SEUDULLINEN OPETUSPALVELUKESKUS HANKKEEN RAPORTTI 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SEUDULLINEN OPETUSPALVELUKESKUS HANKKEEN RAPORTTI 2011"

Transkriptio

1 SEUDULLINEN OPETUSPALVELUKESKUS HANKKEEN RAPORTTI 2011 Seudullisen opetustoimen käynnistäminen Mikkelin seudulla Selvitysmies rehtori Kimmo Tanttu 1

2 SISÄLLYS 2 1. TIIVISTELMÄ 2. PROSESSI 3. SEUDULLINEN KUVAUS 4. AIKATAULU 5. TALOUSRYHMÄN LOPPURAPORTTI 5.1. Taustaa 5.2. Kustannuslaskennan kehittäminen ja palvelujen tuotteistaminen 5.3. Talousarviorakenteiden yhdenmukaistaminen 5.4. Taloushallinnon yhdenmukaiset järjestelmät 5.5. Tilastotietoa kuntien opetuksen hinnasta ja viiden vuoden tilausarvio 5.6. Tilausten hinnoittelu 5.7. Seudullisen opetustoimen tuotteet ja taloushallinto 6. HENKILÖSTÖTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI Seudullinen yhteistyö henkilöstöasioissa 6.2. Henkilöstörakenteen nykytila ja tulevaisuus Koulujen määrä Oppilasmäärä Tuntikehys Opetushenkilöstö Muu henkilöstö 6.3. Henkilöstön siirtyminen seudullisen opetustoimen palvelukseen Liikkeenluovutusperiaate ja isäntäkuntamalli Opetushenkilöstö Muu henkilöstö Henkilöstö muutosprosessissa 7. OPETUSSUUNNITELMA Nykytilanne Yleistä Valtakunnalliset ohjeet Toteutus seudullisesti Opetukselliset perusteet 7.2. Katsaus voimassa oleviin opetussuunnitelmiin Sisältöalueitten kartoitus 7.3. Opetussuunnitelmien laadinta-aikataulu sekä työskentelytavat Uusi tilanne Aikataulusta 8. SEUDULLISEN OPETUSPALVELUKESKUKSEN TIETOHALLINTOSTRATEGIA Yleistä 8.2. Tietotekniikan kulurakenne 8.3. Tietoturva 8.4. SEOP -yhteistyön tavoitteet ICT:n näkökulmasta 8.5. Yhteistyön organisointi Etelä-Savon tietohallinto Oy:n kanssa 8.6. Tietohallinnollisia toimenpiteitä

3 Tietoliikenneverkko Työasemat ja toimisto-ohjelmat Koulujen IT oheislaitteet ja muu opetuksessa käytettävä tekniikka Opetuksen tietojärjestelmät Talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmät IT tukipalvelut ja koulutus Tietoturva 3

4 1. TIIVISTELMÄ KESKEISET PERUSTELUT SEUDULLISEN OPETUSTOIMEN MUODOSTAMISEKSI MIKKELIN SEUDULLA Mikkelin seudun ikärakenteen muutos ja sen myötä oppilasmäärän lasku on konkreettisin seudun opetustoimeen tulevaisuudessa vaikuttava rakennemuutos. Seudun opetustoimi joutuu tulevaisuudessa sopeuttamaan toimintansa vähenevää kysyntää vastaavaksi. Myös tulevaisuudessa yhteinen huoli alueen nuorten syrjäytymisestä edellyttää laajaa yhteistyötä yli hallintokuntien ja kuntarajojen. Yksi syrjäytyjä tulee maksamaan yhteiskunnalle 1,2 miljoonaa euroa ja vain yhteistyöllä voidaan ylläpitää alueella sellaiset tukipalvelut, jotka estävät syrjäytymistä. Syrjäytyminen on ehdottomasti alueellinen ongelma, koska sen vaikutukset eivät jää vain omaan kuntaan. Opetustoimen tukipalvelujen ylläpitäminen vaikeutuu pienissä kunnissa oppilasmäärän laskun myötä ja nämä tukipalvelut ovat varhaista syrjäytymisen estämistä. Samansuuntaiset haasteet koskettavat valtakunnallisesti myös muita kuntien tuottamia julkisia palveluja, ja mm. käynnissä oleva palvelurakenneuudistus pyrkii ohjaamaan kuntia yhteisen palvelutuotannon järjestämiseen nykyistä enemmän. Seudullisen opetustoimen rakentaminen tähtää pitkän aikavälin palvelutoiminnan turvaamiseen Mikkelin seudulla, ja se on seudun kuntien strateginen vastaus seudun opetustointa kohtaaviin muutoksiin ja kehittämisen vaatimuksiin. Seudullisen opetustoimen tarkoitus on yhdistää yhteistoimintaan lähtevien seudun kuntien erilliset opetustoimet yhdeksi kokonaisuudeksi. Tavoitteena on luoda seudulle yhteinen riittävän suuri opetustoimen organisaatio, joka pystyy yksittäistä kuntaa paremmin tuottamaan laadukkaat opetustoimen kokonaispalvelut tulevaisuudessa. Suunnittelun lähtökohtana on oppilaan eheä ja turvallinen oppimispolku. Hanketta on työstetty jo vuodesta 2004 asti laajalla kokoonpanolla, jossa on mukana luottamushenkilöitä, henkilöstön edustajia ja virkamiehiä. Mukana tällä hetkellä ovat Hirvensalmi, Mikkeli, Ristiina, Puumala ja Suomenniemi. ESITYS SEUDULLISEN OPETUSTOIMEN PERIAATTEIKSI JA TOIMINTAMALLIKSI Seuraavassa esityksessä on kiteytettynä opetustoimen eri osa-alueiden toteutus uudessa seudullisessa toimintamallissa. Raportin lopussa ovat myös työryhmien raportit. Seudullisen opetustoimen aloittaminen voi tapahtua aikaisintaan hallinnollisesti ja opetuksen toiminnan puolelta Seudullinen opetuspalvelukeskus -hankkeen ohjausryhmä esittää seuraavia periaatteita seudullisen opetustoimen toimintamalliksi. TOIMINTAMALLI JA ORGANISAATIO Toiminta perustuu tilaaja-tuottajamaiseen toimintamalliin. Kuntien yhteisellä Maisematalousohjelmalla, joka voidaan ottaa käyttöön mukana olevien kuntien sosiaali- ja sivistystoimessa jo 2012 taloussuunnittelussa, voidaan hallita taloutta ja tehdä tilaukset avoimesti ja läpinäkyvästi. Ohjelma on hankittu kuntiin Seutuvaliokunnan toimesta. Tilaajana seudullisessa opetustoimessa on kunta ja sen määrittelemä tilaajatoimielin. Kunta tilaajana päättää tuntikehyksen perusosan lisistä ja kouluverkosta sekä vastaa kuntalaisille palvelun laadusta. Opetuksen käytännön tuottajana on seudullinen opetuspalvelukeskus isäntäkuntana Mikkelin kaupunki. 4

5 Palvelun tuottajana toimii seudullinen opetustoimi, jonka toimintaa ohjaa ja valvoo Mikkelin kaupungin lautakunta, jossa muiden kuntien edustajilla on puhe- ja osallistumisoikeus, ei äänioikeutta. Seudullista opetustointa johtaa johtaja yhdessä johtoryhmän kanssa. Johtoryhmään kuuluu johtajan lisäksi opetustoimen pääprosesseista (opetus ja opetuksen tukipalvelut) vastaavat henkilöt sekä henkilöstön edustus. Johtajan alaisuudessa toimivat hallinto, talous ja strateginen suunnittelu. Kouluista muodostetaan koulutusmuodoittain palvelualuekokonaisuuksia. Palvelualueilla toiminnan johtamisesta vastaavat koulujen rehtoreista muodostetut palvelualuetiimit. HENKILÖSTÖ Siirtymävaiheessa nykyinen opetustoimen henkilöstö siirretään liikkeenluovutusta koskevien periaatteiden mukaisesti entisin palvelussuhteen ehdoin nykyistä virkaa tai tointa/tehtävää vastaavan virkaan/toimeen/tehtävään. Käytännössä siirtymävaiheessa vakinainen henkilöstö jatkaa pääosin nykyisissä viroissa/toimissa/tehtävissä ja nykyisissä toimipaikoissa. Jatkossa yhteistä virkasuunnittelua ja sijoittelua ohjaavat oppilasmäärien / tuntimäärien kehitys, kuntien päätökset kouluverkosta, eläköityminen, mahdollisimman pätevän opetuksen järjestäminen oppilaille sekä henkilöstön omien toiveitten huomioon ottaminen. Koottaessa opetustunteja useammasta koulusta pyritään työkokonaisuudet aina kokoamaan ensisijaisesti lähellä olevista kouluista ja työjärjestykset laatimaan riittävän ehyinä opettajan työn kannalta. Järjestelmä mahdollistaa mm. kunkin opettajan osaamisen parhaan hyödyntämisen, nykyistä vähemmän määräaikaisuuksia ja oppilaan pätevimmän mahdollisen opetuksen. OPETUS Seudullisen opetussuunnitelman päivitys ja opetussuunnitelmajärjestelmä tarkentuvat kuntien kesken toteutettavassa prosessissa. Yleisopetus (perusopetus, lukiokoulutus) Seudullisen opetustoimen toiminnan pohjaksi laaditaan yhteinen opetussuunnitelma käyttäen hyväksi kunnissa jo tehtyä opetussuunnitelmatyötä. Opetussuunnitelmatyö aloitetaan uusien opetussuunnitelmien käynnistyessä v Tuntijakoa on järkevä tarkastella liittymisajankohtana uudelleen ja tehdä päätökset tuntijaosta sitten. ERITYISOPETUS Seudullisen opetustoimen käynnistysvaiheessa erityisopetus järjestetään kunnittain nykyisin voimassa olevien periaatteiden ja toimintamallien mukaan. Jatkossa toimintaa suunnitellaan yhdessä muun seudullisen opetussuunnitelmatyön yhteydessä sekä kuntien tekemien linjausten ja päätösten mukaisesti. ESIOPETUS Seudullisen opetustoimen käynnistysvaiheessa esiopetus järjestetään kunnittain nykyisin voimassa olevien periaatteiden mukaisesti. Jatkossa toimintaa suunnitellaan kuntien tekemien linjausten ja päätösten mukaisesti. 5

