Lukuvuosisuunnitelma

Transkriptio

1 Lukuvuosisuunnitelma Sipoon kunta Leppätien koulu SIVISTYSOSASTO 22. huhtikuuta 2016 Tekijä: Kietäväinen-Siren Hanna

2 Sisällysluettelo 1. Kasvatuksen ja opetuksen arvot ja tavoitteet 1.1 Leppätien koulun omat arvopainotukset 2. Laaja-alaiset osaamistavoitteet ja opetuksen eheyttäminen pedagogiikan lähtökohtina 2.1 Monialaiset oppimiskokonaisuudet ja niiden suunnittelun sekä arvioinnin periaatteet [koulun nimi]:ssa 2.2 Leppätien koulun yhteistyökumppanit 3. Toimintakulttuuri 3.1 Toimintakulttuurin kehittämisen painopisteet Leppätien koulussa 3.2 Leppätien koulun kolme painopistealuetta tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämiseksi Sipoon koulutoimen tietostrategian mukaisesti 4. Oppimisympäristöt ja työtavat 4.1 Oppimisympäristöt, työtavat ja niiden kehittäminen Leppätien koulussa lukuvuonna Projektit ja hankkeet Leppätien koulussa lukuvuonna Arviointi 6.1 Arviointikulttuurin kehittämisen painopisteet Leppätien koulussa lukuvuonna Oppimista ja hyvinvointia edistävä koulutyön järjestäminen 7.1 Kodin ja koulun yhteistyön periaatteet ja muodot 7.2 Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinoj en käyttö 7.3 JOPS Joustava perusopetus [HUOM: yläkouluille] 7.4 Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu 7.5 Etäopetus 7.6 Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta 1

3 8. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8.1 Pien- eli erityisluokat perusopetuksessa 9. Oppilashuolto 10. Esiopetus [kouluille, joissa esiopetusta järjestetään] 11. Valinnaisena tarjottavat aineet Leppätien koulussa 12. Koulun ulkopuoliset oppimisympäristöt ja poikkeava koulutyön järjestäminen 13. Koulun työajat lukuvuonna Leppätien koulun henkilökunta ja oppilasmäärä lukuvuonna

4 Leppätien koulun lukuvuosisuunnitelma Peruskoulujen toimintaa säätelevät ja ohjaavat perusopetuslaki sekä - asetukset (628/1998, 852/1998, 422/2012). Opetuksen sisällöt ja tavoitteet määritellään valtakunnallisissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (POPS), jotka laatii Opetushallitus. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan valtakunnallisten perusteiden pohjalta, niitä syventäen ja tarkentaen. Leppätien koulu Koulumuoto: Alakoulu Opetuskieli: suomi, ruotsi - kielikylpy Koulupiiri: 01 Yhteystiedot: Ann-Sofi Pitkänen puh ann-sofi-pitkanen@sipoo.fi 1. Kasvatuksen ja opetuksen arvot ja tavoitteet Perusopetuksessa kaiken opetuksen, kasvatuksen ja toiminnan pohjana on oppilaan ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään opetukseen. Perusopetuksessa kunnioitetaan ja edistetään ihmisyyttä, sivistystä, tasa-arvoa ja demokratiaa. Kulttuurinen moninaisuus nähdään voimavarana ja rikkautena, ja oppilaita ohjataan kestävään elämäntapaan. Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuulliseen yhteiskunnan jäsenyyteen. Tavoitteena on luoda perusta oppilaan laajan yleissivistyksen muodostumiselle sekä maailmankuvan avartumiselle. Tähän tarvitaan sekä eri tiedonalojen tietoja ja taitoja että tiedonaloja läpileikkaavaa ja yhdistävää osaamista. Kaiken toiminnan tulee vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä parantaa oppimaan oppimisen taitoja ja edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen. Opetussuunnitelma perustuu oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppilas on aktiivinen toimija. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden, opettajien ja muiden aikuisten sekä eri yhteisöjen ja oppimisympäristöjen kanssa. Se on yksin ja yhdessä tekemistä, ajattelemista, suunnittelua, tutkimista ja näiden prosessien monipuolista arvioimista. Oppimaan oppimisen taitojen kehittyminen on perusta tavoitteelliselle ja 3

