Uudistumista ja osaamista yhteistyöllä asiakkaiden parhaaksi. Pirkanmaan aikuiskoulutuksen toimenpideohjelmaluonnos

Transkriptio

1 Uudistumista ja osaamista yhteistyöllä asiakkaiden parhaaksi Pirkanmaan aikuiskoulutuksen toimenpideohjelmaluonnos Pirkanmaan aikuiskoulutusfoorumi -hanke

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto Pirkanmaan aikuiskoulutuksen visio ja arvot Pirkanmaan aikuiskoulutuksen visio Pirkanmaan aikuiskoulutuksen arvot Matkalla kohti yhteistä visiota: strategiset tavoitteet ja menestystekijät Pirkanmaalla Koulutuksen tuottajien keskinäisen ja organisaatioiden rajat ylittävän yhteistyön lisääminen sekä yhteisen ennakointitoiminnan vahvistaminen Yhteistyöverkoston osaamisen yhteinen kehittäminen Ohjaus- ja neuvontajärjestelmien kehittäminen Toimenpideohjelman (luonnos) jalkauttaminen ja seuranta...14 LIITE 1. AKKU-ryhmän strategiset tavoitteet...15 LIITE 2 : Pirkanmaan aikuiskoulutusfoorumi hankkeen yhteistyökumppanit...17 LIITE 3: Avainhenkilöt toimenpideohjelman apuna...18 LIITE 4. Pirkanmaan aikuiskoulutusfoorumi-hankkeen ohjausryhmä

3 1 Johdanto Pirkanmaan aikuiskoulutuksen toimenpideohjelma(luonnos) kumpuaa kahdesta näkökulmasta: toisaalta kentän äänestä eli pirkanmaalaisille aikuiskoulutustoimijoille tehdyistä haastatteluista sekä asiantuntijatyöskentelystä, toisaalta valtakunnallisen AKKU (Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus) raportista. Pirkanmaan aikuiskoulutuksen toimenpideohjelma(luonnoksen) erityispiirre on, että se on hallinnonrajat ylittävä ja horisontaalista ja vertikaalista yhteistyötä korostava ja siihen kannustava. Pirkanmaan aikuiskoulutuksen toimenpideohjelma(luonnoksen) tavoitteena on viitoittaa alueellista aikuiskoulutuksen suunnittelua ja toteutusta niin, että eri hallinnon aloilla toimitaan aikuiskoulutuksen saralla yhteen suuntaan, yhteisvoimin, jolloin saadaan aikaan synergiaetuja sekä resurssien asianmukaista kohdentamista ja suuntaamista. Valtakunnallinen AKKU-raportti on keskeinen ohjenuora ja toimenpideohjelma(luonnos) pyrkii ottamaan kantaa niihin kehitystekijöihin, joihin alueellisella tasolla pystytään vaikuttamaan. Osa valtakunnallisessa raportissa esiinnnostetuista kehitystä vaativista tekijöistä on sellaisia, joihin tarvitaan esimerkiksi Opetushallituksen tai Opetusministeriön ohjausta ja ohjeistusta. Pirkanmaan aikuiskoulutuksen toimenpideohjelma(luonnos) korostaa yhteistyön ja yhteissuunnittelun merkitystä: sen painottaman näkökulman mukaan aikuiskoulutuksen tehtävänä on osaamisen kehittäminen ja koulutuksen ja palveluiden suunnittelu ja toteutus eri hallinnonaloilla, kehitysedellytysten luominen yksilöille ja työyhteisöille heidän tarpeensa huomioiden ja niitä arvostaen ja kunnioittaen. Aikuiskoulutus on aikuisille suunniteltua ja järjestettyä omaehtoista koulutusta, henkilöstökoulutusta, työvoimapoliittista koulutusta tai oppisopimuskoulutusta. Omaehtoisena koulutuksena kaikilla koulutusjärjestelmän asteilla on erityisesti aikuisille tarkoitettua koulutusta. Työvoimakoulutuksen tavoitteena on parantaa osallistujien mahdollisuuksia pysyä työmarkkinoilla tai päästä sinne takaisin. Työvoimakoulutuksella pyritään parantamaan myös pitkäaikaistyöttömien, ikääntyvien ja vajaakuntoisten työllistymistä ja ehkäisemään syrjäytymistä. Henkilöstökoulutuksella tarkoitetaan koulutusta, jonka työnantaja kustantaa ja joka tapahtuu pääosin työajalla ja säännöllisen työajan menetys korvataan. Lähtökohtana on yritysten tai julkaisen sektorin työnantajan strategiset tarpeet sekä työntekijöiden tarpeet ja sen tarkoituksena on lisätä tuottavuutta ja kannattavuutta sekä kehittää ja motivoida henkilöstöä. Vapaa sivistystyö on tärkeä osa suomalaista aikuiskoulutusjärjestelmää: sen opintojen katsotaan edistävän sekä yksilöiden hyvinvointia että yhteisöllisyyttä ja sosiaalista pääomaa. Vapaan sivistystyön tarkoituksena on elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta tukea yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä ja kykyä toimia yhteistyössä sekä edistää kansanvaltaisuuden, tasa-arvon ja monipuolisuuden toteutumista suomalaisessa yhteiskunnassa. Aikuiskoulutusjärjestelmän yhteisenä tavoitteena on, että koulutuksen osa-alueista muodostuu aikuisväestölle toimiva kokonaisuus opiskeltavaksi työssä, työn ohella tai omalla ajalla. Oppisopimuskoulutuksena järjestetään ammatillista osaamista kehittävää koulutusta mm. aikuisille ja yrittäjille heidän tarpeistaan lähtien. Oppisopimuskoulutuksen tavoitteena on yksilöiden työmarkkinakelpoisuuden ja yritysten kilpailukyvyn parantaminen kehittämällä työelämän prosesseja. Pirkanmaalla toimenpideohjelmatyön kantava ajatus on ollut toiminta alhaalta ylös : toimenpideohjelmatyö on edennyt toimijoiden ensimmäiseen AKKU-väliraporttiin (2008) pohjautuvista haastatteluista (106 henkilöä) asiantuntijatyöskentelyyn (4 työryhmää, joilla jokaisella 2 tapaamista sekä kotitehtäviä). Tämän työskentelyn pohjalta koottiin Pirkanmaan aikuiskoulutuksen toimenpideohjelman ensimmäinen luonnosversio (kevät 2009), jossa toimintaa taustoitettiin mm. muiden maakuntien aikuiskoulutusstrategioilla, AITO- ja AKONET hankkeilla sekä muilla toimintaa määrittävillä seikoilla. Luonnoksessa 2009 on myös kuvattu asiantuntijatyön prosessia sekä ryhmien laa- 3

