Miten raportoin in vitro -tiedot Käytännön opas 1. Versio 1.1 syyskuu 2012

Transkriptio

1 Miten raportoin in vitro -tiedot Käytännön opas 1 Versio 1.1 syyskuu 2012

2 2 Käytännön opas 1 Versio 1.1 syyskuu 2012 OIKEUDELLINEN HUOMAUTUS Tässä asiakirjassa selostetaan REACH-lainsäädännön mukaiset vaatimukset ja selvitetään, miten ne on täytettävä. Lukijoita muistutetaan kuitenkin siitä, että REACH-asetus on ainoa todistusvoimainen oikeudellinen viiteasiakirja ja tähän asiakirjaan sisältyvät tiedot eivät välttämättä edusta oikeudellisesti Euroopan kemikaaliviraston virallista kantaa. Euroopan kemikaalivirasto ei vastaa tämän asiakirjan sisällöstä. Vastuuvapauslauseke: Tämä on työkäännös englanniksi julkaistusta alkuperäisasiakirjasta, joka on saatavilla ECHAn verkkosivustolla. Versio Muutokset 1 Maaliskuu 2010 Ensimmäinen julkaiseminen 1. 1 syyskuu 2012 Käytännön opas 1: Miten raportoin in vitro -tiedot Viite: ECHA-10-B-04.1-FI ISBN-13: ISSN: Julk.pvm.: syyskuu 2012 Kieli: FI Euroopan kemikaalivirasto, 2012 Kansi Euroopan kemikaalivirasto Jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan muodossa Lähde: Euroopan kemikaalivirasto, ja kunhan jäljentämisestä ilmoitetaan kirjallisesti viestintäyksikköön (publications@echa.europa.eu). Asiakirja on saatavilla seuraavilla 22 kielellä: bulgaria, englanti, espanja, hollanti, italia, kreikka, latvia, liettua, malta, portugali, puola, ranska, romania, ruotsi, saksa, slovakki, sloveeni, suomi, tanska, tšekki, unkari ja viro. Asiakirjaa koskevat mahdolliset kysymykset tai huomautukset voi lähettää tietopyyntölomakkeella (mainitse viite ja julkaisupäivä). Tietopyyntölomake on saatavilla Euroopan kemikaaliviraston kotisivuilta kohdasta Euroopan kemikaalivirasto Postiosoite: PL 400, Helsinki Käyntiosoite: Annankatu 18, Helsinki

3 Käytännön opas 1 Versio 1.1 syyskuu SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO IN VITRO -MENETELMIEN JA -TIETOJEN KÄYTTÖ REACH-ASETUKSEN MUKAISESTI KYSYMYKSIÄ IN VITRO -TIETOJEN JA -MENETELMIEN KÄYTÖSTÄ JA DOKUMENTOINNISTA/RAPORTOINNISTA REKISTERÖINTITARKOITUKSIIN REACH-ASETUKSEN MUKAISESTI Mitä REACH-ohjeasiakirjoja minun pitäisi lukea? Miten arvioin ja raportoin in vitro -menetelmän ja -tietojen riittävyyttä ja soveltuvuutta käyttöön REACH-asetuksen mukaisesti? Voidaanko in vitro -menetelmiä ja -tietoja käyttää luokitus- ja merkintätarkoituksiin ja/tai riskinarviointiin? Miten in vitro -menetelmiä ja -tietoja käytetään osana todistusnäyttöä? Miten in vitro -tietoja voidaan käyttää rakenteellisesti samankaltaisista aineista saatujen tietojen (read-across) soveltamiseen ja kemikaalien ryhmittelyyn? Miten in vitro -menetelmät ja -tiedot raportoidaan IUCLID 5 -ohjelmassa? Miten raportoidaan in vitro -testeistä saatavien tietojen käyttö in vivo -testiä koskevan vakiotietovaatimuksen täyttämiseksi? LISÄTIETOJA... 9 LIITE 1: ESIMERKKEJÄ... 10

