Lohi ja taimen Oulujärvellä 2030? Selvitys Oulujärveen laskevien vesistöjen vaelluspoikastuotantopotentiaalista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lohi ja taimen Oulujärvellä 2030? Selvitys Oulujärveen laskevien vesistöjen vaelluspoikastuotantopotentiaalista"

Transkriptio

1 Lohi ja taimen Oulujärvellä 2030? Selvitys Oulujärveen laskevien vesistöjen vaelluspoikastuotantopotentiaalista Matti Havumäki

2 Suomen vesistöpalvelu osk. Siltamäenkatu 21, LAHTI Y tunnus: puh , e mail: kotisivu:

3 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Lohi ja taimen Kainuun vesillä Lohen ja taimenen pyynnistä Oulujärvellä Hyrynsalmen reitti Sotkamon reitti Oulujärveen laskevat joet 4 3. Aineisto ja menetelmät 6 4. Hyrynsalmen reitti Hyrynsalmen reitti Leppikosken ja Seitenoikean välinen alue Seitenoikean ja Aittokosken välinen alue Pyhännänjoen yläpuoliset alueet Sotkamon reitti Oulujärven laskevat joet Nykyinen tila ja kunnostuskustannukset Jokien ja purojen nykytila Kunnostuskustannukset Pohdittavaa Henkilökohtaiset tiedonannot ja kirjallisuus 19 LIITTEET 5 kpl LIITE 1. Taulukko 1. Leppikosken voimalaitoksen yläpuoliset joet ja purot. 4 s. LIITE 2. Taulukko 2. Iso Pyhännän voimalaitoksen yläpuoliset joet ja purot. 2 s. LIITE 3. Taulukko 3. Seitenoikean voimalaitoksen yläpuoliset joet ja purot. 6 s. LIITE 4. Taulukko 4. Sotkamon reitin Koivukosken ja Kallioisen voimalaitosten väliset joet ja purot. 7 s. LIITE 5. Taulukko 6. Oulujärveen vapaana laskevat joet ja purot. 6 s.

4

5 1. Johdanto Tämän työn tarkoituksena on selvittää kuinka paljon Oulujärven vaikutusalueen joki ja puroalueilla olisi mahdollista kasvaa taimenen ja lohen poikasia/vaelluspoikasia. Jokivesistä on olemassa valmiita aineistoja, liittyen erilaisiin uittoselvityksiin ja kunnostuksiin sekä vesivoiman inventointeihin. Puroista ei juuri ole olemassa käyttökelpoisia valmiita aineistoja. Pienien uomien kalantuotantopotentiaali voi kuitenkin olla hyvin merkittävä ja purojen merkitys pyrittiin tässä selvityksessä myös huomioimaan. Puroista pyydetty taimen on ollut merkittävä osa kainuulaisten ruokapöytää menneinä aikoina ja kalaa on ollut saatavilla lähes jokaisesta purosta ennen tehometsätalouden aikakautta ja sen suoria vaikutuksia pienvesistöjen tilaan. Pienvirtavedet huomioidaan tarkemmin sellaisilla vesistöalueilla, joissa tiedetään puro ja järvitaimenta esiintyvän tai joskus esiintyneen. Lohen esiintymisalueeksi tiedetään muutamia isompia sivuvesiä reittivesien lisäksi. Raportti ei selvitä yksilöidysti pienvesistöjen ja jokien tämänhetkistä tilaa, vaan arvion niiden potentiaalista tuottaa kalanpoikasia. Reunaehtojensa puolesta arvio perustuu lähinnä vesistön luonnontilaisuutta vastaavaan tilaan huomioiden kuitenkin seikan, että isoihin jokiin laskeneiden sivupurojen merkitys on pienempi niiden nykyisin laskiessa patoaltaisiin eikä virtaaviin vesiin. Selvitys ei ota kantaa nykyiseen kalalajistoon tai niiden geeniperimän ohjaamaan vaellushalukkuuteen ym., istukkaiden laatuun (laitostuminen, varhaissukukypsyys ym.), luonnonmukaisten kalateiden mahdollisuuksiin lisätä poikastuotantopotentiaalia, eikä muihin mahdollisiin säännöstelyyn ja säännösteltyjen alueiden kunnostusratkaisuihin tai syönnösvaellusalueilla esiintyviin ongelmiin.

6 2. Lohi ja taimen Kainuun vesissä Taimenen ja lohen esteetön vaellusmahdollisuus Oulujoessa katkesi Merikosken voimalaitoksen valmistuttua Laitoksessa oli kalahissi, jonka vaatimaton menestys kalannousun turvaamiseksi jäi olemattomaksi Oulujoen tullessa kokonaan rakennetuksi 1957 mennessä. Viimeistään Oulujoen luusuaan 1952 valmistuneen Jylhämän voimalaitoksen valmistuttua loppui myös Oulujokeen Oulujärvestä kudulle laskevien taimenien, joita koutereiksi kutsuttiin, elinmahdollisuudet. Oulujärvessä on saattanut olla järvilohikanta tai sekakanta, jossa osa lohiyksilöistä on vaeltanut mereen osan jäädessä Oulujärven selille (Seppovaara 1962, henk. koht. tiedon anto Uski 1969). Kalatalousteknikko Onni Uski (Hurme 1969) sai Hakasuon kalanviljelylaitoksen taimenen emokalapyynnin yhteydessä usein myös lohia. Kantaa ei kuitenkaan koskaan tutkittu tai otettu säilytettäväksi emokalaparviin. Oulujärvelle syönnösvaelluksen tehneiden kalakantojen tila heikkeni dramaattisesti Kiehimä ja Emäjoen tullessa rakennetuiksi Hurme (1969) selvittää Oulujärvellä olleen runsaasti järvitaimenta, mutta ei omissa tutkimuksissaan ole pystynyt selvittämään onko Oulujärvessä tavattu taimen tehnyt merivaellusta. Yleisesti kuitenkin tiedetään meritaimenen nousevan vesistöissä ylemmäs jokien latva ja sivupuroihin. 2.1 Lohen ja taimenen pyynnistä Oulujärvellä Tolvasen (1915) mukaan lohta ja taimenta pyydettiin Oulujärveltä nuotalla ja koukuilla sekä tuohustamalla yhteensä n kg/v, josta taimenta 600 kg (200 kpl) ja lohta 400 kg (100 kpl). Hurmeen (1969) mukaan 1000 kg lohta ja taimenta on ilmeisen varovaisesti annettu arvio. Pyynti keskittyi enemmän jokiin ja suurempi osa määrittelemättömästä kokonaissaaliista pyydettiin virroista kalojen kutuvaelluksen aikaan. Tonkon eli purotaimenen pyyntiponnistusta on kuvattu ankaraksi, mutta vain tiettyyn osaa puroihin ja jokiin ulottuvaksi. Aikaisemminkaan tonkoa ja järvitaimenta ei ole toisistaan eroteltu. Pyyntitavat olivat onki, heittosiima (useita koukkuja ns. ootto onki), merta ja jopa yläjuoksulle veteen kaadettu tervan kusi (tervan polton sivutuote), joka tainnutti tai tappoi kalat pyydettäviksi. 2

7 2.2 Kiehimä ja Emäjoki Emäjoki on ollut Oulujärven alueella merestä nousseen lohen tärkein kutuvesi (Hurme 1969). Välijärviä reitillä on ollut oikeastaan vain kaksi, Ristijärven Iijärvi ja Hyrynsalmen Hyrynjärvi ennen Kiantajärveä. Emäjoessa on ollut runsaasti virtavettä 105 km matkalla, kun pudotuskorkeutta Kiantajärvestä Oulujärveen on ollut 75 m. Sivujoista lohi on noussut ainakin Hyrynsalmelle Lietejokeen saakka (Henking ja Sandman 1913, Wuorentaus 1942), mutta lohia on saatu myös Ämmänsaaren Sonninkalliolta (henk. koht. tiedon anto, Heikura T. 2010). Tarinat kertovat myös Kiantajärveen laskevasta Kuomanjoesta saadusta lohesta. Nousuestettä tuolle vaellukselle ei ole ollut. Sata vuotta sitten Oulujokeen nousevien lohien määrä on tuskin vastannut enää alkuperäisiä, luonnontilaisia määriä johtuen pyyntipaineesta ja joen muustakin käytöstä niin Oulujoessa alajuoksulla kuin Emäjoessa reitin yläjuoksulla (esim luvun suuret perkaukset ja Ämmäkosken ruukin rakentaminen Emäjoen luusuaan Ämmänsaaressa 1841.) Kainuun perukoilla kauppatavara on ollut ennemmin terva, voi ja kapahauki. Tietoa lohisaaliista esim. verokirjoista tms. ei ole ja nousuhalukkuuskin on aikoinaan tullut huonosti dokumentoitua. Hurme (1969) selvittää mm. Onni Uskin ja Sakari Moisasen kertoneen, että Lietejoen suulta, Seitenoikesta ja Kalliokoskesta on saatu suuria kg lohia, jopa 30 kg painoisia yksilöitä on saatu saaliiksi. Luvan reitin koskiinkin lohia on noussut. Vielä 1950 luvulla Mikitänjärvestä saatiin verkolla lohi, joka oli kalastajillekin yllätys (Henk. koht. tiedon anto, Heikkinen M. ja Romppainen J. 2010). Alempana Paltamossa ja Pyhäntäjoessa lohet olivat 8 12 kg:sia. Hurmeen (1969) tekemissä haastattelututkimuksissa selvisi, että Emäjoen lukuisat sivuammattikalastajat saivat saaliikseen vuosittain kpl lohia ja taimenia sekä monet ammattikalastajat kpl. Kalastajien määrän selvittäminen olisi avartanut joen kokonaistuottoa, mutta näistäkin luvuista selviää, että kalaa on kappalemääräisesti saatu ainakin satoja, jopa toista tuhatta kappaletta. Noin 10 kg:n keskipainolla arvioituna vaelluskalaa olisi saatu joka tapauksessa useampia tuhansia kiloja vuosittain. Hyrynsalmen reitti on koko matkaltaan ollut taimen ja lohipitoinen. Taimenta ja harjusta esiintyy luonnonvaraisena reitin sivu ja latvavesissä. 3

