1. Ongelmaperustainen oppiminen verkossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. Ongelmaperustainen oppiminen verkossa"

Transkriptio

1 TUTORIN OPAS SISÄLLYS: 1. Ongelmaperustainen oppiminen verkossa 2. Toiminta verkko-opintojaksolla 3. Toiminta verkkotutorina 4. Ongelmien suunnittelu 5. Ongelmaperustainen oppiminen ja arviointi 6. Lähteitä 1. Ongelmaperustainen oppiminen verkossa Verkko-oppimisessa korostetaan pitkälti samoja oppimiskeskeisen pedagogiikan ominaispiirteitä kuin ongelmaperustaisessa oppimisessa ja pedagogiikassa: ryhmän keskeistä vuorovaikutusta, yhteisöllistä työskentelyä, ryhmän itse määrittämiä oppimistarpeita ja vuorovaikutuksellista tiedon rakentelua (ks. Portimojärvi, T. 2002). Ongelmaperustainen oppiminen (Problem-Based Learning, PBL) on koko opetussuunnitelman tasolla vaikuttava lähestymistapa oppimiseen ja opettamiseen, jossa oppimisen perustana on oppijoiden aktiivinen tiedonhankinta ja käsittely sekä itsenäinen ja ryhmässä tapahtuva toiminta. PBL:ää on kuvattu ennen kaikkea koulutus- ja oppimiskulttuuria uudistavaksi strategiaksi, jonka avulla pyritään vastaamaan yhteiskunnan koulutukselle asettamiin haasteisiin. Vaikka PBL liitetään yleisesti koulutuksen kontekstiin, ongelmaperustaisen oppimisen teoreettiset perustelut ovat kiinteässä yhteydessä myös työhön ja työssä oppimiseen. Oppimisen lähtökohtana toimivat työn ja ammatin todellisuudesta nousevat ongelmat, joita käsitellään ryhmässä. Työskentelyä sen eri vaiheissa ohjaa tutoropettaja, joka tukee ja auttaa itsenäistä oppimista sekä tiedonhankintaa. (ks. Poikela, S. 1998; 2003, Poikela, E ) PBL:ssä ongelma ymmärretään kuvauksena jostakin tilanteesta sellaisena kuin se tietyllä hetkellä ilmenee ja siihen sisältyy oletus, että tilanteen parantaminen tai kehittäminen on mahdollista. Ongelman esitystapa kuitenkin vaihtelee. Ongelma voi olla tapaus, tehtävä tai skenaario, pienen tarinan muotoon kirjoitettu teksti tai videolla kuvattu tapahtuma. Yksinkertaisimmillaan se voi olla yksittäisen sanan tai käsitteen muodossa kuvattu teema. Toisaalta se voi olla luonteeltaan hyvinkin laaja, eikä sille ole aina olemassa yhtä selkeää ratkaisua. Ongelma esitetään ja sitä käsitellään ryhmässä, ennen kuin sen aluetta on käsitelty muulla tavoin, ja ryhmässä keskitytään yhden ongelman käsittelyyn kerrallaan. Tutor ohjaa ongelmanratkaisuprosessia kysellen, kannustaen ja auttaen, mutta ei tietoa tarjoten tai tarpeettomasti ryhmän toimintaan puuttuen. Lähtökohtana on ajatus siitä, että kollektiivinen toiminta ja yhteinen oppiminen stimuloivat yksilöllistä oppimista. (ks. Poikela, S. 1998; 2003.) Jos ongelma esitellään verkko-oppimisympäristössä, voidaan käyttää mm. normaaleja web-sivuja sekä tekstiä, kuvia, liikkuvaa kuvaa ja ääntä. Käytännössä web-sivut pitää suojata salasanalla, ja aineistoon pääsee käsiksi joko kurssin yhteisellä salasanalla tai henkilökohtaisilla tunnuksilla. Vaih-

