Miksi vanhustyössä tarvitaan kulttuurityövälineitä? Vanhustytön osaajat ry

Transkriptio

1 Miksi vanhustyössä tarvitaan kulttuurityövälineitä? Vanhustytön osaajat ry MuT, psykologi, laulunopettaja Ava Numminen Hoitolaitosten kulttuuritoiminnan edistämisen läänintaiteilija, Uusimaa Ava Numminen 1

2 Lääkkeetön hoitomuoto tarkoittaa mm. psykologista ja psykososiaalista hoitoa, ravitsemushoitoa, fysioterapiaa, liikuntaa, toimintaterapiaa jne. Koska lääkäreiden ja hoitotyöntekijöiden peruskoulutus on puutteellinen geriatrisen ja vanhusten pitkäaikaissairauksien lääkkeettömien hoitojen osalta, näitä ei osata soveltaa hoidossa. (Kivelä S-L 2006) Lääkkeetön hoito ei ole vastakkainen lääkehoidolle! Kumpaakin tarvitaan. Ava Numminen 2

3 Luennon sisältö Musiikin aivotutkimuksen näkökulma Esimerkki musiikkiterapeuttisesta hoitamisesta Entä jos ei osaa laulua (tai tanssia...?) Perustelut erilaisille aktiviteeteille muistisairaiden hoidossa Mikä estää lääkkeettömien hoitojen, mm. kulttuurityövälineiden systemaattista käyttöä? Työpajojen esittely Ava Numminen 3

4 Ava Numminen 4

5 Musiikki aktivoi aivoja erittäin laajaalaisesti Äänien kuunteleminen ja analysointi: Kuuloaivokuori Liikkuminen, rytmin naputtelu, tanssiminen, instrumentin soittaminen, laulaminen: Motorinen aivokuori, pikkuaivot, basaaligangliot Ennakointi, suunnittelu, kontrollointi: Etuaivokuori Kosketus- ja asentotunto soitettaessa instrumenttia, tanssittaessa: Sensorinen aivokuori Ava Numminen 5

6 Emotionaaliset reaktiot musiikkiin: Limbinen järjestelmä, pikkuaivot; Viini laulu ja naiset Musiikin muistaminen, muistot ja konteksti: Hippocampus Esiintyjän ja omien liikkeiden näkeminen, sanojen ja nuottien lukeminen: Näköaivokuori (Levitin 2006). Ava Numminen 6

7 Musiikkiterapian vaikutusmekanismit aivotutkimuksen valossa: Musiikki aktivoi keskeisiä tunnekeskuksia, hippocampusta ja amygdalaa > musiikki siis tuottaa todellisia tunteita. Depression ja vakavan ahdistuksen tiedetään liittyvän amygdalan toimintahäiriöön > musiikin avulla voidaan vaikuttaa suoraan amygdalan toimintaan. Emootiot ovat aina yhteydessä autonomiseen hermostoon ja hormonijärjestelmään, jotka puolestaan liittyvät immuunisysteemin aktiivisuuteen (Koelsch 2009). Ava Numminen 7

8 Havainto-toiminta kehä (peilisolut) Peilisolut aktivoituvat sekä havaitsemisen että toiminnan ansiosta. Esimerkiksi: Tietty etuaivokuoren alue aktivoituu kun ihminen laulaa hiljaa mielessään ja myös kun hän vain kuuntelee laulamista. Peilisolut aktivoituvat myös kun ihminen katselee jotain, esimerkiksi tanssia (Koelsch 2009). Ava Numminen 8

9 Sosiaalinen ulottuvuus Kuorossa laulaminen merkitsee uusien ystävien saamista, myönteisiä tunnekokemuksia, rentoutta, virkeyden tuntemuksia, henkistä ja hengellistä vireyttä. Esimerkiksi omasta tai lähiomaisen depressiosta kärsivät sekä omaisen kuolemaa surevat ihmiset kokevat kuorossa laulamisen erittäin tärkeäksi osaksi elämäänsä. Kuoron sosiaaliset suhteet ja itse laulaminen auttavat kestämään vaikeissakin elämäntilanteissa (Clift & Hancox 2001; Clift ym. 2007). Ava Numminen 9

