Lohi ja taimen Oulujärvellä 2030? Selvitys Oulujärveen laskevien vesistöjen vaelluspoikastuotantopotentiaalista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lohi ja taimen Oulujärvellä 2030? Selvitys Oulujärveen laskevien vesistöjen vaelluspoikastuotantopotentiaalista"

Transkriptio

1 Lohi ja taimen Oulujärvellä 2030? Selvitys Oulujärveen laskevien vesistöjen vaelluspoikastuotantopotentiaalista Matti Havumäki

2 Suomen vesistöpalvelu osk. Siltamäenkatu 21, LAHTI Y tunnus: puh , e mail: kotisivu:

3 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Lohi ja taimen Kainuun vesillä Lohen ja taimenen pyynnistä Oulujärvellä Hyrynsalmen reitti Sotkamon reitti Oulujärveen laskevat joet 4 3. Aineisto ja menetelmät 6 4. Hyrynsalmen reitti Hyrynsalmen reitti Leppikosken ja Seitenoikean välinen alue Seitenoikean ja Aittokosken välinen alue Pyhännänjoen yläpuoliset alueet Sotkamon reitti Oulujärven laskevat joet Nykyinen tila ja kunnostuskustannukset Jokien ja purojen nykytila Kunnostuskustannukset Pohdittavaa Henkilökohtaiset tiedonannot ja kirjallisuus 19 LIITTEET 5 kpl LIITE 1. Taulukko 1. Leppikosken voimalaitoksen yläpuoliset joet ja purot. 4 s. LIITE 2. Taulukko 2. Iso Pyhännän voimalaitoksen yläpuoliset joet ja purot. 2 s. LIITE 3. Taulukko 3. Seitenoikean voimalaitoksen yläpuoliset joet ja purot. 6 s. LIITE 4. Taulukko 4. Sotkamon reitin Koivukosken ja Kallioisen voimalaitosten väliset joet ja purot. 7 s. LIITE 5. Taulukko 6. Oulujärveen vapaana laskevat joet ja purot. 6 s.

4

5 1. Johdanto Tämän työn tarkoituksena on selvittää kuinka paljon Oulujärven vaikutusalueen joki ja puroalueilla olisi mahdollista kasvaa taimenen ja lohen poikasia/vaelluspoikasia. Jokivesistä on olemassa valmiita aineistoja, liittyen erilaisiin uittoselvityksiin ja kunnostuksiin sekä vesivoiman inventointeihin. Puroista ei juuri ole olemassa käyttökelpoisia valmiita aineistoja. Pienien uomien kalantuotantopotentiaali voi kuitenkin olla hyvin merkittävä ja purojen merkitys pyrittiin tässä selvityksessä myös huomioimaan. Puroista pyydetty taimen on ollut merkittävä osa kainuulaisten ruokapöytää menneinä aikoina ja kalaa on ollut saatavilla lähes jokaisesta purosta ennen tehometsätalouden aikakautta ja sen suoria vaikutuksia pienvesistöjen tilaan. Pienvirtavedet huomioidaan tarkemmin sellaisilla vesistöalueilla, joissa tiedetään puro ja järvitaimenta esiintyvän tai joskus esiintyneen. Lohen esiintymisalueeksi tiedetään muutamia isompia sivuvesiä reittivesien lisäksi. Raportti ei selvitä yksilöidysti pienvesistöjen ja jokien tämänhetkistä tilaa, vaan arvion niiden potentiaalista tuottaa kalanpoikasia. Reunaehtojensa puolesta arvio perustuu lähinnä vesistön luonnontilaisuutta vastaavaan tilaan huomioiden kuitenkin seikan, että isoihin jokiin laskeneiden sivupurojen merkitys on pienempi niiden nykyisin laskiessa patoaltaisiin eikä virtaaviin vesiin. Selvitys ei ota kantaa nykyiseen kalalajistoon tai niiden geeniperimän ohjaamaan vaellushalukkuuteen ym., istukkaiden laatuun (laitostuminen, varhaissukukypsyys ym.), luonnonmukaisten kalateiden mahdollisuuksiin lisätä poikastuotantopotentiaalia, eikä muihin mahdollisiin säännöstelyyn ja säännösteltyjen alueiden kunnostusratkaisuihin tai syönnösvaellusalueilla esiintyviin ongelmiin.

6 2. Lohi ja taimen Kainuun vesissä Taimenen ja lohen esteetön vaellusmahdollisuus Oulujoessa katkesi Merikosken voimalaitoksen valmistuttua Laitoksessa oli kalahissi, jonka vaatimaton menestys kalannousun turvaamiseksi jäi olemattomaksi Oulujoen tullessa kokonaan rakennetuksi 1957 mennessä. Viimeistään Oulujoen luusuaan 1952 valmistuneen Jylhämän voimalaitoksen valmistuttua loppui myös Oulujokeen Oulujärvestä kudulle laskevien taimenien, joita koutereiksi kutsuttiin, elinmahdollisuudet. Oulujärvessä on saattanut olla järvilohikanta tai sekakanta, jossa osa lohiyksilöistä on vaeltanut mereen osan jäädessä Oulujärven selille (Seppovaara 1962, henk. koht. tiedon anto Uski 1969). Kalatalousteknikko Onni Uski (Hurme 1969) sai Hakasuon kalanviljelylaitoksen taimenen emokalapyynnin yhteydessä usein myös lohia. Kantaa ei kuitenkaan koskaan tutkittu tai otettu säilytettäväksi emokalaparviin. Oulujärvelle syönnösvaelluksen tehneiden kalakantojen tila heikkeni dramaattisesti Kiehimä ja Emäjoen tullessa rakennetuiksi Hurme (1969) selvittää Oulujärvellä olleen runsaasti järvitaimenta, mutta ei omissa tutkimuksissaan ole pystynyt selvittämään onko Oulujärvessä tavattu taimen tehnyt merivaellusta. Yleisesti kuitenkin tiedetään meritaimenen nousevan vesistöissä ylemmäs jokien latva ja sivupuroihin. 2.1 Lohen ja taimenen pyynnistä Oulujärvellä Tolvasen (1915) mukaan lohta ja taimenta pyydettiin Oulujärveltä nuotalla ja koukuilla sekä tuohustamalla yhteensä n kg/v, josta taimenta 600 kg (200 kpl) ja lohta 400 kg (100 kpl). Hurmeen (1969) mukaan 1000 kg lohta ja taimenta on ilmeisen varovaisesti annettu arvio. Pyynti keskittyi enemmän jokiin ja suurempi osa määrittelemättömästä kokonaissaaliista pyydettiin virroista kalojen kutuvaelluksen aikaan. Tonkon eli purotaimenen pyyntiponnistusta on kuvattu ankaraksi, mutta vain tiettyyn osaa puroihin ja jokiin ulottuvaksi. Aikaisemminkaan tonkoa ja järvitaimenta ei ole toisistaan eroteltu. Pyyntitavat olivat onki, heittosiima (useita koukkuja ns. ootto onki), merta ja jopa yläjuoksulle veteen kaadettu tervan kusi (tervan polton sivutuote), joka tainnutti tai tappoi kalat pyydettäviksi. 2

7 2.2 Kiehimä ja Emäjoki Emäjoki on ollut Oulujärven alueella merestä nousseen lohen tärkein kutuvesi (Hurme 1969). Välijärviä reitillä on ollut oikeastaan vain kaksi, Ristijärven Iijärvi ja Hyrynsalmen Hyrynjärvi ennen Kiantajärveä. Emäjoessa on ollut runsaasti virtavettä 105 km matkalla, kun pudotuskorkeutta Kiantajärvestä Oulujärveen on ollut 75 m. Sivujoista lohi on noussut ainakin Hyrynsalmelle Lietejokeen saakka (Henking ja Sandman 1913, Wuorentaus 1942), mutta lohia on saatu myös Ämmänsaaren Sonninkalliolta (henk. koht. tiedon anto, Heikura T. 2010). Tarinat kertovat myös Kiantajärveen laskevasta Kuomanjoesta saadusta lohesta. Nousuestettä tuolle vaellukselle ei ole ollut. Sata vuotta sitten Oulujokeen nousevien lohien määrä on tuskin vastannut enää alkuperäisiä, luonnontilaisia määriä johtuen pyyntipaineesta ja joen muustakin käytöstä niin Oulujoessa alajuoksulla kuin Emäjoessa reitin yläjuoksulla (esim luvun suuret perkaukset ja Ämmäkosken ruukin rakentaminen Emäjoen luusuaan Ämmänsaaressa 1841.) Kainuun perukoilla kauppatavara on ollut ennemmin terva, voi ja kapahauki. Tietoa lohisaaliista esim. verokirjoista tms. ei ole ja nousuhalukkuuskin on aikoinaan tullut huonosti dokumentoitua. Hurme (1969) selvittää mm. Onni Uskin ja Sakari Moisasen kertoneen, että Lietejoen suulta, Seitenoikesta ja Kalliokoskesta on saatu suuria kg lohia, jopa 30 kg painoisia yksilöitä on saatu saaliiksi. Luvan reitin koskiinkin lohia on noussut. Vielä 1950 luvulla Mikitänjärvestä saatiin verkolla lohi, joka oli kalastajillekin yllätys (Henk. koht. tiedon anto, Heikkinen M. ja Romppainen J. 2010). Alempana Paltamossa ja Pyhäntäjoessa lohet olivat 8 12 kg:sia. Hurmeen (1969) tekemissä haastattelututkimuksissa selvisi, että Emäjoen lukuisat sivuammattikalastajat saivat saaliikseen vuosittain kpl lohia ja taimenia sekä monet ammattikalastajat kpl. Kalastajien määrän selvittäminen olisi avartanut joen kokonaistuottoa, mutta näistäkin luvuista selviää, että kalaa on kappalemääräisesti saatu ainakin satoja, jopa toista tuhatta kappaletta. Noin 10 kg:n keskipainolla arvioituna vaelluskalaa olisi saatu joka tapauksessa useampia tuhansia kiloja vuosittain. Hyrynsalmen reitti on koko matkaltaan ollut taimen ja lohipitoinen. Taimenta ja harjusta esiintyy luonnonvaraisena reitin sivu ja latvavesissä. 3