4 timia SWOT-analyysejä. Luonnosversiossa 2009 esitettyjä kehittämiskohteita peilattiin valtakunnalliseen AKKU-raporttiin (syksy 2009) ja tästä yhteensovituksesta on nostettu esiin pirkanmaalaiset kehittämiskohteet sekä toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Kuvassa 1 on esitetty Pirkanmaan aikuiskoulutuksen toimenpideohjelmatyön prosessi. peilaus AKKU syksy 2009 Pirkanmaan toimi joiden haastattelut syksy 2008 startti tammikuu 2009 ja asiantuntijatyöryhmät kevät 2009 luon nos / koos te kesä 2009 aikuiskoulutuksen toimenpideohjelmatyö kommentit AIKO vs. AKKU k yhteenvedon kommentit syksy 2009 ohjausryhmän kanta tiivistys tammi 2010 ohjausryhmän kanta laajennus maalis 2010 kohti valmistumista syksy 2010? Kuva 1. Pirkanmaan aikuiskoulutuksen toimenpideohjelmatyön prosessi: tapahtumat ja aikataulu Myös visio ja arvot ovat toimijoiden itsensä tuottamia ja laatimia: jokaisella toimijalla oli mahdollisuus nostaa esiin aikuiskoulutuksen kannalta tärkeinä pitämiään arvoja ja ne on koottu yhteisten otsikoiden alle. Visiotyöryhmä kokoontui kesällä 2009 tiivistämään keskeiset asiat yhteiseksi visioksi. Koska Pirkanmaan aikuiskoulutuksen toimenpideohjelma(luonnos) korostaa yhteistyön merkitystä, seuraavasta kuvasta 2 käy ilmi yhteistyötahot sekä niiden verkottuminen taustalla olevan ESRrahoitteisen Pirkanmaan aikuiskoulutusfoorumi-hankkeen kautta. Toimenpideohjelma(luonnoksessa) tähän horisontaalisista, vertikaalisista ja hallinnon rajat ylittävistä aikuiskoulutuksen toimijoista käytetään nimitystä yhteistyöverkosto. Koulutuksen järjestäjät koulutuspalvelut ELY, TE-toimistot työllisyys Maakuntaliito alueen kehittäminen AIKO-foorumi Työelämä yritykset, yhteisöt aikuisopiskelijat Yritystoiminnan kehittämisen tukeminen Osaamisen lisääntyminen Kuva 2. Pirkanmaan aikuiskoulutuksen yhteistyöverkosto 4

5 Valtakunnallisen AKKU-raportin strategiset tavoitteet on koottu liitteeseen 1. Liitteessä 2 esitellään Pirkanmaan aikuiskoulutuksen toimenpideohjelma(luonnoksen) taustalla olevan Pirkanmaan aikuiskoulutusfoorumi-hankkeen yhteistyökumppanit sekä liitteessä 3 aikuiskoulutuksen alueelliseen toimenpideohjelmatyöhön osallistuneet asiantuntijat. Liitteessä 4 esitellään Pirkanmaan aikuiskoulutusfoorumi-hankkeen ohjausryhmä. 5

6 2 Pirkanmaan aikuiskoulutuksen visio ja arvot 2.1 Pirkanmaan aikuiskoulutuksen visio PIRKANMAALAINEN AIKUISKOULUTUS JA -OHJAUS ON TYÖELÄMÄLÄHTÖISTÄ UUDISTUMISVALMIUDEN OMAAVAA, KOORDINOITUA VERKOSTOTOIMINTAA...ohjaus.. Ohjaus nähdään kokonaisvaltaisena, elinikäiseen oppimiseen kannustavana prosessina, joka viitoittaa niin koulutuksen suunnitteluvaihetta kuin koulutus- ja tutkintopolkujakin. Pirkanmaalla on selkeät koulutusprofiilit sekä valmiudet, osaavat ja motivoituneet henkilöt ohjaus- ja neuvontapalvelujen järjestämiseen. Ohjaustoiminnassa huomioidaan myös työelämän kansainvälistymis- ja globalisaatiokehitys sekä yhteiskunnan monimuotoistuminen ja monikulttuuristuminen...työelämälähtöistä.. Aikuiskoulutuspalvelujen asiakas on toisaalta yksittäinen ihminen, mutta myös työelämä, jonka tarpeisiin tuotetaan osaavaa työvoimaa lisäämällä aikuisten ammatillisia valmiuksia. Aikuiskoulutuksella (erityisesti vapaa sivistystyö) tuotetaan myös muita aikuisten hyvän elämän valmiuksia. Työelämälähtöisyydessä korostuu työelämässä tapahtuva oppiminen, mutta myös koulutuksen joustavuus ja tarpeen mukaisuus, koulutuksen uudet muodot ja erilaisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen...uudistumisvalmiuden omaavaa.. Aikuiskoulutusorganisaatiot käyttävät ennakointitietoa ja työelämäyhteyksiään koulutusten suunnittelussa ja lukevat myös hiljaisia signaaleja tehdessään uusia koulutusavauksia: koulutusorganisaatioilla on uudistumiskykyä, -halua ja rohkeutta sekä valmiutta olla tulevaisuuden suunnannäyttäjiä. Uudistumisvalmius ilmenee myös kiinnostuksessa kehittyvän teknologian ja uusien oppimisympäristöjen monipuoliseen hyödyntämiseen opetuksen ja ohjauksen tukena...koordinoitua.. Toimintaa koordinoi taho, jolla on kompetenssia ja valtaa vaikuttaa aikuiskoulutuksen pirkanmaalaisen profiilin nostamiseen: aikuiskoulutus on tämän vuoksi profiloitunutta ja siinä on järkevä työnjako maakunnan tasolla. (Koordinoiva taho määritellään toimenpideohjelmaluonnoksen luvussa 4.)..verkostotoimintaa.. Verkostossa on kiinteästi mukana yrityselämä, työ- ja elinkeinotoimistot ja hallinto sekä eri koulutusasteet ja organisaatiot. Verkostossa painottuu poikkihallinnollinen yhteistyö ja maakuntanäkökulma. Verkostotoiminnassa tapahtuu toisilta oppimista, korostuu yhdessä tekeminen ja mahdollistuu muutoksen hallinta verkostona. Verkoston osaamisen kehittämisessä hyödynnetään maakunnassa tehtyä tutkimusta ja tuodaan sen aikaansaannoksia koulutustoimijoiden hyödyksi. Verkostossa tehdään yhdessä osaamisen kehittämistä ja työelämän sekä tutkimuksen kautta muodostetaan käsitystä kehittämisen tarpeista. Verkostotyössä painottuvat pirkanmaalais-

