Rakentamisen muutokset -vaikutukset sähköalaan

Transkriptio

1 Rakentamisen muutokset -vaikutukset sähköalaan PEKKA PAJAKKALA johtava neuvonantaja, partner, Forecon Oy STUL Sähköurakoitsijapäivät, Tampere

2 Rakentamisen muutokset - vaikutukset sähköalaan Forecon Oy Rakennustoimiala ja sen muutosvoimat Suomen rakennusmarkkinatilanne Yhteenveto ja johtopäätökset

3 Yksityinen yritys toimipaikka Teknologiakeskus Hermia Tampere, henkilöstöä 6, toistaiseksi kaikki entisiä VTT-läisiä Tuotamme tietoa päätöksenteon tueksi rakentamisen markkinat ja liiketoimintaympäristö sekä niiden kehityksen ennakointi Suomi, Venäjä, Baltia, Pohjoismaat, Eurooppa/EUROCONSTRUCT budjetointi, strategiasuunnittelu, yrityskaupat, vaikuttavuus Päätuote räätälöidyt ennakointipalvelut rakentamisen ja erityisesti siihen liittyvien toimialojen ja tuotteiden kysynnän ennakointi, uudis- ja korjausrakentamisen tarve ja mahdollisuudet alueelliset markkinat

4 Rakentamisen muutokset - vaikutukset sähköalaan Forecon Oy Rakennustoimiala ja sen muutosvoimat Suomen rakennusmarkkinatilanne Yhteenveto ja johtopäätökset

5 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 2025 Rakennettu ympäristö vastaa ihmisten ja kestävän kehityksen vaatimuksiin. Se on turvallinen, terveellinen ja palveleva. Sitä on helppo käyttää ja se toimii sujuvasti. Se on järkevästi suunniteltu ja rakennettu sekä kaukonäköisesti hoidettu. Sanojen takana on paljon sähkö- ja telealan osaamista RAKENNETTU YMPÄRISTÖMME NYT/2025

6 Rakennustuotannon arvo Suomessa vuonna 2013 Rakennusten korjaamiseen käytettiin viime vuonna enemmän rahaa kuin uudistalonrakentamiseen

7 Talonrakentamisen arvo rakennustyypeittäin vuonna 2011 yhteensä 23 mrd. Uudistalonrakentaminen 12,5 mrd. Asiakkaat Korjausrakentaminen 10,5 mrd Omakotitalot Rivi- ja kerrostalot Liike- ja toimistorakennukset Julkiset rakennukset Teollisuus- ja varastorakennukset Muut rakennukset Lähde: Tilastokeskus ja VTT

8 Talonrakentamisen asiakkaat Korjausrakentaminen 10,5 mrd. Asiakkaat Uudistalonrakentaminen 12,5 mrd Kotitaloudet As Oy Kiinteistö Oy Yritykset Kunta Valtio Säätiöt, järjestöt Lähde: Tilastokeskus ja VTT

9 Talonrakentamisen kustannusten syntyminen Lähde: VTT Työmaan osuus kustannuksista pienenee. Tuotteet tulevat valmiimpina, mikä kasvattaa materiaalien osuutta. Työmaalta siirtyy työtä myös palveluihin, kun esim. ostetaan rakennuskoneiden ja kaluston vuokrapalveluja, betoni pumpattuna ym.. Työmaatyön osuus rakennuskustannuksista on reilu 30 %.

10 Drivers of change in real estate and construction Economy Population growth Urbanisation Ageing of population and buildings Globalisation New demands on well-being, wealth and quality of life Sustainable development New technologies as enablers

11

12 Talouskasvu seuraavan 3-5 vuoden aikana %/a Finland 1,5 %/a Russia now: 1,5 %/a year ago: 2,1 %/a Keskinen Länsi-Eurooppa, Suomi ja Venäjä ovat hitaan kasvun alueita (1,0 1,9 %/a)

13 Suomen väkimäärä vuoteen

14 Maahanmuutto ja maastamuutto Nettomaahanmuutto lähes henkilöä 2013

15 Väestön ikääntyminen edellyttää suuria muutoksia rakennuskannan ja rakennetun ympäristön toimivuuteen ja palvelukykyyn vuotta 75 + vuotta Henkilöit Lähde: Tilastokeskus Neljännes suomalaisista on pian yli 65 vuotiaita (nyt 20 %) ja yli 80 vuotiaiden määrä tuplaantuu

