Projektiosaaminen johtamisjä ja johdon projektiosaamisen k

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Projektiosaaminen johtamisjä ja johdon projektiosaamisen k"

Transkriptio

1 Osaaminen kuntoon Projektiosaaminen johtamisjä ja johdon projektiosaamisen k Teksti: Markku Aarni Johdon vastuulla on luoda organisaatioon johtamisrakenteet sekä osaaminen, joilla strategia realisoidaan ja päivittäiset operaatiot toteutetaan. Esimerkiksi projektisalkun johtamiseen liittyvät toimintatavat ja työkalut ovat ensisijaisesti johtoa varten. Samoin toimitusprojektiliiketoiminnan johtaminen myynnistä toteutuksen kautta jälkihoitoon tulee rakentaa saumattomaksi ketjuksi. Nämä rakenteet, johtamisprosessit, luovat projekteille onnistumisen perustan ja mahdollistavat projekteihin eri rooleissa osallistuvien yhteispelin ja selkeän päätöksenteon. Jotta johtamisrakenteet jatkuvasti kehittyvät tuloksellisemmiksi, johdon osaamista ja toimintaa tulee systemaattisesti parantaa. Näin johtajien, johtoryhmien ja esimiesten päivittäinen työ projektien omistajina, ohjausryhmissä ja vaikkapa resurssien omistajana vie projekteja sujuvasti eteenpäin kohti parempia liiketoimintatuloksia. 10

2 rjestelmässä ehittäminen Kuvat: Jyry Louhisto PROJEKTITOIMINTA 2/

3 12 Muoto sumentaa joskus saatavilla olevat hyödyt, näin myös osaamisen kehittämisessä Johtamisjärjestelmät ja -rakenteet Yrityksen johtamisessa tulee ottaa huomioon kaksi erilaista näkökulmaa kun kehittämispanoksia suunnataan: - Jatkuvien operaatioiden tuloksellisempi toteuttaminen päivittäiset prosessit ja toimitusprojektit joilla yrityksen tulos tehdään - tyypillistä projektinäkökulmasta: tehokkaat ja yhdenmukaiset prosessit, projektit yhtenäisesti myynnistä toteutukseen ja jälkihoitoon kattaen myös verkostoyhteistyön, osaavat projektipäälliköt, projektitason ja resursoinnin tehokkaat työkalut ja käytännöt - Liiketoiminnan muuttaminen radikaalit kehityshypyt toiminnassa, liiketoiminnan uudelleen suuntaaminen jne. strategian realisoimiseksi - tyypillistä projektinäkökulmasta: strategiset muutosohjelmat, projektisalkku on strategisen johtamisen väline, projektien ja ohjelmien vahva omistajuus johtoryhmätasolla Tässä artikkelissa johtamisjärjestelmällä Organisaatio Ryhmä Yksilö tarkoitetaan niitä rakenteita, prosesseja ja osaamista, joilla organisaatiota johdetaan ja tulokset saavutetaan, puhuttiinpa sitten jatkuvasta toiminnasta tai kehityshypyistä. Projektien johtamiseen liittyvät asiat ovat osa tuota johtamisjärjestelmää ja kuvattu Projektimallissa. Eriyttämisen sijasta projektinjohtamiseen liittyvät asiat tulee riittävästi integroida ja sulauttaa osaksi kokonaisuutta ja päivittäistä johtamista. Toimintatapoja tulee myös kehittää jatkuvasti vaatimusten muuttuessa. On tapauksia, joissa on tavoiteltu kustannussäästöjä ja projektityö on hajautettu Suomesta useaan eri maahan. Jos projektien ja tiimien johtamisjärjestelmät ja -taidot sekä työkalut ovat kuitenkin vanhan Suomessa tapahtuvan toiminnan mukaisia eikä esimerkiksi käytäntöjä ja osaamista ole yhtenäistetty, työn laatu sekä aikataulut kärsivät ja kustannussäästöistäkin saavutetaan vain osa. Projekti- ja ohjelmajohtamiselle on selvästi tarpeita sielläkin missä niitä ei ole aina totuttu käyttämään. Esimerkiksi kun yritys ostaa toisen yrityksen, näiden fuusioinnin toteuttamisessa ohjelmajohtamisen työkalusto on loistava. Kumuloituuko yksilöiden osaaminen tiimien ja yrityksen huippusuorituksiksi? Dynaaminen kehittäminen Projektikulttuurin kehittäjät keskittyvät joskus paikkailemaan projektitason puutteita, kun taas johto miettii miten yritys käännetään nopeasti uuteen liiketoimintamalliin. Eräässä yrityksessä tunnistettiin loistava liiketoimintamahdollisuus ja käynnistettiin toimitusjohtajan toimesta muutosohjelma, jolla mahdollisuutta lähdettiin rivakasti realisoimaan. Alkuvaiheessa seurauksena oli konflikti projektiammattilaisten kanssa, joiden mielestä projektiosaaminen, raportointi, kehitetyn projektimallin lanseeraus jne. eivät olleet vielä riittävän hyvällä tasolla ohjelman läpiviemiseksi. Koska ohjelman ajoitus oli tärkeä ja näkyvillä oli miljoonien tuotot jo lähivuosina, ohjelma puserrettiin läpi menestyksekkäästi ja projektitason menettelyjä kehitettiin riittävälle tasolle työn tuoksinassa. Voidaan uskoa, että tämän loppujen lopuksi positiivisen kokemuksen tuloksena yrityksessä osataan jatkossa toimia yhdessä kokonaisuuden kannalta aina vain paremmin, koska alkuvaiheen konflikti konkretisoi kaikille mikä on asioiden tärkeysjärjestys. Johtamisjärjestelmä ei ole koskaan täydellinen ja sitä on dynaamisesti kehitettävä. Tärkeintä on tehdä oikeita asioita, vaikka ne on tehtävä myös riittävän oikealla tavalla. Mikä on organisaatiosi kyky saada sovitut asiat aikaan? Osaaminen voidaan avata kyvykkyydeksi saada halutut asiat aikaan. Kun yksilö tietää vaikkapa projektinjohtamisen menetelmistä ja osaa käyttää niitä eri tilanteissa, omaa kokemusta projekteissa työskentelystä ja on motivoitunut toimimaan hyväksi tietämällään tavalla, tuloksia alkaa syntyä. Kun puhutaan yrityksestä tai julkisorganisaatiosta, muutaman yksilön erinomainenkaan osaaminen ei vielä vie kokonaisuutta pitkälle tai ainakaan loistaviin tuloksiin. Kaikki tietävät sankariprojektipäälliköitä, jotka yöt ja viikonloput projektiin käyttäen ja oman terveytensä uhaten saavat projektit maaliin. Samoin on monia briljantteja johtajia, joilla on selkeä strateginen muutosvisio, mutta se ei muutu tuloksiksi. Muut johtoryhmäläiset ja henkilöstö sekä toimintaa tukevat prosessit eivät yleisestä positiivisesta hyrinästä huolimatta vie muutosta eteenpäin, ainakaan riittävän nopeassa tahdissa tai oikeaan suuntaan. Organisaation kannalta on parempi puhua kokonaiskyvykkyydestä, joka syntyy yhteissummana kun tarkastellaan eri rooleissa toimivien henkilöiden, tiimien ja organisaatioiden osaamista. Organisaatiotason kyvykkyyteen kuuluvat yksilöiden ja tiimien osaamisen lisäksi myös prosessit ja pelisäännöt sekä työkalut, joilla joukkue toimii. Tähän pätee sama idea kuin joukkuepelissä

