ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ PAIKKA Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone nro 115. Otsikko Sivu

Transkriptio

1 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Tekninen lautakunta AIKA kello 17:00-19:00 PAIKKA Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone nro 115 LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA Otsikko Sivu 11 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 12 Pöytäkirjantarkastajat 4 13 Vuoden 2010 talousarvion teknisen toimen käyttösuunnitelma 5 14 Kokoomuksen valtuustoryhmän valtuustoaloite Kaupungin omistamien 9 talousmetsien arvon selvittämisestä mahdollista realisointia varten 15 Jätehuollon ratkaisut vuodesta 2010 eteenpäin Teknisen johtajan päätökset 22 PUHEENJOHTAJA OLLI VERTAINEN

2 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Vertainen Olli 17:00-19:00 puheenjohtaja Ilves Mauri 17:00-19:00 varapuheenjohtaja Ahonen Kalevi 17:00-19:00 jäsen Ilomäki Olavi 17:00-19:00 jäsen Markkanen Matti 17:00-19:00 jäsen Niskanen Kalle 17:00-19:00 jäsen Nurmi Eila 17:00-19:00 jäsen Nyrönen Riitta 17:00-19:00 jäsen Penttinen Henna 17:00-19:00 jäsen Piispanen Liisa 17:00-19:00 jäsen Poikonen Raimo 17:00-19:00 jäsen Seppälä-Kupari Helena 17:00-19:00 jäsen Toffer Kalervo 17:00-19:00 jäsen Tuikka Minna 17:00-19:00 jäsen Vasko Ville 17:00-19:00 jäsen POISSA Kiiskinen Kari kaupunginhallituksen edustaja Nyholm Rolf kaup.hallituksen pu heenjohtaja Javanainen Hannu kaupunginjohtaja MUU Latvala Jarmo 17:00-17:20 tekninen johtaja Mäkikallio Mikko 17:00-18:20 hallintopäällikkö Moisio Marko 17:00-17:20 tilapalvelupäällikkö klo :n 13 käsittelyn aikana Kurkela Jouni 17:00-18:20 johtava ympäristötarkas taja klo 17:00-18:20 :ien 13 ja 15 käsitte lyn aikana ALLEKIRJOITUKSET Olli Vertainen Puheenjohtaja Mikko Mäkikallio Pöytäkirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS kaupungintalo, tekninen hallinto, 3. kerros Liisa Piispanen Raimo Poikonen PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ kaupungintalo, tekninen hallinto, 3. kerros

3 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Tekninen lautakunta Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus TELA 11 Ehdotus: Päätös: Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Hyväksyttiin

4 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Tekninen lautakunta Pöytäkirjantarkastajat TELA 12 Ehdotus: Päätös: Valitaan kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi Liisa Piispanen ja Raimo Poikonen. Hyväksyttiin

5 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Tekninen lautakunta Vuoden 2010 talousarvion teknisen toimen käyttösuunnitelma TELA 13 Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaupungin talousar vion vuodelle Valtuusto hyväksyi vuo teen 2012 kestävään vakauttamisohjelmaan. Kevään 2009 aika na laadit tiin uu si vakauttamisohjelma, huomioiden myös laman vaikutukset. Ohjel ma on ollut lähtökohtana vuoden 2010 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laadinnalle. Kaupunginvaltuusto hyväksyi myös sitovat tavoitteet vuodelle 2010 sekä pidemmän välin kehittämistavoitteet. Talousarvio on lautakuntaa sitova käyttötalouden osalta vastuualuetasolla. Talousarvion yhteydessä sitoviksi ilmoitetut toiminnalliset ja taloudelliset tulostavoitteet ovat lautakuntaa sitovia. Mikäli talousarviovuo den aikan käy ilmeiseksi, että tavoitteita ei saavuteta, tulee lautakun nan esittää valtuustolle muutos tulostavoitteeseen ja sen mahdolli nen vaikutus määrärahantarpeeseen. Kaupunginhallituksella on oikeus hyväksyä sitovan tason menojen ylitys, jos ao. toimialan toisella vastuualueella saavutetaan vastaava menojen aloitus. Määrärahan vähäinen ylittäminen ei vaadi valtuuston hyväksyntää, mikäli vastuualueen tulot ylittävät talousarvion vähintään vastaavalla määrällä. Kustannuslaskennalliset erät, kuten poistot, sisäiset vuokrat ja keskushallintopalveluiden laskutus eivät sisälly määrärahoihin ja tuloarvioihin. Investointisuunnitelma on lautakuntaa sitova vastuualueella han ke- (irtaimen hankinta, talonrakennus) tai hankeryhmäkohtaisesti (kunnallistekniikka). Teknisellä lautakunnalla on oikeus käyttää osamäärärahoja budjettiin hyväksyttyjen talonrakennuskohteiden keskinäiseen kattamiseen. Yli euron suuruiset ylityksinä/uusina kohteina tulee saattaa kaupunginhallituksen käsittelyyn. Määrärahat on budjetoitu bruttoperiaatteella ja ne sitovia bruttomääräisinä. Vastuualuetason menojen ylityksille on hankittava valtuuston hyväksyminen. Hankkeen tai hankeryhmän menoarvion vähäinen ylittäminen ei vaa di valtuuston hyväksyntää, mikäli hankkeen tulot ylittävät tuloarvion vähintään vastaavalla määrällä, tai mikäli lautakunnan alaisen muun hankkeen tai hankeryhmän menot alittuvat vähintään vastaavalla määrällä.