10 Götell (2007) toteutti musiikkiterapeuttistahoitamista koskevan tutkimuksen Ruotsissa. Tutkimukseen osallistui: yhdeksän muistisairasta hoitokodin asukasta, joilla oli diagnosoitu pitkälle edennyt dementia. Osallistujien mini mental state - mittarin tulokset vaihtelivat 0-4 pisteen välillä (maksimipistemäärä on 30). viisi hoitajaa, joilla oli pitkäaikainen hoitokokemus. Ava Numminen 10

11 Tutkimus toteutettiin videoimalla aamupesujen aikana: Asukas istui vessassa ja hänet riisuttiin; kasvot ja ylävartalo pestiin; vaatteet puettiin; hänet autettiin pesualtaan ja peilin luo; hampaat ja kädet pestiin, tukka kammattiin; häntä rohkaistiin katsomaan peiliin. Toteutettiin kolme tilannetta: 1. Normaali tilanne (kontrolli) 2. Nauhalta tuli taustamusiikkia 3. Hoitaja lauloi asukkaalle ja/tai hänen kanssaan. Ava Numminen 11

12 Taustamusiikki valittiin asukkaan mieltymysten mukaan. Asia selvitettiin omaisten/hoitajien avulla. Laulutilanteessa hoitajat valitsivat laulut: lasten laulut, kansanlaulut ja muut tutut laulut. Useimmat hoitajat lauloivat sanoilla, muutamat hyräilivät. Useimmilla ei ollut erityistä laulamistaustaa, vain yksi heistä lauloi kuorossa. Ava Numminen 12

13 Normaali pesutilanne: Asukkaat ilmaisivat usein vihaa, sekaannusta, pelkoa, hämmennystä ja vastustusta. He eivät ymmärtäneet hoitajien pyrkimyksiä. Mielimusiikki soi: Kummankin puoleista hyväntuulisuutta; jotkut asukkaat lauloivat musiikin mukana, jotkut hoitajat hyräilivät. Hoitajat ja asukkaat olivat enemmän samalla aaltopituudella. Laulutilanne: Vuorovaikutusta leimasi avoimuus, läheisyys, rauhallisuus. Asukkaat eivät huutaneet eivätkä olleet aggressiivisia. Laulaminen näytti laajentavan asukkaiden tietoisuutta siitä, mitä parhaillaan tapahtuu ja yhteistyö sujui jouhevasti. Ava Numminen 13

14 Yhteenvetona Erityisesti laulaminen edesauttoi kielellistä kommunikointia, kohensi asukkaiden vartalon asentoa, paransi kehotietoisuutta ja vähensi aggressiivisuutta hoitajaa kohtaan. Tulokset olivat samansuuntaiset kahdeksan muistisairaan kohdalla; yhden kohdalla ei havaittu eroa tilanteiden välillä. Ava Numminen 14

15 Hoitajien kokemukset musiikkiterapeuttisesta hoidosta (Marmstål-Hammar, Emami, Engström, Götell) Hoitajien kokemuksia tavanomaisten aamutoimien sujumisesta muistisairaiden asukkaiden kanssa. Tuli esiin: > Kommunikointivaikeudet > Fyysinen ja psyykkinen aggressio; fyysinen piteleminen keinona saada aamupesut tehtyä > Ristiriita työn eettisten periaatteiden kanssa. Ava Numminen 15

16 Kun hoitajat lauloivat aamupesutilanteessa tuli esiin: > Hoitajat kokivat vaativansa ja puhuvansa vähemmän, silti kommunikointi sujui paremmin. > Tuntui, että asukkaat olivat enemmän läsnä tilanteessa. Asukkaiden puhe oli enemmän tilanteen tasalla. He osoittivat myönteisiä tunteita, hymyilivät ja nauroivat. > Hoitajat tunsivat olonsa laulamisen myötä tyytyväiseksi, asukkaat tuntuivat huomaavan tämän, mikä johti myös heissä myönteisiin tunteisiin. Ava Numminen 16