4 yleensäkin eli että loistavat tähtiyksilöt eivät välttämättä tee loistavaa joukkuetta. Tähtiä ei pidä sammuttaa, mutta vaikkapa tuotekehitystoiminnan tuloksellisuuden ratkaisee kokonaisuus, johon kuuluu strategia, salkunhallinta, projektien omistajuus, prosessit myynnin ja markkinoinnin kanssa sekä tietysti yksilöitä ja tiimejä eri rooleissa. Liiketoimintatavoitteet ovat kehittämisen kivijalka Projektitoiminnan ja -osaamisen kehittämisellä ei voi olla muuta syytä kuin strategian toteuttamisen parantaminen. Koska strategia on usein hämärähkösti ilmaistu, voidaan kysyä vaikkapa että millaista projektitoimintamme tulee olemaan 2-4 vuoden kuluttua ja millaista osaamista ja toimintatapoja se edellyttää eri rooleilta?. Kun tarpeiden tunnistamisessa ja tavoitemäärittelyssä on johto omistajana, toteutus on helppoa projektitoimiston ja henkilöstökehittäjien yhteistyönä. Kun eräs ICT-yritys lähti siirtymään komponenttien koodaamisesta palvelujen projektoituihin kokonaistoimituksiin Pohjois-Euroopan alueella, jo alkuvaiheessa käynnistettiin kattava osaamisen ja prosessien kehittämisprojekti. Kun toinen, tähän mennessä vain Suomessa toiminut yritys päätti kansainvälistyä ja käynnistää tuotannon ulkomailla kahdessa uudessa tehtaassa, johtoryhmän jäsen muutosohjelman omistajana alkoi ripeästi rakentaa ohjelmaa, rekrytoida organisaatiota sekä luoda tarvittavia ohjausprosesseja. Hallituskin oli erittäin kiinnostunut kuulemaan matkan varrella ohjelman etenemisestä ja ennusteesta. Ohjelman käynnistysvaiheessa päivitettiin salkunhallinnanprosessit ja työkalut. Matkan varrella satsattiin tarpeen mukaan kaikkien roolien osaamisen ja yhteispelin hiomiseen. Tämänkaltaisia merkittäviä harppauksia käynnistetään yrityksissä varsin tiuhaan. Usein ei kuitenkaan ennakoivasti tai edes vielä käynnistysvaiheessa tunnisteta osaamisen kehittämistarpeita, jolloin niitä joudutaan kiireellä parsimaan toteutuksen aikana, kun huomataan että onnistuminen vaarantuu. Koska merkittävä osa osaamisen kehittämisestä tapahtuu yksilön omasta aloitteesta eikä sitä voi suoraan ohjata on tärkeää, että yrityksen tavoitteet on viestitty ja ihmisiä kannustetaan kehittymään niiden suuntaisesti. Miten on sinun omassa organisaatiossasi, tietävätkö ihmiset millaista projektiosaamista heiltä edellytetään lähivuosina? Liiketoiminnan haastavuus ja tarvittava osaaminen Tuntityötä Paketteja Vastuu resurssien saatavuudesta ja työn laadusta Vastuu osaprojektin tuotoksesta Esimerkkiyrityksen tavoitteena on siirtyä tuntityön ja osatoimitusten tekijästä kokonaisprojektien toimittajaksi ja jatkuvan palvelun tarjoajaksi. Tämä edellyttää merkittävää johtamisosaamisen ja -prosessien kehittämistä. Mitä osaamista johtajilta ja esimiehiltä tulee vaatia? Projektien omistajina, ohjausryhmissä tai salkun johtoryhmässä toimivien osaamisvaatimuksia on harvoin eritelty ja niiden kehittymistä seurattu esimerkiksi kehityskeskusteluissa. Tämä on sinänsä mielenkiintoista kun nämä ihmiset kuitenkin tekevät suurimmat päätökset, joiden tuloksena projektit onnistuvat tai kaatuvat. Kansainväliset projektinjohtamisen standardit, kuten IPMA:n, PMI:n, APM:n tai ISO:n jäsentelyt, antavat osaamisen kehittämiselle hyvän perustan, mutta toimenpiteitä ei voi kopioida standardista tai toisesta yrityksestä sellaisenaan. Eräässä yrityksessä kiteytettiin projektin omistajien ja ohjausryhmän jäsenten osaamisvaatimukset haastavuudeltaan eritasoisissa projekteissa samalla tavalla kuin projektipäälliköillekin oli aiemmin tehty. Tämä nosti välittömästi omistajien motivaatiota kehittää itseään ja ohjausryhmätyöskentelyn tasoa. Projektipäälliköiltä tuli myös nopeasti kiittävää palautetta ohjauksen jämäköitymisestä. Koska johdossa on henkilöitä, jotka ovat oppineet saamaan asioita aikaan yksilöllisillä toimintatavoillaan, yksi haastavimpia asioita on alkaa toimia yhteisellä tavalla, jolla maksimoidaan koko yrityksen tulos. Käytännössä näkee usein, että jos toimitusjohtaja ei näytä muille mallia näissä asioissa, eteneminen on hidasta tai olematonta. Ja jos johtoryhmän jäsenet projektien omistajina eivät näytä sitoutumistaan uuteen toimintatapaan, motivaatio heikkenee myös projektitasolla. Projektisalkun ryhdistämisellä näkyvä tasonnosto johtamiseen Organisaation seuraavan vuosi- tai puolivuotissuunnittelun yhteydessä on helppo tehdä näkyvä ja välittömästi tuloksia Kiinteähintaisia kokonaistoimituksia Vastuu koko projektin onnistumisesta Tuotantoprosesseja Vastuu hyödyistä Aika tuottava tasokorotus johtoryhmän projektijohtamiseen: ennen suunnitteluprosessin käynnistämistä päivitetään kevyesti strategiset salkkuprosessit ja sovitaan, että niiden mukaan toimitaan. Vuosisuunnittelun aikana kaikki seuraavalla kaudella projektointia vaativat tekemiset tunnistetaan, niistä laaditaan projektikuvaukset ja muodostetaan projektisalkku, jolla vuosisuunnitelma toteutetaan. Kun myöskään prosessista poikkeavia sivuvirtoja ei sallita, toimintatapa lähtee elämään ja näkyy nopeasti parempina tuloksina. Oppimispolut kuntoon ja työssä oppiminen systemaattiseksi Muoto sumentaa joskus saatavilla olevat hyödyt, näin myös osaamisen kehittämisessä. Keskustelu menee herkästi siihen suuntaan, että voiko valmennuspäivän korvata tunnin webbikurssilla tai onhan siellä johdon seminaarin sisällä jotain kivoja simulaatioita ja eihän vain mitään mappeja ja papereita enää jaeta ja onhan vetäjällä coachaava ote? Osaamista ja innostusta lisäävä, siis vaikuttava ja motivoiva oppimisprosessi on ilman muuta lähtökohta. Suunnittelussa ja toteutuksessa kannattaa kuitenkin edetä liiketoimintatavoitteista toteutuksen yksityiskohtiin Vaikuttavan Valmennuksen V-mallin tasojen mukaisesti: - Millä tavalla tuloksellisempaan ja uudenlaiseen liiketoimintaan tähtäämme kehittämistoimenpiteillä sekä mikä on aikaperspektiivi? - Millaista johdon toiminnan muutosta liiketoimintatavoite edellyttää ja millaisiksi oppimispoluiksi tavoitteet puretaan? - Millaisilla oppimispaketeilla ja niiden PROJEKTITOIMINTA 2/