6 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Rahoitusjohtaja voi oikeuttaa hallintokunnan käyttämään investoin tiin varattua määrärahaa käyttömenojen katteena tai käyttötalouteen varattua määrärahaa investointien katteena, jos toteutettava toiminta palvelee talousarvioon esitettyä käyttötarkoitusta. Lautakunnan on tarvittaessa vahvistettava talousarvion käyttösuunnitelma, jolla tarkennetaan vastuualueen määrärahan käyttöä ja tuloarvion saavuttamista lautakunnan päättämällä tulosyksikköjaotuksel la. Riippumatta talousarvion sitovuusohjeista hallintokunnat eivät saa palkata uutta henkilökuntaa perustamalla uusia toimia ilman kaupunginhallituksen lupaa. Kun virka tai toimi jää vapaaksi viran- ati toimenhaltijan siirtyessä eläkkeelle tai muutoin pois kaupungin palveluksesta, on hallintokun nan ilmoitettava vapautumisesta apulaiskaupunginjohtajalle ja tehtä vä selvitys viran/toimen tehtävistä ja/tai siitä kuinka tehtävät hoidet taisiin, jos vakanssia ei täytetä. Apulaiskaupunginjohtaja päättää lu van antamisesta vakanssin täytölle. Lautakuntia, kaupunginhallitusta ja valtuustoa on informoitava talousarvion toteutumisesta siten, että em. seurantatehtävät ovat mahdollisia. Lautakuntia ja hallitusta on informoitava vähintään kaksi ker taa vuodessa. ensimmäisen ja toisen vuosikolmanneksen jälkeen sekä tilikauden kokonaistuloksen valmistumisen jälkeen. Raportissa on kiinnitettävä huomiota toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseen sekä niiden määrittelyjen kehittämiseen ja mittaamiseen. Vuoden 2010 talousarviossa teknisen lautakunnan käyttötalouden menot ovat (11,1), tuotot (4,45). Netto on (6,6). Käyttötalouden osalta teknisen lautakunnan esittämään talousarvioehdotukseen tuli muutoksia, jotka pääasiassa kohdistuivat tilapalveluun. Tilapalveluiden osalla tuloja on li sätty , jot ka muodostuvat myynti - ja vuokratuloista, me no ja on vä hen net ty Mui den toi min to jen osal la me no ja on vä hen netty juusto höyläperi aat teella. Henkilöstön eläköityminen on lähivuosina voimakasta varsinkin tilapalveujen osalla. Eläköityvien työpanos hoidetaan pääsääntöisesti ostopalveluin. Uusia virkoja/toimia ei perusteta tänä vuonna. Kaksi virkaa/tointa lakkautetaan. Investointimenoihin on kokonaisuudessaan osoitettu ja tu loi hin huomioiden kiinteä ja irtain omaisuus. Kunnallisteknisten töiden osalta muutoksena lautakunnan esityk seen

7 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Teknisen johtajan ehdotus: on tullut Kukkoniemen uuden asuntoalueen osarahoitus vuodelle Rakentajat pääsevät alueelle keväällä Kunnallisteknisiin kohteisiin on varattu menpuolelle :n ja tulo puo lelle :n määrärahat. Talonrakennustöiden osalta muutoksia lautakunnan esitykseen on seuraavasti: erittelemättömien muiden hankkeiden osalta on vä hennetty , Honkolan koululta , Konginkan kaan koululta , Äkin kirjastolta , Uimahalli/liikunta talolta , Voimailutalolta , Painotalolta , Kongin kankaan päiväkodilta , Piilolan päiväkodilta , Hä ränvirran päiväkodilta , Alulan päiväkodilta 5 000, Katve lan päiväkodil ta , Sumiaisten terveysasemalta , päivkotien pi hoista , ilmanvaihtojärjestelmistä , jä tekatoksista , kiinteistöjen lvi- järjestelmistä ja Suojarinteen muutostöistä , teollisuushalleista ja liiketiloista ,yh teen sä Suolahden keskuskeittiön määräraha laskenut :sta :oon. Talonrakennuskohteisiin on varattu menopuolelle :n (josta vapaa-aika erikseen ) ja tu lo puo lel le :n mää rärahat. Kiinteään maaomaisuuteen on varattu menopuolelle ja tulopuolelle Irtaimeen omaisuuteen on varattu , josta tekni seen toimeen Summasta käytetään ruohonleik kurin ostoon, pakettiauton vaihtamiseen hieman uudem paan ja käytetään pohjakartan ilmakuvauksiin. Konekeskuk sessa vaihdetaan traktorikaivuri leasing- rahoituksella. Tehdyt määrärahamuutokset on huomioitu käyttösuunnitelmassa. Lautakunnan esittämiin sitoviin tavoitteisiin ei tullut muutoksia valtuustokäsittelyssä. Oheismateriaalina jaetaan vuoden 2010 talousarvion käyttösuunnitelma tulosyksikkö 1- tasolla, investointiosan käyttösuunnitelma sekä toiminnalliset tavoitteet. Lisätietoja Jarmo Latvala puh Tekninen lautakunta hyväksyy vuodelle 2010 oheismateriaalin mukaiset teknisen lautakunnan käyttötalouden ja investointiohjelman käyttösuunnitelmat sekä toiminnalliset tavoitteet. Päätös: Hyväksyttiin

8 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Tilapalvelupäällikkö Marko Moisio selosti lautakunnalle tilapalvelujen investointeja ja poistui selostuksensa jälkeen kokouksesta ennen päätöksen tekoa klo 17:

9 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus, julkinen Tekninen lautakunta Kokoomuksen valtuustoryhmän valtuustoaloite Kaupungin omistamien talousmetsien arvon selvittämisestä mahdollista realisointia varten 70/140503/2009 KVALT Kaupunginvaltuuston päätös: Kaupunginvaltuusto merkitsi aloitteen tiedokseen ja lähetti sen jatkovalmisteluun kaupunginhallitukselle KHALL Valtuustoaloite on esityslistan liitteenä. Kaupunginjohtajan ehdotus: Merkitään aloite tiedoksi ja pyydetään siitä teknisen lautakunnan lausunto. Päätös: Hyväksyttiin TELA 14 Äänekosken kaupungin omistamiin talousmetsiin on laadittu vuonna 2009 metsäsuunnitelmat 10 vuoden ajalle. Talousmetsien lisäksi kaupunki omistaa asemakaavoitettuja metsäalueita, joita ei tässä käsitellä. Konginkankaan, Suo lah den ja Ää ne kos ken alu een met säsuun ni tel man on laa tinut Met sän hoi toyh distys Kes ki-suo mi ja Su miaisten alu een met sä suunni telman Sumi aisten met sänhoi toyh dis tys. Metsä suunni tel mien yhtey dessä laadit tiin ar viot metsä maan arvois ta. Äänekosken kaupunki omistaa talousmetsiä yhteensä 1300 ha metsämaan käy vän arvon ollessa noin 3,9 miljoonaa euroa. Nettotu lo arvio vuoteen 2019 ulottuvalla tarkastelujaksolla on lähes 1,5 mil joonaa euroa. Perustiedot Konginkankaan, Suolahden ja Äänekosken metsäsuunnitelmasta ovat seuraavat: - metsätalousmaata 1033,6 hehtaaria - kasvu metsämaalla 6,7 m3/ha/vuosi - hakkuukertymä m3, kantorahatuloarvio

