Euroopan unionissa tavoitteena geologinen loppusijoitus. Grönlannissa tutkitaan jäätikön vaikutusta loppusijoitussyvyydessä s. 11

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Euroopan unionissa tavoitteena geologinen loppusijoitus. Grönlannissa tutkitaan jäätikön vaikutusta loppusijoitussyvyydessä s. 11"

Transkriptio

1 TEOLLISUUDEN VOIMA OYJ:N YHTIÖLEHTI Euroopan unionissa tavoitteena geologinen loppusijoitus s. 4 Grönlannissa tutkitaan jäätikön vaikutusta loppusijoitussyvyydessä s. 11 OL3:n koulutussimulaattorin testaus menossa s. 26 1

2 PÄÄKIRJOITUS: jarmo tanhua Yli 30 vuotta ydinjätehuollon turvallisuustutkimusta Tämän Ytimekkään teemana on toimiva jätehuolto. Kierrätys on jo pitkään ollut itsestään selvyys niin perheissä kuin toimipaikoillakin. Myös meillä TVO:ssa se on osa yritysvastuuta ja sen eteen on vuosia tehty töitä. Tässä lehdessä annetaan pari esimerkkiä metallien kierrätyksestä ja kerrotaan ongelmajätteiden käsittelystä. Hyvistä yrityksistä huolimatta kaikkea jätettä ei voida kierrättää. Esimerkiksi käytetty ydinpolttoaine vaatii omat, toimivat ratkaisunsa, joiden avulla se eristetään elollisesta luonnosta siten, että siitä ei ole haittaa ympäröivälle yhteiskunnalle. TVO:ssa on tutkittu loppusijoituksen turvallisuutta jo yli 30 vuoden ajan. Ensimmäinen ydinjätehuollon selvitys valmistui yhteistyössä Imatran Voima Oy:n (IVO) ja TVO:n kesken kesäkuussa Samana vuonna yhtiöt perustivat Voimayhtiöiden ydinjätetoimikunnan, joka suunnitteli ja koordinoi ydinjätehuoltoon liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä sekä raportoi tehdystä työstä vuosittain viranomaisille. Vielä 1970-luvulla yleinen näkemys ydinvoimalaitosten käyttäjien piirissä oli, että käytetty ydinpolttoaine tarvitaan uuden polttoaineen raaka-aineeksi. Olkiluodon ykkös- ja kakkosyksikön ensimmäisissä käyttölupaehdoissakin edellytettiin, että käytetty polttoaine vietäisiin ulkomaille jälleenkäsiteltäväksi. Se oli tuolloin sekä yhtiön että viranomaisten ykkösprioriteetti. Jälleenkäsittely osoittautui kuitenkin ennakoitua kalliimmaksi, ja muiden maiden jälleenkäsittelysopimuksiin sisällytettiin ehto, jonka mukaan uraanista erotetut radioaktiiviset aineet joka tapauksessa palautettaisiin voimayhtiölle. Ennakointi ja varautuminen ovat TVO:n perusarvoja ja yhtiö onkin 1970-luvulta lähtien tehnyt turvallisuuteen, paikanvalintaan ja loppusijoituksen tekniikkaan liittyvää tutkimustyötä. Tutkimusta tehtiin Ydinjätetoimikunnan yhteydessä lähes kaksikymmentä vuotta aina siihen saakka kun TVO ja Fortum perustivat Posiva Oy:n huolehtimaan Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen T&K-työstä, rakentamaan loppusijoituslaitos ja käyttämään sitä. Posiva on vuodesta 1996 lähtien jatkanut TVO:n viitoittamaa tietä. Käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen liittyvää tutkimustyötä on ohjannut valtioneuvoston ensimmäinen ydinjätehuoltoon liittynyt periaatepäätös vuodelta Siinä annettiin tavoitteet tutkimus-, selvitys ja suunnittelutyölle sekä loppusijoituksen aikataululle. Tämä päätös niin kuin kaikki muutkin sen jälkeen tehdyt jätehuoltoon liittyneet valtiovallan päätökset on tehty yhtiö- ja ydinvoimalaitosyksikkökohtaisesti. Tähän mennessä Suomessa on tehty useita poliittisia ydinjätehuollon linjauksia, joissa on päätetty kansallisesti tärkeistä ydinjätehuollon asioista. On päätetty, että vastuu ydinjätehuollosta on ydinvoimayhtiöillä, ei valtiolla. On päätetty, että Suomessa syntyvät ydinjätteet loppusijoitetaan Suomeen; jätteitä ei viedä ulkomaille. On päätetty, että uusia ydinvoimalaitosyksiköitä hyväksyttäessä tulee esittää toimivat ratkaisut ydinjätehuollolle. Kansallinen ratkaisu ja linjaus on myös se, millaista tekniikkaa käytetyn polttoaineen loppusijoituksessa tullaan toteuttamaan ja millaiset kriteerit määritellään mahdollisille loppusijoituspaikoille. Nämä päätökset syntyvät tämän hallituskauden aikana, kun valtioneuvosto tulee käsittelemään Posivan ensi vuonna jättämää käytetyn polttoaineen loppusijoituksen rakentamislupahakemusta. Antoisia lukuhetkiä ja hyvää alkanutta syksyä! YTIMEKÄS Teollisuuden Voima Oyj:n yhtiölehti 3/2011 Seuraava numero ilmestyy joulukuussa Päätoimittaja: Anna Lehtiranta Toimittajat: Juhani Ikonen Lauri Inna Eija Tommola Johanna Aho Toimitussihteeri: Eija Tommola Lehti on painettu MultiArt silk-paperille, jolla on ympäristöseloste. Paperin valmistaa Stora Enso. Julkaisija: Teollisuuden Voima Oyj Olkiluoto EURAJOKI Puh. (02) Faksi (02) Ulkoasu: Mainostoimisto RED Kansikuva: Posiva Oy Taitto: Ground Communications Paino: Eura Print Oy 2

3 TÄSSÄ NUMEROSSA 2 Pääkirjoitus Yli 30 vuotta ydinjätehuollon turvallisuustutkimusta Jarmo Tanhua 4 Euroopan unionissa tavoitteena geologinen loppusijoitus Kaija Kainurinne 6 Ydinjätehuoltorahaston toiminnan tavoite: Turvallista, ennakoitua ja vakaata varautumista Leena Manner 8 Turvallista loppusijoitusta kaikissa olosuhteissa Leena Manner 11 Grönlannissa tutkitaan jäätikön vaikutusta loppusijoitussyvyydessä Kanerva Kuisma EUroopan unionissa TAVOITTEENA geologinen loppusijoitus Useimmilla EU:n jäsenmailla on omat jätehuolto-ohjelmansa radioaktiivisille jätteille. Ohjelmien aikataulut poikkeavat toisistaan melkoisesti. EU on viime vuosina painottanut käytetyn ydinpolttoaineen geologisen loppusijoituksen tutkimusta. Tätä varten on perustettu teknologiayhteisö, jota vetävät suomalainen Posiva ja ruotsalainen SKB. Turvallista loppusijoitusta kaikissa olosuhteissa Ydinsähkön tuottajat ovat Suomessa vastuussa ydinjätehuollostaan. Suomessa tuotettu ydinvoimalan käytetty polttoaine loppusijoitetaan Suomen kallioperään ja loppusijoituksen on määrä käynnistyä noin vuonna Ol3:n koulutussimulaattorin testaus menossa Olkiluotoon kesän aikana asennettu uusi simulaattori on parhaillaan testausvaiheessa, jonka aikana saatetaan loppuun simulaattorin tehdashyväksyntäkokeet ja varmistetaan simulaattorin laitosvastaavuus. Kuva: Posiva Oy 14 Voimalaitosjäteluola toiminut ongelmitta pian 20 vuotta Juhani Ikonen 16 Huoltojätteen kaasunkehityskoe Juhani Ikonen 18 Lisää kapasiteettia ja nykyaikaisia turvallisuusominaisuuksia käytetyn ydinpolttoaineen välivarastointiin Petra O Rourke 20 Olkiluodon vanhat välitulistimet uusiokäyttöön Eija Tommola 22 Romut rahaksi Juhani Ikonen 24 Käytetyt loisteputket hyötykäyttöön Juhani Ikonen 26 Kolmosyksikön käyttöönoton valmistelu etenee - OL3:n koulutussimulaattorin testaus menossa Lauri Inna 30 Olkiluoto 1 -laitosyksikön vuosihuolto palkittiin kansainvälisesti parhaana Elina Mäkitalo 31 Ydinvoimalla on väliä! Voimamies 3

4 Teksti: Kaija Kainurinne kuva: posiva oy Euroopan unionissa tavoitteena geologinen loppusijoitus Useimmilla EU:n jäsenmailla on omat jätehuolto-ohjelmansa radioaktiivisille jätteille. Ohjelmien aikataulut poikkeavat toisistaan melkoisesti. EU on viime vuosina painottanut käytetyn ydinpolttoaineen geologisen loppusijoituksen tutkimusta. Tätä varten on perustettu teknologiayhteisö, jota vetävät suomalainen Posiva ja ruotsalainen SKB. Kolmannes maailman yli 400 ydinreaktorista on Euroopan unionin alueella. Kansainvälisen ydinjätesopimuksen mukaan jokainen valtio kantaa vastuun ydinjätteestään. EU:n tämän vuoden heinäkuussa hyväksytty jätehuoltodirektiivi toistaa tämän velvoitteen. Useimmilla EU:n jäsenmailla on omat ydinjätehuolto-ohjelmansa, mutta ohjelmien aikataulut ja haasteet eroavat suuresti toisistaan. Euroopassa halutaan lisätä yhteistyötä ydinjätteiden geologisen loppusijoituksen tieteellisessä, teknisessä ja yhteiskunnallisessa tutkimuksessa. Eurooppa-neuvosto on painottanut Euratomin tutkimuksen keskittymistä ydinjätteen geologisen loppusijoituksen tutkimukseen, tekniseen kehittämiseen ja sen toteuttamiseen. Tarkoituksena on ydinjätehuollon ja loppusijoituksen tekniikoiden ja turvallisuuden kehittäminen sekä EU:n yhteisen näkemyksen painottaminen. Teknologiayhteisön perustamiseksi tähtäävää yhteistyötä on käynnistetty eri hankkein 2000-luvulla. Liikkeelle Posivan ja SKB:n hankkeesta Varsinaisesti teknologiayhteisö IGD-TP:n (Implementing Geological Disposal of Radioactive Waste) toiminta käynnistyi Ruotsin EU-puheenjohtajakauden aikana vuonna 2009 ruotsalaisen SKB:n ja suomalaisen Posivan yhteishankkeena. Yhteisöön liittyi nopeasti muita eurooppalaisia ydinjätehuolto-organisaatioita. Teknologiayhteisön tarkoituksena on vauhdittaa loppusijoituksen tutkimusta sekä kehitys- ja demonstraatiohankkeiden yhteistä toteutusta eri toimijoiden välisenä yhteistyönä. Se myös vaihtaa tietoja ja kokemuksia eri toimijoiden, teollisuuden, hallinnon sekä viranomaisten välillä. Teknologiayhteisön tavoitteena on saada ensimmäiset käytetyn ydinpolttoaineen geologiset loppusijoitustilat turvallisesti toimintaan Euroopassa vuoteen 2025 mennessä. Tämän saavuttamiseksi teknologiayhteisö pyrkii lisäämään luottamusta geologisen loppusijoituksen turvallisuuteen ja toteutukseen sekä helpottamaan tietotaidon ja teknologian välitystä ja ylläpitämään teknologisen loppusijoituksen tietoa kaikkien jäsenmaiden hyväksi. Se myös edistää ydinjätehuolto-ohjelmia, jotka sisältävät geologisen loppusijoituksen hyväksyttävänä vaihtoehtona turvalliselle loppusijoitukselle. Useilla jätehuolto-ohjelman omaavilla mailla loppusijoituksen tilanne, toteutusaika ja haasteet ovat erilaisia. Ruotsi, Suomi ja Ranska ovat muita selvästi edellä loppusijoituspaikan toteutuksessa ja luvituksessa. Teknologiayhteisön toiminnalle on määritelty tutkimuksen, kehitystyön ja demonstraatioiden keskeisiksi tutkimusalueiksi tieteellinen ja tekninen perusta pitkän aikavälin turvallisuusperustelulle, loppusijoituksen eri osien toiminnallinen demonstrointi, loppusijoitustilan suunnittelu ja rakentaminen, käytön turvallisuus, loppusijoituksen vaikutusten seuranta sekä paikan valintaan liittyvä päätöksentekoprosessi ja sidosryhmien osallistuminen siihen. Oleellinen osa teknologiayhteisön toimintaa on eri vaiheissa ja eri aikatauluissa etenevien jätehuolto-ohjelmien yhteistyö. Yhteisen strategisen tutkimussuunnitelman laatimisessa ovat aktiivisesti olleet mukana niin jätehuoltoyhtiöt kuin eri intressiosapuolet. Yksityiskohtainen ajatustenvaihto on lisännyt ymmärrystä eri jätehuolto-ohjelmien kesken ja tuottanut lisäarvoa tutkimussuunnitelmien kokoamiseen. Strateginen tutkimussuunnitelma valmiiksi Tänä kesänä teknologiayhteisö sai valmiiksi strategisen tutkimussuunnitelman, jonka toteuttamissuunnitelmaa työstetään paraikaa. Strateginen tutkimussuunnitelma määrittelee yhteiset tutkimusalueet geologisen loppusijoitustilan luvitukselle ja toteutukselle. Toteuttamissuunnitelmaa hyödynnetään yhteishankkeiden hallinnoinnissa ja käytännön toteutuksessa yhdistämällä henkilöresursseja ja rahoitusta tehokkaasti. Olkiluotoon on louhittu maanalainen tutkimustila ONKALO, joka ulottuu loppusijoitusyvyydelle (420 m) ja sen alapuolelle louhittaviin teknisiin tiloihin asti. Loppusijoitussyvyydelle on myös valmistunut loppusijoitustunnelia vastaava demonstraatiotunneli, toinen tunneli on työn alla. ONKALOn avulla Posiva hankkii tarvittavaa lisätietoa vuonna 2012 jätettävää rakentamislupahakemusta varten. Jatkossa ONKALOn kalliotiloja voidaan hyödyntää varsinaisia loppusijoitustiloja rakennettaessa ja käytettäessä. - 4