4 4 Käytännön opas 1 Versio 1.1 syyskuu JOHDANTO REACH-asetuksen (asetus (EY) N:o 1907/2006) yhtenä päätavoitteena on suojella ihmisten terveyttä ja ympäristöä. Siksi kemikaalien ominaisuuksista tarvitaan riittävästi tietoa luokitusta ja merkintöjä ja/tai riskinarviointia koskevien päätösten tekemistä varten. Rekisteröijien on toimitettava tiedot rekisteröinti- ja arviointitarkoituksiin REACH-asetuksen liitteissä VI XI määritellyllä tavalla. REACH-asetuksen 13 artiklan 1 kohdassa ja 25 artiklan 1 kohdassa säädetään, että tietoa voidaan tuottaa myös muilla keinoilla kuin testaamalla ja että testeissä pitäisi käyttää selkärankaisia ainoastaan viimeisenä keinona. Lisäksi REACH-asetuksen 13 artiklan 4 kohdassa säädetään, että ympäristötoksikologiset ja toksikologiset kokeet ja analyysit on suoritettava direktiivin 86/609/ETY säännösten mukaisesti. REACH-asetuksella pyritään myös korvaamaan, vähentämään ja parantamaan eläinkokeita sekä edistämään vaihtoehtoisten testimenetelmien käyttöä (direktiivin 86/609/ETY mukaisesti). Neuvoston direktiivissä 86/609/ETY, joka koskee kokeisiin ja muihin tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelua koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämistä, vaaditaan tukemaan sellaisten menetelmien kehittämistä, validointia ja hyväksymistä, joilla voidaan korvata, vähentää ja parantaa eläinkokeita. Vaihtoehtoisten menetelmien edistämisen myötä useita in vitro -testimenetelmiä on validoitu kansainvälisesti ja hyväksytty säänneltyyn käyttöön. Validoinnilla tarkoitetaan prosessia, jossa vahvistetaan johonkin tiettyyn tarkoitukseen käytettävän menettelyn luotettavuus ja asiaankuuluvuus. Yhteiseen tutkimuskeskukseen (YTK) kuuluva Euroopan eläinkokeita korvaavien menetelmien kehittämiskeskus (ECVAM) vastaa Euroopan unionissa uusien vaihtoehtoisten testimenetelmien tieteellisen validoinnin koordinoinnista. Uusien testimenetelmien kehitys muodostuu viidestä päävaiheesta, jotka ovat kehittäminen, esivalidointivaihe, validointivaihe, riippumaton arviointi ja siirtyminen hallinnolliseen hyväksyntään. Esivalidointivaihe on hyvin tärkeä, koska sen aikana varmistetaan, että muodollisessa validointitutkimuksessa käytettävät menetelmät täyttävät kriteerit, joiden perusteella niitä voidaan käyttää tällaisessa tutkimuksessa. Esivalidointi- ja validointiperiaatteet sekä kriteerit, joiden mukaisesti uudet tai päivitetyt testimenetelmät pitäisi suorittaa, kuvataan REACH-asetuksen mukaisia tietovaatimuksia koskevissa toimintaohjeissa (R.4) ja hyväksytään OECD:n ohjeasiakirjassa 34. Koska validoitujen ja asiaankuuluvien vaihtoehtoisten menetelmien hyväksyminen on EU:lle hyvin tärkeää ja koska koordinointi OECD:n testiohjeita koskevan ohjelman kanssa tarjoaa hyötyä maailmanlaajuisen yhtenäistämisen ja hyväksymisen varmistamiseksi, vaihtoehtoisia menetelmiä koskeviin hankkeisiin sovelletaan ensisijaisesti OECD:n menettelyä. Jos OECD:ssä syntyy kuitenkin aiheetonta viivästystä tai EU:lla on kiireellisiä tarpeita, uuden vaihtoehtoisen menetelmän hyväksyntätöitä voidaan tehdä samanaikaisesti tai voidaan soveltaa vain EU:n menettelyä. Jos OECD hyväksyy kyseisen menetelmän myöhemmin, EU:n menetelmää päivitetään vastaavasti.