5 Jos tällaisia kommentteja kuuluu, on tarve kehittää johtamista: - Tietääkö joku miksi tämä projekti on käynnistetty? - Meillä on käynnissä aivan liikaa projekteja yhtä aikaa! - Strategiamme on täysin kirkas ja viestitty, miksi sen toteutus ei etene? - Tarjoamme entistä enemmän kokonaispalveluja aiemman komponenttimyynnin sijaan, pitäisiköhän toimintatapoja muuttaa? - Myynti myy ja projektit toteuttavat, ei niitä pidä sotkea toisiinsa! - Meillä toistetaan samoja virheitä projektista toiseen muodostamalla kokonaisuudella yksilöt ja johtoryhmä oppivat uudet toimintatavat ja alkavat toimia yhdessä niiden mukaan? - Miten yksittäinen oppimistapahtuma aikaansaa innostavan oppimiskokemuksen ja johtaa toimintaan, jatkuvaan kokemusten jakamiseen ja oman toiminnan kehittämiseen? Oppimisen painottuminen mallin mukaisesti työssä oppimiseen houkuttelee joskus unohtamaan formaalit oppimistilaisuudet ja kehittymisen johtamisen. Epäformaali työssä oppiminenhan tapahtuu yleensä työn lomassa kollegoiden kanssa turinoiden ja käytännön työtapoja toisille esittäen. Tällöin ei tarvita kovinkaan monimutkaista tekniikkaa tahi pedagogiaa, ainoastaan ihmisten motivaatio jakaa ja ottaa vastaan uutta. Epäformaaliakin oppimista ohjaa oikeaan suuntaan se että kaikilla on tiedossa koko yrityksen kehittymistavoitteet josta esimerkki kuvassa 2. Suunnitellusta ja systemaattisesta, pääsääntöisesti organisaation sisäisin voimin järjestetystä kehittämistoimenpiteestä hyvä esimerkki on, kun projektitoimiston ammattilainen käy omistajan kanssa toimintatavat läpi ennen uuden projektin käynnistämistä. Kun pelisäännöt vielä kerrataan ohjausryhmän kanssa ensimmäisessä kokouksessa, oppimiskäyrä ja motivaation nousu ylöspäin on jyrkkä. Tämän seurauksena ohjausryhmä ottaa kiinni ohjauspyörästään eikä väittele kahta tuntia, että minkä väriset nappulat siihen crm:ään tulee. Valmennuksilla, mentoroinnilla ja vastaavilla aktiviteeteilla on tärkeä sijansa johtoa kehitettäessä, ja esimerkiksi esimiesvalmennuksia järjestettäessä tulee varmistaa, että niihin sisältyy riittävästi projektiasiaa. Yhteenveto Näillä johdon toimenpiteillä organisaatio etenee parempiin tuloksiin: - projektien omistajuus tehdään näkyväksi - projektien päätöksenteko- ja ohjausprosessit yhtenäistetään ja tuetaan tarkoituksenmukaisilla työkaluilla - projektisalkun johtaminen kytketään strategiaan ja on luonnollinen osa johtoryhmätason työtä - muutoksenjohtamisessa käytetään ohjelmajohtamisen keinoja - resurssien ohjausprosessit ja päätökset tehdään näkyviksi - projektitoimisto perustetaan ja asema vakiinnutetaan - eri rooleissa toimivien osaamisen tavoitealueet ja -tasot määritellään ja kehitetään jatkuvasti - eri osa-alueita ja niiden tasapainoa sekä yhteensopivuutta, projektikulttuuria, kehitetään jatkuvasti - johtaminen on aktiivista ja eteenpäin katsovaa Markku Aarni on työskennellyt vuodesta 2000 lähtien useissa eri tehtävissä Suomen Projekti-Instituutti Oy:ssä ja toimii johtajana vastuualueinaan avoimet valmennukset ja verkosto. Aiemmin yrittäjänä toimiessaan hän on kehittänyt asiakkaiden liiketoimintaa ja johtamista sekä projekti- että prosessinäkökulmista. 14

