Hätäkeskustoimintaa koskeva lainsäädäntö lukien

Transkriptio

1 Hätäkeskustoimintaa koskeva lainsäädäntö lukien

2 Sisällysluettelo Johdanto Yleiset säännökset Lain tarkoitus Soveltamisala... 5 Asetus hätäkeskustoiminnasta Hätäkeskuslaitos Hätäkeskuslaitos ja sen ohjaus... 7 Asetus hätäkeskustoiminnasta Hätäkeskuslaitoksen tehtävät... 9 Asetus hätäkeskustoiminnasta Hätäkeskuslaitoksen virka-alue ja yksiköt Hätäkeskuslaitoksen johtaminen Asetus hätäkeskustoiminnasta Asioiden ratkaiseminen Nimittäminen ja kelpoisuusvaatimukset Asetus hätäkeskustoiminnasta Työjärjestys Määräaikainen virantoimituksesta erottaminen Toiminta Vastuun siirtyminen Päivystystehtävää suorittavan henkilöstön tehtävät Oikeus rajoittaa vastaanotetun ilmoituksen käsittelyä Yhteistyöviranomaisten ohjeistus ja valtakunnallinen yhteistyöryhmä Asetus hätäkeskustoiminnasta Viestintäverkkoja koskevat säännökset Rekisterit Hätäkeskustietojärjestelmä Hätäkeskustietojärjestelmään talletettavat tiedot Viranomaisten ohjeiden ja suunnitelmien tallentaminen hätäkeskustietojärjestelmään Tiedonsaantioikeus rekistereistä Tietojen luovuttaminen Luovutettujen tietojen käyttö Käyttäjärekisteri Käyttäjärekisterin tietojen käyttö Lokirekisteri Lokirekisterin tietojen käyttö... 37

3 5 Erinäiset säännökset Hälyttäminen Virkapuku Voimaantulo ja siirtymäsäännökset Voimaantulo Asetus hätäkeskustoiminnasta Aluejakoa ja hätäkeskuksia koskeva siirtymäsäännös Henkilöstöä koskevat siirtymäsäännökset Tietojen talletamista koskeva siirtymäsäännös LIITE 1 Laki hätäkeskustoiminnasta (692/2010) / Lag om nödcentralsverksamhet (692/2010) LIITE 2 Asetus hätäkeskustoiminnasta (877/2010) / Statsrädets förordning om nödcentralsverksamhet (877/2010) LIITE 3 Valtioneuvoston päätös hätäkeskusalueista /36 / Statsrädets beslut om nödcentralskretsarna /36 LIITE 4 Sisäasiainministeriön päätös hätäkeskuspaikkakunnista / Inrikesministeriets föreskriftssamling om nödcentralernas placeringsorter

4 Johdanto Uusi laki ja asetus hätäkeskustoiminnasta voimaan Uusi laki ja asetus hätäkeskustoiminnasta tulivat voimaan vuoden 2011 alusta lukien. Hätäkeskuslaitos muuttui valtakunnalliseksi virastoksi ja sen keskeiset tehtävät määritellään laissa. Uudella lailla edistetään väestön turvallisuutta, järjestetään uudelleen hätäkeskuspalveluiden tuottaminen sekä parannetaan palveluiden saatavuutta ja laatua. Hätäkeskuslaitoksen virkaalueeksi säädetään koko maa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Hätäkeskuslaitoksella tarkoitetaan virastoa, johon kuuluvat hätäkeskukset, esikuntatoimintoja hoitava yksikkö sekä tarvittaessa muita yksiköitä. Hätäkeskuslaitoksen keskeiset tehtävät ovat hätäkeskuspalveluiden tuottaminen ja siihen liittyvät pelastustoimen, poliisitoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen viranomaisille annettavat tukipalvelut. Tässä julkaisussa esitetään voimaan tullut hätäkeskustoimintaa koskeva lainsäädäntö perusteluineen. Sen pohjana on käytetty lakia hätäkeskustoiminnasta (692/2010), asetusta hätäkeskustoiminnasta (877/2010), hallituksen esitystä laiksi hätäkeskustoiminnasta (HE 262/2009vp), hallintovaliokunnan mietintöä hallituksen esityksestä laiksi hätäkeskustoiminnasta (HaVM12/2010 vp) sekä sisäasiainministeriön muistiota perusteluiksi asetukseksi hätäkeskustoiminnasta. Julkaisussa on myös esitetty ne hätäkeskuslain (157/2000) pykälät, mitkä jäävät voimaan vuoden 2011 alusta, jolloin laki muilta osin kumoutuu. Porissa Martti Kunnasvuori Hätäkeskuslaitoksen johtaja 4

5 Laki hätäkeskustoiminnasta pykälittäin 1 Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on edistää väestön turvallisuutta, järjestää hätäkeskuspalvelujen tuottaminen ja parantaa palvelujen saatavuutta ja laatua. Perustelut: Nykyisen hätäkeskuslain (157/2000) tarkoituksena on turvata hätäkeskuspalvelujen tuottaminen, saatavuus ja laatu tasapuolisesti maan eri osissa sekä tehostaa viranomaisten yhteistoimintaa. Uudessa pykälässä määritellään lain tarkoitus, jonka mukaan tarkoituksena on edistää väestön turvallisuutta ja järjestää hätäkeskuspalvelujen tuottaminen. Edelleen tarkoituksena on parantaa palvelujen saatavuutta ja laatua. Väestön turvallisuuden kannalta on keskeistä, että maassa on hätäkeskusjärjestelmä, josta saadaan toimivat ja laadukkaat palvelut. 2 Soveltamisala Tätä lakia sovelletaan pelastustoimen, poliisitoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen hätäkeskuspalveluihin ja Hätäkeskuslaitokseen. Perustelut: Lakia sovelletaan pelastustoimeen, poliisitoimeen ja sosiaali- ja terveystoimeen liittyviin hätäkeskuspalveluihin käytettävissä olevalla järjestelmällä ja Hätäkeskuslaitokseen. Yleisenä hätänumerona on yleiseurooppalainen hätänumero 112. Viestintämarkkinalain (393/2003) 55 :n nojalla käyttäjien on saatava yhteys maksutta hätänumeroon 112 sekä muihin viestintäviraston päätöksellä poliisille ja pelastusviranomaisille osoittamiin erityisiin hätänumeroihin.ahvenanmaan maakunnassa hätäkeskuspalvelut järjestetään maakunnan oman lainsäädännön mukaisesti. Asetus hätäkeskustoiminnasta 1 Sen lisäksi, mitä hätäkeskustoiminnasta annetussa laissa (692/2010) säädetään, hätäkeskustoiminnassa noudatetaan tämän asetuksen säännöksiä. Perustelut: Kyseessä on asetuksen soveltamisalaa koskeva säännös. Hätäkeskuslaitoksen ohjauksesta on säädetty hätäkeskustoiminnasta annetun lain 3 :ssä, tehtävistä 4 :ssä, virka-alueesta ja yksiköistä 5 :ssä, johtamisesta 6 :ssä, asioiden ratkaisemisesta 7 :ssä, nimittämisestä ja 5

6 kelpoisuusvaatimuksista 8 :ssä, työjärjestyksestä 9 :ssä, määräaikaisesta virantoimituksesta erottamisesta 10 :ssä, vastuun siirtymisestä 11 :ssä, päivystystehtävää suorittavan henkilöstön tehtävistä 12 :ssä, oikeudesta rajoittaa vastaanotetun ilmoituksen käsittelyä 13 :ssä, yhteistyöviranomaisten ohjeistuksesta ja valtakunnallisesta yhteisryhmästä 14 :ssä, viestintäverkoista 15 :ssä, rekistereistä :ssä, hälyttämisestä 26 :ssä ja virkapuvusta 27 :ssä. 6

