Tilinpäätös- ja toimintakertomus 2014 Sosiaali- ja terveyslautakunta

Transkriptio

1 Tilinpäätös- ja toimintakertomus 2014 Sosiaali- ja terveyslautakunta

2 Luottamuselinten kokoonpano Sosiaali- ja terveyslautakunta - Aila Eerola SDP puheenjohtaja - Anja Eerola KOK varapuheenjohtaja - Kirsi Hakala PS - Risto Hokkanen SDP - Anna Holmroos VIHR - Kari Kujamäki PS - Pirkko Leskinen KOK - Irma Nuora VAS - Juha Pakarinen SDP - Petri Pekkola VAS - Marko Puittinen KOK - Timo Vornanen KOK - Pasi Hirvonen KOK kaupunginhallituksen edustaja Yksilöhuoltojaosto - Pirkko Leskinen KOK puheenjohtaja - Anne Heikkilä SDP varapuheenjohtaja - Kirsi Hakala PS - Juha Pakarinen SDP - Petri Pekkola VAS - Marko Puittinen KOK - Vammaisneuvosto - Liisa Valtonen puheenjohtaja - Jarmo Kangas varapuheenjohtaja - Juha Hinkkanen - Yrjö Nuora - Eva Pukkila - Marco Niemi saakka - Juha Pakarinen alkaen - Marko Puittinen - Tarja Renlund - Kyllikki Talikka - Leif Wikman - Merja Ylivarvi Vanhusneuvosto - Erkki Hänninen puheenjohtaja - Liisa Piri varapuheenjohtaja - Jorma Ahvenainen - Niilo Alenen - Raimo Vänskä - Raili Helin - Risto Hokkanen - Mia Holmberg - Kimmo Nironen - Pirkko Suuronen saakka - Annina Haarala alkaen - Marjatta Tuominen

3 Kokousten ja käsiteltyjen asioiden määrä Kokoukset Asiat Luottamusmieselin Sosiaali- ja terveyslautakunta - jaosto Vammaisneuvosto Vanhusneuvosto Yhteensä Asioiden esittelijät kokouksissa Sosiaali- ja terveyslautakunta: - Palvelujohtaja Jorma Haapanen - Sosiaalijohtaja Heli Sahala - Terveysjohtaja Anne Hiiri, saakka - Vt. terveysjohtaja Kirsi Warjus-Ulvinen, Terveysjohtaja Maija Valta, alkaen - Vanhustenhuollon johtaja Liisa Rosqvist Jaosto: - Sosiaalijohtaja Heli Sahala - Vanhustenhuollon johtaja Liisa Rosqvist Kaupungin edustajat sosiaali- ja terveystoimen yhteisöissä Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän yhtymäkokoukset - Topias Kotiniemi - Eeva-Riitta Pitko - Marja-Liisa Pohjolainen Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän hallitus - Seppo Rintamo - Riku Pirinen - Seija Piipponen-Pekkola - Emmi Voutilainen Itä-Suomen päihdehuollon yhtymäkokoukset - Pirkko Leskinen Kaakkois-Suomen Sosiaalialan osaamiskeskuksen hallitus - Pentti Tiusanen A-klinikkasäätiön hallitus - Anna Liakka Lastensuojelun Keskusliitto - Satu Ellonen

4 Julkaisut 2014 Mielenterveyskuntoutujien suun terveyden edistämisen kokeilun loppuraportti 2014 Kotkan kaupungin hyvinvointipalveluiden potilasturvallisuussuunnitelma ESTER - Etelä-Suomen terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisen hanke Loppu- ja arviointiraportti Sosiaaliasiamiehen selvitys kunnanhallituksille vuodelta 2013 Kotkan soveltamisohjeita toimeentulotuesta alkaen Avoterveydenhuollon kiireellisen vastaanoton (0 3 vrk) palveluseteliä koskevat ehdot Lastensuojelun perhehoidon sekä tukiperhe- ja tukihenkilötoiminnan maksujen soveltamisohje alkaen

5 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Toimielimelle asetettujen tavoitteiden toteutuminen 1 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät mittarit Arviointikriteerit/ Palvelut laadukkaita ja Hoito- ja palvelutakuun toteutuminen käyttäjälähtöisiä sosiaali- ja terveydenhuollossa (vastuualueittain (kyllä/ei) Ennaltaehkäisevä toiminta on aktiivista ja omavastuuta vahvistavaa 70-vuotiaiden terveystapaamiseen osallistuneiden määrä Hoito- ja palvelutakuu toteutuu kaikissa palveluissa. Kaikki 70-vuotta vuonna 2014 täyttävät saavat hyvinvointia tukevan infopaketin. Sosiaalihuollossa palvelutakuu ei toteutunut lastensuojelussa ja toimeentulotuessa. Vanhustenhuollossa palvelutakuu toteutui lukuun ottamatta hoiva-asumisen paikan saantia. Hoivaasumisessa palvelutakuu toteutui alkaen. Toteutui Hyvinvointia edistävä ohjaus (kirje, puhelinsoitto, kotikäynti) 80- ja 85-vuotiaille, jotka eivät ole palvelujen piirissä. 50 % osallistuu yksilölliseen terveystapaamiseen ja/tai teemapäivään. Kohderyhmästä tavoitetaan 95%. Ikäryhmään kuului v täyttänyttä, heistä 200 osallistui terveystapaamiseen ja sen lisäksi osallistuttiin teemapäivään. Toteutui Sähköisten palvelujen käyttö/ käyttäjien määrä Terveydenhuollossa käyttäjämäärä 800 ja sosiaalihuollossa 600 Sosiaalihuollon sähk. palveluja käytti yli asiakasta. Terveydenhuollossa käyttäjiä oli 800 asiakasta. 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/ mittarit Toimiva elinkeinopolitiikka Pitkäaikaistyöttömien tukee yrityksiä ja lukumäärä (aikasarja- lisää työllisyyttä seuranta) Pitkäaikaistyöttömien määrä vuoden lopussa 720 Pitkäaikaistyöttömien määrä vuoden lopussa 1116 henkilöä

6 2 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijät mittarit Arviointikriteerit/ Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu palvelurakenneuudis- Sotetuksen eteneminen Selvitys on aloitettu ja siihen osallistutaan Terveydenhuollon vastuualueella on tehty tiivistä yhteistyötä sekä Kymenlaakson muiden kuntien että Carean kanssa. Tästä ovat esimerkkeinä mm. lonkkaliukumäki, neuroliuku, lääkinnällisen kuntoutuksen ja kroonisen kipupotilaan hoitoprosessien kehittämishankkeet. Lisäksi on käynnistetty tiivis seudullinen tietohallinnon (prosessit +teknologia) yhteistyö. Kaikki em. toimet ovat linjassa valtakunnallisten sote-linjausten kanssa. 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/ mittarit Henkilöstö osaava ja oikein mitoitettu, esimiestyö on laadukasta Henkilöstömitoitukset suhteessa lakisääteisiin/suosituksiin (vanhusten huolto ja terveydenhuolto) Lakisääteiset/ suositusten mukaiset henkilöstömitoitukset toteutuvat Vanhustenhuollossa mitoitukset toteutuvat Terveydenhuollossa mitoitukset toteutuvat. Sairauspoissaolojen määrä Sairauspoissaolojen määrä vähenee 1 pv/työntekijä. Sosiaalihuollossa vähennys 1,7 pv/hlö Terveydenhuollossa vähennys 2,8 pv/hlö Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista Aktiivinen vuorovaikutus ja tiedottaminen henkilöstölle Henkilöstötilaisuudet toteutuvat Vanhustenhuollossa vähennys 0.4 pv/hlö Tilaisuudet toteutettiin kaikilla vastuualueilla. 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/ mittarit Talous on tasapainossa Talouden toteuma (%) Toimintakate ei ylity Talouden toteuma-% oli 104% alkuperäisen talousarvion tavoitteeseen verrattuna.

7 3 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/ mittarit Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Toimintaa tuetaan ekotukihenkilöillä Vanhustenhuollossa 4, sosiaalihuollossa 2 ja terveydenhuollossa 2 Sosiaalihuollossa 2, vanhustenhuollossa 4. terveydenhuollossa 2 Talous Sosiaali- ja terveyslautakunnan toimintatuottojen kertymä jäi n. 1,4 milj. euroa alkuperäistä arviota pienemmäksi. Kunnalle maksettujen tukien määrä on n. 1 milj. euroa alle budjetoidun, tässä tuloryhmässä vajaus kohdistui valtion korvauksiin perustoimeentulotuen ja työllistämisen kustannuksiin. Asiakaspalveluiden ostoihin käytettiin euroa, mikä ylitti alkuperäisen talousarvion 5,6 miljoonalla eurolla. Terveydenhuollossa ylitys on n. 3,2 milj. euroa, ja sosiaalihuollossa n. 2,8 milj. euroa, vanhustenhuollon määrärahavaraus alittui 0,4 milj. euroa. Erikoissairaanhoidon kustannukset Kotkalle vuonna 2014 olivat 68,1 milj. euroa, muihin terveydenhuollon asiakaspalveluiden ostoihin käytettiin 6,3 milj. euroa, vanhustenhuollossa 16,2 milj. euroa ja sosiaalihuollossa 21,2 milj. euroa. Muiden palvelujen ostoihin käytettiin 3,6 milj. euroa arvioitua enemmän, yhteensä 20,2 milj. euroa. Tähän erään kirjatut asiantuntijapalveluiden ostot terveydenhuollossa olivat 3,2 milj. euroa, vanhustenhuollossa 0,06 milj. euroa, sosiaalihuollossa 0,5 milj. euroa ja kehittämistoiminnassa 0,1 milj. euroa. Vammaispalvelulain ja toimeentulotukilain mukaisten etuuksien maksamiseen käytettiin 15,7 milj. euroa, määrärahavarausten ollessa 16,3 milj. euroa. Työmarkkinatuen kuntaosuutta maksettiin 1,5 milj. euroa enemmän kuin alkuperäisessä talousarviossa oli arvioitu, yhteensä 4,7 milj. euroa. Henkilöstökuluihin varattujen määrärahojen säästö oli 3,2 milj. euroa. Kaupunginvaltuustolle myönsi lisämäärärahaa sosiaali- ja terveyslautakunnan toimintakulujen ylittymiseen euroa ja tarkisti toimintatuottojen alitukseksi euroa.

8 Tuloslaskelma 4 Toteuma EUR K Budjetti EUR K Budjetti LTA Tot% EUR 3 Toimintatuotot 30 Myyntituotot ,31% 32 Maksutuotot ,46% 33 Tuet ja avustukset ,32% 34 Muut toimintatuotot ,86% 3 Toimintatuotot ,75% 4 Toimintakulut 40 Henkilöstökulut ,68% 43 Palvelujen ostot ,80% 45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,15% 47 Avustukset ,51% 48 Muut toimintakulut ,68% 4 Toimintakulut ,35% ULK. TOIMINTAKATE ULK. TOIMINTAKATE ,03% 4S Sisäiset erät S8 Sisäiset tuotot ,90% S9 Sisäiset kulut ,48% 4S Sisäiset erät ,55% TOIMINTAKATE TOIMINTAKATE ,10% 6 Rahoitustuotot ja -kulut 60 Rahoitustuotot ja -kulut /0 6 Rahoitustuotot ja -kulut /0 VUOSIKATE VUOSIKATE ,10% 6S Sisäinen korko SK Sisäinen korko /0 7 Poistot ja arvonalentumiset 6S Sisäinen korko /0 70 Poistot ja arvonalentumiset ,82% 7 Poistot ja arvonalentumiset ,82% TULOS TULOS ,09% Hallinnon vyörytykset Hallinnon vyörytykset /0 Ylijäämä / Alijäämä Ylijäämä / Alijäämä ,03%

9 5 Vammaisneuvosto Vammaisneuvosto edustaa kotkalaisia vammaisia, heidän omaisiaan ja paikallisia vammaisjärjestöjä. Vammaisneuvosto on vammaisten asiantuntijaelin kunnassa ja toimii yhteistyöfoorumina vammaisille, päättäjille ja virkamiehille. Vuoden 2014 aikana vammaisneuvosto kokoontui kymmenen kertaa. Vammaisneuvosto käsitteli mm. esteettömyysasioita ja järjesti yhdessä Kotkan esteettömyys- ja hissityöryhmän kanssa Esteettömyyspäivän Karhulan torilla. Vammaisneuvosto teki aloitteita ja antoi lausuntoja kaupungin eri hallinnonaloille. Vammaisneuvoston jäsenten osallistuminen erilaisiin seminaareihin ja koulutuksiin oli vilkasta. Vammaisneuvostossa oli vuoden 2014 aikana esittelijöinä mm. kaupungin tiedotuspäällikkö Kari Makkonen, joka kertoi tiedottamisen ajankohtaisista asioista. Vanhusneuvosto Vanhusneuvosto on kaupungin ja sen alueella toimivien eläkeläisjärjestöjen yhteistyöelin, jonka tehtävänä on edistää viranomaisten, vanhusten sekä eläkeläis- ja vanhustyöjärjestöjen yhteistoimintaa sekä edesauttaa ikäihmisten osallistumista ja vaikuttamista kunnalliseen päätöksentekoon. Vanhusneuvosto kokoontui vuoden aikana 10 kertaa. Vanhusneuvostolle esiteltiin vuoden aikana Risto-hanketta, liikuntapalveluja kotihoidossa, liikuntatoimea, Kotkan kaupungin viestintää, suunterveydenhuoltoa ja Kelan ikääntyneille ja omaishoitajille suunnattuja kuntoutuskursseja. Vanhusneuvosto teki aloitteen ikäihmisten liikkumisesta linja-autolla. Vuoden aikana järjestettiin korjausneuvontapäivä sekä ja vanhusneuvoston ja eläkeläisjärjestöjen yhteistapaamiset. Vanhusneuvoston aloitteesta käynnistettiin Uusi kaveri -hankkeen suunnittelu. Vanhusneuvosto on osallistunut Kaakonkulman vanhusneuvostojen yhteistapaamisiin sekä Vanhusjuhlaan ja 60+ Messuihin. Vanhusneuvoston jäseniä on osallistunut Vie vanhus ulos - kampanjaan joulukuussa.

10 6 TERVEYDENHUOLLON VASTUUALUE 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijärit/mittarit Arviointikritee- Palvelut laadukkaita ja Yhteydensaanti palveluihin käyttäjälähtöisiä puhelimitse Vastausprosentti vähintään 90 Vastausprosentti on ollut noin 80%. Kiireetön hoitoon pääsy hoitotakuun puitteissa Terveysasemille 2 viikossa Hoitotakuu on toteutunut, mutta 2 viikon aikana vastaanotolle pääsy ei ole vielä toteutunut. Kuntoutukseen 2 kuukaudessa Kuntoutuksen jonot lyhentyneet, 77 potilaan osalta ei päästy hoitotakuuseen. Kuntoutuksen toimintamallia muutettu, yksityislääkäreiden lähetteillä ei enää hoideta potilaita perusterveydenhuollossa. Suun terveydenhuoltoon 6 kuukaudessa Suun terveydenhuollossa hoitotakuu toteutuu siltä osin, että ajan saa 6 kk kuluessa yhteydenotosta. Yksittäisten hoitokäyntien välit venyvät tarkoituksettoman pitkiksi, vaikkakaan eivät ylitä 6 kk. Mielenterveystyössä 3 kuukaudessa Mielenterveystyön 3 kuukauden hoitotakuu toteutui (ensimmäinen käyntiaika keskimäärin 12.3 vuorokaudessa). Ennaltaehkäisevä toiminta on aktiivista ja omavastuuta vahvistavaa Pitkäaikaissairauksien hoitoprosessit on kuvattu ja jalkautettu Terveyskeskussairaalan sisätautipoliklinikalle 3 viikossa ja muistipoliklinikalle hoitajalle 1 kuukaudessa Viiden volyymeiltään ja kustannuksiltaan suurimman potilasryhmän hoitoprosessit on kuvattu, toiminta jalkautettu Toteutui Diabeteksen, astman ja osteoporoosin hoitoprosessit on kuvattu. Psykoosin, kaksisuuntaisen mielialahäiriön ja masennuksen hoitoprosessit on kuvattu ja käytössä.

11 Potilaan omaa osuutta sairauksien hoidossa lisätään sähköisten palvelujen avulla Terveyskioskien asiakas- ja käyntimäärät sekä teematapahtumien lukumäärä 70-vuotiaiden terveystapaamiseen osallistuneiden määrä Sähköinen terveystarkastus ja terveysvalmennus otetaan käyttöön Kausi-influenssarokotusten peittävyys Hyvinvointikertomuksen jalkauttaminen 7 Marevan-lääkityksen itsesäätelyn ja tekstiviestipalvelun piirissä on 800 potilasta Terveyskioskin asiakasmäärä 2 500/vuosi Käyntimäärä 5 000/vuosi Teematapahtumia on vähintään 9 vuodessa molemmilla kioskilla Kaikki 70-vuotta vuonna 2014 täyttävät saavat hyvinvointia tukevan infopaketin 50 % osallistuu yksilölliseen terveystapaamiseen ja/tai teemapäivään 2500 kuntalaista hyödyntää palvelua 70 % riskiryhmään kuuluvista ja kaikki potilastyössä olevat kaupungin terveydenhuollon työntekijät ottavat rokotteen Asetetaan tavoitteet ja toimenpiteet (kyllä/ei) Palvelun piirissä on noin 800 potilasta. Terveyskioskissa on ollut asiakkaita 3424 ja käyntejä Kotkansaaren ja Karhulan terveyskioskit muuttivat loppuvuodesta uusiin tiloihin kaupungintalolle ja Kulmaan Teematapahtumia on ollut 13. Toteutui 70-v ikäryhmään kuului 750 henkilöä ja heistä 200 osallistui terveystapaamiseen ja sen lisäksi osallistuttiin teemapäivään. Toteutui osittain Ei toteutunut. Riskiryhmiä rokotettiin, vielä ei tietoa ole saatavissa määrästä. Henkilökunnan osalta rokotuskattavuus oli noin 35%. Hyvinvointisuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet on asetettu ja toteutuksessa.

12 8 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Toimiva elinkeinopolitiikka Yhteistyötä yksityisen tukee yrityksiä ja ja kolmannen sektorin lisää työllisyyttä kanssa lisätään Yhteisiä tapaamisia kahdesti vuodessa Toteutunut mielenterveystyössä. Palvelusetelien käyttöönotto Suun terveydenhuollon palvelusetelien käyttöönotto 500 kpl/v Avoterveydenhuollon palveluseteleitä max 100 kpl/v käyttöön Palvelusetelitoiminta käynnistyi toukokuulla. Seteleitä kirjoitettu 46 kpl. Rahaa niihin sidottu 8326 eur. On otettu käyttöön keväällä 2014 ja kaikki jaettu 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijärit/mittarit Arviointikritee- Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu palvelurakenneselvi- Sotetykset Kotkan kaupungin terveydenhuolto on mukana selvitystyössä (kyllä/ei) Kyllä Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman mukaisesti yhteistyötä lisätään Seudullisen mielenterveys- ja päihdestrategian jalkauttaminen Maakunnallinen terveyden edistämissuunnitelma Muiden kuntien kanssa tehdään yhteistyötä kilpailutuksen ja palvelujen järjestämisen suhteen Toimenpideohjelma toteutuu Suunnitelma ja tavoitteet toteutuvat Suun terveydenhuollossa päivystyspalvelujen järjestämisessä tehdään yhteistyötä koko Kymenlaakson laajuisesti. Seudullisen mielenterveys- ja päihdestrategian jalkautuminen toteutuu asetettujen painopisteiden mukaan osana hyvinvointisuunnitelmaa.

13 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijärit/mittarit Arviointikritee- Henkilöstö osaava ja oikein mitoitettu, esimiestyö on laadukasta Henkilöstösuunnitelma Terveydenhuollon henkilöstörakenne ja määrä toteutuvat henkilöstösuunnitelman Toteutunut mukaisesti 9 Henkilöstörakenne noudattaa mitoitussuosituksia tai on riittävä toteuttamaan lakisääteisiä palveluja Vakanssien täyttöaste Sairauspoissaolot Henkilöstön täydennyskoulutus JET- ja EVA-koulutus esimiehille Henkilöstömitoitus on suositusten mukainen Kaikki vakanssit on täytetty Sairauspoissaolovähennys 0,5-1 päivää/työntekijä Rakennetaan täydennyskoulutuksen seurantajärjestelmä Esimiestehtävissä olevat ovat suorittaneet JET- tai EVAkoulutuksen tai vastaavan koulutuksen Toteutunut Terveyskeskussairaalassa lääkäreiden ja hoitajien vakanssit on täytetty. Avovastaanoton lääkärin viroista kaikkia ei ole saatu täytettyä. Avoterveydenhuollossa sairauspoissaolot ovat vähentyneet 10,9 päivästä 5,0 päivään. Suun terveydenhuollossa vähennys edellisen vuoden vastaavaan aikaan on ollut 1,4 päivää. Terveyskeskussairaalassa sairauspoissaolot ovat vähentyneet 9,1 päivästä 5,7 päivään. Avoterveydenhuollossa sairauspoissaolot ovat vähentyneet 5,0 päivää. Toteutunut Avoterveydenhuollossa tämä on toteutunut Suun terveydenhuollossa esimiesinfoihin ja POMOpajoihin osallistuttu hyvin (osallistumisprosentti n. 80)

14 10 Esimiestehtävissä olevat osallistuvat kaupungin järjestämiin esimiesinfoihin, esimieskoulutuksiin ja POMOpajoihin Esimiesasemassa olevien osallistujien lukumäärä/osuus Terveyskeskussairaalassa toteutunut, samoin mielenterveystyössä. Suun terveydenhuollossa TYHY- ja Kokemapäiviin osallistuttu hyvin. Henkilöstöinfoihin osallistuminen ei työjärjestelyjen osalta juurikaan onnistu. TYHY, henkilöstöinfot, Kokemapäivät TYHY- ja Kokemapäiviin sekä henkilöstöinfoihin osallistujien määrä Terveyskeskussairaalassa osallistuttu TYHY- ja Kokemapäiviin Mielenterveystyön palvelualueella on järjestetty Kokema psykiatrian poliklinikalla sekä Miekussa. Suun terveydenhuollossa kehityskeskusteluista käyty yli 60 % ja loput käydään syksyn aikana. Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista Kehityskeskustelut Sisäinen tiedotus Kehityskeskustelut käyty kaikkien työntekijöiden kanssa Vastuualueen, palvelualueen sekä toimipisteen asioista ja muutoksista tiedotetaan henkilöstölle mahdollisimman oikea-aikaisesti, tarvittaessa YT-menettely huomioiden Terveyskeskussairaalassa kehityskeskustelut käyty n. 50 % loput syksyllä Osa Miekun kehityskeskusteluista jäi pitämättä. Ulkoinen tiedotus Vastuualueen tai palvelualueen uudistuksista ja muutoksista tiedotetaan väestölle kaupungin internetsivuilla Ennakkoarviointi Suurissa uudistamis- /kehittämishankkeissa tehdään ennakkoarviointi (EVA)

15 11 Avoimet työpajat väestölle Suurten uudistus- /kehittämishankkeiden yhteydessä järjestetään yksi avoin työpaja kuntalaisille 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijärit/mittarit Arviointikritee- Talous on tasapainossa Jonopäivien määrä keskussairaalassa 0 päivää Vuoden 2014 alusta alkanut uusi sakkopäivä maksu systeemi 0- päivästä alkaen. Vuoden 2014 lopussa sakkopäivät saatu nollattua. Peruuttamattomien käyntien määrä perusterveydenhuollossa Peruuttamattomien käyntien määrä vähenee Kuntoutuksen osalta perumattomien poisjääntien määrä on 329 käyntiä ja 262 potilasta. Vastaanottotoiminnassa perumattomat poisjäännit ovat lisääntyneet 440 käyntiä ja 411potilasta lääkäreillä ja 982 käyntiä ja 639 potilasta hoitajilla. Suun terveydenhuollossa peruuttamattomien käyntien määrä vähentynyt edellisen vuoden vastaavaan aikaan nähden 129 kpl. Peruuttamattomien käyntien osuus toteutuneista käynneistä oli v ,6 %, v ,1 %. (1016 peruuttamatonta käyntiä v. 2014) Mielenterveystyön peruuttamattomien käyntien määrä ei ole vähentynyt n. 7% tasosta tekstiviestimuistutuksesta huolimatta.

16 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijärit/mittarit Arviointikritee- Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Potilasturvallisuussuunnitelma on valmis ja jalkautettu yksiköihin Yksikkökohtaiset suunnitelmien valmistelu käynnistetty 12 Turvallisuusriskit on päivitetty Toteutunut, yksikkökohtaisten suunnitelmien valmistelu on aloitettu, valmiina vuoden 2014 lopussa Toteutunut Työyksiköiden turvallisuusriskien päivittäminen Turvallisuuskoulutukset Terveydenhuollon henkilöstö osallistuu määrävälein koulutukseen Toteutunut Terveydenhuollon vastuualue Avoterveydenhuolto Avoterveydenhuollossa hoitotakuu on toteutunut kaikilla terveysasemilla. Puhelujärjestelmään tehtiin muutoksia vuoden aikana. Syksyllä vastattiin erikseen päivystyspuheluihin ja erikseen muihin ajanvarauspuheluihin. Avoterveydenhuollossa käyntimäärät (sisältää sekä lääkärit että hoitajat) ovat hieman laskeneet edellisvuoteen verrattuna (v ). Terveyskioskissa käyntimäärät ovat edelleen lisääntyneet 5877 ( v ) ja asiakkaita 3424 (v ). Uusia kävijöitä kuten nuoret on myös tullut Terveyskioskiin. Hoivakotien lääkäripalvelut on ostettu kolmelta firmalta alkuvuoden ajan. Kokeilua on seurattu säännöllisesti yhteisissä palavereissa. Pientä yhteisten toimintamallien hiomista on ollut. Tavoite, että terveysasemien ja päivystyksen käynnit potilaiden yleistilan laskun vuoksi vähenevät, on toteutunut. Terveysasemien päiväaikainen päivystys keskitettiin keskussairaalan yhteyteen alkaen. Toiminta on käynnistynyt hyvin ja päivystykseen on ohjautunut pääasiassa päivystyspotilaita. Sairauspoissaolot ovat vähentyneet avoterveydenhuollossa vuoden ,9 päivästä vuoden ,0 päivään. Potilasturvallisuusilmoituksia on tullut HaiPro-järjestelmään 26 kpl. Ne ovat pääasiassa läheltä piti tilanteita ja eniten koskien tiedonkulkua. Työturvallisuusilmoituksia on tullut 21 ja ne ovat potilaiden aiheuttamia fyysistä tai psyykkistä kuormitusta ja väkivaltaa.

17 13 Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuollossa on tapahtunut hieman kasvua käyntien määrässä (+ 170 käyntiä.) Palveluja käyttäneitä on hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna (- 183 asiakasta). Ajoittain on ollut vaikeuksia täyttää hoitotakuun velvoitteet. Potilaspaine aiheuttaa sen, että yksittäisten hoitokäyntien välit venyvät hoidon järkevän toteuttamisen kannalta liian pitkiksi. Päivystyskäyntejä käynneistä on ollut hiukan alle viidesosa (19,4 %).Kesän alussa hammaslääkäritilanne tilapäisesti parani huomattavasti, kun kesätyöntekijät tulivat. Vuokratyövoiman tarve väheni vastaavasti. Suun terveydenhuollon ruuhkien vähentämiseksi otettiin keväällä käyttöön palveluseteli. Toiminta on lähtenyt käyntiin hieman hitaasti, koska järjestelmä työllistää vastaanottoa ja neuvontapalveluja. Myös palvelutuottajiksi ilmoittautuneilla on alkuvaiheessa ollut vaikeuksia laskuttamisessa. Myöskään potilastietojen siirtoa ei aluksi saatu suunnitellusti sujumaan. Tilanne on nyt saatu hoidetuksi. Perumattomien poisjääntien väheneminen tekstiviestimuistutuksen myötä on hieman tasaantunut. Vuoden alkupuoliskolla perumattomien käyntien määrä laski noin 12 % edelliseen vuoteen verrattuna. Perumattomia poisjääntejä on silti edelleen yli 4 % toteutuneiden käyntien määrästä. Mielenterveystyö Mielenterveystyön 3 kuukauden hoitotakuu on toteutunut. Psykiatrian poliklinikan käynneissä ovat lisääntyneet erityisesti lähetteettömän akuuttityöryhmän yhteydenotot ja käynnit. Peruuttamattomia poisjääntejä on edelleen noin 7% annetuista vastaanottoajoista. Yhteistyötä eri toimijoiden kanssa on suunnitelmallisesti lisätty potilaskohtaisissa prosesseissa. Terveysasemilla työskentelevien psykiatristen sairaanhoitajien työmalli on kokeiltu ja kuvattu tavoitteena toiminnan aloittaminen keväällä Psykiatrian poliklinikalla tehtiin sisäilmatutkimuksia henkilöstön ja potilaiden kokemien haittaoireiden vuoksi. Toiminta siirrettiin väistötiloihin Takojantie 1:een syyskuussa Sairauspoissaolojen määrä kasvoi mielenterveystyön palvelualueella edellisestä vuodesta 13.3 päivästä 16.7 sairauspoissaolopäivään/ työntekijä. Ostopalveluissa tehostettuun tai tuettuun asumiseen ohjattujen määrä on ollut kasvava. Samalla ryhmämuotoisten palvelujen sekä kotiin vietävän tuen käyttöä on lisätty. Toimenpiteistä huolimatta psykiatrisen sairaalan vuodeosastopäivät kasvoivat lähes 17 % vuoden aikana. Korvaushoidon toimintaprosessit on kuvattu yhteistyössä A-klinikan kanssa. Vakituisiin työsuhteisiin on saatu rekrytoitua henkilöstöä lukuun ottamatta erikoislääkäreitä. Terveyskeskussairaala Terveyskeskussairaalasta jatkohoitoon jonottavien potilaiden määrä on vähentynyt entisestään, samoin hoitoajat ovat lyhentyneet. Keskimääräinen hoitojakson pituus oli 20,4 vuorokautta (vrt. 26 vuorokautta vuonna 2013). Myös hoitojaksojen määrä on noussut. Karhulan sairaalassa oli 965 päättynyttä hoitojaksoa, kun se v vastaavana aikana oli 532 hoitojaksoa. Erikoissairaanhoidosta on voitu siis siirtää aiempaa nopeammin potilaita Karhulan sairaalaan. Myös perusterveydenhuollon päivystysvastaanotolta on pystytty ottamaan potilaita suoraan Karhulan sairaalaan, sen sijaan että he kiertäisivät esh:n kautta pth:n vuodeosastoille. Erilaiset infektiopotilaat aiheuttavat kuitenkin edelleen potilaiden sijoitteluun liittyviä ongelmia. Eristyspotilaat tarvitsevat yleensä yhden hengen huoneen ja niitä on käytettävissä vain rajoitetusti. Tästä syystä siirtoviivemaksuja ei ole edelleenkään saatu kokonaan poistettua, vaikka ne ovatkin huomattavasti pienentyneet, huomioiden vuoden alusta alkanut uusi sakkopäivä maksu 0-päivästä alkaen. Hoito- ja kuntoutuskeskuksesta (Hoiku) on ostettu kevään aikana (ad. 9/2014) hoiva-asumiseen jonottaville 15 asiakkaalle tilapäispaikkoja. Näistä tulee luonnollisesti kustannuksia, mutta näiden

18 14 kustannusten vaihtoehtoiskustannus tulisi esh:sta. Tällä tavalla on pyritty vähentämään esh:n kustannuksia, jotka ovat ne kaikkein kalleimmat potilaan hoitoketjussa. Yhteensä Hoikusta ostettiin 2649 hoitopäivää Syyskuussa 2014 valmistuvien hoivapaikkojen myötä Karhulan sairaalan toivotaan keskittyvän ja profiloituvan pelkästään ns. akuutiksi perusterveydenhuollon sairaalaksi, jossa ei ole hoidossa ei sairaalahoitoa tarvitsevia potilaita. Potilasprofiilin muutos näkyy jo nyt lääke-, laboratorio-, röntgen-, ravitsemus- ja kuljetuskulujen lisääntymisenä Karhulan sairaalassa. Sairauspoissaolot ovat vähentyneet vuonna 2013 oli 9,1 päivää ja 2014 oli 5,7 päivää. HaiPro-järjestelmään oli tehty 241 ilmoitusta, joista 194 oli potilasturvallisuus ilmoituksia ja 47 työturvallisuus ilmoituksia. Yli puolet potilasturvallisuus ilmoituksista oli tapaturmailmoituksia ja työturvallisuus ilmoitukset koskivat väkivalta tilanteita ja työn kuormittavuutta Terveyskeskussairaalassa on paneuduttu turvallisuusasioiden kehittämiseen yhdessä työsuojeluvaltuuten kanssa. Vartiointipalveluita on lisätty kahdella käynnillä vierailutuntien aikana, useiden turvallisuusriskitapahtumien johdosta. Erikoissairaanhoidon jonopäivien määrä on ollut yhteensä 555 päivää. Vuoden 2013 vastaavana aikana jonopäivien määrä oli 506. Jonopäivien määrän kasvu johtuu siirtoviivemaksujen alkamisesta jo 0-päivästä. Vuoden 2014 aikana maksettiin ns. jonopäivistä n euroa. Tuloslaskelma Terveydenhuolto Toteuma Toteuma Toteuma K Budjetti LTA Tot% 3 Toimintatuotot 30 Myyntituotot ,66% 32 Maksutuotot ,25% 33 Tuet ja avustukset /0 34 Muut toimintatuotot ,10% 3 Toimintatuotot ,83% 4 Toimintakulut 40 Henkilöstökulut ,01% 43 Palvelujen ostot ,71% 45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,85% 47 Avustukset ,80% 48 Muut toimintakulut ,87% 4 Toimintakulut ,20% ULK. TOIMINTAKA- ULK. TOIMINTAKATE ,99% TE 4S Sisäiset erät S8 Sisäiset tuotot ,01% S9 Sisäiset kulut ,76% 4S Sisäiset erät ,14% TOIMINTAKATE TOIMINTAKATE ,00% 6 Rahoitustuotot ja - 60 Rahoitustuotot ja -kulut /0 kulut 6 Rahoitustuotot ja -kulut /0 VUOSIKATE VUOSIKATE ,99% 6S Sisäinen korko SK Sisäinen korko /0 6S Sisäinen korko /0 7 Poistot ja arvonalentumiset 70 Poistot ja arvonalentumiset ,93% 7 Poistot ja arvonalentumiset ,93% TULOS TULOS ,02% Hallinnon vyörytykset Hallinnon vyörytykset /0 Ylijäämä / Alijäämä Ylijäämä / Alijäämä ,70%

19 15 VANHUSTENHUOLLON VASTUUALUE 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijärit/mittarit Arviointikritee- Palvelut laadukkaita ja Vanhuspalvelujen piirissä olevien 75-vuotta käyttäjä6lähtöisiä täyttäneiden %-osuus vastaavan ikäisestä väestöstä Kotihoito 25% 29 % Hoiva-asuminen 9% 11% Keskussairaalasta kotihoitoon odottavien määrä ja hoitopäivien määrä 0 hoitopäivää Keskussairaalasta kotiutettu kotihoitoon 109 henkilöä, viiveetön kotiutuminen toteutuu Karhulan sairaalasta kotihoitoon odottavien määrä ja hoitopäivien määrä 0 päivää Karhulan sairaalasta hoiva-asumiseen odottavien määrä alle 15 toteutuu Hoiva-asumisen asukkaista sairaalahoidossa % -osuus alle 5 % 1 % Vapautunut hoivaasumisen paikka täytetään viiveettä Hoiva-asumisen rakennemuutos Viive korkeintaan 2 pv Eskolan hoivakoti valmistuu syksy 2014 Karhuvuorikodin laajennus valmistuu pv (paitsi Pihlakodit 2-4, joissa toiminnan muutos aiheuttaa ylimääräistä viivettä) Eskolan hoivakoti avautui Ennaltaehkäisevä toiminta on aktiivista ja omavastuuta vahvistavaa Omatoimisten 75- vuotta täyttäneiden % - osuus Hyvinvointia edistävä ohjaus (kirje, puhelinsoitto, kotikäynti) 80- ja 85-vuotiaille, jotka eivät ole palvelujen piirissä. 66 % selviytyy ilman vanhustenhuollon palveluja Kohderyhmästä tavoitetaan 95% Karhuvuorikodin laajennus valmistuu 5/ % toteutuu

20 16 Avoimet tiedotus- ja keskustelutilaisuudet ajankohtaisista aiheista Osallisuuden lisääminen -ikäihmisille suunnattujen tilaisuuksien suunnittelussa ja järjestämisessä mukana vanhusneuvosto, ikäihmisten järjestöjä, kolmannen sektorin toimijoita ja seurakunnat Vanhustenhuollon yleisötilaisuuksia vähintään 2 vuodessa Yhteisesti järjestetyt tilaisuudet Kolmas Vanhuspalvelulain tiedotustilaisuus. Asuntojen korjausneuvon infotilaisuus Kaksi eläkeläisjärjestöjen tilaisuutta, - Uusi kaveri hankkeen suunnittelu Yhteisesti järjestettyjä Liikunta- ja kulttuuritapahtumia. 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kriittiset menestystekijärit/mittarit Arviointikritee- Toimiva elinkeinopolitiikka tukee yrityksiä ja kaisten yksityisten Sosiaalihuoltolain mu- lisää työllisyyttä tukipalvelutuottajien määrä 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijärit/mittarit Arviointikritee- Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu kunnilla (Hamina, Kot- Etelä-Kymenlaakson ka, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti) on yhdenmukaisia vanhustenhuollon palvelurakenteita, toimintamalleja ja yhteistyöverkostoja. 3 uutta tuottajaa vanhustenhuollon ylläpitämään lakisääteiseen palvelutuottajarekisteriin 2 uutta tuottajaa Vanhustenhuollossa on käytössä seutukunnallisesti hyväksyttyjä palvelujen rakenteita ja toimintamalleja. toteutuu STM:n Kaste-hanke koordinointiapuna Uudet, yhdessä kehitetyt vanhustenhuollon palvelurakenteet ja toimintamallit Toipilasyksikkö on mallinnettu ja käytössä syksyllä hoiva- asumisessa Toipilas-/arviointi- ja kuntoutusyksikön toiminta alkoi syyskuun alussa Eskolassa

21 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijärit/mittarit Arviointikritee- Henkilöstö osaava ja oikein mitoitettu, esimiestyö on laadukasta Henkilöstömäärä vastaa mitoituksia ja täyttää kelpoisuusvaatimukset. Mitoitukset toteutuvat toteutuu 17 Vapautuvat kotiavustajan toimet muutetaan ensisijaisesti lähihoitajan toimiksi Toteutuneet nimikemuutokset Yksi nimikemuutos fysioterapeutiksi Sairauspoissaolojen määrä Sairauspoissaolojen määrä vähenee 1.0 päivän / työntekijä vähentynyt 0.4 päivää/t työntekijä Esimiestyötä kehitetään kaupungin linjausten ja vanhustenhuollon johtamisjärjestelmän mukaisesti Toteutuminen toteutuu Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista Kotihoidon henkilöstön osaaminen Suunnitellut ja säännölliset henkilöstötilaisuudet Kotihoidon henkilöstön osaamistaso nousee vrt tilanteeseen Kaikille vanhustenhuollon työntekijöille tarkoitetut henkilöstötilaisuudet toteutuvat 1-2 kertaa vuodessa Osaamiskartoitusten pohjalta käynnistetty kehittämistyö ja koulutukset Henkilöstötilaisuus on pidetty marraskuussa. Mukana myös vanhusneuvoston edustajien puheenvuorot. 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijärit/mittarit Arviointikritee- Talous on tasapainossa Toimintakate % Toimintakate ei ylity Talouden toteuma-% oli 100% alkuperäisen talousarvion tavoitteeseen verrattuna. 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijärit/mittarit Arviointikritee- Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Toimintaa tuetaan ekotukihenkilöillä Hoiva-asumisessa ja kotihoidossa on nimetty vähintään 4 ekotukitukihenkilöä toteutunut Henkilöstön turvallisuuskoulutukset Vanhustenhuollon henkilöstö osallistuu turvallisuuskoulutuksiin määrävälein toteutunut

22 18 Vanhustenhuollon vastuualue 75 vuotta täyttäneistä selviytyy 60 % (tavoite 66 %) ilman julkisia vanhustenhuollon palveluja, ympärivuorokautisia hoivapalveluja sai 11 % ja kotihoidon kaikkien eri palvelujen piirissä oli 29 %. Osaltaan tämä selittyy yli 85-vuotiaiden suurella osuudella ja korkealla sairastavuudella sekä yksin asuvien suurella osuudella. Johtamista ja lähiesimiehisyyttä on kehitetty mm. esimiesinfojen, kokematyöskentelyn, säännöllisten palaverikäytäntöjen, koulutusten, työnohjauksen jne. avulla. Osastonhoitajat ovat panostaneet henkilöstöjohtamiseen, talouden seurantaan sekä toiminnan kehittämiseen. Vanhustenhuollon henkilöstörakennetta muutetaan vähitellen kuntouttavan hoitotyön mahdollistamiseksi ja strategian mukaisesti. Myös toimintakykyä ylläpitävää/edistävää hoitotyötä kehitetään jatkokouluttamalla henkilöstöä yhteistyössä Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston kanssa. Hoivapalveluilla on kolme fysioterapeuttia ja kaksi lähihoitajaa koulutettu ergonomiakorttikouluttajiksi. Tavoitteena on, että kaikki hoitajat ovat ergonomiakortin ja Voitas -koulutuksen suorittaneet. Kotihoito Palvelutarpeen arviointi 75 -vuotta täyttäneille ja eläkkeensaajan korkeinta hoitotukea saaville toteutuu määräajan eli 7 arkipäivän kuluessa. Palvelutarpeen arviointikäyntejä on tehty eri-ikäisille yhteensä Palveluohjaajat tekivät käynneistä yhteensä 512. Omaishoidontuen asiakkaita oli vuonna 2014 yhteensä 516. Uusia sopimuksia on tehty 91:lle ja vastaavasti palvelun piiristä on poistunut 102 asiakasta. Kielteisiä päätöksiä on tehty 16. Omaishoitoa 75 -vuotta täyttäneistä saa 5.54 % (tavoite 5-6 %). Omaishoidon asiakkaista on noin 38 % suunnitelmallisen lomajärjestelyjen piirissä. Kotihoidon toiminnan kehittämisessä on otettu käyttöön alueelliset resurssitiimit. Resurssitiimejä käytetään paikkaamaan erilaisia henkilöstövajeita ja tasaamaan ruuhkahuippuja. Kehittämistyön edetessä tiimirajat ovat hälventyneet ja ulkopuolisten sijaisten ja Rekryn käytön tarve on vähentynyt. Uudella toimintamallilla seurataan toteutunutta asiakasaikaa ja verrataan sitä palvelusuunnitelman perusteella myönnettyyn kotihoidon palveluaikaan. Mallin avulla on lisätty välitön työaika 50%:iin ja valmistauduttu sähköisen toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoon vuonna Päiväsairaalan toiminta päättyi Hoivapalvelut hoiva-asumisessa oli 737 asukasta, joista 321 omaa, 319 ostopalvelua ja palveluseteliasiakkaita oli 97. Kotikuntalain perusteella kotkalaisia oli muilla paikkakunnilla hoiva-asumisessa 10 ja muiden kuntien asukkaita Kotkassa 7. Lyhytaikapaikoilla oli 51 asiakasta. Pihlakodin kolmea yksikköä (kerrokset 2-4) ollaan muuttamassa hoiva-asumisen pienryhmäkodeiksi. Muutos on aloitettu loppusyksyllä 2014 ja vuoden vaihteessa noin puolet paikoista on täytetty uusien kriteerien mukaisilla asukkailla. Pihkapolun nykyisten 38 asukkaan korvaavien tilojen rakentaminen Karhuvuorikodin yhteyteen on pitkällä ja valmistumisaika on toukokuu Eskolan vanhan rakennuksen saneeraus valmistui syyskuussa ja kaupunki sai 81 hoivapaikkaa lisää. Syyskuun jälkeen hoiva-asumisen paikan on saanut lainmukaisesti kolmen kuukauden kuluessa. Kotona asumista ja sairaalasta kotitutumista tukevat lyhtyaikaishoito siirtyi kaupungin omaksi toiminnaksi Eskolan saneerauksen valmistuttua. Lyhtyaikapaikkoja on yhteensä 59 ja niitä on Villa Eskolassa, Karhuvuorikodissa ja Citykodissa. Viriketyö on keskeinen kehittämisalue: tavoitteena on luoda käytännönläheisiä ja joustavia tapoja lisätä myös vapaaehtoistyöntekijöiden osuutta asukkaiden arjessa. Hoivapalveluilla on kolme viriketyöntekijän vakanssia. Viriketyöntekijät suunnittelevat ja toteuttavat yhdessä hoitohenkilöstön kanssa asukkaiden arkeen sopivia virkistäviä tuokioita. Viriketyöntekijät myös koordinoivat vapaaehtoisten toimintaa hoivakodeissa. Liikunnanohjaaja koordinoi ja suunnittelee niin Eskolassa kuin Citykodissakin olevien kuntosalien käyttöä yhdessä yksikköjen henkilöstön kanssa. Tavoitteena on

23 19 mahdollisimman suuri ja monipuolinen käyttö, joka hyödyntää sekä hoivapalvelujen että kotihoidon asiakkaita ja myös muita vanhusryhmiä terveyden edistämiseksi ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Riskianalyysi Apteekin lääkkeenjaon kustannukset siirtyivät vanhustenhuollon maksettavaksi. Kustannukset on saatu katettua ilman lisämäärärahaa. Koulutetun henkilökunnan saatavuus heikkenee - tutkitaan oppisopimuskoulutuksen käyttöä. Koulutuetettua henkilökuntaa on ollut saatavilla niin vakituisiin toimiin kuin sijaisuuksiin. Rekryn sijaiskapasiteetti suunniteltiin liian pieneksi? Sijaistarpeeseen on pystytty vastaamaan, haasteellisia ovat olleet arkipyhälistat ja flunssakausi. Sairaslomien määrää ei saada vähenemään. Sairaslomat vähenivät 0,4 pv/ hlö. Tavoitteeseen 1 pv/työtekijä ei kuitenkaan päästy. Hoivapaikat eivät riitä jos hoiva-asumisen tarve on yhtä suurta huolimatta ennakoivasta ja ennaltaehkäisevästä toiminnasta. Eskolan valmistuttua ja uusien omien lyhytaikapaikkojen myötä hoivapaikkajono saatiin vähenemään ja Karhulan sairaalassa ei ollut hoivapaikkaa odottavia sen jälkeen. Syyskuun jälkeen hoiva-asumisen paikan on saanut lainmukaisesti kolmen kuukauden kuluessa. Lääkärikilpailutuksen onnistuminen: riskinä on, että suunniteltu lääkäripalvelu ei ole riittävä tai tuottaja ei onnistu palvelussa laadullisesti tai määrällisesti. Kotihoidon ja hoivapalvelujen lääkäripalvelut kilpailutettu 2015 alussa. Tuloslaskelma Vanhustenhuolto Toteuma Toteuma Toteuma K Budjetti LTA Tot% 3 Toimintatuotot 30 Myyntituotot ,97% 32 Maksutuotot ,96% 33 Tuet ja avustukset ,37% 34 Muut toimintatuotot ,66% 3 Toimintatuotot ,88% 4 Toimintakulut 40 Henkilöstökulut ,01% 43 Palvelujen ostot ,94% 45 Aineet, tarvikkeet ja ,49% tavarat 47 Avustukset ,00% 48 Muut toimintakulut ,73% 4 Toimintakulut ,55% ULK. TOIMINTAKATE ULK. TOIMINTAKATE ,81% 4S Sisäiset erät S8 Sisäiset tuotot /0 S9 Sisäiset kulut ,79% 4S Sisäiset erät ,72% TOIMINTAKATE TOIMINTAKATE ,25% 6 Rahoitustuotot ja - 60 Rahoitustuotot ja -kulut /0 kulut 6 Rahoitustuotot ja /0 kulut VUOSIKATE VUOSIKATE ,25% 6S Sisäinen korko SK Sisäinen korko /0 6S Sisäinen korko /0 7 Poistot ja arvonalentumiset 70 Poistot ja arvonalentumiset ,00% 7 Poistot ja arvonalentumiset ,00% TULOS TULOS ,26% Hallinnon vyörytykset Hallinnon vyörytykset /0 Ylijäämä / Alijäämä Ylijäämä / Alijäämä ,11%

24 20 SOSIAALIHUOLLON VASTUUALUE 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijärit/mittarit Arviointikritee- Palvelut laadukkaita ja Sosiaalitakuiden mukaiset käsittelyajat käyttäjälähtöisiä toteutuvat 100 % Sosiaalihuollossa palvelutakuu ei toteutunut toimeentulotuen ja lastensuojelun käsittelyajoissa. Asiakastyytyväisyys ja toiminnan arviointi Asiakaspalautteet käsitellään yksiköissä yhdessä. Muistutusten määrä ei kasva. Yksilöpäätösten muutosvaatimusten määrä vähenee. Muistutuksia tehtiin kuusi (kaksinkertaistui). Muutosvaatimuksia jaosto käsitteli kaikkiaan 27, mikä on selvästi vähemmän kuin ed. vuonna (39) Sosiaali- ja terveydenhuollon rakennemuutos etenee Ylisektoraalinen yhteistyö lisääntyy ja Hyvinvointipuiston suunnitteluun osallistutaan aktiivisesti. Hyvinvointipuiston tilasuunnittelu on aloitettu. Päihde- ja mielenterveyspalvelujen selvitys ja suunnitelman laadinta on käynnistetty Suunnittelu käynnistyy vuoden 2015 alussa. Ennaltaehkäisevä toiminta on aktiivista ja omavastuuta vahvistavaa Sähköisten palvelujen käyttö ja määrä Lastensuojelussa sijaishuollossa olevista asiakkaista 75 % on perhehoidossa Toimeentulotuen ja vammaispalvelujen sähköisten hakemusten sekä muun sähköisen asioinnin käyttäjämäärä lisääntyy. Tavoite 600 käyttäjää vuoden aikana. Perhehoidossa olevien osuus oli 61 %. Sosiaalihuollon sähk. palveluja käytti asiakasta Palveluiden painopiste ennalta ehkäisyyn Lasten ja nuorten palveluissa lisätään avohuollon toimia sekä yhteistyötä Vatupassin ja opetustoimen kanssa. Nuorten tukiasumista on käytetty tarvetta vastaavasti, myös yhtenä avohuollon tukitoimena. Asumisvalmennus on aloitettu Koivulassa ja lisäksi nuorten asumista tuetaan ryhmätoiminnoilla.

25 21 Nuorisoryhmän sosiaaliohjaaja siirtyi Vatupassiin nuorten matalan kynnyksen palveluihin. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia on alle 1,5 % ikäryhmästä. Lastensuojelun avohuollon asiakasmäärä on enintään 8 % ikäryhmästä. Uusien lastensuojeluasiakkaiden määrä vähenee noin 5 %:lla. Vuoden lopussa 1,5 % Asiakasmäärä oli 10,7 % ikäluokasta. Uusia lastensuojeluasiakkaiden määrä nousi 10 %:lla. 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kriittiset menestystekijärit/mittarit Arviointikritee- Toimiva elinkeinopolitiikka tukee yrityksiä ja määrä vähenee: Pitkäaikaistyöttömien lisää työllisyyttä Kelan listalla oli elokuussa henkilöä. Vuoden lopussa Kelan listalla on 850 henkilöä listalla henkilöä Aikasarjaseurannan mukaan vuoden 2012 lopussa 882 henkilöä. (keskimäärin 865 henk./kk) Pitkäaikaistyöttömiä aikasarjaseurannan mukaan on enintään 720 henkilöä Vuoden lopussa pitkäaikaistyöttömiä oli (keskimäärin henk./kk) 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijärit/mittarit Arviointikritee- Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu luissa ja lasten sijais- Maahanmuuttajapalve huollossa sekä työvoiman palvelukeskuksen toiminnassa ovat mukana kaikki seudun kunnat Sopimukset seutuyhteistyöstä jatkuvat. Aikaisemmat sopimukset voimassa ja vuoden 2015 alusta seudullinen sopimus tulkkikeskuksen toiminnasta.

26 Henkilöstömäärä vastaa mitoituksia ja täyttää lakisääteiset kelpoisuusehdot. Sairauspoissaolot Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijärit/mittarit Arviointikritee- Henkilöstö osaava ja oikein mitoitettu, esimiestyö on laadukasta Epäpätevien pitkäaikaisten sijaisten osuus enintään 3 % Lähes kaikki sijaiset täyttävät kelpoisuusehdot. Poissaolopäivien määrä vähenee ed. vuodesta. Sairauspoissaolot vähenivät 1,7 päivällä/henkilö Esimiestyötä kehitetään jatkuvasti Esimiehet osallistuvat työnantajan järjestämään koulutukseen ja esimiestilaisuuksiin. Tilaisuuksiin osallistuttiin aktiivisesti. Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista Kehityskeskustelut Palveluista tiedottaminen tehostuu Kehityskeskustelut käydään vähintään kerran vuodessa. Palvelujen ja etuuksien myöntämistä koskevat ohjeistot ovat saatavissa kotisivuilla. Kehityskeskusteluohjelma toteutui. Vammaispalveluohjeisto ja toimeentulotuen ohje ovat kotisivuilla. Palvelukohtaisia esitteitä laaditaan vähintään yksi vuodessa. Vammaispalveluesite on julkaistu tammikuussa Ajankohtaisista asioista tiedotetaan aktiivisesti mediatiedotteilla. Ajankohtaisista asioista on tiedotettu. Vastuualueen säännölliset henkilöstötilaisuudet Vähintään 2 tilaisuutta vuoden aikana koko henkilöstölle. Henkilöstötilaisuuksia järjestettiin yksi marraskuussa. Yksiköiden tiedottaminen ja henkilöstön osallistuminen organisoitua Yksiköissä järjestetään säännölliset yksikkökokoukset vähintään kerran kuukaudessa. Yksikkökokoukset toteutuvat kaikissa yksiköissä. 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijärit/mittarit Arviointikritee- Talous on tasapainossden toteutuminen Vastuualueen talou- suunnitelman mukaisesti. Toimintakate ei ylity. Talouden toteuma-% oli 109% alkuperäisen talousarvion tavoitteeseen verrattuna. 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijärit/mittarit Arviointikritee- Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Toimintaa tuetaan ekotukihenkilöillä. Vammaisten asumisyksiköille ja lastensuojelun yksiköille on nimetty vähintään kaksi ekotukihenkilöä. Ekotukihenkilöitä on koulutettu kaksi.

27 23 SOSIAALIHUOLLON HALLINTO JA TYÖLLISYYSPALVELUT Sosiaalihuollon hallinto sisältää vastuualueen yhteiset käyttömenot sekä vastuualueen ICTkustannukset. Työllisyyspalveluihin kuului työvoiman palvelukeskus Väylän toiminta sekä kaikki työllisyystoimenpiteet ja kunnan rahoitusosuus (50 %) työmarkkinatuen kustannuksista yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden kotkalaisten työttömien kohdalla. Muutoksena oli työllisyyspalvelupäällikön siirtyminen muihin tehtäviin ja viran lakkautus vuoden lopussa. Työvoiman palvelukeskus Väylän toimintaa kehitettiin vuoden 2014 aikana sisäisesti mm. kuntouttavan työtoiminnan hallinnollisten muutosten sekä asiakasprosessin tarkennusten kautta. Lisäksi paikallista kumppanuutta kehitettiin läpikäymällä yhteistoimintaan liittyviä käytäntöjä usean eri yhteistyötahon kanssa. Kotkan työttömyysprosentti kasvoi vuoden aikana ollen joulukuussa 20,7 %. Työttömyyden trendi oli kasvava kaikkien työttömyysryhmien kohdalla läpi vuoden. Kotkan rahoitusosuus Kelan työmarkkinatuen maksuista vuonna 2014 oli n. 4,7 milj. euroa. Kasvua edelliseen vuoteen tuli 12,5 %. Vuoden lopussa Kelan listalla oli 8,5 % enemmän työttömiä kuin vuotta aikaisemmin. Kuntouttavassa työtoiminnassa on toteutunut vuonna 2014 yhteensä työtoimintapäivää. Kasvua vuoteen 2013 verrattuna on 29,7 % ja vuoteen 2012 verrattuna 87,4 %. Palkkatukityöllistämisen piirissä on vuonna 2014 ollut 102 henkilöä sisältäen yhdeksän oppisopimusta ja 37 velvoitetyöllistettyä. Palkkatukijärjestelmän tulkintojen muutokset pysähdyttivät toiminnan lähes kokomaan syksyllä. Ongelma koski sekä kaupungin että järjestöjen palkkatukityöllistämistä. Kotkan kaupunki maksaa kunnan alueella toimiville yhdistyksille kuntalisää parantaakseen niiden mahdollisuuksia työllistää. Vuoden 2014 aikana kuntalisää maksettiin 13 alueen yhdistykselle. Tuella työllistyi 29 eri henkilöä vuoden aikana. Kotkan kaupunki järjesti työpajatoimintaa kunnan työttömille aikuisille (yli 29-vuotiaat) Soteksäätiön toteuttamana kahdessa eri ryhmässä. Vuoden 2014 aikana työpajatoimintaan osallistui 129 eri henkilöä ja toteutuneita toimintapäiviä oli yhteensä Nuorille työttömille (alle 29-vuotiaat) työpajatoiminnan järjesti Rannikkopajat. Vuoden 2014 aikana nuorten pajoilla oli 295 eri kotkalaista nuorta työtöntä ja toteutuneita toimintapäiviä oli yhteensä HAKO-kuntakokeiluhankkeen kehittämiä ja Väylän soveltamia ryhmäohjausmalleja toteutettiin useita vuoden 2014 aikana. Näiden kautta asiakkaat pääsivät mm. hyötymään HAKO-rahoituksen mahdollistamista ostopalveluista kuntouttavan työtoiminnan yhteydessä. Lisäpalvelut liittyivät mm. kielikoulutukseen, ammatillisen osaamisen määrittämiseen ja terveydentilan kartoittamiseen. Kuntakokeilutyön tavoitteena on luoda nykyisten ohjaustyön käytäntöjen rinnalle uusia vaihtoehtoja. Sosiaalityön palvelualue Yleistä Lakisääteisten käsittelyaikojen toteutumiseksi lastensuojelussa ja toimeentulotuen käsittelyssä muutettiin vuoden aikana useaan kertaan toimintaprosesseja ja sähköistä asiointia lisättiin. Tästä huolimatta alkuvuodesta erityisesti toimeentulotuen käsittelyajat pitenivät yli määräaikojen, mutta tilanne saatiin kesäkuun loppuun mennessä lain määräämään kuntoon. Loppuvuonna etuuskäsittelyyn saatiin lautakunnan päätöksellä ylimääräinen työntekijä, mutta tästä huolimatta käsittelyajat ovat ylittäneet lakisääteisen määräajan ja käsittelyaika on ollut 8-9 arkipäivää. Koko vuonna toimeentulotukihakemuksista 70,4 % käsiteltiin määräajassa ja 29,6 %:ssa käsittely kesti yli 7 arkipäivää. Aluehallintovirasto antoi Kotkan kaupungille marraskuussa huomautuksen käsittelyaikojen ylityksistä. Lastensuojeluilmoituksista 95,7% käsiteltiin määräajassa.