5 elinikäiselle oppimiselle. Siksi oppilasta ohjataan tiedostamaan omat tapansa oppia ja käyttämään tätä tietoa oppimisensa edistämiseen. (POPS luku 2.2. s ) Sipoon kunnan visio: Lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamisella Sipoosta Suomen halutuin Kunnan koulutuspalveluiden toimintaperiaatteet: korkeatasoinen opetus osaavat opettajat, viihtyisät ja turvalliset koulut ammatillisen koulutuksen tarjoaminen rinnakkain lukiokoulutuksen kanssa palvelujen tarjoaminen sekä ydinalueilla että haja-asutusalueella monipuolisen yhdyskuntarakenteen turvaamiseksi nuorten tulevaisuudenuskon vahvistaminen hyvän elämän edellytysten luominen lapsille, nuorille ja aikuisille Kunnan koulutuspalveluiden perusarvot: oikeudenmukaisuus tasa-arvoisuus kaksikielisyys ammattimaisuus kehittämisorientaatio Kunnan koulutuspalveluiden toimintatapa: avoin läpinäkyvä huomioiva innostunut innostava 1.1 Leppätien omat arvopainotukset Syväoppiminen ja OPS 2016:n käyttöönotto Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus, erityisesti suomen- ja ruotsinkielinen kulttuuri, mutta myös globaalin kulttuurin ymmärryksen ja kunnioituksen vahvistaminen. Oppilaiden osallisuuden vahvistaminen, oppilaskunnan toiminnan kehittäminen sekä yhteisöllisyyden monipuolistaminen. 4

6 2. Laaja-alaiset osaamistavoitteet ja opetuksen eheyttäminen pedagogiikan lähtökohtina Perusopetuksessa tavoitellaan laaja-alaista, tiedonalat ylittävää osaamista seuraavalla seitsemällä osa-alueella: (POPS luku 3.3. s ) L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen Sipoon kouluissa oppilaita kannustetaan tutkimaan ympäristöä ja keksimään erilaisia ratkaisuja. Oppilaita kasvatetaan suvaitsevaisuuteen ja heitä kannustetaan kehittämään omat oppimispolkunsa. Tämä tapahtuu yksilöllisesti itsearvioinnin avulla, jolloin oppilailla on mahdollisuus pohtia omaa oppimispolkuaan, sekä myös vertaispalautteen avulla, jolloin oppilaat kannustavat toisiaan positiivisessa hengessä. 5

7 L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Sipoossa oppilailla on mahdollisuus valita toimintaa kulttuuripuolen toimintatarjonnasta. Kulttuuritoiminnan tavoitteena on tarjota monipuolista kulttuuritarjontaa yhteistyössä paikallisten yhdistysten, taiteilijoiden sekä taiteesta kiinnostuneiden kanssa. Paikallista identiteettiä vahvistetaan huomioimalla paikalliset perinteet ja toimintaa kehitetään myös siten, että kuntaan muuttavat uudet asukkaat otetaan huomioon. Samalla myös kulttuuritarjonnan tulee vastata asukkaiden vaatimuksia uusien ja luovien aktiviteettien suhteen. L3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Sipoossa koulujen toimintaa tukevat sekä perheneuvola että vapaa-ajantoimi. Eri foorumeiden kokonaisvaltainen yhteistyö mahdollistaa oppilaiden tutustumisen järjestettäviin aktiviteetteihin. Sipoon koulujen kasvatustyö edistää kestävää kehitystä ja terveellisiä elämäntapoja. L4 Monilukutaito Sipoon kirjasto tuottaa aineistoja koulujen käyttöön sekä sähköisesti että muiden medioiden avulla. Oppilailla tulee myös olla mahdollisuus osallistua koulun käyttämään monilukutaidon viestivirtaan. L5 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Sipoon IT-strategia vahvistaa oppilaiden sähköistä osaamista ja varmistaa oppilaiden tasavertaisen opetuksen. Oppilaiden tiedot rakentuvat digipassin mukaisesti. Oppilaille tulee myös antaa mahdollisuus toimia digiagentteina sekä opettajille että oppilaille. L6 Työelämätaidot ja yrittäjyys Sipoon Yrittäjät on aktiivinen järjestö, joka tukee kouluja aineistoilla ja tarjoaa työharjoittelupaikkoja. Sipoossa noudatamme työelämätaitojen oppimispolkua ja yhteistyössä Sipoon Yrittäjien kanssa laadittua yrittäjyyttä. L7 Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen Jokaisessa Sipoon koulussa toimii oppilaskunnan hallitus. (Sipoon kunnan OPS) Laaja-alaisen osaamisen kehittymistä tuetaan opetuksen eheyttämisellä. Opetuksen eheyttäminen on tärkeä osa perusopetuksen yhtenäisyyttä tukevaa toimintakulttuuria. Kokonaisuuksien tarkastelu ja tiedonaloja yhdistelevät, tutkivat työskentelyjaksot ohjaavat oppilaita soveltamaan tietojaan ja tuottavat kokemuksia osallistumisesta tiedon yhteisölliseen rakentamiseen. Opetuksen eheyttäminen edellyttää sekä opetuksen sisältöä että työtapoja koskevaa pedagogista lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat ylittäen tarkastellaan todellisen maailman ilmiöitä tai teemoja kokonaisuuksina. Eheyttämisen tapa ja kesto voi vaihdella oppilaiden tarpeista ja opetuksen tavoitteista riippuen. (POPS luku 4.4. s. 31) Monialaiset oppimiskokonaisuudet edistävät perusopetukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja erityisesti laaja-alaisen osaamisen kehittymistä. Oppilaiden opintoihin sisältyy vähintään yksi monialainen oppimiskokonaisuus lukuvuodessa. Kaikki oppiaineet ovat vuorollaan mukana monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa ja toteuttamisessa. Suunnittelussa ja toteuttamisessa hyödynnetään paikallisia voimavaroja ja mahdollisuuksia, mikä tarjoaa hyvän tilaisuuden koulun ja 6

