Kulttuurityön menetelmät turvallisuutta rakentamassa

Transkriptio

1 Kulttuurityön menetelmät turvallisuutta rakentamassa Ikääntyneiden turvallinen perhe-elämä Lahti, MuT, psykologi, laulunopettaja Läänintaiteilija Ava Numminen Ava Numminen 1

2 Turvattomuuden tuntemuksia ruokkivat Uutisointi - vain huonot asiat ylittävät uutiskynnyksen Perustunteemme ovat pelko, viha, hämmennys, suru, ilo. Media ruokkii lähinnä pelkoa, vihaa ja ihmiset jäävät hämmennyksen valtaan uutispuuron keskellä. Elämme narsistispornografista aikaa (Sjöroos 2010). Vanheneminen tuo mukanaan fyysistä rapistumista, toimintakyvyn heikkenemistä, sairauksia, vaativia psykologisia sopeutumistilanteita kuten puolison ja ystävien kuolema tai sairastuminen, oman kuoleman läheisyys... Ava Numminen 2

3 Ulkona liikkuminen on iäkkäille ihmisille erityisen tärkeää itsenäisen päivittäisen suoriutumisen, itsemääräämisoikeuden ja toimintakyvyn ylläpitämisen kannalta. Elämänlaatunsa kokivat heikoksi henkilöt, jotka pelkäsivät ulkona liikkumista, eivät saaneet liikkua tarpeeksi ulkona ja kertoivat ongelmista kodin ulkopuolisessa ympäristössä kuten pitkät etäisyydet palveluihin, levähdyspaikkojen puute (Rantakokko ym. Gerontologiapäivät 2010). Ava Numminen 3

4 Vakavat sairaudet ja muut kielteiset elämänmuutokset altistavat masennukseen. Yksinäisyys on keskeinen depressiota ennustava tekijä. Yksinäisyys liittyy alhaiseen itsetuntoon, taloudelliseen huono-osaisuuteen, vähäisiin sosiaalisiin kontakteihin ja liikkumisvaikeuksiin. >> turvattomuuden tunne. Terapia vanhuusiän depression hoidossa Ava Numminen 4

5 Kognitiivisen terapian lähtökohta on teoriassa, jonka mukaan ihmisen ajattelu, tunteet ja toiminta kietoutuvat toisiinsa muodostaen masentuneella ihmisellä itseään vahvistavan noidankehän. Noidankehän murtaminen voi periaatteessa käynnistyä mistä kohdasta tahansa. Terapiassa on usein kyse epäsuotuisien ajatusmallien sekä kielteisten itseä ja maailmaa koskevien uskomusten kyseenalaistamisesta ja muuttamisesta, mikä puolestaan auttaa vähentämään masennusoireita ja kohentamaan mielialaa (Beck 1995; Scogin & Yon 2006 Saarenheimon käsikirjoituksen 2010 mukaan). Ava Numminen 5

6 Uskonnolla on tärkeä positiivinen merkitys vanhenevan ihmisen elämänhallinnassa ja selviytymisessä. Iäkkäillä on tarve keskustella uskonnollisuudestaan. Kuitenkin hoidossa on siihen harvoin tilaisuutta, vaikka holistinen ihmiskäsitys sitä edellyttäisi (Kivikoski,K. Gerontologiapäivät 2010) Ava Numminen 6

7 Sosiaalinen pääoma tarkoittaa kansanryhmään tai tiettyyn väestöön kuuluvien henkilöiden keskinäistä luottamusta ja yhteenkuuluvuutta, joka näkyy esimerkiksi sosiaalisena osallistumisena ja aktiivisena harrastustoimintana. Esimerkiksi kuoroon tai talkoisiin sisältyvät sosiaalisen pääoman tärkeimmät ominaisuudet: löyhä ihmissuhdeverkosto, vapaaehtoisuus, keskinäinen luottamus ja elämäntavaksi muodostunut osallistuminen yhteisiin hankkeisiin (Hyyppä 2007). Ava Numminen 7