7 ten työpaikkojen ja Pirkanmaan työpaikkojen osaamisresurssien kehittäminen, aikuisten ohjaaminen ja valmentaminen, yritysten ja työpaikkojen uudistumispyrkimysten ja toimintakyvyn tukeminen sekä valmennus monikulttuurisuuteen ja sen hyödyntämiseen. 2.2 Pirkanmaan aikuiskoulutuksen arvot YHTEISTYÖ, YHDESSÄ TEKEMINEN JA OPPIMINEN Yhteistyötahto, avoin ja aktiivinen yhteistyö tuloksena asiakkaalle selkeä, maakunnallinen aikuiskoulutuksen kokonaistarjonta, joka on rakennettu yhteistyön ja työnjaon pohjalta ennakoituja osaamistarpeita vastaavasti Toisilta oppiminen / osaamisen jakaminen Elinikäinen ja elämänlaajuinen oppiminen ja osaamispotentiaalin arvo: elämänkaaren eri vaiheissa opitun tunnistamisen ja tunnustamisen hyvät käytännöt MONIPUOLINEN HYÖTY Win-win-win-win periaatteelle (minä voitan, sinä voitat, asiakas voittaa ja yhteiskunta voittaa) Opiskelijalähtöisyys, asiakaskeskeisyys entistä enemmän asiakkaan näkökulmasta, yhdessä asiakkaiden kanssa yksilöasiakas ja työnantaja-asiakas Ohjaus ja neuvonta mahdollisimman paljon yksilö- ja työnantaja-asiakkaiden tarpeista lähtien JOUSTAVUUS JA UUDISTUMISHALUKKUUS Avoimuus ja joustavuus Muutoskykyisyys Innostus, uudistuminen, joustavuus Ollaan rohkeita ja avoimia tulevalle kehitykselle: nykyiset koulutusjärjestelmät ja muodot vaativat uudistumista YHDENVERTAISUUS Koulutuksellinen yhdenvertaisuus: tasa-arvoinen mahdollisuus koulutukseen eri puolilla Pirkanmaata hyödyntäen monipuolisia oppimisympäristöjä Asiakkaiden tasa-arvoinen kohtelu (yksittäinen ihminen tai työnantaja-asiakas): pyritään löytämään rakentavat ratkaisut tasalaatuista ohjausta hyödyntäen Erityistarpeita omaavien riittävä tuki ja ohjaus LUOTETTAVUUS Toimintamme aikuiskoulutuksen kentällä on koko maakunnan tasolla laadukasta, avointa ja toimijamme ovat luotettavan toimijan roolissa asiakkaiden suuntaan 7

8 3 Matkalla kohti yhteistä visiota: strategiset tavoitteet ja menestystekijät Pirkanmaalla Valtakunnallisesta Aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen (AKKU) johtoryhmän raportista maakunnan tasoisiksi strategisiksi tavoitteiksi on johdannossa kuvatun osallistavan asiantuntijatyöskentelyprosessin perusteella nostettu kolme keskeistä teemaa: 1. Yhteistyön lisääminen niin koulutuksen tuottajien kesken kuin työelämän edustajien kanssa sekä yhteisen ennakointitoiminnan vahvistaminen, 2. Yhteistyöverkoston osaamisen yhteinen kehittäminen 3. Ohjaus- ja neuvontajärjestelmien kehittäminen. Aikuiskoulutuksen toimenpideohjelmassa on kuvattu kriittisinä menestystekijöinä niitä seikkoja, joihin maakunnallisesti voimme vaikuttaa: toimimalla yhdessä, yhteistyössä, verkostona, mutta myös vastuuttamalla toimijoita yhteistoiminnan vetureiksi. Koska vision toteutuminen edellyttää, että kaikissa kriittisissä menestystekijöissä onnistutaan, niitä ei ole asetettu tärkeysjärjestykseen. Menestystekijöiden alla kuvataan konkreettisina askelmerkkeinä yhteistyötavoitteita ja ehdotetaan konkreettisia toimenpiteitä ja yhteistyörakenteita sekä tehdään esitys toiminnan arvioimiseksi ja sitä kautta edelleen kehittämiseksi. 3.1 Koulutuksen tuottajien keskinäisen ja organisaatioiden rajat ylittävän yhteistyön lisääminen sekä yhteisen ennakointitoiminnan vahvistaminen 8 Kriittiset menestystekijät: yhteistyö koulutuksen tuottajien kesken yhteistyö koulutuksen tuottajien ja työelämän edustajien kesken yhteistyö koulutuksen tuottajien ja te-hallinnon sekä muiden viranomaisten kesken ennakointitoiminnan vahvistaminen Yhteistyötavoitteet ja ehdotettavat toimenpiteet: keskeisten aikuiskouluttajien yhteistyötarpeiden selvittäminen o yhteistyön vuosikello o yhteiset työelämän kehittämishankkeet (laaja-alaiset, pidemmät, olemassa oleviin rakenteisiin juurrutettavat) saumattomien palveluketjujen rakentaminen (horisontaalisesti ja vertikaalisesti) o järjestetään tilaisuuksia, joissa keskustellaan a. toisen asteen yhteinen koulutustarjonnasta ja profiileista b. toisen asteen ja korkea-asteen yhteistyön lisäämisestä c. te-hallinnon ja oppilaitosten välillä koulutuksen osuvuudesta ja vaikuttavuudesta valtakunnan tasoinen vaikuttaminen aikuiskoulutuksen esiin nostamisella o aikuiskoulutuksen ajankohtaispäivän järjestäminen maakunnan kansanedustajille o ajan ja paikan järjestäminen maakuntahallituksen ajankohtais- ja tilannekatsauksille o lausuntojen työstäminen

