Jätehuollon ratkaisut vuodesta 2010 eteenpäin 25/P111502/2010
|
|
- Reino Saarnio
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Jätehuollon ratkaisut vuodesta 2010 eteenpäin 25/P111502/2010 KH 428 Sammakkokangas Oy on pyytänyt Äänekosken kaupunkia harkitsemaan osakkuutta yhtiössä. Sammakkokangas Oy toivoo saavansa kaupungin päätöksen asiasta vuoden 2009 aikana. Asiaa on valmisteltu työryhmässä, johon ovat kuuluneet kaupunginhallituksen puheenjohtaja Rolf Nyholm, teknisen lautakunnan puheenjohtaja Olli Vertainen, ympäristölautakunnan varapuheenjohtaja Kimmo Tuikka, kaupunginjohtaja Hannu Javanainen, johtava ympäristötarkastaja Joni Kurkela ja tekninen johtaja Jarmo Latvala. Työryhmä on tutustunut Lassila & Tikanoja Oy:n toimintaan Äänekoskella, Sammakkokangas Oy:n toimintaan Saarijärvellä, Äänevoima Oy:n toimintaan Äänekoskella sekä Mustankorkea Oy:n toimintaan Jyväskylässä. Äänekosken jätehuolto yhtenäistettiin heinäkuun alusta 2008, josta lähtien koko kunnassa on ollut käytössä sopimusperusteinen jätteenkuljetusjärjestelmä, jossa järjestelmässä asiakkaat kilpailuttavat jätteenkuljetuksen itse. Kuljetusta hoitaa käytännössä kokonaisuudessaan Lassila & Tikanoja Oy. Yhdyskunta- ja biojätteen käsittely on kilpailutettu kaupungin toimesta vuosittain ja viime vuodet jätteenkäsittely on tapahtunut Sammakkokangas Oy:n jätteenkäsittelykeskuksessa Saarijärvellä. Kilpailutus on koskenut kaupungin vastuulla olevaa yhdyskunta- ja biojätettä. Sammakkokangas Oy on kahdeksan pohjoisen Keski-Suomen kunnan vuonna 2003 perustama jätehuoltoyhtiö, jonka varsinainen toiminta alkoi vuoden 2004 alusta. Yhtiö hoitaa viiden kunnan (Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi ja Saarijärvi) jätehuollon palvelutehtävät. Kaksi osakaskuntaa (Pihtipudas ja Viitasaari) hoitavat jätehuoltonsa itse, mutta toimittavat loppusijoitettavan jätteen Sammakkokankaan jätekeskukseen. Yhtiö kattaa kaikki menonsa jätehuollosta kerättävillä maksuilla. Osakaskunnat ovat sijoittaneet yhtiöön osakepääoman verran ja antaneet takauksen investointilainoille. Yhtiö ei tulouta voitoista osinkoa kunnille. Mahdolliset tuotot käytetään ensisijaisesti jätehuollon kehittämiseen ja toissijaisesti jätemaksujen alentamiseen. Yhtiön nykyisellä toiminta-alueella Äänekoski mukaan lukien on noin asukasta. Jätekeskuksessa käsitellään vuosittain
2 tonnia jätettä. Hyötykäyttöasteeksi yhtiö ilmoittaa täyden palvelun kuntien osalta 41 % ja kaikkien kuntien osalta 28 % (Pihtiputaalta, Viitasaarelta ja Äänekoskelta tulee lähes täysin loppusijoitettavaa jätettä, josta hyödynnettävät jätelajit on jo eroteltu pois). Biojäte kompostoidaan aumakompostissa ja hyödynnetään loppusijoituspaikan maisemoinnissa. Sammakkokangas Oy:llä on edessä investoinnit koskien loppusijoituspaikan laajentamista. Laajennustarve riippuu siitä, miten paljon jätettä alueelle tullaan loppusijoittamaan. Äänekosken jätteet muodostavat tällä hetkellä suuren osan loppusijoitettavasta jätteestä, joten yhtiön pitkänajan suunnittelun kannalta on erityisen tärkeä tietää, mihin Äänekosken jätteet jatkossa kulkeutuvat. Yhtiö näkee tulevaisuuden suunnitelmissaan Äänekosken yhtiön osakkaana. Osakkuus Sammakkokangas Oy:ssä maksaisi Äänekoskelle tällä hetkellä noin (15,0 /asukas, osakkeen verotusarvo on tällä hetkellä 47,32 ). Maksun voisi maksaa erissä erikseen sovittavalla tavalla, osa maksusta voitaisiin maksaa jätehuollon rakenteilla, joiden arvoksi on arvioitu n Hallituksessa on kullakin osakaskunnalla yksi paikka, Äänekosken osalta on mahdollista neuvotella toisesta paikasta. Omistusosuus yhtiössä perustuu kunnan asukaslukuun. Yhtiön liikevaihto vuonna 2008 oli 2,2 M. Osakkuus olisi mahdollista siten, että yhtiö hoitaisi palveluna koko Äänekosken jätehuollon viranomaistehtäviä lukuun ottamatta tai siten, että Äänekoskella voisi olla nykyinen järjestelmä kuitenkin siten, että yhtiössä on yhteiset käsittelytaksat ja että kunnan vastuulla oleva jäte toimitetaan Sammakkokankaan osoittamaan paikkaan. Yhtiön toiveena on, että kuljetusjärjestelmä muutettaisiin kunnan järjestämäksi. Osakaskunnat ovat perustaneet oman jätelautakunnan, jonka kotipaikkana on Saarijärvi. Viranomaistehtävät valvontaa lukuunottamatta on mahdollista siirtää jätelautakunnalle myös Äänekosken osalta. Lassila & Tikanoja on suomalainen pörssiyhtiö, joka on erikoistunut ympäristönhuoltoon sekä kiinteistöjen ja laitosten tukipalveluihin ollen merkittävä puupohjaisten biopolttoaineiden, kierrätyspolttoaineiden ja uusioraaka-aineiden toimittaja. Yhtiöllä on kierrätyslaitos Teollisuuskadulla, joka eri toimintoineen työllistää tällä hetkellä noin 20 henkilöä. Yhtiö huolehtii kuljetuksen lisäksi kaupungin vastuulla olevasta ongelmajätehuollosta, hyöty- ja aluekeräyspisteiden jätteistä. Tontilla toimii myös pienerien vastaanottopiste. Hallissa käsitellään lähinnä teollisuuden ja kaupan kierrätysmateriaaleja, jotka käsittelyn jälkeen ohjataan hyötykäyttöön. Tontilla murskataan ja sekoitetaan polttoon menevä jäte (Lupaehtojen mukaan Äänevoima Oy voi polttaa 18 tonnia vuodessa erilliskerättyä REF- polttoainetta). Tällä hetkellä Äänevoima Oy polttaa alle puolet lupaehtojen sallimasta
3 tonnimäärästä. Polttoainetta toimittavat myös muut tahot kuin Lassila & Tikanoja Oy. Lassila & Tikanoja Oy:n tavoitteena on ensisijaisesti, että kaatopaikoille menisi mahdollisimman vähän jätettä. Heidän toimintansa perustuu jätteen uudelleenkäyttöön, kierrättämiseen materiaalina ja energiahyödyntämisenä. Yhtiön toivomus on, että kunnassa säilyy sopimusperusteinen jätteenkuljetusjärjestelmä. Mustankorkea Oy on perustettu vuonna Osakkaana yhtiössä ovat Vapo Oy:n (55%) lisäksi Jyväskylän kaupunki, Laukaa ja Muurame. Omistajakuntien lisäksi asiakkaina on 12 keskisuomalaista kuntaa. Yhtiön toiminta-alueella asuu noin asukasta. Käsittelykustannukset ovat samansuuruiset sekä osakkaille että asiakkaille. Toiminnalleen yhtiö hakee uutta ympäristölupaa vuoden 2015 loppuun mennessä. Käytännössä yhtiö toimii alueella noin 20 vuotta. Jätteenkäsittelyalueella saa vastaanottaa, käsitellä, hyödyntää, varastoida ja loppusijoittaa ympäristölupapäätöksen mukaisia jätejakeita yhteensä tonnia vuodessa. Yhtiön liikevaihto vuonna 2008 oli 8,5 M. Mustankorkea Oy on sitoutunut toiminnassaan sertifioitujen ISO laatujärjestelmän sekä ISO ja EMASympäristöjärjestelmien toteuttamiseen. Yhtiö ilmoittaa, että jätteistä hyödynnetään jo 69 %. Kaatopaikkakaasu hyödynnetään energiantuotannossa. Saatava kaasu riittää lämmittämään tällä hetkellä noin omakotitaloa vuodessa. Biojätteet ja lietteet käsitellään kompostointilaitoksessa ja jälkikypsytyksen jälkeen komposti ohjataan hyötykäyttöön, osa tuotteistettuna tavarana. Alueelle on rakennettu muutama vuosi sitten hyötyjätteiden käsittelyterminaali, jonne vastaanotetaan kotitalouksien, toimistojen, kirjapainojen, kauppaliikkeiden ja teollisuuden tuottamaa keräyspaperia, - kartonkia ja - pahvia sekä energiana hyödynnettävää jätettä. Käsitelty hyötyjäte toimitetaan teollisuuden raaka-aineeksi sekä energiahyötykäyttöön. Mustankorkea Oy on valmis tarjoamaan palvelujaan Äänekosken kaupungille ja valmis neuvottelemaan myös osakkuudesta. Jätelain uudistusta pohtii tällä hetkellä JÄLKI- työryhmä. Sen tehtävänä on tehdä tämän vuoden loppuun mennessä eduskunnalle esitys uudesta jätelaista. Uuden jätelain tärkein asia on linjata yhdyskuntajätehuollon vastuut ja velvollisuudet kuntien osalta. Ympäristöministeriö on mm. tehnyt esityksen, että sopimusperusteinen jätteenkuljetus jäisi pois uudesta jätelaista. Asiasta käydään kiivas ja tulinen keskustelu, sillä vastapuoli on
