Euroopan unionissa tavoitteena geologinen loppusijoitus. Grönlannissa tutkitaan jäätikön vaikutusta loppusijoitussyvyydessä s. 11

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Euroopan unionissa tavoitteena geologinen loppusijoitus. Grönlannissa tutkitaan jäätikön vaikutusta loppusijoitussyvyydessä s. 11"

Transkriptio

1 TEOLLISUUDEN VOIMA OYJ:N YHTIÖLEHTI Euroopan unionissa tavoitteena geologinen loppusijoitus s. 4 Grönlannissa tutkitaan jäätikön vaikutusta loppusijoitussyvyydessä s. 11 OL3:n koulutussimulaattorin testaus menossa s. 26 1

2 PÄÄKIRJOITUS: jarmo tanhua Yli 30 vuotta ydinjätehuollon turvallisuustutkimusta Tämän Ytimekkään teemana on toimiva jätehuolto. Kierrätys on jo pitkään ollut itsestään selvyys niin perheissä kuin toimipaikoillakin. Myös meillä TVO:ssa se on osa yritysvastuuta ja sen eteen on vuosia tehty töitä. Tässä lehdessä annetaan pari esimerkkiä metallien kierrätyksestä ja kerrotaan ongelmajätteiden käsittelystä. Hyvistä yrityksistä huolimatta kaikkea jätettä ei voida kierrättää. Esimerkiksi käytetty ydinpolttoaine vaatii omat, toimivat ratkaisunsa, joiden avulla se eristetään elollisesta luonnosta siten, että siitä ei ole haittaa ympäröivälle yhteiskunnalle. TVO:ssa on tutkittu loppusijoituksen turvallisuutta jo yli 30 vuoden ajan. Ensimmäinen ydinjätehuollon selvitys valmistui yhteistyössä Imatran Voima Oy:n (IVO) ja TVO:n kesken kesäkuussa Samana vuonna yhtiöt perustivat Voimayhtiöiden ydinjätetoimikunnan, joka suunnitteli ja koordinoi ydinjätehuoltoon liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä sekä raportoi tehdystä työstä vuosittain viranomaisille. Vielä 1970-luvulla yleinen näkemys ydinvoimalaitosten käyttäjien piirissä oli, että käytetty ydinpolttoaine tarvitaan uuden polttoaineen raaka-aineeksi. Olkiluodon ykkös- ja kakkosyksikön ensimmäisissä käyttölupaehdoissakin edellytettiin, että käytetty polttoaine vietäisiin ulkomaille jälleenkäsiteltäväksi. Se oli tuolloin sekä yhtiön että viranomaisten ykkösprioriteetti. Jälleenkäsittely osoittautui kuitenkin ennakoitua kalliimmaksi, ja muiden maiden jälleenkäsittelysopimuksiin sisällytettiin ehto, jonka mukaan uraanista erotetut radioaktiiviset aineet joka tapauksessa palautettaisiin voimayhtiölle. Ennakointi ja varautuminen ovat TVO:n perusarvoja ja yhtiö onkin 1970-luvulta lähtien tehnyt turvallisuuteen, paikanvalintaan ja loppusijoituksen tekniikkaan liittyvää tutkimustyötä. Tutkimusta tehtiin Ydinjätetoimikunnan yhteydessä lähes kaksikymmentä vuotta aina siihen saakka kun TVO ja Fortum perustivat Posiva Oy:n huolehtimaan Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen T&K-työstä, rakentamaan loppusijoituslaitos ja käyttämään sitä. Posiva on vuodesta 1996 lähtien jatkanut TVO:n viitoittamaa tietä. Käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen liittyvää tutkimustyötä on ohjannut valtioneuvoston ensimmäinen ydinjätehuoltoon liittynyt periaatepäätös vuodelta Siinä annettiin tavoitteet tutkimus-, selvitys ja suunnittelutyölle sekä loppusijoituksen aikataululle. Tämä päätös niin kuin kaikki muutkin sen jälkeen tehdyt jätehuoltoon liittyneet valtiovallan päätökset on tehty yhtiö- ja ydinvoimalaitosyksikkökohtaisesti. Tähän mennessä Suomessa on tehty useita poliittisia ydinjätehuollon linjauksia, joissa on päätetty kansallisesti tärkeistä ydinjätehuollon asioista. On päätetty, että vastuu ydinjätehuollosta on ydinvoimayhtiöillä, ei valtiolla. On päätetty, että Suomessa syntyvät ydinjätteet loppusijoitetaan Suomeen; jätteitä ei viedä ulkomaille. On päätetty, että uusia ydinvoimalaitosyksiköitä hyväksyttäessä tulee esittää toimivat ratkaisut ydinjätehuollolle. Kansallinen ratkaisu ja linjaus on myös se, millaista tekniikkaa käytetyn polttoaineen loppusijoituksessa tullaan toteuttamaan ja millaiset kriteerit määritellään mahdollisille loppusijoituspaikoille. Nämä päätökset syntyvät tämän hallituskauden aikana, kun valtioneuvosto tulee käsittelemään Posivan ensi vuonna jättämää käytetyn polttoaineen loppusijoituksen rakentamislupahakemusta. Antoisia lukuhetkiä ja hyvää alkanutta syksyä! YTIMEKÄS Teollisuuden Voima Oyj:n yhtiölehti 3/2011 Seuraava numero ilmestyy joulukuussa Päätoimittaja: Anna Lehtiranta Toimittajat: Juhani Ikonen Lauri Inna Eija Tommola Johanna Aho Toimitussihteeri: Eija Tommola Lehti on painettu MultiArt silk-paperille, jolla on ympäristöseloste. Paperin valmistaa Stora Enso. Julkaisija: Teollisuuden Voima Oyj Olkiluoto EURAJOKI Puh. (02) Faksi (02) Ulkoasu: Mainostoimisto RED Kansikuva: Posiva Oy Taitto: Ground Communications Paino: Eura Print Oy 2

3 TÄSSÄ NUMEROSSA 2 Pääkirjoitus Yli 30 vuotta ydinjätehuollon turvallisuustutkimusta Jarmo Tanhua 4 Euroopan unionissa tavoitteena geologinen loppusijoitus Kaija Kainurinne 6 Ydinjätehuoltorahaston toiminnan tavoite: Turvallista, ennakoitua ja vakaata varautumista Leena Manner 8 Turvallista loppusijoitusta kaikissa olosuhteissa Leena Manner 11 Grönlannissa tutkitaan jäätikön vaikutusta loppusijoitussyvyydessä Kanerva Kuisma EUroopan unionissa TAVOITTEENA geologinen loppusijoitus Useimmilla EU:n jäsenmailla on omat jätehuolto-ohjelmansa radioaktiivisille jätteille. Ohjelmien aikataulut poikkeavat toisistaan melkoisesti. EU on viime vuosina painottanut käytetyn ydinpolttoaineen geologisen loppusijoituksen tutkimusta. Tätä varten on perustettu teknologiayhteisö, jota vetävät suomalainen Posiva ja ruotsalainen SKB. Turvallista loppusijoitusta kaikissa olosuhteissa Ydinsähkön tuottajat ovat Suomessa vastuussa ydinjätehuollostaan. Suomessa tuotettu ydinvoimalan käytetty polttoaine loppusijoitetaan Suomen kallioperään ja loppusijoituksen on määrä käynnistyä noin vuonna Ol3:n koulutussimulaattorin testaus menossa Olkiluotoon kesän aikana asennettu uusi simulaattori on parhaillaan testausvaiheessa, jonka aikana saatetaan loppuun simulaattorin tehdashyväksyntäkokeet ja varmistetaan simulaattorin laitosvastaavuus. Kuva: Posiva Oy 14 Voimalaitosjäteluola toiminut ongelmitta pian 20 vuotta Juhani Ikonen 16 Huoltojätteen kaasunkehityskoe Juhani Ikonen 18 Lisää kapasiteettia ja nykyaikaisia turvallisuusominaisuuksia käytetyn ydinpolttoaineen välivarastointiin Petra O Rourke 20 Olkiluodon vanhat välitulistimet uusiokäyttöön Eija Tommola 22 Romut rahaksi Juhani Ikonen 24 Käytetyt loisteputket hyötykäyttöön Juhani Ikonen 26 Kolmosyksikön käyttöönoton valmistelu etenee - OL3:n koulutussimulaattorin testaus menossa Lauri Inna 30 Olkiluoto 1 -laitosyksikön vuosihuolto palkittiin kansainvälisesti parhaana Elina Mäkitalo 31 Ydinvoimalla on väliä! Voimamies 3

4 Teksti: Kaija Kainurinne kuva: posiva oy Euroopan unionissa tavoitteena geologinen loppusijoitus Useimmilla EU:n jäsenmailla on omat jätehuolto-ohjelmansa radioaktiivisille jätteille. Ohjelmien aikataulut poikkeavat toisistaan melkoisesti. EU on viime vuosina painottanut käytetyn ydinpolttoaineen geologisen loppusijoituksen tutkimusta. Tätä varten on perustettu teknologiayhteisö, jota vetävät suomalainen Posiva ja ruotsalainen SKB. Kolmannes maailman yli 400 ydinreaktorista on Euroopan unionin alueella. Kansainvälisen ydinjätesopimuksen mukaan jokainen valtio kantaa vastuun ydinjätteestään. EU:n tämän vuoden heinäkuussa hyväksytty jätehuoltodirektiivi toistaa tämän velvoitteen. Useimmilla EU:n jäsenmailla on omat ydinjätehuolto-ohjelmansa, mutta ohjelmien aikataulut ja haasteet eroavat suuresti toisistaan. Euroopassa halutaan lisätä yhteistyötä ydinjätteiden geologisen loppusijoituksen tieteellisessä, teknisessä ja yhteiskunnallisessa tutkimuksessa. Eurooppa-neuvosto on painottanut Euratomin tutkimuksen keskittymistä ydinjätteen geologisen loppusijoituksen tutkimukseen, tekniseen kehittämiseen ja sen toteuttamiseen. Tarkoituksena on ydinjätehuollon ja loppusijoituksen tekniikoiden ja turvallisuuden kehittäminen sekä EU:n yhteisen näkemyksen painottaminen. Teknologiayhteisön perustamiseksi tähtäävää yhteistyötä on käynnistetty eri hankkein 2000-luvulla. Liikkeelle Posivan ja SKB:n hankkeesta Varsinaisesti teknologiayhteisö IGD-TP:n (Implementing Geological Disposal of Radioactive Waste) toiminta käynnistyi Ruotsin EU-puheenjohtajakauden aikana vuonna 2009 ruotsalaisen SKB:n ja suomalaisen Posivan yhteishankkeena. Yhteisöön liittyi nopeasti muita eurooppalaisia ydinjätehuolto-organisaatioita. Teknologiayhteisön tarkoituksena on vauhdittaa loppusijoituksen tutkimusta sekä kehitys- ja demonstraatiohankkeiden yhteistä toteutusta eri toimijoiden välisenä yhteistyönä. Se myös vaihtaa tietoja ja kokemuksia eri toimijoiden, teollisuuden, hallinnon sekä viranomaisten välillä. Teknologiayhteisön tavoitteena on saada ensimmäiset käytetyn ydinpolttoaineen geologiset loppusijoitustilat turvallisesti toimintaan Euroopassa vuoteen 2025 mennessä. Tämän saavuttamiseksi teknologiayhteisö pyrkii lisäämään luottamusta geologisen loppusijoituksen turvallisuuteen ja toteutukseen sekä helpottamaan tietotaidon ja teknologian välitystä ja ylläpitämään teknologisen loppusijoituksen tietoa kaikkien jäsenmaiden hyväksi. Se myös edistää ydinjätehuolto-ohjelmia, jotka sisältävät geologisen loppusijoituksen hyväksyttävänä vaihtoehtona turvalliselle loppusijoitukselle. Useilla jätehuolto-ohjelman omaavilla mailla loppusijoituksen tilanne, toteutusaika ja haasteet ovat erilaisia. Ruotsi, Suomi ja Ranska ovat muita selvästi edellä loppusijoituspaikan toteutuksessa ja luvituksessa. Teknologiayhteisön toiminnalle on määritelty tutkimuksen, kehitystyön ja demonstraatioiden keskeisiksi tutkimusalueiksi tieteellinen ja tekninen perusta pitkän aikavälin turvallisuusperustelulle, loppusijoituksen eri osien toiminnallinen demonstrointi, loppusijoitustilan suunnittelu ja rakentaminen, käytön turvallisuus, loppusijoituksen vaikutusten seuranta sekä paikan valintaan liittyvä päätöksentekoprosessi ja sidosryhmien osallistuminen siihen. Oleellinen osa teknologiayhteisön toimintaa on eri vaiheissa ja eri aikatauluissa etenevien jätehuolto-ohjelmien yhteistyö. Yhteisen strategisen tutkimussuunnitelman laatimisessa ovat aktiivisesti olleet mukana niin jätehuoltoyhtiöt kuin eri intressiosapuolet. Yksityiskohtainen ajatustenvaihto on lisännyt ymmärrystä eri jätehuolto-ohjelmien kesken ja tuottanut lisäarvoa tutkimussuunnitelmien kokoamiseen. Strateginen tutkimussuunnitelma valmiiksi Tänä kesänä teknologiayhteisö sai valmiiksi strategisen tutkimussuunnitelman, jonka toteuttamissuunnitelmaa työstetään paraikaa. Strateginen tutkimussuunnitelma määrittelee yhteiset tutkimusalueet geologisen loppusijoitustilan luvitukselle ja toteutukselle. Toteuttamissuunnitelmaa hyödynnetään yhteishankkeiden hallinnoinnissa ja käytännön toteutuksessa yhdistämällä henkilöresursseja ja rahoitusta tehokkaasti. Olkiluotoon on louhittu maanalainen tutkimustila ONKALO, joka ulottuu loppusijoitusyvyydelle (420 m) ja sen alapuolelle louhittaviin teknisiin tiloihin asti. Loppusijoitussyvyydelle on myös valmistunut loppusijoitustunnelia vastaava demonstraatiotunneli, toinen tunneli on työn alla. ONKALOn avulla Posiva hankkii tarvittavaa lisätietoa vuonna 2012 jätettävää rakentamislupahakemusta varten. Jatkossa ONKALOn kalliotiloja voidaan hyödyntää varsinaisia loppusijoitustiloja rakennettaessa ja käytettäessä. - 4