17 Tutkijat olivat hämmästyneitä kuinka erilaisina hoitajat kokivat tavallisen aamupesutilanteen ja laulamispesun. Myönteinen vuorovaikutus helpotti työtä. Vaikutus koettuun työhyvinvointiin? Ava Numminen 17

18 Suomalaiset tutkijat (Särkämö ym. 2008) totesivat systemaattisen musiikin kuuntelun edistävän aivohalvauksesta toipumista: potilaat kuuntelivat 2 kk ajan tunnin päivässä omaa lempimusiikkiaan. Verrokkiryhmät kuuntelivat äänikirjoja tai saivat vain tavanomaisen kuntoutuksen. Musiikkia kuunnellut ryhmä verrattuna muihin: nopeampi puhekyvyn palautuminen sekä tarkkuuden että nopeuden osalta; vähemmän masentuneisuutta; vähemmän muistiongelmia. Ava Numminen 18

19 Aivohalvauspotilaalla on alussa vain vähän kuntoutumiskeinoja, koska puhe- ja toimintaterapia voidaan aloittaa vasta myöhemmin. Aivokudos on kuitenkin erittäin muovautumiskykyinen heti vaurion jälkeen; tämä muutaman viikon ajanjakso pitää hyödyntää > ärsykeympäristö on erityisen tärkeä (Huotilainen ) Ava Numminen 19

20 Ava Numminen 20

21 Sinä laulat seuraavaksi Ava Numminen 21

22 Tutkimuksessa opetettiin 10 itsensä laulutaidottomaksi kokevaa henkilöä laulamaan. Kaikki edistyivät merkittävästi laulamisessa. Laulutaidottomuus ei ole yksilön pysyvä ominaisuus. Laulutaitoa voi kehittää miltä lähtötasolta ja minkä ikäisenä tahansa. Kielteiset uskomukset laulutaidosta toteuttavat usein itseään (Numminen 2005). Myös hoitolaulutyöpajoja hoitajille. Ava Numminen 22

23 Laulaminen Vanhustyön keskusliiton Mielen muutos -hankkeessa Miten masennuksesta kärsivät ikäihmiset hyötyvät laulamisesta? Lauluryhmä kokoontuu viikoittain yhdeksän kertaa + jatkojärjestelyt. Laulaminen muistisairasyksiköissä: Vapaaehtoisia hoitajia valmennetaan laulamaan hoitotilanteissa ja päivän eri hetkissä. Koulutus sisältää kuusi hoitajien ryhmävalmennusta ja sen jälkeen työpaikalla ohjaamisen. Ava Numminen 23

24 Valmennukseen osallistuneet muistisairasyksiköiden hoitajat: Pitäisi laulaa useammin. Laulusta saa voimaa, rentoutuu ja tulee iloinen mieli. Musiikki luo iloa ja herättää erilaisia tunteita. Se katkaisee mukavasti päivän rutiineja. Valmennus koettiin hyväksi, mutta laulaminen työn yhteydessä ei toistaiseksi ole juuri lisääntynyt. Ava Numminen 24

25 Aktiivinen musisointi kuten laulaminen vaikuttaa fysiologisella tasolla hengitysrytmiin, vireystilaan, hormonitoimintaan kognitioihin: sävelten ja sanojen muistaminen, tarkkaavaisuuden suuntaaminen jne. tunteisiin (mm. "mielihyvävälittäjäaine" dopamiinin välityksellä) psykologisella tasolla "kuka minä olen", mihin kuulun (Minna Huotilainen, "äänikoti") muistot... sosiaalisella tasolla yhteenkuuluvuuden tunne, "meidän laulut" Ava Numminen 25