5 Posiva TVO on tutkinut käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta aina 1970-luvulta lähtien. Vuonna 1995 ydinvoimalaitosten käyttäjät TVO ja IVO perustivat yhteisyritys Posiva Oy:n vastaamaan omistajiensa käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen tutkimuksesta ja hoitamaan loppusijoitustoiminnan rakentamisen, käytön ja laitoksen sulkemisen käytön jälkeen. Posivan omistajat, TVO (60 prosenttia Posivasta) ja Fortum Power and Heat Oy (40 prosenttia) vastaavat kaikista Posivan kustannuksista. Tavoitteena on käynnistää loppusijoitus Eurajoen Olkiluodossa 2020-luvulla. Posivan palveluksessa on noin 100 henkilöä. Yhtiö tekee yhteistyötä lukuisten suomalaisten ja ulkomaisten asiantuntijaorganisaatioiden kanssa. Vuonna 2004 aloitetun maanalaisen tutkimustilan, ONKALOn louhinta on edennyt loppusijoitussyvyyteen. ONKALOn avulla Posiva hankkii tarvittavaa lisätietoa vuonna 2012 jätettävää loppusijoituslaitoksen rakentamislupahakemusta varten. Jatkossa ON- KALOn kalliotiloja voidaan hyödyntää varsinaisia loppusijoitustiloja rakennettaessa ja käytettäessä. Suomi, Ruotsi ja Ranska ovat EU-maista pisimmällä ydinjätteen loppusijoituspaikkojen toteutuksessa. 5

6 Teksti: leena manner kuva: TEM Ydinjätehuoltorahaston toiminnan tavoite: Turvallista, ennakoitua ja vakaata varautumista Ydinjätehuoltorahaston tarkoituksena on varmistaa ja turvata ydinjätehuollon rahoitus. Rahaston varojen turvallinen sijoittaminen on tuottoa tärkeämpää, neuvotteleva virkamies Jaana Avolahti työ- ja elinkeinoministeriöstä (TEM) kertoo. Ydinenergialakiin sisältyvän aiheuttamisperiaatteen mukaisesti ydinjätteen tuottaja vastaa Suomessa ydinjätehuollon kustannuksista eikä valtio osallistu ydinjätehuollon rahoittamiseen. Ydinjätteiden tuottajat vastaavat siten ydinjätteen talteen ottamiseen, säilyttämiseen, käsittelemiseen ja loppusijoittamiseen liittyvistä kustannuksista. Ydinjätehuollon kustannuksiin varaudutaan ennakoivasti jo ydinvoimalaitoksen hyötykäytön aikana. Rahoitus kerätään jätehuoltovelvollisilta ydinjätehuoltorahaston ydinjätehuoltomaksuina. Nerokas suomalainen järjestelmä Suomalainen ydinenergialainsäädäntö on yhdellä sanalla kuvattuna nerokas. Ydinenergialaissa on ajateltu ja järjestetty monipuolisesti ydinvoimaan liittyviä seikkoja, kuten turvallisuusperiaatteita, luvitusmenettelyitä ja ydinjätehuoltoa, ja sen seurauksena muodostuu hyvin toimiva, demokraattista päätöksentekojärjestelmää kunnioittava kokonaisuus, Avolahti pohtii. Vaikka ydinjätehuollossa säätely on kieltämättä melkoista, vastapainona varaudumme toimivalla tavalla ydinjätehuoltoon jo ennalta, mikä on kansainvälisesti hyvin harvinaista. Lainsäädäntö edellyttää ennen ydinvoimalaitoksen käyttöluvan myöntämistä selkeää suunnitelmaa ydinjätehuollon järjestämisestä. Jätehuoltovelvollisuus alkaa laitoksen käyttöluvasta. Näin kattavaa järjestelmää ei taida olla missään muualla maailmalla käytössä. Lainsäädännössä on lähdetty siitä, että ydinvoimalaitosten käytössä syntyneistä ydinjätteistä huolehditaan asianmukaisesti. Yhteiskunnan kokonaisedulle on oleellista, että varat ovat olemassa ja käytettävissä silloin, kun niitä tarvitaan. Varautuminen ennalta on tärkeää, sillä ydinjätehuoltoa tehdään usein vasta kauan jätteiden syntymisen jälkeen. Käytettyä ydinpolttoainetta jäähdytetään ennen loppusijoittamista varastoaltaissa muutaman vuosikymmenen ajan. Suomessa on haluttu kerätä varoja toimivan ydinjätehuollon varmistamiseksi keräämällä varoja sitä mukaa, kun jätettä syntyy. Näin kustannukset myös jyvittyvät niille, jotka ydinsähköä käyttävät ja siitä hyötyvät. Vuosittain vahvistettava rahastotavoite Ydinjätehuollon perustana on ns. jätehuoltokaavio, jossa jätehuoltovelvolliset selvittävät toiminnastaan aiheutuvat ydinjätteen määrät sekä ydinjätehuollon kustannukset. Hyväksyttyjä suunnitelmia ja niihin liittyviä laskelmia täydennetään säännöllisesti. Jätehuoltovelvollisen vastuumäärä sisältää tähän asti kertyneiden jätteiden ydinjätehuollosta tulevaisuudessa aiheutuvien menojen arvioidun määrän eli jo muodostuneet ydinjätehuollon kustannukset tarkasteluhetkellä ja tulevaisuudessa. Tämän perusteella TEM vahvistaa vuosittain rahastotavoitteen eli sen varojen määrän, joka jätehuoltovelvollisen on rahasto-osuutena saavutettava. Rahasto-osuuteen lasketaan jätehuoltovelvollisen rahastoon sijoittamat varat ja niistä saadut korkotuotot. Jos rahastotavoite on rahasto-osuutta suurempi, erotus on sen vuoden ydinjätehuoltomaksu. Päinvastaisessa tilanteessa rahasto vahvistaa palautettavan ylijäämän. Tavoitteena on rahaston pääoman tasainen korottaminen. Rahastotavoitteen määrittämisessä voidaankin käyttää jaksottamista tarkoin määrätyin edellytyksin, mikä helpottaa kustannusten oikea-aikaista kohdentamista. Jaksottamisella vähennetään myös maksujen ja palautusten edestakaista sahaamista, Avolahti selvittää. Avolahti tietää ydinjätehuoltorahaston olevan vaikea asia ymmärrettäväksi ja herättävän ennakkoluuloja. Virkamiehenä välillä haluaisi tulkita säännöksiä eikä aina käyttää täsmällistä ja koukeroista täsmäkieltä tai kieltämättä vaikeasti ymmärrettävää terminologiaa. Näin ei kuitenkaan oikein voi tehdä, sillä silloin helposti lipsahdetaan ylitulkinnan puolelle. Silloin kokonaiskuva voi vääristyä ja samalla syntyä tarvetta yhä uusille tulkinnoille. Siksipä yritämme vain avata tätä mahdollisimman kärsivällisesti ja tulkintaa välttäen. 6

7 - Lainsäädäntö edellyttää ennen ydinvoimalaitoksen käyttöluvan myöntämistä selkeää suunnitelmaa ydinjätehuollon järjestämisestä ja jätehuoltovelvollisuus alkaa laitoksen käyttöluvasta, neuvotteleva virkamies Jaana Avolahti työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoo. Sijoituksen turva ennen tuottoa Varojen hoidolle on ydinenergialaissa asetettu tavoitteita. Näitä ovat pääoman turvaaminen luottotappioiden ja rahan arvon alenemisen varalta sekä pienet hallintokulut. Rahastolle on tärkeää rahan turvallinen sijoittaminen eli se, että raha säilyy ja on käytettävissä, jos sitä tarvitaan. Sijoituksen tuotto on, vaikka sekin toivottavaa, silti toissijainen tavoite, Avolahti kertoo. Rahasto voi lainata jätehuoltovelvollisille 75 prosenttia rahastoon sijoitetuista varoista takaisin vakuuksia vastaan. Toiminta on normaalia lainaustoimintaa, josta saadaan korkotuottoja. Lainalle tarvitaan vakuudet, joiksi ei kelpuuteta jätehuoltoon tehtyjä investointeja. Takaisinlainauksen ajatuksena on se, että jätehuoltovelvollisilla on suurin intressi rahan säilymiseen ja mahdollisimman hyvään tuottoon. Sijoittamisen riski on ulkoistettu jätehuoltovelvollisille. 25 prosenttia varoista on lainattavissa valtiolle. Valtio ja jätehuoltovelvolliset ydinvoimayhtiöt maksavat lainasta samaa, euribor-pohjaista korkoa. Tämänhetkinen rahastotavoite on noin 2 miljardia euroa. Sillä summalla voimme hoitaa sekä olemassa olevan ydinjätteen loppusijoittamisen että purkaa käytössä olevat laitokset pois käytöstä. On selvää, että kun suunnitelmat loppusijoittamisen ratkaisusta konkretisoituvat, samalla kustannukset tarkentuvat. Se luonnollisesti vaikuttaa vastuumäärän ja rahastotavoitteen määrittämiseen. - Valtion ydinjätehuoltorahasto: Valtion ydinjätehuoltorahasto on valtion tulo- ja menoarvion ulkopuolinen rahasto, jonka tehtävänä on kerätä, säilyttää ja turvallisesti sijoittaa varat, jotka tarvitaan ydinjätehuollon järjestämiseen. Rahaston avulla turvataan ydinjätehuoltoon tarvittavien varojen riittävyys tilanteessa, jossa jätehuoltovelvolliset yhtiöt eivät itse voisi vastata kustannuksista. Ydinvoimayhtiöt vastaavat rahaston kaikista kustannuksista. Ydinjätehuollon perusmekanismi on yksinkertainen: ydinvoimayhtiöt hoitavat ydinjätehuollon ja sen kustannukset. Jätehuollon kustannusarvio muodostuu kertyneen ydinjätteen määrästä ja toimenpiteiden kustannuksista ja nämä arvioidaan vuosittain. Tämän laskelman perusteella voimayhtiöille määräytyy vastuumäärät, joiden perusteella osoitetaan heille muodostuvat rahastotavoitteet. Vastuumääriin ei lasketa jo suoritettujen toimenpiteiden kustannuksia, mikä alentaa vastuumäärää ja edelleen mahdollisesti myös rahastotavoitetta, eli mitä enemmän voimayhtiöt tekevät ydinjätehuollon toimenpiteitä, sitä vähemmän ne maksavat ydinjätehuollon rahastoon. 7