6 Yrityscase: ProPeikko Peikon puolesta Projektimallin suunnittelu Projekti-Instituutin kanssa käynnistyi Workshopit (I-IV), ProPeikko-konsepti valmis PMO aloitti toiminnan ProPeikon esittely-/perehdytyskoulutukset henkilöstölle ProPeikon virallinen lanseeraus (Peikko Group) Projektisalkunhallintatyökalun käyttöönotto Peikko Group on betonirakentamisen liitostekniikkaan ja liittopalkkeihin keskittynyt yhtiö, jolla on omaa myyntitoimintaa yli 30 maassa ja tuotannollista toimintaa yhdeksässä maassa. Yrityksen liikevaihto on varsin lyhyen ajanjakson aikana yli kolminkertaistunut (2013: ennuste 125 M ), henkilöstö yli nelinkertaistunut (2013: 1000 työntekijää). Ennen kaikkea kansainvälistyminen on tuonut liiketoimintaan monimutkaisuutta. Ei ollut sinänsä siis mikään ihme että vuonna 2011 Peikon johto ymmärsi, että vanhat mallit eivät enää toimineet uudessa tilanteessa, vaan tarvittiin uusi tapa hallita etenkin tuotekehitys- ja investointiprojekteja. Peikon ProPeikko-projektisalkunhallinnassa tavoitteena oli päätöksentekokyvyn parantaminen: lisääntynyt läpinäkyvyys, parempi päätöksentekoprosessi, parempi muutosten hallinta. Lisäksi nähtiin tärkeänä, että yksittäisten projektien hoitoa piti voida parantaa, sillä entistä useammissa projekteissa oli jäseniä yrityksen eri toiminnoista ja maaorganisaatioista. Tarvittiin yhteinen Peikko-kieli siitä, missä vaiheessa mikäkin projekti on. Itse projektisalkunhallinnan nimi, ProPeikko, oli myös tärkeä viesti organisaatiolle siitä mitä oltiin tekemässä. Oheisessa taulukossa näkyy, kuinka salkunhallinnan käyttöönotto vei toimittajavalintoineen noin puolitoista vuotta. Projektin läpivienti viivästyi keväällä 2012, kun ymmärsimme vasta prosessin aikana sen, että tehtävään tarvittiin päätoiminen PMO, ProPeikko Manager. Asiat eivät vain ala tapahtua, jos ei päätoimista omistajuutta ole, kertoo Peikko Groupin toimitusjohtaja Topi Paananen. ProPeikko-projektinhoitomallin käyttöönotto Peikolla Joulu'11 Tammi'12 Helmi Maalis ProPeikko-projektihoitomallin liikkeellelähtö päätöksestä ensimmäisiin todellisiin hyötyihin kesti lähes puolitoista vuotta. Toimintamallien luonti ja käyttöönotto organisaatiossa on iso oppimisprosessi ja Peikossa työ on vasta alussa. Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Tammi'13 Peikko Groupin projektisalkusta vastaavan Jukka Nykäsen ja toimitusjohtaja Topi Paanasen mielestä parasta ProPeikko -salkunhoidossa on läpinäkyvyys: nyt ymmärretään paremmin mitä yritys on ihan oikeasti tekemässä. Mikä on sitten muuttunut Peikolla ProPeikon myötä? Peikko Groupin johtoryhmä tietää nyt tarkalleen mitä projekteja on menossa ja ennen kaikkea mitä EI ole menossa. Toisaalta tiedetään koko ajan myös tarkemmin mitä projektit maksavat, mitkä ovat niiden aikataulut ja miten ne on resurssoitu. Jo yksistään se, että jokaisella projektilla on nimetty projektipäällikkö, vastuuhenkilö, joka tekee päivitetyn kuukausiraportin säännöllisesti, on tärkeä asia joka on lisännyt suoritusvoimaa. Jokaisella projektilla on luonnollisesti omistajana joku johtoryhmän jäsenistä. Peikon johtoryhmä kokoontuu noin 6-7 kertaa vuodessa ja jokaisen kokouksen olennainen osa on ProPeikko Managerin valmistelema status update ja gate-katselmointi, joka tehdään ilman erillisiä raportteja Thinking Portfolio -työkalulla. Kokonaiskuva auttoi Peikkoa ymmärtämään, että meillä oli menossa vaikka minkälaisia juttuja. Tärkeimmät päätökset keväällä 2013 olivat esimerkiksi niitä, joissa päätimme lopettaa projekteja tai laittaa ne holdiin, jotta voisimme tehostaa resurssien käyttöä. Toisaalta olemme ymmärtäneet, että joissakin tuoteryhmissä tai segmenteissä emme ole tekemässä yhtikäs mitään, vaikka pitäisi - uusiakin hankkeita on käynnistetty. Ylipäänsä johtoryhmän ymmärrys on lisääntynyt siitä mikä on tärkeää ja mikä ei., toteaa Topi Paananen Kaiken kaikkiaan olemme erittäin tyytyväisiä Projekti-Instituutin apuun ja Thinking Portfio -työkaluun. Olemme oppimiskäyrällä vielä täysin alussa, mutta osaavien ja joustavien kumppanien kanssa tuloksia saadaan aikaan nopeasti. Jatkossa keskitymme yksittäisten projektien menestykselliseen toteuttamiseen ja yksittäisten projektipäälliköiden koulutukseen: oikeilla työkaluilla projektien läpimenoaikoja voidaan lyhentää ja resurssien käyttöä tehostaa, kertoo ProPeikko Manager Jukka Nykänen. PROJEKTITOIMINTA 2/