8 2.3 Sotkamon reitti Kuhmonreitillä kosket ovat olleet lähinnä reittiveden välisten altaiden virtapaikkoja, salmia ja koskia. Suurimmat niistä Ontojärven ja Iso Kiimasen välissä Ontojoessa (nykyisin säännöstelty kahdella voimalaitoksella; Kallioinen ja Katerma), Tenetin virta ja Kuhmon keskustan tuntuman kosket. Reitti on kuitenkin koko matkaltaan ollut taimenpitoinen (Arra 1935, Myrberg 1935, Huovinen 1949, Reinikka 1960, Vaalama 1960). Kajaaninjoki Sotkamo Kuhmoreitille lohi tai taimen ei tiettävästi ole päässyt nousemaan Kajaaninjoen Ämmäkosken 5,5 m putouksen yli (Nordqvist 1903). Ämmäkosken alla oli kesällä lohta, mutta kutuaikana syksystä kalaa ei enää tavattu. Henking ja Sandman (1913) olettivat lohen joskus kuteneenkin Ämmäkosken alaosalla. Oletusta tukee joen alaosalta entisinä aikoina syksyisin saadut runsaat taimensaaliit. Ämmäkosken putouksen yläpuolella on ollut runsaasti Nuasjärvestä alavirtaan kutuvaelluksen tehnyttä (Myrberg 1935) taimenta pyydettäväksi (Laitinen 1954, Vaalama 1960). 2.4 Oulujärveen laskevat joet Etelän puolelta virtaavat joet Hurmeen (1969) mukaan on ollut entuudestaan tuttua, etteivät Oulujärveen etelän suoalueilta laskevat joet ole olleet lohi ja taimenpitoisia. Joilla tarkoitetaan Vimpelinpuroa, Nimis, Vuoli Vuotto ja Mainuanjokea. Vuotto ja Vuolijoissa kuitenkin nykyisin esiintyy ainakin purotaimenta ja Vuolijokeen on kotiutettu myös harjus. Mainuanjoen alaosassa on ollut kallioköngäs, jonka on epäilty estäneen kalannousua ko. vesistöön. Mainuanjoki on Hurmeen (1969) mukaan eteläisistä joista ainoa, josta voitaisiin saada taimenen kutujoki. Aittojoki l. Leinosenjoki Hurmeen mukaan Aittojoessa ei koskaan ole esiintynyt lohta, taimenta, harjusta tai edes tammukkaa. Potentiaalia saattaisi kuitenkin olla Iso Laamasen järven alapuolisilla osilla. Pohjanjoki Pohjanjoessa on aikanaan ollut runsaasti taimenta ja jonkin verran isompikokoista syönnösvaelluksen tehnyttä taimenta. Tonkon pyyntiä on mainittu harrastettavan pääuomalla ahkerasti saaliin ollessa g painoista. (Hurme 1969, Henk. koht. tiedon anto, Rautianen 2010) 4

9 Miesjoki Miesjokeen nousi ennen runsaasti taimenta ja merilohta (Henking ja Sandman 1913, Anonyymi 1911) ja nykyisinkin joella on luontainen taimenkanta. Varis ja Kongasjoki Varis ja Kongasjoki ovat olleet tärkeitä lohen ja taimenen kutualueita. Kivesjärvi on ennen laskenut ainakin osan vetensä Alanteenjoen kautta Jaalangan suuntaan, mutta 1800 luvulla vedet johdettiin kokonaisuudessaan Varisjokeen. Varisjoessa on ollut useita vesilaitoksia, mutta kalannousu reitille loppui ilmeisesti 1930 luvulla. Myllyn rakentamisen ehtona oli kalannousun turvaaminen, mutta tarvittavat rakenteet jäivät kuitenkin rakentamatta. Tähän patoon loppui lohennousu Kivesjärveen ja Kongasjoen kutualueille. Kongasjoessa sanotaan olleen lohta niin paljon kun ottaa halusi (Väisänen Iivari henk. koht. tiedon anto, Hurme 1969). Reitiltä hyvänä taimenjokena on mainittu myös Kivesjärveen laskeva Vaarainjoki. Heini ja Melajoki Heini ja Melajoki Paltamossa ovat pieniä, mutta taimenpitoisia vesistöjä. 5

10 3. Aineisto ja menetelmät Aineistona on käytetty lähinnä lauttaussääntöjä, uittokatselmuksia ja uittosääntöjä sekä uittosääntöjen kumoamisia niiltä osin kuin niitä on ollut käytettävissä. Tarkempaa tietoa on joidenkin jokien osalta saatu myös kunnostussuunnitelmista ja muiden tutkimusten sekä selvitysten yhteydessä (mm. Kainuun ympäristökeskuksen eri hankkeissa toteutetut osakaskunta kyselyt). Maastokäyntejä kohteille ei ole tehty kyseisen selvityksen aikana. Kootusti ja kattavaa, yksityiskohtaista tietoa koko Kainuun alueelta on aiemmissa julkaisuissa esitetty melko vähän. Mainittavia ovat mm. Koski inventointi (Vesihallitus 1980), Kainuun koskiselvitys (Seutukaavaliitto 1986), Kainuun uittokunnostettujen jokien nykytila (Korhonen & Huusko 2004, Kainuun ympäristökeskus) ja Ihmistoimintojen vesistövaikutukset Emäjoen valumaalueella (Korhonen ym. 2003, Kainuun ympäristökeskus). Viimeiseksi mainitun yhteydessä inventointityötä on tehty myös puroluokan vesiin asti. Taulukoihin on kerätty kaikki joet ja n m pidemmät purot. Kirjallisuuden, puhelin haastatteluiden ja kartta aineiston perusteella on pyritty luokittelemaan virtavesikalojen elinympäristöksi sopivat joet ja purot. Aineisto perustuu pienempien uomien osalta kartta aineistoihin. Kartta aineistojen tarkkuus asettaa rajoitteita elinympäristöjen määrittämiseen, joten kaikkia virta alueita aineistossa ei ole. Kartoissa ei esiinny virtasuvantoja, nivoja eikä kaikkia poikas ja kutualueiksi kelpaavia ympäristöjä. Taimen pystyy hyödyntämään koko purouoman elinympäristönään ja usein muita kalalajeja esiintyy vain vähän. Pienempien purojen ja jokien osalta virta alueita sekä teoreettisia poikastuotantoalueita voidaan pitää vähimmäismäärinä vaikka taulukossa esiintyvä laskennallinen poikastuotantopinta ala joen latvoilla ja puro kohteilla hieman kasvaakin suhteellisen keskileveyden myötä. Kartta aineistoista mitatut luvut on esitetty taulukoissa vihreällä. Karttaaineistoihin perustuvat arviot on esitetty punaisella. Tunnettujen luontaisten nousuesteiden takaisia tuotantoalueita ei tässä selvityksessä tarkastella (ko. uomien tunnusluvut eivät ole mukana aineistossa). Puroluokan vesistössä nousuesteitä saattaa esiintyä, mutta karttatarkastelutarkkuudella niitä ei ole voitu huomioida. Pienien purojen merkitys vesistön kalakannalle voi olla merkittävä. Muun muassa Lietejoen latvoilla on vaaroilta ja hetteistä laskevia puroja, joissa taimen on kutenut ja poikastiheydet ovat olleet suuria (Keränen O. henk. koht. tiedon anto 2010). Kartta aineistoista ei voi ojitusten seasta 6