5 Posiva TVO on tutkinut käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta aina 1970-luvulta lähtien. Vuonna 1995 ydinvoimalaitosten käyttäjät TVO ja IVO perustivat yhteisyritys Posiva Oy:n vastaamaan omistajiensa käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen tutkimuksesta ja hoitamaan loppusijoitustoiminnan rakentamisen, käytön ja laitoksen sulkemisen käytön jälkeen. Posivan omistajat, TVO (60 prosenttia Posivasta) ja Fortum Power and Heat Oy (40 prosenttia) vastaavat kaikista Posivan kustannuksista. Tavoitteena on käynnistää loppusijoitus Eurajoen Olkiluodossa 2020-luvulla. Posivan palveluksessa on noin 100 henkilöä. Yhtiö tekee yhteistyötä lukuisten suomalaisten ja ulkomaisten asiantuntijaorganisaatioiden kanssa. Vuonna 2004 aloitetun maanalaisen tutkimustilan, ONKALOn louhinta on edennyt loppusijoitussyvyyteen. ONKALOn avulla Posiva hankkii tarvittavaa lisätietoa vuonna 2012 jätettävää loppusijoituslaitoksen rakentamislupahakemusta varten. Jatkossa ON- KALOn kalliotiloja voidaan hyödyntää varsinaisia loppusijoitustiloja rakennettaessa ja käytettäessä. Suomi, Ruotsi ja Ranska ovat EU-maista pisimmällä ydinjätteen loppusijoituspaikkojen toteutuksessa. 5

6 Teksti: leena manner kuva: TEM Ydinjätehuoltorahaston toiminnan tavoite: Turvallista, ennakoitua ja vakaata varautumista Ydinjätehuoltorahaston tarkoituksena on varmistaa ja turvata ydinjätehuollon rahoitus. Rahaston varojen turvallinen sijoittaminen on tuottoa tärkeämpää, neuvotteleva virkamies Jaana Avolahti työ- ja elinkeinoministeriöstä (TEM) kertoo. Ydinenergialakiin sisältyvän aiheuttamisperiaatteen mukaisesti ydinjätteen tuottaja vastaa Suomessa ydinjätehuollon kustannuksista eikä valtio osallistu ydinjätehuollon rahoittamiseen. Ydinjätteiden tuottajat vastaavat siten ydinjätteen talteen ottamiseen, säilyttämiseen, käsittelemiseen ja loppusijoittamiseen liittyvistä kustannuksista. Ydinjätehuollon kustannuksiin varaudutaan ennakoivasti jo ydinvoimalaitoksen hyötykäytön aikana. Rahoitus kerätään jätehuoltovelvollisilta ydinjätehuoltorahaston ydinjätehuoltomaksuina. Nerokas suomalainen järjestelmä Suomalainen ydinenergialainsäädäntö on yhdellä sanalla kuvattuna nerokas. Ydinenergialaissa on ajateltu ja järjestetty monipuolisesti ydinvoimaan liittyviä seikkoja, kuten turvallisuusperiaatteita, luvitusmenettelyitä ja ydinjätehuoltoa, ja sen seurauksena muodostuu hyvin toimiva, demokraattista päätöksentekojärjestelmää kunnioittava kokonaisuus, Avolahti pohtii. Vaikka ydinjätehuollossa säätely on kieltämättä melkoista, vastapainona varaudumme toimivalla tavalla ydinjätehuoltoon jo ennalta, mikä on kansainvälisesti hyvin harvinaista. Lainsäädäntö edellyttää ennen ydinvoimalaitoksen käyttöluvan myöntämistä selkeää suunnitelmaa ydinjätehuollon järjestämisestä. Jätehuoltovelvollisuus alkaa laitoksen käyttöluvasta. Näin kattavaa järjestelmää ei taida olla missään muualla maailmalla käytössä. Lainsäädännössä on lähdetty siitä, että ydinvoimalaitosten käytössä syntyneistä ydinjätteistä huolehditaan asianmukaisesti. Yhteiskunnan kokonaisedulle on oleellista, että varat ovat olemassa ja käytettävissä silloin, kun niitä tarvitaan. Varautuminen ennalta on tärkeää, sillä ydinjätehuoltoa tehdään usein vasta kauan jätteiden syntymisen jälkeen. Käytettyä ydinpolttoainetta jäähdytetään ennen loppusijoittamista varastoaltaissa muutaman vuosikymmenen ajan. Suomessa on haluttu kerätä varoja toimivan ydinjätehuollon varmistamiseksi keräämällä varoja sitä mukaa, kun jätettä syntyy. Näin kustannukset myös jyvittyvät niille, jotka ydinsähköä käyttävät ja siitä hyötyvät. Vuosittain vahvistettava rahastotavoite Ydinjätehuollon perustana on ns. jätehuoltokaavio, jossa jätehuoltovelvolliset selvittävät toiminnastaan aiheutuvat ydinjätteen määrät sekä ydinjätehuollon kustannukset. Hyväksyttyjä suunnitelmia ja niihin liittyviä laskelmia täydennetään säännöllisesti. Jätehuoltovelvollisen vastuumäärä sisältää tähän asti kertyneiden jätteiden ydinjätehuollosta tulevaisuudessa aiheutuvien menojen arvioidun määrän eli jo muodostuneet ydinjätehuollon kustannukset tarkasteluhetkellä ja tulevaisuudessa. Tämän perusteella TEM vahvistaa vuosittain rahastotavoitteen eli sen varojen määrän, joka jätehuoltovelvollisen on rahasto-osuutena saavutettava. Rahasto-osuuteen lasketaan jätehuoltovelvollisen rahastoon sijoittamat varat ja niistä saadut korkotuotot. Jos rahastotavoite on rahasto-osuutta suurempi, erotus on sen vuoden ydinjätehuoltomaksu. Päinvastaisessa tilanteessa rahasto vahvistaa palautettavan ylijäämän. Tavoitteena on rahaston pääoman tasainen korottaminen. Rahastotavoitteen määrittämisessä voidaankin käyttää jaksottamista tarkoin määrätyin edellytyksin, mikä helpottaa kustannusten oikea-aikaista kohdentamista. Jaksottamisella vähennetään myös maksujen ja palautusten edestakaista sahaamista, Avolahti selvittää. Avolahti tietää ydinjätehuoltorahaston olevan vaikea asia ymmärrettäväksi ja herättävän ennakkoluuloja. Virkamiehenä välillä haluaisi tulkita säännöksiä eikä aina käyttää täsmällistä ja koukeroista täsmäkieltä tai kieltämättä vaikeasti ymmärrettävää terminologiaa. Näin ei kuitenkaan oikein voi tehdä, sillä silloin helposti lipsahdetaan ylitulkinnan puolelle. Silloin kokonaiskuva voi vääristyä ja samalla syntyä tarvetta yhä uusille tulkinnoille. Siksipä yritämme vain avata tätä mahdollisimman kärsivällisesti ja tulkintaa välttäen. 6

7 - Lainsäädäntö edellyttää ennen ydinvoimalaitoksen käyttöluvan myöntämistä selkeää suunnitelmaa ydinjätehuollon järjestämisestä ja jätehuoltovelvollisuus alkaa laitoksen käyttöluvasta, neuvotteleva virkamies Jaana Avolahti työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoo. Sijoituksen turva ennen tuottoa Varojen hoidolle on ydinenergialaissa asetettu tavoitteita. Näitä ovat pääoman turvaaminen luottotappioiden ja rahan arvon alenemisen varalta sekä pienet hallintokulut. Rahastolle on tärkeää rahan turvallinen sijoittaminen eli se, että raha säilyy ja on käytettävissä, jos sitä tarvitaan. Sijoituksen tuotto on, vaikka sekin toivottavaa, silti toissijainen tavoite, Avolahti kertoo. Rahasto voi lainata jätehuoltovelvollisille 75 prosenttia rahastoon sijoitetuista varoista takaisin vakuuksia vastaan. Toiminta on normaalia lainaustoimintaa, josta saadaan korkotuottoja. Lainalle tarvitaan vakuudet, joiksi ei kelpuuteta jätehuoltoon tehtyjä investointeja. Takaisinlainauksen ajatuksena on se, että jätehuoltovelvollisilla on suurin intressi rahan säilymiseen ja mahdollisimman hyvään tuottoon. Sijoittamisen riski on ulkoistettu jätehuoltovelvollisille. 25 prosenttia varoista on lainattavissa valtiolle. Valtio ja jätehuoltovelvolliset ydinvoimayhtiöt maksavat lainasta samaa, euribor-pohjaista korkoa. Tämänhetkinen rahastotavoite on noin 2 miljardia euroa. Sillä summalla voimme hoitaa sekä olemassa olevan ydinjätteen loppusijoittamisen että purkaa käytössä olevat laitokset pois käytöstä. On selvää, että kun suunnitelmat loppusijoittamisen ratkaisusta konkretisoituvat, samalla kustannukset tarkentuvat. Se luonnollisesti vaikuttaa vastuumäärän ja rahastotavoitteen määrittämiseen. - Valtion ydinjätehuoltorahasto: Valtion ydinjätehuoltorahasto on valtion tulo- ja menoarvion ulkopuolinen rahasto, jonka tehtävänä on kerätä, säilyttää ja turvallisesti sijoittaa varat, jotka tarvitaan ydinjätehuollon järjestämiseen. Rahaston avulla turvataan ydinjätehuoltoon tarvittavien varojen riittävyys tilanteessa, jossa jätehuoltovelvolliset yhtiöt eivät itse voisi vastata kustannuksista. Ydinvoimayhtiöt vastaavat rahaston kaikista kustannuksista. Ydinjätehuollon perusmekanismi on yksinkertainen: ydinvoimayhtiöt hoitavat ydinjätehuollon ja sen kustannukset. Jätehuollon kustannusarvio muodostuu kertyneen ydinjätteen määrästä ja toimenpiteiden kustannuksista ja nämä arvioidaan vuosittain. Tämän laskelman perusteella voimayhtiöille määräytyy vastuumäärät, joiden perusteella osoitetaan heille muodostuvat rahastotavoitteet. Vastuumääriin ei lasketa jo suoritettujen toimenpiteiden kustannuksia, mikä alentaa vastuumäärää ja edelleen mahdollisesti myös rahastotavoitetta, eli mitä enemmän voimayhtiöt tekevät ydinjätehuollon toimenpiteitä, sitä vähemmän ne maksavat ydinjätehuollon rahastoon. 7

