Sisällysluettelo SOTELA, :00, Esityslista 1

Transkriptio

1 Sisällysluettelo SOTELA, :00, Esityslista 1-1 Esityslistan kansilehti (läsnäolijat) Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajat Käsittelyjärjestys Sosiaali- ja terveystoimen tilinpäätös- ja toimintakertomus Liite: Tilinpäätös_toimintakertomus Sosiaali- ja terveyslautakunnan talouden toteuma Liite: Vertailuraportti Edellinen vuosi _ Kuluva vuosi Peruspalvelujen valtionosuus vuonna Liite: Valtiovarainministeriön päätös Liite: Valtiovarainministeriön maksuerittely Mielenterveys- ja päihdepalvelujen selvitys Liite: Päihde- ja mielenterveyspalvelut ppt Lääkäripalveluiden kilpailutus Liite: Kotka-skopia ja lääkäripalvelut-tarjouspyyntö Liite: Kotka-skopia ja lääkäripalvelut-tarjouspyyntö-liite Liite: Kotka-skopia ja lääkäripalvelut-tarjouspyyntö-liite Liite: Kotka-skopia ja lääkäripalvelut-tarjouspyyntö-liite Liite: Kotka-skopia ja lääkäripalvelut-tarjouspyyntö-liite Liite: Kotka-skopia ja lääkäripalvelut-tarjouspyyntö-liite Liite: Kotka-skopia ja lääkäripalvelut-tarjouspyyntö-liite Vanhustenhuoltoon saadut jäämistövarat vuodelta Liite: Luettelo avustusten käytöstä Avustukset vanhusten virkistystoimintaan Liite: Luettelo avustusten käytöstä Aluehallintoviraston päätös: lastensuojelun määräaikojen valtakunnallinen valvonta Liite: AVIn päätös_lastensuojelun määräajat Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti Muutoksia sosiaalihuollon palveluissa kesäkaudella Nimikemuutokset/sosiaalihuolto/Villa Jensen Liite: Nimikemuutokset Vastaus valtuustoaloitteeseen vaikeavammaisten asumispalvelujen järjestämisestä kaupungin omana toimintana Liite: Valtuustoaloite vammaispalveluista, Piipponen-Pekkola Liite: Valtuustoaloite Liite

2 73 Kuntalain 51 :n otto-oikeus/viranhaltijoitten päätökset ja neuvostojen pöytäkirjajäljennökset mennessä Muut asiat

3 -1, SOTELA :00 Sivu 1 OSALLISTUJAT Eerola Aila puheenjohtaja Päätöksentekijät Eerola Anja varapuheenjohtaja Hakala Kirsi jäsen Hokkanen Risto Holmroos Anna Kujamäki Kari Leskinen Pirkko Nuora Irma Pakarinen Juha Pekkola Petri Puittinen Marko Vornanen Timo Muut osallistujat Hirvonen Pasi kaupunginhallituksen edustaja Koskimies Sanna hallinto- ja kehittämispäällikkö, sihteeri Rosqvist Liisa vanhustenhuollon johtaja Sahala Heli sosiaalijohtaja Spännäri Maija controller Valta Maija terveysjohtaja Nurminen Ilona nuorisovaltuuston edustaja Roininen Martta nuorisovaltuuston varaedustaja Irma Nuoran avustaja Poissa Haapanen Jorma palvelujohtaja ALLEKIRJOITUKSET Puheenjohtaja Sihteeri LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirjan tarkastajat PÖYTÄKIRJA YLEI- SESTI NÄHTÄVÄNÄ

4 58, SOTELA :00 Sivu 2 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Oikaisuvaatimusohje

5 59, SOTELA :00 Sivu 3 Pöytäkirjan tarkastajat Ei oikaisuvaatimusohjetta Valitaan Juha Pakarinen ja Petri Pekkola. Seuraavana vuorossa ovat Marko Puittinen ja Timo Vornanen.

6 60, SOTELA :00 Sivu 4 Käsittelyjärjestys Ei oikaisuvaatimusohjetta Hyväksytään listan mukaisena.

7 61, SOTELA :00 SOTE: 971/2015 Sivu 5 Sosiaali- ja terveystoimen tilinpäätös- ja toimintakertomus 2014 Sotela Valmistelijat: Vastuualueiden johtajat Controller Maija Spännäri, puh Palvelussuhdeasiantuntija Johanna Kivelä, puh /. Sosiaali- ja terveystoimen tilinpäätös- ja toimintakertomus vuodelta 2014 on esityslistan erillisenä liitteenä. Esittelijä: Ehdotus: Vs. palvelujohtaja Liisa Rosqvist Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää hyväksyä sosiaali- ja terveystoimen tilinpäätös- ja toimintakertomuksen vuodelta 2014 ja lähettää sen edelleen kaupunginhallitukselle tiedoksi. Ote: Kaupunginhallitus Ei oikaisuvaatimusohjetta

8 61, SOTELA :00 / Liite: Tilinpäätös_toimintakertomus 2014 Sivu 6 Tilinpäätös- ja toimintakertomus 2014 Sosiaali- ja terveyslautakunta

9 61, SOTELA :00 / Liite: Tilinpäätös_toimintakertomus 2014 Sivu 7 Luottamuselinten kokoonpano Sosiaali- ja terveyslautakunta - Aila Eerola SDP puheenjohtaja - Anja Eerola KOK varapuheenjohtaja - Kirsi Hakala PS - Risto Hokkanen SDP - Anna Holmroos VIHR - Kari Kujamäki PS - Pirkko Leskinen KOK - Irma Nuora VAS - Juha Pakarinen SDP - Petri Pekkola VAS - Marko Puittinen KOK - Timo Vornanen KOK - Pasi Hirvonen KOK kaupunginhallituksen edustaja Yksilöhuoltojaosto - Pirkko Leskinen KOK puheenjohtaja - Anne Heikkilä SDP varapuheenjohtaja - Kirsi Hakala PS - Juha Pakarinen SDP - Petri Pekkola VAS - Marko Puittinen KOK - Vammaisneuvosto - Liisa Valtonen puheenjohtaja - Jarmo Kangas varapuheenjohtaja - Juha Hinkkanen - Yrjö Nuora - Eva Pukkila - Marco Niemi saakka - Juha Pakarinen alkaen - Marko Puittinen - Tarja Renlund - Kyllikki Talikka - Leif Wikman - Merja Ylivarvi Vanhusneuvosto - Erkki Hänninen puheenjohtaja - Liisa Piri varapuheenjohtaja - Jorma Ahvenainen - Niilo Alenen - Raimo Vänskä - Raili Helin - Risto Hokkanen - Mia Holmberg - Kimmo Nironen - Pirkko Suuronen saakka - Annina Haarala alkaen - Marjatta Tuominen

10 61, SOTELA :00 / Liite: Tilinpäätös_toimintakertomus 2014 Sivu 8 Kokousten ja käsiteltyjen asioiden määrä Kokoukset Asiat Luottamusmieselin Sosiaali- ja terveyslautakunta - jaosto Vammaisneuvosto Vanhusneuvosto Yhteensä Asioiden esittelijät kokouksissa Sosiaali- ja terveyslautakunta: - Palvelujohtaja Jorma Haapanen - Sosiaalijohtaja Heli Sahala - Terveysjohtaja Anne Hiiri, saakka - Vt. terveysjohtaja Riitta Johannala-Kemppainen, Terveysjohtaja Maija Valta, alkaen - Vanhustenhuollon johtaja Liisa Rosqvist Jaosto: - Sosiaalijohtaja Heli Sahala - Vanhustenhuollon johtaja Liisa Rosqvist Kaupungin edustajat sosiaali- ja terveystoimen yhteisöissä Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän yhtymäkokoukset - Topias Kotiniemi - Eeva-Riitta Pitko - Marja-Liisa Pohjolainen Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän hallitus - Seppo Rintamo - Riku Pirinen - Seija Piipponen-Pekkola - Emmi Voutilainen Itä-Suomen päihdehuollon yhtymäkokoukset - Pirkko Leskinen Kaakkois-Suomen Sosiaalialan osaamiskeskuksen hallitus - Pentti Tiusanen A-klinikkasäätiön hallitus - Anna Liakka Lastensuojelun Keskusliitto - Satu Ellonen

11 61, SOTELA :00 / Liite: Tilinpäätös_toimintakertomus 2014 Sivu 9 Julkaisut 2014 Mielenterveyskuntoutujien suun terveyden edistämisen kokeilun loppuraportti 2014 Kotkan kaupungin hyvinvointipalveluiden potilasturvallisuussuunnitelma ESTER - Etelä-Suomen terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisen hanke Loppu- ja arviointiraportti Sosiaaliasiamiehen selvitys kunnanhallituksille vuodelta 2013 Kotkan soveltamisohjeita toimeentulotuesta alkaen Avoterveydenhuollon kiireellisen vastaanoton (0 3 vrk) palveluseteliä koskevat ehdot Lastensuojelun perhehoidon sekä tukiperhe- ja tukihenkilötoiminnan maksujen soveltamisohje alkaen

12 61, SOTELA :00 / Liite: Tilinpäätös_toimintakertomus 2014 Sivu 10 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Toimielimelle asetettujen tavoitteiden toteutuminen 1 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijät mittarit Arviointikriteerit/ Palvelut laadukkaita ja Hoito- ja palvelutakuun toteutuminen käyttäjälähtöisiä sosiaali- ja terveydenhuollossa (vastuualueittain (kyllä/ei) Ennaltaehkäisevä toiminta on aktiivista ja omavastuuta vahvistavaa 70-vuotiaiden terveystapaamiseen osallistuneiden määrä Tavoitetaso 2014 Toteuma Hoito- ja palvelutakuu toteutuu kaikissa palveluissa. Kaikki 70-vuotta vuonna 2014 täyttävät saavat hyvinvointia tukevan infopaketin. Sosiaalihuollossa palvelutakuu ei toteutunut lastensuojelussa ja toimeentulotuessa. Vanhustenhuollossa palvelutakuu toteutui lukuun ottamatta hoiva-asumisen paikan saantia. Hoivaasumisessa palvelutakuu toteutui alkaen. Toteutui Hyvinvointia edistävä ohjaus (kirje, puhelinsoitto, kotikäynti) 80- ja 85-vuotiaille, jotka eivät ole palvelujen piirissä. 50 % osallistuu yksilölliseen terveystapaamiseen ja/tai teemapäivään. Kohderyhmästä tavoitetaan 95%. Ikäryhmään kuului v täyttänyttä, heistä 200 osallistui terveystapaamiseen ja sen lisäksi osallistuttiin teemapäivään. Toteutui Sähköisten palvelujen käyttö/ käyttäjien määrä Terveydenhuollossa käyttäjämäärä 800 ja sosiaalihuollossa 600 Sosiaalihuollon sähk. palveluja käytti yli asiakasta. Terveydenhuollossa käyttäjiä oli 800 asiakasta. 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/ mittarit Toimiva elinkeinopolitiikka Pitkäaikaistyöttömien tukee yrityksiä ja lukumäärä (aikasarja- lisää työllisyyttä seuranta) Tavoitetaso 2014 Toteuma Pitkäaikaistyöttömien määrä vuoden lopussa 720 Pitkäaikaistyöttömien määrä vuoden lopussa 1116 henkilöä

13 61, SOTELA :00 / Liite: Tilinpäätös_toimintakertomus 2014 Sivu Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijät mittarit Arviointikriteerit/ Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu palvelurakenneuudis- Sotetuksen eteneminen Tavoitetaso 2014 Toteuma Selvitys on aloitettu ja siihen osallistutaan Terveydenhuollon vastuualueella on tehty tiivistä yhteistyötä sekä Kymenlaakson muiden kuntien että Carean kanssa. Tästä ovat esimerkkeinä mm. lonkkaliukumäki, neuroliuku, lääkinnällisen kuntoutuksen ja kroonisen kipupotilaan hoitoprosessien kehittämishankkeet. Lisäksi on käynnistetty tiivis seudullinen tietohallinnon (prosessit +teknologia) yhteistyö. Kaikki em. toimet ovat linjassa valtakunnallisten sote-linjausten kanssa. 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/ Tavoitetaso 2014 Toteuma mittarit Henkilöstö osaava ja oikein mitoitettu, esimiestyö on laadukasta Henkilöstömitoitukset suhteessa lakisääteisiin/suosituksiin (vanhusten huolto ja terveydenhuolto) Lakisääteiset/ suositusten mukaiset henkilöstömitoitukset toteutuvat Vanhustenhuollossa mitoitukset toteutuvat Terveydenhuollossa mitoitukset toteutuvat. Sairauspoissaolojen määrä Sairauspoissaolojen määrä vähenee 1 pv/työntekijä. Sosiaalihuollossa vähennys 1,7 pv/hlö Terveydenhuollossa vähennys 2,8 pv/hlö Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista Aktiivinen vuorovaikutus ja tiedottaminen henkilöstölle Henkilöstötilaisuudet toteutuvat Vanhustenhuollossa vähennys 0.4 pv/hlö Tilaisuudet toteutettiin kaikilla vastuualueilla. 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/ Tavoitetaso 2014 Toteuma mittarit Talous on tasapainossa Talouden toteuma (%) Toimintakate ei ylity Talouden toteuma-% oli 104% alkuperäisen talousarvion tavoitteeseen verrattuna.

14 61, SOTELA :00 / Liite: Tilinpäätös_toimintakertomus 2014 Sivu Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/ Tavoitetaso 2014 Toteuma mittarit Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Toimintaa tuetaan ekotukihenkilöillä Vanhustenhuollossa 4, sosiaalihuollossa 2 ja terveydenhuollossa 2 Sosiaalihuollossa 2, vanhustenhuollossa 4. terveydenhuollossa 2 Talous Sosiaali- ja terveyslautakunnan toimintatuottojen kertymä jäi n. 1,4 milj. euroa alkuperäistä arviota pienemmäksi. Kunnalle maksettujen tukien määrä on n. 1 milj. euroa alle budjetoidun, tässä tuloryhmässä vajaus kohdistui valtion korvauksiin perustoimeentulotuen ja työllistämisen kustannuksiin. Asiakaspalveluiden ostoihin käytettiin euroa, mikä ylitti alkuperäisen talousarvion 5,6 miljoonalla eurolla. Terveydenhuollossa ylitys on n. 3,2 milj. euroa, ja sosiaalihuollossa n. 2,8 milj. euroa, vanhustenhuollon määrärahavaraus alittui 0,4 milj. euroa. Erikoissairaanhoidon kustannukset Kotkalle vuonna 2014 olivat 68,1 milj. euroa, muihin terveydenhuollon asiakaspalveluiden ostoihin käytettiin 6,3 milj. euroa, vanhustenhuollossa 16,2 milj. euroa ja sosiaalihuollossa 21,2 milj. euroa. Muiden palvelujen ostoihin käytettiin 3,6 milj. euroa arvioitua enemmän, yhteensä 20,2 milj. euroa. Tähän erään kirjatut asiantuntijapalveluiden ostot terveydenhuollossa olivat 3,2 milj. euroa, vanhustenhuollossa 0,06 milj. euroa, sosiaalihuollossa 0,5 milj. euroa ja kehittämistoiminnassa 0,1 milj. euroa. Vammaispalvelulain ja toimeentulotukilain mukaisten etuuksien maksamiseen käytettiin 15,7 milj. euroa, määrärahavarausten ollessa 16,3 milj. euroa. Työmarkkinatuen kuntaosuutta maksettiin 1,5 milj. euroa enemmän kuin alkuperäisessä talousarviossa oli arvioitu, yhteensä 4,7 milj. euroa. Henkilöstökuluihin varattujen määrärahojen säästö oli 3,2 milj. euroa. Kaupunginvaltuustolle myönsi lisämäärärahaa sosiaali- ja terveyslautakunnan toimintakulujen ylittymiseen euroa ja tarkisti toimintatuottojen alitukseksi euroa.

15 61, SOTELA :00 / Liite: Tilinpäätös_toimintakertomus 2014 Sivu 13 Tuloslaskelma 4 Toteuma EUR K Budjetti EUR K Budjetti LTA Tot% EUR 3 Toimintatuotot 30 Myyntituotot ,31% 32 Maksutuotot ,46% 33 Tuet ja avustukset ,32% 34 Muut toimintatuotot ,86% 3 Toimintatuotot ,75% 4 Toimintakulut 40 Henkilöstökulut ,68% 43 Palvelujen ostot ,80% 45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,15% 47 Avustukset ,51% 48 Muut toimintakulut ,68% 4 Toimintakulut ,35% ULK. TOIMINTAKATE ULK. TOIMINTAKATE ,03% 4S Sisäiset erät S8 Sisäiset tuotot ,90% S9 Sisäiset kulut ,48% 4S Sisäiset erät ,55% TOIMINTAKATE TOIMINTAKATE ,10% 6 Rahoitustuotot ja -kulut 60 Rahoitustuotot ja -kulut /0 6 Rahoitustuotot ja -kulut /0 VUOSIKATE VUOSIKATE ,10% 6S Sisäinen korko SK Sisäinen korko /0 7 Poistot ja arvonalentumiset 6S Sisäinen korko /0 70 Poistot ja arvonalentumiset ,82% 7 Poistot ja arvonalentumiset ,82% TULOS TULOS ,09% Hallinnon vyörytykset Hallinnon vyörytykset /0 Ylijäämä / Alijäämä Ylijäämä / Alijäämä ,03%

16 61, SOTELA :00 / Liite: Tilinpäätös_toimintakertomus 2014 Sivu 14 5 Vammaisneuvosto Vammaisneuvosto edustaa kotkalaisia vammaisia, heidän omaisiaan ja paikallisia vammaisjärjestöjä. Vammaisneuvosto on vammaisten asiantuntijaelin kunnassa ja toimii yhteistyöfoorumina vammaisille, päättäjille ja virkamiehille. Vuoden 2014 aikana vammaisneuvosto kokoontui kymmenen kertaa. Vammaisneuvosto käsitteli mm. esteettömyysasioita ja järjesti yhdessä Kotkan esteettömyys- ja hissityöryhmän kanssa Esteettömyyspäivän Karhulan torilla. Vammaisneuvosto teki aloitteita ja antoi lausuntoja kaupungin eri hallinnonaloille. Vammaisneuvoston jäsenten osallistuminen erilaisiin seminaareihin ja koulutuksiin oli vilkasta. Vammaisneuvostossa oli vuoden 2014 aikana esittelijöinä mm. kaupungin tiedotuspäällikkö Kari Makkonen, joka kertoi tiedottamisen ajankohtaisista asioista. Vanhusneuvosto Vanhusneuvosto on kaupungin ja sen alueella toimivien eläkeläisjärjestöjen yhteistyöelin, jonka tehtävänä on edistää viranomaisten, vanhusten sekä eläkeläis- ja vanhustyöjärjestöjen yhteistoimintaa sekä edesauttaa ikäihmisten osallistumista ja vaikuttamista kunnalliseen päätöksentekoon. Vanhusneuvosto kokoontui vuoden aikana 10 kertaa. Vanhusneuvostolle esiteltiin vuoden aikana Risto-hanketta, liikuntapalveluja kotihoidossa, liikuntatoimea, Kotkan kaupungin viestintää, suunterveydenhuoltoa ja Kelan ikääntyneille ja omaishoitajille suunnattuja kuntoutuskursseja. Vanhusneuvosto teki aloitteen ikäihmisten liikkumisesta linja-autolla. Vuoden aikana järjestettiin korjausneuvontapäivä sekä ja vanhusneuvoston ja eläkeläisjärjestöjen yhteistapaamiset. Vanhusneuvoston aloitteesta käynnistettiin Uusi kaveri -hankkeen suunnittelu. Vanhusneuvosto on osallistunut Kaakonkulman vanhusneuvostojen yhteistapaamisiin sekä Vanhusjuhlaan ja 60+ Messuihin. Vanhusneuvoston jäseniä on osallistunut Vie vanhus ulos - kampanjaan joulukuussa.

17 61, SOTELA :00 / Liite: Tilinpäätös_toimintakertomus 2014 Sivu 15 6 TERVEYDENHUOLLON VASTUUALUE 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijärit/mittarit Arviointikritee- Palvelut laadukkaita ja Yhteydensaanti palveluihin käyttäjälähtöisiä puhelimitse Tavoitetaso 2014 Toteuma Vastausprosentti vähintään 90 Vastausprosentti on ollut noin 80%. Kiireetön hoitoon pääsy hoitotakuun puitteissa Terveysasemille 2 viikossa Hoitotakuu on toteutunut, mutta 2 viikon aikana vastaanotolle pääsy ei ole vielä toteutunut. Kuntoutukseen 2 kuukaudessa Kuntoutuksen jonot lyhentyneet, 77 potilaan osalta ei päästy hoitotakuuseen. Kuntoutuksen toimintamallia muutettu, yksityislääkäreiden lähetteillä ei enää hoideta potilaita perusterveydenhuollossa. Suun terveydenhuoltoon 6 kuukaudessa Suun terveydenhuollossa hoitotakuu toteutuu siltä osin, että ajan saa 6 kk kuluessa yhteydenotosta. Yksittäisten hoitokäyntien välit venyvät tarkoituksettoman pitkiksi, vaikkakaan eivät ylitä 6 kk. Mielenterveystyössä 3 kuukaudessa Mielenterveystyön 3 kuukauden hoitotakuu toteutui (ensimmäinen käyntiaika keskimäärin 12.3 vuorokaudessa). Ennaltaehkäisevä toiminta on aktiivista ja omavastuuta vahvistavaa Pitkäaikaissairauksien hoitoprosessit on kuvattu ja jalkautettu Terveyskeskussairaalan sisätautipoliklinikalle 3 viikossa ja muistipoliklinikalle hoitajalle 1 kuukaudessa Viiden volyymeiltään ja kustannuksiltaan suurimman potilasryhmän hoitoprosessit on kuvattu, toiminta jalkautettu Toteutui Diabeteksen, astman ja osteoporoosin hoitoprosessit on kuvattu. Psykoosin, kaksisuuntaisen mielialahäiriön ja masennuksen hoitoprosessit on kuvattu ja käytössä.

18 61, SOTELA :00 / Liite: Tilinpäätös_toimintakertomus 2014 Sivu 16 Potilaan omaa osuutta sairauksien hoidossa lisätään sähköisten palvelujen avulla Terveyskioskien asiakas- ja käyntimäärät sekä teematapahtumien lukumäärä 70-vuotiaiden terveystapaamiseen osallistuneiden määrä Sähköinen terveystarkastus ja terveysvalmennus otetaan käyttöön Kausi-influenssarokotusten peittävyys Hyvinvointikertomuksen jalkauttaminen 7 Marevan-lääkityksen itsesäätelyn ja tekstiviestipalvelun piirissä on 800 potilasta Terveyskioskin asiakasmäärä 2 500/vuosi Käyntimäärä 5 000/vuosi Teematapahtumia on vähintään 9 vuodessa molemmilla kioskilla Kaikki 70-vuotta vuonna 2014 täyttävät saavat hyvinvointia tukevan infopaketin 50 % osallistuu yksilölliseen terveystapaamiseen ja/tai teemapäivään 2500 kuntalaista hyödyntää palvelua 70 % riskiryhmään kuuluvista ja kaikki potilastyössä olevat kaupungin terveydenhuollon työntekijät ottavat rokotteen Asetetaan tavoitteet ja toimenpiteet (kyllä/ei) Palvelun piirissä on noin 800 potilasta. Terveyskioskissa on ollut asiakkaita 3424 ja käyntejä Kotkansaaren ja Karhulan terveyskioskit muuttivat loppuvuodesta uusiin tiloihin kaupungintalolle ja Kulmaan Teematapahtumia on ollut 13. Toteutui 70-v ikäryhmään kuului 750 henkilöä ja heistä 200 osallistui terveystapaamiseen ja sen lisäksi osallistuttiin teemapäivään. Toteutui osittain Ei toteutunut. Riskiryhmiä rokotettiin, vielä ei tietoa ole saatavissa määrästä. Henkilökunnan osalta rokotuskattavuus oli noin 35%. Hyvinvointisuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet on asetettu ja toteutuksessa.

19 61, SOTELA :00 / Liite: Tilinpäätös_toimintakertomus 2014 Sivu Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit/mittarit Toimiva elinkeinopolitiikka Yhteistyötä yksityisen tukee yrityksiä ja ja kolmannen sektorin lisää työllisyyttä kanssa lisätään Tavoitetaso 2014 Toteuma Yhteisiä tapaamisia kahdesti vuodessa Toteutunut mielenterveystyössä. Palvelusetelien käyttöönotto Suun terveydenhuollon palvelusetelien käyttöönotto 500 kpl/v Avoterveydenhuollon palveluseteleitä max 100 kpl/v käyttöön Palvelusetelitoiminta käynnistyi toukokuulla. Seteleitä kirjoitettu 46 kpl. Rahaa niihin sidottu 8326 eur. On otettu käyttöön keväällä 2014 ja kaikki jaettu 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijärit/mittarit Arviointikritee- Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu palvelurakenneselvi- Sotetykset Tavoitetaso 2014 Toteuma Kotkan kaupungin terveydenhuolto on mukana selvitystyössä (kyllä/ei) Kyllä Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman mukaisesti yhteistyötä lisätään Seudullisen mielenterveys- ja päihdestrategian jalkauttaminen Maakunnallinen terveyden edistämissuunnitelma Muiden kuntien kanssa tehdään yhteistyötä kilpailutuksen ja palvelujen järjestämisen suhteen Toimenpideohjelma toteutuu Suunnitelma ja tavoitteet toteutuvat Suun terveydenhuollossa päivystyspalvelujen järjestämisessä tehdään yhteistyötä koko Kymenlaakson laajuisesti. Seudullisen mielenterveys- ja päihdestrategian jalkautuminen toteutuu asetettujen painopisteiden mukaan osana hyvinvointisuunnitelmaa.

20 61, SOTELA :00 / Liite: Tilinpäätös_toimintakertomus 2014 Sivu Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijärit/mittarit Arviointikritee- Tavoitetaso 2014 Toteuma Henkilöstö osaava ja oikein mitoitettu, esimiestyö on laadukasta Henkilöstösuunnitelma Terveydenhuollon henkilöstörakenne ja määrä toteutuvat henkilöstösuunnitelman Toteutunut mukaisesti 9 Henkilöstörakenne noudattaa mitoitussuosituksia tai on riittävä toteuttamaan lakisääteisiä palveluja Vakanssien täyttöaste Sairauspoissaolot Henkilöstön täydennyskoulutus JET- ja EVA-koulutus esimiehille Henkilöstömitoitus on suositusten mukainen Kaikki vakanssit on täytetty Sairauspoissaolovähennys 0,5-1 päivää/työntekijä Rakennetaan täydennyskoulutuksen seurantajärjestelmä Esimiestehtävissä olevat ovat suorittaneet JET- tai EVAkoulutuksen tai vastaavan koulutuksen Toteutunut Terveyskeskussairaalassa lääkäreiden ja hoitajien vakanssit on täytetty. Avovastaanoton lääkärin viroista kaikkia ei ole saatu täytettyä. Avoterveydenhuollossa sairauspoissaolot ovat vähentyneet 10,9 päivästä 5,0 päivään. Suun terveydenhuollossa vähennys edellisen vuoden vastaavaan aikaan on ollut 1,4 päivää. Terveyskeskussairaalassa sairauspoissaolot ovat vähentyneet 9,1 päivästä 5,7 päivään. Avoterveydenhuollossa sairauspoissaolot ovat vähentyneet 5,0 päivää. Toteutunut Avoterveydenhuollossa tämä on toteutunut Suun terveydenhuollossa esimiesinfoihin ja POMOpajoihin osallistuttu hyvin (osallistumisprosentti n. 80)

21 61, SOTELA :00 / Liite: Tilinpäätös_toimintakertomus 2014 Sivu Esimiestehtävissä olevat osallistuvat kaupungin järjestämiin esimiesinfoihin, esimieskoulutuksiin ja POMOpajoihin Esimiesasemassa olevien osallistujien lukumäärä/osuus Terveyskeskussairaalassa toteutunut, samoin mielenterveystyössä. Suun terveydenhuollossa TYHY- ja Kokemapäiviin osallistuttu hyvin. Henkilöstöinfoihin osallistuminen ei työjärjestelyjen osalta juurikaan onnistu. TYHY, henkilöstöinfot, Kokemapäivät TYHY- ja Kokemapäiviin sekä henkilöstöinfoihin osallistujien määrä Terveyskeskussairaalassa osallistuttu TYHY- ja Kokemapäiviin Mielenterveystyön palvelualueella on järjestetty Kokema psykiatrian poliklinikalla sekä Miekussa. Suun terveydenhuollossa kehityskeskusteluista käyty yli 60 % ja loput käydään syksyn aikana. Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista Kehityskeskustelut Sisäinen tiedotus Kehityskeskustelut käyty kaikkien työntekijöiden kanssa Vastuualueen, palvelualueen sekä toimipisteen asioista ja muutoksista tiedotetaan henkilöstölle mahdollisimman oikea-aikaisesti, tarvittaessa YT-menettely huomioiden Terveyskeskussairaalassa kehityskeskustelut käyty n. 50 % loput syksyllä Osa Miekun kehityskeskusteluista jäi pitämättä. Ulkoinen tiedotus Vastuualueen tai palvelualueen uudistuksista ja muutoksista tiedotetaan väestölle kaupungin internetsivuilla Ennakkoarviointi Suurissa uudistamis- /kehittämishankkeissa tehdään ennakkoarviointi (EVA)

22 61, SOTELA :00 / Liite: Tilinpäätös_toimintakertomus 2014 Sivu Avoimet työpajat väestölle Suurten uudistus- /kehittämishankkeiden yhteydessä järjestetään yksi avoin työpaja kuntalaisille 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijärit/mittarit Arviointikritee- Talous on tasapainossa Jonopäivien määrä keskussairaalassa Tavoitetaso 2014 Toteuma päivää Vuoden 2014 alusta alkanut uusi sakkopäivä maksu systeemi 0- päivästä alkaen. Vuoden 2014 lopussa sakkopäivät saatu nollattua. Peruuttamattomien käyntien määrä perusterveydenhuollossa Peruuttamattomien käyntien määrä vähenee Kuntoutuksen osalta perumattomien poisjääntien määrä on 329 käyntiä ja 262 potilasta. Vastaanottotoiminnassa perumattomat poisjäännit ovat lisääntyneet 440 käyntiä ja 411potilasta lääkäreillä ja 982 käyntiä ja 639 potilasta hoitajilla. Suun terveydenhuollossa peruuttamattomien käyntien määrä vähentynyt edellisen vuoden vastaavaan aikaan nähden 129 kpl. Peruuttamattomien käyntien osuus toteutuneista käynneistä oli v ,6 %, v ,1 %. (1016 peruuttamatonta käyntiä v. 2014) Mielenterveystyön peruuttamattomien käyntien määrä ei ole vähentynyt n. 7% tasosta tekstiviestimuistutuksesta huolimatta.

23 61, SOTELA :00 / Liite: Tilinpäätös_toimintakertomus 2014 Sivu Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijärit/mittarit Arviointikritee- Tavoitetaso 2014 Toteuma Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Potilasturvallisuussuunnitelma on valmis ja jalkautettu yksiköihin Yksikkökohtaiset suunnitelmien valmistelu käynnistetty 12 Turvallisuusriskit on päivitetty Toteutunut, yksikkökohtaisten suunnitelmien valmistelu on aloitettu, valmiina vuoden 2014 lopussa Toteutunut Työyksiköiden turvallisuusriskien päivittäminen Turvallisuuskoulutukset Terveydenhuollon henkilöstö osallistuu määrävälein koulutukseen Toteutunut Terveydenhuollon vastuualue Avoterveydenhuolto Avoterveydenhuollossa hoitotakuu on toteutunut kaikilla terveysasemilla. Puhelujärjestelmään tehtiin muutoksia vuoden aikana. Syksyllä vastattiin erikseen päivystyspuheluihin ja erikseen muihin ajanvarauspuheluihin. Avoterveydenhuollossa käyntimäärät (sisältää sekä lääkärit että hoitajat) ovat hieman laskeneet edellisvuoteen verrattuna (v ). Terveyskioskissa käyntimäärät ovat edelleen lisääntyneet 5877 ( v ) ja asiakkaita 3424 (v ). Uusia kävijöitä kuten nuoret on myös tullut Terveyskioskiin. Hoivakotien lääkäripalvelut on ostettu kolmelta firmalta alkuvuoden ajan. Kokeilua on seurattu säännöllisesti yhteisissä palavereissa. Pientä yhteisten toimintamallien hiomista on ollut. Tavoite, että terveysasemien ja päivystyksen käynnit potilaiden yleistilan laskun vuoksi vähenevät, on toteutunut. Terveysasemien päiväaikainen päivystys keskitettiin keskussairaalan yhteyteen alkaen. Toiminta on käynnistynyt hyvin ja päivystykseen on ohjautunut pääasiassa päivystyspotilaita. Sairauspoissaolot ovat vähentyneet avoterveydenhuollossa vuoden ,9 päivästä vuoden ,0 päivään. Potilasturvallisuusilmoituksia on tullut HaiPro-järjestelmään 26 kpl. Ne ovat pääasiassa läheltä piti tilanteita ja eniten koskien tiedonkulkua. Työturvallisuusilmoituksia on tullut 21 ja ne ovat potilaiden aiheuttamia fyysistä tai psyykkistä kuormitusta ja väkivaltaa.

24 61, SOTELA :00 / Liite: Tilinpäätös_toimintakertomus 2014 Sivu Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuollossa on tapahtunut hieman kasvua käyntien määrässä (+ 170 käyntiä.) Palveluja käyttäneitä on hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna (- 183 asiakasta). Ajoittain on ollut vaikeuksia täyttää hoitotakuun velvoitteet. Potilaspaine aiheuttaa sen, että yksittäisten hoitokäyntien välit venyvät hoidon järkevän toteuttamisen kannalta liian pitkiksi. Päivystyskäyntejä käynneistä on ollut hiukan alle viidesosa (19,4 %).Kesän alussa hammaslääkäritilanne tilapäisesti parani huomattavasti, kun kesätyöntekijät tulivat. Vuokratyövoiman tarve väheni vastaavasti. Suun terveydenhuollon ruuhkien vähentämiseksi otettiin keväällä käyttöön palveluseteli. Toiminta on lähtenyt käyntiin hieman hitaasti, koska järjestelmä työllistää vastaanottoa ja neuvontapalveluja. Myös palvelutuottajiksi ilmoittautuneilla on alkuvaiheessa ollut vaikeuksia laskuttamisessa. Myöskään potilastietojen siirtoa ei aluksi saatu suunnitellusti sujumaan. Tilanne on nyt saatu hoidetuksi. Perumattomien poisjääntien väheneminen tekstiviestimuistutuksen myötä on hieman tasaantunut. Vuoden alkupuoliskolla perumattomien käyntien määrä laski noin 12 % edelliseen vuoteen verrattuna. Perumattomia poisjääntejä on silti edelleen yli 4 % toteutuneiden käyntien määrästä. Mielenterveystyö Mielenterveystyön 3 kuukauden hoitotakuu on toteutunut. Psykiatrian poliklinikan käynneissä ovat lisääntyneet erityisesti lähetteettömän akuuttityöryhmän yhteydenotot ja käynnit. Peruuttamattomia poisjääntejä on edelleen noin 7% annetuista vastaanottoajoista. Yhteistyötä eri toimijoiden kanssa on suunnitelmallisesti lisätty potilaskohtaisissa prosesseissa. Terveysasemilla työskentelevien psykiatristen sairaanhoitajien työmalli on kokeiltu ja kuvattu tavoitteena toiminnan aloittaminen keväällä Psykiatrian poliklinikalla tehtiin sisäilmatutkimuksia henkilöstön ja potilaiden kokemien haittaoireiden vuoksi. Toiminta siirrettiin väistötiloihin Takojantie 1:een syyskuussa Sairauspoissaolojen määrä kasvoi mielenterveystyön palvelualueella edellisestä vuodesta 13.3 päivästä 16.7 sairauspoissaolopäivään/ työntekijä. Ostopalveluissa tehostettuun tai tuettuun asumiseen ohjattujen määrä on ollut kasvava. Samalla ryhmämuotoisten palvelujen sekä kotiin vietävän tuen käyttöä on lisätty. Toimenpiteistä huolimatta psykiatrisen sairaalan vuodeosastopäivät kasvoivat lähes 17 % vuoden aikana. Korvaushoidon toimintaprosessit on kuvattu yhteistyössä A-klinikan kanssa. Vakituisiin työsuhteisiin on saatu rekrytoitua henkilöstöä lukuun ottamatta erikoislääkäreitä. Terveyskeskussairaala Terveyskeskussairaalasta jatkohoitoon jonottavien potilaiden määrä on vähentynyt entisestään, samoin hoitoajat ovat lyhentyneet. Keskimääräinen hoitojakson pituus oli 20,4 vuorokautta (vrt. 26 vuorokautta vuonna 2013). Myös hoitojaksojen määrä on noussut. Karhulan sairaalassa oli 965 päättynyttä hoitojaksoa, kun se v vastaavana aikana oli 532 hoitojaksoa. Erikoissairaanhoidosta on voitu siis siirtää aiempaa nopeammin potilaita Karhulan sairaalaan. Myös perusterveydenhuollon päivystysvastaanotolta on pystytty ottamaan potilaita suoraan Karhulan sairaalaan, sen sijaan että he kiertäisivät esh:n kautta pth:n vuodeosastoille. Erilaiset infektiopotilaat aiheuttavat kuitenkin edelleen potilaiden sijoitteluun liittyviä ongelmia. Eristyspotilaat tarvitsevat yleensä yhden hengen huoneen ja niitä on käytettävissä vain rajoitetusti. Tästä syystä siirtoviivemaksuja ei ole edelleenkään saatu kokonaan poistettua, vaikka ne ovatkin huomattavasti pienentyneet, huomioiden vuoden alusta alkanut uusi sakkopäivä maksu 0-päivästä alkaen. Hoito- ja kuntoutuskeskuksesta (Hoiku) on ostettu kevään aikana (ad. 9/2014) hoiva-asumiseen jonottaville 15 asiakkaalle tilapäispaikkoja. Näistä tulee luonnollisesti kustannuksia, mutta näiden

25 61, SOTELA :00 / Liite: Tilinpäätös_toimintakertomus 2014 Sivu kustannusten vaihtoehtoiskustannus tulisi esh:sta. Tällä tavalla on pyritty vähentämään esh:n kustannuksia, jotka ovat ne kaikkein kalleimmat potilaan hoitoketjussa. Yhteensä Hoikusta ostettiin 2649 hoitopäivää Syyskuussa 2014 valmistuvien hoivapaikkojen myötä Karhulan sairaalan toivotaan keskittyvän ja profiloituvan pelkästään ns. akuutiksi perusterveydenhuollon sairaalaksi, jossa ei ole hoidossa ei sairaalahoitoa tarvitsevia potilaita. Potilasprofiilin muutos näkyy jo nyt lääke-, laboratorio-, röntgen-, ravitsemus- ja kuljetuskulujen lisääntymisenä Karhulan sairaalassa. Sairauspoissaolot ovat vähentyneet vuonna 2013 oli 9,1 päivää ja 2014 oli 5,7 päivää. HaiPro-järjestelmään oli tehty 241 ilmoitusta, joista 194 oli potilasturvallisuus ilmoituksia ja 47 työturvallisuus ilmoituksia. Yli puolet potilasturvallisuus ilmoituksista oli tapaturmailmoituksia ja työturvallisuus ilmoitukset koskivat väkivalta tilanteita ja työn kuormittavuutta Terveyskeskussairaalassa on paneuduttu turvallisuusasioiden kehittämiseen yhdessä työsuojeluvaltuuten kanssa. Vartiointipalveluita on lisätty kahdella käynnillä vierailutuntien aikana, useiden turvallisuusriskitapahtumien johdosta. Erikoissairaanhoidon jonopäivien määrä on ollut yhteensä 555 päivää. Vuoden 2013 vastaavana aikana jonopäivien määrä oli 506. Jonopäivien määrän kasvu johtuu siirtoviivemaksujen alkamisesta jo 0-päivästä. Vuoden 2014 aikana maksettiin ns. jonopäivistä n euroa. Tuloslaskelma Terveydenhuolto Toteuma Toteuma Toteuma K Budjetti LTA Tot% 3 Toimintatuotot 30 Myyntituotot ,66% 32 Maksutuotot ,25% 33 Tuet ja avustukset /0 34 Muut toimintatuotot ,10% 3 Toimintatuotot ,83% 4 Toimintakulut 40 Henkilöstökulut ,01% 43 Palvelujen ostot ,71% 45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,85% 47 Avustukset ,80% 48 Muut toimintakulut ,87% 4 Toimintakulut ,20% ULK. TOIMINTAKA- ULK. TOIMINTAKATE ,99% TE 4S Sisäiset erät S8 Sisäiset tuotot ,01% S9 Sisäiset kulut ,76% 4S Sisäiset erät ,14% TOIMINTAKATE TOIMINTAKATE ,00% 6 Rahoitustuotot ja - 60 Rahoitustuotot ja -kulut /0 kulut 6 Rahoitustuotot ja -kulut /0 VUOSIKATE VUOSIKATE ,99% 6S Sisäinen korko SK Sisäinen korko /0 6S Sisäinen korko /0 7 Poistot ja arvonalentumiset 70 Poistot ja arvonalentumiset ,93% 7 Poistot ja arvonalentumiset ,93% TULOS TULOS ,02% Hallinnon vyörytykset Hallinnon vyörytykset /0 Ylijäämä / Alijäämä Ylijäämä / Alijäämä ,70%