8 2.3 Sotkamon reitti Kuhmonreitillä kosket ovat olleet lähinnä reittiveden välisten altaiden virtapaikkoja, salmia ja koskia. Suurimmat niistä Ontojärven ja Iso Kiimasen välissä Ontojoessa (nykyisin säännöstelty kahdella voimalaitoksella; Kallioinen ja Katerma), Tenetin virta ja Kuhmon keskustan tuntuman kosket. Reitti on kuitenkin koko matkaltaan ollut taimenpitoinen (Arra 1935, Myrberg 1935, Huovinen 1949, Reinikka 1960, Vaalama 1960). Kajaaninjoki Sotkamo Kuhmoreitille lohi tai taimen ei tiettävästi ole päässyt nousemaan Kajaaninjoen Ämmäkosken 5,5 m putouksen yli (Nordqvist 1903). Ämmäkosken alla oli kesällä lohta, mutta kutuaikana syksystä kalaa ei enää tavattu. Henking ja Sandman (1913) olettivat lohen joskus kuteneenkin Ämmäkosken alaosalla. Oletusta tukee joen alaosalta entisinä aikoina syksyisin saadut runsaat taimensaaliit. Ämmäkosken putouksen yläpuolella on ollut runsaasti Nuasjärvestä alavirtaan kutuvaelluksen tehnyttä (Myrberg 1935) taimenta pyydettäväksi (Laitinen 1954, Vaalama 1960). 2.4 Oulujärveen laskevat joet Etelän puolelta virtaavat joet Hurmeen (1969) mukaan on ollut entuudestaan tuttua, etteivät Oulujärveen etelän suoalueilta laskevat joet ole olleet lohi ja taimenpitoisia. Joilla tarkoitetaan Vimpelinpuroa, Nimis, Vuoli Vuotto ja Mainuanjokea. Vuotto ja Vuolijoissa kuitenkin nykyisin esiintyy ainakin purotaimenta ja Vuolijokeen on kotiutettu myös harjus. Mainuanjoen alaosassa on ollut kallioköngäs, jonka on epäilty estäneen kalannousua ko. vesistöön. Mainuanjoki on Hurmeen (1969) mukaan eteläisistä joista ainoa, josta voitaisiin saada taimenen kutujoki. Aittojoki l. Leinosenjoki Hurmeen mukaan Aittojoessa ei koskaan ole esiintynyt lohta, taimenta, harjusta tai edes tammukkaa. Potentiaalia saattaisi kuitenkin olla Iso Laamasen järven alapuolisilla osilla. Pohjanjoki Pohjanjoessa on aikanaan ollut runsaasti taimenta ja jonkin verran isompikokoista syönnösvaelluksen tehnyttä taimenta. Tonkon pyyntiä on mainittu harrastettavan pääuomalla ahkerasti saaliin ollessa g painoista. (Hurme 1969, Henk. koht. tiedon anto, Rautianen 2010) 4

9 Miesjoki Miesjokeen nousi ennen runsaasti taimenta ja merilohta (Henking ja Sandman 1913, Anonyymi 1911) ja nykyisinkin joella on luontainen taimenkanta. Varis ja Kongasjoki Varis ja Kongasjoki ovat olleet tärkeitä lohen ja taimenen kutualueita. Kivesjärvi on ennen laskenut ainakin osan vetensä Alanteenjoen kautta Jaalangan suuntaan, mutta 1800 luvulla vedet johdettiin kokonaisuudessaan Varisjokeen. Varisjoessa on ollut useita vesilaitoksia, mutta kalannousu reitille loppui ilmeisesti 1930 luvulla. Myllyn rakentamisen ehtona oli kalannousun turvaaminen, mutta tarvittavat rakenteet jäivät kuitenkin rakentamatta. Tähän patoon loppui lohennousu Kivesjärveen ja Kongasjoen kutualueille. Kongasjoessa sanotaan olleen lohta niin paljon kun ottaa halusi (Väisänen Iivari henk. koht. tiedon anto, Hurme 1969). Reitiltä hyvänä taimenjokena on mainittu myös Kivesjärveen laskeva Vaarainjoki. Heini ja Melajoki Heini ja Melajoki Paltamossa ovat pieniä, mutta taimenpitoisia vesistöjä. 5

10 3. Aineisto ja menetelmät Aineistona on käytetty lähinnä lauttaussääntöjä, uittokatselmuksia ja uittosääntöjä sekä uittosääntöjen kumoamisia niiltä osin kuin niitä on ollut käytettävissä. Tarkempaa tietoa on joidenkin jokien osalta saatu myös kunnostussuunnitelmista ja muiden tutkimusten sekä selvitysten yhteydessä (mm. Kainuun ympäristökeskuksen eri hankkeissa toteutetut osakaskunta kyselyt). Maastokäyntejä kohteille ei ole tehty kyseisen selvityksen aikana. Kootusti ja kattavaa, yksityiskohtaista tietoa koko Kainuun alueelta on aiemmissa julkaisuissa esitetty melko vähän. Mainittavia ovat mm. Koski inventointi (Vesihallitus 1980), Kainuun koskiselvitys (Seutukaavaliitto 1986), Kainuun uittokunnostettujen jokien nykytila (Korhonen & Huusko 2004, Kainuun ympäristökeskus) ja Ihmistoimintojen vesistövaikutukset Emäjoen valumaalueella (Korhonen ym. 2003, Kainuun ympäristökeskus). Viimeiseksi mainitun yhteydessä inventointityötä on tehty myös puroluokan vesiin asti. Taulukoihin on kerätty kaikki joet ja n m pidemmät purot. Kirjallisuuden, puhelin haastatteluiden ja kartta aineiston perusteella on pyritty luokittelemaan virtavesikalojen elinympäristöksi sopivat joet ja purot. Aineisto perustuu pienempien uomien osalta kartta aineistoihin. Kartta aineistojen tarkkuus asettaa rajoitteita elinympäristöjen määrittämiseen, joten kaikkia virta alueita aineistossa ei ole. Kartoissa ei esiinny virtasuvantoja, nivoja eikä kaikkia poikas ja kutualueiksi kelpaavia ympäristöjä. Taimen pystyy hyödyntämään koko purouoman elinympäristönään ja usein muita kalalajeja esiintyy vain vähän. Pienempien purojen ja jokien osalta virta alueita sekä teoreettisia poikastuotantoalueita voidaan pitää vähimmäismäärinä vaikka taulukossa esiintyvä laskennallinen poikastuotantopinta ala joen latvoilla ja puro kohteilla hieman kasvaakin suhteellisen keskileveyden myötä. Kartta aineistoista mitatut luvut on esitetty taulukoissa vihreällä. Karttaaineistoihin perustuvat arviot on esitetty punaisella. Tunnettujen luontaisten nousuesteiden takaisia tuotantoalueita ei tässä selvityksessä tarkastella (ko. uomien tunnusluvut eivät ole mukana aineistossa). Puroluokan vesistössä nousuesteitä saattaa esiintyä, mutta karttatarkastelutarkkuudella niitä ei ole voitu huomioida. Pienien purojen merkitys vesistön kalakannalle voi olla merkittävä. Muun muassa Lietejoen latvoilla on vaaroilta ja hetteistä laskevia puroja, joissa taimen on kutenut ja poikastiheydet ovat olleet suuria (Keränen O. henk. koht. tiedon anto 2010). Kartta aineistoista ei voi ojitusten seasta 6