2 toehtoisesti lähtötilanteen aineisto voidaan lähettää ryhmän jäsenille sähköpostin välityksellä. Yksi tapa on antaa tehtävä tai aineisto oppimisympäristön keskustelualueen välityksellä. Sähköpostin etuna on, että se tuo viestin opiskelijan luokse, kun taas web-sivu tai keskusteluryhmä edellyttää, että opiskelija etsiytyy aktiivisesti kyseisen materiaalin luokse. (ks. Portimojärvi,T ) Ongelmaperustaisen oppimisen periaatteita noudattavassa toimintatavassa verkko-pbl:n perusprosessin vaiheet voidaan erotella käytettävien vuorovaikutusmuotojen ja toiminnan mukaan. Ryhmässä tapahtuva vuorovaikutus vaihtelee syklin aikana intensiivisestä ja koko ryhmän osallistumista vaativasta aivoriihestä tai neuvottelusta rauhalliseen ja yksilökeskeiseen tiedonhankinnan vaiheeseen. Erityisesti tietoverkkosovelluksia suunniteltaessa on vuorovaikutus pystyttävä pelkistämään tarkoituksenmukaisten, vaikkakin rajoittuneiden välineiden ja viestintämuotojen kautta toteutettavaksi toiminnaksi, joka palvelee oppimisprosesseja. (ks. Portimojärvi, T ) Vuorovaikutuksen tarkoituksena verkossa on tukea tiedon konstruointia opiskelijoiden muotoillessa omia ideoitaan ja ajatuksiaan muiden kommentoitavaksi. Eriaikainen vuorovaikutus tutoriaalien välissä mahdollistaa PBL-pohjaisen työskentelyn suurissakin opiskelijaryhmissä ja edistää yksilöllistä sekä yhteisöllistä oppimista. Eriaikaisen vuorovaikutuksen välineet lisäävät ajasta ja paikasta riippumattoman kommunikaation määrää ja opiskeltavista asiasisällöistä kirjoittaminen voi johtaa pelkkää kasvokkain tapahtuvaa keskustelua syvällisempään informaation käsittelyyn. (ks. Ronteltap & Eurelings 2002). Tiedonhankinnan ja tietolähteiden arvioinnin yhteydessä verkkokeskustelu näyttäisi tarjoavan lisäarvoa ryhmän välisen tiedonkulun ja ajatusten vaihdon sekä tutorin tarjoama ohjauksen välineenä myös silloin, kun ryhmä ei kokoonnu kasvokkain tai samanaikaisten verkkotyökalujen avulla (ks. Portimojärvi, T. 2002). Ongelmaperustaisen oppimisen sovelluksissa samanaikaista vuorovaikusta edellyttävissä PBLsyklin vaiheissa korostuu useiden verkkotyökalujen omakohtaisen käytön ja sujuvan yhteiskäytön oppiminen. PBL:n verkkototeutuksessa onkin kiinnitettävä erityistä huomiota mukana olevien toimijoiden teknologiseen osaamiseen sekä valittavien teknisten ratkaisujen helppokäyttöisyyteen ja mukautumiseen PBL:n tarpeisiin. Yleensä samanaikaisessa kommunikaatiossa käytetään tekstipohjaisia ratkaisuja tai videokuvaan ja ääneen perustuvia verkkokonferensseja. Lisäarvona kasvokkain tapahtuvaan työskentelyyn verrattuna on yhteisestä tilasta riippumattomuus sekä aivoriihityöskentelyn osalta keskustelun tallennettavuus. (ks. Portimojärvi, T. 2002, ) Vuorovaikutteisuuden korostamisesta huolimatta ongelmaperustainen verkko-opiskelu antaa opiskelijalle mahdollisuuden melko itsenäiseen työskentelyyn. Oppija voi tällöin helposti kokea jäävänsä yksin ja turhautuvansa kohtaamiensa vaikeuksien edessä. Ohjauksen tarve ja sisältö verkossa vaihtelee tilanteittain ja henkilöittäin. Ohjauksen sisältö vaihtelee myös ryhmäprosessin vaiheiden sekä ongelmaperustaisen oppimisprosessin vaiheiden mukaan. Ohjauksen suunnittelua auttaa, jos tuntee ryhmäprosessin vaiheet ja pystyy niitä edistämään. (ks. Poikela, S. & Portimojärvi, T. 2004, Öystilä, S. 2002). (Lue lisää esim. Portimojärvi, T. 2006; Kainulainen, S. ja Ruotsalainen, A-L. 2006, ) Ongelmaperustaista oppimista ja PBL-prosessin etenemistä voidaan jäsentää useiden eri mallien avulla, jotka perustuvat lähtökohdiltaan erilaisiin oppimisteorioihin, esim.woodsin eight tasks - malli, Schmidtin seven step -malli ja Linköpingin syklimalli. Tässä lähtökohtana käytetään aluperin Linköpingissä kehitettyä, PBL:n kahdeksan vaiheista syklimallia. (Lue lisää Poikela, S. 1998)

3 2. Toiminta verkko-opintojaksolla Opiskelijoiden ilmoittautumisen jälkeen opiskelijat liitetään verkkokurssille (opettajan ja mikrotukihenkilön yhteistyö) ja opettaja on yhteydessä opiskelijoiden (tarvittava etukäteisinfo, esim. pienryhmien muodostaminen). Opiskelijat ja tutor esittäytyvät ennen varsinaisen opiskelun aloittamista verkossa. Lisäksi opiskijoiden tulee tutustua etukäteen verkko-opintojaksolla käytettäviin työkaluihin. Ongelmaperustainen oppiminen alkaa ammatilliseen käytäntöön liittyvän ongelman käsittelyllä pienryhmässä eli tutoriaalissa, jota ohjaa tutoropettaja (tutor). Tutoriaalit kokoontuvat verkossa noin kerran viikossa 6-10 opiskelijan ryhmässä, jossa työskentely etenee kahdeksan vaiheen kautta. Pienryhmissä voidaan sopia yhteisiä pelisääntöjä kuten esim. että kaikkien tulee osallistua pienryhmätutoriaaleihin, eikä verkkokeskusteluista ei saa myöhästyä, koska se vaikeuttaa muiden työskentelyn etenemistä. Lisäksi ryhmä voi halutessaan sopia muita yhteisiä sääntöjä. Tutoriaalissa: a. Valitaan puheenjohtaja, jonka tehtävänä on jakaa keskusteluissa puheenvuoroja. Hän huolehtii että kaikki osallistuvat työskentelyyn tasavertaisena ja huolehtii aikataulusta. Lisäksi hän tekee oppimisprosessista yhteenvedon. Hän osallistuu myös tasavertaisena työskentelyyn. b. Valitaan sihteeri, joka kirjaa tutoriaaleissa tulevat asiat ylös. Osallistuu itse myös aktiivisesti ryhmän toimintaan. c. Valitaan havainnoitsija/tarkkailija, joka tarkkailee ryhmän toimintaa ja antaa palautetta mm. keskustelun etenemisestä, tavoitteiden saavuttamisesta ja oppimisprosessista d. Ensimmäisen tutoriaalin alussa laaditaan lisäksi yhdessä työskentelyyn liittyvät pelisäännöt: esim. kaikkien on osallistuttava verkkotutoriaaleihin, jos ei verkossa ole mukana verkkotyöskentelyssä, niin kuinka korvataan poissaolo, aikataulussa pysyminen e. Tutor ohjaa ja opastaa ryhmän toimintaa ja työskentelyä tutoriaaleissa tarpeen mukaan. Ensimmäinen tutoriaali (aloitus): 1. Ongelman esittäminen: Aloitetaan verkossa sovittuna ajankohtana. Tutor vastaa ongelman esittämisestä verkkoympäristössä todellisesta ammattikäytännöstä, autenttisesta tilanteesta esim. tapauskertomuksena, videona, kuvana tai käsitteenä Ongelmasta käydään lyhyt keskustelu (esim. vieraiden käsitteiden avaaminen), jota puheenjohtaja ohjaa. 2. Aivoriihityöskentely: Sihteeri kirjaa ideat esim. piirtotaululle sitä mukaan kun osallistujat niitä tuottavat