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen NCC:ssä Henkilöstöjohtaja Kristiina Kero. NCC Rakennus Oy Kristiina Kero

Osaamisen johtaminen NCC:ssä Henkilöstöjohtaja Kristiina Kero. NCC Rakennus Oy Kristiina Kero Osaamisen johtaminen NCC:ssä Henkilöstöjohtaja 28.1.2011 1 NCC-konserni Kotimarkkina-aluetta ovat Pohjoismaat. Toimintaa on myös Saksassa, Baltiassa ja Pietarissa. NCC-konserni Liikevaihto 4,9 Mrd Henkilöstö

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Ohjelmajohtamisen kehittäminen

Ohjelmajohtamisen kehittäminen Ohjelmajohtamisen kehittäminen Valtuuston strategiaseminaari, Hotelli Korpilampi Ohjelmajohtaja Päivi Hoverfält Mitä on ohjelmajohtaminen? Ohjelmajohtaminen on tapa organisoida ja johtaa merkittäviä muutoksia

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013. Heli Rissanen

Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013. Heli Rissanen Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013 Heli Rissanen BERNERIN ARVOT Työ Rehellisyys Ihminen 4.6.13/Heli Rissanen 2 4.6.13/Heli Rissanen 3 BERNER LAADUKKAIDEN BRÄNDIEN TAVARATALO Kuusi myyntiosastoa,

Lisätiedot

THINKING PORTFOLIO ASIAKASHAASTATTELU LASSILA & TIKANOJA. COPYRIGHT THINKING PORTFOLIO Kuva: Lassila & Tikanoja

THINKING PORTFOLIO ASIAKASHAASTATTELU LASSILA & TIKANOJA. COPYRIGHT THINKING PORTFOLIO Kuva: Lassila & Tikanoja THINKING PORTFOLIO ASIAKASHAASTATTELU LASSILA & TIKANOJA COPYRIGHT THINKING PORTFOLIO Kuva: Lassila & Tikanoja Kuva: Lassila & Tikanoja case Lassila & Tikanoja Tein raportointia käsin liian kauan Lassila

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Opas tasapainoiseen johtamiseen

Opas tasapainoiseen johtamiseen Opas tasapainoiseen johtamiseen Miten johdat, kun haluat onnistua muutoksissa? Sisältö Mitä opas antaa s. 3 Tätä kaikkea johtaminen on s. 4 Johtajan vaa assa kolme kuppia s. 5 Tasapainottamisen pelikenttä

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Ketterän. Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT

Ketterän. Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT Ketterän Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT Talentum Helsinki 2010 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-1505-0 Kansi: Jarkko Nikkanen Taitto:

Lisätiedot

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI Esittelyaineisto Boardmanin BOARD MAPPING HALLITUSARVIOINTI Board Mapping -hallitusarviointi auttaa hallitusta arvioimaan omaa toimintaansa ja kehittämään sitä

Lisätiedot

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä 27.1.2017 (c) Kari I. Mattila 1 STRATEGISEN HYVINVOINNIN

Lisätiedot

Työ on. muuttunut. Digitalisoimme työajanhallinnan.

