Sisäasiainministeriö Lausunto id (5) SMDno/2012/

Transkriptio

1 Sisäasiainministeriö Lausunto id (5) SMDno/2012/ Valtiovarainministeriö Lausuntopyyntönne LAUSUNTO KUNNALLISHALLINNON RAKENNE -TYÖRYHMÄN SELVITYKSESTÄ Poliisitoimen aluejaotus Pyydettynä lausuntonaan asiassa sisäasiainministeriö ilmoittaa seuraavaa. Valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteista annetun lain ja poliisin hallinnosta annetun lain 6 :n mukaan kihlakuntajako on poliisin nykyisen aluejaotuksen perustana. Kihlakunnanvirastojärjestelmästä luovuttiin jo lukien, eikä edelleenkin voimassa olevalla kihlakuntajaolla ole enää käytännössä merkitystä. Valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteista annetun lain kumoamisen myötä kumoutuisi myös kihlakuntajako, joka ei sen jälkeen vaikuttaisi paikallispoliisin, syyttäjänvirastojen, ulosottovirastojen ja maistraattien aluejakoihin. Tällä hetkellä ainoastaan Helsingin kaupungissa toimivilla viranomaisilla on pelkästään yhdestä kihlakunnasta muodostuva toimialue ja kaikkialla muualla toimialueet muodostuvat hyvinkin monesta kihlakunnasta. Hallitusohjelman mukaan poliisipalvelut turvataan koko maassa. Tämä edellyttää poliisin palveluverkoston uudistamista poliisipalvelujen tasapuolisen saatavuuden ja laadun turvaamiseksi. Poliisin hallinnosta annetun lain 6 :n muuttamista koskevan ehdotuksen mukaan, muodostettaessa poliisilaitos tulee ottaa huomioon eri alueiden erityispiirteet, kuten asukasmäärä, asukastiheys, laajuus, liikenneyhteydet sekä kieliolot ja aluejaotuksen vaikutus viranomaisen kielilain 6 :ssä tarkoitettuun kielelliseen asemaan. Kansalaisten perusoikeuksien ja -palvelujen turvaaminen on sekä kuntauudistuksen että poliisihallinnon ja poliisitoimen aluejaotuksen uudistamisen tavoitteena. Suunnitelmien mukaan valtion viranomaisten aluejakojen perustaksi jäisivät kuntajako ja maakuntajako. Koska maakuntajakoa käytetään jo nykyisin perustana alueiden kehittämisessä ja alueiden käytön suunnittelussa, on kansalaisten asiointi- ja palveluyhteyksien turvaaminen tärkeä näkökohta myös poliisin palveluverkon uudistamisessa. Postiosoite: Käyntiosoitteet: Puhelin: Virkasähköpostiosoite: PL 26 Kirkkokatu 12 Vaihde kirjaamo(at)intermin.fi Valtioneuvosto Helsinki Faksi: Sähköpostiosoite: Vuorikatu etunimi.sukunimi(at)intermin.fi Helsinki

2 Sisäasiainministeriö Lausunto id (5) Alueen pelastustoimi ja kuntien lakisääteinen yhteistoiminta Hätäkeskuspalvelut Pelastuslaissa (379/2011) säädetään kuntien vastuusta pelastustoimessa. Pelastuslain (24 ) mukaan kunnat vastaavat pelastustoimesta yhteistoiminnassa pelastustoimen alueilla (alueen pelastustoimi) siten kuin pelastuslaissa tarkemmin säädetään. Pelastustoimen järjestämistavasta käytetään pelastuslaissa käsitettä alueen pelastustoimi. Alueen pelastustoimelle oikeushenkilönä kuuluvaa toimivaltaa käyttää pelastustoimen tehtävät hoitava kuntayhtymä tai alueen kuntien tekemän sopimuksen nojalla joku pelastustoimen alueen kunnista. Valtioneuvosto päättää maan jakamisesta pelastustoimen alueisiin ja vahvistetun aluejaon muuttamisesta. Päätöksen aluejaon muuttamisesta valtioneuvosto tekee omasta tai pelastustoimen alueen kuntien kuntalain (365/1995) 79 :n 1 momentin mukaisella enemmistöllä tekemästä aloitteesta. Aluejaon muuttamisen yhteydessä valtioneuvosto asettaa määräajan voimassa olevien pelastustoimen järjestämissopimusten muuttamiselle. Aluejakoa ja sen muuttamista koskevaa päätöstä tehtäessä on kuultava kuntia, joita aluejako tai sen muutos koskee. Pelastustoimen alueeseen kuuluvilla kunnilla tulee olla sopimus pelastustoimen järjestämisestä. Sopimuksen hyväksymiseen ja muuttamiseen sovelletaan, mitä kuntalain 79 :n 1 momentissa säädetään kuntayhtymän perussopimuksen muuttamisesta. Sopimukseen sovelletaan muuten, mitä kuntien yhteistoiminnasta säädetään kuntalaissa. Jos kunnat eivät aluejaon muutoksen yhteydessä sovi pelastustoimen yhteistoiminnan järjestämisestä valtioneuvoston asettamassa määräajassa, valtioneuvosto päättää kustannusten jaosta, hallintomallista, virkojen ja tehtävien järjestämisen perusteista ja muista yhteistoiminnan järjestämiseksi välttämättömistä asioista, joista kunnat eivät ole sopineet. Valtioneuvoston päätös on voimassa, kunnes asianomaisilla kunnilla on sopimus pelastustoimen järjestämisestä. Valtioneuvosto on jakanut tekemällään päätöksellä maan 22:een pelastustoimen alueeseen. Pelastustoimen alueet on määritelty kuntajaon pohjalta. Kuntien lakisääteinen yhteistoiminta alkoi pelastustoimen alueiden muodostamisesta annetussa laissa (1214/2001) säädetyn mukaisesti. Pelastustoimen tehtävien hoitamista varten alueen pelastustoimella on pelastuslain 25 :ssä tarkoitettu pelastuslaitos. Laissa hätäkeskustoiminnasta (692/2010) säädetään pelastustoimen, poliisitoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen hätäkeskuspalveluista ja edellä mainittuja tehtäviä hoitavasta Hätäkeskuslaitoksesta. Lain mukaan Hätäkeskuslaitoksen virka-alueena on koko maa Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta. Valtioneuvosto voi päättää hätäkeskuspalveluiden ja viranomaisyhteistyön tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi virka-alueen jakamisesta yhteistoiminta-alueisiin. Hätäkeskuslaitoksen toimivalta ei määräydy yhteistoiminta-aluejaon perusteella. Hätäkeskuslaitoksessa on hätäkeskuksia, esikuntatoimintoja