7 2 Hätäkeskuslaitos 3 Hätäkeskuslaitos ja sen ohjaus Hätäkeskuspalvelujen tuottamista varten on sisäasiainministeriön alainen Hätäkeskuslaitos. Sisäasiainministeriö ohjaa ja valvoo Hätäkeskuslaitosta. Sisäasiainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö vastaavat yhteistyössä Hätäkeskuslaitoksen toiminnallisesta ohjauksesta. Toiminnallisen ohjauksen menettelytavoista voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella. Perustelut: Perustuslain 68 :n nojalla sisäasiainministeriö vastaa hallinnonalallaan toiminnan asianmukaisuudesta. Hätäkeskuslaitoksen toiminta ulottuu sisäasiainhallinnon ulkopuolelle, mutta laitos kuuluu sisäasiainministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (609/2003) mukaan sisäasiainministeriön toimialaan. Pykälän 1 momentti sisältää säännöksen, jonka mukaan hätäkeskuspalvelujen tuottamista varten on sisäasiainministeriön alainen virasto, Hätäkeskuslaitos. Sisäasiainministeriö ohjaa ja valvoo Hätäkeskuslaitosta. Ylemmän viranomaisen ohjaus- ja valvontasuhteesta huolimatta laitos ratkaisee kuitenkin toimivaltaansa kuuluvat asiat. Pykälän 2 momentti sisältää säännöksen Hätäkeskuslaitoksen toiminnallisesta ohjauksesta. Sisäasiainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö vastaavat yhteistyössä ohjauksesta. Toiminnallinen ohjaus koskee yleensä vuositasolla tapahtuvaa tavoitteiden asettamista. Ohjaukseen sisältyvät toimenpiteet, joilla varmistetaan palvelu- ja laatutaso tehtävien hoidossa ja palvelun tuottamisessa. Toiminnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi laaditaan valtion talousarvioasetuksen (1243/1992) 11 :ssä tarkoitettu tulostavoiteasiakirja eli tulossopimus, jossa sovitaan toiminnan operatiivisista tulostavoitteista ja tavoitteista liittyen eri sektoreihin eli suhteessa poliisitoimeen, pelastustoimeen sekä sosiaali- ja terveystoimeen. Ministeriötason toiminnallinen ohjaus tapahtuu valtionhallinnon tulosohjausmenettelyn puitteissa. Sisäasiainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ohjaavat Hätäkeskuslaitosta yhteistyössä, mikä vastaa nykyistä tulosohjausmenettelyä. Käytännössä ministeriöt valmistelevat myös strategisiin linjauksiin liittyviä asioita yhteistyössä. Pykälän 3 momentti mahdollistaa toiminnallisen ohjauksen menettelytavoista säätämisen valtioneuvoston asetuksella. Asetus hätäkeskustoiminnasta 2 Hätäkeskuslaitoksen toiminnallisen ohjauksen yhteensovittamista varten on valtakunnallinen Hätäkeskuslaitoksen toiminnallisen ohjauksen yhteistyöryhmä (ylijohtajakokous), jossa on jäseninä sisäasiainministeriön pelastusylijohtaja ja poliisiosaston osastopäällikkö sekä sosiaali- ja terveysministeriön nimeämä ylijohtaja. Yhteistyöryhmän puheenjohtajana toimii pelastusylijohtaja. 7

8 Yhteistyöryhmä käsittelee valmistelevasti asiat, jotka koskevat Hätäkeskuslaitoksen strategisia linjauksia ja vuosittaisten tulostavoitteiden asettamista. Yhteistyöryhmä seuraa tulostavoitteiden toteutumista ja antaa tarvittaessa lausunnon asioista, jotka koskevat sellaisia periaateratkaisuja, jotka edellyttävät useamman Hätäkeskuslaitoksen palveluita käyttävän viranomaisen myötävaikutusta. Yhteistyöryhmän kokoukseen voidaan kutsua myös Hätäkeskuslaitoksen edustaja ja muita asiantuntijoita. Perustelut: Hätäkeskustoiminnasta annetun lain 3 :n mukaan sisäasiainministeriö ohjaa ja valvoo Hätäkeskuslaitosta. Hätäkeskuslaitoksen toiminnallisesta ohjauksesta vastaa sisäasiainministeriö kuitenkin yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Käytännössä ministeriöt valmistelevat myös strategisiin linjauksiin liittyviä asioita yhteistyössä. Toiminnallinen ohjaus koskee yleensä vuositasolla tapahtuvaa tavoitteiden asettamista. Ohjaukseen sisältyvät toimenpiteet, joilla varmistetaan palveluja laatutaso tehtävien hoidossa ja palvelun tuottamisessa. Toiminnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi laaditaan valtion talousarvioasetuksen (1243/1992) 11 :ssä tarkoitettu tulostavoiteasiakirja eli tulossopimus, jossa sovitaan toiminnan operatiivisista tulostavoitteista ja tavoitteista liittyen eri sektoreihin eli suhteessa poliisitoimeen, pelastustoimeen sekä sosiaali- ja terveystoimeen. Ministeriötason toiminnallinen ohjaus tapahtuu valtionhallinnon tulosohjausmenettelyn puitteissa. Toiminnallisen ohjauksen menettelytavoista voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella. 2 :n 1 momentin mukaan Hätäkeskuslaitoksen toiminnallisen ohjauksen yhteensovittamista varten olisi valtakunnallinen Hätäkeskuslaitoksen toiminnallisen ohjauksen yhteistyöryhmä (ylijohtajakokous), jossa olisi jäseninä sisäasiainministeriön pelastusylijohtaja ja poliisiosaston osastopäällikkö sekä sosiaali- ja terveysministeriön nimeämä ylijohtaja. Yhteistyöryhmän puheenjohtajana toimisi pelastusylijohtaja. 2 :n 2 momentin mukaan yhteistyöryhmä käsittelisi valmistelevasti asiat, jotka koskevat Hätäkeskuslaitoksen strategisia linjauksia ja vuosittaisten tulostavoitteiden asettamista. Yhteistyöryhmän tehtävä olisi yhteen sovittava. Tulossopimuksen hyväksyminen ja muu päätösvalta määräytyisi kuitenkin sen mukaan kuin asianomaista ministeriötä koskevassa työjärjestyksessä tai muussa säännöksessä on säädetty. Käsiteltävän asian niin vaatiessa yhteistyöryhmän kokoukseen voitaisiin 2 :n 3 momentin mukaan kutsua myös Hätäkeskuslaitoksen edustaja ja muita asiantuntijoita. Muu asiantuntija voisi olla esimerkiksi Rajavartiolaitoksen edustaja. 8