Työ on. muuttunut. Digitalisoimme työajanhallinnan. Työ on muuttunut Digitalisoimme työajanhallinnan. Työn tulos ei synny sen tekemiseen käytetystä ajasta vaan sen tuottavuudesta. Työ on muuttunut. Digitalisaatio sekä muutokset ympäristössä, yhteiskunnassa

Lisätiedot

Ohjausryhmän six-pack

Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän rooli ja vastuu projektien seurannassa? Mitä ohjausryhmän tulisi tehdä ja mitä sen ei tulisi tehdä? Ohjausryhmän merkitys projektin onnistumiseen? Projektipäivät 2016

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Lean Leadership -valmennusohjelma

Lean Leadership -valmennusohjelma Lean Leadership -valmennusohjelma Näkökulmia johtajuuteen Tule kehittämään ja kehittymään! Valmennuksen tavoitteet Arjen kehittäminen: yksinkertaisilla kehitystoimenpiteillä merkittäviä parannuksia Henkilöstö

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Missä mennään ELO-toiminnassa?

Missä mennään ELO-toiminnassa? Missä mennään ELO-toiminnassa? Antti Laitinen LAITURI-projekti Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Voiko ohjausta mitata? Elinikäisen ohjauksen TNO-palvelujen laatu Helsinki 8.4.2014 Keskeiset haasteet

Lisätiedot

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen MARKO KESTI Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen TALENTUM Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja tekijä Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad ISBN: 978-952-14-1508-1 Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

PM Club Jyväskylä. IPMA C tason projektipäällikkövalmennus & IPMA Level C sertifiointi. 25.11.2016 PM Club Jyväskylä joxi.kaaja@pry.

PM Club Jyväskylä. IPMA C tason projektipäällikkövalmennus & IPMA Level C sertifiointi. 25.11.2016 PM Club Jyväskylä joxi.kaaja@pry. PM Club Jyväskylä IPMA C tason projektipäällikkövalmennus & IPMA Level C sertifiointi 25.11.2016 PM Club Jyväskylä joxi.kaaja@pry.fi 2015 Projektiyhdistys ry PM Club Jyväskylä / IPMA C erikoispaketti,

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

CERION 2.0 Lea Ryynänen-Karjalainen

CERION 2.0 Lea Ryynänen-Karjalainen CERION 2.0 Lea Ryynänen-Karjalainen IT2012 30.10.2012 Strategiaprosessi 2020: Asiakaslupauksemme EI muutu TOIMINTA- AJATUKSEMME Rakennamme yhdessä asiakkaamme kanssa tavoiteohjattuja ja tehokkaita organisaatioita

Lisätiedot

Lions Clubs International MD 107 Finland. Klubin presidentti päivitetty Varpu Ylhäinen

Lions Clubs International MD 107 Finland. Klubin presidentti päivitetty Varpu Ylhäinen Lions Clubs International MD 107 Finland Klubin presidentti 8.5.2012 päivitetty 16.4.2012 Varpu Ylhäinen 1 Valmennuksen tavoitteet Antaa Sinulle valmiuksia toimia klubipresidenttinä Tiedät tehtäväsi presidenttinä

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN JOHTAMINEN MUUTOKSESSA

HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN JOHTAMINEN MUUTOKSESSA HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN JOHTAMINEN MUUTOKSESSA Prof. Riitta Viitala Henkilöstöjohtamisen tutkimusryhmä Vaasan yliopisto Kuntamarkkinat 15.9.2016 HAASTEENA MUUTOSTIHENTYMÄ Toiminnot, prosessit ja toimintamallit

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Hoitotyön huippujohtaminen - mitä se on ja miten se mahdollistetaan? Pirjo Haukkapää-Haara, johtava konsultti Satu Pulkkinen, erityisasiantuntija

Hoitotyön huippujohtaminen - mitä se on ja miten se mahdollistetaan? Pirjo Haukkapää-Haara, johtava konsultti Satu Pulkkinen, erityisasiantuntija Hoitotyön huippujohtaminen - mitä se on ja miten se mahdollistetaan? Pirjo Haukkapää-Haara, johtava konsultti Satu Pulkkinen, erityisasiantuntija 14.9.2016 Page 1 Miksi ollaan asian äärellä? Sote-uudistuksen

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Suomalaista sotea rakentamassa Lapin sairaanhoitopiiri Rovaniemi KTT, dos. Mikko Luoma 19.5.2016 Kuka? Mikko

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä Kaj von Weissenberg 19.5.2016 1 Lisää Inspectasta Luomme turvallisuutta, luotettavuutta ja kestävää kehitystä Pohjois-Euroopassa

