Tilinpäätös- ja toimintakertomus 2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta

Transkriptio

1 Tilinpäätös- ja toimintakertomus 2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta

2 Luottamuselinten kokoonpano Sosiaali- ja terveyslautakunta - Aila Eerola SDP puheenjohtaja - Anja Eerola KOK varapuheenjohtaja - Kirsi Hakala PS saakka - Emmi Voutilainen PS alkaen - Risto Hokkanen SDP - Anna Holmroos VIHR - Kari Kujamäki PS - Pirkko Leskinen KOK - Irma Nuora VAS - Juha Pakarinen SDP - Petri Pekkola VAS - Marko Puittinen KOK saakka - Satu Nuorivuori KOK alkaen - Timo Vornanen KOK - Pasi Hirvonen KOK kaupunginhallituksen edustaja Yksilöhuoltojaosto - Pirkko Leskinen KOK puheenjohtaja - Anne Heikkilä SDP varapuheenjohtaja - Kirsi Hakala PS - Juha Pakarinen SDP - Petri Pekkola VAS - Marko Puittinen KOK saakka - Jani Kansonen KOK alkaen Vammaisneuvosto - Liisa Valtonen puheenjohtaja - Jarmo Kangas varapuheenjohtaja - Juha Hinkkanen - Yrjö Nuora - Eva Pukkila - Juha Pakarinen - Marko Puittinen saakka - Satu Nuorivuori alkaen - Tarja Renlund - Kyllikki Talikka - Leif Wikman - Merja Ylivarvi Vanhusneuvosto - Erkki Hänninen puheenjohtaja - Liisa Piri varapuheenjohtaja - Niilo Alenen - Anja Karjalainen-Öhman - Raimo Vänskä - Annina Haarala - Raili Helin - Risto Hokkanen - Mia Holmberg - Kimmo Nironen - Marjatta Tuominen

3 Kokousten ja käsiteltyjen asioiden määrä Kokoukset Asiat Luottamusmieselin Sosiaali- ja terveyslautakunta - jaosto Vammaisneuvosto Vanhusneuvosto Yhteensä Asioiden esittelijät kokouksissa Sosiaali- ja terveyslautakunta: - Palvelujohtaja Jorma Haapanen - Sosiaalijohtaja Heli Sahala - Terveysjohtaja Maija Valta - Vanhustenhuollon johtaja Liisa Rosqvist Jaosto: - Sosiaalijohtaja Heli Sahala - Vanhustenhuollon johtaja Liisa Rosqvist - Terveysjohtaja Maija Valta Kaupungin edustajat sosiaali- ja terveystoimen yhteisöissä Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän yhtymäkokoukset - Topias Kotiniemi - Eeva-Riitta Pitko - Marja-Liisa Pohjolainen Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän hallitus - Seppo Rintamo - Riku Pirinen - Seija Piipponen-Pekkola - Emmi Voutilainen Itä-Suomen päihdehuollon yhtymäkokoukset - Pirkko Leskinen Kaakkois-Suomen Sosiaalialan osaamiskeskuksen hallitus - Pentti Tiusanen A-klinikkasäätiön hallitus - Anna Liakka Lastensuojelun Keskusliitto - Satu Ellonen

4 Julkaisut 2015 Hyvinvointikertomuksen arviointi v ja suunnitelma v Sosiaaliasiamiehen selvitys kunnanhallituksille vuodelta 2014 Kotkan soveltamisohjeita toimeentulotuesta alkaen Soveltamisohjeita vammaispalvelulain mukaisiin palveluihin ja etuuksiin alkaen Avoterveydenhuollon kiireellisen vastaanoton (0 3 vrk) palveluseteliä koskevat ehdot Lastensuojelun perhehoidon sekä tukiperhe- ja tukihenkilötoiminnan maksujen soveltamisohje alkaen KASTE- Kotona kokonainen elämä loppuraportti

5 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Toimielimelle asetettujen tavoitteiden toteutuminen 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Palvelut laadukkaita ja käyttäjälähtöisiä Ennaltaehkäisevä toiminta on aktiivista ja omavastuuta vahvistavaa Hoito- ja palvelutakuun toteutuminen vanhustenhuollossa sosiaalihuollossa terveydenhuollossa (vastuualueittain kyllä / ei) Palveluiden painopiste ennalta ehkäisyyn ja asiakkaiden omatoimisuuden tukemiseen 1 Hoito- ja palvelutakuu toteutuu kaikissa palveluissa. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia on alle 1,2 % ikäryhmästä (31.12.). Sijaishuollon ostopalvelujen hoitovuorokaudet vähenevät 20 %. Vanhustenhuollon osalta toteutuu Sosiaalihuollossa ei toteutunut toimeentulotuen käsittelyajoissa vuoden alussa. Sijoitettuja oli 1,5 % ikäluokasta Vähennys n. 3 %. Hyvinvointia edistävä ohjaus (kirje, puhelinsoitto, kotikäynti) 80- ja 85-vuotiaille, jotka eivät ole palvelujen piirissä. Sähköisten palvelujen käyttö ja määrä Kohderyhmästä tavoitetaan 95% Sosiaalihuollon sähköisiä palveluja käyttää asiakasta. Vuorovaikutteisia sähköisiä palveluja lisätään., ottamalla käyttöön mm. suojattu sähköposti. Kohderyhmästä on tavoitettu 96,7 % Sosiaalihuollossa käyttäjämäärä ylittää tavoitteen. Suojattu sähköposti käytössä. 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu Tulkkikeskuksen toiminnasta tehdään uusi yhteistyösopimus Kymenlaakson kuntien ja Carean kanssa. Sopimus tuli voimaan Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Henkilöstö osaava ja oikein mitoitettu, esimiestyö on laadukasta Henkilöstömitoitukset vanhustenhuollossa suhteessa lakiin /suosituksiin Lakisääteiset/ suositusten mukaiset henkilöstömitoitukset toteutuvat Vanhustenhuollossa toteutuu Sairauspoissaolot Sairauspoissaolojen määrä vähenee 1 pv/hlö ed. vuodesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon sairauspoissaolot ovat kasvaneet 0,6

6 2 päivää edellisestä vuodesta, mutta vähentyneet koko seuranta-aikana 3,3 pv (tavoite 3 pv) sairauspoissaolopäivät / hlö ,6 pv pv ,8 pv pv Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista Aktiivinen vuorovaikutus ja tiedottaminen kuntalaisille Vastuu- tai palvelualueiden muutoksista tiedotetaan väestölle, kaupungin internet-sivuilla, median kautta tai infotilaisuuksissa Pidetty kohdennettuja tiedotustilaisuuksia ja tiedotettu kaupungin nettisivujen ja median kautta. 5. Talous on tasapainossa Talous on tasapainossa Talouden toteuma Toimintakate ei ylity Toteuma-% 104,1 vrt. alkuper. talousarvio 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Yksikkökohtaiset kestävän kehityksen toimintaperiaatteet käytössä 100% Kestävän kehityksen toimintaperiaatteet on käytössä Talous Toimintatuottoja kirjattiin 26,3 milj. euroa, kasvu edellisen vuoden tilinpäätökseen on 2,5%. Tuottokertymä ylittyi talousarvioon nähden oli n. 0,6 milj. euroa, mihin merkittävästi vaikutti valtionkorvausten kasvu maahanmuuttajatyön palveluihin. Henkilöstökuluihin käytettiin 55,7 milj. euroa, mikä vuoteen 2014 verrattuna on kasvanut n euroa eli 0,78%. Asiakaspalveluiden ostoihin käytettiin 114,5 milj. euroa, kasvua edelliseen vuoteen 2,7 milj. euroa. Muiden palveluiden ostot olivat 18,6 milj. euroa, mikä on 1,6 milj. euroa vähemmän kuin vuonna Kotitalouksille myönnettävien avustusten ja tukien suuruus oli edellisen vuoden tapaan 19,7 milj. euroa. Yhteisöille myönnetyt avustukset kasvoivat vuodesta 2014 n. kolme miljoonaa euroa. Tässä työmarkkinatuen kasvu oli merkittävä vaikuttaja. Ulkoiset toimintakulut yhteensä olivat 221,3 milj. euroa, kasvua edelliseen vuoteen 4,9 milj. euroa eli 2,3 %. Sosiaali- ja terveyslautakunnalle myönnettiin lisämäärärahaa 7,7 milj. euroa. Tästä 5,3 milj. euroa osoitettiin erikoissairaanhoidon kustannusten kattamiseen. Carean palveluiden ostoihin käytettiin 70,2 milj. euroa ja muiden erikoissairaanhoidon yksiköiden ostoihin 0,4 milj. euroa, lisätalousarvio ylittyi n. 0,7 milj. euroa. Carean laskutus yleislääkäripäivystyksen järjestämisestä oli

7 3 n. 2,3 milj. euroa. Lisämäärärahaa myönnettiin 1,4 milj. euroa, lisätalousarvio riitti kattamaan toteutuneet kustannukset. Lisäksi lisätalousarviossa työmarkkinatuen kuntaosuuteen myönnettiin 1 milj. euroa. Ns. KELA-maksua maksettiin n. 7,7 milj. euroa, joten lisätalousarvio ylittyi 0,7 milj. euroa. Tuloslaskelma Toteuma 2014 Toteuma 2015 Budjetti LTA Tot% 3 Toimintatuotot 30 Myyntituotot ,09% 32 Maksutuotot ,14% 33 Tuet ja avustukset ,68% 34 Muut toimintatuotot ,83% 3 Toimintatuotot ,91% 4 Toimintakulut 40 Henkilöstökulut ,30% 43 Palvelujen ostot ,48% 45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,53% 47 Avustukset ,25% 48 Muut toimintakulut ,99% 4 Toimintakulut ,32% ULK. TOIMINTAKATE ULK. TOIMINTAKATE ,86% 4S Sisäiset erät S8 Sisäiset tuotot ,11% S9 Sisäiset kulut ,23% 4S Sisäiset erät ,07% TOIMINTAKATE TOIMINTAKATE ,16% 6 Rahoitustuotot ja -kulut 60 Rahoitustuotot ja -kulut /0 6 Rahoitustuotot ja -kulut /0 VUOSIKATE VUOSIKATE ,16% 6S Sisäinen korko SK Sisäinen korko /0 7 Poistot ja arvonalentumiset 6S Sisäinen korko /0 70 Poistot ja arvonalentumiset ,94% 7 Poistot ja arvonalentumiset ,94% TULOS TULOS ,17% Hallinnon vyörytykset Hallinnon vyörytykset /0 Ylijäämä / Alijäämä Ylijäämä / Alijäämä ,18% INVESTOINTIEN TOTEUTUMI- NEN, 1000 euroa Talousarvio Lisätalous-arvio Toteutuma Poikkeama SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Aineeton käyttöomaisuus Meno Ensikertainen kalustaminen Meno Irtain omaisuus Meno Meno yhteensä RISKIANALYYSIT Selvitys vuodelle 2015 arvioiduista riskeistä ja niiden toteutumisesta:

8 4 TERVEYDENHUOLLON VASTUUALUE Strategiset riskit Taloudelliset riskit erikoissairaanhoito ei pysty sopeuttamaan toimintaansa alenevasta käytöstä huolimatta avoinna oleviin lääkärien virkoihin ei saada rekrytoiduksi lääkäreitä ja joudutaan edelleen turvautumaan ostopalveluihin Operatiiviset riskit suun terveydenhuollossa ei pysytä hoitotakuun rajoissa: aluehallintoviraston edellyttää uhkasakon voimalla hoitotakuussa pysymistä Vahinkoriskit sisäilmaongelmat ja tilaratkaisut terveysasemien toiminnassa voivat vaarantaa toiminnan kehittämisen täysipainoisesti Riskien toteutuminen - Somaattisen erikoissairaanhoidon käyttö on vähentynyt suunnitellusti ja aiemmin erikoissairaanhoidossa hoidettuja toimintoja ja potilaita on ohjautunut perusterveydenhuoltoon Käypä Hoito -suositusten mukaan. - Kaikkia avoinna olevia lääkärin virkoja ei ole saatu täytettyä ja erityisesti lääkärin KIVA - vastaanottoa on jouduttu ostamaan, jotta potilaita ei ajautuisi tarpeettomasti erikoissairaanhoitoon. - Päivystys siirtyi keskussairaalaan ja tavoitteena oli päivystyskäyntien määrän laskeminen kolmannekseen: laskutettavien käyntien määrä on laskenut noin käynnistä reiluun Yleislääkäripäivystyksen liittyvä riski toteutui, ja kustannuksiin myönnettiin lisämäärärahaa 1,4 milj. euroa. - Suun terveydenhuolto on pystynyt tuottamaan palvelut hoitotakuun rajoissa. - Erityisesti Kotkansaaren terveysaseman sisäilmaongelmat aiheuttavat sairauspoissaoloja ja sairauspoissaolojen määrä nousi avoterveydenhuollossa merkittävästi. Huomioitavaa on kuitenkin se, että sisäilmaselvityksissä ei ole tähän toistaiseksi löytynyt selittävää tekijää oireille. VANHUSTENHUOLLON VASTUUALUE Strategiset riskit - hoiva-asumisen peittävyys (75-vuotta täyttäneiden osalta) on suurempi kuin tavoite 9 %. Taloudelliset riskit - sairaslomien määrää ei vähene - kotihoidon välitöntä työaikaa ei saada nousemaan 60 prosenttiin Operatiiviset riskit - hoiva-asumisen paikkojen määrä ei vastaa kysyntään - koulutettua henkilöstöä ei ole saatavilla pitempi aikaisiin sijaisuuksiin ja tai vakituisiin toimiin. Vahinkoriskit Riskien toteutuminen - Tehostetun palveluasumisen peittävyys on 75 - vuotta täyttäneiden osalta on laskenut 10,5 %, mutta on edelleen yli tavoitteen (9 %)

9 5 - Sairaslomien määrä on kasvanut verrattuna viime vuoteen 0,6pv/hlö. Vuodesta 2013 sairauspoissaolopäivät ovat vähentyneet 2,5 pv/hlö (tavoite 3 pv/hlö) - Koulutettua sijaistyövoimaa on ollut paremmin saatavilla - Kotihoidon toiminnan ohjaus on otettu käyttöön vasta toukokuun alussa. Välittömän työajan osuus on keskimääräinen 50 prosenttia. - Hoiva-asumisen paikka on pystytty antamaan lain mukaisesti 3 kuukauden kuluessa ja kiireelliset tarvittaessa nopeammin. - Kotihoidon vakituiset toimet on saatu täytettyä. Hoivapalvelun sosiaalityöntekijän virkaan ei ole saatu täytettyä vakituisesti. SOSIAALIHUOLLON VASTUUALUE Strategiset riskit Alueen työllisyystilanne ei parane, mikä lisää maksuja työttömyyden kustannuksiin ja työllisyyden hoidon palvelujen resurssitarvetta sekä toimeentulotukimenoja. Taloudelliset riskit Taantuva talous ja kustannustason nousu, joka näkyy kansalaisten taloudellisina ongelmina ja lisää painetta toimeentulotukeen sekä talous- ja velkaneuvontaan. Lainsäädännössä tapahtuvat muutokset, jotka kasvattavat kunnan kustannuksia työttömyyden hoidossa. Lastensuojelutarpeen kasvu oletetusta lähes nollakasvusta ja sijaishuollon tarve, johon varhaisen tuen apu ei ole riittävää. Kuntien velvoitteiden lisääminen ilman asianmukaisia korvauksia mm. lakimuutosten yhteydessä. Operatiiviset riskit Henkilöstön saatavuus ja ennen kaikkea jaksaminen, millä on oleellinen vaikutus palvelujen saatavuuteen ja laatuun sekä sosiaalitakuun mukaisten määräaikojen toteutumiseen. Turvapaikan hakijoiden määrän vaihtelut, joilla on vaikutusta Kotkan vastaanottokeskuksen paikkamäärään, toiminnan laajuuteen ja henkilöstömäärään Vahinkoriskit Riskien toteutuminen Alueen työllisyystilanne ei parantunut ja työttömyysaste joulukuussa oli Kotkassa 22,2 %. Työttömyyden aiheuttamat kustannukset nousivat edelleen selvästi arvioitua enemmän eikä pitkäaikaistyöttömien määrä vähentynyt. Taantuva talous ja kustannustason nousu näkyi taloudellisina ongelmina. Toimeentulotuen asiakasmäärä pysyi lähes ennallaan, mutta maksetut avustukset pienenivät lähes 0,5 M. Talous- ja velkaneuvonnan asiakasmäärässä ei mainittavaa kasvua ja jonotusaika noin 2 kk, mikä on hyväksyttävissä rajoissa. Lainsäädännön muutokset kasvattivat kunnan kustannuksia työttömyyden hoidossa selvästi arvioitua enemmän. Lastensuojelun asiakasmäärän pysyminen ennallaan ei toteutunut, uusia asiakkuuksia alkoi 191. Sijaishuollossa ostopalveluvuorokausien määrä väheni 3 %, kun tavoite oli 20 %. Henkilöstön saatavuus säilyi hyvänä, vaikka erityisesti vastaanottokeskukseen ja vammaisten asumispalveluihin tarvittiin lisää henkilöstöä. Turvapaikan hakijoiden määrä vaihteli todella suuresti ja Kotkan vastaanottokeskuksen paikkamäärää sekä vähennettiin että merkittävästi lisättiin vuoden aikana. Toiminta laajeni ja myös henkilöstöä on lisätty.

10 6 Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa: TERVEYDENHUOLLON VASTUUALUE Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa työntekijöiden rekrytointi suoraan vakansseihin - työvoimapalvelujen ostot vähenevät työhyvinvointiin ja varhaisen tuen mallin jalkauttamiseen esimiestyössä panostetaan -sairauspoissaolojen ja sijaistyövoiman tarpeen väheneminen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välistä työnjakoa selkiytetään ja hoitoketjuja sujuvoitetaan mielenterveyspotilaiden avohoidossa kotiin vietävien palveluiden vahvistaminen asumispalvelujen sijaan Toiminnalliset muutokset menomäärärahojen ylitysuhkien tai tuloarvioiden alenemisen torjumiseksi - Erikoissairaanhoidon yleislääkäripäivystyskulujen vähentämiseksi ostetaan lääkäripalveluja avovastaanotolle. VANHUSTENHUOLLON VASTUUALUE Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa - Päiväsairaala toiminta lopetetaan - Lyhytaikahoito tuotetaan omana toimintana ja vastaavia ostoja vähennetään - Pihlakodin yksiköt (2,3,4) muutetaan kevyemmän palvelun asumisyksiköiksi toukokuun aikana, samoin Karhuvuorikodin yksi 16 -paikkainen yksikkö - Kotihoidossa otetaan käyttöön toiminnan ohjausjärjestelmä ja lisätään välittömän asiakastyö 60 prosenttiin. - Hoiva-asumisen ostoja ja palveluseteleitä vähennetään - Hoiva-asumisen henkilöstöresurssia käytetään joustavasti asiakastarpeiden muuttuessa Toiminnalliset muutokset menomäärärahojen ylitysuhkien tai tuloarvioiden alenemisen torjumiseksi - Päiväsairaalan toiminta loppui Hoiva-asumisen paikkoja on vähennetty. Yksittäisiä hoiva-asumisen ostopaikoilta on siirtynyt asukkaita uusin yksiköihin. Pihlakodin 27 paikkaa ja Karhuvuorikodin 16 paikkaa on muutettu kevyemmän palveluasumisen paikoksi toukokuussa. Palvelusetelien määrää on pystytty vähitellen vähentämään Hoitotarvikejakelu on keskitetty kahteen yksikköön. - Henkilöstöresurssin taloudelliseen ja vaikuttavaan kohdentamiseen on kiinnitetty huomiota. Taloudellisen listasuunnittelun osaamista on lisätty, henkilökunnan joustavaa käyttöä asiakastarpeiden mukaisesti. Kotihoidon toiminnan ohjausjärjestelmän on käytössä suunnitelman mukaisesti alueellisen kotihoidon tiimeissä ja käytön laajentamista koko kotihoitoon valmistellaan. - Palveluketjun (esh, perusterveydenhuolto, vanhustenhuolto) toimivuutta on kehitetty yhteistyössä. Kuntoutuksen kokonaiskehittäminen on aloitettu, mukana myös Hoiku. SOSIAALIHUOLLON VASTUUALUE Keinot tuottavuuden parantamiseksi ja toimenpiteet talouden tasapainotusohjelman toteuttamisessa - Lastensuojelussa kehitetään omien laitosyksiköiden toimintaa ja yhteistyötä vastaamaan

11 7 muuttuneisiin palvelutarpeisiin. Eri-ikäisten lasten perhehoitoa lisätään ja ostopalveluina hankittavia lastensuojelupalveluja vähennetään mahdollisimman tehokkaasti. - Nuorten tukiasumista lisätään tukemaan jälkihuoltoa sekä ehkäisemään nuorten sijoituksia laitoshoitoon. Carean kehitysvammapalveluissa linjataan yhdessä Kouvolan kanssa palveluvalikkoa, palvelujen määrää ja kustannuksia alennetaan nykyisestä. Kehitysvammaisten asumispalveluja kehitetään omissa yksiköissä vastaamaan asiakkaiden tarpeita. Henkilöstön osaamista lisäämällä vähennetään paineita erityispalvelujen ostoon. Työttömien palveluissa käytetään mahdollisimman tehokkaasti erilaisia tukitoimia ja käynnistetään kaupungin omana toimintana eläkeselvityksien tekeminen niille asiakkaille, joilla olisi perusteet työkyvyttömyyseläkkeelle. Toiminnalliset muutokset menomäärärahojen ylitysuhkien tai tuloarvioiden alenemisen torjumiseksi Sijoituksia omiin lastensuojelulaitoksiin on lisätty ja toimintaa siirretty yli 12-vuotiaisiin asiakastarpeen mukaan. Muutos on vaativa ja kuormittaa henkilöstöä. Ostopalvelujen määrä vähenee huomattavan hitaasti. Nuorten tukiasumisen asiakasmäärää on lisätty ja asumisvalmennusta tehdään yksiköiden yhteistoimintana. Henkilökohtaisen avun asiakkaiden palvelutarpeen arvioinneilla on vähennetty palvelun määrää ja ostopalvelujen kilpailutuksella saatiin kustannuksia alenemaan. Asiakasmäärän kasvu ja muutosten toteutus koko vuoden aikana kuitenkin vaikutti niin, että menot pysyivät vuoden 2014 tasolla. Kehitysvammapalvelujen osalta alueellinen yhteistyö on käynnistetty ja se laajeni koko vammaispalveluihin. Omien yksiköiden työn sisällöllinen kehittäminen jatkuu ja vuoden lopulla aloitti uusi autetun asumisen yksikkö 10-paikkaisena. Pitkäaikaistyöttömien eläkeselvitykset on aloitettu yhteistyössä Kymijoen työterveyden kanssa, asiakasmäärä on jo suuri mutta prosessi eläkkeelle varsin hidas. Kuntouttavaa työtoimintaa on edelleen lisätty, joskin asiakasmäärässä on pieni alenema. Palkkatukityöllistäminen kaupungille keskeytyi YT-neuvottelujen vuoksi. Yhdistyksiä tuetaan työllistämisessä kuntalisällä ja myös yritysten kuntalisä on käytössä alkaen. VAMMAISNEUVOSTO Vammaisneuvosto edustaa kotkalaisia vammaisia, heidän omaisiaan ja paikallisia vammaisjärjestöjä. Vammaisneuvosto on vammaisten asiantuntijaelin kunnassa ja toimii yhteistyöfoorumina vammaisille, päättäjille ja virkamiehille.

12 8 Vuoden 2015 aikana vammaisneuvosto kokoontui kahdeksan kertaa. Vammaisneuvoston jäseniä on osallistunut erilaisiin seminaareihin ja koulutuksiin. Vammaisneuvostossa oli vuoden 2015 aikana esittelijöinä mm. ajankohtaista terveydenhuollossa, terveysjohtaja Maija Valta, selvitys esteettömyysasiamiehen tehtävistä, Tampereen vammais- ja esteettömyysasiamies Jukka Kaukola, taksien laatukuljettajajärjestelmä, Kymenlaakson Taksi Oy:n toimitusjohtaja Timo Lönnberg, KaatumisSeula-hanke, hankekoordinaattori Anu Takala sekä vammaispalveluohje, sosiaalijohtaja Heli Sahala VANHUSNEUVOSTO Vanhusneuvosto on kaupungin ja sen alueella toimivien eläkeläisjärjestöjen yhteistyöelin, jonka tehtävänä on edistää viranomaisten, vanhusten sekä eläkeläis- ja vanhustyöjärjestöjen yhteistoimintaa sekä edesauttaa ikäihmisten osallistumista ja vaikuttamista kunnalliseen päätöksentekoon. Vanhusneuvosto kokoontui vuoden aikana 10 kertaa. Vanhusneuvostolle esiteltiin vuoden aikana KaatumisSeula-hanketta, omaishoitoa, terveydenhuollon palveluja sekä ikäihmisten osuutta liikenteessä sekä tutustui Vetrea Oy:n palvelutaloon Hovinsaarella. Vanhusneuvosto teki aloitteet uimahallikortin ikärajan alentamiseksi 70 vuoteen, rollaattorilla kulkemisesta bussiliikenteessä sekä liukuesteiden hankkiminen ikäihmisten ulkoilukenkiin. Vanhusneuvoston aloitteesta käynnistettiin Uusi kaveri -hanke keväällä Vanhusneuvosto on osallistunut Kymenlaakson vanhusneuvostojen yhteistapaamiseen Kouvolassa ja vastaavasti Kotkan vanhusneuvosto järjesti yhteisen tapaamisen Kotkassa 21.9.Vanhusneuvosto osallistuivat Vanhusten kevätjuhlaan ja 60+ liikuntatapahtumaan Karhuvuoren urheilutalolla ja Vinkkejä vuosiin messutapahtumaan Kotekolla sekä muihin vanhustenviikon tilaisuuksiin. Oppia Ikä - työryhmän ja sosionomiopiskelija Jouni Simolan kanssa järjestettiin yhteinen vanhustenviikon suunnittelutilaisuus eläkeläisjärjestöille Vanhusneuvoston edustajia on osallistunut seuraaviin tilaisuuksiin: Vanhustyö 2015, , Helsinki Vahvat vanhusneuvostot loppuseminaari , Helsinki Kotona Kokonainen elämä -hankkeen loppuseminaari , Helsinki Palvelutaloyhdistys Koskenrinteen 70-vuotisjuhla, Esteettömyys- ja hissiseminaari Vellamossa TERVEYDENHUOLLON VASTUUALUE Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut

13 Palvelut laadukkaita ja käyttäjälähtöisiä 9 Yhteydensaanti palveluihin Vastausprosentti saman päivän aikana 100 %. Vastaaminen voi tapahtua: rajoitetuilla soittoajoilla aamupäivällä (1h) ja iltapäivällä (1h) takaisinsoitolla suojatulla sähköpostilla Toteutuu suun terveydenhuollossa Terveysasemilla puhelimeen vastausprosentin oli alkuvuodesta 61% ja joulukuussa 92%. Suojattu sähköposti potilaan ja hoitajan välillä otettiin käyttöön alkusyksystä. Kiireetön hoitoon pääsy hoitotakuun puitteissa Kiireetön hoitoon pääsy: Terveysasemille 2 viikossa Kuntoutukseen 2 kuukaudessa Suun terveydenhuoltoon 6 kuukaudessa Mielenterveystyössä 3 kuukaudessa Terveyskeskussairaalan sisätautipoliklinikalle 3 viikossa ja muistipoliklinikalle hoitajalle 1 kuukaudessa Kiireetön hoitoonpääsy terveysasemalle toteutuu 1-6 vkon sisällä. Kuntoutuksessa hoitoonpääsy toteutuu, yli hoitotakuun (3 kk) on jonottanut 0 potilasta. Jonon pituus vuoden lopussa oli 121 (236). Pisimpään jonottaneen henkilön lähete on kirjattu Suun terveydenhuollossa toteutuu Terveyskeskussairaalan osalta toteutuu Päivystyksen eli kiireellisen hoidon (24h) kriteerit jalkautetaan osaksi toimintaa ja henkilökunta ja potilaat sitoutuvat noudattamaan ko. kriteereitä hoidon / hoitoon ohjauksessa Päivystykseen ei ohjaudu muita kuin kiireellistä hoitoa (24 h) tarvitsevia potilaita. Päivystyksessä hoidettavien potilaiden maksimimäärä / vuosi. Toteutui, kuntalaskutettavia potilaita päivystyksessä Ennaltaehkäisevä toiminta on aktiivista ja omavastuuta vahvistavaa Avovastaanotolla otetaan käyttöön kolme suurtiimiä ja 24 lääkäri-hoitaja työparia. Eri tiimien ja työparien työmäärä (potilasmäärät, hoidon vaativuus) on suhteellisen samanlainen. Tammikuussa Kotka jaettiin kolmeen suuralueeseen ja 24 pienalueeseen. Väestö jaettiin alueille ikäpainotteisesti, jotta työmäärä on suhteellisen samanlainen

14 10 Työnjakoa lääkäreiden ja sairaanhoitajien välillä selkiytetään. Osa potilaista kuten pitkäaikaissairauksien kontrollit ja muut työnjaon mukaisesti sovitut potilasryhmät ohjautuvat sairaanhoitajan vastaanotolle lääkärin vastaanoton sijaan. Työnjako hoitajien ja lääkäreiden välillä toteutuu Terveyshyötymalli toiminnan kehittämisen pohjaksi. Potilaan omaa osuutta sairauksien hoidossa lisätään sähköisten palvelujen avulla Terveyskioskien asiakasja käyntimäärät sekä teematapahtumien lukumäärä Hoitajien vastaanottokäynnit lisääntyvät ja lääkäreiden vähenevät. 20 volyymeiltään ja kustannuksiltaan suurimman potilasryhmän hoitoprosessit on kuvattu käypähoitosuositusten mukaisesti. Marevan-lääkityksen itsesäätelyn ja tekstiviestipalvelun piirissä on 800 potilasta Suojatun sähköpostin käyttöönotto ja sen hyödyntäminen sekä ammattilaisten että kuntalaisten välisessä viestinnässä (esimerkiksi puhelimessa jonottamisen sijaan) Terveyskioskin asiakasmäärä 2 500/vuosi Käyntimäärä 5 000/vuosi Hoitajien käynnit ovat lisääntyneet ja lääkäreiden vähentyneet mm. päivystyksen siirtymisen myötä. Toteutunut osittain, noin 10 hoitoprosessia kuvattu. INR hoidon itsesäätelyn ja tekstiviestipalvelun piirissä on noin 800 potilasta Toteutui syksyllä Toteutui Toteutui Teematapahtumia on vähintään 9 vuodessa molemmilla kioskilla Toteutui 70-vuotiaiden terveystapaamiseen osallistuneiden määrä Kaikki 70-vuotta vuonna 2015 täyttävät saavat hyvinvointia tukevan infopaketin Toteutui

15 Kausi-influenssarokotusten peittävyys Hyvinvointikertomuksen jalkauttaminen % osallistuu yksilölliseen terveystapaamiseen ja/tai teemapäivään 70 % riskiryhmään kuuluneista ja kaikki potilastyössä olevat kaupungin terveydenhuollon työntekijät ottavat rokotteen Asetetaan tavoitteet ja toimenpiteet (kyllä/ei) Ei toteutunut Toteutui 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kotka on vetovoimainen ja omaleimainen kaupunki, jossa tapahtuu Terveydenhuolto järjestää alueiltoja Kolmella alueella kerran vuodessa Toimiva elinkeinopolitiikka tukee yrityksiä ja lisää työllisyyttä Yhteistyötä yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa lisätään Yhteisiä tapaamisia kahdesti vuodessa Yksi tilaisuus järjestetty kirjastotalolla. Terveyskeskussairaalan osasto 3:lla yhteistyönä Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen kanssa 2 Teema-iltaa läheisensä menettäneille, keväällä ja syksyllä. Palvelusetelien käyttöönotto Suun terveydenhuollon palvelusetelien käytön vakiinnuttaminen Palveluseteli on käytössä ja palvelutuottajia tuli kaksi lisää aiempien neljän lisäksi. Vastaanottotoiminnassa palveluseteli käytössä jalkahoidossa ja kiireellisessä lääkärinvastaanotossa. Kiireellisessä vastaanotossa vain yksi palveluntuottaja ja heillä mahdollisuus tarjota palvelua on noin 20 aikaa/vko. 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu Sote-lakiselvitykset Kotkan kaupungin terveydenhuolto on aktiivisena Kyllä. osapuolena mu- kana selvitystyössä /neuvotteluissa (kyllä/ei) Seudullinen mielenterveys- ja päihdestrategian Toimenpideohjelma toteutuu Ei toteutunut.

16 jalkauttaminen 12 Maakunnallinen terveyden edistämissuunnitelma Suunnitelma ja tavoitteet toteutuvat Maakunnallinen terveydenedistämistyö lakkautettu Carean toimesta alkuvuodesta Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö arit Arviointikriteerit/mit- Tavoitetaso 2015 Toteuma Henkilöstö osaava ja oikein mitoitettu, esimiestyö on laadukasta Henkilöstösuunnitelma Terveydenhuollon henkilöstörakenne ja määrä toteutuvat henkilöstösuunnitelman mukaisesti Henkilöstörakenne noudattaa mitoitussuosituksia tai on riittävä toteuttamaan lakisääteisiä palveluja Henkilöstömitoitus on suositusten mukainen Terveyskeskussairaan lan osalta toteutuu hoitajilla, lääkäreiden kohdalla ei toteudu. Suun terveydenhuollossa ei toteudu (hammaslääkäri- ja suuhygienistivajetta). Vastaanottotoiminnassa on vajetta lääkärisijaisista. Terveyskeskussairaalan osalta toteutuu. Vastaanottotoiminnan osalta tarve lakisääteisten palvelujen toteuttamisen osalta toteutuu, mutta Carean siirtäessä palveluja avovastaanoton hoitoon ilman resurssimuutoksia, on tilanne haasteellinen. Vakanssien täyttöaste Kaikki vakanssit on täytetty Terveyskeskussairaan lan osalta lääkäreiden vakansseista täytetty 7/8. Muut vakanssit täytetty. Suun terveydenhuollossa hammaslääkärivakansseista täytetty 12/20 ja neljä määräaikaista Vastaanottotoiminnassa lääkäreiden vakansseista täytetty vakinaisesti 20, 7 määräaikaista sijaista ja yhden vakanssin määrärahat on varattu palveluseteliostoihin.

17 Sairauspoissaolot 13 Sairauspoissaolovähennys 0,5-1 päivää/työntekijä Terveyskeskussairaalan osalta sairauspoissaolot lisääntyneet 13,3 pv/hlö, ( ,9 pv) lisäystä 2,4 päivää/työntekijä. Suun terveydenhuollossa selvästi vähentynyt, 20,9 :sta 13,2 :een/työntekijä. Avoterveydenhuollossa lisääntynyt 12,2 pv (2014 5pv, ,2 pv). Henkilöstön täydennyskoulutus JET- ja EVA-koulutus esimiehille Rakennetaan täydennyskoulutuksen seurantajärjestelmä Esimiestehtävissä olevat ovat suorittaneet JET- tai EVA-koulutuksen tai vastaavan koulutuksen Terveyskeskussairaalan osalta käytössä seurantajärjestelmä, samoin suun th:ssa, myös avoth:ssa Terveyskeskussairaan lan osalta ei toteudu. Suun th: toteutuu. Avoth toteutuu Esimiestehtävissä olevat osallistuvat kaupungin järjestämiin esimiesinfoihin, esimieskoulutuksiin ja POMOpajoihin Esimiesasemassa olevien osallistujien lukumäärä/osuus Terveyskeskussairaala, osallistujia 6/7, suun th: 4/4 avoth 4/4 TYHY, henkilöstöinfot, Kokemapäivät TYHY- ja Kokemapäiviin sekä henkilöstöinfoihin osallistujien määrä Terveyskeskussairaala, henkilökunnalle järjestetään syksyllä 2015 TYHY toimintaa. Osastojen kokemat muutettu puolipäiväisiksi x2/vuosi, joka osastolla pidetty ja poleilla pidetty. Kolmessa hammashoitoloissa pidetty kussakin kaksi kokemapäivää v Kussakin hoitolassa myös tyhy-päivät. Avoterveydenhuollossa ollut yksi yhteinen kokemapäivä ja sen lisäksi yksiköissä on ollut omat

18 14 tyhy päivät. Kehityskeskustelut Kehityskeskustelut käyty kaikkien työntekijöiden kanssa Terveyskeskussairaala, osa kehityskeskusteluista käymättä, lääkäreiden kohdalla keskusteluja ei ole käyty suun th: lähes kaikkien kanssa käyty, yksittäisiä puutteita ( käymättä alle 10 %) Avoterveydenhuollossa käyty. Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista Sisäinen tiedotus Vastuualueen, palvelualueen sekä toimipisteen asioista ja muutoksista tiedotetaan henkilöstölle mahdollisimman oikea-aikaisesti, tarvittaessa YTmenettely huomioiden Yt-menettelyä on käytetty mm päihdepotilaiden siirtymisestä kaupungin omien palvelujen piiriin. Ulkoinen tiedotus Vastuualueen tai palvelualueen uudistuksista ja muutoksista tiedotetaan väestölle kaupungin internet-sivuilla ja terveysjohtajan blogeissa ja paikallislehdissä. Suun th:n päivystysuudistuksesta tiedotettiin kaupungin viestintäohjeistuksen mukaisesti. Avoterveydenhuollon ja päivystyksen muutoksista tiedotettu hyvin laajasti viestintäohjeen mukaisesti. Ennakkoarviointi Avoimet työpajat väestölle Suurissa uudistamis-/kehittämishankkeissa tehdään ennakkoarviointi (EVA) Suurten uudistus-/kehittämishankkeiden yhteydessä järjestetään yksi avoin työpaja kuntalaisille Ei ole toteutettu Ei ole toteutettu 5. Talous on tasapainossa Talous on tasapainossa Jonopäivien määrä keskussairaalassa 0 päivää Toteutuu Peruuttamattomien käyntien määrä perusterveydenhuollossa Peruuttamattomien käyntien määrä vähenee puoleen v tasosta. Suun terveydenhuollossa kasvoi 195:lla, kun tekstiviestimuistutus ei toiminut. Peruuttamattomia poisjääntejä oli kaikkiaan 2344 kpl. Lääkäreillä yhteensä 522 käyn-

19 Ostopalvelujen käyttöä vähennetään. 15 Ostopalveluihin käytetyt resurssit sisältyvät budjettiraamiin. tiä (440 v 2014), hoitajilla 608 (982 v 2014) käyntiä ja kuntoutuksessa käyntejä 247 (269 v2014) suun th:ssa kasvoi hieman ( eur), koska virka-ajan ulkopuolinen päivystys ostetaan (uusi toiminta v. 2015) Avoterveydenhuollossa ostetaan hoivapalvelujen ja kotihoidon lääkäripalvelut sekä kiireellisen vastaanoton ruuhkanpurkua sekä kilpailutettu 2 tklääkäriä ja hyvinvointineuvolan lääkäri. Hoikusta ostettu budjetointia enemmin palveluita. 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Ympäristö, kestävä kehitys Potilasturvallisuussuunni- Yksikkökohtaisten suun- Terveyskeskussairaa- ja turvallisuus telma on valmis ja jalkaunitelmien valmistelu on lan suunnitelma päivi- huomioidaan kaikessa tettu yksiköihin käynnistetty tetty. Työ avoth:ssa toiminnassa käynnissä. Työyksiköiden turvallisuusriskien päivittäminen Turvallisuusriskit on päivitetty Terveyskeskussairaalan osalta toteutuu, päivitetty aikana. Avoth:ssa päivitystyö käynnissä Turvallisuuskoulutukset Terveydenhuollon henkilöstö osallistuu määrävälein koulutukseen Toteutui Terveydenhuollon vastuualue Avoterveydenhuolto Avoterveydenhuollossa hoitotakuu on toteutunut kaikilla terveysasemilla. Kiireettömissä asioissa terveysasemalle on päässyt noin 1-6 viikon kuluessa. Kuntoutuksessa hoitotakuu ei ole ylittynyt, tavoite 3kk on toteutunut. Jonon pituus vuoden lopussa oli 121 (236). Pisimpään jonottaneen henkilön lähete on kirjattu Ajanvarauspuhelimessa vastausprosentti oli alkuvuodesta 61%:ia, mutta joulukuussa jo 92%.

20 16 Avoterveydenhuollossa lääkäri käynnit; kiireellinen vastaanotto käyntiä ja 9011 potilasta ja vastaanottokäynnit käyntiä ja 8839 potilasta. Sairaanhoitajilla kiireellisen vastaanoton käynnit käyntiä ja potilasta ja vastaanotolla käyntiä ja 9316 potilasta. Terveyskioskissa oli 5458 käyntiä ja 3208 asiakasta. Hoivakotien ja kotihoidon lääkäripalvelut ovat ostopalveluna. Terveysasemien päiväaikainen päivystys siirrettiin Carean toiminnaksi Tavoitteeksi asetettiin käyntiä/vuosi ja tavoitteessa on pysytty, toteuma noin laskutettavaa käyntiä. Sairauspoissaolot ovat lisääntyneet avoterveydenhuollossa vuoden päivästä vuoden ,2 päivään. Suun terveydenhuolto Hoitotakuussa pysyminen on suun terveydenhuollossa haasteellista ja ajoittaisia vaikeuksia aikarajoissa pysymisessä on ollut. Kiireettömään hoitoon oireesta riippuen pääsee 2-4 kk kuluessa, oireettomissa tilanteissa tutkimukseen 5-6 kk sisällä. Toiminnassa on tapahtunut kasvua sekä käynneillä että asiakkaiden määrällä mitaten verrattuna edellisen vuoden vastaavaan aikaan. Kasvu johtuu suurelta osin alueellisen hammaslääkäripäivystyksen iltaja viikonloppupäivystyksen käynnistymisestä maaliskuun alussa. Kuitenkaan koko käyntimäärän kasvu ei ole tullut päivystyksestä vaan kasvua on ollut muutenkin. Käyntejä oli vuonna eli 2794 enemmän kuin edellisenä vuonna. Ilta- ja viikonloppupäivystyksen käyntimäärä oli Virka-aikana toteutuneiden käyntien määrä kasvoi siis 257 käynnillä. Palvelujen ostoihin käytettiin rahaa vain hieman enemmän kuin edellisenä vuonna, vaikka koko ilta- ja viikonloppupäivystys järjestetään ostopalveluna.. Päiväaikaiseen perustyöhön tarvittiin hammaslääkärityövoiman ostoa vähemmän kuin edellisenä vuonna, koska hammaslääkärivirat saatiin täytetyksi paremmin. Vajetta kuitenkin edelleen oli ja palveluja jouduttiin ostamaan päivystystoiminnan lisäksi. Palvelujen ostoihin käytettiin kaikkiaan euroa, kun edellisenä vuonna käytettiin Vuoden 2015 lukuun sisältyy kuitenkin kokonaan uuden toiminnan eli virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen työvoimakustannukset eli euroa. Vuokratyövoiman lisäksi palveluita on hankittu palvelusetelillä, johon rahaa käytettiin euroa. Sairauspoissaoloissa tapahtui vuonna 2015 myönteistä kehitystä. Poissaolopäiviä työntekijää kohti oli 13,2, kun niitä edellisenä vuonna oli 20,9. Vähennystä oli siis 7,7 päivää/työntekijä. Perumattomien poisjääntien karsimiseksi on suun terveydenhuollossa vuosien myötä tehty työtä. Tätä varten hankittiin pari vuotta sitten mm. ajanvarauksesta muistuttava tekstiviestipalvelu ja se käänsikin poisjäännit laskuun. Vuoden 2015 alussa tapahtuneen tietojärjestelmien yhdistämisen yhteydessä tekstiviestimuistutusta ei yrityksistä huolimatta heti saatu toimimaan ja se näkyy perumattomien poisjääntien kasvuna. Perumattomia poisjääntejä vuonna 2015 oli 2344 kpl, kun niitä edellisenä vuonna oli Poisjääntien suhteellinen osuus toteutuneista käynneistä oli 4,5 %, ja edellisenä vuonna 4,3 %. Nuorten ikäluokkien ( 6-17-v.) osuus perumattomista poisjäänneistä on 53,6 %. Mielenterveystyö Alkuvuoden aikana on tehty mielenterveys- ja päihdepalveluja koskeva selvitys. Selvityksen pohjalta laaditun mielenterveys- ja päihdepalvelujen uudelleen organisointia koskevan projektisuunnitelman täytäntöön panoon liittyvien toimenpiteiden (toiminta, tilat, henkilöstö) valmistelu on alkanut. Hoitotakuu on toteutunut lähetepoliklinikalla, keskimääräinen odotusaika kiireettömiin palveluihin on ollut alle kaksi viikkoa. Lähetteetön akuuttityöryhmä on kyennyt joustavasti vastaamaan palvelutarpeisiin. Terveysasemille on rekrytoitu psykiatriset sairaanhoitajat. Erikoislääkärivaje psykiatrian poliklinikalla on jatkunut.