26 61, SOTELA :00 / Liite: Tilinpäätös_toimintakertomus 2014 Sivu VANHUSTENHUOLLON VASTUUALUE 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijärit/mittarit Arviointikritee- Palvelut laadukkaita ja Vanhuspalvelujen piirissä olevien 75-vuotta käyttäjä6lähtöisiä täyttäneiden %-osuus vastaavan ikäisestä väestöstä Tavoitetaso 2014 Toteuma Kotihoito 25% 29 % Hoiva-asuminen 9% 11% Keskussairaalasta kotihoitoon odottavien määrä ja hoitopäivien määrä 0 hoitopäivää Keskussairaalasta kotiutettu kotihoitoon 109 henkilöä, viiveetön kotiutuminen toteutuu Karhulan sairaalasta kotihoitoon odottavien määrä ja hoitopäivien määrä 0 päivää Karhulan sairaalasta hoiva-asumiseen odottavien määrä alle 15 toteutuu Hoiva-asumisen asukkaista sairaalahoidossa % -osuus alle 5 % 3 Vapautunut hoivaasumisen paikka täytetään viiveettä Viive korkeintaan 2 pv 1% Hoiva-asumisen rakennemuutos Eskolan hoivakoti valmistuu syksy 2014 Karhuvuorikodin laajennus valmistuu pv (paitsi Pihlakodit 2.-4, joissa toiminnan muutos aiheuttaa ylimääräistä viivettä) Eskolan hoivakoti avautui Ennaltaehkäisevä toiminta on aktiivista ja omavastuuta vahvistavaa Omatoimisten 75- vuotta täyttäneiden % - osuus Hyvinvointia edistävä ohjaus (kirje, puhelinsoitto, kotikäynti) 80- ja 85-vuotiaille, jotka eivät ole palvelujen piirissä. 66 % selviytyy ilman vanhustenhuollon palveluja Kohderyhmästä tavoitetaan 95% Karhuvuorikodin laajennus valmistuu 5/ % toteutuu

27 61, SOTELA :00 / Liite: Tilinpäätös_toimintakertomus 2014 Sivu Avoimet tiedotus- ja keskustelutilaisuudet ajankohtaisista aiheista Osallisuuden lisääminen -ikäihmisille suunnattujen tilaisuuksien suunnittelussa ja järjestämisessä mukana vanhusneuvosto, ikäihmisten järjestöjä, kolmannen sektorin toimijoita ja seurakunnat Vanhustenhuollon yleisötilaisuuksia vähintään 2 vuodessa Yhteisesti järjestetyt tilaisuudet Kolmas Vanhuspalvelulain tiedotustilaisuus. Asuntojen korjausneuvon infotilaisuus Kaksi eläkeläisjärjestöjen tilaisuutta, - Uusi kaveri hankkeen suunnittelu Yhteisesti järjestettyjä Liikunta- ja kulttuuritapahtumia. 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kriittiset menestystekijärit/mittarit Arviointikritee- Toimiva elinkeinopolitiikka tukee yrityksiä ja kaisten yksityisten Sosiaalihuoltolain mu- lisää työllisyyttä tukipalvelutuottajien määrä 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijärit/mittarit Arviointikritee- Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu kunnilla (Hamina, Kot- Etelä-Kymenlaakson ka, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti) on yhdenmukaisia vanhustenhuollon palvelurakenteita, toimintamalleja ja yhteistyöverkostoja. Tavoitetaso 2014 Toteuma uutta tuottajaa vanhustenhuollon ylläpitämään lakisääteiseen palvelutuottajarekisteriin 2 uutta tuottajaa Tavoitetaso 2014 Toteuma Vanhustenhuollossa on käytössä seutukunnallisesti hyväksyttyjä palvelujen rakenteita ja toimintamalleja. toteutuu STM:n Kaste-hanke koordinointiapuna Uudet, yhdessä kehitetyt vanhustenhuollon palvelurakenteet ja toimintamallit Toipilasyksikkö on mallinnettu ja käytössä syksyllä hoiva- asumisessa Toipilas-/arviointi- ja kuntoutusyksikön toiminta alkoi syyskuun alussa Eskolassa

28 61, SOTELA :00 / Liite: Tilinpäätös_toimintakertomus 2014 Sivu Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijärit/mittarit Arviointikritee- Tavoitetaso 2014 Toteuma Henkilöstö osaava ja oikein mitoitettu, esimiestyö on laadukasta Henkilöstömäärä vastaa mitoituksia ja täyttää kelpoisuusvaatimukset. Mitoitukset toteutuvat toteutuu 17 Vapautuvat kotiavustajan toimet muutetaan ensisijaisesti lähihoitajan toimiksi Toteutuneet nimikemuutokset Yksi nimikemuutos fysioterapeutiksi Sairauspoissaolojen määrä Sairauspoissaolojen määrä vähenee 1.0 päivän / työntekijä vähentynyt 0.4 päivää/t työntekijä Esimiestyötä kehitetään kaupungin linjausten ja vanhustenhuollon johtamisjärjestelmän mukaisesti Toteutuminen toteutuu Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista Kotihoidon henkilöstön osaaminen Suunnitellut ja säännölliset henkilöstötilaisuudet Kotihoidon henkilöstön osaamistaso nousee vrt tilanteeseen Kaikille vanhustenhuollon työntekijöille tarkoitetut henkilöstötilaisuudet toteutuvat 1-2 kertaa vuodessa Osaamiskartoitusten pohjalta käynnistetty kehittämistyö ja koulutukset Henkilöstötilaisuus on pidetty marraskuussa. Mukana myös vanhusneuvoston edustajien puheenvuorot. 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijärit/mittarit Arviointikritee- Tavoitetaso 2014 Toteuma Talous on tasapainossa Toimintakate % Toimintakate ei ylity Talouden toteuma-% oli 100% alkuperäisen talousarvion tavoitteeseen verrattuna. 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijärit/mittarit Arviointikritee- Tavoitetaso 2014 Toteuma Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Toimintaa tuetaan ekotukihenkilöillä Hoiva-asumisessa ja kotihoidossa on nimetty vähintään 4 ekotukitukihenkilöä toteutunut Henkilöstön turvallisuuskoulutukset Vanhustenhuollon henkilöstö osallistuu turvallisuuskoulutuksiin määrävälein toteutunut

29 61, SOTELA :00 / Liite: Tilinpäätös_toimintakertomus 2014 Sivu Vanhustenhuollon vastuualue 75 vuotta täyttäneistä selviytyy 60 % (tavoite 66 %) ilman julkisia vanhustenhuollon palveluja, ympärivuorokautisia hoivapalveluja sai 11 % ja kotihoidon kaikkien eri palvelujen piirissä oli 29 %. Osaltaan tämä selittyy yli 85-vuotiaiden suurella osuudella ja korkealla sairastavuudella sekä yksin asuvien suurella osuudella. Johtamista ja lähiesimiehisyyttä on kehitetty mm. esimiesinfojen, kokematyöskentelyn, säännöllisten palaverikäytäntöjen, koulutusten, työnohjauksen jne. avulla. Osastonhoitajat ovat panostaneet henkilöstöjohtamiseen, talouden seurantaan sekä toiminnan kehittämiseen. Vanhustenhuollon henkilöstörakennetta muutetaan vähitellen kuntouttavan hoitotyön mahdollistamiseksi ja strategian mukaisesti. Myös toimintakykyä ylläpitävää/edistävää hoitotyötä kehitetään jatkokouluttamalla henkilöstöä yhteistyössä Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston kanssa. Hoivapalveluilla on kolme fysioterapeuttia ja kaksi lähihoitajaa koulutettu ergonomiakorttikouluttajiksi. Tavoitteena on, että kaikki hoitajat ovat ergonomiakortin ja Voitas -koulutuksen suorittaneet. Kotihoito Palvelutarpeen arviointi 75 -vuotta täyttäneille ja eläkkeensaajan korkeinta hoitotukea saaville toteutuu määräajan eli 7 arkipäivän kuluessa. Palvelutarpeen arviointikäyntejä on tehty eri-ikäisille yhteensä Palveluohjaajat tekivät käynneistä yhteensä 512. Omaishoidontuen asiakkaita oli vuonna 2014 yhteensä 516. Uusia sopimuksia on tehty 91:lle ja vastaavasti palvelun piiristä on poistunut 102 asiakasta. Kielteisiä päätöksiä on tehty 16. Omaishoitoa 75 -vuotta täyttäneistä saa 5.54 % (tavoite 5-6 %). Omaishoidon asiakkaista on noin 38 % suunnitelmallisen lomajärjestelyjen piirissä. Kotihoidon toiminnan kehittämisessä on otettu käyttöön alueelliset resurssitiimit. Resurssitiimejä käytetään paikkaamaan erilaisia henkilöstövajeita ja tasaamaan ruuhkahuippuja. Kehittämistyön edetessä tiimirajat ovat hälventyneet ja ulkopuolisten sijaisten ja Rekryn käytön tarve on vähentynyt. Uudella toimintamallilla seurataan toteutunutta asiakasaikaa ja verrataan sitä palvelusuunnitelman perusteella myönnettyyn kotihoidon palveluaikaan. Mallin avulla on lisätty välitön työaika 50%:iin ja valmistauduttu sähköisen toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoon vuonna Päiväsairaalan toiminta päättyi Hoivapalvelut hoiva-asumisessa oli 737 asukasta, joista 321 omaa, 319 ostopalvelua ja palveluseteliasiakkaita oli 97. Kotikuntalain perusteella kotkalaisia oli muilla paikkakunnilla hoiva-asumisessa 10 ja muiden kuntien asukkaita Kotkassa 7. Lyhytaikapaikoilla oli 51 asiakasta. Pihlakodin kolmea yksikköä (kerrokset 2-4) ollaan muuttamassa hoiva-asumisen pienryhmäkodeiksi. Muutos on aloitettu loppusyksyllä 2014 ja vuoden vaihteessa noin puolet paikoista on täytetty uusien kriteerien mukaisilla asukkailla. Pihkapolun nykyisten 38 asukkaan korvaavien tilojen rakentaminen Karhuvuorikodin yhteyteen on pitkällä ja valmistumisaika on toukokuu Eskolan vanhan rakennuksen saneeraus valmistui syyskuussa ja kaupunki sai 81 hoivapaikkaa lisää. Syyskuun jälkeen hoiva-asumisen paikan on saanut lainmukaisesti kolmen kuukauden kuluessa. Kotona asumista ja sairaalasta kotitutumista tukevat lyhtyaikaishoito siirtyi kaupungin omaksi toiminnaksi Eskolan saneerauksen valmistuttua. Lyhtyaikapaikkoja on yhteensä 59 ja niitä on Villa Eskolassa, Karhuvuorikodissa ja Citykodissa. Viriketyö on keskeinen kehittämisalue: tavoitteena on luoda käytännönläheisiä ja joustavia tapoja lisätä myös vapaaehtoistyöntekijöiden osuutta asukkaiden arjessa. Hoivapalveluilla on kolme viriketyöntekijän vakanssia. Viriketyöntekijät suunnittelevat ja toteuttavat yhdessä hoitohenkilöstön kanssa asukkaiden arkeen sopivia virkistäviä tuokioita. Viriketyöntekijät myös koordinoivat vapaaehtoisten toimintaa hoivakodeissa. Liikunnanohjaaja koordinoi ja suunnittelee niin Eskolassa kuin Citykodissakin olevien kuntosalien käyttöä yhdessä yksikköjen henkilöstön kanssa. Tavoitteena on

30 61, SOTELA :00 / Liite: Tilinpäätös_toimintakertomus 2014 Sivu mahdollisimman suuri ja monipuolinen käyttö, joka hyödyntää sekä hoivapalvelujen että kotihoidon asiakkaita ja myös muita vanhusryhmiä terveyden edistämiseksi ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Riskianalyysi Apteekin lääkkeenjaon kustannukset siirtyivät vanhustenhuollon maksettavaksi. Kustannukset on saatu katettua ilman lisämäärärahaa. Koulutetun henkilökunnan saatavuus heikkenee - tutkitaan oppisopimuskoulutuksen käyttöä. Koulutuetettua henkilökuntaa on ollut saatavilla niin vakituisiin toimiin kuin sijaisuuksiin. Rekryn sijaiskapasiteetti suunniteltiin liian pieneksi? Sijaistarpeeseen on pystytty vastaamaan, haasteellisia ovat olleet arkipyhälistat ja flunssakausi. Sairaslomien määrää ei saada vähenemään. Sairaslomat vähenivät 0,4 pv/ hlö. Tavoitteeseen 1 pv/työtekijä ei kuitenkaan päästy. Hoivapaikat eivät riitä jos hoiva-asumisen tarve on yhtä suurta huolimatta ennakoivasta ja ennaltaehkäisevästä toiminnasta. Eskolan valmistuttua ja uusien omien lyhytaikapaikkojen myötä hoivapaikkajono saatiin vähenemään ja Karhulan sairaalassa ei ollut hoivapaikkaa odottavia sen jälkeen. Syyskuun jälkeen hoiva-asumisen paikan on saanut lainmukaisesti kolmen kuukauden kuluessa. Lääkärikilpailutuksen onnistuminen: riskinä on, että suunniteltu lääkäripalvelu ei ole riittävä tai tuottaja ei onnistu palvelussa laadullisesti tai määrällisesti. Kotihoidon ja hoivapalvelujen lääkäripalvelut kilpailutettu 2015 alussa. Tuloslaskelma Vanhustenhuolto Toteuma Toteuma Toteuma K Budjetti LTA Tot% 3 Toimintatuotot 30 Myyntituotot ,97% 32 Maksutuotot ,96% 33 Tuet ja avustukset ,37% 34 Muut toimintatuotot ,66% 3 Toimintatuotot ,88% 4 Toimintakulut 40 Henkilöstökulut ,01% 43 Palvelujen ostot ,94% 45 Aineet, tarvikkeet ja ,49% tavarat 47 Avustukset ,00% 48 Muut toimintakulut ,73% 4 Toimintakulut ,55% ULK. TOIMINTAKATE ULK. TOIMINTAKATE ,81% 4S Sisäiset erät S8 Sisäiset tuotot /0 S9 Sisäiset kulut ,79% 4S Sisäiset erät ,72% TOIMINTAKATE TOIMINTAKATE ,25% 6 Rahoitustuotot ja - 60 Rahoitustuotot ja -kulut /0 kulut 6 Rahoitustuotot ja /0 kulut VUOSIKATE VUOSIKATE ,25% 6S Sisäinen korko SK Sisäinen korko /0 6S Sisäinen korko /0 7 Poistot ja arvonalentumisemiset 70 Poistot ja arvonalentu ,00% 7 Poistot ja arvonalentumiset ,00% TULOS TULOS ,26% Hallinnon vyörytykset Hallinnon vyörytykset /0 Ylijäämä / Alijäämä Ylijäämä / Alijäämä ,11%

31 61, SOTELA :00 / Liite: Tilinpäätös_toimintakertomus 2014 Sivu SOSIAALIHUOLLON VASTUUALUE 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestystekijärit/mittarit Arviointikritee- Palvelut laadukkaita ja Sosiaalitakuiden mukaiset käsittelyajat käyttäjälähtöisiä toteutuvat Tavoitetaso 2014 Toteuma % Sosiaalihuollossa palvelutakuu ei toteutunut toimeentulotuen ja lastensuojelun käsittelyajoissa. Asiakastyytyväisyys ja toiminnan arviointi Asiakaspalautteet käsitellään yksiköissä yhdessä. Muistutusten määrä ei kasva. Yksilöpäätösten muutosvaatimusten määrä vähenee. Muistutuksia tehtiin kuusi (kaksinkertaistui). Muutosvaatimuksia jaosto käsitteli kaikkiaan 27, mikä on selvästi vähemmän kuin ed. vuonna (39) Sosiaali- ja terveydenhuollon rakennemuutos etenee Ylisektoraalinen yhteistyö lisääntyy ja Hyvinvointipuiston suunnitteluun osallistutaan aktiivisesti. Hyvinvointipuiston tilasuunnittelu on aloitettu. Päihde- ja mielenterveyspalvelujen selvitys ja suunnitelman laadinta on käynnistetty Suunnittelu käynnistyy vuoden 2015 alussa. Ennaltaehkäisevä toiminta on aktiivista ja omavastuuta vahvistavaa Sähköisten palvelujen käyttö ja määrä Lastensuojelussa sijaishuollossa olevista asiakkaista 75 % on perhehoidossa Toimeentulotuen ja vammaispalvelujen sähköisten hakemusten sekä muun sähköisen asioinnin käyttäjämäärä lisääntyy. Tavoite 600 käyttäjää vuoden aikana. Perhehoidossa olevien osuus oli 61 %. Sosiaalihuollon sähk. palveluja käytti asiakasta Palveluiden painopiste ennalta ehkäisyyn Lasten ja nuorten palveluissa lisätään avohuollon toimia sekä yhteistyötä Vatupassin ja opetustoimen kanssa. Nuorten tukiasumista on käytetty tarvetta vastaavasti, myös yhtenä avohuollon tukitoimena. Asumisvalmennus on aloitettu Koivulassa ja lisäksi nuorten asumista tuetaan ryhmätoiminnoilla.

32 61, SOTELA :00 / Liite: Tilinpäätös_toimintakertomus 2014 Sivu Nuorisoryhmän sosiaaliohjaaja siirtyi Vatupassiin nuorten matalan kynnyksen palveluihin. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia on alle 1,5 % ikäryhmästä. Lastensuojelun avohuollon asiakasmäärä on enintään 8 % ikäryhmästä. Uusien lastensuojeluasiakkaiden määrä vähenee noin 5 %:lla. Vuoden lopussa 1,5 % Asiakasmäärä oli 10,7 % ikäluokasta. Uusia lastensuojeluasiakkaiden määrä nousi 10 %:lla. 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kriittiset menestystekijärit/mittarit Arviointikritee- Toimiva elinkeinopolitiikka tukee yrityksiä ja määrä vähenee: Pitkäaikaistyöttömien lisää työllisyyttä Kelan listalla oli elokuussa henkilöä. Tavoitetaso 2014 Toteuma Vuoden lopussa Kelan listalla on 850 henkilöä listalla henkilöä Aikasarjaseurannan mukaan vuoden 2012 lopussa 882 henkilöä. (keskimäärin 865 henk./kk) Pitkäaikaistyöttömiä aikasarjaseurannan mukaan on enintään 720 henkilöä Vuoden lopussa pitkäaikaistyöttömiä oli (keskimäärin henk./kk) 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestystekijärit/mittarit Arviointikritee- Strateginen seutuyhteistyö vahvistuu luissa ja lasten sijais- Maahanmuuttajapalve huollossa sekä työvoiman palvelukeskuksen toiminnassa ovat mukana kaikki seudun kunnat Tavoitetaso 2014 Toteuma Sopimukset seutuyhteistyöstä jatkuvat. Aikaisemmat sopimukset voimassa ja vuoden 2015 alusta seudullinen sopimus tulkkikeskuksen toiminnasta.

33 61, SOTELA :00 / Liite: Tilinpäätös_toimintakertomus 2014 Sivu 31 Henkilöstömäärä vastaa mitoituksia ja täyttää lakisääteiset kelpoisuusehdot. Sairauspoissaolot Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijärit/mittarit Arviointikritee- Tavoitetaso 2014 Toteuma Henkilöstö osaava ja oikein mitoitettu, esimiestyö on laadukasta Epäpätevien pitkäaikaisten sijaisten osuus enintään 3 % Lähes kaikki sijaiset täyttävät kelpoisuusehdot. Poissaolopäivien määrä vähenee ed. vuodesta. Sairauspoissaolot vähenivät 1,7 päivällä/henkilö Esimiestyötä kehitetään jatkuvasti Esimiehet osallistuvat työnantajan järjestämään koulutukseen ja esimiestilaisuuksiin. Tilaisuuksiin osallistuttiin aktiivisesti. Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista Kehityskeskustelut Palveluista tiedottaminen tehostuu Kehityskeskustelut käydään vähintään kerran vuodessa. Palvelujen ja etuuksien myöntämistä koskevat ohjeistot ovat saatavissa kotisivuilla. Kehityskeskusteluohjelma toteutui. Vammaispalveluohjeisto ja toimeentulotuen ohje ovat kotisivuilla. Palvelukohtaisia esitteitä laaditaan vähintään yksi vuodessa. Vammaispalveluesite on julkaistu tammikuussa Ajankohtaisista asioista tiedotetaan aktiivisesti mediatiedotteilla. Ajankohtaisista asioista on tiedotettu. Vastuualueen säännölliset henkilöstötilaisuudet Vähintään 2 tilaisuutta vuoden aikana koko henkilöstölle. Henkilöstötilaisuuksia järjestettiin yksi marraskuussa. Yksiköiden tiedottaminen ja henkilöstön osallistuminen organisoitua Yksiköissä järjestetään säännölliset yksikkökokoukset vähintään kerran kuukaudessa. Yksikkökokoukset toteutuvat kaikissa yksiköissä. 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijärit/mittarit Arviointikritee- Talous on tasapainossden toteutuminen Vastuualueen talou- suunnitelman mukaisesti. Tavoitetaso 2014 Toteuma Toimintakate ei ylity. Talouden toteuma-% oli 109% alkuperäisen talousarvion tavoitteeseen verrattuna. 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestystekijärit/mittarit Arviointikritee- Tavoitetaso 2014 Toteuma Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Toimintaa tuetaan ekotukihenkilöillä. Vammaisten asumisyksiköille ja lastensuojelun yksiköille on nimetty vähintään kaksi ekotukihenkilöä. Ekotukihenkilöitä on koulutettu kaksi.

34 61, SOTELA :00 / Liite: Tilinpäätös_toimintakertomus 2014 Sivu SOSIAALIHUOLLON HALLINTO JA TYÖLLISYYSPALVELUT Sosiaalihuollon hallinto sisältää vastuualueen yhteiset käyttömenot sekä vastuualueen ICTkustannukset. Työllisyyspalveluihin kuului työvoiman palvelukeskus Väylän toiminta sekä kaikki työllisyystoimenpiteet ja kunnan rahoitusosuus (50 %) työmarkkinatuen kustannuksista yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden kotkalaisten työttömien kohdalla. Muutoksena oli työllisyyspalvelupäällikön siirtyminen muihin tehtäviin ja viran lakkautus vuoden lopussa. Työvoiman palvelukeskus Väylän toimintaa kehitettiin vuoden 2014 aikana sisäisesti mm. kuntouttavan työtoiminnan hallinnollisten muutosten sekä asiakasprosessin tarkennusten kautta. Lisäksi paikallista kumppanuutta kehitettiin läpikäymällä yhteistoimintaan liittyviä käytäntöjä usean eri yhteistyötahon kanssa. Kotkan työttömyysprosentti kasvoi vuoden aikana ollen joulukuussa 20,7 %. Työttömyyden trendi oli kasvava kaikkien työttömyysryhmien kohdalla läpi vuoden. Kotkan rahoitusosuus Kelan työmarkkinatuen maksuista vuonna 2014 oli n. 4,7 milj. euroa. Kasvua edelliseen vuoteen tuli 12,5 %. Vuoden lopussa Kelan listalla oli 8,5 % enemmän työttömiä kuin vuotta aikaisemmin. Kuntouttavassa työtoiminnassa on toteutunut vuonna 2014 yhteensä työtoimintapäivää. Kasvua vuoteen 2013 verrattuna on 29,7 % ja vuoteen 2012 verrattuna 87,4 %. Palkkatukityöllistämisen piirissä on vuonna 2014 ollut 102 henkilöä sisältäen yhdeksän oppisopimusta ja 37 velvoitetyöllistettyä. Palkkatukijärjestelmän tulkintojen muutokset pysähdyttivät toiminnan lähes kokomaan syksyllä. Ongelma koski sekä kaupungin että järjestöjen palkkatukityöllistämistä. Kotkan kaupunki maksaa kunnan alueella toimiville yhdistyksille kuntalisää parantaakseen niiden mahdollisuuksia työllistää. Vuoden 2014 aikana kuntalisää maksettiin 13 alueen yhdistykselle. Tuella työllistyi 29 eri henkilöä vuoden aikana. Kotkan kaupunki järjesti työpajatoimintaa kunnan työttömille aikuisille (yli 29-vuotiaat) Soteksäätiön toteuttamana kahdessa eri ryhmässä. Vuoden 2014 aikana työpajatoimintaan osallistui 129 eri henkilöä ja toteutuneita toimintapäiviä oli yhteensä Nuorille työttömille (alle 29-vuotiaat) työpajatoiminnan järjesti Rannikkopajat. Vuoden 2014 aikana nuorten pajoilla oli 295 eri kotkalaista nuorta työtöntä ja toteutuneita toimintapäiviä oli yhteensä HAKO-kuntakokeiluhankkeen kehittämiä ja Väylän soveltamia ryhmäohjausmalleja toteutettiin useita vuoden 2014 aikana. Näiden kautta asiakkaat pääsivät mm. hyötymään HAKO-rahoituksen mahdollistamista ostopalveluista kuntouttavan työtoiminnan yhteydessä. Lisäpalvelut liittyivät mm. kielikoulutukseen, ammatillisen osaamisen määrittämiseen ja terveydentilan kartoittamiseen. Kuntakokeilutyön tavoitteena on luoda nykyisten ohjaustyön käytäntöjen rinnalle uusia vaihtoehtoja. Sosiaalityön palvelualue Yleistä Lakisääteisten käsittelyaikojen toteutumiseksi lastensuojelussa ja toimeentulotuen käsittelyssä muutettiin vuoden aikana useaan kertaan toimintaprosesseja ja sähköistä asiointia lisättiin. Tästä huolimatta alkuvuodesta erityisesti toimeentulotuen käsittelyajat pitenivät yli määräaikojen, mutta tilanne saatiin kesäkuun loppuun mennessä lain määräämään kuntoon. Loppuvuonna etuuskäsittelyyn saatiin lautakunnan päätöksellä ylimääräinen työntekijä, mutta tästä huolimatta käsittelyajat ovat ylittäneet lakisääteisen määräajan ja käsittelyaika on ollut 8-9 arkipäivää. Koko vuonna toimeentulotukihakemuksista 70,4 % käsiteltiin määräajassa ja 29,6 %:ssa käsittely kesti yli 7 arkipäivää. Aluehallintovirasto antoi Kotkan kaupungille marraskuussa huomautuksen käsittelyaikojen ylityksistä. Lastensuojeluilmoituksista 95,7% käsiteltiin määräajassa.

35 61, SOTELA :00 / Liite: Tilinpäätös_toimintakertomus 2014 Sivu Effica-asiakastietojärjestelmän käyttöä on laajennettu sijaishuoltoon ja nuorisoryhmään sekä sosiaali- ja kriisipäivystykseen, mikä on tehostanut työtä ja nopeuttanut asiakastietojen siirtoa. Sosiaali- ja kriisipäivystys ja turva-asuminen Sosiaali- ja kriisipäivystys on seudullinen palvelu ja se vastaa koko Etelä-Kymenlaakson sosiaalija kriisipäivystyksessä. Vuonna 2014 asiakkaita oli yhteensä 999 ja yhteydenottoja Asiakasmäärät kääntyivät vuoden aikana selvään kasvuun. Alkuvuodesta asiakkaita oli 60-80/kk, touko-heinäkuussa n. 100/kk. Elo-lokakuussa asiakasmäärä laski n. 70:eenja loppuvuonna kohosi taas noin sataan kuukaudessa. Yleisimmät yhteydenoton syyt olivat lastensuojeluasia ja elämäkriisi. Myös huoli läheisestä, mielenterveysongelmat ja lähisuhde- ja perheväkivalta korostuivat yhteydenoton syinä. Tukikeskus Villa Jensen vastaa sosiaali- ja kriisipäivystyksen lisäksi myös turva-asumisesta. Turva-asumisen vuorokausia oli sopimuskunnilla yhteensä ja asiakkaita 200. Asiakkaista lapsia oli 89. Muut kuin Etelä-Kymenlaakson kunnat ostivat turva-asumista 139 vuorokautta. Aikuissosiaalityö ja päihdehuolto Aikuissosiaalityössä tehtävärakennetta muutettiin loppuvuonna ja aikuissosiaalityössä on nyt kaksi sosiaalityöntekijää ja neljä sosiaaliohjaajaa, jotka työskentelevät kahtena tiiminä. Aikuissosiaalityön työpanosta suunnattiin aiempaa enemmän työllisyysasioihin, mikä vähensi aikuissosiaalityön osuutta toimeentulotuen käsittelyssä. Päihdehuollon erityispalvelut ostettiin edelleen A-klinikkasäätiön Itä-Suomen palvelualueelta. Loppuvuonna ostopalvelusopimus irtisanottiin päättyväksi vuoden 2015 loppuun. Päihdehuollon avohoidossa vuosi 2014 oli haasteellinen, kun A-klinikkasäätiössä otettiin käyttöön uusi asiakastietojärjestelmä. A-klinikkasäätiössä oli syksyllä myös koko henkilöstöä koskevat lomautukset. Näistä syistä käyntitavoitteet eivät toteutuneet ja asiakasjonoa ei saatu purettua. Avohuollon käyntitavoite oli käyntiä ja käyntejä oli Asiakkaita oli 981. Asiakaskunta muuttui aikaisempaakin vaikeahoitoisemmaksi. Asiakkaiden käytöksessä näkyi levottomuus ja aggressiivisuus johtuen amfetamiinin hyvästä saatavuudesta Kotkan alueella. Selviämis- ja katkaisuhoidossa jouduttiin ajoittain vuorottelemaan siten, että Kouvolan ja Kotkan yksiköt olivat vuorotellen auki. Asiakkaita oli selkeästi vaikeampi motivoida katkaisuhoitoon, kun palvelut eivät olleet lähellä. Tämä näkyi lisääntyneinä yhteydenottoina psykiatrian poliklinikan akuuttityöryhmään ja lisääntyneinä hoitojaksoina (määrittelemätön psykoosi) Kuusankosken psykiatrisessa sairaalassa. Selviämis- ja katkaisuhoidon hoitovuorokausitavoite oli ja hoitovuorokausia oli Kuntouttavassa laitoshoidossa (kuntoutumiskoti) hoitovuorokausitavoite oli ja toteutuneita hoitovuorokausia oli Tukiasuntotoiminnassa tavoitteena oli asumisvuorokautta. Tukiasunnoissa oli asumisvuorokautta 68 asiakkaalle. A-klinikalta ostettiin myös yksilökohtaisilla maksusitoumuksilla asumispalvelua vaikeasti päihdeongelmaisille ja usein myös asunnottomille asiakkaille. Asumispalveluja ostettiin vuoden aikana 31 asiakkaalle yhteensä hoitovuorokautta., Lastensuojelu ja sijaishuolto Lastensuojelun ja sijaishuollon selvityksen tekoon osallistuttiin koko vuoden ajan. Syksyllä kaikki työntekijät osallistuivat neljään puolen päivän mittaiseen työpajaan ja esimiehet seitsemään. Lisäksi esimiehet osallistuivat tarkastuspäällikön tekemän Sijaishuollon ostopalvelut -selvityksen tekemiseen sekä henkilöstöjohtajan tekemän Kotkan kaupungin sijaishuollon henkilöstöresurssit -selvityksen tekemiseen. Lastensuojelun ja sijaishuollon selvityksen johdosta päätettiin siirtyä prosessimaiseen toimintamalliin.

36 61, SOTELA :00 / Liite: Tilinpäätös_toimintakertomus 2014 Sivu Lastensuojeluilmoituksia käsiteltiin 897, kasvua edellisestä vuodesta 23,2 %. Uusia lastensuojeluasiakkaita oli 514 eli 10 % enemmän kuin vuonna Lastensuojelun avohuollon asiakkaiden määrä oli 1 047, mikä on 9,4 % enemmän kuin vuonna Kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna 147 lasta eli 1,5 % ikäluokasta. Lastensuojelussa on käynnistetty huostaan otettujen lasten vanhempien vertaistukihenkilötoiminta. Toiminta on alkanut siten, että vertaistukihenkilöksi työllistettiin palkkatuella Voikukkiakoulutukseen osallistunut henkilö. Perhehoitopainotteisuus lisääntyi. Hoitovuorokausista perhehoidon osuus on 61 %. Edellisenä vuonna perhehoidon osuus oli 58 %. Perhehoidossa oli yhteensä 127 lasta eli 23 % enemmän kuin vuonna Lyhytaikainen perhehoito ja nuorten perhehoito otettiin suunnitelmien mukaisesti käyttöön loppuvuonna. Lyhytaikaisessa perhehoidossa on ollut 15 lasta ja nuorten perhehoidossa yksi. Laitoshoidossa (omat + ulkopuoliset yhteensä) on ollut vuoden aikana 105 lasta eli 7 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Laitoshoidossa olleista lapsista 52 lasta oli sijoitettuna Kotkan ulkopuolelle, mikä on 21 % vähemmän kuin vuonna Hoitovuorokausia Kotkan ulkopuolisissa laitoksissa oli eli vuorokautta ja 25 % vähemmän kuin edellisenä vuotena. Taimelan ja Kotomäen vastaanottoyksiköt toimivat kesällä neljän viikon ajan yhtenä yksikkönä, jolla voitiin vähentää sijaistarvetta. Lastensuojelun perhetyössä oli 81 asiakasperhettä, joissa 167 lasta. Tämä oli 12 % vähemmän kuin edellisenä vuonna, mutta myös perhetyöntekijöiden vakanssimäärä on vähentynyt yhdellä. Lisäksi toiminta kohdennettiin aikaisempaa tiukemmin lastensuojelun asiakasperheisiin. Nuorisoryhmän erityisperhetyön (sosiaaliohjaus, intensiivityö ja matalakynnys) oli yhteensä 153 perhettä, joissa 279 lasta, mikä oli saman verran kuin vuonna 2013, vaikka yksi työntekijä siirtyi alkaen Nuorten Vatupassiin. Perheistä vuoden aikana kodin ulkopuolelle sijoitettiin kaksi nuorta Kotomäkeen selvittelyjaksolle ja yksi nuori Koivulaan Intensiiviperhetyössä asiakkaana oli 21 nuorta. Näistä kodin ulkopuolelle sijoitettiin neljä nuorta Kotomäkeen selvittelyjaksolle (intensiivityö mukana sijoituksen aikana) ja yksi nuori kriisijaksolle Kuusankosken nuorisopsykiatrian osastolle. Joustavan perusopetuksen ryhmässä oli vuoden aikana 14 nuorta. Ilman tehostettua tukipakettia (erityisperhetyön ja koulun yhdistäminen) olisi kaikkien näiden kohdalla kodin ulkopuolinen sijoitus ollut erittäin todennäköinen. Tukiasuntotyössäkään johtopäätöksiä ei voida tehdä asiakasmäärien perusteella. Todellinen tilanne saadaan hoitovuorokausien kautta: - Kahden työntekijän työpanoksella tukiasunnoissa samanaikaisesti asuvien nuorten optimaalinen määrä on 8. Samaan aikaan asiakkaana on selvittelyvaiheessa ja omissa vuokraasunnoissa olevia nuoria. - 8 asunnon kannalla hoitovuorokausien maksimi vuodessa on (100 % käyttöaste) - Vuonna 2013 tukiasuntovuorokausia oli (käyttöaste 84,4 %) ja vuonna 2014 tukiasuntovuorokausia oli (käyttöaste 82,7 %) % käyttöastetta pienentää se, että siirtymävaiheissa osa asunnoista on hetken aikaa tyhjänä, samoin jos tukiasuminen joudutaan keskeyttämään Asiakasmäärien vuosittaiseen vaihteluun vaikuttaa se, missä vaiheessa vuotta asiakkuuksia alkaa. Mikäli useampia asiakkuuksia aloitetaan vuodenvaihteen aikaan, vaikuttaa se koko vuoden asiakasmäärään (keskimääräinen tukiasunnossa asumisaika on vuosi). Käyttöasteen pieni aleneminen vuodesta 2013 liittyy tukiasumisen keskeyttämisiin: vuonna 2013 jouduttiin keskeyttämään tukiasuminen päihdeongelman vuoksi kahden nuoren osalta. Vuonna 2014 keskeytys jouduttiin samasta syystä tekemään neljälle nuorelle.

37 61, SOTELA :00 / Liite: Tilinpäätös_toimintakertomus 2014 Sivu Uusi haaste tulee olemaan asumisvalmennuksen järjestäminen uudelleen. Koivulassa vuoden 2014 alussa käynnistetty asumisvalmennus ja yhteistyö toimivat erinomaisesti. Tilanne muuttui syksyllä 2014, kun paine Koivulan kaikkien paikkojen täyttämiseen lisääntyi. Asumisvalmennukseen varattu paikka on ollut normaalissa sijoituskäytössä. Tilanteeseen ei ole tulossa muutosta. Asumisvalmennus ennen tukiasuntoon muuttoa on tärkeä osa nuoren onnistumisprosessia. Asumisvalmennuksen järjestäminen on mietittävä uudelleen. Jälkihuoltotyön asiakasmäärä oli sama kuin vuonna 2013 eli 23 nuorta. Vammaistyön palvelualue Laitospaikkojen vähennys merkitsee Carealta ostettavien laitospalvelujen ja niiden kustannusten vähenemistä. Laitoshoidon käyttöpäivät vähentyivät edellisestä vuodesta 38 %. Kehitysvammahuollossa ostetaan tarvittaessa asumispalveluja asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden mukaisesti yksityisiltä palveluntuottajilta. Asiakasmäärät ja kustannukset asumispalveluissa ovat kasvaneet laitoshoidon vähentyessä. Omissa asumispalveluissa on toteutettu vertaisarviointi ja sen tulosten pohjalta toteutettu asiakkaiden osallisuutta ja itsemääräämistä edistävää kehittämistyötä. Päivätoimintaan ja työtoimintaan osallistuvien asiakkaiden määrä on pysynyt ennallaan. Avotyön ja tuetun työn osuus on lievässä kasvussa. Omaishoidossa asiakasmäärät ovat edelleen lisääntyneet. Lyhytaikainen perhehoito on laajentunut, lisää lapsia on tullut palvelun piiriin. Vuoden aikana on valmennettu uusia perhehoitajia yhteistyössä vanhustyön kanssa. Henkilökohtaisen avun palvelu on jatkanut kasvuaan. Vuoden aikana henkilökohtaisen avun asiakkaita on ollut yhteensä 185. Kasvua edellisestä vuodesta on 31 %. Erityisesti ovat nousseet ostopalvelun määrät ja kustannukset. Kokonaiskustannusten kasvua on kuitenkin saatu hillittyä, toimintakulujen kasvu on 6 %. Ostopalvelujen kilpailutus on toteutettu, palveluntuottajat valitaan alkuvuodesta Henkilökohtaisen avun palvelusetelin piirissä on kolme palveluntuottajaa. Vuoden 2014 aikana on toteutettu vammaispalvelun kustannusselvitys ja henkilökohtaisen avun selvitys. Selvitysten perusteella kustannukset ja tuntimäärät/asiakas ovat selvästi korkeammalla tasolla verrattuna muihin kuntiin. Henkilökohtaisen avun tuntimääriä ja järjestämistapoja käydään läpi yhdessä asiakkaiden kanssa. Kuljetuspalveluissa asiakasmäärä on jatkanut tasaisesti lievää kasvua. Kustannukset eivät kuitenkaan ole viime vuodesta kohonneet. Vaikeavammaisten kuljetuspalvelun taksin tilauskustannukset siirtyivät kaupungille vuonna Kustannukset vuoden aikana olivat n Yhtenäinen tilauskäytäntö ja omavastuun muutokset ovat hieman pienentäneet ajettujen matkojen määrää ja keskipituuksia. Asiakasmaksutulot ovat vähentyneet lainsäädännön ja sen tulkintojen mukaisen ohjeistuksen myötä n. 40 %. Viime vuoden liikaa perittyjä asiakasmaksuja palautettiin asiakkaille n

38 61, SOTELA :00 / Liite: Tilinpäätös_toimintakertomus 2014 Sivu Maahanmuuttajatyön palvelualue Seudullinen alkuvaiheen ohjaus ja neuvontapalvelu Virkaneuvo jatkaa toimintaansa vakinaisella henkilökunnalla. Virkaneuvo on aloittanut palvelujen tarjonnan 1x/vk myös Haminassa. Seudullisen Kotouttamisohjelman mukaisesti on perustettu seudullinen Maahanmuuttotoimikunta ja Maahanmuuttajafoorumi. Molemmat aloittivat toimintansa keväällä. Panostusta kotoutumiskoulutuksiin on jatkettu edellisen vuoden tavoin. Näin on arvioitu yhdessä työhallinnon ja muiden toimijoiden (3 sektori) järjestämien kotoutumistoimenpiteiden kanssa päästävän lain edellyttämiin suositusaikoihin ja vältytään pitkiltä odotusajoilta kielikoulutukseen. Kymenlaakson Opiston kautta on toteutettu vuoden aikana 8 erilaista koulutusryhmää, tämä on osaltaan auttanut siihen, että odotusajat kielikoulutukseen tai kurssien välillä on pysynyt kohtuullisena. Lisäksi on ollut palkattuna opettaja joka on vetänyt kaksi omaehtoista alkeiskurssia. Näille alkeiskursseille on ohjattu lähinnä vasta maahan tulleita henkilöitä, jolloin kielen opiskelu on päässyt vauhtiin mahdollisimman pian maahan tulon jälkeen. Kolmannen sektorin toimijat ja seurakunnat ovat myös aktiivisesti järjestäneet erilaisia aktiviteetteja maahanmuuttajille. Kiintiöpakolaisten vastaanottoa on jatkettu n.15 henkilöä/vuosi. Vuoden aikana vastaanotimme yhteensä 18 kiintiöpakolaista, heistä 2 kuului vuoden 2013 kiintiöön, mutta saapuivat vuoden 2014 puolalla. Kiintiöpakolaiset tulivat Iranista, Afganistanista ja Sudanista. Tulkkikeskuksessa panostettiin toiminnan laajentamiseen tiiviimmin koko Kaakkois-Suomen alueelle. Yhteistyösopimus Kouvolan kanssa oli voimassa ja vastaavaa yhteistyötä käynnistettiin Etelä- Kymenlaakson kuntien ja Carean kanssa. Tulkkipalvelut kilpailutettiin loppuvuodesta. Kotkan tulkkikeskuksen vuosi 2014 oli tilausmäärältään sen historian vilkkain. Laskutettuja tulkkaustunteja kertyi Se on noin 700 tuntia enemmän kuin edellinen vuosi. Varsinaisena syynä tilausten määrän kasvulle oli Kouvolan kaupungin kanssa tehdyn yhteistyön tiivistäminen. Kysytyimmät kielet olivat somalia, venäjä, arabia, kinjaruanda ja sorani. Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus Kotkan vastaanottokeskuksen aikuisten yksikön toiminta siirtyi keskusmallisesta majoituksesta (Sammonkatu) hajasijoitusmalliin, jossa asiakkaat asuvat eri puolilla Kotkan kaupunkia. Samaan aikaan Maahanmuuttovirasto vaati paikkaluvun alentamista 150:stä 100:aan huhtikuun alusta. Lokakuussa paikkaluku nostettiin Maahanmuuttoviraston ohjeistuksella takaisin 150 paikkaan. Koivulan ryhmäkoti jatkoi alaikäisten turvapaikanhakijoiden majoittamista. Syksy oli erittäin vilkas ja asiakkaita oli hetken aikaan useammilla ylipaikoilla. Koivula myös tarjoaa erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden lapsille tilapäistä lastenhoitoa.