Lisätiedot

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi M I K Ä O N TÄ R K E Ä Ä, KUN TO I M I N N A N M U U TO S V I E DÄ Ä N L Ä P I J O H TA M I S E N J A H E N K I LÖ S TÖ N O S A A M I S E N N Ä KÖ KU L M A

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5. HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.2014 Lassila & Tikanoja Oyj 1 TÄNÄÄN KÄYMME LÄPI 1. Taustaa henkilöstökyselylle

Lisätiedot

FastLane-koulutusohjelma

FastLane-koulutusohjelma FastLane-koulutusohjelma Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista kasvu-, kansainvälistymis- ja uudistumishakuisten pk-yritysten johtoryhmille Kun koko johtoryhmä osallistuu, varmistetaan yhteinen

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. auttaa tarkastelemaan hyvinvointia kokonaisuutena ja kantamaan yhdessä vastuuta hyvinvoinnista

HYVINVOINTIKERTOMUS. auttaa tarkastelemaan hyvinvointia kokonaisuutena ja kantamaan yhdessä vastuuta hyvinvoinnista HYVINVOINTIKERTOMUS kuntajohtamisen työväline, joka tukee hyvinvoinnin näkökulmien kytkemistä toiminnan ja talouden suunnitteluun, seurantaan ja arviointiin, 225 kuntaa käyttää auttaa tarkastelemaan hyvinvointia

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat

Lisätiedot

Scrum is Not Enough. Scrum ei riitä. Ari Tanninen & Marko Taipale. Nääsvillen oliopäivä 2009 Tampereen teknillinen yliopisto 9.12.

Scrum is Not Enough. Scrum ei riitä. Ari Tanninen & Marko Taipale. Nääsvillen oliopäivä 2009 Tampereen teknillinen yliopisto 9.12. Scrum is Not Enough Scrum ei riitä Ari Tanninen & Marko Taipale Nääsvillen oliopäivä 2009 Tampereen teknillinen yliopisto 9.12.2009 Ari Tanninen Vanhempi ohjelmistoinsinööri Marko Taipale Teknologiajohtaja,

Lisätiedot

Valtorin asiakasyhteistyö

Valtorin asiakasyhteistyö Valtorin asiakasyhteistyö Asiakaspalvelujohtaja Jukka Rautanen Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori Valtio Expo 2014 Esityksen sisältö Asiakasyhteistyön käynnistyminen Asiakasyhteistyön toimintamalli

Lisätiedot

Valtori Kehittäminen ja laatu

Valtori Kehittäminen ja laatu Valtori Kehittäminen ja laatu Kehitysjohtaja Sari-Anne Hannula Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori Valtio Expo 2014 Kehittäminen ja laatu Tavoite ja tarkoitus: Kehittämisen systematisointi

Lisätiedot

Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan. Lahden Tiedepäivä Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu

Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan. Lahden Tiedepäivä Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan Lahden Tiedepäivä 10.11.2015 Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu Tausta puheenvuorolle Käsitteet Verkostoitumisen tavoitteita, hyötyjä

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Johtamisen suurimpia haasteita Jatkuva uudistuminen ja nopea muutos Lisääntyvä monimutkaisuus Innovatiivisuuden ja luovuuden vaatimukset

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

FastLane-koulutusohjelma

FastLane-koulutusohjelma FastLane-koulutusohjelma Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista kasvu-, kansainvälistymis- ja uudistumishakuisten pk-yritysten johtoryhmille Kun koko johtoryhmä osallistuu, varmistetaan yhteinen

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

Rakennesuunnittelija ja teräsrunkotoimittaja samassa tietomallissa

Rakennesuunnittelija ja teräsrunkotoimittaja samassa tietomallissa JKMM Arkkitehdit Rakennesuunnittelija ja teräsrunkotoimittaja samassa tietomallissa Max Levander, Ramboll Tero Ollikainen, Peikko Group Oy Teräsrakennepäivä 2016, Scandic Park 8.11.2016 RAMBOLL SUOMESSA

Lisätiedot

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Esityksen sisältö Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Onnistuneen projektin resepti

Onnistuneen projektin resepti Onnistuneen projektin resepti Paula Aaltonen, Manager Carlsberg Business Services, Sinebrychoff, Finland 22.04.2016 / Onnistunut Projekti 2016, Helsinki Sinebrychoff aloitti panimotoiminnan 1819, on Pohjoismaiden

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTI- TUTKINTO

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTI- TUTKINTO YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTI- TUTKINTO LEAN-ajattelun johtaminen #lean 18.5.2016 1 KOULUTUKSEN RUNKO YRITYKSEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN 25.5.2016 10.8.2016 14.9.2016 19.10.2016 16.11.2016 1. STARTTI.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä

Lisätiedot

MPS ilmapiiritutkimus. MPS Prewise Oy Niilo Mäkelä

MPS ilmapiiritutkimus. MPS Prewise Oy Niilo Mäkelä MPS ilmapiiritutkimus MPS Prewise Oy Niilo Mäkelä Copyright MPS Enterprises Ltd. 17.5.2016 2 Ilmapiiri ja työhyvinvointi tuloksellisuuden tae Sitoutuminen ja selkeä käsitys strategisista tavoitteista takaavat

Lisätiedot

Osaamisen varmistaminen ja johtaminen Metsä Groupissa

Osaamisen varmistaminen ja johtaminen Metsä Groupissa Osaamisen varmistaminen ja johtaminen Metsä Groupissa Hyvä maine ja osaamisen johtaminen muuttuvassa työelämässä -seminaari Anneli Karhula, SVP HR, Metsä Group 17.5.2016 Tuotteemme tulevat metsästä Me

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen Tinkauspaja 1 Sali LS 2 Ketterä oppiminen Tinkauspajan sisältö Johdanto: Ketterä oppiminen kokemuksia Ketterän oppimisen edellytyksiä, ryhmätyöt Millaisia taitoja ihmiset tarvitsevat kyetäkseen oppimaan

Lisätiedot

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo Espoo on osaavien ihmisten kunta, joka tunnetaan oikeudenmukaisena, asukas- ja asiakaslähtöisenä sekä vastuullisena edelläkävijänä nyt ja tulevaisuudessa.