9 luodaan foorumeja työelämäyhteistyön edistämiseksi o työelämäedustajien aito kuuleminen ja pyritään houkuttelemaan keskusteluun myös uusia toimijoita o edistetään yhteisen kielen löytymistä oppilaitosten ja työelämän välillä o koulutustarjonnan ja työelämän todellisten tarpeiden selvittäminen, esimerkiksi oppilaitosten tuottaman kansainvälisyysosaamisen saralla o yhteisen kiinnostuksen fasilitointi koulutuksen kehittämiseen (työelämä oppilaitos): win-win tilanteiden rakentaminen o palautejärjestelmien rakentaminen työelämän suuntaan: palautetta tehdystä kehitystyöstä ja sen vaikuttavuudesta - palaute siitä, että osallistuminen kehittämistyöhön kannattaa ja kantaa hedelmää monipuolinen yhteistyö koulutus- ja työvoimatarpeen ennakoinnissa, suunnittelussa, palvelujen uudistamisessa ja työnjaossa o järjestetään yhteistyöverkostolle ennakointifoorumit maakuntaliiton tuottaman tiedon jakamiseen o ennakointitoiminnassa kehittyminen: yhteistyöverkoston valmiudet ennakointiin organisaatioiden sisällä ja välillä o työelämän hiljaiset signaalit, hiljainen tieto hyödyksi koulutussuunnitteluun o ennakoivan keskustelun lisääminen maahanmuuttajien tuoman osaamisen ja sen osuvuuden välillä (te-hallinnon erityisosaamisen huomiointi) o maahanmuuttajien osaamisen hyödyntäminen työelämän tarpeisiin, kokemukset esiin ja niistä yhteistä oppia ja hyötyä o työhyvinvoinnin ja työssäjaksamisen näkökulmien varautuva huomiointi organisaatioissa (vapaan sivistystyön erityisosaamisen huomiointi) o toimenpiteet pitkäaikaistyöttömien psyykkisen ja fyysisen kunnon ylläpitämiseksi ja edistämiseksi sekä syrjäytymisen ehkäisemiseksi Yhteistyörakenteet: koulutuksen järjestäjien yhteiset, ohjatut ja yhteistoiminnalliset foorumit tai seminaarit koulutuksen järjestäjien ja te-hallinnon palautetapaamiset koulutuksen järjestäjien ja työelämän alakohtaiset aamukahvit työssäoppimisen ohjaajien ja harjoitteluohjaajien hyödyntäminen työelämän hiljaisten signaalien esiinnostamisessa maakunnalliset yhteiset aluehallintoviranomaisen organisoimat palauteseminaarit alueella tehdystä työstä ja sen kokemuksista maakunnan liiton pureksintafoorumit, joilla käsitellään maakuntaa koskevaa ennakointitietoa koulutuksen tuottajien tarpeisiin pienimuotoisemmat ennakointikohtaamiset, joiden avulla ennakointitietoa jäsennetään työelämän tarpeisiin (sektorikohtaisesti) ja toisaalta saadaan työelämän näkemykset ja tarpeet esiin vapaan sivistystyön osaamisen esiin nostaminen niin työssä olevan yksilön työhyvinvoinnin saralla kuin myös työttömien psyykkisen ja fyysisen kunnon ylläpitämisessä ja edistämisessä Arviointi: yhteistyötä arvioidaan vuosittaisissa aluehallintoviranomaisen koordinoimissa seminaareissa, joissa työpajatyyppisesti kootaan horisontaalisesta ja vertikaalisesta sekä työelämäyhteistyöstä saatuja kokemuksia ja palautetta 9