8 muun yhteiskunnan väliselle yhteistyölle. Oppilaiden osallistuminen oppimiskokonaisuuksien suunnitteluun on välttämätöntä. (POPS luku 4.4. s ) Sipoossa suunnitellaan ja toteutetaan joka vuosi kokonaisvaltainen teemakokonaisuus, joka toteutetaan kunnan kaikissa kouluissa. Seuraavan lukuvuoden kokonaisvaltaiset teemat päätetään ja suunnitellaan toukokuussa. Teemakokonaisuuksien suunnittelua varten kootaan jaostojen, opettajakunnan, rehtoreiden, oppilaiden ja vanhempien edustajista koostuva ryhmä, johon myös osallistuu valitun teeman mukaan yhteistyökumppaneita. Teeman toteutustapa vaihtelee vuosittain: järjestetään sekä kaikille kouluille yhteisiä tilaisuuksia kuin koulukohtaisia toteutustapoja. (Sipoon OPS) 2.1 Monialaiset oppimiskokonaisuudet ja niiden suunnittelun sekä arvioinnin periaatteet Leppätien koulussa Opettajat valitsevat yhteistyössä oppilaitten kanssa yhteisen periaatteen mukaisen aiheen/ilmiön, siihen liitettävät oppiaineet sekä laaja-alaiset osaamiskokonaisuudet ja suunnittelevat yhteistyössä monialaisen oppimiskokonaisuuden toteuttamisen työtavat. 1. Leppätien koulussa on kielikylpyopetuksen edellyttämän eheyttävän opetuksen suunnitelma. Jokaisessa teemakokonaisuudessa on sisällytettynä myös laaja-alaiset osaamisalueen taidot. Suunnitelmassa on mukana eri oppiaineita. 2. Oppilaiden omavalinnainen, ilmiöpohjaisen oppimisen projekti, johon sisällytetään laajaalaiset osaamisalueet. 3. Oppilaat osallistuvat suunnitteluun, Tavoitteiden asetteluun ja työskentelytapojen suunnitteluun. 4. Projekteja arvioidaan monipuolisesti: prosessin arviointi yhdessä, itsearviointina ja vertaisarviointina. 2.2 Leppätien koulun yhteistyökumppanit Kielikylpypäiväkodit, kielikylpyesikoulut, Sipoonjoen koulu, Kungsvägen skola, Vaasan yliopisto, Åbo Akademi, Sipoon suomalainen seurakunta, koulun vanhempainyhdistys VANY 3. Toimintakulttuuri Perusopetuksessa kaikki käytännöt rakennetaan tukemaan opetus- ja kasvatustyölle asetettuja tavoitteita. Toimintakulttuurin tulee tukea tavoitteisiin sitoutumista ja edistää yhteisen arvoperustan ja oppimiskäsityksen toteutumista koulutyössä. Toimintakulttuuriin kehittämisen perusedellytys on toisia arvostava, avoin ja vuorovaikutteinen sekä kaikkia yhteisön jäseniä osallistava ja luottamusta rakentava keskustelu. (POPS luku 4.1 s. 26) Toimintakulttuurin kehittämisen tavoitteena on: 7