6 KOULUTILAT JA VÄLINEET Koulutilat ovat kuntien omistuksessa. Kunnat antavat omistamansa tilat opetuspalvelukeskuksen käyttöön joko vastikkeetta tai vuokrista ja muista kuluista sovitaan erikseen palvelusopimuksessa kunkin kunnan kanssa, jolloin kustannukset siirtyvät kunnalle kohdistuvaan laskutukseen. Kunnat vastaavat tilojen kunnosta ja ylläpidosta. Kunnat luovuttavat vastikkeetta kiinteistöissä olevan irtaimiston seudulliselle opetustoimelle. Tarvittavan uuden irtaimiston ja kulutustavaran hankkii, omistaa ja huoltaa seudullinen opetustoimi ja laskuttaa siitä peruskuntaa. Seudullinen opetustoimi vastaa yksiköiden puhelin- ja tietoliikenneyhteyksien järjestämisestä. Kustannukset sisältyvät laskutettaviin kustannuksiin. Kiinteistökohtaisten tietoliikenneverkkojen rakentaminen ja ylläpito kuuluvat kiinteistön omistajan vastuulle. KOULUVERKKO Päätökset kouluverkosta ja oppilaaksiottoalueista jäävät edelleen peruskunnille. Tarkoituksenmukaista on, että kouluverkko ja oppilasaluesuunnittelu jatkossa tehdään seudullisesti yhdessä kuntien kanssa ottaen huomioon henkilöstösuunnittelun tarpeet ja mahdollisuudet sekä oppilaan eheän ja turvallisen oppimispolun. Oppilaan lähikoulua voidaan tarkastella seudullisesti, jolloin oppilaalle tulee mahdollisimman lyhyt koulumatka ja ehyt koulupolku sekä kouluverkko on edullinen ja järkevä seudullisesti. TIETOHALLINTO Seudullisen opetustoimen tietohallinnon palvelut järjestetään keskitetysti ja vakioidulla konekannalla. Palvelut järjestää seudullinen Etelä-Savon Tietohallinto Oy. OPPIMATERIAALIKESKUS Mikkelin kaupungin oppimateriaalikeskuksesta muodostetaan koko seudun yhteinen mediakeskus. Mediakeskus tarjoaa seudullisen opetustoimen kouluille mm. seuraavia palveluja: keskitetty materiaalituotanto ja lainaus, tietotekniikan etä- ja lähikoulutuspisteenä toiminen, aihiotuotanto ja sen jakelu oppimisympäristöjen kautta, AV-laitteiden käytön opastaminen, DVD- ja VHSmateriaalien monistaminen ja AV-laitteiden huolto. KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA Seudullisen opetustoimen käynnistysvaiheessa koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta järjestetään kunnittain nykyisin voimassa olevien periaatteiden mukaisesti. Jatkossa toimintaa suunnitellaan kuntien tekemien linjausten ja päätösten mukaisesti. KOULUKULJETUKSET Seudullisen opetustoimen käynnistysvaiheessa koulukuljetukset järjestetään kunnittain nykyisin voimassa olevien periaatteiden mukaisesti. Keskitetty suunnitteluvastuu on seudullisella opetustoimella. Jatkossa toimintaa suunnitellaan kuntien tekemien linjausten ja päätösten mukaisesti. Yhteinen kuljetussuunnittelu tuo aikaan säästöjä kunnille. KOULURUOKAILU Seudullisen opetustoimen käynnistysvaiheessa kouluruokailu järjestetään kunnittain nykyisin 6

7 voimassa olevien periaatteiden mukaisesti. Jatkossa toimintaa suunnitellaan kuntien tekemien linjausten ja päätösten mukaisesti ja yhteistyössä seudullisen ruokapalvelusuunnittelun kanssa. PSYKOSOSIAALISET PALVELUT Selvityksen mukaan psykososiaalisten palvelujen tarve seudulla kasvaa ja henkilöstömitoitusta tulee näiltä osin tarkistaa. Seudullisen opetustoimen psykososiaalisten palvelujen toiminnan pohjaksi määritellään palvelujen tuotteistamisen kautta palvelujen perustaso. Määrittelyn pohjaksi otetaan Mikkelin kaupungin koulupsykologin ja koulukuraattorin tuotteistetut palvelut. SOPIMUKSET Toiminnan pohjaksi tehdään kaksi sopimusta: yhteistoimintasopimus ja palvelusopimus. Yhteistoimintasopimuksessa sovitaan toiminnan visio ja tavoite, yhteistoiminnan yleiset periaatteet, yhteistoiminnan sisältö, toimielimet, henkilöstö, tilat, kalusto ja varusteet, palvelusopimuksessa sovittavat asiat, kustannusten ja vastuiden jakautuminen, palvelun laatuun ja arviointiin liittyvät asiat, sopimuksen voimaantulo ja irtisanominen sekä erimielisyyksien ratkaiseminen. Yhteistoimintasopimus tulee voimaan ja on voimassa toistaiseksi. Palvelusopimuksessa sovitaan opetustoimen kokonaispalvelun kuntakohtaisesta toteuttamisesta ja kustannuksesta: kuntakohtaisesta opetustuntien määrästä, opetusryhmäjaosta ja opetuspisteistä, opetukseen liittyvien tukipalveluiden toteuttamisesta, tilapalveluiden ja ruokapalvelun toteuttamisesta sekä muista opetukseen liittyvistä asioista kustannuksineen. Palvelusopimus on voimassa viisi (5) vuotta kerrallaan. Mikäli palvelutarpeessa tapahtuu vuoden aikana merkittäviä muutoksia, palvelusopimusta ja laskutusta tarkistetaan tehtyjen lisätilausten mukaan. TALOUS Toiminnan kustannukset muodostuvat opetuksesta, opetuksen tukipalveluista sekä johtamisesta, hallinnosta ja kehittämisestä. Perusopetuksella ja lukiokoulutuksella on oma kuntakohtainen kokonaishinta. Kukin kunta maksaa oman opetuksensa kustannukset kokonaispalveluun vaikuttavien päätösten ja palvelusopimuksessa yksilöityjen määrien mukaan. Opetuksen kustannusyksikkö on opetustunti. Kuntien opetustuntien hinnat määräytyvät ensimmäisinä vuosina toteutuneiden kustannusten mukaan. Opetustunnin hinta määräytyy voimassaolevan opetusalan virka- ja työehtosopimuksen mukaan sekä muista opetukseen kiinteästi liittyvistä kustannuksista (aineet, tarvikkeet ja tavarat). Tavoitteena on, että opetustunnin hinta on tulevaisuudessa sama seudullisessa opetustoimessa mukana olevien kuntien kesken. Opetuksen tukipalvelut tuotteistetaan ja hinnoitellaan, ja kunnat maksavat kustannukset tuotekohtaisesti palvelusopimuksessa yksilöityjen määrien mukaan. Palvelusopimuksen yhteydessä yksilöidyt ja hyväksytyt johtamisen, hallinnon ja kehittämisen kustannukset kohdennetaan kunnille oppilas/opiskelijamäärien suhteessa tai se sisällytetään tuntihintaan. Talouden ja toiminnan ohjaukseen hankitaan tai kehitetään yhteinen ohjelmisto; Maisema, joka yhtenäistää kustannuslaskennan ja avaa kustannusrakenteen avoimemmaksi luottamushenkilöille, jolloin päätöksen teko on oikeudenmukaista ja helpompaa. Ohjausryhmä esittää yksimielisesti kunnille Seopin toteuttamista. 7

8 2. PROSESSI MIKKELIN SEUDUN OPETUSPALVELUKESKUSHANKKEEN PROSESSI Mikkelin seudun ikärakenteen muutos ja sen myötä oppilasmäärän ja koulujen lukumäärän lasku (taulukko 1 ja 2) on konkreettisin seudun opetustoimeen tulevaisuudessa vaikuttava rakennemuutos. Seudun kuntien opetustoimet joutuvat tulevaisuudessa sopeuttamaan toimintansa vähenevää kysyntää vastaavaksi. Mikkelin seudun opetuspalvelukeskus -hanke (myöhemmin myös seudullinen opetustoimi, SEOP) on edennyt vuodesta 2004 kehittäen opetustoimen seudullista näkökulmaa. Vuoden 2006 aikana hanke on luontevasti kytkeytynyt seudun palvelurakenneuudistushankkeen käsittelyyn ja kuntien yhteistoiminnan suunnitteluun. Työskentelyvaiheita hankkeessa on ollut neljä. Ensi vaiheessa tuotettiin strategia, yhteistyömallien arviointi ja tämän perusteella seudun kaikki kunnat päättivät jatkaa seudullisen opetustoimen yhteistyön syventämistä seudulliseksi opetuspalvelukeskukseksi. Tämän perusteella aloitettiin hankkeen toinen vaihe - seudullisen opetustoimen toiminnallinen suunnittelu syksyllä Toisen vaiheen toiminnallinen suunnittelu osoitti, että jatkosuunnittelun lähtökohtana tulee olla kokonaispalvelun tarjoaminen kunnille, jolloin esim. tuki- ja muiden palvelujen tuotanto toteutuu luontaisena ja tehokkaasti osana riittävän laajaa opetustoimen kokonaisuutta. Hankkeen kolmanteen vaiheeseen sitoutuivat vuoden 2006 lopussa ja vuoden 2007 alussa Hirvensalmen, Mikkelin, Pertunmaan, Puumalan ja Ristiinan kunnat. Hankkeen neljännessä vaiheessa vuosina mukana ovat Hivensalmi, Mikkeli, Puumala, Ristiina ja Suomenniemi. Vuoden 2010 lopussa Puumalan suuntautuminen kuntaliitosneuvotteluissa Savonlinnan suuntaan aiheutti puumalalaisten jättäytymisen työryhmistä pois. Hanketta on valmisteltu yhdessä seudun luottamushenkilöiden ja opetustoimen henkilöstön kanssa ja sitä on käsitelty useilla eri foorumeilla vuodesta 2004 alkaen. Vuoden 2007 alussa hanketta on resursoitu sisäasiainministeriön Mikkelin seudulle myöntämän yhteistoimintaavustuksen sekä seudun kehitysrahaston turvin. Aiemmin hanketta on resursoitu mm. Mikkelin seudun aluekeskusohjelmasta hanketta on resursoitu osa-aikaisella selvitysmiehellä. Tämä loppuraportti kokoaa yhteen hankkeen neljännen vaiheen aikana tehdyn suunnittelun, johtopäätökset sekä esityksen seudullisen opetustoimen periaatteiksi ja toimintamalliksi. Taulukko 1. Oppilasennuste perusopetuksen luokilla Hirvensalmi Mikkeli Puumala Ristiina Suomenniemi Yhteensä