10 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Liite Nro 1 Teknisen johtajan ehdotus: e - metsänhoitotyöt 567,7 ha, kustannusarvio e - nettotuloarvio euroa - metsämaan käypä arvo e Perustiedot Sumiaisten metsäsuun nitelmasta ovat seuraavat: - metsätalousmaata 283,2 hehtaaria - kasvu metsämaalla 6,4 m3/ha/vuosi - hakkuukertymä m3, kantorahatuloarvio e - metsänhoitotyöt 137,3 ha, kustannusarvio e - nettotuloarvio euroa - metsämaan käypä arvo euroa Talousmetsien tuotoksi on arvioitu kuluvalla 10 vuoden ajanjaksolla noin 4 prosenttia vuodessa. Yksityiset maanomistajat hakevat sijoitusmetsilleen noin 4 prosentin vuosituottoa, näin ollen kaupungin omistamat metsät tuottavat yleisten odotusten mukaisesti. Kaupungin omistamien talousmetsien hoidon ja puunmyynnin käytännön toimenpiteet suorittavat suun ni tel mat laatineet met sän hoi to yhdis tyk set. Kau pun gin or ga ni saatios sa talousmetsistä vas taa tek ni nen toi mi. Äänekosken kaupunki on suuri metsänomistaja pohjoisen Kes ki-suomen alueella ja on puuhuollon turvaamisen kannalta merkit tävä puunmyyjä; vuosittain puuta myydään noin 5600 m3:ä. Ää nekosken kaupunki omistaa suuria metsäkokonai suuksia muun muassa Ääne kosken ja Suolahden taajamien lähei syydessä. Alueita on varattu ra kenneyleiskaavassa asumiseen ja työpaikkarakentamiseen. Näiden alueiden luovuttaminen yksityisille maanomistajille saattaisi olla tu levaisuudessa merkittävä este ko. taajamien kehittymiselle. Asumisen ja työpaikkarakentamisen alueet laajentuvat tulevaisuudessa myös yksityisten maanomistajien omistamille maille. Uusilla alueilla raakamaan hankinta kaupungin omistukseen on ensisijaises ti tavoiteltava tilanne en nen ase ma kaa voi tuksen käynnis tä mis tä. Yh te nä osa na maanhan kinta neu votte luissa on ollut ja on tulevaisuu dessakin ta lous metsien vaihta minen ra kentami seen osoitetta vaan maa-alueeseen. Vaihtomaana käytettävän talousmetsän arvo määräytyy puuston mukaan, näin sijainnilla ei ole suurta merkitystä. Valtuustoaloite on liitteenä ja arviot metsämaista sekä kartta talousmet sien si jain nis ta jae taan oheis ma te ri aa li na. Lisätietoa: Petri Konttimäki

11 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Tekninen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että talousmet sät säilytetään kaupungin omistuksessa. Metsänhoitosuunnitelmat osoittavat, että metsistä saatava tulo on tasaista suunnitelmien tarkastelukaudella ja myös suun ni tel ma kauden jälkeen. Metsiä hoi de taan suun ni tel malli sesti, jol loin niis tä saa ta va tuot to vastaa yleisiä tuottovaati muksia. Kaup poja teh dään pää sään töi sesti silloin, kun on tar vetta luovuttaa aluei ta vaihto maa na ra ken ta miseen osoi tettavan maa-alu een saami seksi kaupun gin omis tuk seen. Päätös: Hyväksyttiin

12 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginhallitus, julkinen Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Jätehuollon ratkaisut vuodesta 2010 eteenpäin KHALL Sammakkokangas Oy on pyytänyt Äänekosken kaupunkia harkitsemaan osakkuutta yhtiössä. Sammakkokangas Oy toivoo saavansa kaupungin päätöksen asiasta vuoden 2009 aikana. Asiaa on valmisteltu työryhmässä, johon ovat kuuluneet kaupunginhallituksen puheenjohtaja Rolf Nyholm, teknisen lautakunnan puheenjohtaja Olli Vertainen, ympäristölautakunnan varapuheenjohtaja Kimmo Tuikka, kaupun ginjohtaja Hannu Javanainen, johtava ympäristötarkastaja Joni Kur kela ja tekninen johtaja Jarmo Latvala. Työryhmä on tutustunut Lassila & Tikanoja Oy:n toimintaan Äänekoskella, Sammakkokan gas Oy:n toimintaan Saarijärvellä, Äänevoi ma Oy:n toimintaan Ää nekoskella sekä Mustankorkea Oy:n toimin taan Jyväskylässä. Äänekosken jätehuolto yhtenäistettiin heinäkuun alusta 2008, josta lähtien koko kunnassa on ollut käytössä sopimusperusteinen jätteenkuljetusjärjestelmä, jossa järjestelmässä asiakkaat kilpailuttavat jätteenkuljetuksen itse. Kulje tusta hoitaa käytännössä kokonaisuudessaan Lassila & Tikanoja Oy. Yhdyskunta- ja biojätteen käsittely on kilpailutettu kaupungin toi mesta vuosittain ja viime vuodet jätteenkäsittely on tapahtunut Sam makkokangas Oy:n jätteenkäsittelykeskuksessa Saarijärvellä. Kilpai lutus on koskenut kaupungin vas tuulla olevaa yhdyskunta- ja biojä tettä. Sammakkokangas Oy on kahdeksan pohjoisen Keski-Suomen kun nan vuonna 2003 perus tama jätehuoltoyhtiö, jonka varsinainen toi minta alkoi vuoden 2004 alusta. Yhtiö hoitaa viiden kunnan (Kan nonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi ja Saarijärvi) jätehuollon palve lutehtävät. Kaksi osakaskun taa (Pihtipudas ja Viitasaari) hoitavat jä tehuoltonsa itse, mutta toimit tavat loppusijoitettavan jätteen Sam makkokankaan jätekeskukseen. Yhtiö kattaa kaikki menonsa jäte huollosta kerättävillä maksuilla. Osakaskunnat ovat sijoittaneet yhti öön osakepääoman verran ja an taneet takauksen investointilainoille. Yhtiö ei tulouta voitoista osin koa kunnille. Mahdolliset tuotot käyte tään ensisijaisesti jätehuollon kehittämiseen ja toissijaisesti jätemak sujen alentamiseen. Yhtiön ny kyisellä toiminta-alueella Äänekoski mukaan lukien on noin asukasta. Jätekeskuksessa käsitel lään vuosittain tonnia jätettä. Hyötykäyttöasteeksi yhtiö ilmoittaa täyden palvelun kuntien osalta 41 % ja kaikkien kuntien osalta 28 % (Pihtiputaalta, Viitasaarelta ja Äänekoskelta tulee lähes täysin loppusijoitettavaa jätettä, josta hyödynnettävät jätelajit on jo eroteltu pois). Biojäte kompostoidaan au-

13 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ makompostissa ja hyödyn netään loppusijoituspaikan maisemoinnis sa. Sammakkokangas Oy:llä on edessä investoinnit koskien loppusijoituspaikan laajentamista. Laajennustarve riippuu siitä, miten paljon jätettä alueelle tullaan lop pusijoittamaan. Äänekosken jätteet muo dostavat tällä hetkellä suu ren osan loppusijoitettavasta jätteestä, jo ten yhtiön pitkänajan suun nittelun kannalta on erityisen tärkeä tietää, mi hin Äänekosken jätteet jatkossa kulkeutuvat. Yhtiö näkee tulevai suuden suun nitelmissaan Äänekosken yhtiön osakkaana. Osakkuus Sammakkokangas Oy:ssä maksaisi Äänekoskelle tällä hetkellä noin (15,0 /asukas, osakkeen verotusarvo on tällä hetkellä 47,32 ). Maksun voisi maksaa erissä erikseen sovitta valla tavalla, osa mak susta voitaisiin maksaa jätehuollon rakenteilla, joiden arvoksi on ar vioitu n Hallituksessa on kullakin osakaskunnalla yksi paikka, Äänekosken osalta on mahdollista neuvo tella toisesta pai kasta. Omistusosuus yhtiössä perustuu kunnan asukaslukuun. Yh tiön liikevaihto vuonna 2008 oli 2,2 M. Osakkuus olisi mahdollista siten, että yhtiö hoitaisi palveluna koko Äänekosken jätehuollon viranomaistehtäviä lukuun ottamatta tai si ten, että Äänekoskella voi si olla nykyinen järjestelmä kuitenkin siten, että yhtiössä on yhteiset käsittelytaksat ja että kunnan vastuulla ole va jäte toimitetaan Sam makkokankaan osoittamaan paikkaan. Yh tiön toiveena on, että kul jetusjärjestelmä muutettaisiin kunnan järjestämäksi. Osakaskunnat ovat perustaneet oman jätelautakunnan, jonka kotipaikkana on Saa rijärvi. Viranomaistehtävät valvontaa lukuunottamatta on mahdollista siirtää jätelautakunnalle myös Äänekosken osalta. Lassila & Tikanoja on suomalainen pörssiyhtiö, joka on erikoistunut ympäristönhuoltoon se kä kiinteistöjen ja laitosten tukipalveluihin ol len merkittävä puupoh jaisten biopolttoaineiden, kierrätyspolttoainei den ja uusioraaka-ainei den toimittaja. Yhtiöllä on kierrätyslaitos Teollisuuskadulla, joka eri toimintoineen työllistää tällä hetkellä noin 20 henkilöä. Yhtiö huolehtii kuljetuksen lisäksi kaupungin vastuulla olevasta ongelmajätehuollos ta, hyöty- ja aluekeräyspisteiden jätteis tä. Tontilla toimii myös pien erien vastaanottopiste. Hallissa käsitel lään lähinnä teollisuuden ja kaupan kierrätysmateriaaleja, jotka kä sittelyn jälkeen ohjataan hyö tykäyttöön. Tontilla murskataan ja se koitetaan polttoon menevä jäte (Lupaehtojen mukaan Äänevoima Oy voi polttaa 18 tonnia vuodessa erilliskerättyä REF- polttoainetta). Tällä hetkellä Äänevoima Oy polt taa alle puolet lupaehtojen salli masta tonnimäärästä. Polttoainetta toimittavat myös muut tahot kuin Lassila & Tikanoja Oy. Lassila & Tikanoja Oy:n tavoitteena on ensisijaisesti, että kaatopaikoille menisi mahdollisim man vähän jätettä. Heidän toimintansa perustuu jätteen uudelleen käyttöön, kierrättämiseen materiaalina ja energiahyödyntämisenä. Yhtiön toivomus on, että kunnassa säilyy