8 Markku T. Hyyppä (2007): Sosiaalinen osallistuminen ilmenee esimerkiksi kulttuuriharrastuksissa kuten kuoro, teatteri, musiikki, tanssi, käsityöt ja muut harrastukset, kerhot, elokuvat, seurakuntatoiminta, vapaa-ajan opiskelu, kaikenlainen puuhastelu, ulkoilu ja keräily sekä seura- ja yhdistysaktiivisuudessa. Ikä, sukupuoli, lihavuus, sosiaalinen asema, koulutus, työllisyys, asuinpaikka, terveyskäyttäytyminen (tupakointi, alkoholin käyttö, liikunta), terveydentila (oma arvio terveydestä, todetut taudit ja toimintakyky) eivät selitä suurta eroa, että: Ava Numminen 8

9 Aktiivisimmin kerhoissa ja yhdistyksissä toimivat ja kulttuuria harrastavat säilyivät 20 vuoden aikana hengissä pisimpään. Kohtuullisen aktiivisetkin elivät pitempään kuin passiiviset tai vähän harrastavat. Sosiaalinen osallistuminen ja kulttuurin harrastaminen liittyvät myös hyvään mielenterveyteen. Edistääkö sosiaalisuus mielenterveyttä vai onko vaikutussuuntapäinvastainen? Ei ole voitu osoittaa kuin korrelatiivinen yhteys. (Hyyppä 2007). Ava Numminen 9

10 Musiikin ja laulamisen vaikutusmekanismit Ava Numminen 10

11 Ava Numminen 11

12 Yhdessä laulaminen Kuorossa laulaminen merkitsee uusien ystävien saamista, myönteisiä tunnekokemuksia, virkeyttä sekä henkistä ja hengellistä vireyttä. Omasta tai lähiomaisen depressiosta kärsivät ja omaisen kuolemaa surevat ihmiset kokevat kuorossa laulamisen erittäin tärkeäksi. Kuoron sosiaaliset suhteet ja itse laulaminen auttavat kestämään vaikeissa elämäntilanteissa (Clift & Hancox 2001; Clift ym. 2007). Ava Numminen 12

13 Aktiivinen musisointi kuten laulaminen vaikuttaa kognitioihin (esimerkiksi melodian, laulun sanojen muistaminen, tarkkaavaisuuden suuntaaminen, ennakointiin jne.) tunteisiin ja vireystilaan; fysiologisiin tekijöihin: esimerkiksi hormonaaliset ja hengitykseen liittyvät tekijät (sisään hengitys -vaihe vaatii aktiivista lihastyötä), kurkunpään liikkeisiin ja toimintaan sekä ryhtiin; Ava Numminen 13

14 liikkeiden koordinointiin esim. jalka naputtaa rytmiä; musiikki rytmittää kävelyä jne. sosiaalisiin tekijöihin, esimerkiksi kommunikointiin ja yhteenkuuluvuuden tunteeseen. Ne toimivat suojatekijänä masennusta vastaan. hallinnan tunteeseen ja mahdollistaa uuden oppimista (Cohen 2008). esteettisiin, henkisiin ja hengellisiin kokemuksiin. Vain mielimusiikki toimii! Taustamusiikki radiosta tai tv:stä on vain hälyä. Ava Numminen 14

15 Maalatessaan ihminen ei ainoastaan maalaa, vaan esimerkiksi suunnittelee, ennakoi ja päättelee. Toiminnan kautta hän on yhteydessä fyysiseen ja kulttuuriseen maailmaan. Kun kynä piirtää paperille, missä on raja mielen ja ulkoisen välillä? Missä "itse" alkaa/loppuu? Taidetyökalut kuten piirtäminen, veistäminen, soittaminen, laulaminen, tanssiminen ovat ihmislajin evoluution tuotteita. Etusormella tanssi voi olla mielen tasolla todellista tanssia. Ava Numminen 15