4 Puheenjohtaja huolehtii aikataulusta ja seuraavaan työskentelyvaiheeseen siirtymisestä Tarkkailija tarkkailee kuinka ryhmä toimii ja kirjaa itselleen kommentteja työskentelystä 3. Ongelma-alueiden jäsentäminen Osallistujat käyttävät sovitulla tavalla ääniyhteyttä/piirtotaulua/chattia keskustelussa ja ajatustenvaihdossa. Puheenjohtaja jakaa tarvittaessa puheenvuoroja, huolehtii että kaikki saavat sanoa mielipiteensä Sihteeri ryhmittelee ideoita piirtotaululla osallistujilta tulleiden kommenttien mukaan esim. idearyppäiksi käsitekarttaan. Nimetään tuotetut ryhmät. Tarkkailija seuraa kuinka ryhmä toimii ja kuinka päästään yhteiseen tavoitteeseen sekä kirjaa huomionsa ylös tarkkailuraporttia varten 4. Sisältöalueen valinta Ryhmittelyn jälkeen valitaan yhdessä neuvotellen tärkeimmät ja ajankohtaisimmat aihealueet jatkotyöskentelyä varten. Sihteeri tekee tarvittavat ja yhdessä sovittavat merkinnät. Tarkkailija seuraa kuinka ryhmä toimii ja kuinka päästään yhteiseen tavoitteeseen sekä kirjaa huomionsa ylös tarkkailuraporttia varten 5. Oppimistehtävä Puheenjohtaja johtaa keskustelu Luodaan yhdessä konkreettinen oppimistehtävä, joka muotoillaan selkeäksi tehtäväksi tai kysymykseksi, jonka sihteeri kirjaa keskustelualueelle. Sovitaan yhdessä kuinka tietoa hankitaan (mitä yhteisiä lähteitä luetaan, miten ja mistä tietoa hankitaan, millainen työnjako sovitaan jne) Sihteeri kirjaa tiedonhankinnan suunnitelman keskustelualueelle kunkin oppimistehtävän yhteyteen. Tutoropettaja antaa tarvittaessa aiheeseen kuuluvia lähdeviitteitä ja tarvittaessa ohjaa tiedonhankinnan suunnittelussa. Tarkkailija raportoi ryhmän tekemistä huomioista, työskentelyn toimivuudesta, prosessin etenemisestä, ryhmäläisten tasapuolisesta osallistumisesta. Tarkkailijan kommentit (tarkkailuraportti) on pohjana arviointikeskustelulle ja ryhmän toiminnan kehittämiselle. Tarkkailija tekee lyhyen tiivistelmän keskustelualueelle keskustelun pohjaksi. Itsenäisen opiskelun ja tiedonhankinnan vaihe: 6. Tiedonhankinta Jokainen osallistuja hankkii tietoa itsenäisesti hyödyntäen kirjallisuutta, verkkolähteitä, asiantuntijoita jne. Jokaisella ryhmäläisellä on vastuunsa ryhmälle. Tiedonhankintavaihe voi sisältää myös luentoja, harjoittelua, opintokäyntejä, asiantuntijoiden haastattelua jne. Jokainen laittaa hyvistä lähteitä tietoa kaikille keskustelualueen kautta Aikataulusta sovitaan yhdessä, jotta työskentely sujuisi jouhevasti

5 Ennen seuraavaa tutoriaalia jokainen laittaa ryhmälle käyttöön aineistoa. Jokaisen tulee tutustua etukäteen aineistoon, jotta tutoriaalissa yhteisen tiedon rakentaminen on helpompaa. Tutoropettaja seuraa keskustelualuetta ja tarvittaessa osallistuu keskusteluun Tiedonhankintaraportti o Tiivistetty raportti, jossa opiskelija kuvaa ja arvioi käyttämiään tiedonhankintakeinoja ja lähteitä, tiedonhankinnan etenemistä ja keskeisiä tiedonhankinnan tuloksia. o Tiedonhankintaraportti palautetaan keskustelualueelle hyvissä ajoin ennen toista tutoriaalia yhteistä tiedonjakoa ja tutustumista varten. o Tiedonhankintaraportin loppuun liitetään lähdeluettelo tarkkoine lähdeviitetieoineen. Toinen tutoriaali (lopetus): 7. Uudelleen käsitteellistäminen Aloitetaan sovittuna aikana verkossa, jossa voidaan kommentoida ja täsmentää tietoa uuden tiedon valossa. Puheenjohtaja ohjaa keskustelua ja varmistaa, että kaikki ovat tasapuolisesti mukana Keskustellaan ja muodostetaan käsitekartta asioiden jäsentämisen helpottamiseksi, nähdään asioiden yhteydet toisiinsa Sihteeri huolehtii käsitekartan työstämisestä ja muut jäsenet neuvovat chatissa tai ääniyhteydessä sihteeriä Työskentely päättyy, kun ryhmä on tyytyväinen saavutettuihin tuloksiin 8. Selventäminen ja vertailu lähtötilanteeseen Laadittua jäsennettyä tuotosta käytetään hyväksi lähtötilanneen tarkasteluun. Opittujen asioiden perusteella voidaan ymmärtää ja selittää lähtötilannetta. Tarkastelu ja vertailu ohjaavat oppimisprosessin pohdintaa. Arvioiva keskustelu verkkotapaamisen lopussa. Osallistujat arvioivat miten työskentely on toiminut, mitä on opittu, miten oppimista voisi tehostaa tai miten olisi kannattanut tehdä toisin. Oppimisraportti o Tiivistetty ja jäsennetty raportti, jossa opiskelija pohtii opittua sisältöä sekä omaa oppimisprosessiaan. Oman oppimisen arviointi keskeinen osa raporttia o Oppimisraportti palautetaan tutoropettajalle, vertaisarvioitsijalle tai koko ryhmälle keskustelualueelle palautteen antamista varten