14 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ sopimusperusteinen jät teenkuljetusjärjestelmä. Mustankorkea Oy on perustettu vuonna Osakkaana yhtiössä ovat Vapo Oy:n (55%) li säksi Jyväskylän kaupunki, Laukaa ja Muurame. Omistajakuntien li säksi asiakkaina on 12 keskisuomalaista kuntaa. Yhtiön toimin ta-alueella asuu noin asukasta. Käsittelykustannukset ovat samansuuruiset sekä osakkaille että asiak kaille. Toiminnalleen yhtiö hakee uutta ympäristölupaa vuoden 2015 lop puun mennessä. Käytän nössä yhtiö toimii alueella noin 20 vuotta. Jätteenkäsittelyalueella saa vastaanottaa, käsitellä, hyödyntää, varastoida ja loppusijoittaa ympäristölupapäätöksen mukaisia jätejakei ta yhteensä ton nia vuodessa. Yhtiön liikevaihto vuonna 2008 oli 8,5 M. Mustankorkea Oy on sitoutunut toiminnassaan sertifioitujen ISO laatujärjestelmän se kä ISO ja EMAS- ympäristöjärjes telmien toteuttamiseen. Yhtiö ilmoittaa, että jätteistä hyödynnetään jo 69 %. Kaatopaikka kaasu hyödynnetään energiantuotannossa. Saatava kaasu riittää lämmittämään tällä hetkellä noin omakotitaloa vuodessa. Biojätteet ja lietteet käsitellään kompostointilaitoksessa ja jälkikypsytyksen jälkeen komposti ohjataan hyötykäyttöön, osa tuotteistettuna tavarana. Alueelle on rakennettu muutama vuosi sitten hyötyjätteiden käsittelyterminaali, jonne vas taanotetaan kotitalouksien, toimistojen, kirjapainojen, kauppaliikkei den ja teollisuuden tuottamaa keräyspaperia, - kartonkia ja - pahvia sekä energiana hyödynnettävää jätettä. Käsitel ty hyötyjäte toimite taan teollisuuden raaka-aineeksi sekä energiahyötykäyttöön. Mustankorkea Oy on valmis tarjoamaan palvelujaan Äänekosken kaupungille ja valmis neu vottelemaan myös osakkuudesta. Jätelain uudistusta pohtii tällä hetkellä JÄLKI- työryhmä. Sen tehtä vänä on tehdä tämän vuo den loppuun mennessä eduskunnalle esi tys uudesta jätelaista. Uu den jätelain tärkein asia on linjata yhdyskuntajätehuollon vastuut ja velvollisuudet kuntien osalta. Ympäristöministeriö on mm. tehnyt esi tyksen, että sopimusperusteinen jätteenkuljetus jäisi pois uudesta jä telaista. Asiasta käydään kiivas ja tulinen keskustelu, sillä vastapuoli on täysin eri mieltä. Uusi laki as tuu voi maan näillä näkymin vuoden 2011 alusta. Iso kysymys osakkuudesta päätettäessä on kuljetusjärjestelmästä päättäminen. Nykyinen jätehuoltojärjestelmä on siis ollut käytössä koko Äänekos kea koskevana kesästä 2008 lähtien eli vähän yli vuoden. Järjestel män rakentaminen on jat kunut tähän päivään saakka ja jatkuu vielä hyöty- ja

15 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Kaupunginjohtajan ehdotus: aluekeräyspis teiden muutoksilla. Sumiaisten pienjätease maa siirretään parhail laan toiseen paikkaan. Tällä hetkellä on me nossa pienimuotoinen kokeilu energiajätteen keräilyn osalla. Kokei lun tarkoituksena on ke rätä tietoa energiajätteen määrästä suhtees sa kuivajätteeseen. Jätehuollon kehittyminen/tulevaisuuden arviointi on vaikeaa, koska ratkaisujen löytyminen on hidasta erityisesti siltä osin kuin on kysy mys hyötyjätteen määrän kasvusta joko uudelleen käytön, kierrättä misen materiaalina tai energiahyödyntämisen kautta, polton lisäänty misestä ja sitä kautta jätteenkäsittelykeskuksiin tulevan loppusijoitet tava jätteen määrästä. Tästä seurauksena on kysymys jätehuoltoyhtiöiden taloudesta ja si tä kautta asiakkailta perit tävistä maksuista. Yksi jätehuoltoyhtiö pys tyisi hoitamaan koko Kes ki-suomen yhdyskunta- ja biojätteen käsit telyn, jolloin suuren asia kasmäärän johdosta maksuihin ei kohdistui si niin suuria paineita. Yhden yhtiön malli ei ole kuitenkaan tällä het kellä ajankohtainen. Valmistelevassa työryhmässä on pohdittu eri järjestelmien vertailuna mm. jätehuoltomaksuja, työpaikkojen määrää/säilymistä, kuljetusjärjestelmää, tiedonsaan tia/tilastotietoja, päätösvaltaa, toiminnan ammattimaisuutta verrattu na omaan toimintaan, osakkuuden hintaa ja jätehuollon tulevaisuut ta. Työryhmän tarkoituksena on tuoda asia kaupunginhallituksen käsittelyyn , jota en nen pyydetään ympäristölautakunnan ja teknisen lautakunnan lau sunnot asiasta. Työryhmä pyytää kaupunginhallitukselta valtuutta neuvotella osakkuudesta, jotta ennen päätöksentekoa olisi mahdolli simman oikeat tiedot käytettävissä ja pystyttäisiin tekemään vertailu hintalaskelmineen nykymallin ja osakkuusmallin välillä. (valmistelu tekninen johtaja Jarmo Latvala puh ) Kaupunginhallitus päättää oikeuttaa työryhmän neuvottelemaan osakkuudesta jätehuoltoyh tiössä ja pyytää ympäristölautakunnan ja teknisen lautakunnan lau sunnot työryhmän vuoden 2009 loppuun mennessä tekemästä ver tailusta nykymallin ja osakkuusmallin välillä siten, että asia voidaan käsitellä kaupunginhallituksessa Päätös: Hyväksyttiin TELA

16 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Teknisen johtajan ehdotus: Kaupunginhallituksen asettama työryhmä päätti kokouksessaan , että asiaa käsitellään ennen lautakuntien lausuntoa asian monimuotoisuuden ja kauaskantoisten seurausten vuoksi puo lueiden ryhmäkokouksissa. Ryhmät kokoontuvat seuraavan kerran kaupunginhallituksen kokouksen alla. Jotta jätehuollon tulevaisuuden ratkaisuvaihtoehdot tulisivat käsitel lyiksi myös teknisessä lautakunnassa sekä ympäristölautakunnassa riittävän hyvin niin sovittiin, että lautakunnat käyvät asiasta alustavan keskustelun ennen varsinaista päätösesitys- ja lausuntokäsittelyä. Oheismateriaalina on eri vaihtoehdoista tehty vertailu. Keski-Suomen alueellinen jätesuunnitelma vuoteen 2016 on luetta vissa osoitteessa ja jätehuolto. Lisä tietoja Jarmo Latvala puh Keskustellaan käsiteltävänä olevasta asiasta ja määritellään suuntaviivat seuraavassa kokouksessa annettavalle päätösesitykselle ot taen huo mi oon tek nisen lautakunnan tehtävä. Tekninen lautakun ta päättää jä telakiin liit tyvistä toteuttamistehtävistä eli kuljetuksen, hyö dyn tämi sen ja kä sittelyn järjestämisestä sekä jär jestämistä kos kevis ta mak suista ja kunnallisista jätehuoltomääräyk sistä. Hallitus ja val tuusto päättävät osakkuuksiin liittyvistä asioista ja ym päristö lautakunnan tehtävänä on jätelain ja sen nojalla annettu jen sään nösten ja mää räysten nou dattamisen valvonta. Päätös: Keskustelun jälkeen lautakunta päätti yksimielisesti siirtää asian seuraavaan kokoukseen Jätehuollon esimies Raimo Eklund selosti asiaa lautakunnalle ja poistui kokouksesta ennen päätöksentekoa klo TELA 15 Asiaa käsiteltiin teknisen lautakunnan edellisessä kokouksessa jos sa luotiin suuntaviivoja tehtävälle päätösesitykselle. Työryhmän tekemässä vertailussa on pohdittu lähinnä kolmea eri vaihtoehtoa: nykymalli: jätteen käsittely kilpailutetaan,käytössä sopimusperustei nen jätteenkuljetusjärjestelmä, jossa asiakkaat tekevät itse sopimuk sen