9 Taulukko 2. Koulut lukuvuonna Kunta 0/1-6. luokat Yhtenäiskoulut 7-9.lk Lukiot Yhteensä Hirvensalmi Mikkeli Puumala Ristiina Suomenniemi 1 1 Yhteensä Taulukko 3. Ennuste koulujen määrästä lukuvuonna Kunta 0/1-6. luokat Yhtenäiskoulut 7-9.lk Lukiot Yhteensä Hirvensalmi Mikkeli Puumala 1 1 Ristiina Suomenniemi 1 1 Yhteensä SEUDULLISUUDEN KUVAUS SEUDULLISEN OPETUSTOIMEN KUVAUS Yhteinen seudullinen opetustoimi yhdistää yhteistoimintaan lähtevien kuntien erilliset opetustoimet yhdeksi kokonaisuudeksi. Tavoitteena on luoda seudulle yhteinen, tilaaja-tuottajamaisella periaatteella toimiva riittävän suuri opetustoimen organisaatio, joka pystyy yksittäistä kuntaa paremmin ja tehokkaammin tuottamaan laadukkaat opetustoimen kokonaispalvelut tilanteessa, jossa opetustointa kohtaavat merkittävät rakennemuutokset. Uusi toimintamalli korostaa ja selkeyttää peruskunnan roolia koulutuksen järjestäjänä ja siihen liittyvien keskeisten päätösten tekijänä (tilaajamainen rooli). Toimintamallissa yhteinen seudullinen opetustoimi vastaa opetuspalvelujen ja sovituin osin myös muiden opetuksen tukipalvelujen käytännön toteuttamisesta (tuottamisesta). Opetuksen järjestämisvastuu säilyy peruskunnilla. Seudullinen yhteinen opetustoimi (tuottaja) voi keskittyä toimintatapojen tehostamiseen ja 9

10 toimintansa ammatillisen laadun kehittämiseen niin oman toiminnan arvioinnin kuin kuntien (tilaajien) laatupalautteen turvin. Näin voidaan synnyttää prosessi, joka kokonaisuutena kehittää opetustoimen palvelutoimintaa. Peruskunta ja siellä oleva palvelujohto voi paremmin keskittyä ohjaamaan palvelutuotantoa asettamansa laatutason kautta. Kuntapäättäjät saavat taloudellisen päätöksentekonsa taustalle palvelujen laadun arvioimisen elementtejä. Tällöin voidaan aidosti puhua asiakasnäkökulman huomioimisesta. Omistajaohjaus vahvistuu ja siihen tulee mukaan uusia haasteellisia ja kehittäviä piirteitä. Yksittäisen kunnan vaikutusmahdollisuus säilyy siis demokraattisen mallin kautta. Lisäksi vaikutusmahdollisuus säilyy vielä selkeämmin taloudellisen ohjauksen kautta. Kukin kunta päättää mm. oman kuntansa tuntikehyksen / opetustuntien määrästä sekä seudullisen opetussuunnitelman pohjalle rakennetuista kuntakohtaisista opetussuunnitelmalisäyksistä ja painotuksista sekä opetuksen tukipalveluiden määrästä ja maksaa palveluista tilauksensa mukaan. Kuntakohtaisten palveluiden kustannukset (esim. opetustunnit, tukipalvelut jne.) kohdentuvat vain tilaavaan kuntaan. Seudullinen opetustoimi on suunniteltu toimivaksi ns. isäntäkuntamallin mukaan, jossa Mikkelin kaupunki ottaa vastuulleen seudun opetuspalvelujen tuottamisen. On muistettava, että vaikka puhutaan isäntäkunnasta, niin seudullinen opetustoimi suhtautuu isäntäänsä kuten mihin tahansa seudulla olevaan palveluja tilaavaan kuntaan. Seudullisessa opetustoimessa jonkun tahon tulee toimia juridisessa vastuussa henkilöstöstä ja muista velvoitteista. Seudullisen opetustoimen rakentaminen tähtää pitkän aikavälin palvelutoiminnan turvaamiseen. Sillä ei niinkään ratkaista yksittäisiä lyhyen aikavälin ongelmia vaan tulevaisuudessa opetustointa kohtaavia muutoksia ja kehittämisen vaatimuksia. Tavoitteena on ylläpitää ja edelleen kehittää opetustoimen korkeaa laatua Mikkelin seudulla, pitää seutu houkuttelevana työ- ja asuinympäristönä sekä pitää myös seudullinen opetustoimi houkuttelevana ja kilpailukykyisenä opetus- ja muun henkilöstön työpaikkana. 4. AIKATAULU SELVITYSTYÖN KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS JA AIKATAULU Seudullisen opetuspalvelukeskuksen jatkovalmistelu käynnistyi virallisesti Hanke on organisoitu Mikkelin seudun alle. Seudullinen opetuspalvelukeskus -hankkeen ohjausryhmässä ovat olleet seuraavat henkilöt ja tahot: Valtola Pirkko, Mikkeli puheenjohtaja Ukkonen Osmo, Mikkeli Syrjänen Merja, Mikkeli Partanen Helena, Mikkeli Hirvonen Heikki, Mikkeli Manninen Seija, Mikkeli Ylönen Päivi, Mikkeli Vuori Juha, Mikkeli Vidman Anssi, Ristiina Strengell Janne, Ristiina Haapalainen Jussi, Ristiina Julin Anne, Puumala Pasanen Unto, Puumala Lahdelma Petteri, Hirvensalmi sij. Sanna Kekkonen 10

11 Komppa Pia, Hirvensalmi Rantalainen Risto, Hirvensalmi Kousa Lauri, Puumala Puntanen Anne, Mikkeli Ukkonen Anne, Suomenniemi Tanttu Kimmo selvitysmies Heikki Siira talousjohtaja Mikkeli Kirsi Ollikainen talouspäällikkö Mikkeli Selvitystyön käytännön toteutuksesta on vastannut hankkeelle perustettu työvaliokunta, jonka kokoonpano: Manninen Seija, Mikkeli puheenjohtaja Vidman Anssi, rehtori-sivistysjohtaja Ristiina Julin Anne, henkilöstöpäällikkö, Puumala. Lahdelma Petteri, rehtori-sivistysjohtaja, Hirvensalmi virkavapaalla , sij. Kekkonen Sanna Tanttu Kimmo, rehtori-selvitysmies, sihteeri Lisäksi perustettiin kaksi työryhmää; henkilöstö- ja talouskori, päivittämään raportti heidän korien osalta. Henkilöstötyöryhmän jäsenet: Marjamaa Aila, hallintopäällikkö Mikkeli puheenjohtaja Syrjänen Merja, Mikkeli Haapalainen Jussi, Ristiina Julin Anne, Puumala Simoska Mervi, Hirvensalmi Lunti Riitta, Puumala Rantalainen Risto, Hirvensalmi Häkkinen Sari, Mikkeli Vidman Anssi, Ristiina Ukkonen Anne, Suomenniemi Tanttu Kimmo, selvitysmies, sihteeri Taloustyöryhmän jäsenet: Talo Timo, Ristiina puheenjohtaja Lahdelma Petteri, Hirvensalmi, sij. Kekkonen Sanna Pulkkinen Marja, Puumala Sihvonen Paula, Mikkeli Siira Heikki, Mikkeli Ukkonen Anne, Suomenniemi Ollikainen Kirsi, Mikkeli asiantuntija Tanttu Kimmo, selvitysmies, sihteeri Tietohallinnon korin päivittivät Jarmo Tiainen Etelä-Savon Tietohallinnon toimitusjohtaja ja selvitysmies. Opetussuunnitelmakorin päivityksen teki Osmo Ukkonen, joka vastasi 2007 raportissa opetussuunnitelmatyöstä. SEOP-jatkoselvityshankkeen tavoiteaikataulu