11 pieniä puroja tai hetevaikutteisuutta havaita, joten esimerkin mukaisia puroja aineistosta varmasti puuttuu, kuten myös toisin päin. Pieniä alle 2 km pituisia järviin laskevia puroja on jätetty suoraan tarkastelun ulkopuolelle, kuin myös kuivuviksi tai muuten merkityksettömiksi arvioituja (jyrkkyys, suo ojat, lyhyys) latvahaaroja. Tarkastelun ulkopuolelle jää kuitenkin vain muutamia vaarojen rinnepuroja sekä pieniä latva ja sivuhaaroja. Isommat purot on luokiteltu aineistossa joiksi. Puroiksi on luokiteltu uomat joiden keskivirtaama (MQ) on < 0,2 m³/s tai keskileveys on < 1,7 m). Suuria jokia ko. vesistöissä on hyvin vähän. Jaottelu on tehty osittain tilastollisen käsittelyn yksinkertaistamiseksi, mutta sillä pyritään mm. lisäämään hyvin vesittyneiden uomien määrää joiksi luokiteltujen uomien ryhmässä. Jokien hydromorfologista, saati puro ja jokiluonnon ekosysteemitason tilaa ei voi ilman maastotarkasteluja toteuttaa, joten arviot kuvaavat uomien potentiaalia. Latvajokien ja pienten purojen veden laatu voi ajoittain olla lisääntymistä rajoittava tekijä, mutta harvoilla kohteilla veden laatu on niin heikkoa ettei lisääntyminen ollenkaan onnistuisi. Virtavesien karkea tuotantopotentiaali laskettiin selvittämällä jokien ja purojen selvät virta alueet. Virta alueiden pinta alalla kerrotaan tutkimuksista ja seurannoista saatuja taimenen ja lohenpoikasten tuotantoarvioita. Tuloksista saadaan uomakohtainen arvio kohteen vuosittaisesta vaelluspoikastuotantopotentiaalista. Etelä Suomessa lohen ja taimenen vaelluspoikastuotannoksi on arvioitu keskimäärin n smolttia/ha/v ja enimmillään jopa 4000 smolttia/ha/v (henk. koht. tiedon anto, M. Vaittinen 2010). Pohjois Suomen kylmät ja karummat olosuhteet hidastavat kasvunopeutta (smolttiutumisiän nousu) ja lisäävät jokipoikasvaiheen kuolleisuutta jo ennen smolttiutumista. Purovesistöjen tuotantopotentiaalia on kuitenkin arvioitu suuremmaksi kuin jokien, koska pienissä uomissa arvioidaan olevan enemmän poikaselinympäristöjä ja vähemmän mm. lajien välistä kilpailua. Taimenen vaelluspoikastuotannon arvioidaan tässä selvityksessä olevan smolttia/ha/v ja lohen smolttia/ha/v. Arvio perustuu yleisesti käytettyihin arvoihin ja Riista ja kalatalouden tutkimuslaitoksen asiantuntijaarvioihin (Tiedonannot T. Vehanen, V. Vähä, E. Jutila ja M. Kaukoranta 2010). Taimenella smolttituotannon arviona on käytetty myös 200 poikasta/ha, mutta purovesistöjen tuotantokapasiteettia pidetään yleisesti parempana verrattuna suuriin jokiin. Lohen palauttaminen Oulu ja Lososinkajokiin hankkeessa (Toim. Laine A. 2008), Oulujoen sivujoessa, Kutujoessa tehdyn istutettujen lohien vaelluspoikasten rysäpyynnin perusteella arvioitiin joen pystyvän nykyisellään tuottamaan n. 300 smolttia/ha/v. Poikastiheyksien vaihtelu voi 7

12 olla erittäin suurta jokien ja joen koskien välilläkin esim. pohjoisista joista Tenolla on havaittu 1+ ja sitä vanhempien poikasten n yksilön hehtaaritiheyksiä. Näätämön alaosilla 1990 luvun alussa havaittiin jopa lohen poikasta hehtaarilla (Niemelä ym. 2003). Arvio vähimmäis ja enimmäismäärästä kuvaa myös vuosien välistä suurta vaihtelua ja ennen kaikkea enimmäisarvio voi kompensoida vain koskihehtaareissa mitatun tuotantoalan mahdollista ala arviota. Nykytietämyksen mukaan lohen poikaset käyttävät poikasalueinaan myös suvantoja ja jopa läpivirtausjärviä. (Esim. Haapala ym. 1998) Yleistäen samassa vesistöissä esiintyessään lohi kutee pääuomassa ja taimen lisääntyy pienemmissä vesistöissä eli pääuoman sivu ja latvajoissa sekä puroissa. Lohien jokipoikasten on kuitenkin todettu vaeltavan pääuomasta myös sivujokiin ja puroihin mm. Torniojoella (Vähä V. 2010). Rakennetuissa joissa Itämeren altaan lohen on todettu kutevan myös vähiten huonoihin paikkoihin esim. säännösteltyjen vesien sivupuroihin (Montan kalanviljelylaitoksen poistovesi uoma (Oulujoki) ja Isohaaran yläpuolisen altaan sivupuro (Kemijoki)). Lohen ja taimenen samanaikaista esiintymistä aineiston joissa ei tulkittu lohen hyväksi siten, että se mahdollisesti syrjäyttäisi taimenen. Taimenpitoisiksi vesiksi luokiteltiin lähes kaikki uomat, jos kyseisessä 2. jakovaiheen vesistössä tiedetään ko. kalaa esiintyvän tai esiintyneen. Lohen poikastuotannon kannalta potentiaalia arvioitiin olevan sen entisissä kutujoissa ja uomissa joiden keskivirtaama (MQ) on noin 1 m³/s. Esimerkiksi; Torniojoella lohi kutee 250 km päässä mereltä pääuomaan laskevaan sivujokeen (Pakajoki), jonka keskivirtaama (MQ) on n. 1,7 m³/s. Emäjoen sivujoessa, Lietejoella lohi kuti joen yläosan Syväjoessa, jonka keskivirtaama (MQ) on. 1,3 m³/s. Venäjällä Äänisen järvilohi nousee kudulle useampaan keskivirtaamaltaan n. 1,5 4 m³/s jokiin. Pienin tunnettu joki on Filippa, jonka keskivirtaama jää alle 1 m³/s (henk. koht. tiedon anto M. Kaukoranta 2010). 8

13 4. Hyrynsalmen reitti 4.1. Hyrynsalmen reitti Hyrynsalmen reitillä tarkastelualue ulottuu Leppikosken ja Aittokosken voimalapatojen väliselle osuudelle (Kuva 1). Kiehimäjoessa sijaitsevan Leppikosken voimalapadon alapuoliset alueet kuuluvat Oulujärven tarkastelualueeseen. Iso Pyhännän voimalaitoksen takaiset alueet Leppikosken ja Seitenoikean välisellä alueella käsitellään omana kokonaisuutenaan (Kuva 1). Kuva 1. Hyrynsalmen reitin tarkastelualue. Iso Pyhännän ja Seitenoikean voimalaitosten yläpuoliset valuma alueet on rajattu omiksi kokonaisuuksikseen. Tarkasteltavia uomajaksoja Leppikosken ja Aittokosken välisellä alueella on yhteensä 1206,7 km, joista selvästi virtaavaa vettä on vähintään 285,2 km. Virtavesien pinta alaksi muodostuu 76,8 hehtaaria. 190 joki ja 241 9

14 purojaksosta 121 joella ja 118 purolla arvioitiin olevan taimenen poikastuotanto alueita yhteensä 71,2 ha joista jokien ryhmässä 57,6 ha ja puroilla 13,6 ha. Lohelle poikastuotantoalueita on 21 joella tai jokijaksossa yhteensä 29,9 ha. Kokonaisuudessaan tarkasteltavan vesistöalueen vaelluspoikastuotannoksi arvioitiin taimenen smolttia ja lohismolttia (Taulukko 1). Tarkemmat joki ja vesistökohtaiset arviot on esitetty liitteissä 1,2 ja 3, taulukot 2,3 ja 4). Taulukko 1. Hyrynsalmen reitin tarkastellut joet ja purot. Uoman Taimen pituus km virtavettä yht./pot.* ha/km Kpl yht./pot.* Leppikoski Taimen smolttia/v Lohi virtavettä ha/km Lohi smolttia/v Joki 38/38 236,2/230,4 20,7/48 9,1/ Puro 59/45 147,2/124,3 4,8/42 Yhteensä 97/83 383,4/354,7 25,5/ ,1/ Iso Pyhäntä Joki 21/20 90,2/89 4,9/13,8 3,3/15, Puro 16/9 58,2/37,7 0,7/5,1 Yhteensä 37/29 148,4/126,7 5,6/18, ,3/15, Seitenoikea Joki 72/65 360,4/337 32/68,5 18,3/98, Puro 91/64 314,5/241 8,2/71,6 Yhteensä 163/ ,9/576 40,2/140, ,3/98, Yhteensä 331/ / / / * Potentiaalisiksi uomiksi arvioitujen lukumäärä tai pituus Leppikosken ja Seitenoikean välinen alue. Suurimmat Leppikosken patoaltaaseen laskevat joet ovat Uvan reitiltä (vesistöalue 59.44) Tolosenjoki (MQ 2,80 m³/s), ylempänä reitillä Latvajoki (MQ 1,76 m³/s) ja Pyhännänjokeen laskeva Tervajoki (59.47,MQ 1,84 m³/s). Kokoluokkaa pienempiä ovat Siltajoki (59.41, MQ n. 1,3 m³/s), joka haarautuu pian Väljän ja Siltajoeksi ja Roukajoki (59.42, MQ n. 0,66 m³/s). Noin 0,4 m³/s keskivirtaaman suoraan altaaseen laskevia pieniä jokia on useampia; Varsajoki, Pajujoki, Möykkysenjoki ja Heikkisenjoki. Leppikosken ja Seitenoikean patojen välisellä vesistöalueella tarkasteltiin jokia ja puroja yhteensä 383,4 km matkalta. Selkeitä virtavesialueita uomissa on 10