9 luoda koulusta oppiva yhteisö ja edistää oppilaiden osallisuutta taata oppilaiden hyvinvointi ja turvallinen arki tukea vuorovaikutusta ja luoda mahdollisuuksia monipuoliselle työskentelylle arvostaa kulttuurista moninaisuutta ja kehittää kielitietoisuutta edistää osallisuutta ja kasvattaa demokraattiseen toimintaan edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa kasvattaa vastuuseen ympäristöstä ja kestävästä tulevaisuudesta 3.1 Toimintakulttuurin kehittämisen painopisteet Leppätien koulussa Koulumme toimintakulttuuri on aina ollut oppilasta osallistavaa, kaikki yhdessä oppimaan, oppimista toinen toiseltamme ja vastuun ottamisesta omasta oppimisesta. Jatkamme uuden OPSin hengen mukaisesti tällaisen toimintakulttuurimme kehittämistä. -Koulutusta opettajille syväoppimisen merkityksestä oppilaiden oppimisen tueksi -Koulutus mielen hyvinvointiin, koko henkilökunta osallistuu Seuranta säännöllistä lukuvuoden aikana, viikkokokouksissa. 3.2 Leppätien koulun kolme painopistealuetta tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämiseksi Sipoon koulutoimen tietostrategian mukaisesti Tieto- ja viestintätekniikan pedagogisesti mielekäs käyttö on keskeinen väline koulujen toimintakulttuurin kehittämisessä ja muuttamisessa oppilaslähtöisemmäksi. TVT:n käytön kehittämisen tavoitteena on, että pedagogisesti mielekkäät digioppimisen käytännöt tulevat kiinteäksi osaksi koulun toimintakulttuuria ja jokaisen opettajan opetusta. Oppilaiden vuosiluokkakohtaiset osaamistavoitteet määritellään Digipassissa. 1. Digitaalinen portfolio Edison- oppimisympäristössä (kaikki luokat) 2. Koodaaminen ja Minecraft-matematiikka (kaikki luokat) 3. Byod kaikilla luokilla [Linkit tietostrategiaan, digipassiin ja tietoturvasuunnitelmaan] 4. Oppimisympäristöt ja työtavat Hyvin toimivat oppimisympäristöt edistävät vuorovaikutusta, osallistumista ja yhteisöllistä tiedon rakentamista. Oppimisympäristöjen kehittämisen tavoitteena on, että 8

10 oppimisympäristöt muodostavat pedagogisesti monipuolisen ja joustavan kokonaisuuden. Tieto- ja viestintäteknologia on olennainen osa monipuolisia oppimisympäristöjä. Sen avulla vahvistetaan oppilaiden osallisuutta ja yhteisöllisen työskentelyn taitoja sekä tuetaan oppilaiden henkilökohtaisia oppimispolkuja. Oppilaat osallistuvat oppimisympäristöjen kehittämiseen. Työtapojen valinnan lähtökohtana ovat opetukselle ja oppimiselle asetetut tavoitteet sekä oppilaiden yksilölliset tarpeet, edellytykset ja kiinnostuksen kohteet. Keskeistä on monipuolisuus. Työtapojen valintaa ohjaavat opetuksen eriyttäminen ja eheyttäminen. Eriyttäminen perustuu oppilaantuntemukseen ja on kaiken opetuksen pedagoginen lähtökohta. Se perustuu oppilaan tarpeille ja mahdollisuuksille suunnitella itse opiskeluaan, valita erilaisia työtapoja ja edetä yksilöllisesti. Eheyttämisen tavoitteena on tehdä mahdolliseksi opiskeltavien asioiden välisten suhteiden ja keskinäisten riippuvuuksien ymmärtäminen. Se auttaa oppilaita yhdistämään eri tiedonalojen tietoja ja taitoja sekä jäsentämään niitä mielekkäiksi kokonaisuuksiksi vuorovaikutuksessa toisten kanssa. (POPS luku 4.3. s , 4.4. s. 31) 4.1 Oppimisympäristöt, työtavat ja niiden kehittäminen Leppätien koulussa lukuvuonna Sipoossa kaksikielisyyttä vahvistetaan koulujen välisellä yhteistyöllä. Jokaisella koululla on yhteistyökumppani toisen kieliryhmän kouluista. Sipoon luontoa hyödynnetään monipuolisesti opetuksessa. Koulun lähiympäristö on osa jokapäiväistä oppimisympäristöä. Koulun ulkopuolella tapahtuvaa oppimista suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Tieto- ja viestintäteknologian käytöllä laajennetaan oppimisympäristöjä. Kaikille turvataan mahdollisuus näiden ympäristöjen käyttöön. BYOD (bring your own device) otetaan käyttöön kaikilla luokka-asteilla eli oppilaat saavat käyttää opiskelussaan myös omia tietoteknisiä välineitään. Omien välineiden käytöstä ja siihen liittyvistä säännöistä sovitaan lukuvuosittain oppilaan ja huoltajien kanssa. Koulukohtaisissa yhteisöllisen oppilashuoltotyön työryhmissä arvioidaan ja suunnitellaan toimenpiteitä turvallisen, viihtyisän ja oppimista edistävän ympäristön kehittämiseksi. Tätä yhteistyötä koulu tekee yhdessä oppilashuollon henkilöstön, oppilaitten ja huoltajien kanssa. (Sipoon OPS) Täydennetään 5. Projektit ja hankkeet Leppätien koulussa lukuvuonna Hyväntekeväisyysprojekti (L7) 9