8 Teksti: leena manner Turvallista loppusijoitusta kaikissa olosuhteissa Ydinsähkön tuottajat ovat Suomessa vastuussa ydinjätehuollostaan. Suomessa tuotettu ydinvoimalan käytetty polttoaine loppusijoitetaan Suomen kallioperään, ja loppusijoituksen on määrä käynnistyä noin vuonna Olkiluodossa varaudutaan käytetyn ydinpolttoaineen turvalliseen loppusijoitukseen. Olkiluodon kallioperää on tutkittu 1980-luvulta lähtien. Ydinvoimayhtiöt TVO ja Fortum Power and Heat Oy perustivat Posiva Oy:n vuonna 1995 huolehtimaan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksesta. Tätä ennen yhtiöt olivat harjoittaneet loppusijoitustutkimusta omilla tahoillaan. Vastuullisessa jätehuollossa radioaktiiviset jätteet eristetään niin kauaksi aikaa, että niistä ei enää ole haittaa ympäristölle. Loppusijoituksen turvallisuus perustellaan tutkimuksin hankitun tiedon avulla. Vuodesta 2004 on Olkiluodossa louhittu tutkimustunneli ONKALOa, jonka avulla arvioidaan suunnitellun loppusijoitusratkaisun toimivuutta ja turvallisuutta. Loppusijoituksen on tarkoitus käynnistyä noin vuonna Polttoaineniput reaktorista vesialtaaseen Käytettyä polttoainetta poistetaan joka vuosi reaktorista ja vaihdetaan uuteen. Ydinvoima tuottaa varsin vähän jätettä tuotettuun sähkömäärään nähden. Käytetty polttoaine on voimakkaasti radioaktiivista ja tuottaa myös runsaasti lämpöä. Säteilyä ja lämmöntuotantoa hallitaan sijoittamalla käytetyt polttoaine- Kuva: Markku Korpi-Hallila

9 niput vesialtaisiin, sillä vesi sekä jäähdyttää käytettyä polttoainetta että pysäyttää sen lähettämän säteilyn. Jo kaksi metriä vettä nippujen yläpuolella riittää säteilyn pysäyttämiseen. Reaktorista poistamisen jälkeen niput siirretään ensin muutamaksi vuodeksi reaktorihallin vesialtaisiin. Sieltä polttoaineniput siirretään voimalaitosalueella olevan käytetyn polttoaineen välivaraston vesialtaisiin, joissa nippuja säilytetään useita kymmeniä vuosia. Sekä reaktorihallin että välivaraston vesialtaissa polttoaineniput ovat useiden metrien syvyydessä. Useimmat polttoaineeseen muodostuneet radioaktiiviset halkeamistuotteet ovat lyhytikäisiä. Vuodessa polttoaineen radioaktiivisuus vähenee noin sadasosaan ja 40 vuodessa alle tuhanteen osaan alkuperäisestä. Välivarastoon sovelletaan samoja tiukkoja turvallisuusmääräyksiä kuin muuhunkin ydinvoimalaitokseen. Varastoissa on moninkertaiset, toisiaan täydentävät erilliset turvajärjestelmät. Varastojen rakenteet on suunniteltu niin, että tulipalo tai mahdolliset laiteviat eivät vaaranna varaston toimintaa tai polttoaineen jäähdytystä. Niput vesialtaista loppusijoituskapseleihin Välivarastoinnin jälkeen käytetyt polttoaineniput kuljetetaan Olkiluotoon rakennettavaan kapselointilaitokseen, jossa ne pakataan tiiviisiin suojakapseleihin. Kuparinen ulkokuori suojaa kapseleita pohjaveden syövyttäviltä vaikutuksilta. Vahva valurautainen sisäosa antaa kapseleille lujuuden ja suojaa kapseleita mekaaniselta rasitukselta ja paineelta. Kapselien lujuuden mitoituksessa on huomioitu ääriolosuhteet, kuten maanjäristykset tai kilometrejä paksun jäätikön aiheuttama paine. Suojakapseli säilyy tiiviinä loppusijoituksessa jopa miljoonia vuosia. Kapselit siirretään Olkiluodossa törmäyksenkestävällä kuljetussäiliöllä, joka suojaa sekä ympäristöä säteilyltä että estää nippujen vaurioitumisen siirron aikana. Säteilyturvakeskus STUK valvoo kuljetuksia. Käytetyt polttoaineniput säilytetään KPA-varaston vesialtaissa, joissa niitä varastoidaan useita kymmeniä vuosia. Kapselit kallioperän tunneleihin Loppusijoituksessa käytetään moninkertaisia esteitä turvallisuuden varmistamiseksi. Moninkertaisilla esteillä varmistetaan turvallinen loppusijoitus siinäkin tapauksessa että kapseleiden eristyskyky heikkenisi. Radioaktiivisista aineista ei aiheudu merkittäviä terveysriskejä ympäristön väestölle edes mahdollisissa onnettomuustilanteissa. Varsinaiset loppusijoitustilat eli loppusijoituksen kalliotunnelisto rakennetaan Olkiluodon ehjiin kalliolohkoihin noin 420 metrin syvyyteen. Riittävä syvyys varmistaa kapseleille vakaat ja ennustettavat olosuhteet pitkälle tulevaisuuteen. Kallio on myös hyvä säteilysuoja, sillä jo metri kalliota pysäyttää kapselista tulevan säteilyn. Loppusijoituksessa on huomioitu mahdolliset maanjäristykset sekä jääkauden vaikutukset. Suomalainen kallioperä on vanhaa ja vakaata. Olkiluoto valittiin loppusijoituspaikaksi usealla tutkimus- 9

10 paikkakunnalla tehtyjen tutkimusten ja arvioiden perusteella. Olkiluodon kallioperän ikä on noin 1,8 miljardia vuotta. Tunnelit tiiviiksi savilohkoilla Kapselit sijoitetaan Olkiluodon loppusijoitustunneleihin porattuihin reikiin noin kahdeksan metrin etäisyydelle toisistaan. Kapselit ympäröidään kovaksi puristetulla, vettä hyvin imevällä ja vedestä paisuvalla bentoniittisavella. Savimassa tiivistää kapselin paikalleen ja estää kallioveden liikkumisen kapselin pinnalla. Veden kanssa kosketuksiin joutuessaan savi täyttää kaiken tyhjän tilan ja estää veden liikkeen kapselin ympärillä. Saven tiiveys estää haitallisten aineiden kulkeutumisen kapselin pinnalle ja joustavuus suojaa kapselia kallion mahdollisilta liikkeiltä. Loppusijoituksen päätteeksi kaikki maanalaiset tilat ja niihin johtavat tunnelit ja kuilut täytetään ja suljetaan savilohkoilla ja -pelleteillä. Täyteaineilla estetään tunnelien ja kuilujen muuntuminen pohjaveden virtausreiteiksi. Samalla mahdollistetaan se, että loppusijoitusaluetta ei tarvitse vartioida käyttövaiheen päättymisen jälkeen. Loppusijoitustilat suljetaan siten, että tilanne kalliossa palautuu mahdollisimman lähelle louhimista edeltävää luonnontilaa. - Loppusijoituksen moniesteperiaate: käytetty polttoaine on erittäin heikosti liukenevassa muodossa suljettuna kaasutiiviisiin sauvoihin polttoaineniput eristetään painetta, korroosiota ja mekaanista rasitusta kestäviin kapseleihin suojakapselit sijoitetaan ehjään kalliolohkoon porattuihin reikiin kapselit eristetään tiiviseen, joustavaan, veden liikkuvuutta estävään bentoniittisavipuskuriin loppusijoitustunneli täytetään materiaalin paikallaan pitävillä ja pohjaveden virtauksen estävillä savilohkoilla ja -pelleteillä loppusijoitustunnelin ja elollisen ympäristön välillä on noin 400 metriä peruskalliota, joka pidättää mahdollisesti vapautuneita aineita ja hidastaa niiden kulkeutumista loppusijoitustiloista Kuva: Posiva Oy 10

11 Apujoukot pitivät putket ja kaapelit järjestyksessä ja auttoivat mittauslaitteiston asennusta kairanreikään. Asustus kesäkuisen tuulen mukaan. Teksti: kanerva KUISMA kuvat: jyrki liimatainen Grönlannissa tutkitaan jäätikön vaikutusta loppusijoitussyvyydessä Kesäkuussa 2011 joukko Posivan tutkijoita ja kairausammattilaisia työskenteli viikkoja vuorokauden ympäri jäätikön tuntumassa Länsi-Grönlannissa. Tehtävänä oli kairata yli 600 metriä syvä reikä läpi ikiroutaisen kallion jäätikön alle. Kun reikä oli kairattu 632 metrin syvyyteen, kairausreikään ujutettiin mittauslaitteisto, joka välittää tutkijoille arvokasta tietoa. Projektista saatavaa tietoa hyödynnetään käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen suunnittelussa. Grönlanti-projektiin vuodesta 2009 osallistunut hydrogeologi Anne Lehtinen Posivalta kertoo, että meneillään olevan tutkimuksen tarkoitus on tarkastella mannerjäätikön vaikutuksia suunnitellulla loppusijoitussyvyydellä eli noin 500 metrin syvyydessä. Tämä on yksi keskeisistä kysymyksistä loppusijoituslaitoksen suunnittelussa, sillä Suomeen on odotettavissa jääkausi seuraavan vuoden aikana. Grönlannissa tutkimuskohteena ovat erityisesti jäätikön sulavedet; miten ja missä ne muodostuvat sekä miten ne kulkeutuvat jäätikön pinnalta pohjalle ja mikä niiden yhteys pohjavesiin on. Tämän tutkiminen on tärkeää esimerkiksi siksi, että veden happi- ja suolapitoisuudesta riippuen vedellä on erilainen vaikutus loppusijoituskapseleiden korroosioon. Tutkimuspaikka, Isunngua Sermia Länsi-Grönlannissa, on valikoitunut logistiikan takia. Jäätikön reunaan pääsee pientä autotietä pitkin, kertoo geologi Jyrki Liimatainen. 11