39 61, SOTELA :00 / Liite: Tilinpäätös_toimintakertomus 2014 Sivu Tuloslaskelma Sosiaalihuolto Toteuma Toteuma Toteuma K Budjetti Tot% LTA 3 Toimintatuotot 30 Myyntituotot ,46% 32 Maksutuotot ,65% 33 Tuet ja avustukset ,59% 34 Muut toimintatuotot ,81% 3 Toimintatuotot ,17% 4 Toimintakulut 40 Henkilöstökulut ,11% 43 Palvelujen ostot ,67% 45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,86% 47 Avustukset ,17% 48 Muut toimintakulut ,37% 4 Toimintakulut ,49% ULK. TOIMINTAKATE ULK. TOIMINTAKATE ,96% 4S Sisäiset erät S8 Sisäiset tuotot ,11% S9 Sisäiset kulut ,07% 4S Sisäiset erät ,73% TOIMINTAKATE TOIMINTAKATE ,78% 6 Rahoitustuotot ja - kulut 60 Rahoitustuotot ja -kulut /0 6 Rahoitustuotot ja -kulut /0 VUOSIKATE VUOSIKATE ,78% 6S Sisäinen korko SK Sisäinen korko /0 6S Sisäinen korko /0 7 Poistot ja arvonalentumiseset 70 Poistot ja arvonalentumi ,34% 7 Poistot ja arvonalentumiset ,34% TULOS TULOS ,81% Hallinnon vyörytykset Hallinnon vyörytykset /0 Ylijäämä / Alijäämä Ylijäämä / Alijäämä ,53%

40 61, SOTELA :00 / Liite: Tilinpäätös_toimintakertomus 2014 Sivu SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA AVOTERVEYDENHUOLTO Tunnusluvut Suoritetavoitteet/ asiakkaat Asiakkaat yhteensä Lääkärit terveysasemilla keskitetyssä päivystyksessä hyvinvointineuvolassa hoivakodeissa kotihoidossa Hoitohenkilöstö Muu henkilöstö Suoritetavoitteet/ palvelut, käynnit Avoterveydenhuollon käynnit lääkärikäynnit terveysasemilla keskitetyssä päivystyksessä hyvinvointineuvolassa hoivakodeissa kotihoidossa Hoitohenkilöstö Muu henkilöstö Vaikuttavuus Avoterveydenhuollon palveluja käytti kotkalaisesta väestöstä, % Prosessit ja rakenteet Avoterveydenhuollon lääkäreiden iltaja viikonloppupäivystyskäyntien %- osuus 64,5 % 57,2 % 56,2 % 60.3 % 59,9 % 22,7 24,6 21, % 23,3 Resurssit Vakanssit/henkilöstösuunnitelma HTV2 99, ,5 105,9 96,8 Työpanos, HTV1 54,1 71,3 78, ,7 Toimintakulut, / asiakas ja käynti - Avoterveydenhuolto, / asiakas 309,68 348,66 384,18 368,68 375,67 - Avoterveydenhuolto, / käynti 81,14 84,24 81,71 84,30 91,92 Asiakaspalvelujen ostot,

41 61, SOTELA :00 / Liite: Tilinpäätös_toimintakertomus 2014 Sivu SUUN TERVEYDENHUOLTO Tunnusluvut Suoritetavoitteet/ asiakkaat Asiakkaat vuotta täyttäneet Käynnit vuotta täyttäneet Vaikuttavuus Palveluja käytti väestöstä, % - vuodessa 32,1 32,4 33,5 34,9 32,9 Lasten ja nuorten d/d indeksi (12v) 0,26 0,18 0,21 0,19 0,34 Resurssit Vakanssit/henkilöstösuunnitelma 58,0 57,5 58, ,5 HTV2 Työpanos, HTV1 44,9 46,5 44,5 44,7 46,7 Toimintakulut, / asiakas ja käynti - euroa/ potilas 221,21 230,19 238,87 250,76 259,84 - euroa/ käynti 96,66 90,45 93,31 96,74 97,69 Tulojen osuus menoista,% 25,0 24,7 24,0 23,0 24,9 Asiakaspalvelujen ostot,

42 61, SOTELA :00 / Liite: Tilinpäätös_toimintakertomus 2014 Sivu TERVEYSKESKUKSEN SAIRAALA Tunnusluvut Asiakkaat Karhulan sairaalan kaikki asiakkaat (laitoshoito) - Asiakkaat (75-), lkm Pitkäaikaishoidossa olevat asiakkaat, lkm Asiakkaat vuodessa Laitoshoito, lkm Poliklinikkatoiminta, lkm Suoritetavoitteet Hoitopäivät Poliklinikkakäynnit Hoitopaikat Vaikuttavuus Laitoshoidon kattavuus 1,7 % 1,7 % 1,9 % 2,0 % 2,5 % Poliklinikkatoiminnan kattavuus 4,3 % 4,5 % 4,3 % 4,5 % 4,6 % Resurssit Vakanssit/henkilöstösuunnitelma 89,0 118,1 107,2 110,2 110,2 HTV2 Työpanos, HTV1 83,3 87,0 92,8 100,4 101,0 Toimintakulut/ asiakas - laitoshoito, euroa Poliklinikkatoiminta, euroa Sakkomaksut, Asiakaspalvelujen ostot, ) ) ) 2) Sisältää jonohallinnan euroa Sisältää jonohallinnan euroa, joka vanhustenhuollon kustannuksissa

43 61, SOTELA :00 / Liite: Tilinpäätös_toimintakertomus 2014 Sivu MIELENTERVEYSTYÖ Tunnusluvut Asiakkaat vuodessa Sairaanhoitopiirin asiakkaat - avohoitoasiakkaat laitoshoitoasiakkaat Mielenterveyskeskus, oma avohoito kotkalaiset asiakkaat Psykiatriset hoitokodit oma toiminta ( ) Palvelut Avohoitokäynnit Sairaanhoitopiiri Mielenterveyskeskus kotkalaisten käynnit myynti muille kunnille Hoitopäivät ja asumisvuorokaudet - Sairaanhoitopiiri Psykiatriset hoitokodit Vaikuttavuus/ kattavuus Sairaanhoitopiiri - avohoito 1,2 % 1,3 % 1,3 % 1,3 % 1,2 % - laitoshoito 0,5 % 0,4 % 0,5 % 0,5 % 0,5 % Mielenterveyskeskus, oma avohoito 2,9 % 2,6 % 2,7 % 2,8 % 2,8 % Prosessit ja rakenteet Avohoitokäynti/ 1000 asukas Hoitopäivät/ 1000 asukas Asumisvrk/ 1000 asukas Resurssit Vakanssit/henkilöstösuunnitelma 62,0 61,2 56, ,6 HTV2 Työpanos, HTV1 39,8 43,0 44, ,4 - avohoito 25,6 26,9 26, ,1 - psykiatriset hoitokodit 14,2 16,1 17, ,3 Toimintakate, / asukas Toimintakulut, / asiakas - mielenterveyskeskus psykiatriset hoitokodit Asiakaspalvelujen ostot, joista päivätoiminnan ostopalvelut, joista Sairaanhoitopiirin ostopalvelut,

44 61, SOTELA :00 / Liite: Tilinpäätös_toimintakertomus 2014 Sivu ERIKOISSAIRAANHOITO Tunnusluvut Asiakkaat vuodessa Sairaanhoitopiiri - avohoito laitoshoito Suoritetavoitteet Avohoitokäynnit Ostopalvelut Hoitopäivät - Sairaanhoitopiiri Ostopalvelut Jatkohoitopäivät DRG-jaksot Vaikuttavuus/ kattavuus Sairaanhoitopiiri - avohoito 34,2 % 34,8 % 35,7 % 36,7 % 36,2 % - laitoshoito 14,4 % 10,7 % 10,5 % 10,8 % 5,6 % Prosessit ja rakenteet Somaattisen erikoissairaanhoidon avohoitokäynti/ asukas Somaattisen erikoissairaanhoidon hpv/ asukas 1,06 1,21 1,27 1,39 1,40 0,76 0,70 0,71 0,65 0,59 Resurssit Toimintakate, / asukas Asiakaspalvelujen ostot, joista sairaanhoitopiirin ostopalvelut, Vuoden 2010 kustannuksiin sisällytetty vuonna 2011 maksettu edellisen vuoden alijäämä ,-.

45 61, SOTELA :00 / Liite: Tilinpäätös_toimintakertomus 2014 Sivu VANHUSTENHUOLTO Tunnusluvut vuotta täyttänyt väestö Asiakkaat Kaikki asiakkaat kotihoito hoivapalvelut Asiakkaat (75-), lkm kotihoito hoiva-asuminen laitoshoito vanhainkodit vuodeosastot, PAS-hoito hoiva-osastot Suoritetavoitteet, hoitopäivät 1 - hoiva-asuminen (oma toiminta) hoiva-asuminen (ostopalvelut) palvelusetelit palvelukeskukset hoivaosastot Suoritetavoitteet, käynnit - kotihoito Vaikuttavuus Asiakkaiden %-osuus 75 vuotta täyttäneestä väestöstä 34,9 36,1 36, kotihoito, % 25,2 26,5 25, palveluasuminen, % 5,2 6,3 7, laitokset, PAS-hoito, % 4,5 3,3 3, Asiakkaat vuodessa - omaishoito kotihoito hoivapalvelut Resurssit/henkilöstösuunnitelma HTV2 Vakanssit 492,0 631,8 539,7 494,7 472,8 - kotihoito 193,0 237, hoivapalvelut 299,0 394,2 335,7 291,7 271,8 Työpanos, HTV1 455,1 458,7 474,6 444,1 410,9 - kotihoito 162,1 165,8 166,9 170,9 161,7 - hoivapalvelut 293,0 292,9 307,7 273,2 249,2 Toimintakulut/ asiakas - omaishoito kotihoito hoivapalvelut Asiakaspalvelujen ostot,

46 61, SOTELA :00 / Liite: Tilinpäätös_toimintakertomus 2014 Sivu SOSIAALIHUOLTO Tunnusluvut Väestötiedot, kohderyhmä 0-17 vuotiaat asukkaat Kodin ulkopuolelle sijoitetut, vuotiaat lapset (31.12.) Suoritetavoitteet, asiakkuudet/ v Vammaistyön asiakkuudet Sosiaalityön asiakkuudet - Lastensuojeluasiakkaat Toimeentulotukiruokakunnat Päihdehuollon asiakkaat kuntouttava työtoiminta Maahanmuuttajatyö asiakkaat Vaikuttavuus Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osuus 0-17 vuotiaasta väestöstä, % 1,46 1,3 1,3 1,4 1,5 Prosessit ja rakenteet Asiakkuudet/ työpanos Vammaistyö Sosiaalityö Maahanmuuttajatyö Resurssit Vakanssit/henkilöstösuunnitelma , ,4 HTV2 - Vammaistyö 55 71, ,6 54,6 - Sosiaalityö ,8 125,9 128,4 116,3 - Maahanmuuttajatyö 38 57, Työllisyyspalvelut 10,5 Työpanos, HTV1 209,9 205, ,2 - Vammaistyö 48,8 48,6 49,5 49, Sosiaalityö 107,1 105,1 108,9 107,8 96,2 - Maahanmuuttajatyö 54,0 51,84 40,6 39,4 35,6 -Työllisyyspalvelut 7,4 Toimintakulut, / asiakkuus Vammaistyö Sosiaalityö - toimeentulotuki, / ruokakunta Maahanmuuttajatyö Vastaanottokeskuspaikat Asiakaspalvelujen ostot,

47 61, SOTELA :00 / Liite: Tilinpäätös_toimintakertomus 2014 Sivu 45

48 62, SOTELA :00 KH: 555/2015 Sivu 46 Sosiaali- ja terveyslautakunnan talouden toteuma Sotela Valmistelija: Controller Maija Spännäri, puh Sosiaali- ja terveyslautakunnan käyttösuunnitelmassa todetaan, että lautakunta on velvoitettu toteuttamaan puolivuotisraportoinnin lautakuntaa sitovien tavoitteiden ja talouden osalta. Tämän lisäksi lautakunnalle raportoidaan talouden toteumasta talousarviovuoden aikana. Vuoden 2015 käyttösuunnitelman toimintakatetavoite jää 3,8 milj. euroa alle vuodelle 2014 vahvistetusta sosiaali- ja terveystoimen tilinpäätöksestä. Vastuualueiden arviot kuluvan vuoden riskeistä ja keinoista tuottavuuden parantamiseksi on kirjattu käyttösuunnitelmaan. Toimenpiteissä onnistuminen ja tavoitteiden saavuttaminen on tärkeää myös talousarvioraamissa pysymiseksi. Se tukee myös kevään aikana valmisteltavan tasapainotusohjelman tavoitteita. Kolmen ensimmäisen kuukauden jälkeen paineet budjetin ylittymisestä henkilökohtaisen avun järjestämisessä ovat suuret kolmen ensimmäisen kuukauden perusteella. Kustannusrakenteen muutos palvelujen ostoista työnantajamallin mukaisiin avustuksiin näkyy huhtikuun jälkeisessä raportoinnissa, maaliskuun loppuun mennessä on toteuma-% palvelujen ostoille 88,5 %. Samoin pitkäaikaistyöttömyyden kustannukset kunnalle KELAn tammihelmikuun laskutuksen perusteella ennustaa ylitystä varattuihin määrärahoihin, maaliskuun loppuun kirjautuneiden kustannusten perusteella ennuste ylittää talousarviomäärärahan 1,3 milj. euroa. Mikäli palvelujen kustannusrakenne erikoissairaanhoidossa sekä osasto- ja avohoidon että eri erikoisalojen suhteen toteutuu vuoden aikana tammi- ja maaliskuun tavoin, on riski määrärahojen ylittymiseen suuri. Näin myös mikäli perusterveydenhuollon päiväaikaisen päivystyksen suoritemäärät vuoden mittaan toteutuvat tammi-maaliskuun mukaisina. Ylitysriski yhteensä noin 1,6 milj. euroa../. Liitteenä olevassa tuloslaskelmassa verrataan paitsi tammi-maaliskuun toteumaa budjettiin nähden, myös muutosta viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Huomattava ero asiakaspalveluiden ostoissa (3,5 milj.) selittyy erikoissairaanhoidon laskutuksen muutoksella ennakkolaskutuksesta toteutuneiden suoritteiden mukaiseen laskutukseen sekä laskutusrytmin muutoksella. Esittelijä: Ehdotus: Vs. palvelujohtaja Liisa Rosqvist Sosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee tiedoksi talouden toteuman Ei oikaisuvaatimusohjetta

49 62, SOTELA :00 / Liite: Vertailuraportti Edellinen vuosi _ Kuluva vuosi Sivu 47 SOTELA Sosiaali- ja terveyslautakunta Toteuma EUR K Budjetti LTA Tot% Muutos Muutos% Myyntituotot 300 Liiketoiminnan myyntituotot ,78% ,10% 308 Täyden korv.perust.saadut korv.valtiolta ,60% 0 /0 310 Korvaukset kunnilta ja kuntayhtymiltä ,86% 0 /0 313 Muut suoritteiden myyntituotot ,99% 0 /0 30 Myyntituotot ,93% ,86% 32 Maksutuotot 321 Terveydenhuollon maksut ,61% 0 /0 325 Sosiaalitoimen maksut ,81% 0 /0 329 Muut palvelumaksut ,55% ,03% 32 Maksutuotot ,52% ,06% 33 Tuet ja avustukset 330 Tuet ja avustukset ,00% ,22% 33 Tuet ja avustukset ,00% ,22% 34 Muut 340 Vuokratuotot ,81% 0 /0 350 Muut toimintatuotot ,19% ,17% 34 Muut toimintatuotot ,46% ,70% 3 Toimintatuotot ,27% ,74% 4 40 Henkilöstökulut 400 Palkat ja palkkiot ,67% ,64% 410 Henkilösivukulut ,31% ,33% 40 Henkilöstökulut ,05% ,82% 43 Palvelujen ostot 430 Asiakaspalvelujen ostot ,27% ,48% 434 Muiden palvelujen ostot ,50% ,64% 43 Palvelujen ostot ,71% ,65% 45 Aineet, tarvikkeet 450 Ostot tilikauden aikana ,18% ,33% 45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,18% ,33% 47 Avustukset 470 Avustukset kotitalouksille ,82% ,91% 474 Avustukset yhteisöille ,94% ,88% 47 Avustukset ,20% ,41% 48 Muut toimintakulut 480 Vuokrat ,75% ,11% 490 Muut toimintakulut ,62% ,57% 48 Muut toimintakulut ,53% ,10% 4 Toimintakulut ,32% ,76%

50 62, SOTELA :00 / Liite: Vertailuraportti Edellinen vuosi _ Kuluva vuosi Sivu 48 ULK. ULK. TOIMINTAKATE ,10% ,89% TOIMIN TAKATE 4S S8 Sisäiset tuotot S98 Sisäiset tuotot ,13% ,66% TOIMIN TAKATE S8 Sisäiset tuotot ,13% ,66% S9 Sisäiset kulut S99 Sisäiset kulut ,05% ,18% S9 Sisäiset kulut ,05% ,18% 4S Sisäiset erät ,97% ,99% TOIMINTAKATE ,09% ,90%

51 63, SOTELA :00 KH: 132/2015 Sivu 49 Peruspalvelujen valtionosuus vuonna 2015 Kh / 95 Valmistelijat: Talouspäällikkö Jari-Pekka Väisänen, puh Controller Maija Spännäri, puh Controller Leena Rasi, puh Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009) tuli voimaan Laissa luetellaan ne ns. kuntien valtionosuustehtävät, joiden käyttökustannuksiin valtionosuutta myönnetään. Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta näistä tehtävistä säädetään mm. kansanterveyslaissa, erikoissairaanhoitolaissa, sosiaalihuoltolaissa, kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa, mielenterveyslaissa, päihdehuoltolaissa jne. Nykyisessä mallissa sektorikohtaiset eli peruspalvelujen rahoitus (yleinen valtionosuus), verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus, sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus, esi- ja perusopetuksen rahoitus sekä kulttuuritoimen rahoitus on yhdistetty. Valtionosuus suoritetaan kunnille kuukausittain. Toteutuvaan valtionosuuksien kokonaismäärään vaikuttaa nk. yhden putken valtionosuuden ulkopuolelle jäävä opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitus, joka on Kotkan kaupungille negatiivinen. Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta on kokouksessaan / 21 käsitellyt opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän osuuden rahoituksesta. Päätös on tuotu kaupunginhallitukselle tiedoksi esityslistan edeltävässä pykälässä. Lisäksi kuukausittaisissa tilityksissä huomioidaan nk. kotikuntakorvaustulot ( euroa) ja kotikuntakorvausmenot ( euroa), jotka aiheutuvat siitä, että oppilaan käydessä koulua toisen kunnan tai yksityisen ylläpitäjän koulussa, toteutetaan korvauksen laskutus kotikunnalta. Nämä kirjataan opetustoimen toimintatuloksi ja -menoksi. Taulukossa ovat tiedot Kotkan kaupungin vuoden 2015 peruspalvelujen rahoituksesta yhteensä, vähennettynä opetus- ja kulttuuritoimen muilla valtionosuuksilla. Summa viimeisellä rivillä kertoo kaupungin tuloslaskelman valtionosuudet-kohtaan tuloksi kirjautuvan euromäärän, euroa.

52 63, SOTELA :00 KH: 132/2015 Sivu 50 Valtionosuuden laskentatekijät (milj. euroa) Muutos Yleinen osa 3,2 3,2 2,3-0,9 SOTE laskennalliset kustannukset 219,6 228,2 Esi- ja perusopetus sekä kulttuuripalvelujen laskennalliset kustannukset 40,0 40,2 Kunnan peruspalvelujen laskennalliset kustannukset yhteensä 285,9 17,5 Valtionosuusjärjestelmän tasaus -0,6-0,6-11,5-10,9 Peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 7. luvun mukaiset lisäykset ja vähennykset (mm. 8,9 9,6 10,3 0,7 veromenetysten kompensaatio) Kunnan omarahoitusosuus -172,0-180,1-192,8-12,7 Yhden putken valtionosuus ennen verotulotasausta 99,0 100,5 94,2-6,3 Verotulotasaus -2,7-2,0 7,6 9,6 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet (lukio, kansalaisopisto, aamu- ja iltapäivätoiminta, liikunta, nuoriso, museo) vähennettynä -7,8-7,4-5,1 2,3 omarahoitusosuudella Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus 1,7 0,0 0,0 0,0 Kaupungille maksettava valtionosuus 90,2 91,1 96,7 5,6./. Valtiovarainministeriön tekemä päätös VM/2633/ /2014 on esityslistan liitteenä. Yksityiskohtaiset tiedot valtionosuustekijöistä ovat kaikkien kuntien osalta julkiset ja löytyvät valtiovarainministeriön www-sivuilta kohdasta: tionosuus2015_tiedotnettiin.xls./. Maksuerittely Kotkan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetustoimen muusta rahoituksesta vuodelle 2015 on esityslistan liitteenä. Jos kunta on tyytymätön valtiovarainministeriön kunnan peruspalvelujen myöntämistä tai kunnan verotuloihin perustuvaan valtionosuuden tasausta koskevaan päätökseen, sillä on kunnan peruspalvelujen valtionosuuslain 64 :n nojalla oikeus kolmen kuukauden kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan tehdä kirjallinen oikaisuvaatimus valtiovarainministeriölle. Esittelijä: Ehdotus: Päätös: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Kaupunginhallitus päättää tyytyä valtiovarainministeriön päätökseen per uspalvelujen valtionosuudesta vuonna Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti. Sotela Valmistelija: Hallinto- ja kehittämispäällikkö Sanna Koskimies, puh Esittelijä: Ehdotus: Vs. palvelujohtaja Liisa Rosqvist Sosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee asian tiedoksi.

53 63, SOTELA :00 KH: 132/2015 Sivu 51 Ei oikaisuvaatimusohjetta

54 63, SOTELA :00 / Liite: Valtiovarainministeriön päätös Sivu 52

55 63, SOTELA :00 / Liite: Valtiovarainministeriön päätös Sivu 53

56 63, SOTELA :00 / Liite: Valtiovarainministeriön päätös Sivu 54

57 63, SOTELA :00 / Liite: Valtiovarainministeriön maksuerittely Sivu 55

58 64, SOTELA :00 SOTE: 975/2015 Sivu 56 Mielenterveys- ja päihdepalvelujen selvitys 2015 Sotela Valmistelija: Terveysjohtaja Maija Valta, puh Kotkan kaupunki on sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksellä (Sotela ) irtisanonut A-klinikkasäätiön kanssa tehdyn ostopalvelusopimuksen vuoden 2015 loppuun mennessä. Perusteena ovat toimintaympäristön muuttuminen ja päihdehuollon palvelujen uudelleen järjestelyjen tarve. Palvelujen ostaminen edellyttää jatkossa myös palveluiden kilpailuttamista. Kotkan kaupungin A-klinikan ostopalvelujen arvo on vuonna 2015 noin 4,2 milj.. Kaupunki käynnisti mielenterveys- ja päihdepalveluja koskevan selvityksen, jonka alustavien tulosten oli määrä valmistua huhtikuun 2015 loppuun mennessä. Selvityksen pohjalta oli tarkoitus käynnistää konkreettisen projektisuunnitelman työstäminen tarvittavien muutosten ja toimenpiteiden käynnistämiseksi. Selvitystä varten nimettiin neljä eri työryhmää: 1) ennaltaehkäisevän päihdetyön, 2) mielenterveyspotilaan, 3) päihdepotilaan sekä 4) mielenterveys- ja päihdepotilaan prosessien kehittämisen työryhmät. Työryhmien tuloksia vedettiin yhteen yhteisessä työpajassa Keskeiset tulokset, johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset löytyvät selvityksen loppuraportista. Työ jatkuu seuraavaksi konkreettisen projektisuunnitelman laatimisella asetettujen tavoitteiden ja muutosten saavuttamiseksi. Projektisuunnitelma esitellään sosiaali- ja terveyslautakunnassa viimeistään kesäkuussa /. Mielenterveys- ja päihdehuollon selvityksen loppuraportti on esityslistan erillisenä liitteenä. Esittelijä: Ehdotus: Terveysjohtaja Maija Valta Sosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee tiedoksi mielenterveys- ja päihdehuoltoa koskevan loppuraportin ja jatkosuunnitelman. Ei oikaisuvaatimusohjetta

59 64, SOTELA :00 / Liite: Päihde- ja mielenterveyspalvelut ppt Sivu 57 Mielenterveys- ja päihdepotilaan hoitoprosesseja koskeva selvitys Yhteenveto keskeisistä tuloksista ja johtopäätöksistä

60 64, SOTELA :00 / Liite: Päihde- ja mielenterveyspalvelut ppt Sivu 58 SELVITYKSEN TAUSTAA Terveysjohtaja Maija Valta 2

61 64, SOTELA :00 / Liite: Päihde- ja mielenterveyspalvelut ppt Sivu 59 Taustaa A-klinikan sopimus on irtisanottu päättymään 2015 lopussa (sotelan päätös joulukuussa 2014). Tämän vuoden sopimus on muutettu sellaiseksi, että se mahdollistaa toimintamallin nopean muutoksen ja hyötyjen saamisen kaupungille. Koko nykyinen toimintamalli pitää kyseenalaistaa ja uudistaa. Kyseessä on noin 4,2 miljoonan euron kokonaisuus, tavoitteena merkittävimmät euromääräiset säästöt jo tänä vuonna. Tavoitteena nivoa palvelut osaksi omaa toimintaa, ennen kaikkea osaksi mielenterveystyötä. Projektin toteutus tapahtuu alatyöryhmissä Terveysjohtaja Maija Valta 3

62 64, SOTELA :00 / Liite: Päihde- ja mielenterveyspalvelut ppt Sivu 60 Taustaa Palveluita ei ole tarkoitus hoitaa kaupungin nykyisillä resursseilla. Oman toiminnan resursointi on määritettävä uudelleen. Kaikille muutoksille on asetettava eurotavoitteet. Projekti on terveydenhuoltovetoinen, koska suurimmat muutokset koskevat terveydenhuoltoa. Tavoitteena on nopea selvitysprojekti, josta tehdään selkeät johtopäätökset ja muutokset. Toimintaa korjataan jatkossa tarvittaessa. Tavoiteaikataulu on, että selvitysvaihe on valmis huhtikuun loppuun mennessä (sotelan kokous ), jonka jälkeen konkreettinen projektisuunnitelma etenemisestä Terveysjohtaja Maija Valta 4

63 64, SOTELA :00 / Liite: Päihde- ja mielenterveyspalvelut ppt Sivu 61 PÄIHDEHUOLLON KUSTANNUKSET V. 2015

64 64, SOTELA :00 / Liite: Päihde- ja mielenterveyspalvelut ppt Sivu 62 Sosiaalihuollon päihdekustannukset Sosiaalihuolto A-klinikkatoiminta Selviämis- ja katkaisuhoito Kuntoutumishoito Tukiasuntotyö Yhteensä: Budjetissa: Terveysjohtaja Maija Valta 6

65 64, SOTELA :00 / Liite: Päihde- ja mielenterveyspalvelut ppt Sivu 63 Terveydenhuollon päihdekustannukset Terveydenhuolto / mielenterveyspalvelut Terveysneuvonta Vinkki Kuntoutuminen Neppari Apteekkilasku Carea (korvaushoito) Korvaushoito, oma henkilöstöresurssi Korvaushoito; A-klinikan määräraha Yhteensä: Terveysjohtaja Maija Valta 7

66 64, SOTELA :00 / Liite: Päihde- ja mielenterveyspalvelut ppt Sivu 64 Päihdehuollon muut kustannukset Muut kustannukset Hoivakatkaisuhoito Vanhustenhuollon asumispalvelut: Leporanta, Kesäranta Muu päihdehuolto: Järvenpään sosiaalisairaala + perhepaikkoja Yhteensä: Kaikki yhteensä Sosiaalihuolto + terveydenhuolto + muut Terveysjohtaja Maija Valta 8

67 64, SOTELA :00 / Liite: Päihde- ja mielenterveyspalvelut ppt Sivu 65 SELVITYKSEN TAVOITTEET Terveysjohtaja Maija Valta 9

68 64, SOTELA :00 / Liite: Päihde- ja mielenterveyspalvelut ppt Sivu 66 Tehtäväksi anto: Nykytilanteen kuvaus, prosessikaaviona Tavoitetilan kuvaus, prosessikaaviona Mitä on järkevää jatkossa tuottaa itse Kotkan kaupungin omana toimintana? Mitkä palvelut kannattaa edelleen ostaa jatkossa? Kuvaus tavoitetilan vaatimista resursseista (henkilöstö, osaaminen, talous, johtaminen) Erittely asioista, joita voidaan: toteuttaa heti kesälomien jälkeen ja säästöt realisoituvat nopeasti toteuttaa ensi vuonna ja säästöt realisoituvat v toteuttaa 1-3 vuoden aikavälillä, jolloin säästöt realisoituvat vasta myöhemmin Terveysjohtaja Maija Valta 10

69 64, SOTELA :00 / Liite: Päihde- ja mielenterveyspalvelut ppt Sivu 67 Neljä työryhmää 1. Ennaltaehkäisevien palvelujen työryhmä (pj. Minna Keveri) 2. Mielenterveyspotilaan työryhmä (pj. Kirsi Warjus-Ulvinen) 3. Päihdepotilaan työryhmä (pj. Riitta Johannala- Kemppainen) 4. Mielenterveys- ja päihdepotilaan työryhmä (pj. Maija Valta) Koordinoija Maija Valta Terveysjohtaja Maija Valta 11

70 64, SOTELA :00 / Liite: Päihde- ja mielenterveyspalvelut ppt Sivu 68 Tavoitetilan kuvaus 1 Ennaltaehkäisy omaa toimintaa Tunnistaminen, AUDIT ja labrat, ohjaus päihdehoitajalle Päihdepotilaan tilanteen ja hoidon tarpeen kartoitus päihdehoitajan vastaanotolla terveysasemilla ja mahdollisesti Vatupassissa löydetään ne potilaat, jotka ovat motivoituneita hoitoon ja päihteiden vähentämiseen Terveysjohtaja Maija Valta 12

71 64, SOTELA :00 / Liite: Päihde- ja mielenterveyspalvelut ppt Sivu 69 Tavoitetilan kuvaus 2 Hoito ja seuranta omalla terveysasemalla tai ostopalveluna, tässä kohtaa tärkeää jo olemassa olevan tiedon hyödyntäminen eri palveluissa, ei tehdä päällekkäistä toimintaa Korvaushoito, alku ostopalveluna, jatko omana toimintana esim päihdehoitajalla, lääkäriosaaminen ostetaan yhdessä sovitaan korvaushoitoon pääsyn kriteerit, toimintamalli (milloin joutuu hoidosta pois, mitä vaaditaan hoidettavalta vrt. Kemin malli) Rattijuopot päihdehoitajan seurannassa, sovittava lääkärityöpanos, potilaita noin 50 / vuodessa, käynnit noin 1-8 x kk/3-6 kk Terveysjohtaja Maija Valta 13

72 64, SOTELA :00 / Liite: Päihde- ja mielenterveyspalvelut ppt Sivu 70 Johtaminen vaikuttavuudesta ei tietoa tällä hetkellä prosessin omistaja tieto potilasmääristä, käynneistä jne kuinka matalan kynnyksen palvelua pitää olla ja kuinka paljon Terveysjohtaja Maija Valta 14

73 64, SOTELA :00 / Liite: Päihde- ja mielenterveyspalvelut ppt Sivu 71 KESKEISET TULOKSET Terveysjohtaja Maija Valta 15

74 64, SOTELA :00 / Liite: Päihde- ja mielenterveyspalvelut ppt Sivu 72 Nykytilan kuvaus: Mielenterveyspotilaiden hoitoprosessit kuvattu Päihdepotilaan nykytilan hoitoprosessia ei voi kuvata, kun sitä ei ole Myöskään mielenterveys- ja päihdepotilaan hoitoprosessia ei voi kuvata, koska potilaat kulkevat siellä sun täällä ilman, että kukaan koordinoi potilaan kulkua Terveysjohtaja Maija Valta 16

75 64, SOTELA :00 / Liite: Päihde- ja mielenterveyspalvelut ppt Sivu 73 Mielenterveys- ja päihdepotilaiden hoidon haasteet potilaiden ongelmien tunnistaminen varhain ja varhainen puuttuminen osaamisen puute kaikilla tasoilla, erityisesti päihdepsykiatrisen osaamisen puute potilaiden sitoutuminen hoitoon puutteellista; tulevat ja menevät ns. omaan tahtiin, paljon perumattomia aikoja tiedonkulku eri yksiköiden /vastuualueiden välillä puutteellista painopiste korjaavassa, kalliissa hoidossa, perusterveydenhuoltoon ei ole panostettu (resurssit, osaaminen) päihdepotilaan diagnosointi ja hoito tapahtuu jossain muualla kuin pth:ssa (vrt. seuraavat diat) Terveysjohtaja Maija Valta 17

76 64, SOTELA :00 / Liite: Päihde- ja mielenterveyspalvelut ppt Sivu 74 Päihdepotilaan käyntisyyt avovastaanotolla Vastaanottotoiminta v v Päihdeongelma Päihdeongelma ja sen aiheuttamat taudit Skitsofrenia sekä päihde- ja mielenterveysongelma Yhteensä: Terveysjohtaja Maija Valta 18

77 64, SOTELA :00 / Liite: Päihde- ja mielenterveyspalvelut ppt Sivu 75 Päihdepotilaan käyntisyyt avovastaanotolla Psykiatrian poliklinikka v v Päihdeongelma Päihdeongelma ja sen aiheuttamat taudit Skitsofrenia sekä päihde- ja mielenterveysongelma Yhteensä: Terveysjohtaja Maija Valta 19

78 64, SOTELA :00 / Liite: Päihde- ja mielenterveyspalvelut ppt Sivu 76 Mielenterveys- ja päihdepotilaiden hoidon haasteet Asiakkaan sitoutumattomuus hoitoon: pakotettuna käynnit A-klinikalla paljon peruuttamattomia aikoja 1700 potilasta, 33 %:lla saman aikainen päihdeongelma-> osa potilaista tippuu pois, jopa puolet ajoista voi peruuntua, tulevat kuitenkin uudelleen, jolloin tilanne voi olla entistä pahempi potilaiden voimavarat vähissä varsinkin aamusta haetaanko kotoa? voiko hoitaja mennä kotiin? potilaat sanelevat säännöt, joita muiden tulee noudattaa Terveysjohtaja Maija Valta 20

79 64, SOTELA :00 / Liite: Päihde- ja mielenterveyspalvelut ppt Sivu 77 Mielenterveys- ja päihdepotilaiden hoidon haasteet Potilasta koskevat tiedot eivät ole samassa tietojärjestelmässä -> eri tahot eivät tiedä mitä hoitoa potilas saanut ja mitä on suunnitteilla seuraavaksi Perusterveydenhuolto ei tiedä, missä potilas on Laaja diagnoosikirjo, mikä on syys, mikä seuraus? Mitä ja kenen pitäisi hoitaa ensin? Kalliit kustannukset, mutta tuloksia vaikea mitata / ei ole mitattu Potilasvolyymeista vaikea saada tietoa erityisesti A-klinikan osalta. Ei ole systemaattista tapaa saada esim. A-klinikalla eri tuotteiden piirissä olevien/hoidettujen potilaiden määristä ja tuloksista Terveysjohtaja Maija Valta 21

80 64, SOTELA :00 / Liite: Päihde- ja mielenterveyspalvelut ppt Sivu 78 TULEVAISUUDEN TAVOITETILA Terveysjohtaja Maija Valta 22

81 64, SOTELA :00 / Liite: Päihde- ja mielenterveyspalvelut ppt Sivu 79 Mielenterveys- ja/tai päihdepotilas On samanlainen kuntoutuja kuin somaattista sairautta sairastava potilas Ei pidä eristää, ohjata erillisille polulle jo hoidon alkuvaiheessa Myös somaattiset sairaudet hoidettava hyvin, jotta kokonaisuus voi hyvin Terveysjohtaja Maija Valta 23

82 64, SOTELA :00 / Liite: Päihde- ja mielenterveyspalvelut ppt Sivu 80 Ennaltaehkäisevä työ Ennaltaehkäisevä työ on sidottava huomattavasti nykyistä kiinteämmin osaksi hyvinvointipalveluita ja erityisesti muuta mielenterveys- ja päihdetyötä Oltava selkeä työnjako, selkeät tehtävät ja roolit Ennaltaehkäisevän työn koordinointi tapahtuu kiinteässä yhteistyössä perusterveydenhuollon avovastaanoton kanssa ja fyysisesti myös samoissa tiloissa muun henkilöstön kanssa Terveysjohtaja Maija Valta 24

83 64, SOTELA :00 / Liite: Päihde- ja mielenterveyspalvelut ppt Sivu 81 Perusterveydenhuollon avovastaanotolla vahva rooli Hoitoprosessi käynnistyy aina perusterveydenhuollosta omahoitajan ja lääkärin vastaanotolta Vastaanotolla toteutetaan Käypä Hoito suositusten mukaista hoidon tarpeen arviointia, toteutusta ja seurantaa. Työparia tukee sekä psykiatriset sairaanhoitajat että ns. päihdehoitajat tavoitteena erittäin tiivis, saumaton yhteistyö, myös ennaltaehkäisevä työ huomioiden Terveysjohtaja Maija Valta 25

84 64, SOTELA :00 / Liite: Päihde- ja mielenterveyspalvelut ppt Sivu 82 Miepä -keskus Perustetaan Miepä-keskus = Mielenterveys- ja päihdepotilaiden koordinoinnin ja hoidon keskus: johon potilasohjaus tapahtuu joko avovastaanoton kautta tai raskaammasta hoidosta esim. Kypsasta Keskuksesta löytyy: mielenterveysosaaminen päihdehoidon osaaminen sosiaalihuollon osaaminen Terveysjohtaja Maija Valta 26

85 64, SOTELA :00 / Liite: Päihde- ja mielenterveyspalvelut ppt Sivu 83 Vaativa / vaativin laitoshoito Vaativaa hoitoa toteutetaan edelleen yhteistyössä mm. KYPSA:n kanssa A-klinikan kanssa Järvenpään sosiaalisairaalan kanssa jne. Painopisteen siirtyessä entistä enemmän perusterveydenhuoltoon ja ennaltaehkäisevään, varhaiseen puuttumiseen, voidaan olettaa, että pitkällä aikavälillä vaativimpien hoitojen tarve vähenee Kyse on erityisosaamisesta, jota ei ole järkevää siirtää omaksi toiminnaksi, vaan kannattaa ostaa jatkossakin. Tavoitteena volyymien kasvun hiljeneminen / pieneneminen 2-5 vuoden aikavälillä Terveysjohtaja Maija Valta 27

86 64, SOTELA :00 / Liite: Päihde- ja mielenterveyspalvelut ppt Sivu 84 Avohoidon palvelut tuotteistettava Mitä tarvitaan tulevaisuudessa? Mietittävä täysin puhtaalta pöydältä avopalvelujen tarve: terapiapalvelut asumispalvelut kuntoutuspalvelut Hoikun roolin vahvistaminen kuntoutuksessa (Hoiku kuntien ja Carean omistukseen syksyllä 2015) Terveysjohtaja Maija Valta 28

87 64, SOTELA :00 / Liite: Päihde- ja mielenterveyspalvelut ppt Sivu 85 Muutoksen jälkeen: Maksaja tietää aina missä potilas kulkee ja mistä hoidon kustannukset muodostuu Prosessilla on omistaja, joka tietää missä potilas on ja millaista hoitoa hän saa (mm. päällekkäisyydet poistuu, hoidon vaikuttavuuden arviointi) Yhteistyö tiivistyy ja sujuvoituu Potilaan hoitoa koskevat tiedot tallennetaan samaan tietojärjestelmään (jos ei lainsäädännöllistä estetä). On mahdollista säästää ostopalvelujen kustannuksissa, mutta myös tarjota potilaalle enemmän palveluja samalta luukulta Terveysjohtaja Maija Valta 29

88 64, SOTELA :00 / Liite: Päihde- ja mielenterveyspalvelut ppt Sivu 86 Mitä muutoksen toteutus edellyttää? Päihdeosaamisen lisäämistä terveysasemille Päihdelääkärin ja päihdesairaanhoitajien osaamisen varmistaminen (oma/osto?) Miepä -keskukseen Sosiaaliohjaajan osaamista avovastaanotolle ja sosiaalityöntekijän osaamista Miepä -keskukseen Kaikkien olemassa olevien asiakkaiden läpikäymistä; mitä kukin potilas oikeasti tarvitsee ja missä kunkin asiakkaan palvelut tuotetaan jatkossa (esim. asumispalveluiden osalta) Selkeää työnjakoa pth:n, Miepä-keskusken, Miekun ja laitoshoidon välillä Terveysjohtaja Maija Valta 30

89 64, SOTELA :00 / Liite: Päihde- ja mielenterveyspalvelut ppt Sivu 87 Mielenterveys- ja päihdepotilaan hoitoprosessin malliluonnos Pth:n avovastaanotto Päivystys Vatupassi / Ohjaamo Ennaltaehkäisevä työ Mielenterveysosaaminen Päihdeosaaminen Sosiaalihuollon osaaminen Miepä keskus Avohoito - terapiat Asumispalvelut intervalli / laitos Kuntoutuspalvelut avo- / laitos Mieku Vaativa laitoshoito Kypsa Järvenpään sosiaalisairaala Terveysjohtaja Maija Valta 31