16 Pitkittäistutkimuksessa huomattiin, että aktiviteettien määrä yli 75-vuotiailla oli yhteydessä muistisairauden alkamiseen: Niillä, jotka harrastivat useamman kerran viikossa lukemista, lautapelien pelaamista, soittamista tai tanssimista, oli vähäisempi riski sairastua johonkin dementiasairauteen. (Verghese ym. 2003). Ava Numminen 16

17 Nuoret? Ava Numminen 17

18 Epävirallinen galluppini helsinkiläisissä hoitokodeissa/vanhusten keskuksissa: Käyvätkö nuoret (kouluikäiset, varhaisaikuiset) katsomassa isovanhempiaan, setiään, tätejään? Useimmiten EI. Auttavatko nuoret oman rapun vanhuksia kaupassa käymisessä, kassin kantamisessa...? Miten olla vanhuksen kanssa, mistä puhua...? Kiinnostava tekeminen yhdessäolon muotona: musiikin kuuntelu, tanssiminen, laulaminen, piirtäminen, maalaaminen, kortin peluu, kasvien, eläinten hoitaminen, mopon rassaus... Ava Numminen 18

19 AUTTAMISEN HALU Suomalaisista 68 % ilmoittaa, että on tulevaisuudessa valmis auttamaan avuntarvitsijoita teoin vuotiaat ovat kaikkein auttamishaluisimpia suomalaisia. He ovat muita valmiimpia auttamaan ventovieraita ja syrjäytyneitä ihmisiä. Keitä halutaan auttaa teoin? Ikäihmisiä (88 %), Sairaita lapsia (80 %), Kehitysvammaisia (75 %), Köyhiä suomalaisia (70 %), Kehitysmaiden ihmisiä (59 %) (Grönlund, Pessi) Ava Numminen 19

20 70 % pääkaupunkiseudun vuotiaista (N=1000; 2004): voisi toimia vapaaehtoisena vanhusten vammaisten tai huono-osaisten auttamiseksi (Grönlund 2006, Grönlund & Pessi 2008, Pessi HelsinkiMission lehdistötilaisuus ) Esimerkiksi IB-lukioiden toimintaan kuuluu vapaaehtoistyötä. Ava Numminen 20

21 Nuorille tarjotaan luovia työpajoja, mutta ei autetaanko heitä samalla ottamaan vastuuta ja työskentelemään yhteisön hyväksi? Onko jossain draamailmaisutyöpajassa osana oman asuinalueen yksinäisen vanhuksen kauppa-avustajana toimiminen? Miksi musiikkiopistolaiset eivät voisi käydä harjoittelemassa hoitokodissa, samalla oppisi hieman juttelua vanhojen kanssa? Kuuluuko jalkapalloseuran toimintaan läheisen hoivakodin vanhusten vieminen ulos? Miksi harkat eivät voisi alkaa ja loppua lauluun? Musiikkiopiston orkesteri käy pari kertaa lukuvuodessa pelaamassa jalkapalloa yhdessä. Siis lokeroista pois tässäkin - eläköön musiikkiliikuntaj Ava Numminen 21

22 "Moniammatillisuus tarkoittaa pelkistetyimmillään sitä, että eri asiantuntijoiden osaamista käytetään yhteisen tehtävän suorittamisessa tai ongelman ratkaisussa Vanhuspsykiatrian työryhmään kuuluvat tavallisesti lääkärin ja sairaanhoitajan lisäksi kliininen psykologi, sosiaalityöntekijä, toimintaterapeutti ja fysioterapeutti." (Tiimin vetäjälääkäri, Gerontologiapäivät 2010 Kuopio) Miksi työryhmässä ei ole kanttoria, työväenopiston maalauspiirin opettajaa tai seniorijalkapalloryhmän vetäjää? Ava Numminen 22