9 4 Hätäkeskuslaitoksen tehtävät Hätäkeskuslaitoksen tehtävänä on: 1) hätäkeskuspalvelujen tuottaminen; 2) hätäkeskuspalvelujen tuottamiseen liittyvä pelastustoimen, poliisitoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen viranomaisten toiminnan tukeminen, kuten ilmoituksen tai tehtävän välittämiseen liittyvät toimenpiteet, viestikeskustehtävät, väestön varoittamistoimenpiteiden käynnistäminen äkillisessä vaaratilanteessa sekä muut viranomaisten toiminnan tukemiseen liittyvät tehtävät, jotka Hätäkeskuslaitoksen on tarkoituksenmukaista hoitaa (tukipalvelut); sekä 3) hätäkeskuspalveluihin liittyvien tehtävien ja toimintatapojen kehittäminen ja valvonta. Tässä laissa hätäkeskuspalveluilla tarkoitetaan hätätilanteita koskevien ja muita vastaavia pelastustoimen, poliisin tai sosiaali- ja terveystoimen viranomaisen välittömiä toimenpiteitä edellyttävien ilmoitusten (hätäilmoitus) vastaanottamista ja arviointia sekä ilmoituksen tai tehtävän välittämistä viranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti asianomaiselle viranomaiselle tai viranomaisen tehtäviä sopimuksen perusteella hoitavalle. Hätäkeskuslaitos voi turvallisuuden ylläpitämiseksi ja edistämiseksi hoitaa sen toimialaan soveltuvia muita tehtäviä sekä muulla tavoin avustaa viranomaisia. Hätäkeskuslaitos saa hoitaa yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain (282/2002) soveltamisalaan kuuluvia valvontatehtäviä ja hälytystehtäviä kuitenkin vain, jos tärkeä yleinen etu sitä edellyttää. Tukipalveluista ja Hätäkeskuslaitoksen muista tehtävistä sekä viranomaisten avustamisesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Perustelut: Säännös sisältää luettelon Hätäkeskuslaitoksen tehtävistä. Hätäkeskuslaitoksen on hallintolain perusteella hoidettava tehtävät hyvän hallinnon periaatteita noudattaen. Keskeiset tehtävät ovat hätäkeskuspalveluiden tuottaminen, hätäkeskuspalveluiden tuottamiseen liittyvä pelastustoimen, poliisitoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen viranomaisten toiminnan tukeminen sekä hätäkeskuspalveluiden ja siihen liittyvien tehtävien ja toimintatapojen kehittäminen ja valvonta. 1 momentin 1 kohdan mukaiset hätäkeskuspalvelut määritellään 2 momentissa. Hätäkeskuspalveluilla tarkoitetaan hätätilanteita koskevien ja muita vastaavia välittömiä viranomaisen toimenpiteitä edellyttävien ilmoitusten eli hätäilmoitusten vastaanottamista ja arviointia sekä lisäksi ilmoituksen tai tehtävän välittämistä. Välittäminen suoritetaan ohjeiden mukaisesti asianomaiselle viranomaiselle tai sopimuksen perusteella viranomaisen hälytystehtäviä hoitavalle taholle, jotta asiakas saisi hätätilanteessa tarpeellisen avun. Hätäilmoitukset koskisivat käytännössä pelastuslaitosten apua edellyttäviä hätätilanteita kuten tulipaloja ja onnettomuuksia, poliisin toimenpiteitä edellyttäviä tilanteita kuten rikoksia ja muita kiireellisiä poliisitoimenpiteitä edellyttäviä tilanteita sekä sosiaali- ja terveystoimen kiireellisiä toimenpiteitä edellyttäviä tilanteita kuten sairauskohtauksia, vakavia tapaturmia tai sosiaalihuollon kiireellisiä päivystystapauksia. Viranomaisilla tarkoitetaan pelastustoimen, poliisitoimen tai sosiaali- ja terveystoimen toimivaltaisia viranomaisia asianomaisen toimialan erityislainsäädännön mukaisesti. Viranomaisten tehtäviä voivat 9

10 hoitaa sopimuksen perusteella pelastustoimen, poliisin tai sosiaali- ja terveystoimen viranomaisorganisaation ulkopuoliset toimijat asianomaisella alalla käytettävien järjestelyjen mukaisesti. Tehtäviä hoitavia tahoja voivat olla sopimuspalokunnat, yksityiset sairaankuljettajat, vapaaehtoiseen pelastuspalveluun osallistuvat yhdistykset sekä eri alojen asiantuntijat. 1 momentin 2 kohta koskee tukipalveluita. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin pelastustoimelle, poliisille ja sosiaali- ja terveystoimelle annettavista tukipalveluista. Asetuksessa määritellyt tukipalvelut annetaan viranomaisille ja laitos huolehtii palvelutasosta ja palvelun tasalaatuisuudesta. Tukipalveluita voivat olla muun muassa viestikeskustehtävät ja sekä rekisterikyselyihin liittyvät tehtävät siltä osin kuin ne eivät kuuluisi viranomaisten omien johtamisjärjestelyiden puitteisiin sekä tehtävät, jotka liittyvät vasteen muuttamiseen yhteistyöviranomaisen tilanteen aikaisesta määräyksestä. Vasteella tarkoitetaan käytännössä viranomaisen ohjeen mukaan hälytettäviä yksiköitä tai muita ohjeen mukaisia toimenpiteitä. Tukitehtäviä luonteeltaan ovat edelleen väestöhälyttimien käyttäminen vaaratilanteessa, erilaisten tietojen selvittäminen sekä virka-apupyyntöjen välittäminen sekä operatiivisen tiedottamisen ja hoitolaitosten tiedottamisen tukeminen. Työturvallisuuteen liittyvien varotietojen hakeminen ja välittäminen kuuluu ydintoimintaan samoin kuin hätäkeskuksen suorittama tehtävän seuranta. Hätäkeskuslaitoksesta erillisiä ovat viranomaisten valvomot ja muun muassa poliisin tilannekeskukset, jotka hoitavat poliisin johtamistoimintoihin liittyviä tehtäviä. Hätäkeskuslaitoksen tukipalvelut ovat muita kuin poliisin tilannekeskusten poliisille antamat tukipalvelut. Helsingin poliisilaitoksen valtakunnallinen johto- ja viestikeskus toimii Helsingin tilannekeskuksena ja ylläpitää poliisin valtakunnallista tilannekuvaa. 1 momentin 3 kohdan mukaan tehtävänä on myös hätäkeskuspalveluihin liittyvien tehtävien ja toimintatapojen kehittäminen ja valvonta. Hätäkeskuslaitos kehittää toimintatapojaan ja -menetelmiään erityisesti operatiivisen salityöskentelyn ja viranomaisten välisen yhteistyön kannalta, jotta toimintaympäristön vaatimuksiin voitaisiin vastata. Valvonnalla huolehditaan tehtävien onnistumisesta ja virheiden ennaltaehkäisemistä. 3 momentin mukaan Hätäkeskuslaitos voi turvallisuuden ylläpitämiseksi ja edistämiseksi huolehtia sen toimialaan soveltuvien muiden tehtävien hoitamisesta. Laitos tekee käytännössä turvallisuuden ylläpitämiseksi ja edistämiseksi yhteistyötä viranomaisten, valtion laitosten ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Kyseisiä tahoja ovat pelastustoimen, poliisin ja sosiaali- ja terveystoimen viranomaisten lisäksi esimerkiksi Rajavartiolaitos, puolustusvoimat, Viestintävirasto, Liikenteen turvallisuusvirasto, Ilmatieteen laitos ja erilaiset vapaaehtoisjärjestöt. Soveltuvia tehtäviä voivat olla muun muassa eri viranomaisten tukeminen ensi- ja jatkotiedottamisessa niitä koskevissa tilanteissa, liikennetietojen välittäminen tai säteily- ja ydinturvallisuusviranomaisten avustaminen valvontatehtävissä. Hätäkeskuslaitos ei välitä turvallisuussäätietoja, vaan tämä tehtävä kuuluu edelleen Ilmatieteen laitokselle. Hätäkeskuslaitoksella on mahdollisuus, milloin se on tarkoituksenmukaista, huolehtia myös sosiaali- ja terveystoimeen sektoriin kuuluvien kiireettömien hoitolaitossiirtojen välittämisestä. Edelleen pykälän 3 momentin mukaan tehtävänä on myös muu viranomaisten avustaminen. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin tukipalveluiden lisäksi Hätäkeskuslaitoksen muista tehtävistä sekä viranomaisten avustamiseen liittyvistä tehtävistä. Viimeksi mainittuihin sisältyy muun muassa meripelastustointa koskevan avunpyynnön välittäminen asianomaiselle viranomaiselle. Meripelastuksen valtakunnallinen hälytysnumero on , minkä lisäksi meripelastusviranomaiset päivystävät merenkulun hätä- ja turvallisuusradiovälineitä. Tehtäessä meripelastustointa koskeva hätäilmoitus yleiseen hätänumeroon 112, siirretään ilmoitus Hätäkeskuslaitoksesta meripelastuksen johtokeskukseen. Asetuksella säädetään myös mahdollisista kuntien viranomaisten hälyttämiseen liittyvistä tehtävistä. Edelleen viranomaisten avustamistehtäviin kuuluu, että Hätäkeskuslaitos osallistuu meripelastustoimeen siten kuin meripelastuslain 4 :ssä säädetään. Meripelastuslain 4 :n mukaan Hätäkeskuslaitos on niin sanottu muu meripelastusviranomainen, joka on Rajavartiolaitoksen ohella velvollinen meripelastuslaissa säädetyin 10