16 Kuntien nettomuutto promillea vuodessa Kasvavat alueet sinisellä Väestökatoalueet punaisella Rakentaminen painottuu muuttovoittoalueille, tällä hetkellä erityisesti pääkaupunkiseudulle ja Tampereen seudulle (65 70 % töistä). (RT:n tilauskantakysely ) Lähde: Tilastokeskus, Timo Aro

17 Toimitila- ja tuotantorakennusten omistajuus % 30 % Maatalous Teollisuusyritykset Palvelun ja kaupan yritykset 7 % 17 % 13 % % Kunnat ja valtio 29 % 70mrd % 4 % Kiinteistöalan yritykset % 80mrd Toimitila- ja tuotantokiinteistöjen arvo 230 mrd => Ammattimaiset kiinteistönomistajayritykset ovat yhä tärkeämpi asiakasryhmä myös sähköalalle, osaavat laskea hyödyt

18 Rakennuskanta vanhenee korjausikään tulevien määrä kasvaa Rakennuskannan kerrosala rakennusten valmistumisajankohdan mukaan, yhteensä 510 milj.m 2 vuonna Muut Erilliset pientalot Rivitalot Teollisuus ja varasto Julkiset Liike ja toimisto Asuinkerrostalot

19 100 % Korjausrakentamisen osuus talonrakentamisessa =>2025, % ( ) 75 % uudisrakentaminen Uudisrakentamisen osuus 50 % 25 % Korjausrakentamisen osuus ylitti 50 % 2013 Korjausrakentamisen korjausrakentaminen osuus 0 % Korjausrakentamisessa painottuu uudistaminen ja lisä- ja täydennysrakentaminen Joka toinen euro menee korjausrakentamiseen

20 REMO Korjausten toteuttajat, % kustannuksista 100 % Muut 80 % 60 % 40 % Itse Ammattimiehet Erikoisurakoitsijat 20 % 0 % Rakennusliikkeet Korvo82 Korvo90 Remo2000 Copyright VTT 2002

21 Korjataanko vai puretaanko rakennukset Uudet vaatimukset rakennuksille merkitsevät purkamisen tulemista aiempaa useammin relevantiksi vaihtoehdoksi Rakennetun ympäristön uudistamisen osaaminen nousee isoksi jutuksi Käyttötarkoituksen muutos, lisä- ja täydennysrakentaminen, ullakkorakentaminen, Sähköalalle purkaminen saattaisi olla parempi vaihtoehto. Uusiin rakennuksiin ostetaan enemmän sähkötekniikkaa kuin vanhoihin.

22

23 Julkisten palvelurakennusten kunto 2013 Tilastokeskus Sähköjärjestelmät ovat hyvässä kunnossa, mutta osaavatko kuluttajat vaatia monipuolisempia palveluja?

24 Rakennuskannan energiankulutus eri vuosikymmeninä rakennetuissa rakennuksissa GWh/a sähkö lämmitys energia Source:VTT Miten saada 70- ja 80-lukujen rakennusten energiakulutus alemmaksi? => Edessä olevien suurten remonttien yhteydessä Miten saada omistajat tekemään energiatehokkuusremontteja => Helppoja kustannustehokkaita ratkaisuja

25 Paljonko rahaa käytetään rakennusten korjaamiseen rakennustyypeittäin ja korjauskohteittain yhteensä 11.3 mrd mill. vaippa- ja ikkunakorjaukset talotekniikan korjaukset sisätilojen korjaukset Kerros- ja rivitalot Omakotitalot muut Julkiset rakenn. Liike- ja toimistorakennukset Teollisuusja varasto- rakennukset Muut rakennukset Energiatehokkuuskorjausten potentiaali on vaipan ja talotekniikan korjauksissa Energiatehokkuutta parantavia korjauksia on n. 20 % kaikista Sähköalan tulee tarjota energiatehokkuutta halvemmalla kuin muut: per säästetty kwh