11 Enigma-missio; oppilaslähtöinen ilmiöpohjainen oppimisprojekti 6. Arviointi Arviointikulttuurin lähtökohdat rohkaiseva ja yrittämään kannustava ilmapiiri oppilaiden osallisuutta edistävä, keskusteleva ja vuorovaikutteinen toimintatapa oppilaan tukeminen oman oppimisprosessinsa ymmärtämisessä sekä oppilaan edistymisen näkyväksi tekeminen koko oppimisprosessin ajan oikeudenmukaisuus ja eettisyys monipuolisuus arvioinnin avulla saadun tiedon hyödyntäminen opetuksen ja muun koulutyön suunnittelussa Oppimisen, työskentelyn ja käyttäytymisen arviointi sekä palautteen antaminen oppilaille perustuu aina opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Arvioinnin kohteina ovat oppilaan oppiminen, työskentely ja käyttäytyminen. Oppilaita ja heidän suorituksiaan ei verrata toisiinsa eikä arviointi kohdistu oppilaiden persoonaan, temperamenttiin tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Opettajat huolehtivat, että tavoitteet ja arviointiperusteet ovat oppilaiden tiedossa. (POPS luku s ) Yhteistyö kotien kanssa on osa hyvää arviointikulttuuria. Huoltajien kanssa keskustellaan koulutyön tavoitteista ja koulun arviointikäytännöistä. Sekä oppilas itse että hänen huoltajansa saavat riittävän usein tietoa opiskelun etenemisestä ja oppilaan työskentelystä ja käytöksestä. Opettajan, oppilaan ja huoltajan yhteiset keskustelut lisäävät molemminpuolista luottamusta ja välittävät tietoa oppilaan tilanteesta. Sipoossa on käytössä yhteinen malli oppimiskeskustelua varten. Oppimiskeskustelu, jossa oppilas, huoltaja ja opettaja tapaavat, voidaan käydä myös puhelin- tai verkkoyhteydellä. Vuosiluokilla käydään yksi oppimiskeskustelu loka-marraskuussa ja tarvittaessa toinen maalis-huhtikuussa. Vuosiluokilla käydään oppimiskeskustelu pääsääntöisesti marraskuun ja tammikuun välisenä aikana. Oppimiskeskustelussa keskitytään "oppimisen omistamiseen", sosiaalisiin taitoihin, työmenetelmiin sekä kouluviihtyvyyteen. Oppimiskeskustelut toimivat väliarviointina. Opiskelujen aikana tehtävä arviointi on luonteeltaan pääasiassa formatiivista: opettajan oppilaille oppimisprosessin aikana antama palaute auttaa oppilaita oivaltamaan ja ymmärtämään mitä heidän tulee oppia, mitä he ovat jo oppineet sekä miten he voivat edistää oppimistaan ja parantamaan suorituksiaan. Lukuvuoden aikana arviointi ja 10