5 Käytännön opas 1 Versio 1.1 syyskuu IN VITRO -MENETELMIEN JA -TIETOJEN KÄYTTÖ REACH- ASETUKSEN MUKAISESTI In vitro -testimenetelmillä tuotettuja tietoja voidaan käyttää REACH-asetuksen nojalla sillä edellytyksellä, että tarkasteltavana olevaa ominaisuutta koskevat tiedot ovat riittäviä luokitusja merkintätarkoituksiin ja/tai riskinarviointitarkoituksiin. Tällaisilla tiedoilla voidaan korvata joko osittain tai kokonaan vaaditut tiedot, jotka pitäisi muutoin tuottaa in vivo - testimenetelmillä. Kuitenkin myös tiettyä ominaisuutta koskevia in vitro -tietoja myös tietoja, jotka on tuotettu menetelmillä, jotka eivät vastaa kansainvälisesti hyväksyttyjä validointikriteerejä (riittävyys ja soveltuvuus) on tarkasteltava, ja ne on annettava rekisteröintiaineistossa osana kaikkia kerättyjä saatavilla olevia tietoja ja niitä on käytettävä todistusnäytössä (liitteessä XI oleva 1.2 kohta) tai aineiden ryhmittelyn tukena (liitteessä XI oleva 1.5 kohta). In vitro -menetelmät ja -tiedot, joita voidaan käyttää aineiden rekisteröintiin REACH-asetuksen mukaisesti, jakautuvat kolmeen luokkaan: validoituihin in vitro -menetelmiin (riittävä), esivalidoituihin in vitro -menetelmiin (soveltuva) sekä muihin in vitro -tietoihin, jotka on tuotettu käyttämällä esivalidoimattomia in vitro -menetelmiä. Validoidut in vitro -menetelmät Kun validoidut in vitro -menetelmät on hyväksytty tieteellisesti kansainvälisesti hyväksyttyjen validointiperiaatteiden mukaisesti (R4 ja OECD:n ohjeasiakirja 34), ne voivat korvata in vivo - testin kokonaan tai osittain sen mukaan, mihin tarkoitukseen menetelmä on validoitu ja hyväksytty. Jotkin in vitro -testimenetelmät kuuluvat eri tonnitasoilla vaadittuihin standarditietoihin (esimerkiksi in vitro -ihoärsytyskokeet ja in vitro -kokeet mutageenisyyden arvioimiseksi). Nämä ovat validoituja menetelmiä, jotka on osoitettu riittäviksi ja soveltuviksi tarjoamaan luokitus- ja merkintätarkoituksiin ja/tai riskinarviointitarkoituksiin käytettäviä tietoja. Esivalidoidut in vitro -menetelmät Myös kansainvälisesti hyväksyttyjen esivalidointikriteerien (R4 ja OECD:n ohjeasiakirja 34) mukaisia in vitro -testejä pidetään REACH-asetuksen mukaisesti käyttöön soveltuvina, kun näiden testien tulokset viittaavat tiettyyn vaaralliseen ominaisuuteen. Jos esivalidoitujen menetelmien tulokset eivät kuitenkaan viittaa vaaralliseen ominaisuuteen (negatiivinen tulos), tulokset on vahvistettava asiaankuuluvalla testillä, joka määritellään kyseisen ominaisuuden osalta liitteissä VII X (liitteessä XI oleva 1.4 kohta). Esivalidoiduilla in vitro -menetelmillä saatuja tietoja käytettäessä rekisteröintiaineistossa on esitettävä tiedot esivalidointivaiheen aloittamiselle asetetuista ECVAM:n kriteereistä sekä näyttöä menetelmän toistettavuudesta, sen mekanistisesta asiaankuuluvuudesta ja ennakointikyvystä. Esivalidoimattomat in vitro -menetelmät Lisäksi esivalidoituja menetelmiä ja muita (esivalidoimattomia) in vitro -tietoja voidaan käyttää lisätietojen saamiseksi vaikutustapaa/-mekanismia koskevien in vivo- tai in vitro -tietojen arviointia ja tulkintaa varten (esimerkiksi kineettiset in vitro -tiedot, toksikogenomiikka, metabolomiikka) sekä vakiotestausjärjestelmän mukauttamisen tueksi liitteessä XI määritellyllä tavalla (olemassa olevien tietojen käyttö, päättelysääntöjen soveltaminen ja kemikaalien ryhmittely, todistusnäyttö). Näiden menetelmien käyttötarkoitus on kuitenkin joka tapauksessa esitettävä selvästi, perusteltava ja dokumentoitava hyvin rekisteröintiaineistossa. Tarvittaessa (esimerkiksi kun esivalidoituja menetelmiä käytetään tukea antavina todisteina) on annettava tietoja ohjeissa määritellyistä soveltuvuuskriteereistä.