4 Kaupunginjohtajan ehdotus: täysin eri mieltä. Uusi laki astuu voimaan näillä näkymin vuoden 2011 alusta. Iso kysymys osakkuudesta päätettäessä on kuljetusjärjestelmästä päättäminen. Nykyinen jätehuoltojärjestelmä on siis ollut käytössä koko Äänekoskea koskevana kesästä 2008 lähtien eli vähän yli vuoden. Järjestelmän rakentaminen on jatkunut tähän päivään saakka ja jatkuu vielä hyöty- ja aluekeräyspisteiden muutoksilla. Sumiaisten pienjäteasemaa siirretään parhaillaan toiseen paikkaan. Tällä hetkellä on menossa pienimuotoinen kokeilu energiajätteen keräilyn osalla. Kokeilun tarkoituksena on kerätä tietoa energiajätteen määrästä suhteessa kuivajätteeseen. Jätehuollon kehittyminen/tulevaisuuden arviointi on vaikeaa, koska ratkaisujen löytyminen on hidasta erityisesti siltä osin kuin on kysymys hyötyjätteen määrän kasvusta joko uudelleen käytön, kierrättämisen materiaalina tai energiahyödyntämisen kautta, polton lisääntymisestä ja sitä kautta jätteenkäsittelykeskuksiin tulevan loppusijoitettava jätteen määrästä. Tästä seurauksena on kysymys jätehuoltoyhtiöiden taloudesta ja sitä kautta asiakkailta perittävistä maksuista. Yksi jätehuoltoyhtiö pystyisi hoitamaan koko Keski-Suomen yhdyskunta- ja biojätteen käsittelyn, jolloin suuren asiakasmäärän johdosta maksuihin ei kohdistuisi niin suuria paineita. Yhden yhtiön malli ei ole kuitenkaan tällä hetkellä ajankohtainen. Valmistelevassa työryhmässä on pohdittu eri järjestelmien vertailuna mm. jätehuoltomaksuja, työpaikkojen määrää/säilymistä, kuljetusjärjestelmää, tiedonsaantia/tilastotietoja, päätösvaltaa, toiminnan ammattimaisuutta verrattuna omaan toimintaan, osakkuuden hintaa ja jätehuollon tulevaisuutta. Työryhmän tarkoituksena on tuoda asia kaupunginhallituksen käsittelyyn , jota ennen pyydetään ympäristölautakunnan ja teknisen lautakunnan lausunnot asiasta. Työryhmä pyytää kaupunginhallitukselta valtuutta neuvotella osakkuudesta, jotta ennen päätöksentekoa olisi mahdollisimman oikeat tiedot käytettävissä ja pystyttäisiin tekemään vertailu hintalaskelmineen nykymallin ja osakkuusmallin välillä. (valmistelu tekninen johtaja Jarmo Latvala puh ) Kaupunginhallitus päättää oikeuttaa työryhmän neuvottelemaan osakkuudesta jätehuoltoyhtiössä ja pyytää ympäristölautakunnan ja teknisen lautakunnan lausunnot työryhmän vuoden 2009 loppuun mennessä tekemästä vertailusta nykymallin ja osakkuusmallin välillä siten, että asia voidaan käsitellä kaupunginhallituksessa
5 Päätös: Hyväksyttiin TELA 7 Kaupunginhallituksen asettama työryhmä päätti kokouksessaan , että asiaa käsitellään ennen lautakuntien lausuntoa asian monimuotoisuuden ja kauaskantoisten seurausten vuoksi puolueiden ryhmäkokouksissa. Ryhmät kokoontuvat seuraavan kerran kaupunginhallituksen kokouksen alla. Teknisen johtajan ehdotus: Jotta jätehuollon tulevaisuuden ratkaisuvaihtoehdot tulisivat käsitellyiksi myös teknisessä lautakunnassa sekä ympäristölautakunnassa riittävän hyvin niin sovittiin, että lautakunnat käyvät asiasta alustavan keskustelun ennen varsinaista päätösesitys- ja lausuntokäsittelyä. Oheismateriaalina on eri vaihtoehdoista tehty vertailu. Keski-Suomen alueellinen jätesuunnitelma vuoteen 2016 on luettavissa osoitteessa ja jätehuolto. Lisätietoja Jarmo Latvala puh Keskustellaan käsiteltävänä olevasta asiasta ja määritellään suuntaviivat seuraavassa kokouksessa annettavalle päätösesitykselle ottaen huomioon teknisen lautakunnan tehtävä. Tekninen lautakunta päättää jätelakiin liittyvistä toteuttamistehtävistä eli kuljetuksen, hyödyntämisen ja käsittelyn järjestämisestä sekä järjestämistä koskevista maksuista ja kunnallisista jätehuoltomääräyksistä. Hallitus ja valtuusto päättävät osakkuuksiin liittyvistä asioista ja ympäristölautakunnan tehtävänä on jätelain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamisen valvonta. Päätös: Keskustelun jälkeen lautakunta päätti yksimielisesti siirtää asian seuraavaan kokoukseen Jätehuollon esimies Raimo Eklund selosti asiaa lautakunnalle ja poistui kokouksesta ennen päätöksentekoa klo TELA 15 Asiaa käsiteltiin teknisen lautakunnan edellisessä kokouksessa jossa luotiin suuntaviivoja tehtävälle päätösesitykselle. Työryhmän tekemässä vertailussa on pohdittu lähinnä kolmea eri vaihtoehtoa:
6 nykymalli: jätteen käsittely kilpailutetaan,käytössä sopimusperusteinen jätteenkuljetusjärjestelmä, jossa asiakkaat tekevät itse sopimuksen kuljetusyrittäjän kanssa, pienjäteasemat Äänekoskella, Konginkankaalla sekä Sumiaisissa. osakkuusmalli 1: sopimusperusteinen jätteenkuljetus, jätteen käsittely osakkuusyhtiön osoittamassa jätteenkäsittelykeskuksessa, pienjäteasemat kuten nykymallissa. osakkuusmalli 2: täyden palvelun osakkuus osakkuusyhtiössä, kunnan järjestämä jätteenkuljetus (annettu yhtiön hoidettavaksi), jätteenkäsittely osakkuusyhtiön osoittamassa jätteenkäsittelykeskuksessa, mahdollisuus osallistua jätelautakunnan toimintaan, pienjäteasema nykyisten lisäksi myös Suolahdessa, kunnan on tehtävä erillinen päätös jätteenkuljetusjärjestelmän muuttamisesta. Päätösvalta eri malleissa jakaantuu siten, että: nykymallissa kunta päättää oman kuntansa alueella jätteenkuljetusjärjestelmästä, jätteen käsittelypaikasta, muusta palveluverkosta (pienjäteasemat, aluekeräyspisteet, hyötykeräyspisteet), jätteenkäsittelymaksuista, lausunnon antajan rooli laajemmassa jätehuoltokeskustelussa osakkuusmallissa 1 kunta päättää jätteenkuljetusjärjestelmästä, palveluverkosta, jätteet toimitetaan yhtiön osoittamaan jätteenkäsittelypaikkaan, yhtiö esittää maksut, kunnat hyväksyvät, mahdollisuus osallistua laajemman alueen päätöksentekoon jätehuollossa osakkuusmallissa 2 on kunnan järjestämä jätteenkuljetusjärjestelmä (annettu yhtiön hoidettavaksi), jätteet yhtiön osoittamaan jätteenkäsittelypaikkaa, yhtiö päättää palveluverkosta (kuntaa kuullaan), yhtiö esittää maksut, kunnat hyväksyvät, mahdollisuus osallistua jätelautakunnan toimintaan, mahdollisuus osallistua laajemman alueen päätöksentekoon jätehuollossa. Vertailussa on kysymys kunnan vastuulla olevasta yhdyskuntajätteestä (asumisen ja siihen rinnastettavan julkisen toiminnan yhdyskuntajätteet). Jäljempänä tekstissä pohditaan lähinnä nykymallia ja osakkuusmallia 2, koska Sammakko kangas Oy:n tavoite on selkeästi osakkuusmalli 2. Työryhmä on erik seen vertaillut mahdollista osakkuutta myös Mustankorkea Oy:ssä. Alueellisen jätesuunnitelman vuoteen 2016 kehittämistavoitteita ovat jätteiden kaatopaikkakäsittelyn vähentäminen yhdyskuntalietteiden käsittelytason nostaminen jätteiden energiahyödyntämisen edistäminen rakentamis- ja purkutoiminnan jätteiden hyödyntämisen sekä raken-