17 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ kuljetusyrittäjän kanssa, pienjäteasemat Äänekoskella, Konginkankaalla sekä Sumiaisissa. osakkuusmalli 1: sopimusperusteinen jätteenkuljetus, jätteen käsitte ly osakkuusyhtiön osoittamassa jätteenkäsittelykeskuksessa, pienjäteasemat kuten nykymallissa. osakkuusmalli 2: täyden palvelun osakkuus osakkuusyhtiössä, kun nan järjestämä jätteenkuljetus (annettu yhtiön hoidettavaksi), jät teenkäsittely osakkuusyhtiön osoittamassa jätteenkäsittelykeskuk sessa, mahdollisuus osallistua jätelautakunnan toimintaan, pienjäte asema nykyisten lisäksi myös Suolahdessa, kunnan on tehtävä erilli nen päätös jätteenkuljetusjärjestelmän muuttamisesta. Päätösvalta eri malleissa jakaantuu siten, että: nykymallissa kunta päättää oman kuntansa alueella jätteenkuljetusjärjestelmästä, jätteen käsittelypaikasta, muusta palveluverkosta (pienjäteasemat, aluekeräyspisteet, hyötykeräyspisteet), jätteenkäsittelymaksuista, lausunnon antajan rooli laajemmassa jätehuoltokeskustelussa osakkuusmallissa 1 kunta päättää jätteenkuljetusjärjestelmästä, palveluverkosta, jätteet toimitetaan yhtiön osoittamaan jätteenkäsittelypaikkaan, yhtiö esittää maksut, kunnat hyväksyvät, mahdollisuus osallistua laajemman alueen päätöksentekoon jätehuollossa osakkuusmallissa 2 on kunnan järjestämä jätteenkuljetusjärjestelmä (annettu yhtiön hoidettavaksi), jätteet yhtiön osoittamaan jätteenkäsittelypaikkaa, yhtiö päättää palveluverkosta (kuntaa kuullaan), yhtiö esittää maksut, kunnat hyväksyvät, mahdollisuus osallistua jätelautakunnan toimintaan, mahdollisuus osallistua laajemman alueen päätöksentekoon jätehuollossa. Vertailussa on kysymys kunnan vastuulla olevasta yhdyskuntajät teestä (asumisen ja siihen rinnastettavan julkisen toiminnan yhdyskuntajätteet). Jäljempänä tekstissä pohditaan lähinnä nykymallia ja osakkuusmal lia 2, koska Sammakko kangas Oy:n tavoite on selkeästi osakkuus malli 2. Työryhmä on erik seen vertaillut mahdollista osakkuutta myös Mustankorkea Oy:ssä. Alueellisen jätesuunnitelman vuoteen 2016 kehittämistavoitteita ovat jätteiden kaatopaikkakäsittelyn vähentäminen yhdyskuntalietteiden käsittelytason nostaminen jätteiden energiahyödyntämisen edistäminen rakentamis- ja purkutoiminnan jätteiden hyödyntämisen sekä rakentamisen materiaalitehokkuuden lisääminen tuhkan (teollisuuden energiatuotannon) hyödyntämisen lisääminen

18 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ laitosmaisen jätteenkäsittelyn edistäminen Tavoitteena on yhdyskuntajätteen osalta on, että jätteestä kierrätetään materiaalina 50% hyödynnetään energiana 30 % loppusijoitus kaatopaikalle 20 % Muita tavoitteita yhdyskuntaliete hyödynnetään 99 %:sti rakentamisen jätteiden hyötykäyttöaste tavoittelee 70 % Tehdyn vertailun (jaettu edellisessä kokouksessa) perusteella voi daan todeta, että nykymal lissa jätehuollon kustannukset (tiedot jaet tu edellisessä kokoukses sa) ovat tällä hetkellä edullisemmat kuin osakkuusmallissa. Nyky mallin jätehuoltoon kohdistuvat maksut ovat kilpailukykyisiä myös seutukunnalla ja valtakunnallisesti. Tarvit tavat investoinnit kaupun gin osalta ovat nyt ja jatkossa pieniä. Jäte huolto toimii järkevästi ja pystyy hyödyntämään paikkakunnan tarjoa mat mahdollisuudet (kier rätyslaitos ja polttoon hyväksytty kattilalai tos). Uudistettu taksara kenne mahdollistaa järkevien jätehuoltorat kaisujen käyttöönoton ai kaisempaa nopeammin. Jätehuoltomää räyksiä muuttamalla on mm. mahdollisuus saada pikaisesti käyntiin (kokeilu on käynnissä ) ener giajakeen keräily kunnassa ja sitä kautta vähentää kaatopaikalle menevän jätteen määrää. Asiakkaille syntyy mahdollisuus säästää käsittelykustannuksissa. Yleisellä tasolla jätehuollon kustannukset nousevat jätehuollon yleisen kustannuskehi tyksen mukaisesti. Asiakkaat/asukkaat eivät ole ilmaisseet tyytymättömyyttä nykyiseen järjestelmään. Paikallinen yrittäjä on panostanut jätehuollon rakenteisiin. Yrittäjällä on ollut jätehuollon kehit täjän rooli, kaupunki on ollut palvelujen os tajan roolissa. Toiminta on valtakunnallisen ja maakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteiden mukaista. Päätoimintamallina on jätteen uudelleenkäyttö, kierrättä minen materiaalina ja energiahyödyntämi nen siten, että kaatopaikal le menisi mahdollisimman vähän jätettä. Kierrätyslaitos Teollisuuskadulla työllistää muine toimintoineen 20 henkilöä. Nykymallissa työpaikat säilynevät varmimmin seudulla. Nykymallissa on mahdollisuus kilpailuttaa jätteenkäsittely muutaman vuoden jaksoissa ja va lita joko edullisin tai kokonaistaloudellisesti edullisin vaihtoehto. Kul jetusjärjestelmä on mahdollisuus muuttaa kunnan järjestämäksi, jos nykyinen järjestelmä ei toimi ja hinnat nousevat kohtuuttomasti. Nykyjärjestelmä on haavoittuva kunnan päässä johtuen pienestä