90 64, SOTELA :00 / Liite: Päihde- ja mielenterveyspalvelut ppt Sivu 88 Miten tästä edetään? Raportti lautakuntaan Projektisuunnitelman jatkotyöstäminen Pelkistetty projektisuunnitelma 5-6/2015 lautakuntaan eli miten, millä aikataululla millä resursseilla muutos toteutetaan Projektisuunnitelman toteutus asteittain suunnitelman mukaisessa aikataulussa lautakuntakäsittelyn jälkeen Terveysjohtaja Maija Valta 32

91 65, SOTELA :00 SOTE: 618/2015 Sivu 89 Lääkäripalveluiden kilpailutus Sotela Valmistelija: Terveysjohtaja Maija Valta, puh Terveydenhuollon vastuualueella on ollut tavoitteena täyttää kaikki olemassa olevat lääkärien virat vakinaisilla työntekijöillä. Kaikkia virkoja ei ole kuitenkaan saatu täytettyä. Lisäksi lääkäreiden työajan osa-aikaisuudet tekevät tilanteesta entistä haasteellisemman. Tilanne myös muuttuu jatkuvasti esim. opintovapaiden ja perhevapaiden vuoksi. Tilannetta on pyritty korjaamaan kotihoidon ja hoiva-asumisen lääkäripalvelujen ostolla, sekä palkkaamalla ostolääkäreitä esimerkiksi avovastaanotolle. Vaikka avoinna olevia virkoja on myös saatu täytettyä, näyttää tilanne siltä, että em. toimet yhteensä eivät ole riittävät tarvittavan lääkäripanoksen varmistamiseksi. Terveydenhuollon vastuualueen taloudellisesti suurimmat haasteet muodostuvat erikoissairaanhoidon kulujen kustannusten rajusta karsinnasta. Tämä edellyttää sekä toimivia hoitoketjuja, hoidon porrastusta, toiminnan tehostamista, tuottavuuden lisäämistä, mutta myös riittävien lääkäriresurssien varmistamista perusterveydenhuoltoon ja psykiatrian poliklinikalle. Tästä syystä seuraavien lääkäripalvelujen hankinta ostopalveluina on perusteltua: Terveyskeskuksen avovastaanotolle kahden lääkärin työpanos. Tavoitteena on erikoissairaanhoidon ja erityisesti päivystyskustannusten vähentäminen. Hyvinvointineuvolaan yhden lääkärin työpanos. Tavoitteena varhainen lasten ja nuorten ongelmiin puuttuminen ja ennaltaehkäisy sekä kalliiden erikoissairaanhoidon palvelujen käytön ja kulujen vähentäminen. Psykiatrian poliklinikalle yhden psykiatrin työpanos. Tavoitteena erikoissairaanhoidon käytön ja kulujen vähentäminen. Skopiapalvelujen kilpailuttaminen voimassa olevan sopimuskauden päättymisen ( ) vuoksi. Palvelu on hankittu jo tällä hetkellä ostopalveluna ja se on aiemmin kilpailutettu. Esittelijä: Ehdotus: Päätös: Terveysjohtaja Maija Valta Sosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee tiedoksi lääkäripalveluja koskevan tilanteen ja valtuuttaa terveysjohtajan valmistelemaan kilpailutusta edellä mainittujen lääkäripalvelujen osalta. Hyväksyttiin. Sotela Valmistelija: Terveysjohtaja Maija Valta, puh Sosiaali- ja terveyslautakunta on päätöksellään (Sotela ) valtuuttanut terveysjohtajan valmistelemaan suoliston tähystystutkimuksia, avoterveydenhuollon omalääkärin (2 kpl), hyvinvointineuvolan lääkärin ja psykiatrin työpanosta koskevaa kilpailutusta. Lautakunnan kokouksen jälkeen varmistui vielä yhden lääkärin erikoistumisopintoihin lähteminen elokuussa 2015, jonka vuoksi lautakunnalle ehdotetaan vielä lasten ja nuorten

92 65, SOTELA :00 SOTE: 618/2015 Sivu 90./. Liitteet 7 kpl lääkärin työpanoksen (Vatupassi) kilpailuttamista optiona siltä varalta, että viransijaisuuteen ei saada lääkäriä suoralla haulla. Kilpailutus toteutetaan ns. toissijaisena, (sosiaali- ja terveyspalvelut) EUkynnysarvon ylittävänä hankintana. Tuotettaville palveluille on asetettu minimivaatimukset, joiden tulee täyttyä koko sopimuskauden ajan. Toimittajan valinta tehdään käyttäen halvinta hintaa valintaperusteena. Tavoiteaikataulu kilpailutusprosessin etenemiselle on seuraava: Kilpailutus julkaistaan Hilma-ilmoituskanavassa viimeistään Mahdolliset kysymykset sähköpostilla viimeistään klo 12 mennessä osoitteeseen: maija.valta@kotka.fi Kotkan kaupungille osoitettu tarjous viimeistään klo 16 osoitteeseen: kirjaamo@kotka.fi Hankintapäätös sosiaali- ja terveyslautakunnassa Sopimusneuvottelut vk 25-26/2015 Sopimuskausi alkavat joko (lääkäripalvelut) tai (suoliston tähystystutkimusten asiantuntijatyöpanos) JYSE-ehdot ovat luettavissa valtiovarainministeriön nettisivuilta linkistä isut/ julkis/jyse_2014_palvelut.pdf Esittelijä: Ehdotus: Terveysjohtaja Maija Valta Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää hyväksyä suoliston tähystystutkimuksiin liittyvän asiantuntijatyöpanoksen, avovastaanoton kahden (2) omalääkärin, hyvinvointineuvolan lääkärin ja psykiatrin työpanoksen kilpailutuksen käynnistämisen esittelytekstin ja liitteiden mukaisesti. Lisäksi lautakunta päättää hyväksyä lasten ja nuorten lääkärin (Vatupassi) työpanoksen kilpailuttamisen optiona. Ote: Terveysjohtaja Maija Valta Controller Maija Spännäri Ei oikaisuvaatimusohjetta

93 65, SOTELA :00 / Liite: Kotka-skopia ja lääkäripalvelut-tarjouspyyntö Sivu 91 TARJOUSPYYNTÖ Kotkan kaupungin hyvinvointipalvelut: Suoliston tähystystutkimuksia, avovastaanoton, hyvinvointineuvolan, Vatupassin (optio) ja psykiatrian lääkäripalveluja koskeva kilpailutus

94 65, SOTELA :00 / Liite: Kotka-skopia ja lääkäripalvelut-tarjouspyyntö Sivu 92 TARJOUSPYYNTÖ Lääkärit ja skopiat Sivu 2 / SISÄLLYSLUETTELO 1 HANKINTAYKSIKKÖ HANKINNAN KOHDE HYVINVOINTIPALVELUT KOTKASSA HANKINNAN KOHDE OSA- JA VAIHTOEHTOISET TARJOUKSET KELPOISUUSEHDOT KUVAUS HANKINNAN KOHTEESTA HINNOITTELUMALLI TARJOUKSEN VALINTAPERUSTEET SOPIMUSKAUSI JA -EHDOT HANKINTAMENETTELY YHTEYDENPITO JA TIEDOTTAMINEN TARJOUSKILPAILUN AIKANA TARJOUSTIETOJEN JA HANKINTA-ASIAKIRJOJEN JULKISUUS TARJOUSTEN JÄTTÄMINEN JA VOIMASSAOLO TARJOUKSEN RAKENNE PÄÄTÖKSENTEON AIKATAULU LIITTEET... 8

95 65, SOTELA :00 / Liite: Kotka-skopia ja lääkäripalvelut-tarjouspyyntö Sivu 93 TARJOUSPYYNTÖ Lääkärit ja skopiat Sivu 3 / HANKINTAYKSIKKÖ Kotka on Kymenlaakson toiseksi suurin kaupunki. Kotkan väkiluku on noin asukasta. Kotka sijaitsee Suomenlahden rannikolla, Kymijoen suistossa. Kaupunki tunnetaan mm. satamasta, teollisuudesta, kauniista puistoista ja Meripäivistä. Kotka on myös monipuolinen koulu- ja kulttuurikaupunki. 2 HANKINNAN KOHDE 2.1 Hyvinvointi- ja terveyspalvelut Kotkassa Terveydenhuollon vastuualueen tehtävänä on ihmisarvoa kunnioittaen edistää väestön terveyttä kannustamalla väestöä ottamaan vastuuta terveydestään ja tarjoamalla keinoja itsehoidon toteuttamiseksi. Lisäksi terveydenhuollon tehtävänä on järjestää sairauksien hoito tarpeenmukaisilla palveluilla yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Hyvinvointineuvolan tavoitteena on hyvinvoiva lapsi ja perhe. Lisäksi työn tavoitteena on edistää ja tukea lapsia ja nuoria heidän kasvussaan ja kehityksessään sekä tukea heidän perheitään erilaisissa elämäntilanteissa mahdollisimman varhain, yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Työ perheiden kanssa perustuu luottamuksellisuuteen ja perheiden kunnioittamiseen sekä yksilölliseen kohtaamiseen. Varhaisen tuen palvelut edistävät ja turvaavat lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä, tukevat vanhemmuutta sekä koko perheen hyvinvointia. Siten, että lapset, nuoret ja perheet saavat tukkea mahdollisimman varhain ja omassa kehitysympäristössä. tuki tuotetaan monitoimijaisesti, erilaista osaamista ja osaamisen jakamista hyödyntäen. Mielenterveystyön palvelualueen tarkoituksena on aikuisväestön psykiatrisen erikoissairaanhoidon tarpeenmukainen järjestäminen sekä ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan mielenterveystyön kehittäminen yhteistyötahojen kanssa. Lasten ja nuorten psykiatriset palvelut tuottaa Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carea. 2.2 Hankinnan kohde Tällä tarjouspyynnöllä ja tarjouspyynnön liitteiden mukaisesti Kotkan kaupunki pyytää tarjousta palveluista, jotka jakautuvat seuraaville kuudelle (6) osa-alueelle: 1. Suoliston tähystystutkimukset Hankinnan kohde on kuvattu tarjouspyynnön liitteessä 4.1. Sopimuskausi on kaksi (2) vuotta (määräaikainen sopimusjakso), jonka jälkeen sopimus jatkuu enintään yhden (1) vuoden, ellei sopimusta ole irtisanottu hankintayksikön toimesta vähintään neljä (4) kk ennen määräaikaisen jakson päättymistä. Sopimuskausi alkaa Avovastaanoton omalääkäri 1 Terveyskeskuksen avovastaanoton omalääkäriä tehtävänä perusterveydenhuollon avovastaanoton omalääkärin tehtävät Hankinnan kohde on kuvattu tarjouspyynnön liitteessä 4.2.

96 65, SOTELA :00 / Liite: Kotka-skopia ja lääkäripalvelut-tarjouspyyntö Sivu 94 TARJOUSPYYNTÖ Lääkärit ja skopiat Sivu 4 / Sopimuskausi on yksi (1) vuotta (määräaikainen sopimusjakso), jonka jälkeen sopimus jatkuu enintään yhden (1) vuoden, ellei sopimusta ole irtisanottu hankintayksikön toimesta vähintään neljä (4) kk ennen määräaikaisen jakson päättymistä. Sopimuskausi alkaa Avovastaanoton omalääkäri 2 Terveyskeskuksen avovastaanoton omalääkäriä tehtävänä perusterveydenhuollon avovastaanoton omalääkärin tehtävät Hankinnan kohde on kuvattu tarjouspyynnön liitteessä 4.2. Sopimuskausi on yksi (1) vuotta (määräaikainen sopimusjakso), jonka jälkeen sopimus jatkuu enintään yhden (1) vuoden, ellei sopimusta ole irtisanottu hankintayksikön toimesta vähintään neljä (4) kk ennen määräaikaisen jakson päättymistä. Sopimuskausi alkaa Psykiatrian erikoislääkäri Yksi (1) psykiatrian erikoislääkäri psykiatrian poliklinikalle Hankinnan kohde on kuvattu tarjouspyynnön liitteessä 4.3. Sopimuskausi on yksi (1) vuotta (määräaikainen sopimusjakso), jonka jälkeen sopimus jatkuu enintään yhden (1) vuoden, ellei sopimusta ole irtisanottu hankintayksikön toimesta vähintään neljä (4) kk ennen määräaikaisen jakson päättymistä. Sopimuskausi alkaa Hyvinvointineuvolan lääkäri Yksi (1) lääkäri hyvinvointineuvolaan (neuvolatoiminta ja koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto) Hankinnan kohde on kuvattu tarjouspyynnön liitteessä 4.4. Sopimuskausi on yksi (1) vuotta (määräaikainen sopimusjakso), jonka jälkeen sopimus jatkuu enintään yhden (1) vuoden, ellei sopimusta ole irtisanottu hankintayksikön toimesta vähintään neljä (4) kk ennen määräaikaisen jakson päättymistä. Sopimuskausi alkaa Lasten ja nuorten lääkäri (OPTIO) Yksi (1) lääkäri, jolla kokemusta lastenpsykiatriasta tai lasten neurologiasta tehtävänä toimia lasten ja nuorten vatupassin lääkärinä sekä lastenneurologiselta osastolta siirrettävien neuropsykiatrian palveluita tarvitsevien lasten seurannassa ja ohjauksessa yhdessä kouluhoitajien palveluohjaajan kanssa Hankinnan kohde on kuvattu tarjouspyynnön liitteessä 4.5. Sopimuskausi on yksi (1) vuotta (määräaikainen sopimusjakso), jonka jälkeen sopimus jatkuu enintään yhden (1) vuoden, ellei sopimusta ole irtisanottu hankintayksikön toimesta vähintään neljä (4) kk ennen määräaikaisen jakson päättymistä. Sopimuskausi alkaa Toimittaja vastaa kokonaisvaltaisesti lääkäripalveluiden tuottamisesta ja toimivuudesta. Lääkärit ovat työsuhteessa toimittajaan. Toimittaja vastaa kaikista työnantajavelvoitteista em. lääkäreitään kohtaan.

97 65, SOTELA :00 / Liite: Kotka-skopia ja lääkäripalvelut-tarjouspyyntö Sivu 95 TARJOUSPYYNTÖ Lääkärit ja skopiat Sivu 5 / Osa- ja vaihtoehtoiset tarjoukset Osatarjouksia on mahdollista tehdä siten, että tarjoaja tarjoaa yhdelle tai useammalle luvussa 2.2 mainituista osa-alueista 1-6. Optiota (osa-alue) 6 ei ole pakollista tarjota. Tarjoajan on ilmaistava tarjouspyynnön liitteellä 5 mitä osa-aluetta / osa-alueita tarjous koskee. Muita osatarjouksia ei ole sallittua esittää. Hankinnan kohteesta poikkeavia vaihtoehtoisia tarjouksia ei ole sallittua tehdä. Hankintayksikkö solmii Palvelusopimukset (liite 6.1) valittavien toimittajien kanssa. Palvelusopimuksen liitteenä ovat lisäksi yleiset sopimusehdot (liite 6.2). 2.4 Kelpoisuusehdot Tarjoajaa koskevat kelpoisuusehdot on kerrottu liitteessä 1. Tarjoaminen vakuutus on esitettävä liitteellä 2. Tarjoajan tarjoaminen ryhmittymänä sekä mahdolliset alihankkijat on ilmoitettavat liitteellä Kuvaus hankinnan kohteesta Hankittavaan palveluun liittyvät vaatimukset sekä syventävää tietoa sen sisällöstä on kuvattu osa-alueittain liitteissä Hinnoittelumalli Palveluiden hinnoittelu ja hintojen antaminen on kuvattu liitteessä 5. Samalla liitteellä toimittaja antaa palveluiden hinnat. 3 TARJOUKSEN VALINTAPERUSTEET Hankinnan valintaperusteena on jokaisella osa-alueella halvin hinta. 4 SOPIMUSKAUSI JA -EHDOT Tavoitteena on, että sopimus astuu kullakin osa-alueella voimaan edellä mainittuna ajankohtana. Palvelusopimus on voimassa edellä luvussa 2.2 osa-aluekohtaisesti ilmoitetun kauden. Tarjoajan tulee tutustua huolellisesti liitteen 6 ja sen alaliitteiden ehtoihin. Sopimusehdot ovat ehdottomia vaatimuksia eikä niihin saa tehdä muutoksia. Muita kuin tarjoushintaan vaikuttavia sopimusehtokohtia voidaan kuitenkin täsmentää (ei kuitenkaan kokonaisuudessaan poistaa tai muuttaa) sopimusneuvotteluissa puutteellisilta osilta.

98 65, SOTELA :00 / Liite: Kotka-skopia ja lääkäripalvelut-tarjouspyyntö Sivu 96 TARJOUSPYYNTÖ Lääkärit ja skopiat Sivu 6 / HANKINTAMENETTELY Hankinta on sosiaali- ja terveyspalvelujen hankinta (hankintalain liitteen B, ryhmä 25 mukainen ns. toissijainen palvelu). Hankinta on EU-kynnysarvon ylittävä palveluhankinta. Hankintamenettelynä käytetään avointa menettelyä. Hankinnassa noudatetaan lakia julkisista hankinnoista (348/2007). Hankinnasta on julkaistu hankintailmoitus Hilma-ilmoituskanavassa Tarjouspyyntöasiakirjat ovat suomen kielellä. 6 YHTEYDENPITO JA TIEDOTTAMINEN TARJOUSKILPAILUN AIKANA Tarjoajaa pyydetään ilmoittamaan hankintayksikölle yhteystietonsa sekä sähköpostiosoite, johon hankintapäätös ja muut hankintaan liittyvät tiedonannot voidaan lähettää. Ilmoittautuminen tapahtuu lähettämällä yhteystiedot sähköpostitse osoitteeseen maija.valta@kotka.fi. Sähköpostin otsikkona tulee olla Yhteystiedot / lääkärit ja skopiat. Tarjousaikainen yhteydenpito hankintayksikön ja tarjoajien välillä tapahtuu sähköpostitse. Tarjoaja voi tehdä hankintayksikölle tarjouspyyntöön liittyviä kysymyksiä. Kysymykset tulee toimittaa sähköpostitse osoitteeseen maija.valta@kotka.fi viimeistään klo Sähköpostin otsikkona tulee olla Kysymykset / lääkärit ja skopiat. Vastaukset kysymyksiin lähetämme samansisältöisinä kaikille yhteystietonsa ilmoittaneille. Puhelimitse esitettyihin kysymyksiin emme voi vastata. 7 TARJOUSTIETOJEN JA HANKINTA-ASIAKIRJOJEN JULKISUUS Hankintayksikön hallussa olevat hankinta-asiakirjat eivät ole julkisia, mutta asianosaisilla on oikeus saada nähtäväkseen asiakirjat hankintalain 75 :n 2 ja 3 momentin mukaisesti päätöksenteon tai muun hankintaprosessin päättävän päätöksen jälkeen. Asianosaisia ovat kyseiseen tarjouskilpailuun osallistuneet tarjoajat. Julkisuuslain mukaan (JulkL 10, 11, 6. kohta, 24, 20. kohta) salassa pidettävät tiedot eivät tule julkisiksi. Salassa pidettäviä tietoja ovat tarjoajan liike- ja ammattisalaisuudet. Kokonais-/vertailuhintaa ei pidetä liike- tai ammattisalaisuutena (JulkL 11 ). Pyydämme merkitsemään toimittamaanne aineistoon, mitkä tiedot katsotte olevan liiketai ammattisalaisuuksia ja erottamaan ne muusta aineistosta.

99 65, SOTELA :00 / Liite: Kotka-skopia ja lääkäripalvelut-tarjouspyyntö Sivu 97 TARJOUSPYYNTÖ Lääkärit ja skopiat Sivu 7 / TARJOUSTEN JÄTTÄMINEN JA VOIMASSAOLO Kotkan kaupungille osoitettu suomenkielinen tarjous tulee toimittaa sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo@kotka.fi viimeistään kello Sähköposti sekä tarjous on selkeästi varustettava tarjoavan yrityksen nimellä sekä viitteellä Tarjous / lääkärit ja skopiat. Määräajan jälkeen saapuneita tarjouksia ei oteta huomioon. Tarjouksen tekemisestä, esittelystä tai muusta menettelyyn osallistumisesta ei makseta tarjoajille korvausta. Tarjouksen tulee olla sitovana voimassa 3 kuukautta tarjouksen jättämisen määräpäivän jälkeen. Hankintayksikkö voi keskeyttää hankinnan perustellusta syystä, esimerkiksi jos olosuhteet kilpailutuksen kuluessa muuttuvat sellaiseksi, että kilpailutuksen lopputuloksia ei voida hyödyntää. Hankintapäätös toimitetaan tarjoajille sähköisesti tarjouksessa ilmoitettuun sähköpostiosoitteeseen. Tarjoajan katsotaan hyväksyneen hankintapäätöksen sähköisen tiedoksiannon sähköisen yhteystiedon antamisella. 9 TARJOUKSEN RAKENNE Tarjous tulee ehdottomasti laatia seuraavan sisällysluettelon ja rakenteen mukaisesti (täsmennetty edelleen em. tarjousjärjestelmässä): Liitteet: 1. Yhteenveto [enintään kolme A4 -sivua] 2. Tarjoajan esittely 3. Yhteyshenkilöt 4. Tarjouksen voimassaolo 5. Tarjouksen allekirjoitus Liite 1. Tarjouslomake (tarjouspyynnön liite 1) Liite 2. Tarjoajan vakuutus (tarjouspyynnön liite 2) Liite 3. Luottoluokitustodistus Liite 4. Tarjoaminen ryhmittymänä sekä tarjoajan alihankkijat (tarjouspyynnön liite 3) Liite 5. Hinnoittelumalli (tarjouspyynnön liite 5) Liite 6. Palvelukuvaus [kustakin tarjottavasta osa-alueesta erikseen; yksittäinen kuvaus enintään kolme A4 -sivua; kuvausta ei käytetä tarjousten vertailuun] 10 PÄÄTÖKSENTEON AIKATAULU 1. Hankintapäätös ja siitä tiedottaminen, tavoite vk 25/2015. Toissijaisiin hankintoihin ei sovelleta hankintalain 77 mukaista säännöstä odotusajasta. Hankintayksikkö on valmis tekemään palvelusopimuksen riippumatta muutoksenhakuajasta.

100 65, SOTELA :00 / Liite: Kotka-skopia ja lääkäripalvelut-tarjouspyyntö Sivu 98 TARJOUSPYYNTÖ Lääkärit ja skopiat Sivu 8 / Sopimusneuvottelut vk 26-27/2015; sopimuskausi tavoite, alkaen osa-alueesta riippuen joko tai Tapauksessa, että hankintayksikön hankintapäätöksestä valitetaan markkinaoikeuteen, tekee hankintayksikkö väliaikaisen, markkinaoikeuden lainvoimaiseen ratkaisuun saakka voimassa olevan sopimuksen hankintapäätöksen mukaisen valituksi tulleen toimittajan kanssa. Varsinainen hankintasopimus tehdään markkinaoikeuden lainvoimaisen päätöksen jälkeen sen mukaisena. Kotkassa Kotkan kaupunki Maija Valta terveysjohtaja 11 LIITTEET 1. Tarjouslomake 2. Tarjoajan vakuutus 3. Tarjoaminen ryhmittymänä ja tarjoajan alihankkijat 4. Kuvaus hankinnan kohteesta (otsikko) 4.1. Suoliston tähystystutkimukset 4.2. Avovastaanoton omalääkäri Hyvinvointineuvolan lääkäri 4.4. Lasten ja nuorten lääkäri (OPTIO) 4.5. psykiatrian erikoislääkäri 5. Hinnoittelumalli 6. Sopimus (otsikko) 6.1 Palvelusopimus 6.2 JYSE 2014 Palvelut

101 65, SOTELA :00 / Liite: Kotka-skopia ja lääkäripalvelut-tarjouspyyntö-liite... Sivu 99 TARJOUSPYYNTÖ Lääkärit 2 LIITE 1 Sivu 1 / TARJOUSLOMAKE Tarjoajan nimi: Tämä lomake tulee palauttaa tarjouksen yhteydessä täytettynä. Edellytämme varauksetonta Kyllä / Ei -vastausta siitä, täyttyykö asetettu ehto. Kaikkiin kohtiin on ehdottomasti vastattava, jotta tarjous on kelpoinen mukaan vertailuun otettavaksi. Joissain kohdissa edellytetään myös erilaisten asiakirjojen tai selvitysten toimittamista. Em. asiakirjat, todistukset ja selvitykset eivät saa olla kolmea (3) kuukautta vanhempia tarjouksen viimeisestä jättöpäivästä laskettuna. Varaamme oikeuden tarkastaa asiakirjat kilpailutuksen ja sopimuskauden aikana. Tarjouskilpailun voittajalta sekä tämän alihankkijoilta tarkastamme ennen sopimuksen solmimista kaikki kelpoisuuteen liittyvät tiedot ja asiakirjat. Tarjoaja, joka syyllistyy olennaisesti virheellisten tietojen antamiseen, suljetaan pois tarjouskilpailusta. Voitte täyttää lomakkeen sähköisesti tai käsin, mutta sen sisältöä ei saa muuttaa. 1. Lainsäädännölliset velvoitteet VAATIMUS VASTAUS TARKISTAMINEN/SELVITYS Tarjoajan tulee esittää liitteen 2 mukainen vakuutus yrityksen lainsäädännöllisten velvoitteiden täyttymisestä. KYLLÄ EI Liite nro 2 Vakuutus Vakuutus on toimitettava myös mahdollisista palvelun tuottamiseen osallistuvista alihankkijoista ja alihankkijoiden alihankkijoista. Mikäli tarjoaja osallistuu ryhmittymä, vakuutus on toimitettava kaikkien ryhmittymän osapuolten osalta. 2. Taloudellinen suorituskyky VAATIMUS VASTAUS TARKISTAMINEN/SELVITYS

102 65, SOTELA :00 / Liite: Kotka-skopia ja lääkäripalvelut-tarjouspyyntö-liit... Sivu 100 TARJOUSPYYNTÖ Lääkärit 2 LIITE 1 Sivu 2 / Tarjoaja vakuuttaa, että sillä on kokonaisuutena vähintään tyydyttävä taloudellinen tilanne ja että sen liikevaihto ja luottoluokitus täyttävät alla esitetyt vaatimukset: Tarjoajan taloudelliset edellytykset ovat hankinnan kokoon ja laatuun nähden riittävät. Tarjouksen jättäneen (ryhmittymän kyseessä ollessa kunkin ryhmittymän jäsenen) taloudellisen tilanteen on oltava sellainen, että se Suomen Asiakastieto Oy:n rating luokituksessa on vähintään A tai riskiluokka on 1-3 tai sen katsotaan tilinpäätöstietojen tai muun vastaavan selvityksen mukaan olevan vastaava. Tarjouksen jättäneet, joiden luokitus Suomen Asiakastieto Oy:n ratingluokituksessa on B tai C taikka riskiluokituksessa 4 tai 5, suljetaan tarjouskilpailusta. Tarjoajalla on oltava riittävä kapasiteetti hankinnan kohteena olevien palveluiden turvaamiseksi sekä sopimuksen mukaisten mahdollisesti toteutuvien sanktioiden kattamiseksi. Riittävän taloudellisen kantokyvyn osoittamiseksi tarjouksen jättäneen (ryhmittymän kyseessä ollessa ryhmittymän jäsenten yhteenlaskettujen liikevaihtojen matemaattinen keskiarvo) liikevaihdon on viimeisessä vahvistetussa tilinpäätöksessään täytynyt olla vähintään puoli miljoonaa ( ) euroa. Alihankkijoiden liikevaihtoa ei huomioida missään tapauksessa. 3. Ryhmittymä ja alihankinnat KYLLÄ EI Liite nro 3 Luottoluokitustodistus Luottoluokitustodistus ei saa olla 3 kuukautta vanhempi laskettuna tarjouksen viimeisestä jättöpäivästä. Tarjoajien, joista luottoluokitustietoa ei ole saatavilla esim. Suomen Asiakastieto Oy:stä, tulee toimittaa pyydettäessä kolmen (3) viimeisimmän tilikauden tuloslaskelmat, taseet ja toimintakertomukset, mikäli tarjoajalla on takanaan kolme tilikautta. Mikäli tarjoajalla on takanaan vähemmän kuin kolme tilikautta, tulee tarjoajan toimittaa erikseen pyydettäessä kaikilta tilikausilta vastaavat tiedot ja pyydettäessä selvittää vakavaraisuutensa ja maksukykynsä muulla Tilaajan hyväksymällä luotettavalla tavalla Mikäli Tarjoaja on ryhmittymä ja/tai ilmoittaa alihankkijoita, tulee luottoluokitustodistus toimittaa kaikkien ilmoitettujen alihankkijoiden, alihankkijoiden alihankkijoiden sekä ryhmittymän osapuolten osalta. Kaikkien ryhmittymän jäsenten ja alihankkijoiden luottoluokituksen tulee vastata edellä kuvattua vaatimusta. Tarjoajan tulee toimittaa pyydettäessä tarjoaja-organisaation vahvistetut tilinpäätöstiedot viimeiseltä tilikaudeltaan. VAATIMUS VASTAUS TARKISTAMINEN/SELVITYS Tarjoaja voi olla usean toimittajan ryhmittymä. Ryhmittymältä ei edellytetä tiettyä oikeudellista muotoa sopimusaikana. Mikäli tarjoaja osallistuu ryhmittymänä, ryhmittymän tulee ilmoittaa tarjouksessaan ryhmittymän yhteystoimittaja ja sen yhteyshenkilö, joka toimii ryhmittymän yhteystahona suhteessa Tilaajaan hankintamenettelyn ja sopimuskauden aikana. Ryhmit- KYLLÄ EI Mikäli tarjoaja osallistuu ryhmittymänä, Tarjoajan tulee toimittaa tarjouspyynnön liitteen 3 mukainen selvitys ryhmittymästä. Ryhmittymän kaikista jäsenistä pitää toimittaa myös muut hankintailmoituksessa ja sen liitteissä vaaditut selvitykset (Tarjoajan vakuutus yrityksen tiedoista ja

103 65, SOTELA :00 / Liite: Kotka-skopia ja lääkäripalvelut-tarjouspyyntö-liit... Sivu 101 TARJOUSPYYNTÖ Lääkärit 2 LIITE 1 Sivu 3 / tymän kaikki jäsenet vastaavat yhteisvastuullisesti suhteessa Tilaajaan ja sopimus hankinnassa tehdään ryhmittymän kaikkien osapuolten kanssa. Nimetty yhteystaho toimii kuitenkin ryhmittymän yhteyshenkilönä suhteessa Tilaajaan ja vastaa tiedonkulusta palvelun aikana Tilaajan ja ryhmittymän välillä. luottoluokitustodistukset). Tarjouksessa tulee ilmoittaa yhteystoimittajan ja yhteyshenkilön nimi sekä kattavat yhteystiedot. Yhteystaho ja -henkilö vastaavat suhteessa Tilaajan siitä, että hänellä on muiden ryhmittymän jäsenten valtuus antamiinsa tietoihin ja toimenpiteisiin. Tarjouksen tekijä on liittänyt mukaan tarjoukseensa selvityksen alihankkijoiden käytöstä. Selvitys on tehty täyttämällä tarjouspyynnön liite 3, joka tulee palauttaa täytettynä riippumatta siitä, käytetäänkö palvelujen toimittamiseen alihankkijoita. Hankintayksikkö varaa oikeuden pyytää menettelyn kestäessä alihankkijoita koskevat, vastaavat selvitykset kuin tarjoajalta edellytetään. 4. Vakuutukset KYLLÄ EI Mikäli tarjoajalla on alihankkijoita, tarjoajan tulee toimittaa tarjouspyynnön liitteen 3 mukainen selvitys alihankkijoistaan. VAATIMUS VASTAUS TARKISTAMINEN/SELVITYS Tarjoajalla on potilasvakuutus viimeistään sopimuskauden alkaessa (potilasvahinkolaki /585). KYLLÄ Tarjoajalla on voimassa oleva riittävä toiminnan vastuuvakuutus viimeistään sopimuskauden alkaessa. Vakuutus kattaa kaikki palvelun tuottamisessa asiakkaalle, tilaajalle, kolmannelle osapuolelle tai näiden omaisuudelle aiheutuneet vahingot. Lisäksi tarjoajalla on lakisääteiset tapaturma- ja vahinkovakuutukset viimeistään sopimuskauden alkaessa. 5. Sopimukset EI Hankintayksikkö pyytää tarjouskilpailun voittajia toimittamaan ennen sopimuksen solmimista todistukset voimassaolevista vakuutuksista. VAATIMUS VASTAUS TARKISTAMINEN/SELVITYS Tarjoaja sitoutuu tullessaan valituksi allekirjoittamaan tarjouspyynnön liitteinä olevan sopimuksen. KYLLÄ EI

104 65, SOTELA :00 / Liite: Kotka-skopia ja lääkäripalvelut-tarjouspyyntö-liit... TARJOUSPYYNTÖ Lääkärit 2 LIITE 2 Sivu 1 / Sivu 102 TARJOAJAN ANTAMA VAKUUTUS YRITYKSEN TIEDOISTA Vakuutamme, että 1) Yrityksemme on merkitty kaupparekisteriin tai sijoittautumismaansa vastaavaan rekisteriin (ei edellytetä yksityiseltä ammatinharjoittajalta, joka ei ole kaupparekisterissä) 2) Yrityksemme on täyttänyt velvollisuutensa suorittaa lainsäädännön mukaiset sosiaaliturvamaksut 3) Yrityksemme on täyttänyt velvollisuutensa suorittaa lainsäädännön mukaiset eläkemaksut 4) Yrityksemme on täyttänyt velvollisuutensa maksaa lainsäädännön mukaiset verot tai yrityksemme verovelan määrä on alle euroa ja sille on vahvistettu maksusuunnitelma 5) Yrityksemme johtohenkilö taikka edustus-, päätös- tai valvontavaltaa käyttävä henkilö ei ole rikosrekisteristä ilmenevällä lainvoimaisella tuomiolla tuomittu jostakin seuraavasta rikoksesta: rikoslain mukainen osallistuminen järjestäytyneen rikollisjärjestön toimintaan rikoslain 16 luvun 13 :n mukainen lahjuksen antaminen, 16 luvun 14 :n mukainen törkeä lahjuksen antaminen tai 30 luvun 7 :n mukainen lahjominen elinkeinotoiminnassa rikoslain 29 luvun 1 :n mukainen veropetos tai 29 luvun 2 :n mukainen törkeä veropetos, 29 luvun 5 :n mukainen avustuspetos, 29 luvun 6 :n mukainen törkeä avustuspetos, 29 luvun 7 :n mukainen avustuksen väärinkäyttö rikoslain 32 luvun 6 :n mukainen rahanpesu tai 32 luvun 7 :n mukainen törkeä rahanpesu; taikka rikoslain 47 luvun 3 a :n mukainen kiskonnantapainen työsyrjintä. 6) Yritystämme ei ole em. rikosten johdosta tuomittu rikoslain 9 luvussa tarkoitettuun yhteisösakkoon 7) Yrityksemme ei ole konkurssissa tai purettavana tai keskeyttänyt liiketoimintansa, eikä yrityksemme velkoja ole vahvistetulla akordilla, saneerausohjelmalla tai muussa vastaavassa lainsäädäntöön perustuvassa menettelyssä järjestelty 8) Yrityksemme konkurssi tai purkaminen taikka muu edellä kohdassa 7) tarkoitettu menettely ei ole vireillä Sivu 1 (2)

105 65, SOTELA :00 / Liite: Kotka-skopia ja lääkäripalvelut-tarjouspyyntö-liit... TARJOUSPYYNTÖ Lääkärit 2 LIITE 2 Sivu 2 / Sivu 103 9) Yrityksemme johtohenkilö taikka edustus-, päätös- tai valvontavaltaa käyttävä henkilö ei ole saanut ammattinsa harjoittamiseen liittyvästä lainvastaisesta teosta lainvoimaista tuomiota Vakuutamme, että hankintayksikkö saa tarjoajien kelpoisuuden arviointiin halutessaan tilinpäätöstietomme viimeiseltä kolmelta tilinpäätöskaudelta. 1 Tarjouskilpailun voittajan on esitettävä tämän ilmoituksen täyttymisen osoittavat todistukset (mm. kaupparekisteriote, todistukset lakisääteisten eläkemaksujen suorittamisesta ja verojen maksamisesta), ennen sopimusten allekirjoittamista. Tarjoajan on hankintayksikön pyynnöstä esitettävä kohtaan 5 ja 6 liittyvät viranomaisen todistukset. Tällä lomakkeella vakuutettujen vaatimusten täyttyminen on tarjoajien soveltuvuutta koskeva pakollinen vaatimus. Jos osallistuu tarjouskilpailuun ryhmittymänä liitteen 1.3 mukaisesti tai jos tarjoaja ilmoittaa alihankkijoita soveltuvuusvaatimusten täyttämiseen liitteen 1.4 mukaisesti, tulee tämä vakuutus täyttää kaikkien alihankkijoiden ja ryhmittymän jäsenten osalta erikseen. Tarjoavan yrityksen nimi: Päiväys: Vakuutuksen antajan allekirjoitus ja nimenselvennys: / / Mikäli tarjoajalla on takanaan vähemmän kuin kolme tilikautta, tarjoaja toimittaa erikseen pyydettäessä kaikilta tilikausilta vastaavat tiedot sekä pyydettäessä selvittää vakavaraisuutensa ja maksukykynsä muulla Tilaajan hyväksymällä luotettavalla tavalla. Sivu 2 (2)

106 65, SOTELA :00 / Liite: Kotka-skopia ja lääkäripalvelut-tarjouspyyntö-liite Sivu 104 Tarjouspyyntö Lääkärit 2 Liite 3.2 Kotkan kaupunki Tarjoajan alihankkijat Tarjoajan tiedot Tarjoajan nimi: Täyttöohjeet Tarjoaja luettelee tarjoukseensa liittyvät alihankkijat. Tarjoaja saa kirjoittaa vain harmaisiin soluihin. HUOM! Tämä liite tulee palauttaa, vaikkei tarjoajalla olisi alihankkijoita. Tarjoaja voi tarvittaessa lisätä alla olevan taulukon loppuun lisää rivejä. Palvelun tuottamiseen keskeisesti osallistuvan alihankkijan vaihtaminen sopimuskaudella on mahdollista ainoastaan Tilaajan kirjallisella suostumuksella. Tarjoajia ei vertailla eikä aseteta paremmuusjärjestykseen tämän lomakkeen tietojen perusteella. Tarjoajalla alihankkijoita Nimi ja y-tunnus: Ko. alihankkijan nimi ja y-tunnus. Roolin kuvaus: Kuvaus ko. alihankkijan roolista palvelun tuottamisessa (esim. toimittaa lääkärin). Yhteistyömallin kuvaus: Esim. tarjoajan ja alihankkijan välisen yhteistyön historia, tarjoajan ja alihankkijan välinen sopimustilanne, yhteistyön laajuus, vastuunjako ja organisointi. Alihankkijan "Vakuutus tarjoajan tiedoista": Tarjouksen osana olevan alihankkijan "Vakuutus tarjoajan tiedoista" -lomakkeen liitenumero. Arvio alihankinnan osuudesta: Alustava arvio ko. alihankkijan tuottamasta osuudesta kyseisessä palvelussa prosentteina. Alihankkijoiden tiedot Nimi ja y-tunnus Roolin kuvaus Yhteistyömallin kuvaus Alihankkijan "Vakuutus tarjoajan tiedoista" Arvio alihankkijan osuudesta Lisää tarvittava määrä rivejä. Alihankkijat Sivu 1

107 65, SOTELA :00 / Liite: Kotka-skopia ja lääkäripalvelut-tarjouspyyntö-liit... Sivu 105 TARJOUSPYYNTÖ Lääkärit ja skopiat LIITE 4.1 Sivu 1 / LIITE 4.1 SUOLISTON TÄHYSTYSTUTKIMUKSET (sopimuskausi 2+1 vuotta) Palvelun kuvaus Palvelu tulee voida tuottaa alkaen. Hankinnan kohteena on suoliston tähystystutkimuksiin liittyvän prosessi, johon kuuluu seuraavat kaksi kokonaisuutta: A. Lähetteiden käsittely ja potilaiden valitseminen ja valmistelu tutkimukseen Lähetteiden lukeminen Potilaiden valitseminen tähystystutkimuksiin Käypä hoito - suositusten mukaisesti. i. Mahdollisten puutteellisten / epätarkoituksenmukaisten / tarpeettomien lähetteiden palauttaminen lähettävälle lääkärille Potilaiden valmisteleminen tulevaan tutkimukseen ii. mahdollisten tarvittavien lisätutkimusten ohjelmointi iii. mahdollisten lääkemuutosten huomiointi ja siihen liittyvän ohjeistuksen laatiminen (esim. Marevan) B. Tähystystutkimusten suorittaminen ja jatkohoitosuunnitelman laatiminen Tutkimusten tekeminen ja kaikkien niihin liittyvien näytteiden ottaminen ja toimenpiteiden suorittaminen (esim. biopsiat, polypektomiat) Histologisten vastausten analysointi Tarvittavien jatkohoitosuunnitelmien laatiminen Suoliston tähystystutkimusten arvioidut määrät ovat seuraavat: Gastroskopia tutkimusta/vuosi Kolonoskopia tutkimusta/vuosi Sigmoidoskopia ja rektoskopia tutkimusta/vuosi Barronisaatio tutkimusta/vuosi Edellä mainitut luvut ovat arvioita, eivätkä sido Tilaajaa. Palvelua on tuotettava tasaisesti läpi vuoden vuodelle palveluntuottajan kesälomakuukautta lukuun ottamatta. Kiireelliset tutkimukset on tehtävä viiveettä ja kiireettömät kolmen (3) kuukauden kuluessa lähetteen saapumisesta. Tilaaja osoittaa Karhulan poliklinikalta (osoite: Toivelinnankatu 2, Kotka) tutkimusten tekemistä varten tutkimushuoneen tutkimuslaitteineen ja toiminnassa tarvittavine välineineen, joiden kustannuksista kaupunki vastaa. Tutkimustila on käytettävissä pääsääntöisesti arkipäivisin klo Palveluntuottaja toimii Tilaajan tutkimusten tuottajana Kotkan terveyskeskuksen lukuun. Kotkan kaupungin potilastietojärjestelmä on palveluntuottajan käytössä tutkittavien potilaiden tietojen osalta. Palveluntuottajan tulee kirjata tutkimustiedot Kotkan potilastietojärjestelmään sovitun kirjaamiskäytännön mukaisesti.