6 6 Käytännön opas 1 Versio 1.1 syyskuu KYSYMYKSIÄ IN VITRO -TIETOJEN JA -MENETELMIEN KÄYTÖSTÄ JA DOKUMENTOINNISTA/RAPORTOINNISTA REKISTERÖINTITARKOITUKSIIN REACH-ASETUKSEN MUKAISESTI 3.1 MITÄ REACH-OHJEASIAKIRJOJA MINUN PITÄISI LUKEA? Ohjeita in vitro -menetelmien käytöstä REACH-asetukseen liittyvissä yhteyksissä annetaan tietovaatimuksia koskevissa ohjeissa (luku R : In vitro -tiedot) sekä tietovaatimuksia ja kemikaaliturvallisuusarviointia koskevissa toimintaohjeissa (R7a ja R7b) kunkin (ympäristö)toksikologisen ominaisuuden osalta. 3.2 MITEN ARVIOIN JA RAPORTOIN IN VITRO -MENETELMÄN JA - TIETOJEN RIITTÄVYYTTÄ JA SOVELTUVUUTTA KÄYTTÖÖN REACH- ASETUKSEN MUKAISESTI? Kun rekisteröintiaineistossa raportoidaan validoidusta in vitro -testimenetelmästä, asiaankuuluvassa IUCLID-ohjelman ominaisuustutkimustietueessa on arvioitava ja ilmoitettava laatukriteerit, jotka määritetään Euroopan komission tai OECD:n säännöissä vastaavan ominaisuuden osalta. Jos menetelmä mainitaan Euroopan komission testimenetelmäasetuksessa tai OECD:n testiohjeissa, sen sopivuutta käyttöön tietyn ominaisuuden osalta on jo arvioitu kansainvälisesti ja menetelmällä voidaan korvata eläinkoe kokonaan tai osittain. Testimenetelmää koskevissa säännöissä tai teknisissä ohjeasiakirjoissa mahdollisesti asetetut rajoitukset on otettava huomioon: esimerkiksi joitakin in vitro -menetelmiä voidaan käyttää vain positiivisen tuloksen osoittamiseen (vaarallisen ominaisuuden vahvistamiseen) mutta ei negatiivisen tuloksen osoittamiseen. Jos rekisteröijä haluaa täyttää REACH-asetuksen mukaiset tietovaatimukset käyttämällä esivalidoituja in vitro -menetelmiä, se on mahdollista vain liitteessä XI olevan 1.4 kohdassa asetettujen ehtojen mukaisesti. Menetelmän soveltuvuutta suhteessa ECVAM:n kriteereihin on arvioitava, ja päätelmät raportoitava IUCLID-asiakirja-aineistossa. Kaikkien muiden in vitro -menetelmien käytöstä osana todistusnäyttöä todettakoon, että menetelmän laatua koskevia kysymyksiä, kuten testimateriaalin asiaankuuluvuutta, biologista merkitystä ja laatuvaatimuksia (testitulosten toistettavuutta), on arvioitava ja niistä on ilmoitettava IUCLID-asiakirja-aineistossa ominaisuustutkimustietueessa. 3.3 VOIDAANKO IN VITRO -MENETELMIÄ JA -TIETOJA KÄYTTÄÄ LUOKITUS- JA MERKINTÄTARKOITUKSIIN JA/TAI RISKINARVIOINTIIN? Luokitus- ja merkintätarkoituksiin ja/tai riskinarviointiin voidaan käyttää vain validoituja ja esivalidoituja in vitro -menetelmiä tietyin ehdoin. Jos käytetty menetelmä on liitteissä VII X mainittu validoitu in vitro -menetelmä tai aineen vaaralliset ominaisuudet osoittava esivalidoitu testimenetelmä, tuloksia voidaan pitää riittävinä luokitus- ja merkintätarkoituksiin ja/tai riskinarviointitarkoituksiin. Muita in vitro -tietoja voidaan käyttää päätöksenteon tukena vain osana todistusnäyttöä.