6 3. Toiminta verkkotutorina Tutorin tehtävät Valmistelevat toiminnot Teknologiset ratkaisut Pedagoginen tehtävä Opetuksen kokonaistoteutuksen, tutortoiminnan ja ongelmien suunnittelu, opetus- ja oppimisprosessin hallinta, johtaminen ja seuranta. Tarkoituksenmukaisten teknologisten ratkaisujen ja teknisen tuen suunnittelu ja organisointi yhteistyössä teknologian asiantuntijoiden kanssa. Opiskelijoiden opiskelun ja oppimisen tukemisen, palautteen antamisen ja arvioinnin suunnittelu ja organisointi sekä jatkokehittäminen. verkossa tutorin haasteena mm. yhteisöllisyyden kehittymisen edistäminen, tarkoituksenmukainen puuttuminen, riittävän tuen ja ohjauksen antaminen, joustavuus ja luovuus Tutor ryhmän ohjaajana Tutorin tehtävänä on oppijoiden oppimisvastuuseen ohjaaminen (vastuu omasta ja ryhmän toiminnasta), jossa keskeistä oppimis- ja ongelmanratkaisuprosessien sekä ryhmäprosessien ohjaaminen. Myös verkkotutorointi edellyttää paneutumista ryhmädynamiikkaan ja ryhmäprosessin vaiheisiin. Ryhmän alkuvaihe Kuohuntavaihe Vakiintumisvaihe Kypsän toiminnan vaihe Ryhmän lämmittely Ryhmän ärtymyk- Yksilöiden eri Ryhmän tavoitteelnen, ja virittämisen ja konfliktien puolien tukemilinen toiminta, ryhmäytymisen kohtaaminen, risnen, pohdintoihin tilan antaminen, edistäminen, tiriitojen avoin kannustaminen ja keskustelun sisäl- yhteisten pelisääntöjen ilmaiseminen, rohkaisu. lön ja ongelmankänen. laatimi- turvallisen ja sittelyn etenemisen avoimen ryhmäkulttuurin ohjaaminen. raken- taminen. Lopetusvaihe Ryhmän prosessiarviointi. verkossa tutorin haasteena mm. ryhmäprosessien (ryhmäytyminen, oppiminen, ongelmankäsittely) ohjaaminen 3. Tutor ilmapiirin luojana Tutorin tehtävänä on edistää oppimiselle mahdollisimman suotuisan ilmapiirin ja olosuhteiden muodostumista, jossa keskeistä on pyrkimys vuorovaikutteiseen toimintaan. Ilmapiirin muodostumiseen vaikuttavat: Ryhmän ulkoiset rakenteet fyysinen ympäristö, tila, aika, kokoontumistiheys, ryhmän koko, lämpötila, valaistus, melu. Pykologinen ilmapiiri toisten kunnioittaminen (luottamus toisiin ja tutoriin), ajankäyttö tutustumiseen (uskallus itsensä avaamiseen). verkossa tutorin haasteena mm. vuorovaikutteisuuden, kumppanuuden, aktiivisen osallisuuden saavuttaminen

7 4. Vuorovaikutus tutorin työvälineenä Vuorovaikutteisessa toiminnassa ja sen edistämisessä korostuvat tutorin ryhmänohjaustaidot. Reagointitaidot Vuorovaikutustaidot Toimintataidot Aktiivinen kuunteleminen, peilaaminen, kysymällä selventäminen, empatia, yhteenvetojen tekeminen, tiedon jakaminen. Kohdistuu ryhmäprosessiin, kommunikaatioon ja ryhmän päätöksentekoon. Ryhmän jäsenten tasapuolinen huomioiminen, tuen antaminen, tarvittaessa myös rajoittaminen, työvalmiuden rakentaminen. Rakentuvat reagointi- ja vuorovaikutustaitojen perustalle: ryhmän jäsenten haastaminen tutkimaan omia havaintojaan, tarvittaessa tehokkaampien lähestymis- ja käsittelytapojen löytämisen ohjaaminen, avoimet kysymykset, vahvuuksien esiin nostaminen, mallina oleminen, prosessin havainnointi, sopimusten tekeminen. verkossa tutorin haasteena oman läsnäolonsa näkyväksi tekeminen, yksilöllinen ja ryhmän yhteinen ohjaaminen 5. Tutor arvioijana Arviointiin vaikuttaa merkittävästi ryhmän ilmapiiri. Toisaalta myös tutor on keskeisessä asemassa oppimisen arvioinnille otollisen ilmapiirin luomisessa. Ongelmaperustaiseen verkkoopiskeluympäristöön liittyvät painotukset asettavat vaatimuksia myös arvioinnille. Oppimista tukevaa arviointia edistävien ja rajoittavien tekijöiden huomiointi suunnitteluvaiheessa ja koko opintojakson toteutuksen ajan. Arviointi- ja palautekäytäntöjen kuvaaminen ja niistä tiedottaminen sekä jatkuvaan arviointikeskusteluun kannustaminen ja rohkaiseminen. Arviointi kuuluu jokaiseen tutoriaaliin, syklin jokaiseen vaiheeseen ja tiettyjen etukäteen määriteltyjen ajanjaksojen jälkeen. Arviointi ei kuulu vain opettajalle, myös ryhmä osallistuu siihen aina. Tutor itse on myös arvioinnin kohteena. verkossa tutorin haasteena mm. mitä ja miten arvioidaan, arvioinnin jatkuvuus ja säännöllisyys, arvioinnin ohjaava ja motivoiva luonne (Lue lisää esim. Vuoskoski, P. 2006, )