26 Miksi rakennuksia korjataan, syyt tärkeysjärjestyksessä Reasons for renovations of dwellings and public buildings in Finland single family houses, blocks of flats, public buildings percentage of respondents single fam. blocks public houses of flats buildings 1. Maintenance or prevention of damages due to normal wear* Appearance, need for change, raising resale value Improving the equipment or quality level* Improving energy efficiency and water savings Replacement of water or sewer systems* Structural change to spaces, extensions* Mold or damp damage, indoor climate improvement* Building or planning errors Damp damage caused by sudden pipe breakage Others, vandalism or fire, * Tähdellä merkityt sisältävät tyypillisesti myös energiatehokkuuskorjauksia * Include usually also energy efficiency improvements

27 Kaupunkien ja alueiden kehittäminen vaatii monipuolista osaamista Keskustojen kehittäminen on ajankohtaista Lämmön ja sähkön yhteistuotanto: bioenergia Maamerkit, mistä kunta/seutu tunnetaan Uusiutuvan energian hyödyntäminen Älykäs liikenne, liikkuminen, liikenneyhteydet, logistiikka Tehokas jätehuolto ja kierrätys VTT EkoGrad-hanke, Pietari, Venäjä Pysäköintiratkaisut, julkinen liikenne Energian tuotanto rakennuksissa Käyttäjälähtöisyys: asuminen, hyvinvointi, ympäristön viihtyisyys Kestävän kehityksen mukaiset uudet ja olemassa olevat rakennukset Älykäs kaupunki merkitsee käytön helppoutta ja turvallisuutta => valvontaa, säädettävyyttä, ohjattavuutta => Hyviä termejä sähköalalle

28 European construction by sectors until 2016 Korjausrakentaminen INFRA Uudet toimitilat Uudet asunnot Lievää kasvua 2014-> Tasot vuonna 2016 jäävät matalaksi vuosiin verrattuna

29 BUILDING RENOVATION AND MODERNIZATION VOLUME-INDEX 1985=100 Source: Euroconstruct

30 Korjausrakentamisen määrä Suomessa ja Euroopassa R&M volume in Finland and in Europe indeksi 1980 = 100 volume index Suomi kasvu 3 %/a Eurooppa kasvu 1,2 %/a

31 Rakentamisen osuus BKT:sta Suomi on trendin yläpuolella - Rakentamisen osuus BKTsta on lievästi laskeva Se merkitsee, että rakentaminen kasvaa hitaammin kuin BKT - Rakentamisen BKT-osuus on korkea, eikä sen voi odottaa kasvavan lähivuosina On totuteltava nykyisen tasoisiin rakentamismääriin, josta korjaaminen 31 ottaa kasvavan osuuden

32 Talotekniikan osuus rakentamisessa kasvaa Pinta- ja sisustus Talotekniikka Rakenteet Miksi kuvan ilmiö ei juuri näy käytännön toiminnassa? Näkökohtia: 1. Uusia palveluja tulee lisää: turva, anturit, säätö/automaatio, jäähdytys 2. Taloteknisten laitteiden ja komponenttien suorituskyky ja esivalmistusaste kasvavat, mutta hinnat pysyvät ennallaan tai laskevat => kustannusosuus ei nouse 3. Vastaava ilmiö on rakennuskonealalla, koneet ovat suorituskykyisempiä ja halvempia 4. Asiaa kannattaisi tutkia, tärkeä alan tuotevalmistajien, kaupan ja urakoinnin kannalta

33 Rakennustarvikkeiden hintakehitys rakennuskustannusindeksin mukaan 2000=100, tuorein lokakuu sähkötarvikkeet LVI-tarvikkeet kaikki rakennustarvikkeet kuluttajahinnat Tilastokeskus Sähkötarvikkeiden hintojen nousu on ollut vähäisempää kuin kaikkien ja LVI-tarvikkeiden Hinnat ovat olleet laskussa parin vuoden ajan S- ja LVI tarvikkeissa Sähkötarvikkeiden hinnat ovat nousseet vuodesta 2000 yhtä paljon kuin kuluttajahinnat eli sähkötarvikkeiden reaalihinnat eivät ole nousseet vuodesta 2000 =>Muita tuotteita edullisempi hintakehitys tukee sähkötuotteiden kysyntää ja on hyvin tärkeä asia alalle