7 Käytännön opas 1 Versio 1.1 syyskuu MITEN IN VITRO -MENETELMIÄ JA -TIETOJA KÄYTETÄÄN OSANA TODISTUSNÄYTTÖÄ? In vitro -menetelmillä tuotettu tieto voi toimia lisänäyttönä, joka auttaa selittämään in vivo - testien havaintoja. Erityisesti in vitro -menetelmillä tuotetut metaboliatiedot ja kineettiset tiedot voivat auttaa määrittämään vaikutustavan, kun ne yhdistetään in vivo -testeistä saatuihin tietoihin, sekä kehittämään kineettisiä malleja. Kehittyneet menetelmät, kuten toksikogenomiikka, voivat myös vaikuttaa riskinarviointiin, auttaa tekemään päätöksiä tehokkaiden ja tuloksekkaiden testistrategioiden suunnittelusta ja toimia mekanistisena perustana, jonka pohjalta tarkastellaan vaikutustapaa, in vivo - tutkimuksissa havaittujen vaikutusten biologista merkitystä ja merkitystä ihmisille. Kun in vitro -tietoja käytetään rekisteröintiaineistossa osana todistusnäyttöä, on noudatettava käytännön oppaassa 2 (Käytännön opas 2: Miten ilmoitan todistusnäytöstä) annettuja ohjeita. Tiedot on ilmoitettava riittävän tarkasti, jotta niiden merkitystä riskinarvioinnille voidaan arvioida, ja kyseisten tietojen merkitys kulloisessakin tapauksessa on dokumentoitava hyvin ja ilmoitettava rekisteröintiaineistossa. 3.5 MITEN IN VITRO -TIETOJA VOIDAAN KÄYTTÄÄ RAKENTEELLISESTI SAMANKALTAISISTA AINEISTA SAATUJEN TIETOJEN (READ-ACROSS) SOVELTAMISEEN JA KEMIKAALIEN RYHMITTELYYN? In vitro -testimenetelmillä tuotettujen tietojen avulla voidaan täyttää tiedoissa olevia puutteita soveltamalla rakenteellisesti samankaltaisista aineista saatuja tietoja tai ryhmittelemällä kemikaaleja. Tällaisissa tapauksissa in vitro -tiedoilla voidaan selventää mekanistisia näkökohtia ja lisätä päättelysääntöjen soveltamisen luotettavuutta yhteyksissä, joissa on kyse samankaltaisten aineiden yhteisistä metaboliatuotteista (metabolisen profiloinnin käyttö). Lisäksi in vitro -tietojen avulla voidaan myös osoittaa (Q)SAR-malleissa käytetyn mekanistisen terminologian biologinen arvo, esimerkiksi auttaa määrittelemään (Q)SARmallin soveltamisala. 3.6 MITEN IN VITRO -MENETELMÄT JA -TIEDOT RAPORTOIDAAN IUCLID 5 -OHJELMASSA? Kun rekisteröintiaineistossa käytetään validoituja in vitro -menetelmiä REACH-asetuksen mukaisten vaatimusten täyttämiseksi, IUCLID-asiakirja-aineiston täytyy sisältää yksityiskohtainen tutkimustiivistelmä tai tutkimustiivistelmä. Tällöin on noudatettava yksityiskohtaisista tutkimustiivistelmistä laadittua käytännön opasta (Käytännön opas 3: Miten laaditaan yksityiskohtaiset tutkimustiivistelmät) ja IUCLID-ohjeita (IUCLID 5 Loppukäyttäjän käsikirja). Lisäksi testiolosuhteet, tulokset ja tulkinta luokitusta ja merkintää ja/tai riskinarviointia koskevan päätöksen tekemistä varten on kuvattava riittävän hyvin. Jos esivalidoidun in vitro -menetelmän tulokset toimitetaan päätutkimuksena (key study) tietovaatimusten täyttämiseksi tietyn ominaisuuden osalta, menetelmän merkityksen on käytävä selvästi ilmi. Yksityiskohtaista tutkimustiivistelmää koskevien vaatimusten lisäksi (katso Käytännön opas 3: Miten laaditaan yksityiskohtaiset tutkimustiivistelmät sekä IUCLID 5 Loppukäyttäjän käsikirja) rekisteröintiaineistoon on sisällytettävä ECVAM:n kriteerien mukaiset todisteet soveltuvuuden arviointia koskevien kriteerien täyttämisestä, jotta voidaan arvioida menetelmän soveltuvuutta ja sitä, voidaanko se hyväksyä luokitus- ja merkintätarkoituksiin ja/tai riskinarviointitarkoituksiin. Tältä osin on muistettava, että jos tällaisilla menetelmillä saadut tulokset eivät viittaa tietyn ominaisuuden osalta tiettyyn vaaralliseen ominaispiirteeseen, negatiivinen tulos on vahvistettava tekemällä asiaankuuluva

8 8 Käytännön opas 1 Versio 1.1 syyskuu 2012 testi, paitsi jos testi voidaan jättää tekemättä vakiotestausjärjestelmän mukauttamista koskevien erityisten ja yleisten sääntöjen mukaisesti (liitteet VII XI). Jos esivalidoidulla in vitro -menetelmällä tai esivalidoimattomalla in vitro -menetelmällä saadut tulokset toimitetaan tukea antavina tutkimuksina, osana todistusnäyttöä tai sivuutettuina tutkimuksina, asia on raportoitava selvästi ja perusteltava rekisteröintiaineistossa täyttämällä IUCLID-ohjelman ominaisuustutkimustietueiden asiaankuuluvat kentät. Lisätietoa tietojen käytöstä todistusnäytössä annetaan myös käytännön oppaassa 2 (Käytännön opas 2: Miten ilmoitan todistusnäytöstä). Jos tällaisia tietoja käytetään todistusnäytössä, menetelmää koskevat taustatiedot on annettava IUCLID-ohjelmassa yksityiskohtaisessa tutkimustiivistelmässä. Myös tutkimuksessa/tutkimuksissa tehtyjen havaintojen merkitys suhteessa yleisten tietojen perusteella tehtyihin johtopäätöksiin on dokumentoitava yksityiskohtaisesti. Lisäksi muista tutkimuksista on mahdollisesti annettava yksityiskohtaiset kuvaukset, jos ne voivat olla merkityksellisiä. Erityisesti sellaisista tutkimuksista, jotka ovat puutteellisia mutta joista on saatu erittäin tärkeitä tuloksia, on laadittava yksityiskohtaiset tutkimustiivistelmät, joissa tuodaan esiin tutkimusten puutteet. Tällaiset tutkimukset voidaan merkitä sivuutetuiksi tutkimuksiksi ( disregarded study ) IUCLID-ohjelman Purpose flag (Tarkoituksen osoittava lippu) -kentässä. 3.7 MITEN RAPORTOIDAAN IN VITRO -TESTEISTÄ SAATAVIEN TIETOJEN KÄYTTÖ IN VIVO -TESTIÄ KOSKEVAN VAKIOTIETOVAATIMUKSEN TÄYTTÄMISEKSI? Tiettyjä ominaisuuksia varten rekisteröijä voi antaa in vitro -testauksesta saatuja tietoja sellaisen tietovaatimuksen täyttämiseksi, joka muuten edellyttäisi in vivo -testistä saatuja tietoja. Esimerkiksi in vivo -menetelmällä tehdyn ihoärsytystutkimuksen tiedot ovat vakiotietovaatimus sellaisen aineen osalta, jota rekisteröidään vähintään 10 tonnia vuodessa (REACH-asetuksen liitteet VIII X). Tässä tapauksessa rekisteröijä voi perustella, että asianmukaisesta ihoärsytyksen ja/tai -syövytyksen in vitro -testauksesta, joka on mahdollisesti tehty yhdistetyn testausstrategian osana, saadut tiedot täyttävät vakiotestausohjelman mukauttamiselle vahvistetut erityiset (liitteiden VII X sarake 2) tai yleiset (liite XI) säännöt. Jatkossa tullaan todennäköisesti kehittämään lisää menettelyjä, joissa in vitro -testisarjoja käytetään muiden ominaisuuksien asianmukaiseen arviointiin, esimerkiksi aineen kyky aiheuttaa ihon herkistymistä voidaan määritellä todistusnäyttöön perustuvaa lähestymistapaa noudattavassa testausstrategiassa käyttämällä sarjaa in vitro -testausmenetelmiä. Edellä esitetyssä tapauksessa vakiotestausohjelman mukauttamisen perustelut olisi raportoitava rekisteröintiasiakirjoissa. Tällöin rekisteröijän olisi in vitro -tutkimuksesta laaditun yksityiskohtaisen tutkimustiivistelmän (ks. 3.6 kohta edellä) lisäksi laadittava ja osittain täytettävä IUCLID-aineistossa ominaisuustutkimustietue vastaavaa in vivo -tietovaatimusta varten. Jos näin ei tehdä, asiakirja-aineiston toimittaminen ei läpäise teknistä täydellisyystarkastusta eikä rekisteröintiasiakirjoja voida toimittaa onnistuneesti. In vivo -ominaisuustutkimustietueen täyttämisessä rekisteröijien tulisi valita tietojen mukauttamisen kohdasta Purpose flag, joka voi olla esimerkiksi study scientifically unjustified tai other justification. Kenttään Justification for data waiving tulisi lisätä tarkemmat perustelut. Perustelut riippuvat tapauksesta, esimerkiksi liitteessä XI olevassa 1.4 kohdassa määriteltyjen kriteerien pohjalta on voitu toimittaa asianmukaiset in vitro - tutkimukset. In vitro -tietojen käytöstä löytyy hyödyllistä tietoja päärekisteröijän 29. helmikuuta 2012 pitämästä verkkoseminaarista How to use in vitro data to fulfil REACH information requirements (

9 Käytännön opas 1 Versio 1.1 syyskuu LISÄTIETOJA Käytännön opas 3: Miten laaditaan yksityiskohtaiset tutkimustiivistelmät Käytännön opas 2: Miten ilmoitan todistusnäytöstä Yhteisen tutkimuskeskuksen (YTK) vaihtoehtoisten testimenetelmien arvioinnin seurantajärjestelmä (TSAR) TSAR-järjestelmässä kerrotaan yksityiskohtaisesti, missä vaiheessa vaihtoehtoiset menetelmät ovat, niiden edetessä esivalidointiin toimitetuista puhtaasti tieteellisistä käytännöistä aktiiviseen käyttöön säännellyssä ympäristössä Euroopan eläinkokeita korvaavien menetelmien kehittämiskeskus (ECVAM) OECD:n kemikaalien testaamista koskevat ohjeet Komission testimenetelmäasetus IUCLID 5 Loppukäyttäjän käsikirja

10 10 Käytännön opas 1 Versio 1.1 syyskuu 2012 Liite 1: Esimerkkejä Liitteessä 1 annetaan havainnollistavia esimerkkejä siitä, miten IUCLID-ohjelman ominaisuustutkimustietue täytetään, kun 1. päätutkimuksena (key study) käytetään validoitua in vitro -testimenetelmää 2. päätutkimuksena käytetään esivalidoitua in vitro -testimenetelmää 3. tukea antavana tutkimuksena käytetään esivalidoimatonta in vitro testimenetelmää. 1. Päätutkimuksena validoitu in vitro -testimenetelmä

11 Käytännön opas 1 Versio 1.1 syyskuu

12 12 Käytännön opas 1 Versio 1.1 syyskuu Päätutkimuksena esivalidoitu in vitro -testausmenetelmä Huom. Jos haluat käyttää in vitro -ihoherkistystietoja päätutkimuksena läpäistäksesi teknisen täydellisyystarkastuksen (Technical Completeness Check, TCC), sinun on täytettävä ylimääräinen ominaisuustutkimustietue in vivo -testitietojen toimittamatta jättämisestä ja annettava perustelut seuraavassa esimerkissä esitetyllä tavalla (liitteessä VII oleva 8.3 kohta, sarake 2). Tietojen antamatta jättäminen

13 Käytännön opas 1 Versio 1.1 syyskuu Päätutkimus

14 14 Käytännön opas 1 Versio 1.1 syyskuu 2012

15 Käytännön opas 1 Versio 1.1 syyskuu Esivalidoimaton in vitro -testimenetelmä tukea antavana tutkimuksena (IUCLID, kohta Perustutkimukset toksikokinetiikasta)

16 16 Käytännön opas 1 Versio 1.1 syyskuu 2012

17 Käytännön opas 1 Versio 1.1 syyskuu

18

19 EUROOPAN KEMIKAALIVIRASTO ANNANKATU 18, P.O. BOX 400, FI HELSINKI, FINLAND ECHA.EUROPA.EU