7 tamisen materiaalitehokkuuden lisääminen tuhkan (teollisuuden energiatuotannon) hyödyntämisen lisääminen laitosmaisen jätteenkäsittelyn edistäminen Tavoitteena on yhdyskuntajätteen osalta on, että jätteestä kierrätetään materiaalina 50% hyödynnetään energiana 30 % loppusijoitus kaatopaikalle 20 % Muita tavoitteita yhdyskuntaliete hyödynnetään 99 %:sti rakentamisen jätteiden hyötykäyttöaste tavoittelee 70 % Tehdyn vertailun (jaettu edellisessä kokouksessa) perusteella voidaan todeta, että nykymal lissa jätehuollon kustannukset (tiedot jaettu edellisessä kokoukses sa) ovat tällä hetkellä edullisemmat kuin osakkuusmallissa. Nyky mallin jätehuoltoon kohdistuvat maksut ovat kilpailukykyisiä myös seutukunnalla ja valtakunnallisesti. Tarvittavat investoinnit kaupun gin osalta ovat nyt ja jatkossa pieniä. Jätehuolto toimii järkevästi ja pystyy hyödyntämään paikkakunnan tarjoamat mahdollisuudet (kier rätyslaitos ja polttoon hyväksytty kattilalaitos). Uudistettu taksara kenne mahdollistaa järkevien jätehuoltoratkaisujen käyttöönoton ai kaisempaa nopeammin. Jätehuoltomääräyksiä muuttamalla on mm. mahdollisuus saada pikaisesti käyntiin (kokeilu on käynnissä ) ener giajakeen keräily kunnassa ja sitä kautta vähentää kaatopaikalle menevän jätteen määrää. Asiakkaille syntyy mahdollisuus säästää käsittelykustannuksissa. Yleisellä tasolla jätehuollon kustannukset nousevat jätehuollon yleisen kustannuskehityksen mukaisesti. Asiakkaat/asukkaat eivät ole ilmaisseet tyytymättömyyttä nykyiseen järjestelmään. Paikallinen yrittäjä on panostanut jätehuollon rakenteisiin. Yrittäjällä on ollut jätehuollon kehit täjän rooli, kaupunki on ollut palvelujen ostajan roolissa. Toiminta on valtakunnallisen ja maakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteiden mukaista. Päätoimintamallina on jätteen uudelleenkäyttö, kierrättä minen materiaalina ja energiahyödyntäminen siten, että kaatopaikal le menisi mahdollisimman vähän jätettä. Kierrätyslaitos Teollisuuskadulla työllistää muine toimintoineen 20 henkilöä. Nykymallissa työpaikat säilynevät varmimmin seudulla. Nykymallissa on mahdollisuus kilpailuttaa jätteenkäsittely muutaman vuoden jaksoissa ja va lita joko edullisin tai kokonaistaloudellisesti edullisin vaihtoehto. Kul jetusjärjestelmä on mahdollisuus muuttaa kunnan järjestämäksi, jos nykyinen järjestelmä ei toimi ja hinnat nousevat kohtuuttomasti. Nykyjärjestelmä on haavoittuva kunnan päässä johtuen pienestä
8 henkilöstömäärästä. Kilpailutettavien kokonaisuuksien määritteleminen toimivaa järjestelmää särkemättä ei ole helppoa. Nykymallissa toiminta jatkuu samantyyppisenä eteenpäin, energiajakeen keräily otetaan laa jemmin käyttöön ja sitä kautta erilliskerätyn polttojakeen määrä kas vaa, tuo asiakkaille säästöä käsittelymaksuissa. Jätteenkäsittelypai kat kilpailutetaan useamman vuoden sopimuksilla, loppusijoitukseen menevän jätteen määrä vähenee huomattavasti. Maksut kehittyvät jätehuollon yleisen kustannuskehityksen mukaisesti. Toimintamallis sa ei tule erityisempiä ongelmia, koska jätteelle löytyy näillä näkymin aina käsittelypaikka kohtuulliseen hintatasoon. Äänekoskella erillis kerätään todennäköisesti jatkossakin energiajaetta, koska Äänevoi ma Oy:llä on lupa polttaa REF- polttoainetta. Mahdollisen lopun jät teen massapoltto tai loppusijoitus riippuu käsittelypaikan ratkaisuis ta. Kaupunki sijoittaa pieniä määrärahoja jätehuollon investointeihin. Nykymalli kannattaa valita - jos halutaan edelleen kehittää jätehuoltoa yhdessä paikallisen yrityksen kanssa hankintalain henki huomioiden - jos halutaan säilyttää nykyinen sopimusperusteinen jätteenkuljetusjärjestelmä - jos halutaan nopeasti vähentää loppusijoitukseen menevän jätteen määrää energiajakeen keräilyn avulla (polttomahdollisuus ja kierrätyslaitos kunnassa olemassa), jolloin asiakkaalla on mahdollisuus saada säästöä jätteenkäsittelykustannuksissa - jos halutaan varmistaa alan työpaikkojen säilyminen seudulla - jos halutaan itse päättää jätehuollon järjestämisestä Äänekoskella - jos halutaan käyttää ostopalveluja jätteenkäsittelyssä Sammakkokangas Oy:llä on :n investointitarpeet kolmen lähivuoden aikana ja entistä investointilainaa on jäljellä. Sammakkokangas Oy on sopiva jätteen loppusijoituspaikka mutta sen mahdollisuudet vasta ta tulevaisuuden jätehuoltoratkaisuihin, jotka liittyvät kierrättämiseen ja polttoon, ovat pienet vähäisestä asukas/asiakasmäärästä ( ) ja sijainnista (logistiikka) johtuen. Osakkuus mahdollistaa osallistumisen laajemman alueen päätöksentekoon jätehuoltoasiois sa (hallituksessa 1-2 paikkaa). Asiakkaisiin nähden osakkuus ei pys ty tarjoamaan edullisempia maksuja nykyjärjestelmään verrattuna. Osakkuusmallissa vaikutus kaupungin henkilöstöön on se, että lähtökohtaisesti jätehuollon esimies siirtyisi yhtiön palvelukseen ja puolikkaan toimistohenkilön työpanos siirtyy muihin kaupungin tehtäviin. Osakkuusmallissa yhtiö pyrkii edelleen laajentamaan toiminta-aluettaan ja yhtiöllä on koko naisvastuu osakaskuntien jätehuollon järjes-
9 tämisessä Yhtiö kilpailut taa kuljetukset, joten kuljetusyritys saattaa muuttua. Kuljetuksen kil pailutus saattaa tuoda kuljetuskustannuksiin säästöjä (ei varmuutta). Käsittelyn osalla on pohdittavana kustannuksiltaan järkevin jätteen polton vaihtoehto, onko se massapoltto jossain arinakattilassa (Ou lu, Vaasa, Tampere, Riihimäki) vai energiajakeen erilliskeräily, jolloin Äänevoima Oy:n kattila polttopaikkana tulee kysymykseen. Loppusi joitettavan jätteen määrä vähenee todennäköisesti hitaammin kuin nykymallissa. Yhtiö investoi jätteenkäsittelykeskukseen esitetyllä ta valla, maksut kehittyvät jätehuollon yleisen kustannuskehityksen mukaisesti. Yhtiön rooli muuttuu enemmän jätteen keräilijän ja välit täjän rooliksi. Kenties jätteenkäsittelykeskus toimii jätteen loppusijoi tuspaikkana laajemman alueen tarpeisiin, kenties jatkossa syntyy laajempialainen jätehuoltoyhtiö maakuntaan, Osakkuusmalli kannattaa valita - jos halutaan jätehuollon toteuttamisvastuu kuntien omistaman yhtiön haltuun - jos halutaan olla päättämässä laajemman alueen jätehuollon tulevaisuuden ratkaisuista ja ottaa vastuuta niistä päätöksistä - jos halutaan kunnan järjestämä jätteenkuljetusjärjestelmä - jos halutaan siirtää jätehuoltoasiat (viranomaisvalvontaa lukuun ottamatta) yhteisen jätelautakunnan päätettäväksi Teknisen johtajan ehdotus: Asiaa ei ole tarkoitus jatkossa käsitellä kovin useasti, joten päätös on tehtävä lähitulevaisuut ta ajatellen ja päätöksentekoon palataan vasta kun olosuhteet ovat olennaisesti muuttumassa tai päättäjät muuten päättävät ottaa asian käsittelyyn. Kaupungin/asiakkaiden/asukkaiden omista lähtökohdista ei ole tässä vaiheessa syytä vaih taa toimivaa jätehuoltojärjestelmää. Osakkuus ei tuo tällä hetkellä sellaista kehitystä jätehuoltoon, mitä nykymallilla ei saavutettaisi ja josta olisi hyötyä äänekoskelaisille. Osakkuus on mielekästä siinä vaiheessa kun on kysymys riittävän väestö/asiakaspohjan ( ) omaavasta kuntien omistamasta yhtiöstä, joka pystyy vastaamaan jätehuollon tulevaisuuden haasteisiin kaikissa olosuhteissa (mm. riittävä mahdollisuus kierrättää jätettä järkevästi) Lisätietoja Jarmo Latvala puh, Tekninen lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että jätehuollossa jatketaan ny kymallin mukaisesti siten, että kunnassa on sopimusperusteinen jät teenkuljetusjärjestelmä ja jätteen käsittely kilpailutetaan muutaman vuoden jaksoissa heinäkuun 2010 alusta alkaen. Muutetaan jäte huoltomääräyksiä siten, että energiajakeen keräily tulee mahdolli seksi myös kunnan vastuulla olevan yhdyskuntajätteen osalla.