12 Ohjausryhmät kokoontuneet: , , , , , Työvaliokunta kokoontunut: , , , , , , , , , Taloustyöryhmä kokoontunut: , , , Henkilöstötyöryhmä kokoontunut: , , , , ja Pöytäkirjat löytyvät salasanan takaa. Vain työryhmien jäsenillä on oikeus salasanaan. Selvitysmies järjesti tiedotustilaisuudet kunnille marraskuussa 2010 Henkilöstötiedote lähetettiin samassa yhteydessä työntekijöille, luottamushenkilöille ja kuntalaisille. 5. TALOUSTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI Taustaa Yhteisen seudullisen opetustoimen tarkoituksena on yhdistää yhteistoimintaan lähtevien kuntien erilliset opetustoimet yhdeksi kokonaisuudeksi. Tavoitteena on luoda seudulle yhteinen, tilaajatuottajamaisella periaatteella toimiva riittävän suuri opetustoimen organisaatio, joka pystyy yksittäistä kuntaa paremmin ja tehokkaammin tuottamaan laadukkaat opetustoimen kokonaispalvelut tilanteessa, jossa opetustointa kohtaavat merkittävät rakennemuutokset. Uusi toimintamalli korostaa ja selkeyttää peruskunnan roolia koulutuksen järjestäjänä ja siihen liittyvien keskeisten päätösten tekijänä (tilaajamainen rooli). Toimintamallissa yhteinen seudullinen opetustoimi isäntäkuntana Mikkelin kaupunki vastaa opetuspalvelujen ja sovituin osin myös muiden opetuksen tukipalvelujen käytännön toteuttamisesta (tuottamisesta). Toimitaan samalla periaatteella kuin kansalaisopisto-, kirjasto- ja tulevassa sote-yhteistyössä. Opetuksen järjestämisvastuu säilyy peruskunnilla. Seudullinen yhteinen opetustoimi voi keskittyä toimintatapojen tehostamiseen ja laadun kehittämiseen. Peruskunta ja siellä oleva palvelujohto voi paremmin keskittyä ohjaamaan palvelutuotantoa asettamansa laatutason kautta. Kuntapäättäjät saavat taloudellisen päätöksentekonsa taustalle palvelujen laadun arvioimisen elementtejä. Yksittäisen kunnan vaikutusmahdollisuus säilyy siis demokraattisen mallin kautta. Lisäksi vaikutusmahdollisuus säilyy vielä selkeämmin taloudellisen ohjauksen kautta, kukin kunta päättää mm. oman kuntansa tuntikehyksen / opetustuntien määrästä sekä seudullisen opetussuunnitelman pohjalle rakennetuista kuntakohtaisista opetussuunnitelmalisäyksistä ja painotuksista sekä opetuksen tukipalveluiden määrästä ja maksaa palveluista tilauksensa mukaan. Kuntakohtaisten palveluiden kustannukset kohdentuvat vain tilaavaan kuntaan. myös oppilaskohtaisesti laskettavat kustannukset määräytyvät kunnittain perustuen kunkin kunnan päätöksiin Kustannuslaskennan kehittäminen ja palvelujen tuotteistaminen Tilaaja-tuottajamaisen-mallin onnistumiseksi on tärkeä selvittää kustannusten muodostuminen nykytilanteessa. Kun opetuksen järjestäminen ja vastuu siitä säilyy edelleen peruskunnilla, pitää kustannukset ja niiden perusteella määräytyvät valtionosuudet myös jatkossa pystyä kohdistamaan suoraan peruskunnille. Uudessa mallissa osa palveluista tuotetaan yhteisesti, jolloin tilaajan ja tuottajan välisillä sopimuksilla ja palvelujen oikealla hinnoittelulla on suuri merkitys kustannusten jakautumisessa eri 12

13 kuntien välillä. Oikeudenmukaisen kustannusten kohdentamisen ja palvelujen hinnoittamisen edellytys on tietoisuus siitä, mistä kustannukset ylipäätään muodostuvat. Palvelujen tuotteistaminen edellyttää kustannustietoisuutta, mutta myös yksinkertaistaa ja yhdenmukaistaa resurssien jakamista Talousarviorakenteiden yhdenmukaistaminen Kunnilla on nykytilanteessa erilaisia talousarviorakenteita johtuen erilaisista organisaatioista ja erilaisista määrärahojen ja kustannusten kirjanpitokäytänteistä. Hallintokuntarajat ovat erilaisia (esim. sivistystoimikoulutoimi-esiopetus jne.). Määrärahoja ja kustannuksia kirjataan eri tavalla (esim. hallinnon kustannukset-koulukohtaiset budjetit-yhteiset kustannuspaikat jne.). Talousarviorakenteiden yhdenmukaistaminen helpottaisi tilaaja-tuottajamaisen-mallin ja sopimusohjauksen toteuttamista ja yksinkertaistaisi käytännön työtä Taloushallinnon yhdenmukaiset järjestelmät Yhteiseksi talousohjelmaksi on valittu Kuntamaisema-ohjelma. Maisema-työkalujen avulla kuntapalveluiden kokonaisuus tehdään vertailukelpoiseksi ja läpinäkyväksi - palvelukokonaisuudesta tulee ohjattava. Mallilla voidaan tehdä vertailu (benchmarking) tai se voidaan ottaa pysyvään käyttöön tilaukseksi/talousarvioksi, sen seurannaksi ja tilinpäätökseksi. Mallin avulla on kuluneen puolentoista vuoden aikana arvioitu 70 kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden ja 10 kunnan sivistys- ja vapaa-ajan palveluiden vahvuudet ja kehittämistarpeet. Sitran rooli Maisema-mallin levittämisessä on ollut merkittävä ja on sitä edelleen. Mallista on ollut selkeää hyötyä kuntien ja yhteistoiminta-alueiden kehittämisponnistusten oikeaan kohdentamiseen, palvelurakenteen kehittämiseen sekä talouden ja toiminnan ohjaamiseen. Mallin pysyvään käyttöön onkin päätynyt jo 45 kuntaa. Mukana on myös useita sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoimintaalueita ja sote-piirejä. Maisema-mallissa keskitytään siihen, miten palvelut on toteutettu, tai voidaan toteuttaa, kustannukset kurissa pitäen. Tavoitteena on luoda edellytykset sellaisille muutoksille, joissa voidaan samalla hallita kustannuksia ja taata palveluiden oikea kohdentuminen ja vähintään hyvä laatu. Maisema-mallin keskeisenä työkaluna ovat Maisema-taulukot, jotka yhdistävät toiminnan ja talouden ja tekevät palvelukokonaisuudet läpinäkyviksi. Taulukot ovat toimineet ja toimivat edelleen Excel-pohjaisina, mutta taustalle on tullut uusi tietokantaratkaisu. Uusi työkalu mahdollistaa kirjanpitotietojen automatisoidun viennin Maisema-järjestelmään asiakkaan kirjanpitojärjestelmästä. Automatiikka saadaan toimimaan kaikissa taloushallinnon järjestelmissä, jolloin tietojen manuaalisen käsittelyn tarve vähenee merkittävästi. Uusi toimintamalli helpottaa versionhallintaa, antaa vapauksia tarkastelunäkökulmiin ja organisointiin sekä mahdollistaa laajan katselumahdollisuuden selaimen kautta. 13

14 5.5. Tilastotietoa kuntien opetuksen hinnasta ja viiden vuoden tilausarvio Taulukko 1: Opetustunnin kustannus SEOP-kunnissa (lähde: opetushallitus / opetustoimen kustannussovellus 2008 Perusopetus 2008 Opetustuntien Opetuksen Opetustunnin tuntia/oppilas * määrä kustannukset hinta Hirvensalmi ,46 73,13 Mikkeli ,56 62,15 Puumala ,80 Ristiina ,87 64,30 Suomenniemi ,42 78,13 *tuottavuusluku, jolla kuvataan kuinka monta tuntia oppilasta kohden kunta käyttää lukuvuoden aika. Tuottavuus heikkenee luvun kasvaessa. Lukio 2008 Opetustuntien Opetuksen Opetustunnin tuntia/oppilas * määrä kustannukset hinta Hirvensalmi Mikkeli ,58 37,99 Puumala Ristiina ,40 64,30 Suomenniemi *tuottavuusluku, jolla kuvataan kuinka monta tuntia oppilasta kohden kunta käyttää lukuvuoden aika. Tuottavuus heikkenee luvun kasvaessa. Selvityksen tekijä esittää, että Kun opetuksen järjestäminen ja vastuu siitä säilyy edelleen peruskunnilla, pitää kustannukset ja niiden perusteella määräytyvät valtionosuudet myös jatkossa pystyä kohdentamaan suoraan peruskunnille. Seuraavan viiden vuoden tilausarvio. Tuntikehystunti tarkoittaa kuinka monta oppituntia ja muita erikseen korvattavia tunteja käytetään viikossa. Tuntikehyksen osalta ei tehty aikaisemmassa loppuraportissa vertailua mahdollisista tilauksista, mutta tähän raporttiin lisättiin arvio seuraavan viiden vuoden tilauksista. Tilaukset perustuvat kuntien taloussuunnitelmiin. 14

15 Taulukko 5. Opetusresurssit yksikkönä oppitunti/kouluviikko (38 viikko). Perusopetus ) sisältää esiopetuksen koulussa, ei sos.toimessa. Taulukko 6. Opetusresurssit yksikkönä oppitunti/kouluviikko (38 viikko). Perusopetus Taulukko 7. Opetusresurssit yksikkönä oppitunti/kouluviikko (38 viikko). Perusopetus Taulukko 8. Opetusresurssit yksikkönä oppitunti/kouluviikko (38 viikko). Perusopetus Esi- Yleisopetuopetuopetuopetuopetus Erityis- Lisä- Tuki- Mamu- Kerhot Yht. opetus Hirvensalmi Mikkeli 100 1) Puumala Ristiina Suomenniemi Yhteensä Esi- Yleisopetuopetuopetuopetuopetus Erityis- Lisä- Tuki- Mamu- Kerhot Yht. opetus Hirvensalmi Mikkeli 100 1) Puumala Ristiina Suomenniemi Yhteensä Esi- Yleisopetuopetuopetuopetuopetus Erityis- Lisä- Tuki- Mamu- Kerhot Yht. opetus Hirvensalmi Mikkeli 100 1) Puumala Ristiina Suomenniemi Yhteensä Esi- Yleisopetuopetuopetuopetuopetus Erityis- Lisä- Tuki- Mamu- Kerhot Yht. opetus Hirvensalmi Mikkeli 100 1) Puumala Ristiina