12 Lisäksi kivilajit kyseisellä alueella muistuttavat paljon Olkiluodon kivilajeja. Kesäkuussa kairan matkalle osui granaattipitoista amfiboliittia sekä vaaleaa, felsistä ja kovaa kvartsi-maasälpägneissiä. Qaanaaq Sisimiut Maniitso Kangerlussuaq NUUK G R Ö N L A N T I Ilulissat Asiaat Qaqortoq Nord Ittoqqortoormiit Tasiilaq 200 km Syvät vedet paljastavat uusia tietoja jäätikön alta Olkiluodossa on löydetty viitteitä edellisen jääkauden sulavesistä noin 250 metrin syvyydessä, mutta ei syvemmällä. Tästäkin on päätelty, että metriä on turvallinen loppusijoitussyvyys. Kuitenkin aikaisemmat mallit veden liikkeistä jääkauden olosuhteissa perustuvat paljolti oletuksien varaan ja sen takia Grönlannista saatavat tutkimustulokset ovat arvokkaita. Nyt saatavien konkreettisten tulosten avulla olemassa olevia malleja pystytään tarkentamaan. Luotettavia tuloksia odotetaan jo tämän vuoden puolella. Posivalle GAP-projekti on tärkeä, sillä uusilla tiedoilla voidaan mahdollisesti sulkea pois epävarmuustekijöitä loppusijoitustutkimuksen turvallisuusanalyyseissä. Syyskuussa 2011 Isunngua Sermian kairauspaikalla otetaan vesinäytteitä, jotka analysoidaan tarkkaan. Kairareikään pumpattiin kairausvaiheessa noin 500 kuutiota natrium fluoreseenillä merkattua vettä, joka värjäsi kairausveden vihreäksi. Merkkiaineen poistuminen kairanreiän vedestä kertoo veden olevan alueen luonnollista pohjavettä eikä enää kairauksessa käytettyä vettä. Tutkimusreiästä mitataan antureiden avulla veden sähkönjohtavuutta, painetta ja lämpötilaa. Data tulee viikoittain satelliitin kautta Posivalle Olkiluotoon, mikä helpottaa tutkimusaineiston käsittelyä merkittävästi, kertoo Anne Lehtinen. GAP-projektin aikana Grönlannissa on kairattu jo neljä eri syvyistä kairanreikää vesinäytteiden ottoa varten. Tutkimuksen kohteena ovat olleet jäätiköllä olevat järvet sekä jäätikön edessä olevat lähteet. Tutkimuksissa on selvitetty muun muassa jäätikön paksuutta ja jäätikön pohjan muotoja sekä jäätikön sisäisiä sulavesikanavia. Nelivuotisen GAP-projektin muodostavat kolme alaprojektia. Yksi keskittyy jäätikön pinnan vesiin ja glasiaalisten vesien kulkeutumiseen jäätikön pohjalle ja siitä eteenpäin pohjavedeksi. Toisessa alaprojektissa tutkitaan jäänalaista hydrologiaa ja jäätikön pohjalla virtaavia vesiä. Kolmannessa keskitytään alueella esiintyviin kalliopohjavesiin. Tutkimukset jatkuvat edelleen. Kairapaikka sijaitsi jäätikön reunassa. Etualalla toimistoteltta. 12

13 Uusin kairanreikä jätetään syyskuisen näytteenoton jälkeen talvikuntoon ja toukokuussa 2012 tutkimusryhmä palaa Isunngua Sermian jäätikön reunaan ottamaan uusia näytteitä. Sauna helpotti työskentelyä karuissa olosuhteissa Tutkijoiden mukaan olosuhteet tutkimuspaikalla olivat karut. Alue on kuin aavikkoa. Kairapaikalla sataa alle 150 mm vuodessa. Hiekka lensi ja pöllysi tuulessa, kertoo Jyrki Liimatainen kesäkuisesta Länsi-Grönlannista. Työt sujuivat rivakasti ja monen yllätykseksi valmistuivat etuajassa. Töitä tehtiinkin vuorokauden ympäri: kairaamiseen tarvittiin kuumaa vettä, jolla reittiä jäisen kallion läpi sulatettiin. Vedenkeitto oli yhtäjaksoista, sillä reikä jäätyi umpeen nopeasti. Vesi lämmitettiin 60-asteiseksi dieselkeittimellä ja vettä kului yhteensä noin 500 kuutiota. Kyseessä on uraa uurtava tutkimus. Syvien pohjavesien tutkiminen jäätikön läheisyydessä on ihan uusi juttu. Tutkimusmielessä Grönlannissa ei ole kairattu aiemmin näin syviä, yli 600 metriin yltäviä reikiä, kertoo Lehtinen. GAP-projektin tutkimukset päättyvät vuonna 2012 ja projektiraportit valmistuvat vuonna Liimatainen oli toista kertaa Grönlannissa. Työskentely eristyneessä paikassa tuntui eksoottiselta, ja vapaa-ajan ongelmia ei ollut. Se meni pyykkiä pestessä. Olimme viikon verran kerrallaan kairauspaikalla telttamajoituksessa ja sitten käytiin kylällä pesemässä vaatteita ja suihkussa. Kairauspaikalta oli tunnin kivinen matka muutaman sadan asukkaan kylään, josta löytyi kauppa ja ruokapaikkoja. Kangerlussuaqissa Posivan tutkijat pääsivät maistamaan myös paikallista erikoisuutta, myskihärkää. Suuren helpotuksen leirielämään toi kenttäsauna. Olisimme tosin toivoneet parempaa uimarantaa, huomauttaa Liimatainen. Kansainvälisessä telttakylässä kenttäsauna oli lähinnä suomalaisten hullutus, joten kiistoja saunavuoroista ei syntynyt. Tosin muutkin ymmärsivät saunan tarjoaman lämpimän veden päälle, kertoo Lehtinen, joka vältti ovelasti kylminä öinä teltassa palelemisen. Tein mielelläni yövuoroja ja sain nukkua lämpimät päivät. Päivällä lämpöä oli kymmenisen astetta, yöllä mittari oli nollan tuntumassa. Hyvät tulokset syntyvät monen tahon yhteistyöllä GAP-projekti toteutetaan yhteistyössä Posivan, ruotsalaisen SKB:n ja kanadalaisen NWMO:n kanssa. Kesäkuussa Grönlannin tutkimusleiri oli yli 10 ihmisen asuttama telttakylä. Väkeä oli Kanadasta, Ruotsista ja Suomesta. Myös yhtiöiden toimitusjohtajat vierailivat Grönlannissa ja tutustuivat projektiin. Anne Lehtinen on erittäin tyytyväinen GAP-projektin yhteistyöhenkeen. Hyvää yhteistyötä on syntynyt, kun projektin myötä monen maan jäätikköasiantuntijat on saatu yhteen. Lisäksi mukana on paljon yliopistoja, minkä ansiosta tiedekin hyötyy. Yliopistoyhteistyön ansiosta olemme saaneet tietoa jo tehdyistä tutkimuksista kaikkea ei tarvitse tutkia kahteen kertaan. - 13

14 Teksti: juhani ikonen kuva: hannu huovila Voimalaitosjäteluola toiminut ongelmitta pian 20 vuotta Kuten kaiken ydinjätteen, myös voimalaitosjätteiden loppusijoitus suunnitellaan niin, että loppusijoituksen pitkäaikaisturvallisuus ei edellytä valvontaa. Olkiluodon voimalaitosjätteiden loppusijoituslaitos eli VLJ-luola otettiin käyttöön vuonna Voimalaitosjätteillä tarkoitetaan ydinvoimalaitoksen toiminnan yhteydessä syntyviä matala- aktiivisia (MAJ) ja keskiaktiivisia (KAJ) jätteitä. Matala-aktiivista jätettä ovat huolto-, korjaus- ja siivoustöissä käytetyt suojamuovit, pyyhkeet, suojakäsineet ja muu sekalainen jäte. Keskiaktiivinen jäte muodostuu prosessiveden puhdistuksessa käytettävistä ioninvaihtohartseista ja suodatinmateriaaleista sekä voimalaitoksen viemärijärjestelmään kertyvästä radioaktiivisesta vedestä ja lietteistä. Voimalaitosjätettä tulee Olkiluoto 1:n ja 2:n käytöstä vuosittain yhteensä kuutiometriä. Vuoden 2010 loppuun mennessä matala- ja keskiaktiivista jätettä oli kahdelta laitosyksiköltä kertynyt kaikkiaan m 3. Hyvin matala-aktiiviset jätteet vapautetaan valvonnasta, ja ne voidaan palauttaa hyötykäyttöön Matala- ja keskiaktiivinen voimalaitosjäte kuljetetaan betonilaatikoissa ja teräksisessä kuljetussuojassa VLJ-luolaan. Luolan hallissa kuorma puretaan kaukoohjattavalla siltanosturilla siiloihin.

15 tai loppusijoittaa TVO:n omalle kaatopaikalle. VLJ-luola koostuu maanpäällisestä valvomorakennuksesta, ajotunnelista, louhintatunnelista, kuilusta, MAJ-siilosta, KAJ-siilosta, siilojen yläpuolella olevasta nosturihallista sekä erilaisista aputiloista. Jäte tynnyreissä siiloihin Suurin osa käytössä syntyvästä jätteestä pakataan suoraan käsiteltäväksi, varastoitavaksi ja loppusijoitettavaksi. Prosessivesien puhdistukseen käytetyt keskiaktiiviset ioninvaihtohartsit kiinteytetään bitumiin ja seos valetaan terästynnyreihin. Kokoonpuristuva matala-aktiivinen huoltojäte pakataan jätetynnyreihin hydraulisella puristimella. Tämän jälkeen tynnyrit puristetaan puoleen alkuperäisestä korkeudestaan, mutta niiden halkai- sija pysyy ennallaan. Puristamiseen sopimaton matala-aktiivinen jäte, kuten metalliromu ja suodatinsauvat, pakataan sellaisenaan teräs- ja betonilaatikoihin ja jätetynnyreihin. Jotkut metallikomponentit, kuten putket, voidaan puristaa kokoon ennen pakkaamista. Uusien laitosyksiköiden voimalaitosjätteiden loppusijoitus voidaan hoitaa samoja periaatteita noudattaen. Olkiluoto 3:n ja Olkiluoto 4:n käytön aikana rakennetaan kaksi uutta siiloa nykyisten tilojen läheisyyteen. Kun ydinvoimalaitoksen käyttö päättyy, sen rakenteisiin, järjestelmiin ja laitteisiin jää radioaktiivisia aineita. Laitosyksikön purkaminen voidaan aloittaa välittömästi, tai se voidaan saattaa valvottuun säilytyskuntoon muutamaksi vuosikymmeneksi ennen purkamista. Valvottu säilytys helpottaa purkutyötä sekä pienentää loppusijoitettavan jätteen määrää aktiivisuuden laskiessa. Nykyiset laitosyksiköt voidaan purkaa nykytekniikkaa käyttäen ja purkujätteet loppusijoittaa turvallisesti Olkiluodon kallioperään yhdessä voimalaitosjätteiden kanssa. Käytöstäpoistosuunnitelmia kehitetään jatkuvasti, ja suunnitelmat päivitetään viiden vuoden välein. VLJ-luolan käyttö, laajentaminen sekä tuleva luolan sulkeminen edellyttävät jatkuvaa seuranta- ja tutkimustyötä. Käytönaikainen seuranta tapahtuu kalliomekaanisin sekä hydrologisin ja geokemiallisin mittauksin. Jätteen käyttäytymistä sulkemisen jälkeen ja rakenteiden pitkäaikaiskestävyyttä tutkitaan erillisin koesarjoin, joita toteutetaan sekä pilot-mittakaavan laitteistoilla että kallioperässä tehtävillä pitkäaikaiskokeilla. - MAJ-käyttö OL3+4 RPA OL1+2 MAJ-purku OL1+2 +KPA KAJ-käyttö OL3+4 RPA OL4 MAJ-purku OL3+4 +KPA RPA OL3 MAJ-purku OL1+2 +KPA MAJ-purku OL3+4 +KPA Kuvassa oikealla näkyvät valvomorakennus, siitä alas johtava kuilu ja ajotunneli sekä kaksi siiloa ovat nykyisin käytössä olevia VLJ-luolan osia. Kuvan keskellä näkyvät kaksi siiloa rakennetaan OL3:n ja OL4:n käytön aikana tehtävässä laajennuksessa. Laitosyksiköiden käytön päättyessä voimalaitosjätteen loppusijoituslaitosta laajennetaan lisää rakentamalla kuvassa vasemmalla näkyvät neljä uutta siiloa purkujätteille, prosessirakennus, siitä alas johtava kuilu ja ajotunneli sekä kaksi erillistä pystykuilua reaktoripaineastioiden loppusijoittamista varten. 15