34 Rakentamisen strategia (UK, 2013) Näkökulma käytön/elinkaaren aikaisten kustannusten alentamisessa Tuottavuus paremmaksi Jätteiden/hukan poistaminen Laatu ylös Varmista rakennuksen/tuotteen toimivuus omistajalle ja käyttäjälle Mukava asunto tai toimiva työympäristö; haluttavuus, tuotto

35 Rakentamisen muutokset - vaikutukset sähköalaan Forecon Oy Rakennustoimiala ja sen muutosvoimat Suomen rakennusmarkkinatilanne Yhteenveto ja johtopäätökset

36

37 Maailmantalous on pitkän aikavälin keskiarvossa ja hieman paranemassa, Odotukset 2014 ovat olleet korkeammalla kuin toteuma

38 Saksan ja Ruotsin taloustilanne on kohtuullinen, mutta heikentynyt ja kasvuodotus hiipuu. UK:n nousu on ollut vahva vuoden 2013 puolivälistä, mutta heikentynyt Q4 Venäjällä sekä tilanne että odotukset ovat heikkoja.

39 Suomen taloustilanne - tällä hetkellä = punainen viiva = heikko - 6 kk kuluttua = tolppa (Q4 =hieman ylöspäin)

40 Kesän 2014 jälkeen tehdyt Suomen BKT-ennusteet GDP growth rate The most recent ones in May 2014 the forecasted year Keskiarvot -1,2-0,3 +0,8 +1,6

41 Raakaöljyn hintakehitys Lähde: NASDAQ OMX Raakaöljyn hinnan lasku elvyttää maailman ja Suomen taloutta ja laskulla on laajat kerrannaisvaikutukset. Venäjän talouteen sillä on rajusti taloutta heikentävä vaikutus.

42 Uusien asuntolainojen korot 7 % September UUDET ASUNTO- LAINAT 1 0 FED ECB EURIBOR 12 Source: Bank of Finland 42

43 Suomi on kääntymässä nousuun lähes viimeisenä Euroopassa EU-n talousrata =>Finland s export includes a lot of investment goods and we do not have demand for those, yet =>Finland has not missed the EU-economy train => Tämän toukokuussa esitetyn kuvan ajankohtaisuus on vain kasvanut

44 Saldoluku Luottamusindikaattorit Suomessa Tuorein tieto lokakuu / Kuluttajat 0 Teollisuus -20 Kauppa -40 Rakentaminen Rakentaminen Kuluttajat Teollisuus Kauppa Lähde:Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Tilastokeskus Forecon Oy Kaupan luottamus laskenut rajusti kesän jälkeen, nyt alempana kuin 2009 Lokakuun indikaattoreissa pieni liikahdus ylöspäin

45 As.kpl Asuntoaloitukset talotyypeittäin Koko maa Asuinkerrostalot Erilliset pientalot Kytketyt pientalot Lähde: Tilastokeskus, ennuste Forecon 10/2014 Jatkuva vuosiarvo

46 Tyhjän toimitilan määrä edelleen kasvussa 11/2014 Kauppalehti Nyt ongelmana myös tyhjien liiketilojen kasvu

47 Talonrakentamisen määrä Suomessa 2000= Uudisrakentamisen vaihtelut ovat suuret korjausrakentamiseen verrattuna. Nyt kasvavat toimitilojen uudisrakentaminen ja asuntojen korjaus.

48 Rakentamisen määrän ennuste RAKSU

49 tuorein tieto Rakentaminen ei ole pohjamudissa. Tilauskanta on kasvanut miljardilla eurolla vuodenvaihteesta. Laskuttamattoman työn määrä on kasvanyt niin ikään miljardilla.

50 Tarjoushintaindeksi (PKS) ja rakennuskustannusindeksi kk muutos, % Talonrakentamisen hintaindeksit 9/2014 Building costs 10 0 Tender prices Tarjoushintaindeksi Rakennuskustannusindeksi Non-residential -10 Residential Lähde:Rapal, Tilastokeskus Forecon Oy Tarjoushinnat (k.a) ovat vuodentakaista alempana. Toimitilojen tarjoushinnat ovat hieman (2..3%) viimevuotista ylempänä,asuinrakennusten n. 7 % alempana.