19 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ henkilöstömäärästä. Kilpailutettavien kokonaisuuksien määritteleminen toimivaa järjestelmää särkemättä ei ole helppoa. Nykymallissa toiminta jatkuu samantyyppisenä eteenpäin, energiajakeen keräily otetaan laa jemmin käyttöön ja sitä kautta erilliskerätyn polttojakeen määrä kas vaa, tuo asiakkaille säästöä käsittelymaksuissa. Jätteenkäsittelypai kat kilpailutetaan useamman vuoden sopimuksilla, loppusijoitukseen menevän jätteen määrä vähenee huomattavasti. Maksut kehittyvät jätehuollon yleisen kustannuskehityk sen mukaisesti. Toimintamallis sa ei tule erityisempiä ongelmia, kos ka jätteelle löytyy näillä näkymin aina käsittelypaikka kohtuulliseen hintatasoon. Äänekoskella erillis kerätään todennäköisesti jatkossa kin energiajaetta, koska Äänevoi ma Oy:llä on lupa polttaa REF- polttoainetta. Mahdollisen lopun jät teen massapoltto tai loppusijoitus riippuu käsittelypaikan ratkaisuis ta. Kaupunki sijoittaa pieniä määrärahoja jätehuollon investointeihin. Nykymalli kannattaa valita - jos halutaan edelleen kehittää jätehuoltoa yhdessä paikallisen yrityk sen kanssa hankintalain henki huomioiden - jos halutaan säilyttää nykyinen sopimusperusteinen jätteenkuljetusjärjestelmä - jos halutaan nopeasti vähentää loppusijoitukseen menevän jätteen määrää energiajakeen keräilyn avulla (polttomahdollisuus ja kierrätyslaitos kunnassa olemassa), jolloin asiakkaalla on mahdollisuus saada säästöä jätteenkäsittelykustannuksissa - jos halutaan varmistaa alan työpaikkojen säilyminen seudulla - jos halutaan itse päättää jätehuollon järjestämisestä Äänekoskella - jos halutaan käyttää ostopalveluja jätteenkäsittelyssä Sammakkokangas Oy:llä on :n investointitarpeet kol men lähivuoden aikana ja entistä investointilainaa on jäljellä. Sammakkokangas Oy on sopiva jätteen loppusijoituspaikka mutta sen mahdollisuudet vasta ta tulevaisuuden jätehuoltoratkaisuihin, jot ka liittyvät kierrättämiseen ja polttoon, ovat pienet vähäisestä asukas/asiakasmäärästä ( ) ja sijainnista (logistiikka) johtuen. Osakkuus mahdollistaa osallistumisen laajemman alueen päätöksentekoon jätehuoltoasiois sa (hallituksessa 1-2 paikkaa). Asiakkai siin nähden osakkuus ei pys ty tarjoamaan edullisempia maksuja nykyjärjestelmään verrattuna. Osakkuusmallissa vaikutus kaupungin henkilöstöön on se, että lähtökohtaisesti jätehuollon esimies siirtyisi yhtiön palvelukseen ja puolikkaan toimistohenkilön työpanos siirtyy muihin kaupungin tehtäviin. Osakkuusmallissa yhtiö pyrkii edelleen laajentamaan toiminta-aluet-

20 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ taan ja yhtiöllä on koko naisvastuu osakaskuntien jätehuollon järjestämisessä Yhtiö kilpailut taa kuljetukset, joten kuljetusyritys saattaa muuttua. Kuljetuksen kil pailutus saattaa tuoda kuljetuskustannuksiin säästöjä (ei varmuutta). Käsittelyn osalla on pohdittavana kustannuksiltaan järkevin jätteen polton vaihtoehto, onko se massapoltto jossain arinakattilassa (Ou lu, Vaasa, Tampere, Riihimäki) vai energiajakeen erilliskeräily, jolloin Äänevoima Oy:n kattila polttopaikkana tulee kysymykseen. Loppusi joitettavan jätteen määrä vähenee todennäköisesti hitaammin kuin nykymallissa. Yhtiö investoi jätteenkäsittelykeskukseen esitetyllä ta valla, maksut kehittyvät jätehuollon yleisen kustannuskehityksen mukaisesti. Yhtiön rooli muuttuu enem män jätteen keräilijän ja välit täjän rooliksi. Kenties jätteenkäsittely keskus toimii jätteen loppusijoi tuspaikkana laajemman alueen tarpei siin, kenties jatkossa syntyy laajempialainen jätehuoltoyhtiö maa kuntaan, Osakkuusmalli kannattaa valita - jos halutaan jätehuollon toteuttamisvastuu kuntien omistaman yhtiön haltuun - jos halutaan olla päättämässä laajemman alueen jätehuollon tulevaisuuden ratkaisuista ja ottaa vastuuta niistä päätöksistä - jos halutaan kunnan järjestämä jätteenkuljetusjärjestelmä - jos halutaan siirtää jätehuoltoasiat (viranomaisvalvontaa lukuun ottamatta) yhteisen jätelautakunnan päätettäväksi Teknisen johtajan ehdotus: Asiaa ei ole tarkoitus jatkossa käsitellä kovin useasti, joten päätös on tehtävä lähitulevaisuut ta ajatellen ja päätöksentekoon palataan vasta kun olosuhteet ovat olennaisesti muuttumassa tai päättäjät muuten päättävät ottaa asian käsittelyyn. Kaupungin/asiakkaiden/asukkaiden omista lähtökohdista ei ole täs sä vaiheessa syytä vaih taa toimivaa jätehuoltojärjestelmää. Osak kuus ei tuo tällä hetkellä sellaista kehitystä jätehuoltoon, mitä nyky mallilla ei saavutettaisi ja josta olisi hyötyä äänekoskelaisille. Osakkuus on mielekästä siinä vaiheessa kun on kysymys riittävän väestö/asiakaspohjan ( ) omaavasta kuntien omistamasta yhtiöstä, joka pystyy vastaamaan jätehuollon tulevaisuuden haasteisiin kaikissa olosuhteissa (mm. riittävä mahdollisuus kierrät tää jätettä järkevästi) Lisätietoja Jarmo Latvala puh, Tekninen lautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että jätehuollossa jatketaan ny kymallin mukaisesti siten, että kunnassa on sopimusperusteinen jät teenkuljetusjärjestelmä ja jätteen käsittely kilpailutetaan muutaman vuoden jaksoissa heinäkuun 2010 alusta alkaen. Muutetaan jäte huoltomääräyksiä siten, että energiajakeen keräily tulee mahdolli seksi myös kunnan vastuulla olevan yhdyskunta-