108 65, SOTELA :00 / Liite: Kotka-skopia ja lääkäripalvelut-tarjouspyyntö-liit... Sivu 106 TARJOUSPYYNTÖ Lääkärit ja skopiat LIITE 4.1 Sivu 2 / Palveluntuottaja tekee tarvittavat lähetteet sähköisessä muodossa erikoissairaanhoitoon, kirjaa hoitosuunnitelman ja jatkotutkimuksia koskevat määräykset sairauskertomukseen. Palveluntuottajan tulee noudattaa potilasasiakirjoista säädettyjä lakeja ja asetuksia sekä Tilaajan ohjeita tietoturvan ja - suojan takaamiseksi. Tilaaja hoitaa potilashallinnon ja potilaskutsut sekä sanelujen purun. Tilaaja perii määrittelemänsä asiakasmaksun asiakkaalta omaksi tulokseen. Tähystyksiin liittyvät laboratorio- ja röntgentutkimukset suorittaa Kymenlaakson keskussairaalassa sijaitseva Kymenlaakson sairaalapalvelujen yksikkö ja ko. tutkimusten kustannuksista vastaa Tilaaja. Mahdolliset erikoissairaanhoidon kustannukset ovat Tilaajan vastuulla. Palvelua koskevat minimivaatimukset 1. Toimittaja toimittaa Kotkan kaupungin suoliston tähystystutkimusprosessin mukaisien tehtävien hoitamista varten Lääkäri - Hoitaja -asiantuntijatyöparin. 2. Toimittajan asiantuntijoilla (Lääkäri ja Hoitaja) on hyvä ja sujuva suomen kielen taito (Tilaajalla on oikeus tarvittaessa pyytää kielitodistus tai todentaa asia esimerkiksi haastattelemalla) 3. Toimittajan Lääkärin tulee olla soveltuvan alan erikoislääkäri (sisätaudit, kirurgia, yleislääketiede). 4. Toimittajan Lääkärillä tulee olla kokemusta yhteensä vähintään tuhannen (1 000) tarjouspyynnön mukaisen tähystystutkimuksen tekemisestä. 5. Toimittajan Lääkärillä tulee olla kokemusta kaikista tarjouspyynnössä mainituista tähystystoimenpiteistä. Tarjouksessa tulee olla selvitys tutkimukset suorittavan Lääkärin koulutuksesta sekä kokemuksesta tämän tarjouspyynnön mukaisten tutkimusten suorittamiseen. Jos tutkimuksia suorittava Lääkäri vaihtuu kesken sopimuskauden, on uuden tutkimusten suorittajan koulutus ja kokemus hyväksytettävä Tilaajalla. Toimittajan Hoitajalla tulee olla tutkimuksessa vaadittavien toimenpiteiden suorittamiseen tarvittava koulutus ja kokemus Tarjouksessa tulee olla selvitys Hoitajan koulutuksesta sekä kokemuksesta tämän tarjouspyynnön mukaisten tutkimusten suorittamiseen. Jos Hoitaja vaihtuu kesken sopimuskauden, on uuden tutkimusten suorittajan koulutus ja kokemus hyväksytettävä Tilaajalla.

109 65, SOTELA :00 / Liite: Kotka-skopia ja lääkäripalvelut-tarjouspyyntö-liit... Sivu 107 TARJOUSPYYNTÖ Lääkärit ja skopiat LIITE 4.2 Sivu 3 / LIITE 4.2 AVOVASTAANOTON OMALÄÄKÄRI (sopimuskausi vuotta) Palvelun kuvaus Palvelu tulee voida tuottaa alkaen. Lääkäreitä kilpailutetaan yhteensä 2 kpl, kumpikin omana osa-alueenaan (hankinnan osa-alueet 2 ja 3). Kotkan kaupungissa on siirrytty ns. omalääkäri-hoitajamalliin. Kaupunki on jaettu 24 alueeseen, josta vastaa kunkin alueen omalääkäri-hoitaja - työpari. Hoitajat ovat erittäin kokeneita ja osaavia. Avovastaanotolla hoidetaan potilaita sekä kiireettömillä että kiireellisillä (0-3 vrk) vastaanotoilla. Kaikki päivystystoiminta on keskitetty Careaan, joten työhön ei sisälly päivystystä. Avovastaanoton lääkärin työtehtäviin voidaan niin halutessa sisällyttää myös Hyvinvointineuvolan (neuvolat ja ja koulu sekä opiskelijaterveydenhuolto ja Vatupassi) lääkärin työtehtäviä. Säännöllisen kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoiva-asumisen asiakkaiden lääkäripalvelut on ostettu ulkopuoliselta toimittajalta. Tarjoamme avovastaanoton omalääkäreille monipuolisen ja mielenkiintoisen työn ilman päivystystä. Panostamme perehdytykseen ja koulutukseen. Ammattitaitoinen henkilökunta, kollegoiden tuki ja hyvä työilmapiiri takaavat työssä viihtyvyyden haasteellisesta työstä huolimatta tai sen lisäksi. Palvelua koskevat minimivaatimukset 1. Toimittajan Lääkäri on laillistettu lääkäri. 2. Toimittaja sitoutuu siihen, ettei vaihda tarjouspyynnön mukaista avovastaanoton lääkäriä useammin kuin yksi (1) lääkäri kuudessa (6) kuukaudessa. Tätä minimivaatimusta ei sovelleta tarjoajasta riippumattomista syistä johtuviin henkilövaihdoksiin (esim. lääkärin irtisanoutuminen) tai lyhytaikaisiin sijaisuuksiin (esim. lääkärin sairastuminen). 3. Toimittajan Lääkärillä on hyvä ja sujuva suomen kielen taito (Tilaajalla on oikeus tarvittaessa pyytää kielitodistus tai todentaa asia esim. haastattelemalla). 4. Toimittajan Lääkärillä on kiinnostus terveyskeskuksen yleislääkärin työhön ja sen kaikkiin osa-alueisiin ja haluaa toimia yhdessä muiden kollegoiden ja ammattiryhmien kanssa. 5. Toimittajan Lääkäri sitoutuu noudattamaan Kotkan kaupungin terveyskeskuksen toimintatapoja ja ohjeita. 6. Toimittajan Lääkärillä on kokemusta terveyskeskuslääkärin työstä eli YEK - jakso on suoritettu. 7. Toimittajan Lääkäri käyttää potilastietojen kirjaamiseen Tilaajan ylläpitämää Effica -potilastietojärjestelmää Tilaajan ohjeistuksen mukaan, mukaan lukien ereseptin käyttö.

110 65, SOTELA :00 / Liite: Kotka-skopia ja lääkäripalvelut-tarjouspyyntö-liit... Sivu 108 TARJOUSPYYNTÖ Lääkärit ja skopiat LIITE 4.3 Sivu 4 / LIITE 4.3 PSYKIATRIAN ERIKOISLÄÄKÄRI (sopimuskausi vuotta) Palvelun kuvaus Palvelu tulee voida tuottaa alkaen. Psykiatrian erikoislääkäri työskentelee psykiatrian poliklinikalla. Hän toimii tutkimus- ja hoitotiimin vastuulääkärinä ja tekee myös vastaanottotyötä. Tarvittaessa hän antaa konsultaatiotukea terveysasemille ja muille kaupungin terveydenhuollon yksiköille. Tarjoamme psykiatrian erikoislääkärille monipuolisen ja mielenkiintoisen työn ilman päivystystä. Panostamme perehdytykseen ja koulutukseen. Ammattitaitoinen henkilökunta, kollegoiden tuki ja hyvä työilmapiiri takaavat työssä viihtyvyyden haasteellisesta työstä huolimatta tai sen lisäksi. Palvelua koskevat minimivaatimukset 1. Toimittajan lääkäri on Laillistettu lääkäri. 2. Toimittajan Lääkärin tulee olla soveltuvan alan erikoislääkäri (psykiatria). 3. Toimittaja sitoutuu siihen, ettei vaihda tarjouspyynnön mukaista avovastaanoton lääkäriä useammin kuin yksi (1) lääkäri kuudessa (6) kuukaudessa. Tätä minimivaatimusta ei sovelleta tarjoajasta riippumattomista syistä johtuviin henkilövaihdoksiin (esim. lääkärin irtisanoutuminen) tai lyhytaikaisiin sijaisuuksiin (esim. lääkärin sairastuminen). 4. Toimittajan lääkärillä on hyvä ja sujuva suomen kielen taito (Tilaajalla on oikeus tarvittaessa pyytää kielitodistus tai todentaa asia esim. haastattelemalla). 5. Toimittajan lääkärillä on kiinnostusta ja yhteistyökykyä toimia moniammatillisessa työryhmässä ja toimintakentässä. 6. Toimittajan Lääkäri sitoutuu noudattamaan Kotkan kaupungin psykiatrian poliklinikan ja mielenterveystyön palvelualueen toimintatapoja ja ohjeita. 7. Toimittajan lääkäri käyttää potilastietojen kirjaamiseen Tilaajan ylläpitämää Effica -potilastietojärjestelmää Tilaajan ohjeistuksen mukaan, mukaan lukien ereseptin käyttö.

111 65, SOTELA :00 / Liite: Kotka-skopia ja lääkäripalvelut-tarjouspyyntö-liit... Sivu 109 TARJOUSPYYNTÖ Lääkärit ja skopiat LIITE 4.4 Sivu 5 / LIITE 4.4 HYVINVOINTINEUVOLAN LÄÄKÄRI (sopimuskausi vuotta) Palvelun kuvaus Palvelu tulee voida tuottaa alkaen. Hyvinvointineuvola tarjoaa ennaltaehkäiseviä peruspalveluita ja terveysneuvontaa sekä varhaisen tuen palveluita. Toiminnan tavoitteena on edistää ja turvata lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä sekä tukea vanhemmuutta ja koko perheen hyvinvointia. Hyvinvointineuvola vastaa koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta, neuvolatoiminnasta ja varhaisen tuen palveluista. Varhaisen tuen palvelut (Vatupassi) edistävät ja turvaavat lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä, tukevat vanhemmuutta sekä koko perheen hyvinvointia. Toiminnan tavoitteena on, että lapset, nuoret ja perheet saavat tukea mahdollisimman varhain ja omassa kehitysympäristössään. Tuki tuotetaan monitoimijaisesti, erilaista osaamista jakaen ja hyödyntäen. Hyvinvointineuvolan lääkärin tehtäviin kuuluu neuvola, koulu ja opiskelijaterveydenhuollon lääkärin työtehtävät. Myös avovastaanoton ja Vatupassin lääkärin tehtäviä on mahdollista sisällyttää työn kuvaan. Tarjoamme hyvinvointineuvolan lääkärille monipuolisen ja mielenkiintoisen työn ilman päivystystä. Panostamme perehdytykseen ja koulutukseen. Ammattitaitoinen henkilökunta, kollegoiden tuki ja hyvä työilmapiiri takaavat työssä viihtyvyyden haasteellisesta työstä huolimatta tai sen lisäksi. Palvelua koskevat minimivaatimukset 1. Toimittajan Lääkäri on Laillistettu lääkäri. 2. Toimittaja sitoutuu siihen, ettei vaihda tarjouspyynnön mukaista avovastaanoton lääkäriä useammin kuin yksi (1) lääkäri kuudessa (6) kuukaudessa. Tätä minimivaatimusta ei sovelleta tarjoajasta riippumattomista syistä johtuviin henkilövaihdoksiin (esim. lääkärin irtisanoutuminen) tai lyhytaikaisiin sijaisuuksiin (esim. lääkärin sairastuminen). 3. Toimittajan Lääkärillä on hyvä ja sujuva suomen kielen taito (Tilaajalla on oikeus tarvittaessa pyytää kielitodistus tai todentaa asia esim. haastattelemalla). 4. Toimittajan Lääkärillä on kiinnostus lasten, nuorten ja perheiden ennaltaehkäisevään työhön. 5. Toimittajan Lääkärillä on kokemusta terveyskeskuslääkärin työstä eli YEK - jakso suoritettu. 6. Toimittajan Lääkäri sitoutuu noudattamaan Kotkan kaupungin terveyskeskuksen toimintatapoja ja ohjeita. 7. Toimittajan Lääkäri käyttää potilastietojen kirjaamiseen Tilaajan ylläpitämää Effica -potilastietojärjestelmää Tilaajan ohjeistuksen mukaan, mukaan lukien ereseptin käyttö.

112 65, SOTELA :00 / Liite: Kotka-skopia ja lääkäripalvelut-tarjouspyyntö-liit... Sivu 110 TARJOUSPYYNTÖ Lääkärit ja skopiat LIITE 4.5 Sivu 6 / LIITE 4.5 LASTEN JA NUORTEN LÄÄKÄRI (OPTIO) (sopimuskausi vuotta) Palvelun kuvaus Palvelu tulee voida tuottaa alkaen. Hyvinvointineuvola tarjoaa ennaltaehkäiseviä peruspalveluita ja terveysneuvontaa sekä varhaisen tuen palveluita edistäen ja turvaten lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä sekä tukien vanhemmuutta ja koko perheen hyvinvointia. Hyvinvointineuvola vastaa koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta, neuvolatoiminnasta ja varhaisen tuen palveluista. Varhaisen tuen palvelut (Vatupassi) edistävät ja turvaavat lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä, tukevat vanhemmuutta sekä koko perheen hyvinvointia, siten, että lapset, nuoret ja perheet saavat tukea mahdollisimman varhain ja omassa kehitysympäristössä. Tuki tuotetaan monitoimijaisesti, erilaista osaamista ja osaamisen jakamista hyödyntäen. Lasten ja nuorten lääkärin tehtäviin kuuluu neuvola- ja kouluterveydenhuollon kehittäminen ja koordinointi ekä konsultaatiopalvelun antaminen Varhaisen tuen palveluiden tiimeille (kehitysneuvolatiimi, perheneuvolatiimi, moniammatilliset lasten ja nuorten tiimit). Lisäksi hän tekee suoraa asiakastyötä edellämainituissa yksiköissä. Tehtäviin on mahdollista sisällyttää myös neuvola, koulu ja opiskelijaterveydenhuollon lääkärin työtehtäviä. Tarjoamme lasten ja nuorten lääkärille monipuolisen ja mielenkiintoisen työn ilman päivystystä. Panostamme perehdytykseen ja koulutukseen. Ammattitaitoinen henkilökunta, kollegoiden tuki ja hyvä työilmapiiri takaavat työssä viihtyvyyden haasteellisesta työstä huolimatta tai sen lisäksi. Palvelua koskevat minimivaatimukset 1. Toimittajan lääkäri on Laillistettu lääkäri. 2. Toimittaja sitoutuu siihen, ettei vaihda tarjouspyynnön mukaista avovastaanoton lääkäriä useammin kuin yksi (1) lääkäri kuudessa (6) kuukaudessa. Tätä minimivaatimusta ei sovelleta tarjoajasta riippumattomista syistä johtuviin henkilövaihdoksiin (esim. lääkärin irtisanoutuminen) tai lyhytaikaisiin sijaisuuksiin (esim. lääkärin sairastuminen). 3. Toimittajan Lääkärillä on hyvä ja sujuva suomen kielen taito (Tilaajalla on oikeus tarvittaessa pyytää kielitodistus tai todentaa asia esim. haastattelemalla). 4. Toimittajan Lääkärillä on lasten ja nuorten kehityksen ja ennaltaehkäisevän terveydenhuollon sekä lasten, nuorten ja perheiden tukipalveluiden tuntemus. 5. Toimittajan Lääkärillä on kokemusta perheneuvola- tai kehitysneuvolatyöstä, nuorten matalan kynnyksen psykososiaalisesta työstä, lastentaudeista, lastenneurologiasta, lastenpsykiatriasta tai nuorisopsykiatriasta. 6. Toimittajan Lääkäri sitoutuu noudattamaan Kotkan kaupungin terveyskeskuksen toimintatapoja ja ohjeita. 7. Toimittajan Lääkäri käyttää potilastietojen kirjaamiseen Tilaajan ylläpitämää Effica -potilastietojärjestelmää Tilaajan ohjeistuksen mukaan, mukaan lukien ereseptin käyttö.

113 65, SOTELA :00 / Liite: Kotka-skopia ja lääkäripalvelut-tarjouspyyntö-liite Sivu 111 Tarjouspyyntö Lääkärit 2 Liite 5 Kotkan kaupunki Hinnoittelu Tarjoajan tiedot Tarjoavan yrityksen nimi: Hinnoitteluperiaatteet Tarjoajan tulee täyttää tämä liite sekä palauttaa se tarjouksensa liitteenä. Tarjoaja saa kirjoittaa vain harmaisiin soluihin. Tarjoaja ei saa muuttaa hinnoittelumallia. Taulukko tulee säilyttää Excel-muodossa (ei esim. pdf). Osatarjoukset Tarjous koskee seuraavia osa-alueita: 1. Suoliston tähystystutkimukset 2. Avovastaanoton omalääkäri 1 3. Avovastaanoton omalääkäri 2 4. Psykiatrian erikoislääkäri 5. Hyvinvointineuvolan lääkäri 6. Lasten ja nuorten lääkäri (OPTIO) Hinnoittelu Yksikköhinnat voi antaa kahden (2) desimaalin tarkkuudella. Yhdessä henkilötyöpäivässä (htp,) on 8 veloitettavaa tuntia (h), joka sisältää kaikki lakisääteiset tauot. Yhdessä henkilötyövuodessa on laskennallisesti 220 henkilötyöpäivää. Tilaaja ei sitoudu tekemään hinnoittelutaulukon volyymien mukaista hankinta (= ei vähimmäisostovelvoitetta) osa-alueen 1 osalta. Tarjoaja hinnoittelee vain ne osa-alueet, joille on merkinnyt yllä kohdassa "Osatarjoukset" tarjoavansa. Osa-alue 1a. Suoliston tähystystutkimukset - lähetteiden käsittely 1b. Suoliston tähystystutkimukset - tutkimusten suorittaminen 1. Suoliston tähystystutkimukset - vertailuhinta 2. Avovastaanoton omalääkäri 1 3. Avovastaanoton omalääkäri 2 4. Psykiatrian erikoislääkäri 5. Hyvinvointineuvolan lääkäri 6. Lasten ja nuorten lääkäri (OPTIO) Yksikköhinta Hinnoitteluyksikkö Volyymikerroin Vertailuhinta EUR / lähete 100 0,00 EUR / tutkimus 90 0,00 0,00 EUR / h / lääkäri ,00 EUR / h / lääkäri ,00 EUR / h / lääkäri ,00 EUR / h / lääkäri ,00 EUR / h / lääkäri ,00 Liite 5 Sivu 1 (1)

114 65, SOTELA :00 / Liite: Kotka-skopia ja lääkäripalvelut-tarjouspyyntö-liit... Sivu 112 TARJOUSPYYNTÖ Lääkärit 2 Sivu 1 / 8 Liite PALVELUSSOPIMUS: [nimeen yksilöitynä osa-alue] OSAPUOLET (1) Kotkan kaupunki (y-tunnus ) (Tilaaja), osoite PL 25, Kotka; ja Yhteyshenkilö: Maija Valta (2) NN Oy (y-tunnus numero) (Toimittaja), osoite Yhteyshenkilö: (3) (1) (2) yhdessä Sopijapuolet ja erikseen Sopijapuoli. (4) Yhteyshenkilön vaihtumisesta on ilmoitettava toisen Sopijapuolen yhteyshenkilölle viipymättä. 1 SOPIMUKSEN KOHDE (1) Sopimuksen kohteena ovat [tähän osa-alue] lääkäripalvelujen hankinta. (2) Sopimus sisältää laillistetun lääkärin tuottamat palvelut tämän sopimuksen ( Sopimus ) liitteen 1 mukaisesti (jatkossa Palvelut ). (3) Sopimuksella ei muodosteta Toimittajalle yksinoikeutta Palveluiden tuottamiseen. (4) Toimittajan henkilöstö ei ole minkäänlaisessa työ- tai palvelusuhteessa Tilaajaan tuottaessaan Tilaajalle Palveluita Sopimuksen mukaisesti. Palvelut tuotetan kuitenkin Tilaajan työnjohdon ja valvonnan alaisuudessa (direktio-oikeus). (5) Tilaajan henkilöstö- tms. edut eivät koske Toimittajan Palvelut tuottavaa henkilöstöä. (6) Toimittaja sitoutuu siihen, että se täyttää kaikki Sopimuksen liitteiden 1 ja 3-4 Toimittajaa koskevat vaatimukset koko sopimuskauden ajan. Sivu 1 / 8

115 65, SOTELA :00 / Liite: Kotka-skopia ja lääkäripalvelut-tarjouspyyntö-liit... Sivu 113 TARJOUSPYYNTÖ Lääkärit 2 Sivu 2 / 8 Liite PALVELUJEN TOIMITTAMINEN (1) Palvelut tuotetaan ensisijaisesti Kotkan kaupungin alueella Sopimuksen liitteen 1 mukaisesti. (2) Toimittajan lääkäreillä on Palveluita tuottaessaan oikeus arvionsa mukaan lähettää potilaita erikoissairaanhoitoon hoidon tarpeen arvioinnin, alueen hoitoketjujen sekä STM:n lähetekriteerien mukaan. Toimittajan lääkärit noudattavat Tilaajan potilasasiakirjojen kirjaamisohjeita sekä muita kirjallisia ja suullisia ohjeita Sopimuksen liitteen 1 mukaisesti. (3) Palveluita tuottaessaan Toimittajan lääkäri vastaa siitä, että potilasasiakirjat laaditaan huolellisesti ja hyvän tietojenkäsittelytavan mukaisesti ja siten, että asiakirjat säilyvät virheettöminä ja eheinä. Potilastiedot tallennetaan potilastietojärjestelmään, voimassa olevien lakien ja asetusten sekä Tilaajan antamien ohjeiden mukaisesti (4) Poikkeustilanteissa, esim. epidemioiden aikana tai suuronnettomuuksien jälkeen, Toimittajan Palvelut tuottavat lääkärit toimivat Tilaajan antamien ohjeiden sekä valmiussuunnitelman mukaan. (5) Tilaajalla on oikeus perustellusta syystä vaatia Palvelut tuottavan Toimittajan lääkärin vaihtamista. Perusteltuna syynä pidetään esimerkiksi, mutta seuraaviin rajautumatta, lääkärin yhteistyökyvyttömyyttä, epäasiallista käytöstä asiakkaita kohtaan tai sitä, että lääkäri ei noudata Tilaajan Sopimuksen nojalla antamia ohjeita. 3 TOIMITTAJAN MUUT VASTUUT (1) Toimittaja vastaa Palvelut tuottavien lääkäreidensä ammatillisesta täydennyskoulutuksesta. Tilaaja ei vastaa koulutusten kustannuksista. (2) Toimittaja vastaa Palvelut tuottavan henkilöstönsä työnantajana kaikista työantajavelvollisuuksista (esim. työterveyshuolto, palkanlaskenta ja täydennyskoulutus). Toimittaja noudattaa Palvelut tuottaessaan työlainsäädäntöä. (3) Toimittaja seuraa aktiivisesti Palvelujen laatutasoa ja raportoi siitä sekä niille tekemistään kehittämistoimista Sopijapuolten yhdessä kirjallisesti sopimalla tavalla ja syklillä Tilaajalle. Sivu 2 / 8

116 65, SOTELA :00 / Liite: Kotka-skopia ja lääkäripalvelut-tarjouspyyntö-liit... Sivu 114 TARJOUSPYYNTÖ Lääkärit 2 Sivu 3 / 8 Liite TOIMITTAJAN HENKILÖSTÖ (1) Toimittaja esittää ennen sopimuskauden alkua sekä aina Palvelut tuottavien lääkäreiden vaihdostilanteissa Tilaajalle kirjallisen selvityksen Palvelut tuottavien uusien lääkäreiden Sopimuksen liitteen 1 mukaisuudesta. (2) Palvelut tuottavat lääkärit ovat aina Suomessa laillistettuja lääkäreitä. 5 VAITIOLOVELVOLLISUUS JA SALASSAPITO (1) Toimittaja sitoutuu olemaan ilmaisematta mitään Palveluja tuottaessaan tietoonsa saamiaan lakien tai asetusten mukaan salassa pidettäviä tietoja ulkopuolisille. (2) Toimittajan Palveluja tuottavan lääkärin on noudatettava potilastietojen kirjaamisessa, niiden säilyttämisessä ja luovutuksessa potilaiden asemasta ja oikeudesta annettua lakia, viranomaisen toiminnan julkisuudesta annettua lakia, potilasasiakirjojen laatimisesta ja säilyttämisestä annettua asetusta, henkilötietolakia ja muita asianomaisia lakeja ja säädöksiä sekä Tilaajan antamia kirjallisia ja suullisia ohjeita ja määräyksiä. (3) Tilanteessa, jossa julkisuuslaki edellyttää päätöstä tietojen antamisesta, päätöksen tekee asianomainen viranhaltija. Jollei asiakirjan tai tiedon antaminen edellytä viranhaltijan päätöksen tekemistä, sen antaa Toimittajan lääkäri Tilaajan ohjeiden mukaisesti. (4) Toimittaja vastaa siitä, että potilastietoja tai palveluun liittyviä muita ei-julkisia tietoja pääsevät käsittelemään vain ne Toimittajan Palveluja tuottavat lääkärit, jotka ovat oikeutettuja tietoja käsittelemään ja joiden työtehtävien hoidon kannalta potilastietojen käsittely on välttämätöntä. (5) Sopimuksen tämän kohdan 5 määräykset ovat voimassa myös Sopimuksen päättymisen jälkeen. (6) Muilta osin salassapitoon ja henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan JYSE 2014 Palvelut -ehtoja. 6 TILAAJAN VASTUUT (1) Tilaaja vastaa Toimittajan Palvelut tuottavien lääkäreiden perehdyttämisestä [tähän osa-alue] käytäntöihinsä. Sivu 3 / 8

117 65, SOTELA :00 / Liite: Kotka-skopia ja lääkäripalvelut-tarjouspyyntö-liit... Sivu 115 TARJOUSPYYNTÖ Lääkärit 2 Sivu 4 / 8 Liite (2) Tilaaja vastaa Toimittajan Palvelut tuottavien lääkäreiden perehdyttämisestä potilastietojärjestelmänsä käyttöön ja kirjauskäytäntöihin. (3) Tilaajan muu myötävaikutusvelvollisuus Palvelujen tuottamisessa on todettu Sopimuksen liitteessä 1. 7 TOIMITUSTAKUU (1) Toimittaja takaa Palvelut tuottavan lääkärin palvelun saatavuuden Sopimuksen liitteen 1 määritteliminä aikoina. (2) Toimittajan rikkoessa toimitustakuutaan, on Tilaajalla oikeus sopimussakkoon, joka on määrältään kaksi tuhatta (2 000) euroa rikkomusta kohdan. Tilaajalla on oikeus vähentää sopimussakot Toimittajan laskutuksesta tai laskuttaa sopimussakko erikseen Toimittajalta. 8 HINNAT (1) Tilaaja maksaa Toimittajalle kiinteän vuosikorvauksen Sopimuksen liitteen 4 mukaisesti. Hinnankorotuksia ei voi esittää optiokauden aikana. (2) Hinnat sisältävät kaikki Palvelujen tuottamisen kustannukset (työnantajakulut, matkakulut, laskutus- ja toimistokulut). Tilaaja ei korvaa Toimittajalle em. hinnan lisäksi mitään muita kustannuksia, ellei siitä sovita erikseen kirjallisesti Sopijapuolten kesken. (3) Toimittaja ei voi esittää hinnankorotuksia sopimuskauden tai optiokauden aikana. (4) Viivästyskorko on enintään korkolain mukainen. (5) Hintoihin lisätään voimassaolevan lainsäädännön mukainen arvonlisävero. 9 LASKUTUS JA MAKSUEHDOT (1) Tilaaja maksaa toimittajalle korvauksen Palveluista kuukausittain tasasuuruisissa erissä. (2) Mahdolliset Sopijapuolten kirjallisesti kohdan 8(2) mukaisesti sopimat lisäkorvaukset Toimittaja veloittaa kuukausittain jälkikäteen. Sivu 4 / 8

118 65, SOTELA :00 / Liite: Kotka-skopia ja lääkäripalvelut-tarjouspyyntö-liit... Sivu 116 TARJOUSPYYNTÖ Lääkärit 2 Sivu 5 / 8 Liite (3) Laskun tulee olla Tilaajalla kunkin kuun kymmenenteen päivään mennessä. (4) Toimittaja toimittaa laskunsa sähköisessä muodossa verkkolaskuina. (5) Muuten sovelletaan JYSE 2014 Palvelut -ehtoja. 10 VAKUUDET (1) Sovelletaan JYSE 2014 Palvelut -ehtoja. 11 VAKUUTUKSET (1) Toimittaja vastaa Palvelun tuottamisessa aiheutuneista potilasvahingoista kulloinkin voimassa olevan potilasvahinkoja ja terveydenhoitoa koskevan lainsäädännön sekä noudatetun korvauskäytännön mukaisesti. Potilasvahingot korvataan Toimittajan potilasvakuutuksesta, tai Toimittajan ollessa laiminlyönyt vakuutuksen voimassapitämisen, on Toimittaja itse korvausvastuussa. (2) Toimittajan Palvelut tuottavan henkilöstön toimintaan liittyvät mahdolliset muistutukset, valitukset, kantelut, potilasvahinkoilmoitukset, korvausvaatimukset ja muut vastaavat vaatimukset ja muistutukset (yhteisesti Valitukset ) ohjataan normaalin valitusmenettelyn kautta Tilaajan johtavalle lääkärille tai hänen nimeämälleen taholle. Tämän jälkeen Valitukset ohjataan Toimittajan nimeämälle yhteyshenkilölle, joka selvittää Valitukseen johtaneet syyt. Toimittaja antaa selvityksen Tilaajalle sekä tarvittaessa aluehallintovirastolle, potilasvahinkovakuutuskeskukselle, vakuutusyhtiölle sekä Valviralle tai selvitystä pyytäneelle muulle asianomaiselle viranomaiselle. (3) Sopimuksen allekirjoitushetkellä Toimittajan edellä kohdassa (2) todettu yhteyshenkilö on N.N. (4) Potilasasiamiehenä toimii Tilaajan potilasasiamies. Sopimuksen allekirjoitushetkellä Tilaajan potilasasiamies on Tarja Seppä. 12 TOIMITTAJAN VIIVÄSTYMINEN PALVELUIDEN KÄYNNISTÄMISESTÄ (1) Toimittajan havaitessa, ettei se voi noudattaa Sopimuksen liitteen 1 mukaista Palvelujen käynnistämisen ajankohtaa, on Sivu 5 / 8

119 65, SOTELA :00 / Liite: Kotka-skopia ja lääkäripalvelut-tarjouspyyntö-liit... Sivu 117 TARJOUSPYYNTÖ Lääkärit 2 Sivu 6 / 8 Liite Toimittajan ilmoitettava siitä välittömästi Tilaajalle sekä kerrottava ajankohta, jona Palvelujen tuottaminen alkaa. (2) Palvelujen käynnistämisen viivästyessä edellä kohdassa (1) todetusta, Tilaajalla on oikeus sopimussakkoon osoittamatta, että palvelun viivästymisestä on aiheutunut vahinkoa. Tätä oikeutta ei ole jos viivästys johtuu Tilaajan syyksi luettavasta syystä. Mikäli viivästyksestä on aiheutunut vahinkoa, joka ylittää sopimussakon määrän, on Tilaajalla oikeus vaatia lisäksi korvausta aiheutuneesta vahingosta. (3) Sopimussakko on viisi sataa (500) euroa jokaiselta kokonaiselta päivältä, jolla Toimittaja ylittää sovitun toimitusajan. Sakkoa peritään enintään kahdeltakymmeneltä (20) arkipäivältä. Tilaajalla on oikeus vähentää sopimussakot Toimittajan laskutuksesta tai laskuttaa sopimussakko erikseen Toimittajalta. (4) Palvelujen käynnistämisen viivästyessä enemmän kuin kaksikymmentä (20) päivää, Tilaajalla on oikeus purkaa Sopimus päättymään välittömästi. Sopimuksen purku on tehtävä kirjallisesti. 13 MUU VIIVÄSTYMINEN (1) Sovelletaan JYSE 2014 Palvelut -ehtoja. (2) JYSE Palvelut ehtojen kohtaa 12.3 sovelletaan kuitenkin siten, että viivästyssakko on suuruudeltaan kaksi (2) prosenttia viivästyneen palvelun arvonlisäverottomasta arvosta jokaiselta alkavalta seitsemän (7) vuorokauden pituiselta ajanjaksolta, jolla Toimittaja ylittää sovitun määräpäivän. 14 VAHINGONKORVAUS (1) Sovelletaan JYSE 2014 Palvelut -ehtoja. 15 ALIHANKINTA (1) Sovelletaan JYSE 2014 Palvelut -ehtoja. 16 YLIVOIMAINEN ESTE (1) Sovelletaan JYSE 2014 Palvelut -ehtoja. Sivu 6 / 8

120 65, SOTELA :00 / Liite: Kotka-skopia ja lääkäripalvelut-tarjouspyyntö-liit... Sivu 118 TARJOUSPYYNTÖ Lääkärit 2 Sivu 7 / 8 Liite HINNANALENNUS JA SOPIMUKSEN PURKU (1) Sovelletaan JYSE 2014 Palvelut -ehtoja. 18 SOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN ERITYISTILANTEISSA (1) Sovelletaan JYSE 2014 Palvelut -ehtoja. 19 AVUSTAMISVELVOLLISUUS (1) Sovelletaan JYSE 2014 Palvelut -ehtoja. 20 IMMATERIAALIOIKEUDET (1) Sovelletaan JYSE 2014 Palvelut -ehtoja. 21 TILAAJAVASTUU (1) Sovelletaan JYSE 2014 Palvelut -ehtoja. 22 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO (1) Sopimuskausi on [osa-alueen mukaan] vuotta ja alkaa Sopimuksen allekirjoittamisesta ( Määräaikainen sopimuskausi ). (2) Määräaikaisen sopimuskauden jälkeen Sopimus jatkuu enintään yhden (1) vuoden optiokaudella, ellei Tilaaja ole irtisanonut Sopimusta päättymään Määräaikaisen sopimuskauden päättyessä vähintään neljä (4) kuukautta ennen Määräaikaisen sopimuskauden päättymistä. (3) Mikäli Sopimus on allekirjoitettu Sopimuksen kohteena olevan julkisen hankinnan lain mukaisen valitusajan aikana ja tästä hankinnasta valitetaan, purkautuu tämä Sopimus välittömin seuraamuksin ilman kummallekaan Sopijapuolelle Sopimuksen nojalla syntyneitä vastuita tai velvollisuuksia. Edellä todettu ei kuitenkaan koske Sopimuksen vaitioloa ja salassapitoa koskeviä ehtoja, jotka säilyvät voimassa. 23 SOPIMUKSEN SIIRTÄMINEN JA MUUTTAMINEN (1) Sovelletaan JYSE 2014 Palvelut -ehtoja. Sivu 7 / 8

121 65, SOTELA :00 / Liite: Kotka-skopia ja lääkäripalvelut-tarjouspyyntö-liit... Sivu 119 TARJOUSPYYNTÖ Lääkärit 2 Sivu 8 / 8 Liite ERIMIELISYYDET JA SOVELLETTAVA LAKI (1) Sovelletaan JYSE 2014 Palvelut -ehtoja. 25 SOPIMUSASIAKIRJOJEN PÄTEVYYSJRJESTYS (1) Sopimusasiakirjat täydentävät toisiaan. Sopimusasiakirjojen ollessa keskenään ristiriidassa, noudatetaan niitä seuraavassa pätevyysjärjestyksessä: 1. Tämä sopimus 2. Liite 1. Kuvaus hankinnan kohteesta [tarjouspyynnöstä ao. liite ] 3. Liite 2. Palvelukuvaus [tarjouksesta] 4. Liite 3. Hinnoittelumalli [tarjouksesta] 5. Liite 4. Kelpoisuusehdot [tarjouksesta] 6. Liite 5. Julkisten hankintojen yleiset sopimusehdot palveluhankinnoissa (JYSE 2014 Palvelut) 26 SOPIMUSKAPPALEET JA ALLEKIRJOITUKSET (1) Tätä Sopimusta on laadittu kaksi samasanaista kappaletta, yksi kummallekin Sopijapuolelle [PAIKKA JA PÄIVÄMÄÄRÄ] KOTKAN KAUPUNKI NN OY Maija Valta terveysjohtaja Nimi Tehtävä Sivu 8 / 8

122 66, SOTELA :00 SOTE: 48/2014 Sivu 120 Vanhustenhuoltoon saadut jäämistövarat vuodelta 2014 Sotela Valmistelijat: Johdon sihteeri Jouni Simola, puh Controller Maija Spännäri, puh Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksellä alkaen vanhustenhuollon johtaja on päättänyt avustusten myöntämisestä vanhusten virkistykseen ja huoltoon varatuista rahoista. Myönnetyistä avustuksista on lautakunnalle annettava selvitys vuosittain. Avustuksia on myönnetty lähinnä eläkeläisjärjestöjen: tilavuokriin ,67 virkistyskäyttöön ,26 Alkusaldo ,97 Myönnettyjen avustusten mukaiset kulut ,93 Korot 1 317,39 Muut tuotot 1 962,37 Saadut jäämistöt ,83 Pankkien palvelumaksut -58,30 Jäämistöjen hoitokuluja -308,09./. Luettelo avustusten käytöstä Tilin saldo ,24 Esittelijä: Ehdotus: Vanhustenhuollon johtaja Liisa Rosqvist Sosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee tiedoksi jäämistövarojen käytön vuodelta Ei oikaisuvaatimusohjetta

123 66, SOTELA :00 / Liite: Luettelo avustusten käytöstä Sivu 121 Vanhusten virkistystoimintaa ja huoltoa varten saaduista jäämistövaroista myönnetyt ja käytetyt määrärahat vuonna 2014 Pvm Avustusanomus/ Myönnetty Käytetty Muistojen Talon Kannatusyhdistys/vuokrakulut , ,00 vuokrat Karhulan Eläkeläiset ry/vuokrakulut ,00 950,00 vuokrat TUL:n Kymenlaakson Piirin Veteraanit ry/vuokrakulut ,00 660,00 vuokrat Kostel ry/kotkan seudun työkyvyttömyys ja varhaise/tilavuokrat , ,40 vuokrat Museoretki Vellamoon 4 335, ,40 virkistys Kotkan Bridgekerho/ Tilavuokrat ,00 960,00 vuokrat Karhulan katajaiset/syksy 2013 tilavuokrat 1 230, ,00 vuokrat Annakotisäätiön Liisakoti/Oman talon kerhon vuosiavustus 2014/retki ja virkistystoiminta 200,00 200,00 virkistys Kotkan Seniorit ry / Tilavuokrat ,00 928,00 vuokrat Kotkan sataman eläkeläiskerho / Tilavuokrat, syksy ,24 218,24 vuokrat Sunilan eläkeläisten kerho / retkiavustus 430,00 430,00 virkistys Kotkan eläkeläiset ry / retkiavustus 300,00 300,00 virkistys VREL:n Kotkan osasto / virkistystoiminta 1 550, ,00 virkistys VREL:n Kotkan osasto / Tilavuokrat ,00 405,00 vuokrat Kotkan Oloneuvokset ry / Tilavuokrat , ,00 vuokrat Kotkan Kunnalliset Eläkeläiset ry / Tilavuokrat 378,00 378,00 vuokrat Karhulan Bridgekerho ry / Tilavuokrat ,00 760,00 vuokrat Kotkan Reumayhdistys ry / virkistystoiminta 300,00 300,00 virkistys Kotkan Eläkeläisjärjestöjen Yhteistyötoimikunta / virkistystoiminta 1 000, ,00 virkistys Kotkan Liiketyöntekijät os.38 eläkeläiskerho / virkistystoiminta 450,00 450,00 virkistys Kotkan Oloneuvosten tilavuokrat (Karhuvuorikodin liikuntatilat tammi-helmikuu / tilavuokrat 210,00 210,00 vuokrat Ikäihmisten karaoke 60+ /Karaoke- ja DJ palvelut / virkistystoiminta 250,00 250,00 virkistys Kotkan Eläkeläiset ry / Heinolan kesäteatteri / retkiavustus 250,00 250,00 virkistys Kotkan Oloneuvokset ry/ Karhuvuorikodin uima-allasosasto 2014 / Tilavuokrat 914,55 914,55 vuokrat liikuntapäivä 2 160, ,01 virkistys Karhulan retkeilijät ry / Kultuurimatka / virkistystoiminta 500,00 500,00 virkistys Kodintalon vuosivuokra , ,00 vuokrat Ahlströmin Eläkeläiset Karhula ry / virkistystoiminta 250,00 250,00 virkistys

124 66, SOTELA :00 / Liite: Luettelo avustusten käytöstä Sivu Kotkan Kunnalliset Eläkeläiset ry / Kevätretki 170,00 170,00 virkistys Karhulan Katajaiset ry / kevät 2014 tilavuokrat 1 220, ,55 vuokrat Ikäihmisten kevätjuhla 2014 Kotkan konserttitalolla 6 365, ,43 virkistys Kotkan sataman eläkeläiskerho/ Retkiavustus 500,00 500,00 virkistys teatterilippua / Pirjo Tuominen 46,00 46,00 virkistys Karhulan Karjalaiset ry / retkiavustus 330,00 330,00 virkistys Vanhusten virkistysajelut , ,40 virkistys Vanhusten viikon juhlat lokakuussa , ,43 virkistys Asser Redsvenin kuolinpesän kiinteistövero 308,09 308,09 muut Kotkan sataman eläkeläiskerho/tilavuokrat kevät ,80 272,80 vuokrat Karhu-Petankki ja TUL:n Kymenlaakson piirin veteraanit 400,00 400,00 virkistys Kotkan tietotekniikkakerho KOTEKE 200,00 200,00 virkistys Kotkan Eläkeläiset ry / Varkauden retkiavustus 110,00 110,00 virkistys Karhu-Petankki / Mestaruuskilpailumatka 200,00 200,00 virkistys Kotkan Eläkeläisjärjestöjen Yhteistyötoimikunta / kotiseuturetket 400,00 400,00 virkistys Kotkan Oloneuvokset ry/matka-avustus 120,00 120,00 virkistys Kotkan Liiketyöntekijät os 38 eläkeläiskerho / retkiavustus 400,00 400,00 virkistys Sunilan eläkeläisten kerho 500,00 500,00 virkistys VREL:n Kotkan osasto/virkistystilaisuus 200,00 200,00 virkistys Ikäihmisten Iloksi ry / vapaaehtoistyöntekjät 210,00 210,00 virkistys TUL:n Kymenlaakson Piirin Veteraanir ry / virkistysmatka 230,00 230,00 virkistys Ahlströmin Eläkeläiset Karhula ry / virkistystoiminta 300,00 300,00 virkistys Karhulan Katajaiset ry/syksy 2014 tilavuokrat 1 230, ,00 vuokrat Kymenlaakson AVH-yhdistys ry/tilavuokrat, syksy ,00 130,00 vuokrat Enso-Gutzeitin eläkeläiset/tilavuokrat / vuosi ,72 654,72 vuokrat , , VREL:n Kotkan osasto / virkistystoiminta /korvaa 29/2014/palautettu , ,00 virkistys

125 67, SOTELA :00 SOTE: 273/2015 Sivu 123 Avustukset vanhusten virkistystoimintaan Sotela Valmistelija: Vanhustenhuollon johtaja Liisa Rosqvist, puh Kuluvan vuoden talousarvioon on varattu menokohdalle yhteisöille avustuksia vanhusten virkistystoimintaan euroa. Avustukset on julistettu haettaviksi kunnallisessa ilmoituslehdessä. Määräaikaan mennessä tuli 22 hakemusta. Eläkeläisjärjestöille esitetään myönnettäväksi avustusta, kuten aikaisemminkin, jäsenmäärän mukaan. Yhteensä järjestöissä, joille avustusta esitetään myönnettäväksi, on jäseniä 4 820, joten avustus on jäsentä kohti 1,45 euroa. Vuonna 2014 avustus oli 1,42 /jäsen ja jäsenten määrä Jaettavana oleva määräraha oli euroa vuonna Järjestö Jäsenmäärä Myönn Anottu 2015 Ehdotus 2015 Enso-Gutzeitin Eläkeläiset ry Etelä-Kymenlaakson Wanhat Toverit Ikäihmisten iloksi ry Karhu-Petankki Karhulan Eläkeläisten Yhteisjärjestö Karhulan Retkeilijät ry Kotkanejdens pensionärer rf Kotkan Eläkeläiset ry Kotkan Karjalaisseura ry Kotkan Kotien Puolesta ry Kotkan kunnalliset eläkeläiset ry Kotkan Naisvoimistelijat ry/ Uskollisuuden Kilta Kotkan Oloneuvokset ry Kotkan Sataman Eläkeläiskerho Kotkan Seniorit ry Kotkan Seudun kristillinen Työväenyhdistys Kotkan seudun Kristilliset Eläkeläiset ry Kotkan Seudun Senioriopettajat ry Kymenlaakson Merieläkeläiset ry Kymenlaakson sotalapset ry Kymen-Lounais-Karjalan Raittiuspiirin Retkitoimikunta Valmet Kotka-Karhulan Eläkeläiskerho Yhteensä Avustushakemukset ovat nähtävillä sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa.