3 Sisäasiainministeriö Lausunto id (5) Aluejakojen yhteensovittaminen hoitava yksikkö ja tarvittaessa muita yksiköitä. Sisäasiainministeriö päättää hätäkeskuksen perustamisesta, lakkauttamisesta ja sijaintipaikasta sekä esikuntatoimintoja hoitavan yksikön sijaintipaikasta. Hätäkeskuslaitoksen työjärjestyksessä määrätään laitoksen muiden yksiköiden perustamisesta, lakkauttamisesta ja sijaintipaikasta. Valtioneuvosto on päättänyt (VNp 36/2010) maan jakamisesta hätäkeskusalueisiin, jotka ovat hätäkeskustoiminnasta annetun lain siirtymäsäännöksen (29 ) mukaisesti muuttuneet lukien laissa tarkoitetuiksi yhteistoiminta-alueiksi. Hätäkeskuspalveluiden yhteistoimintaalueet on määritelty kuntajaon pohjalta. Tällä hetkellä yhteistoiminta-alueita on 14. Vuodet ovat siirtymäkautta, joiden aikana yhteistoimintaaluejakoa ja hätäkeskusten sijaintia koskeva muutos toteutetaan vaiheittain. Tehtyjen päätösten mukaisesti yhteistoiminta-alueiden (hätäkeskusten) määrä on vuoteen 2015 mennessä kuusi. Valtion alue- ja paikallishallinnon uudistaminen on hallitusohjelman mukaan tiiviissä yhteydessä kuntauudistuksen jatkon kanssa. Poliisitoimeen, pelastustoimeen ja hätäkeskuspalveluihin kuuluvien tehtävien asianmukaisen hoitamisen varmistamiseksi suunnitteilla olevassa kuntauudistuksessa tulee ottaa huomioon poliisitoimen ja pelastustoimen aluejako sekä hätäkeskustoiminnan yhteistoiminta-aluejako. Kuntajaon muutokset voivat edellyttää pelastustoimen aluejaon ja/tai hätäkeskustoiminnan yhteistoiminta-aluejaon muutosta, koska aluejaot on määritelty kuntajaon perusteella. Pelastuslaitosten ja niiden pelastusviranomaisten, samoin kuin Hätäkeskuslaitoksen ja sen hätäkeskusten toiminta perustuu keskeisesti yhteistyöhön useiden eri viranomaisten kanssa. Pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan aluejakoja määriteltäessä tulee ottaa huomioon useita viranomaisten yhteistoimintaan, lakisääteisiin tehtäviin ja sopimuksiin liittyviä asiakokonaisuuksia. Pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan aluejakoihin ja niiden muutoksiin liittyy myös kriittisiä viestijärjestelmiin liittyviä kysymyksiä, jotka on otettava huomioon kuntajakoja muutettaessa. Pelastustoimen tehtävien järjestäminen kuntien lakisääteisenä yhteistoimintana isohkoilla pelastustoimen alueilla on osoittautunut tehokkaaksi ja tarkoituksenmukaiseksi tavaksi järjestää pelastustoimen palvelut. Sisäasiainministeriö pitää perusteltuna jatkaa pelastustoimen palveluiden järjestämistä nykyisellä järjestämismallilla. Kuntauudistuksen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee kuitenkin ottaa huomioon kuntien yhdistämisestä aihetuvat mahdolliset muutokset pelastustoimen aluejakoon ja yhteistoimintaan muiden viranomaisten kanssa. Erityisen tärkeää on arvioida mahdollisten muutosten vaikutukset pelastustoimen hoitamiin ensivaste- ja ensihoitotehtäviin (sairaankuljetus). Uuden terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä alueensa ensihoitopalvelu. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä voi järjestää ensihoitopalvelun alueellaan tai osassa sitä muun muassa järjestämällä ensihoitopalvelun yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen kanssa.