8 4. Ongelmien suunnittelu Ongelmaperustaisessa oppimisessa opetuksen suunnittelu on jatkuva prosessi. Siksi opetukseen ja oppimisen lähtökohtana toimivien ongelmien suunnittelu vaatii yhteistyötä kaikkien tutoriaaliistuntoja ohjaavien tutoropettajien sekä opiskelijoiden oppimisprosessista ja sen tukemisesta vastaavien henkilöiden välillä. Ongelman suunnittelun eteneminen 1. Ongelman lähtökohdaksi valitaan aito, esim. työssä/ammattikäytännössä kohdattava ongelma / tilanne. 2. Kuvataan, millaista osaamista (tietoja ja taitoja) tilanteessa tarvitaan? Millaista toimintaa tilanne edellyttää? 3. Kuvataan, mitä opiskelijan on tarkoitus oppia ongelman käsittelyn myötä. 4. Valitaan tilanteesta sellaiset osiot/tekijät, jotka parhaiten vastaavat oppimistavoitteita. 5. Ongelmaa laadittaessa tulee kiinnittää huomiota mm. seuraaviin asioihin: a. Ongelman tulee olla aktivoiva sen on tarkoitus haastaa toimintaan. b. Ongelman tulee sisältää riittävästi, mutta ei liikaa vihjeitä. c. Kirjoitetussa ongelmassa käytetään nykyhetken aikamuotoa, kuvataan tilanne (aika, paikka, toimijat, roolit) mahdollisimman selkeästi (vältetään tulkinnallista tietoa), mutta ei tehdä kysymyslistaa. d. Kuva-ongelmassa vältetään liian abstrakteja kuvia, ja käytetään mahdollisimman konkreettisia tilannekuvia. e. Ongelmassa voi olla myös toisiaan tukevia kuvia ja tekstiä f. Ongelma voi olla myös videon pätkä, opintokäynti, draama tai demonstraatio jne. 6. Hyvin laadittu ongelma sisältää myös tutorin version, joka sisältää ohjeita esim. ongelmankäsittelyn ja oppimisen ohjaamisesta. 7. Ongelma tulee testata ennen sen käyttöön ottamista (esim. opiskelijat, opettajat). 8. Onnistuneet ja hyväksi koetut ongelmat on hyvä tallentaa yhteiseen ongelmapankkiin, josta ne ovat hyödynnettävissä uudelleen.

9 5. Ongelmaperustainen oppiminen ja arviointi Tutkimuksissa on havaittu, että tapa, jolla oppimista arvioidaan ohjaa merkittävästi oppijoiden toimintaa vaikuttaen myös oppimistuloksiin. On myös todettu, että koulutuksessa tavoiteltavan osaamisen, oppimistavoitteiden, oppimismenetelmien ja oppimisen arvioinnin tulee sen vuoksi olla linjassa keskenään. Ongelmaperustainen oppiminen (problem-based learning, PBL) on opiskelijalähtöinen lähestymistapa oppimiseen, jossa korostetaan opiskelijan vastuullisuutta ja itsenäisyyttä, kykyä omien oppimistarpeiden määrittämiseen, oppimisen ohjaamiseen ja arviointiin. PBL:ssä arvioinnin tulee tukea oppijan itseohjautuvuutta ja yhdistyä sekä oppimisprosessiin että oppijan valtautumisprosessiin. Jatkuvan arvioinnin on kuvattu parhaiten kehittävän ongelmaperustaisessa pedagogiikassa tavoiteltavaa osaamista, johon soveltuvia arvioinnin muotoja ovat esimerkiksi opiskelijaryhmässä annettava arviointi, pariarviointi, ulkopuolinen asiantuntija-arviointi ja itsearviointi. Ongelmaperustaisessa pedagogiikassa arvioinnin mielenkiinto ei kohdistu vain siihen, mitä tuloksia opetuksessa saadaan aikaan. Opiskelijat ja tutor ovat sitoutuneet jatkuvaan arviointiprosessiin, jossa pyritään luomaan tilaa opiskelijan omalle reflektiiviselle toiminnalle, itsearvioinnille ja palautetiedon hyödyntämiselle omassa oppimisessa. Reflektio kohdistuu oman toiminnan lisäksi ryhmän oppimisen ja toiminnan arviointiin. Ongelmaperustaisessa pedagogiikassa korostetaan oppimisprosessin arviointia. Prosessikeskeinen arviointi tulisi huomioida jo opetussuunnitelmavaiheessa ja opintojaksoihin pitäisi varata riittävästi aikaa, jotta säännöllinen itse- ja ryhmäarviointi olisi mahdollista. PBL:ssä prosessiarvioinnin kohteita on useita. Arviointi voidaan kohdistaa esimerkiksi opiskelijoiden tiedonhankintaan ja oppimiseen, ongelmanratkaisun sujumiseen, vuorovaikutustaitoihin ja ryhmätyöskentelyyn. Opiskelijoiden kokemuksia koskeva tutkimus on kuitenkin osoittanut opiskelijoiden toivovan, että arviointi suunnattaisiin nykyistä enemmän heidän henkilökohtaisiin tavoitteisiinsa sekä oppimisen edistymiseen. Prosessiarvioinnin apuvälineiksi voidaan valita erilaisia olemassa olevia arviointilomakkeita ja -dokumentteja, itsearviointiin pohjautuva oppimispäiväkirja tai -portfolio ja niihin annettava tutorin palaute ja/tai vertaispalaute. Itsearviointeja, oppimispäiväkirjoja tai muistioita voidaan koota omaan tai yhteiseen ryhmäportfolioon. Verkossa voi olla myös itsearviointiin ohjaavia kysymyksiä ja tehtäviä. Tutoriaaleissa arviointia voidaan toteuttaa tarkkailijan suorittamana arviointina, ryhmän yhteisenä arviointina, parille annettuna arviointina, itsearviointina ja tutorin arviointina. Arviointi voidaan