11 pieniä puroja tai hetevaikutteisuutta havaita, joten esimerkin mukaisia puroja aineistosta varmasti puuttuu, kuten myös toisin päin. Pieniä alle 2 km pituisia järviin laskevia puroja on jätetty suoraan tarkastelun ulkopuolelle, kuin myös kuivuviksi tai muuten merkityksettömiksi arvioituja (jyrkkyys, suo ojat, lyhyys) latvahaaroja. Tarkastelun ulkopuolelle jää kuitenkin vain muutamia vaarojen rinnepuroja sekä pieniä latva ja sivuhaaroja. Isommat purot on luokiteltu aineistossa joiksi. Puroiksi on luokiteltu uomat joiden keskivirtaama (MQ) on < 0,2 m³/s tai keskileveys on < 1,7 m). Suuria jokia ko. vesistöissä on hyvin vähän. Jaottelu on tehty osittain tilastollisen käsittelyn yksinkertaistamiseksi, mutta sillä pyritään mm. lisäämään hyvin vesittyneiden uomien määrää joiksi luokiteltujen uomien ryhmässä. Jokien hydromorfologista, saati puro ja jokiluonnon ekosysteemitason tilaa ei voi ilman maastotarkasteluja toteuttaa, joten arviot kuvaavat uomien potentiaalia. Latvajokien ja pienten purojen veden laatu voi ajoittain olla lisääntymistä rajoittava tekijä, mutta harvoilla kohteilla veden laatu on niin heikkoa ettei lisääntyminen ollenkaan onnistuisi. Virtavesien karkea tuotantopotentiaali laskettiin selvittämällä jokien ja purojen selvät virta alueet. Virta alueiden pinta alalla kerrotaan tutkimuksista ja seurannoista saatuja taimenen ja lohenpoikasten tuotantoarvioita. Tuloksista saadaan uomakohtainen arvio kohteen vuosittaisesta vaelluspoikastuotantopotentiaalista. Etelä Suomessa lohen ja taimenen vaelluspoikastuotannoksi on arvioitu keskimäärin n smolttia/ha/v ja enimmillään jopa 4000 smolttia/ha/v (henk. koht. tiedon anto, M. Vaittinen 2010). Pohjois Suomen kylmät ja karummat olosuhteet hidastavat kasvunopeutta (smolttiutumisiän nousu) ja lisäävät jokipoikasvaiheen kuolleisuutta jo ennen smolttiutumista. Purovesistöjen tuotantopotentiaalia on kuitenkin arvioitu suuremmaksi kuin jokien, koska pienissä uomissa arvioidaan olevan enemmän poikaselinympäristöjä ja vähemmän mm. lajien välistä kilpailua. Taimenen vaelluspoikastuotannon arvioidaan tässä selvityksessä olevan smolttia/ha/v ja lohen smolttia/ha/v. Arvio perustuu yleisesti käytettyihin arvoihin ja Riista ja kalatalouden tutkimuslaitoksen asiantuntijaarvioihin (Tiedonannot T. Vehanen, V. Vähä, E. Jutila ja M. Kaukoranta 2010). Taimenella smolttituotannon arviona on käytetty myös 200 poikasta/ha, mutta purovesistöjen tuotantokapasiteettia pidetään yleisesti parempana verrattuna suuriin jokiin. Lohen palauttaminen Oulu ja Lososinkajokiin hankkeessa (Toim. Laine A. 2008), Oulujoen sivujoessa, Kutujoessa tehdyn istutettujen lohien vaelluspoikasten rysäpyynnin perusteella arvioitiin joen pystyvän nykyisellään tuottamaan n. 300 smolttia/ha/v. Poikastiheyksien vaihtelu voi 7

12 olla erittäin suurta jokien ja joen koskien välilläkin esim. pohjoisista joista Tenolla on havaittu 1+ ja sitä vanhempien poikasten n yksilön hehtaaritiheyksiä. Näätämön alaosilla 1990 luvun alussa havaittiin jopa lohen poikasta hehtaarilla (Niemelä ym. 2003). Arvio vähimmäis ja enimmäismäärästä kuvaa myös vuosien välistä suurta vaihtelua ja ennen kaikkea enimmäisarvio voi kompensoida vain koskihehtaareissa mitatun tuotantoalan mahdollista ala arviota. Nykytietämyksen mukaan lohen poikaset käyttävät poikasalueinaan myös suvantoja ja jopa läpivirtausjärviä. (Esim. Haapala ym. 1998) Yleistäen samassa vesistöissä esiintyessään lohi kutee pääuomassa ja taimen lisääntyy pienemmissä vesistöissä eli pääuoman sivu ja latvajoissa sekä puroissa. Lohien jokipoikasten on kuitenkin todettu vaeltavan pääuomasta myös sivujokiin ja puroihin mm. Torniojoella (Vähä V. 2010). Rakennetuissa joissa Itämeren altaan lohen on todettu kutevan myös vähiten huonoihin paikkoihin esim. säännösteltyjen vesien sivupuroihin (Montan kalanviljelylaitoksen poistovesi uoma (Oulujoki) ja Isohaaran yläpuolisen altaan sivupuro (Kemijoki)). Lohen ja taimenen samanaikaista esiintymistä aineiston joissa ei tulkittu lohen hyväksi siten, että se mahdollisesti syrjäyttäisi taimenen. Taimenpitoisiksi vesiksi luokiteltiin lähes kaikki uomat, jos kyseisessä 2. jakovaiheen vesistössä tiedetään ko. kalaa esiintyvän tai esiintyneen. Lohen poikastuotannon kannalta potentiaalia arvioitiin olevan sen entisissä kutujoissa ja uomissa joiden keskivirtaama (MQ) on noin 1 m³/s. Esimerkiksi; Torniojoella lohi kutee 250 km päässä mereltä pääuomaan laskevaan sivujokeen (Pakajoki), jonka keskivirtaama (MQ) on n. 1,7 m³/s. Emäjoen sivujoessa, Lietejoella lohi kuti joen yläosan Syväjoessa, jonka keskivirtaama (MQ) on. 1,3 m³/s. Venäjällä Äänisen järvilohi nousee kudulle useampaan keskivirtaamaltaan n. 1,5 4 m³/s jokiin. Pienin tunnettu joki on Filippa, jonka keskivirtaama jää alle 1 m³/s (henk. koht. tiedon anto M. Kaukoranta 2010). 8

13 4. Hyrynsalmen reitti 4.1. Hyrynsalmen reitti Hyrynsalmen reitillä tarkastelualue ulottuu Leppikosken ja Aittokosken voimalapatojen väliselle osuudelle (Kuva 1). Kiehimäjoessa sijaitsevan Leppikosken voimalapadon alapuoliset alueet kuuluvat Oulujärven tarkastelualueeseen. Iso Pyhännän voimalaitoksen takaiset alueet Leppikosken ja Seitenoikean välisellä alueella käsitellään omana kokonaisuutenaan (Kuva 1). Kuva 1. Hyrynsalmen reitin tarkastelualue. Iso Pyhännän ja Seitenoikean voimalaitosten yläpuoliset valuma alueet on rajattu omiksi kokonaisuuksikseen. Tarkasteltavia uomajaksoja Leppikosken ja Aittokosken välisellä alueella on yhteensä 1206,7 km, joista selvästi virtaavaa vettä on vähintään 285,2 km. Virtavesien pinta alaksi muodostuu 76,8 hehtaaria. 190 joki ja 241 9

14 purojaksosta 121 joella ja 118 purolla arvioitiin olevan taimenen poikastuotanto alueita yhteensä 71,2 ha joista jokien ryhmässä 57,6 ha ja puroilla 13,6 ha. Lohelle poikastuotantoalueita on 21 joella tai jokijaksossa yhteensä 29,9 ha. Kokonaisuudessaan tarkasteltavan vesistöalueen vaelluspoikastuotannoksi arvioitiin taimenen smolttia ja lohismolttia (Taulukko 1). Tarkemmat joki ja vesistökohtaiset arviot on esitetty liitteissä 1,2 ja 3, taulukot 2,3 ja 4). Taulukko 1. Hyrynsalmen reitin tarkastellut joet ja purot. Uoman Taimen pituus km virtavettä yht./pot.* ha/km Kpl yht./pot.* Leppikoski Taimen smolttia/v Lohi virtavettä ha/km Lohi smolttia/v Joki 38/38 236,2/230,4 20,7/48 9,1/ Puro 59/45 147,2/124,3 4,8/42 Yhteensä 97/83 383,4/354,7 25,5/ ,1/ Iso Pyhäntä Joki 21/20 90,2/89 4,9/13,8 3,3/15, Puro 16/9 58,2/37,7 0,7/5,1 Yhteensä 37/29 148,4/126,7 5,6/18, ,3/15, Seitenoikea Joki 72/65 360,4/337 32/68,5 18,3/98, Puro 91/64 314,5/241 8,2/71,6 Yhteensä 163/ ,9/576 40,2/140, ,3/98, Yhteensä 331/ / / / * Potentiaalisiksi uomiksi arvioitujen lukumäärä tai pituus Leppikosken ja Seitenoikean välinen alue. Suurimmat Leppikosken patoaltaaseen laskevat joet ovat Uvan reitiltä (vesistöalue 59.44) Tolosenjoki (MQ 2,80 m³/s), ylempänä reitillä Latvajoki (MQ 1,76 m³/s) ja Pyhännänjokeen laskeva Tervajoki (59.47,MQ 1,84 m³/s). Kokoluokkaa pienempiä ovat Siltajoki (59.41, MQ n. 1,3 m³/s), joka haarautuu pian Väljän ja Siltajoeksi ja Roukajoki (59.42, MQ n. 0,66 m³/s). Noin 0,4 m³/s keskivirtaaman suoraan altaaseen laskevia pieniä jokia on useampia; Varsajoki, Pajujoki, Möykkysenjoki ja Heikkisenjoki. Leppikosken ja Seitenoikean patojen välisellä vesistöalueella tarkasteltiin jokia ja puroja yhteensä 383,4 km matkalta. Selkeitä virtavesialueita uomissa on 10