16 Suomenniemi Yhteensä Taulukko 9. Opetusresurssit yksikkönä oppitunti/kouluviikko (38 viikko). Perusopetus Esi- Yleisopetuopetuopetuopetuopetus Erityis- Lisä- Tuki- Mamu- Kerhot Yht. opetus Hirvensalmi Mikkeli 100 1) Puumala Ristiina Suomenniemi Yhteensä Taulukko 10. Opetusresurssit yksikkönä oppitunti /viikko. Lukio-opetus Hirvensalmi Mikkeli Puumala Ristiina 169,4 169,4 169,4 169,4 Suomenniemi Yhteensä 1418, ,4 1264,4 1211,4 Mikkelin osalta laskentaperusteena on 1,3 h x opiskelijamäärä 5.6. Tilausten hinnoittelu Seudullisen opetustoimen taloussuunnittelussa käytettävä opetustunnin hinta määräytyy voimassaolevan opetusalan virka- ja työehtosopimuksen mukaan sekä muista opetukseen kiinteästi liittyvistä kustannuksista (aineet, tarvikkeet ja tavarat). Kaksi ensimmäistä toimintavuotta laskutetaan toteutunein kustannuksin. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa voidaan siirtyä yhtenäiseen tuntihinnoitteluun. Johtaminen, hallinto ja kehittäminen sisältyvät tuntihintaan ja kattavat seuraavat osa-alueet: - operatiivinen johtaminen - pedagoginen johtaminen - taloussuunnittelu - suunnittelupalvelut (esim. koulukuljetukset, kouluverkko) - henkilöstöhallinto ja suunnittelu - opetussuunnitelmatyö - tilastointi - arviointi - juridiikka - hankesuunnittelu - täydennyskoulutus Muut opetukseen liittyvät palvelut eivät sisälly opetustunnin hintaan, vaan ne tuotteistetaan ja hinnoitellaan erikseen. 16

17 Lopullisen tuotteistamisen sekä seudullisen opetustoimen talousarviorakenteen yhdenmukaistamisen yhteydessä opetustoimen kustannusrakenteen avaaminen nostaa näkyviin kaikki opetustoimeen kohdentuvat sekä mahdollisesti nykyisin muissa hallintokunnissa piilevät opetustoimen todelliset kustannukset Seudullisen opetustoimen tuotteet ja taloushallinto Seudullisen opetustoimen tuotteet ovat: 1. perusopetus (tunti/viikko) 2. lukio-opetus (tunti/viikko) 3. koulunkäyntiavustaja (henkilötyövuosi) 4. opetuksen pedagoginen tuki (laskennallinen oppilasmäärän liittyen) 5. kuraattoripalvelut (tunti/viikko) 6. psykologipalvelut (tunti/viikko) 7. kouluruokailu (toteutuneet kustannukset) 8. koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta (tunti/viikko) 9. tietohallinto (työasema) Johtaminen, hallinto ja kehittäminen sisällytetään opetustunnin hintaan. SEOPIN TALOUSHALLINTO KAAVIO 17

18 6. HENKILÖSTÖTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI Seudullinen yhteistyö henkilöstöasioissa Mikkelin seudulla opetus- ja sivistystointen seudullista yhteistyötä on tehty melko suurella alueella: Mikkeli, Hirvensalmi, Pertunmaa, Mäntyharju, Ristiina, Puumala, Sulkava, Juva, Rantasalmi, Joroinen, (Haukivuori, liittynyt Mikkeliin ), Kangasniemi luvun aikana seudullista yhteistyötä henkilöstöasioissa on tehty seuraavissa asioissa: yhteisten opettajien ja muun henkilökunnan rekrytointi-ilmoitukset Opettaja-lehdessä, yhteistyö koulutustilaisuuksissa ja sijaisrekrytoinnissa sekä yhteistä henkilöstöä ja palveluostoja. Vuonna 2010 seudullisesta opetustoimesta ovat kiinnostuneita Hirvensalmi, Mikkeli, Suomenniemi, Puumala ja Ristiina. Yhteisen opetustoimen mahdollisuutta tarkasteltaessa henkilöstöasioiden näkökulmasta on selvitetty mm. seuraavia asioita: oppilasmäärien kehitys kouluverkon kehitys henkilöstörakenne henkilöstön siirtymisessä huomioitavat seikat 6.2. Henkilöstörakenteen nykytila ja tulevaisuus Koulujen määrä Koulujen määrä ko. viiden kunnan alueella on 39 vuonna Vuonna 2007 se oli 50. Määrä ennustetaan vähenevän 30:een vuoteen 2016 mennessä. Loppuraportissa 2007 ennustettiin koulujen määrän vähenevän lähelle 40:ä vuoteen 2016 mennessä. Voidaan todeta, että koulujen lukumäärä on vähentynyt nopeammin kuin edellisessä raportissa ennustettiin. Osaltaan vähenemistä selittää yhtenäiskoulujen määrän lisääntyminen. Ala- ja yläkouluja on yhdistetty ja tullaan yhdistämään yhtenäiskouluiksi. Taulukko 1. Koulut lukuvuonna Kunta 0/1-6. luokat Yhtenäiskoulut 7-9.lk Lukiot Yhteensä Hirvensalmi Mikkeli Puumala Ristiina Suomenniemi

19 Yhteensä Taulukko 2. Ennuste koulujen määrästä lukuvuonna Kunta 0/1-6. luokat Yhtenäiskoulut 7-9.lk Lukiot Yhteensä Hirvensalmi Mikkeli Puumala 1 1 Ristiina Suomenniemi 1 1 Yhteensä Oppilasmäärä Seopin alueen oppilasmäärän perusopetuksessa arvioidaan laskevan ennusteen mukaan syksystä 2010 syksyyn 2016 yhteensä 506 oppilaalla kunnilta saatujen tietojen perusteella (syntyneet). Mikkelissä se laskee 316, mikä on 6,7 % vuoden 2010 tasosta vuoteen 2016 ja ympäristökunnissa yhteensä 190 eli 18,9 %. Seopin alueen laskuprosentti on keskimäärin 8,9 %. Taulukko 3. Oppilasennuste perusopetuksen luokilla Hirvensalmi Mikkeli Puumala Ristiina Suomenniemi Yhteensä Lukion opiskelijamäärän ennustaminen on vaikeaa. Lähtökohdaksi on otettu puolet ikäryhmästä. Taulukko 4. Opiskelijaennuste lukioissa Mikkeli Ristiina

20 Tuntikehys Tuntikehys tarkoittaa kuinka monta oppituntia ja muita erikseen korvattavia tunteja käytetään viikossa eli tuntien määrää. Tuntikehyksen osalta ei tehty aikaisemmassa loppuraportissa ennustetta mahdollisista tilauksista, mutta tähän raporttiin lisättiin arvio seuraavan viiden vuoden tuntikehystarpeesta. Arviot perustuvat kuntien taloussuunnitelmiin. Ennusteen perusteella tuntikehys vähenee yleisopetuksen puolella, mutta erityisopetuksessa ja maahanmuuttajaopetuksessa ei laskua ennusteta. Tuntikehys laskee n. 2,7 % samaan aikaan kun oppilasmäärä laskee n. 9% Seopin alueella. Tulevan tuntijakouudistuksen vaikutuksia ei ole voitu huomioida oheisissa arvioissa. 1) sisältää esiopetuksen koulussa, ei sos.toimessa. Taulukko 6. Tuntikehysennuste perusopetus yksikkönä oppitunti/kouluviikko (38 viikko). Taulukko 5. Tuntikehysennuste perusopetus yksikkönä oppitunti/kouluviikko (38 viikko). Esi- Yleisopetuopetuopetuopetuopetus Erityis- Lisä- Tuki- Mamu- Kerhot Yht. opetus Hirvensalmi Mikkeli 100 1) Puumala Ristiina Suomenniemi Yhteensä Esi- Yleisopetuopetuopetuopetuopetus Erityis- Lisä- Tuki- Mamu- Kerhot Yht. opetus Hirvensalmi Mikkeli 100 1) Puumala Ristiina Suomenniemi Yhteensä

Perusopetuksen seutuvertailu

Perusopetuksen seutuvertailu Perusopetuksen seutuvertailu Vuosi 205 Toimintatiedot ja kustannukset Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi 2..206 Vertailun tarkoitus Seutuvertailun tavoitteena

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

Henkilöstöprosessittyöryhmä

Henkilöstöprosessittyöryhmä Henkilöstöprosessittyöryhmä Puheenjohtajakokous 9.1.2014 Helena Metsälä 10.1.2014 Työryhmä kokoonpano Helena Metsälä Nina Merilahti Pori, pj Pomarkku Olli Luoma Harjavalta Inkeri Tiitinen Bella Ahto Luvia

Lisätiedot

KELPO- muutosta kaivataan

KELPO- muutosta kaivataan KELPO- muutosta kaivataan Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden määrän kasvu Yleisten tuen muotojen käyttäminen niukahkoa Sosio- emotionaalisen oirehtimisen lisääntyminen Kuntien toisistaan

Lisätiedot

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 Opetus- ja kasvatuslautakunta 42 26.04.2016 Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 129/12.00.01/2016 OPEKAS 42 valmistelijat; sivistysjohtaja Peter Johnson puh. 044 780 9254,

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Opetuspäällikkö 1 vastaa esi- ja perusopetuksen sekä aamu- ja iltapäivä toiminnan sisällön toteuttamiseen ja kehittämiseen kuuluvista asioista,

Opetuspäällikkö 1 vastaa esi- ja perusopetuksen sekä aamu- ja iltapäivä toiminnan sisällön toteuttamiseen ja kehittämiseen kuuluvista asioista, Opetuspäällikön tehtäväkokonaisuudesta Savonlinnan kaupungin hallintosääntö 53 viranhaltijoiden erityinen ratkaisuvalta ja keskeiset vastuualueet Opetuspäällikkö 1 vastaa esi- ja perusopetuksen sekä aamu-

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA 2. KASVATUS JA OPETUSLAUTAKUNTA TULOSLASKELMA TP 2 TA 22 TA 23 TA 2 TA 2 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 72 7 32 7 69 6 MAKSUTUOTOT 3 3 76 9 2 9 TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT SISÄISET TULOT TOIMINTATUOTOT

Lisätiedot

Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi

Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi Kirjanpito- ja palkkahallinnon organisointi Hallinto- ja taloustyöryhmän loppuraportti 10.4.2015: Sote-kuntayhtymä (käynnistystiimi) ja Joensuun kaupunki PK Sote-alueen keskuskaupunkina käynnistävät neuvottelut