16 Huoltojätteen kaasunkehityskoe Teksti: Juhani Ikonen Olkiluodon kallion uumenissa selvitetään vuonna 1997 alkaneella kokeella, kuinka nopeasti ja kuinka paljon mikrobit kehittävät kaasua voimalaitoksen huoltojätteessä. Koe on laatuaan ainoa maailmassa. Suuren mittakaavan koelaitteisto on rakennettu VLJ-luolan louhintatunneliin siilojen pohjien tasalle. Kun mikrobit hajottavat selluloosapitoista huoltojätettä, ne kehittävät samalla kaasua, jonka määrä ja muodostumisnopeus selvitetään tällä pitkäaikaiskokeella. Lisäksi kokeessa seurataan radioaktiivisuuden siirtymistä jätetynnyreistä ympäröivään veteen. Kaasunkehityksellä on tärkeä merkitys VLJ-luolan turvallisuusanalyysissä. Luolan siilot tulevat olemaan aikanaan täynnä betonilaatikoihin pakattuja jätetynnyreitä ja vettä. Jos matala-aktiivisessa huoltojätteessä kehittyisi kaasua nopeasti, se voisi kuviteltavissa olevassa ääritilanteessa kerääntyä siilon yläosaan syrjäyttäen siilossa olevaa lievästi aktiivista vettä kallionrakoihin ja kohti elinympäristöämme. Koe tehdään 20 kuutiometrin terästankissa. Tankki on täytetty vedellä. Sen sisällä on jätteen loppusijoituksessa käytettävä betonilaatikko, johon on sijoitettu 16 jätetynnyriä. Tynnyreissä on kaikkiaan kiloa muovisäkkeihin pakattua aitoa huoltojätettä, josta puolet on helposti biohajoavaa. Eri säkeissä on erilaiset olosuhteet ja toisaalta mikrobit kykenevät jossain määrin myös muuttamaan olosuhteita, esimerkiksi veden happamuutta, muille mikrobeille ja itselleenkin sopivammiksi. Osaan tynnyreistä on sijoitettu näytteenottoputket, joiden kautta kokeen kestäessä voidaan ottaa sekä vesiettä kiintoainenäytteitä. Koska lämpötila vaikuttaa merkittävästi mikrobien toimintaan, on koetankki varustettu jäähdytysjärjestelmällä. Se pitää tankin lämpötilan 7 8 asteessa, joka vastaa VLJ-luolan kallioperän lämpötilaa. Kaasun kehittymisnopeuden ja jakauman lisäksi koe antaa tietoja myös vesikemian ja kaasujen koostumuksesta. Ekolokeroita mikrobeille EU:n osarahoituksella käynnistetty koe on nykyisin pääasiassa TVO:n omassa seurannassa. Kokeen suunnitteluun ja seurantaan ovat vahvasti osallistuneet myös VTT ja ydinjätehuollon konsulttiyritys Safram Oy, jonka toimitusjohtaja Mikko Nykyri kertoo kokeen jo tuottaneen runsaasti käyttökelpoisia tuloksia. Me tietäisimme paljon vähemmän ja paljon pienemmällä varmuudella kaasunkehitykseen liittyvistä asioista, jos koetulokset eivät olisi käytössä. Suuri mitta- 16

17 Kuva: Hannu Huovila Koelaitteisto VLJ-luolan louhintatunnelissa. kaava ja koetankin eri osissa vallitsevat erilaiset olosuhteet tarjoavat mikrobeille suosiollisia pienympäristöjä. Pyrkimyksenä on ollut luoda eräänlaisia ekolokeroita, joille löytyisi hyödyntäjiä mikrobien joukosta. Kokeen kesto on myös riittävän pitkä, jotta saamme tietoa mikrobiston pitkäaikaiskäyttäytymisestä, Nykyri sanoo. Kaasunkehitysnopeus tärkein suure Tärkein kokeesta saatava suure on VLJ-luolan turvallisuusanalyysissä tarvittava huoltojätteen kaasunkehitysnopeus. Pitkällä aikavälillä nopeus on ollut litraa kuukaudessa, mikä on noin kymmenesosa alkuperäisessä turvallisuusanalyysissä arvioidusta. Koetankin veden ph oli alkuvaiheessa luokkaa 10 11, Kuva: Juhani Ikonen Koe antaa tärkeätä tietoa mikrobien pitkäaikaiskäyttäytymisestä, Mikko Nykyri sanoo. mutta laski muutamassa vuodessa jopa hieman happaman puolelle. Kokeen jatkamiselle on Säteilyturvakeskuksen lupa vuoteen 2017 saakka. Kokeen lopettaminen tulee tarjoamaan ainutlaatuisen mahdollisuuden tehdä tarkkoja havaintoja kemiasta sekä mikrobien ja eri materiaalien käyttäytymisestä eri puolilla koetankkia. Silloin sen sisältöä päästään tutkimaan huomattavasti tarkemmin kuin kokeen aikana näytteenottoputkien kautta. Lisäksi kokeen kestäessä mikrobiologiset analyysimenetelmät ovat edenneet pitkin harppauksin. Koska olosuhteet koetankin sisällä ovat täysin hapettomat, pitää lopettamisjärjestelyihin paneutua aivan erityisellä huolellisuudella, ettei ilmakehän happi pääse sotkemaan havaintoja, Nykyri sanoo. - 17

18 Teksti: petra o rourke kuva: hannu huovila Lisää kapasiteettia ja nykyaikaisia turvallisuusominaisuuksia käytetyn ydinpolttoaineen välivarastointiin TVO:n ydinvoimalaitoksen käytetyn ydinpolttoaineen välivaraston (KPA) laajennuksessa valmistaudutaan kasvavaan varastointitarpeeseen kolmella uudella varastoaltaalla. Samalla varastoa päivitetään vastaamaan moderneja turvallisuusperiaatteita yhtiön jatkuvan parantamisen periaatteella. Työyhteenliittymä TYL KPA:n Jouni Fagerström on työn touhussa. Käytetyn ydinpolttoaineen välivarastoon on tehty vuosien varrella useita turvallisuusparannuksia yhtiön jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti. Varaston turvallisuusominaisuuksia parannetaan muun muassa varustamalla varastoaltaat teräskansin ja rakentamalla varaston ulkopuolelle suojaukset ulkoisia uhkia vastaan. Samalla kun uudistukset toteutetaan laajennusosaan, ne tehdään myös alkuperäiseen varastoon. Jatkuva kehittämistyö pitää tilat uudenveroisina ja turvallisuusominaisuuksiltaan ajanmukaisina. Ydinpolttoaine välivarastosta loppusijoitukseen Olkiluodon KPA-varasto on rakennettu välisenä aikana, ja käyttöön kolmen varastoaltaan sekä yhden evakuointialtaan käsittävät tilat otettiin vuonna Varastossa säilytetään tällä hetkellä Olkiluoto 1 ja Olkiluoto 2 (OL1 ja OL2) -laitosyksiköiden käytettyjä polttoainenippuja, mutta myös radioaktiivisia, reaktorin tehon säätämiseen käytettäviä säätösauvoja. Laajennusosan rakentaminen tuli ajankohtaiseksi, sillä TVO:n nykyisten laitosyksiköiden käyttöikää on pidennetty ja yhtiö on rakentamassa ja suunnittelemassa kahta uutta laitosyksikköä. Käytetyn polttoaineen välivaraston rakenteissa on varauduttu laajennukseen jo ensimmäisessä rakennusvaiheessa. Uusia varastoaltaita voidaan käyttää nykyisten laitosyksiköiden OL1:n ja OL2:n lisäksi rakenteilla olevan OL3:n käytetyn polttoaineen varastointiin. Välivarastosta käytetty polttoaine kuljetetaan aikanaan loppusijoituslaitokseen, jonka Posiva Oy rakentaa 18

19 Olkiluotoon TVO:n ja Fortumin Suomessa tuottamaa käytettyä polttoainetta varten. Rakennustyöt kiivaimmillaan Projektiin liittyy myös perusparannustöitä. Laajennuksen yhteydessä KPAvaraston alkuperäisessä osassa suoritetaan laajoja saneeraustöitä varaston pitkän eliniän varmistamiseksi, kertoo KPA-varaston laajennuksen projektipäällikkönä toimiva TVO:n Juha Riihimäki. Töihin kuuluvat muun muassa varaston etelänpuoleisen sivun salaojien ja rakennuksen perustusten betonipintojen uusiminen. Myös alkuperäisten altaiden betonirakenteita pinnoitetaan, prosessiautomaatio uusitaan ja muun muassa jäähdytysveden puhtaana pitävät simpukkakaapparit vaihdetaan uudenaikaisempiin. Varsinaiset rakennustyöt ovat meneillään, juuri nyt on käynnissä uusien altaiden betonivalut ja seinien rakentaminen, Riihimäki summaa. Käytetyn polttoaineen välivaraston laajennuksesta vastaa kotimainen työyhteenliittymä TYL KPA. Työt alkoivat keväällä TVO:n ja työyhteenliittymän välinen sopimus käsittää kolmen uuden varastoaltaan rakentamisen, jotka valmistuessaan kaksinkertaistavat välivaraston kapasiteetin. Varaston laajennusosa valmistuu suunnitelmien mukaan vuoden 2013 aikana, ja ensimmäiset polttoaineniput varastoidaan uusiin altaisiin vuoden 2014 aikana. Laajennustyön suunnittelusta vastaa Pöyry Civil Oy, joka on tiiviisti mukana projektissa myös varaston rakennusvaiheessa. - 19

20 Olkiluodon vanhat välitulistimet uusiokäyttöön Teksti ja kuva: EIJA TOMMOLA Olkiluodon voimalaitosyksiköillä vaihdettiin vanhat höyryn välitulistimet uusiin ja tehokkaampiin vuosina 2005 ja Käytöstä poistetut välitulistimet lähetettiin romutettaviksi Ruotsiin, jossa kierrätyskelpoinen metalli otetaan talteen ja uudelleen teollisuudessa käytettäväksi. TVO:n ympäristöjärjestelmä on sertifioitu ISO 14001:2004 -standardin mukaisesti. Olkiluodon voimalaitos on EMAS-rekisteröity tunnuksella FI Ympäristöjärjestelmän avulla voidaan vaikuttaa ympäristöasioiden hallinnan tuloksellisuuteen, kuten muun muassa jätteiden lajittelun tehokkuuteen. TVO:n ja ruotsalaisen Studsvik Nuclear AB:n kesken on solmittu välitulistimien romuttamista koskeva sopimus. Tehty sopimus tukee TVO:n kestävään kehitykseen perustuvaa yhteiskuntavastuupolitiikkaa, jonka mukaisesti kaikissa sähkön- tuotannon vaiheissa minimoidaan toiminnasta aiheutuvat haitat ja huolehditaan kaikista syntyvistä jätteistä. Kierrättämällä käyttökelpoinen metalli uudelleen teollisuuden käyttöön vähennetään merkittävästi loppusijoitettavan jätteen määrää ja samalla parannetaan toiminnan kustannustehokkuutta. Kustannussäästöjä syntyy myös, kun hankitaan pitkään kestäviä komponentteja, jotka voidaan käytön päättymisen jälkeen kierrättää muun muassa valmistamalla niistä raaka-ainetta teollisuuden käyttöön. Romutus pienentää radioaktiivisen jätteen määrää Studsvikissa käytössä olevan käsittelymenetelmän avulla voidaan vapauttaa valvonnasta suurin osa komponenttien radioaktiivisesta materiaalista ja käyttää uudelleen teollisuudessa. Välitulistimien metalliosista lähtee pääosa teollisuuden raaka-aineeksi. Sulatuksessa syntynyt radioaktiivinen kuona-aine valetaan harkoiksi, jotka palautetaan TVO:lle loppusijoitettavaksi voimalaitosjätteen loppusijoitustilaan, VLJ-luolaan. Kaikkiaan harkkoja menee luolaan 500 kappaletta, eli yh- 20

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Viestintäseminaari 28.2.2012 Timo Seppälä Posiva Oy Posivan tehtävä VÄLIVARASTOINTI LOPPUSIJOITUS LOVIISA 1-2 POLTTOAINENIPPU OLKILUOTO 1-2 POLTTOAINENIPPU

Lisätiedot

Ydinjätteet ja niiden valvonta

Ydinjätteet ja niiden valvonta Ydinjätteet ja niiden valvonta Jussi Heinonen 1 Säteilyturvakeskus - STUK Toiminta-ajatus: Ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta 2 STUKin

Lisätiedot

Posivan loppusijoituskonseptista ja toiminnasta Eurajoella

Posivan loppusijoituskonseptista ja toiminnasta Eurajoella Posivan loppusijoituskonseptista ja toiminnasta Eurajoella Posiva Oy Posiva on perustettu vuonna 1995 Toimiala: omistajien käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus ja muut ydinjätehuollon asiantuntijatehtävät

Lisätiedot

STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta. Tiedotustilaisuus 12.2.

STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta. Tiedotustilaisuus 12.2. STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta Tiedotustilaisuus 12.2.2015 Ydinjätehuolto Suomessa Käytetty ydinpolttoaine on nyt välivarastoissa

Lisätiedot

FENNOVOIMA. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus FENNOVOIMA

FENNOVOIMA. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus FENNOVOIMA FENNOVOIMA Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus 2016 FENNOVOIMA 2015 1 Taustaa loppusijoituksesta Vuonna 2010 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Fennovoiman uuden ydinvoimalaitoksen rakentamisesta

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella. Ville Koskinen

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella. Ville Koskinen Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella Ville Koskinen 2.11.2016 Esityksen sisältö Taustaa Fennovoiman polttoaineen loppusijoituksesta Kokonaisaikataulu ja tarvittavat luvat Tehdyt

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto ja käyttö

Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto ja käyttö Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto ja käyttö Teemailta Pyhäjoki, Tero Jännes Projektipäällikkö 1 Yleistä käyttöönotosta YVL-ohje 2.5 Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto Ydinvoimalaitoksen käyttöönotolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus

Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus Olkiluodon 1:n ja 2:n reaktoreissa käytettävä polttoainenippu. Tutkimalla turvallista Ydinvoimalat käyttävät polttoaineenaan uraania, joka muuttuu käytön

Lisätiedot

2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA

2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA SISÄLLYSLUETTELO 1. ESITYKSEN TAUSTA 2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 4. VAATIMUKSET SUOMESSA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA 6. KUSTANNUKSET JA

Lisätiedot

Hakemus. Voima Oy:n 15 päivänä marraskuuta 2000 valtioneuvostolle jättämä periaatepäätöshakemus uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Hakemus. Voima Oy:n 15 päivänä marraskuuta 2000 valtioneuvostolle jättämä periaatepäätöshakemus uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta. Valtioneuvoston periaatepäätös 17 päivänä tammikuuta 2002 Posiva Oy:n hakemukseen Suomessa tuotetun käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamisesta hakemuksen ratkaisemattomalta osalta,

Lisätiedot

Viranomaisnäkökulma KYT2010- tutkimusohjelman kuparitutkimuksiin

Viranomaisnäkökulma KYT2010- tutkimusohjelman kuparitutkimuksiin Viranomaisnäkökulma KYT2010- tutkimusohjelman kuparitutkimuksiin KYT2010-tutkimusohjelman loppuseminaari 18.3.2011 1 Sisällysluettelo Johdanto Loppusijoituskapseliin liittyviä säännöstövaatimuksia Pitkäaikaisturvallisuus

Lisätiedot

Hanhikivi 1 -hanke. Oulu Business Breakfast 14.4.2016. Jaana Kangas aluetiedottaja

Hanhikivi 1 -hanke. Oulu Business Breakfast 14.4.2016. Jaana Kangas aluetiedottaja Hanhikivi 1 -hanke Oulu Business Breakfast 14.4.2016 Jaana Kangas aluetiedottaja FENNOVOIMA 2016 Fennovoima yrityksenä Perustettu vuonna 2007 Rakentaa ydinvoimalaitoksen Pyhäjoelle Mankala-yhtiö, jonka

Lisätiedot

Kapseleissa kallioon. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa

Kapseleissa kallioon. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Kapseleissa kallioon Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa s. 4 s. 6 s. 10 s. 16 s. 20 Johdanto... 4 Vain turvallinen loppusijoitus on mahdollinen... 6 Loppusijoituskapseli Täyttömateriaalit

Lisätiedot

POSIVA - TUTKIMUSLAITOKSESTA YDINENERGIAN KÄYTTÄJÄKSI

POSIVA - TUTKIMUSLAITOKSESTA YDINENERGIAN KÄYTTÄJÄKSI POSIVA - TUTKIMUSLAITOKSESTA YDINENERGIAN KÄYTTÄJÄKSI Taustaa ja tilannekatsaus luvituksesta ATS-seminaari 27.1.2011 27.1.2011 Ruuska Vesa 1 Tästä lähdettiin Helsingin Sanomat 11.11.1983 27.1.2011 Ruuska

Lisätiedot

POSIVA OY LIITE 17 1

POSIVA OY LIITE 17 1 POSIVA OY LIITE 17 1 Liite 17 Muu viranomaisen tarpeelliseksi katsoma selvitys: Selvitys loppusijoitustilojen avattavuudesta, siihen vaikuttavista tekijöistä, avaustekniikasta, avaamisen turvallisuudesta

Lisätiedot

Fennovoima Oy:n hakemus vuoden 2010 periaatepäätöksen täydentämiseksi Julkinen kuulemistilaisuus Pyhäjoen monitoimitalo

Fennovoima Oy:n hakemus vuoden 2010 periaatepäätöksen täydentämiseksi Julkinen kuulemistilaisuus Pyhäjoen monitoimitalo Fennovoima Oy:n hakemus vuoden 2010 periaatepäätöksen täydentämiseksi Julkinen kuulemistilaisuus 24.4.2014 Pyhäjoen monitoimitalo Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi Kaavio uuden ydinvoimalaitosyksikön

Lisätiedot

Bentoniitin tutkimus osana ydinjätehuollon tutkimusta

Bentoniitin tutkimus osana ydinjätehuollon tutkimusta KYT 2010 tutkimusohjelmanloppuseminaari loppuseminaari Bentoniitin tutkimus osana ydinjätehuollon tutkimusta Rainer Laaksonen STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 1 Esityksen sisältö Säännöstötaustaa

Lisätiedot

Fennovoima Oy:n loppusijoitushankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyt ja luvitus

Fennovoima Oy:n loppusijoitushankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyt ja luvitus Fennovoima Oy:n loppusijoitushankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyt ja luvitus Teollisuusneuvos Herkko Plit Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Fennovoiman loppusijoitushanke PAP vuodelta

Lisätiedot

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio SKVY Oy LAUSUNTO Pekka Makkonen Versokuja 4 D 70150 Kuopio 24.11.2015 Juuan kunta Ympäristölautakunta Poikolantie 1 83900 JUUKA Yleistä Juuan rengasvesiosuuskunta teki vuonna 2011 päätöksen vesihuoltosuunnitelman

Lisätiedot

SAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus

SAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus SAFIR2014 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus 2011-2014 Kaisa Simola SAFIR2014-tutkimusohjelman johtaja 21.3.2013 2 Kansallinen ydinvoimalaitosten turvallisuustutkimus Rahoitus: voimayhtiöt,

Lisätiedot

Uponor G12 -lämmönkeruuputki. Asennuksen pikaohje

Uponor G12 -lämmönkeruuputki. Asennuksen pikaohje Uponor G12 -lämmönkeruuputki Asennuksen pikaohje poraajille Uponor G12 -lämmönkeruuputken asennus neljässä vaiheessa Uponor G12 -putket asennetaan periaatteessa samalla menetelmällä kuin tavanomaiset keruuputket.

Lisätiedot

RAOS Project Oy. Turvallisen ja ilmastoystävällisen ydinvoimalaitoksen toimittaja. Esityksen otsikko yhdellä tai kahdella rivillä

RAOS Project Oy. Turvallisen ja ilmastoystävällisen ydinvoimalaitoksen toimittaja. Esityksen otsikko yhdellä tai kahdella rivillä Esityksen otsikko yhdellä tai kahdella rivillä t RAOS Project Oy Suurhankevalmennus 17.3.2016 Outi Pelkonen Turvallisen ja ilmastoystävällisen ydinvoimalaitoksen toimittaja Kokenut ja asiantunteva RAOS

Lisätiedot

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa

Lisätiedot

LOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO. Loppusijoituksen taskutieto 1

LOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO. Loppusijoituksen taskutieto 1 LOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO Loppusijoituksen taskutieto 1 SISÄLTÖ Posiva... 4 ONKALO lukuina... 5 Loppusijoitus lukuina... 6 Loppusijoituskapseli... 7 Käytetty polttoaine... 8 Käytetyn ydinpolttoaineen

Lisätiedot

kahdella rivillä Outi Pelkonen

kahdella rivillä Outi Pelkonen tfennovoiman Esityksen otsikko teema-ilta yhdellä tai kahdella rivillä Outi Pelkonen 31.8.2016 Kokenut ja asiantunteva RAOS Project Oy on ydinvoimayhtiö Rosatomin tytäryhtiö Rosatom omistaa 34 % Fennovoimasta

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Erityisasiantuntija Linda Kumpula

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Erityisasiantuntija Linda Kumpula TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Erityisasiantuntija 4.12.2015 Linda Kumpula VALTION YDINJÄTEHUOLTORAHASTON VUODEN 2016 TALOUSARVION VAHVISTAMINEN 1 Rahasto Valtion ydinjätehuoltorahasto (rahasto)

Lisätiedot

2 Esipuhe... 4 Johdanto Ydinjätteen ja muun radioaktiivisen jätteen huollon toimintapolitiikan yleiset tavoitteet... 6 Ydinjätteen suora loppus

2 Esipuhe... 4 Johdanto Ydinjätteen ja muun radioaktiivisen jätteen huollon toimintapolitiikan yleiset tavoitteet... 6 Ydinjätteen suora loppus Käytetyn ydinpolttoaineen ja muun radioaktiivisen jätteen huolto Suomessa - Euroopan unionin neuvoston direktiivin 2011/70/Euratom 12 artiklan mukainen kansallinen ohjelma 1 2 Esipuhe... 4 Johdanto...