21 Asumispalvelujen ostoissa ei ole tapahtunut toivottua vähentymistä. Kotiin vietävien palvelujen ostot noudattelevat edellisen vuoden tasoa. Korvaushoidon kustannukset jatkavat kasvuaan. 17 Henkilöstön sairauspoissaoloissa on tapahtunut merkittävä vähennys (-3 pv/työntekijä) verrattuna vuoden 2014 tilanteeseen. Kesäkuun lopulla 2015 sairauspoissaoloja oli kertynyt 5.8 pv/työntekijä. Terveyskeskussairaala Karhulan sairaalan tavoitteeksi on laitettu, että jokaisella osastolla on päivittäin 2-3 vapaata vuodepaikkaa, että pystytään ottamaan erikoissairaanhoidosta, päivystyksestä ja hoivilta kaikki sairaalahoitoa tarvitsevat potilaat viiveettä. Sairaalan nettokuormitus oli 86,3 %. Potilaita tuli ja lähti keskimäärin 7 joka päivä. Potilasprofiilin muutos akuuttipotilaiksi näkyy lääke-, laboratorio-, röntgen-, ravitsemus- ja kuljetuskulujen lisääntymisenä Karhulan sairaalassa, budjetissa on pysytty. Ulkoinen toimintakate 97,7 %. Terveyskeskussairaalasta jatkohoitoon (hoiville/hoikuun) jonottavien potilaiden määrä on vähentynyt vuoteen 2014 verrattuna terveyskeskussairaalasta jatkohoitoon jonottavia oli 3 potilasta, kun vastaavaan aikaan edellisenä vuonna heitä oli 22. Lokakuusta alkaen siirtyvät potilaat merkittiin Effican ajanvarauskirjalle, että jonotusajat ovat paremmin selvillä. Samanaikaisesti sairaalan hoitoajat ovat lyhentyneet. Keskimääräinen hoitojakson pituus oli 13,8 vuorokautta (vrt. 19 vuorokautta vuonna 2014). Karhulan sairaalassa oli 2739 (2205) päättynyttä hoitojaksoa, muutosprosentti edelliseen vuoteen +19,5 %. Hoitopäivienmäärä laski edelliseen vuoteen verrattuna, mutta vuodepaikkoja vähennettiin myös 4:llä. Erikoissairaanhoidosta on voitu siirtää suunnitellusti aiempaa nopeammin kaikki potilaat Karhulan sairaalaan. Myös päivystysksestä on pystytty ottamaan potilaita suoraan Karhulan sairaalaan, sen sijaan että he kiertäisivät esh:n kautta pth:n vuodeosastoille. Karhulan sairaalan vastaavaa ylilääkäriä sijaisti koko vuoden talon oma lääkäri. Avoimiin vakansseihin ei saatu päteviä tekijöitä. Vuoden aikana sairaalassa oli 3 geriatriaan erikoistuvaa lääkäriä, joista 2 oli talon omia lääkäreitä. Hoikusta on ostettu 7 vuodepaikkaa lonkkaliukumäki-, neuroliuku- ja kuntoutuspotilaille, sekä elokuun lopusta alkaen päihdekatkopotilaille. Hoikussa oli päättyneitä hoitojaksoja 177 ja keskimääräinen hoitoaika 20.7 vuorokautta (EfficaRaportointi). Tehtäväsiirto: kuoleman toteaminen kotisairaalassa, kotisaattohoidossa ja hoivakodeissa alkaen tehtävä siirtyi Karhulan sairaalan lääkäreille. Myös vainajien säilytys siirtyi Karhulan sairaalan tiloihin. Vainajan luovutuksesta huolehtivat Karhulan sairaalan hoitajat kotisairaalasta, kotisaattohoidosta ja hoivakodeista tulleita vainajia oli 54. Sairauspoissaolot ovat lisääntyneet vuoteen 2014 (10,9 pv) verrattuna, vuoden lopussa 13,3 pv/työntekijä. Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidossa ei ole ollut yhtään jonopäivää v aikana. Tavoitteena on, että jonopäiviä ei myöskään enää synny. Erikoissairaanhoidon laskutus on vuoden 2015 alusta alkaen muuttunut reaaliaikaiseksi eli ennakkolaskutus käytäntöä ei enää ole. Erikoissairaanhoidon ostoihin käytettiin yhteensä 70,6 milj. euroa. Tuloslaskelma Tuloslaskelma Terveydenhuolto Toteuma EUR Toteuma Toteuma K Budjetti LTA Tot% 3 Toimintatuotot 30 Myyntituotot ,47% 32 Maksutuotot ,97% 33 Tuet ja avustukset /0 34 Muut toimintatuotot ,86% 3 Toimintatuotot ,06%

22 18 4 Toimintakulut 40 Henkilöstökulut ,39% 43 Palvelujen ostot ,79% 45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,25% 47 Avustukset ,21% 48 Muut toimintakulut ,56% 4 Toimintakulut ,95% ULK. TOIMINTAKATE ,80% 4S Sisäiset erät S8 Sisäiset tuotot ,35% S9 Sisäiset kulut ,45% 4S Sisäiset erät ,04% TOIMINTAKATE TOIMINTAKATE ,96% 6 Rahoitustuotot ja 60 Rahoitustuotot ja -kulut /0 -kulut 6 Rahoitustuotot ja -kulut /0 VUOSIKATE VUOSIKATE ,95% 6S Sisäinen korko SK Sisäinen korko /0 6S Sisäinen korko /0 7 Poistot ja arvonalentumiseset 70 Poistot ja arvonalentumi ,00% 7 Poistot ja arvonalentumiset ,00% TULOS TULOS ,96% Hallinnon vyörytykset Hallinnon vyörytykset /0 Ylijäämä / Alijäämä Ylijäämä / Alijäämä ,69% Mittarit ja tunnusluvut TERVEYDENHUOLTO TP 2013 TP 2014 TA 2015 TP 2015 Asiakkaat palvelualueittain vuodessa - Avoterveydenhuolto omalääkärit omahoitajat muut ammattihenkilöt kotihoidon lääkärit hyvinvointineuvolan lääkärit hoivan lääkäripalvelut Suun terveydenhuolto Terveyskeskussairaala - poliklinikkatoiminta muistipoliklinikka, lääkärit muistipoliklinikka, muistineuvojat osastohoitojaksot (Karhulan sairaala) osastohoitopäivät (Karhulan sairaala) ostopalvelujaksot (Hoiku) ostopalveluhoitopäivät (Hoiku) Mielenterveystyö TP 2013 TP 2014 TA 2015 TP oma psykiatrian poliklinikka lääkärikäynnit sairaanhoitajan vastaanotot muut ammattiryhmät psykiatriset hoitokodit (oma ja osto) Erikoissairaanhoito

23 19 - psykiatrinen avohoito psykiatrinen laitoshoito somaattinen avohoito somaattinen laitoshoito Carean tuottama terveyskeskuspäivystys Vaikuttavuus Avoterveydenhuolto/ Peittävyys% 60,3 59, ,7 Suun terveydenhuolto/ Peittävyys% 34,9 32, ,6 Mielenterveystyö/ Peittävyys% 3 3,02 - Oma psykiatrian poliklinikka% 2,8 2,8 2,9 Erikoissairaanhoito: - psykiatrinen avohoito% 1,3 1,2 - psykiatrinen laitoshoito% 0,5 0,5 - somaattinen avohoito% 36,7 36,2 - somaattinen laitoshoito% 10,8 5,6 Suun terveydenhuolto: Lasten ja nuorten D indeksi (12v) 0,19 0,34 0,18 0,30

24 VANHUSTENHUOLLON VASTUUALUE Lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Palvelut laadukkaita ja käyttäjälähtöisiä Vanhuspalvelujen piirissä olevien 75-vuotta täyttäneiden %-osuus vastaavan ikäisestä väestöstä Kotihoito 25 % Hoiva-asuminen 9% 28 % 10,5 % 20 Keskussairaalasta kotihoitoon odottavien määrä ja hoitopäivien määrä 0 hoitopäivää toteutuu Karhulan sairaalasta kotihoitoon odottavien määrä ja hoitopäivien määrä 0 päivää toteutuu Karhulan sairaalasta hoiva-asumiseen odottavien määrä Karhulassa odotti hoivapaikkaa 3 potilasta Hoiva-asumisen asukkaista sairaalahoidossa % -osuus alle 5 % keskimäärin 0,5 % Vapautunut hoiva-asumisen paikka täytetään viiveettä Viive korkeintaan 2 pv eri yksiköissä vaihteluväli 1,8-3,6 pv Ennaltaehkäisevä toiminta on aktiivista ja omavastuuta vahvistavaa Hoiva-asumisen rakennemuutos Omatoimisten 75 -vuotta täyttäneiden % - osuus Hyvinvointia edistävä ohjaus (kirje, puhelinsoitto, kotikäynti) 80- ja 85-vuotiaille, jotka eivät ole palvelujen piirissä. Karhuvuorikodin laajennus valmistuu 2015, Pihkapolun hoivakodin toiminta loppuu ja Pihlakodin 3-yksikön toiminta muutetaan hoivaasumisesta yhteisölliseen asumiseen 66 % selviytyy ilman vanhustenhuollon palveluja Kohderyhmästä tavoitetaan 95% Karhuvuorikodin laajennus valmistui toukokuussa 2015 ja Pihkapolun hoivakodin toiminta loppui samalla. Karhuvuorikodin vanhan osan yksi yksikkö (16 asukasta) muutettiin tavalliseksi palveluasumiseksi. 61,5 % Kohderyhmästä on tavoitettu 96,7 %

25 21 Avoimet tiedotus- ja keskustelutilaisuudet ajankohtaisista aiheista Vanhustenhuollon yleisötilaisuuksia vähintään 2 vuodessa Pidetty kaksi järjestöille kohdennettua tilaisuutta. Osallisuuden lisääminen -ikäihmisille suunnattujen tilaisuuksien suunnittelussa ja järjestämisessä mukana vanhusneuvosto, ikäihmisten järjestöjä, kolmannen sektorin toimijoita ja seurakunnat Yhteisesti järjestettyjen tilaisuuksien määrä 6 tilaisuutta 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunki-kulttuuri Kotka on vetovoimainen ja omaleimainen kaupunki, jossa tapahtuu Vanhustenhuollon ikäihmisille suuntaamat tapahtumat Toteuma Toimiva elinkeinopolitiikka tukee yrityksiä ja lisää työllisyyttä Sosiaalihuoltolain mukaisten yksityisten tukipalvelutuottajien määrä vanhustenhuollon ylläpitämässä tuottajarekisterissä olevien tuottajien määrä. 60+liikuntailtapäivä ikäihmisten kevätjuhla Hoivakotien kesäretket Yhteensä 24 Yhteistyö yksityissektorin kanssa tuottajatapaamiset Kahdeksan uuden tuottajan tapaamiset (ohjaus, neuvonta) Valvontakäynnit tehty tuottajakohtaisesti. 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kaupunkirakenne on tiivis ja toimiva, keskustat eläviä, asuminen viihtyisää vanhustenhuollon asiantuntijuutta mukaan suunnitteluun Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu Sote- järjestämisselvitykset Vanhustenhuolto on mukana selvitystyössä (kyllä/ei) Osallistuttu kantasataman yhteistyötapaamiseen Kyllä / nykytilanteen päivitys seudullisen selvitystyö Etelä-Kymenlaakson kunnilla (Hamina, Kotka, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti) on yhdenmukaisia vanhustenhuollon palvelurakenteita, toimintamalleja ja yhteistyöverkostoja. Uudet, yhdessä kehitetyt vanhustenhuollon palvelurakenteet ja toimintamallit Vanhustenhuollossa on käytössä seutukunnallisesti hyväksyttyjä palvelujen rakenteita ja toimintamalleja. Kotihoidossa käytössä sähköinen toiminnanohjausjärjestelmä Yhdessä kehitetyt mallit käytössä Kotihoidon toiminnan ohjausjärjestelmä käytössä kaikilla kolmella kotihoidon alueella toukokuussa

26 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Henkilöstö osaava ja oikein mitoitettu, esimiestyö on laadukasta Henkilöstömäärä vastaa mitoituksia ja täyttää kelpoisuusvaatimukset. Mitoitukset toteutuvat Henkilöstörakenne ja määrä toteutuvat henkilöstösuunnitelman toteutuu mukaisesti 22 Vapautuvat kotiavustajan toimet muutetaan tarvittaessa ensi-sijaisesti lähihoitajan toimiksi Toteutuneet nimikemuutokset sosiaaliohjaaja -> asumispalvelukoordinaattori 2 askartelunohjaajaa -> 2 virikeohjaaja 1 lähihoitaja -> virikeohjaaja Lisäksi lakkautettiin sairaanhoitajan virka ja perustettiin tilalle sairaanhoitajan työsuhde Alueellisen kotihoidon välitön työaika Välitön työaika 60% Toiminnan ohjausjärjestelmä otettu käyttöön toukokuussa, välittömän työajan osuus noin 50 % Sairauspoissaolojen määrä Sairauspoissaolojen määrä vähenee 1.0 päivän / työntekijä Vanhustenhuollon huollon sairauspoissaolot ovat kasvaneet 0,6 päivää edellisestä vuodesta, mutta vähentyneet koko seuranta-aikana 2,5 pv (tavoite 3 pv) sairauspoissaolopäivät / hlö 2015; 25,2 pv/hlö 2014; 24,6 pv/hlö 2013; 25,2 pv/hlö 2012; 27,7 pv/hlö Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista Esimiestyötä kehitetään kaupungin linjausten ja vanhustenhuollon johtamisjärjestelmän mukaisesti Sisäinen tiedotus Toteutuminen Kaikille vanhustenhuollon työntekijöille tarkoitetut henkilöstötilaisuu- Johtamista ja lähiesimiehisyyttä vahvistettu edelleen esimiesinfojen, kokematyöskentelyn, säännöllisten palaverikäytäntöjen, koulutusten, työnohjauksen avulla. Osastonhoitajien nykyinen määrä ja uudet työnjaot mahdollistavat hyvän henkilöstöjohtamisen ja esimiesten läsnäoloon sekä kehittämistyön toteutuksen. 3 osastonhoitajaa JET koulutuksessa. Henkilöstötilaisuus pidetty marraskuussa

27 23 det toteutuvat 1-2 kertaa vuodessa. Ulkoinen tiedotus Vastuualueen, palvelualueiden sekä toimipisteen asioista ja muutoksista tiedotetaan henkilöstölle viiveettä Vastuualueen tai palvelualueiden muutoksista tiedotetaan väestölle, kaupungin internet-sivuilla, median kautta tai väestölle pidettävissä infotilaisuuksissa Tiedotettu kaupungin intran kautta. Tiedotettu kaupungin nettisivujen ja median kautta. 5. Talous on tasapainossa Talous on tasapainossa Toimintakate % Toimintakate ei ylity 96,3 % 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Toimintaa tuetaan ekotukihenkilöillä Hoiva-asumisessa ja kotihoidossa nimetyt ekotukihenkilöt ja yhtenäiset toimintaperiaatteet Koulutetut ekotukihenkilöt kotihoidossa ja hoivapalveluissa. Toiminta kaupungin yhteisten mallien mukaisesti. Henkilöstön turvallisuuskoulutukset Vanhustenhuollon henkilöstö osallistuu turvallisuuskoulutuksiin määrävälein Vanhustenhuolto 75 vuotta täyttäneistä selviytyy 61,5 % (tavoite 66 % 2014/60%) ilman julkisia vanhustenhuollon palveluja. Hoivapalveluja saa 10,5 % (2014/11%) ja kotihoidon eri palveluja 28 % (2014/29 %). Hoiva-asumisen peittävyys on pienentynyt, mutta on edelleen valtakunnallista tavoitetasoa (9 %) korkeampi. Johtamista ja lähiesimiehisyyttä on kehitetty mm. esimiesinfojen, kokematyöskentelyn, säännöllisten palaverikäytäntöjen, koulutusten, työnohjauksen jne. avulla. Osastonhoitajien työssä painopistealueina ovat olleet henkilöstöjohtaminen, talous ja seuranta sekä toiminnan sisällön kehittäminen. Sairauspoissaolojen vähentämiseksi varhaisen tuen mallin käyttöä on tehostettu ja työyhteisöjen tukemista on kehitetty yhteistyössä henkilöstön kanssa. Lääkäripalvelut on saatu terveydenhuollon järjestämänä ostopalveluna maaliskuun alusta. Palvelut on saatu tiiviillä yhteistyöllä toimiviksi niin hoivapalveluissa kuin kotihoidossakin. Vanhustenhuollon henkilöstörakennetta on muutettu vähitellen kuntouttavan hoitotyön mahdollistamiseksi strategian mukaisesti. Toimintakykyä ylläpitävää/edistävää hoitotyötä kehitettiin jatkokouluttamalla henkilöstöä yhteistyössä Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston kanssa. Hoiva-palveluilla on kolme fysio-