23 Kuoro kaikille (Kör för alla). Sirpa Lampinen aloitti toiminnan Suomessa ja vetää nyt Jyväskylän seurakunnassa kuoroa kaikille. Tapiolan kirkolla Espoossa alkoi kuoro tänä syksynä; Espoon ruotsinkielisessä srk:ssa on kuoro kaikille, Laulamattomat Lahden srk:ssa jne. Virkistysverso on tehnyt mukavan materiaalipaketin Ava Numminen 23

24 TANSSIN PORTAAT Tanssijat saavat koulutuksen (opettaja Hanna Brotherus), jotta he opastavat työpajoissa hoitajia käyttämään tanssia osana hoitotyötä. KUVAT JA MAALAAMINEN Taiteilijat antavat hoitajille työpajakoulutuksen, jotta he alkavat vetää ryhmää oman yksikkönsä asukkaille. IHMISEN KASVOT Taideteollisen korkeakoulun taidekasvatuksen opiskelijat piirtävät pitkäaikaishoidon potilaita. Ava Numminen 24

25 Muistaakseni laulan: Miina Sillanpää -säätiön hanke. Musiikin kuuntelu tai laulaminen yhdessä tekemisen ja olemisen muotona. Neuropsykologisin testein tarkastellaan toiminnan vaikuttavuutta. Tulossa cd ja lauluvihko/opas ( Sävel Soikoon: Eläkeliiton hanke. Siinä koulutetaan eri puolilla maata asuvia eläkeläisiä vetämään lauluryhmiä muistisairaille, palvelutalon asukkaille jne. Tulossa cd ja lauluvihko/opas Ava Numminen 25

26 Laulaminen, soittaminen, musiikin kuuntelu, tanssiminen jne. ovat keinoja katkaista esimerkiksi masennuksen noidankehä. Ne voivat toimina kognitiivisen terapian maallikkovastineena. Vaikutukset perustuvat itse toimintaan sekä autonomian ja hallinnan kokemukseen ja yhteisyyden tunteiden saamiseen. Ne ovat mahdollisuus olla yhdessä. Ne voivat antaa hengellistä lohtua. Myönteiset uutiset kertokaa niistä! Ava Numminen 26

27 Kuntien palvelujärjestelmä: konkreettinen yhteistyö nuoriso-, kulttuuri-, sosiaali- ja terveystoimen välillä. Kansalainen, äiti, isä: Anna lapselle ja nuorelle aikaa, oleilua vanhempien ja sisarusten kanssa, kotiaskareita. Anna malli siitä, että omat vanhukset ja/tai naapurin vanhukset kuuluvat joukkoon. Heitä tavataan ja autetaan. Isoäiti, isoisä, kummitäti, kummisetä: menkää yhdessä konserttiin, kirkkoon, teatteriin Ava Numminen 27

28 NUORET media, teknologia, ikätoverit koulussa ja vapaa-ajalla, markkinointikohde, ulkonäköpaineet AIKUISET media, teknologia, työ, vapaa-aika: ikätoverit, markkinointikohde ulkonäköpaineet Kuka minä olen? Kenelle olen tarpeellinen? Mihin kuulun, missä juureni ovat? Tulevaisuus pelottaa... Lohtukuluttaminen... Ihmisen perustarpeet - Autonomia - Hallinnantunne - Yhteenkuuluvuuden tarve VANHUKSET media, teknologia, ajankulu, hoitohenkilöstö... TEHOSUORITTAJAT ja TUOTTAMATTOMAT omissa KAPSELEISSAAN omilla AVARUUDEN RADOILLAAN? Ava Numminen 28

29 PELOSTA JA VIHASTA KOHTI YHTEISTÄ HÄMMENNYSTÄ, SURUA JA ILOA? Yhdessä hämmennystä voi lievittää, jaettu suru puolittuu, jaettu ilo kaksinkertaistuu. Ava Numminen 29