26 Vastaavasti voidaan kuvata vaikutusmekanismit tanssittaessa tai maalattaessa, runoja kuunnellessa... Olipa kyseessä mopon rassaus, kukkien hoitaminen, kävely jne., oleellista on toiminnan vaikutus hermoverkon aktiviteetin, psykologisen merkityksen, mielialan ja vireyden kannalta. Lyhyetkin toiminnan hetket edesauttavat muistisairaan autonomian, pystyvyyden, ja yhteenkuuluvuuden tunteita > hyvinvointi. Ava Numminen 26

27 Pienin polven fleksio, joka vaaditaan vaivattomaan suoriutumiseen päivittäisistä toiminnoista: 70 kylpyhuoneeseen käveltäessä 75 wc-pytylle istuttaessa tai siltä noustaessa 110 portaita noustessa Vastaava pienin olkanivelen abduktion liikelaajuus: 40 partaa ajettaessa/ehostettaessa 75 peseydyttäessä 90 vaatteita pään yli riisuttaessa 120 hiuksia pestäessä (Valvanne 2003) Ava Numminen 27

28 Miksi muistisairaiden perushoitoon ei yleisesti ja systemaattisesti kuulu tanssia, laulua, värien käyttöä, runoja...? ruokalaulut, iltamusiikki, laitoshuoltaja valitsee ja lukee päivän runon... omaisten osaamisen käyttäminen, vapaaehtoiset... Ava Numminen 28

29 1. Hoitotraditio; kiire ja kiireen tuntu; vaihtuva henkilökunta; tiedon ja taidon puute; johdon tuen puute; säädökset ja määräykset? 2. Lahjakkuusajattelu: en osaa laulaa/tanssia/maalata Jaottelut luoviin ja ei-luovin ammatteihin. Ava Numminen 29

30 Kuva, musiikki, tanssi, teatteri, runous Toimintaa Taide Kulttuuri Mopon rassaus, halon hakkuu, leipominen, puutarha, ulkoilu Estetiikka Luovaa? Vuorovaikutusta Vanhuksen kylvettäminen, myyminen, kokouksen pitäminen, opettaminen Raja luovan ja ei-luovan työn välillä on tarpeeton, mutta erittäin vahvasti olemassa! Ava Numminen 30

31 "Sipoon malli" Kuvataiteilija vetää viikoittain maalausryhmää, palkkaus hoidetaan sijaisrahoilla, laitosapulainen hoitaa puutarhaa vanhusten kanssa yms. ; henkilökunta on pysyvää, ei olla keikkalaisten varassa; unilääkkeitä ei enää käytetä; johto kannustaa henkilöstöä jatkuvaan kouluttautumiseen... Ava Numminen 31

32 Tanssin portaat -työpajassa hoitajat saavat työvälineitä tanssin, liikkeen ja kosketuksen soveltamiseen vuorovaikutuksen tukena, asukkaiden toiminnallisuuden edistäjänä ja ilon tuojana. Kesto 6 x 1,5 t. Osallistujamäärä noin 10 hoitajaa. Riittävän kokoinen ja rauhallinen tila (esim. aula ei sovellu). Koulutuksen aikana toimitaan myös asukkaiden kanssa esimerkiksi päiväsalissa. Osallistuminen ei edellytä aikaisempaa tanssikokemusta. Hinta noin 600 euroa (sis. sos.kulut ja matkat). Ava Numminen 32

33 Kuvat ja maalaaminen -työpajassa hoitajat saavat käytännöllisiä ideoita, joiden avulla vetää kuva- ja maalausryhmiä vanhuksille. Kesto 5 x 1,5 t. Hinta noin 600 (sis. sos. kulut matkat ja maalaustarvikkeet). Ensimmäisillä kerroilla mukana ovat vain hoitajat; seuraavilla kerroilla myös joitakin asukkaita. Tarvittavan tilan on oltava rauhallinen, mielellään vesipiste lähellä. Ryhmässä voi olla noin 6 hoitajaa. Osallistuminen ei edellytä aikaisempaa kokemusta maalaamisesta. Ava Numminen 33