10 työelämäyhteistyötä arvioidaan keskusteluissa yritysten edustajien kanssa sekä win-win suhteen rakentumisena kuin myös kehittämistyöhön osoitettuna kiinnostuksena ennakoinnin pureksintafoorumeista palaute ns. viivästetyn kyselyn kautta eli kysytään tilaisuuksiin osallistuneilta myöhemmin, miten vaikuttanut omaan työhön opettajien ja koulutussuunnittelijoiden verkostoitumishalukkuutta kannustetaan pienellä porkkanalla, esimerkiksi voidaan valita vuoden verkostoituja eli arvioidaan rakennettuja uusia kontakteja ja verkostoja Kuvaan 3 on tiivistetty yhteistyö- ja ennakointitoiminnan kehittämisen kriittiset menestystekijät. ennakointitoiminnan vahvistaminen yhteistyö koulutuksen tuottajien kesken yhteistyö koulutuksen tuottajien ja työelämän edustajien kesken Kuva 3. Yhteistyö- ja ennakointitoiminnan kriittiset menestystekijät 3.2 Yhteistyöverkoston osaamisen yhteinen kehittäminen Kriittiset menestystekijät: yhteistyöverkoston toimijoiden työn uudenlaiset mallit uudenlaiset palvelumallit, -muodot ja tavat koulutustuotteiden kehittäminen ennakointitiedon hyödyntäminen hankeyhteistyömallien yhteinen kehittäminen työelämän kanssa yhdessä kehittyminen Yhteistyötavoitteet ja ehdotettavat toimenpiteet: strategisten painopisteiden kautta nousevat vaatimukset: a. tulevaisuuteen varautuminen o tutkijoiden ja käytännön toimijoiden verkottaminen: workshopit horisontaalisesti ja alakohtaisesti (tilanteen ja aiheen mukaan) b. yhteisiin tulevaisuuden teemoihin liittyvä osaamisen kehittäminen o yhteistyöverkoston yhteiset koulutukset yhteisistä asioista: esimerkiksi sosiaalinen media, elämänlaajuisen oppimisen tunnistamisen ja tunnus- 10

11 tamisen käytännöt, ennakointityö, opetussuunnitelmatyö, työssäjaksaminen o työhyvinvoinnin edistämisen vertaistukimalleja luomalla o uudet pedagogiset mallit ja ohjausmallit o yhteistyöverkoston vuoropuhelun edistäminen yhteistyöverkoston henkilöstön kehittäjien tunnistaminen ja löytäminen o henkilöstön kehittäjien verkostoituminen Yhteistyörakenteet: Osaava-ohjelman tarjoamat mallit ja mahdollisuudet (osaamiskartoitukset) kehityskeskustelumallien uudistaminen yhteistyöverkoston verkostotapaaminen, jossa luodaan malli hyvien käytäntöjen edistämiselle ja uusia ituja yhteiselle toiminnalle, esimerkiksi yhteiset tykehankkeet ja työhyvinvointihankkeet aikuiskoulutusta tarjoavien oppilaitosten johdon tapaamiset aikuiskoulutusteeman ympärillä asiantuntijajohtoisesti, tavoitteena aikuiskoulutuksen profiilin kirkastaminen ja toimet sen edistämiseksi aikuiskoulutusorganisaatioiden ja te-hallinnon johdon tapaamiset ja keskustelut työhön tutustumismahdollisuuksista yrittäjien aamukahvit teemalla ota opettaja töihin (työelämä suihkut ) Arviointi: määritellään yhteinen maakunnallinen mittaristo: o osaamisen kehittämiselle o ennakoinnille o valmennukselle ja sen vaikuttavuudelle o ohjaus- ja neuvontapalvelujen toimivuudelle Kuvaan 4 on tiivistetty osaamisen kehittämisen kriittiset menestystekijät. uudenlaiset palvelumallit, -muodot ja -tavat opettajan työn uudenlaiset mallit Kuva 4. Osaamisen kehittämisen kriittiset menestystekijät 11

12 3.3 Ohjaus- ja neuvontajärjestelmien kehittäminen Kriittiset menestystekijät: aikuisohjausstrategia ja sen jalkauttaminen toimijaverkoston ylläpito hyvien ohjauskäytäntöjen levittäminen ja juurruttaminen Yhteistyötavoitteet ja ehdotettavat toimenpiteet: aikuisohjauksen profiilin kirkastaminen o yhteisen näkemyksen rakentaminen aikuisohjauksesta (aikuisohjausstrategia) o aikuiskoulutustarjonnan selkeyttäminen ja profiloiminen: kärkitoimijat esiin o ohjaus-, neuvonta- ja tietopalvelujen hyvien käytäntöjen esiinnostaminen maakunnan tasolla sekä käytäntöjen arviointi o aikuiskoulutuksen imagokampanjat, yhteinen markkinointi ja näkyvyys kampanjat eri kohderyhmille: päättäjät, kansanedustajat, yritykset, aikuiset yksilöt aikuiskoulutuksen toimintapäivä aikuiskoulutus palveluksessasi jalkautuminen yrityksiin tilaisuuksien luominen yhteistyöverkoston vuoropuhelun edistämiselle ja ennakoivalle varautumiselle o yhteistyöverkoston ohjaustoimijoiden verkottaminen ja vuoropuhelun edistäminen o ohjaus- ja neuvontamateriaalin uudistamistyö, arviointi (visuaalisuus, käytettävyys, ymmärrettävyys, helppotajuisuus) o tulevaisuuden ohjaustarpeiden ennakointi, ennakoiva varautuminen: verkottuminen, verkostojen ylläpito, yhteistoiminnan stimulointi aikuisten erityisohjaustarpeiden huomiointi o yhteistyötä maahanmuuttajaverkostojen ja erityisohjausverkostojen kanssa Yhteistyörakenteet: Opin Ovi hankkeiden (Opin Ovi Pirkanmaa, Opin Ovi Etelä-Pirkanmaa, Oma ovi) tulosten hyödyntäminen yhteistyöverkoston yhteisissä tapaamisissa aikuiskoulutusverkoston hyödyntäminen hankkeiden aikaansaannosten ja käytäntöjen seurannassa ja arvioinnissa sekä jalkauttamisessa avustaminen oppilaitospainotteisen ohjauskielen pelkistämisessä työelämän ymmärrettävyyden ja tulosten käyttökelpoisuuden lisäämiseksi erityistä osaamista ja ohjausta (EOO)- hankkeen mahdolliseen aikuiskoulutussovellukseen osallistuminen Arviointi: palautefoorumit yhteistyöverkoston keräämän palautteen jatkotyöstämiselle o koosteet arvioinneista tuodaan yhteiseen aluehallintoviranomaiseen koordinoimaan arviointi-teemoitettuun tilaisuuteen, jossa käydään läpi saatu palaute (nykytila) sekä rakennetaan yhteistä suuntaa toiminnan kehittämiseen ja ylläpitämiseen, tavoitteena yhteistoiminnallinen arviointi 12