12 palaute annetaan osana jokapäiväistä opetusta ja työskentelyä. Tämä edellyttää, että opettajat huomioivat oppimisprosessin ja kommunikoivat oppilaiden kanssa. Oppilaiden aktiivisuutta oppimisprosessissa kehittävä vertaisarviointi ja itsearviointi ovat myös tärkeä osa opiskelujen aikana tapahtuvasta arvioinnista. Opettajan tehtävänä on luoda tilanteita, joissa oppimista edistävää ja motivoivaa palautetta annetaan ja vastaanotetaan yhdessä. Formatiivisen arvioinnin viisi avainstrategiaa : 1. Selvittää, tiedottaa ja ymmärtää oppimistavoitteet ja edistymisen kriteerit. 2. Toteuttaa keskusteluja, aktiviteettejä ja oppimistehtäviä, jotka tuovat esiin todisteita oppimisesta. 3. Antaa oppimista edistävää palautetta. 4. Aktivoida oppilaita, jotta nämä voivat toimia opetusresursseina toisilleen. 5. Aktivoida oppilaita oman oppimisen omistamiseen. Opiskelujen aikana tehtävä arviointi käsittää myös summatiivisen arvioinnin eli päättöarvioinnin oppilaan taitojen tasosta. Arviointi tehdään oppimisprosessin jälkeen ja tulokset ilmoitetaan oppilaille ja huoltajille arviointitietojen muodossa. Jokainen oppilas saa aina lukuvuoden päätteeksi lukuvuositodistuksen, jossa kuvaillaan, miten hyvin oppilas on lukuvuoden aikana saavuttanut hänen opinto-ohjelmaansa kuuluvien opintoaineiden tai oppimiskokonaisuuksien tavoitteet. (Sipoon OPS) Arvioinnin tarkemmat periaatteet:[ops-linkki] 6.1 Arviointikulttuurin kehittämisen painopisteet Leppätien koulussa lukuvuonna Odotamme, että kunnassa tehdyt arviointiperiaatteet jaetaan kaikille. Todennäköistä on, että kehittämiskohteina ovat itsearviointi ja vertaisarviointi sekä miten se käytännössä tulee toimimaan wilmassa. 7. Oppimista ja hyvinvointia edistävä koulutyön järjestäminen 7.1 Kodin ja koulun yhteistyön periaatteet ja muodot Kodin ja koulun yhteistyön lähtökohtana on luottamuksen rakentaminen, tasavertaisuus ja keskinäinen kunnioitus. Yhteistyöllä tuetaan kasvatuksen ja opetuksen järjestämistä siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea. Huoltajien osallisuus sekä mahdollisuus olla mukana koulutyössä ja sen kehittämisessä on keskeinen osa koulun toimintakulttuuria. 11

13 Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta. Huoltajan on myös huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan opetuksesta ja kasvatuksesta kouluyhteisön jäsenenä. (PoL 628/ ; POPS luku 5.2 s ) Kodin ja koulun yhteistyön toimintatavat Leppätien koulussa Kodin ja koulun yhteistyö on monipuolista ja säännöllistä. Vanhempainyhdistyksen hallitus kokoontuu koululla kerran kuukaudessa. Kokouksissa käsitellään tärkeitä kouluun liittyviä asioita. Lähtökohtana on avoimuus, kunnioitus ja arvostus, lähtökohtana oppilas aina keskiössä. Vanhempainyhdistys tukee koulutyötä monella tavalla, järjestävät yhdessä koulun kanssa myyjäisiä, hankkivat oppilaille materiaalia välituntileikkeihin, mahdollistavat oppilaille kulttuurielämyksiä sekä suomen että ruotsin kielellä sekä jakavat stipendejä oppilaille. Tukevat yhteisöllisyyttä. 7.2 Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, jossa työrauha ja opiskelun esteetön sujuminen on varmistettu. Työrauhaan voidaan vaikuttaa monilla koulun keinoilla, joista keskeisiä ovat opettajan antama ohjaus ja palaute, yhteistyö sekä yhteinen vastuunotto ja huolenpito. Pedagogisia ratkaisuja kehittämällä sekä luottamuksen ja välittämisen ilmapiiriä vahvistamalla luodaan edellytykset hyvän työrauhan rakentumiselle. Opetuksen järjestäjällä on oikeus käyttää työrauhan turvaamiseksi ja epäasialliseen käyttäytymiseen puuttumiseksi myös kasvatuskeskustelua ja erilaisia kurinpitokeinoja. (OPS luku 5. s ) Suunnitelma kasvatuskeskustelujen ja kurinpidollisten keinojen käytöstä LINKKI. 7.3 JOPS Joustava perusopetus [HUOM: yläkouluille] Joustavalla perusopetuksella pyritään vähentämään peruskoulun keskeyttämistä ja ehkäisemään syrjäytymistä. Tavoitteena on vahvistaa oppilaiden opiskelumotivaatiota ja elämänhallintaa. Joustava perusopetus on tarkoitettu niille luokan oppilaille, joilla on alisuoriutumista ja heikko opiskelumotivaatio ja jotka ovat mahdollisesti vaarassa syrjäytyä jatkokoulutuksesta ja työelämästä. Joustavan perusopetuksen toimintatavat ja opetusmenetelmät suunnitellaan niin, että ne vastaavat joustavaan perusopetukseen valittujen oppilaiden yksilöllisiä tarpeita. Opetuksessa painotetaan toiminnallisia ja työpainotteisia opiskelumenetelmiä. (POPS luku 5.4 s. 40). [LINKKI Kunnan opsiin] 12