Lisätiedot

Järjestelmien elinkaarenhallinta, järjestelmäsalkunhallinta ja Thinking Portfolio

Järjestelmien elinkaarenhallinta, järjestelmäsalkunhallinta ja Thinking Portfolio 1 Järjestelmien elinkaarenhallinta, järjestelmäsalkunhallinta ja Thinking Portfolio Teppo Jalkanen Asiantuntijapäällikkö: Arkkitehtuuriohjaus OP Arkkitehtuuri 23.9.2016 Järjestelmäsalkunhallinnan käyttöönotto

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Varsinais-Suomi

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Varsinais-Suomi Go Global Plus 2013-2014 Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille Varsinais-Suomi Go Global Plus lyhyesti Go Global Plus valmentaa suomalaisia pk-yrityksiä kansainvälisille markkinoille Tavoitteena

Lisätiedot

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen Arjen elämyksistä globaalia bisnestä 29.1.2015 klo 12 alkaen Oulun Kaupunginteatteri, Pikisali #northernserviceday Yhteinen ymmärrys asiakkaan kanssa ja oman organisaation sisällä Oulu 29.1.2015 Marja

Lisätiedot

Yhteinen Kiekumme Kokemuksia poikkihallinnollisesta hankkeesta Martti Kallavuo. Päätöstilaisuus johdolle

Yhteinen Kiekumme Kokemuksia poikkihallinnollisesta hankkeesta Martti Kallavuo. Päätöstilaisuus johdolle Yhteinen Kiekumme Kokemuksia poikkihallinnollisesta hankkeesta Martti Kallavuo Päätöstilaisuus johdolle 29.11.2016 järjestelmävastuu substanssivastuu strategiavastuu Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Miksi tämä työ tehtiin? Henkilöstöhallinto on osa henkilöstöjohtamisen kokonaisuutta. Valtion henkilöstöjohtamisessa

Lisätiedot

Metsäalan Johtamisakatemia. www.metsahyvinvointi.fi/johtamisakatemia/

Metsäalan Johtamisakatemia. www.metsahyvinvointi.fi/johtamisakatemia/ Metsäalan Johtamisakatemia /johtamisakatemia/ Miksi Johtamisakatemia Kansainvälisesti kärjessä myös ihmisten johtamisessa Ihmisten motivaatio ja osaaminen menestymisen avaimet huomisen maailmassa Hyvä

Lisätiedot

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Satakunta ja Varsinais-Suomi

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Satakunta ja Varsinais-Suomi Go Global Plus 2012-2013 Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille Satakunta ja Varsinais-Suomi Go Global Plus lyhyesti Go Global Plus valmentaa suomalaisia pk-yrityksiä kansainvälisille markkinoille

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA PROJEKTITOIMINNAN ONGELMIA Kaikkea mahdollista nimitetään projekteiksi Projekti annetaan henkilöille muiden töiden ohella Ei osata käyttää

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi 2 Jatkossa samat toiminnot tarjolla koko maassa Neljä toiminnan osa-aluetta: menestyvä lisää

Lisätiedot

PROJEKTIYHDISTYS Yritysyhteistyön kehittämistutkimus 2012

PROJEKTIYHDISTYS Yritysyhteistyön kehittämistutkimus 2012 PROJEKTIYHDISTYS Yritysyhteistyön kehittämistutkimus 2012 INNOLINK RESEARCH OY TAMPELLAN ESPLANADI 2, 4.krs, 33100 TAMPERE FREDRIKINKATU 34 B 22, 00100 HELSINKI Puh. 010 633 0200 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Toimintamallin eteneminen Mallin tavoitteet ja hyödyt Osallistujat ja vastuut Mallin hyöty yksilöille ja organisaatioille Toimenkuvien analysointi Ratkaisujen

Lisätiedot

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.

Lisätiedot

Alma Median tulos Q1 2013. Kai Telanne, toimitusjohtaja Juha Nuutinen, talous- ja rahoitusjohtaja 26.4.2013

Alma Median tulos Q1 2013. Kai Telanne, toimitusjohtaja Juha Nuutinen, talous- ja rahoitusjohtaja 26.4.2013 Alma Median tulos Q1 2013 Kai Telanne, toimitusjohtaja Juha Nuutinen, talous- ja rahoitusjohtaja 26.4.2013 Agenda Pääkohdat Q1 Markkinoiden kehitys Taloudellinen kehitys Strategia ja tulevaisuuden näkymät

Lisätiedot

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN Ossi Aura & Guy Ahonen Talentum Pro Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media ja kirjoittajat ISBN 978-952-14-2780-0 ISBN 978-952-14-2781-7 (sähkökirja) ISBN 978-952-14-2782-4

Lisätiedot