11 tavoin osallistumaan meripelastustoimen tehtäviin. Meripelastuslain nojalla Hätäkeskuslaitos osallistuu etsintä- ja pelastusyksiköiden sekä meripelastustoimen tehtäviin osallistuvan henkilöstön hälyttämiseen sen mukaan kuin siitä erikseen sovitaan. Hätäkeskuslaitos myös tekee lastensuojeluun liittyviä ilmoituksia. Lastensuojelulain (417/2007) 25 :n mukaan hätäkeskustoimintaa harjoittavan yksikön palveluksessa olevat henkilöt ovat velvollisia viipymättä ilmoittamaan salassapitosäännösten estämättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he tehtävässään ovat saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. 3 momentti yksityisen turvallisuuspalveluiden osalta vastaa osin hätäkeskuslain 4 :n 2 momentissa säädettyä. Hätäkeskuslaitos saa ottaa hoitaakseen yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain (282/2002) soveltamisalaan kuuluvia tehtäviä, jos tärkeä yleinen etu sitä vaatii. Yhteiskunnallisesti merkittävinä kohteina voidaan pitää erityistä suojelua edellyttäviä kohteita. Näitä voivat olla infrastruktuurin kannalta merkittävät kohteet, korotettua henkilöturvallisuutta vaativat kohteet ja taloudellisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet. Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden kannalta voi olla myös merkittäviä kohteita. Yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain (282/2002) mukainen vartioimisliiketoiminta on luvanvaraista toimintaa, joten Hätäkeskuslaitoksen oikeutta hoitaa tehtäviä on rajoitettu. Asetus hätäkeskustoiminnasta 3 Hätäkeskuslaitos antaa kiireellisiä tukipalveluita pelastustoimen, poliisitoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen viranomaisille niiden määräyksen tai ohjeen perusteella. Hätäkeskuspalveluiden tuottamiseen kuuluvia kiireellisiä tukipalveluita ovat: 1) työturvallisuuteen liittyvien varotietojen hakeminen ja välittäminen viranomaisille, 2) lisähälytykset ja hälytysvasteen muuttaminen, 3) väestöhälyttimien käynnistäminen vaaratilanteessa, 4) hätätiedotteiden ja muiden viranomaistiedotteiden sekä operatiivisten tiedotteiden välittäminen, 5) tietojen selvittäminen ja välittäminen viranomaisille, 6) virka-apupyyntöjen ja muiden tukipyyntöjen välittäminen, 7) suuronnettomuus- tai monipotilastilanteen edellyttämien ennakkoilmoitusten välittäminen hoitolaitoksille ja kiireellisten operatiivisten tietojen välittäminen toimintayksiköille, 8) rekisterikyselyt, tiedonhaut, yhteystietojen selvittämiset, tukipyyntöjen välittämiset ja tehtävien, tietojen ja suoritteiden kirjaamiset. Muita viranomaisten tehtäviin liittyviä tukipalveluita ovat siltä osin kuin niitä ei ole perusteltua hoitaa pelastustoimen, poliisitoimen tai sosiaali- ja terveystoimen viranomaisten omin toimenpitein: 11

12 1) rekisterikyselyt ja tiedonhaut, 2) yhteystietojen selvittäminen, 3) tukipyyntöjen välittäminen toimintaa johtavan viranomaisen pyynnöstä, 4) operatiiviseen viestiliikenteeseen liittyvät tehtävät, 5) järjestelmien toimivuuden testaamiseen liittyvät kokeilut, 6) tehtävien, tietojen ja suoritteiden kirjaaminen, sekä 7) osallistuminen toimivaltaisen viranomaisen päätökseen perustuvan hätäpaikannuksen suorittamiseen. Edellä 1 momentissa tarkoitettuja tukipalveluita annetaan riippumatta siitä, saadaanko viranomaisen välittömiä toimenpiteitä edellyttävä tieto Hätäkeskuslaitoksen välityksellä vai onko kyseessä viranomaisen oma-aloitteinen tehtävä. Hätäkeskuslaitos voi hoitaa muita sille soveltuvia tehtäviä, jos siitä ei ole ilmeistä haittaa hätäkeskustoiminnasta annetussa laissa säädettyjen tehtävien hoitamiselle. Hätäkeskuslaitoksen meripelastustoimeen liittyvistä tehtävistä säädetään meripelastuslaissa (1145/2001). Perustelut: Hätäkeskustoiminnasta annetun lain 4 :n mukaan Hätäkeskuslaitoksen tehtävänä on hätäkeskuspalvelujen tuottaminen ja niihin liittyvä pelastustoimen, poliisitoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen viranomaisten toiminnan tukeminen; muut viranomaisten toiminnan tukemiseen liittyvät tehtävät, jotka Hätäkeskuslaitoksen on tarkoituksenmukaista hoitaa (tukipalvelut); sekä hätäkeskuspalveluihin liittyvien vastaanottamista ja arviointia sekä ilmoituksen tai tehtävän välittämistä viranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti asianomaiselle viranomaiselle tai viranomaisen tehtäviä sopimuksen perusteella hoitavalle. Hätäkeskuspalveluilla tarkoitetaan hätätilanteita koskevien ja muita vastaavia pelastustoimen, poliisin tai sosiaali- ja terveystoimen viranomaisen välittömiä toimenpiteitä edellyttävien ilmoitusten (hätäilmoitus) vastaanottamista ja arviointia sekä ilmoituksen tai tehtävän välittämistä viranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti asianomaiselle viranomaiselle tai viranomaisen tehtäviä sopimuksen perusteella hoitavalle. Hätäkeskuslaitos voi turvallisuuden ylläpitämiseksi ja edistämiseksi hoitaa sen toimialaan soveltuvia muita tehtäviä sekä muulla tavoin avustaa viranomaisia. Tukipalveluista ja Hätäkeskuslaitoksen muista tehtävistä sekä viranomaisten avustamisesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. 12