14 7.4 Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu on yksilöllisen opinnoissa etenemisen mahdollistava joustava järjestely. Vuosiluokkiin sitomatonta opiskelua voidaan käyttää koko koulun, vain tiettyjen vuosiluokkien tai yksittäisten oppilaiden opiskelun järjestämisessä. Sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi lahjakkuutta tukevana tai opintojen keskeyttämistä ehkäisevänä toimintatapana. Yksilöllinen opinto-ohjelma rakentuu opetussuunnitelmassa määrätyistä opintokokonaisuuksista, jotka suunnitellaan eri oppiaineille määriteltyjen tavoitteiden ja sisältöjen pohjalta. (POPS luku 5.4 s. 38) [LINKKI Kunnan opsiin] 7.5 Etäopetus Perusopetuksessa voidaan hyödyntää etäyhteyden kautta tapahtuvaa opetusta ja näin täydentää opetusta sekä tarjota monipuolisia opiskelumahdollisuuksia eri oppiaineisiin. Oppimisympäristön turvallisuudesta sekä oppilaiden valvonnasta ja ohjauksesta huolehditaan aina samojen periaatteiden mukaisesti kuin muissakin opetustilanteissa. (POPS luku 5.4 s. 39) Järjestetään jos tarvetta ilmenee. 7.6 Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta Aamu- ja iltapäivätoiminta Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisen yleisenä tavoitteena on lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen ja turvallisen kasvuympäristön tarjoaminen lapselle ennen ja jälkeen koulupäivän. Toiminnan tarkoituksena on tukea lapsen kasvua ja kehitystä, luoda perustaa hyville vapaa-ajanviettotavoille sekä tukea perheitä ja koulua niiden kasvatustehtävän toteuttamisessa. Lisäksi toiminnan tarkoituksena on ennaltaehkäistä riskitekijöitä, jotka liittyvät lapsen valvomattomaan ajankäyttöön ja yksinoloon. Sipoon kunnassa toimintaa järjestetään kieliryhmittäin kaikille halukkaille ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille. Niiden oppilaiden osalta, joille on tehty erityistä tukea koskeva päätös, toimintaa tarjotaan vuosiluokilla oleville oppilaille. Kunta vastaa toiminnan kokonaisuudesta. [Linkki kunnan lakisääteisen ap-ip-toiminnan toimintasuunnitelmaan] Leppätien koulussa järjestetään lakisääteistä iltapäivätoimintaa klo välillä koulupäivinä. Aamutoimintaa järjestetään klo 8-9 välillä, mikäli on riittävästi osallistujia. Kerhotoiminta Kerhotoiminta on oppituntien ulkopuolista toimintaa, jonka lähtökohtana ovat koulun kasvatukselliset, opetukselliset ja ohjaukselliset tavoitteet. Se rakentaa osaltaan 13

15 toiminnan yhteisöllisyyttä, rikastuttaa toimintakulttuuria ja tarjoaa oppilaille mahdollisuuksia tutustua erilaisiin harrastuksiin. (POPS luku 5.5 s. 42) Lähtökohtana ovat oppilaiden kiinnostuksen kohteet. Kysely järjestetään syksyllä ja mahdollisuuksien ja resurssien mukaan niitä toteutetaan. Koulukirjasto, välitunnit, ruokailu, koulumatkat, päivänavaukset ym. asiat, joita mahdollisesti halutaan eritellä Täydennetään. 8. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Näistä oppilas voi saada kerrallaan vain yhden tasoista tukea. Perusopetuslaissa säädettyjä tukimuotoja ovat esimerkiksi tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä erityiset apuvälineet. Näitä tukimuotoja voi käyttää kaikilla kolmella tuen tasolla sekä yksittäin että samanaikaisesti toisiaan täydentävinä. Oppilaan saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukea annetaan niin kauan sekä sen tasoisena ja muotoisena kuin se on tarpeellista. (POPS luku 7., s ) 8.1 Pien- eli erityisluokat suomenkielisessä perusopetuksessa Sipoossa on suomenkielisiä pien- eli erityisluokkia kolmessa koulussa: Jokipuiston koulussa (vuosiluokat 1. 6.), Sipoonjoen koulussa (vuosiluokat 7. 9.) ja Sipoonlahden koulussa (vuosiluokat 1. 9.). Pienluokkapaikkaa haetaan pääsääntöisesti keväällä. Esikoulusta tai koulusta täytetään hakemus pienluokkapaikkaa varten yhdessä oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa. Asiantuntijaryhmä käy hakemukset läpi ja tekee esityksen pienluokkapaikasta. Jos paikkaa ei riitä kaikille, oppilas voi jäädä jonoon. Jokaiselle oppilaalle tarjotaan joka tapauksessa hänen tarvitsemansa oppimisen tuki riippumatta siitä, onko hänellä pienluokkapaikkaa vai ei. Pienluokkapaikkatiedustelut: erityisopetuksen koordinaattori Tiina Luomanen p tai Pedagogisen tuen toimintamallit Sipoossa, kunnan OPS luku 7. sekä Oppimisen tuen käsikirja LINKIT 14