Lisätiedot

SEUDULLISEN KUNTAPALVELUTOIMISTON HENKILÖSTÖ- JA TALOUSPALVELUJEN PALVELUSOPIMUS VUODELLE 2009

SEUDULLISEN KUNTAPALVELUTOIMISTON HENKILÖSTÖ- JA TALOUSPALVELUJEN PALVELUSOPIMUS VUODELLE 2009 Liite 2 Seutuhallitus 5.6.2008 SEUDULLISEN KUNTAPALVELUTOIMISTON HENKILÖSTÖ- JA TALOUSPALVELUJEN PALVELUSOPIMUS VUODELLE 2009 Sivu 1 / 6 Sivu 2 / 6 SEUDULLISEN KUNTAPALVELUTOIMISTON PALVELUSOPIMUS VUODELLE

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Sj/3 7.3.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Sj/3 7.3.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 9/2016 1 (5) 3 Eräiden opetusviraston virkojen perustaminen, lakkauttaminen ja nimikkeiden muuttaminen HEL 2016-000596 T 01 01 00 Päätösehdotus päättää 1 perustaa opetusvirastoon

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) Kaupunginhallitus Sj/3 07.03.2016

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) Kaupunginhallitus Sj/3 07.03.2016 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) 213 Eräiden opetusviraston virkojen perustaminen, lakkauttaminen ja nimikkeiden muuttaminen HEL 2016-000596 T 01 01 00 Päätös päätti 1 perustaa opetusvirastoon

Lisätiedot

Henkilöstöprosessittyöryhmä

Henkilöstöprosessittyöryhmä Henkilöstöprosessittyöryhmä Työvaliokunta 17.1.2014 Helena Metsälä Työryhmän kokoonpano Helena Metsälä Nina Merilahti Pori, pj Pomarkku Olli Luoma Harjavalta Inkeri Tiitinen Bella Ahto Luvia Kari Ojalahti

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN LAADINTA Opetusneuvos Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS

OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN LAADINTA Opetusneuvos Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN LAADINTA 2012-2016 15.3.2012 Opetusneuvos Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS KOULUN OPETUSSUUNNITELMA ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Yhteistoimintasopimus perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon tehtävien järjestämisestä sekä palvelutuotannosta

Yhteistoimintasopimus perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon tehtävien järjestämisestä sekä palvelutuotannosta Peruspalvelulautakunta 17.11.2014 46 LIITE RNO 19 Kunnanhallitus 1.12.2014 131 LIITE NRO 51 Kuntaliitoksen toimeenpanon valmisteluryhmä 23.10.2012 Yhdistymishallitus 29.10.2012 Kuntien valtuustot: Hirvensalmen

Lisätiedot

Asukastilaisuus Myllypuron alueen palveluverkko Outi Salo Linjanjohtaja Helsingin opetusvirasto

Asukastilaisuus Myllypuron alueen palveluverkko Outi Salo Linjanjohtaja Helsingin opetusvirasto Asukastilaisuus Myllypuron alueen palveluverkko 12.5.2015 Outi Salo Linjanjohtaja Helsingin opetusvirasto Miksi Myllypuron alueella tarkastellaan kouluverkkoa? Väestö alueella kasvaa, ja koulutilaa tarvitaan

Lisätiedot

päivitetty YHDEN ALAKOULUN MALLIN LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTEET

päivitetty YHDEN ALAKOULUN MALLIN LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTEET päivitetty 30.11.2015 YHDEN ALAKOULUN MALLIN LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTEET 2 1. JOHDANTO Perusopetuslain mukaan kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajanpalvelut. Ohjausryhmän seminaari

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajanpalvelut. Ohjausryhmän seminaari Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajanpalvelut Ohjausryhmän seminaari 4.2.2014 Nykytilan kuvaus / Varhaiskasvatus Kunta Päivähoidossa olevien lasten määrä / Päiväkodit

Lisätiedot

(Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 29.9.2014 tulevaksi voimaan 1.1.2015. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.

(Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 29.9.2014 tulevaksi voimaan 1.1.2015. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä. PORIN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN J O H T O S Ä Ä N T Ö (Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 29.9.2014 tulevaksi voimaan 1.1.2015. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.) I LUKU

Lisätiedot

Henkilöstön asema muutostilanteessa. Info- ja keskustelutilaisuus

Henkilöstön asema muutostilanteessa. Info- ja keskustelutilaisuus Henkilöstön asema muutostilanteessa Info- ja keskustelutilaisuus 29.3.2007 VN:n päätökset 2001 ja 2006 Vuoden 2001 periaatepäätöksen tavoitteena varautua ikärakenteen muutoksesta johtuviin toimiin valtionhallinnossa

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Opetusneuvos 5.5.2014 Jussi Pihkala VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Johdanto 2 Nykytila Koulunkäyntiavustajien lukeminen osaksi opettaja-oppilassuhdetta

Lisätiedot

SPB -malli / Vertikal Oy

SPB -malli / Vertikal Oy Päivähoito Jyväskylä Salo Seinäjoki Kouvola Porvoo Pietarsaari Vihti Lohja Siuntio Karjalohja Sipoo Ylöjärvi Kuopio Joensuu Pori SPB Perusopetus Jyväskylä Vanhuspalvelut Jyväskylä Ylöjärvi Heinola Ruokapalvelut

Lisätiedot

Sivistyslautakunnan pöytäkirjan pitäjänä toimii sivistystoimenjohtajan määräämä henkilö.

Sivistyslautakunnan pöytäkirjan pitäjänä toimii sivistystoimenjohtajan määräämä henkilö. Heinolan kaupunki Kunnallinen johtosääntö III/SIV Sivistystoimi Kaupunginvaltuuston 11.11.2013 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 17.2.2014 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 24.8.2015 hyväksymä Sivistystoimen johtosääntö

Lisätiedot

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala. Palvelukokonaisuudet

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala. Palvelukokonaisuudet Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala Palvelukokonaisuudet KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN TOIMIALAN VUODEN 2016 BUDJETTIVOLYYMIT JA HENKILÖSTÖMÄÄRÄT Budjetti 2016 Henkilöstö Varhaiskasvatus 412 000 000 6 455

Lisätiedot

Maisema-mallin avulla pystymme jakamaan kustannukset oikeudenmukaisesti. mukaisessa suhteessa uuden yhteistoiminta-alueemme

Maisema-mallin avulla pystymme jakamaan kustannukset oikeudenmukaisesti. mukaisessa suhteessa uuden yhteistoiminta-alueemme Maisema-mallin avulla pystymme jakamaan kustannukset oikeudenmukaisesti palvelujen käytön mukaisessa suhteessa uuden yhteistoiminta-alueemme kuntien kesken. Saadaksemme paremman otteen kustannuskehityksestä,

Lisätiedot

Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 56100 Ruokolahti Voimaan 1.1.2009 (kv 15.12.2008/ 59) muutos 1.8.2010 (kv. 21.6.

Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 56100 Ruokolahti Voimaan 1.1.2009 (kv 15.12.2008/ 59) muutos 1.8.2010 (kv. 21.6. Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 1 Soveltaminen Tämä johtosääntö kattaa sivistystoimen päävastuualueen. Johtosäännön määräyksiä sovelletaan opetus- ja kulttuuritoimeen, varhaiskasvatukseen

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE Espoon kaupungin suomenkielisen 3.2.2 1 (12) ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE Sivistystoimen johtaja 18.12.2015 Voimaan 1.1.2016 1 Toiminta-ajatus Espoon suomenkielinen

Lisätiedot

1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet

1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet Opetuksen järjestäjällä on vastuu paikallisen opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä 1. Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen

Lisätiedot

KANNUKSEN KUNNAN PERUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA PALVELUSOPIMUS 2016

KANNUKSEN KUNNAN PERUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA PALVELUSOPIMUS 2016 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito ja -peruspalvelukuntayhtymä Peruspalveluliikelaitos JYTA Peruspalvelulautakunta KANNUKSEN KUNNAN PERUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA PALVELUSOPIMUS 2016 1. Sopimuksen

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA OPETUSSUUNNITELMISTA OPETUKSEN JA KOULUTUKSEN NÄKÖKULMASTA

AJANKOHTAISTA OPETUSSUUNNITELMISTA OPETUKSEN JA KOULUTUKSEN NÄKÖKULMASTA AJANKOHTAISTA OPETUSSUUNNITELMISTA OPETUKSEN JA KOULUTUKSEN NÄKÖKULMASTA Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki 16.9.2014 Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Opetussuunnitelman

Lisätiedot

Skenaariot Meilahden ja Pikku Huopalahden kouluverkon kehittämiseksi

Skenaariot Meilahden ja Pikku Huopalahden kouluverkon kehittämiseksi Skenaariot Meilahden ja Pikku Huopalahden kouluverkon kehittämiseksi Haaste ja reunaehdot Meilahden ja Pikku Huopalahden alueen kouluverkkotarkastelussa keskitytään erityisesti seuraaviin haasteisiin.

