Kasvupalvelut. - systeeminen muutos. Kommenttipuheenvuoro Satakunnan tulevaisuusforumilla Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus

Transkriptio

1 Kasvupalvelut - systeeminen muutos Kommenttipuheenvuoro Satakunnan tulevaisuusforumilla Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus

2 2

3 Kasvupalvelun sisältö TEM/TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi. Palvelulla edistetään uutta yritystoimintaa, yritysten kasvua, uudistumista ja kansainvälistymistä sekä vastataan työmarkkinoiden muutoksiin. Kasvupalvelua tarjotaan alueellisesti ja valtakunnallisesti, yritys- ja henkilöasiakkaille. Asiakkaita tuetaan yrityksen elinkaaren ja henkilön työuran eri vaiheissa. Maakunnalliset ja valtakunnalliset palvelut rakennetaan niin, että yrityksille 3 rakennetaan sujuva reitti maakunnista maailmalle ja maailmalta maakuntiin Valtakunnallinen kasvupalvelu (Finnvera, Tekes, Finnpro, PRH) Kasvupalvelut Yhteensovitus alueilla TEpalvelut Yrityspalvelut Maakunnallinen kasvupalvelu (Maakunta)

4 Kasvupalvelu uudistaa yritys- ja TE-palvelut Kasvupalvelu-uudistuksella vastataan talouden ja työmarkkinoiden muutosten aiheuttamiin haasteisiin ja yhdistetään julkiset yritys- ja TE-palvelut asiakaslähtöiseksi ja vaikuttavaksi kokonaisuudeksi. Uudistuksella edistetään osuvampaa työnvälitystä ja yritysten kasvua tukevia palveluita. Uudistus tarkoittaa laajaa systeemistä muutosta, jossa toimivaltaa siirretään lähemmäs asiakasta, sääntelyä puretaan ja hallinto muokkaa rooliaan mahdollistavaksi (viranomaisen uusi rooli). Markkinamekanismien hyödyntäminen on keskeinen osa tavoiteltavaa muutosta, jolla haetaan uudenlaisia toimintamalleja ja palveluinnovaatioita julkiseen palveluun. Uudistus käsittää myös valtakunnallisen kasvupalvelun kokonaisuuden (Tekes, Finnvera, Finpro ym.). Se yhteensovitetaan maakunnallisen palvelun kanssa saumattomien palveluketjujen varmistamiseksi. Markkinoille siirtyminen tarkoittaa myös henkilöstövaikutuksia. Markkinoiden rakentuminen ja uusien maakuntien siirtyminen kilpailulliseen tuotantoon tapahtuvat kuitenkin vaiheittain, joten myös henkilöstövaikutukset toteutuvat hallitusti ja pitkällä aikavälillä hyvä henkilöstöpolitiikka ja palvelukyky turvaten. TE-toimistoissa ja ELY-keskuksissa tehdään arvokasta työtä hyvällä osaamisella. Ja osaavia tekijöitä tullaan tarvitsemaan jatkossakin, uudessa järjestelmässä. 4

5 Uudistuksen tausta ja tarkoitus Lain lähtökohtana on, että maakuntien kasvupalvelut tuotetaan taloudellisin ehdoin, jolloin kilpailu ei vääristy. Palvelut järjestetään monituottajamallilla ja maakunta vastaa itse palvelujen tuottamisesta vain silloin, kun markkinoilta ei löydy sopivia palveluntuottajia tai kyse on tehtävistä, joita ei voi viedä markkinoille. Ne tehtävät, joita ei voida viedä markkinoille kuuluvat maakunnan viranomaistehtäviin tai maakunnan järjestämistehtäviin. Kilpailullisessa monituottajamallissa maakunta on palveluntuottajana viimesijainen eli sen oma tuotanto tulee kysymykseen lähinnä markkinapuutetilanteissa Markkinoiden avaamisella ja kilpailullisuudella tavoitellaan asiakkaiden valinnanmahdollisuuksien lisäämistä, parempaa asiakkaan palvelua ja kustannusten säästöä, uusia palveluinnovaatioita ja tehokkaampia toimintatapoja. Toimivien markkinoiden rakentuminen vaatii aikaa ja toteutuu vaiheittain. Kasvupalvelulaissa ei määritellä yksittäisiä palveluja. Maakunnallisten kasvupalvelujen käytännön toteutuksen ja sisällön päättää maakunta. Laissa on määritelty sellaiset vain tehtävät, jotka joko sisältävät merkittävää julkisen vallan käyttöä tai on muuten katsottu palvelujen järjestämiseen kuuluviksi. Maakunnalliset kasvupalvelut ovat pääosin harkinnanvaraisia; palvelujen käyttäjillä ei ole palveluihin subjektiivista oikeutta. Maakunta vastaa kuitenkin aina esim. siitä, että työnhakijan ja muutosturvan piiriin kuuluvan työntekijän kanssa laaditaan työllistymissuunnitelma ja maahanmuuttajan kanssa kotouttamissuunnitelma. 5