10 tehdä suullisesti, kirjallisesti ja/tai sähköisesti. Kasvokkain luokkahuoneessa tapahtuvissa tutoriaaleissa opiskelijat kokevat saavansa palautetta myös sanattomina viesteinä. Verkkotutoriaaleissa arviointi voidaan toteuttaa hyödyntämällä teksti-, kuva- ja/tai äänipohjaisia viestintäkeinoja. PBL:n verkkosovelluksessa arviointiin liittyvät keskeiset kysymykset kytkeytyvät siihen, miten ongelmaperustaisesti organisoituvassa verkko-oppimisympäristössä ohjataan ja arvioidaan oppijoiden yksilöllisiä ja yhteisöllisiä oppimisprosesseja, kunkin henkilökohtaista toimintaa ja oppimista, yksilön osallisuutta ja myötävaikutusta ryhmän yhteiseen toimintaan ja oppimiseen, ryhmän jäsenten välistä vuorovaikutusta sekä mahdollisesti myös ryhmien välistä vuorovaikutusta. 6. Lähteitä: Boud, D Enhancing Learning through Self-Assessment. London. Kogan Page. Brew, A Towards autonomous assessment: Using self-assessment and peer-assessment. Teoksessa Brown, S. & Glasner, A. (toim.) Assessment Matters in Higher Education: Choosing and Using Diverse Approaches. Buckingham, Philadelphia. SRHE, Open University Press, Brown, G., Bull, J. & Pendlebury, M Assessing Student Learning in Higher Education. London. Routledge. Falchikov, N Learning Together: Peer Tutoring in Higher Education. London. Routledge Falmer. Gronlund, N Assessment of Student Achievement. Boston. Allyn and Bacon. Kainulainen, S. & Ruotsalainen, A-L: Verkkovuorovaikutus ja välineet PBLverkkototeutuksessa. Korpinen, H Ongelmaperustaisesti verkossa. Kokemuksia Johtaminen 3op-opintojakson suunnittelusta ja pilotin toteuttamisesta. Niemistö, R Ryhmän luovuus ja kehitysehdot. Tampere: Tammer-Paino Oy. Poikela, E. (toim.) Ongelmaperustainen pedagogiikka teoriaa ja käytäntöä. Tampere: Tampere University Press. Poikela, E. & Poikela, S Tampereen yliopisto, Eduta-instituutti. Ongelmaperustaisen oppimisen PD-opinnot Luentomonisteet. Poikela, E. & Poikela, S Kriittisyys ja ongelmaperustainen oppiminen. Teoksessa Järvinen- Taubert, J. & Valtonen, P. (toim.) Kriittisyyteen kasvu korkeakouluopetuksessa. Tampere. TAJU.

11 Poikela, S Ongelmaperustainen pedagogiikka ja tutorin osaaminen. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto, kasvatustieteiden laitos. Tampere: Tampere University Press. Poikela, S Ongelmaperustainen oppiminen. Uusi tapa oppia ja opettaa. Ammattikasvatussarja 19. Hämeenlinna. Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos. Poikela, S. & Portimojärvi, T Opettajana verkossa. Ongelmaperustainen pedagogiikka verkko-oppimisympäristöjen toimijoiden haasteena. Teoksessa V. Korhonen (toim.) Verkko-oppiminen ja yliopistopedagogiikka. Tampere: Tampere University Press. Portimojärvi T Verkko-opiskelun rajat ja mahdollisuudet. Teoksessa: Poikela E (toim.) Ongelmaperustainen pedagogiikka teoriaa ja käytäntöä. Tampere: Tampereen yliopistopaino Juvenes Print Oy, Tampere. Portimojärvi, T Savin-Baden, M. (2003). Assessment, the last great problem in higher education? PBL Insight, vol. 6. no. 1. [www-dokumentti]. Vuoskoski, P Arviointi verkko-opintojaksolla kokemuksia ongelmaperustaisen oppimisen verkkosovelluksesta. Vuoskoski, P Oppimissopimus ohjatun harjoittelun arvioinnissa kokemuksia fysioterapian PBL-opetussuunnitelman toteutuksesta. Teoksessa Poikela, E. & Poikela, S. (toim.) Ongelmista oppimisen iloa Ongelmaperustaisen pedagogiikan kokeiluja ja kehittämistä. Tampere: Tampere University Press. Vuoskoski, P. & Pöllänen, S Avain ammattitaitoon. Opiskelijan opas. Mikkelin ammattikorkeakoulu, Terveysalan kampus Savonlinna. Öystilä, S Ongelmakohdat ryhmän ohjaamisessa. Teoksessa: Poikela, E. (toim.) Ongelmaperustainen pedagogiikka. Tampere: Tampere University Press, Öystilä, S Ryhmäprosessin hyödyntäminen yliopisto-opetuksen haasteena. Teoksessa: Poikela, E. & Öystilä, S. (toim.). Tutkiminen on oppimista ja oppiminen tutkimista. Tampereen yliopistopaino,

Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa

Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa TieVie (5 ov) 24.9.2004 Minna Pesonen, Kasvatustieteiden tiedekunta Oulun yliopisto Mistä kaikki alkoi? Idea PBL:n soveltamisesta syntyi Ongelmalähtöisen

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,

Lisätiedot

Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi

Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi Opintokeskus Kansalaisfoorumin STUDIO-ryhmä: Eija Majoinen Irma Syrén Timo Tervo Pekka Kinnunen Opintokeskus Kansalaisfoorumi

Lisätiedot

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Haastava, haastavampi, arviointi Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Arviointi on osa oppimista, joten sitä ei pidä pitää irrallisena osana opettamisesta, oppimisesta, kehittämisestä ja

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen ohjaaminen teknologiatuetuissa ympäristöissä

Yhteisöllisen oppimisen ohjaaminen teknologiatuetuissa ympäristöissä Yhteisöllisen oppimisen ohjaaminen teknologiatuetuissa ympäristöissä Tieto-ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnittelu eri koulutusjärjestelmissä Essi Vuopala, yliopisto-opettaja Oppimisen ja koulutusteknologian

Lisätiedot

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Treduka 2015 Tamperetalo 7.11.2015 Tunnin työpajatyöskentelyn aikana: Asiantuntija-alustus (30 min) Syventäviä näkökulmia

Lisätiedot

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Opettajan pedagogiset opinnot yliopisto-opettajille Pilottikoulutus 2011-2013, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Harjoittelu (laaja-alainen opettaja) 7 op HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Harjoittelusta

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

PBL yhteisöllisyyttä oppimiseen Mentor-päivä Annikki Jauhiainen, TtT, yliopettaja

PBL yhteisöllisyyttä oppimiseen Mentor-päivä Annikki Jauhiainen, TtT, yliopettaja PBL yhteisöllisyyttä oppimiseen 20.9.2012 Mentor-päivä Annikki Jauhiainen, TtT, yliopettaja Mitä on yhteisöllisyys? Yhteisöllisyyden käsitteellä ei ole olemassa yhtä oikeaa tulkintaa ja määritelmää. Yhteisöllisyyden