34 Sibelius-Akatemian avoimen yliopiston luentosarja syksy 2010: Lääkkeetön hoito Kulttuurityökalujen rajattomat mahdollisuudet? (2 op) Aiheet mm. Musiikki kuntoutuksen välineenä (Teppo Särkämö), Kuvat ja maalaaminen hoitotyössä Tanssi hoitotyössä Teatterilähtöiset menetelmät - Luentosarja suunnattu erityisesti hoitajille. - Tavoite saada ideoita sovellettavaksi omassa työssä. -Toivotaan, että työnantaja lähettää useita hoitajia opiskelemaan: ke klo Hinta 20 /opiskelija. Ava Numminen 34

35 Työpajojen ja muun kulttuurityövälineiden koulutuksen tavoite mm: tuoda työhön vuorovaikutusta helpottavia elementtejä tuoda työhön ilon ja luovuuden elementtejä > nuoret kyvykkäät ihmiset hakeutuisivat vanhustyöhön. vanhusten elämänlaadun kohentuminen "Hoitotaiteilija" (Taina Semi) Ava Numminen 35

36 Maiju Malkamäki 2009: Kulttuuritoiminnan edistäminen hoitolaitoksissa. Selvitystyö säädöksistä ja määräyksistä, joilla on oikeudellista merkitystä hoitolaitosten asukkaiden arjessa Raporttiin on pyritty kokoamaan ne lait ja asetukset sekä viranomaismääräykset ja suositukset, joilla on suoraan tai epäsuoraan merkitystä hoitolaitosten kulttuuritoiminnan kannalta. Aihe on kytköksissä perusoikeuksien toteutumiseen laitosoloissa. Moniin kysymyksiin kulminoituu laitosasukkaiden itsemääräämisoikeus, yksityisyydensuoja taikka yhdenvertaisen kohtelun vaatimus. > Julkaisuja > Tutkimuksia, selvityksiä, raportteja TAI Ava Numminen 36

37 Kulttuuritoiminta juurtuu hoitolaitoksiin jos sitä koskeva tieto ja taito lisääntyvät sosiaalija hoitoalan koulutuksessa; hoitohenkilöstöä autetaan käyttämään omia k.taitojaan <> esimiesten tuki ja työilmapiiri! työnantajat haluavat tanssi- ja laulutaitoisia lähihoitajia ; pystymme yhdistämään taiteilijoitten ja vapaaehtoisten osaamisen hoitolaitoselämän rikastamiseen; pystymme purkamaan muureja luovien ja eiluovien ammattien välillä. Ava Numminen 37

38 Ihmisellä on neljä tapaa kohdata todellisuus: tieteellinen (mikä on totta), esteettinen (mikä on kaunista), moraalinen (mikä on oikein) ja käytännöllinen (mikä toimii). Jokainen näkökulma on yksin vajaa. Ihminen, joka kykenee kohtaamaan erilaisia tilanteita eri tavoin, on vahvoilla. Martti Hällström, Auroran koulun rehtori, Espoo Ava Numminen 38

39 Nyt ja tulevaisuudessa meidän on otettava huomioon, että Kilpailu luonnonvaroista, ruuasta, maasta ja vedestä kiihtyy. Emme voi tuottaa työtuntia kohden yhä vain enemmän tavaraa. Mitä tilalle? Palvelua: Tarjoilijan kohtelias käytös ja ruuan asettaminen lautaselle kauniisti ei kuluta luonnonvaroja. Vähemmän työtä: Rikkaissa teollisuusmaissa määrällinen kasvu ei enää lisää onnellisuutta. Kiire ja stressi sen sijaan ahdistavat ja sairastuttavat. Rennompi elämä ja vapaa-ajasta nauttiminen ovat hauskin tapa kantaa vastuuta maailman tulevaisuudesta! (Osmo Soininvaara, Ilmarinen-lehdessä 3/2009) Ava Numminen 39