13 3 :n 1 momentissa säädetään Hätäkeskuslaitoksen pelastustoimen, poliisitoimen sekä sosiaalija terveystoimen viranomaisille antamista hätäkeskuspalveluiden tuottamiseen kuuluvista tukipalveluista. Kiireelliset tukipalvelut liittyisivät viranomaisten välittömiä toimenpiteitä edellyttäviin ilmoituksiin ja niitä annettaisiin Hätäkeskuslaitoksen palveluita käyttävän viranomaisen ennalta antaman ohjeen perusteella tai toimintaa johtavan viranomaisen määräyksestä tai pyynnöstä. Tukipalveluita annettaisiin myös muille tahoille silloin kun ne hoitavat viranomaisen tehtävää alalla käytettävän järjestelyn mukaisesti. Tällainen taho on esimerkiksi Rajavartiolaitos. Hätäkeskuslaitoksen tehtävänä olisi työturvallisuuteen liittyvien varotietojen hakeminen ja välittäminen viranomaisille (1 kohta). Koska 1 kohdassa tarkoitetut tiedot saattavat vaikuttaa viranomaisen resurssitarpeen arviointiin ja tehtävän taktiseen suorittamiseen, olisi ne annettava viivytyksettä. Toimintaa johtava viranomainen voisi määrätä Hätäkeskuslaitoksen hälyttämään lisä- ja erityisresursseja tai muuten muuttamaan ohjeen mukaan hälytettäviä yksiköitä tai muita ohjeen mukaisia toimenpiteitä (2 kohta). Hätäkeskuslaitoksen tehtävänä olisi 2 kohdan nojalla myös ohjata tehtävään hälytetty yksikkö tarvittaessa toiseen tehtävään ja hälyttää alkuperäiseen tehtävään toinen yksikkö. Tällainen tarve voisi syntyä esimerkiksi siinä tapauksessa, että hälyttämisen jälkeen yksikköä tarvitaan kiireellisempään tehtävään. Uudelleenohjaus tapahtuisi pääsääntöisesti viranomaisen ennalta antaman ohjeen mukaisesti, mutta voisi perustua myös viranomaisen antamaan erilliseen määräykseen. Asian luonteesta johtuen viranomaisten ohjeistuksen tulisi erityisesti uudelleenohjauksen varalta kattaa myös määräykset päivystäjän harkintavallasta sekä päällekkäisten tehtävien etusijajärjestyksestä. Vastuu välitetystä ilmoituksesta tai tehtävästä siirtyisi myös tässä tapauksessa hätäkeskustoiminnasta annetun lain 11 :n mukaisesti vastaanottavalle viranomaiselle, sen tehtäviä hoitavia yksikölle tai muulle päivystyspisteelle, kun tämä on vastaanottanut ilmoituksen tai tehtävän. Vastuu tehtävästä ei siirtyisi uudelleenohjaustapauksessa takaisin Hätäkeskuslaitokselle, vaan tilanne olisi tässä suhteessa rinnasteinen lisä- tai erityisresurssien hälyttämisen kanssa. Hätäkeskuslaitos vastaisi kuitenkin siitä, että tehtävä annetaan toiselle tai myöhemmin vapautuvalle yksikölle. Toimintaa johtava viranomainen voisi määrätä Hätäkeskuslaitoksen käynnistämään vaaratilanteessa väestöhälyttimet (3 kohta). Hätäkeskuslaitoksen tehtävänä olisi välittää toimintaa johtavan viranomaisen laatimat hätä- ja viranomaistiedotteet tiedotusvälineille sekä muut operatiiviset tiedotteet (4 kohta). Tällaisia voisivat olla esimerkiksi ensi- ja jatkotiedotteet. Hätäkeskuslaitos selvittäisi viranomaisille tehtävän edellyttämiä sää-, kemikaali- ja muita vastaavia tietoja (5 kohta). Hätäkeskuslaitos välittäisi viranomaisten tekemät virka-apupyynnöt ja muut kiireelliset tukipyynnöt (6 kohta). Hätäkeskuslaitos välittäisi esimerkiksi suuronnettomuus- ja monipotilastilanteiden edellyttämät ennakkoilmoitukset ja muut tarvittavat ennakkotiedot hoitolaitoksille sekä kiireelliset operatiiviseen toimintaan, kuten potilasohjaukseen vaikuttavat tiedotteet toimintayksiköille (7 kohta). Hätäkeskuslaitoksen antamia tukipalveluita olisivat myös viranomaisten välittömiä toimenpiteitä edellyttävien tehtävien hoitamiseen liittyvät rekisterikyselyt, tiedonhaut, yhteystietojen selvittämiset, tukipyyntöjen välittämiset ja tehtävien, tietojen ja suoritteiden kirjaamiset (8 kohta). 3 :n 2 momentissa säädetään muista viranomaisten tehtäviin liittyvistä tukipalveluista. Hätäkeskuslaitos antaisi näitä tukipalveluita, mikäli niitä ei ole perusteltua hoitaa pelastustoimen, poliisitoimen tai sosiaali- ja terveystoimen viranomaisten omin toimenpitein. Tehtävänjaosta Hätäkeskuslaitoksen ja sen palveluita käyttävien viranomaisten kesken sovittaisiin sen mukaan kuin se on toiminnallisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaista. Sopimisen edellyttämästä toimivallasta olisi voimassa, mitä siitä on Hätäkeskuslaitoksen ja viranomaisten osalta erikseen säädetty tai määrätty. Tällaisia tukipalveluita olisivat esimerkiksi rekisterikyselyt ja tiedonhaut (1 kohta), yhteystietojen selvittäminen (2 kohta), tukipyyntöjen välittäminen toimintaa johtavan viranomaisen pyynnöstä (3 kohta), operatiiviseen viestiliikenteeseen liittyvät tehtävät (4 kohta), järjestelmien toimivuuden testaamiseen liittyvät kokeilut (5 kohta), sekä tehtävien, tietojen ja suoritteiden 13

14 kirjaaminen (6 kohta). Hätäkeskuslaitos voisi osallistua toimivaltaisen viranomaisen päätökseen perustuvan hätäpaikannuksen suorittamiseen (7 kohta). Kyseessä olisi hätäpaikannuksen tekninen toteuttaminen hätäpaikannusta pyytävän viranomaisen lukuun, jos hätäilmoituksen kohde on hätäilmoituksen vastaanottaneen viranomaisen perustellun käsityksen mukaan ilmeisessä hädässä tai välittömässä vaarassa. Vastuu sähköisen viestinnän tietosuojalain (516/2004) 35 : n 1 momentin 2 kohdan edellytysten täyttymisestä olisi näin ollen hätäpaikannusta pyytäneellä viranomaisella. 3 :n 3 momentin mukaan 1 momentissa tarkoitettuja tukipalveluita annettaisiin riippumatta siitä, saadaanko viranomaisen välittömiä toimenpiteitä edellyttävä tieto Hätäkeskuslaitoksen välityksellä vai onko kyseessä viranomaisen oma-aloitteinen tehtävä. 3 :n 4 momentin mukaan muiden tehtävien hoitamiselle olisi edellytyksenä se, että niiden hoitaminen ei aiheuttaisi ilmeistä haittaa hätäkeskustoiminnasta annetun lain mukaisten tehtävien hoitamiselle. 3 :n 5 momentissa on viittaussäännös meripelastuslakiin (1145/2001). Meripelastuslain 4 :n 1 momentin 1 kohdan mukaan Hätäkeskuslaitos osallistuu etsintä- ja pelastusyksiköiden sekä meripelastustoimen tehtäviin osallistuvan henkilöstön hälyttämiseen sen mukaan kuin siitä erikseen sovitaan. 5 Hätäkeskuslaitoksen virka-alue ja yksiköt Hätäkeskuslaitoksen virka-alueena on koko maa Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta. Valtioneuvosto voi päättää hätäkeskuspalveluiden ja viranomaisyhteistyön tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi virka-alueen jakamisesta yhteistoiminta-alueisiin. Hätäkeskuslaitoksen toimivalta ei määräydy yhteistoiminta-aluejaon perusteella. Hätäkeskuslaitoksessa on hätäkeskuksia, esikuntatoimintoja hoitava yksikkö ja tarvittaessa muita yksiköitä. Sisäasiainministeriö päättää hätäkeskuksen perustamisesta, lakkauttamisesta ja sijaintipaikasta sekä esikuntatoimintoja hoitavan yksikön sijaintipaikasta. Hätäkeskuslaitoksen työjärjestyksessä määrätään laitoksen muiden yksiköiden perustamisesta, lakkauttamisesta ja sijaintipaikasta. Perustelut: 1 momentin mukaan Hätäkeskuslaitoksen virka-alueena on koko maa. Ahvenanmaan maakunta ei kuulu virka-alueeseen, sillä hätäkeskustoiminta järjestetään maakunnan oman lainsäädännön mukaisesti. Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 18 :n mukaan maakunnalla on lainsäädäntövalta yleistä järjestystä ja turvallisuutta, palo- ja pelastustointa sekä terveyden- ja sairaanhoitoa koskevissa asioissa lukuun ottamatta Ahvenanmaan itsehallintolain 27 :n mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluvia asioita. Hätäkeskuslaitoksen toimivalta hoitaa tehtäviään ei ole alueellisesti tai paikallisesti rajoitettua. Laitos on virasto, jossa ei ole erillisiksi katsottavia aluevastuussa olevia alueellisia hätäkeskuksia tai piirihallinnon kaltaisia vain alueellisesti toimivaltaisia viranomaisia. Hätäkeskuslaitos hoitaa tehtäviään verkottuneen toimintamallin mukaan, mikä toteutetaan valtakunnallisella tietojärjestelmällä ja tietokannalla. Ennen toteutettavia toiminnan varmistusjärjestelyjä ja jatkossa toteutettavaa verkottunutta toimintamallia, 14