Lisätiedot

Eteva kuntayhtymän henkilöstösääntö

Eteva kuntayhtymän henkilöstösääntö Eteva kuntayhtymän henkilöstösääntö Eteva kuntayhtymä Yhtymähallitus 21.4.2016 30 liite 7 Yhtymäkokous 19.5.2016 12 liite 12 Sisältö 1 Yleistä... 3 1 Henkilöstösäännön soveltaminen... 3 2 Viran ja työsopimussuhteisen

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

SOPIMUS SOSIAALI- JA POTILASASIAMIESPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ

SOPIMUS SOSIAALI- JA POTILASASIAMIESPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Kuopion kaupunki 1 (6) SOPIMUS SOSIAALI- JA POTILASASIAMIESPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Sopimuksen osapuolet Kuopion kaupunki Perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueet PL 227 70101 Kuopio Juankosken

Lisätiedot

ROVANIEMI. PÖYTÄKIRJANOTE Kokouspäivämäärä 14.06.2011. Sivu 1. Yhteistyötoimikunta KAUPKIRJ: 0 /2000

ROVANIEMI. PÖYTÄKIRJANOTE Kokouspäivämäärä 14.06.2011. Sivu 1. Yhteistyötoimikunta KAUPKIRJ: 0 /2000 ROVANIEMI Yhteistyötoimikunta KAUPKIRJ: 0 /2000 PÖYTÄKIRJANOTE Kokouspäivämäärä 14.06.2011 Sivu 1 22 Palkka ja taloushallinnon henkilöstöä koskevat järjestelyt liikkeenluovutuksessa Rovaniemen kaupunginhallitus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/5 13.12.2011

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/5 13.12.2011 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) 239 Esitys kaupunginhallitukselle virkojen perustamisesta HEL 2011-008297 T 01 01 00 Päätös päätti esittää kaupunginhallitukselle, että se perustaisi 1.8.2012

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Pirjo Koivula Opetusneuvos 1 Perusopetuslain

Lisätiedot

Lukuvuosisuunnitelmaa ohjaava säädöspohja ja lukuvuosisuunnitelman käsittely

Lukuvuosisuunnitelmaa ohjaava säädöspohja ja lukuvuosisuunnitelman käsittely Kirkkonummen kunta Sivistyspalvelut LUKUVUOSISUUNNITELMA 20-20 Koulun nimi Yhteystiedot Koulun osoite ja rehtorin yhteystiedot Lukuvuosisuunnitelmaa ohjaava säädöspohja ja lukuvuosisuunnitelman käsittely

Lisätiedot

Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle. Kehittämispäällikkö Juha Karvonen

Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle. Kehittämispäällikkö Juha Karvonen Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle Kehittämispäällikkö Juha Karvonen Hanke oli Kuntaliiton tutkimus- ja kehittämis-ohjelmaan sisältyvä hanke, jossa Kuntaliitto

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

TÄYTTÖLUPIEN HAKEMINEN KOULUTOIMEN VIRKOIHIN JA TYÖSOPIMUSSUHTEISIIN TEHTÄVIIN

TÄYTTÖLUPIEN HAKEMINEN KOULUTOIMEN VIRKOIHIN JA TYÖSOPIMUSSUHTEISIIN TEHTÄVIIN Koulutuslautakunta 20 29.04.2014 Kunnanhallitus 105 12.05.2014 Kunnanhallitus 124 26.05.2014 TÄYTTÖLUPIEN HAKEMINEN KOULUTOIMEN VIRKOIHIN JA TYÖSOPIMUSSUHTEISIIN TEHTÄVIIN Koulutuslautakunta 29.04.2014

Lisätiedot

76 Asianro 1144/00.01.01/2014. Hyvinvoinnin edistämisen ja kasvun ja oppimisen palvelualueiden toimintasäännön tarkistaminen

76 Asianro 1144/00.01.01/2014. Hyvinvoinnin edistämisen ja kasvun ja oppimisen palvelualueiden toimintasäännön tarkistaminen 76 Asianro 1144/00.01.01/2014 Hyvinvoinnin edistämisen ja kasvun ja oppimisen palvelualueiden toimintasäännön tarkistaminen Vs. henkilöstö- ja hallintopäällikkö Pekka Savolainen Kasvun ja oppimisen palvelualue

Lisätiedot

Tämän sopimuksen osapuolina ovat Hirvensalmen, Kangasniemen, Mikkelin, Mäntyharjun ja Pertunmaan kunnat.

Tämän sopimuksen osapuolina ovat Hirvensalmen, Kangasniemen, Mikkelin, Mäntyharjun ja Pertunmaan kunnat. SOPIMUS MIKKELIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUISTA (LUONNOS 11.11.2016) Hirvensalmen, Kangasniemen, Mikkelin, Mäntyharjun ja Pertunmaan kuntien valtuustot ovat hyväksyneet sopimuksen eläinlääkintähuollon, ympäristöterveydenhuollon

Lisätiedot

Siilinjärven kunta, Kasurilantie 1, Siilinjärvi

Siilinjärven kunta, Kasurilantie 1, Siilinjärvi SOPIMUS OSAKASKUNTIEN MAHDOLLISESTI JÄRJESTÄMIEN TUKIPALVELUIDEN KUSTANNUSTEN JAKO- JA LASKUTUSPERUSTEISTA MAANINGAN KUNNAN, NILSIÄN KAUPUNGIN JA SIILINJÄRVEN KUNNAN YHTEISTOIMINNASSA JÄRJESTÄMISSÄ SOSIAALI-

Lisätiedot

KOSKEN TL KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2015

KOSKEN TL KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2015 Tehtäväalue: 209150 Varhaiskasvatus Tehtäväalueen palveluajatus: Varhaiskasvatus käsittää lasten päivähoidon, esiopetuksen ja koululaisten iltapäiväkerhotoiminnan. Päivähoidon tarkoituksena on tarjota

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI RYHMÄKIRJE 92 1/6 OPETUSVIRASTO Perusopetuslinja Linjanjohtaja

HELSINGIN KAUPUNKI RYHMÄKIRJE 92 1/6 OPETUSVIRASTO Perusopetuslinja Linjanjohtaja HELSINGIN KAUPUNKI RYHMÄKIRJE 92 1/6 Siltamäen en koulun johtokunta Suutarilan en koulun johtokunta Töyrynummen en koulun johtokunta Suutarilan yläasteen koulun johtokunta Maatullin en koulun johtokunta

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO OPS LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA

PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO OPS LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA Sisällys LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA... 1 1.1 Opetussuunnitelman perusteet ja paikallinen opetussuunnitelma... 1 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet...

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ ALKAEN

VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ ALKAEN 1 (5) VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 1.8.2016 ALKAEN 1 Toiminta-alue 2 Organisaatio Tuotantoalueen laadukas varhaiskasvatus ja perusopetus rakentavat lapsen ja nuoren tulevaisuutta.

Lisätiedot

OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT

OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT Miten maailma koulun ympärillä muuttuu? Millaista osaamista oppilaat tarvitsevat elämässään? Millaisessa koulussa on hyvä oppia ja

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen 19.4.2016 Maakunnan tilanne Maakunnan kunnat ovat antaneet lausuntonsa hallituksen marraskuisiin linjauksiin helmikuussa 2016:

Lisätiedot

Perusopetuksen tuntijako

Perusopetuksen tuntijako Opetus- ja kasvatuslautakunta 117 26.11.2015 Perusopetuksen tuntijako 1.8.2016 998/12.00.01/2015 OPEKAS 117 valmistelijat; sivistysjohtaja Peter Johnson puh. 044 780 9254, koulutoimenjohtaja Per-Olof Nyström

Lisätiedot

4 rehtoria. 81 luokanopettajaa. 22 päätoimista tuntiopettajaa. 51 lehtoria. Alakoulut: * 1 esiopetuksen opettaja * 7 luokanopettajaa

4 rehtoria. 81 luokanopettajaa. 22 päätoimista tuntiopettajaa. 51 lehtoria. Alakoulut: * 1 esiopetuksen opettaja * 7 luokanopettajaa Peruskoulut Toiminnon erittely Palvelutuotannon kuvaus (mm. toimipaikkojen lukumäärä ja asiakasmäärä) Henkilöresurssi eriteltynä / htv Tilinpäätös 2011 menot-tulot =netto / Peruskoulut Laukaan kunnanvaltuuston

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Sivistys- ja kulttuuripalvelujen johtosääntö

Oulun kaupunki. Sivistys- ja kulttuuripalvelujen johtosääntö Oulun kaupunki Sivistys- ja kulttuuripalvelujen johtosääntö päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 117 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 14 1.1.2013

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tilannekatsaus talousarvion 2015 pohjaksi

Varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tilannekatsaus talousarvion 2015 pohjaksi Koulutuslautakunta 60 13.08.2014 Koulutuslautakunta 65 08.09.2014 Koulutuslautakunta 76 23.09.2014 Varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tilannekatsaus talousarvion 2015 pohjaksi 395/02.01.00/2014 Koulutuslautakunta

Lisätiedot

Turun konservatorion opetustoiminnan johtosääntö

Turun konservatorion opetustoiminnan johtosääntö sivu 1/6 n opetustoiminnan johtosääntö 1 5, 7 19 voimassa 1.8.2015 lähtien (hallitus 25.5.2015, 6 ) 6 voimassa 1.8.2015 lähtien (hallitus 24.8.2015, 8 ) I luku Toimiala 1 Toiminnan järjestäminen Oppilaitoksen

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

LUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki

LUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki LUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki 10.9.2012 Lukiolaki 1998/629 Lukiokoulutuksen järjestäminen (3 luku) Koulutuksen järjestäjät 3 Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Yhteistoimintasopimus maaseutuhallinnon tehtävien järjestämisestä

Yhteistoimintasopimus maaseutuhallinnon tehtävien järjestämisestä Yhteistoimintasopimus maaseutuhallinnon tehtävien järjestämisestä Yhteistoimintasopimuksen sopijaosapuolet: Maaseutuhallinnon järjestämisvastuun tällä sopimuksella luovuttavat kunnat: Hartolan kunta, Heinolan

Lisätiedot

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä

UusiKunta-taloustoimikuntaa avustava henkilöstövastaavien työryhmä UusiKunta-taloustoimikunnan esitys selvityshenkilö Osmo Soininvaaralle Uuden Kunnan henkilöstöjohtamisen periaatteiksi mukaan otettavaksi yhdistymissopimukseen tai sen liitteeseen UusiKunta-taloustoimikuntaa

Lisätiedot

Kasvatus- ja opetusviraston toimintasääntö

Kasvatus- ja opetusviraston toimintasääntö Versio 1.12.2010 Kasvatus- ja opetusviraston toimintasääntö 1. Luku Kasvatus- ja opetusvirasto 1 Kasvatus- ja opetustoimen johto 2 Kasvatus- ja opetusviraston organisaatio Kasvatus- ja opetustointa virastopäällikkönä

Lisätiedot

Henkilöstön asema maakuntauudistuksen yhteydessä Maakuntauudistuksen projektiryhmän liikkeenluovutusta koskeva päätös

Henkilöstön asema maakuntauudistuksen yhteydessä Maakuntauudistuksen projektiryhmän liikkeenluovutusta koskeva päätös Henkilöstön asema maakuntauudistuksen yhteydessä Maakuntauudistuksen projektiryhmän liikkeenluovutusta koskeva päätös 23.8.2016 Maakuntauudistuksen projektiryhmän päätös 23.8.2016 Säädetään erikseen siitä,