Lisätiedot

Ongelmalähtöinen oppiminen ja sen soveltaminen verkkoympäristössä

Ongelmalähtöinen oppiminen ja sen soveltaminen verkkoympäristössä Ongelmalähtöinen oppiminen ja sen soveltaminen verkkoympäristössä PBL Problem Based Learning OLO - Ongelmalähtöinen oppiminen Ongelmalähtöinen oppiminen kehittää ja tukee: itsenäistä, opiskelijalähtöistä

Lisätiedot

Sulautuva, aktivoiva opetus

Sulautuva, aktivoiva opetus Sulautuva, aktivoiva opetus Taina Joutsenvirta Ohjelma.. Mitä on sulautuva opetus? Miten suunnitella sulautuvaa, aktivoivaa opetusta? Oppimistehtävien pohdintaa Blended learning Sulautuva opetus Sulautuva

Lisätiedot

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus)

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Oppimistehtävät ovat mielekkäitä ja sopivan haasteellisia (mm. suhteessa opittavaan asiaan ja oppijan aikaisempaan tietotasoon).

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetusneuvos Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden päälinjauksia Lainsäädännön määrittelemän arvioinnin pedagogisen

Lisätiedot

Fysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi

Fysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi Fysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Fysioterapian ammattikohtaiset

Lisätiedot

A! PEDA INTRO (5 op)

A! PEDA INTRO (5 op) A! PEDA INTRO (5 op) LP 1: Minä yliopisto-opettajana Oppimispalvelut Yliopistopedagoginen koulutus Miia Leppänen (SCI) ja Päivi Kinnunen (BIZ) 3.2.2016 Ohjaajat ja yhteystiedot Miia Leppänen Asiantuntija

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaus valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa. Opetushallitus Kirsti Kupiainen

Opiskelijan ohjaus valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa. Opetushallitus Kirsti Kupiainen Opiskelijan ohjaus valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa Opetushallitus 4.12.2009 Kirsti Kupiainen Sisältö Säädökset ja määräykset Ohjaus käsitteenä ja toimintana Ohjausyhteistyö Ryhmänohjaus

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT Sosiaali- ja terveysala/päivitys 12.4.2011 HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATU 1. Tiedonkulku Suunnitellulla tiedonkululla varmistetaan yhteistyö harjoittelupaikan ja oppilaitoksen välillä. - harjoittelupaikassa

Lisätiedot

Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi

Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Kuntoutusohjauksen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Kuvitus: Suvi Harvisalo Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Toimintaterapeutin

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola Ohjaus on prosessi, johon liittyy välittämistä ja huolehtimista tukemista asioiden selventämistä ja opettamista aktivoimista ja motivointia arvostamista ja rohkaisua Tavoitteena on, että ohjaaja luo ohjattavalle

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 5.5.2004 Hannu Soini, Kasope, 2004 Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Arviointi ymmärtävän oppimisen tukena. Designing e-learning Essi Vuopala

Arviointi ymmärtävän oppimisen tukena. Designing e-learning Essi Vuopala Arviointi ymmärtävän oppimisen tukena Designing e-learning Essi Vuopala Puheenvuoron sisältö 1. Arvioinnin määrittelyä 2. Millaista on hyvä arviointi ja palaute? 3. Arvioinnin tapoja ja menetelmiä 4. Teknologian

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Itsearviointimateriaali

Itsearviointimateriaali 03/2010 Työrauha tavaksi Itsearviointimateriaali Työrauha tavaksi julkaisun pohjalta laadittu itsearviointimateriaali tarjoaa mahdollisuuden kehittää niin kouluyhteisön kuin yksittäisen opettajan työrauhaa

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan

Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan OPS-koulutus Joensuu 16.1.2016 Marja Tamm Matematiikan ja kemian lehtori, FM, Helsingin kielilukio 3.vpj. ja OPS-vastaava,

Lisätiedot

OPPIMINEN, KOULUTUS JA ORGANISAATION KEHITTÄMINEN

OPPIMINEN, KOULUTUS JA ORGANISAATION KEHITTÄMINEN OPPIMINEN, KOULUTUS JA ORGANISAATION KEHITTÄMINEN TIEVIE-KOULUTTAJAKOULUTUS, 2003 Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys ja

Lisätiedot

Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla. Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto

Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla. Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto Havaintoja työtavan kehittämisen taustaksi yksin kirjoittamisen perinne

Lisätiedot

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 aikuiskoulutusfoorumi Osaamisen kehittämisen uudet ulottuvuudet A Oppimisen ja osaamisen tuottaminen Maailman hypoteesit Osaamisen

Lisätiedot

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Tekijät: Hanni Muukkonen, Minna Lakkala, Liisa Ilomäki ja Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Suunnitteluperiaatteet trialogisen oppimisen pedagogiikalle 1.

Lisätiedot

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus 12.4.2010 Henkilökohtaistamismääräys ( 43/011/2006) HAKEUTUMISVAIHE selvitetään haastatteluin ja testauksin henkilön mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet,

Lisätiedot

VERKKO- OHJAUKSEN SUUNNITTELU JA TOTEUTTAMINE

VERKKO- OHJAUKSEN SUUNNITTELU JA TOTEUTTAMINE VERKKO- OHJAUKSEN SUUNNITTELU JA TOTEUTTAMINE PKAMK N HANNE KOLI VERKKO- VERKKO-OHJAUKSELLA TARKOITETAAN ERILAISISSA VERKKOYMPÄRISTÖISSÄ TAPAHTUVAA TAVOITTEELLISTA OPPIMISPROSESSIN, OPISKELUN, OPPIMISEN

Lisätiedot

Hopseilla opiskelijakeskeiseen ohjauskulttuuriin

Hopseilla opiskelijakeskeiseen ohjauskulttuuriin Hopseilla opiskelijakeskeiseen ohjauskulttuuriin nykyinen opiskelu/ohjauskulttuuri? opiskelijat: - aikaisempien opiskelukulttuurien vaikutukset > koulu, lukujärjestykset, suorittaminen - yliopisto-opiskelu