126 67, SOTELA :00 SOTE: 273/2015 Sivu 124 Esittelijä: Ehdotus: Vanhustenhuollon johtaja Liisa Rosqvist Lautakunta päättää myöntää avustukset vanhusten virkistystoimintaan yllä olevan ehdotuksen mukaisesti. Ote: Controller Maija Spännäri Ao. järjestöt Oikaisuvaatimusohje

127 67, SOTELA :00 / Liite: Luettelo avustusten käytöstä Sivu 125 Vanhusten virkistystoimintaa ja huoltoa varten saaduista jäämistövaroista myönnetyt ja käytetyt määrärahat vuonna 2014 Pvm Avustusanomus/ Myönnetty Käytetty Muistojen Talon Kannatusyhdistys/vuokrakulut , ,00 vuokrat Karhulan Eläkeläiset ry/vuokrakulut ,00 950,00 vuokrat TUL:n Kymenlaakson Piirin Veteraanit ry/vuokrakulut ,00 660,00 vuokrat Kostel ry/kotkan seudun työkyvyttömyys ja varhaise/tilavuokrat , ,40 vuokrat Museoretki Vellamoon 4 335, ,40 virkistys Kotkan Bridgekerho/ Tilavuokrat ,00 960,00 vuokrat Karhulan katajaiset/syksy 2013 tilavuokrat 1 230, ,00 vuokrat Annakotisäätiön Liisakoti/Oman talon kerhon vuosiavustus 2014/retki ja virkistystoiminta 200,00 200,00 virkistys Kotkan Seniorit ry / Tilavuokrat ,00 928,00 vuokrat Kotkan sataman eläkeläiskerho / Tilavuokrat, syksy ,24 218,24 vuokrat Sunilan eläkeläisten kerho / retkiavustus 430,00 430,00 virkistys Kotkan eläkeläiset ry / retkiavustus 300,00 300,00 virkistys VREL:n Kotkan osasto / virkistystoiminta 1 550, ,00 virkistys VREL:n Kotkan osasto / Tilavuokrat ,00 405,00 vuokrat Kotkan Oloneuvokset ry / Tilavuokrat , ,00 vuokrat Kotkan Kunnalliset Eläkeläiset ry / Tilavuokrat 378,00 378,00 vuokrat Karhulan Bridgekerho ry / Tilavuokrat ,00 760,00 vuokrat Kotkan Reumayhdistys ry / virkistystoiminta 300,00 300,00 virkistys Kotkan Eläkeläisjärjestöjen Yhteistyötoimikunta / virkistystoiminta 1 000, ,00 virkistys Kotkan Liiketyöntekijät os.38 eläkeläiskerho / virkistystoiminta 450,00 450,00 virkistys Kotkan Oloneuvosten tilavuokrat (Karhuvuorikodin liikuntatilat tammi-helmikuu / tilavuokrat 210,00 210,00 vuokrat Ikäihmisten karaoke 60+ /Karaoke- ja DJ palvelut / virkistystoiminta 250,00 250,00 virkistys Kotkan Eläkeläiset ry / Heinolan kesäteatteri / retkiavustus 250,00 250,00 virkistys Kotkan Oloneuvokset ry/ Karhuvuorikodin uima-allasosasto 2014 / Tilavuokrat 914,55 914,55 vuokrat liikuntapäivä 2 160, ,01 virkistys Karhulan retkeilijät ry / Kultuurimatka / virkistystoiminta 500,00 500,00 virkistys Kodintalon vuosivuokra , ,00 vuokrat Ahlströmin Eläkeläiset Karhula ry / virkistystoiminta 250,00 250,00 virkistys

128 67, SOTELA :00 / Liite: Luettelo avustusten käytöstä Sivu Kotkan Kunnalliset Eläkeläiset ry / Kevätretki 170,00 170,00 virkistys Karhulan Katajaiset ry / kevät 2014 tilavuokrat 1 220, ,55 vuokrat Ikäihmisten kevätjuhla 2014 Kotkan konserttitalolla 6 365, ,43 virkistys Kotkan sataman eläkeläiskerho/ Retkiavustus 500,00 500,00 virkistys teatterilippua / Pirjo Tuominen 46,00 46,00 virkistys Karhulan Karjalaiset ry / retkiavustus 330,00 330,00 virkistys Vanhusten virkistysajelut , ,40 virkistys Vanhusten viikon juhlat lokakuussa , ,43 virkistys Asser Redsvenin kuolinpesän kiinteistövero 308,09 308,09 muut Kotkan sataman eläkeläiskerho/tilavuokrat kevät ,80 272,80 vuokrat Karhu-Petankki ja TUL:n Kymenlaakson piirin veteraanit 400,00 400,00 virkistys Kotkan tietotekniikkakerho KOTEKE 200,00 200,00 virkistys Kotkan Eläkeläiset ry / Varkauden retkiavustus 110,00 110,00 virkistys Karhu-Petankki / Mestaruuskilpailumatka 200,00 200,00 virkistys Kotkan Eläkeläisjärjestöjen Yhteistyötoimikunta / kotiseuturetket 400,00 400,00 virkistys Kotkan Oloneuvokset ry/matka-avustus 120,00 120,00 virkistys Kotkan Liiketyöntekijät os 38 eläkeläiskerho / retkiavustus 400,00 400,00 virkistys Sunilan eläkeläisten kerho 500,00 500,00 virkistys VREL:n Kotkan osasto/virkistystilaisuus 200,00 200,00 virkistys Ikäihmisten Iloksi ry / vapaaehtoistyöntekjät 210,00 210,00 virkistys TUL:n Kymenlaakson Piirin Veteraanir ry / virkistysmatka 230,00 230,00 virkistys Ahlströmin Eläkeläiset Karhula ry / virkistystoiminta 300,00 300,00 virkistys Karhulan Katajaiset ry/syksy 2014 tilavuokrat 1 230, ,00 vuokrat Kymenlaakson AVH-yhdistys ry/tilavuokrat, syksy ,00 130,00 vuokrat Enso-Gutzeitin eläkeläiset/tilavuokrat / vuosi ,72 654,72 vuokrat , , VREL:n Kotkan osasto / virkistystoiminta /korvaa 29/2014/palautettu , ,00 virkistys

129 68, SOTELA :00 SOTE: 346/2015 Sivu 127 Aluehallintoviraston päätös: lastensuojelun määräaikojen valtakunnallinen valvonta Sotela Valmistelija: Sosiaalityön johtaja Anna Liakka, puh Sosiaali- ja terveyslautakunta on käsitellyt asiaa ja sekä antanut selvityksen asiasta aluehallintovirastolle. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksella on lastensuojelulain 27 a :n mukaan velvollisuus pyytää kunnilta kaksi kertaa kalenterivuodessa lastensuojelulaissa säädettyjen määräaikojen toteutumisen ja seurannan ja valvonnan kannalta välttämättömät tiedot. THL:n tulee luovuttaa annetut tiedot edelleen Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle sen valtakunnallista ohjaus- ja valvontatehtävää varten. Sosiaalihuoltolain 57 :n mukaan, jos sosiaalihuollon ohjauksen ja valvonnan yhteydessä todetaan, että kunta on menetellyt virheellisesti tai jättänyt sosiaalihuoltoa toteuttaessaan velvollisuutensa täyttämättä, Valvira ja aluehallintovirasto voivat antaa kunnalle taikka virheellisestä toiminnasta vastuussa olevalle virkamiehelle huomautuksen vastaisen toiminnan varalle. Kotkan kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden vastausten perusteella ilmeni, että Kotkassa oli lastensuojelun määräajoissa viiveitä toteutetulla seurantajaksolla. Myöhässä käsiteltiin kaikkiaan 5 % lastensuojeluilmoituksista. Lastensuojeluselvityksistä määräajan ylitti 7,8 %. Kaupunki antoi asiasta selvityksen. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on päättänyt antaa Kotkan kaupungille huomautuksen lastensuojelulain mukaisten määräaikojen noudattamisen laiminlyönnistä. Aluehallintovirasto seuraa Kotkan kaupungin lastensuojelulain mukaisten määräaikojen toteutumista tiedonkeruujaksolla Mikäli määräaikojen ylityksiä edelleen ilmenee, ryhtyy aluehallintovirasto tarvittaviin jatkotoimiin../. Päätös on liitteenä. Uusi seurantajakso on juuri raportoitu. Lastensuojeluilmoituksista 98 % ratkaistiin alle arkipäivän kuluessa ja 2 % myöhässä. Lastensuojelutarpeen selvityksistä kolmessa kuukaudessa valmistui tai oli työn alla 94,9 %. Myöhässä niistä oli siis tarkastelujakson aikana 5,1 %. Tilanne on parantunut, mutta viivästyksiä on edelleen. Esittelijä: Ehdotus: Sosiaalijohtaja Heli Sahala Sosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen. Ei oikaisuvaatimusohjetta

130 68, SOTELA :00 / Liite: AVIn päätös_lastensuojelun määräajat Sivu 128

131 68, SOTELA :00 / Liite: AVIn päätös_lastensuojelun määräajat Sivu 129

132 68, SOTELA :00 / Liite: AVIn päätös_lastensuojelun määräajat Sivu 130

133 68, SOTELA :00 / Liite: AVIn päätös_lastensuojelun määräajat Sivu 131

134 69, SOTELA :00 SOTE: 972/2015 Sivu 132 Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2014 Sotela Valmistelijat: Sosiaalijohtaja Heli Sahala, puh vanhustenhuollon johtaja Liisa Rosqvist, puh Sosiaaliasiamiehen on sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000) 24 :n mukaan annettava kaupunginhallitukselle vuosittain kertomus toiminnastaan../. Selvitys vuodelta 2014 on esityslistan erillisenä liitteenä. Selvityksessä tarkastellaan yhteydenottoja sosiaaliasiamieheen alueella ja kunnittain sekä oikeusturvakeinojen käyttöä eli muistutuksia, oikaisuvaatimuksia ja valituksia. Vuoden 2014 selvityksen yhtenä teemana oli ns. vanhuspalvelulain toteuttaminen kunnissa, lisäksi selvitykseen on koottu tietoja lastensuojelun avohuollon tukitoimista ja kiireellisistä sijoituksista sekä kuntien valmiudesta toteuttaa lapsiperheiden kotipalveluja. Sosiaaliasiamiehen havaintoja Kotkasta: Asiakkaiden yhteydenottoja sosiaaliasiamieheen oli viime vuonna 71. Määrän vaihtelut on esitetty alla vuosi kpl Vuonna 2014 yhteydenottoja oli eniten toimeentulotuesta ja toiseksi eniten lastensuojelusta. Nämä kaksi ovat yleensäkin olleet yleisimmät yhteydenoton aiheet. Toimeentulotukiasioiden suhteellinen osuus oli 28,2 % kaikista tapauksista. Se on vähemmän kuin toimialueen kunnissa keskimäärin (32,7 %). Lastensuojeluasioita koski 14,1 % yhteydenotoista, kunnissa keskimäärin 14,3 %. Vammaispalvelua koskevien asiakastapausten osuus oli 9,9 %. Ikääntyneiden asumis- ja kuljetuspalveluja koskevia asioita oli Kotkassa 14,1 % ja alueella keskimäärin 10,4 %. Kotihoitoa koski 7 % yhteydenotoista ja alueella 5,8 %. Muita palveluja (= muita kunnan palveluja tai Kelan palveluja) koskevia asioita oli Kotkasta 7 % ja alueelta 7,4 %. Yhteydenotoista 53 % oli tiedusteluja ja 47 %:ssa ilmaistiin tyytymättömyyttä. Tämä jakauma ei ole muuttunut edellisestä vuodesta. Kotkan osalta jakauma oli täsmälleen sama.

135 69, SOTELA :00 SOTE: 972/2015 Sivu 133 Taulukko: Yhteydenoton syyt vuosina Sosiaalihuollon asiakaslain mukaisia muistutuksia johtaville viranhaltijoille jätettiin viime vuonna seitsemän, mikä on selvästi enemmän kuin edellisinä vuosina (3 muistutusta/vuosi). Sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöjaosto käsitteli 34 oikaisuvaatimusta sosiaalihuollon asioista (39, 43, 46 ja 39 kpl edellisinä vuosina). Eniten käsiteltiin vammaispalvelupäätöksiä, joita oli 21 (24). Muutosvaatimuksista 12 (10, 18, 22) koski toimeentulotukea. Jaosto muutti tai palautti yhden päätöksen. Hallinto-oikeuteen tehtiin 9 (ed. vuosina 5, 10, 7 ja 8) valitusta jaoston päätöksistä. Kouvolan hallinto-oikeus muutti tai palautti uudelleenkäsiteltäväksi vuoden 2014 aikana yhden lautakunnan ratkaisun (1, 3, 1 ja 2 edellisinä vuosina). Seuranta oikeusturvakeinojen käytöstä Oikaisuvaatimukset jaostolle valitukset hallintooikeuteen muistutukset johtavalle viranhaltijalle Alueellisesti oikaisuvaatimusten määrä on jälleen kasvussa. Hallintovalitusten määrä on pysynyt melko vakiona lukuun ottamatta Kouvolan määriä vuonna Esittelijä: Ehdotus: Sosiaalijohtaja Heli Sahala Sosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee tiedoksi sosiaaliasiamiehen kertomuksen vuodelta 2014 ja lähettää sen edelleen tiedoksi kaupunginhallitukselle. Ote: Kaupunginhallitus Ei oikaisuvaatimusohjetta

136 69, SOTELA :00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 134 SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS KUNNANHALLI- TUKSILLE VUODELTA 2014 Hamina, Kaakon kaksikko, Kotka, Kouvola, Pyhtää Sirkku Bilaletdin Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom

137 69, SOTELA :00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 135 Kunnanhallituksille Sosiaaliasiamiehen tehtävänä on antaa vuosittain sosiaalihuollon asiakaslakiin (812/2000) perustuva raportti sosiaalihuollon palvelujen ja asiakkaiden oikeuksien toteutumisesta kunnissa. Vuoden 2014 selvityksen yhtenä teemana oli ns. vanhuspalvelulain toteuttaminen kunnissa. Laki tuli pääosin voimaan Toisena aiheena oli sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistukseen liittyvinä, uuteen sosiaalihuoltolakiin kirjattu, tämän vuoden alusta voimaan tullut oikeus lapsiperheiden kotipalveluun sekä tulevat muutokset lastensuojelulakiin. Kuntakyselyn tarkoituksena oli mm. selvittää, miten ja millä keinoin kunnat ovat tähän mennessä pystyneet vastaamaan uuden lainsäädännön tuomiin velvoitteisiin ja haasteisiin. Kunnissa voi myös herätä muiden kuntien vastauksista uusia ajatuksia kehittää edelleen omia toimintamallejaan. Kouvolassa Sirkku Bilaletdin sosiaaliasiamies Socom Salpausselänkatu 40 A Kouvola 2

138 69, SOTELA :00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 136 SISÄLTÖ 1. SOSIAALIHUOLLON ASIAKASLAKI JA SOSIAALIASIAMIESTOIMINTA TILASTOTIETOJA SOSIAALIASIAMIEHEN ASIAKASTAPAUKSISTA VUODELTA Asiatapahtumat tehtäväalueittain ja kunnittain Yhteydenottaja ja yhteydenoton luonne Asiatapahtuman syyt ja toimenpiteet VANHUSPALVELUT Vanhuspalvelulaista Iäkkäiden henkilöiden asumispalvelut Iäkkäiden henkilöiden kotihoito Omaishoito Palveluasumisen asiakasmaksut Iäkkäille henkilöille suunnatut kuljetuspalvelut Palvelusetelin käyttö vanhuspalveluissa KUNTAKYSELY VANHUSPALVELULAIN TAVOITTEIDEN TOTEUTTAMISESTA Palvelurakenteiden kehittäminen Iäkkäiden henkilöiden palveluntarpeiden selvittäminen Iäkkään henkilön osallistuminen omien palveluidensa suunnitteluun ja toteutukseen Vanhuspalvelulain mukainen palveluita koordinoiva vastuutyöntekijä Palvelutakuun toteutuminen iäkkäiden henkilöiden palveluasumisessa Kotiin annettavat palvelut ensisijaisia iäkkäillä henkilöillä KUNTAKYSELY LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUISTA KUNTAKYSELY LASTENSUOJELUSTA Avohuollon tukitoimet ja perhepalvelut Kiireelliset sijoitukset ja huostaanotot KUNNITTAISTA TARKASTELUA TOIMINTAVUODELTA Hamina Kaakon kaksikko Kotka Kouvola Pyhtää OIKEUSTURVAKEINOJEN KÄYTTÄMINEN

139 69, SOTELA :00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu Muistutus ensisijaiseksi kanteluun nähden Muistutukset, oikaisuvaatimukset ja valitukset LIITE: Kuntakysely sosiaaliasiamiehen vuoden 2014 selvitystä varten 41 4

140 69, SOTELA :00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu SOSIAALIHUOLLON ASIAKASLAKI JA SOSIAALIASIAMIESTOIMINTA Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000), asiakaslaki sisältää asiakkaan oikeusturvaan, kohteluun ja osallistumiseen liittyvät keskeiset periaatteet. Se kattaa kaiken viranomaisten järjestämän sosiaalihuollon ja myös yksityisesti tuotetut sosiaalipalvelut. Lain tarkoituksena on turvata asiakkaan oikeus hyvään palveluun ja kohteluun sosiaalihuollossa, vahvistaa asiakkaan osallisuutta ja itsemääräämisoikeutta sekä lisätä asiakassuhteen luottamuksellisuutta. Sosiaalihuollon asiakaslain 24 :n mukaan jokaisen kunnan on nimettävä sosiaaliasiamies, joka voi olla usean kunnan yhteinen. Sosiaaliasiamiehen tehtävänä on: Neuvoa Avustaa Tiedottaa Seurata ja edistää Neuvoa asiakkaita asiakaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa Neuvoa ja tarvittaessa avustaa asiakasta asiakaslain 23 :ssä tarkoitetun muistutuksen tekemisessä. Tiedottaa asiakkaan oikeuksista ja toimia muutenkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi. Seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnissa ja antaa siitä vuosittain selvitys kunnanhallituksille. Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom ( tuottaa sosiaaliasiamiehen palvelut Kymenlaakson kunnille, Hamina, Kotka, Kouvola, Pyhtää, Virolahti ja Miehikkälä. Tehtävää hoitaa yksi päätoiminen sosiaaliasiamies. Toimipaikka sijaitsee Kouvolassa Socomin toimitiloissa, Salpausselänkatu 40 A. Asiamiehellä on puhelinajat. Asiakastapaamiset tapahtuvat ajanvarauksella. Asiamies tapaa asiakkaita myös heidän kotikunnissaan kunkin kunnan kanssa sovituissa tiloissa. 2. TILASTOTIETOJA SOSIAALIASIAMIEHEN ASIAKASTAPAUKSISTA VUODELTA Asiatapahtumat tehtäväalueittain ja kunnittain Asiatapahtumien määrä toimintavuonna oli 364 kpl (v.2013/383 kpl, v. 2012/387 kpl, v. 2011/367 kpl). Asiatapahtuma koostuu useimmiten monista toimenpiteistä: puheluista, asiakkaan tapaami- 5

141 69, SOTELA :00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 139 sesta, selvittelystä, konsultoinnista tai palaverista asiakkaan ja sosiaalihuollon viranomaisen kanssa. Joskus asia voi hoitua yhdellä puhelulla. Kuva 1. Asiatapahtumat tehtäväalueittain v (v. 2013, v. 2012, v. 2011) Toimeentulotukiyhteydenottojen osuus oli 32,7 % kaikista asiatapahtumista. Niiden osuus on vähentynyt jonkin verran viime vuosina (v. 2013/33,4 %, v. 2012/34,9 %, v. 2011/43,6 %). Kun iäkkäiden henkilöiden palveluihin lasketaan asumis- ja kuljetuspalvelut, kotihoito ja omaishoidon tuki, asiatapahtumia oli toimeentulotukiasioiden jälkeen eniten. Niiden osuus oli 17,6 % asiatapahtumista. Lastensuojeluasioiden osuus oli 14,3 % (v. 2013/18,8 %, v. 2012/18,6 %, v. 2011/15,5 %). Vammaispalveluita koskevia asioita oli kaikista asiatapahtumista 10,4 % (v. 2013/6,3 %, v. 2012/9,6 %, v. 2011/8,5 %). Perheasioina tilastoidaan lapsen huolto-, tapaamis- ja elatusasiat, isyysasiat ja perheneuvolatoiminta. Perheasioiden osuus oli 4,1 % (v. 2013/2,9 %, v. 2012/5,7 %, v. 2011/3,0 %). Muu sosiaalityö sisältää mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, välitystiliasiakkuudet, sosiaalisen luototuksen, asuntoasiat ja lakiin maahanmuuttajien kotoutumisesta ja turvapaikan hakijoiden vastaanottamisesta liittyvät asiat. Niiden osuus oli 9,7 % (v. 2013/8,9 %, v. 2012/7,0 %, v. 2011/5,2 %). 6

142 69, SOTELA :00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 140 Luokkaan muut palvelut kuuluvat mm. Kelan etuudet, työvoimahallinto, terveydenhuolto, ulosotto, velkaneuvonta tai edunvalvonta. Yhteydenotto kirjataan vain jos asiakasta neuvotaan asiassa eikä ainoastaan ohjata eteenpäin. Muiden palvelujen osuus oli 7,4 % (v. 2013/12,0 %, v. 2012/11,9 %, v. 2011/11,7 %). Taulukko 1. Asiatapahtumat kunnittain ja tehtäväalueittain v Toimeentulotuki Lastensuojelu Ikääntyvien asumis- ja tukipalvelut Vammaispalvelut Kehitysvammahuolto Kunta Hamina Kotka Kouvola Miehikkälä Pyhtää Virolahti Muu Yhteensä Omaishoidon tuki Perheasiat Kotihoito Päihdehuolto Lasten päivähoito Muu sosiaalityö Muu palvelu Yhteensä Seuraavasta taulukosta ilmenee, että asiatapahtumien määrässä suhteutettuna kunnan väkilukuun ei ole tapahtunut suuria muutoksia kolmen viime vuoden aikana. Taulukko 2. Asiatapahtumat kunnittain väkilukuun suhteutettuina v (v. 2013/v. 2012) Kunta Asiatapahtuma (lkm) Asiatapahtuma (lkm)/ Väkiluku as. Hamina 35 1,64 (1,22/1,45) Kotka 71 1,29 (1,84/1,64) Kouvola 217 2,49 (2,45/2,49) Pyhtää 19 3,52 (4,46/4,47) Miehikkälä Virolahti Kaakon kaksikko yht. 14 2,50 (2,47/3,54) Yhteydenottaja ja yhteydenoton luonne 68 % (v. 2013/67 %, v. 2012/73,3 %) asiakkaista otti itse yhteyttä asiassaan sosiaaliasiamieheen. Ensimmäinen yhteydenotto asiakkaan asiassa tuli omaiselta tai muulta asiaa hoitavalta henkilöltä 29 %:ssa (v. 2013/31 %, v. 2012/23,3 %) tapauksista. Sosiaalihuollon henkilöstö otti yhteyttä 3 %:ssa (v. 2013/2 %, v. 2012/3,4 %) asioista. 7

143 69, SOTELA :00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 141 Kuva 2. Yhteydenottaja v (n= 364) Tiedusteluluonteisia asiatapahtumista oli 47 %. Asiakas oli tyytymätön esim. saamiinsa päätöksiin, kohteluun, palveluun tai menettelyyn asiansa hoidossa 53 %:ssa tapauksista. Kuva 3. Yhteydenoton luonne v (n= 364) 8

144 69, SOTELA :00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu Asiatapahtuman syyt ja toimenpiteet Samaan asiatapahtumaan kohdistuvaksi on voitu kirjata 1-3 syytä tai toimenpidettä. Kuva 4. Asiatapahtumien syyt v (n=498) 9

145 69, SOTELA :00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 143 Kuva 5. Toimenpiteet v (n= 537) 3. VANHUSPALVELUT 3.1. Vanhuspalvelulaista Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 1 tuli asteittain voimaan lukien. Yleisesti puhutaan vanhuspalvelulaista. Lain 3 :ssä määritellään: Ikääntynyt väestö tarkoittaa eläkeikäistä väestöä eli 63 vuotta täyttäneitä. Iäkäs henkilö on sellainen ikääntyneeseen väestöön kuuluva henkilö, jonka toimintakyky on heikentynyt ikääntymiseen liittyvien syiden johdosta. Laki ei määrittele nimitystä vanhus, eikä sitä käytetä lakitekstissä muussa yhteydessä kuin puhuttaessa vanhusneuvostoista. Lain tarkoituksena on mm. tukea ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, itsenäistä suoriutumista ja toimintakykyä ja varsinaiset palvelut suunnataan iäkkäille henkilöille. Käytän jatkossa sanaa, vanhus, tarkoittamaan samaa kuin iäkäs henkilö, jonka toimintakyky on heikentynyt ja on siitä syystä palvelujen tarpeessa. Vanhuspalvelulain 6 koskee kunnan velvollisuutta arvioida vuosittain iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaalipalvelujen riittävyyttä ja laatua. Kunnan on mm. kerättävä säännöllisesti palautetta palveluja käyttäviltä, heidän omaisiltaan sekä kunnan henkilöstöltä. Lisäksi edellytetään, että 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) 10

146 69, SOTELA :00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 144 arvioinnissa on otettava huomioon sosiaaliasiamiehen vuotuisessa selvityksessä esitetyt havainnot. Vastaavaa velvoitetta ei ole toistaiseksi kirjattu muualle sosiaalihuollon lainsäädäntöön. Iäkkäiden asumis- ja kuljetuspalvelut sekä vanhusten kotihoito ja -omaishoito muodostavat asiamiehen tilastoinnissa vanhuspalvelujen kokonaisuuden. Vanhusten asioissa lähes poikkeuksetta sosiaaliasiamieheen ottaa yhteyttä omainen tai muu läheinen henkilö. Palveluasumiseen tai kuljetuspalveluihin liittyviä yhteydenottoja oli yhteensä 38 kpl. Vanhusten kotihoitoon liittyviä yhteydenottoja oli 21 kpl ja vanhusten omaishoitoa koskevia tapauksia oli 4 kpl. Vanhusten palveluita koskevia yhteydenottoja oli kaikkenaan 63 kpl Iäkkäiden henkilöiden asumispalvelut Asumispalveluja koskevat yhteydenotot koskevat yhä enemmän yksityisten palveluntuottajien asumispalvelua kuin kuntien omia yksiköitä. Tämä selittyy varmasti sillä, että kunnat ostavat palveluasumista aiempaa enemmän yksityisiltä palveluntuottajilta. Omaisten huoli kohdistuu useimmiten palvelun tai hoivan laatuun palveluasumisessa. Ehkä korostuneimmin on tullut viime aikoina esille huono lääkäripalvelujen saatavuus. Lääkäri käy omaisten näkökulmasta liian harvoin yksiköissä. Lisäksi lääkärit saattavat vaihtua usein. Varsinaista hoitosuhdetta ei pääse syntymään, kun lääkäriä pystytään käyttämään enimmäkseen vain konsultoimiseen. Koska lääkärin palveluja on saatavilla hyvin rajallisesti, hoitohenkilökunta joutuu tekemään akuuteissa tilanteissa arvion asukkaan terveydentilasta. Omaisten mielestä erikoissairaanhoitoon lähettämisessä viivytellään. Näissä tapauksissa asiamieheen otetaan usein yhteyttä jälkikäteen. Asukas on kunnon huononnuttua entisestään viimein toimitettu sairaalahoitoon. Silloin on saatettu todeta, että tilanne on ehtinyt edetä todella vakavaksi ja hoitoa olisi tarvittu jo aiemmin. Omaiset tuntevat vanhuksen hyvin pitkältä ajalta ja huomaavat läheisensä terveydentilassa tapahtuneet muutokset välittömästi. Heidän mielestään omaisia ei kuulla riittävästi ja heidän tekemänsä huomiot pitäisi ottaa vakavammin. Yleinen omaisten välittämä huoli liittyy epäilyyn aliravitsemuksesta tai nestehukasta. Huomio kiinnittyy vanhuksen painon nopeaan putoamiseen usein kohta palveluasumiseen siirtymisen jälkeen. Vaikka ruokaa ja juomaa on tarjolla, se ei takaa riittävää ravinnon ja nesteen saantia. Omaisten mielestä henkilökunnan pitäisi varmistaa vanhusten riittävä ravitsemus paremmin. Vanhusten laitoshoitoa on purettu ja asukkaita on siirretty kunnan omista yksiköistä mm. uusiin, yksityisiin palveluasumisen yksiköihin. Uutena ilmiönä onkin tullut vanhusten siirtoon yksiköstä toiseen liittyvät ongelmat. On tullut esiin tilanteita, joissa kohta siirron jälkeen vanhuksen kunto on romahtanut tai on päässyt sattumaan tapaturma. Omaiset kyseenalaistavat silloin mm., onko tieto asukkaan yksilöllisestä palvelun ja hoivan tarpeesta välittynyt riittävän hyvin siirtovaiheessa, tai onko kyse riittävän hoivan laiminlyönnistä uudessa yksikössä. Vaikka asia olisi hoidettu niin hyvin kuin mahdollista, siirtotilanteissa onkin varmasti aina riskinsä, kun on kyse hyvin iäkkäistä ja huonokuntoisista vanhuksista. Henkilöstön riittävyyttä on suoraan kyseenalaistettu viime vuonna harvoin. Henkilöstömitoitukseen liittyen yhteydenotoissa välittyy kuitenkin toive siitä, että hoivayksiköissä henkilökunnalla olisi vanhuksille enemmän aikaa. Vanhuksen omia toiveita ja mieltymyksiä pitäisi selvittää ja 11

147 69, SOTELA :00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 145 huomioida paremmin. Muistisairaan henkilön kohdalla tässä pitäisi käyttää nykyistä enemmän omaisia apuna Iäkkäiden henkilöiden kotihoito Iäkkäiden kotihoitoa koskevat yhteydenotot ovat lisääntyneet jonkin verran viime vuosina. Asiakastapausten määrä on silti edelleen hyvin maltillisella tasolla. Kuten vanhusten palveluissa yleensä, yhteydenottajana on lähes aina omainen. Osa tapauksista on neuvontaa ja ohjausta palvelujen piiriin tilanteissa, jolloin omaiset alkavat olla huolissaan vanhuksen itsenäisestä selviytymisestä kotona. Omaiset kyseenalaistavat, miten hyvin asiakkaan yksilöllinen palvelun tarve tulee täytetyksi kotihoidossa. Palvelusuunnitelmat tehdään, mutta niiden noudattamista ja seuraamista ei omaisten mielestä oteta riittävän vakavasti. Etenkin hoitajien jatkuvasti vaihtuessa, palvelusuunnitelmaan kirjatut, usein juuri asiakkaan yksilölliseen palveluntarpeeseen liittyvät asiat, jäävät kiireessä huomioimatta. Myös kotihoidon päätöksistä kysytään. Palvelun myöntämisestä ja epäämisestä, mutta myös vähentämisestä tai lakkauttamisesta on annettava perusteltu, valituskelpoinen päätös. Päätöstä ei voi tehdä yksipuolisesti kuulematta ja kirjaamatta asiakkaan näkemystä asiasta. Palautetta tulee myös siitä, että toisinaan kotihoidon työntekijöiden käynnit jäävät kiireiseen aikatauluun vedoten sovittua lyhyemmiksi. Samalla kyseenalaistetaan kotihoidon asiakasmaksut, jos kotihoidon palveluun käytetty aika jää toistuvasti lyhemmäksi kuin mistä asiakas maksaa Omaishoito Iäkkäiden omaishoitoa koskevia yhteydenottoja tulee sosiaaliasiamiehelle vuosittain vain muutamia. Maassamme on yli omaishoitajaa ja -hoidettavaa. On tiedossa, ettei omaishoito toteudu kunnissa tasa-arvoisesti. Ongelmia on mm. omaishoitoon liittyvien tukipalvelujen ja vapaapäivien järjestämisessä. Valtaosa hoidettavista on yli 65-vuotiaita. Samoin yli puolet omaishoitajista on 65 vuotta täyttäneitä. On selvää, että ongelmat omaishoidossa liittyvät paljolti myös omaishoitajien jaksamiseen. Tätä taustaa vasten yhteydenottojen määrän olettaisi olevan suurempi. Viime vuonna STM:n työryhmä laati ehdotuksen kansallisen omaishoidon kehittämisohjelmaksi vuosille Siinä esitetään säädettäväksi nykyisen tilalle uusi laki sopimusomaishoidosta. Uudella lailla lisättäisiin yhdenvertaisuutta omaishoidossa. Hoitoa tarvitsevalla olisi subjektiivinen oikeus sopimusomaishoitoon, jos sen edellytykset täyttyvät. Samoin omaishoitaja saisi subjektiivisen oikeuden hoitopalkkioon ja -vapaaseen. Työryhmä esittää kahta vaihtoehtoista mallia omaishoidon järjestämis- ja rahoitusvastuun jakautumiseen kuntien ja valtion kesken. Etenkin malli, jossa esitetään omaishoidon järjestämistä Kelan ja kuntien yhteistyössä, on herättänyt keskustelua. 2 Lain valmistelu ei ole edennyt erityisen ripeästi ja jääkin tulevalle hallituskaudelle. 2 Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän loppuraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2014:2 12

148 69, SOTELA :00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu Palveluasumisen asiakasmaksut Palveluasumisen asiakasmaksuja koskevat kyselyt ovat lisääntyneet. Kun vanhusten laitoshoitoa on purettu asukkaiden siirtyessä tehostettuun palveluasumiseen, myös asiakasmaksujen perusteet ovat muuttuneet. Nykyisessä asiakasmaksulaissa 3 pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevan osalta asiakasmaksu on määritelty yksiselitteisesti. Maksu määräytyy maksukyvyn mukaan siten että esim. yksin asuvan henkilön maksu voi olla enintään 85 prosenttia kuukausitulosta. Määritelty vähimmäiskäyttövara on ollut vuoden 2014 indeksitasossa 105. Asumispalvelujen maksuista tai vähimmäiskäyttövarasta ei tällä hetkellä ole säännöksiä asiakasmaksulaissa tai -asetuksessa. Kun kunta tarjoaa asiakkaalle esim. ostopalveluna paikkaa yksityisessä asumispalveluyksikössä, kunnan asiakkaalta perimä palvelumaksu perustuu asiakkaan maksukykyyn ja määräytyy useimmiten kotipalvelun asiakasmaksusäännösten mukaan. Lisäksi yksityinen palveluyksikkö perii asukkaalta huoneenvuokralain mukaisen vuokran, ateriamaksut sekä erillisiä maksuja asukkaan tarvitsemista yksilöllisistä palveluista. Nämä voivat olla tukipalveluja kuten siivous-, sauna-, vaatehuolto- tai turvapalvelut. Lisäksi hoitoon ja hoivaan liittyviä palveluja on tarjolla yksilöllisen tarpeen perusteella. Esim. jalkahoito on monelle asukkaalle välttämätön palvelu. Palvelut voidaan myydä asiakkaille toimintakyvyn tai palvelujen määrän ja sitovuuden mukaan määriteltyinä palvelupaketteina tai erillisinä palveluina. Yksityisten palveluntuottajien maksut ja niiden määräytyminen on varsin vaihtelevaa ja sääntelemätöntä. Kuluttajavirasto on tehnyt v hintavertailuja yksityisten palvelutalojen maksuista. 4 Selvitys kuvaa hyvin maksujen kirjavuutta. Toisin kuin laitoshoidossa, asukas maksaa palveluasumisessa erikseen myös lääkkeet ja muun terveydenhuollon. Onkin erittäin vaikeaa arvioida etukäteen, kuinka suuriksi palveluasumisen kokonaiskustannukset lopulta muodostuvat. Palveluasumisessa asuvien asiakkaiden raha-asioita hoitaa useimmiten omainen, mikäli asukkaalla ei ole edunvalvojaa. Omaiset ottavat palveluasumisen maksuista yhteyttä yleisimmin siinä tilanteessa, kun vanhuksen rahat eivät enää riitä pakollisiin maksuihin. Pahimmissa tapauksissa omainen on saattanut jo maksaa vanhuksen laskuja omilla varoillaan. Vaikka asiakkaalle tai hänen raha-asioitaan hoitavalle on selvitetty palveluasumisen alkaessa mahdollisuus asiakasmaksulain (11 ) mukaiseen maksujen alentamiseen, tieto menee helposti ohi, koska muuttoon liittyy aina paljon muita hoidettavia ja muistettavia asioita. Kunta voi alentaa perimäänsä maksua tai jättää sen kokonaan perimättä mikäli periminen vaarantaa henkilön toimeentulon edellytyksiä. Usein maksun alentamista olisi voinut hakea jo paljon aikaisemmin kuin se huomataan tehdä. Koska asukkaalle jätettävää vähimmäiskäyttövaraa ei ole määritelty palveluasumiseen, useissa kunnissa noudatetaan samaa summaa kuin laitoshoidossa. Kymenlaakson kunnista ainoastaan Kouvola on määritellyt käyttövaran korkeammaksi, 170 /kk. Laitoshoidon käyttövaraa vastaava summa ei aina riitä ylimääräisiin, pakollisiin menoihin. Tästä seuraa, että maksun alentamispäätöksiä joudutaan tekemään melko usein. Uutta asiakasmaksulakia on valmistelu jo vuosia. Nyt vihdoin on julkaistu STM:n työryhmän loppuraportti, Kunnan järjestämisvastuulla olevan palveluasumisen ja kotiin annettavien palvelujen 3 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992) 4 Kuluttajaviraston hintavertailuja, Yksityiset vanhusten palvelutalot, kevät

149 69, SOTELA :00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 147 asiakasmaksut. 5 Raportissa esitetään tehostetun palveluasumisen maksujen yhtenäistämistä ja säätämistä asiakkaalle jätettävästä käyttövarasta. Vähimmäiskäyttövaraksi ehdotetaan palveluasumisessa, tukiasumisessa ja tehostetussa palveluasumisessa yksin asuvalle 245 /kk ja puolisoille 416 /kk. Esityksen perusteena on käytetty toimeentulotuen perusosaa vähennettynä laskennallisten ravintomenojen 49 %:n osuudella. Nykyiseen tilanteeseen verrattuna esitys toisi huomattavan nousun käyttövaraan. Vähimmäiskäyttövaran määrittely vähentäisi tarvetta hakea maksun alennusta palveluasumisen maksuista. Se lisäisi myös asiakkaiden tasavertaisuutta, koska maksun alentamista haetaan usein myöhemmin kuin siihen olisi oikeus Iäkkäille henkilöille suunnatut kuljetuspalvelut Viime vuonna sosiaaliasiamiehelle tuli ainoastaan kolme kuljetuspalveluja koskevaa yhteydenottoa. Niiden määrä on vähentynyt viime vuosina. Monissa kunnissa on otettu käyttöön osana julkista liikennettä toimiva palvelulinjoja ja sosiaalitoimen järjestämää asioimisliikennettä. Vaikuttaa siltä, että nämä ovat alkaneet osittain korvata sosiaalihuoltolain mukaista kuljetuspalvelua, kuten on ollut tarkoituskin. Asia on kuitenkin ajankohtainen uudistuvan sosiaalihuoltolain myötä. Väistyvän sosiaalihuoltoasetuksen 6 9 :ssä kuljetuspalvelut on mainittu yhtenä kotipalvelun tukipalveluna. Uudessa, pääosin voimaan tulevassa sosiaalihuoltolaissa 7 määritellään, että liikkumista tukevat palvelut (23 ) järjestetään henkilöille, jotka eivät kykene itsenäisesti käyttämään julkisia liikennevälineitä sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen toimintakykyä alentavan syyn takia ja jotka tarvitsevat palvelua asioimisen tai muun jokapäiväiseen elämään kuuluvan tarpeen vuoksi. Uusi määrittely pakottaa tarkastelemaan uudelleen nykyistä käytäntöä kunnissa. Palvelun tarvitsijat ovat jatkossakin enimmäkseen vanhusväestöön kuuluvia, mutta laki ei sulje mitään ryhmää pois. Jos kuitenkin puhutaan erikseen iäkkäiden henkilöiden kuljetuspalveluista, olisiko ehkä aiheellista muuttaa palvelun ikäraja vastaamaan vanhuspalvelulain ikääntyneiden henkilöiden 63 vuoden ikärajaa? Nyt suurin osa kunnista on rajannut kuljetuspalveluun oikeutetuiksi 65 vuotta täyttäneet. Liikkumista tukevat palvelut ovat jatkossakin määrärahasidonnaisia, joten kuntien määrittelemää tulorajaa voi pitää perusteltuna, samoin kuin matkojen määrän rajaamista. Toimialueen kunnissa tuloraja yksin asuvalla henkilöllä vaihtelee välillä Tulona huomioidaan yleensä eläke- ja pääomatulot sekä hoitotuki. Yleisimmin asiakkaiden yhteydenotot ovat koskeneet kuljetuspalvelun epäämistä juuri kuntien määrittelemien tulorajojen johdosta. Asiakkaan palveluntarvetta pitäisi katsoa kokonaisuutena ja tulorajoista pitäisi voida perustelluista syistä tapauskohtaisesti hiukan joustaa. Vaikeavammaisen kuljetuspalvelussa ei ole tulorajaa, mutta hyvinkin huonosti liikkuvat vanhukset eivät välttämättä täytä vaikeavammaisuuden kriteeriä. Tilanne liikkumisen suhteen voi olla vaikea, kun tulot eivät riitä taksikyyteihin ja julkisen liikenteen tai asiointiliikenteen käyttö ei onnistu. Jotkut kunnat ovat asettaneet tulorajan lisäksi varallisuusrajan. Olen jo aiemmissa yhteyksissä kritisoinut tätä siitä syystä, että varallisuutena huomioidaan ainoastaan pankkitalletukset. Monen 5 Kunnan järjestämisvastuulla olevan palveluasumisen ja kotiin annettavien palvelujen asiakasmaksut, STM:n raportteja ja muistioita 2015:7 6 Sosiaalihuoltoasetus (607/1983) 7 Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) 14

150 69, SOTELA :00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 148 vanhuksen rahat ovat nykyään sijoitettuna rahastoihin tai osakkeisiin. Lisäksi voi olla metsä- tai maaomaisuutta tai kiinteistöjä, jotka eivät ole omassa käytössä. Tällaisia kuljetuspalvelujen saajia ei ehkä ole kovin monia, mutta jos varallisuutta selvitetään, olisi tasavertaisuuden vuoksi huomioitava asiakkaan koko varallisuus. Vakiintuneen käytännön mukaan matkoja myönnetään yleensä 8 yhdensuuntaista taksimatkaa kuukaudessa ja asiakkaan omavastuuosuudeksi jää matkan hinta julkisella kulkuneuvolla. Matkojen määrässä voisi myös noudattaa erityistapauksissa harkintaa samasta syystä kuin tulorajankin kohdalla silloin kun palveluntarve on erityisen suuri. Uudessa sosiaalihuoltolaissa kannustetaan järjestämään liikkumista tukevia palveluja erilaisilla toteuttamistavoilla mm. julkisten liikennevälineiden käytön ohjauksella, saattajapalveluna tai ryhmäkuljetuksina. Esteetön joukkoliikenne sekä kutsu- ja palveluliikenne ovat ensisijaisia tapoja järjestää kuljetuspalvelut. Osa asiakkaista tarvitsee aina jatkossakin yksilöllisen kuljetuspalvelun taksilla tai invataksilla niin, että kohtuulliset kustannukset korvataan Palvelusetelin käyttö vanhuspalveluissa Palvelusetelin käyttöön liittyvistä asioista on kysytty sosiaaliasiamieheltä harvoin, vaikka setelin käyttöä on laajennettu kunnissa koskemaan monia sosiaalihuollon palveluita. Viime vuonna yhteydenottoja oli vain muutama. Ne koskivat vanhusten kotihoitoa ja palveluasumista. Palvelusetelin käyttö kuntien järjestämissä sosiaali- ja terveyspalveluissa perustuu palvelusetelilakiin. 8 Lain tarkoituksena on asiakkaan näkökulmasta lisätä asiakkaan valinnan mahdollisuuksia ja parantaa palvelujen saatavuutta. Merkittävää on, että kaikissa yhteydenotoissa oli kyse samasta asiasta. Koettiin, ettei palvelusetelivaihtoehdosta saatu informaatio ole ollut riittävää. Palveluseteli on aina vaihtoehtoinen tapa järjestää palvelu. Palvelusetelistä voi kieltäytyä ja palvelu on silloin järjestettävä muulla tavoin. Asiakkaalle on selvitettävä hänen asemansa palveluseteliä käytettäessä, palvelusetelin asiakkaan tuloihin perustuva arvo, palvelujen tuottajien hinnat, omavastuuosuuden määräytymisen perusteet ja arvioitu suuruus ja mitä vastaava palvelu tulisi kustantamaan asiakkaalle asiakasmaksulain mukaan laskettuna (6 ). 4. KUNTAKYSELY VANHUSPALVELULAIN TAVOITTEIDEN TOTEUTTAMISESTA 4.1. Palvelurakenteiden kehittäminen Kymenlaakson kunnissa on varauduttu ikärakenteen muutokseen kehittämällä vanhuspalvelujen palvelurakenteita jo ennen vanhuspalvelulain voimaantuloa. Vanhuspalvelulakiin on kirjattu velvollisuus laatia kattava suunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Kuntien ikääntymispolitiikkaa ovat jo ennen lain voimaan tuloa ohjanneet valtuustojen hyväksymät vanhuspalvelujen strategiat ja -suunnitelmat. Myös kotihoitoa on kehitetty kunnissa jo ennen vanhuspalvelulakia. 8 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009) 15

151 69, SOTELA :00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 149 Kuntien väestön ikääntyessä on väistämättä jouduttu, ja ehkä edelleen joudutaan, lisäämään paikkoja sekä tavalliseen -että tehostettuun palveluasumiseen. Vanhuspalvelulain johtavana periaatteena on kotiin annettavan hoidon ensisijaisuus. Kuntien palvelurakenne tulee muokata siten, että iäkkäiden henkilöiden pitkäaikainen hoito ja huolenpito voidaan pääosin toteuttaa kotona tai kodinomaisissa asuinympäristöissä. Vanhusten laitoshoitoa on myös suunnitelmallisesti vähennetty kunnissa jo ennen vanhuspalvelulain voimaan tuloa. Lakiin lisättiin vuoden 2015 alusta tarkentava säännös (14a ), jonka mukaan kunta voi vastata iäkkään henkilön palveluntarpeeseen pitkäaikaisella laitoshoidolla vain, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai asiakasturvallisuuteen tai potilasturvallisuuteen liittyvät perusteet. Myös säännös erityisestä selvittämisvelvollisuudesta pitkäaikaisen laitoshoidon edellytyksistä lisättiin lakiin (15 a ). Hallituksen esityksen 9 mukaan tavoitteena on hallittu rakennemuutos, jossa pitkäaikaishoidon laitospaikoista pääsääntöisesti luovutaan ja iäkkäiden ihmisten tarpeita ja toiveita vastaavia asumisen ja ympärivuorokautisen hoidon ja huolenpidon sisältäviä palvelukonsepteja lisätään, kehitetään ja tuotetaan. Laitoshoidosta ei voida luopua kokonaan ja palvelurakennetta onkin aina tarkasteltava kokonaisuutena. Kuntien vastauksista selviää, että vanhuspalvelulain velvoitetta laitoshoidon purkamisesta on jo pitkälti toteutettu. Pyhtään vastauksesta ei laitoshoidon tilanne ilmene suoraan. Siellä vanhusten laitoshoito hankitaan tarpeen mukaan ostopalveluna. Kotiin annettavia palveluja kehitetään kaikissa kunnissa. Huomiota kiinnitetään ennalta ehkäiseviin käytäntöihin, kuntoutukseen, palveluketjun saumattomuuteen sekä palvelujen oikea-aikaisuuteen. 9 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta (HE 240/2014) 16

152 69, SOTELA :00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 150 Taulukko 3. Vanhuspalveluiden palvelurakenteiden kehittäminen toiminta-alueen kunnissa 1. Miten kunnassanne on kehitetty tai aiotaan kehittää palvelurakenteita iäkkäiden henkilöiden palveluissa? Hamina Kaakon kaksikko Kotka Kouvola Pyhtää Kotiin annettavia palveluita pyritään lisäämään ja kohdentamaan. Ennaltaehkäiseviä käytäntöjä pyritään laajentamaan. Kuntoutus otetaan kiinteäksi osaksi hoitoketjua. Laitoshoidon paikkoja muutetaan arviointi- ja kuntoutuspaikoiksi. Kotihoidon kehittäminen aloitettu yhteistyössä Etelä-Kymenlaakson kuntien kanssa (Kastehankkeet). Miehikkälässä on luovuttu laitoshoidosta ja perustettu tehostetun palveluasumisen yksikkö. Virolahden vuodeosasto lakkautetaan ja korvataan lyhytaikaishoidon yksiköllä Villinrannan palvelukeskuksen yhteydessä. Kotihoidossa ennaltaehkäisevä palveluohjaus sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävä toiminta ovat painopistealueina. Palvelutarpeen arvioinnilla pyritään räätälöimään asiakkaille heidän tarvitsemansa palvelut yhteistyössä yksityisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Kotihoidon palvelut suunnataan paljon apua, hoivaa ja hoitoa tarvitseville ikäihmisille. Pitkäaikaishoidon palvelurakennemuutos saadaan päätökseen 2015 keväällä, jolloin valmistuu vielä tehostetun palveluasumisen yksiköt Karhuvuorikodin laajennusosaan. Pitkäaikaislaitoshoito purettiin Palvelurakennemuutoksen myötä on tuettu kotona asumista, lisätty omaishoitoa ja toimintakykyä tukevia lyhytaikayksikköjä. Palveluketjuja on kehitetty yhdessä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kanssa, turvataan oikea aikainen hoito ja hoivan tarve myös ikäihmisille. Iäkkään kotona asumista tukevia palveluita vahvistetaan ja resursoidaan sekä vastaavasti laitosmaista palvelurakennetta puretaan maltillisesti VPL:n ja laatusuosituksen mukaisesti (taustalla ikääntyneiden palveluverkkosuunnitelma ). Hyvinvointiteknologian hyödyntäminen ja kotihoidon vahvistaminen Iäkkäiden henkilöiden palveluntarpeiden selvittäminen Vanhuspalvelulaissa (15 ) painotetaan iäkkään henkilön sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muiden hänen hyvinvointiaan, terveyttään, toimintakykyään ja itsenäistä suoriutumista tukevien palvelujen tarpeen kokonaisvaltaista selvittämistä yhdessä iäkkään henkilön ja tarvittaessa esim. omaisen tai edunvalvojan kanssa. Palvelutarpeen arviointi on nostettu yhdeksi lain keskeisimmistä uudistuksista, vaikka kunnissa on palvelutarpeiden selvittämisen tärkeys toki ymmärretty jo aiemmin. Laadukas ja monipuolinen palveluntarpeen arviointi auttaa kohdentamaan palveluja oikein ja mahdollistaa iäkkään henkilön yksilölliseen palveluntarpeeseen vastaamisen. Ikäkaste - Äldre-Kaste II -osahankkeen raportissa 10 tuodaan esiin huomionarvoisia näkökulmia palveluntarpeen arvioinnista. Palveluntarpeen selvittämisen käytäntöjä ohjaa edelleen liiaksi organisaatiolähtöisyys sekä valmis palvelu- ja tukimuotojen valikko, joka kunnalla on tarjolla. Palveluvalikon aukot on tärkeää tunnistaa ja osata tarjota myös järjestöjen ja yksityisten palvelun tuottajien palveluja. Moniammatillista yhteistyötä tulisi käyttää palveluntarpeen arvioinnissa enemmän hyödyksi, koska osa ratkaistavissa olevista palveluntarpeista voi jäädä tunnistamatta. Palveluntar- 10 Väli-Suomen Ikäkaste - Äldre-Kaste II, Ikälain pilotointi -osahankkeen raportti, Vanhuspalvelulain pilotointi, ss

153 69, SOTELA :00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 151 peen selvittämisen ydin on asiakkaan selviytyminen hänelle itselleen merkityksellisistä ja välttämättömistä toimista omassa elinympäristössään. Asiakkaan tulee saada mahdollisuus kertoa itselleen merkityksellisistä asioista sekä toiveistaan ja mitkä tekijät estävät niiden toteuttamisen. TOIMIA-verkoston 11 suositusten mukaan palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tilanne, jossa asiakkaan elämäntilanne, toimijuus ja tarpeet ovat keskiössä ja mittarit apuvälineinä. Vastanneet kunnat käyttävät palvelutarpeen arvioinnissa apuna kansalliseen Kaste-ohjelmaan kuuluneen Kaakon SOTE-INTO, Etelä-Kymenlaakson osahankkeen 12 tuottamaa, seudullista mallia. Kotkan vastauksesta ilmenee, että malli noudattaa varsin kattavasti myös vanhuspalvelulain linjauksia palveluntarpeen arvioinnissa. Kaakon kaksikko ilmoittaa, että heillä on käytössä RISTO - hankkeen 13 tuottama malli toimintakyvyn arvioinnista hoiva- ja vuodeosastoilla. Taulukko 4. Iäkkäiden henkilöiden palvelutarpeen selvittäminen toiminta-alueen kunnissa Hamina Kaakon kaksikko Kotka 2. a) Onko jo luotu tai onko kehitteillä uusia toimintatapoja tai uusia toimintamalleja iäkkäiden henkilöiden monipuoliseen palveluntarpeiden selvittämiseen ja palvelujen suunnitteluun? Kotihoidossa ollaan ottamassa käyttöön toiminnanohjausjärjestelmä, jonka yhtenä tavoitteena on asiakaslähtöinen ja toimintakykyä tukeva kotihoito. Palveluntarpeen arviointiin kehitetty alueellinen malli on päivitetty. Kaste-hankkeessa kehitetty toimintakyvyn ja palvelutarpeen arvioinnin toimintamalli kotihoitoon. Risto -arviointijaksot hoivilla ja vuodeosastoilla. Villinrannan asumispalvelujen tilat peruskorjataan. Uusien tehostettujen palveluasumisyksiköiden suunnitelmat vireillä. Kotihoidon palvelutarpeen arvioimisen apuna käytetään Kaste-hankkeessa kehitettyä alueellista ikäihmisten palvelutarpeen- ja toimintakyvyn arviointimallia. Mallissa toimintakykyä arvioidaan keskustelujen, kysymysten, havaintojen ja erilaisten toimintakykytestien avulla (Rava, mmse, GDS15, Audit C, fyysisen toimintakyvyn mittari). Arviointijakson pituus on 2 viikkoa, jonka jälkeen jokaiselle asiakkaalle laaditaan yksilöllinen hoito- ja palvelusuunnitelma yhdessä asiakkaan, omaisten ja tarvittavien muiden yhteistyötahojen kanssa. Jokaiselle asiakkaalle nimetään vastuuhoitaja. Samoja mittareita käytetään tehostetun palveluasumisen tarpeen selvittämiseksi. Tarvittaessa palvelutarpeen arviointi voidaan tehdä myös lyhytaikajaksoilla. Lyhytaikapaikkojen määrän lisäys mahdollistaa intensiiviset arviointijaksot sekä pitempiaikaiset toimintakykyä lisäävät hoitojaksot. Tavoitteena on aina ja mahdollisuuksien mukaan kuntoutujan paluu omaan kotiin. Kouvola - Pyhtää - 11 Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kansallinen asiantuntijaverkosto, 12 Kaakon SOTE-INTO, Etelä-Kymenlaakson osahanke , Loppuraportti 13 RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn -hanke, , STM 18

154 69, SOTELA :00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu Iäkkään henkilön osallistuminen omien palveluidensa suunnitteluun ja toteutukseen Vanhuspalvelulailla halutaan vahvistaa iäkkäiden ihmisten osallisuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa palveluitaan koskeviin palveluiden sisältöön ja toteuttamistapaan ja osaltaan päättää niitä koskevista valinnoista (1 ). Vanhusneuvostot tulivat lakisääteisiksi (11 ). Tämä tukee mm. ikääntyneiden henkilöiden mahdollisuutta vaikuttaa elinolojaan koskeviin ratkaisuihin kunnassa. Vanhuspalvelulaissa ei ole erillistä pykälää osallisuudesta, mutta osallisuuden vaatimus on vahvasti mukana laissa useassa yhteydessä. Lain 13 :ssä todetaan, että palvelut on totutettava siten, että ne tukevat iäkkään henkilön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä, itsenäistä suoriutumista ja osallisuutta. Myös 14 :n pitkäaikaisen hoivan toteuttamisessa tuodaan esiin iäkkään henkilön oikeus kokea elämänsä turvalliseksi, merkitykselliseksi ja arvokkaaksi ja ylläpitää sosiaalista vuorovaikutusta sekä osallistua mielekkääseen, hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä ylläpitävään toimintaan. Palvelusuunnitelmasta (16 ) on neuvoteltava iäkkään henkilön tai hänen edustajansa kanssa ja hänen näkemyksensä vaihtoehdoista on kirjattava suunnitelmaan. Samoin sosiaalihuollon asiakaslakiin 14 on kirjattu yleisesti sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksista mm. osallistua palvelusuunnitelmansa laatimiseen ja toteuttamiseen hänen toivomuksensa ja mielipiteensä huomioiden (7-8 ). Väli-Suomen Ikäkasteen Ikälain pilotoinnissa 15 todettiin, että parhaimmillaan osallisuuden kokeminen lisää oman elämän hallinnan ja turvallisuuden tunnetta. Oleellista on, nähdäänkö iäkäs henkilö palveluihinsa vaikuttavana toimijana vai palvelujen kohteena. Kun asiakas on aidosti mukana palvelujensa suunnittelussa, hän aktivoituu pohtimaan omaa selviytymistään. Haasteina osallisuuden toetutumisessa nähtiin mm. osallisuutta rajoittavat toimintakulttuurit asiakaskohtaamisissa, liian kevyt neuvonta, asiakkaan voimavaroja kartoittavan työotteen kehittäminen ja palveluiden järjestämisen organisaatio- ja resurssilähtöinen toimintatapa. Kuntien vastauksista ilmenee, että asiakkaan osallisuutta on huomioitu ja edellä kuvattuja haasteita on tunnistettu ja niihin on ainakin osittain pyritty vastaamaan. Palvelusuunnitelmat tehdään kaikissa kunnissa yhdessä asiakkaan kanssa ja hänen mielipiteensä kirjataan. Vastausten perusteella kahdessa kunnassa on käytössä kotihoidossa vuosittaiset asiakaspalautekeskustelut. Haminassa toimii asiakasraati. Kotkassa käytetään asukaskyselyjä palveluasumisen kehittämisessä. Kaakon kaksikossa vanhusten osallistumista tuetaan yhteistyöllä järjestöjen, seurakuntien ja kansalaisopistojen kanssa. Toimiva joukkoliikenne ja palvelulinjat nähdään myös iäkkäiden henkilöiden osallisuutta tukevina palveluina. Asiakkaiden osallisuutta on edistetty iäkkäiden henkilöiden palveluissa monin tavoin. Heikoimmassa asemassa ovat muistisairaat, monia palveluja tarvitsevat henkilöt sekä yksinäiset, ilman omaisten tukea olevat vanhukset. Heidän osallisuutensa varmistaminen ja siitä huolta pitäminen on erityinen haaste. 14 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) 15 Väli-Suomen Ikäkaste - Äldre-Kaste II, Ikälain pilotointi -osahankkeen raportti 19

155 69, SOTELA :00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 153 Taulukko 5. Iäkkäiden henkilöiden osallisuus omien palvelujensa suunnittelussa ja toteutuksessa toiminta-alueen kunnissa Hamina Kaakon kaksikko Kotka 2. b) Onko jo luotu tai onko kehitteillä uusia toimintatapoja tai toimintamalleja iäkkään henkilön osallisuuden vahvistamiseen oman palvelunsa suunnittelussa ja toteutuksessa? Asiakkaan mielipide kirjataan palvelusuunnitelmaan. Asiakasraati sekä vanhusneuvosto ovat toiminnassa. Asiakaspalautehaastattelut vuosittain (kotihoito). Hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelmat laaditaan yhteistyössä asiakkaan, omaisen, omahoitajan ja fysioterapian kanssa. Harrastusmahdollisuuksien lisääminen yhteistyössä vapaa-aikatoimen, järjestöjen, seurakuntien ja kansalaisopiston kanssa (esim. maalauspiiri Villinrannan palvelukeskuksessa). Vanhusneuvostot. Kaakon kaksikkoon yksi vanhusneuvosto, mikäli yhdistämiseen on riittävä kannatus. ATK-osaamisen parantaminen yhteistyössä kansalaisopiston ja järjestöjen kanssa (seniori-ikäisten atk-kurssit). Järjestötoiminnan tukeminen (kehittämishankkeet, avustukset). Toimiva joukkoliikenne ja palvelulinjat. Kotihoidon asiakas osallistuu oman hoito- ja palvelussuunnitelman tekoon sekä arviointiin. Kotihoidossa on käytössä kerran vuodessa toteutettava asiakaskeskustelumalli, jossa vastuuhoitaja keskustelee asiakkaan ja tarvittaessa omaisten kanssa keräten palautetta kotihoitopalvelukokonaisuudesta. Tämän keskustelun avulla voidaan palvelukokonaisuuden toteutusta arvioida ja suunnitella yhdessä. Kotihoidossa on käytössä toimintakykyä edistävä työote, jonka avulla asiakasta motivoidaan osallistumaan ja tekemään mahdollisimman paljon asioita itsenäisesti. Hoito- ja palvelusuunnitelman sisälle on kirjattu myös asiakkaan liikuntasuunnitelma. Omaishoidossa on otettu käyttöön Cope-mittaristo, jolla hankintaan tietoa omaishoitajien jaksamisesta ja tuen tarpeesta. Heille järjestetään myös vertaistukea ja erilaista ryhmämuotoista toimintaa. Kouvola Pyhtää Asukkaan siirtyessä hoiva-asumiseen moniammatillinen tiimi yhdessä asukkaan ja omaisten kanssa laatii hoito- ja palvelusuunnitelman. Asukkaan yksilölliset tarpeet huomioidaan. Asukaskyselyillä selvitetään hoitotyytyväisyyttä ja etsitään hoivakotien toiminnan kehittämiskohteita. Iäkkään henkilön hoito- ja palvelusuunnitelman laadintaan osallistuu pääsääntöisesti asiakas ja/tai läheinen kaikissa palveluissa. Ikääntynyt on mukana palvelun suunnittelussa ja arvioinnissa voimassa olevien toimintaohjeiden mukaan Vanhuspalvelulain mukainen palveluita koordinoiva vastuutyöntekijä Vanhuspalvelulain (17 ) mukaan kunnan on nimettävä iäkkäälle henkilölle vastuutyöntekijä, jos hän tarvitsee apua palvelujen toteuttamiseen ja yhteensovittamiseen liittyvissä asioissa. Asiakkaalle on syytä nimetä vastuutyöntekijä erityisesti silloin, kun iäkäs henkilö tarvitsee runsaasti erilaisia palveluja, hänen toimintakykynsä on alentunut merkittävästi eikä hänen lähipiirissään ole auttavia 20

156 69, SOTELA :00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 154 henkilöitä. Esimerkiksi kotiin tuotettavien palvelujen turvin yksin asuva muistisairas henkilö saattaa tarvita vastuutyöntekijän. Mikäli iäkäs henkilö asuu esim. tehostetun palveluasumisen yksikössä, hänellä on tukenaan omahoitaja ja muuta henkilöstöä, vastuutyöntekijää ei välttämättä tarvitse nimetä. Vastuutyöntekijä seuraa iäkkään henkilön kanssa palvelusuunnitelman toteutumista sekä palveluntarpeen muutoksia. Hän on tarvittaessa yhteydessä sosiaalihuollon viranomaisiin ja muihin tahoihin, jotta asiakas saa tarvitsemansa tuen. Vastuutyöntekijä neuvoo ja auttaa iäkästä henkilöä palvelujen ja etuuksien saamisessa. 16 Vastuutyöntekijän nimeäminen on paikallaan, kun on erityistä tarvetta varmistaa iäkkään henkilön tarvitsemien palvelujen ja tuen toteutumista. Vastuutyöntekijän nimeämistä koskeva säännös tuli voimaan Kunnissa on jo otettu käyttöön malleja vastuutyöntekijän/-hoitajan toimintaan. Taulukko 6. Vanhuspalvelulain mukaisen vastuutyöntekijän nimeäminen lukien toiminta-alueen kunnissa Hamina Kaakon kaksikko Kotka 2. c) Onko jo luotu tai onko kehitteillä uusia toimintatapoja tai toimintamalleja palveluja koordinoivan vastuutyöntekijän nimeämiseen ja toimintaan? Vastuuhoitajamalli käytössä kotihoidossa. Palveluohjaaja toimii vastuutyöntekijänä Kotihoidossa ja palveluasumisessa vastuuhoitajamalli. Kotihoidon asiakkaalle on nimetty vastuuhoitaja, joka toimii ensisijaisesti asiakkaan asioiden hoitajana ja palveluiden koordinoijana. Tarvittaessa kotihoitoalueilla toimivat 9 palveluohjaajaa (sosionomit, geronomit) voivat toimia vastuutyöntekijöinä. Palveluohjaajien työparityöskentelymallilla varmistetaan toiminnan jatkuvuus ja laatu. Hoivakotien päivittäisessä toiminnassa asukkaiden vastuuhoitajaksi nimetään yksikössä työskentelevä hoitaja. Tarvittaessa hoiva-asumisessa voivat sosiaalityöntekijät tai asumispalvelukoordinaattorit voivat toimia vastuutyöntekijöinä. Kouvola Vastuuhoitajan toimintamalli määritelty ja otettu käyttöön Pyhtää Jokaisella ikääntyneellä on nimetty vastuutyöntekijä Palvelutakuun toteutuminen iäkkäiden henkilöiden palveluasumisessa Vanhuspalvelulaissa säädettiin iäkkäiden henkilöiden tarvitsemiin sosiaalipalveluihin palvelutakuu (18 ). Asiakkaan kiireellisesti tarvitsemista sosiaalipalveluista on tehtävä päätös ja palvelut on järjestettävä viipymättä. Kiireellisestä palveluntarpeesta on kyse esim. silloin, jos aiemmin itsenäisesti selviytyneen iäkkään henkilön kunto heikkenee äkillisesti tai omaishoitaja sairastumisen tai muun yllättävän syyn vuoksi estyy hoitamasta iäkästä henkilöä. Muun kuin kiireellisen sosiaalipalvelun myöntämisestä on tehtävä päätös ilman aiheetonta viivytystä sen jälkeen kun hake- 16 Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Muistio lain toimeenpanon ja tulkinnan tueksi. STM, Suomen Kuntaliitto,

157 69, SOTELA :00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 155 mus on jätetty. Iäkkäällä henkilöllä on lisäksi oikeus saada hänelle myönnetyt muut kuin kiireelliset sosiaalipalvelut ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua päätöksen teosta. 17 Vain pienimmissä kunnissa, Virolahdella, Miehikkälässä ja Pyhtäällä palveluasuminen pystyttiin järjestämään vastausten perusteella v palvelutakuun puitteissa. Kouvolassa ja Kotkassa tilanne kuitenkin koheni vuoden aikana merkittävästi alkaen Kotkassa hoivapaikan sai jo kolmen kuukauden kuluessa ja Kouvolassa yli kolme kuukautta jonottaneiden määrä laski vuoden loppuun mennessä 12 henkilöön. Haminassa asiakkaille on tehty myönteisiä päätöksiä palveluasumisesta palveluntarpeen perusteella ja asiakkaat ovat jääneet jonottamaan paikkaa palveluasumiseen. Viime vuoden aikana jonossa on ollut keskimäärin 20 asiakasta. Tällä hetkellä myönteisellä päätöksellä palveluasumista jonottaa 19 asiakasta. Tilanne helpottuu huhtikuussa, kun uusi palveluntuottaja avaa hoivakodin Haminassa. Taulukko 7. Palvelutakuun toteutuminen v palveluasumisessa toiminta-alueen kunnissa Hamina Kaakon kaksikko Kotka Kouvola Pyhtää 3. Onko kaikille hoiva- tai palveluasumisen kriteerit täyttäville hakijoille pystytty järjestämään hoivapaikka kolmen kuukauden kuluessa päätöksen antamisesta? Ei On. Osa odottaa yhden hengen huonetta (lyhytaikaishoidossa). Alkuvuodesta 2014 hoiva-asumisen paikan sai 6 kk kuluessa. Eskolan hoivakodin valmistuttua , on hoivapaikka pystytty antamaan kolmen kuukauden kuluessa. Kaikille ei ole pystytty järjestämään hoivapaikkaa kolmen kuukauden kuluessa päätöksen antamisesta. Odotusaika on kuitenkin vuoden 2014 aikana pienentynyt merkittävästi. Yli kolme kuukautta jonottaneita oli 1/2014 yhteensä 65 henkilöä, kun 12/2014 heitä oli 12 henkilöä. Kyllä. Sosiaali- ja terveysministeriö on ohjeistanut kuntia päätöksen antamisessa siinä tapauksessa, ettei pitkäaikaispaikkaa pystytä järjestämään kolmen kuukauden kuluessa. Hakijaa ei ole enää mahdollista asettaa jonoon epämääräiseksi ajaksi, vaan päätös on aina tehtävä. Jos asiakas tarvitsee hakemaansa palvelua, mutta sitä ei pystytä varmuudella järjestämään kolmen kuukauden määräajassa, se pitää todeta ja perustella päätöksessä. Lisäksi päätökseen kehotetaan kirjaamaan, että kunta sitoutuu seuraamaan tilannetta ja järjestämään palvelu heti, kun se on mahdollista. 18 Perustellun päätöksen antaminen on tärkeää asiakkaan oikeusturvan kannalta. Asiakas voi halutessaan hakea oikaisua päätökseen ja valittaa edelleen hallinto-oikeuteen. 17 Vanhuspalvelulaki, Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista, Muistio lain toimeenpanon tueksi, STM, Suomen Kuntaliitto, Vanhuspalvelulaki vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin, STM 22

158 69, SOTELA :00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 156 Taulukko 8. Päätökset, joissa palvelutakuun määräaika on ylittynyt palveluasumisen järjestämisessä v toiminta-alueen kunnissa 4. Kuinka monta kielteistä päätöstä hoiva- ja palveluasumisesta on jouduttu antamaan v sillä perusteella, että on ollut tiedossa, ettei paikkaa pystytä järjestämään kolmen kuukauden määräajassa päätöksen antamisesta? Hamina Ei yhtään Kaakon 0 kaksikko Kotka Alkuvuoden 2014 aikana on tehty 122 päätöstä. Eskolan hoivakodin valmistuttua , ei näitä päätöksiä ole tehty. Kouvola Ei yhtään; asumispaikasta tehdään myönteinen päätös mikäli kriteerit täyttyvät, mutta asiakas jää odottamaan vapautuvaa asumispalvelupaikkaa. Pyhtää Kotiin annettavat palvelut ensisijaisia iäkkäillä henkilöillä Vanhuspalvelulain mukaan iäkkään henkilön pitkäaikainen hoito ja huolenpito toteutetaan ensisijaisesti kotiin järjestettävillä sosiaali- ja terveyspalveluilla (14 ). Näitä ovat esimerkiksi kotihoito tukipalveluineen, kotikuntoutus tai itsenäistä suoriutumista tukevat apuvälinepalvelut. Tämän periaatteen mukaisia toteuttamistapoja voivat olla myös omaishoito tai perhehoito. 19 Iäkkäiden määrä kasvaa tulevina vuosikymmeninä nopeasti. 75 vuotta täyttäneistä n. 90 % asuu tällä hetkellä kotona itsenäisesti tai kotiin tuotettavien palveluiden turvin. Väestöennusteen mukaan 75 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä kasvaa vuoteen 2030 mennessä 14,4 %:iin, kun se on vuonna 2010 ollut 8,1 %. 20 On selvää, että kotihoidon asiakkuudet lisääntyvät tulevina vuosina merkittävästi. Kuntien vastauksista ilmenee, että kotihoitoon panostetaan ja sitä kehitetään kaiken aikaa. Toiminnanohjausjärjestelmä on otettu tai ollaan ottamassa käyttöön kaikissa kunnissa. Mobiilisovelluksessa kaikki tiedot ovat käytettävissä ja päivitettävissä reaaliaikaisesti. Asiakkaan luona käytettävän ajan on tarkoitus lisääntyä, kun tietoja ei tarvitse päivittää kotikäyntien jälkeen toimistolla. Uuden teknologian käyttöönotto on tervetullutta. Toivottavasti säästyvä aika tosiasiassa vähentää kiirettä asiakkaan kohtaamisissa. Vaarana on, että ajan mittaan asiakasmäärien lisääntyessä kotihoitajan lasketaan ehtivän käydä työpäivän aikana entistä useammassa työkohteessa, kun työ sujuvoituu. Kotihoidon ja omaishoidon resurssien riittävyyteen on kiinnitetty huomiota. Kotikuntoutusta on lisätty. Kotikuntoutuksen kehittäminen ja siihen resursoiminen ovat varmasti jatkossa suurimpia haasteita iäkkäiden kotiin annettavissa palveluissa. Viime aikoina media on välittänyt kotihoidon tilasta synkkää kuvaa. Pahimmat esimerkit voidaan tulkita jopa heitteille jätöksi. Hoitajat uupuvat alituisen kiireeseen ja epäinhimilliseen työmäärään. 19 Vanhuspalvelulaki, Muistio lain toimeenpanon ja tulkinnan tueksi, STM, suomen Kuntaliitto, THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 23

159 69, SOTELA :00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 157 Tilanne onkin erittäin huolestuttava suurissa kaupungeissa, etenkin pääkaupunkiseudulla, josta uutisointi enimmäkseen kertoo. Kotihoidon ongelmat ovat varmasti samansuuntaisia kaikkialla, myös Kymenlaakson kunnissa. Asiakastapausten ja niiden selvittelyn perusteella täällä ei kuitenkaan olla läheskään vastaavassa tilanteessa. Asiakasmäärät ovat toki lisääntyneet ja lisääntyvät edelleen ja työ on muuttunut kiireisemmäksi menneisiin vuosiin verrattuna. Kotihoidon jatkuva kehittäminen ja tarvittavien resurssien varmistaminen ovat varmasti tulevinakin vuosina tärkeimpiä tehtäviä kuntien sosiaalihuollossa. Taulukko 9. Kotihoidon kehittäminen toiminta-alueen kunnissa Hamina Kaakon kaksikko Kotka 5. Vanhuspalvelulain mukaan iäkkäiden henkilöiden pitkäaikaisessa hoidossa ja huolenpidossa kotiin annettava hoito on ensisijainen palvelu. Tämä lisää paineita kotihoidon suuntaan. Millä tavoin kotihoidon resursseissa on huomioitu kotihoidon lisääntynyt ja edelleen lisääntyvä tarve? Kotihoidossa on tehty sekä henkilökunnan osaamiskartoitus sekä asiakastyytyväisyyskysely, joiden pohjalta laadittu kehittämissuunnitelmia. Kotikuntoutukseen on lisätty resursseja toimimuutoksilla ja työjärjestelyillä. Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmä ollaan ottamassa käyttöön. Kotihoidossa kaikki vakanssit on saatu täytettyä. Kotihoidon kehittäminen, mm. suunnitelmissa toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto. Kotihoidossa on siirrytty resurssitiimitoimintamalliin, jolla varmistetaan työntekijöiden äkillisten poissaolojen ja ruuhkahuippujen tasaus sekä palvelun toimintavarmuus erottamalla osa henkilöstöstä ns. resurssipooliin. Kotihoidossa otetaan vuoden 2015 aikana käyttöön sähköinen toiminnanohjausjärjestelmä, jonka avulla välittömän asiakastyön osuus nousee ja asiakkaan luona vietetty aika lisääntyy. Toiminnanohjausjärjestelmän avulla voidaan kohdentaa resursseja oikein ja vähentää välillisen työn osuutta. Osa kirjaamisesta voidaan tehdä mobiililaitteilla asiakkaan kotona. Toiminnanohjausjärjestelmän kautta saatavia raporttitietoja hyödynnetään palvelujen ja resurssien oikeinkohdentamisessa, henkilöstömäärän riittävyyden arvioinnissa ja toiminnan kehittämisessä. Asiakasmäärää seurataan kuukausittain ja kotihoidon henkilöstörakenteeseen, osaamisvajeisiin tai - tarpeisiin reagoidaan nopeasti. Kouvola Pyhtää Kotkalla on yhteensä 60 lyhytaikapaikkaa tukemaan omaishoitoa, kotona asumista ja sairaalasta kotiutumista. Kotihoitoon ja kotihoitoa tukeviin palveluihin sekä ennalta ehkäiseviin ja varhaisiin palveluihin on siirtynyt henkilöstöresurssia, joka on vapautunut laitosmaisen palvelurakenteen purun myötä. Lisäksi omaishoitoon on resursoitu henkilöstöä esim. palveluohjaukseen. Toiminnanohjausta parantamalla. 5. KUNTAKYSELY LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUISTA Lastensuojeluasiakkuudet ovat lisääntyneet kunnissa jatkuvasti. Ennaltaehkäisevän työn merkityksestä ja sen pitkällä aikavälillä tuomista säästöistä on puhuttu jo pitkään. Asia on ymmärretty ja 24

160 69, SOTELA :00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 158 parannusta on viime vuosina tapahtunut, mutta edelleen kuntien panostukset ennaltaehkäisevään työhön ovat jääneet enimmäkseen vaatimattomiksi. Tiukassa taloustilanteessa kuntapäättäjien on vaikeaa satsata tulevaisuuteen ennaltaehkäisevän työn muodossa, kun kaikesta pitäisi vain säästää. Lapsiperheille suunnattu kotipalvelu ajettiin alas 90-luvun lamavuosien myötä ja kotiin annettavat palvelut kohdistettiin lähes kokonaan kasvavaan vanhusväestöön. Nykyisin yli 90 % kotipalveluista on suunnattu vanhuksille. Uudessa sosiaalihuoltolaissa määritellään selkeästi lapsiperheiden oikeudesta perheen huolenpidon turvaamiseksi kotipalveluun, jos lapsen hyvinvoinnin turvaaminen ei ole mahdollista sairauden, synnytyksen, vamman, muun toimintakykyä alentavan syyn tai erityisen perhe- tai elämäntilanteen vuoksi (19 ). 21 Hallituksen esityksen mukaan muuna vastaavankaltaisena syynä voisi tulla kyseeseen vanhassa sosiaalihuoltolaissa mainittu rasittuneisuus. Kotipalvelua pitäisi siis voida saada myös tilanteessa, jolloin perheessä ei suoriuduta arjen huolenpidosta ylirasituksen vuoksi. 22 Kotipalvelu voi sisältää mm. hoitoon ja huolenpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen, asiointiin tai muiden päivittäisten tehtävien suorittamiseen tai niissä avustamiseen liittyviä tehtäviä. Säännös on paljon aiempaa lakia velvoittavampi. Sen tarkoituksena onkin lisätä ja kehittää lapsiperheiden kotiin annettavia palveluja ennaltaehkäisevänä, varhaisen tukemisen keinona. Kotipalvelua koskeva uudistus tuli voimaan vuoden 2015 alusta. Vastauksista näkyy, että kunnat ovat lähteneet liikkeelle lapsiperheiden kotipalvelujen lisäämisessä. Kouvolassa ja Kotkassa on otettu käyttöön palveluseteli lapsiperheiden kotipalvelussa. Tosin Kotkassa on maksullista kotipalvelua tarjolla toistaiseksi vain palvelusetelillä. Kunnissa seurataan kotipalvelun kysyntää ja pyritään lisäämään kotipalveluhenkilöstöä tarpeen mukaan. 21 Sosiaalihuoltolaki, 1301/ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta (HE 240/2014) 25