13 o työelämän kokemuksia ohjauksesta ja koulutustarjonnan selkeydestä arvioidaan työpaikoilla käyntien ja muiden tapaamisten yhteydessä käydyissä keskusteluissa ja tämä palaute tuodaan em. yhteiseen tilaisuuteen, johon myös pyritään saamaan mukaan työelämän edustaja / edustajia opiskelijoiden palautejärjestelmä o aikuisopiskelijoiden tai aikuisopiskelijoiksi aikovien testiryhmän hyödyntäminen esimerkiksi aikuisohjausmateriaalin arvioinnissa Kuvaan 5 on tiivistetty ohjaus- ja neuvontatyön kriittiset menestystekijät. toimijaverkoston ylläpito aikuisohjausstrategia ja sen jalkauttaminen hyvien ohjauskäytäntöjen levittäminen ja juurruttaminen Kuva 5. Ohjaus- ja neuvontatyön kriittiset menestystekijät. 13

14 4 Toimenpideohjelman (luonnos) jalkauttaminen ja seuranta Pirkanmaan aikuiskoulutuksen toimenpideohjelma(luonnos) perustuu yhdessä tekemiseen ja verkostoimaiseen toimintaan, joka kuitenkin vaatii toimijoiden vastuullisuutta ja oman roolin tiedostamista. Jokaisella toimijalla on tärkeä rooli omien käytäntöjen esiin nostamisessa ja toisilta oppimisen hyödyntämisessä. Toimenpideohjelma(luonnos) on käsitelty ohjausryhmän kokouksessa Tämän jälkeen toimenpideohjelma(luonnoksesta) pyydetään kommentteja Pirkanmaan aikuiskoulutusfoorumiverkoston jäseniltä. Samassa yhteydessä toimenpideohjelmaluonnos saatetaan myös Pirkanmaan liiton, oppilaitosten rehtorien ja te-toimistojen johtajien kommentoitavaksi. Toimenpideohjelmaa(luonnosta) esitellään oppilaitosten rehtoreiden ja te-toimistojen johtajien tapaamisessa kesäkuussa Tässä yhteydessä myös sovitaan Pirkanmaan aikuiskoulutusfoorumi tyyppisen toiminnan jatkamisesta ja etsitään toimintaa koordinoimaan sopiva vaikutusvaltainen taho, jolla on valtaa vaikuttaa maakunnan aikuiskoulutuksen profiloitumiseen ja kehittymiseen toimenpideohjelmassa sovittujen linjausten mukaisesti. Tällä aikataululla näyttää mahdolliselta, että kaikki kommentit saadaan kerättyä kesäkuun 2010 loppuun mennessä ja toimenpideohjelma olisi valmis käytäntöön saatettavaksi syksyllä Syksy 2010 on aikaa luoda toimintamallit kehittämistoimenpiteiden jalkauttamiseksi: luoda asiantuntijaverkostot ja käynnistää verkostojen toiminta. Yhteiset foorumit ovat tärkeässä roolissa siinä, että alaryhmien luomat käytänteet ja mallit ovat myös muiden toimijoiden arvioitavana ja hyödynnettävänä. Toimenpideohjelma saatetaan myös sähköiseen muotoon, joka kesän 2010 aikana löytyy osoitteesta Toimenpideohjelma(luonnoksen) hyväksymisen jälkeen etsitään vastuutahot eri toimenpiteille ja laaditaan taulukko, johon kirjataan toimenpide ja siinä mukana olevat toimijat eli kehittäjätahot, vastuuhenkilö, resurssit, aikataulu ja mittarit. Toimintaa ohjaamaan tarvitaan eri ääniä yhteensovittamaan koordinaattori, joka huolehtii tiedonkulusta eri toimenpiteiden välillä, toiminnan vuosikellottamisesta, yhteisten tapaamisten sisällöllisen ohjelman laatimisesta ja tilaisuuksien käytännön järjestelyistä, sähköisten palvelujen ylläpitämisestä (rojektilaari, moodle ja tuleva nettisivusto) sekä huolehtimaan siitä, että toimenpiteet etenevät suunnitellusti ja tuottavat toivottua kehitystä pirkanmaalaisen aikuiskoulutustoiminnan edistämiseksi ja myös valtakunnallisen painoarvon lisääntymiseksi. 14