Lisätiedot

Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus

Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus Oulun Kauppakamari 4.10.2013 Pekka Ottavainen Hallituksen puheenjohtaja Fennovoima esittää omistajilleen investointipäätöstä Rosatomin laitoksesta Fennovoima ja venäläinen

Lisätiedot

POSIVA OY LIITE 6 2 OLKILUODON KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN RAKENTAMISLUPAHAKEMUS

POSIVA OY LIITE 6 2 OLKILUODON KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN RAKENTAMISLUPAHAKEMUS POSIVA OY LIITE 6 1 Liite 6 Selvitys ydinlaitoksessa valmistettavien, tuotettavien, käsiteltävien, käytettävien tai varastoitavien ydinaineiden tai ydinjätteiden laadusta ja enimmäismäärästä [YEA 32, kohta

Lisätiedot

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER)

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER) VALTSU:n painopistealueetsähkö- ja elektroniikkalaiteromu (SER) Tarja-Riitta Blauberg /YM VALTSUn sidosryhmätilaisuus 23.9.2015 SYKEssä 1 VALTSUn painopistealueet Yhdyskuntajäte Biohajoava jäte Rakennusjäte

Lisätiedot

Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma (KYT) Kari Rasilainen, VTT Prosessit

Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma (KYT) Kari Rasilainen, VTT Prosessit Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma (KYT) Kari Rasilainen, VTT Prosessit 2 KYT pähkinänkuoressa KYT-tutkimusohjelma toteutetaan 2002-2005 tavoitelaajuus 1 M /vuosi pääasiallinen rahoittaja valtion

Lisätiedot

Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma (KYT2018) Tutkimusohjelman perusesittely Kari Rasilainen, VTT

Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma (KYT2018) Tutkimusohjelman perusesittely Kari Rasilainen, VTT Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma (KYT2018) Tutkimusohjelman perusesittely Kari Rasilainen, VTT 2 KYT2018 lähtökohtia 1 Tutkimusohjelma perustuu ydinenergialakiin (990/1987) "tutkimustoiminnan

Lisätiedot

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE LÄMMÖNTALTEENOTTO Lämmöntalteenotto kuumista usein likaisista ja pölyisistä kaasuista tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden energiansäästöön ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen

Lisätiedot

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa

Lisätiedot

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Envor Group Toimitusjohtaja Mika Laine Järkivihreä Forssa - Turbonousuun Forssa 19.4.2011 Envor Group Neljä yritystä, vanhin perustettu

Lisätiedot

Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja

Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia. Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja Kalliorakentamisen kilpailukyky ohjelman esittely ja saavutettuja tuloksia Prof. Pekka Särkkä johtoryhmän puheenjohtaja 1 STRATEGIA JA VISIO Laadulliset ja toiminnalliset tavoitteet KALLIORAKENTAMISEN

Lisätiedot

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus Kuva julkaistu Helsingin Sanomien artikkelissa 26.4.1990, Sirpa Pääkkönen 1 Tšernobylin ydinvoimala (Lähde: Wikipedia) Ydinvoimala sijaitsee noin 18 kilometrin päässä

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Erityisasiantuntija Linda Kumpula

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Erityisasiantuntija Linda Kumpula TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Erityisasiantuntija 29.11.2016 Linda Kumpula VALTION YDINJÄTEHUOLTORAHASTON VUODEN 2017 TALOUSARVION VAHVISTAMINEN 1 Rahasto Valtion ydinjätehuoltorahasto (rahasto)

Lisätiedot

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen. Toivo Koski

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen.  Toivo Koski 1 Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen SISÄLLYS Mitä tuloslaskelma, tase ja kassavirtalaskelma kertovat Menojen kirjaaminen tuloslaskelmaan kuluksi ja menojen kirjaaminen

Lisätiedot

Katsaus ydinenergialainsäädännön uudistamiseen ja soveltamiseen

Katsaus ydinenergialainsäädännön uudistamiseen ja soveltamiseen Katsaus ydinenergialainsäädännön uudistamiseen ja soveltamiseen ATS:n vuosikokous 26.2.2009 Riku Huttunen, teollisuusneuvos TEM/energiaosasto Uudistusten tausta Vuonna 1987 säädettyä ydinenergialakia 990/1987

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön Säteily kuuluu ympäristöön Mitä säteily on? Säteilyä on kahdenlaista Ionisoivaa ja ionisoimatonta. Säteily voi toisaalta olla joko sähkömagneettista aaltoliikettä tai hiukkassäteilyä. Kuva: STUK Säteily

Lisätiedot

Ympäristövaikutusten arviointiohjelman yhteenveto. Olkiluodon ydinvoimalaitoksen laajentaminen neljännellä laitosyksiköllä

Ympäristövaikutusten arviointiohjelman yhteenveto. Olkiluodon ydinvoimalaitoksen laajentaminen neljännellä laitosyksiköllä Ympäristövaikutusten arviointiohjelman yhteenveto Olkiluodon ydinvoimalaitoksen laajentaminen neljännellä laitosyksiköllä 1 Hanke ja sen perustelut Kuva 1. Itämeren alueen maat sekä Rauman ja Olkiluodon

Lisätiedot

Talousvaliokunnalle. YMPÄRISTÖVALIOKUNNAN LAUSUNTO 2/2001 vp

Talousvaliokunnalle. YMPÄRISTÖVALIOKUNNAN LAUSUNTO 2/2001 vp YMPÄRISTÖVALIOKUNNAN LAUSUNTO 2/2001 vp Valtioneuvoston periaatepäätös 21 päivänä joulukuuta 2000 Posiva Oy:n hakemukseen Suomessa tuotetun käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamisesta

Lisätiedot

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote MERI-PORIN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Meri-Porin voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

KYT seminaari

KYT seminaari Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma KYT2014 Alkava ohjelmakausi 2011 2014 KYT seminaari 18.3.2011 Kaisa Leena Hutri, STUK Ydinjätteiden ja ydinmateriaalien valvonta KYT2014 ohjelman lähtökohdat

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen suunnittelu

Ydinvoimalaitoksen suunnittelu Ydinvoimalaitoksen suunnittelu Teemailta Pyhäjoki, Tero Jännes Projektipäällikkö 1 Hankkeen tausta Laitosvaihtoehdot Rakentamislupahakemuksen valmistelu 2 Laitospaikan valinta Fennovoima teki 5.10.2011

Lisätiedot

Sopimus 1 (5) 20.1.2016

Sopimus 1 (5) 20.1.2016 Sopimus 1 (5) SOPIJAPUOLET FORTUM POWER AND HEAT OY (jäljempänä "Fortum") PL 100, 00048 FORTUM, ja MUHOKSEN KUNTA, PL 39, 91501 MUHOS UTAJÄRVEN KUNTA, PL 18,91601 UTAJÄRVI VAALAN KUNTA, PL 12, 91701 VAALA,

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

FENNOVOIMAN KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN YVA-MENETTELY

FENNOVOIMAN KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN YVA-MENETTELY FENNOVOIMAN KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN YVA-MENETTELY YVA-ohjelman yleisötilaisuus Anna-Katri Räihä, Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY Tavoitteena

Lisätiedot

Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3

Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3 OHJE 1.11.1999 YVL 6.2 Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset 1 Yleistä 3 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3 3 Normaaleita käyttötilanteita koskevat suunnitteluvaatimukset

Lisätiedot

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote VERMON VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Vermon lämpökeskuksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä. Tiedotteessa

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisen ekologinen riskinarviointi metsäekosysteemissä

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisen ekologinen riskinarviointi metsäekosysteemissä Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisen ekologinen riskinarviointi metsäekosysteemissä Kuopion yliopisto, Ympäristötieteen laitos Päivi Roivainen KYT-seminaari 26.9.2008 KY, Ympäristötieteen laitos

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/ Helsingin kaupunki Esityslista 17/2014 1 (5) Asia tulee käsitellä 15 Lausunto kaupunginhallitukselle Otaniemen tutkimusreaktorin käytöstä poiston ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta HEL 2013-014782

Lisätiedot

KULMAVAIHTEET. Tyypit W 088, 110, 136,156, 199 ja 260 TILAUSAVAIN 3:19

KULMAVAIHTEET. Tyypit W 088, 110, 136,156, 199 ja 260 TILAUSAVAIN 3:19 Tyypit W 088, 110, 16,156, 199 ja 260 Välitykset 1:1, 2:1, :1 ja 4:1 Suurin lähtevä vääntömomentti 2419 Nm. Suurin tuleva pyörimisnopeus 000 min -1 IEC-moottorilaippa valinnaisena. Yleistä Tyyppi W on

Lisätiedot

Tynnyrissä on mukavaa! 1

Tynnyrissä on mukavaa! 1 ÖSEL KÄYTTÖOHJE Copyright Ösel Tubs Tynnyrissä on mukavaa! 1 Sisällysluettelo ESITTELY 3 TURVALLISUUS 4 KYLPYTYNNYRIN ASENTAMINEN 5 KYLPYTYNNYRIN LÄMMITTÄMINEN 7 KYLPYTYNNYRIN HUOLTAMINEN 8 Tynnyrissä

Lisätiedot

Fortum Oyj 1,4 (2,1) Teollisuuden Voima Oyj 1,8 (2,7) Valtion laina 0,0 (0,0) yhteensä 3,2 (4,8)

Fortum Oyj 1,4 (2,1) Teollisuuden Voima Oyj 1,8 (2,7) Valtion laina 0,0 (0,0) yhteensä 3,2 (4,8) VALTION YDINJÄTEHUOLTORAHASTO Varautumisrahasto 2.11.2016 VUODEN 2017 TALOUSARVIOEHDOTUS (milj. euroa) 1. KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT VARAT (suluissa vuoden 2016 talousarvion vastaavat 1.1 Korkosaamiset juoksuajalta

Lisätiedot

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset M 17/Lka-60/1 Liminka 11.1.1960 Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset Pyhäkosken voimalaitostutkimuksia suoritettaessa löydetty savikivi on Suomen kallioperässä täysin ympäristöstään

Lisätiedot

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1 Toimitusjohtajan katsaus Matti Lievonen 1 Neste Oilin johtoryhmä Toimitusjohtaja: Matti Lievonen Yhteiset toiminnot Liiketoiminta-alueet Tuotanto ja logistiikka Ilkka Poranen Henkilöstö Hannele Jakosuo-Jansson

Lisätiedot

Merkitse yhtä puuta kirjaimella x ja kirjoita yhtälöksi. Mikä tulee vastaukseksi? 3x + 2x = 5x + =

Merkitse yhtä puuta kirjaimella x ja kirjoita yhtälöksi. Mikä tulee vastaukseksi? 3x + 2x = 5x + = Mikä X? Esimerkki: Merkitse yhtä puuta kirjaimella ja kirjoita yhtälöksi. Mikä tulee vastaukseksi? 3 + 2 = 5 + = 5 + = 1. Merkitse yhtä päärynää kirjaimella ja kirjoita yhtälöksi? Mikä tulee vastaukseksi?

