1. Ongelmaperustainen oppiminen verkossa
|
|
- Kalle Tuominen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TUTORIN OPAS SISÄLLYS: 1. Ongelmaperustainen oppiminen verkossa 2. Toiminta verkko-opintojaksolla 3. Toiminta verkkotutorina 4. Ongelmien suunnittelu 5. Ongelmaperustainen oppiminen ja arviointi 6. Lähteitä 1. Ongelmaperustainen oppiminen verkossa Verkko-oppimisessa korostetaan pitkälti samoja oppimiskeskeisen pedagogiikan ominaispiirteitä kuin ongelmaperustaisessa oppimisessa ja pedagogiikassa: ryhmän keskeistä vuorovaikutusta, yhteisöllistä työskentelyä, ryhmän itse määrittämiä oppimistarpeita ja vuorovaikutuksellista tiedon rakentelua (ks. Portimojärvi, T. 2002). Ongelmaperustainen oppiminen (Problem-Based Learning, PBL) on koko opetussuunnitelman tasolla vaikuttava lähestymistapa oppimiseen ja opettamiseen, jossa oppimisen perustana on oppijoiden aktiivinen tiedonhankinta ja käsittely sekä itsenäinen ja ryhmässä tapahtuva toiminta. PBL:ää on kuvattu ennen kaikkea koulutus- ja oppimiskulttuuria uudistavaksi strategiaksi, jonka avulla pyritään vastaamaan yhteiskunnan koulutukselle asettamiin haasteisiin. Vaikka PBL liitetään yleisesti koulutuksen kontekstiin, ongelmaperustaisen oppimisen teoreettiset perustelut ovat kiinteässä yhteydessä myös työhön ja työssä oppimiseen. Oppimisen lähtökohtana toimivat työn ja ammatin todellisuudesta nousevat ongelmat, joita käsitellään ryhmässä. Työskentelyä sen eri vaiheissa ohjaa tutoropettaja, joka tukee ja auttaa itsenäistä oppimista sekä tiedonhankintaa. (ks. Poikela, S. 1998; 2003, Poikela, E ) PBL:ssä ongelma ymmärretään kuvauksena jostakin tilanteesta sellaisena kuin se tietyllä hetkellä ilmenee ja siihen sisältyy oletus, että tilanteen parantaminen tai kehittäminen on mahdollista. Ongelman esitystapa kuitenkin vaihtelee. Ongelma voi olla tapaus, tehtävä tai skenaario, pienen tarinan muotoon kirjoitettu teksti tai videolla kuvattu tapahtuma. Yksinkertaisimmillaan se voi olla yksittäisen sanan tai käsitteen muodossa kuvattu teema. Toisaalta se voi olla luonteeltaan hyvinkin laaja, eikä sille ole aina olemassa yhtä selkeää ratkaisua. Ongelma esitetään ja sitä käsitellään ryhmässä, ennen kuin sen aluetta on käsitelty muulla tavoin, ja ryhmässä keskitytään yhden ongelman käsittelyyn kerrallaan. Tutor ohjaa ongelmanratkaisuprosessia kysellen, kannustaen ja auttaen, mutta ei tietoa tarjoten tai tarpeettomasti ryhmän toimintaan puuttuen. Lähtökohtana on ajatus siitä, että kollektiivinen toiminta ja yhteinen oppiminen stimuloivat yksilöllistä oppimista. (ks. Poikela, S. 1998; 2003.) Jos ongelma esitellään verkko-oppimisympäristössä, voidaan käyttää mm. normaaleja web-sivuja sekä tekstiä, kuvia, liikkuvaa kuvaa ja ääntä. Käytännössä web-sivut pitää suojata salasanalla, ja aineistoon pääsee käsiksi joko kurssin yhteisellä salasanalla tai henkilökohtaisilla tunnuksilla. Vaih-
2 toehtoisesti lähtötilanteen aineisto voidaan lähettää ryhmän jäsenille sähköpostin välityksellä. Yksi tapa on antaa tehtävä tai aineisto oppimisympäristön keskustelualueen välityksellä. Sähköpostin etuna on, että se tuo viestin opiskelijan luokse, kun taas web-sivu tai keskusteluryhmä edellyttää, että opiskelija etsiytyy aktiivisesti kyseisen materiaalin luokse. (ks. Portimojärvi,T ) Ongelmaperustaisen oppimisen periaatteita noudattavassa toimintatavassa verkko-pbl:n perusprosessin vaiheet voidaan erotella käytettävien vuorovaikutusmuotojen ja toiminnan mukaan. Ryhmässä tapahtuva vuorovaikutus vaihtelee syklin aikana intensiivisestä ja koko ryhmän osallistumista vaativasta aivoriihestä tai neuvottelusta rauhalliseen ja yksilökeskeiseen tiedonhankinnan vaiheeseen. Erityisesti tietoverkkosovelluksia suunniteltaessa on vuorovaikutus pystyttävä pelkistämään tarkoituksenmukaisten, vaikkakin rajoittuneiden välineiden ja viestintämuotojen kautta toteutettavaksi toiminnaksi, joka palvelee oppimisprosesseja. (ks. Portimojärvi, T ) Vuorovaikutuksen tarkoituksena verkossa on tukea tiedon konstruointia opiskelijoiden muotoillessa omia ideoitaan ja ajatuksiaan muiden kommentoitavaksi. Eriaikainen vuorovaikutus tutoriaalien välissä mahdollistaa PBL-pohjaisen työskentelyn suurissakin opiskelijaryhmissä ja edistää yksilöllistä sekä yhteisöllistä oppimista. Eriaikaisen vuorovaikutuksen välineet lisäävät ajasta ja paikasta riippumattoman kommunikaation määrää ja opiskeltavista asiasisällöistä kirjoittaminen voi johtaa pelkkää kasvokkain tapahtuvaa keskustelua syvällisempään informaation käsittelyyn. (ks. Ronteltap & Eurelings 2002). Tiedonhankinnan ja tietolähteiden arvioinnin yhteydessä verkkokeskustelu näyttäisi tarjoavan lisäarvoa ryhmän välisen tiedonkulun ja ajatusten vaihdon sekä tutorin tarjoama ohjauksen välineenä myös silloin, kun ryhmä ei kokoonnu kasvokkain tai samanaikaisten verkkotyökalujen avulla (ks. Portimojärvi, T. 2002). Ongelmaperustaisen oppimisen sovelluksissa samanaikaista vuorovaikusta edellyttävissä PBLsyklin vaiheissa korostuu useiden verkkotyökalujen omakohtaisen käytön ja sujuvan yhteiskäytön oppiminen. PBL:n verkkototeutuksessa onkin kiinnitettävä erityistä huomiota mukana olevien toimijoiden teknologiseen osaamiseen sekä valittavien teknisten ratkaisujen helppokäyttöisyyteen ja mukautumiseen PBL:n tarpeisiin. Yleensä samanaikaisessa kommunikaatiossa käytetään tekstipohjaisia ratkaisuja tai videokuvaan ja ääneen perustuvia verkkokonferensseja. Lisäarvona kasvokkain tapahtuvaan työskentelyyn verrattuna on yhteisestä tilasta riippumattomuus sekä aivoriihityöskentelyn osalta keskustelun tallennettavuus. (ks. Portimojärvi, T. 2002, ) Vuorovaikutteisuuden korostamisesta huolimatta ongelmaperustainen verkko-opiskelu antaa opiskelijalle mahdollisuuden melko itsenäiseen työskentelyyn. Oppija voi tällöin helposti kokea jäävänsä yksin ja turhautuvansa kohtaamiensa vaikeuksien edessä. Ohjauksen tarve ja sisältö verkossa vaihtelee tilanteittain ja henkilöittäin. Ohjauksen sisältö vaihtelee myös ryhmäprosessin vaiheiden sekä ongelmaperustaisen oppimisprosessin vaiheiden mukaan. Ohjauksen suunnittelua auttaa, jos tuntee ryhmäprosessin vaiheet ja pystyy niitä edistämään. (ks. Poikela, S. & Portimojärvi, T. 2004, Öystilä, S. 2002). (Lue lisää esim. Portimojärvi, T. 2006; Kainulainen, S. ja Ruotsalainen, A-L. 2006, ) Ongelmaperustaista oppimista ja PBL-prosessin etenemistä voidaan jäsentää useiden eri mallien avulla, jotka perustuvat lähtökohdiltaan erilaisiin oppimisteorioihin, esim.woodsin eight tasks - malli, Schmidtin seven step -malli ja Linköpingin syklimalli. Tässä lähtökohtana käytetään aluperin Linköpingissä kehitettyä, PBL:n kahdeksan vaiheista syklimallia. (Lue lisää Poikela, S. 1998)
3 2. Toiminta verkko-opintojaksolla Opiskelijoiden ilmoittautumisen jälkeen opiskelijat liitetään verkkokurssille (opettajan ja mikrotukihenkilön yhteistyö) ja opettaja on yhteydessä opiskelijoiden (tarvittava etukäteisinfo, esim. pienryhmien muodostaminen). Opiskelijat ja tutor esittäytyvät ennen varsinaisen opiskelun aloittamista verkossa. Lisäksi opiskijoiden tulee tutustua etukäteen verkko-opintojaksolla käytettäviin työkaluihin. Ongelmaperustainen oppiminen alkaa ammatilliseen käytäntöön liittyvän ongelman käsittelyllä pienryhmässä eli tutoriaalissa, jota ohjaa tutoropettaja (tutor). Tutoriaalit kokoontuvat verkossa noin kerran viikossa 6-10 opiskelijan ryhmässä, jossa työskentely etenee kahdeksan vaiheen kautta. Pienryhmissä voidaan sopia yhteisiä pelisääntöjä kuten esim. että kaikkien tulee osallistua pienryhmätutoriaaleihin, eikä verkkokeskusteluista ei saa myöhästyä, koska se vaikeuttaa muiden työskentelyn etenemistä. Lisäksi ryhmä voi halutessaan sopia muita yhteisiä sääntöjä. Tutoriaalissa: a. Valitaan puheenjohtaja, jonka tehtävänä on jakaa keskusteluissa puheenvuoroja. Hän huolehtii että kaikki osallistuvat työskentelyyn tasavertaisena ja huolehtii aikataulusta. Lisäksi hän tekee oppimisprosessista yhteenvedon. Hän osallistuu myös tasavertaisena työskentelyyn. b. Valitaan sihteeri, joka kirjaa tutoriaaleissa tulevat asiat ylös. Osallistuu itse myös aktiivisesti ryhmän toimintaan. c. Valitaan havainnoitsija/tarkkailija, joka tarkkailee ryhmän toimintaa ja antaa palautetta mm. keskustelun etenemisestä, tavoitteiden saavuttamisesta ja oppimisprosessista d. Ensimmäisen tutoriaalin alussa laaditaan lisäksi yhdessä työskentelyyn liittyvät pelisäännöt: esim. kaikkien on osallistuttava verkkotutoriaaleihin, jos ei verkossa ole mukana verkkotyöskentelyssä, niin kuinka korvataan poissaolo, aikataulussa pysyminen e. Tutor ohjaa ja opastaa ryhmän toimintaa ja työskentelyä tutoriaaleissa tarpeen mukaan. Ensimmäinen tutoriaali (aloitus): 1. Ongelman esittäminen: Aloitetaan verkossa sovittuna ajankohtana. Tutor vastaa ongelman esittämisestä verkkoympäristössä todellisesta ammattikäytännöstä, autenttisesta tilanteesta esim. tapauskertomuksena, videona, kuvana tai käsitteenä Ongelmasta käydään lyhyt keskustelu (esim. vieraiden käsitteiden avaaminen), jota puheenjohtaja ohjaa. 2. Aivoriihityöskentely: Sihteeri kirjaa ideat esim. piirtotaululle sitä mukaan kun osallistujat niitä tuottavat
4 Puheenjohtaja huolehtii aikataulusta ja seuraavaan työskentelyvaiheeseen siirtymisestä Tarkkailija tarkkailee kuinka ryhmä toimii ja kirjaa itselleen kommentteja työskentelystä 3. Ongelma-alueiden jäsentäminen Osallistujat käyttävät sovitulla tavalla ääniyhteyttä/piirtotaulua/chattia keskustelussa ja ajatustenvaihdossa. Puheenjohtaja jakaa tarvittaessa puheenvuoroja, huolehtii että kaikki saavat sanoa mielipiteensä Sihteeri ryhmittelee ideoita piirtotaululla osallistujilta tulleiden kommenttien mukaan esim. idearyppäiksi käsitekarttaan. Nimetään tuotetut ryhmät. Tarkkailija seuraa kuinka ryhmä toimii ja kuinka päästään yhteiseen tavoitteeseen sekä kirjaa huomionsa ylös tarkkailuraporttia varten 4. Sisältöalueen valinta Ryhmittelyn jälkeen valitaan yhdessä neuvotellen tärkeimmät ja ajankohtaisimmat aihealueet jatkotyöskentelyä varten. Sihteeri tekee tarvittavat ja yhdessä sovittavat merkinnät. Tarkkailija seuraa kuinka ryhmä toimii ja kuinka päästään yhteiseen tavoitteeseen sekä kirjaa huomionsa ylös tarkkailuraporttia varten 5. Oppimistehtävä Puheenjohtaja johtaa keskustelu Luodaan yhdessä konkreettinen oppimistehtävä, joka muotoillaan selkeäksi tehtäväksi tai kysymykseksi, jonka sihteeri kirjaa keskustelualueelle. Sovitaan yhdessä kuinka tietoa hankitaan (mitä yhteisiä lähteitä luetaan, miten ja mistä tietoa hankitaan, millainen työnjako sovitaan jne) Sihteeri kirjaa tiedonhankinnan suunnitelman keskustelualueelle kunkin oppimistehtävän yhteyteen. Tutoropettaja antaa tarvittaessa aiheeseen kuuluvia lähdeviitteitä ja tarvittaessa ohjaa tiedonhankinnan suunnittelussa. Tarkkailija raportoi ryhmän tekemistä huomioista, työskentelyn toimivuudesta, prosessin etenemisestä, ryhmäläisten tasapuolisesta osallistumisesta. Tarkkailijan kommentit (tarkkailuraportti) on pohjana arviointikeskustelulle ja ryhmän toiminnan kehittämiselle. Tarkkailija tekee lyhyen tiivistelmän keskustelualueelle keskustelun pohjaksi. Itsenäisen opiskelun ja tiedonhankinnan vaihe: 6. Tiedonhankinta Jokainen osallistuja hankkii tietoa itsenäisesti hyödyntäen kirjallisuutta, verkkolähteitä, asiantuntijoita jne. Jokaisella ryhmäläisellä on vastuunsa ryhmälle. Tiedonhankintavaihe voi sisältää myös luentoja, harjoittelua, opintokäyntejä, asiantuntijoiden haastattelua jne. Jokainen laittaa hyvistä lähteitä tietoa kaikille keskustelualueen kautta Aikataulusta sovitaan yhdessä, jotta työskentely sujuisi jouhevasti
5 Ennen seuraavaa tutoriaalia jokainen laittaa ryhmälle käyttöön aineistoa. Jokaisen tulee tutustua etukäteen aineistoon, jotta tutoriaalissa yhteisen tiedon rakentaminen on helpompaa. Tutoropettaja seuraa keskustelualuetta ja tarvittaessa osallistuu keskusteluun Tiedonhankintaraportti o Tiivistetty raportti, jossa opiskelija kuvaa ja arvioi käyttämiään tiedonhankintakeinoja ja lähteitä, tiedonhankinnan etenemistä ja keskeisiä tiedonhankinnan tuloksia. o Tiedonhankintaraportti palautetaan keskustelualueelle hyvissä ajoin ennen toista tutoriaalia yhteistä tiedonjakoa ja tutustumista varten. o Tiedonhankintaraportin loppuun liitetään lähdeluettelo tarkkoine lähdeviitetieoineen. Toinen tutoriaali (lopetus): 7. Uudelleen käsitteellistäminen Aloitetaan sovittuna aikana verkossa, jossa voidaan kommentoida ja täsmentää tietoa uuden tiedon valossa. Puheenjohtaja ohjaa keskustelua ja varmistaa, että kaikki ovat tasapuolisesti mukana Keskustellaan ja muodostetaan käsitekartta asioiden jäsentämisen helpottamiseksi, nähdään asioiden yhteydet toisiinsa Sihteeri huolehtii käsitekartan työstämisestä ja muut jäsenet neuvovat chatissa tai ääniyhteydessä sihteeriä Työskentely päättyy, kun ryhmä on tyytyväinen saavutettuihin tuloksiin 8. Selventäminen ja vertailu lähtötilanteeseen Laadittua jäsennettyä tuotosta käytetään hyväksi lähtötilanneen tarkasteluun. Opittujen asioiden perusteella voidaan ymmärtää ja selittää lähtötilannetta. Tarkastelu ja vertailu ohjaavat oppimisprosessin pohdintaa. Arvioiva keskustelu verkkotapaamisen lopussa. Osallistujat arvioivat miten työskentely on toiminut, mitä on opittu, miten oppimista voisi tehostaa tai miten olisi kannattanut tehdä toisin. Oppimisraportti o Tiivistetty ja jäsennetty raportti, jossa opiskelija pohtii opittua sisältöä sekä omaa oppimisprosessiaan. Oman oppimisen arviointi keskeinen osa raporttia o Oppimisraportti palautetaan tutoropettajalle, vertaisarvioitsijalle tai koko ryhmälle keskustelualueelle palautteen antamista varten
6 3. Toiminta verkkotutorina Tutorin tehtävät Valmistelevat toiminnot Teknologiset ratkaisut Pedagoginen tehtävä Opetuksen kokonaistoteutuksen, tutortoiminnan ja ongelmien suunnittelu, opetus- ja oppimisprosessin hallinta, johtaminen ja seuranta. Tarkoituksenmukaisten teknologisten ratkaisujen ja teknisen tuen suunnittelu ja organisointi yhteistyössä teknologian asiantuntijoiden kanssa. Opiskelijoiden opiskelun ja oppimisen tukemisen, palautteen antamisen ja arvioinnin suunnittelu ja organisointi sekä jatkokehittäminen. verkossa tutorin haasteena mm. yhteisöllisyyden kehittymisen edistäminen, tarkoituksenmukainen puuttuminen, riittävän tuen ja ohjauksen antaminen, joustavuus ja luovuus Tutor ryhmän ohjaajana Tutorin tehtävänä on oppijoiden oppimisvastuuseen ohjaaminen (vastuu omasta ja ryhmän toiminnasta), jossa keskeistä oppimis- ja ongelmanratkaisuprosessien sekä ryhmäprosessien ohjaaminen. Myös verkkotutorointi edellyttää paneutumista ryhmädynamiikkaan ja ryhmäprosessin vaiheisiin. Ryhmän alkuvaihe Kuohuntavaihe Vakiintumisvaihe Kypsän toiminnan vaihe Ryhmän lämmittely Ryhmän ärtymyk- Yksilöiden eri Ryhmän tavoitteelnen, ja virittämisen ja konfliktien puolien tukemilinen toiminta, ryhmäytymisen kohtaaminen, risnen, pohdintoihin tilan antaminen, edistäminen, tiriitojen avoin kannustaminen ja keskustelun sisäl- yhteisten pelisääntöjen ilmaiseminen, rohkaisu. lön ja ongelmankänen. laatimi- turvallisen ja sittelyn etenemisen avoimen ryhmäkulttuurin ohjaaminen. raken- taminen. Lopetusvaihe Ryhmän prosessiarviointi. verkossa tutorin haasteena mm. ryhmäprosessien (ryhmäytyminen, oppiminen, ongelmankäsittely) ohjaaminen 3. Tutor ilmapiirin luojana Tutorin tehtävänä on edistää oppimiselle mahdollisimman suotuisan ilmapiirin ja olosuhteiden muodostumista, jossa keskeistä on pyrkimys vuorovaikutteiseen toimintaan. Ilmapiirin muodostumiseen vaikuttavat: Ryhmän ulkoiset rakenteet fyysinen ympäristö, tila, aika, kokoontumistiheys, ryhmän koko, lämpötila, valaistus, melu. Pykologinen ilmapiiri toisten kunnioittaminen (luottamus toisiin ja tutoriin), ajankäyttö tutustumiseen (uskallus itsensä avaamiseen). verkossa tutorin haasteena mm. vuorovaikutteisuuden, kumppanuuden, aktiivisen osallisuuden saavuttaminen
7 4. Vuorovaikutus tutorin työvälineenä Vuorovaikutteisessa toiminnassa ja sen edistämisessä korostuvat tutorin ryhmänohjaustaidot. Reagointitaidot Vuorovaikutustaidot Toimintataidot Aktiivinen kuunteleminen, peilaaminen, kysymällä selventäminen, empatia, yhteenvetojen tekeminen, tiedon jakaminen. Kohdistuu ryhmäprosessiin, kommunikaatioon ja ryhmän päätöksentekoon. Ryhmän jäsenten tasapuolinen huomioiminen, tuen antaminen, tarvittaessa myös rajoittaminen, työvalmiuden rakentaminen. Rakentuvat reagointi- ja vuorovaikutustaitojen perustalle: ryhmän jäsenten haastaminen tutkimaan omia havaintojaan, tarvittaessa tehokkaampien lähestymis- ja käsittelytapojen löytämisen ohjaaminen, avoimet kysymykset, vahvuuksien esiin nostaminen, mallina oleminen, prosessin havainnointi, sopimusten tekeminen. verkossa tutorin haasteena oman läsnäolonsa näkyväksi tekeminen, yksilöllinen ja ryhmän yhteinen ohjaaminen 5. Tutor arvioijana Arviointiin vaikuttaa merkittävästi ryhmän ilmapiiri. Toisaalta myös tutor on keskeisessä asemassa oppimisen arvioinnille otollisen ilmapiirin luomisessa. Ongelmaperustaiseen verkkoopiskeluympäristöön liittyvät painotukset asettavat vaatimuksia myös arvioinnille. Oppimista tukevaa arviointia edistävien ja rajoittavien tekijöiden huomiointi suunnitteluvaiheessa ja koko opintojakson toteutuksen ajan. Arviointi- ja palautekäytäntöjen kuvaaminen ja niistä tiedottaminen sekä jatkuvaan arviointikeskusteluun kannustaminen ja rohkaiseminen. Arviointi kuuluu jokaiseen tutoriaaliin, syklin jokaiseen vaiheeseen ja tiettyjen etukäteen määriteltyjen ajanjaksojen jälkeen. Arviointi ei kuulu vain opettajalle, myös ryhmä osallistuu siihen aina. Tutor itse on myös arvioinnin kohteena. verkossa tutorin haasteena mm. mitä ja miten arvioidaan, arvioinnin jatkuvuus ja säännöllisyys, arvioinnin ohjaava ja motivoiva luonne (Lue lisää esim. Vuoskoski, P. 2006, )
8 4. Ongelmien suunnittelu Ongelmaperustaisessa oppimisessa opetuksen suunnittelu on jatkuva prosessi. Siksi opetukseen ja oppimisen lähtökohtana toimivien ongelmien suunnittelu vaatii yhteistyötä kaikkien tutoriaaliistuntoja ohjaavien tutoropettajien sekä opiskelijoiden oppimisprosessista ja sen tukemisesta vastaavien henkilöiden välillä. Ongelman suunnittelun eteneminen 1. Ongelman lähtökohdaksi valitaan aito, esim. työssä/ammattikäytännössä kohdattava ongelma / tilanne. 2. Kuvataan, millaista osaamista (tietoja ja taitoja) tilanteessa tarvitaan? Millaista toimintaa tilanne edellyttää? 3. Kuvataan, mitä opiskelijan on tarkoitus oppia ongelman käsittelyn myötä. 4. Valitaan tilanteesta sellaiset osiot/tekijät, jotka parhaiten vastaavat oppimistavoitteita. 5. Ongelmaa laadittaessa tulee kiinnittää huomiota mm. seuraaviin asioihin: a. Ongelman tulee olla aktivoiva sen on tarkoitus haastaa toimintaan. b. Ongelman tulee sisältää riittävästi, mutta ei liikaa vihjeitä. c. Kirjoitetussa ongelmassa käytetään nykyhetken aikamuotoa, kuvataan tilanne (aika, paikka, toimijat, roolit) mahdollisimman selkeästi (vältetään tulkinnallista tietoa), mutta ei tehdä kysymyslistaa. d. Kuva-ongelmassa vältetään liian abstrakteja kuvia, ja käytetään mahdollisimman konkreettisia tilannekuvia. e. Ongelmassa voi olla myös toisiaan tukevia kuvia ja tekstiä f. Ongelma voi olla myös videon pätkä, opintokäynti, draama tai demonstraatio jne. 6. Hyvin laadittu ongelma sisältää myös tutorin version, joka sisältää ohjeita esim. ongelmankäsittelyn ja oppimisen ohjaamisesta. 7. Ongelma tulee testata ennen sen käyttöön ottamista (esim. opiskelijat, opettajat). 8. Onnistuneet ja hyväksi koetut ongelmat on hyvä tallentaa yhteiseen ongelmapankkiin, josta ne ovat hyödynnettävissä uudelleen.
9 5. Ongelmaperustainen oppiminen ja arviointi Tutkimuksissa on havaittu, että tapa, jolla oppimista arvioidaan ohjaa merkittävästi oppijoiden toimintaa vaikuttaen myös oppimistuloksiin. On myös todettu, että koulutuksessa tavoiteltavan osaamisen, oppimistavoitteiden, oppimismenetelmien ja oppimisen arvioinnin tulee sen vuoksi olla linjassa keskenään. Ongelmaperustainen oppiminen (problem-based learning, PBL) on opiskelijalähtöinen lähestymistapa oppimiseen, jossa korostetaan opiskelijan vastuullisuutta ja itsenäisyyttä, kykyä omien oppimistarpeiden määrittämiseen, oppimisen ohjaamiseen ja arviointiin. PBL:ssä arvioinnin tulee tukea oppijan itseohjautuvuutta ja yhdistyä sekä oppimisprosessiin että oppijan valtautumisprosessiin. Jatkuvan arvioinnin on kuvattu parhaiten kehittävän ongelmaperustaisessa pedagogiikassa tavoiteltavaa osaamista, johon soveltuvia arvioinnin muotoja ovat esimerkiksi opiskelijaryhmässä annettava arviointi, pariarviointi, ulkopuolinen asiantuntija-arviointi ja itsearviointi. Ongelmaperustaisessa pedagogiikassa arvioinnin mielenkiinto ei kohdistu vain siihen, mitä tuloksia opetuksessa saadaan aikaan. Opiskelijat ja tutor ovat sitoutuneet jatkuvaan arviointiprosessiin, jossa pyritään luomaan tilaa opiskelijan omalle reflektiiviselle toiminnalle, itsearvioinnille ja palautetiedon hyödyntämiselle omassa oppimisessa. Reflektio kohdistuu oman toiminnan lisäksi ryhmän oppimisen ja toiminnan arviointiin. Ongelmaperustaisessa pedagogiikassa korostetaan oppimisprosessin arviointia. Prosessikeskeinen arviointi tulisi huomioida jo opetussuunnitelmavaiheessa ja opintojaksoihin pitäisi varata riittävästi aikaa, jotta säännöllinen itse- ja ryhmäarviointi olisi mahdollista. PBL:ssä prosessiarvioinnin kohteita on useita. Arviointi voidaan kohdistaa esimerkiksi opiskelijoiden tiedonhankintaan ja oppimiseen, ongelmanratkaisun sujumiseen, vuorovaikutustaitoihin ja ryhmätyöskentelyyn. Opiskelijoiden kokemuksia koskeva tutkimus on kuitenkin osoittanut opiskelijoiden toivovan, että arviointi suunnattaisiin nykyistä enemmän heidän henkilökohtaisiin tavoitteisiinsa sekä oppimisen edistymiseen. Prosessiarvioinnin apuvälineiksi voidaan valita erilaisia olemassa olevia arviointilomakkeita ja -dokumentteja, itsearviointiin pohjautuva oppimispäiväkirja tai -portfolio ja niihin annettava tutorin palaute ja/tai vertaispalaute. Itsearviointeja, oppimispäiväkirjoja tai muistioita voidaan koota omaan tai yhteiseen ryhmäportfolioon. Verkossa voi olla myös itsearviointiin ohjaavia kysymyksiä ja tehtäviä. Tutoriaaleissa arviointia voidaan toteuttaa tarkkailijan suorittamana arviointina, ryhmän yhteisenä arviointina, parille annettuna arviointina, itsearviointina ja tutorin arviointina. Arviointi voidaan
10 tehdä suullisesti, kirjallisesti ja/tai sähköisesti. Kasvokkain luokkahuoneessa tapahtuvissa tutoriaaleissa opiskelijat kokevat saavansa palautetta myös sanattomina viesteinä. Verkkotutoriaaleissa arviointi voidaan toteuttaa hyödyntämällä teksti-, kuva- ja/tai äänipohjaisia viestintäkeinoja. PBL:n verkkosovelluksessa arviointiin liittyvät keskeiset kysymykset kytkeytyvät siihen, miten ongelmaperustaisesti organisoituvassa verkko-oppimisympäristössä ohjataan ja arvioidaan oppijoiden yksilöllisiä ja yhteisöllisiä oppimisprosesseja, kunkin henkilökohtaista toimintaa ja oppimista, yksilön osallisuutta ja myötävaikutusta ryhmän yhteiseen toimintaan ja oppimiseen, ryhmän jäsenten välistä vuorovaikutusta sekä mahdollisesti myös ryhmien välistä vuorovaikutusta. 6. Lähteitä: Boud, D Enhancing Learning through Self-Assessment. London. Kogan Page. Brew, A Towards autonomous assessment: Using self-assessment and peer-assessment. Teoksessa Brown, S. & Glasner, A. (toim.) Assessment Matters in Higher Education: Choosing and Using Diverse Approaches. Buckingham, Philadelphia. SRHE, Open University Press, Brown, G., Bull, J. & Pendlebury, M Assessing Student Learning in Higher Education. London. Routledge. Falchikov, N Learning Together: Peer Tutoring in Higher Education. London. Routledge Falmer. Gronlund, N Assessment of Student Achievement. Boston. Allyn and Bacon. Kainulainen, S. & Ruotsalainen, A-L: Verkkovuorovaikutus ja välineet PBLverkkototeutuksessa. Korpinen, H Ongelmaperustaisesti verkossa. Kokemuksia Johtaminen 3op-opintojakson suunnittelusta ja pilotin toteuttamisesta. Niemistö, R Ryhmän luovuus ja kehitysehdot. Tampere: Tammer-Paino Oy. Poikela, E. (toim.) Ongelmaperustainen pedagogiikka teoriaa ja käytäntöä. Tampere: Tampere University Press. Poikela, E. & Poikela, S Tampereen yliopisto, Eduta-instituutti. Ongelmaperustaisen oppimisen PD-opinnot Luentomonisteet. Poikela, E. & Poikela, S Kriittisyys ja ongelmaperustainen oppiminen. Teoksessa Järvinen- Taubert, J. & Valtonen, P. (toim.) Kriittisyyteen kasvu korkeakouluopetuksessa. Tampere. TAJU.
11 Poikela, S Ongelmaperustainen pedagogiikka ja tutorin osaaminen. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto, kasvatustieteiden laitos. Tampere: Tampere University Press. Poikela, S Ongelmaperustainen oppiminen. Uusi tapa oppia ja opettaa. Ammattikasvatussarja 19. Hämeenlinna. Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos. Poikela, S. & Portimojärvi, T Opettajana verkossa. Ongelmaperustainen pedagogiikka verkko-oppimisympäristöjen toimijoiden haasteena. Teoksessa V. Korhonen (toim.) Verkko-oppiminen ja yliopistopedagogiikka. Tampere: Tampere University Press. Portimojärvi T Verkko-opiskelun rajat ja mahdollisuudet. Teoksessa: Poikela E (toim.) Ongelmaperustainen pedagogiikka teoriaa ja käytäntöä. Tampere: Tampereen yliopistopaino Juvenes Print Oy, Tampere. Portimojärvi, T Savin-Baden, M. (2003). Assessment, the last great problem in higher education? PBL Insight, vol. 6. no. 1. [www-dokumentti]. Vuoskoski, P Arviointi verkko-opintojaksolla kokemuksia ongelmaperustaisen oppimisen verkkosovelluksesta. Vuoskoski, P Oppimissopimus ohjatun harjoittelun arvioinnissa kokemuksia fysioterapian PBL-opetussuunnitelman toteutuksesta. Teoksessa Poikela, E. & Poikela, S. (toim.) Ongelmista oppimisen iloa Ongelmaperustaisen pedagogiikan kokeiluja ja kehittämistä. Tampere: Tampere University Press. Vuoskoski, P. & Pöllänen, S Avain ammattitaitoon. Opiskelijan opas. Mikkelin ammattikorkeakoulu, Terveysalan kampus Savonlinna. Öystilä, S Ongelmakohdat ryhmän ohjaamisessa. Teoksessa: Poikela, E. (toim.) Ongelmaperustainen pedagogiikka. Tampere: Tampere University Press, Öystilä, S Ryhmäprosessin hyödyntäminen yliopisto-opetuksen haasteena. Teoksessa: Poikela, E. & Öystilä, S. (toim.). Tutkiminen on oppimista ja oppiminen tutkimista. Tampereen yliopistopaino,
Ongelmaperustainen oppiminen / Opiskelijan opas
Ongelmaperustainen oppiminen / Opiskelijan opas Olet aloittamassa verkko-opintoja ongelmaperustaisen oppimiseen (Problem-Based Learning, PBL) perustuvan lähestymistavan mukaan. Tutustu alla olevaan materiaaliin,
LisätiedotTeoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa
Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa TieVie (5 ov) 24.9.2004 Minna Pesonen, Kasvatustieteiden tiedekunta Oulun yliopisto Mistä kaikki alkoi? Idea PBL:n soveltamisesta syntyi Ongelmalähtöisen
LisätiedotOppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin
Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus
LisätiedotModuuli 1: Opettaja verkko-opetuksen laadun kehittäjänä. Tuutoritapaaminen 8.10. KIELOT 4.0
Moduuli 1: Opettaja verkko-opetuksen laadun kehittäjänä Tuutoritapaaminen 8.10. KIELOT 4.0 Päivän ohjelma 9.45-10.45 Moduuli 1/teema 1 (Opettaja verkkoopetuksen laadun kehittäjänä), PBL työskentelyn päätös
LisätiedotKOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)
KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,
LisätiedotYhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset
Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:
LisätiedotValmentajakoulutuksen lähitulevaisuuden. Antti Kauppi 30.11.2010
Valmentajakoulutuksen lähitulevaisuuden mahdollisuudet Antti Kauppi 30.11.2010 2 Suomen suurin ammattikorkeakoulukokonaisuus toimii Helsingin laajalla metropolialueella Opiskelijoita 21.000 HAMK LAMK Henkilöstöä
LisätiedotToiminnalliset ryhmätyömenetelmät amok, Raija Erkkilä
Toiminnalliset ryhmätyömenetelmät 18.-19.11. amok, Raija Erkkilä Mitä tarkoittavat aktivointi ja toiminnallisuus opetuksessa? Miten toiminnallisia ryhmätyömenetelmiä sovelletaan? Mitä ovat ohjaajan roolit
LisätiedotHaastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012
Haastava, haastavampi, arviointi Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Arviointi on osa oppimista, joten sitä ei pidä pitää irrallisena osana opettamisesta, oppimisesta, kehittämisestä ja
LisätiedotPBL yhteisöllisyyttä oppimiseen Mentor-päivä Annikki Jauhiainen, TtT, yliopettaja
PBL yhteisöllisyyttä oppimiseen 20.9.2012 Mentor-päivä Annikki Jauhiainen, TtT, yliopettaja Mitä on yhteisöllisyys? Yhteisöllisyyden käsitteellä ei ole olemassa yhtä oikeaa tulkintaa ja määritelmää. Yhteisöllisyyden
LisätiedotHahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi
Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi Opintokeskus Kansalaisfoorumin STUDIO-ryhmä: Eija Majoinen Irma Syrén Timo Tervo Pekka Kinnunen Opintokeskus Kansalaisfoorumi
LisätiedotKÄYTÄNNÖN OPETTAJIEN KOULUTUS VAASA. 15.10.2014 Sirkka Alho Yliopiston opettaja Kokkolan yliopistokeskus Chydenius
KÄYTÄNNÖN OPETTAJIEN KOULUTUS VAASA 15.10.2014 Sirkka Alho Yliopiston opettaja Kokkolan yliopistokeskus Chydenius ESITTELY Kuka olen ja mistä tulen? SISÄLTÖ Ongelmaperustainen oppiminen, Problem Based
LisätiedotOpiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi
Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja
LisätiedotHarjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa
Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena
LisätiedotOpiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi
Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan
LisätiedotSanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos
Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin
LisätiedotSulautuvan opetuksen seminaari, Helsingin yliopisto, Saara Repo, HY, Avoin yliopisto Paavo Pylkkänen, Filosofian laitos, HY ja Skövden
Sulautuvan opetuksen seminaari, Helsingin yliopisto, 8.3.2012 Saara Repo, HY, Avoin yliopisto Paavo Pylkkänen, Filosofian laitos, HY ja Skövden korkeakoulu, Ruotsi Kurssin esittely Opiskelijapalautteen
LisätiedotOpetussuunnitelmasta oppimisprosessiin
Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista
LisätiedotToimintakulttuuri. Arviointikulttuuri
Koulutuksen tavoitteet Säädökset ja perusta Lait ja määräykset Opintojenaikainen arviointi Usko Itseen oppijana Oman oppimisprosessin ymmärtäminen Työpaja 1 tavoitteet Toimintakulttuuri Arvostelusta oppimisen
LisätiedotVaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa
Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko
LisätiedotYhteisöllisen oppimisen ohjaaminen teknologiatuetuissa ympäristöissä
Yhteisöllisen oppimisen ohjaaminen teknologiatuetuissa ympäristöissä Tieto-ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnittelu eri koulutusjärjestelmissä Essi Vuopala, yliopisto-opettaja Oppimisen ja koulutusteknologian
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotOngelmalähtöinen oppiminen ja sen soveltaminen verkkoympäristössä
Ongelmalähtöinen oppiminen ja sen soveltaminen verkkoympäristössä PBL Problem Based Learning OLO - Ongelmalähtöinen oppiminen Ongelmalähtöinen oppiminen kehittää ja tukee: itsenäistä, opiskelijalähtöistä
LisätiedotVAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT. Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki
VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki OMA OPPIMINEN JA KSL - palveluksessa 1981 1984 - koulutussuunnittelija, lyhytkursseista
LisätiedotSulautuva, aktivoiva opetus
Sulautuva, aktivoiva opetus Taina Joutsenvirta Ohjelma.. Mitä on sulautuva opetus? Miten suunnitella sulautuvaa, aktivoivaa opetusta? Oppimistehtävien pohdintaa Blended learning Sulautuva opetus Sulautuva
LisätiedotKriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus)
Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Oppimistehtävät ovat mielekkäitä ja sopivan haasteellisia (mm. suhteessa opittavaan asiaan ja oppijan aikaisempaan tietotasoon).
LisätiedotKestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset
Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot
OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUKSEN ERIKOISTUMISOPINNOT, TUKEA LAPSELLE KUMPPANUUTTA KASVATTAJALLE
LisätiedotVIIKKI Klo 14: Najat Ouakrim-Soivio (Tutkijatohtori/ HY) Ymmärtääkö oppilas itsearviointia?
VIIKKI Klo 14:45.- 16.00 Najat Ouakrim-Soivio (Tutkijatohtori/ HY) Ymmärtääkö oppilas itsearviointia? PUHEENVUORON SISÄLTÖ Itsearvioinnin: - tavoitteet, - rooli ja tehtävä. Itsearviointitaidot. Itsearviointimalleista:
LisätiedotArviointi ja palaute käytännössä
Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan
LisätiedotVESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla
VESO yläkoulun opettajat OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla 29.3.2017 Oppimisen arviointi Erja Vitikka 6.3.2015 Laaja-alainen osaaminen Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen,
LisätiedotHARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT
Sosiaali- ja terveysala/päivitys 12.4.2011 HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATU 1. Tiedonkulku Suunnitellulla tiedonkululla varmistetaan yhteistyö harjoittelupaikan ja oppilaitoksen välillä. - harjoittelupaikassa
LisätiedotArvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi
Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Treduka 2015 Tamperetalo 7.11.2015 Tunnin työpajatyöskentelyn aikana: Asiantuntija-alustus (30 min) Syventäviä näkökulmia
LisätiedotHARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE
Opettajan pedagogiset opinnot yliopisto-opettajille Pilottikoulutus 2011-2013, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Harjoittelu (laaja-alainen opettaja) 7 op HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Harjoittelusta
LisätiedotPED Assistentti oppimisen ohjaajana
PED-131.9000 Assistentti oppimisen ohjaajana Lähipäivä 1:, K1, h. 201 Maire Syrjäkari, KT, yliopistopedagoginen asiantuntija ja Jukka Välimäki, TM, suunnittelija, digitaalinen opetus Aikataulu 14:15-14:30
LisätiedotLearning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke
Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho
LisätiedotA! PEDA INTRO (5 op)
A! PEDA INTRO (5 op) LP 1: Minä yliopisto-opettajana Oppimispalvelut Yliopistopedagoginen koulutus Miia Leppänen (SCI) ja Päivi Kinnunen (BIZ) 3.2.2016 Ohjaajat ja yhteystiedot Miia Leppänen Asiantuntija
LisätiedotFysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi
Fysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Fysioterapian ammattikohtaiset
LisätiedotOpetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen
Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen
LisätiedotOpetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)
Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,
LisätiedotVerkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin. Marleena Ahonen. TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari
Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin Marleena Ahonen TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari Virtuaaliyliopistohankkeen taustaa: - Tavoitteena koota verkko-oppimisen alueen ajankohtaista
LisätiedotSisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22
Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...
LisätiedotEtusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen
Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta
LisätiedotOPISKELIJAN MUISTILISTA
OPISKELIJAN MUISTILISTA Käsityön lukiodiplomi muodostuu käsityötuotteesta tai -teoksesta ja sen syntyä esittävästä portfoliosta. Käsityön lukiodiplomi on yhden lukiokurssin laajuinen kokonaisuus. Ennen
LisätiedotOpiskelijan ohjaus valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa. Opetushallitus Kirsti Kupiainen
Opiskelijan ohjaus valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa Opetushallitus 4.12.2009 Kirsti Kupiainen Sisältö Säädökset ja määräykset Ohjaus käsitteenä ja toimintana Ohjausyhteistyö Ryhmänohjaus
LisätiedotAHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO
OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO Aiemmin hankitun osaamisen hyväksymiseksi osaksi opintoja Opiskelijan nimi Vuosikurssi ja suuntautumisvaihtoehto/ Yamk
LisätiedotOppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos
Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetusneuvos Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden päälinjauksia Lainsäädännön määrittelemän arvioinnin pedagogisen
LisätiedotHelsingin kaupunki 1 OPETUSVIRASTO Mediakeskus
Helsingin kaupunki 1 OPETUSVIRASTO Mediakeskus KOULUTUSMODUULIEN KUVAUS Oppimisprosessin suunnittelu (1) Toimivien oppimistehtävien suunnittelu oppimisprosessiin (2) Tutkiva ja yhteisöllinen oppiminen
LisätiedotYliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet. Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013
Yliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013 Oppiminen ja osaamisen tuottaminen Lapin yliopiston Työelämä- ja rekrytointipalvelujen selvitys,
LisätiedotOnnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa
Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö tietokoneavusteinen opetus etäopetus tietoverkkojen
LisätiedotLIIKKUVA KOULU JA OPS 2016
Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,
LisätiedotOsaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011
Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet
LisätiedotACUMEN O2: Verkostot
ACUMEN O2: Verkostot OHJELMA MODUULI 4 sisältää: Lyhyt johdanto uranhallintataitojen viitekehykseen VERKOSTOT: työkaluja ja taitoja kouluttajille Partnerit: LUMSA, ELN, BEST, INNOV, MeathPartnership, SYNTHESIS,
LisätiedotArkistot ja kouluopetus
Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman
LisätiedotOPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT
OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT Tiedekunta Laitos Yksikkö Taso (kandidaatti, maisteri, jatkoopinnot) Moduuli Kurssikoodi
Lisätiedot5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä suunnittelemalla ja ohjaamalla itsenäisesti kerhotoimintaa. Keskeisinä taitoina kerhontoiminnan ohjauksessa ovat kasvatuksellisesti
LisätiedotSeminaari 6.9.2011 Heli Lepistö
Seminaari 6.9.2011 Heli Lepistö Tutustu opetussuunnitelmaan. Mitä ollut? Mitä on tulossa? Opetusryhmän aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset. Mieti jakson keskeiset opittavat asiat, käsitteet, opetuksen/oppimisen
LisätiedotSuositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa
Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Ohjauksen palvelutuokiot Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! projektit
Lisätiedoteamk-verkkototeutusten laatukriteerit: toteutus
1 (5) eamk-verkkototeutusten laatukriteerit: toteutus Kohderyhmä ja käyttäjät Arviointi Muistiinpanot Käyttäjät ja heidän tarpeensa huomioidaan suunnittelussa ja tuotantovaiheessa sekä toteutuksen aikana.
LisätiedotOPISKELIJAN MUISTILISTA
Kuvataiteen lukiodiplomin tukimateriaali opiskelijalle OPISKELIJAN MUISTILISTA Kuvataiteen lukiodiplomi muodostuu teoksesta sekä työskentelyprosessia, itsearviointia ja kuvataiteen tuntemusta kuvaavasta
LisätiedotLAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että
Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat
LisätiedotEtäisistä massaluennoista aitoihin kohtaamisiin. Pekka Koskinen, Heli Lehtivuori, Jussi Maunuksela Jyväskylän yliopisto
Etäisistä massaluennoista aitoihin kohtaamisiin Pekka Koskinen, Heli Lehtivuori, Jussi Maunuksela Jyväskylän yliopisto Slide 1 9 Eli ajoitus voisi olla: - aloitus 2 min - mallin esittely 6 min - arviointi
LisätiedotOppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki
Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan
LisätiedotPentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen filologia. Anna Marin OAMK, liiketalouden yksikkö; Oulun yliopisto, UniOGS
Draaman käy*ö pedagogisena menetelmänä vieraiden kielten yliopisto- opetuksessa: Tutkimuspohjainen opetus, draama ja =eteellisen ar=kkelin kirjoi*aminen Pentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen
LisätiedotYHTEISÖJEN JA ORGAANISAATIOIDEN KEHITTÄMINEN
YHTEISÖJEN JA ORGAANISAATIOIDEN KEHITTÄMINEN organisaatiotjayhteisot.wordpress.com/ SEURAA KOTIBLOGIA 21.2.2017 Pirkko Siklander, Apulaisprofessori pirkko.siklander@ulapland.fi Lapin yliopisto, KTK TIIMIEN
LisätiedotOpettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.
Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa
LisätiedotOPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus
OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS
LisätiedotOhjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.
Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
LisätiedotUusi kirjoittaminen yhteisöllistä tuottamista ja osallistavaa kommunikointia Outi Kallionpää
Uusi kirjoittaminen yhteisöllistä tuottamista ja osallistavaa kommunikointia 6.2.2017 Outi Kallionpää Mitä on kirjoittaminen? Miten kirjoittamista voi oppia ja opettaa? Uusi kirjoittaminen tekniset taidot
LisätiedotNY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016
NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS
AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty
LisätiedotOPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus
OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan
LisätiedotVerkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen
Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Mittaamiseen liittyvien termien määrittelyä: - Mittaväline = mittauslaite - Tunnusluku = osoitin/ilmaisin = mittarin tulos = indikaattori Mihin laadun arviointi
LisätiedotMIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen
MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotKIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA. (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi
KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi KIELENOPPIMISEN OSA-ALUEITA: 1.KUULLUN YMMÄRTÄMINEN 2.PUHUMINEN ENGLANTI 1-2 KURSSIEN ARVIOINNIN KOHTEET: 1. Tiedonhankinta
Lisätiedot21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola
Ohjaus on prosessi, johon liittyy välittämistä ja huolehtimista tukemista asioiden selventämistä ja opettamista aktivoimista ja motivointia arvostamista ja rohkaisua Tavoitteena on, että ohjaaja luo ohjattavalle
LisätiedotAutenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria
Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Miten koukutamme oppimaan? Minkälaisilla pedagogisilla ratkaisuilla voitaisiin vahvistaa työelämäläheistä
Lisätiedot* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h
Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Verkkostartti 2 x 1,5 h Verkkotyöskenteltyöskenteltyöskentely Verkko- Verkko- 1. 2. 3. Lähipäivä Lähipäivä Lähipäivä * 25 h * 21 h
LisätiedotOsaamispisteet. Vapaasti valittava
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden
LisätiedotTuutorointi-työrengas. Koulutuspoliittinen sihteeri Minna Nieminen ja opinto-ohjaaja Auli Pekkala
Tuutorointi-työrengas Koulutuspoliittinen sihteeri Minna Nieminen ja opinto-ohjaaja Auli Pekkala TUR-ryhmä, tavoite 1 Opettajatuutorin osaamisen kehittäminen - Yhtenevä näkemys opettajatuutoroinnista;
LisätiedotKuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi
Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Kuntoutusohjauksen
LisätiedotOsallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla. Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto
Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto Havaintoja työtavan kehittämisen taustaksi yksin kirjoittamisen perinne
LisätiedotTIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS
1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen
LisätiedotArvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan
Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan OPS-koulutus Joensuu 16.1.2016 Marja Tamm Matematiikan ja kemian lehtori, FM, Helsingin kielilukio 3.vpj. ja OPS-vastaava,
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotYhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!
Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten
LisätiedotAalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa
Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa Cleantech gaalan iltapäiväseminaari 20.11.2013 Helena Mälkki & Petri Peltonen Aalto-yliopisto,
LisätiedotMiten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein?
Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Verkkopohjainen dilemmakeskustelu sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden eettisen ajattelun kehittäjänä Soile Juujärvi ja Kaija Pesso SULOP 2013 3/7/2013
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotTietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu
Tietostrategiaa monimuotoisesti Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable!
LisätiedotTuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo
Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen
LisätiedotVAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA
VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut
LisätiedotOpe.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa
Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa Viisi opintoviikkoa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä vuodesta 2000 lähtien http://ok.helsinki.fi/opefi Pauliina Kupila ja Mari Jussila Opetusteknologiakeskus
LisätiedotEsimerkkejä formatiivisesta arvioinnista yläkoulun matematiikan opiskelussa
Esimerkkejä formatiivisesta arvioinnista yläkoulun matematiikan opiskelussa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, luku 6, Oppimisen arviointi: Oppilaan oppimista ja työskentelyä on arvioitava
Lisätiedot15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan
LisätiedotTilat ja opetussuunnitelmien perusteet
Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen
Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia
Lisätiedot