51 Yhteenveto mitkä asiat vaikuttavat rakentamiseen Talous, => Suomen ja Suomen vientimaiden kasvuvauhti hidasta Yritysten ja kansalaisten tulokehitys ja ostovoima väestömäärä, => kasvaa ruokakuntakoko, => pienenee, sinkkuja lisää lapsiperheitä vähemmän kaupungistuminen, vielä muuttajaa aluepolitiikka, tuetaanko palvelujen säilymistä väestökatoalueilla? olemassa olevat tilat, löytyykö sopivia sopivaan hintaan oikeassa paikassa? Kestävä kehitys, luonnovarojen säästö, CO2 päästöt, energiatehokkuus Asuntojen ja toimitilojen hinnat ja vuokrat = tarjonta Lainarahan saanti ja rahan hinta, tällä hetkellä ei koron nousupaineita Tukeeko yhteiskunta rakentamista, verotus, avustukset, lainojen vakuudet, kaavoitus/tonttitarjonta? Löytyykö rakentajia, mihin hintaan Rakentamisen hintojen kehitys, mielellään alle kuluttajahintojen => rakentaminen tulee edullisemmaksi suhteessa muihin menoihin Pekka Pajakkala

52 TALOUS Yhteenveto talous ja rakentaminen Kasvu paranee maailmalla, Euroopassa ja erityisesti Suomessa vaikeuksia päästä mukaan, ennusteita reivattu alaspäin EU suunnittelee 300 mrd.euron elvytyspakettia Vaalit luovat paineita lisäelvytykselle Suomessa Viennille ennakoidaan kasvua 2015, merkkejä olemassa Korot pysyvät matalalla ja pitkiä asuntoluottoja saa, myös as.oy:t 20v. RAKENTAMINEN Rakentaminen ei ole romahtanut eikä pohjamudissa Taloustilanteeseen nähden rakentaminen pärjännyt hyvin Nollakasvu 2014 ja pieni kasvu 2015 Vetureina korjausrakentaminen ja toimitilarakentaminen Asuntorakentaminen, erityisesti omakotitalot ja infra alas Alueelliset erot suuret ja korostuvat, kasvualueet Helsingin, Tampereen ja Jyväskylän seutu, kasvukeskusten ulkopuolella heikko tilanne, omakotirakentamisalueilla erityisesti Pekka Pajakkala

53 Johtopäätöksiä sähköurakoitsijan näkökulmasta 1. Sähköiset ratkaisut mahdollistavat paljon uusia asioita rakennuksen käyttäjille ja omistajille => Koko sähkö- ja talotekniikka-alan yhteinen vaikuttaminen asiakkaisiin ja sidosryhmiin (viranomaiset, suunnittelijat, ) 2. Rakennusten uudistaminen ja korjaaminen kasvavat ja kasvattavat osuuttaan rakennusmarkkinoista =>Tee korjausrakentamiseen liittyvät linjaukset yrityksessäsi => Jos se on myönteinen, kehitä tosissaan toimintatapojasi ja kilpailukykyäsi => Hyödynnä rakennusten energiansäästön sähköalalle tuomat markkinat 3. Rakentaminen eriytyy yhä enemmän alueellisesti Rakentaminen painottuu kasvualueille ja niiden keskuskaupunkeihin, töiden painopiste PKS-Tre akselilla sekä uudis- että korjausrakentamisessa Huomioi organisaatiossasi ja toiminta-alueissasi 4. Älä odota markkinoiden selkeää paranemista, totuttele nykytasolle Talouden ja rakentamisen kasvu hidasta ainakin kuluva vuosikymmenen Rakentamisen BKT-osuus korkea eli Suomessa käytetään paljon rahaa rakentamisen =>tehosta toimintojasi, kilpailukykyä lisää 5. On pakko rakentaa halvemmalla Pyri vaikuttamaan ajoissa ratkaisujen toteutettavuuteen, yhteistyö Hankintakanavilla tärkeä rooli Pekka Pajakkala

54 KIITOS Täsmätiedolla tuloksiin - A company for Forecasting Construction -