8 Teksti: leena manner Turvallista loppusijoitusta kaikissa olosuhteissa Ydinsähkön tuottajat ovat Suomessa vastuussa ydinjätehuollostaan. Suomessa tuotettu ydinvoimalan käytetty polttoaine loppusijoitetaan Suomen kallioperään, ja loppusijoituksen on määrä käynnistyä noin vuonna Olkiluodossa varaudutaan käytetyn ydinpolttoaineen turvalliseen loppusijoitukseen. Olkiluodon kallioperää on tutkittu 1980-luvulta lähtien. Ydinvoimayhtiöt TVO ja Fortum Power and Heat Oy perustivat Posiva Oy:n vuonna 1995 huolehtimaan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksesta. Tätä ennen yhtiöt olivat harjoittaneet loppusijoitustutkimusta omilla tahoillaan. Vastuullisessa jätehuollossa radioaktiiviset jätteet eristetään niin kauaksi aikaa, että niistä ei enää ole haittaa ympäristölle. Loppusijoituksen turvallisuus perustellaan tutkimuksin hankitun tiedon avulla. Vuodesta 2004 on Olkiluodossa louhittu tutkimustunneli ONKALOa, jonka avulla arvioidaan suunnitellun loppusijoitusratkaisun toimivuutta ja turvallisuutta. Loppusijoituksen on tarkoitus käynnistyä noin vuonna Polttoaineniput reaktorista vesialtaaseen Käytettyä polttoainetta poistetaan joka vuosi reaktorista ja vaihdetaan uuteen. Ydinvoima tuottaa varsin vähän jätettä tuotettuun sähkömäärään nähden. Käytetty polttoaine on voimakkaasti radioaktiivista ja tuottaa myös runsaasti lämpöä. Säteilyä ja lämmöntuotantoa hallitaan sijoittamalla käytetyt polttoaine- Kuva: Markku Korpi-Hallila

9 niput vesialtaisiin, sillä vesi sekä jäähdyttää käytettyä polttoainetta että pysäyttää sen lähettämän säteilyn. Jo kaksi metriä vettä nippujen yläpuolella riittää säteilyn pysäyttämiseen. Reaktorista poistamisen jälkeen niput siirretään ensin muutamaksi vuodeksi reaktorihallin vesialtaisiin. Sieltä polttoaineniput siirretään voimalaitosalueella olevan käytetyn polttoaineen välivaraston vesialtaisiin, joissa nippuja säilytetään useita kymmeniä vuosia. Sekä reaktorihallin että välivaraston vesialtaissa polttoaineniput ovat useiden metrien syvyydessä. Useimmat polttoaineeseen muodostuneet radioaktiiviset halkeamistuotteet ovat lyhytikäisiä. Vuodessa polttoaineen radioaktiivisuus vähenee noin sadasosaan ja 40 vuodessa alle tuhanteen osaan alkuperäisestä. Välivarastoon sovelletaan samoja tiukkoja turvallisuusmääräyksiä kuin muuhunkin ydinvoimalaitokseen. Varastoissa on moninkertaiset, toisiaan täydentävät erilliset turvajärjestelmät. Varastojen rakenteet on suunniteltu niin, että tulipalo tai mahdolliset laiteviat eivät vaaranna varaston toimintaa tai polttoaineen jäähdytystä. Niput vesialtaista loppusijoituskapseleihin Välivarastoinnin jälkeen käytetyt polttoaineniput kuljetetaan Olkiluotoon rakennettavaan kapselointilaitokseen, jossa ne pakataan tiiviisiin suojakapseleihin. Kuparinen ulkokuori suojaa kapseleita pohjaveden syövyttäviltä vaikutuksilta. Vahva valurautainen sisäosa antaa kapseleille lujuuden ja suojaa kapseleita mekaaniselta rasitukselta ja paineelta. Kapselien lujuuden mitoituksessa on huomioitu ääriolosuhteet, kuten maanjäristykset tai kilometrejä paksun jäätikön aiheuttama paine. Suojakapseli säilyy tiiviinä loppusijoituksessa jopa miljoonia vuosia. Kapselit siirretään Olkiluodossa törmäyksenkestävällä kuljetussäiliöllä, joka suojaa sekä ympäristöä säteilyltä että estää nippujen vaurioitumisen siirron aikana. Säteilyturvakeskus STUK valvoo kuljetuksia. Käytetyt polttoaineniput säilytetään KPA-varaston vesialtaissa, joissa niitä varastoidaan useita kymmeniä vuosia. Kapselit kallioperän tunneleihin Loppusijoituksessa käytetään moninkertaisia esteitä turvallisuuden varmistamiseksi. Moninkertaisilla esteillä varmistetaan turvallinen loppusijoitus siinäkin tapauksessa että kapseleiden eristyskyky heikkenisi. Radioaktiivisista aineista ei aiheudu merkittäviä terveysriskejä ympäristön väestölle edes mahdollisissa onnettomuustilanteissa. Varsinaiset loppusijoitustilat eli loppusijoituksen kalliotunnelisto rakennetaan Olkiluodon ehjiin kalliolohkoihin noin 420 metrin syvyyteen. Riittävä syvyys varmistaa kapseleille vakaat ja ennustettavat olosuhteet pitkälle tulevaisuuteen. Kallio on myös hyvä säteilysuoja, sillä jo metri kalliota pysäyttää kapselista tulevan säteilyn. Loppusijoituksessa on huomioitu mahdolliset maanjäristykset sekä jääkauden vaikutukset. Suomalainen kallioperä on vanhaa ja vakaata. Olkiluoto valittiin loppusijoituspaikaksi usealla tutkimus- 9

10 paikkakunnalla tehtyjen tutkimusten ja arvioiden perusteella. Olkiluodon kallioperän ikä on noin 1,8 miljardia vuotta. Tunnelit tiiviiksi savilohkoilla Kapselit sijoitetaan Olkiluodon loppusijoitustunneleihin porattuihin reikiin noin kahdeksan metrin etäisyydelle toisistaan. Kapselit ympäröidään kovaksi puristetulla, vettä hyvin imevällä ja vedestä paisuvalla bentoniittisavella. Savimassa tiivistää kapselin paikalleen ja estää kallioveden liikkumisen kapselin pinnalla. Veden kanssa kosketuksiin joutuessaan savi täyttää kaiken tyhjän tilan ja estää veden liikkeen kapselin ympärillä. Saven tiiveys estää haitallisten aineiden kulkeutumisen kapselin pinnalle ja joustavuus suojaa kapselia kallion mahdollisilta liikkeiltä. Loppusijoituksen päätteeksi kaikki maanalaiset tilat ja niihin johtavat tunnelit ja kuilut täytetään ja suljetaan savilohkoilla ja -pelleteillä. Täyteaineilla estetään tunnelien ja kuilujen muuntuminen pohjaveden virtausreiteiksi. Samalla mahdollistetaan se, että loppusijoitusaluetta ei tarvitse vartioida käyttövaiheen päättymisen jälkeen. Loppusijoitustilat suljetaan siten, että tilanne kalliossa palautuu mahdollisimman lähelle louhimista edeltävää luonnontilaa. - Loppusijoituksen moniesteperiaate: käytetty polttoaine on erittäin heikosti liukenevassa muodossa suljettuna kaasutiiviisiin sauvoihin polttoaineniput eristetään painetta, korroosiota ja mekaanista rasitusta kestäviin kapseleihin suojakapselit sijoitetaan ehjään kalliolohkoon porattuihin reikiin kapselit eristetään tiiviseen, joustavaan, veden liikkuvuutta estävään bentoniittisavipuskuriin loppusijoitustunneli täytetään materiaalin paikallaan pitävillä ja pohjaveden virtauksen estävillä savilohkoilla ja -pelleteillä loppusijoitustunnelin ja elollisen ympäristön välillä on noin 400 metriä peruskalliota, joka pidättää mahdollisesti vapautuneita aineita ja hidastaa niiden kulkeutumista loppusijoitustiloista Kuva: Posiva Oy 10

11 Apujoukot pitivät putket ja kaapelit järjestyksessä ja auttoivat mittauslaitteiston asennusta kairanreikään. Asustus kesäkuisen tuulen mukaan. Teksti: kanerva KUISMA kuvat: jyrki liimatainen Grönlannissa tutkitaan jäätikön vaikutusta loppusijoitussyvyydessä Kesäkuussa 2011 joukko Posivan tutkijoita ja kairausammattilaisia työskenteli viikkoja vuorokauden ympäri jäätikön tuntumassa Länsi-Grönlannissa. Tehtävänä oli kairata yli 600 metriä syvä reikä läpi ikiroutaisen kallion jäätikön alle. Kun reikä oli kairattu 632 metrin syvyyteen, kairausreikään ujutettiin mittauslaitteisto, joka välittää tutkijoille arvokasta tietoa. Projektista saatavaa tietoa hyödynnetään käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen suunnittelussa. Grönlanti-projektiin vuodesta 2009 osallistunut hydrogeologi Anne Lehtinen Posivalta kertoo, että meneillään olevan tutkimuksen tarkoitus on tarkastella mannerjäätikön vaikutuksia suunnitellulla loppusijoitussyvyydellä eli noin 500 metrin syvyydessä. Tämä on yksi keskeisistä kysymyksistä loppusijoituslaitoksen suunnittelussa, sillä Suomeen on odotettavissa jääkausi seuraavan vuoden aikana. Grönlannissa tutkimuskohteena ovat erityisesti jäätikön sulavedet; miten ja missä ne muodostuvat sekä miten ne kulkeutuvat jäätikön pinnalta pohjalle ja mikä niiden yhteys pohjavesiin on. Tämän tutkiminen on tärkeää esimerkiksi siksi, että veden happi- ja suolapitoisuudesta riippuen vedellä on erilainen vaikutus loppusijoituskapseleiden korroosioon. Tutkimuspaikka, Isunngua Sermia Länsi-Grönlannissa, on valikoitunut logistiikan takia. Jäätikön reunaan pääsee pientä autotietä pitkin, kertoo geologi Jyrki Liimatainen. 11

12 Lisäksi kivilajit kyseisellä alueella muistuttavat paljon Olkiluodon kivilajeja. Kesäkuussa kairan matkalle osui granaattipitoista amfiboliittia sekä vaaleaa, felsistä ja kovaa kvartsi-maasälpägneissiä. Qaanaaq Sisimiut Maniitso Kangerlussuaq NUUK G R Ö N L A N T I Ilulissat Asiaat Qaqortoq Nord Ittoqqortoormiit Tasiilaq 200 km Syvät vedet paljastavat uusia tietoja jäätikön alta Olkiluodossa on löydetty viitteitä edellisen jääkauden sulavesistä noin 250 metrin syvyydessä, mutta ei syvemmällä. Tästäkin on päätelty, että metriä on turvallinen loppusijoitussyvyys. Kuitenkin aikaisemmat mallit veden liikkeistä jääkauden olosuhteissa perustuvat paljolti oletuksien varaan ja sen takia Grönlannista saatavat tutkimustulokset ovat arvokkaita. Nyt saatavien konkreettisten tulosten avulla olemassa olevia malleja pystytään tarkentamaan. Luotettavia tuloksia odotetaan jo tämän vuoden puolella. Posivalle GAP-projekti on tärkeä, sillä uusilla tiedoilla voidaan mahdollisesti sulkea pois epävarmuustekijöitä loppusijoitustutkimuksen turvallisuusanalyyseissä. Syyskuussa 2011 Isunngua Sermian kairauspaikalla otetaan vesinäytteitä, jotka analysoidaan tarkkaan. Kairareikään pumpattiin kairausvaiheessa noin 500 kuutiota natrium fluoreseenillä merkattua vettä, joka värjäsi kairausveden vihreäksi. Merkkiaineen poistuminen kairanreiän vedestä kertoo veden olevan alueen luonnollista pohjavettä eikä enää kairauksessa käytettyä vettä. Tutkimusreiästä mitataan antureiden avulla veden sähkönjohtavuutta, painetta ja lämpötilaa. Data tulee viikoittain satelliitin kautta Posivalle Olkiluotoon, mikä helpottaa tutkimusaineiston käsittelyä merkittävästi, kertoo Anne Lehtinen. GAP-projektin aikana Grönlannissa on kairattu jo neljä eri syvyistä kairanreikää vesinäytteiden ottoa varten. Tutkimuksen kohteena ovat olleet jäätiköllä olevat järvet sekä jäätikön edessä olevat lähteet. Tutkimuksissa on selvitetty muun muassa jäätikön paksuutta ja jäätikön pohjan muotoja sekä jäätikön sisäisiä sulavesikanavia. Nelivuotisen GAP-projektin muodostavat kolme alaprojektia. Yksi keskittyy jäätikön pinnan vesiin ja glasiaalisten vesien kulkeutumiseen jäätikön pohjalle ja siitä eteenpäin pohjavedeksi. Toisessa alaprojektissa tutkitaan jäänalaista hydrologiaa ja jäätikön pohjalla virtaavia vesiä. Kolmannessa keskitytään alueella esiintyviin kalliopohjavesiin. Tutkimukset jatkuvat edelleen. Kairapaikka sijaitsi jäätikön reunassa. Etualalla toimistoteltta. 12

13 Uusin kairanreikä jätetään syyskuisen näytteenoton jälkeen talvikuntoon ja toukokuussa 2012 tutkimusryhmä palaa Isunngua Sermian jäätikön reunaan ottamaan uusia näytteitä. Sauna helpotti työskentelyä karuissa olosuhteissa Tutkijoiden mukaan olosuhteet tutkimuspaikalla olivat karut. Alue on kuin aavikkoa. Kairapaikalla sataa alle 150 mm vuodessa. Hiekka lensi ja pöllysi tuulessa, kertoo Jyrki Liimatainen kesäkuisesta Länsi-Grönlannista. Työt sujuivat rivakasti ja monen yllätykseksi valmistuivat etuajassa. Töitä tehtiinkin vuorokauden ympäri: kairaamiseen tarvittiin kuumaa vettä, jolla reittiä jäisen kallion läpi sulatettiin. Vedenkeitto oli yhtäjaksoista, sillä reikä jäätyi umpeen nopeasti. Vesi lämmitettiin 60-asteiseksi dieselkeittimellä ja vettä kului yhteensä noin 500 kuutiota. Kyseessä on uraa uurtava tutkimus. Syvien pohjavesien tutkiminen jäätikön läheisyydessä on ihan uusi juttu. Tutkimusmielessä Grönlannissa ei ole kairattu aiemmin näin syviä, yli 600 metriin yltäviä reikiä, kertoo Lehtinen. GAP-projektin tutkimukset päättyvät vuonna 2012 ja projektiraportit valmistuvat vuonna Liimatainen oli toista kertaa Grönlannissa. Työskentely eristyneessä paikassa tuntui eksoottiselta, ja vapaa-ajan ongelmia ei ollut. Se meni pyykkiä pestessä. Olimme viikon verran kerrallaan kairauspaikalla telttamajoituksessa ja sitten käytiin kylällä pesemässä vaatteita ja suihkussa. Kairauspaikalta oli tunnin kivinen matka muutaman sadan asukkaan kylään, josta löytyi kauppa ja ruokapaikkoja. Kangerlussuaqissa Posivan tutkijat pääsivät maistamaan myös paikallista erikoisuutta, myskihärkää. Suuren helpotuksen leirielämään toi kenttäsauna. Olisimme tosin toivoneet parempaa uimarantaa, huomauttaa Liimatainen. Kansainvälisessä telttakylässä kenttäsauna oli lähinnä suomalaisten hullutus, joten kiistoja saunavuoroista ei syntynyt. Tosin muutkin ymmärsivät saunan tarjoaman lämpimän veden päälle, kertoo Lehtinen, joka vältti ovelasti kylminä öinä teltassa palelemisen. Tein mielelläni yövuoroja ja sain nukkua lämpimät päivät. Päivällä lämpöä oli kymmenisen astetta, yöllä mittari oli nollan tuntumassa. Hyvät tulokset syntyvät monen tahon yhteistyöllä GAP-projekti toteutetaan yhteistyössä Posivan, ruotsalaisen SKB:n ja kanadalaisen NWMO:n kanssa. Kesäkuussa Grönlannin tutkimusleiri oli yli 10 ihmisen asuttama telttakylä. Väkeä oli Kanadasta, Ruotsista ja Suomesta. Myös yhtiöiden toimitusjohtajat vierailivat Grönlannissa ja tutustuivat projektiin. Anne Lehtinen on erittäin tyytyväinen GAP-projektin yhteistyöhenkeen. Hyvää yhteistyötä on syntynyt, kun projektin myötä monen maan jäätikköasiantuntijat on saatu yhteen. Lisäksi mukana on paljon yliopistoja, minkä ansiosta tiedekin hyötyy. Yliopistoyhteistyön ansiosta olemme saaneet tietoa jo tehdyistä tutkimuksista kaikkea ei tarvitse tutkia kahteen kertaan. - 13

14 Teksti: juhani ikonen kuva: hannu huovila Voimalaitosjäteluola toiminut ongelmitta pian 20 vuotta Kuten kaiken ydinjätteen, myös voimalaitosjätteiden loppusijoitus suunnitellaan niin, että loppusijoituksen pitkäaikaisturvallisuus ei edellytä valvontaa. Olkiluodon voimalaitosjätteiden loppusijoituslaitos eli VLJ-luola otettiin käyttöön vuonna Voimalaitosjätteillä tarkoitetaan ydinvoimalaitoksen toiminnan yhteydessä syntyviä matala- aktiivisia (MAJ) ja keskiaktiivisia (KAJ) jätteitä. Matala-aktiivista jätettä ovat huolto-, korjaus- ja siivoustöissä käytetyt suojamuovit, pyyhkeet, suojakäsineet ja muu sekalainen jäte. Keskiaktiivinen jäte muodostuu prosessiveden puhdistuksessa käytettävistä ioninvaihtohartseista ja suodatinmateriaaleista sekä voimalaitoksen viemärijärjestelmään kertyvästä radioaktiivisesta vedestä ja lietteistä. Voimalaitosjätettä tulee Olkiluoto 1:n ja 2:n käytöstä vuosittain yhteensä kuutiometriä. Vuoden 2010 loppuun mennessä matala- ja keskiaktiivista jätettä oli kahdelta laitosyksiköltä kertynyt kaikkiaan m 3. Hyvin matala-aktiiviset jätteet vapautetaan valvonnasta, ja ne voidaan palauttaa hyötykäyttöön Matala- ja keskiaktiivinen voimalaitosjäte kuljetetaan betonilaatikoissa ja teräksisessä kuljetussuojassa VLJ-luolaan. Luolan hallissa kuorma puretaan kaukoohjattavalla siltanosturilla siiloihin.

15 tai loppusijoittaa TVO:n omalle kaatopaikalle. VLJ-luola koostuu maanpäällisestä valvomorakennuksesta, ajotunnelista, louhintatunnelista, kuilusta, MAJ-siilosta, KAJ-siilosta, siilojen yläpuolella olevasta nosturihallista sekä erilaisista aputiloista. Jäte tynnyreissä siiloihin Suurin osa käytössä syntyvästä jätteestä pakataan suoraan käsiteltäväksi, varastoitavaksi ja loppusijoitettavaksi. Prosessivesien puhdistukseen käytetyt keskiaktiiviset ioninvaihtohartsit kiinteytetään bitumiin ja seos valetaan terästynnyreihin. Kokoonpuristuva matala-aktiivinen huoltojäte pakataan jätetynnyreihin hydraulisella puristimella. Tämän jälkeen tynnyrit puristetaan puoleen alkuperäisestä korkeudestaan, mutta niiden halkai- sija pysyy ennallaan. Puristamiseen sopimaton matala-aktiivinen jäte, kuten metalliromu ja suodatinsauvat, pakataan sellaisenaan teräs- ja betonilaatikoihin ja jätetynnyreihin. Jotkut metallikomponentit, kuten putket, voidaan puristaa kokoon ennen pakkaamista. Uusien laitosyksiköiden voimalaitosjätteiden loppusijoitus voidaan hoitaa samoja periaatteita noudattaen. Olkiluoto 3:n ja Olkiluoto 4:n käytön aikana rakennetaan kaksi uutta siiloa nykyisten tilojen läheisyyteen. Kun ydinvoimalaitoksen käyttö päättyy, sen rakenteisiin, järjestelmiin ja laitteisiin jää radioaktiivisia aineita. Laitosyksikön purkaminen voidaan aloittaa välittömästi, tai se voidaan saattaa valvottuun säilytyskuntoon muutamaksi vuosikymmeneksi ennen purkamista. Valvottu säilytys helpottaa purkutyötä sekä pienentää loppusijoitettavan jätteen määrää aktiivisuuden laskiessa. Nykyiset laitosyksiköt voidaan purkaa nykytekniikkaa käyttäen ja purkujätteet loppusijoittaa turvallisesti Olkiluodon kallioperään yhdessä voimalaitosjätteiden kanssa. Käytöstäpoistosuunnitelmia kehitetään jatkuvasti, ja suunnitelmat päivitetään viiden vuoden välein. VLJ-luolan käyttö, laajentaminen sekä tuleva luolan sulkeminen edellyttävät jatkuvaa seuranta- ja tutkimustyötä. Käytönaikainen seuranta tapahtuu kalliomekaanisin sekä hydrologisin ja geokemiallisin mittauksin. Jätteen käyttäytymistä sulkemisen jälkeen ja rakenteiden pitkäaikaiskestävyyttä tutkitaan erillisin koesarjoin, joita toteutetaan sekä pilot-mittakaavan laitteistoilla että kallioperässä tehtävillä pitkäaikaiskokeilla. - MAJ-käyttö OL3+4 RPA OL1+2 MAJ-purku OL1+2 +KPA KAJ-käyttö OL3+4 RPA OL4 MAJ-purku OL3+4 +KPA RPA OL3 MAJ-purku OL1+2 +KPA MAJ-purku OL3+4 +KPA Kuvassa oikealla näkyvät valvomorakennus, siitä alas johtava kuilu ja ajotunneli sekä kaksi siiloa ovat nykyisin käytössä olevia VLJ-luolan osia. Kuvan keskellä näkyvät kaksi siiloa rakennetaan OL3:n ja OL4:n käytön aikana tehtävässä laajennuksessa. Laitosyksiköiden käytön päättyessä voimalaitosjätteen loppusijoituslaitosta laajennetaan lisää rakentamalla kuvassa vasemmalla näkyvät neljä uutta siiloa purkujätteille, prosessirakennus, siitä alas johtava kuilu ja ajotunneli sekä kaksi erillistä pystykuilua reaktoripaineastioiden loppusijoittamista varten. 15

16 Huoltojätteen kaasunkehityskoe Teksti: Juhani Ikonen Olkiluodon kallion uumenissa selvitetään vuonna 1997 alkaneella kokeella, kuinka nopeasti ja kuinka paljon mikrobit kehittävät kaasua voimalaitoksen huoltojätteessä. Koe on laatuaan ainoa maailmassa. Suuren mittakaavan koelaitteisto on rakennettu VLJ-luolan louhintatunneliin siilojen pohjien tasalle. Kun mikrobit hajottavat selluloosapitoista huoltojätettä, ne kehittävät samalla kaasua, jonka määrä ja muodostumisnopeus selvitetään tällä pitkäaikaiskokeella. Lisäksi kokeessa seurataan radioaktiivisuuden siirtymistä jätetynnyreistä ympäröivään veteen. Kaasunkehityksellä on tärkeä merkitys VLJ-luolan turvallisuusanalyysissä. Luolan siilot tulevat olemaan aikanaan täynnä betonilaatikoihin pakattuja jätetynnyreitä ja vettä. Jos matala-aktiivisessa huoltojätteessä kehittyisi kaasua nopeasti, se voisi kuviteltavissa olevassa ääritilanteessa kerääntyä siilon yläosaan syrjäyttäen siilossa olevaa lievästi aktiivista vettä kallionrakoihin ja kohti elinympäristöämme. Koe tehdään 20 kuutiometrin terästankissa. Tankki on täytetty vedellä. Sen sisällä on jätteen loppusijoituksessa käytettävä betonilaatikko, johon on sijoitettu 16 jätetynnyriä. Tynnyreissä on kaikkiaan kiloa muovisäkkeihin pakattua aitoa huoltojätettä, josta puolet on helposti biohajoavaa. Eri säkeissä on erilaiset olosuhteet ja toisaalta mikrobit kykenevät jossain määrin myös muuttamaan olosuhteita, esimerkiksi veden happamuutta, muille mikrobeille ja itselleenkin sopivammiksi. Osaan tynnyreistä on sijoitettu näytteenottoputket, joiden kautta kokeen kestäessä voidaan ottaa sekä vesiettä kiintoainenäytteitä. Koska lämpötila vaikuttaa merkittävästi mikrobien toimintaan, on koetankki varustettu jäähdytysjärjestelmällä. Se pitää tankin lämpötilan 7 8 asteessa, joka vastaa VLJ-luolan kallioperän lämpötilaa. Kaasun kehittymisnopeuden ja jakauman lisäksi koe antaa tietoja myös vesikemian ja kaasujen koostumuksesta. Ekolokeroita mikrobeille EU:n osarahoituksella käynnistetty koe on nykyisin pääasiassa TVO:n omassa seurannassa. Kokeen suunnitteluun ja seurantaan ovat vahvasti osallistuneet myös VTT ja ydinjätehuollon konsulttiyritys Safram Oy, jonka toimitusjohtaja Mikko Nykyri kertoo kokeen jo tuottaneen runsaasti käyttökelpoisia tuloksia. Me tietäisimme paljon vähemmän ja paljon pienemmällä varmuudella kaasunkehitykseen liittyvistä asioista, jos koetulokset eivät olisi käytössä. Suuri mitta- 16

17 Kuva: Hannu Huovila Koelaitteisto VLJ-luolan louhintatunnelissa. kaava ja koetankin eri osissa vallitsevat erilaiset olosuhteet tarjoavat mikrobeille suosiollisia pienympäristöjä. Pyrkimyksenä on ollut luoda eräänlaisia ekolokeroita, joille löytyisi hyödyntäjiä mikrobien joukosta. Kokeen kesto on myös riittävän pitkä, jotta saamme tietoa mikrobiston pitkäaikaiskäyttäytymisestä, Nykyri sanoo. Kaasunkehitysnopeus tärkein suure Tärkein kokeesta saatava suure on VLJ-luolan turvallisuusanalyysissä tarvittava huoltojätteen kaasunkehitysnopeus. Pitkällä aikavälillä nopeus on ollut litraa kuukaudessa, mikä on noin kymmenesosa alkuperäisessä turvallisuusanalyysissä arvioidusta. Koetankin veden ph oli alkuvaiheessa luokkaa 10 11, Kuva: Juhani Ikonen Koe antaa tärkeätä tietoa mikrobien pitkäaikaiskäyttäytymisestä, Mikko Nykyri sanoo. mutta laski muutamassa vuodessa jopa hieman happaman puolelle. Kokeen jatkamiselle on Säteilyturvakeskuksen lupa vuoteen 2017 saakka. Kokeen lopettaminen tulee tarjoamaan ainutlaatuisen mahdollisuuden tehdä tarkkoja havaintoja kemiasta sekä mikrobien ja eri materiaalien käyttäytymisestä eri puolilla koetankkia. Silloin sen sisältöä päästään tutkimaan huomattavasti tarkemmin kuin kokeen aikana näytteenottoputkien kautta. Lisäksi kokeen kestäessä mikrobiologiset analyysimenetelmät ovat edenneet pitkin harppauksin. Koska olosuhteet koetankin sisällä ovat täysin hapettomat, pitää lopettamisjärjestelyihin paneutua aivan erityisellä huolellisuudella, ettei ilmakehän happi pääse sotkemaan havaintoja, Nykyri sanoo. - 17

18 Teksti: petra o rourke kuva: hannu huovila Lisää kapasiteettia ja nykyaikaisia turvallisuusominaisuuksia käytetyn ydinpolttoaineen välivarastointiin TVO:n ydinvoimalaitoksen käytetyn ydinpolttoaineen välivaraston (KPA) laajennuksessa valmistaudutaan kasvavaan varastointitarpeeseen kolmella uudella varastoaltaalla. Samalla varastoa päivitetään vastaamaan moderneja turvallisuusperiaatteita yhtiön jatkuvan parantamisen periaatteella. Työyhteenliittymä TYL KPA:n Jouni Fagerström on työn touhussa. Käytetyn ydinpolttoaineen välivarastoon on tehty vuosien varrella useita turvallisuusparannuksia yhtiön jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti. Varaston turvallisuusominaisuuksia parannetaan muun muassa varustamalla varastoaltaat teräskansin ja rakentamalla varaston ulkopuolelle suojaukset ulkoisia uhkia vastaan. Samalla kun uudistukset toteutetaan laajennusosaan, ne tehdään myös alkuperäiseen varastoon. Jatkuva kehittämistyö pitää tilat uudenveroisina ja turvallisuusominaisuuksiltaan ajanmukaisina. Ydinpolttoaine välivarastosta loppusijoitukseen Olkiluodon KPA-varasto on rakennettu välisenä aikana, ja käyttöön kolmen varastoaltaan sekä yhden evakuointialtaan käsittävät tilat otettiin vuonna Varastossa säilytetään tällä hetkellä Olkiluoto 1 ja Olkiluoto 2 (OL1 ja OL2) -laitosyksiköiden käytettyjä polttoainenippuja, mutta myös radioaktiivisia, reaktorin tehon säätämiseen käytettäviä säätösauvoja. Laajennusosan rakentaminen tuli ajankohtaiseksi, sillä TVO:n nykyisten laitosyksiköiden käyttöikää on pidennetty ja yhtiö on rakentamassa ja suunnittelemassa kahta uutta laitosyksikköä. Käytetyn polttoaineen välivaraston rakenteissa on varauduttu laajennukseen jo ensimmäisessä rakennusvaiheessa. Uusia varastoaltaita voidaan käyttää nykyisten laitosyksiköiden OL1:n ja OL2:n lisäksi rakenteilla olevan OL3:n käytetyn polttoaineen varastointiin. Välivarastosta käytetty polttoaine kuljetetaan aikanaan loppusijoituslaitokseen, jonka Posiva Oy rakentaa 18

19 Olkiluotoon TVO:n ja Fortumin Suomessa tuottamaa käytettyä polttoainetta varten. Rakennustyöt kiivaimmillaan Projektiin liittyy myös perusparannustöitä. Laajennuksen yhteydessä KPAvaraston alkuperäisessä osassa suoritetaan laajoja saneeraustöitä varaston pitkän eliniän varmistamiseksi, kertoo KPA-varaston laajennuksen projektipäällikkönä toimiva TVO:n Juha Riihimäki. Töihin kuuluvat muun muassa varaston etelänpuoleisen sivun salaojien ja rakennuksen perustusten betonipintojen uusiminen. Myös alkuperäisten altaiden betonirakenteita pinnoitetaan, prosessiautomaatio uusitaan ja muun muassa jäähdytysveden puhtaana pitävät simpukkakaapparit vaihdetaan uudenaikaisempiin. Varsinaiset rakennustyöt ovat meneillään, juuri nyt on käynnissä uusien altaiden betonivalut ja seinien rakentaminen, Riihimäki summaa. Käytetyn polttoaineen välivaraston laajennuksesta vastaa kotimainen työyhteenliittymä TYL KPA. Työt alkoivat keväällä TVO:n ja työyhteenliittymän välinen sopimus käsittää kolmen uuden varastoaltaan rakentamisen, jotka valmistuessaan kaksinkertaistavat välivaraston kapasiteetin. Varaston laajennusosa valmistuu suunnitelmien mukaan vuoden 2013 aikana, ja ensimmäiset polttoaineniput varastoidaan uusiin altaisiin vuoden 2014 aikana. Laajennustyön suunnittelusta vastaa Pöyry Civil Oy, joka on tiiviisti mukana projektissa myös varaston rakennusvaiheessa. - 19

20 Olkiluodon vanhat välitulistimet uusiokäyttöön Teksti ja kuva: EIJA TOMMOLA Olkiluodon voimalaitosyksiköillä vaihdettiin vanhat höyryn välitulistimet uusiin ja tehokkaampiin vuosina 2005 ja Käytöstä poistetut välitulistimet lähetettiin romutettaviksi Ruotsiin, jossa kierrätyskelpoinen metalli otetaan talteen ja uudelleen teollisuudessa käytettäväksi. TVO:n ympäristöjärjestelmä on sertifioitu ISO 14001:2004 -standardin mukaisesti. Olkiluodon voimalaitos on EMAS-rekisteröity tunnuksella FI Ympäristöjärjestelmän avulla voidaan vaikuttaa ympäristöasioiden hallinnan tuloksellisuuteen, kuten muun muassa jätteiden lajittelun tehokkuuteen. TVO:n ja ruotsalaisen Studsvik Nuclear AB:n kesken on solmittu välitulistimien romuttamista koskeva sopimus. Tehty sopimus tukee TVO:n kestävään kehitykseen perustuvaa yhteiskuntavastuupolitiikkaa, jonka mukaisesti kaikissa sähkön- tuotannon vaiheissa minimoidaan toiminnasta aiheutuvat haitat ja huolehditaan kaikista syntyvistä jätteistä. Kierrättämällä käyttökelpoinen metalli uudelleen teollisuuden käyttöön vähennetään merkittävästi loppusijoitettavan jätteen määrää ja samalla parannetaan toiminnan kustannustehokkuutta. Kustannussäästöjä syntyy myös, kun hankitaan pitkään kestäviä komponentteja, jotka voidaan käytön päättymisen jälkeen kierrättää muun muassa valmistamalla niistä raaka-ainetta teollisuuden käyttöön. Romutus pienentää radioaktiivisen jätteen määrää Studsvikissa käytössä olevan käsittelymenetelmän avulla voidaan vapauttaa valvonnasta suurin osa komponenttien radioaktiivisesta materiaalista ja käyttää uudelleen teollisuudessa. Välitulistimien metalliosista lähtee pääosa teollisuuden raaka-aineeksi. Sulatuksessa syntynyt radioaktiivinen kuona-aine valetaan harkoiksi, jotka palautetaan TVO:lle loppusijoitettavaksi voimalaitosjätteen loppusijoitustilaan, VLJ-luolaan. Kaikkiaan harkkoja menee luolaan 500 kappaletta, eli yh- 20

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Olkiluodon kallioperää tutkitaan kairaamalla maan pinnalta pisimmillään noin kilometrin pituisia reikiä. Kairasydän näytteestä selvitetään kalliossa

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus

Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus Olkiluoto 1:n ja 2:n reaktoreissa käytettävä polttoainenippu. -437 m Käytetty ydinpolttoaine sijoitetaan noin 400 metrin syvyyteen. Jo kaksi metriä kalliota

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto

Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto Teemailta Pyhäjoki, Tero Jännes Projektipäällikkö Käytöstäpoisto yleisesti Käytöstäpoiston kustannukset 2 Käytöstäpoisto lyhyesti Hallinnolliset ja tekniset toimenpiteet,

Lisätiedot

Maanalainen tutkimustila Eurajoen Olkiluodossa

Maanalainen tutkimustila Eurajoen Olkiluodossa Maanalainen tutkimustila Eurajoen Olkiluodossa ONKALO maanalainen kallioperän tutkimustila Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta on valmisteltu Suomessa jo noin 25 vuoden ajan. Alueseulontatutkimusten,

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen polttoaine

Ydinvoimalaitoksen polttoaine Ydinvoimalaitoksen polttoaine Teemailta, Pyhäjoen toimisto 23.4.2014 Hanna Virlander/Minttu Hietamäki Polttoainekierto Louhinta ja rikastus Jälleenkäsittely Loppusijoitus Konversio Välivarastointi Väkevöinti

Lisätiedot

Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira

Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä Juhani Vira Loppusijoituksen suunnittelutavoite Loppusijoitus ei saa lisätä ihmisiin eikä elolliseen ympäristöön kohdistuvaa säteilyrasitusta. Vaatimus

Lisätiedot

Voimalaitosjätteen käsittely ja huolto. Ydinjätehuollon päällikkö Mia Ylä-Mella

Voimalaitosjätteen käsittely ja huolto. Ydinjätehuollon päällikkö Mia Ylä-Mella Voimalaitosjätteen käsittely ja huolto Ydinjätehuollon päällikkö Mia Ylä-Mella 27.2.2014 Ydinvoimalaitoksen jätehuolto on tarkoin säädeltyä toimintaa Ydinenergialaki (11.12.1987/990) 6 a (29.12.1994/1420):

Lisätiedot

LOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO. Loppusijoituksen taskutieto 1

LOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO. Loppusijoituksen taskutieto 1 2013 LOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO Loppusijoituksen taskutieto 1 2 Loppusijoituksen taskutieto SISÄLTÖ Esipuhe... 4 Posiva... 6 ONKALO lukuina... 7 Loppusijoitus lukuina... 8 Loppusijoituskapseli... 9 Moniesteperiaate...

Lisätiedot

Hyvinvointia ydinsähköllä

Hyvinvointia ydinsähköllä Hyvinvointia ydinsähköllä KIRKKAASTI KÄRJESSÄ Olemme toimittaneet sähköä Olkiluodon saarelta jo yli 30 vuotta turvallisesti ja luotettavasti. Suomalaisen työn, osaamisen ja omistajuuden merkiksi tuottamallemme

Lisätiedot

Ydinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014

Ydinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Ydinpolttoainekierto Kaivamisesta hautaamiseen Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Kuka puhuu? Tutkijana Helsingin yliopiston Radiokemian laboratoriossa Tausta: YO 2008 Fysiikan opiskelijaksi

Lisätiedot

yleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen Olkiluoto 4 -yksikköä varten

yleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen Olkiluoto 4 -yksikköä varten Valtioneuvostolle osoitettua periaatepäätöshakemusta koskeva yleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentamiseksi Olkiluoto 4 -yksikköä varten Sisällysluettelo Sisällysluettelo...........................................

Lisätiedot

yleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen Loviisa 3 -ydinvoimalaitosyksikköä varten

yleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen Loviisa 3 -ydinvoimalaitosyksikköä varten Valtioneuvostolle osoitettua periaatepäätöshakemusta koskeva yleispiirteinen selvitys käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentamiseksi Loviisa 3 -ydinvoimalaitosyksikköä varten Sisällysluettelo

Lisätiedot

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 7 PÄÄPIIRTEINEN KUVAUS SUUNNITELLUN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUS- LAITOKSEN TEKNISISTÄ TOIMINTAPERIAATTEISTA

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS LIITE 7 PÄÄPIIRTEINEN KUVAUS SUUNNITELLUN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUS- LAITOKSEN TEKNISISTÄ TOIMINTAPERIAATTEISTA TOUKOKUU 2014 1 (10) PÄÄPIIRTEINEN KUVAUS SUUNNITELLUN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUS- LAITOKSEN TEKNISISTÄ TOIMINTAPERIAATTEISTA 0 Täydennyksiä vuoden 2010 periaatepäätöksen ajankohtaan nähden Posivan

Lisätiedot

Hyvä tietää ydinjätteestä

Hyvä tietää ydinjätteestä Hyvä tietää ydinjätteestä Sisällysluettelo Ydinjätteet voidaan jakaa aktiivisuuden perusteella... 3 Käytetty polttoaine... 6 Polttoaineniput reaktorissa...6 Välivarastointi reaktorista poiston jälkeen...

Lisätiedot

seminaari Maamme on käyttänyt ydinvoimaa neljä vuosikymmentä.

seminaari Maamme on käyttänyt ydinvoimaa neljä vuosikymmentä. Suomen geologisen seuran Ydinjätteiden loppusijoitusseminaari Arppeanumissa, Helsingissä 7.4.2011 TONI EEROLA seminaari Maamme on käyttänyt ydinvoimaa neljä vuosikymmentä. Sen tuloksena syntyy korkea-aktiivista

Lisätiedot

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS 1 (8) 25.4.2008

POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS 1 (8) 25.4.2008 POSIVA OY PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS 1 (8) 25.4.2008 VALTIONEUVOSTOLLE PERIAATEPÄÄTÖSHAKEMUS KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUS- LAITOKSEN LAAJENTAMISEKSI OLKILUOTO 4 -YKSIKKÖÄ VARTEN Hakemus Posiva Oy

Lisätiedot

TVO:n kuulumiset ja OL4

TVO:n kuulumiset ja OL4 TVO:n kuulumiset ja OL4 ATS Syysseminaari Jarmo Tanhua Teollisuuden Voima Oyj Ydinvoimalla tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä Sähköntuotantoa ilman hiilidioksidipäästöjä Kustannustehokas ja valmis

Lisätiedot

2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA

2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA SISÄLLYSLUETTELO 1. ESITYKSEN TAUSTA 2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 4. VAATIMUKSET SUOMESSA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA 6. KUSTANNUKSET JA

Lisätiedot

Hakemus. Voima Oy:n 15 päivänä marraskuuta 2000 valtioneuvostolle jättämä periaatepäätöshakemus uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Hakemus. Voima Oy:n 15 päivänä marraskuuta 2000 valtioneuvostolle jättämä periaatepäätöshakemus uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta. Valtioneuvoston periaatepäätös 17 päivänä tammikuuta 2002 Posiva Oy:n hakemukseen Suomessa tuotetun käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamisesta hakemuksen ratkaisemattomalta osalta,

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentaminen. Ympäristövaikutusten arviointiohjelman yhteenveto

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentaminen. Ympäristövaikutusten arviointiohjelman yhteenveto Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentaminen Ympäristövaikutusten arviointiohjelman yhteenveto 1 Hanke ja sen perustelut 1 Hanke ja sen perustelut Suomessa Teollisuuden Voima Oyj:n,

Lisätiedot

Miten loppusijoitushanke etenee toteutukseen? Tiina Jalonen Posiva Oy

Miten loppusijoitushanke etenee toteutukseen? Tiina Jalonen Posiva Oy Miten loppusijoitushanke etenee toteutukseen? Tiina Jalonen Posiva Oy Posivan ohjelma Asennukset, koekäyttö Käyttötoiminnan aloitus noin 2020 Laitosten rakentaminen Käyttölupahakemus ONKALOn rakentaminen

Lisätiedot

Stressitestien vaikutukset Suomessa

Stressitestien vaikutukset Suomessa Stressitestien vaikutukset Suomessa Keskustelutilaisuus stressitesteistä STUKissa 16.5.2012 Keijo Valtonen Sisältö Toimiiko nykyinen turvallisuusajattelu onnettomuuden opetuksien perusteella? Mitä vaikutuksia

Lisätiedot

KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUS Seminaarityö. Nils-Johan Näkkäläjärvi Juha Pippola Harri Uusi-Rajasalo Tomi Vänskä

KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUS Seminaarityö. Nils-Johan Näkkäläjärvi Juha Pippola Harri Uusi-Rajasalo Tomi Vänskä KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUS Seminaarityö Nils-Johan Näkkäläjärvi Juha Pippola Harri Uusi-Rajasalo Tomi Vänskä II SISÄLLYS 1. Johdanto...1 2. Ydinvoima ja ydinjäte...2 2.1 Ydinenergian kaupallinen

Lisätiedot

POSIVA OY LIITE 17 1

POSIVA OY LIITE 17 1 POSIVA OY LIITE 17 1 Liite 17 Muu viranomaisen tarpeelliseksi katsoma selvitys: Selvitys loppusijoitustilojen avattavuudesta, siihen vaikuttavista tekijöistä, avaustekniikasta, avaamisen turvallisuudesta

Lisätiedot

ROMUNKÄSITTELYLAITOS. Raahen Romu Oy SEURANTA- JA TARKKAILUSUUNNITELMA

ROMUNKÄSITTELYLAITOS. Raahen Romu Oy SEURANTA- JA TARKKAILUSUUNNITELMA ROMUNKÄSITTELYLAITOS Raahen Romu Oy SEURANTA- JA TARKKAILUSUUNNITELMA 28.4.2015 Raahen Romu Oy / Seuranta ja tarkkailusuunnitelma 28.4.2014 1/4 1. Laitokselle käsiteltäviksi hyväksyttävät materiaalit Raahen

Lisätiedot

Hakemus VLJ-luolan käyttölupaehtojen muuttamiseksi

Hakemus VLJ-luolan käyttölupaehtojen muuttamiseksi Hakemus VLJ-luolan käyttölupaehtojen muuttamiseksi Teollisuuden Voima Oyj Teollisuuden Voima Oyj Töölönkatu 4 00100 HELSINKI Puhelin (09) 61 801 Faksi (09) 6180 2570 TEOLLISUUDEN VOIMA OYJ HAKEMUS VLJ-LUOLAN

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentaminen. Ympäristövaikutusten. arviointiohjelma

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentaminen. Ympäristövaikutusten. arviointiohjelma Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentaminen Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 2 Esipuhe Esipuhe Tämän Olkiluotoon suunnitellun käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajennusta

Lisätiedot

2 Esipuhe... 4 Johdanto Ydinjätteen ja muun radioaktiivisen jätteen huollon toimintapolitiikan yleiset tavoitteet... 6 Ydinjätteen suora loppus

2 Esipuhe... 4 Johdanto Ydinjätteen ja muun radioaktiivisen jätteen huollon toimintapolitiikan yleiset tavoitteet... 6 Ydinjätteen suora loppus Käytetyn ydinpolttoaineen ja muun radioaktiivisen jätteen huolto Suomessa - Euroopan unionin neuvoston direktiivin 2011/70/Euratom 12 artiklan mukainen kansallinen ohjelma 1 2 Esipuhe... 4 Johdanto...

Lisätiedot

Säteilyturvakeskuksen lausunto ja turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen kapselointija loppusijoituslaitoksen rakentamisesta

Säteilyturvakeskuksen lausunto ja turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen kapselointija loppusijoituslaitoksen rakentamisesta / MARRASKUU 2015 B Säteilyturvakeskuksen lausunto ja turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen kapselointija loppusijoituslaitoksen rakentamisesta Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen

Lisätiedot

URAANIN TIE KAIVOKSESTA KÄYTETYN POLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUKSEEN

URAANIN TIE KAIVOKSESTA KÄYTETYN POLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUKSEEN URAANIN TIE KAIVOKSESTA KÄYTETYN POLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUKSEEN Esko Ruokola, STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY YDINPOLTTOAINEKIERRON VAIHEET Polttoainekierron alkupää Uraanin louhinta ja rikastus,

Lisätiedot

POSIVA OY LIITE 6 2 OLKILUODON KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN RAKENTAMISLUPAHAKEMUS

POSIVA OY LIITE 6 2 OLKILUODON KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN RAKENTAMISLUPAHAKEMUS POSIVA OY LIITE 6 1 Liite 6 Selvitys ydinlaitoksessa valmistettavien, tuotettavien, käsiteltävien, käytettävien tai varastoitavien ydinaineiden tai ydinjätteiden laadusta ja enimmäismäärästä [YEA 32, kohta

Lisätiedot

Hanhikivi 1 -hanke. Oulu Business Breakfast 14.4.2016. Jaana Kangas aluetiedottaja

Hanhikivi 1 -hanke. Oulu Business Breakfast 14.4.2016. Jaana Kangas aluetiedottaja Hanhikivi 1 -hanke Oulu Business Breakfast 14.4.2016 Jaana Kangas aluetiedottaja FENNOVOIMA 2016 Fennovoima yrityksenä Perustettu vuonna 2007 Rakentaa ydinvoimalaitoksen Pyhäjoelle Mankala-yhtiö, jonka

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

Taskutieto. Avainluvut vuodelta 2014. Teollisuuden Voima Oyj Hyvinvointia ydinsähköllä

Taskutieto. Avainluvut vuodelta 2014. Teollisuuden Voima Oyj Hyvinvointia ydinsähköllä Taskutieto Avainluvut vuodelta 2014 Teollisuuden Voima Oyj Hyvinvointia ydinsähköllä 4TEOLLISUUDEN VOIMA OYJ 4 Yhtiö 6 Omistajat 7 Talouden tunnusluvut 8OLKILUODON YDINVOIMALAITOS 8 Tuotanto 9 Laitosyksiköiden

Lisätiedot

SATAKUNTALIITTO 1 (2) The Regional Council of Satakunta

SATAKUNTALIITTO 1 (2) The Regional Council of Satakunta SATAKUNTALIITTO 1 (2) Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen KANNANOTTO 12.4.2010 Olkiluodolla kilpailuetuja lisäydinvoiman rakentamiseksi Suomalaisen energiapolitiikan tavoitteita ovat: kotimaista uusiutuvaa

Lisätiedot

Olkiluoto 4 -ydinvoimalaitosyksikön rakentaminen Olkiluotoon. Yleispiirteinen selvitys

Olkiluoto 4 -ydinvoimalaitosyksikön rakentaminen Olkiluotoon. Yleispiirteinen selvitys Olkiluoto 4 -ydinvoimalaitosyksikön rakentaminen Olkiluotoon Yleispiirteinen selvitys Johdanto Tässä julkaisussa kuvataan Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) Olkiluoto 4 -ydinvoimalaitosyksikön (OL4) rakentamishanketta.

Lisätiedot

Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT

Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT Energia - turvallisuus - terveys -seminaari Helsinki 18.11.2006 Järjestäjät: Lääkärin sosiaalinen vastuu ry ja Greenpeace 2 Sisältö Ydinvoima -

Lisätiedot

Teollisuuden Voima Oyj Hyvinvointia ydinsähköllä. OL4 Sähköä tulevaisuuden Suomelle

Teollisuuden Voima Oyj Hyvinvointia ydinsähköllä. OL4 Sähköä tulevaisuuden Suomelle Teollisuuden Voima Oyj Hyvinvointia ydinsähköllä OL4 Sähköä tulevaisuuden Suomelle OL4-hanke etenee Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) ylimääräinen yhtiökokous teki vuoden 2011 lopussa päätöksen Olkiluoto

Lisätiedot

Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuollon ohjelma vuosille 2016 2018

Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuollon ohjelma vuosille 2016 2018 YJH-2015 Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuollon ohjelma vuosille 2016 2018 Posiva Oy Syyskuu 2015 POSIVA OY Olkiluoto FI-27160 EURAJOKI, FINLAND Phone (02) 8372 31 (nat.), (+358-2-) 8372

Lisätiedot

2000 VUOSIKERTOMUS 2010 2020 2030 2040 2050 2060 2070 2080 2090 2100 2110 2120 2130 2140

2000 VUOSIKERTOMUS 2010 2020 2030 2040 2050 2060 2070 2080 2090 2100 2110 2120 2130 2140 2000 VUOSIKERTOMUS 2010 2020 2030 2040 2050 2060 2070 2080 2090 2100 2110 2120 2130 Sisällys Posiva ja ydinjätehuolto... 4 Toimitusjohtajan katsaus... 6 Hallituksen toimintakertomus... 8 Tilinpäätös...22

Lisätiedot

Talousvaliokunnalle. YMPÄRISTÖVALIOKUNNAN LAUSUNTO 2/2001 vp

Talousvaliokunnalle. YMPÄRISTÖVALIOKUNNAN LAUSUNTO 2/2001 vp YMPÄRISTÖVALIOKUNNAN LAUSUNTO 2/2001 vp Valtioneuvoston periaatepäätös 21 päivänä joulukuuta 2000 Posiva Oy:n hakemukseen Suomessa tuotetun käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamisesta

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen. Ympäristövaikutusten. loppusijoituslaitoksen. arviointiselostus. laajentaminen

Käytetyn ydinpolttoaineen. Ympäristövaikutusten. loppusijoituslaitoksen. arviointiselostus. laajentaminen Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen Ympäristövaikutusten arviointiselostus laajentaminen 2 Esipuhe Esipuhe Posiva Oy on käynnistänyt käytetyn ydinpoltto aineen loppusijoituslaitoksen laajentamista

Lisätiedot

Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuolto

Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuolto Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuolto Yhteenveto vuoden 2013 toiminnasta Tiivistelmä Tässä raportissa esitetään ydinenergia-asetuksen mukainen selvitys ydinjätehuoltovelvollisten, Teollisuuden

Lisätiedot

Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuolto

Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuolto Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuolto Yhteenveto vuoden 2010 toiminnasta Kansikuvissa esitellään Loviisan VLJ-luolan laajentamista, betonilaatikon laskemista Olkiluodon VLJ-luolan siiloon,

Lisätiedot

Sähkö on hyvinvointimme perusta

Sähkö on hyvinvointimme perusta Sähkö on hyvinvointimme perusta Suomi on Euroopan Unionin sähköintensiivisin maa Teollisuuden osuus kulutuksesta on noin puolet Suomessa on niukasti tehokkaaseen sähköntuotantoon soveltuvia omia luonnonvaroja

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen turvallisuuden varmistaminen Tutkimus ja kehitystyö vuosina 2000-2014

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen turvallisuuden varmistaminen Tutkimus ja kehitystyö vuosina 2000-2014 1 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen turvallisuuden varmistaminen Tutkimus ja kehitystyö vuosina 2000-2014 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto... 4 2 Kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen luvituksen

Lisätiedot

OL4-hankkeen tarjouskilpailu on käynnistynyt. TACIS-hanke jatkuu Novovoronezissa

OL4-hankkeen tarjouskilpailu on käynnistynyt. TACIS-hanke jatkuu Novovoronezissa Nro 24 Toukokuu 2012 Kuva: Posiva OL4-hankkeen tarjouskilpailu on käynnistynyt TACIS-hanke jatkuu Novovoronezissa 20 vuotta Suomen ja Venäjän yhteistyötä Tiennäyttäjänä ydinjätteen loppusijoituksessa Ydinvoimaosaamisen

Lisätiedot

Hakemus. Hakemuksen mukaan kapselointilaitoksen kapasiteetti riittää myös Loviisa 3 -yksikön käytetylle ydinpolttoaineelle.

Hakemus. Hakemuksen mukaan kapselointilaitoksen kapasiteetti riittää myös Loviisa 3 -yksikön käytetylle ydinpolttoaineelle. 1 (12) Valtioneuvoston periaatepäätös 6 päivänä toukokuuta 2010 Posiva Oy:n hakemukseen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen laajentamiseksi Loviisa 3 -yksikön käytettyä ydinpolttoainetta varten

Lisätiedot

Ydinvoimarakentamisen uudet tuulet ja ilmastonmuutos. Janne Björklund ydinvoimakampanjavastaava

Ydinvoimarakentamisen uudet tuulet ja ilmastonmuutos. Janne Björklund ydinvoimakampanjavastaava Ydinvoimarakentamisen uudet tuulet ja ilmastonmuutos Janne Björklund ydinvoimakampanjavastaava Sisältö Yleistä Suomen ydinvoimahankkeet Ydinvoima ja ilmastonmuutos Ydinvoimavapaat ratkaisumallit Sähkönkulutuksesta

Lisätiedot

Selvitys hakijan käytettävissä olevasta asiantuntemuksesta ja ydinlaitoksen

Selvitys hakijan käytettävissä olevasta asiantuntemuksesta ja ydinlaitoksen 1 Liite 15 Selvitys hakijan käytettävissä olevasta asiantuntemuksesta ja ydinlaitoksen rakentamishankkeen toteutusorganisaatiosta [YEA 32, kohta 14] 2 3 SELVITYS HAKIJAN KÄYTETTÄVISSÄ OLEVASTA ASIANTUNTEMUKSESTA

Lisätiedot

Posivan hanke tästä eteenpäin

Posivan hanke tästä eteenpäin Posivan hanke tästä eteenpäin ATS vuosikokous 2015 Projektijohtaja Erkki Palonen 2.3.2015 1 Ydinjätehuolto Suomessa 1 LUVAT Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö TEOLLISUUDEN VOIMA OYJ FORTUM POWER

Lisätiedot

Sisällys. Posiva ja ydinjätehuolto...4 Toimitusjohtajan katsaus...6 Hallituksen toimintakertomus...8 Tilinpäätös... 18

Sisällys. Posiva ja ydinjätehuolto...4 Toimitusjohtajan katsaus...6 Hallituksen toimintakertomus...8 Tilinpäätös... 18 Vuosikertomus 1 Sisällys Posiva ja ydinjätehuolto...4 Toimitusjohtajan katsaus...6 Hallituksen toimintakertomus...8 Tilinpäätös... 18 2 3 Posiva ja ydinjätehuolto Ydinjätteen tuottaja on ydinenergialain

Lisätiedot

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN DT -TEKNOLOGIA TEKEE TULOAAN Raini Kiukas Käymäläseura Huussi ry DT keskus Kuivakäymälä kopli@kopli.fi HUOMIOITA NYKYTILANTEESTA MAAILMAN TÄRKEIN LUONNONVARA ON MAKEA VESI MEIDÄN

Lisätiedot

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Uraani talteen Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Talvivaaran alueella esiintyy luonnonuraania pieninä pitoisuuksina Luonnonuraani ei säteile merkittävästi - alueen taustasäteily ei poikkea

Lisätiedot

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012 Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012 Seniorit tutustuivat 22.3.2012 Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimintaan. Toimitusjohtaja Pentti Rantala ja neuvoja Erkki Piippo ottivat meidät

Lisätiedot

Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuolto

Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuolto Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuolto Yhteenveto vuoden 2014 toiminnasta Tiivistelmä Tässä raportissa esitetään ydinenergia-asetuksen mukainen selvitys ydinjätehuoltovelvollisten, Teollisuuden

Lisätiedot

Ydinvoimasäännöstöistä ja sopimuksista

Ydinvoimasäännöstöistä ja sopimuksista Ydinvoimasäännöstöistä ja sopimuksista Atomivoimaa Suomeen ATS-Young Generation ja Seniorit 17.11.2010 Ydinenergia- ja säteilylainsäädäntö Atomienergialaki 1957 Puitelaki, yleiset edellytykset, luvat Säteilysuojauslaki

Lisätiedot

Työraportti 2012-65. Jaana Palomäki (ed.) Linnea Ristimäki (ed.) Posiva Oy. Toukokuu 2013

Työraportti 2012-65. Jaana Palomäki (ed.) Linnea Ristimäki (ed.) Posiva Oy. Toukokuu 2013 Työraportti 2012-65 Laitoskuvaus 2012 Kapselointi- ja loppusijoituslaitossuunnitelmien yhteenvetoraportti Jaana Palomäki (ed.) Linnea Ristimäki (ed.) Posiva Oy Toukokuu 2013 Posivan työraporteissa käsitellään

Lisätiedot

Taskutieto. Avainluvut vuodelta 2013. Teollisuuden Voima Oyj Hyvinvointia ydinsähköllä

Taskutieto. Avainluvut vuodelta 2013. Teollisuuden Voima Oyj Hyvinvointia ydinsähköllä Taskutieto Avainluvut vuodelta 2013 Teollisuuden Voima Oyj Hyvinvointia ydinsähköllä 4Teollisuuden Voima Oyj 4 Yhtiö 5 Omistajat 8 Talouden tunnusluvut 9Olkiluodon ydinvoimalaitos 9 Tuotanto 13 Säteilyannokset

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 45/2014 1 (5) Kaupunginhallitus Ryj/3 15.12.2014

Helsingin kaupunki Esityslista 45/2014 1 (5) Kaupunginhallitus Ryj/3 15.12.2014 Helsingin kaupunki Esityslista 45/2014 1 (5) 3 Lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle ympäristövaikutusten arviointiselvityksestä VTT:n tutkimusreaktorin käytöstäpoistohankkeelle HEL 2013-014782 T 11

Lisätiedot

Hanhikivi 1 Rakentamisen vaiheet

Hanhikivi 1 Rakentamisen vaiheet Hanhikivi 1 Rakentamisen vaiheet Teemailta Pyhäjoen toimistolla 5.9.2012 Timo Kallio Rakentamisjohtaja Hanke etenee vaiheittain Ydinvoimalan rakentamisen osa-alueet Laitospaikalla tapahtuu Ensimmäiset

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen huolto Suomalaisen suunnitelman pääpiirteet

Käytetyn ydinpolttoaineen huolto Suomalaisen suunnitelman pääpiirteet VTT TIEDOTTEITA MEDDELANDEN RESEARCH NOTES 1953 Käytetyn ydinpolttoaineen huolto Suomalaisen suunnitelman pääpiirteet Kari Rasilainen & Seppo Vuori VTT Energia VALTION TEKNILLINEN TUTKIMUSKESKUS ESPOO

Lisätiedot

Vuoden 2005 päätapahtumat

Vuoden 2005 päätapahtumat Vuosikertomus 2005 Sisällys Vuoden 2005 päätapahtumat... 3 Posiva lyhyesti...4 Ydinjätehuolto Suomessa... 5 Toimitusjohtajan katsaus...7 Hallituksen toimintakertomus...8 Tilinpäätös... 16 2 Vuoden 2005

Lisätiedot

Ydinsähköä Olkiluodosta

Ydinsähköä Olkiluodosta Ydinsähköä Olkiluodosta Julkaisija: Teollisuuden Voima Oyj Kotipaikka: Helsinki, Y-tunnus 0196656-0 Graafinen suunnittelu: Mainostoimisto RED Valokuvat: Hannu Huovila Painopaikka: Eura Print Oy, Eura 2

Lisätiedot

Ohje YVL D.3, Ydinpolttoaineen käsittely ja varastointi (15.11.2013)

Ohje YVL D.3, Ydinpolttoaineen käsittely ja varastointi (15.11.2013) Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (5) Ohje YVL D.3, Ydinpolttoaineen käsittely ja varastointi (15.11.2013) 1 Soveltamisala Ohje YVL D.3 koskee ydinlaitoksissa ja ydinvoimalaitoksissa tapahtuvaa a.

Lisätiedot

Purkukustannukset ja niihin varautuminen

Purkukustannukset ja niihin varautuminen Purkukustannukset ja niihin varautuminen Tuulivoimaseminaari Hankekehityksestä tuotantoon 21.4.2015 Harri Orko, YIT Rakennus Oy Miika Pinomaa, Castren & Snellman Oy Esityksen sisältö 1. Tehtävän kuvaus

Lisätiedot

Laikas Oy on toimialueensa MARKKINAJOHTAJA konepajateollisuudessa

Laikas Oy on toimialueensa MARKKINAJOHTAJA konepajateollisuudessa Laikas Oy on toimialueensa MARKKINAJOHTAJA konepajateollisuudessa Laikas Oy on vuonna 2005 perustettu tekniseen tukkukauppaan ja huoltopalveluihin erikoistunut perheyritys. Päätoimipaikkamme on Vieremällä

Lisätiedot

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon?

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Sisältö Yhdyskuntajätteet ja niiden käsittely Kierrätyksestä Jätteenpolton kehitys Suomessa Jätevoimala ja rinnakkaispoltto

Lisätiedot

Hakijan tilinpäätösasiakirjat viimeisten viiden vuoden ajalta [YEA 32, kohta 13]

Hakijan tilinpäätösasiakirjat viimeisten viiden vuoden ajalta [YEA 32, kohta 13] POSIVA OY LIITE 14 1 Liite 14 Hakijan tilinpäätösasiakirjat viimeisten viiden vuoden ajalta [YEA 32, kohta 13] OLKILUODON KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN RAKENTAMISLUPAHAKEMUS POSIVA OY LIITE 14

Lisätiedot

Vuoden 2008 päätapahtumat...3 Posiva ja ydinjätehuolto... 4 Toimitusjohtajan katsaus... 6 Hallituksen toimintakertomus... 8 Tilinpäätös...

Vuoden 2008 päätapahtumat...3 Posiva ja ydinjätehuolto... 4 Toimitusjohtajan katsaus... 6 Hallituksen toimintakertomus... 8 Tilinpäätös... Vuosikertomus 2008 Sisällys Vuoden 2008 päätapahtumat...3 Posiva ja ydinjätehuolto... 4 Toimitusjohtajan katsaus... 6 Hallituksen toimintakertomus... 8 Tilinpäätös...18 Vuoden 2008 päätapahtumat Periaatepäätöshakemus

Lisätiedot

Sisällys. Posiva ja ydinjätehuolto...4 Toimitusjohtajan katsaus...6 Hallituksen toimintakertomus...8 Tilinpäätös... 18

Sisällys. Posiva ja ydinjätehuolto...4 Toimitusjohtajan katsaus...6 Hallituksen toimintakertomus...8 Tilinpäätös... 18 Vuosikertomus 1 Sisällys Posiva ja ydinjätehuolto...4 Toimitusjohtajan katsaus...6 Hallituksen toimintakertomus...8 Tilinpäätös... 18 2 3 Posiva ja ydinjätehuolto Ydinjätteen tuottaja on ydinenergialain

Lisätiedot

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 1. Jätehuolto, kierrätys ja ongelmajätteet 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 13 Sisältö 1.1 REF... 3 1.2 Läheisyysperiaate... 4 1.3 Metalli+ympäristö... 5 1.4 kaikki

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ PÄÄTÖS Liite 2 Energiaosasto

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ PÄÄTÖS Liite 2 Energiaosasto TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ PÄÄTÖS Liite 2 Energiaosasto VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS POSIVA OY:N HAKEMUKSEEN SAADA YDINENER- GIALAIN 18 :SSÄ TARKOITETTU LUPA RAKENTAA KAPSELOINTI- JA LOPPUSI- JOITUSLAITOS EURAJOEN

Lisätiedot

Stressitestit Tärkeimmät havainnot Suomessa ja Euroopassa

Stressitestit Tärkeimmät havainnot Suomessa ja Euroopassa Stressitestit Tärkeimmät havainnot Suomessa ja Euroopassa Keskustelutilaisuus stressitesteistä 16.5.2012 Tomi Routamo Mitä kansallisia ja kansainvälisiä selvityksiä onnettomuuden johdosta on tehty? Kansalliset

Lisätiedot

käytetyn ydinpolttoaineen siirrot

käytetyn ydinpolttoaineen siirrot OHJE ST 5.7 / xx.x.2011 radioaktiivisen jätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen siirrot 1 Yl e i s t ä 3 2 Laki asettaa kieltoja ja rajoituksia siirroille 3 3 Kaikkiin rajat ylittäviin siirtoihin tarvitaan

Lisätiedot

POSIVA OY LIITE 16 1

POSIVA OY LIITE 16 1 POSIVA OY 1 Liite 16 Muu viranomaisen tarpeelliseksi katsoma selvitys: Ympäristövaikutuksia koskeva ajantasalle saatettu selvitys [Kauppa- ja teollisuusministeriön lausunto Posiva Oy:n YVA-selostuksesta

Lisätiedot

Yhteiskuntavastuu 2012. Teollisuuden Voima Oyj - Hyvinvointia ydinsähköllä

Yhteiskuntavastuu 2012. Teollisuuden Voima Oyj - Hyvinvointia ydinsähköllä Yhteiskuntavastuu 2012 Teollisuuden Voima Oyj - Hyvinvointia ydinsähköllä 1 04 VASTUULLINEN JOHTAMINEN 08 TURVALLISUUS 11 URAANI KALLIOSTA KALLIOON 18 YMPÄRISTÖ 21 32 TVO YHTEISKUNNASSA RAPORTOINNIN SISÄLTÖ

Lisätiedot

OLKILUODON JA LOVIISAN

OLKILUODON JA LOVIISAN OLKILUODON JA LOVIISAN VOIMALAITOSTEN YDINJÄTEHUOLTO Yhteenveto vuoden 2007 toiminnasta Kansikuvassa Vuojoen kartanon vuonna 2007 kunnostettu orangeria, joka toimii kokous- ja neuvottelutilana. Kuva: Jussi

Lisätiedot

Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta

Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta Isännöitsijöiden koulutustilaisuus Kierrätys tehostuu, hyötykäyttö paranee, Lasi, Metalli ja Kartonki Lasin, metallin ja kartongin kierrätys tehostuu Uudet jätehuolto

Lisätiedot

Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuolto

Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuolto Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuolto Yhteenveto vuoden 2009 toiminnasta Kansikuvissa esitellään kuparikapselin kannen hitsausta ja hitsin tarkastusta, kapselihissin ala-asemaa loppusijoitustilassa

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen rakentamislupahakemus. Pyhäjoen teemailta 4.5.2015

Ydinvoimalaitoksen rakentamislupahakemus. Pyhäjoen teemailta 4.5.2015 Ydinvoimalaitoksen rakentamislupahakemus Pyhäjoen teemailta 4.5.2015 Suomen viranomaiset ja rakentamislupahakemusprosessi Rakentamislupahakemus valtioneuvostolle Rakentamislupa-aineisto Säteilyturvakeskukselle

Lisätiedot

Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote

Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote JOENSUUN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Joensuun voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3

Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3 OHJE 1.11.1999 YVL 6.2 Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset 1 Yleistä 3 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3 3 Normaaleita käyttötilanteita koskevat suunnitteluvaatimukset

Lisätiedot

Ainutlaatuista perehdytystä ydinvoima-alalle. Käyttöturvallisuuteen panostetaan

Ainutlaatuista perehdytystä ydinvoima-alalle. Käyttöturvallisuuteen panostetaan Nro 30 KESÄKUU 2015 Ainutlaatuista perehdytystä ydinvoima-alalle Käyttöturvallisuuteen panostetaan Kiehutusvesilaitoskoulutusta Olkiluodossa Fyysikkona insinöörien keskellä KESÄKUU 2015 Ydinvoimaosaamisen

Lisätiedot

Pirkanmaan Jätehuolto Oy

Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy 17 osakaskuntaa omistavat yhtiön asukaslukujensa mukaisessa suhteessa yhtiö toimii omakustannusperiaatteella n. 60 työntekijää Jätehuollon työnjako Pirkanmaan

Lisätiedot

Hyvinvointia ydinsähköllä

Hyvinvointia ydinsähköllä Hyvinvointia ydinsähköllä Teollisuuden Voima Oyj 2 H, Deuterium Neutroni 5 He, Helium Elämäämme ylläpitävän auringon lämmöntuotto perustuu fuusioreaktioon. Fuusiovoimalaitoksen tekninen toteutus vaatii

Lisätiedot

Pääpiirteinen selvitys teknisistä toimintaperiaatteista. järjestelyistä, joilla ydinlaitoksen turvallisuus varmistetaan [YEA 32, kohta 5]

Pääpiirteinen selvitys teknisistä toimintaperiaatteista. järjestelyistä, joilla ydinlaitoksen turvallisuus varmistetaan [YEA 32, kohta 5] POSIVA OY LIITE 7 1 Liite 7 Pääpiirteinen selvitys teknisistä toimintaperiaatteista ja ratkaisuista sekä muista järjestelyistä, joilla ydinlaitoksen turvallisuus varmistetaan [YEA 32, kohta 5] POSIVA OY

Lisätiedot

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk Kasvua Venäjältä Kasvua Venäjältä Venäjä on maailman neljänneksi suurin sähkönkuluttaja, ja sähkön kysyntä maassa kasvaa edelleen. Venäjä on myös tärkeä osa Fortumin strategiaa ja yksi yhtiön kasvun päätekijöistä.

Lisätiedot

LAUSUNTO 1 (6) FENNOVOIMA OY:N YDINVOIMALAITOSHANKKEEN YVA-OHJELMA

LAUSUNTO 1 (6) FENNOVOIMA OY:N YDINVOIMALAITOSHANKKEEN YVA-OHJELMA LAUSUNTO 1 (6) Työ- ja elinkeinoministeriö PL 32 00023 HELSINKI 7131/815/2008, TEM, 31.1.2007 FENNOVOIMA OY:N YDINVOIMALAITOSHANKKEEN YVA-OHJELMA Säteilyturvakeskus (STUK) esittää, työ- ja elinkeinoministeriön

Lisätiedot

Stora Enson muutos jatkuu

Stora Enson muutos jatkuu Stora Enson muutos jatkuu Jouko Karvinen, toimitusjohtaja, Markus Rauramo, talousjohtaja, Juha Vanhainen, Suomen maajohtaja 19.8.2009 Sisältö Stora Enson muutos jatkuu Toimenpiteet Taloudelliset vaikutukset

Lisätiedot

Sisällys. Posiva ja ydinjätehuolto... 4. Toimitusjohtajan katsaus... 6. Hallituksen toimintakertomus... 8. Tilinpäätös... 22

Sisällys. Posiva ja ydinjätehuolto... 4. Toimitusjohtajan katsaus... 6. Hallituksen toimintakertomus... 8. Tilinpäätös... 22 VUOSIKERTOMUS 2012 Sisällys Posiva ja ydinjätehuolto... 4 Toimitusjohtajan katsaus... 6 Hallituksen toimintakertomus... 8 Tilinpäätös... 22 3 Posiva ja ydinjätehuolto Ydinenergialain mukaan Teollisuuden

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Suomen Turvallisuusneuvonantajat. Laatu ja turvallisuus auditointi

Suomen Turvallisuusneuvonantajat. Laatu ja turvallisuus auditointi Suomen Turvallisuusneuvonantajat Laatu ja turvallisuus auditointi Yritys: Tarkastelun kohde: Auditoija: Päiväys: 1.1 Vastuuhenkilöt 1.1.1 Onko kemikaalien maakuljetuksille nimetty turvallisuusneuvonantaja?

Lisätiedot

HELENIN MAANALAISIA HANKKEITA

HELENIN MAANALAISIA HANKKEITA HELENIN MAANALAISIA HANKKEITA TIMO NEVALAINEN 11.5.2015 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. TAUSTAA 3. JATKOTOIMENPITEET 2 1. TAUSTAA 3 1. TAUSTAA Lähtökohdat 1. Helsingin ja Vantaan alueiden sähkötehon kasvuennusteet

Lisätiedot

Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuolto

Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuolto Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuolto Yhteenveto vuoden 2012 toiminnasta Tiivistelmä Tämä raportti on yhteenveto vuoden 2012 toiminnasta Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuollossa.

Lisätiedot

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Merikaarrontie N Torkkola Vähäkyrö 7 Torkkolan tuulivoimapuisto sijaitsee Vaasassa, Merikaarrontien varrella, Kyrönjoen eteläpuolella. Pinta-ala: noin 1 000

Lisätiedot

Ydinvoimalaitosyksikön rakentaminen Loviisaan tai Olkiluotoon

Ydinvoimalaitosyksikön rakentaminen Loviisaan tai Olkiluotoon Ydinvoimalaitosyksikön rakentaminen Loviisaan tai Olkiluotoon Sisällys 4 6 12 16 17 Sähköä kilpailukykyisesti ja ympäristöä säästäen Sähkön käyttö kasvaa Ydinsähkö hinnaltaan vakaata ja kilpailukykyistä

Lisätiedot