15 arvioitu olevan n. 99,1 km. Virtavesien pinta alaksi arvioitiin yhteensä 26,6 ha. Aineistosta kalataloudellisesti potentiaalisiksi arvioitiin kaikki 38 jokea, joissa on 20,7 ha poikastuotantoaluetta ja 59 purosta 45 puroa, joissa on yhteensä 4,8 ha virtavettä (Taulukko 1 ja LIITE 1, taulukko 2). Taimenelle sopivia poikaselinympäristöjä on vähintään 25,5 ha ja lohen pienpoikasille koskipinta alaa on yhteensä n. 9,1 ha. Vesistöalueen vaelluspoikastuotannoksi on arvioitu taimenen smolttia ja lohismolttia vuodessa (Taulukko 1) Iso Pyhännän voimalaitoksen yläpuolinen alue Suurin Iso Pyhännän järveen laskeva virtavesi on Hiisijärvestä laskeva jokijakso (vesistöalue 59.48), jossa pienet välijärvet helminauhoittavat jokireittiä. Alaosaltaan reitin keskivirtaama (MQ) on n. 3,0 m³/s. Reitin alaosille viimeisten koskien alapuolelle laskee Tuomaanjoki, joka lisää joen keskivirtaamaa 1,6 m³/s. Muut valuma alueen joet ovat huomattavasti pienempiä. (Taulukko 2, LIITE 2.) Iso Pyhännän voimalaitoksen yläpuolisella vesistöalueella tarkasteltavia jokia ja puroja on yhteensä 148,4 km, joista selkeitä virtavesialueita n. 30 km. Virtavesihehtaareita on yhteensä 8,0 ha. Aineiston 21 joesta kalataloudellisesti potentiaalisiksi arvioitiin 20 jokea tai jokijaksoa ja 16 purosta 9 puroa. Taimenelle sopivaa poikastuotantoaluetta on yhteensä 5,6 ha ja lohen poikastuotantoon soveltuvia alueita 5 joessa tai jokijaksossa on n. 3,3 ha. Taimenen vaelluspoikastuotannoksi arvioitiin n ja lohen n smolttia vuodessa. (Taulukko 1 ja LIITE 2, taulukko 3) Seitenoikean ja Aittokosken välinen alue. Suurimmat Emäjokeen laskevat joet ovat entisenä lohijokena tunnettu Lietejoki (59.45, MQ 2,3 m³/s), Tuomijoki (59.46, MQ 3,4 m³/s), Löytöjoki (59.47, MQ 1,8 m³/s) ja Luvan reittivesi (59.7), jossa on järvien välisiä koskialueita ja latvajokia. Mainittavimpana Nuottijoki (59.71, MQ 9,9 m³/s), Luvanjoki (59.72, MQ 8,8 m³/s) ja latvan Mikitänjoki (59.73, MQ 4,7 m³/s) sekä kokoluokkaa pienemmät Tervajoki (59.75, MQ 1,5 m³/s) ja Kokkojoki (59.76, MQ 1,7 m³/s). Pienempiä Emäjokeen suoraan laskevia jokia ovat mm. Korpijoki (Sakarajärvi), Lahnajoki, Varisjoki, Kangasjoki ja Oravijoki. 11

16 Seitenoikean ja Aittokosken patojen välisellä vesistöalueella tarkasteltiin yhteensä 674,9 km jokia ja puroja, joista selkeitä virtavesialueita on 157,7 km. Virtavesihehtaareita on yhteensä 42,3 ha. Aineiston 72 joesta kalataloudellisesti potentiaalisiksi arvioitiin 65 jokea, yhteensä 32 koskihehtaaria ja 91 purosta 64 puroa, yhteensä 8,2 ha virtavettä. Lohelle jokia tai jokijaksoja on 12 kpl (Tarkemmat kuvaukset liitteessä 3, taulukko 4). Taimenelle sopivia poikaselinympäristöjä on vähintään 40,2 ha ja lohelle n. 18,3 ha. Vaelluspoikastuotannoksi arvioitiin taimenen ja lohen vaelluspoikasta vuodessa. 5. Sotkamon reitti Kuva 2. Sotkamon reitille laskevien jokien ja purojen tarkastelualue. 12

17 Sotkamon reitillä Koivukosken ja Kallioisen voimalaitospatojen välisellä alueella (Kuva 2) tarkasteltiin jokia ja puroja yhteensä n. 808 km matkalta. Selkeitä virtavesiä on yhteensä 141 km, joiden pinta ala on 30,6 ha. Jokia aineistossa on 43 kpl yhteensä 309 km, joista virtavettä 38,6 km. Suurimmat joet ovat Jormasjoki (59.88, MQ n. 4 m³/s), Sapsojoki ja Kusianjoki (59.87 ja 59.83, MQ n. 3,6 m³/s) ja Tipas (59.85), Lappa (59.86) ja Tervajoki (59.84) (MQ n. 2,4 m³/s). Kokoluokkaa pienempiä ovat Talvijoki, Mustinjoki, Kontinjoki, Tuhkajoki ja Sapsojoen latvoilta Maunus ja Lontanjoki sekä Kusianjoen haara, Syväjoki. Puroja aineistossa on 155 kpl yhteensä 504 km. Virtavesiä puroissa on arvioitu olevan 103 km. Lyhyt yhteenveto on esitetty taulukossa 5 ja tarkemmat tiedot taulukossa 6 (LIITE 4). Poikastuotannon kannalta taimenelle soveliaiksi arvioitiin yhteensä 34 jokea, yhteensä 293,8 km (koskipituus 37,3 km, pinta ala 19,2 ha) ja 62 puroa yhteensä 251,2 km (koskipituus 49,4 km, pinta ala 5,7 ha). Virtavesien yhteen laskettu poikastuotantoala on n. 25 ha. Lohen poikastuotantoon soveliaita uomia tai uomajaksoja on 12 kpl yhteensä 122,6 km, joista koskialuetta 20,4 km ja 14,2 ha. Vaelluspoikastuotannoksi arvioitiin n taimensmolttia ja n lohismolttia vuosittain. Taulukko 6. Yhteenveto Sotkamon reitille Koivukosken ja Kallioisen voimalaitosten välille laskevista joista ja puroista. Kpl yht./pot.* Sotkamon reitti Uoman pituus km yht./pot.* Taimen virtavettä ha/km Taimen smolttia/v Lohi virtavettä ha (km) Lohi smolttia/v Joki 43/34 308,6/289,7 19,2/37,3 20,4/14, Puro 155/62 504,2/251,2 5,65/49,4 Yhteensä 198/96 813/541 25/ / * Potentiaalisiksi uomiksi arvioitujen lukumäärä tai pituus 13

18 6. Oulujärveen laskevat joet Kuva 3. Oulujärveen laskevien jokien ja purojen tarkastelualue. Oulujärven lähivesistössä tarkasteltavia jokia ja puroja on yhteensä 747 km, joissa on 108,6 km selkeitä virtavesiä. Virtavesihehtaareita on yhteensä 36,6 ha. Aineiston 53 joesta kalataloudellisesti potentiaalisiksi arvioitiin 38 jokea yht. 30 ha ja 104 purosta 24 puroa yht. 1,6 ha. Suurimmat Oulujärveen laskevat joet ovat Varisjoki (59.35, MQ 4,2 m³/s) Mainuanjoki (59.37, MQ 3,6 m³/s) sekä Aitto (59.34) ja Vuolijoki (59.39) (MQ) n. 2,6 m³/s keskivirtaamillaan. Varisjoen latvaveden, Kivesjärveen laskevan Kongasjoen keskivirtaama on 2,9 m³/s. Muita jokia ovat mm. Miesjoki (59.36), Pohjanjoki (59.36) ja Aittojoen Vanhajoki (Kuva 3). Taimenen poikastuotantoon soveltuvia alueita on 31,6 ha poikastuotantoarvion ollessa vuodessa. Kokoluokaltaan lohelle 14