10 Käsittely: Keskustelun kuluessa Minna Tuikka teki seuraavan esityksen: Tekninen lautakunta toteaa lausunnossaan, että kaupunginhallituksen tulee harkita Sammakkokangas Oy:n osakkuutta, koska yhtiön osakkaana kaupunki voi aktiivisesti osallistua oman alueensa jätehuollon kehittämiseen, johon myös toiminnasta mahdollisesti kertyvät tuotot käytettäisiin. Muutetaan jätehuollon määräyksiä siten, että energiajakeen keräily tulee mahdolliseksi myös kunnan vastuulla olevan yhdyskuntajätteen osalta. Olli Vertainen kannatti Minna Tuikan esitystä. Pohjaesitystä kannattivat Kalevi Ahonen, Kalervo Toffer, Raimo Poikonen ja Eila Nurmi. Puheenjohtaja totesi, että koska on tehty käsittelyn pohjana olevasta ehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys, asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja esitti asiassa suoritettavaksi nimenhuutoäänestyksen seuraavasti: pohjaesitys JAA ja Minna Tuikan esitys EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. JAA äänestivät Mauri Ilves, Kalevi Ahonen, Olavi Ilomäki, Kalle Niskanen, Eila Nurmi, Riitta Nyrönen, Raimo Poikonen, Helena Seppälä-Kupari ja Kalervo Toffer. EI äänestivät Olli Vertainen, Matti Markkanen, Henna Penttinen, Liisa Piispanen, Minna Tuikka ja Ville Vasko. Lautakunta hyväksyi äänin 9-6 käsittelyn pohjana olleen ehdotuksen. Päätös: Lautakunta hyväksyi äänin 9-6 käsittelyn pohjana olleen teknisen johtajan ehdotuksen, jonka mukaan tekninen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että jä tehuollossa jatketaan ny kymallin mukaisesti siten, että kunnassa on sopimusperusteinen jätteenkuljetusjärjestelmä ja jätteen käsittely kil pailutetaan muutaman vuoden jaksoissa heinäkuun 2010 alusta al kaen. Muutetaan jätehuoltomääräyksiä siten, että energiajakeen ke räily tulee mahdolliseksi myös kunnan vastuulla olevan yhdyskunta jätteen osalla Johtava ympäristötarkastaja Jouni Kurkela selosti asiaa lautakunnalle ja poistui kokouksesta ennen päätöksentekoa klo
11 KH 72 Ympäristölautakunta käsitteli asiaa kokouksissaan , 6, ja , 15. Ympäristölautakunta päätti äänin 8-4 esittää lausuntonaan seuraavaa: Kaupunginjohtajan ehdotus: "Lautakunta toteaa, että jätehuolto Äänekoskella perustuu tällä hetkellä kolmeen perustekijään, jotka ovat Paikallinen yritysosaaminen ja kuljetuskalusto sekä tarvittava laitoskapasiteetti jätteen hyödyntämiseen (=ympäristöluvan omaava lajittelulaitos sekä voimalaitos, jolla on lupa ref-jätteen polttoon). Kuljetusten kannalta siedettävän etäisyyden päässä toimivat kaksi ympäristöluvan omaavaa jätehuoltoaluetta, jotka voivat tarjota kaupungille asumisessa ja julkishallinnossa syntyvän jätteen loppusijoitus- ja biojätteen käsittelypalvelua. Kaupungin henkilökuntaan kuuluva päätoiminen jätehuollon toteutuksesta vastaava viranhaltija. Näiden tekijöiden yhteistuloksena jätehuolto toimii Äänekoskella ympäristönsuojelun näkökulmasta katsoen tällä hetkellä varsin hyvin: Jätettä kokonaisuutena (yhdyskunnat, kauppa, teollisuus) hyödynnetään todennäköisesti keskimääräistä tehokkaammin. Vertailutietoa kunnan vastuulla olevan jätteen hyödyntämisasteesta kuntatasolle vietynä ei nyt ole saatavilla. Jätteen hyödyntäminen ja käsittely tapahtuu ympäristöluvan omaavissa paikoissa, jolloin luvan yhteydessä on otettu huomioon jätteistä terveydelle ja ympäristölle aiheutuvan vaaran ja haitan torjuminen. Oman henkilöstön paikallistuntemus helpottaa kentän ongelmakohtien havaitsemista sekä edesauttaa niiden korjaamista. Edellä sanotun perusteella ympäristönsuojelun näkökulmasta tässä tilanteessa ei ole pikaista tarvetta järjestelmän muuttamiseen." Ympäristölautakunnan pöytäkirjanote on esityslistan oheismateriaalina. Lisäksi oheismateriaalina jaetaan teknisen johtajan valmistelema vaihtoehtoisten jätehuoltoratkaisujen vertailutiedosto ja johtavan ympäristötarkastaja Jouni Kurkelan kommentit em. vertailutiedostoon. Ympäristölautakunnan antaman lausunnon ja teknisen lautakunnan hyväksymän päätösehdotuksen perusteella kaupunginhallitus päättää, että jätehuolto organisoidaan nykymallin mukaisesti siten, että kaupungissa on sopimusperusteinen jätteenkuljetusjärjestelmä ja jätteen käsittely kilpailutetaan muutaman vuoden jaksoissa
12 heinäkuun 2010 alusta alkaen. Jätehuoltomääräyksiä muutetaan siten, että energiajakeen keräily tulee mahdolliseksi myös kaupungin vastuulla olevan yhdyskuntajätteen osalta. Päätös: Asia jätettiin pöydälle TELA 34 Sammakkokangas Oy on tehnyt osakkuudesta uuden tarjouksen, jossa Äänekosken osuus osakkuudesta maksettaisiin apporttiomaisuutena, jonka arvo on noin (4 /asukas, osakkeen arvo olisi noin 36, perustajat maksaneet 13 /asukas). Eli Äänekosken ei tarvitsisi sijoittaa osakkuuteen yhtään euroa käteistä rahaa. Teknisen johtajan ehdotus: Jätehuoltotyöryhmä on pitänyt asiasta oman kokouksen ja päätynyt lausuntonaan esittämään äänin 4 (Nyholm, Tuikka, Vertainen ja Kurkela) vastaan 2 (Javanainen ja Latvala, jotka kannattivat nykymallia) liittymistä Sammakkokangas Oy:n osakkaaksi täyden palvelun kuntana. Työryhmän perustelut molemmista näkökannoista ovat oheismateriaalina. Osakkuuden hinta ei missään valmistelun vaiheessa ole ollut tärkein asia mietittäessä osakkuutta Sammakkokangas Oy:ssä. Jätehuollon toimivuus, asiakkaiden tyytyväisyys, perittävät maksut, paikkakunnalla olevat jätehuollon työpaikat, Sammakkokangas Oy:n asiakaskunnan määrä/vaikuttavuus sekä jätehuollon kehittäminen, erityisesti energiajakeen keräily/poltto, ovat olleet päällimmäisenä asiaa pohdittaessa. Suurin osa näistä tekijöistä puoltaa nykymallin säilyttämistä jätehuollossa Äänekoskella. Ei jätettä turhaan kaatopaikan penkkaan vaan hyötykäyttöön. Sammakkokangas Oy:n tarjous on oheismateriaalina. Lisätietoja Jarmo Latvala puh, Tekninen lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että jätehuollossa jatketaan nykymallin mukaisesti siten, että kunnassa on sopimusperusteinen jätteenkuljetusjärjestelmä ja jätteen käsittely kilpailutetaan muutaman vuoden jaksoissa heinäkuun 2010 alusta alkaen. Muutetaan jätehuoltomääräyksiä siten, että energiajakeen keräily tulee mahdolliseksi myös kunnan vastuulla olevan yhdyskuntajätteen osalla. Käsittely Keskustelun kuluessa Minna Tuikka teki seuraavan esityksen: Tekninen lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että
13 Äänekosken kaupunki liittyy jätehuoltotyöryhmän esityksen mukaisesti Sammakkokangas Oy:n täyden palvelun osakkaaksi. Muutetaan jätehuoltomääräyksiä siten, että energiajakeen keräily tulee mahdolliseksi myös kunnan vastuulla olevan yhdyskuntajätteen osalta. Ville Vasko kannatti Minna Tuikan esitystä. Pohjaesitystä kannattivat Kalevi Ahonen, Kalervo Toffer, Raimo Poikonen ja Eila Nurmi. Puheenjohtaja totesi, että koska on tehty käsittelyn pohjana olevasta ehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys, asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja esitti asiassa suoritettavaksi nimenhuutoäänestyksen seuraavasti: Pohjaesitys JAA ja Minna Tuikan esitys EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. JAA äänestivät Mauri Ilves, Kalevi Ahonen, Olavi Ilomäki, Kalle Niskanen, Eila Nurmi, Riitta Nyrönen, Liisa Piispanen, Raimo Poikonen, Helena Seppälä-Kupari ja Kalervo Toffer. Ei äänestivät Olli Vertainen Matti Markkanen, Henna Penttinen, Minna Tuikka ja Ville Vasko. Lautakunta hyväksyi äänin 10-5 käsittelyn pohjana olleen ehdotuksen. Päätös: Lautakunta hyväksyi äänin 10-5 käsittelyn pohjana olleen teknisen johtajan ehdotuksen, jonka mukaan tekninen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että jätehuollossa jatketaan nykymallin mukaisesti siten, että kunnassa on sopimusperusteinen jätteenkuljetusjärjestelmä ja jätteen käsittely kilpailutetaan muutaman vuoden jaksoissa heinäkuun 2010 alusta alkaen. Muutetaan jätehuoltomääräyksiä siten, että energiajakeen keräily tulee mahdolliseksi myös kunnan vastuulla olevan yhdyskuntajätteen osalla Toimitusjohtaja Esko Martikainen selosti asiaa lautakunnalle Sammakkokangas Oy:n näkökulmasta ja poistui kokouksesta ennen päätöksentekoa klo Ympäristöhuollon työnjohtaja Mikko Sarja selosti asiaa lautakunnalle Lassila & Tikanoja Oyj:n näkökulmasta ja poistui kokouksesta ennen päätöksentekoa klo Jätehuoltotyöryhmän jäsen Kimmo Tuikka selosti asiaa lautakunnalle jätehuoltotyöryhmän kannan pohjalta ja poistui kokouksesta ennen päätöksentekoa klo
14 - - - KH 114 Kaupunginhallitus päättää, että jätehuollossa jatketaan nykymallin mukaisesti siten, että kunnassa on sopimusperusteinen jätteenkuljetusjärjestelmä ja jätteen käsittely kilpailutetaan kahden vuoden jaksoissa heinäkuun 2010 alusta alkaen. Muutetaan jätehuoltomääräyksiä siten, että energiajakeen keräily tulee mahdolliseksi myös kunnan vastuulla olevan yhdyskuntajätteen osalla. Käsittely: Asiasta keskusteltaessa Rolf Nyholm esitti Merja Närhin ja Jaana Tanin kannattamana, että kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että Äänekosken kaupunki liittyy jätehuoltoryhmän esityksen mukaisesti Sammakkokangas Oy:öön täyden palvelun osakkaaksi. Keskustelun päätteeksi puheenjohtaja totesi, että koska keskustelun aikana oli tehty pohjaehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, asiasta tulee suorittaa äänestys. Äänestysmenettelyksi hyväksyttiin kättennostoäänestys: ensiksi nostavat kätensä ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta, ja sitten ne, jotka kannattavat Rolf Nyholmin ehdotusta. Suoritetussa äänestyksessä pohjaehdotusta kannattivat Heikki Flinkman, Pekka Leppänen, Leila Lindell, Tommi Lunttila, Pentti Piilonen, Piia Soininen, Matti Tiusanen ja Marke Tuominen. Rolf Nyholmin ehdotusta kannattivat hänen lisäkseen Merja Närhi, Jaana Tani, Marko Tuhkanen ja Pirjo Uusitalo. Puheenjohtaja totesi pohjaehdotuksen tulleen kaupunginhallituksen päätökseksi äänin 8-5. Päätös: Hyväksyttiin kaupunginjohtajan ehdotus äänin TELA 149 Sammakkokangas Oy on tehnyt kesällä 2012 esityksen Äänekosken kaupungille, että osakkuus yhtiössä käsiteltäisiin uudelleen jätteenpolttolaitosyhteistyön sekä pohjoisen Keski-Suomen jätehuollon tulevaisuuden kehittämisen takia. Sammakkokangas esittää osakkuuden hinnaksi 15 /osake (osake/asukas) eli noin Lisäksi yhtiö esittää, että yhtenäinen järjestelmä luotaisiin viiden vuoden aikana vaiheittain. Jätehuollon osakkuuksista päättäminen ja siihen liittyvä omistajaohjaus ei ole jätehuoltoviranomaisen päätettävissä vaan päätösvalta kuuluu lähtökohtaisesti kaupunginvaltuustolle. Yhtiö on esittänyt kirjeessään mm. seuraavaa:
15 Jätehuollon tulevaisuuden tavoitteita ja jätteen poltto Uusi jätelaki on astunut voimaan , jossa on tarkennettu entisestään jätehuollon tavoitteita, joiden tarkoituksena on ohjata jätteitä tehokkaammin hyötykäyttöön. Jätevero on myös kiristynyt ja vuoden 2013 alusta jätevero on 50 /tn.tavoitteena on myös, että vuoden 2016 alusta biohajoavan jätteen sijoittaminen kaatopaikoille päättyy, kun kaatopaikkasijoituskielto niiden osalta astuu voimaan. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki paperia, pahvia, kartonkia, puuta sekä kasvi- tai eloperäistä materiaalia sisältävä jäte täytyy käsitellä jossain muualla. Käytännössä ratkaisu on materiaalina hyödynnettävän jätteen erilliskeräiksen tehostaminen ja lopun jätteen polttaminen jätevoimalassa. Tulevaisuuden velvoitteet ja tavoitteet tarkoittavat täällä pohjoisessa Keski-Suomessa ratkaisua siitä, missä suunnitteilla tai rakenteilla olevassa laitoksessa jätteet poltetaan. Tavoitteena olisi, että loppusijoitettavan yhdyskuntajätteen määrä tippuisi noin % tämän hetkisestä määrästä. Tässä yhteydesä on hyvä erottaa jätteen massa- ja rinnakkaispoltto. Massapolttolaitokseksi kutsutaan polttolaitosta, joka on tarkoitettu ainoastaan jätteenpolttamiseen. Osa muista voimalaitoksista ovat saaneet luvan polttaa pääasiallisen polttoaineen seassa jonkin verran jäteperäistä materiaalia. Tälliöin puhutaan jätteen rinnakkaispoltosta. Rinnakkaispolttoon kelpaavalle jätteelle on massapolttoa tiukemmat kriteerit Rinnakkaispoltto vaatii kotitalouksille ns. kaksikeräysjärjestelmää (sekajäte ja energiajäte). Massapoltolla voidaan tehokkaammin vähentää loppusijoitettavan jätteen määrää. Polttolaitostilanne Keski-Suomessa ei ole rakenteilla ja suunnitteilla jätteenpolttolaitosta ja siksi jätteen energiahyödyntämisen yhteistyökuviot on etsittävä muualta. Vuonna 2010 alkoi Varkauden polttolaitoksen suunnittelu. Toteutuessaan Varkauden hanke olisi myös pohjoista Keski-Suomea palveleva ratkaisu. Suunnittelujen lähtökohtana on ollut, että laitos olisi kiertopetikattila, jossa on korkea käytettävyys, hyvä hyötysuhde ja ja säädettävyys. Hankkeella on laaja kannatus Savossa ja Keski-Suomessa. Ekovoimalaitoksen on määrä olla valmis vuoden 2015 loppuun mennessä. Sammakkokangas Oy on päättänyt olla mukana hankkeessa. Osakkuus polttolaitosyhtiössä takaa Sammakkokangas Oy:lle polttopaikan yhdyskuntajätteelle sekä tätä kautta pystytään vastaamaan myös tulevaisuuden lainsäädännöllisiin vaatimuksiin. Osakkuus polttolaitoksessa takaa kilpailukykyisen porttihinnan
16 pitkällä aikavälillä. Sammakkokangas Oy:n näkemys on, että jätteenpolton yhteistyökuvio tulisi ratkaista pohjoisessa Keski-Suomessa yhdessä ja luoda yhtenäinen järjestelmä. Yhteistyö toisi mahdollisuuden luoda kattava keräysverkosto siirtokuormausasemineen kohtuullisin kustannuksin. Yhteisen järjestelmän luominen vaatisi sitä, että kaikki kunnat olisivat ns. täyden palvelun kuntia, joissa on käytössä kunnan järjestämä jätehuolto. Äänekoskella ja Sammakkokangas Oy:llä on sopimus jätteenkäsittelystä vuoden 2014 kesäkuun loppuun saakka Tällä hetkellä Varkauden polttolaitoksen YVA-selvitys on tehty ja se on lausunnolla, ympäristölupaa valmistellaan. Tarkoitus on edelleen, että ekovoimalaitos olisi valmis 2015 vuoden loppuun mennessä. Muita vaihtoehtoisia polttolaitoksia Keski-Suomea ajatellen ovat mm.tampere, Vaasa ja Oulu joita vaihtoehtoja myös Mustankorkea Oy pohtii Varkauden lisäksi. Äänekoskella on mahdollisuus kerätä vapaaehtoisesti energiajaetta, joka voidaan murskauksen jälkeen hyödyntää rinnakkaispolttona Äänevoima Oy:n kattilassa. Vuoden 2016 alusta alkaen biohajoavaa jätettä ei saa sijoittaa kaatopaikoille. Karkeasti kaatopaikkakielto koskee yhdyskuntien sekajätettä, erilliskerättyjä jätteitä (paperia, kartonkia, muovia, lasia, metallia ja biojätettä) sekä laitosten käsittelyjätettä. Lähinnä sekajätteelle ja biojätteelle Äänekosken on löydettävä sijoituspaikka vuoden 2016 jälkeen. Vaihtoehtoja ovat lähialueen polttolaitokset tai tuleva paikallinen jätteenkäsittelylaitos, jonka yhteyteen suunnitellaan biovoimalaitosta. Osakkuutta on käsitelty perusteellisesti vuonna 2010 teknisessä lautakunnassa ja ympäristölautakunnassa sekä kaupunginhallituksessa, joissa todettiin, että ei lähdetä osakkaaksi Sammakkokangas Oy:öön.Tilanne ei ole sen jälkeen olennaisesti muuttunut. Jätteen massapoltto tuo jätehuoltoon omat muutoksensa mutta jätehierarkiassa ei voida unohtaa, että jäteasetuksella velvoitetaan kierrättämään materiaalina jätteestä 50 %. Myös biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto tuo omat muutoksensa jätehuoltoon. Muutoksiin pystytään vastaamaan nykyisen järjestelmän puitteissa. Oheismateriaalina Sammakkokangas Oy:n kirje.
17 (valmistelu tekninen johtaja Jarmo Latvala, puh ) Teknisen johtajan ehdotus: Tekninen lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunki ei lähde osakkaaksi Sammakkokangas Oy:öön. Käsittely: Päätös: Keskustelun kuluessa Minna Tuikka esitti, että ryhdytään neuvottelemaan osakkuudesta Sammakkokangas Oy:n kanssa. Tuikkaa ei kannatettu. Näin lautakunta yksimielisesti hyväksyi teknisen johtajan ehdotuksen. Lautakunta hyväksyi yksimielisesti teknisen johtajan ehdotuksen, jonka mukaisesti lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunki ei lähde osakkaaksi Sammakkokangas Oy:öön KH 374 Esityslistan oheismateriaalina jaetaan Sammakkokangas Oy:n asiaa koskeva kirje. Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus päättää, että kaupunki ei lähde osakkaaksi Sammakkokangas Oy:öön. Päätös: Hyväksyttiin päätösehdotus siten tarkistettuna, että alkuvuodesta 2013 kaupunginhallitukselle tuodaan selostus jätehuollon tulevaisuuden näkymistä
Kaupunginhallitus, julkinen 428 07.12.2009 Tekninen lautakunta 7 12.01.2010 Tekninen lautakunta 15 03.02.2010
Kaupunginhallitus, julkinen 428 07.12.2009 Tekninen lautakunta 7 12.01.2010 Tekninen lautakunta 15 03.02.2010 Jätehuollon ratkaisut vuodesta 2010 eteenpäin 25/111502/2010 KHALL 428 Sammakkokangas Oy on
LisätiedotYhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen
Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte: vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,
LisätiedotKunnan vastuulla oleva jätehuolto 2019
Kunnan vastuulla oleva jätehuolto 2019 Jätehuollon vastuut Jätelain mukaisen toiminnan yleinen ohjaus, seuranta ja kehittäminen kuuluu ympäristöministeriölle ELY-keskus ohjaa ja edistää jätelaissa ja sen
LisätiedotÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 1. PAIKKA Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone nro 115. Otsikko Sivu
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 1 Tekninen lautakunta AIKA 06.04.2010 kello 17:00-20:05 PAIKKA Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone nro 115 LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA Otsikko Sivu
LisätiedotJÄTETAKSA ALKAEN SYDÄN-SUOMEN JÄTELAUTAKUNTA. Äänekoski. Hyväksytty jätelautakunnassa SISÄLTÖ
JÄTETAKSA 1.1.2018 ALKAEN SYDÄN-SUOMEN JÄTELAUTAKUNTA Äänekoski Hyväksytty jätelautakunnassa 7.11.2017 37 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ JÄTETAKSASTA JA JÄTEMAKSUISTA... 2 1 Jätemaksun perusteet ja soveltamisalue...
LisätiedotNykytilan selvittämisestä kohti jätehuollon tiekarttaa. Tiina Karppinen Keski-Suomen liitto
Nykytilan selvittämisestä kohti jätehuollon tiekarttaa Tiina Karppinen Keski-Suomen liitto 25.10.2017 1 Sisältö Keski-Suomen jätehuollon nykytilakatsaus Kuntien jätehuollon organisoituminen Yhdyskuntajätteet
LisätiedotKainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121
Kainuun jätehuollon kuntayhtymä KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Jätehuollon tulevaisuus Kainuussa 2012 Jukka Oikarinen puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi
LisätiedotKunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen taksan muutokset alkaen
Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/2017 1 (1) 10 Asianro 8780/14.06.00.02/2017 Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen taksan muutokset 1.1.2018 alkaen Vs. palvelupäällikkö Hanna Kisonen
LisätiedotÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 1. Otsikko Sivu
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 1 Kaupunginhallitus, julkinen AIKA 01.03.2010 kello 12:00-16:25 PAIKKA Kaupungintalo, valtuustosali LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA Otsikko Sivu 66 Kokouksen laillisuuden
LisätiedotEhdotus kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2015 alkaen
Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 4/2014 1 (1) 24 Asianro 7006/02.05.00/2014 Ehdotus kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2015 alkaen Palvelupäällikkö Saija Pöntinen
LisätiedotPÄÄTÖS: Hyväksyttiin.
Tekninen lautakunta 29 08.03.2011 Kunnanhallitus 115 11.04.2011 Tekninen lautakunta 85 13.09.2011 Jätteenkuljetuksen kilpailuttaminen 2012-2016/uusi jätelaki 604/54.541/2010 Teknltk 29 Joensuun Seudun
LisätiedotKIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen
KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen JÄTE EI OLE ENÄÄ UHKA VAAN MAHDOLLISUUS KAATOPAIKAT Tavoitteena hygienian parantaminen Luotiin terveydenhuollon jatkoksi Jätteiden hautaaminen
LisätiedotLASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012
LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 I N N O L I N K R E S E A R C H O Y T A M P E L L A N E S P L A N A D I 2, 4. k r s, 3 3 1 0 0 T A M P E R E F
LisätiedotOulun läänin jätesuunnitelman
Oulun läänin jätesuunnitelman Jätesuunnitelma on jätelain velvoitteita Jäte on aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä. (jätelaki
LisätiedotJätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta. Leena Eränkö 13.9.2012
Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta Leena Eränkö 13.9.2012 23 Kunnan jätehuoltoviranomainen Kunnalle kuuluvista tämän lain mukaisista jätehuollon viranomaistehtävistä huolehtii kunnan määräämä
LisätiedotMustankorkea Oy:n esittely Jyväskylän Rotaryklubi 30.9.2013
Mustankorkea Oy:n esittely Jyväskylän Rotaryklubi 30.9.2013 Esko Martikainen Toimitusjohtaja Mustankorkea Oy 1 Mustankorkea Oy lyhyesti Perustettu vuonna 1998 Alueellinen jätteenkäsittely-yhtiö, jonka
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 22/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5922/ /2016
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 22/2016 1 (1) 250 Asianro 5922/00.01.01/2016 Ylimääräinen asia / Savo-Pielisen jätelautakunnan johtosäännön muuttaminen historia (asianumerolta 2388/2016) Kaupunginvaltuusto
LisätiedotPirkanmaan Jätehuolto Oy
Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy 17 osakaskuntaa omistavat yhtiön asukaslukujensa mukaisessa suhteessa yhtiö toimii omakustannusperiaatteella n. 60 työntekijää Jätehuollon työnjako Pirkanmaan
LisätiedotKaavoitus ja jätehuolto
1 Kaavoitus ja jätehuolto Kaarina Rautio 21.4.2008 2 Maakunnan kehittämisen malli 2 3 Kaavajärjestelmä (MRL) Valtakunnalliset alueidenkäyttö- tavoitteet - Valtioneuvosto hyväksyy MAAKUNTAKAAVA Kuntien
LisätiedotEsko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon?
Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Sisältö Yhdyskuntajätteet ja niiden käsittely Kierrätyksestä Jätteenpolton kehitys Suomessa Jätevoimala ja rinnakkaispoltto
LisätiedotUUDENKAUPUNGIN MATERIAALIKÄSITTELYKESKUS
UUDENKAUPUNGIN MATERIAALIKÄSITTELYKESKUS YVA-ohjelman julkistaminen 28.8.2013 MATERIAALINKÄSITTELYKESKUS HANKKEEN ESITTELY JORMA MIKKONEN Ympäristöhuollon tulevaisuuden trendit Niiden vaikutus Lounais-Suomeen
LisätiedotTalouden vakauttaminen
Kaupunginhallitus, julkinen 102 29.03.2010 Kaupunginhallitus, julkinen 159 17.05.2010 Kaupunginhallitus, julkinen 170 24.05.2010 Kaupunginhallitus, julkinen 195 15.06.2010 Kaupunginhallitus, julkinen 203
LisätiedotRiikinvoiman ajankohtaiset
Riikinvoiman ajankohtaiset Yhdyskuntajätteestä energiaa kiertopetitekniikalla 18.2.2016 Sisältö 1. Hanke- ja prosessiesittely 2. Kiertopetitekniikan haasteet ja mahdollisuudet 3. Tilannekatsaus Riikinvoiman
LisätiedotYhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 2016 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella
Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 216 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Kerätyn jätteen määrä ja hyödyntäminen Vuonna 216 sekajätettä kerättiin koko toimialueella 44 37 tonnia.
LisätiedotSako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmä: selvitys ja kuuleminen
Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 8 Asianro 6499/14.06.00/2013 Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmä: selvitys ja kuuleminen Yleistä jätteiden kuljetusjärjestelmistä Kuljetusjärjestelmän
LisätiedotTämän sopimuksen sopijaosapuolina ovat seuraavat Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n omistajakunnat (jäljempänä sopijakunnat):
Luonnos 16.03.2012 Yhteistoimintasopimus jätehuoltoviranomaisena toimimisesta 1. Sopimuksen osapuolet Tämän sopimuksen sopijaosapuolina ovat seuraavat Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n omistajakunnat (jäljempänä
LisätiedotMielipiteet, huomautukset ja muutosehdotukset Sydän-Suomen jätehuoltolautakunnan kuuluttamaan:
Mielipiteet, huomautukset ja muutosehdotukset Sydän-Suomen jätehuoltolautakunnan kuuluttamaan: Sydän-Suomen jätelautakunta Yleiset jätehuoltomääräykset LUONNOS http://www.saarijarvi.fi/sites/saarijarvi.fi/files/atoms/files/ehdotus_kunnallisiksi_jatehuoltoma
LisätiedotKOKOEKO Kuopio 24.2.2011. Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille
KOKOEKO Kuopio 24.2.2011 Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille Yhdyskuntajätehuollon vastuunjako Yhdyskuntajätteen kokonaismäärä on noin 2,8 milj.tonnia. Teollisuus 22 % Rakentaminen 31 % Yhdyskuntajäte
LisätiedotJÄMSÄN KAUPUNKI ENERGIAKÄYTTÖÖN TOIMITETTAVAN YHDYSKUNTAJÄTTEEN VARAS- TOINTI JA SIIRTOKUORMAUS
12.2.2018 JÄMSÄN KAUPUNKI ENERGIAKÄYTTÖÖN TOIMITETTAVAN YHDYSKUNTAJÄTTEEN VARAS- TOINTI JA SIIRTOKUORMAUS JÄMSÄN KAUPUNKI Tarja Kuisma ENVINEER OY Janne Huttunen etunimi.sukunimi@envineer.fi www.envineer.fi
LisätiedotJätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi
Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Aiempia kokemuksia energiahyötykäytöstä Keski- Savossa Poltettavaa muovijätettä kerättiin
LisätiedotOrimattilan kaupungilla on seuraavat vaihtoehdot:
Kaupunginhallitus 188 17.05.2010 Laajennettu kaupunginhallitus 20 04.10.2010 Laajennettu kaupunginhallitus 30 11.10.2010 Laajennettu kaupunginvaltuusto 14 15.11.2010 EKO-MAKSUJEN PERINTÄ KH 188 Kaupunginvaltuusto
LisätiedotJÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj
JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj KULUTUSYHTEISKUNNASTA KIERRÄTYSYHTEISKUNNAKSI
LisätiedotEsityksen laatija 7/4/09 JÄTTEEN POLTON VAIKUTUS KIERRÄTYKSEEN
Esityksen laatija 7/4/09 JÄTTEEN POLTON VAIKUTUS KIERRÄTYKSEEN 30.10.2014 Hyvä ympäristö ei synny sattumalta. Se on yhteinen juttu. Kiertokapula Oy:n tehtävänä on huolehtia mahdollisimman ympäristöystävällisesti
LisätiedotLausunto alueellisen jätehuoltolautakunnan vuoden 2019 talousarvioesityksestä
IKAALISTEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA Kokouspäivämäärä Tekninen lautakunta 20.06.2018 Sivu 1 IKA/151/10.00.00.00/2018 30 Lausunto alueellisen jätehuoltolautakunnan vuoden 2019 talousarvioesityksestä Valmistelu
LisätiedotKohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015
Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa EU-edunvalvontapäivä EU:n kiertotalouspaketti Komissiolta 2.7.2014 Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa tiedonanto Direktiiviehdotukset mm. jätedirektiivin
LisätiedotJätehuollon varaukset kaavoituksessa
Savo-Pielisen jätelautakunta Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Alueen kuntien kaavoituksessa huomioon otettavaksi Huhtikuu 2015 Jätehuollon toimijoiden mukana olo kaavoitusprosessissa Savo-Pielisen
LisätiedotJätehuollon kevätpäivä 2014 Keskitetty jätehuoltoratkaisu Hiukkavaara. Antero Kiljunen suunnitteluinsinööri, Oulun Jätehuolto
Jätehuollon kevätpäivä 2014 Keskitetty jätehuoltoratkaisu Hiukkavaara Antero Kiljunen suunnitteluinsinööri, Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto Oulun kaupungin liikelaitos Maan viidenneksi suurin jätelaitos
LisätiedotYhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY
Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY Arvio yhdyskuntajätteen koostumuksesta (2012) Lähde: Tilastokeskus 2012, Jätelaitosyhdistys
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 4031/ /2016
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) Kaupunginhallitus 170 6.6.2016 42 Asianro 4031/02.05.05/2016 Varkauden Opiskelijakadun kiinteistön siirtäminen kuntayhtymästä Savoniaammattikorkeakoulu Oy:lle Päätöshistoria
LisätiedotHallintosäännön muuttaminen 3 luvun :n 3 kaupunginhallitus, 10 luvun 53 :n viranhaltijoiden erityinen ratkaisuvalta ja keskeiset vastuualueet
Kaupunginhallitus 373 19.09.2016 Kaupunginhallitus 408 11.10.2016 Kaupunginvaltuusto 99 17.10.2016 Hallintosäännön muuttaminen 3 luvun :n 3 kaupunginhallitus, 10 luvun 53 :n viranhaltijoiden erityinen
LisätiedotKunnan, jätelautakunnan ja jäteyhtiön rooleista. Loimi-Hämeen jätehuolto 6.9.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö
Kunnan, jätelautakunnan ja jäteyhtiön rooleista Loimi-Hämeen jätehuolto 6.9.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö Kuntien jätehuoltoyksinoikeus jatkuu YHDYSKUNTAJÄTEHUOLTO = julkinen välttämättömyyspalvelu