15 arvioitu olevan n. 99,1 km. Virtavesien pinta alaksi arvioitiin yhteensä 26,6 ha. Aineistosta kalataloudellisesti potentiaalisiksi arvioitiin kaikki 38 jokea, joissa on 20,7 ha poikastuotantoaluetta ja 59 purosta 45 puroa, joissa on yhteensä 4,8 ha virtavettä (Taulukko 1 ja LIITE 1, taulukko 2). Taimenelle sopivia poikaselinympäristöjä on vähintään 25,5 ha ja lohen pienpoikasille koskipinta alaa on yhteensä n. 9,1 ha. Vesistöalueen vaelluspoikastuotannoksi on arvioitu taimenen smolttia ja lohismolttia vuodessa (Taulukko 1) Iso Pyhännän voimalaitoksen yläpuolinen alue Suurin Iso Pyhännän järveen laskeva virtavesi on Hiisijärvestä laskeva jokijakso (vesistöalue 59.48), jossa pienet välijärvet helminauhoittavat jokireittiä. Alaosaltaan reitin keskivirtaama (MQ) on n. 3,0 m³/s. Reitin alaosille viimeisten koskien alapuolelle laskee Tuomaanjoki, joka lisää joen keskivirtaamaa 1,6 m³/s. Muut valuma alueen joet ovat huomattavasti pienempiä. (Taulukko 2, LIITE 2.) Iso Pyhännän voimalaitoksen yläpuolisella vesistöalueella tarkasteltavia jokia ja puroja on yhteensä 148,4 km, joista selkeitä virtavesialueita n. 30 km. Virtavesihehtaareita on yhteensä 8,0 ha. Aineiston 21 joesta kalataloudellisesti potentiaalisiksi arvioitiin 20 jokea tai jokijaksoa ja 16 purosta 9 puroa. Taimenelle sopivaa poikastuotantoaluetta on yhteensä 5,6 ha ja lohen poikastuotantoon soveltuvia alueita 5 joessa tai jokijaksossa on n. 3,3 ha. Taimenen vaelluspoikastuotannoksi arvioitiin n ja lohen n smolttia vuodessa. (Taulukko 1 ja LIITE 2, taulukko 3) Seitenoikean ja Aittokosken välinen alue. Suurimmat Emäjokeen laskevat joet ovat entisenä lohijokena tunnettu Lietejoki (59.45, MQ 2,3 m³/s), Tuomijoki (59.46, MQ 3,4 m³/s), Löytöjoki (59.47, MQ 1,8 m³/s) ja Luvan reittivesi (59.7), jossa on järvien välisiä koskialueita ja latvajokia. Mainittavimpana Nuottijoki (59.71, MQ 9,9 m³/s), Luvanjoki (59.72, MQ 8,8 m³/s) ja latvan Mikitänjoki (59.73, MQ 4,7 m³/s) sekä kokoluokkaa pienemmät Tervajoki (59.75, MQ 1,5 m³/s) ja Kokkojoki (59.76, MQ 1,7 m³/s). Pienempiä Emäjokeen suoraan laskevia jokia ovat mm. Korpijoki (Sakarajärvi), Lahnajoki, Varisjoki, Kangasjoki ja Oravijoki. 11

16 Seitenoikean ja Aittokosken patojen välisellä vesistöalueella tarkasteltiin yhteensä 674,9 km jokia ja puroja, joista selkeitä virtavesialueita on 157,7 km. Virtavesihehtaareita on yhteensä 42,3 ha. Aineiston 72 joesta kalataloudellisesti potentiaalisiksi arvioitiin 65 jokea, yhteensä 32 koskihehtaaria ja 91 purosta 64 puroa, yhteensä 8,2 ha virtavettä. Lohelle jokia tai jokijaksoja on 12 kpl (Tarkemmat kuvaukset liitteessä 3, taulukko 4). Taimenelle sopivia poikaselinympäristöjä on vähintään 40,2 ha ja lohelle n. 18,3 ha. Vaelluspoikastuotannoksi arvioitiin taimenen ja lohen vaelluspoikasta vuodessa. 5. Sotkamon reitti Kuva 2. Sotkamon reitille laskevien jokien ja purojen tarkastelualue. 12

17 Sotkamon reitillä Koivukosken ja Kallioisen voimalaitospatojen välisellä alueella (Kuva 2) tarkasteltiin jokia ja puroja yhteensä n. 808 km matkalta. Selkeitä virtavesiä on yhteensä 141 km, joiden pinta ala on 30,6 ha. Jokia aineistossa on 43 kpl yhteensä 309 km, joista virtavettä 38,6 km. Suurimmat joet ovat Jormasjoki (59.88, MQ n. 4 m³/s), Sapsojoki ja Kusianjoki (59.87 ja 59.83, MQ n. 3,6 m³/s) ja Tipas (59.85), Lappa (59.86) ja Tervajoki (59.84) (MQ n. 2,4 m³/s). Kokoluokkaa pienempiä ovat Talvijoki, Mustinjoki, Kontinjoki, Tuhkajoki ja Sapsojoen latvoilta Maunus ja Lontanjoki sekä Kusianjoen haara, Syväjoki. Puroja aineistossa on 155 kpl yhteensä 504 km. Virtavesiä puroissa on arvioitu olevan 103 km. Lyhyt yhteenveto on esitetty taulukossa 5 ja tarkemmat tiedot taulukossa 6 (LIITE 4). Poikastuotannon kannalta taimenelle soveliaiksi arvioitiin yhteensä 34 jokea, yhteensä 293,8 km (koskipituus 37,3 km, pinta ala 19,2 ha) ja 62 puroa yhteensä 251,2 km (koskipituus 49,4 km, pinta ala 5,7 ha). Virtavesien yhteen laskettu poikastuotantoala on n. 25 ha. Lohen poikastuotantoon soveliaita uomia tai uomajaksoja on 12 kpl yhteensä 122,6 km, joista koskialuetta 20,4 km ja 14,2 ha. Vaelluspoikastuotannoksi arvioitiin n taimensmolttia ja n lohismolttia vuosittain. Taulukko 6. Yhteenveto Sotkamon reitille Koivukosken ja Kallioisen voimalaitosten välille laskevista joista ja puroista. Kpl yht./pot.* Sotkamon reitti Uoman pituus km yht./pot.* Taimen virtavettä ha/km Taimen smolttia/v Lohi virtavettä ha (km) Lohi smolttia/v Joki 43/34 308,6/289,7 19,2/37,3 20,4/14, Puro 155/62 504,2/251,2 5,65/49,4 Yhteensä 198/96 813/541 25/ / * Potentiaalisiksi uomiksi arvioitujen lukumäärä tai pituus 13

18 6. Oulujärveen laskevat joet Kuva 3. Oulujärveen laskevien jokien ja purojen tarkastelualue. Oulujärven lähivesistössä tarkasteltavia jokia ja puroja on yhteensä 747 km, joissa on 108,6 km selkeitä virtavesiä. Virtavesihehtaareita on yhteensä 36,6 ha. Aineiston 53 joesta kalataloudellisesti potentiaalisiksi arvioitiin 38 jokea yht. 30 ha ja 104 purosta 24 puroa yht. 1,6 ha. Suurimmat Oulujärveen laskevat joet ovat Varisjoki (59.35, MQ 4,2 m³/s) Mainuanjoki (59.37, MQ 3,6 m³/s) sekä Aitto (59.34) ja Vuolijoki (59.39) (MQ) n. 2,6 m³/s keskivirtaamillaan. Varisjoen latvaveden, Kivesjärveen laskevan Kongasjoen keskivirtaama on 2,9 m³/s. Muita jokia ovat mm. Miesjoki (59.36), Pohjanjoki (59.36) ja Aittojoen Vanhajoki (Kuva 3). Taimenen poikastuotantoon soveltuvia alueita on 31,6 ha poikastuotantoarvion ollessa vuodessa. Kokoluokaltaan lohelle 14

19 soveltuvia jokia on yhteensä 12 kpl kuudessa eri valuma alue kokonaisuudessa. Koski pinta alaa on yhteensä n. 22,3 ha. Lohismoltteja jokien on arvioitu tuottavan n kpl vuodessa. Uomien tiedot on esitetty tarkemmin taulukossa 7 (LIITE 5) ja lyhyt yhteenveto taulukossa 8. Taulukko 8. Yhteenveto Oulujärveen laskevista joista ja puroista. Kpl yht./pot.* Uoman pituus km yht./pot.* Taimen virtavettä ha/km Taimen smolttia/v Lohi virtavettä ha (km) Lohi smolttia/v Oulujärvi Joki 53/38 421/369,5 30/53,5 22,2/29, Puro 104/24 326/94,8 1,6/15,1 Yhteensä 157/62 747/465 32/ / * Potentiaalisiksi uomiksi arvioitujen lukumäärä tai pituus 7. Nykytila ja kunnostuskustannukset 7.1 Jokien ja purojen nykytila Voimalaitosrakentaminen, louhitut alakanavat ja säännöstely ovat hävittäneet pääuoman sekä sivuhaarojen alaosien koski ja virtapaikat. Suurin osa lohen kudusta on oletettavasti tapahtunut pääuomassa niin Oulujoen kuin Oulujärveen laskevan Kiehimä ja Emäjoen osalta. Tervan, tukkien, ym. muun taloustavaran kuljetuksia varten Kainuun virtavesiä on perattu jopa kolmeen kertaan Oulujoella niiden alkaessa jo 1700 luvulla. Vaeltavien kalakantojen turmiona voidaan pitää kolmen tekijän yksittäisiä ja yhteisvaikutusta: voimalaitosten rakentaminen, 1950 luvun syrjäseutujen koskiin saakka yltäneet jokien koneperkaukset ja metsätalouden vaikutukset mm. veden laadun heikkeneminen ja heilahtelu. Purojen tila on heikentynyt purouittojen perkuissa, mutta suurin vaikuttavuus on ollut metsätalouden peruskuivatus ja ojitus. Puroja on kaivettu suoriksi ja syviksi siten ettei niitä juuri ojitusalueesta erota, hetteitä on kuivattu ja ojia ohjattu suoraan puroihin ja jokiin. Jokivesissä, mutta etenkin puroissa ongelmana on ojitusten kiintoainekuormitus, hienon hiekan ja turvemaan aiheuttama liettyminen. Korhosen ym. (2003) mukaan Emäjoen reitin puroista vain 1 % on luonnontilaisia. Luonnontilaisen kaltaisia purojaksoja esiintyi n. 40 % aineiston uomista, mutta jaksojen yläpuoliset toimenpiteet näkyivät myös näillä jaksoilla. Purokunnostuksia on Kainuussa tehty 1990 luvulta alkaen, mutta niiden vaikuttavuudesta ei käytännössä ole tietoa. 15