16 9. Oppilashuolto Lasten ja nuorten kehitysympäristön ja koulun toimintaympäristön muuttuessa oppilashuollosta on tullut yhä tärkeämpi osa koulun perustoimintaa. Oppilashuolto liittyy läheisesti koulun kasvatus- ja opetustehtävään. Oppilashuoltotyössä otetaan huomioon lapsen edun ensisijaisuus. Oppilaalla on oikeus saada maksutta sellainen oppilashuolto, jota opetukseen osallistuminen edellyttää. Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa kouluyhteisössä. Oppilashuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä ja koko kouluyhteisöä tukevana yhteisöllisenä oppilashuoltona. Tämän lisäksi oppilailla on lakisääteinen oikeus yksilökohtaiseen oppilashuoltoon. Monialainen yhteistyö on oppilashuollossa keskeistä. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen oppilaaseen ja huoltajaan sekä heidän osallisuutensa tukeminen. (POPS luku 8. s. 77) Lukuvuonna oppilashuollon ohjausryhmän kaikille kouluille asettama painopiste on Turvallinen ja viihtyisä ympäristö. Leppätien koulun oppilashuoltosuunnitelma LINKKI. 10. Esiopetus Leppätien koulussa (linkki?) 11. Valinnaisena tarjottavat aineet Leppätien koulussa Koulutuksen järjestäjä päättää, mitkä ovat oppilaille tarjottavat valinnaiset aineet. Oppilaat valitsevat koulun tarjottimesta: vuosiluokilla 4. 7.: 1 vuosiviikkotunti vuosiluokilla 8. 9.: 4 vuosiviikkotuntia Valinnaisena tarjottavien aineiden sisällöt suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä oppilaiden ja huoltajien kanssa. Sisällöissä painotetaan monipuolisuutta. Pienet opetusyksiköt tarjoavat valinnaisia aineita tuntikehyksen puitteissa. Yläkouluissa ryhmän minimikoko on 13 oppilasta. Valinnaistunteja tarjotaan luokkalaisille 1 vvt. Tarjottavat aineet valitaan taito- ja taideaineista. Täydennetään 15

17 12. Koulun ulkopuoliset oppimisympäristöt ja poikkeava koulutyön järjestäminen Opintoretket: Opintoretkiä järjestetään luokkien teemakokonaisuuksien yhteydessä mahdollisuuksien mukaisesti. Niistä sovitaan aina huoltajien kanssa etukäteen ja tehdään anomus rehtorille. Leirikoulut ja yökoulut: Koulun 6.-luokka lähtee leirikouluun syksyllä muutamaksi päiväksi (täydennys elokuussa). Muutkin luokat voivat tehdä lyhyempiä retkiä tai pitää yökoulua. Niistä tehdään aina anomus hyvissä ajoin rehtorille. 13. Koulun työajat lukuvuonna Koulun tuntikehys: Esiopetus: 744 tuntia/lukuvuosi Perusopetus: 199 vvt Koulunkäynninohjaajien tunnit: 45 h Lukuvuoden työ- ja loma-ajat: Lukuvuoden koulupäivät yhteensä: 187. Syyslukukausi: 90 työpäivää, kevätlukukausi: 97 työpäivää Syyslukukausi: maanantai torstai Kevätlukukausi: maanantai lauantai Syysloma: torstai perjantai Joululoma: perjantai sunnuntai Talviloma: maanantai perjantai Vapaapäivät: Päivittäiset työajat: klo

18 klo klo klo tai klo klo klo klo klo Leppätien koulun henkilökunta ja oppilasmäärä lukuvuonna lk Anna Lepistö luokanopettaja 2. lk Jessica Gillberg luokanopettaja 3. lk Ulrica Brunberg luokanopettaja 4. lk Ann-Sofi Pitkänen vs. luokanopettaja-rehtori 5. lk Maarit Mellbin luokanopettaja 6. lk Emilia Saksa luokanopettaja Sinikka Rantanen eng, saksa, muut aineet Merja Auramo erityisopettaja Marianne Kantonen ortodoksiuskonto Eija Hursti koulusihteeri koulunkäynninohjaaja Heidi Nyberg-Virtanen koulunkäynninohjaaja- iltapäivätoiminnanohjaaja Jonas Koivumäki iltapäivätoiminnanohjaaja, osa-aikainen Koulun oppilasmäärä: eskaria Leppätien esikoulun henkilökunta: Maria Bergholm barnträdgårdslärare Johanna Salovius barnskötare 17

19 Jonas Koivumäki barnskötare, halvtid 18