21 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ jätteen osalla. Käsittely: Keskustelun kuluessa Minna Tuikka teki seuraavan esityksen: Tekninen lautakunta toteaa lausunnossaan, että kaupunginhallituk sen tulee harkita Sammakkokangas Oy:n osakkuutta, koska yhtiön osakkaana kaupunki voi aktiivisesti osallistua oman alueensa jätehuollon kehittämiseen, johon myös toiminnasta mahdollisesti kerty vät tuotot käytettäisiin. Muutetaan jätehuollon määräyksiä siten, että energiajakeen keräily tulee mahdolliseksi myös kunnan vastuulla olevan yhdyskuntajät teen osalta. Olli Vertainen kannatti Minna Tuikan esitystä. Pohjaesitystä kannattivat Kalevi Ahonen, Kalervo Toffer, Raimo Poikonen ja Eila Nurmi. Puheenjohtaja totesi, että koska on tehty käsittelyn pohjana olevasta eh do tuk ses ta poikkeava kannatettu esitys, asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja esitti asiassa suoritettavaksi nimenhuutoäänestyksen seuraavasti: pohjaesitys JAA ja Minna Tuikan esitys EI. Äänestysesitys hyväksyt tiin. JAA äänestivät Mauri Ilves, Kalevi Ahonen, Olavi Ilomäki, Kalle Niskanen, Eila Nurmi, Riitta Nyrönen, Raimo Poikonen, Helena Seppälä-Kupari ja Kalervo Toffer. EI äänestivät Olli Vertainen, Matti Markkanen, Henna Penttinen, Liisa Piispanen, Minna Tuikka ja Ville Vas ko. Lautakunta hyväksyi äänin 9-6 käsittelyn pohjana olleen ehdo tuksen. Päätös: Lautakunta hyväksyi äänin 9-6 käsittelyn pohjana olleen teknisen johtajan ehdotuksen, jonka mukaan tekninen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että jä tehuollossa jatketaan ny kymallin mukai ses ti si ten, että kunnassa on sopimusperusteinen jät teenkuljetus järjes telmä ja jätteen käsittely kil pailutetaan muutaman vuoden jak soissa heinäkuun 2010 alusta al kaen. Muutetaan jäte huoltomää räyksiä si ten, et tä energiajakeen ke räily tulee mahdolli seksi myös kunnan vastuulla olevan yhdyskunta jätteen osalla Johtava ympäristötarkastaja Jouni Kurkela selosti asiaa lautakunnal le ja poistui kokouksesta ennen päätöksentekoa klo

22 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ Tekninen lautakunta Teknisen johtajan päätökset TELA 16 Tekniselle lautakunnalle toimitetaan esityslistan mukana teknisen joh tajan pää tök set ajal ta Luettelo teknisen johtajan päätöksistä ajalta jae taan kokouk ses sa. Ehdotus: Päätös: Ei siirretä teknisen johtajan päätöksiä teknisen lautakunnan käsiteltäväksi. Hyväksyttiin

23 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimus ta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua ja täytäntöön panoa. Pykälät: Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1. mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät: Hallintolainkäyttölain 5 :n/muun lainsäädännön mukaa seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet: OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusoikeus Päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Oikaisuviranomainen Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen Äänekosken tekniselle lautakunnalle, osoite Hallintokatu 4, PL 24, ÄÄNE KOS KI 14 päi vän ku luessa päätöksen tiedoksisaannista. Pykälät: Oikaisuvaatimusaika ja sen alkaminen Oikaisuvaatimuksen sisältö ja toimittaminen Lisätietoja Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erillisen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteluineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös: nimi, osoite ja postitoimipaikka Pykälät: Valitusasiakirjat on toimitettava ¹ ): nimi, osoite ja postitoimipaikka Pykälät: ¹) Jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle

24 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ VALITUSOSOITUS Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutos kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianomainen sekä kunnan jäsen. Valitusviranomainen Valitusviranomainen, käyntiosoite, postiosoite, puhelinnumero, telefaxnumero ja sähköpostiosoite: Hämeenlinnan hallinto-oikeus, Raatihuoneenkatu 1, HÄ- MEENLINNA, puh , telefax , 1) Kunnallisvalitus, pykälät Hallintovalitus, pykälät Valitusaika päivää Valitusaika päivää Valituskirja Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Muu valitusviranomainen, osoite ja postitoimipaikka Pykälät: Valitusaika päivää Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erillisen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Jos kunnallisvalitus tehdään kunnan jäsenen ominaisuudessa, valitusaika alkaa siitä, kun päätös on asetettu yleisesti nähtäväksi. Valituskirjassa on ilmoitettava valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite päätös, johon haetaan muutosta miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi muutosvaatimuksen perusteet Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite. Valitusasiakirjojen toimittaminen Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä, josta valitusaika on luettava. Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päätty mistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös: nimi, osoite ja postiosoite Pykälät: Lisätietoja

25 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/ ) Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua hallinto-oikeudessa 89 euroa Pöytäkirjan nähtäväksi asettaminen Tiedoksianto asianosaiselle Pvm () Lähetetty tiedoksi kirjeellä (kuntalaki 95 ) Annettu postin kuljetettavaksi, pvm/tiedoksiantaja () Luovutettu asianosaiselle Paikka, pvm ja tiedoksiantajan allekirjoitus () Muulla tavoin, miten Asianosainen Asianosainen Vastaanottajan allekirjoitus