4 Sisäasiainministeriö Lausunto id (5) Paikallinen turvallisuussuunnittelu Kuntajaon uudistamisessa tulee myös varmistaa Hätäkeskuslaitoksen toiminnan turvaamiseen liittyvät kysymykset kuntajakoon perustuvan hätäkeskustoiminnan yhteistoimintajaon mahdollisesti muuttuessa. Paikallista turvallisuussuunnittelua ja siihen liittyvää turvallisuusyhteistyötä on toteutettu kunnissa vuodesta 1999 lähtien. Turvallisuussuunnittelun ja siihen liittyvän yhteistyön tavoitteena on toimeenpanna kansallisesti päätetyt turvallisuuden parantamista koskevat tavoitteet paikallisesti ottaen huomioon alueelliset erityispiirteet ja ongelmat. Valtioneuvoston periaatepäätöksissä sisäisen turvallisuuden ohjelmista (2004, 2008) turvallisuusyhteistyötä on linjattu edelleen niin, että sen kohteena on kaikki paikallisesti tärkeiksi arvioidut turvallisuusongelmat ja -haasteet. Paikalliset turvallisuussuunnitelmat on laadittu varsin kattavasti, vuoden 2011 alun tilanteen mukaan vain hieman yli 5 % väestöstä asui alueilla, joilla tätä järjestelmällistä turvallisuusyhteistyötä ei toteutettu. Kuten rakennetyöryhmän selvityksessä mainitaan, paikallisten viranomaisten monialaisen yhteistyön yleistä suunnittelua ja toimeenpanon kehittämistä varten kunnassa on vuoden 2011 alusta lukien tullut olla nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, johon kuuluvat opetus-, sosiaali- ja terveys- ja nuorisotoimen sekä työ- ja poliisihallinnon edustajat. Lisäksi verkostoon voi kuulua puolustushallinnon ja muiden viranomaisten edustajia. Verkosto toimii vuorovaikutuksessa nuorten palveluja tuottavien yhteisöjen kanssa. Verkoston yhtenä tehtävänä on suunnitella ja tehostaa yhteisiä menettelytapoja nuorten palveluihin ohjautumiseksi ja tarvittaessa palvelusta toiseen siirtymiseksi. Työryhmän mielestä pienissä kunnissa nuorten ohjaus- ja palveluverkoston kokoaminen saattaa tuottaa ongelmia, sillä esimerkiksi työ- ja poliisihallinnon edustajilla ei ole pysyvää toimipistettä kunnassa. Ministeriö yhtyy siihen työryhmän näkemykseen, että kuntarakenteen kehittäminen mahdollistaa eri sektoreiden välisten palveluiden järjestämisen nykyistä monialaisemmin ja vaikuttavammin syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Turvallisuussuunnittelua ja -yhteistyötä on toteutettu myös alueellisena tai maakunnallisena yhteistyönä tai usean kunnan välisenä yhteistyönä ja voidaan toteuttaa kuntaa pienemmilläkin alueilla. Alueellisen kattavuuden lähtökohtana on ollut paikallisten toimijoiden harkinta ja turvallisuusongelmien laatu ja esiintyminen. Lisäksi on käynnistetty yhteistyössä Suomen Kylätoiminta ry:n kanssa työ, jossa kyläsuunnitelmiin liitetään kylien turvallisuussuunnitelmat. Edellä esitetystä johtuen voidaan todeta, että turvallisuussuunnittelu ja turvallisuusyhteistyö on joustava toimintamalli, jota voidaan toteuttaa ja kehittää edelleen eri kuntarakenteilla. Kansliapäällikkö Ritva Viljanen Hallitusneuvos Ismo Atosuo

5 Sisäasiainministeriö Lausunto id (5) Asiakirja on sähköisesti allekirjoitettu asiankäsittelyjärjestelmässä. Sisäasiainministeriö SM klo Allekirjoituksen oikeellisuuden voi todentaa kirjaamosta. Tiedoksi Ministeri Valtiosihteeri Erityisavustajat