6 Järjestäjä tuottaja malli kasvupalveluissa Kasvupalvelua toteutetaan järjestäjätuottajamallilla, jossa järjestämisvastuu on maakunnalla. Uudistuksen perusperiaate on markkinalähtöisyys eli tuottajien lähteminen samalta viivalta. Silloin järjestäjän ja tuottajien erottaminen on välttämätöntä. Monituottajamallissa tuottajina voivat olla yksityiset yhtiöt, julkisomisteiset yhtiöt ja kolmannen sektorin toimijat. Julkisomisteinen yritys Maakunta Yksityinen yritys Yhdistys 6 Työ- ja elinkeinoministeriö

7 Kasvupalvelujen asiakkaat Valtakunnallisten kasvupalvelujen asiakkaita ovat Maakunnallisten kasvupalvelujen asiakkaita ovat 7 Kasvua ja kansainvälistymistä tavoittelevat yritykset Innovaatioiden kehittämistä, kaupallistamista ja hyödyntämistä tavoittelevat yritykset Aluekehittämiseen liittyvien palvelujen osalta maakunnat ja kunnat Kasvupalveluihin liittyvää tutkimus- ja kehitystoimintaa harjoittavat yhteisöt Virastot ja laitokset, joiden toiminta edistää kasvupalvelun tavoitteiden edistämistä. Kasvua tavoittelevat yritykset Luonnolliset henkilöt Yritykset Muut yhteisöt ja säätiöt, jotka kyseisiä palveluja tarvitsevat Kasvupalveluihin liittyvää tutkimus- ja kehitystoimintaa harjoittavat yhteisöt Virastot ja laitokset, joiden toiminta tähtää kasvupalvelun tavoitteiden edistämiseen.

8 Maakunnalliset kasvupalvelut ja tehtävien jäsentäminen ja yhteensovittaminen KASVUPALVELUN PALVELUKOKONAISUUDET (lakiesityksen mukaan) Palvelutarpeiden kartoitus, palveluohjaus, tieto- ja neuvontapalvelut, (ns. yhteiset palvelut) Rekrytointi ja osaaminen, mm. työnhaun palvelut, työnantajien rekrytointitarpeisiin liittyvät palvelut, työnhakijoiden osaamisen kehittäminen Yritystoiminta ja yrittäjyys, mm. yrityksen perustamiseen liittyvät palvelut, liiketoiminnan kehittäminen, työelämän laatu ja tuottavuus Innovaatioympäristö, mm. innovaatioiden ja keksintöjen tuki, invest-in toiminta, innovaatioympäristöjen kehittäminen, avustukset yritystoimintaa edistäville organisaatioille Kansainvälistyminen, mm. yritysten tukeminen kv-edistämisessä, työntekijöiden kv- liikkuvuus Rahoitus, mm. avustukset yritysten kasvun ja liiketoiminnan edistämiseksi, julkisten ja yksityisten yhteisöjen tuki VIRANOMAISTEHTÄVÄT Merkittävä julkinen valta JÄRJESTÄMISTEHTÄVÄT Julkinen valta PALVELUTEHTÄVÄT Markkinat 8

9 JÄRJESTÄMISTEHTÄVÄT; maakunta järjestää Ehdotus laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista Palvelujen tarveharkinta ja maakunnan resurssien käyttämistä koskeva päätöksenteko (vastuu määritellä palvelujen tarve, määrä ja laatu, tuotantotapa, kustannusvaikuttavuus, määrittää kriteerit palveluntuottajille, tilata palvelut, valvoa; omavalvonta) Palvelujen saatavuuden varmistaminen, niin että asiakas voi valita useasta vaihtoehdosta (yhdenvertainen saatavuus) Palvelujen tuottajana olevan maakunnan yhtiön ohjaaminen Vastuu kasvupalvelujen yhteensovittamisesta Asiakkaan oikeuksista ja etuisuuksista tiedottaminen Palvelutarpeen arviointi ja ohjaus asiakkaalle tarkoituksenmukaisiin palveluihin Palvelujen käyttöön liittyvä neuvonta Asiakassuunnitelman laatiminen 9