Lisätiedot

Riikinvoiman ajankohtaiset

Riikinvoiman ajankohtaiset Riikinvoiman ajankohtaiset Yhdyskuntajätteestä energiaa kiertopetitekniikalla 18.2.2016 Sisältö 1. Hanke- ja prosessiesittely 2. Kiertopetitekniikan haasteet ja mahdollisuudet 3. Tilannekatsaus Riikinvoiman

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Käyttöohje XKM RS232. fi-fi

Käyttöohje XKM RS232. fi-fi Käyttöohje XKM RS232 fi-fi Lue ehdottomasti tämä käyttöohje ennen laitteen asennusta ja käyttöönottoa. Perehtymällä käyttöohjeeseen vältät mahdolliset vahingot ja laitteesi rikkoontumisen. M.-Nr. 07 700

Lisätiedot

Fortum Oyj 2,1 (1,0) Teollisuuden Voima Oyj 2,7 (1,3) Valtion laina 0,0 (0,4) yhteensä 4,8 (2,7)

Fortum Oyj 2,1 (1,0) Teollisuuden Voima Oyj 2,7 (1,3) Valtion laina 0,0 (0,4) yhteensä 4,8 (2,7) VALTION YDINJÄTEHUOLTORAHASTO Varautumisrahasto 25.11.2015 VUODEN 2016 TALOUSARVIOEHDOTUS (milj. euroa) 1. KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT VARAT (suluissa vuoden 2015 talousarvion vastaavat 1.1 Korkosaamiset juoksuajalta

Lisätiedot

Oletetun onnettomuuden laajennus, ryhmä A

Oletetun onnettomuuden laajennus, ryhmä A MUISTIO 1 (4) 06.04.2009 YDINVOIMALAITOKSEN OLETETTUJEN ONNETTOMUUKSIEN LAAJENNUS Ydinvoimalaitoksen turvallisuutta koskevan valtioneuvoston asetuksen (733/2008) 14 kolmannen momentin mukaan onnettomuuksien

Lisätiedot

Peesailusta piikkipaikalle: Suomalainen ydinjätehuolto näyttää mallia. Timo Äikäs

Peesailusta piikkipaikalle: Suomalainen ydinjätehuolto näyttää mallia. Timo Äikäs Peesailusta piikkipaikalle: Suomalainen ydinjätehuolto näyttää mallia Timo Äikäs 3.11.2016 Mitä ydinjätteet ovat Ydinvoimaloihin liittyvät jätteet Matala- ja keskiaktiivinen Voimalaitosjäte Käytöstäpoisto-

Lisätiedot

LAUSUNTO 1 (6) FENNOVOIMA OY:N YDINVOIMALAITOSHANKKEEN YVA-OHJELMA

LAUSUNTO 1 (6) FENNOVOIMA OY:N YDINVOIMALAITOSHANKKEEN YVA-OHJELMA LAUSUNTO 1 (6) Työ- ja elinkeinoministeriö PL 32 00023 HELSINKI 7131/815/2008, TEM, 31.1.2007 FENNOVOIMA OY:N YDINVOIMALAITOSHANKKEEN YVA-OHJELMA Säteilyturvakeskus (STUK) esittää, työ- ja elinkeinoministeriön

Lisätiedot

Vuoden 2005 päätapahtumat

Vuoden 2005 päätapahtumat Vuosikertomus 2005 Sisällys Vuoden 2005 päätapahtumat... 3 Posiva lyhyesti...4 Ydinjätehuolto Suomessa... 5 Toimitusjohtajan katsaus...7 Hallituksen toimintakertomus...8 Tilinpäätös... 16 2 Vuoden 2005

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

High Class ratkaisu! Joustavat moduuliratkaisut kouluille ja päiväkodeille

High Class ratkaisu! Joustavat moduuliratkaisut kouluille ja päiväkodeille High Class ratkaisu! Joustavat moduuliratkaisut kouluille ja päiväkodeille www.ramirent.fi Korkeat standardit Monipuolisiin High Class-tiloihin sovelletaan standardeja, jotka ovat lähes yhtä tiukat kuin

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMELLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMELLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 31.5.2016 COM(2016) 353 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMELLE EUROOPAN STRATEGISTEN INVESTOINTIEN RAHASTON TAKUURAHASTON

Lisätiedot

Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus

Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Energia- ja ilmastostrategian linjaukset ovat samansuuntaisia Fingridin näkemysten kanssa Nykyisenkaltaisesta tuulivoiman syöttötariffijärjestelmästä luovutaan

Lisätiedot

Väestönsuojelu Herttoniemenrannassa. Herttoniemenranta 28.4.2015 Leo Kuismin

Väestönsuojelu Herttoniemenrannassa. Herttoniemenranta 28.4.2015 Leo Kuismin Väestönsuojelu Herttoniemenrannassa Herttoniemenranta 28.4.2015 Leo Kuismin Sisältö 1. Väestönsuojelu Herttoniemenrannassa 2. Herttoniemenrannan kallioväestönsuoja 3. Kallioväestönsuoja poikkeusoloissa

Lisätiedot

Imatran ympäristöohjelma

Imatran ympäristöohjelma Imatran ympäristöohjelma Imatran kaupungin ympäristöohjelma on laadittu osana EAKRrahoitteista Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma -hanketta. Hankkeessa laadittiin ympäristöohjelmat jokaiselle Etelä-

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ PÄÄTÖS Liite 2 Energiaosasto

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ PÄÄTÖS Liite 2 Energiaosasto TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ PÄÄTÖS Liite 2 Energiaosasto VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS POSIVA OY:N HAKEMUKSEEN SAADA YDINENER- GIALAIN 18 :SSÄ TARKOITETTU LUPA RAKENTAA KAPSELOINTI- JA LOPPUSI- JOITUSLAITOS EURAJOEN

Lisätiedot

Northland Resourcesin pohjoisen kaivoshankkeiden tilanne kumppaneiden ja alihankkijoiden näkökulmasta

Northland Resourcesin pohjoisen kaivoshankkeiden tilanne kumppaneiden ja alihankkijoiden näkökulmasta Northland Resourcesin pohjoisen kaivoshankkeiden tilanne kumppaneiden ja alihankkijoiden näkökulmasta Jukka Jokela Toimitusjohtaja Northland Mines Oy Oulu 25.2.2013 Northland Resources S.A. Emoyhtiö -

Lisätiedot

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien

Lisätiedot

Asennus- ja huolto-ohjeet HEATEX lämmöntalteenottokaivolle

Asennus- ja huolto-ohjeet HEATEX lämmöntalteenottokaivolle 1 Asennus- ja huolto-ohjeet HEATEX lämmöntalteenottokaivolle 1. Asennus a. Kaivon asennus betoni lattiaan : a.1 Kaivon asennus - Kaivo on kiinnitettävä tukevasti ennen valua. Kaivo kiinnitetään ympärillä

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen ympäristövaikutusten arviointiohjelma KANSAINVÄLISEN KUULEMISEN TIIVISTELMÄ

Käytetyn ydinpolttoaineen kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen ympäristövaikutusten arviointiohjelma KANSAINVÄLISEN KUULEMISEN TIIVISTELMÄ Käytetyn ydinpolttoaineen kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen ympäristövaikutusten arviointiohjelma KANSAINVÄLISEN KUULEMISEN TIIVISTELMÄ elokuu 2016 1 Hankkeesta vastaava ja hankkeen tausta Ympäristövaikutusten

Lisätiedot

16.02.2016 JÄTEHUOLLON POIKKEUSLUPAHAKEMUKSEN LISÄSELVITYS

16.02.2016 JÄTEHUOLLON POIKKEUSLUPAHAKEMUKSEN LISÄSELVITYS 16.02.2016 JÄTEHUOLLON POIKKEUSLUPAHAKEMUKSEN LISÄSELVITYS Liite: _1_ MEHILÄINEN OY SEKÄ MEDIVERKKO-YHTIÖT TOIMIPISTEET SUOMESSA Mehiläinen Oy:n ja Mediverkko-yhtiöt Suomessa toimipisteet ovat määritetty

Lisätiedot

Hakijayhtiö on esittänyt perusteluina loppusijoituslaitoksen rakentamiselle seuraavaa:

Hakijayhtiö on esittänyt perusteluina loppusijoituslaitoksen rakentamiselle seuraavaa: M 7/2000 vp Valtioneuvoston periaatepäätös 21 päivänä joulukuuta 2000 Posiva Oy:n hakemukseen Suomessa tuotetun käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamisesta Helsinki 2000 ISBN 951-739-578-1

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi liikevaihtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi liikevaihtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta 1991 vp - HE 20 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi liikevaihtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että liikevaihtovero korotettaisiin väliaikaisesti

Lisätiedot

RAKENNUSTYÖMAIDEN JÄTEHUOLTO JA ROBOTIIKAN HYÖDYNTÄMISEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET

RAKENNUSTYÖMAIDEN JÄTEHUOLTO JA ROBOTIIKAN HYÖDYNTÄMISEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTYÖMAIDEN JÄTEHUOLTO JA ROBOTIIKAN HYÖDYNTÄMISEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET SUEZ ENVIRONNEMENT Euroopan suurin ja maailman kolmanneksi suurin ympäristöhuoltoyhtiö SITA Suomi Oy kuuluu kansainväliseen

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Liite 1A KV hyväksynyt 17.5.2004 25 Ohjeet jätevesijärjestelmän valintaan, rakentamiseen ja hoitoon Kokemäen kaupungin viemärilaitoksen viemäriverkon ulkopuolisilla

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1 4278/11.01.00/2014 116 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Fortum Power and Heat Oy:n Kivenlahden lämpökeskuksen toiminnan muutosta ja ympäristöluvan

Lisätiedot

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj Katsaus käyttötoimintaan Käyttötoimikunta Reima Päivinen Fingrid Oyj Esityksen sisältö 1. Käyttötilanne ja häiriöt 2. Tehon riittävyys 3. Järjestelmäreservit 4. Kansainvälinen käyttöyhteistyö 5. Eurooppalaiset

Lisätiedot

Ruotsin businesskulttuuri ja liiketoimintatavat. Kasvua Pohjoisesta 24.5.2016, Helsinki

Ruotsin businesskulttuuri ja liiketoimintatavat. Kasvua Pohjoisesta 24.5.2016, Helsinki Ruotsin businesskulttuuri ja liiketoimintatavat Kjell Skoglund, toimitusjohtaja Suomalais-ruotsalainen kauppakamari Kasvua Pohjoisesta 24.5.2016, Helsinki Aiheitamme tänään 1. Miten Suomalais-ruotsalainen

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

ISBN

ISBN M 3/2010 vp Valtioneuvoston periaatepäätös 6. päivänä toukokuuta 2010 Posiva Oy:n hakemukseen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamisesta laajennettuna Helsinki 2010 ISBN 978-952-227-377-2

Lisätiedot

Hanhikivi 1 -hanke. KIP Ympäristöpäivä Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija

Hanhikivi 1 -hanke. KIP Ympäristöpäivä Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija Hanhikivi 1 -hanke KIP Ympäristöpäivä 27.5.2016 Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija Voimajärjestelmän tila 27.5. klo 10 2 Sähkön lähteet Suomessa 2015 Turve 3,3 % Maakaasu 6,1 % Kivihiili 6,7

Lisätiedot

KYT2018. Puiteohjelmaluonnoksen esittely STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY

KYT2018. Puiteohjelmaluonnoksen esittely STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY KYT2018 Puiteohjelmaluonnoksen esittely STUK 22.8.2014 Ydinjätehuollon kotimainen toimintaympäristö KYT2018-kaudella Posivan rakentamislupahakemus on käsittelyssä, käsittely valmistunee KYT2014-ohjelmakauden

Lisätiedot

Fennovoiman kaksi suoraa osakasta

Fennovoiman kaksi suoraa osakasta Lapin liiton valtuustoseminaari 20.5.2010 Maira Kettunen Fennovoima Oy Fennovoiman kaksi suoraa osakasta Suomalainen enemmistöomistus turvattu osakassopimuksin 48 paikallista energiayhtiötä 15 teollisuuden

Lisätiedot

Seurantahanke käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen sosioekonomisista

Seurantahanke käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen sosioekonomisista Seurantahanke käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen sosioekonomisista vaikutuksista ja tiedonvälityksestä Eurajoen ja sen naapurikuntien asukkaiden näkökulmasta (SEURA) Tutkijat Professori Tapio

Lisätiedot

Reserviasiat. Käyttötoimikunta 26.11.2008. Jarno Sederlund

Reserviasiat. Käyttötoimikunta 26.11.2008. Jarno Sederlund 1 Reserviasiat Käyttötoimikunta 26.11.2008 Jarno Sederlund 2 Tehoreservilain mukainen huippuvoimakapasiteetti Vuonna 2006 tuli voimaan sähkön toimitusvarmuutta turvaava laki Fingridin tehtävänä on järjestelmän

Lisätiedot

Talvikauden tehotilanne. Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj

Talvikauden tehotilanne. Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj Talvikauden tehotilanne Hiilitieto ry:n seminaari 16.3.2016 Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj Pohjoismaissa pörssisähkö halvimmillaan sitten vuoden 2000 Sähkön kulutus Suomessa vuonna 2015 oli 82,5 TWh

Lisätiedot