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Kuntayhtymän hallitus Valmistelija henkilöstöjohtaja Janne Niemeläinen,

Kuntayhtymän hallitus Valmistelija henkilöstöjohtaja Janne Niemeläinen, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Pöytäkirja 9/2016 1 (1) 121 251/01.01.01.00/2016 Vakansseista luopuminen Kuntayhtymän hallitus 121 Valmistelija henkilöstöjohtaja Janne Niemeläinen, janne.niemelainen@kuh.fi,

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mikä on sote-uudistus? Sote-uudistuksessa koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan. Uudistuksen tekevät valtio ja kunnat,

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN NORMAALIKOULUN JOHTOSÄÄNTÖ

JYVÄSKYLÄN NORMAALIKOULUN JOHTOSÄÄNTÖ JYVÄSKYLÄN NORMAALIKOULUN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty yliopiston hallituksen kokouksessa 25.9.2009, 14.6.2016 tehtyine muutoksineen. YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 1 Yliopistolain (558/2009) 14 : nojalla yliopiston hallitus

Lisätiedot

OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI 5.-6.6.2013 HELSINKI

OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI 5.-6.6.2013 HELSINKI OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI 5.-6.6.2013 HELSINKI RINNAKKAISSEMINAARI 8: Rehtorin työnkuva, pätevyysvaatimukset ja opetusalan työaikajärjestelyt tulevaisuudessa Matti Lahtinen, OPH Kristiina Haavisto,

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Sivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen

Sivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen Sivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen Juvan kunta 10.2.2016 12.2.2016 Page 1 Toimeksiantona määritellä toimitilojen tarve Kunnanjohtaja perusti marraskuussa työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää

Lisätiedot

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA Nro 14

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA Nro 14 Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2016 Nro 14 LASTEN JA NUORTEN PALVELUIDEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ (Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 6.6.2016) 1 Lautakunnan erityinen tehtävä Lautakunnan erityisenä tehtävänä

Lisätiedot

Koulujen vuosisuunnitelma lv Nummijärven ja Hyypän esiopetus

Koulujen vuosisuunnitelma lv Nummijärven ja Hyypän esiopetus opetus ja koulutus Tarjouspyynnön liite 3 1 (10) Koulujen vuosisuunnitelma lv. 2014-2015 Nummijärven ja Hyypän esiopetus (täytettävät kohdat merkitty keltaisella) opetus ja koulutus Tarjouspyynnön liite

Lisätiedot

Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön.

Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön. 14.12.2011 1 (5) Tampereen yliopiston normaalikoulun johtosääntö Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on 14.12.1011 hyväksynyt tämän johtosäännön. 1 Yleisiä määräyksiä

Lisätiedot

Ajankohtaista Lahden kaupungista

Ajankohtaista Lahden kaupungista Ajankohtaista Lahden kaupungista Vanhusneuvostojen seminaari 23.5.2016 Mikko Komulainen Taustaa Hyvinvointikuntayhtymän tarkoituksena on koota maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen yhdeksi

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTASOPIMUS MAASEUTUHALLINNON TEHTÄVI- EN JÄRJESTELYSTÄ

YHTEISTOIMINTASOPIMUS MAASEUTUHALLINNON TEHTÄVI- EN JÄRJESTELYSTÄ YHTEISTOIMINTASOPIMUS MAASEUTUHALLINNON TEHTÄVI- EN JÄRJESTELYSTÄ Yhteistoimintasopimuksen sopijapuolet: Säkylän kunta Punkalaitumen kunta Huittisten kaupunki 1 Sopimuksen kohde ja sisältö Tämä sopimus

Lisätiedot

Lasten kasvatuksen ja opetuksen pääprosessin toimintasääntö

Lasten kasvatuksen ja opetuksen pääprosessin toimintasääntö Versio 1.12.2010 Lasten kasvatuksen ja opetuksen pääprosessin toimintasääntö 1. Luku Yleistä 1 Yleiset määräykset Pääprosessia säätelevät lasten päivähoidosta ja perusopetuksesta annetut lait ja asetukset

Lisätiedot

Toimintoanalyysin syventäminen Sivistystoimiala Timo Jalonen 1

Toimintoanalyysin syventäminen Sivistystoimiala Timo Jalonen 1 Toimintoanalyysin syventäminen Sivistystoimiala 6.2.2015 Timo Jalonen 1 Varhaiskasvatus Palvelualuejohtajat Maija-Liisa Rantanen, Vesa Kulmala ja Liliane Kjellman 16 kpl 1.475,7 htv Esitetyt toimenpiteet

Lisätiedot

Lukion kehittäminen. Johtaja Jorma Kauppinen Opetustoimen henkilöstökoulutus/tiedotustilaisuus Helsinki

Lukion kehittäminen. Johtaja Jorma Kauppinen Opetustoimen henkilöstökoulutus/tiedotustilaisuus Helsinki Lukion kehittäminen Johtaja Jorma Kauppinen Opetustoimen henkilöstökoulutus/tiedotustilaisuus Helsinki 10.11.2014 Suomalainen opetussuunnitelmajärjestelmä - Lukiolaki (629/1998) ja lukioasetus (810/1998)

Lisätiedot

SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTOPALVELUJA KOSKEVASTA LIIKKEENLUOVUTUKSESTA POLARMON OY:LLE

SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTOPALVELUJA KOSKEVASTA LIIKKEENLUOVUTUKSESTA POLARMON OY:LLE SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINTOPALVELUJA KOSKEVASTA LIIKKEENLUOVUTUKSESTA POLARMON OY:LLE SOPIMUS ROVANIEMEN KAUPUNGIN HALLINTOPALVELUKESKUKSEN TALOUS-

Lisätiedot

Maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus

Maakuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Maakuntien talous ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus 1 25.1.2017 Mikko Salmenoja Mitä on hyvä oivaltaa? Kunkin maakunnan oma taloushallinto ja HR on keskeinen toiminnallinen kokonaisuus, joille yhteinen

Lisätiedot

TAUSTAA IIN OPETUSALUEJAON NYKYMALLI TARKASTELUNÄKÖKULMAT

TAUSTAA IIN OPETUSALUEJAON NYKYMALLI TARKASTELUNÄKÖKULMAT Iin kunta SELVITYS UUDESTA OPETUSALUEJAOSTA 1.8.2012 TAUSTAA Kunnanvaltuusto on kokouksessaan 21.12.2009 päättänyt Iin kunnan talouden tasapainottamissuunnitelmasta. Vuoden 2010 aikana laadittiin edelliseen

Lisätiedot

SOPIMUS TURUN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTA- MISESTA 2013 (OPTS)

SOPIMUS TURUN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTA- MISESTA 2013 (OPTS) LIITE 1 SOPIMUS TURUN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTA- MISESTA 2013 (OPTS) 1. Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella palvelutuotantosopimuksella (OPTS) ydinprosesseja edustavat

Lisätiedot

HIRVENSALMEN KUNTA Sivistyslautakunta 31.8.2010 57

HIRVENSALMEN KUNTA Sivistyslautakunta 31.8.2010 57 Sivistyslautakunta 31.8.2010 57 Aika: 31.8.2010 klo 17.00-18.50 Paikka Läsnä Kunnanhallituksen kokoushuone Pia Komppa, puheenjohtaja Varpu Järvinen Riikka Kiesilä Jaana Kuitunen Jorma Kuhmonen Petri Ollikainen

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Eurajoen kunnan ja kunnanjohtaja Vesa Lakaniemen välinen JOHTAJASOPIMUS. Eurajoen kunnanvaltuusto xx

Eurajoen kunnan ja kunnanjohtaja Vesa Lakaniemen välinen JOHTAJASOPIMUS. Eurajoen kunnanvaltuusto xx Eurajoen kunnan ja kunnanjohtaja Vesa Lakaniemen välinen JOHTAJASOPIMUS Eurajoen kunnanvaltuusto 16.1.2017 xx 1.Kunnanjohtajan tehtävät, työnjako ja yhteistyökäytännöt Tällä Eurajoen kunnan ja kunnanjohtaja

Lisätiedot

Mikkeli. Modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla. Seija Manninen 9.5.2011

Mikkeli. Modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla. Seija Manninen 9.5.2011 Mikkeli Modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla Mikkelin kaupungin opetustoimi p Perusopetus kouluja 26 n. 4800 oppilasta p Esiopetus osin koulujen yhteydessä, osin päivähoidon järjestämänä p Perusopetuksen

Lisätiedot

2 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

2 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Johtokunnan kokous Pöytäkirja Paikka: Isonnevantien toimipisteen kokoushuone Aika: 18.03.2008 klo 18.00 Läsnä Kimmo Kuisma, puheenjohtaja Henry Koskinen, varapuheenjohtaja Maria Niva Anneli Väisänen Kari

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Koulutuslautakunta 30.9. HALLINTO Toiminta-ajatus Hallinto luo hyvät edellytykset sivistyspalvelujen tuottamiselle,

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSIIRTOJEN TOTEUTTAMINEN KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄSTÄ

HENKILÖSTÖSIIRTOJEN TOTEUTTAMINEN KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄSTÄ LIITE 16.10.2012 SIIRTOSOPIMUS HENKILÖSTÖSIIRTOJEN TOTEUTTAMINEN KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄSTÄ 31.12.2012 1. Henkilöstön siirtyminen ja virkojen perustaminen Sovellettavat määräykset: Kuntalaki (365/1995)

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö

Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö VIRTAIN KAUPUNKI Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö Kaupunginvaltuusto 16.6.2014 Kaupunginkanslia VIRTAIN KAUPUNKI 1 Sisällysluettelo 1 luku YLEISET MÄÄRÄYKSET... 2 1 Johtosäännön soveltaminen...

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 89

Espoon kaupunki Pöytäkirja 89 12.04.2012 Sivu 1 / 1 922/02.08.00/2012 89 Avustusta saavan palveluntuottajan valinta Veräjäpellon koulun läheisyydessä toimivassa erillisyksikössä toteutettavaan lakisääteiseen perusopetuksen iltapäivätoimintaan

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot