1. Ongelmaperustainen oppiminen verkossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. Ongelmaperustainen oppiminen verkossa"

Transkriptio

1 TUTORIN OPAS SISÄLLYS: 1. Ongelmaperustainen oppiminen verkossa 2. Toiminta verkko-opintojaksolla 3. Toiminta verkkotutorina 4. Ongelmien suunnittelu 5. Ongelmaperustainen oppiminen ja arviointi 6. Lähteitä 1. Ongelmaperustainen oppiminen verkossa Verkko-oppimisessa korostetaan pitkälti samoja oppimiskeskeisen pedagogiikan ominaispiirteitä kuin ongelmaperustaisessa oppimisessa ja pedagogiikassa: ryhmän keskeistä vuorovaikutusta, yhteisöllistä työskentelyä, ryhmän itse määrittämiä oppimistarpeita ja vuorovaikutuksellista tiedon rakentelua (ks. Portimojärvi, T. 2002). Ongelmaperustainen oppiminen (Problem-Based Learning, PBL) on koko opetussuunnitelman tasolla vaikuttava lähestymistapa oppimiseen ja opettamiseen, jossa oppimisen perustana on oppijoiden aktiivinen tiedonhankinta ja käsittely sekä itsenäinen ja ryhmässä tapahtuva toiminta. PBL:ää on kuvattu ennen kaikkea koulutus- ja oppimiskulttuuria uudistavaksi strategiaksi, jonka avulla pyritään vastaamaan yhteiskunnan koulutukselle asettamiin haasteisiin. Vaikka PBL liitetään yleisesti koulutuksen kontekstiin, ongelmaperustaisen oppimisen teoreettiset perustelut ovat kiinteässä yhteydessä myös työhön ja työssä oppimiseen. Oppimisen lähtökohtana toimivat työn ja ammatin todellisuudesta nousevat ongelmat, joita käsitellään ryhmässä. Työskentelyä sen eri vaiheissa ohjaa tutoropettaja, joka tukee ja auttaa itsenäistä oppimista sekä tiedonhankintaa. (ks. Poikela, S. 1998; 2003, Poikela, E ) PBL:ssä ongelma ymmärretään kuvauksena jostakin tilanteesta sellaisena kuin se tietyllä hetkellä ilmenee ja siihen sisältyy oletus, että tilanteen parantaminen tai kehittäminen on mahdollista. Ongelman esitystapa kuitenkin vaihtelee. Ongelma voi olla tapaus, tehtävä tai skenaario, pienen tarinan muotoon kirjoitettu teksti tai videolla kuvattu tapahtuma. Yksinkertaisimmillaan se voi olla yksittäisen sanan tai käsitteen muodossa kuvattu teema. Toisaalta se voi olla luonteeltaan hyvinkin laaja, eikä sille ole aina olemassa yhtä selkeää ratkaisua. Ongelma esitetään ja sitä käsitellään ryhmässä, ennen kuin sen aluetta on käsitelty muulla tavoin, ja ryhmässä keskitytään yhden ongelman käsittelyyn kerrallaan. Tutor ohjaa ongelmanratkaisuprosessia kysellen, kannustaen ja auttaen, mutta ei tietoa tarjoten tai tarpeettomasti ryhmän toimintaan puuttuen. Lähtökohtana on ajatus siitä, että kollektiivinen toiminta ja yhteinen oppiminen stimuloivat yksilöllistä oppimista. (ks. Poikela, S. 1998; 2003.) Jos ongelma esitellään verkko-oppimisympäristössä, voidaan käyttää mm. normaaleja web-sivuja sekä tekstiä, kuvia, liikkuvaa kuvaa ja ääntä. Käytännössä web-sivut pitää suojata salasanalla, ja aineistoon pääsee käsiksi joko kurssin yhteisellä salasanalla tai henkilökohtaisilla tunnuksilla. Vaih-

2 toehtoisesti lähtötilanteen aineisto voidaan lähettää ryhmän jäsenille sähköpostin välityksellä. Yksi tapa on antaa tehtävä tai aineisto oppimisympäristön keskustelualueen välityksellä. Sähköpostin etuna on, että se tuo viestin opiskelijan luokse, kun taas web-sivu tai keskusteluryhmä edellyttää, että opiskelija etsiytyy aktiivisesti kyseisen materiaalin luokse. (ks. Portimojärvi,T ) Ongelmaperustaisen oppimisen periaatteita noudattavassa toimintatavassa verkko-pbl:n perusprosessin vaiheet voidaan erotella käytettävien vuorovaikutusmuotojen ja toiminnan mukaan. Ryhmässä tapahtuva vuorovaikutus vaihtelee syklin aikana intensiivisestä ja koko ryhmän osallistumista vaativasta aivoriihestä tai neuvottelusta rauhalliseen ja yksilökeskeiseen tiedonhankinnan vaiheeseen. Erityisesti tietoverkkosovelluksia suunniteltaessa on vuorovaikutus pystyttävä pelkistämään tarkoituksenmukaisten, vaikkakin rajoittuneiden välineiden ja viestintämuotojen kautta toteutettavaksi toiminnaksi, joka palvelee oppimisprosesseja. (ks. Portimojärvi, T ) Vuorovaikutuksen tarkoituksena verkossa on tukea tiedon konstruointia opiskelijoiden muotoillessa omia ideoitaan ja ajatuksiaan muiden kommentoitavaksi. Eriaikainen vuorovaikutus tutoriaalien välissä mahdollistaa PBL-pohjaisen työskentelyn suurissakin opiskelijaryhmissä ja edistää yksilöllistä sekä yhteisöllistä oppimista. Eriaikaisen vuorovaikutuksen välineet lisäävät ajasta ja paikasta riippumattoman kommunikaation määrää ja opiskeltavista asiasisällöistä kirjoittaminen voi johtaa pelkkää kasvokkain tapahtuvaa keskustelua syvällisempään informaation käsittelyyn. (ks. Ronteltap & Eurelings 2002). Tiedonhankinnan ja tietolähteiden arvioinnin yhteydessä verkkokeskustelu näyttäisi tarjoavan lisäarvoa ryhmän välisen tiedonkulun ja ajatusten vaihdon sekä tutorin tarjoama ohjauksen välineenä myös silloin, kun ryhmä ei kokoonnu kasvokkain tai samanaikaisten verkkotyökalujen avulla (ks. Portimojärvi, T. 2002). Ongelmaperustaisen oppimisen sovelluksissa samanaikaista vuorovaikusta edellyttävissä PBLsyklin vaiheissa korostuu useiden verkkotyökalujen omakohtaisen käytön ja sujuvan yhteiskäytön oppiminen. PBL:n verkkototeutuksessa onkin kiinnitettävä erityistä huomiota mukana olevien toimijoiden teknologiseen osaamiseen sekä valittavien teknisten ratkaisujen helppokäyttöisyyteen ja mukautumiseen PBL:n tarpeisiin. Yleensä samanaikaisessa kommunikaatiossa käytetään tekstipohjaisia ratkaisuja tai videokuvaan ja ääneen perustuvia verkkokonferensseja. Lisäarvona kasvokkain tapahtuvaan työskentelyyn verrattuna on yhteisestä tilasta riippumattomuus sekä aivoriihityöskentelyn osalta keskustelun tallennettavuus. (ks. Portimojärvi, T. 2002, ) Vuorovaikutteisuuden korostamisesta huolimatta ongelmaperustainen verkko-opiskelu antaa opiskelijalle mahdollisuuden melko itsenäiseen työskentelyyn. Oppija voi tällöin helposti kokea jäävänsä yksin ja turhautuvansa kohtaamiensa vaikeuksien edessä. Ohjauksen tarve ja sisältö verkossa vaihtelee tilanteittain ja henkilöittäin. Ohjauksen sisältö vaihtelee myös ryhmäprosessin vaiheiden sekä ongelmaperustaisen oppimisprosessin vaiheiden mukaan. Ohjauksen suunnittelua auttaa, jos tuntee ryhmäprosessin vaiheet ja pystyy niitä edistämään. (ks. Poikela, S. & Portimojärvi, T. 2004, Öystilä, S. 2002). (Lue lisää esim. Portimojärvi, T. 2006; Kainulainen, S. ja Ruotsalainen, A-L. 2006, ) Ongelmaperustaista oppimista ja PBL-prosessin etenemistä voidaan jäsentää useiden eri mallien avulla, jotka perustuvat lähtökohdiltaan erilaisiin oppimisteorioihin, esim.woodsin eight tasks - malli, Schmidtin seven step -malli ja Linköpingin syklimalli. Tässä lähtökohtana käytetään aluperin Linköpingissä kehitettyä, PBL:n kahdeksan vaiheista syklimallia. (Lue lisää Poikela, S. 1998)

3 2. Toiminta verkko-opintojaksolla Opiskelijoiden ilmoittautumisen jälkeen opiskelijat liitetään verkkokurssille (opettajan ja mikrotukihenkilön yhteistyö) ja opettaja on yhteydessä opiskelijoiden (tarvittava etukäteisinfo, esim. pienryhmien muodostaminen). Opiskelijat ja tutor esittäytyvät ennen varsinaisen opiskelun aloittamista verkossa. Lisäksi opiskijoiden tulee tutustua etukäteen verkko-opintojaksolla käytettäviin työkaluihin. Ongelmaperustainen oppiminen alkaa ammatilliseen käytäntöön liittyvän ongelman käsittelyllä pienryhmässä eli tutoriaalissa, jota ohjaa tutoropettaja (tutor). Tutoriaalit kokoontuvat verkossa noin kerran viikossa 6-10 opiskelijan ryhmässä, jossa työskentely etenee kahdeksan vaiheen kautta. Pienryhmissä voidaan sopia yhteisiä pelisääntöjä kuten esim. että kaikkien tulee osallistua pienryhmätutoriaaleihin, eikä verkkokeskusteluista ei saa myöhästyä, koska se vaikeuttaa muiden työskentelyn etenemistä. Lisäksi ryhmä voi halutessaan sopia muita yhteisiä sääntöjä. Tutoriaalissa: a. Valitaan puheenjohtaja, jonka tehtävänä on jakaa keskusteluissa puheenvuoroja. Hän huolehtii että kaikki osallistuvat työskentelyyn tasavertaisena ja huolehtii aikataulusta. Lisäksi hän tekee oppimisprosessista yhteenvedon. Hän osallistuu myös tasavertaisena työskentelyyn. b. Valitaan sihteeri, joka kirjaa tutoriaaleissa tulevat asiat ylös. Osallistuu itse myös aktiivisesti ryhmän toimintaan. c. Valitaan havainnoitsija/tarkkailija, joka tarkkailee ryhmän toimintaa ja antaa palautetta mm. keskustelun etenemisestä, tavoitteiden saavuttamisesta ja oppimisprosessista d. Ensimmäisen tutoriaalin alussa laaditaan lisäksi yhdessä työskentelyyn liittyvät pelisäännöt: esim. kaikkien on osallistuttava verkkotutoriaaleihin, jos ei verkossa ole mukana verkkotyöskentelyssä, niin kuinka korvataan poissaolo, aikataulussa pysyminen e. Tutor ohjaa ja opastaa ryhmän toimintaa ja työskentelyä tutoriaaleissa tarpeen mukaan. Ensimmäinen tutoriaali (aloitus): 1. Ongelman esittäminen: Aloitetaan verkossa sovittuna ajankohtana. Tutor vastaa ongelman esittämisestä verkkoympäristössä todellisesta ammattikäytännöstä, autenttisesta tilanteesta esim. tapauskertomuksena, videona, kuvana tai käsitteenä Ongelmasta käydään lyhyt keskustelu (esim. vieraiden käsitteiden avaaminen), jota puheenjohtaja ohjaa. 2. Aivoriihityöskentely: Sihteeri kirjaa ideat esim. piirtotaululle sitä mukaan kun osallistujat niitä tuottavat

4 Puheenjohtaja huolehtii aikataulusta ja seuraavaan työskentelyvaiheeseen siirtymisestä Tarkkailija tarkkailee kuinka ryhmä toimii ja kirjaa itselleen kommentteja työskentelystä 3. Ongelma-alueiden jäsentäminen Osallistujat käyttävät sovitulla tavalla ääniyhteyttä/piirtotaulua/chattia keskustelussa ja ajatustenvaihdossa. Puheenjohtaja jakaa tarvittaessa puheenvuoroja, huolehtii että kaikki saavat sanoa mielipiteensä Sihteeri ryhmittelee ideoita piirtotaululla osallistujilta tulleiden kommenttien mukaan esim. idearyppäiksi käsitekarttaan. Nimetään tuotetut ryhmät. Tarkkailija seuraa kuinka ryhmä toimii ja kuinka päästään yhteiseen tavoitteeseen sekä kirjaa huomionsa ylös tarkkailuraporttia varten 4. Sisältöalueen valinta Ryhmittelyn jälkeen valitaan yhdessä neuvotellen tärkeimmät ja ajankohtaisimmat aihealueet jatkotyöskentelyä varten. Sihteeri tekee tarvittavat ja yhdessä sovittavat merkinnät. Tarkkailija seuraa kuinka ryhmä toimii ja kuinka päästään yhteiseen tavoitteeseen sekä kirjaa huomionsa ylös tarkkailuraporttia varten 5. Oppimistehtävä Puheenjohtaja johtaa keskustelu Luodaan yhdessä konkreettinen oppimistehtävä, joka muotoillaan selkeäksi tehtäväksi tai kysymykseksi, jonka sihteeri kirjaa keskustelualueelle. Sovitaan yhdessä kuinka tietoa hankitaan (mitä yhteisiä lähteitä luetaan, miten ja mistä tietoa hankitaan, millainen työnjako sovitaan jne) Sihteeri kirjaa tiedonhankinnan suunnitelman keskustelualueelle kunkin oppimistehtävän yhteyteen. Tutoropettaja antaa tarvittaessa aiheeseen kuuluvia lähdeviitteitä ja tarvittaessa ohjaa tiedonhankinnan suunnittelussa. Tarkkailija raportoi ryhmän tekemistä huomioista, työskentelyn toimivuudesta, prosessin etenemisestä, ryhmäläisten tasapuolisesta osallistumisesta. Tarkkailijan kommentit (tarkkailuraportti) on pohjana arviointikeskustelulle ja ryhmän toiminnan kehittämiselle. Tarkkailija tekee lyhyen tiivistelmän keskustelualueelle keskustelun pohjaksi. Itsenäisen opiskelun ja tiedonhankinnan vaihe: 6. Tiedonhankinta Jokainen osallistuja hankkii tietoa itsenäisesti hyödyntäen kirjallisuutta, verkkolähteitä, asiantuntijoita jne. Jokaisella ryhmäläisellä on vastuunsa ryhmälle. Tiedonhankintavaihe voi sisältää myös luentoja, harjoittelua, opintokäyntejä, asiantuntijoiden haastattelua jne. Jokainen laittaa hyvistä lähteitä tietoa kaikille keskustelualueen kautta Aikataulusta sovitaan yhdessä, jotta työskentely sujuisi jouhevasti

5 Ennen seuraavaa tutoriaalia jokainen laittaa ryhmälle käyttöön aineistoa. Jokaisen tulee tutustua etukäteen aineistoon, jotta tutoriaalissa yhteisen tiedon rakentaminen on helpompaa. Tutoropettaja seuraa keskustelualuetta ja tarvittaessa osallistuu keskusteluun Tiedonhankintaraportti o Tiivistetty raportti, jossa opiskelija kuvaa ja arvioi käyttämiään tiedonhankintakeinoja ja lähteitä, tiedonhankinnan etenemistä ja keskeisiä tiedonhankinnan tuloksia. o Tiedonhankintaraportti palautetaan keskustelualueelle hyvissä ajoin ennen toista tutoriaalia yhteistä tiedonjakoa ja tutustumista varten. o Tiedonhankintaraportin loppuun liitetään lähdeluettelo tarkkoine lähdeviitetieoineen. Toinen tutoriaali (lopetus): 7. Uudelleen käsitteellistäminen Aloitetaan sovittuna aikana verkossa, jossa voidaan kommentoida ja täsmentää tietoa uuden tiedon valossa. Puheenjohtaja ohjaa keskustelua ja varmistaa, että kaikki ovat tasapuolisesti mukana Keskustellaan ja muodostetaan käsitekartta asioiden jäsentämisen helpottamiseksi, nähdään asioiden yhteydet toisiinsa Sihteeri huolehtii käsitekartan työstämisestä ja muut jäsenet neuvovat chatissa tai ääniyhteydessä sihteeriä Työskentely päättyy, kun ryhmä on tyytyväinen saavutettuihin tuloksiin 8. Selventäminen ja vertailu lähtötilanteeseen Laadittua jäsennettyä tuotosta käytetään hyväksi lähtötilanneen tarkasteluun. Opittujen asioiden perusteella voidaan ymmärtää ja selittää lähtötilannetta. Tarkastelu ja vertailu ohjaavat oppimisprosessin pohdintaa. Arvioiva keskustelu verkkotapaamisen lopussa. Osallistujat arvioivat miten työskentely on toiminut, mitä on opittu, miten oppimista voisi tehostaa tai miten olisi kannattanut tehdä toisin. Oppimisraportti o Tiivistetty ja jäsennetty raportti, jossa opiskelija pohtii opittua sisältöä sekä omaa oppimisprosessiaan. Oman oppimisen arviointi keskeinen osa raporttia o Oppimisraportti palautetaan tutoropettajalle, vertaisarvioitsijalle tai koko ryhmälle keskustelualueelle palautteen antamista varten

6 3. Toiminta verkkotutorina Tutorin tehtävät Valmistelevat toiminnot Teknologiset ratkaisut Pedagoginen tehtävä Opetuksen kokonaistoteutuksen, tutortoiminnan ja ongelmien suunnittelu, opetus- ja oppimisprosessin hallinta, johtaminen ja seuranta. Tarkoituksenmukaisten teknologisten ratkaisujen ja teknisen tuen suunnittelu ja organisointi yhteistyössä teknologian asiantuntijoiden kanssa. Opiskelijoiden opiskelun ja oppimisen tukemisen, palautteen antamisen ja arvioinnin suunnittelu ja organisointi sekä jatkokehittäminen. verkossa tutorin haasteena mm. yhteisöllisyyden kehittymisen edistäminen, tarkoituksenmukainen puuttuminen, riittävän tuen ja ohjauksen antaminen, joustavuus ja luovuus Tutor ryhmän ohjaajana Tutorin tehtävänä on oppijoiden oppimisvastuuseen ohjaaminen (vastuu omasta ja ryhmän toiminnasta), jossa keskeistä oppimis- ja ongelmanratkaisuprosessien sekä ryhmäprosessien ohjaaminen. Myös verkkotutorointi edellyttää paneutumista ryhmädynamiikkaan ja ryhmäprosessin vaiheisiin. Ryhmän alkuvaihe Kuohuntavaihe Vakiintumisvaihe Kypsän toiminnan vaihe Ryhmän lämmittely Ryhmän ärtymyk- Yksilöiden eri Ryhmän tavoitteelnen, ja virittämisen ja konfliktien puolien tukemilinen toiminta, ryhmäytymisen kohtaaminen, risnen, pohdintoihin tilan antaminen, edistäminen, tiriitojen avoin kannustaminen ja keskustelun sisäl- yhteisten pelisääntöjen ilmaiseminen, rohkaisu. lön ja ongelmankänen. laatimi- turvallisen ja sittelyn etenemisen avoimen ryhmäkulttuurin ohjaaminen. raken- taminen. Lopetusvaihe Ryhmän prosessiarviointi. verkossa tutorin haasteena mm. ryhmäprosessien (ryhmäytyminen, oppiminen, ongelmankäsittely) ohjaaminen 3. Tutor ilmapiirin luojana Tutorin tehtävänä on edistää oppimiselle mahdollisimman suotuisan ilmapiirin ja olosuhteiden muodostumista, jossa keskeistä on pyrkimys vuorovaikutteiseen toimintaan. Ilmapiirin muodostumiseen vaikuttavat: Ryhmän ulkoiset rakenteet fyysinen ympäristö, tila, aika, kokoontumistiheys, ryhmän koko, lämpötila, valaistus, melu. Pykologinen ilmapiiri toisten kunnioittaminen (luottamus toisiin ja tutoriin), ajankäyttö tutustumiseen (uskallus itsensä avaamiseen). verkossa tutorin haasteena mm. vuorovaikutteisuuden, kumppanuuden, aktiivisen osallisuuden saavuttaminen

7 4. Vuorovaikutus tutorin työvälineenä Vuorovaikutteisessa toiminnassa ja sen edistämisessä korostuvat tutorin ryhmänohjaustaidot. Reagointitaidot Vuorovaikutustaidot Toimintataidot Aktiivinen kuunteleminen, peilaaminen, kysymällä selventäminen, empatia, yhteenvetojen tekeminen, tiedon jakaminen. Kohdistuu ryhmäprosessiin, kommunikaatioon ja ryhmän päätöksentekoon. Ryhmän jäsenten tasapuolinen huomioiminen, tuen antaminen, tarvittaessa myös rajoittaminen, työvalmiuden rakentaminen. Rakentuvat reagointi- ja vuorovaikutustaitojen perustalle: ryhmän jäsenten haastaminen tutkimaan omia havaintojaan, tarvittaessa tehokkaampien lähestymis- ja käsittelytapojen löytämisen ohjaaminen, avoimet kysymykset, vahvuuksien esiin nostaminen, mallina oleminen, prosessin havainnointi, sopimusten tekeminen. verkossa tutorin haasteena oman läsnäolonsa näkyväksi tekeminen, yksilöllinen ja ryhmän yhteinen ohjaaminen 5. Tutor arvioijana Arviointiin vaikuttaa merkittävästi ryhmän ilmapiiri. Toisaalta myös tutor on keskeisessä asemassa oppimisen arvioinnille otollisen ilmapiirin luomisessa. Ongelmaperustaiseen verkkoopiskeluympäristöön liittyvät painotukset asettavat vaatimuksia myös arvioinnille. Oppimista tukevaa arviointia edistävien ja rajoittavien tekijöiden huomiointi suunnitteluvaiheessa ja koko opintojakson toteutuksen ajan. Arviointi- ja palautekäytäntöjen kuvaaminen ja niistä tiedottaminen sekä jatkuvaan arviointikeskusteluun kannustaminen ja rohkaiseminen. Arviointi kuuluu jokaiseen tutoriaaliin, syklin jokaiseen vaiheeseen ja tiettyjen etukäteen määriteltyjen ajanjaksojen jälkeen. Arviointi ei kuulu vain opettajalle, myös ryhmä osallistuu siihen aina. Tutor itse on myös arvioinnin kohteena. verkossa tutorin haasteena mm. mitä ja miten arvioidaan, arvioinnin jatkuvuus ja säännöllisyys, arvioinnin ohjaava ja motivoiva luonne (Lue lisää esim. Vuoskoski, P. 2006, )

8 4. Ongelmien suunnittelu Ongelmaperustaisessa oppimisessa opetuksen suunnittelu on jatkuva prosessi. Siksi opetukseen ja oppimisen lähtökohtana toimivien ongelmien suunnittelu vaatii yhteistyötä kaikkien tutoriaaliistuntoja ohjaavien tutoropettajien sekä opiskelijoiden oppimisprosessista ja sen tukemisesta vastaavien henkilöiden välillä. Ongelman suunnittelun eteneminen 1. Ongelman lähtökohdaksi valitaan aito, esim. työssä/ammattikäytännössä kohdattava ongelma / tilanne. 2. Kuvataan, millaista osaamista (tietoja ja taitoja) tilanteessa tarvitaan? Millaista toimintaa tilanne edellyttää? 3. Kuvataan, mitä opiskelijan on tarkoitus oppia ongelman käsittelyn myötä. 4. Valitaan tilanteesta sellaiset osiot/tekijät, jotka parhaiten vastaavat oppimistavoitteita. 5. Ongelmaa laadittaessa tulee kiinnittää huomiota mm. seuraaviin asioihin: a. Ongelman tulee olla aktivoiva sen on tarkoitus haastaa toimintaan. b. Ongelman tulee sisältää riittävästi, mutta ei liikaa vihjeitä. c. Kirjoitetussa ongelmassa käytetään nykyhetken aikamuotoa, kuvataan tilanne (aika, paikka, toimijat, roolit) mahdollisimman selkeästi (vältetään tulkinnallista tietoa), mutta ei tehdä kysymyslistaa. d. Kuva-ongelmassa vältetään liian abstrakteja kuvia, ja käytetään mahdollisimman konkreettisia tilannekuvia. e. Ongelmassa voi olla myös toisiaan tukevia kuvia ja tekstiä f. Ongelma voi olla myös videon pätkä, opintokäynti, draama tai demonstraatio jne. 6. Hyvin laadittu ongelma sisältää myös tutorin version, joka sisältää ohjeita esim. ongelmankäsittelyn ja oppimisen ohjaamisesta. 7. Ongelma tulee testata ennen sen käyttöön ottamista (esim. opiskelijat, opettajat). 8. Onnistuneet ja hyväksi koetut ongelmat on hyvä tallentaa yhteiseen ongelmapankkiin, josta ne ovat hyödynnettävissä uudelleen.

9 5. Ongelmaperustainen oppiminen ja arviointi Tutkimuksissa on havaittu, että tapa, jolla oppimista arvioidaan ohjaa merkittävästi oppijoiden toimintaa vaikuttaen myös oppimistuloksiin. On myös todettu, että koulutuksessa tavoiteltavan osaamisen, oppimistavoitteiden, oppimismenetelmien ja oppimisen arvioinnin tulee sen vuoksi olla linjassa keskenään. Ongelmaperustainen oppiminen (problem-based learning, PBL) on opiskelijalähtöinen lähestymistapa oppimiseen, jossa korostetaan opiskelijan vastuullisuutta ja itsenäisyyttä, kykyä omien oppimistarpeiden määrittämiseen, oppimisen ohjaamiseen ja arviointiin. PBL:ssä arvioinnin tulee tukea oppijan itseohjautuvuutta ja yhdistyä sekä oppimisprosessiin että oppijan valtautumisprosessiin. Jatkuvan arvioinnin on kuvattu parhaiten kehittävän ongelmaperustaisessa pedagogiikassa tavoiteltavaa osaamista, johon soveltuvia arvioinnin muotoja ovat esimerkiksi opiskelijaryhmässä annettava arviointi, pariarviointi, ulkopuolinen asiantuntija-arviointi ja itsearviointi. Ongelmaperustaisessa pedagogiikassa arvioinnin mielenkiinto ei kohdistu vain siihen, mitä tuloksia opetuksessa saadaan aikaan. Opiskelijat ja tutor ovat sitoutuneet jatkuvaan arviointiprosessiin, jossa pyritään luomaan tilaa opiskelijan omalle reflektiiviselle toiminnalle, itsearvioinnille ja palautetiedon hyödyntämiselle omassa oppimisessa. Reflektio kohdistuu oman toiminnan lisäksi ryhmän oppimisen ja toiminnan arviointiin. Ongelmaperustaisessa pedagogiikassa korostetaan oppimisprosessin arviointia. Prosessikeskeinen arviointi tulisi huomioida jo opetussuunnitelmavaiheessa ja opintojaksoihin pitäisi varata riittävästi aikaa, jotta säännöllinen itse- ja ryhmäarviointi olisi mahdollista. PBL:ssä prosessiarvioinnin kohteita on useita. Arviointi voidaan kohdistaa esimerkiksi opiskelijoiden tiedonhankintaan ja oppimiseen, ongelmanratkaisun sujumiseen, vuorovaikutustaitoihin ja ryhmätyöskentelyyn. Opiskelijoiden kokemuksia koskeva tutkimus on kuitenkin osoittanut opiskelijoiden toivovan, että arviointi suunnattaisiin nykyistä enemmän heidän henkilökohtaisiin tavoitteisiinsa sekä oppimisen edistymiseen. Prosessiarvioinnin apuvälineiksi voidaan valita erilaisia olemassa olevia arviointilomakkeita ja -dokumentteja, itsearviointiin pohjautuva oppimispäiväkirja tai -portfolio ja niihin annettava tutorin palaute ja/tai vertaispalaute. Itsearviointeja, oppimispäiväkirjoja tai muistioita voidaan koota omaan tai yhteiseen ryhmäportfolioon. Verkossa voi olla myös itsearviointiin ohjaavia kysymyksiä ja tehtäviä. Tutoriaaleissa arviointia voidaan toteuttaa tarkkailijan suorittamana arviointina, ryhmän yhteisenä arviointina, parille annettuna arviointina, itsearviointina ja tutorin arviointina. Arviointi voidaan

10 tehdä suullisesti, kirjallisesti ja/tai sähköisesti. Kasvokkain luokkahuoneessa tapahtuvissa tutoriaaleissa opiskelijat kokevat saavansa palautetta myös sanattomina viesteinä. Verkkotutoriaaleissa arviointi voidaan toteuttaa hyödyntämällä teksti-, kuva- ja/tai äänipohjaisia viestintäkeinoja. PBL:n verkkosovelluksessa arviointiin liittyvät keskeiset kysymykset kytkeytyvät siihen, miten ongelmaperustaisesti organisoituvassa verkko-oppimisympäristössä ohjataan ja arvioidaan oppijoiden yksilöllisiä ja yhteisöllisiä oppimisprosesseja, kunkin henkilökohtaista toimintaa ja oppimista, yksilön osallisuutta ja myötävaikutusta ryhmän yhteiseen toimintaan ja oppimiseen, ryhmän jäsenten välistä vuorovaikutusta sekä mahdollisesti myös ryhmien välistä vuorovaikutusta. 6. Lähteitä: Boud, D Enhancing Learning through Self-Assessment. London. Kogan Page. Brew, A Towards autonomous assessment: Using self-assessment and peer-assessment. Teoksessa Brown, S. & Glasner, A. (toim.) Assessment Matters in Higher Education: Choosing and Using Diverse Approaches. Buckingham, Philadelphia. SRHE, Open University Press, Brown, G., Bull, J. & Pendlebury, M Assessing Student Learning in Higher Education. London. Routledge. Falchikov, N Learning Together: Peer Tutoring in Higher Education. London. Routledge Falmer. Gronlund, N Assessment of Student Achievement. Boston. Allyn and Bacon. Kainulainen, S. & Ruotsalainen, A-L: Verkkovuorovaikutus ja välineet PBLverkkototeutuksessa. Korpinen, H Ongelmaperustaisesti verkossa. Kokemuksia Johtaminen 3op-opintojakson suunnittelusta ja pilotin toteuttamisesta. Niemistö, R Ryhmän luovuus ja kehitysehdot. Tampere: Tammer-Paino Oy. Poikela, E. (toim.) Ongelmaperustainen pedagogiikka teoriaa ja käytäntöä. Tampere: Tampere University Press. Poikela, E. & Poikela, S Tampereen yliopisto, Eduta-instituutti. Ongelmaperustaisen oppimisen PD-opinnot Luentomonisteet. Poikela, E. & Poikela, S Kriittisyys ja ongelmaperustainen oppiminen. Teoksessa Järvinen- Taubert, J. & Valtonen, P. (toim.) Kriittisyyteen kasvu korkeakouluopetuksessa. Tampere. TAJU.

11 Poikela, S Ongelmaperustainen pedagogiikka ja tutorin osaaminen. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto, kasvatustieteiden laitos. Tampere: Tampere University Press. Poikela, S Ongelmaperustainen oppiminen. Uusi tapa oppia ja opettaa. Ammattikasvatussarja 19. Hämeenlinna. Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos. Poikela, S. & Portimojärvi, T Opettajana verkossa. Ongelmaperustainen pedagogiikka verkko-oppimisympäristöjen toimijoiden haasteena. Teoksessa V. Korhonen (toim.) Verkko-oppiminen ja yliopistopedagogiikka. Tampere: Tampere University Press. Portimojärvi T Verkko-opiskelun rajat ja mahdollisuudet. Teoksessa: Poikela E (toim.) Ongelmaperustainen pedagogiikka teoriaa ja käytäntöä. Tampere: Tampereen yliopistopaino Juvenes Print Oy, Tampere. Portimojärvi, T Savin-Baden, M. (2003). Assessment, the last great problem in higher education? PBL Insight, vol. 6. no. 1. [www-dokumentti]. Vuoskoski, P Arviointi verkko-opintojaksolla kokemuksia ongelmaperustaisen oppimisen verkkosovelluksesta. Vuoskoski, P Oppimissopimus ohjatun harjoittelun arvioinnissa kokemuksia fysioterapian PBL-opetussuunnitelman toteutuksesta. Teoksessa Poikela, E. & Poikela, S. (toim.) Ongelmista oppimisen iloa Ongelmaperustaisen pedagogiikan kokeiluja ja kehittämistä. Tampere: Tampere University Press. Vuoskoski, P. & Pöllänen, S Avain ammattitaitoon. Opiskelijan opas. Mikkelin ammattikorkeakoulu, Terveysalan kampus Savonlinna. Öystilä, S Ongelmakohdat ryhmän ohjaamisessa. Teoksessa: Poikela, E. (toim.) Ongelmaperustainen pedagogiikka. Tampere: Tampere University Press, Öystilä, S Ryhmäprosessin hyödyntäminen yliopisto-opetuksen haasteena. Teoksessa: Poikela, E. & Öystilä, S. (toim.). Tutkiminen on oppimista ja oppiminen tutkimista. Tampereen yliopistopaino,

Ongelmaperustainen oppiminen / Opiskelijan opas

Ongelmaperustainen oppiminen / Opiskelijan opas Ongelmaperustainen oppiminen / Opiskelijan opas Olet aloittamassa verkko-opintoja ongelmaperustaisen oppimiseen (Problem-Based Learning, PBL) perustuvan lähestymistavan mukaan. Tutustu alla olevaan materiaaliin,

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Moduuli 1: Opettaja verkko-opetuksen laadun kehittäjänä. Tuutoritapaaminen 8.10. KIELOT 4.0

Moduuli 1: Opettaja verkko-opetuksen laadun kehittäjänä. Tuutoritapaaminen 8.10. KIELOT 4.0 Moduuli 1: Opettaja verkko-opetuksen laadun kehittäjänä Tuutoritapaaminen 8.10. KIELOT 4.0 Päivän ohjelma 9.45-10.45 Moduuli 1/teema 1 (Opettaja verkkoopetuksen laadun kehittäjänä), PBL työskentelyn päätös

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OPETTAJIEN KOULUTUS VAASA. 15.10.2014 Sirkka Alho Yliopiston opettaja Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

KÄYTÄNNÖN OPETTAJIEN KOULUTUS VAASA. 15.10.2014 Sirkka Alho Yliopiston opettaja Kokkolan yliopistokeskus Chydenius KÄYTÄNNÖN OPETTAJIEN KOULUTUS VAASA 15.10.2014 Sirkka Alho Yliopiston opettaja Kokkolan yliopistokeskus Chydenius ESITTELY Kuka olen ja mistä tulen? SISÄLTÖ Ongelmaperustainen oppiminen, Problem Based

Lisätiedot

Valmentajakoulutuksen lähitulevaisuuden. Antti Kauppi 30.11.2010

Valmentajakoulutuksen lähitulevaisuuden. Antti Kauppi 30.11.2010 Valmentajakoulutuksen lähitulevaisuuden mahdollisuudet Antti Kauppi 30.11.2010 2 Suomen suurin ammattikorkeakoulukokonaisuus toimii Helsingin laajalla metropolialueella Opiskelijoita 21.000 HAMK LAMK Henkilöstöä

Lisätiedot

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Haastava, haastavampi, arviointi Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Arviointi on osa oppimista, joten sitä ei pidä pitää irrallisena osana opettamisesta, oppimisesta, kehittämisestä ja

Lisätiedot

Ongelmalähtöinen oppiminen ja sen soveltaminen verkkoympäristössä

Ongelmalähtöinen oppiminen ja sen soveltaminen verkkoympäristössä Ongelmalähtöinen oppiminen ja sen soveltaminen verkkoympäristössä PBL Problem Based Learning OLO - Ongelmalähtöinen oppiminen Ongelmalähtöinen oppiminen kehittää ja tukee: itsenäistä, opiskelijalähtöistä

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT. Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki

VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT. Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki OMA OPPIMINEN JA KSL - palveluksessa 1981 1984 - koulutussuunnittelija, lyhytkursseista

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04. Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUKSEN ERIKOISTUMISOPINNOT, TUKEA LAPSELLE KUMPPANUUTTA KASVATTAJALLE

Lisätiedot

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus)

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Oppimistehtävät ovat mielekkäitä ja sopivan haasteellisia (mm. suhteessa opittavaan asiaan ja oppijan aikaisempaan tietotasoon).

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Yliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet. Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013

Yliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet. Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013 Yliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013 Oppiminen ja osaamisen tuottaminen Lapin yliopiston Työelämä- ja rekrytointipalvelujen selvitys,

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Opettajan pedagogiset opinnot yliopisto-opettajille Pilottikoulutus 2011-2013, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Harjoittelu (laaja-alainen opettaja) 7 op HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Harjoittelusta

Lisätiedot

VERKKO- OHJAUKSEN SUUNNITTELU JA TOTEUTTAMINE

VERKKO- OHJAUKSEN SUUNNITTELU JA TOTEUTTAMINE VERKKO- OHJAUKSEN SUUNNITTELU JA TOTEUTTAMINE PKAMK N HANNE KOLI VERKKO- VERKKO-OHJAUKSELLA TARKOITETAAN ERILAISISSA VERKKOYMPÄRISTÖISSÄ TAPAHTUVAA TAVOITTEELLISTA OPPIMISPROSESSIN, OPISKELUN, OPPIMISEN

Lisätiedot

Helsingin kaupunki 1 OPETUSVIRASTO Mediakeskus

Helsingin kaupunki 1 OPETUSVIRASTO Mediakeskus Helsingin kaupunki 1 OPETUSVIRASTO Mediakeskus KOULUTUSMODUULIEN KUVAUS Oppimisprosessin suunnittelu (1) Toimivien oppimistehtävien suunnittelu oppimisprosessiin (2) Tutkiva ja yhteisöllinen oppiminen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT Sosiaali- ja terveysala/päivitys 12.4.2011 HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATU 1. Tiedonkulku Suunnitellulla tiedonkululla varmistetaan yhteistyö harjoittelupaikan ja oppilaitoksen välillä. - harjoittelupaikassa

Lisätiedot

A! PEDA INTRO (5 op)

A! PEDA INTRO (5 op) A! PEDA INTRO (5 op) LP 1: Minä yliopisto-opettajana Oppimispalvelut Yliopistopedagoginen koulutus Miia Leppänen (SCI) ja Päivi Kinnunen (BIZ) 3.2.2016 Ohjaajat ja yhteystiedot Miia Leppänen Asiantuntija

Lisätiedot

Tuutorointi-työrengas. Koulutuspoliittinen sihteeri Minna Nieminen ja opinto-ohjaaja Auli Pekkala

Tuutorointi-työrengas. Koulutuspoliittinen sihteeri Minna Nieminen ja opinto-ohjaaja Auli Pekkala Tuutorointi-työrengas Koulutuspoliittinen sihteeri Minna Nieminen ja opinto-ohjaaja Auli Pekkala TUR-ryhmä, tavoite 1 Opettajatuutorin osaamisen kehittäminen - Yhtenevä näkemys opettajatuutoroinnista;

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Fysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi

Fysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi Fysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Fysioterapian ammattikohtaiset

Lisätiedot

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Ohjauksen palvelutuokiot Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! projektit

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO Aiemmin hankitun osaamisen hyväksymiseksi osaksi opintoja Opiskelijan nimi Vuosikurssi ja suuntautumisvaihtoehto/ Yamk

Lisätiedot

Pentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen filologia. Anna Marin OAMK, liiketalouden yksikkö; Oulun yliopisto, UniOGS

Pentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen filologia. Anna Marin OAMK, liiketalouden yksikkö; Oulun yliopisto, UniOGS Draaman käy*ö pedagogisena menetelmänä vieraiden kielten yliopisto- opetuksessa: Tutkimuspohjainen opetus, draama ja =eteellisen ar=kkelin kirjoi*aminen Pentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA. (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi

KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA. (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi KIELENOPPIMISEN OSA-ALUEITA: 1.KUULLUN YMMÄRTÄMINEN 2.PUHUMINEN ENGLANTI 1-2 KURSSIEN ARVIOINNIN KOHTEET: 1. Tiedonhankinta

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Miten koukutamme oppimaan? Minkälaisilla pedagogisilla ratkaisuilla voitaisiin vahvistaa työelämäläheistä

Lisätiedot

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Verkkostartti 2 x 1,5 h Verkkotyöskenteltyöskenteltyöskentely Verkko- Verkko- 1. 2. 3. Lähipäivä Lähipäivä Lähipäivä * 25 h * 21 h

Lisätiedot

VERKKOVUOROVAIKUTUS JA VÄLINEET PBL VERKKOTOTEUTUKSESSA. Tässä artikkelissa käsitellään verkkovuorovaikutusta sekä millaisia verkkovuorovaikutuksen

VERKKOVUOROVAIKUTUS JA VÄLINEET PBL VERKKOTOTEUTUKSESSA. Tässä artikkelissa käsitellään verkkovuorovaikutusta sekä millaisia verkkovuorovaikutuksen Seppo Kainulainen Anna Leena Ruotsalainen VERKKOVUOROVAIKUTUS JA VÄLINEET PBL VERKKOTOTEUTUKSESSA Tiivistelmä Tässä artikkelissa käsitellään verkkovuorovaikutusta sekä millaisia verkkovuorovaikutuksen

Lisätiedot

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola Ohjaus on prosessi, johon liittyy välittämistä ja huolehtimista tukemista asioiden selventämistä ja opettamista aktivoimista ja motivointia arvostamista ja rohkaisua Tavoitteena on, että ohjaaja luo ohjattavalle

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

Seminaari 6.9.2011 Heli Lepistö

Seminaari 6.9.2011 Heli Lepistö Seminaari 6.9.2011 Heli Lepistö Tutustu opetussuunnitelmaan. Mitä ollut? Mitä on tulossa? Opetusryhmän aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset. Mieti jakson keskeiset opittavat asiat, käsitteet, opetuksen/oppimisen

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Kuvitus: Suvi Harvisalo Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Toimintaterapeutin

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi 13 14 Hyvä opiskelija! Tervetuloa opiskelemaan Oulun Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN JA PBL-OPETUSSUUNNITELMA

LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN JA PBL-OPETUSSUUNNITELMA LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN JA PBL-OPETUSSUUNNITELMA Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Lapin ammattiopisto, palvelualat Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Anna-Leena Heikkilä LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa

Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa Aalto University School of Engineering Ongelmaperusteisen oppimisen innovatiivinen soveltaminen yliopisto-opetuksessa Cleantech gaalan iltapäiväseminaari 20.11.2013 Helena Mälkki & Petri Peltonen Aalto-yliopisto,

Lisätiedot

SEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA

SEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA SEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Koulutuksen perusteet ja tavoitteet 2. Koulutustaidot 3. Koulutusmenetelmät 3.1. Perinteiset koulutusmenetelmät 3.2. Etä- ja verkko-opetus 4. Koulutuksen

Lisätiedot

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan OPS-koulutus Joensuu 16.1.2016 Marja Tamm Matematiikan ja kemian lehtori, FM, Helsingin kielilukio 3.vpj. ja OPS-vastaava,

Lisätiedot

OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT

OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT Tiedekunta Laitos Yksikkö Taso (kandidaatti, maisteri, jatkoopinnot) Moduuli Kurssikoodi

Lisätiedot

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 aikuiskoulutusfoorumi Osaamisen kehittämisen uudet ulottuvuudet A Oppimisen ja osaamisen tuottaminen Maailman hypoteesit Osaamisen

Lisätiedot

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Uudistuva korkeakoulujen aikuiskoulutus oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ja erityispätevyydet Opetusministeriö 8.10.2009 Petri Haltia

Lisätiedot

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Mittaamiseen liittyvien termien määrittelyä: - Mittaväline = mittauslaite - Tunnusluku = osoitin/ilmaisin = mittarin tulos = indikaattori Mihin laadun arviointi

Lisätiedot

Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi

Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi Mieti oppimistehtäväsi tavoitteita ja vastaa muutamalla sanalla kysymyksiin Oppimistehtävän nimi: Pedagogiikka 1. Oppimista syntyy

Lisätiedot

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

University of Joensuu Island in Second Life. Teemu Moilanen Telmus Noel Joensuun yliopisto/ Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus skk.joensuu.

University of Joensuu Island in Second Life. Teemu Moilanen Telmus Noel Joensuun yliopisto/ Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus skk.joensuu. University of Joensuu Island in Second Life Teemu Moilanen Telmus Noel Joensuun yliopisto/ Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus skk.joensuu.fi 20 minuuttia Lähtökohdat Second Life - prosessi Second

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVIEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 27.10.2009

VAPAASTI VALITTAVIEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 27.10.2009 VAPAASTI VALITTAVIEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 27.10.2009 K-MESTARIMYYJÄKOULUTUS, 1 ov 1. Ilmoittautuminen linjakohtaisesti Mestarimyyjäkoulutukseen ilmoittutumisajan puitteissa

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

THL workshop 2. Agenda 19.11.2014

THL workshop 2. Agenda 19.11.2014 THL workshop 2 19.11.2014 Agenda Verkkokoulutusprojektin esittely. Edellisen kerran yhteenveto. Lyhyt esittely verkko-oppimisesta. Ryhmätyöt. Yhteenveto. 1 Workshop 1 käsitellyt asiat Milloin ja millaisissa

Lisätiedot

Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa

Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa Viisi opintoviikkoa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä vuodesta 2000 lähtien http://ok.helsinki.fi/opefi Pauliina Kupila ja Mari Jussila Opetusteknologiakeskus

Lisätiedot

Pedagogiset mallit. Sanna Ruhalahti

Pedagogiset mallit. Sanna Ruhalahti Pedagogiset mallit Sanna Ruhalahti Pedagogiset mallit verkko-opetuksen tukena OSAAMISTAVOITTEET Tuntee tyypillisimmät pedagogiset mallit ja osaa soveltaa jotain em. malleista oman verkkoopetukseen. TEEMAT

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund

Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä Emma Nylund Ratkaiseva lähtökohta portfoliota tehtäessä: onko kyseessä TUOTOS vai VÄLINE? Portfolion käyttö on alkuaan lähtöisin taiteen, arkkitehtuurin

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

Digitalisaation vahvistaminen

Digitalisaation vahvistaminen Digitalisaation vahvistaminen Digitalisoituminen Osaamisen muutos: osaaminen vs. tietäminen Vaikuttaa radikaalisti työelämässä ja yhteiskunnassa tarvittavaan osaamiseen Muuttaa käsitystä tiedosto, työstä

Lisätiedot

OPPIMINEN, KOULUTUS JA ORGANISAATION KEHITTÄMINEN

OPPIMINEN, KOULUTUS JA ORGANISAATION KEHITTÄMINEN OPPIMINEN, KOULUTUS JA ORGANISAATION KEHITTÄMINEN TIEVIE-KOULUTTAJAKOULUTUS, 2003 Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys ja

Lisätiedot

Sulautuva ohjaus oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa

Sulautuva ohjaus oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa Opintoasiain ja Peda forum päivät 2011, 23.8.2011 Työpaja 3 Sulautuva ohjaus oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa Tiina Pyrstöjärvi ja Leila Saramäki Koulutus ja kehittämispalvelu Aducate, Avoin yliopisto

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

TieVie asiantuntijakoulutus Teknologinen muutos -verkkojakso 16.8. - 26.9.2004.

TieVie asiantuntijakoulutus Teknologinen muutos -verkkojakso 16.8. - 26.9.2004. TieVie asiantuntijakoulutus Teknologinen muutos -verkkojakso 16.8. - 26.9.2004. Teknologinen muutos -verkkojakson tarkoituksena on kartoittaa ajatuksia korkeakoulujen tulevaisuuden toimintakentästä ja

Lisätiedot

Tiimijohtaminen. Toimi mieluummin tiimin palvelijana kuin sen johtajana. Kati Aikio-Mustonen, johtamisen kehittämisrakenne 19.10.

Tiimijohtaminen. Toimi mieluummin tiimin palvelijana kuin sen johtajana. Kati Aikio-Mustonen, johtamisen kehittämisrakenne 19.10. Tiimijohtaminen Toimi mieluummin tiimin palvelijana kuin sen johtajana Lähteet Heikkilä, Kristiina: Tiimit avain uuden luomiseen Janhonen, Minna: Tiimien verkostot: tarinoita vallasta, tehokkuudesta ja

Lisätiedot

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA SVV-seminaari Tampere 18.-19.1.2013 Päivi Majoinen! TUTKIMUKSELLISET LÄHTÖKOHDAT Kansalaisopistoissa paljon tuntiopettajia, jopa 80

Lisätiedot

Portfolio. Kun oppiminen on tärkeintä. Syksyllä 2014

Portfolio. Kun oppiminen on tärkeintä. Syksyllä 2014 Kun oppiminen on tärkeintä. Syksyllä 2014 Portfolio on oppimisen työkalu, jonne opiskelija taltioi omaa oppimisprosessiaan, tehtäviään, muistiinpanojaan ja tuotoksiaan. Opettaja näkee portfoliosta opiskelijan

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Hyvä sivistystoimenjohtaja/rehtori

Hyvä sivistystoimenjohtaja/rehtori Hyvä sivistystoimenjohtaja/rehtori Digitaalisten oppimisympäristöjen tulo kouluihin on nopeutunut merkittävästi viimeisen kahden vuoden aikana. Tämä on johtanut opettajien tieto- ja viestintäteknisten

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Verkko-ope 2.0. Moduuli 1 (Opettaja verkkoopetuksen laadun kehittäjänä)

Verkko-ope 2.0. Moduuli 1 (Opettaja verkkoopetuksen laadun kehittäjänä) Verkko-ope 2.0. Moduuli 1 (Opettaja verkkoopetuksen laadun kehittäjänä) Tuutortapaaminen 8.10. Päivän ohjelma 9.45-10.45 Moduuli 1/teema 1 (Opettaja verkko-opetuksen laadun kehittäjänä), PBL työskentelyn

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen

Lisätiedot

Pia Vataja Pohjoismainen erityiskasvatuksen konferenssi Turku 21.9.2013. Pia Vataja 2013

Pia Vataja Pohjoismainen erityiskasvatuksen konferenssi Turku 21.9.2013. Pia Vataja 2013 Pia Vataja Pohjoismainen erityiskasvatuksen konferenssi Turku 21.9.2013 On yhteinen koulu kaikille Hyväksyy että kaikki ovat erilaisia ja että kaikilla on erilaisia tarpeita ja erilaisia edellytyksiä Tarjoaa

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Homma hanskassa! Miten yhdistää virtuaaliliikkuvuus ja kansainvälinen harjoittelu?

Homma hanskassa! Miten yhdistää virtuaaliliikkuvuus ja kansainvälinen harjoittelu? Homma hanskassa! Miten yhdistää virtuaaliliikkuvuus ja kansainvälinen harjoittelu? Mitä? Koulutuksen kansainvälistymisen ja työelämän globalisoitumisen myötä myös kansainvälisen harjoittelun merkitys opiskelijoiden

Lisätiedot