15 hätäkeskukset hoitavat käytännössä ensisijaisesti tehtäviään entisen hätäkeskusalueen muodostaneella maantieteellisellä alueella. Valtioneuvosto voi päättää hätäkeskuspalveluiden ja viranomaisyhteistyön tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi virka-alueen jakamisesta yhteistoiminta-alueisiin. Hätäkeskuslaitoksen toimivalta hoitaa tehtäviä ei määräydy yhteistoiminta-aluejaon perusteella. Hätäpuheluiden ohjaus Hätäkeskuslaitokseen ei ole riippuvainen hätäkeskusten sijainnista; ohjaus tulee järjestää optimaalisesti. Tavoitetilana on Hätäkeskuslaitos, jolla olisi valtakunnallinen hätäilmoitusten ohjausjärjestelmä, johon hätäilmoitukset kytkeytyisivät, ja jossa ilmoituksia käsiteltäisiin laitoksen sisäisen toimintamallin mukaan. Hätäkeskuslaitoksen koko maan, käytännössä Manner-Suomen, kattava virka-alue mahdollistaa tehtävien keskitetyn hoitamisen tai muun toimintojen tarkoituksenmukaisen järjestelyn tai puhelujen siirtymisen ruuhkatilanteissa. Kielelliset näkökohdat otetaan huomioon teknisin menetelmin henkilökunnan kirjautuessa tietojärjestelmään. Tämä mahdollistaa myös monikulttuurisuuden asettamiin vaatimuksiin vastaamisen. Viranomaisyhteistyöstä huolehditaan pitkälti viranomaisten välillä virkatyönä tai erilaisten yhteistyöjärjestelyjen ja modernien viestintävälineiden avulla. Tällöin voidaan ottaa huomioon ensisijaisesti yhteistyöviranomaisten eli pelastustoimen ja poliisin maantieteelliset toimialuejaot sekä sosiaali- ja terveystoimessa valmisteilla olevan terveydenhuoltolain mukaiset yliopistolliset sairaanhoitopiirit. Tarpeen mukaan voidaan ottaa huomioon muita näkökohtia kuten aluehallintovirastojen toimialueet. Hätäkeskuslaitoksen oman toiminnan järjestelyjen kannalta kiinteällä maantieteellisellä aluejaolla ei jatkossa ole merkitystä ja poliisin, pelastustoimen tai sosiaali- ja terveystoimen maantieteellisillä aluejaoilla on aikaisempaa vähäisempi merkitys. 2 momentti sisältää säännöksen Hätäkeskuslaitoksen yksiköistä. Hätäkeskuslaitoksessa on hätäkeskuksia, esikuntatoimintoja hoitava yksikkö ja tarpeen mukaan muita yksiköitä. Hätäkeskuslaitoksen hätäkeskukset ja yksiköt ovat viraston sisäisiä elimiä ja ne muodostavat käytännössä Hätäkeskuslaitoksen toimipaikkaverkoston. Yksiköt, joihin väestö hätätilanteessa mieltää ottavansa yhteyttä, ovat hätäkeskuksia. Lisäksi laitoksessa on hallinnollisia asioita kuten johdon tukeen ja viestintään, talous- ja henkilöstöasioihin, sisäiseen tarkastukseen, toimitilahallintoa sekä muita esikuntatehtäviksi ja hallintopalveluksi katsottavia tehtäviä hoitava yksikkö tai esimerkiksi tiettyihin toimintoihin kuten automaatti-ilmoituksiin erikoistunut yksikkö jossakin soveliaassa toimipaikassa. Valtion yksikköjen ja toimintojen sijoittamista koskevasta toimivallasta annetun lain (362/2002), jäljempänä alueellistamislaki, mukaan valtion keskushallinnon yksikköjen ja valtakunnallisten tai keskitetysti hoidettavien valtion yksikköjen ja valtakunnallisten tai keskitetysti hoidettavien valtion toimintojen sijoituspaikasta sekä pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitsevien alueellisten tai paikallisten yksikköjen ja toimintojen lakkauttamisesta tai supistamisesta päättää asianomainen ministeriö. Sisäasiainministeriöllä on toimivalta päättää hätäkeskuksen perustamisesta, lakkauttamisesta ja sijaintipaikasta asiaan liittyvien sisäiseen turvallisuuteen liittyvien näkökohtien takia. Sisäasiainministeriö päättää myös esikuntatoimintoja hoitavan yksikön sijaintipaikasta. Päätösvalta on tällöin poliittisesti vastuullisella tasolla kuten nykyisinkin. Ministeriössä ratkaisuvallasta määrätään ministeriön työjärjestyksessä. Hätäkeskuslaitoksen työjärjestyksessä määrätään muista yksiköistä kuin hätäkeskuksista. Muut yksiköt ovat viraston sisäiseen tehtävien organisointiin liittyviä yksiköitä. Hätäkeskuslaitoksen sisäinen hallintomalli ei ole enää kaksiportainen. Alueellistamislain sijasta Hätäkeskuslaitoksen yksiköiden ja toimintojen organisoinnista päätetään lain puitteissa niin, että olisi valmius verkottuneen toimintamallin mukaiseen toiminnan joustavaan järjestämiseen hätäkeskustoiminnan kehittyessä. Järjestelyllä mahdollistetaan organisaation kehittäminen tarkoituksenmukaisella tavalla sekä turvataan tehtävien tuloksellinen hoitaminen ja edistetään valtakunnallisesti väestön turvallisuustasoa. Toimintaa hoidetaan tietoliikenne- ja informaatioteknologian avulla henkilöstönäkökulma huomioon ottaen. Väestö ei henkilökohtaisesti asioi tai ole fyysisesti kosketuksissa palvelua antavan hätäkeskuksen kanssa. Käytännössä ministeriö on sitoutunut valtion kiinteistövarallisuuslainsäädännön nojalla tietyn suuruisten toimitilojen vuokraukseen. 15