15 15 LIITE 1. AKKU-ryhmän strategiset tavoitteet (toinen väliraportti ) 1. KYSYNTÄLÄHTÖISYYTTÄ JA TYÖELÄMÄYHTEISTYÖTÄ LISÄTTÄVÄ: 1.1 Koulutuksen järjestäjiä ja korkeakouluja kannustetaan neuvottelemaan koulutuspalvelujen tarjonnasta ja koulutussisällöistä paikallisella tasolla yritysten ja muiden työyhteisöjen kanssa. 1.2 Koulutuksen laadunvarmistusta parannetaan ottamalla käyttöön ammatillisessa koulutuksessa koulutuksen järjestäjien laadunvarmistusjärjestelmien ulkopuoliset arvioinnit. 1.3 Työntekijöiden oppimismahdollisuuksia ja uudistumiskykyä työpaikoilla tuetaan myös työelämän kehittämisohjelmilla. 2. TYÖPAIKOILLA TAPAHTUVAA OPPIMISTA LAAJENNETAAN JA LISÄTÄÄN: 2.1 Lisätään työpaikkaohjaajien koulutusta työpaikalla tapahtuvan opiskelun laajentumista vastaavasti, jotta jokaisella työpaikalla, jossa toteutetaan työpaikalla tapahtuvaa opiskelua, on käytettävissä osaava työpaikkaohjaaja. 2.2 Työpaikalla tapahtuvan opiskelun ohjaustehtävissä tarvittavaa osaamista on mahdollista hankkia ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen sekä ammattikorkeakouluopintojen suorittamisen yhteydessä. 3. TYÖ- JA ELINKEINOHALLINNON ROOLI TYÖPAIKKOJEN JA TYÖVOIMAN OSAAMISEN EDISTÄMISESSÄ: 3.1 Vahvistetaan ennakointitoimintaa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ja lisäämällä proaktiivista varautumista työnantajien osaamistarpeisiin etenkin yritysten rakennemuutos- ja kasvutilanteissa sekä julkisen sektorin rakennemuutoksessa. 3.2 Parannetaan vailla riittävää ammatillista koulutusta olevien ja koulutuksessa aliedustettujen ryhmien ohjaus- ja neuvontapalveluja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. 4. OSAAMISEN TUNNUSTAMISELLA JA HENKILÖKOHTAISTAMISELLA JOUS- TAVUUTTA JA TEHOKKUUTTA OPISKELUUN JA RESURSSIEN KÄYTTÖÖN: Toimenpiteet: 4.1 Osaamisen tunnustamiseen ja henkilökohtaistamiseen liittyvät hyvät käytännöt levitetään koulutuksen ja kehittämishankkeiden avulla. 5. ALIEDUSTETTUJEN RYHMIEN OSALLISTUMISTA AIKUISKOULUTUKSEEN KANNUSTETAAN: 5.1 Koulutuksen järjestäjät ja korkeakoulut tarjoavat erityistä tukea tarvitseville riittävästi tutkintoon tai sen osiin tähtäävää perus- sekä lisä- ja täydennyskoulutusta ja huolehtivat siitä, että he saavat tarvitsemaansa tukea opiskeluun ja koulutuksen jälkeiseen työllistymiseen. 5.2 Koulutuspalvelujen tuottajien käyttöön levitetään hakevan toiminnan ja henkilökohtaistamisen parhaat käytännöt. 6. MAAHANMUUTTAJAT TÖIHIN KOULUTUKSEN AVULLA: 6.1 Maahanmuuttajien kielikoulutusta integroidaan ammatilliseen ja korkeakoulutasoiseen aikuiskoulutukseen ja työpaikoilla tapahtuvaan oppimiseen. 6.2 Maahanmuuttajille tarkoitettuja ohjaus- ja neuvontapalveluita tehostetaan niin, että palvelut ovat saatavilla heti maahanmuuton jälkeen koulutuksen ja työhön sijoittumisen nopeuttamiseksi ja että palveluja tehostetaan erityisesti koulutuksen nivelvaiheissa jatko-opintoihin sijoittumisen varmistamiseksi ja syrjäytymiskehityksen estämiseksi. 6.3 Korkeastikoulututetulle maahanmuuttajaväestölle soveltuvia neuvonta-, ohjaus- ja koulutuspalveluja lisätään yhteistyössä työ- ja elinkeinohallinnon ja korkeakoulujen yhteistyönä aiemman

16 osaamisen hyödyntämiseksi ja relevantin työllistymisen edistämiseksi. 6.4 Lisätään maahanmuuttajataustaiselle opetushenkilökunnalle ja maahanmuuttajien koulutuksessa toimivalle opetushenkilökunnalle tarkoitettua pätevöitymis- ja täydennyskoulutusta ja lisätään tähän tarkoitukseen osoitettavia voimavaroja. 7. OSUVUUTTA JA LAATUA NEUVONTA- JA OHJAUSPALVELUILLA 7.1 Opetushallinnon sekä työ- ja elinkeinohallinnon rahoittamista ja ylläpitämistä sähköisistä neuvonta-, haku- ja koulutuspalveluista kehitetään palvelukokonaisuus, joka palvelee sekä nuorten että aikuisten tarpeita. Tuetaan näin rakentuvien sähköisten palvelujen avulla myös alueella tapahtuvaa neuvontaa ja ohjausta 7.2 Kehitetään sähköisiä palveluita hyödyntäviä ja täydentäviä ohjaus- ja neuvontapalveluja, joita ELY:t koordinoivat ja jotka toteutetaan koulutuspalvelujen tuottajien yhteistyöverkostoissa. 7.3 Ohjaus-, neuvonta- ja koulutustietopalveluihin varattujen resurssien riittävyys ja henkilöstön osaaminen varmistetaan. 16

17 LIITE 2 : Pirkanmaan aikuiskoulutusfoorumi hankkeen yhteistyökumppanit Yhteistyökumppaneita hankkeella on 35 hallinnoivan Pirkanmaan koulutuskonserniin kuuluvan Pirkanmaan oppisopimuskeskuksen lisäksi: Tampereen aikuiskoulutussäätiö / Tampereen Aikuiskoulutuskeskus Tampereen kesäyliopisto Tampereen yliopisto, Täydennyskoulutuskeskus Tampereen teknillinen yliopisto, Edutech Tampereen ammattikorkeakoulu / Tampereen ammatillinen opettajakorkeakoulu Pirkanmaan ammattikorkeakoulu / Pirkanmaan maakuntakorkeakoulu Hämeen ammattikorkeakoulu / Valkeakosken toimipiste Ahlmanin koulun säätiö / Ahlmanin ammattiopisto Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä Mäntän seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä / Mäntän seudun koulutuskeskus Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä / Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto Varalan säätiö / Varalan Urheiluopisto Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä / Pirkanmaan aikuisopisto Tampereen ammattiopisto Tampereen aikuislukio Sastamalan koulutuskuntayhtymä Tampereen talouskouluyhdistys ry, Tampereen Kotitalousoppilaitos Murikka-opisto Oriveden Opisto Ammattiopisto Luovi Pirkanmaan liitto Pirkanmaan TE-keskus Pohjois-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimisto Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimisto Tampereen työ- ja elinkeinotoimisto Etelä-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimisto Vammalan työ- ja elinkeinotoimisto Opetusalan koulutuskeskus Opeko Tampereen kaupunki, Elinkeinokeskus Tampereen kauppakamari Tampere Business Campus TBC ry Elinkeinoelämän keskusliitto EK Tampere AKAVA Pirkanmaa STTK Pirkanmaa SAK Pirkanmaa Pirkanmaan aikuiskoulutusfoorumi hanketta rahoittaa ESR / Länsi-Suomen lääninhallitus 17