161 69, SOTELA :00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 159 Taulukko 10. Tarvittava resurssien lisäys lapsiperheille suunnattavaan kotipalveluun toimintaalueen kunnissa Hamina Kaakon kaksikko Kotka 1. Mikäli kunnassanne ei ole vielä tarjolla kotipalvelua lapsiperheille siinä laajuudessa kuin sosiaalihuoltolain 19 :ssä edellytetään, millaista lisäystä resursseissa arvioidaan tarvittavan? Yhden työntekijän työpanos. Kaksi kokeilua ennen lain voimaantuloa. Resurssi otetaan organisaatiouudistuksen yhteydessä mennessä. Tulevan toiminnanohjausjärjestelmän myötä työajan käyttö tehostuu. Sen jälkeen selviää, tarvitaanko lisää henkilökuntaa. Palveluseteli lapsiperheiden tilapäiseen kotipalveluun tulee käyttöön maaliskuussa Kotipalvelua varhaisen tuen palveluissa antaa tarvittaessa yksi perhetyöntekijä. Asia ei ole ennaltaehkäisevän työn osalta kunnossa. Meillä ei ole maksullista kotipalvelua kaikille tarjolla muuta kuin palvelusetelillä. Jossakin vaiheessa olisi aiheellista saada edes yksi perhetyöntekijä kotipalveluun, jolle määrittelisimme hinnat. Tiukan paikan tullen voimme tietysti ostaa jostakin palvelua ja myydä sitä perheelle, jos perhe ei huoli palveluseteliä. Kouvola Kouvolassa on ollut lapsiperheiden kotipalvelua tarjolla pääosin kysyntää vastaavasti. Yksittäistapauksissa ei ole pystytty antamaan palvelua erittäin nopealla varoitusajalla tai asiakkaan toivomaa määrää. Kotipalvelu on järjestetty lapsiperhetyön yksiköstä, jossa samat työntekijät tekevät sekä kotipalvelutyötä että ehkäisevää perhetyötä perheissä. Kaupunki on varautunut kotipalvelun kysynnän kasvuun ottamalla käyttöön lapsiperheiden tilapäisen kotipalvelun palvelusetelin vuoden 2015 alusta. Kysynnän ja tarjonnan kehitystä seurataan ja tarvittaessa lisätään omaa kotipalveluhenkilöstöä. Pyhtää - Tavoitteena on madaltaa kynnystä hakea kotipalvelua, tarjota perheille apua oikea-aikaisesti ja estää ongelmien pahenemista ilman lastensuojelun asiakkuutta. On tärkeää, että kotipalvelun kriteerit täyttävät perheet ohjautuvat muiden peruspalvelujen yhteydessä lapsiperheiden kotipalvelun asiakkaiksi. Uusi sosiaalihuoltolaki (33 2 mom.) edellyttää myös, että palvelut on toteutettava siten, että palveluihin on mahdollista hakeutua oma-aloitteisesti ja riittävän aikaisessa vaiheessa. Uudistuksesta ja kotipalvelun saamisen ehdoista pitää lisäksi tiedottaa kuntalaisille helposti saavutettavalla ja ymmärrettävällä tavalla (33 4 mom.) niin, että sitä osataan hakea Taulukko 11. Lapsiperheiden kotipalveluihin ohjautuminen toiminta-alueen kunnissa 2. Miten perheet jatkossa ohjautuvat lapsiperheiden kotipalvelujen asiakkuuteen? Hamina Terveysneuvonnan kautta. Kaakon kaksikko Kotka Kouvola Pyhtää Neuvola, sosiaalitoimisto ja kotihoito. Neuvolat ja neuvolan perhetyö ohjaavat asiakkaat hakemaan palveluseteliä. Varhaisen tuen palveluiden perheohjaaja tarkistaa kriteereiden täyttymisen ja palveluseteleiden määrän. Palvelupäällikkö tekee päätöksen. Nykytila: Perheet voivat tilata itse kotipalvelua suoraan lapsiperhetyön yksiköstä. Myös kaupungin eri palveluista, kuten neuvolasta, varhaiskasvatuksesta, perheneuvolasta, lastensuojelusta tai lapsiperheiden palveluohjauksesta voidaan ohjata asiakkuuteen. Ensisijaisesti kotihoidon kautta. Toissijaisesti sosiaalityöntekijän suunnitelman mukaan. 26

162 69, SOTELA :00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu KUNTAKYSELY LASTENSUOJELUSTA 6.1. Avohuollon tukitoimet ja perhepalvelut Sosiaalihuoltolain uudistuksen yhteydessä tehtiin lastensuojelulakiin oleellisia muutoksia. Lapsiperheiden tuen kannalta lakipaketin tavoitteena on madaltaa kynnystä hakea apua perheiden ongelmatilanteissa ja parantaa perhepalvelujen saatavuutta. Tavoitteena on myös vähentää lastensuojeluasiakkuuksia mm. siirtämällä osa nykyisessä lastensuojelulaissa määritellyistä avohuollon tukitoimista sosiaalihuollon perhepalveluiksi, joiden saamiseen ei tarvita lastensuojelun asiakkuutta. Aiemmin lastensuojelun avohuollon tukitoimena myönnetty perhetyö ja sen saamisen edellytykset on kirjattu uuteen sosiaalihuoltolakiin (18 ). Nykyisessä lastensuojelulaissa avohuollon tukitoimina mainitaan esim. tukihenkilö ja -perhe, vertaisryhmätoiminta sekä loma- ja virkistystoiminta. Tällaiset palvelut katsotaan jatkossa sosiaalihuoltolain mukaisiksi perhepalveluiksi. Lastensuojelulain muutoksessa nämä palvelut on poistettu avohuollon tukitoimien luettelosta ja uusina termeinä on otettu käyttöön tehostettu perhetyö ja perhekuntoutus (36 ). Lastensuojelulain muutokset tulevat pääosin voimaan Kunnilla on nykyisin käytössä hyvin laaja kirjo avohuollon tukitoimiksi luokiteltavia palveluja. Tukimuotoja, samoin kuin koko lastensuojelu- ja perhepalvelujen kokonaisuutta kehitetään kunnissa. Vaikka monet lapsia ja lapsiperheitä tukevista palveluista siirtyvät ensisijaisesti sosiaalihuoltolain perusteella saataviksi, se ei tietenkään tarkoita, että samoja palveluita ei voisi myöntää avohuollon tukitoimina silloin, kun on kyse lastensuojelun asiakkuudesta. Haasteena on ehkä samoin kuin lapsiperheiden kotipalveluissa, palvelujen entistä parempi saavutettavuus sekä palveluista, niiden myöntämisperusteista ja hakemisesta tiedottaminen. Taulukko 12. Käytössä olevat lastensuojelun avohuollon tukitoimet toiminta-alueen kunnissa v Hamina Kaakon kaksikko Kotka 1. Millaisia avohuollon tukitoimia on nykyisin käytössä kunnassanne? Lastensuojelun avohuollon tukitoimia: toimeentulon ja asumisen turvaaminen, muut laissa mainitut avohuollon tukitoimet esim. taloudellinen tuki: koulunkäynti, opiskelu, harrastukset, yhteydenpito läheisiin, nuoren itsenäistymisen tukeminen, tukihenkilö ja tukiperhetoiminta, perhetyö, vanhemmuuden arviointi ja kuntoutusjaksot, nuorten kesätyöllistäminen Tukiperheet, tukihenkilöt, perhetyö, taloudellinen tuki, päivähoito, avohuollon sijoitus, sosiaaliohjaajan tiiviit tukikäynnit. Lastensuojelun perhetyö (tehostettu perhetyö) Nuorisoryhmä (erityisperhetyö, sosiaaliohjaus, intensiivityö, jopo-kouluryhmä) Alvari-perhetyö, Aittistupa Perhekuntoutus (vastaanottokoti Taimelassa ja Villa Jensenissä), Lastensuojelun perhetyön järjestämä yökylätoiminta, Tukihenkilö- ja tukiperhetoiminta (omaa ja jonkin verran ostopalveluna) Ammatillinen tukihenkilötoiminta (ostopalveluna) Ryhmätoiminta (lapsille, nuorille ja vanhemmille) Tukihenkilötoiminta koiraa apuna käyttäen 27

163 69, SOTELA :00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 161 Kouvola Pyhtää Avohuollon sijoitukset Loma- ja virkistystoiminta (kesäkotitoiminta yms) Taloudellinen tuki Peruspalveluiden käyttö avohuollon tukitoimena (esim. päivähoito) Sosiaalityö Yhdistysten kanssa tehtävä yhteistyö (jouluavustukset yms) Vertaistukihenkilö perheille, joiden lapsi on sijoitettu kodin ulkopuolelle Itsenäinen tuettu asuminen Tukihenkilö ja tukiperhe, perhetyö, perhekuntoutus, avohuollon sijoitus, ehkäisevä perhetyö, lapsiperheiden kotipalvelu, väkivaltatyön palvelukeskus Pysäkin toiminta. Kotihoito, tukiperhe, perhetyö, tukihenkilö, sijoitukset, avustukset Taulukko 13. Lastensuojelun avohuollon tukitoimien kehittäminen toiminta-alueen kunnissa 2. Aiotaanko ottaa/onko tarvetta ottaa/onko jo otettu uusia avohuollon tukimuotoja käyttöön? Millaisia? Hamina Kaakon kaksikko Tarpeen mukaan. Avohuollon tukitoimissa on kiinnitetty erityistä huomiota perhetyöhön ja ennaltaehkäisevään perhetyöhön. Kynnys perhetyön saamiseen / tarjoamiseen on ollut matala. Nopealla reagoinnilla ja perheen tarpeet huomioivalla toiminnalla on saatu muutosta aikaan tehokkaasti. Kotka Kouvola Pyhtää Lisäksi on tarjottu aktiivisesti uutena työmuotona sosiaaliohjaajan tukikäyntejä. Tukikäynneillä pyritty viemään apu sinne, missä sitä tarvitaan: kotiin, kouluun, päivähoitoon jne. Sosiaaliohjaajilla on siis ollut mahdollisuus jalkautua asiakkaan luokse nopeallakin aikataululla. Ei uusia suunnitelmia. Käynnissä laaja kehittämistyö, Lasten ja nuorten hyvinvointityö 2015, jossa siirrytään prosessimaiseen toimintamalliin vuoden 2015 aikana. Kehittämistyön tuloksena voi olla uusia ideoita tukitoimista. Kotiin vietäviä palveluja kehitetään ja lapsiperheiden sosiaalityötä. Vuoden 2015 alusta moniammatillinen hyvinvointineuvola Kiireelliset sijoitukset ja huostaanotot Lastensuojelulain muutoksella tiukennetaan kiireellisen sijoituksen ehtoja (38 ). Säännös tulee voimaan alkaen. Tämä perustuu mm. hallinto-oikeuksista saatuun palautteeseen, jonka mukaan kiireellisyyden kriteerit eivät aina täyty sijoituksissa. Hallinto-oikeudet näkevät, että kiireellisiä sijoituksia tehdään suunnitelmallisesti tarkoituksena valmistella huostaanottoja sen sijaan, että tehtäisiin suunnitelmallisia huostaanottoja. 23 Hyvin usein myös sosiaaliasiamiehelle tulevat yhteydenotot lastensuojeluasioissa koskevat kiireellisiä sijoituksia. Vanhemmat kyseenalaistavat kiireellisten sijoitusten perusteita ja monesti katsotaan, ettei avohuollon tukitoimia ole tarjottu riittävästi. Lainmuutoksen jälkeen kiireellinen sijoitus voidaan tehdä vain, jos huostaanoton edellytykset täyttyvät, lapsi on välittömässä vaarassa tai sijoituksen aikana olisi käytettävä rajoituksia. Voimassa olevassa laissa oleva varsin tulkinnanvarainen edellytys - jos lapsi muutoin on kiireellisen sijoituksen tai sijaishuollon tarpeessa - poistuu. 23 Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaalihuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (164/2014) 28

164 69, SOTELA :00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 162 Sosiaaliasiamiehen raportissa vuodelta esitettiin kiireellisten sijoitusten ja huostaanottopäätösten määrät kunnissa. Vertailun vuoksi oheiseen taulukkoon on lisätty lukumäärät vuodelta Tämän vertailun perusteella näyttää, että suurimmissa kunnissa Kotkassa ja Kouvolassa kiireellisten sijoitusten määrä olisi vähentynyt. Suostumukseen perustuvien ja hallinto-oikeuden ratkaisemien vastentahtoisten huostaanottojen määrissä ei ole suuria muutoksia. Kiireellisten sijoitusten väheneminen tarkoittaa, että todennäköisesti perheitä on pystytty auttamaan aiempaa useammin avohuollon tukitoimin jo ennen ongelmien pahenemista. Esimerkiksi Helsingissä huostaanottojen määrä väheni viime vuonna kolmanneksen ja kiireellisten sijoitusten määrä neljänneksen edellisvuodesta. 25 Taulukko 14. Kiireelliset sijoitukset, suostumukseen perustuvat huostaanotot ja hallintooikeuden ratkaisemat huostaanotot toiminta-alueen kunnissa v. 2014/v Kiireelliset sijoitukset/lkm Suostumukseen perustuvat Hallinto-oikeuden ratkaisemat huostaanotot /lkm huostaanotot/lkm Hamina 10/13 4/5 0/4 Kaakon kaksikko 0/0 0/1 0/1 Kotka 29/41 11/14 3/0 Kouvola 67/109 22/22 14/15 Pyhtää 2/- 1/- 0/0 7. KUNNITTAISTA TARKASTELUA TOIMINTAVUODELTA 7.1. Hamina Asiakastapausten yhteismäärä v oli 35 kpl (v. 2013/26 kpl, v. 2012/31 kpl, v. 2011/23 kpl). Yhteydenotoista 20:ssä ilmaistiin tyytymättömyyttä päätöksiin tai palveluun ja 15 tapauksista oli tiedusteluluonteisia. Asiakkuuksien yhteismäärässä ei ole tapahtunut suuriakaan vaihteluita viime vuosina. Yhteydenotot liittyivät useimmiten palvelun toteuttamiseen tai päätöksiin. Kohteluun liittyvää palautetta annettiin kolmessa tapauksessa. Vain kahdessa yhteydenotossa oli kyse odotus- tai käsittelyajoista. Alkuvuoden lomautuksista aiheutuneista käsittelyviiveistä ym. ei kantautunut sosiaaliasiamiehelle palautetta. 24 Sosiaaliasiamiehen selvitys kunnanhallituksille vuodelta 2011, Hamina, Kaakon kaksikko, Kotka, Kouvola, Pyhtää, Punkka, Yhä harvempi lapsi viedään pois kotoaan, Helsingin Sanomat,

165 69, SOTELA :00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 163 Kuva 6. Asiatapahtumat tehtäväalueittain v (v. 2013, v. 2012, v. 2011) Hamina (n= 35) Yhteydenotoista suurin osa, 13 kpl, koski toimeentulotukea. Näistä viidessä tapauksessa asiakas tiedusteli toimeentulotuesta ja sen saamisen edellytyksistä elämäntilanteessaan tai mahdollisuudesta harkinnanvaraiseen toimeentulotukeen. Muissa tapauksissa asiakkaiden tyytymättömyys kohdistui useimmiten harkintaan toimeentulotukipäätöksissä tai palveluun. Asioita selvitettiin tarpeen mukaan asiakkaan luvalla työntekijöiden kanssa. Toiseksi eniten asiakastapahtumia oli iäkkäiden palveluissa, 8 kpl (asumispalvelut 5 kpl, kotihoito 2 kpl, omaishoito 1 kpl). Perheoikeudellisissa asioissa oli kyse lasten huoltoon ja tapaamisoikeuteen tai elatukseen liittyvistä ongelmista ja lastenvalvojan roolista. Lastensuojelua koskevat asiakastapaukset, 3 kpl, sisälsivät neuvontaa ja keskustelua asianosaisten oikeuksista ja toimintavaihtoehdoista. Vammaispalveluja koskevat yhteydenotot, 2 kpl, koskivat henkilökohtaista apua ja asunnon muutostöitä. Perusturvalautakunnan jaosto käsitteli viime vuonna 18 oikaisuvaatimusta (toimeentulotuki 13 kpl, vammaispalvelut 3 kpl, muu sosiaalihuolto 3 kpl). Vain yhdessä tapauksessa päätöstä muutettiin tai palautettiin uudelleen käsiteltäväksi. 30

166 69, SOTELA :00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu Kaakon kaksikko Miehikkälässä asiakastapauksia oli 2 kpl (v. 2013/5 kpl, v. 2012/3 kpl, v. 2011/3 kpl, v. 2010/9 kpl) ja Virolahdella 12 kpl (v. 2013/9 kpl, v. 2012/17 kpl, v. 2011/20 kpl, v. 2010/12 kpl). Toimeentulotukea koskevia asiakastapauksia oli viime vuonna vain 2 kpl. Yhteydenotot ovat vähentyneet etenkin kahtena viime vuotena. Sosiaaliasiamiehelle tulevista yhteydenotoista yleensä ainakin kolmannes liittyy toimeentulotukeen. Pienissä kunnissa toimeentulotukiasiat hoituvat usein sujuvasti eikä koeta niin usein tarvetta selvittää asioita sosiaaliasiamiehen välityksellä. Henkilökohtaisen tapaamisajan työntekijän kanssa saa yleensä nopeasti ja helposti. Sama työntekijä myöntää sekä perustoimeentulotuen että tarvittaessa täydentävän tuen. Palvelu on asiakkaan kannalta joustavaa. Viime vuonna eniten yhteydenottoja oli vammaispalveluihin (3 kpl) ja kehitysvammahuoltoon (2 kpl) sekä mielenterveyskuntoutujien asumispalveluihin (3 kpl), liittyvissä asioissa. Asiakastapausten määrät ovat kaikkenaan vähäisiä ja vaihtelevat vuosittain. Kuudessa yhteydenotossa asiakas tai omainen oli tyytymätön palveluun tai päätökseen ja suurin osa tapauksista, 8 kpl, oli tiedusteluluonteista. Vuonna 2014 ei tehty yhtään sosiaalihuollon asiakaslain mukaista muistutusta. Oikaisuvaatimuksia sosiaalihuollon palveluista käsiteltiin 13 kpl. Näistä yksikään ei muuttunut tai palautunut uudelleen käsiteltäväksi. Hallinto-oikeuteen valitettiin 10 kertaa. Suurta määrää selittää, että kaikki valitukset koskivat saman asiakkaan päätöksiä. 31

167 69, SOTELA :00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 165 Kuva 7. Asiatapahtumat tehtäväalueittain v (v. 2013, v.2012, v. 2011) Miehikkälä (n= 2) 32

168 69, SOTELA :00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 166 Kuva 8. Asiatapahtumat tehtäväalueittain v (v. 2013, v. 2012, v. 2011) Virolahti (n= 12) 7.3. Kotka V asiakastapauksia oli yhteensä 71 kpl (v. 2013/101, v. 2012/90, v. 2011/80, v. 2010/99). Yhteydenottoja oli jonkin verran vähemmän kuin aiempina vuosina. Edelliseen vuoteen verrattuna asiatapahtumat vähenivät etenkin lastensuojeluasioissa ja iäkkäiden asumispalveluissa. Asiatapahtumat jakautuivat aiempaa tasaisemmin eri palvelualueille. 47 %:ssa (v. 2013/65, v. 2012/62) tapauksista oltiin tyytymättömiä palveluun, päätöksiin tms. ja 53 % (v. 2013/35, v. 2012/38) yhteydenotoista oli tiedusteluluonteisia. 33

169 69, SOTELA :00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 167 Kuva 9. Asiatapahtumat tehtäväalueittain v (v. 2013, v. 2012, v. 2011) Kotka (n=71) Toimeentulotukea koskevia asiatapahtumia oli 20 kpl. Yhteydenottojen määrässä ei ole viime vuosina tapahtunut suuria muutoksia. Toimeentulotukilain palvelutakuun toteuttamisessa on ollut ajoittain vaikeuksia ja seitsemän arkipäivän enimmäiskäsittelyaika on toisinaan ylitetty. Siitä huolimatta vain neljässä yhteydenotossa oli kyse käsittelyajoista. Kaupungin nettisivuilla ilmoitetaan, minä päivänä tulleita hakemuksia ollaan kulloinkin käsittelemässä. Kotkan omia soveltamisohjeita toimeentulotuesta 26 on päivitetty vuosittain ja ohjeet ovat luettavissa nettisivuilla. Nämä toimenpiteet ovat hyvää asiakaspalvelua ja lisäävät toiminnan luotettavuutta ja avoimuutta. Viime vuoden alusta kaikkia perustoimeentulotukihakemuksia alettiin käsitellä saapumisjärjestyksessä ja aiemmasta hakemusten jaosta käsittelijöille aakkoskirjaimen mukaan luovuttiin. Samalla etuuskäsittelyn puhelut keskitettiin yhteen neuvontapuhelimeen. Uudesta järjestelystä tuli vain vähän kielteistä palautetta, joka kohdistui lähinnä neuvontapuhelimen ruuhkautumiseen. Suurimmassa osassa yhteydenottoja kysyttiin harkinnanvaraisen toimeentulotuen perusteista tai oltiin tyytymättömiä päätöksiin. Yhdessä tapauksessa oli kyse asiakkaan kokemasta huonosta kohtelusta. Asioita selviteltiin tarvittaessa työntekijöiden kanssa. Lastensuojeluasioissa asiatapahtumia oli 10 kpl. Tyytymättömyys kohdistui vain yhdessä tapauksessa varsinaiseen päätökseen lastensuojeluasiassa. Yhteydenotoissa oli enimmäkseen kyse tyy- 26 Kotkan soveltamisohjeita toimeentulotuesta alkaen (Stltk ) 34

170 69, SOTELA :00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 168 tymättömyydestä palvelun toteuttamiseen. Parissa tapauksessa yhteydenottajana olivat sijaisvanhemmat. Vammaispalvelua koskevia yhteydenottoja oli 7 kpl. Vammaispalveluista ei tullut lainkaan palautetta työntekijöiden huonosta tavoitettavuudesta kuten aiempina vuosina. Asia näyttää korjaantuneen henkilöstö- ja työjärjestelyjen myötä. V sosiaalihuollon asiakaslain mukaisia muistutuksia tehtiin 7 kpl. Sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöjaosto käsitteli 34 oikaisuvaatimusta, joista ainoastaan yksi päätös muuttui tai palautettiin uudelleen käsiteltäväksi. Oikaisuvaatimuksista huomattavan suuri osa, 21 kpl, koski vammaispalveluita ja 12 kpl toimeentulotukea. Edelleen hallinto-oikeuteen valitettiin 9 päätöksestä Kouvola V asiatapahtumia oli 217 kpl (v. 2013/214, v. 2012/218, v. 2011/200,v. 2010/178). Asiatapahtumien kokonaismäärässä ei ole tapahtunut suuria muutoksia muutaman viime vuoden aikana. Yhteydenotoista 55 %:ssa ilmaistiin tyytymättömyyttä ja 45 % tapauksista oli tiedusteluluonteisia. Eniten tyytymättömiä oltiin toimeentulotukiasioissa (42 kpl), lastensuojeluasioissa (23 kpl), vammaispalveluissa (14 kpl) ja iäkkäiden asumispalveluissa (13 kpl). 35

171 69, SOTELA :00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 169 Kuva 10. Asiatapahtumat tehtäväalueittain v (v. 2013, v. 2012, v. 2011) Kouvola (n=217) Toimeentulotukea koskevia asiatapahtumia oli 73 kpl. Määrä on laskenut viime vuosina jonkin verran. Suurin osa toimeentulotukea koskevista yhteydenotoista koski tyytymättömyyttä päätöksiin tai tiedustelua niiden oikeellisuudesta. Lähes yhtä usein oltiin tyytymättömiä palvelun toteuttamiseen. Hakemusten käsittelyaikojen tai pääsyn työntekijän vastaanotolle viivästyminen kirjattiin 11 tapauksessa. Sosiaaliasiamiehen näkemys on, että palvelutakuun enintään seitsemän arkipäivän määräajassa pysymisessä on ollut ajoittain suuria vaikeuksia ja käsittelyajat ovat ylittyneetkin. Kahtena viimeisenä vuonna viivästyneestä käsittelystä on kuitenkin tullut aiempaa vähemmän palautetta. Huonoa kohtelua toimeentulotukiasiansa hoitamisessa koki saaneensa 6 asiakasta. Aikuissosiaalipalveluissa otettiin käyttöön OVI-tiimin (ohjaus, vastaanotto, informointi) palvelu. OVI-palvelusta ohjataan suunnitelmallisen sosiaalityön piiriin tai on mahdollista saada apua kiireellisissä tilanteissa. Uudistus on toimiva. Puhelinaikaa on päivittäin varattu riittävästi, vaikka puhelin toisinaan ruuhkautuukin, ja asiakkaat voivat myös henkilökohtaisesti asioida neuvontapisteessä. Etenkin palvelun alkuvaiheessa sosiaaliasiamiehelle tuli puheluita epätietoisilta asiakkailta, jotka eivät tienneet minne pitäisi olla yhteydessä, kun työntekijöihin ei saanut suoraan yhteyttä. Kouvolan kaupungintalolla sijaitsevassa neuvontapisteessä on myös asiakaspääte, josta asiakkaat voivat tulostaa hakemusten liitteeksi tarvittavia tiliotteita ja sähköisiä reseptejä KANTAarkistosta. Palvelu on tärkeä, koska suurella osalla asiakkaista on verkkopankkiyhteys, mutta läheskään kaikilla ei ole tulostinta käytettävissään. Kuusankosken ja Inkeroisten sosiaalipalvelutoimistoissa ei asiakaspäätteitä toistaiseksi ole tarjolla. 36

172 69, SOTELA :00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 170 Taloudellisen tuen yksikön neuvontapuhelimen ruuhkautumisesta tulee jonkin verran palautetta. Puhelinaika on päivittäin Olisiko aiheellista harkita sen pidentämistä? Toimeentulotukiasioissa otetaan usein yhteyttä perustoimeentulotukipäätöksiin ja laskelmiin liittyvissä epäselvyyksissä. Yleisimpiä aiheita ovat myös ns. tuloylijäämän siirtäminen seuraavan kuukauden toimeentulotukilaskelmaan tuloksi, takuuvuokran myöntämiseen liittyvät ongelmat, harkinnanvarainen, täydentävä toimeentulotuki ja toimeentulotukilaskelmassa hyväksyttävät, kohtuulliset asumiskustannukset. Se, että hyväksyttäviä asumiskustannuksia ei ole tarkistettu ylöspäin useaan vuoteen, näkyy yhä useammin asiakkaiden päätöksissä. Kun asumiskustannuksista jää osa huomioimatta, se vähentää suoraan elämiseen tarkoitettua rahaa kuukaudessa. Kouvola on laaja kunta ja reuna-alueilla vuokrataso on huomattavasti matalampi kuin keskustassa ja suurimmissa taajamissa. Se vaikeuttaa kohtuullisten asumismenojen määrittelyä. Niitä ei voi määrittää kunnan alueelta löytyvien halvimpien kaupungin vuokra-asuntojen mukaan. Etenkään perheiden muuttoa kauas esim. lasten harrastuksista ja kouluista huonojen liikenneyhteyksien päähän, pelkästään jonkin verran halvemman asunnon perässä, ei voi pitää todellisena vaihtoehtona. Lastensuojelua koskevia yhteydenottoja oli 32 kpl. Esille tulleet ongelmat ovat olleet hyvin samankaltaisia muutaman viime vuoden aikana. Tyytymättömyys kohdistui edelleen enimmäkseen palvelun toteuttamiseen. Palautteen mukaan työntekijöillä ei ole mm. aikaa tutustua lastensuojelutoimenpiteiden kohteena oleviin lapsiin riittävän hyvin niin, että lasten kuulemisella ja mielipiteiden selvittämisellä olisi aidosti merkitystä. Lastensuojelupäätöksiä koskevat yhteydenotot koskivat useimmiten kiireellisiä sijoituksia. Päätösten perusteita ja oikeutusta kyseenalaistettiin. Asiakassuunnitelmien muistioiden kirjaamisessa on edelleen viivettä samoin henkilötietolain mukaisiin asiakirjatietopyyntöihin vastaamisessa. Vammaispalveluja koskevia asiatapahtumia oli 21 kpl. Eniten yhteydenottoja tuli henkilökohtaisesta avusta. Muut tapaukset koskivat palveluasumista, asunnon muutostöitä ja vaikeavammaisten kuljetuspalvelua. Asunnon muutostöitä koskevan tapauksen kohdalla ilmeni, että päätöksen antaminen oli viivästynyt useita kuukausia vammaispalvelulain mukaisesta kolmen kuukauden palvelutakuun määräajasta. Syynä oli kustannusarvion puuttuminen. Kaupunki hankkii asunnon muutostöitä kumppanuussopimukseen perustuen ostopalveluna. Se, että sopimukseen perustuvaa palvelua ei pystytä tuottamaan kohtuullisessa ajassa, ei voi olla perusteltu syy asiakkaan päätöksen ja asunnon muutostöiden viivästymiseen. Sosiaalihuollon asiakaslain mukaisia muistutuksia jätettiin viime vuonna 39 kpl. Lautakunnat käsittelivät v yhteensä 100 kpl oikaisuvaatimuksia sosiaalihuollon palveluista. Näistä yksikään päätös ei muuttunut tai palautunut uudelleen käsiteltäväksi lautakuntakäsittelyssä. Hallinto-oikeuteen valitettiin päätöksistä 22 kertaa. 37

173 69, SOTELA :00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu Pyhtää Asiakastapauksia oli viime vuonna 19 kpl (v.2013/24 kpl, v. 2012/24 kpl, v. 2011/36 kpl, v. 2010/35 kpl). Yhteydenottojen määrä on vähentynyt tasaisesti viimeisen viiden vuoden aikana. Vähennystä näyttää tapahtuneen etenkin lastensuojeluasioissa. Yhteydenotot koskivat toimeentulotukea (8), vammaispalveluja (6), lastensuojelua (2), iäkkäiden asumispalveluja (1) ja muita palveluja(2). Kymmenessä tapauksessa ilmaistiin tyytymättömyyttä päätöksiin tai palveluihin ja lopuissa yhdeksässä yhteydenotossa kysyttiin palveluista, päätösten lainmukaisuudesta tai asiakkaan oikeuksista. Kuva 11. Asiatapahtumat tehtäväalueittain v (v. 2013, v. 2012, v. 2011) Pyhtää (n=19) V ei jätetty yhtään sosiaalihuollon asiakaslain mukaista muistutusta. Sosiaalihuollon palveluita koskevia oikaisuvaatimuksia käsiteltiin 3 kpl. Näistä ei yksikään muuttunut tai palautunut uudelleen käsiteltäväksi. Edelleen hallinto-oikeuteen valitettiin kahdesta päätöksestä. 38

174 69, SOTELA :00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu OIKEUSTURVAKEINOJEN KÄYTTÄMINEN 8.1. Muistutus ensisijaiseksi kanteluun nähden Mikäli sosiaalihuollon asiakas on tyytymätön saamaansa palveluun, sen laatuun tai palveluun liittyvään kohteluun, hän on voinut tehdä asiasta muistutuksen toimintayksikköön tai kantelun valvontaviranomaiselle. Vuoden 2015 alusta tuli voimaan muutos lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 27, jonka mukaan aluehallintovirasto voi siirtää sille tehdyn kantelun käsiteltäväksi ensin muistutuksena kunnan toimintayksikössä. Muutos koskee sekä julkisia että yksityisiä palveluita. Muutoksen tavoitteena on vahvistaa muistutusmenettelyä ensisijaisena keinona kanteluun nähden. Sosiaalihuollon asiakaslaissa säädetty muistutusmenettely ei ole saavuttanut sellaista asemaa nopeana ja helppona tapana tuoda esiin sosiaalihuollon epäkohtia ja vastata niihin, kuin lakia säädettäessä oli tarkoitus. Sen sijaan aluehallintovirastoille tehdyt kantelut ovat lisääntyneet vuosi vuodelta. Aluehallintovirastoissa kantelujen käsittelyajat ovat venyneet resurssipulan vuoksi asiakkaiden oikeusturvan kannalta luvattoman pitkiksi. Muistutusmenettelyn tehokkaampi käyttö mahdollistaa asian käsittelyn nopeasti siellä, missä asia on tapahtunut. Tarkoituksena on näin tehostaa viranomaistoimintaa ja parantaa asiakkaiden oikeusturvaa. Aluehallintovirastolla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa siihen, minkä luonteisista asioista kannellaan. Asiakkaat tekevät kanteluja vääriksi kokemistaan asioista, mutta hyvin usein asia olisi selvitettävissä parhaiten ja tehokkaimmin muistutusprosessilla. Mikäli asiakkaan tekemä kantelu on siirretty kuntaan, eikä hän ole tyytyväinen saamaansa muistutusvastaukseen, hän voi jatkaa asian käsittelyä tekemällä edelleen kantelun. Muistutusmenettelystä säädetään sosiaalihuollon asiakaslain 23 :ssä. Lakiin lisättiin toimintayksiköille velvoite tiedottaa asiakkaille muistutusoikeudesta riittävällä tavalla sekä järjestää muistutuksen tekeminen asiakkaalle mahdollisimman vaivattomaksi. Kuntien on tämän vuoksi syytä tarkistaa asiakkaille suunnattua tiedotustaan muistutusmenettelystä. Lain uuden sanamuodon mukaan asiakas voi tehdä muistutuksen ollessaan tyytymätön sosiaalihuollon laatuun tai siihen liittyvään kohteluun. Tarkennus oli paikallaan, koska aiemmin pykälässä säädettiin ainoastaan kohtelusta. Käytännössä muistutuksia on jo aiemmin katsottu voitavan tehdä myös, kun asiakas on ollut tyytymätön saamaansa palveluun tai menettelyyn asiansa hoitamisessa. Muutos vahvistaa näin olemassa olevan käytännön. Valiokuntakäsittelyssä lakiehdotukseen tehtiin vielä lisäys, jonka mukaan muistutuksen voi tehdä asiakkaan lisäksi myös hänen laillinen edustajansa, omaisensa tai muu läheinen, jos asiakas ei sairauden, henkisen toimintakyvyn vajavuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi kykene sitä itse tekemään. Lisäys helpottaa nykyistä käytäntöä. Esimerkiksi muistisairaiden asiakkaiden omaiset ovat pyrkineet hankkimaan käytännössä merkityksettömiä allekirjoituksia muistutuslomakkeisiin vielä siinä vaiheessa, kun asiakas ei enää tosiasiassa ymmärrä mistä on kyse. Tietooni ei ole tullut, että tähänkään mennessä muistutuksiin olisi jätetty vastaamatta, mikäli suostumuksen ja allekirjoituksen saaminen asiakkaalta itseltään ei ole enää mahdollista. 27 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) 39

175 69, SOTELA :00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 173 Kantelun siirtämisestä käsiteltäväksi ensisijaisesti muistutuksena säädetään uudessa asiakaslain 23 :ssä. Aluehallintovirasto arvioi onko kantelu tarkoituksenmukaista käsitellä muistutuksena ja voi siirtää asian sosiaalihuollon toimintayksikköön. Siirrosta on ilmoitettava kantelun tekijälle. Kunnan on puolestaan annettava tieto siirrettyyn asiaan annetusta vastauksesta aluehallintovirastolle Muistutukset, oikaisuvaatimukset ja valitukset Muistutuksia tehdään vuosittain erittäin vähän. Toiminta-alueen kunnista vain Kouvolassa muistutusmenettelystä on muodostunut käytetty tapa antaa palautetta sosiaalihuollon palveluissa koetuista epäkohdista. Koska muistutusmenettely on nyt ensisijainen aluehallintovirastoon tehtäviin kanteluihin nähden, muistutusten määrän voi odottaa lisääntyvän. Taulukko 15. Muistutukset v (v. 2013, v. 2012, v. 2011) Hamina Kotka Kouvola Pyhtää Kaakon kaksikko 2 (0, 0, 0, 1) 7 (3, 3, 3, 4) 39 (66, 104, 14, 19) Yhteensä 0 (1, 3, 7, 6) 0 (1, 3, 1, 2) 48 (71, 113, 25, 32) Taulukko 16. Oikaisuvaatimukset ja valitukset v (v. 2013, v. 2012, v. 2011, v. 2010) Kaikki oikaisuvaatimukset Lautakunta Valitukset hal- HaO muut- muutti/palautti linto-oikeuteen ti/palautti Hamina 18 (23, 12, 9, 20) 1 (2, 5, 0, 1) 2 (4, 2, 2, 3) 0 (1, 2, 3, 0) Kotka 34 (39, 43, 46, 39) 1 (2, 3, 1, 0) 9 (5, 10, 7, 8,) 1 (1, 3, 1, 2) Kouvola 100 (79, 73, 100, 0 (1, 1, 7, 10) 22 (63, 12, 20, 0 (1, 3, 8, 10) 120) 14) Pyhtää 3 (4, 8, 11, 15) 0 (0, 1, 0, 3) 2 (2, 4, 11, 6) 0 (1, 0, 1, 0) Kaakon kaksikko 13 (4, 8, 5, 3) 0 (1, 0, 0, 0) 10 (1, 2, 2, 1) 0 (0, 0, 0, 0) Taulukko 17. Oikaisuvaatimusten jakautuminen kunnittain ja palvelualueittain v Toimeentulotuki Vammaispalvelu Lastensuojelu Muu Yhteensä sos.huolto Hamina Kaakon kaksikko Kotka Kouvola Pyhtää

176 69, SOTELA :00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 174 KUNTAKYSELY SOSIAALIASIAMIEHEN VUODEN 2014 SELVITYSTÄ VARTEN OIKEUSTURVAKEINOJEN KÄYTTÄMINEN Muistutukset v Kuinka monta sosiaalihuollon asiakaslain mukaista muistutusta tehtiin vuoden 2014 aikana? kpl Pyydän toimittamaan kopiot muistutuksista vastineineen sosiaaliasiamiehelle (mikäli ei ole vielä toimitettu). Jos asiakas ei ole antanut lomakkeella suostumusta tietojen luovutukseen asiamiehelle, kopiot toimitetaan niin, että niistä on henkilötiedot poistettu/peitetty. Muutoksenhaku vuonna Kuinka monta kaikista sosiaalihuollon palveluista tehtyä oikaisuvaatimusta viranhaltijan päätöksestä sosiaalihuollosta vastaava lautakunta tai lautakunnan jaosto on käsitellyt vuoden 2014 aikana? kpl 2. Miten oikaisuvaatimukset jakautuivat palveluiden osalta? Toimeentulotuki kpl Vammaispalvelu kpl Lastensuojelu kpl Muu sosiaalihuolto kpl 3. Kuinka monta päätöstä lautakunta/jaosto muutti tai palautti uudelleen käsiteltäväksi? kpl 4. Kuinka monta sosiaalipalveluja koskevaa valitusta tehtiin vuoden 2014 aikana hallinto-oikeuteen? kpl 5. Kuinka monta päätöstä hallinto-oikeus on muuttanut tai palauttanut asian lautakunnan/jaoston uudelleen käsiteltäväksi vuonna 2014? kpl VANHUSPALVELULAIN TAVOITTEIDEN TOTEUTTAMINEN 1. Miten kunnassanne on kehitetty tai aiotaan kehittää palvelurakenteita iäkkäiden henkilöiden palveluissa? Onko jo luotu tai onko kehitteillä uusia toimintatapoja tai toimintamalleja? Millaisia? a) iäkkäiden henkilöiden monipuoliseen palveluntarpeen selvittämiseen ja palvelujen suunnitteluun?... b) iäkkään henkilön osallisuuden vahvistamiseen oman palvelunsa suunnittelussa ja toteutuksessa?... c) palveluja koordinoivan vastuutyöntekijän nimeämiseen ja toimintaan? Onko kaikille hoiva- tai palveluasumisen kriteerit täyttäville hakijoille pystytty järjestämään hoivapaikka kolmen kuukauden kuluessa päätöksen antamisesta?... 41

177 69, SOTELA :00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu Kuinka monta kielteistä päätöstä hoiva- tai palveluasumisesta on jouduttu antamaan v sillä perusteella, että on ollut tiedossa, ettei paikkaa pystytä järjestämään kolmen kuukauden määräajassa päätöksen antamisesta? Vanhuspalvelulain mukaan iäkkäiden henkilöiden pitkäaikaisessa hoidossa ja huolenpidossa kotiin annettava hoito on ensisijainen palvelu. Tämä lisää paineita kotihoidon suuntaan. Millä tavoin kotihoidon resursseissa on huomioitu kotihoidon lisääntynyt ja edelleen lisääntyvä tarve?... LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU Sosiaalihuoltolain lapsiperheiden kotipalvelua koskeva säännös tuli voimaan kuluvan vuoden alusta. Monissa kunnissa on varauduttu muutokseen siten, kotipalvelua on lisätty tai alettu jossakin määrin tarjota jo ennen lain voimaantuloa. 3. Mikäli kunnassanne ei ole vielä tarjolla kotipalvelua lapsiperheille siinä laajuudessa kuin sosiaalihuoltolain 19 :ssä edellytetään, millaista lisäystä resursseissa arvioidaan tarvittavan? 4. Miten perheet jatkossa ohjautuvat lapsiperheiden kotipalvelujen asiakkuuteen? LASTENSUOJELU Lastensuojelulain muutosten ja uuden sosiaalihuoltolain myötä painopiste lapsiperheiden palveluissa siirtyy ehkäiseviin- ja matalan kynnyksen palveluihin. Kiireellisen sijoituksen kriteerejä tiukennetaan v alusta ja avohuollon tukitoimien ensisijaisuus korostuu. 3. Millaisia avohuollon tukitoimia on nykyisin käytössä kunnassanne? Aiotaanko ottaa/onko tarvetta ottaa/onko jo otettu uusia avohuollon tukimuotoja käyttöön? Millaisia? Kuinka monta kiireellisen sijoituksen päätöstä tehtiin vuonna 2014? kpl 6. Kuinka monta suostumukseen perustuvaa huostaanottopäätöstä tehtiin v. 2014? kpl 7. Kuinka monta huostaanottopäätöstä hallinto-oikeus ratkaisi v. 2014? kpl Pyydän palauttamaan vastaukset sähköpostitse tai postitse mennessä. Lämmin kiitos yhteistyöstä! Sirkku Bilaletdin sosiaaliasiamies Socom Salpausselänkatu 40 A, KOUVOLA p sirkku.bilaletdin@socom.fi 42

178 69, SOTELA :00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 176 SOCOM Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Laserkatu LAPPEENRANTA Salpausselänkatu 40 A KOUVOLA 43