16 6 Hätäkeskuslaitoksen johtaminen Hätäkeskuslaitosta johtaa Hätäkeskuslaitoksen johtaja. Hätäkeskuslaitoksen johtaja vastaa Hätäkeskuslaitoksen toiminnan tuloksellisuudesta ja laitokselle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Johtaja edustaa valtiota ja valvoo valtion etua ja oikeutta muussa viranomaisessa tai tuomioistuimessa, jollei Hätäkeskuslaitoksen työjärjestyksessä toisin määrätä. Hätäkeskuslaitoksen johtajan tehtävistä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Perustelut: Hätäkeskuslaitosta johtaa ja sille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta vastaa Hätäkeskuslaitoksen johtaja. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin hänen tehtävistään. Johtaja vastaa muun muassa hallinnon järjestämisestä, laitoksen yleisestä ohjaamisesta, talousarviolainsäädäntöön liittyvistä tehtävistä sekä kokonaisuutena laitoksen toimintaedellytyksiä koskevista periaatteellisesti tärkeistä ja laajakantoisista asioista. Johtaja edustaa valtiota muissa viranomaisissa tai tuomioistuimessa, jollei Hätäkeskuslaitoksen työjärjestyksellä toisin määrätä tai jollei hän anna valtuutusta asian hoitamiseen toiselle taholle. Viimeksi mainituilta osin säännös vastaa nykyisin tosiasiallisesti noudatettua käytäntöä. Asetus hätäkeskustoiminnasta 4 Hätäkeskuslaitoksen johtajan tehtävänä on vastata Hätäkeskuslaitoksen: 1) hallinnon ja toiminnan järjestämisestä, 2) yleisestä ohjaamisesta, 3) talousarviolainsäädännössä säädetyistä tehtävistä, 4) toimintaedellytyksiä koskevista periaatteellisesti tärkeistä ja laajakantoisista asioista. Perustelut: Hätäkeskustoiminnasta annetun lain 6 :n mukaan Hätäkeskuslaitosta johtaa Hätäkeskuslaitoksen johtaja. Hätäkeskuslaitoksen johtaja vastaa Hätäkeskuslaitoksen toiminnan tuloksellisuudesta ja laitokselle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Lain 7 :n nojalla Hätäkeskuslaitokselle kuuluvat asiat ratkaisee Hätäkeskuslaitoksen johtaja tai muu virkamies, jolle sellainen toimivalta on työjärjestyksessä annettu. Lain 9 :n 3 momentin mukaan Hätäkeskuslaitoksen työjärjestyksestä päättää Hätäkeskuslaitoksen johtaja. Hätäkeskuslaitoksen johtajan tehtävistä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. 3 :n mukaan sen lisäksi, mitä lain 6 :ssä on säädetty, Hätäkeskuslaitoksen johtaja vastaa Hätäkeskuslaitoksen hallinnon ja toiminnan järjestämisestä, yleisestä ohjaamisesta, talousarviolainsäädännössä säädetyistä tehtävistä, sekä toimintaedellytyksiä koskevista periaatteellisesti tärkeistä ja laajakantoisista asioista. 16

17 7 Asioiden ratkaiseminen Hätäkeskuslaitokselle kuuluvat asiat ratkaisee Hätäkeskuslaitoksen johtaja tai muu virkamies, jolle sellainen toimivalta on työjärjestyksessä annettu. Hätäkeskuslaitoksen johtaja voi ottaa ratkaistavakseen yksittäistapauksessa asian, joka kuuluu Hätäkeskuslaitoksen muun virkamiehen ratkaistavaksi. Perustelut: Asiat ratkaisee Hätäkeskuslaitoksen johtaja tai muu virkamies, jolle sellainen toimivalta on työjärjestyksessä annettu. Hätäkeskuslaitoksen muun henkilöstön ratkaisuvalta on johdettu Hätäkeskuslaitoksen johtajan ratkaisuvallasta ja työjärjestyksestä. Hätäkeskuslaitoksen johtaja voi kuitenkin ottaa ratkaistavakseen yksittäistapauksessa sellaisen asian, joka kuuluu Hätäkeskuslaitoksen muun virkamiehen ratkaistavaksi. Käytännössä toimivalta kohdistuu yksittäistapauksissa lähinnä laitoksen hallinnollisiin asioihin. Toimivaltaa ei ole kuitenkaan rajattu niihin. Käytännössä laitoksen johtaja ei ota ratkaistavakseen päivystyssalissa operatiiviseen toimintaan liittyviä tehtäviä. Toisaalta laitoksen johtajan päätösvaltaan on katsottava kuuluvan asian merkittävyyden takia häiriötilanteissa päätöksen tekemisen toiminnan järjestelyistä hätäkeskusten välillä. Useampaa keskusta koskevissa ruuhkatilanteissa voi tulla kysymykseen myös ylivuotojen ohjaaminen tavanomaisesta toimintamallista poikkeavalla tavalla. 8 Nimittäminen ja kelpoisuusvaatimukset Hätäkeskuslaitoksen johtajan nimittää valtioneuvosto. Hätäkeskuslaitoksen muun henkilöstön nimittää Hätäkeskuslaitoksen johtaja, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä. Hätäkeskuslaitoksen johtajan viran kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys valtionhallintoon sekä johtamiskokemus ja käytännössä osoitettu johtamistaito. Päivystystehtävää hoitavan henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista säädetään valtioneuvoston asetuksella. Päivystystehtävää hoitavalla henkilöstöllä tarkoitetaan Hätäkeskuslaitoksen virkamiehiä, jotka suorittavat 12 :ssä säädettyjä tehtäviä. Perustelut: 1 momentin mukaan Hätäkeskuslaitoksen johtajan nimittää valtioneuvosto kuten nykyisinkin. Hätäkeskuslaitoksen johtaja nimittää lähtökohtaisesti laitoksen koko muun henkilöstön. Työjärjestysmääräyksellä voidaan laitoksen sisällä delegoida nimittämistoimivaltaa tarkoituksenmukaisella tavalla. 2 momentin mukaan Hätäkeskuslaitoksen johtajan viran kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys valtionhallintoon sekä johtamiskokemus ja käytännössä osoitettu johtamistaito. Vaihtoehtoisia poliisi-, pelastus, sosiaali- tai terveystoimen toimialatuntemusta ei enää ole säädetyissä kelpoisuusehdoissa. Valtion virkamieslain 8 :n 2 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää valtion vir- 17

18 kaan vaadittavista tutkinnoista ja muista vastaavista erityisistä kelpoisuusvaatimuksista, jos se on virkaan kuuluvien tehtävien hoitamiseksi perusteltua ja jollei niistä ole laissa säädetty. 3 momentti sisältää pääosin vastaavan säännöksen. Päivystystehtävää hoitavan henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista säädetään valtioneuvoston asetuksella. Päivystystehtävää hoitavaan henkilöstöön kuuluvat virkamiehet, jotka ovat niin sanottua salihenkilöstöä eli vuoromestari, varavuoromestari ja hätäkeskuspäivystäjän tehtäviä hoitavat henkilöt. Päivystäjän virkaan vaaditaan hätäkeskuspäivystäjän tutkinto, joka suoritetaan Pelastusopistossa. Muilta päivystystehtäviä hoitavilta virkamiehiltä voitaisiin vaatia päivystäjän tutkinto ja soveliasta muuta kokemusta. Vaihtoehtoisesti voitaisiin ottaa huomioon muitakin tutkintoja kuten poliisimiehen kelpoisuuden antava tutkinto. Virkanimikkeet yhtenäistetään kuitenkin niin, että uutta henkilöstöä ei enää rekrytoida poliisinimikkeisiin virkoihin, jolloin henkilöstön virkamiesoikeudellinen asema yhtenäistyisi ja poliisiasetuksen mukaisia Hätäkeskuslaitoksen poliisimiehiä ei enää uusina rekrytoituisi palvelukseen. Päivystystehtävää hoitavaa henkilöstöä koskevia kelpoisuusvaatimuksia ei sovelleta nimitettäessä hätäkeskuspäivystäjätutkintoon kuuluvaa työharjoittelujaksoa suorittava opiskelija määräaikaiseen virkasuhteeseen. Pelastusopistosta annetun lain (607/2006) 15 :n mukaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävä opetussuunnitelman mukainen harjoittelu perustuu Pelastusopiston ja työpaikan väliseen kirjalliseen sopimukseen. Valtion virkamieslaki mahdollistaa myös muiden virkojen kelpoisuusvaatimuksista sääntelyn asetuksen tasolla. Siten hätäkeskuksen tai muun yksikön päälliköille on mahdollista asettaa säädetty kelpoisuusvaatimus. Tällöin kelpoisuusvaatimuksena voisi olla korkeakoulututkinto, koska hätäkeskustoiminnassa käyttöön otettava valtakunnallinen toimintamalli tulee olemaan aiempaa vaativampaa, laajojen asiakokonaisuuksien hallitsemista edellyttävää toimintaa. Kelpoisuusvaatimuksista asetuksella säädettäessä voidaan valtion virkamieslain nojalla yksittäistapauksissa antaa erivapaus asetuksella säädetyistä kelpoisuusvaatimuksista. Hätäkeskuslaitoksen henkilökunnalta edellytetään erityistä luotettavuutta, mikä todettaisiin turvallisuusselvityksistä annetun lain (177/2002) mukaisessa menettelyssä. Asetus hätäkeskustoiminnasta 5 Päivystystehtävää hoitavalta henkilöstöltä vaaditaan hätäkeskuspäivystäjän tutkinto tai vastaava aikaisempi tutkinto taikka poliisin perustutkinto tai vastaava aikaisempi tutkinto. Perustelut: Hätäkeskustoiminnasta annetun lain 8 :ssä on säädetty Hätäkeskuslaitoksen johtajan kelpoisuusvaatimuksista. Päivystystehtävää hoitavan henkilöstön kelpoisuudesta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Päivystystehtävää hoitavaan henkilöstöön kuuluvat lain 12 :ssä säädettyjä tehtäviä suorittava henkilöstö, kuten vuoromestari, varavuoromestari ja hätäkeskuspäivystäjän tehtävää hoitavat henkilöt. Asetuksen 5 ei muuta nykyisin voimassa olevia kelpoisuusvaatimuksia vaan päivystystehtävää hoitavalta henkilöstöltä vaadittaisiin hätäkeskuspäivystäjän tutkinto tai vastaava aikaisempi tutkinto taikka poliisin perustutkinto tai vastaava aikaisempi tutkinto. Poliisin perustutkinnon tai vastaavan aikaisemman tutkinnon suorittaneet henkilöt otettaisiin kuitenkin Hätäkeskuslaitoksen palvelukseen samoilla virkanimikkeillä kuin muukin päivystystehtävää suorittava henkilöstö. 18

19 9 Työjärjestys Hätäkeskuslaitoksen hallinnon ja toimintojen järjestämisestä, organisaatiosta ja henkilöstön tehtävistä määrätään tarkemmin Hätäkeskuslaitoksen työjärjestyksessä. Työjärjestyksessä annetaan määräykset myös sijaisuuksista, asioiden käsittelystä ja ratkaisemisesta sekä henkilöstön nimittämisestä. Hätäkeskuslaitoksen työjärjestyksestä päättää Hätäkeskuslaitoksen johtaja. Perustelut: Hätäkeskuslaitoksen toimintojen järjestämisestä, organisaatiosta kuten muista yksiköistä kuin hätäkeskuksista, hätäkeskusten ja muiden yksiköiden sekä henkilöstön tehtävistä määrätään Hätäkeskuslaitoksen työjärjestyksessä. Työjärjestyksessä annetaan määräykset myös sijaisuuksista, asioiden käsittelystä ja ratkaisemisesta sekä henkilöstön nimittämisestä. Toimivaltaa delegoidaan työjärjestysmääräyksellä tarkoituksenmukaisella tavalla organisaatiossa eri tahoille. 2 momentin perusteella Hätäkeskuslaitoksen johtaja päättää työjärjestyksen sisällöstä: 10 Määräaikainen virantoimituksesta erottaminen Hätäkeskuslaitoksen palveluksessa olevalle virkamielle, joka toimii vastoin virkavelvollisuuksiaan tai laiminlyö niitä, voidaan kurinpitorangaistuksena määrätä virantoimituksesta erottaminen vähintään yhdeksi ja enintään kuudeksi kuukaudeksi, jollei varoitusta ole pidettävä riittävänä. Palkanmaksu keskeytetään virantoimituksesta erottamisen ajaksi. Virantoimituksesta erottamisesta päättää nimittävä viranomainen. Jos nimittävänä viranomaisena on valtioneuvosto, virantoimituksesta erottamisesta päättää sisäasiainministeriö. Virantoimituksesta erottamisesta päättävän viranomaisen tulee panna virantoimituksesta erottaminen vireille viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun se sai tiedon seikasta, joka saattaa aiheuttaa virantoimituksesta erottamisen. Ennen kuin virkamiehen virantoimituksesta erottamisesta tehdään päätös, hänelle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi asiassa. Viranomaisen on varattava myös pääluottamusmiehelle tai luottamusmiehelle tilaisuus tulla kuulluksi, jos virkamies sitä pyytää ja jos virantoimituksesta erottamista ei asian laadun vuoksi ole saatettava voimaan välittömästi. Virantoimituksesta erottamisesta päättävän viranomaisen on ennen päätöksen tekemistä ilmoitettava virkamiehelle mahdollisuudesta pyytää pääluottamusmiehen tai luottamusmiehen kuulemista. Muutoksenhausta päätökseen, joka koskee määräaikaista virantoimituksesta erottamista, säädetään valtion virkamieslaissa (750/1994). 19

20 Perustelut: Säännös on kokonaan uusi, ja vastaa asiasisällöltään pääosin sitä, mitä on virantoimituksesta määräajaksi erottamisesta poliisimiehen ja rajavartiomiehen kohdalla säädetty. Poliisimiehen osalta asiasta säädetään poliisin hallinnosta annetun lain (110/1992) 15 a :ssä ja rajavartiomiehen kohdalla rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain (577/2007) 20 a :ssä. Pykälä koskee myös Hätäkeskuslaitoksen johtajaa. Hätäkeskuslaitoksen palveluksessa olevan virkamiehen on suoritettava valtion virkamieslain 14 :n nojalla tehtävänsä asianmukaisesti ja viivytyksettä sekä noudatettava työnjohto- ja valvontamääräyksiä. Edelleen virkamiehen on käyttäydyttävä asemansa ja tehtäviensä edellyttämällä tavalla. Hätäkeskuslaitoksen virkamiehiltä edellytettäisiin kuten kaikilta virkamiehiltä hyvää ja asianmukaista käyttäytymistä. Luottamus Hätäkeskuslaitoksen tehtävien asianmukaiseen ja puolueettomaan hoitoon on tärkeää. Laitoksen henkilökunta on turvallisuusviranomaisen palveluksessa. Päivystystehtäviä hoitavien virkamiesten kohdalla kiinnitetään erityistä huomiota käyttäytymiseen tehtävän asiakaspalveluluonteen takia. Laitoksen johtajaa koskee valtion virkamieslain 26, jolloin hänet voidaan irtisanoa säännönmukaisten irtisanomisperusteiden lisäksi myös silloin, kun siihen on viran luonne huomioon ottaen hyväksyttävä ja perusteltu syy. Toiminnasta saatujen kokemusten nojalla on asianmukaista voida määrätä kohtuullinen ja virheellisen menettelyn vakavuuteen suhteessa oleva seuraamus. Valtion virkamieslaki mahdollistaa lievempien virkamiesoikeudellisten seuraamusten, kuten varoituksen, lisäksi vain kokonaan virantoimituksesta erottamisen. Virkamiehelle, joka toimii vastoin virkavelvollisuuksiaan tai laiminlyö niitä, voidaan määrätä kurinpitorangaistuksena virantoimituksesta erottaminen vähintään yhdeksi ja enintään kuudeksi kuukaudeksi siinä tapauksessa, ettei varoitusta ole pidettävä riittävänä toimenpiteenä. Aikarajat vastaavat aikaisemmin voimassa olleen valtion virkamieslain virantoimituksesta erottamisen aikarajoja. Virantoimituksesta erottamisesta päättää nimittävä viranomainen. Jos nimittävänä viranomaisena on valtioneuvosto, erottamisesta päättää sisäasiainministeriö. Virantoimituksesta erottamista koskeva asia on eduskunnan kannan mukaisesti (HavM 5/2006 vp) pantava vireille viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun viranomainen sai tiedon seikasta, joka saattaa aiheuttaa virantoimituksesta erottamisen. Informatiivisuuden takia pykälässä on viittaus valtion virkamieslakiin, jossa säädetään muutoksenhausta. 20