18 LIITE 3: Avainhenkilöt toimenpideohjelman apuna Työryhmä 1. Ennakointitulosten hyödyntäminen ja ennakointivälineiden kehittäminen / arvioiminen: Hannu Ahola, Mäntän seudun koulutuskeskus Jenni Ruokonen, Pirkanmaan ennakointipalvelut Leena Mäkelä, Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä / Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos Marko Koskinen, Pirkanmaan liitto Satu Nevalainen, Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä / Pirkanmaan aikuisopisto Vesa Kähkönen, Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä Kyösti Viitanen, Tampereen ammattiopisto Reino Myllymäki, Länsi-Suomen lääninhallitus Johanna Kaplas, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Jyrki Pietilä, Tampereen työ- ja elinkeinotoimisto Harri Airaksinen, VTT Esa Jokinen, Työelämän tutkimuskeskus / Tampereen yliopisto Toni Niittymäki, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Jani Nieminen, Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä / Pirkanmaan oppisopimuskeskus Työryhmä 2. Koulutustarjonnan selkeys / maakunnalliset osaamisprofiilit: Maija Pekkanen, OpinOvi Pirkanmaa Arto Pylvänäinen, Mäntän seudun koulutuskeskus Jukka Hurme, Tampereen ammattiopisto Ilpo Moisio, Sastamalan koulutuskuntayhtymä Ritva Ojalehto, Tampereen Kesäyliopisto Teemu Rauhala, Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus Markku Mattila, Pirkanmaan maakuntakorkeakoulu Tuija Luhtala, Koivupirtin säätiö Riitta Alajuuma / Pia Koskinen, Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimisto / Ylöjärven toimipaikka Maj-Lis Läykki, Maakuntakorkeakoulu / Ikaalinen Pirjo Syysnummi, Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä / Pirkanmaan aikuisopisto Pekka Mansikkamäki, Ylöjärven kaupunki Sinikka Blom, Tampereen työ- ja elinkeinotoimisto 18 Työryhmä 3. Kansainvälisyys: koulutusta kansainvälistyvän työelämän tarpeisiin (sisältää ennakointi- ja yrittäjyysnäkökulman) Päivi Myllymaa, Ahlman Kerttuli Mattila, Aikkari Ikaalinen Päivi Puutio, Tampereen Aikuiskoulutuskeskus Leena Perttunen, Tampereen ammattiopisto Olli Saarinen, A-insinöörit Hanna Ilola, Tampereen ammatillinen opettajakorkeakoulu Marja Huttunen, TyöMaa projekti Tiina Kauma, Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä / Pirkanmaan aikuisopisto

19 Tuula Suihko, Tampereen työ- ja elinkeinotoimisto Mika Luhtanen, Portnoi Finland Oy Työryhmä 4. Yrittäjyyden edistäminen (sisältää yrittäjyys laajana ilmiönä, yrittäjyyskasvatus; ihminen kokonaisuutena näkökulma, mahdollisuuksien markkinointi ): Erkki Uitti, Ensimetri Hannu Patamaa, Oriveden opisto Minna Erkko, HOPE-hanke, Ikaalinen (yrittäjyyskasvatus) Ulla Harala, TBC Tuula-Maria Mattila, Valkeakosken Seudun Kehitys Oy Ville Pirtinaho, K-market Tullintori Ari Tiensuu, Murikka-opisto Elisa Haikala, Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä / Pirkanmaan aikuisopisto Erja Luttinen, Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä / Pirkanmaan oppisopimuskeskus Pirkko Huhtinen, Monivire Koulutus Antti Klaavu, Tampereen ammattikorkeakoulu 19

20 LIITE 4. Pirkanmaan aikuiskoulutusfoorumi-hankkeen ohjausryhmä Riitta Jakara, Keski-Pirkanmaan työvoimatoimisto, varajäsen Pentti Vuorio (v varajäsen vars. jäsen) Riikka Joutsensaari, TE-keskus, varajäsen Urpo Salkoaho Pirjo Järvinen, Pirkanmaan koulutuskonserni kuntayhtymä, varajäsen Tuula Hoivala Johanna Kaplas, Elinkeinoelämän keskusliitto, varajäsen Peer Haataja Eila Hanninen, Tampereen ammattiopisto, varajäsen Vesa Kalliomäki Kerttuli Mattila, Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä, varajäsen Leena Mäkelä (v Joni Liukkonen) Markku Mattila, Pirkanmaan maakuntakorkeakoulu, varajäsen Tuija Kontio Ilpo Moisio, Vammalan seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä (v lopusta alk. Kimmo Rintala), varajäsen Susanna Forsblom Päivi Myllymaa, Ahlman, varajäsen Merja Lehtonen Reino Myllymäki, Länsi-Suomen lääninhallitus, varajäsen Jaana Lepistö Eeva-Kaisa Mäkinen, Tampereen Aikuiskoulutuskeskus, varajäsen Päivi Puutio Jani Nieminen, Pirkanmaan oppisopimuskeskus, varajäsen Liisa Hautanen (syksyyn 2009 asti) Hannu Patamaa, Oriveden opisto, varajäsen Eija Assola-Virta Teuvo Pernu, SAK, varajäsen Teemu Rauhala, Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus, varajäsen Annukka Tapani, Pirkanmaan aikuiskoulutusfoorumi rahoittajan edustajana Tuula Isosuo, EU-koordinaattori, Länsi-Suomen lääninhallitus 20