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (1) Kasvun ja oppimisen lautakunta Asianro 3997/ /2018
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2018 1 (1) 67 18.9.2018 75 9.10.2018 80 Asianro 3997/02.02.00/2018 Kasvun ja oppimisen palvelualueen vuoden 2019 talousarvion laadinnan valmistelutilanne historia 18.9.2018
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 200. Kaupunginhallitus 01.06.2015 Sivu 1 / 1
0.06.05 Sivu / 030/0.05.05/05 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 5 8.5.05 9 5.5.05 00 Helsingin seudun asioimistulkkikeskus Oy:n osakkeen osto (Pöydälle 5.5.05) Valmistelijat / lisätiedot: Viktoria Hindsberg-Karkola,
LisätiedotJÄTEHUOLLON PALVELUTASO VESTIA OY:N ALUEELLA
1/4 JÄTEHUOLLON PALVELUTASO VESTIA OY:N ALUEELLA 1. Johdanto Jätehuollon palvelutasolla määritellään millaisia jätehuoltopalveluja alueen asukkaille ja yrityksille tarjotaan Vestia Oy:n alueella. Vestia
LisätiedotRaision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginvaltuusto
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginvaltuusto 105 10.6.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 218 6.11.2013 Kaupunginhallitus 84 29.3.2016 Asianro 677/04.03.01/2013 33 Valtuutettu Mika Koiviston
LisätiedotKunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen taksa alkaen
Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/2016 1 (1) 24 Asianro 6572/02.05.00.00/2016 Kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen taksa 1.1.2017 alkaen Palvelupäällikkö Saija Pöntinen Alueelliset
LisätiedotJätelautakunnan tavoittaa tarvittaessa myös sähköpostitse:
Tiedote 1 (6) Porvoon alueellinen jätelautakunta Rihkamatori B 06100 Porvoo Kunnan järjestämään jätehuoltoon siirtyminen Porvoon alueellinen jätelautakunta toimii jätelain (646/2011) mukaisena jätehuoltoviranomaisena
LisätiedotSuomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen
1 Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen Moskovan Duuman edustajien vierailu 21.4.2008 Pöyry-talo Vantaa 2 Suomen jätehuoltovaatimukset perustuvat EU:n jätelainsäädäntöön Suomen lainsäädäntöä
LisätiedotSavonlinnasali Oy:n hakemus euron omavelkaisen lainan takaukseen
Kaupunginhallitus 78 02.03.2015 Kaupunginvaltuusto 9 30.03.2015 Kaupunginhallitus 280 08.06.2015 Kaupunginvaltuusto 51 15.06.2015 Savonlinnasali Oy:n hakemus 350 000 euron omavelkaisen lainan takaukseen
LisätiedotYhdyskuntajätteen käsittelytaksan ja järjestetyn jätteenkuljetuksen kuljetustaksan muutos
Yhdyskuntajätteen käsittelytaksan ja järjestetyn jätteenkuljetuksen kuljetustaksan muutos Tela 17.4.2012 Valmistelija: Kuntatekniikka, rakennuspäällikkö Risto Lehtonen, puh. 234 4384 Jätelain mukaan jätehuollosta
LisätiedotJätehuolto tärkeä tehtävä
Jätehuolto tärkeä tehtävä Sabina Lindström ympäristökouluttaja Rosk n Roll -jätehuoltopalvelu 2018 Luennon sisältö Luennolla käydään läpi jätteisiin ja kierrätykseen liittyviä asioita Jätehuollon tärkeys
LisätiedotJÄTELAUTAKUNTA JÄTETAKSA. Oy Botniarosk Ab:n toimialueella 01.05.2013
JÄTELAUTAKUNTA JÄTETAKSA Oy Botniarosk Ab:n toimialueella 01.05.2013 Isojoen, Karijoen, Kaskisten, Kauhajoen, Kristiinankaupungin, Kurikan (Jurvan osalta), Närpiön ja Teuvan yhteinen jätelautakunta on
LisätiedotJätehuollon järjestäminen
Jätehuollon järjestäminen Kunnanhallituksen ja teknisen lautakunnan Jäteseminaari 2.5.2016 Jätehuoltoseminaari Aika: maanantaina 2.5.2016 Kello 13.00 14.00 Paikka: Kutsut: Kuntala, KH -sali kunnanhallitus,
LisätiedotEsittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Konsernihallinnon lakimies Alatalo
Omistajaohjauksen antaminen Lappeenrannan Energia Oy:lle yhteisyrityksen perustamista ja sähkönmyyntiliiketoimintojen kauppaa koskevassa asiassa sekä asiaan liittyvän vakuusjärjestelyn käsitteleminen Liittyy
LisätiedotKierrätystä ja hyötykäyttöä
Kierrätystä ja hyötykäyttöä Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto on Oulun kaupungin liikelaitos, joka vastaa toimialueellaan jätteenkäsittelystä, kuljetusten toimivuudesta ja jäteneuvonnasta. Oulun Jätehuollon
LisätiedotKaavoituspalveluissa on valmisteltu luonnos Pihlajaveden osayleiskaavan tarkistamiseksi.
Tekninen lautakunta 271 30.09.2014 Tekninen lautakunta 101 26.04.2016 Tekninen lautakunta 107 27.06.2017 Kaupunginhallitus 385 14.08.2017 Kaupunginhallitus 402 28.08.2017 Kaupunginvaltuusto 109 18.09.2017
LisätiedotUuma-rakentaminen Oulun seudulla. Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari 15.8.2013 Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto
Uuma-rakentaminen Oulun seudulla Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari 15.8.2013 Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto Alansa edelläkävijä, joka tarjoaa monipuolista täyden palvelun jätteenkäsittelyä
LisätiedotKaikissa em. vaihtoehdoissa osakeyhtiöt (Energia Oy sekä perustettava vesi- ja viemärilaitososakeyhtiö) pidetään kaupungin 100 % omistuksessa.
Kaupunginhallitus 49 13.03.2017 Kaupunginvaltuusto 16 20.03.2017 Vesi- ja viemärilaitoksen yhtiöittäminen Khall 13.03.2017 49 Vuoden 2017 talousarviossa kaupunginvaltuusto hyväksyi taloudellisen tilanteen
LisätiedotLimingan kunta Muhoksen kunta Tyrnävän kunta Utajärven kunta
2019 Limingan kunta Muhoksen kunta Tyrnävän kunta Utajärven kunta Hyväksytty jätehuoltoviranomaisen :n kokouksessa 24.10.2018. Voimassa 1.1.2019 alkaen 2 1 Yleistä jätetaksasta Jätelain 646/2011 78 :n
LisätiedotAjankohtaista HSY:n jätehuollosta
Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta Isännöitsijöiden koulutustilaisuus Kierrätys tehostuu, hyötykäyttö paranee, Lasi, Metalli ja Kartonki Lasin, metallin ja kartongin kierrätys tehostuu Uudet jätehuolto
LisätiedotKorttelin 2023 (osa) asemakaavan muutos 754/10.02.03/2014, 341/10.03.02.00/2014
Kaupunginhallitus 328 03.11.2014 Kaupunginhallitus 344 17.11.2014 Kaupunginhallitus 7 19.01.2015 Kaupunginhallitus 49 02.03.2015 Kaupunginvaltuusto 10 09.03.2015 Korttelin 2023 (osa) asemakaavan muutos
LisätiedotKaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto
Kaupunginhallitus 51 08.02.2016 Kaupunginhallitus 59 22.02.2016 Kaupunginvaltuusto 21 29.02.2016 Hyvinvointipalveluiden palvelualuejohtajan viran täyttäminen 483/02.022/2015 KH 08.02.2016 51 Kaupunginvaltuusto
LisätiedotRiskalankankaan tuulipuiston osayleiskaava. Maanktmk (Valm: Ma. maankäyttöpäällikkö)
Maankäyttötoimikunta 6 28.03.2017 Kaupunginhallitus 96 08.05.2017 Kaupunginhallitus 152 19.06.2017 Kaupunginhallitus 180 14.08.2017 Kaupunginhallitus 186 28.08.2017 Kaupunginhallitus 230 09.10.2017 Riskalankankaan
LisätiedotLIITE 4. Lisätietopyyntö Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie Kerava. Hakemus 11030/ /2015
LIITE 4 1 Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie 8 04260 Kerava Hakemus 11030/14.06.02/2015 Mehiläinen Oy:n sekä Mediverkko-yhtiöiden poikkeuslupahakemus Olemme vastaanottaneet edustamanne Mehiläinen
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO. JATEHJAO, :00, Pöytäkirja
i SISÄLLYSLUETTELO JATEHJAO, 10.2.2015 15:00, Pöytäkirja 4 Lausunnon antaminen Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle Matti Heikkilän valituksen johdosta jätteenkuljetusjärjestelmään liittyvässä asiassa...
LisätiedotAskelmerkit jätelain ja asetusten toimeenpanoon
Askelmerkit jätelain ja asetusten toimeenpanoon Jätelain ja asetusten toimeenpano kunnissa YHDEKSÄN POIMINTAA JÄTELAISTA HYVÄN JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMISEKSI Uusi jätelaki astuu voimaan 1.5.2012. Kuntien
LisätiedotJätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007
Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Kuntien jätehuoltotehtävät Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta, Kuntaliitto 2006 huolehtia
LisätiedotKuntien yhteinen jätelautakunta, 13.3.2013
Kuntien yhteinen jätelautakunta, 13.3.2013 Hattula, Hausjärvi, Hyvinkää, Hämeenlinna, Janakkala, Järvenpää, Kerava, Loppi, Mäntsälä, Riihimäki, Tuusula ja Valkeakoski jätehuoltokoordinaattori Heli Virtanen
LisätiedotKaavoituspalveluissa on valmisteltu luonnos Pihlajaveden osayleiskaavan tarkistamiseksi.
Tekninen lautakunta 271 30.09.2014 Tekninen lautakunta 101 26.04.2016 Tekninen lautakunta 107 27.06.2017 Kaupunginhallitus 385 14.08.2017 Kaupunginhallitus 402 28.08.2017 Kaupunginvaltuusto 109 18.09.2017
LisätiedotBiohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset
Biohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset Orgaanisen jätteen hyödyntämisen vaihtoehdot materiana ja energiana, Jokioinen 16.11.2010, Biolaitosyhdistys Risto Saarinen,
LisätiedotIncap Oyj:n ja Sotkamon kunnan välillä on voimassa Lastaajantien tuotantotiloja koskevat lunastussopimukset.
176 07.08.2012 186 21.08.2012 254 06.11.2012 Tehdastuotantotilojen jatkokäyttö/incap Oy // KHALL 176 Incap Oyj:n ja Sotkamon kunnan välillä on voimassa Lastaajantien tuotantotiloja koskevat lunastussopimukset.
LisätiedotEsittelijä: Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Valmistelija/lisätiedot: Konsernihallinnon lakimies Alatalo
Omistajaohjauksen antaminen Lappeenrannan Energia Oy:lle yhteisyrityksen perustamista ja sähkönmyyntiliiketoimintojen kauppaa koskevassa asiassa sekä asiaan liittyvän vakuusjärjestelyn käsitteleminen Liittyy
LisätiedotLuksian Nummentien kiinteistön ja Harjun koulun vaihtokauppa
Kaupunginhallitus 133 08.05.2017 Kaupunginvaltuusto 74 17.05.2017 Luksian Nummentien kiinteistön ja Harjun koulun vaihtokauppa 509/10.03.02/2017 KH 08.05.2017 133 Kaupunginhallituksen asettama kouluverkkoryhmä
LisätiedotItä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 1: Jätteiden energiahyötykäytön lisäys
Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 1: Jätteiden energiahyötykäytön lisäys 1 1.1 Energiajäte pois kaatopaikoilta... 3 1.2 Energiajätteen polttolaitos Itä-Suomeen...
LisätiedotSeutujohtoryhmä Seutukunnan kehittämisrahasta päättäminen
Kunnanhallitus 48 06.03.2017 Witas-alueen kuntarahoitus "Toimi Nyt!" -hankkeeseen 294/001/2016 Kunnanhallitus 18.04.2016 83 Seutujohtoryhmä 17.3.2016 5 Seutukunnan kehittämisrahasta päättäminen Seutujohtoryhmällä
LisätiedotKemijärven kaupungin organisaatio- ja päätöksentekorakenne
Kaupunginhallitus 195 08.06.2015 Kaupunginvaltuusto 59 15.06.2015 Kaupunginhallitus 278 07.09.2015 Kaupunginvaltuusto 81 21.09.2015 Kaupunginhallitus 232 06.06.2016 Kemijärven kaupungin organisaatio- ja
LisätiedotPOSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT
POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT Posion kunta, Toimintaympäristöpalvelut 01.03.2016 1 Kunta perii järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä kustannuksista jäljempänä
LisätiedotLausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne-työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista 13.4.
KEURUUN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA Kaupunginhallitus 82 05.03.2012 Kaupunginhallitus 96 26.03.2012 Valtuusto 9 02.04.2012 Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne-työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen
LisätiedotMuovipakkausten erilliskeräyksen täydentäminen Keski- Suomessa
Muovipakkausten erilliskeräyksen täydentäminen Keski- Suomessa Circwaste kokous, 5.11.2018 Keski-Suomen liitto outi.pakarinen@keskisuomi.fi @Outi_Pakarinen 1 Sairaalan jätehuollon optimointi Circwaste
LisätiedotTekninen lautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Äänekosken lukion tilapäistilojen hankinta
Tekninen lautakunta 63 05.08.2015 Kaupunginhallitus 208 17.08.2015 Kaupunginvaltuusto 57 24.08.2015 Äänekosken lukion tilapäistilojen hankinta 483/02.07.00/2015 TELA 05.08.2015 63 Äänekosken Hiskinmäen
LisätiedotLuonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi alkaen
Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 2/2013 1 (1) 19 Asianro 7629/14.06.00/2013 Luonnos kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2014 alkaen Palvelupäällikkö Saija Pöntinen
LisätiedotJätelainsäädäntö, jätehuollon työnjako. Joensuu 24.10.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö
Jätelainsäädäntö, jätehuollon työnjako Joensuu 24.10.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö Kunnalle säädetty yhdyskuntajätehuollon tehtäviä Ei ole uutta - jo 1970-luvulta asti samat tehtävät! KUNTA jätelaissa
LisätiedotRiikinvoiman Ekovoimalaitoshanke. EnergyVarkaus Seminaari 8.8.2014
Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke EnergyVarkaus Seminaari 8.8.2014 Sisältö 1. Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke 2. Hankkeen tilannekatsaus Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Hanke käynnistyi syksyllä 2010
LisätiedotJätehuolto, kierrätys ja lajittelu
Jätehuolto, kierrätys ja lajittelu Tuotamme jätettä Yhdyskuntajätettä syntyy Suomessa vuosittain noin 2,4-2,8 miljoonaa tonnia Henkilöä kohden jätettä syntyy noin 500kg vuodessa Tällä hetkellä suurin osa
LisätiedotKiertokapula Oy. 13 kunnan omistama jätehuoltoyhtiö. 5 jätteidenkäsittelyaluetta 1 käytössä oleva loppusijoitusalue
Kiertokapula Oy 13 kunnan omistama jätehuoltoyhtiö 5 jätteidenkäsittelyaluetta 1 käytössä oleva loppusijoitusalue Jätehuolto Jätehuollon järjestäminen Jätteiden käsittely Jätteiden hyödyntämisen edistäminen
LisätiedotÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 8/ Otsikko Sivu
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 8/2010 1 Kaupunginhallitus, julkinen AIKA 12.04.2010 kello 13:00-15:57 PAIKKA Kaupungintalo, valtuustosali LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA Otsikko Sivu 109 Kokouksen laillisuuden
LisätiedotMihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?
Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 1. Jätehuolto, kierrätys ja ongelmajätteet 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 13 Sisältö 1.1 REF... 3 1.2 Läheisyysperiaate... 4 1.3 Metalli+ympäristö... 5 1.4 kaikki
LisätiedotKiinteistöveroprosentit vuodelle 2018 on ilmoitettava verohallinnolle viimeistään
Kaupunginhallitus 519 30.10.2017 Kaupunginhallitus 524 31.10.2017 Kaupunginvaltuusto 157 13.11.2017 Kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2018 KH 519 Kiinteistöverolain (654/1992) 11 :n (1266/2001)
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 75
10.10.2016 Sivu 1 / 1 3757/2016 10.03.02 70 5.9.2016 75 Jousenkaaren koulu (Pöydälle 5.9.2016) Valmistelijat / lisätiedot: Maija Lehtinen, puh. 046 877 3683 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen
LisätiedotVapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus
Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus TTS:N ORGANISAATIO TIIMIT KOULUTUSPÄÄLLIKÖT ESKO NOUSIAINEN rehtori/koulutusjohtaja TUKIPALVELUT HALLINTOPALVELUT (Talous
LisätiedotYhtiön hallitus pitää osakeyhtiölain mukaisesti osake- ja osakasluetteloa. Yhtiön hallitus ei anna osakkeista osakekirjoja.
11.5.2016 OSAKASSOPIMUS Mustankorkea Oy 1. Osapuolet Jyväskylän kaupunki Laukaan kunta Muuramen kunta Jäljempänä kaikki yhdessä ovat osapuolet tai osakkaat. Mustankorkea Oy:n osakkaaksi myöhemmin tuleva
LisätiedotÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ PAIKKA Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone nro 115. Otsikko Sivu
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2010 1 Tekninen lautakunta AIKA 03.02.2010 kello 17:00-19:00 PAIKKA Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone nro 115 LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA Otsikko Sivu
LisätiedotJätehuoltolautakunnan lausunnoksi on valmisteltu seuraavaa:
Jätehuoltolautakunta 6 26.02.2015 Lausunto jätehuoltomääräyksiä koskevasta valituksesta 1479/14.06.00.02/2014 Jätehuoltolautakunta 26.02.2015 6 Valmistelija: Jätehuoltoasiamies, Satu Ojala, satu.ojala@salo.fi,
LisätiedotKiertotalous & WtE. Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen L. Pirhonen
Kiertotalous & WtE Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen 25.10.2016 L. Pirhonen 1 Sisältö Kiertotalous ja kierrätystavoitteet Millaisilla tavoilla kierrätysaste olisi mahdollista saavuttaa?
LisätiedotYhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista
Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin
LisätiedotSavonlinnan Seudun Jätehuolto Oy SELVITYS - 2014 JÄTELAUTAKUNNAN PYYNTÖ TOIMITTAA HINTOJEN VERTAILUTIETOJA
Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy SELVITYS - 2014 JÄTELAUTAKUNNAN PYYNTÖ TOIMITTAA HINTOJEN VERTAILUTIETOJA Jätelautakunnan pyynnöstä alla on koottuna hintatietoja. Hintavertailuja Itä-Suomen alueella Hintatiedot
LisätiedotToiminnan suunnittelu ja talousarvion 2019 valmistelutilanne
Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 3/2018 1 (1) 19 Asianro 7662/02.02.00/2018 Toiminnan suunnittelu ja talousarvion 2019 valmistelutilanne Yleistä toiminnan ja talouden suunnittelusta Palvelupäällikkö
LisätiedotKierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?
Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Green Growth osaamisfoorumi 31.5.2012 Jaana Lehtovirta, viestintäjohtaja, Lahti Energia Oy Lahti Energia Oy Toimimme energia-alalla Hyödynnämme jätettä
LisätiedotKYSELY KYMENLAAKSON SÄHKÖ OY:N OMISTAJAKUNNILLE YHTIÖN OMIEN OSAKKEIDEN HANKKIMISESTA. Valmistelija: vt. kunnanjohtaja Jouni Martikainen
Kunnanhallitus 119 11.05.2016 Kunnanhallitus 162 10.08.2016 Kunnanhallitus 172 22.08.2016 Kunnanhallitus 177 31.08.2016 KYSELY KYMENLAAKSON SÄHKÖ OY:N OMISTAJAKUNNILLE YHTIÖN OMIEN OSAKKEIDEN HANKKIMISESTA
LisätiedotVapaa-ajan asuntojen jätehuolto Kaskisten kalarantapäivät / Merja Rosendal
Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Kaskisten kalarantapäivät 30.6.2018 / Merja Rosendal TIETOA YHTIÖSTÄ Kahdeksan kunnan vuonna 1996 perustama jätelaitos Jurva liitetty Kurikkaan 2009 Pinta-ala 4825 km 2
Lisätiedot