10 Taustaa kasvupalveluille Satakunnassa - Satakunnan ELY-keskuksen ja TE-toimiston tehtävät, palvelut ja henkilöstö siirtyvät kokonaisuudessaan uudelle maakunnalle ns. liikkeenluovutuksen periaatteella. Kyseessä ovat erittäin merkittävät tehtäväkokonaisuudet. Esivalmistelun yksi tavoite on varmistaa valmiudet asiakaspalvelun jatkumiselle. - ELY-keskuksessa työskenteli v lopussa 42 henkilöä ja yhteenlasketut henkilötyövuodet olivat 47 henkilötyövuotta. Toimintamenomäärärahat v. 2016: 2,580 meur. - TE-toimistossa työskenteli v lopussa 129 henkilöä ja yhteenlasketut henkilötyövuodet olivat 134 henkilötyövuotta. Toimintamenomäärärahat v. 2016; 5,782 meur. - ELY-keskukset ja TE-toimistot lakkautetaan maakuntauudistuksen tullessa voimaan Yritys- ja työvoimapalvelut uudistetaan maakuntauudistuksessa uudeksi julkiseksi kasvupalveluiksi - Järjestämis- ja tuottamisvastuun erottaminen toisistaan erittäin merkittävä, systeeminen muutos nykyjärjestelmään nähden. TEM julkaisi ehdotuksen laiksi alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista. Linkki aineistoon. Lausuntokierrokselle lakiesitys lähtee tammikuussa Laki ei koske kuntia eikä kuntien tehtäviä eikä myöskään ELY-keskuksessa tehtäviä MMM:n hallinnonalan tehtäviä. - Myös nykyisten kumppanien ja sidosryhmien roolit muuttuvat uudistuksen myötä - Esim. kuntien rooli soten siirtyessä maakunnan järjestämisvastuulle

11 asiakaskontaktia työnhakijoihin v Vuonna 2016 n /kk asiakaskäyntiä paikan päällä v työnhakijaa v työvoimapoliittista lausuntoa v avointa työpaikkaa v henkilöä työvoimapalveluissa v työnantajaasiakasta 1100 työnantajakäyntiä yli 100 muutosturvatilan netta Satakunnan TE-toimisto (2015) 11,4 meur Työvoimakoulutuksessa n hlöä 1,2 meur Kokeilut, valmennukset, asiantuntija-arvioinnit Palkkatukipäätöksiä n kpl. Työllisyyspoliittisia avustuksia kpl 12,4 meur Starttirahalla n. 250 uutta yritystä Työnhakijoita 218/virkailijahtv ( ) Vuonna 2015 työllisyyden hoidon määrärahojen käyttö 25,5 milj.euroa, josta n. 14 milj.euroa koulutus- ja asiantuntijapalveluhankintoihin ja työllistämisprojekteihin. Vuonna 2016 käytettävissä 23,5 milj.euroa.

12 Maakunnan päätöksenteko, toiminta ja asukkaiden osallistuminen VALTUUSTO Maakuntastrategia HALLITUS Toiminnan, hallinnon ja talouden käytännön johtaminen MAAKUNTAJOHTAJA MAAKUNTAKONSERNI jäsentä Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet Suorat vaalit Aloiteoikeus Neuvoa-antava kansanäänestys Keskustelu- ja kuulemistilaisuudet Nuorisovaltuusto, vanhus- ja vammaisneuvostot Vähemmistökielen vaikuttamistoimielin Järjestäjän ja tuottajan erottaminen Palvelulaitos Yhtiöitetty toiminta Valtakunnalliset palvelukeskukset ICT Yhteishankinnat Muut tukipalvelut Toimitilat

13 Maaseutupalvelut/Satakunta 2019 Satakunnan ELY (MMM,Evira,Tukes) 26 hlöä EU:n suorat viljelijätuet, kansalliset viljelijätuet osarahoitteiset viljelijätuet täydentävät ehdot rakennetuet yritys- ja hanketuet (ml. Leader) EU:n markkinatuet elintarvike- ja rehuturvallisuus eläinten terveys ja hyvinvointi Maksajavirastosopimus Maaseutuhallinnon YTA (MMM) Pori, Rauma, Huittinen, Pohjois-Satakunta, 24 - viljelijätuet (erityisesti tukien hakemiseen liittyvät tehtävät ja maksatuspäätösten teko - maatalouden luopumistuki- ja eläkejärjestelmiin,erilaisiin satovahinkoihin ja rekistereiden ylläpitoon liittyviä tehtäviä. Maksajavirastosopimus Lomituspalveluyksiköt (STM, Mela) Vehmaa, Honkajoki, , hallinto n. 10 htv - Vuosilomalomitus - Sijaisapulomitus - Maksullinen lomitus Ympäristöterveydenhuolto (3/4) MMM:n toimialaa elintarviketurvallisuus ja elintarvikevalvonta, eläinlääkäripalvelut eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta, eläintautivalvonta, eläinsuojeluvalvonta, eläinten lääkitsemisen valvonta, eläinten rekisteröinti ja merkitseminen, eläinten ja eläinperäisten tuotteiden sisämarkkinakauppa ja vienti sivutuotevalvonta maataloustukiin liittyvien täydentävien ehtojen valvonta Satakunnan ELYn, kuntien yhteistoimintaalueiden ja maatalouden lomituspalvelujen tehtävät siirtyvät maakunnan tehtäväksi maakuntauudistuksessa vuoden 2019 alusta. Kyse on merkittävästä tehtäväkokonaisuudesta sekä tehtävien laaja-alaisuuden että henkilöstömäärien osalta. Pekka Antila