20 Kainuussa uittosäännön kumoamiseen liittyvät virtavesien kiveämisen alkoivat Suomussalmen Purasjoelta Noin puolet Kainuussa tehdyistä kunnostuksista ajoittuvat vuosille Ennen 1990 lukua kunnostukset olivat vaatimattomia, kiveä käytettiin vähän eikä koskiin tehty yhtenäisiä rakenteita. Leveys ja syvyysvaihtelua ei tarkoituksellisesti lisätty ja uomaan jätettiin n. 2 3 m leveä ns. kriisiajan uittoväylä, jonka vaikutus etenkin alivirtaamilla oli joki elinympäristön kannalta hyvin negatiivinen. (Korhonen & Huusko 2004) Nykyisin virtavesikunnostuksissa ei enää jätetä kriisiajan uittoväyliä ja uoman luontaisia rakenteellisia ominaisuuksia pyritään palauttamaan. Uomien rakenteellista monimuotoisuutta lisäämällä saadaan koskiin suuri kirjo syvyyden, leveyden ja virtausnopeuden vaihtelua. Kainuussa ongelmaksi muodostuu lähinnä kunnostusmateriaali. Monilla kohteilla käytettävissä on vain karkeaa kivimateriaalia, vaikka kaikki perkuupenkereet purettaisiinkin. Etäisillekin kohteille pitäisi saada pienempää materiaalia täydentämään kunnostusrakenteita ja luomaan mm. sopivia kutualustoja. 7.2 Kunnostuskustannukset Purojen kunnostuskustannukset arvioitiin Kainuussa ja Koillismaalla vuosina tehdyn Metsäpurojen kunnostushankkeen toteutuneiden kustannusten mukaisina (Purokunnostusopas Käsikirja metsäpurojen kunnostajille, Ahola M. & Havumäki M. 2008). Hankkeessa tehtiin uoma ja valuma alue kunnostuksia yhteensä 15 purolla. Kunnostustoimenpiteitä tehtiin lähinnä miestyönä, mutta myös kaivinkoneella yhteensä n. 26,6 km:n matkalla. Kunnostusten metrihinnaksi muodostui n. 5,1 33 euroa. Joka kaikkien uomien keskiarvona uomien kokonaispituudelle on 6,3 euroa/m. Kustannukset vaihtelivat välillä 2,2 14,1 euroa/m. Virtavesikunnostuksissa sovellettiin Pesiönjoen kunnostussuunnitelman (Havumäki M. & Majuri P., Kainuun ympäristökeskus 2007) mukaista kustannuskehystä. Pesiönjoki vastaa kooltaan ja virtamaltaan aineiston keskimääräistä jokea. Koskien perkuut ovat olleet maltillisempia verrattuna useimpiin muihin Kainuun uittoperattuihin jokiin. Kunnostuskohteelle tuotava soramäärä on suurempi kuin aiemmissa kunnostuksissa ja vastaa paremmin nykyistä käsitystä kutusoraikkojen määrästä (n. 5% koski pinta alasta). Pesiönjoen kustannusarvio on alv. Suunnitelma sisältää 6 virtavesikohdetta 2 km matkalla. Kunnostettavaa virtavettä on noin 1,1 km ja kunnostettavaa koskipinta alaa 1,7 ha. 16

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi

Lisätiedot

Yli- Kemijoen vesistö ja vaelluskalat

Yli- Kemijoen vesistö ja vaelluskalat Yli- Kemijoen vesistö ja vaelluskalat Viljo Jääskeläinen 1913, Suomen Kalatalous Jarmo Huhtala Lap ELY 1 Kemijoen vesistö Kemijoki (valuma-alue 51 127 km2) oli ennen rakentamistaan Suomen ja koko Itämeren

Lisätiedot

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Maailman vesipäivä seminaari Vesi ja kestävä kehitys 19.3.2015 Säätytalo Näkökulmia Vaelluskalapolitiikan

Lisätiedot

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE!

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! KOSKIEN ENNALLISTAMISHANKE ETENEE, TAVOITTEENA PALAUTTAA JÄRVITAIMENEN LUONTAINEN LISÄÄNTYMINEN. KOSKIEN MELOTTAVUUS LÄHES ENNALLAAN MUTTA MELONTAVÄYLÄT OVAT MUUTTUNEET.

Lisätiedot

Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija

Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija Telemetriatutkimuksia: Tenojoki, Utsjoki, Akujoki, Näätämöjoki, Simojoki, Tuulomajoki (Venäjä), Oulujoki, Iijoki, Vantaanjoki, Kymijoki, Porvoonjoki,

Lisätiedot

Puulaveden villi järvitaimen

Puulaveden villi järvitaimen Puulaveden villi järvitaimen Jukka Syrjänen 1,2, Jouni Kivinen 1, Matti Kotakorpi 1,2, Miika Sarpakunnas 1,2, Kimmo Sivonen 1,2, Olli Sivonen 1 & Ilkka Vesikko 1,2 Jyväskylän yliopisto (1), Konneveden

Lisätiedot

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 Teksti: Jussi Aaltonen Kuvat: Tero Forsman (ellei toisin mainita) Pyhäjärvi-instituutti

Lisätiedot

Pohjanlahden lohikantojen tila

Pohjanlahden lohikantojen tila Pohjanlahden lohikantojen tila Rovaniemi 18.5.2005 Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Itämeren lohijoet Suomessa: - ennen 20-30 - nyt 2 (+) Pohjanlahdella jäljellä 13 kutujokea 50:stä

Lisätiedot

53 Kalajoen vesistöalue

53 Kalajoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 125(196) 53 Kalajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 247 km 2 Järvisyys 1,8 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 34, Siiponjoki nro 35, Hamari jokisuu Vesistönro

Lisätiedot

SATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet

SATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet Yhdistyksen nimi: Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry Yhdistyksen kotikunta: Raisio Puheenjohtaja: Veikko Meskanen Osoite: Vehaksentie 220 23310 Taivassalo Sähköposti: tavemesk@taivassalo.fi Puhelin:

Lisätiedot

Harjus hoitokalana. Lapin kalastusaluepäivät 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto

Harjus hoitokalana. Lapin kalastusaluepäivät 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Harjus hoitokalana Lapin kalastusaluepäivät 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Unelmakala sieltä jostakin Kuva: Ari Savikko Harjuksen hyviä puolia Paikallinen kala - ei

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT

LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT LUONNONVARAISET JÄRVITAIMENKANNAT Ari Huusko Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Aiheina tänään: Luonnonvaraiset järvitaimenkannat Suomessa Taimenen elämänkierto ja ominaisuudet Kuusamon Oulankajoki

Lisätiedot

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Pekka Hyvärinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 16.-17.11.2006 Oulun läänin Kalastusaluepäivät, Kuhmo Oulujärven jt-istutukset ja saalis

Lisätiedot

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2014 Sisältö 1. JOHDANTO... 1 2. YLEISTÄ... 1 2. MENETELMÄT... 2 3. KOEKALASTUKSET...

Lisätiedot

Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön. Kemijoen alaosan kalatieratkaisut

Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön. Kemijoen alaosan kalatieratkaisut Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön Kemijoen alaosan kalatieratkaisut Lap ELY Jarmo Huhtala 6.5.2014 1 Esitelmän pääasiallinen sisältö Mikä on kalatie, miksi kalateitä tarvitaan Kalatiesuunnitteluprosessi

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6

Lisätiedot

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Paimionjokiseminaari 13.11.2014, Härkälän kartano, Somero : Janne Tolonen, Valonia Esityksen sisältö Puroympäristöjen kunnostaminen 1. Valonian

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

Suomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista

Suomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista Suomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista Kymijoki Vantaanjoki Mustajoki Ari Saura, Luke Juhani Ahon kalastusperinneseura Helsinki, 26.11.2015 Suomen ammattikalastuksen saalis Suomenlahdella 2 1.12.2015

Lisätiedot

Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA

Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA Longinoja JUHA SALONEN - OMIA HAJATELMIA Juha Salonen Syntynyt 1980 Helsingissä Asunut 20v Helsingin Malmilla, nykyään Vantaalla Kasvimaapalsta puron rannalla Opiskellut kalataloutta Savonlinnassa Töissä

Lisätiedot

Kiiminkijoen lohi ja meritaimen Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Kiiminkijoen lohi ja meritaimen Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Kiiminkijoen lohi ja meritaimen Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Atso Romakkaniemi Tutkija, Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos Itämeri on erillinen allas, johon laskee paljon jokia murtovesi,

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen säätelystä Kemi-Ounasjoelle vaelluskalojen elämänkierron turvaamiseksi

Ehdotus kalastuksen säätelystä Kemi-Ounasjoelle vaelluskalojen elämänkierron turvaamiseksi Ehdotus kalastuksen säätelystä Kemi-Ounasjoelle vaelluskalojen elämänkierron turvaamiseksi Kemi-Ounasjoen kalastusjärjestelyt -hanke Lapin ELY-keskus 9.9.2014 l 9.9.2014 / JK Sisällysluettelo 1. Yleiset

Lisätiedot

Heinolan kalastusalue

Heinolan kalastusalue VIRTAVESIEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA v. 2015-2019 Heinolan kalastusalue Hyväksytty kalastusalueen kokouksessa 28.4.2015 Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskus Sisältö 1. JOHDANTO... 4 2. SUUNNITELMA-ALUE

Lisätiedot

SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio 4.11.2015 Erkki Jokikokko, LUKE

SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio 4.11.2015 Erkki Jokikokko, LUKE SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS Vesiparlamentti, Tornio 4.11.215 Erkki Jokikokko, LUKE Tornionjoen ja Simojoen eroavuuksia Tornionjoki Simojoki Virtaama m 3 37 4 1 x Nousulohimäärä kpl 1 3 3 x Jokisaalis kg/

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry aluesihteeri, Teemu Tuovinen 14.11.2013 Uhanalaiset

Lisätiedot

EAKR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

EAKR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI EAKR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi A30991 Tila Keskeneräinen 1. PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin

Lisätiedot

Pienvesien kunnostus ja taimenhankkeet harrastuksena

Pienvesien kunnostus ja taimenhankkeet harrastuksena Pienvesien kunnostus ja taimenhankkeet harrastuksena Aki Janatuinen Virtavesien hoitoyhdistys ry - www.virtavesi.com 30.11.2009 Muurahaisen luontotupa, Kauhajoki Taimenpäivä 2009 Esityksen sisältö I. Mikä

Lisätiedot

Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille 2011-2015

Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille 2011-2015 POHJOIS-,ETELÄ JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUEET Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille 2011-2015 Tomi Ranta 1, Olli Urpanen 2, Timo Meronen 2 & Jukka Syrjänen 3 Hämeen Kalatalouskeskus

Lisätiedot

MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA

MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA Mikko Känkänen 2011 1 JOHDANTO... 3 2 VESISTÖN KUVAUS... 3 3 KALASTO JA VIRKISTYSKÄYTTÖ... 3 4 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 5 TULOKSET...

Lisätiedot

49 Perhonjoen vesistöalue

49 Perhonjoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 117(196) 49 Perhonjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 2 524 km 2 Järvisyys 3,4 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 32, Murikinkoski rautatiesilta Vesistönro

Lisätiedot

Simojoen lohitutkimukset vuosina 2001-2003

Simojoen lohitutkimukset vuosina 2001-2003 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 313 Erkki Jokikokko Simojoen lohitutkimukset vuosina 21-23 Helsinki 24 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Huhtikuu 24 Tekijä(t) Erkki

Lisätiedot

67 Tornionjoen Muonionjoen vesistöalue

67 Tornionjoen Muonionjoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 165(196) 67 Tornionjoen Muonionjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 40 131 km 2 Suomen puolella 14 280 km 2 Järvisyys 4,6 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987)

Lisätiedot

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali. Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30 Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali Paikalla Seppo Oksanen, Someron vesiensuojeluyhdistys Olli Ylönen,

Lisätiedot

KARJAANJOEN VESISTÖN KALATALOUDEN HISTORIASTA

KARJAANJOEN VESISTÖN KALATALOUDEN HISTORIASTA KARJAANJOEN VESISTÖN KALATALOUDEN HISTORIASTA Esa Lehtinen Virtavesien hoitoyhdistys ry Esa Lehtinen Virtavesien hoitoyhdistys ry Esa Lehtinen Virtavesien hoitoyhdistys ry KALASTUKSEN VARHAISISTA VAIHEISTA

Lisätiedot

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus

Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Pärjääkö Kokemäenjoen ankerias? Jouni Tulonen, Evon riistan- ja kalantutkimus Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä 15.3.2012 Nakkila Kuuluu alkuperäiseen lajistoomme Koko maa on luontaista

Lisätiedot

Taimenkantojen tila Keski-Suomessa 2008

Taimenkantojen tila Keski-Suomessa 2008 Taimenkantojen tila Keski-Suomessa 2008 Jukka Syrjänen, Jyväskylän yliopisto Pentti Valkeajärvi, Jyväskylän riistan- ja kalantutkimus Järvitaimenseminaari 29.10.2008 Äänekoski, Kapeenkoski Taimenen elinympäristö

Lisätiedot

JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA

JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA JOUTJOEN KALATALOUDELLINEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA Anssi Toivonen Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö 30.11.2010 Sisällysluettelo Johdanto... 1 Joutjoen kokonaisuus... 2 Kartta A, joen laskukohta Kiviharjun alue...

Lisätiedot

TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI

TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI Vesi-Visio Visio osk Opettajantie 7-9 B15 40900 SÄYNÄTSALO www.vesi-visio.netvisio.net +35840-7030098 TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI Mitä, miksi, miten, milloin? Tietoa ja ohjeistusta toiminnasta ja käytännön

Lisätiedot

Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet

Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet Mikko Koivurinta Varsinais-Suomen ELY-keskus/kalatalouspalvelut KUVES 40v-juhlaseminaari 2016 25.5.2015 kala ELYT

Lisätiedot

Haritunjoen kalataloudellisen kunnostuksen suunnitelma

Haritunjoen kalataloudellisen kunnostuksen suunnitelma Haritunjoen kalataloudellisen kunnostuksen suunnitelma Ulla Kuusinen Yhteistyössä Lahden seudun ympäristöpalvelut Johdanto Haritunjoella on potentiaalia kehittyä hyväksi kalavesistöksi. Kalataloudellisen

Lisätiedot

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista

Lisätiedot

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.

Lisätiedot

Puroinventointeja ja kunnostuksia työllistämistuella ja vähän muullakin rahalla Pohjois-Pohjanmaalla

Puroinventointeja ja kunnostuksia työllistämistuella ja vähän muullakin rahalla Pohjois-Pohjanmaalla Puroinventointeja ja kunnostuksia työllistämistuella ja vähän muullakin rahalla Pohjois-Pohjanmaalla Taimenpäivä 2009 Kauhajoella Pirkko-Liisa Luhta Metsähallitus Luontopalvelut Koillismaan ja Kainuun

Lisätiedot

OULUJÄRVEN KALANHOITOSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2019

OULUJÄRVEN KALANHOITOSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2019 Suunnitelma 1 (5) Jakelu KAINUUN ELY-keskus Kalatalous PL 115 87101 KAJAANI Kirjaamo.Kainuu@ely-keskus.fi Korvaa Pohjois-Pohjanmaan aluehallintoviraston päätöksellään 5.7.2011 nro 43/11/2 hyväksymän Oulujärven

Lisätiedot

Hiitolanjoen järvilohikannan elvyttäminen

Hiitolanjoen järvilohikannan elvyttäminen Hiitolanjoen järvilohikannan elvyttäminen MARKKU KAUKORANTA, RKTL & MATTI VAITTINEN, KAS LUOTEIS-VENÄJÄN KALATALOUDEN KEHITTÄMISOHJELMA VUOSISEMINAARI 2009 10. 11.11.2009 Lomakeskus Huhmari р.волхов Условные

Lisätiedot

Vesistöt kuntoon yhteistyöllä -seminaari OHTO, Oulu 25.11. - 26.11.2014. Eero Hakala, ProAgria Keski-Pohjanmaa/ Kalatalouskeskus

Vesistöt kuntoon yhteistyöllä -seminaari OHTO, Oulu 25.11. - 26.11.2014. Eero Hakala, ProAgria Keski-Pohjanmaa/ Kalatalouskeskus Vesistöt kuntoon yhteistyöllä -seminaari OHTO, Oulu 25.11. - 26.11.2014 Eero Hakala, ProAgria Keski-Pohjanmaa/ Kalatalouskeskus 1 Sijaitsee Vetelissä, kuuluu Kruunupyynjoen vesistöön ja laskee n. 4,5 km

Lisätiedot

Kaunis pieni saalistaimen

Kaunis pieni saalistaimen Kaunis pieni saalistaimen Kaunis pieni saalistaimen Mutta riittääkö tuo saalis houkuttelemaan alueelle matkailijoita? Millaisin toimin Kainuun kalavesiä saataisiin houkuttelevammiksi? Pienestä joesta tuli

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET 23.10.

KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET 23.10. KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) on tehnyt vuosikymmenten ajan tiivistä yhteistyötä

Lisätiedot

LOHI LAATOKALTA LATVAVESILLE. Loppuraportti

LOHI LAATOKALTA LATVAVESILLE. Loppuraportti 1 LOHI LAATOKALTA LATVAVESILLE Loppuraportti 2 TIIVISTELMÄ Toimenpiteet: Lohen ja taimenen emokalapyynti ja siirrot voimaloiden yläpuolisille kunnostetuille koskialueille, joissa kutu ja poikastuotanto

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 Valtioneuvoston periaatepäätös 16.10.

Lisätiedot

Rakennettujen jokien kalataloudelle aiheutuneet vahingot ja kalatalousvelvoitteet

Rakennettujen jokien kalataloudelle aiheutuneet vahingot ja kalatalousvelvoitteet Rakennettujen jokien kalataloudelle aiheutuneet vahingot ja kalatalousvelvoitteet Maare Marttila, Panu Orell, Jaakko Erkinaro, Atso Romakkaniemi, Ari Huusko, Erkki Jokikokko, Teppo Vehanen, Jorma Piironen,

Lisätiedot

Teemu Koski 19.4.2012. Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve

Teemu Koski 19.4.2012. Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve Teemu Koski 19.4.2012 Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve www.tuas.fi Esityksen sisältö Hanketausta Hirvijoen kalataloudellinen merkitys Hirvijoen kalasto Hirvijoesta taimenjoki? Hirvijoen kosket

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Liite 4 Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Sähkökoekalastusraportti 29.1.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: 1. Johdanto... 2 2. Pyynnin toteutus... 3 3. Kerätty aineisto... 3 4. Kartta:

Lisätiedot

Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011

Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011 Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011 Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET... 1 2.1 Aineisto

Lisätiedot

Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista

Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Taimenseminaari Läsäkoski 3.11.2010 (päivitys 4.11.2010) Sisältö Villit

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

Pekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma

Pekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma Kalatieto J. Rinne Pekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma Purojen umpeenkasvua Jukka Rinne 2010 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Kunnostusmenetelmä ja kunnostuskohde... 1 3 Kustannusarvio

Lisätiedot

HÄRÄNSILMÄNOJA. Anssi Toivonen. Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö

HÄRÄNSILMÄNOJA. Anssi Toivonen. Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö HÄRÄNSILMÄNOJA Anssi Toivonen Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö 15.11.010 Sisältö Johdanto... Häränsilmänojan kokonaisuus... 4 Kartta 1 Pääuoma... 5 Kartta Kulmalan eteläpuoli joen haarat... 14 Oikeanpuoleinen

Lisätiedot

Järvitaimenseminaari Läsäkoski 3.11.2010

Järvitaimenseminaari Läsäkoski 3.11.2010 Järvitaimenseminaari Läsäkoski 3.11.2010 Biologi Teemu Hentinen, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, rakentamisyksikkö. Puh. 0400-623207 sähköposti: teemu.hentinen@ely-keskus.fi 1 Esityksen

Lisätiedot

Itämeren lohikantojen tila

Itämeren lohikantojen tila Itämeren lohikantojen tila Lohi- ja vesiparlamentti, Tornio 11.11.2014 Tapani Pakarinen ja Atso Romakkaniemi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kuvat: Ville Vähä Itämeren tilastoitu lohisaalis noin

Lisätiedot

TILANNE KARJALAN TASAVALLAN ALUEELLA JÄRVILOHIKANTOJEN (SALMO SALAR MORPHA SEBAGO GIRARD) LUONTAISEN. SevNIIRH

TILANNE KARJALAN TASAVALLAN ALUEELLA JÄRVILOHIKANTOJEN (SALMO SALAR MORPHA SEBAGO GIRARD) LUONTAISEN. SevNIIRH TILANNE KARJALAN TASAVALLAN ALUEELLA JÄRVILOHIKANTOJEN (SALMO SALAR MORPHA SEBAGO GIRARD) LUONTAISEN LISÄÄNTYMISEN OSALTA SevNIIRH Suurin osa Euraasian mantereen järvilohikannoista on keskittynyt Karjalaan:

Lisätiedot

2. Virhon mielipide Voikosken kalatien rakennussuunnitelmasta

2. Virhon mielipide Voikosken kalatien rakennussuunnitelmasta Virtavesien hoitoyhdistys ry c/o Esa Lehtinen Kirjastopolku 5 B 13 08500 Lohja www.virtavesi.com VIRTAVESIEN HOITOYHDISTYKSEN MIELIPIDE, 15.1.2015: Asia: Voikosken vesivoimalaitoksen uuden voimalaitosyksikön

Lisätiedot

Jokitalkkari 2012-2016 -hanke

Jokitalkkari 2012-2016 -hanke Jokitalkkari 2012-2016 -hanke Sipoonjoki, Mustijoki-Mäntsälänjoki, Porvoonjoki, Ilolanjoki, Koskenkylänjoki, Loviisanjoki & Taasianjoki Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Lahti 16.8.2013 Sampo Vainio

Lisätiedot

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite

Lisätiedot

ASKEL OUNASJOELLE 2 HANKKEEN SEKÄ PALUUHANKKEEN LOHIEN YLISIIRRON KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS

ASKEL OUNASJOELLE 2 HANKKEEN SEKÄ PALUUHANKKEEN LOHIEN YLISIIRRON KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS ASKEL OUNASJOELLE 2 HANKKEEN SEKÄ PALUUHANKKEEN LOHIEN YLISIIRRON KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS YLISIIRTOPYYNNIN KÄYNNISTÄMINEN Hankkeen arvioidut kustannukset 131 400 e / 2v Pyynti toteutettiin kahdella pyyntipaikalla

Lisätiedot

Eurajoen alimpien koskien sähkökalastus syksyllä 2007

Eurajoen alimpien koskien sähkökalastus syksyllä 2007 Eurajoen alimpien koskien sähkökalastus syksyllä 2007 Kala- ja vesitutkimus Oy Ari Haikonen Helsinki 2007 Johdanto Varsinais-Suomen Työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikkö tilasi Kala- ja vesitutkimus

Lisätiedot

Järvitaimen seurantaan suunnitelmallisesti miksi, miten ja kuka

Järvitaimen seurantaan suunnitelmallisesti miksi, miten ja kuka Järvitaimen seurantaan suunnitelmallisesti miksi, miten ja kuka Tapio Keskinen,Luonnonvarakeskus Mari Nykänen, Pohjois-Savon ELY Jämsä 18.11. 2015 Taustaa MN ja TK laatineet esityksen seurantaohjelmaksi

Lisätiedot

Kala- ja vesimonisteita nro 112. Ari Haikonen ja Oula Tolvanen

Kala- ja vesimonisteita nro 112. Ari Haikonen ja Oula Tolvanen Kala- ja vesimonisteita nro 112 Ari Haikonen ja Oula Tolvanen Vaelluspoikaspyynti Ingarskilanjoessa vuonna 2013 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: Heinäkuu 2013 Kirjoittajat:

Lisätiedot

Sanginjoen ekologinen tila

Sanginjoen ekologinen tila Sanginjoen ekologinen tila Tuomas Saarinen, Kati Martinmäki, Heikki Mykrä, Jermi Tertsunen Sanginjoen virkistyskäyttöarvon parantaminen ja ekologinen kunnostus Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Yleistä

Lisätiedot

Maastoraportti taimenen esiintymisestä Emäjoen alajuoksun pienissä joissa ja puroissa

Maastoraportti taimenen esiintymisestä Emäjoen alajuoksun pienissä joissa ja puroissa Maastoraportti taimenen esiintymisestä Emäjoen alajuoksun pienissä joissa ja puroissa Tmi Olli van der Meer 25.9.2011 1. Johdanto Sähkökoekalastuksella haluttiin selvittää taimenen esiintyminen Emä- ja

Lisätiedot

MYLLYPURON JA HAAPAJOEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA ÄHTÄRI 2014

MYLLYPURON JA HAAPAJOEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA ÄHTÄRI 2014 MYLLYPURON JA HAAPAJOEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA ÄHTÄRI 2014 Marko Paloniemi 10/2014 1 Sisällys Johdanto... 2 Vesistö... 2 Yleistä... 2 Myllypuro... 3 Haapajoki... 4 Vähä Haapajärven ja Vähä-Peränteen välinen

Lisätiedot

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista

Lisätiedot

Asia: Kuulemisasiakirja Itämeren lohen hoitosuunnitelman kehittämisen tueksi

Asia: Kuulemisasiakirja Itämeren lohen hoitosuunnitelman kehittämisen tueksi From: Ilkka Pirinen [mailto:ilkka.pirinen@gmail.com] Sent: Friday, May 01, 2009 10:22 AM To: MARE BALTIC SALMON CONSULTATION Cc: reijo.harkman@mail.suomi.net; 'Petter Nissen'; 'Ilkka Mäkelä' Subject: Contribution

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

Vieläkö on villejä järvitaimenia?

Vieläkö on villejä järvitaimenia? Jyväskylän riistan ja kalantutkimus Vieläkö on villejä järvitaimenia? Keski-Suomen järvitaimen hankkeen raportti vuodelta 2007 Jukka Syrjänen ja Pentti Valkeajärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

SUOMENLAHTEEN JA KYMIJOKEEN LASKEVIEN PIENVESISTÖJEN KOSKIKARTOITUS JA KUNNOSTUSTARVESELVITYS

SUOMENLAHTEEN JA KYMIJOKEEN LASKEVIEN PIENVESISTÖJEN KOSKIKARTOITUS JA KUNNOSTUSTARVESELVITYS SUOMENLAHTEEN JA KYMIJOKEEN LASKEVIEN PIENVESISTÖJEN KOSKIKARTOITUS JA KUNNOSTUSTARVESELVITYS Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Matti Vaittinen 2006 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 3 2 TUTKIMUSALUE 3 3 AINEISTO

Lisätiedot

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen 2.4.2008

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen 2.4.2008 Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen 2.4.2008 LOHEN JA TAIMENEN YLISIIRTOKOKEILU KOKEMÄENJOELLA Henri Vaarala Suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti Alueen elintarviketalouden

Lisätiedot

Viite: Uudenmaan maaseutuelinkeinopiirin päätökset 25.4.1997:

Viite: Uudenmaan maaseutuelinkeinopiirin päätökset 25.4.1997: PÄÄTÖS Dnro 28/5715-2014 23.9.2014 Uusimaa / Kalatalouspalvelut Jakelussa mainituille Viite: Uudenmaan maaseutuelinkeinopiirin päätökset 25.4.1997: Siuntionjoen vesistön lohipitoisuus Dnro 2786/97/97 Karjaanjoen

Lisätiedot

PESUOJAN ALAOSAN KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI JA KUNNOSTUSSUOSITUKSET

PESUOJAN ALAOSAN KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI JA KUNNOSTUSSUOSITUKSET PESUOJAN ALAOSAN KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI JA KUNNOSTUSSUOSITUKSET VYYHTI-hankkeen esimerkkisuunnitelma PROAGRIA KESKI-POHJANMAA RY:N KALATALOUSKESKUS EERO HAKALA 2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO...

Lisätiedot

taimen turun seudun virtavesissä

taimen turun seudun virtavesissä oppimateriaaleja puheenvuoroja raportteja 165 tutkimuksia Jussi Laaksonlaita & Eemeli Huhta (toim.) taimen turun seudun virtavesissä Kalataloudellinen kunnostustarvekartoitus Turun ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun

Lisätiedot

Nousukalamäärät Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalatiessä syksyllä 2011 VAKI -kalalaskurin perusteella

Nousukalamäärät Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalatiessä syksyllä 2011 VAKI -kalalaskurin perusteella Kala- ja vesimonisteita nro 68 Ari Haikonen ja Petri Karppinen Nousukalamäärät Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalatiessä syksyllä 211 VAKI -kalalaskurin perusteella KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala-

Lisätiedot

Kalastuslain uudistamisen keskeiset kysymykset Ylä-Lapissa

Kalastuslain uudistamisen keskeiset kysymykset Ylä-Lapissa Kalastuslain uudistamisen keskeiset kysymykset Ylä-Lapissa Mika Laakkonen, ylitarkastaja Metsähallitus, luontopalvelut Uuden kalastuslain tavoite Uuden kalastuslain 1 (lain tavoite), yksi esitetyistä luonnoksista:

Lisätiedot

Luonnonmukaisten kalateiden mahdollisuudet Paimionjoella

Luonnonmukaisten kalateiden mahdollisuudet Paimionjoella Luonnonmukaisten kalateiden mahdollisuudet Paimionjoella Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Somero 13.11.2014 Lohen elinkierron vaatimukset joessa Smolttien alasvaellus Kutuvallus

Lisätiedot

Asia: Hiitolanjoen Voima Oy, kalateiden rakentaminen Ritakosken ja Kangaskosken voimalaitosten ohi, Rautjärvi

Asia: Hiitolanjoen Voima Oy, kalateiden rakentaminen Ritakosken ja Kangaskosken voimalaitosten ohi, Rautjärvi HIITOLANJOKI-YHDISTYS RY Puh. 050 4689758 Os. Sorokulmantie 676 59530 Mikkolanniemi 19.11.2014 MUISTUTUS Asia: Hiitolanjoen Voima Oy, kalateiden rakentaminen Ritakosken ja Kangaskosken voimalaitosten ohi,

Lisätiedot

Kesän 2014 lohikuolemat uhkaavatko kalataudit Tornionjoen lohikantoja? Perttu Koski, Tornio 11.11.2014

Kesän 2014 lohikuolemat uhkaavatko kalataudit Tornionjoen lohikantoja? Perttu Koski, Tornio 11.11.2014 Kesän 2014 lohikuolemat uhkaavatko kalataudit Tornionjoen lohikantoja? Perttu Koski, Tornio 11.11.2014 Heinä-elokuun 2014 aikana Tornionjoella kuoli epänormaalin paljon nousevia lohiemoja Lapin ELY-keskukseen

Lisätiedot

Taimenkantojen tila ja toimijoiden yhteistyö Keski-Suomessa

Taimenkantojen tila ja toimijoiden yhteistyö Keski-Suomessa Taimenkantojen tila ja toimijoiden yhteistyö Keski-Suomessa Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopisto Konneveden kalatutkimus ry Taimenseminaari Jyväskylä 15.5.2012 Kalatalouden toimijat Osakaskunnat Kalatalousalueet

Lisätiedot

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu

Lisätiedot

Monitavoitearviointi Mustionjoen kunnostuksessa Simpukka- ja lohikalakantojen elvyttämisvaihtoehtojen arviointi

Monitavoitearviointi Mustionjoen kunnostuksessa Simpukka- ja lohikalakantojen elvyttämisvaihtoehtojen arviointi Monitavoitearviointi Mustionjoen kunnostuksessa Simpukka- ja lohikalakantojen elvyttämisvaihtoehtojen arviointi Mika Marttunen & Mikko Dufva Tavoitteet ja toteutus Selvittää vaihtoehtoisia toimia simpukka-

Lisätiedot

1. Etsi näyttelystä viisi kesäkalastustapaa ja tutustu niihin. Nimeä ne. VINKKI: näyttelyn tietokoneohjelma ja vitriinit

1. Etsi näyttelystä viisi kesäkalastustapaa ja tutustu niihin. Nimeä ne. VINKKI: näyttelyn tietokoneohjelma ja vitriinit OPPILAAN MATERIAALIN VIITTEELLISET RATKAISUT Näyttelyn sijainti Arktikumissa: Pyydä ja pidä -näyttely Arktikum alakerta (portaat alas) 1. Etsi näyttelystä viisi kesäkalastustapaa ja tutustu niihin. Nimeä

Lisätiedot

Asia: Mäntsälänjoen latvavesien kalataloudellinen kunnostaminen.

Asia: Mäntsälänjoen latvavesien kalataloudellinen kunnostaminen. 1/5 Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y. Jokikatu 17, 06100 PORVOO Föreningen vatten- och luftvård för Östra Nyland och Borgå å r.f. Ågatan 17, 06100 BORGÅ Sampo Vainio 10.8.2004

Lisätiedot

Kala- ja vesimonisteita nro 91. Ari Haikonen. Taimenen Vuoksi: Kaupunkipuro

Kala- ja vesimonisteita nro 91. Ari Haikonen. Taimenen Vuoksi: Kaupunkipuro Kala- ja vesimonisteita nro 91 Ari Haikonen Taimenen Vuoksi: Kaupunkipuro KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: Marraskuu 2012 Tekijä(t): Ari Haikonen Julkaisun nimi: Taimenen

Lisätiedot

Suunnitelma Raumanjoen kunnostamisesta taimen- ja kaupunkipurona. Jussi Aaltonen 2014

Suunnitelma Raumanjoen kunnostamisesta taimen- ja kaupunkipurona. Jussi Aaltonen 2014 Suunnitelma Raumanjoen kunnostamisesta taimen- ja kaupunkipurona Jussi Aaltonen 2014 Suunnitelma Raumanjoen kunnostamisesta taimen- ja kaupunkipurona Jussi Aaltonen 2014 Pyhäjärvi-instituutin julkaisuja

Lisätiedot

VAELLUSKALAT PALAAVAT IIJOKEEN VAELLUSKALOJEN PYYNTIMENETELMÄT JA -PAIKAT SEKÄ NIIDEN TESTAUS IIJOEN ALAOSASSA

VAELLUSKALAT PALAAVAT IIJOKEEN VAELLUSKALOJEN PYYNTIMENETELMÄT JA -PAIKAT SEKÄ NIIDEN TESTAUS IIJOEN ALAOSASSA VAELLUSKALAT PALAAVAT IIJOKEEN VAELLUSKALOJEN PYYNTIMENETELMÄT JA -PAIKAT SEKÄ NIIDEN TESTAUS IIJOEN ALAOSASSA Merikirjo Oy Risto Liedes Kalatalousasiantuntija 2009 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tausta. 3 2 Vaelluskalojen

Lisätiedot

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Lohi palaa kotiin seminaari 27.11.2014 Heikki Laitala Virkistyskalastuskohteet Lappi Yli-Kemi Metsähallituksen Lapin virkistyskalastuskohteille myydään

Lisätiedot

Heikki Holsti 2014. Kirjenumero 907/14

Heikki Holsti 2014. Kirjenumero 907/14 MYLLYPURON (YLÖJÄRVI) KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSIEN SELVITYS VIRTAVESI- INVENNOINNILLA JA TAIMENEN ESIINTYMINEN SELVITTÄMINEN SÄHKÖKOEKALASTUKSILLA VUONNA 2014 Heikki Holsti 2014 Kirjenumero 907/14 SISÄLTÖ

Lisätiedot