19 soveltuvia jokia on yhteensä 12 kpl kuudessa eri valuma alue kokonaisuudessa. Koski pinta alaa on yhteensä n. 22,3 ha. Lohismoltteja jokien on arvioitu tuottavan n kpl vuodessa. Uomien tiedot on esitetty tarkemmin taulukossa 7 (LIITE 5) ja lyhyt yhteenveto taulukossa 8. Taulukko 8. Yhteenveto Oulujärveen laskevista joista ja puroista. Kpl yht./pot.* Uoman pituus km yht./pot.* Taimen virtavettä ha/km Taimen smolttia/v Lohi virtavettä ha (km) Lohi smolttia/v Oulujärvi Joki 53/38 421/369,5 30/53,5 22,2/29, Puro 104/24 326/94,8 1,6/15,1 Yhteensä 157/62 747/465 32/ / * Potentiaalisiksi uomiksi arvioitujen lukumäärä tai pituus 7. Nykytila ja kunnostuskustannukset 7.1 Jokien ja purojen nykytila Voimalaitosrakentaminen, louhitut alakanavat ja säännöstely ovat hävittäneet pääuoman sekä sivuhaarojen alaosien koski ja virtapaikat. Suurin osa lohen kudusta on oletettavasti tapahtunut pääuomassa niin Oulujoen kuin Oulujärveen laskevan Kiehimä ja Emäjoen osalta. Tervan, tukkien, ym. muun taloustavaran kuljetuksia varten Kainuun virtavesiä on perattu jopa kolmeen kertaan Oulujoella niiden alkaessa jo 1700 luvulla. Vaeltavien kalakantojen turmiona voidaan pitää kolmen tekijän yksittäisiä ja yhteisvaikutusta: voimalaitosten rakentaminen, 1950 luvun syrjäseutujen koskiin saakka yltäneet jokien koneperkaukset ja metsätalouden vaikutukset mm. veden laadun heikkeneminen ja heilahtelu. Purojen tila on heikentynyt purouittojen perkuissa, mutta suurin vaikuttavuus on ollut metsätalouden peruskuivatus ja ojitus. Puroja on kaivettu suoriksi ja syviksi siten ettei niitä juuri ojitusalueesta erota, hetteitä on kuivattu ja ojia ohjattu suoraan puroihin ja jokiin. Jokivesissä, mutta etenkin puroissa ongelmana on ojitusten kiintoainekuormitus, hienon hiekan ja turvemaan aiheuttama liettyminen. Korhosen ym. (2003) mukaan Emäjoen reitin puroista vain 1 % on luonnontilaisia. Luonnontilaisen kaltaisia purojaksoja esiintyi n. 40 % aineiston uomista, mutta jaksojen yläpuoliset toimenpiteet näkyivät myös näillä jaksoilla. Purokunnostuksia on Kainuussa tehty 1990 luvulta alkaen, mutta niiden vaikuttavuudesta ei käytännössä ole tietoa. 15

20 Kainuussa uittosäännön kumoamiseen liittyvät virtavesien kiveämisen alkoivat Suomussalmen Purasjoelta Noin puolet Kainuussa tehdyistä kunnostuksista ajoittuvat vuosille Ennen 1990 lukua kunnostukset olivat vaatimattomia, kiveä käytettiin vähän eikä koskiin tehty yhtenäisiä rakenteita. Leveys ja syvyysvaihtelua ei tarkoituksellisesti lisätty ja uomaan jätettiin n. 2 3 m leveä ns. kriisiajan uittoväylä, jonka vaikutus etenkin alivirtaamilla oli joki elinympäristön kannalta hyvin negatiivinen. (Korhonen & Huusko 2004) Nykyisin virtavesikunnostuksissa ei enää jätetä kriisiajan uittoväyliä ja uoman luontaisia rakenteellisia ominaisuuksia pyritään palauttamaan. Uomien rakenteellista monimuotoisuutta lisäämällä saadaan koskiin suuri kirjo syvyyden, leveyden ja virtausnopeuden vaihtelua. Kainuussa ongelmaksi muodostuu lähinnä kunnostusmateriaali. Monilla kohteilla käytettävissä on vain karkeaa kivimateriaalia, vaikka kaikki perkuupenkereet purettaisiinkin. Etäisillekin kohteille pitäisi saada pienempää materiaalia täydentämään kunnostusrakenteita ja luomaan mm. sopivia kutualustoja. 7.2 Kunnostuskustannukset Purojen kunnostuskustannukset arvioitiin Kainuussa ja Koillismaalla vuosina tehdyn Metsäpurojen kunnostushankkeen toteutuneiden kustannusten mukaisina (Purokunnostusopas Käsikirja metsäpurojen kunnostajille, Ahola M. & Havumäki M. 2008). Hankkeessa tehtiin uoma ja valuma alue kunnostuksia yhteensä 15 purolla. Kunnostustoimenpiteitä tehtiin lähinnä miestyönä, mutta myös kaivinkoneella yhteensä n. 26,6 km:n matkalla. Kunnostusten metrihinnaksi muodostui n. 5,1 33 euroa. Joka kaikkien uomien keskiarvona uomien kokonaispituudelle on 6,3 euroa/m. Kustannukset vaihtelivat välillä 2,2 14,1 euroa/m. Virtavesikunnostuksissa sovellettiin Pesiönjoen kunnostussuunnitelman (Havumäki M. & Majuri P., Kainuun ympäristökeskus 2007) mukaista kustannuskehystä. Pesiönjoki vastaa kooltaan ja virtamaltaan aineiston keskimääräistä jokea. Koskien perkuut ovat olleet maltillisempia verrattuna useimpiin muihin Kainuun uittoperattuihin jokiin. Kunnostuskohteelle tuotava soramäärä on suurempi kuin aiemmissa kunnostuksissa ja vastaa paremmin nykyistä käsitystä kutusoraikkojen määrästä (n. 5% koski pinta alasta). Pesiönjoen kustannusarvio on alv. Suunnitelma sisältää 6 virtavesikohdetta 2 km matkalla. Kunnostettavaa virtavettä on noin 1,1 km ja kunnostettavaa koskipinta alaa 1,7 ha. 16

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi

Lisätiedot

Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset

Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset 8.4.2014 Hotelli Ellivuori, Sastamala Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmän kokous Heikki Holsti Taustatietoja Hanhijoesta - Haaroistensuon

Lisätiedot

Purokunnostuksia Iijoen vesistössä Koillismaalla. Pirkko-Liisa Luhta, Eero Moilanen, Matti Suanto Luontopalvelut

Purokunnostuksia Iijoen vesistössä Koillismaalla. Pirkko-Liisa Luhta, Eero Moilanen, Matti Suanto Luontopalvelut Purokunnostuksia Iijoen vesistössä Koillismaalla Pirkko-Liisa Luhta, Eero Moilanen, Matti Suanto Luontopalvelut Esityksen sisältö Purojen inventointi Kunnostukset menetelmineen Vaikutusten seuranta Mitä

Lisätiedot

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Maailman vesipäivä seminaari Vesi ja kestävä kehitys 19.3.2015 Säätytalo Näkökulmia Vaelluskalapolitiikan

Lisätiedot

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 Teksti: Jussi Aaltonen Kuvat: Tero Forsman (ellei toisin mainita) Pyhäjärvi-instituutti

Lisätiedot

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET Kuvat: Simo Yli-Lonttinen VAELLUSKALAFOORUMI OULU 11.2.2014 Aki Mäki-Petäys RKTL Esityksen sisältö RKTL:N TYÖRAPORTTI KALATALOUSVAHINGOISTA-

Lisätiedot

Yli- Kemijoen vesistö ja vaelluskalat

Yli- Kemijoen vesistö ja vaelluskalat Yli- Kemijoen vesistö ja vaelluskalat Viljo Jääskeläinen 1913, Suomen Kalatalous Jarmo Huhtala Lap ELY 1 Kemijoen vesistö Kemijoki (valuma-alue 51 127 km2) oli ennen rakentamistaan Suomen ja koko Itämeren

Lisätiedot

Kalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI. Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Kalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI. Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Oulujoen kalatiet - tausta Merikosken kalatie 2003 (Oulun Energia / Oulun kaupunki) Tutkimukset ja selvitykset sisäänkäynnin

Lisätiedot

Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija

Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija Telemetriatutkimuksia: Tenojoki, Utsjoki, Akujoki, Näätämöjoki, Simojoki, Tuulomajoki (Venäjä), Oulujoki, Iijoki, Vantaanjoki, Kymijoki, Porvoonjoki,

Lisätiedot

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE!

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! KOSKIEN ENNALLISTAMISHANKE ETENEE, TAVOITTEENA PALAUTTAA JÄRVITAIMENEN LUONTAINEN LISÄÄNTYMINEN. KOSKIEN MELOTTAVUUS LÄHES ENNALLAAN MUTTA MELONTAVÄYLÄT OVAT MUUTTUNEET.

Lisätiedot

Pohjanlahden lohikantojen tila

Pohjanlahden lohikantojen tila Pohjanlahden lohikantojen tila Rovaniemi 18.5.2005 Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Itämeren lohijoet Suomessa: - ennen 20-30 - nyt 2 (+) Pohjanlahdella jäljellä 13 kutujokea 50:stä

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

53 Kalajoen vesistöalue

53 Kalajoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 125(196) 53 Kalajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 247 km 2 Järvisyys 1,8 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 34, Siiponjoki nro 35, Hamari jokisuu Vesistönro

Lisätiedot

Puulaveden villi järvitaimen

Puulaveden villi järvitaimen Puulaveden villi järvitaimen Jukka Syrjänen 1,2, Jouni Kivinen 1, Matti Kotakorpi 1,2, Miika Sarpakunnas 1,2, Kimmo Sivonen 1,2, Olli Sivonen 1 & Ilkka Vesikko 1,2 Jyväskylän yliopisto (1), Konneveden

Lisätiedot

Harjus hoitokalana. Lapin kalastusaluepäivät 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto

Harjus hoitokalana. Lapin kalastusaluepäivät 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Harjus hoitokalana Lapin kalastusaluepäivät 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Unelmakala sieltä jostakin Kuva: Ari Savikko Harjuksen hyviä puolia Paikallinen kala - ei

Lisätiedot

Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella. Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä

Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella. Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä 1 Virtakutuiset vaelluskalalajit kärsineet elinympäristössä tapahtuneista

Lisätiedot

Urpalanjokialue: Urpalanjokialueen kehittämishanke, Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry, Projektikoordinaattori Manu Vihtonen. Sivu

Urpalanjokialue: Urpalanjokialueen kehittämishanke, Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry, Projektikoordinaattori Manu Vihtonen. Sivu Sivu 1 18.3.2014 Sivu 2 18.3.2014 Urpalanjokialue: Toteutusalue sijaitsee Kaakkois- Suomessa Luumäen, Miehikkälän ja Lappeenrannan alueella. Urpalanjoen valuma-alue on pintaalaltaan 557 km 2, josta Suomen

Lisätiedot

SATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet

SATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet Yhdistyksen nimi: Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry Yhdistyksen kotikunta: Raisio Puheenjohtaja: Veikko Meskanen Osoite: Vehaksentie 220 23310 Taivassalo Sähköposti: tavemesk@taivassalo.fi Puhelin:

Lisätiedot

SELVIÄVÄTKÖ LOHEN POIKASET MERELLE JA OSATAANKO KALATIET SIJOITTAA OIKEIN?

SELVIÄVÄTKÖ LOHEN POIKASET MERELLE JA OSATAANKO KALATIET SIJOITTAA OIKEIN? SELVIÄVÄTKÖ LOHEN POIKASET MERELLE JA OSATAANKO KALATIET SIJOITTAA OIKEIN? HAASTEITA RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUKSELLE VAELLUSKALASEMINAARI 22.9.2011 Keminmaa Aki Mäki-Petäys RKTL RAKENNETTUJEN JOKIEN

Lisätiedot

Tornionjoen taimen rauhoitettuna kolme vuotta ovatko vaikutukset nähtävissä?

Tornionjoen taimen rauhoitettuna kolme vuotta ovatko vaikutukset nähtävissä? Tornionjoen taimen rauhoitettuna kolme vuotta ovatko vaikutukset nähtävissä? Atso Romakkaniemi tutkija Luonnonvarakeskus Kuva: Miska Haapsalo Tornionjoen kalastusalueen kalastussäännön (rajajokisopimus

Lisätiedot

Puulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen kunnostaminen

Puulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen kunnostaminen Puulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen kunnostaminen Kangasniemi 25.11.2015 Kalastusbiologi Teemu Hentinen puh. 029 502 4037 tai teemu.hentinen@ely-keskus.fi Puulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen

Lisätiedot

Karjaanjoen vesistön ongelmia

Karjaanjoen vesistön ongelmia Kuinka tehdään lohikaloille sopivia elinympäristöjä kokemuksia Karjaanjoen vesistöstä Hur skapar man lämpliga livsmiljöer för laxfiskar erfarenheter från Karisåns vattendrag Mustionjoki helmeilee-tapahtuma

Lisätiedot

Lohikalakantojen palauttaminen suuriin rakennettuihin jokiin. Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lohikalakantojen palauttaminen suuriin rakennettuihin jokiin. Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Lohikalakantojen palauttaminen suuriin rakennettuihin jokiin Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kiitokset Anne Laine Aki Mäki-Petäys Timo P. Karjalainen Esa Laajala Arto Hirvonen Timo

Lisätiedot

RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOKSEN RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUSOHJELMA ( )

RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOKSEN RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUSOHJELMA ( ) RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOKSEN RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUSOHJELMA (2011-2016) www.rktl.fi/kala/rakennetut_joet/ Vaelluskalojen palauttamista tukevia tutkimuksia Monitavoitteista: biologian,

Lisätiedot

Vihijoen ja Myllyjoen koekalastukset 2016

Vihijoen ja Myllyjoen koekalastukset 2016 KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS RY T U T K I M U K S I A / t i e d o n a n t o j a 2 0 1 6 Vihijoen ja Myllyjoen koekalastukset 2016 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2016 Sisältö

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6

Lisätiedot

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Pekka Hyvärinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 16.-17.11.2006 Oulun läänin Kalastusaluepäivät, Kuhmo Oulujärven jt-istutukset ja saalis

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2014 Sisältö 1. JOHDANTO... 1 2. YLEISTÄ... 1 2. MENETELMÄT... 2 3. KOEKALASTUKSET...

Lisätiedot

Suomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista

Suomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista Suomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista Kymijoki Vantaanjoki Mustajoki Ari Saura, Luke Juhani Ahon kalastusperinneseura Helsinki, 26.11.2015 Suomen ammattikalastuksen saalis Suomenlahdella 2 1.12.2015

Lisätiedot

LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT

LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT Ari Huusko Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Aiheina tänään: Luonnonvaraiset järvitaimenkannat Suomessa Taimenen elämänkierto ja ominaisuudet Kuusamon Oulankajoki

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät

Lisätiedot

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Paimionjokiseminaari 13.11.2014, Härkälän kartano, Somero : Janne Tolonen, Valonia Esityksen sisältö Puroympäristöjen kunnostaminen 1. Valonian

Lisätiedot

Vantaanjoen yhteistarkkailun kalastoseuranta sekä vaelluskalatutkimukset vuonna 2015

Vantaanjoen yhteistarkkailun kalastoseuranta sekä vaelluskalatutkimukset vuonna 2015 Vantaanjoen yhteistarkkailun kalastoseuranta sekä vaelluskalatutkimukset vuonna 2015 Vantaanjoen virtavesikunnostukset ja jätevesiylivuotojen vähentäminen -seminaari 26.4.2016 Ari Haikonen Sauli Vatanen

Lisätiedot

Lohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Lohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos G. Van Ryckevorsel Esityksen sisältö Kansallinen kalatiestrategia 2012 Lohen elinkierto Ylä-Kemijoen lohen mahdolliset

Lisätiedot

KALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT

KALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT Vaelluskalat palaavat Iijokeen Oulujoen kalateiden suunnittelu ja tukitoimenpiteet KALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus RKTL

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen säätelystä Kemi-Ounasjoelle vaelluskalojen elämänkierron turvaamiseksi

Ehdotus kalastuksen säätelystä Kemi-Ounasjoelle vaelluskalojen elämänkierron turvaamiseksi Ehdotus kalastuksen säätelystä Kemi-Ounasjoelle vaelluskalojen elämänkierron turvaamiseksi Kemi-Ounasjoen kalastusjärjestelyt -hanke Lapin ELY-keskus 9.9.2014 l 9.9.2014 / JK Sisällysluettelo 1. Yleiset

Lisätiedot

Kiiminkijoen lohi ja meritaimen Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Kiiminkijoen lohi ja meritaimen Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Kiiminkijoen lohi ja meritaimen Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Atso Romakkaniemi Tutkija, Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos Itämeri on erillinen allas, johon laskee paljon jokia murtovesi,

Lisätiedot

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys ry Vantaanjoen vesistö -Vantaanjoen 100 km pitkä pääuoma lähtee Hausjärveltä ja laskee mereen Helsingissä -Vantaanjoen vesistön yhteenlaskettu uomapituus on yli

Lisätiedot

Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön. Kemijoen alaosan kalatieratkaisut

Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön. Kemijoen alaosan kalatieratkaisut Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön Kemijoen alaosan kalatieratkaisut Lap ELY Jarmo Huhtala 6.5.2014 1 Esitelmän pääasiallinen sisältö Mikä on kalatie, miksi kalateitä tarvitaan Kalatiesuunnitteluprosessi

Lisätiedot

Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA

Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA Juha Salonen Syntynyt 1980 Helsingissä Asunut 20v Helsingin Malmilla, nykyään Vantaalla Kasvimaapalsta puron rannalla Opiskellut kalataloutta Savonlinnassa Töissä

Lisätiedot

Heinolan kalastusalue

Heinolan kalastusalue VIRTAVESIEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA v. 2015-2019 Heinolan kalastusalue Hyväksytty kalastusalueen kokouksessa 28.4.2015 Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskus Sisältö 1. JOHDANTO... 4 2. SUUNNITELMA-ALUE

Lisätiedot

SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio 4.11.2015 Erkki Jokikokko, LUKE

SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio 4.11.2015 Erkki Jokikokko, LUKE SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS Vesiparlamentti, Tornio 4.11.215 Erkki Jokikokko, LUKE Tornionjoen ja Simojoen eroavuuksia Tornionjoki Simojoki Virtaama m 3 37 4 1 x Nousulohimäärä kpl 1 3 3 x Jokisaalis kg/

Lisätiedot

Simojoen lohitutkimukset vuosina 2001-2003

Simojoen lohitutkimukset vuosina 2001-2003 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 313 Erkki Jokikokko Simojoen lohitutkimukset vuosina 21-23 Helsinki 24 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Huhtikuu 24 Tekijä(t) Erkki

Lisätiedot

EAKR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

EAKR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI EAKR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi A30991 Tila Keskeneräinen 1. PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry aluesihteeri, Teemu Tuovinen 14.11.2013 Uhanalaiset

Lisätiedot

Pienvesien kunnostus ja taimenhankkeet harrastuksena

Pienvesien kunnostus ja taimenhankkeet harrastuksena Pienvesien kunnostus ja taimenhankkeet harrastuksena Aki Janatuinen Virtavesien hoitoyhdistys ry - www.virtavesi.com 30.11.2009 Muurahaisen luontotupa, Kauhajoki Taimenpäivä 2009 Esityksen sisältö I. Mikä

Lisätiedot

Oulujoen vaelluskalahanke ja Montan ylisiirtolaite

Oulujoen vaelluskalahanke ja Montan ylisiirtolaite Oulujoen vaelluskalahanke ja Montan ylisiirtolaite VAELLUSKALOJEN YLISIIRTO SEMINAARI Keminmaa 21.04.2016 Ympäristöpäällikkö Marja Savolainen, Fortum Sisältö Kansallinen kalatiestrategia ja Oulujoen vaelluskalahanke

Lisätiedot

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Joet ja kunnostus Joen määritelmä Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jolta vedet kerääntyvät samaan vesistöön. Jokiekosysteemin

Lisätiedot

49 Perhonjoen vesistöalue

49 Perhonjoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 117(196) 49 Perhonjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 2 524 km 2 Järvisyys 3,4 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 32, Murikinkoski rautatiesilta Vesistönro

Lisätiedot

MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA

MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA Mikko Känkänen 2011 1 JOHDANTO... 3 2 VESISTÖN KUVAUS... 3 3 KALASTO JA VIRKISTYSKÄYTTÖ... 3 4 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 5 TULOKSET...

Lisätiedot

Harjunpäänjoen ja Joutsijoen lohi- ja taimenkanta 2013

Harjunpäänjoen ja Joutsijoen lohi- ja taimenkanta 2013 Harjunpäänjoen ja Joutsijoen lohi- ja taimenkanta 2013 Harjunpäänjoen koealat Koekalastukset tehtiin elokuun 2013 aikana Sähkökoekalastettujen alueiden yhteenlaskettu pinta-ala oli 2431 m 2. Koealojen

Lisätiedot

Purot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa?

Purot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa? Purot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa? Jukka Jormola Suomen ympäristökeskus SYKE PIENTEN JOKIUOMIEN JA PUROJEN KUNNOSTUSTAVOITTEET JA -MENETELMÄT Pori 17. 4. 2012 Sisältö Luonnonmukainen vesirakentamistapa

Lisätiedot

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET ONGELMAT JA NIIDEN KOMPENSOINTI

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET ONGELMAT JA NIIDEN KOMPENSOINTI RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET ONGELMAT JA NIIDEN KOMPENSOINTI Maare Marttila, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Vesistökunnostusten neuvottelupäivä 2014, SYKE 30.10.2014 KOMPENSOINTI:

Lisätiedot

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä 15.3.2012 Nakkila Kuuluu alkuperäiseen lajistoomme Koko maa on luontaista

Lisätiedot

Kuulemistilaisuus Pello

Kuulemistilaisuus Pello Kuulemistilaisuus Pello 3.5.2013 Meillä syöty lohi on lähes aina Norjassa kasvatettua ns. kassilohta. Kassilohi onkin auttanut Itämeren lohikantojen elpymistä. Maa- ja metsätalousministeriön asettaman

Lisätiedot

Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset

Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Taustatietoa Pielisjoesta ja järvilohesta Pielisjoki oli ennen

Lisätiedot

KARJAANJOEN VESISTÖN KALATALOUDEN HISTORIASTA

KARJAANJOEN VESISTÖN KALATALOUDEN HISTORIASTA KARJAANJOEN VESISTÖN KALATALOUDEN HISTORIASTA Esa Lehtinen Virtavesien hoitoyhdistys ry Esa Lehtinen Virtavesien hoitoyhdistys ry Esa Lehtinen Virtavesien hoitoyhdistys ry KALASTUKSEN VARHAISISTA VAIHEISTA

Lisätiedot

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali. Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30 Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali Paikalla Seppo Oksanen, Someron vesiensuojeluyhdistys Olli Ylönen,

Lisätiedot

Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille 2011-2015

Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille 2011-2015 POHJOIS-,ETELÄ JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUEET Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille 2011-2015 Tomi Ranta 1, Olli Urpanen 2, Timo Meronen 2 & Jukka Syrjänen 3 Hämeen Kalatalouskeskus

Lisätiedot

Taimenkantojen tila Keski-Suomessa 2008

Taimenkantojen tila Keski-Suomessa 2008 Taimenkantojen tila Keski-Suomessa 2008 Jukka Syrjänen, Jyväskylän yliopisto Pentti Valkeajärvi, Jyväskylän riistan- ja kalantutkimus Järvitaimenseminaari 29.10.2008 Äänekoski, Kapeenkoski Taimenen elinympäristö

Lisätiedot

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Raportti Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset 3 3.1 Koskin koulu 3 3.1.1

Lisätiedot

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista

Lisätiedot

Kansallinen Itämeren lohistrategia

Kansallinen Itämeren lohistrategia Kansallinen Itämeren lohistrategia kuulemistilaisuus 3.5.2013 Pellossa Esitys: Lapin Vapaa-ajankalastajat / Jorma Kaaretkoski Meillä syöty lohi on lähes aina Norjassa kasvatettua kassilohta kassilohi onkin

Lisätiedot

Vaelluskalakantojen palauttaminen rakennettuihin jokiin

Vaelluskalakantojen palauttaminen rakennettuihin jokiin Vaelluskalakantojen palauttaminen rakennettuihin jokiin Vesistökunnostusverkoston seminaari 11.-12.6.2014 Iisalmi Tapio Sutela Aki Mäki-Petäys, Panu Orell & Teppo Vehanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

67 Tornionjoen Muonionjoen vesistöalue

67 Tornionjoen Muonionjoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 165(196) 67 Tornionjoen Muonionjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 40 131 km 2 Suomen puolella 14 280 km 2 Järvisyys 4,6 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987)

Lisätiedot

Kolmen helmen joet hanke

Kolmen helmen joet hanke Hämeenkyrön kunta, Nokian kaupunki, Ylöjärven kaupunki Kolmen helmen joet hanke Virtavesi-inventointi ja kunnostussuunnitelma Rapujen istutuksen riskianalyysi 3.2.2017 Page 1 Rapujen istutuksen riskianalyysi

Lisätiedot

TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI

TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI Vesi-Visio Visio osk Opettajantie 7-9 B15 40900 SÄYNÄTSALO www.vesi-visio.netvisio.net +35840-7030098 TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI Mitä, miksi, miten, milloin? Tietoa ja ohjeistusta toiminnasta ja käytännön

Lisätiedot

Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet

Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet Mikko Koivurinta Varsinais-Suomen ELY-keskus/kalatalouspalvelut KUVES 40v-juhlaseminaari 2016 25.5.2015 kala ELYT

Lisätiedot

Mitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Mitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Mitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Vaelluskalaseminaari 22.9.2011 Itämeren nykyiset lohijoet Itämeren alue: - 30 luonnonlohijokea + 10-20 muuta jokea joissa

Lisätiedot

JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA

JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA Anssi Toivonen Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö 30.11.2010 Sisällysluettelo Johdanto... 1 Joutjoen kokonaisuus... 2 Kartta A, joen laskukohta Kiviharjun alue...

Lisätiedot

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.

Lisätiedot

Puroinventointeja ja kunnostuksia työllistämistuella ja vähän muullakin rahalla Pohjois-Pohjanmaalla

Puroinventointeja ja kunnostuksia työllistämistuella ja vähän muullakin rahalla Pohjois-Pohjanmaalla Puroinventointeja ja kunnostuksia työllistämistuella ja vähän muullakin rahalla Pohjois-Pohjanmaalla Taimenpäivä 2009 Kauhajoella Pirkko-Liisa Luhta Metsähallitus Luontopalvelut Koillismaan ja Kainuun

Lisätiedot

Osakaskannat ja taimenkunnat - Näkemyksiä vaelluskalakantojen hoitoon Keski-Suomessa

Osakaskannat ja taimenkunnat - Näkemyksiä vaelluskalakantojen hoitoon Keski-Suomessa KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS ry PL 112 40101 JYVÄSKYLÄ Osakaskannat ja taimenkunnat - Näkemyksiä vaelluskalakantojen hoitoon Keski-Suomessa Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Viva Salmo Trutta-

Lisätiedot

Haritunjoen kalataloudellisen kunnostuksen suunnitelma

Haritunjoen kalataloudellisen kunnostuksen suunnitelma Haritunjoen kalataloudellisen kunnostuksen suunnitelma Ulla Kuusinen Yhteistyössä Lahden seudun ympäristöpalvelut Johdanto Haritunjoella on potentiaalia kehittyä hyväksi kalavesistöksi. Kalataloudellisen

Lisätiedot

Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa

Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa Tutkimusalue Kokemäenjoessa TEHDYT TUTKIMUKSET Nykytilan selvittäminen: - kalastustiedustelu - perhokalastajien haastattelu

Lisätiedot

Paimion Vähäjoen kunnostustoimenpiteet

Paimion Vähäjoen kunnostustoimenpiteet Paimion Vähäjoen kunnostustoimenpiteet vuonna 2005 Lounais-Suomen kalastusalue 2006 Jussi Aaltonen Lounais-Suomen kalastusalue Valkkimyllynkuja 2 20540 Turku Puh. 02-2623 444 2 Johdanto Vähäjoessa ja sen

Lisätiedot

Vaelluskalafoorumi Hki. Jorma Piironen, RKTL

Vaelluskalafoorumi Hki. Jorma Piironen, RKTL Jorma Piironen, RKTL Taustatietoja Ala-Koitajoesta ja järvilohesta Entinen järvilohen kutujoki Ainakin 1940-luvulta lähtien tunnistettu lohi (alavetinen) ja taimen (ylävetinen) Järvilohen viljelykokeilut

Lisätiedot

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre 1 Johdanto Suomessa lähes kaikkia puroja on perattu, oiottu tai muuten muutettu Kaupunkipurojen merkitys on kasvanut kaupunki- ja vihersuunnittelussa viime vuosien aikana 2 Esimerkkikohteet Longinoja,

Lisätiedot

Kemijoen kalanhoitovelvoitteen vaihtoehdot

Kemijoen kalanhoitovelvoitteen vaihtoehdot Kemijoen kalanhoitovelvoitteen vaihtoehdot Pohjolan vaelluskala- ja kalatiesymposio 8.-9.10.2013 Rovaniemi Kalatalouspäällikkö Pentti Pasanen Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

KALOJEN KIINNIOTTO JA YLISIIRTO

KALOJEN KIINNIOTTO JA YLISIIRTO KALOJEN KIINNIOTTO JA YLISIIRTO Vaelluskalafoorumi 14.-15.6.2016 Aki Mäki-Petäys Kuva: Aki Mäki-Petäys Keskustelun alustusta Ylisiirrot Suomessa Onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä Kalojen pyynti ja

Lisätiedot

Hiitolanjoen järvilohikannan elvyttäminen

Hiitolanjoen järvilohikannan elvyttäminen Hiitolanjoen järvilohikannan elvyttäminen MARKKU KAUKORANTA, RKTL & MATTI VAITTINEN, KAS LUOTEIS-VENÄJÄN KALATALOUDEN KEHITTÄMISOHJELMA VUOSISEMINAARI 2009 10. 11.11.2009 Lomakeskus Huhmari р.волхов Условные

Lisätiedot

Vesistöt kuntoon yhteistyöllä -seminaari OHTO, Oulu 25.11. - 26.11.2014. Eero Hakala, ProAgria Keski-Pohjanmaa/ Kalatalouskeskus

Vesistöt kuntoon yhteistyöllä -seminaari OHTO, Oulu 25.11. - 26.11.2014. Eero Hakala, ProAgria Keski-Pohjanmaa/ Kalatalouskeskus Vesistöt kuntoon yhteistyöllä -seminaari OHTO, Oulu 25.11. - 26.11.2014 Eero Hakala, ProAgria Keski-Pohjanmaa/ Kalatalouskeskus 1 Sijaitsee Vetelissä, kuuluu Kruunupyynjoen vesistöön ja laskee n. 4,5 km

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Liite 4 Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Sähkökoekalastusraportti 29.1.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: 1. Johdanto... 2 2. Pyynnin toteutus... 3 3. Kerätty aineisto... 3 4. Kartta:

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

Kaunis pieni saalistaimen

Kaunis pieni saalistaimen Kaunis pieni saalistaimen Kaunis pieni saalistaimen Mutta riittääkö tuo saalis houkuttelemaan alueelle matkailijoita? Millaisin toimin Kainuun kalavesiä saataisiin houkuttelevammiksi? Pienestä joesta tuli

Lisätiedot

Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista

Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Taimenseminaari Läsäkoski 3.11.2010 (päivitys 4.11.2010) Sisältö Villit

Lisätiedot

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre 1 Johdanto Suomessa lähes kaikkia puroja on perattu, oiottu tai muuten muutettu Kaupunkipurojen merkitys on kasvanut kaupunki- ja vihersuunnittelussa viime vuosien aikana 2 Esimerkkikohteet Longinoja,

Lisätiedot

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 Valtioneuvoston periaatepäätös 16.10.

Lisätiedot

KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET 23.10.

KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET 23.10. KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) on tehnyt vuosikymmenten ajan tiivistä yhteistyötä

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

LOHI LAATOKALTA LATVAVESILLE. Loppuraportti

LOHI LAATOKALTA LATVAVESILLE. Loppuraportti 1 LOHI LAATOKALTA LATVAVESILLE Loppuraportti 2 TIIVISTELMÄ Toimenpiteet: Lohen ja taimenen emokalapyynti ja siirrot voimaloiden yläpuolisille kunnostetuille koskialueille, joissa kutu ja poikastuotanto

Lisätiedot

OULUJÄRVEN KALANHOITOSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2019

OULUJÄRVEN KALANHOITOSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2019 Suunnitelma 1 (5) Jakelu KAINUUN ELY-keskus Kalatalous PL 115 87101 KAJAANI Kirjaamo.Kainuu@ely-keskus.fi Korvaa Pohjois-Pohjanmaan aluehallintoviraston päätöksellään 5.7.2011 nro 43/11/2 hyväksymän Oulujärven

Lisätiedot

Itämeren lohikantojen tila

Itämeren lohikantojen tila Itämeren lohikantojen tila Lohi- ja vesiparlamentti, Tornio 11.11.2014 Tapani Pakarinen ja Atso Romakkaniemi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kuvat: Ville Vähä Itämeren tilastoitu lohisaalis noin

Lisätiedot

Kunnostetut Ingarskilanjoki ja Vantaanjoki

Kunnostetut Ingarskilanjoki ja Vantaanjoki Kunnostetut Ingarskilanjoki ja Vantaanjoki Meritaimen-seminaari, 4.2.2016, Ammattiopisto Livia, Parainen 1 Sisältö Ingarskilanjoki Vesistö numeroina Taustaa ja historiaa Elvytystyöhön yhteistyössä Tulokset

Lisätiedot

TILANNE KARJALAN TASAVALLAN ALUEELLA JÄRVILOHIKANTOJEN (SALMO SALAR MORPHA SEBAGO GIRARD) LUONTAISEN. SevNIIRH

TILANNE KARJALAN TASAVALLAN ALUEELLA JÄRVILOHIKANTOJEN (SALMO SALAR MORPHA SEBAGO GIRARD) LUONTAISEN. SevNIIRH TILANNE KARJALAN TASAVALLAN ALUEELLA JÄRVILOHIKANTOJEN (SALMO SALAR MORPHA SEBAGO GIRARD) LUONTAISEN LISÄÄNTYMISEN OSALTA SevNIIRH Suurin osa Euraasian mantereen järvilohikannoista on keskittynyt Karjalaan:

Lisätiedot

Teemu Koski 19.4.2012. Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve

Teemu Koski 19.4.2012. Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve Teemu Koski 19.4.2012 Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve www.tuas.fi Esityksen sisältö Hanketausta Hirvijoen kalataloudellinen merkitys Hirvijoen kalasto Hirvijoesta taimenjoki? Hirvijoen kosket

Lisätiedot

Kokemäenjoen kalatalous. Kalastusbiologi Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä

Kokemäenjoen kalatalous. Kalastusbiologi Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä Kokemäenjoen kalatalous Kalastusbiologi Leena Rannikko arsinais-suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä Kokemäenjoen tunnuslukuja esistöalueen pinta-ala 27 046 2 Jokiosuus 112 Putouskorkeutta 57,5 m

Lisätiedot

Rakennettujen jokien kalataloudelle aiheutuneet vahingot ja kalatalousvelvoitteet

Rakennettujen jokien kalataloudelle aiheutuneet vahingot ja kalatalousvelvoitteet Rakennettujen jokien kalataloudelle aiheutuneet vahingot ja kalatalousvelvoitteet Maare Marttila, Panu Orell, Jaakko Erkinaro, Atso Romakkaniemi, Ari Huusko, Erkki Jokikokko, Teppo Vehanen, Jorma Piironen,

Lisätiedot

Rajavesistöjen kalatalous. Rajavesistöjen kalatalous

Rajavesistöjen kalatalous. Rajavesistöjen kalatalous Rajavesistöjen kalatalous Yhteistä rajaa 1324 kilometriä Lukuisia vesistöjä; jokia ja järviä Latvavesistöjä ja joitakin isompia jokireittejä Yli kymmenen laajaa valuma-aluetta Suomen vesistöalueet Vesistöalue

Lisätiedot