistyslautakunta 27.3. Lukuvuosi 2018-2019 Esi- ja perusopetuksen opetustunnit (tuntikehys) SIVISTYSTOIMI, OPETUSPALVELUT rehtorit 14.3.2018, sivistyslautakunta 27.3.2018 TA 2018 VALMISTELU Perusopetus Toimintaa ja taloutta

Lisätiedot

(Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 29.9.2014 tulevaksi voimaan 1.1.2015. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.

(Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 29.9.2014 tulevaksi voimaan 1.1.2015. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä. PORIN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN J O H T O S Ä Ä N T Ö (Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 29.9.2014 tulevaksi voimaan 1.1.2015. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.) I LUKU

Lisätiedot

(Kaupunginvaltuuston hyväksymä , voimassa alkaen.)

(Kaupunginvaltuuston hyväksymä , voimassa alkaen.) PORIN KAUPUNGIN KOULUTOIMEN J O H T O S Ä Ä N T Ö (Kaupunginvaltuuston hyväksymä 31.1.2011, voimassa 1.2.2011 alkaen.) I LUKU SOVELTAMISALA 1 Toimiala Koulutuslautakunnan alaisen toiminnan järjestämisessä

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

TAMMELAN KUNNAN SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ TAMMELAN KUNNAN SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 LUKU... 2 SIVISTYSTOIMEN YLEISET TOIMINTAPERUSTEET... 2 1 Toiminta-ajatus... 2 2 LUKU... 2 ORGANISAATIO... 2 2 Lautakunnat... 2 3 Lautakuntien

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Työterveys Oy? Esitys VATE:lle

Etelä-Pohjanmaan Työterveys Oy? Esitys VATE:lle Etelä-Pohjanmaan Työterveys Oy? Esitys VATE:lle 11.12.2017 Mikko Tanhuamäki vastuuvalmistelija, tukipalvelut Tanja Penninkangas, vastuuvalmistelija, SOTE-tuotanto Sisältö Tausta Työryhmän raportti, kevät

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomenkielisistä koulutuspalveluista Syksy 2017

Ajankohtaista Suomenkielisistä koulutuspalveluista Syksy 2017 Ajankohtaista Suomenkielisistä koulutuspalveluista Syksy 2017 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå Jari Kettunen Koulutusjohtaja Suomenkielisen koulutusjaosto TEHTÄVÄT Hallintosäännön mukaan koulutusjaostot:

Lisätiedot

KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA 2

KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA 2 KONNEVEDEN KUNTA KOKOUSKUTSU Sivistyslautakunta 28.10.2011 Kokousaika Torstai 3.11.2011 klo 17.00 Kokouspaikka Konneveden kunnantalo Käsiteltävät asiat KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN

Lisätiedot

Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle. Kehittämispäällikkö Juha Karvonen

Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle. Kehittämispäällikkö Juha Karvonen Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle Kehittämispäällikkö Juha Karvonen Hanke oli Kuntaliiton tutkimus- ja kehittämis-ohjelmaan sisältyvä hanke, jossa Kuntaliitto

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE Espoon kaupungin suomenkielisen 3.2.2 1 (12) ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE Sivistystoimen johtaja 18.12.2015 Voimaan 1.1.2016 1 Toiminta-ajatus Espoon suomenkielinen

Lisätiedot

Asian valmistelu ja tiedustelut: Sivistystoimenjohtaja Timo Ahvo, puh

Asian valmistelu ja tiedustelut: Sivistystoimenjohtaja Timo Ahvo, puh Sivistys- ja 4 20.06.2017 hyvinvointivaliokunta Kaupunginhallitus 281 14.08.2017 Sivistys- ja hyvinvointivaliokunta 21 19.09.2017 21 Koulukuraattoripalvelujen järjestäminen 218/12.01.03/2017 Sivhyval 20.06.2017

Lisätiedot

6,322123(78672,0(1. Suomenkielisen koulutusjaoston lausunto. Jari Alasmäki opetusjohtaja

6,322123(78672,0(1. Suomenkielisen koulutusjaoston lausunto. Jari Alasmäki opetusjohtaja 6,322123(78672,0(1 3$/9(/89(5..2 Suomenkielisen koulutusjaoston lausunto Jari Alasmäki opetusjohtaja $/8.6, tehtävänantona /$$-$6,322123(78672,0(1 3$/9(/89(5..26(/9,7

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

TÄYTTÖLUPIEN HAKEMINEN KOULUTOIMEN VIRKOIHIN JA TYÖSOPIMUSSUHTEISIIN TEHTÄVIIN

TÄYTTÖLUPIEN HAKEMINEN KOULUTOIMEN VIRKOIHIN JA TYÖSOPIMUSSUHTEISIIN TEHTÄVIIN Koulutuslautakunta 20 29.04.2014 Kunnanhallitus 105 12.05.2014 Kunnanhallitus 124 26.05.2014 TÄYTTÖLUPIEN HAKEMINEN KOULUTOIMEN VIRKOIHIN JA TYÖSOPIMUSSUHTEISIIN TEHTÄVIIN Koulutuslautakunta 29.04.2014

Lisätiedot

1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet

1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet Opetuksen järjestäjällä on vastuu paikallisen opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä 1. Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Juankosken, Kuopion ja Nilsiän kaupungit sekä Kaavin, Lapinlahden, Maaningan, Rautavaaran, Siilinjärven ja Tuusniemen kunnat.

Juankosken, Kuopion ja Nilsiän kaupungit sekä Kaavin, Lapinlahden, Maaningan, Rautavaaran, Siilinjärven ja Tuusniemen kunnat. SOPIMUS TUKIPALVELUIDEN KUSTANNUSTEN JAKO- JA LASKUTUSPERUSTEISTA YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA JA ELÄINLÄÄKINTÄHUOLLON SOPIMUKSEN MUKAISESTI KUOPIOSSA 1. SOPIMUSOSAPUOLET Juankosken,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/5 13.12.2011

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/5 13.12.2011 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) 239 Esitys kaupunginhallitukselle virkojen perustamisesta HEL 2011-008297 T 01 01 00 Päätös päätti esittää kaupunginhallitukselle, että se perustaisi 1.8.2012

Lisätiedot

Sivistyslautakunnan pöytäkirjan pitäjänä toimii sivistystoimenjohtajan määräämä henkilö.

Sivistyslautakunnan pöytäkirjan pitäjänä toimii sivistystoimenjohtajan määräämä henkilö. Heinolan kaupunki Kunnallinen johtosääntö III/SIV Sivistystoimi Kaupunginvaltuuston 11.11.2013 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 17.2.2014 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 24.8.2015 hyväksymä Sivistystoimen johtosääntö

Lisätiedot

Henkilöstöprosessittyöryhmä

Henkilöstöprosessittyöryhmä Henkilöstöprosessittyöryhmä Työvaliokunta 17.1.2014 Helena Metsälä Työryhmän kokoonpano Helena Metsälä Nina Merilahti Pori, pj Pomarkku Olli Luoma Harjavalta Inkeri Tiitinen Bella Ahto Luvia Kari Ojalahti

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpano Euran kasvatus- ja opetuspalveluissa

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpano Euran kasvatus- ja opetuspalveluissa Kasvatus- ja opetuslautakunta 39 18.06.2014 Kunnanhallitus 134 11.08.2014 Valtuusto 29 29.09.2014 Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpano Euran kasvatus- ja opetuspalveluissa 1305/12.01.03/2014 Kasvope

Lisätiedot

-2, SIV-SU :00

-2, SIV-SU :00 -2, SIV-SU 2017-09-13 16:00 Kokouskutsu Keskiviikkona 13.9.2017 klo 16.00, kokoushuone Panama (ent. Mårdin ruokala, Alholminkadulta vasemmalle alas kellariin) Päättäjät Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset

Lisätiedot

Skenaariot Meilahden ja Pikku Huopalahden kouluverkon kehittämiseksi

Skenaariot Meilahden ja Pikku Huopalahden kouluverkon kehittämiseksi Skenaariot Meilahden ja Pikku Huopalahden kouluverkon kehittämiseksi Haaste ja reunaehdot Meilahden ja Pikku Huopalahden alueen kouluverkkotarkastelussa keskitytään erityisesti seuraaviin haasteisiin.

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Opetusneuvos 5.5.2014 Jussi Pihkala VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Johdanto 2 Nykytila Koulunkäyntiavustajien lukeminen osaksi opettaja-oppilassuhdetta

Lisätiedot

Turun kaupungin tietohallintostrategia Tiivistelmä

Turun kaupungin tietohallintostrategia Tiivistelmä Turun kaupungin tietohallintostrategia 2017 2021 Tiivistelmä Tietohallintostrategian tavoitteet ja linjaukset Tietohallintostrategian tavoitteet 1. Toimintamme on avointa ja läpinäkyvää. 6. Vauhditamme

Lisätiedot

Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 56100 Ruokolahti Voimaan 1.1.2009 (kv 15.12.2008/ 59) muutos 1.8.2010 (kv. 21.6.

Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 56100 Ruokolahti Voimaan 1.1.2009 (kv 15.12.2008/ 59) muutos 1.8.2010 (kv. 21.6. Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 1 Soveltaminen Tämä johtosääntö kattaa sivistystoimen päävastuualueen. Johtosäännön määräyksiä sovelletaan opetus- ja kulttuuritoimeen, varhaiskasvatukseen

Lisätiedot

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Mikkelin seudun yhteistoimintasopimus

Mikkelin seudun yhteistoimintasopimus Luonnos 31.1.2018 Kunnanhallitus 26.3.2018 46 liite nro 2 Mikkelin seudun yhteistoimintasopimus MIKKELIN SEUTU YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 YHTEISTOIMINTASOPIMUKSEN TARKOITUS Tämä yhteistoimintasopimus on perusasiakirja,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (5) Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto POL/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (5) Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto POL/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2014 1 (5) 51 Soveltuvuuskoepainotetun opetuksen toteuttamisen perusteet HEL 2014-004410 T 12 00 01 Päätös päätti seuraavista soveltuvuuskoepainotetun opetuksen toteuttamisen

Lisätiedot

76 Asianro 1144/00.01.01/2014. Hyvinvoinnin edistämisen ja kasvun ja oppimisen palvelualueiden toimintasäännön tarkistaminen

76 Asianro 1144/00.01.01/2014. Hyvinvoinnin edistämisen ja kasvun ja oppimisen palvelualueiden toimintasäännön tarkistaminen 76 Asianro 1144/00.01.01/2014 Hyvinvoinnin edistämisen ja kasvun ja oppimisen palvelualueiden toimintasäännön tarkistaminen Vs. henkilöstö- ja hallintopäällikkö Pekka Savolainen Kasvun ja oppimisen palvelualue

Lisätiedot

4 rehtoria. 81 luokanopettajaa. 22 päätoimista tuntiopettajaa. 51 lehtoria. Alakoulut: * 1 esiopetuksen opettaja * 7 luokanopettajaa

4 rehtoria. 81 luokanopettajaa. 22 päätoimista tuntiopettajaa. 51 lehtoria. Alakoulut: * 1 esiopetuksen opettaja * 7 luokanopettajaa Peruskoulut Toiminnon erittely Palvelutuotannon kuvaus (mm. toimipaikkojen lukumäärä ja asiakasmäärä) Henkilöresurssi eriteltynä / htv Tilinpäätös 2011 menot-tulot =netto / Peruskoulut Laukaan kunnanvaltuuston

Lisätiedot

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Pirjo Koivula Opetusneuvos 1 Perusopetuslain

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA OPETUSSUUNNITELMISTA OPETUKSEN JA KOULUTUKSEN NÄKÖKULMASTA

AJANKOHTAISTA OPETUSSUUNNITELMISTA OPETUKSEN JA KOULUTUKSEN NÄKÖKULMASTA AJANKOHTAISTA OPETUSSUUNNITELMISTA OPETUKSEN JA KOULUTUKSEN NÄKÖKULMASTA Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki 16.9.2014 Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Opetussuunnitelman

Lisätiedot