Lisätiedot

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 TkT Olli Mertanen ja KTT Liisa Kairisto-Mertanen Innovaatiopedagogiikan avulla pyritään tuottamaan ammattitaitoa, joka

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002

OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002 OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002 Luennon teemat Oppimista koskevien käsitysten muuttuminen Koulutuskulttuurin uudistaminen

Lisätiedot

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,

Lisätiedot

Opetus ja oppiminen verkossa. Erno Lehtinen Turun yliopisto

Opetus ja oppiminen verkossa. Erno Lehtinen Turun yliopisto Opetus ja oppiminen verkossa Erno Lehtinen Turun yliopisto Virtuaaliyliopistotoiminnan kokemukset Virtuaaliyliopisto poliittisena projektina Avoimen yliopisto-opetuksen ja kampuspohjaisen opetuksen näkökulmat

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Suomalaisen koulun kehittäminen

Suomalaisen koulun kehittäminen Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia

Lisätiedot

AADA, AARON JA ONNI: MITOITUS, AJANKÄYTÖN HALLINTA, HENKILÖKOHTAISEN OPPIMISEN SEURANTA. Opiskelun seurannan työkaluja

AADA, AARON JA ONNI: MITOITUS, AJANKÄYTÖN HALLINTA, HENKILÖKOHTAISEN OPPIMISEN SEURANTA. Opiskelun seurannan työkaluja AADA, AARON JA ONNI: MITOITUS, AJANKÄYTÖN HALLINTA, HENKILÖKOHTAISEN OPPIMISEN SEURANTA Opiskelun seurannan työkaluja Aada & Aaron Kehitetty Kuopion yliopiston oppimiskeskuksen, Turun yliopiston ja Tritonia

Lisätiedot

Portfolio. Kun oppiminen on tärkeintä. Syksyllä 2014

Portfolio. Kun oppiminen on tärkeintä. Syksyllä 2014 Kun oppiminen on tärkeintä. Syksyllä 2014 Portfolio on oppimisen työkalu, jonne opiskelija taltioi omaa oppimisprosessiaan, tehtäviään, muistiinpanojaan ja tuotoksiaan. Opettaja näkee portfoliosta opiskelijan

Lisätiedot

Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund

Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä Emma Nylund Ratkaiseva lähtökohta portfoliota tehtäessä: onko kyseessä TUOTOS vai VÄLINE? Portfolion käyttö on alkuaan lähtöisin taiteen, arkkitehtuurin

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN AIKAISEMPIEN TIETOJEN MERKITYS OPPIMISELLE AVOIMEN PEDAKAHVILA TELLE HAILIKARI

OPISKELIJOIDEN AIKAISEMPIEN TIETOJEN MERKITYS OPPIMISELLE AVOIMEN PEDAKAHVILA TELLE HAILIKARI OPISKELIJOIDEN AIKAISEMPIEN TIETOJEN MERKITYS OPPIMISELLE AVOIMEN PEDAKAHVILA TELLE HAILIKARI 29.10.2013 TAVOITTEET TÄNÄÄN Osallistujat Tunnistavat mikä merkitys opiskelijoiden aikaisemmalla tiedolla on

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015

OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015 OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Hannele Niemi 28.10.2015 1 Oppimisen käsitteen laajeneminen Oppiminen on

Lisätiedot

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN 1.8.2016 alkaen Uusi opetussuunnitelma astuu voimaan 1.8.2016 ja se otetaan käyttöön portaittain. Lukuvuonna 2016 2017 uuden opetussuunnitelman mukaan opiskelevat

Lisätiedot

Konstruktiivisesti linjakas opetus. Saara Repo Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila

Konstruktiivisesti linjakas opetus. Saara Repo Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila Konstruktiivisesti linjakas opetus Saara Repo Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila 17.11.2014 Opetuksen linjakkuus (Biggs & Tang 2007) Seuraavat opetuksen osat tukevat toisiaan oppimistavoitteet sisällöt

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Digitalisaation vahvistaminen

Digitalisaation vahvistaminen Digitalisaation vahvistaminen Digitalisoituminen Osaamisen muutos: osaaminen vs. tietäminen Vaikuttaa radikaalisti työelämässä ja yhteiskunnassa tarvittavaan osaamiseen Muuttaa käsitystä tiedosto, työstä

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op Pedaopas 2016-2017 KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Tiina Anttila 16.2.2016 Esityksen sisältö 1. Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa hankeen lyhyt esittely 2. Asiantuntijuus-käsitteestä

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka, Opetushallitus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka, Opetushallitus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka, Opetushallitus 1.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Matkailutapahtumien näyttö toteutetaan osallistumalla matkailutapahtuman toimintaan omalla työosuudellaan. Tutkinnon osan tavoitteisiin on osallistua 7 matkailutapahtuman

Lisätiedot

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Haapajärven ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT...

Lisätiedot

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 %

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 % Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % 80 60 % 60 50 %

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Sulautuvan linjakkaan opetuksen kurssisuunnittelun avaimet. Työpaja. Sulautuvan linjakkaan opetuksen suunnittelu. Taina Joutsenvirta 12.3.

Sulautuvan linjakkaan opetuksen kurssisuunnittelun avaimet. Työpaja. Sulautuvan linjakkaan opetuksen suunnittelu. Taina Joutsenvirta 12.3. Sulautuvan linjakkaan opetuksen kurssisuunnittelun avaimet Taina Joutsenvirta 12.3.2010 Työpaja Työpajassa tutustutaan sulautuvan opetuksen suunnittelun avaintekijöihin Käytetään ryhmässä tapahtuvassa

Lisätiedot

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämäyhteistyö aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa 1 Esityksen sisältö AHOT-prosessi MAMKissa AHOTin

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla

Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla SUUNNITTELU JA VALMENNUS TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMISEN ALOITUS TYÖELÄMÄYHTEISTYÖN SUUNNITELMA Työpaikka-analyysi

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot