KESKI-SUOMEN VAHVUUDET TULEVAN POHJANMAAN JA KESKI-SUOMEN HÄTÄKESKUSALUEEN HÄTÄKESKUKSEN SIJOITUSPAIKKANA

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN VAHVUUDET TULEVAN POHJANMAAN JA KESKI-SUOMEN HÄTÄKESKUSALUEEN HÄTÄKESKUKSEN SIJOITUSPAIKKANA

2 YKSILÖITY ESITYS KESKI-SUOMEN VAHVUUKSISTA TULEVAN POHJANMAAN JA KESKI-SUOMEN HÄTÄKESKUSALUEEN HÄTÄKESKUKSEN SIJOITUSPAIKKANA HÄTÄKESKUSUUDISTUS TAUSTAA Hätäkeskusuudistuksessa v maassamme aiemmin erillään toimineet palo- ja pelastustoimen aluehälytyskeskukset ja poliisin hätäkeskukset yhdistettiin yhteensä 15 hätäkeskukseksi, jotka palvelevat pääosin maakunnallisesti toteutetun aluejaon pohjalta alueen asukkaita ja viranomaisia vastaanottamalla hätänumeroon 112 tehtyjä hätäilmoituksia ja välittämällä hälytystehtäviä eri viranomaisten kenttäyksiköille. Sisäasiainministeriö valmistelee myös lakiesitystä, jolla kehitetään ja parannetaan yleisön palvelua toiminnallisissa ruuhkatilanteissa (esim. suuronnettomuuksien yhteydessä). Samalla parannetaan hätäkeskusten yleistä toimintavarmuutta ja parempaan varautumiseen poikkeusolojen asettamien vaatimusten osalta. Valtiosihteeri Antti Pelttarin johtama aluejakotyöryhmä korosti esityksessään seikkoja, jotka tulee ottaa huomioon aluejaosta ja hätäkeskusten sijainnista päätettäessä. Yhteistyöviranomaisten toimialuejaon ohella tärkeimmät kriteerit kohdistuvat hätäkeskusten toimintavarmuuteen. Seikan merkitys kasvaa entisestään tulevien keskusten palvellessa entistä suurempaa väestöpohjaa. Hätäkeskusten toimintavarmuus muodostuu ensisijaisesti henkilöstön saatavuudesta, toimitilojen suojauksesta sekä tehokkaista tieto- ja viestiliikenneyhteyksistä. Uudistus on tarkoitus toteuttaa myös mahdollisimman kustannustehokkaasti jo olemassa olevia toimitiloja muuntojoustavasti hyödyntäen. Valtioneuvosto päätti sisäasiainministeriön strategiatyöryhmän esityksen pohjalta uusista hätäkeskusalueista, jotka muodostetaan siten, että nykyisiä hätäkeskusalueita (4-6) yhdistetään siten, että kullakin uudella hätäkeskusalueella toimisi vähintään yksi hätäkeskus. Tavoitteiksi kirjattiin mm. hätäkeskusten määrän vähentäminen, toimintamallien uudistaminen ja yhtenäistäminen sekä hätäkeskustoiminnan sopeuttaminen väheneviin resursseihin. Jatkovalmistelun suorittaneen aluejakotyöryhmän esitys on, että muodostettavien Hätäkeskusalueiden asukaspohjan tulisi olla vähintään asukasta. Keski-Suomen hätäkeskusalue ( as.) on esitetty liitettäväksi yhteen sen läntisenä naapurihätäkeskusalueena toimivan Pohjanmaan hätäkeskuksen ( as.) kanssa, jolloin uuden muodostettavan alueen asukaspohjaksi tulee yhteensä asukasta. Hätäkeskusalue muodostuu kaksikieliseksi Pohjanmaan hätäkeskusalueella sijaitsevien kaksi- ja ruotsinkielisten kuntien liitoksen myötä. Uudet hätäkeskusalueet ovat seuraavat: Uudenmaan hätäkeskusalue, Pohjois-Suomen ja Lapin hätäkeskusalue, Pohjanmaan ja Keski-Suomen hätäkeskusalue, Pirkanmaan ja Satakunnan hätäkeskusalue, Varsinais-Suomen ja Hämeen hätäkeskusalue sekä Itä- ja Kaakkois-Suomen hätäkeskusalue. Sisäasianministeriö päättää hätäkeskuslain mukaisesti hätäkeskusten sijaintipaikoista, kun valtioneuvoston päätös on lainvoimainen. Uusia toimitiloja ei hätäkeskuksille aluejaon muuttamisen yhteydessä rakenneta. Hätäkeskuspalvelut turvataan sekä ruotsin että suomen kielellä. uudet hätäkeskukset noudattavat poliisitoimen, pelastustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen aluerajoja. Hätäkeskuslaitos on käynnistämässä myös hätäkeskustoimintaa ohjaavaa muutoshanketta. Hankkeessa on tavoitteena suunnitella ja toteuttaa hätäkeskuslaitokselle uusi toiminta- ja johtamismalli vuoteen 2015 mennessä. Viranomaisten johtamisprosessit sovitetaan hätäkeskuslaitoksen prosesseihin käynnissä olevassa hätäkeskustoiminnan kehittämis- ja tietotekniikan uudistamishankkeessa (TOTI). Tavoitteena on että toteutettava uusi hätäkeskusjärjestelmä otetaan käyttöön samanaikaisesti.

3 KESKI-SUOMEN VAHVUUDET TULEVAN HÄTÄKESKUKSEN SIJOITUSPAIKKANA Yleistä Aiemmin sisäasianministeriön kokeiluhätäkeskuksena v toiminut ja sittemmin v vakinaistettu Keski-Suomen hätäkeskus sijaitsee Jyväskylässä, Roninmäen Suoja- erityisturvakiinteistössä. Keski-Suomen hätäkeskuksen nykyisenä toiminta-alueena on Keski-Suomen maakunta, jonka asukasluku on henkeä. Keski-Suomen hätäkeskuksen henkilöstörakenne (yhteensä 40 virkaa) koostuu päivystystehtäviä suorittavista hätäkeskuspäivystäjistä ja poliisimiehistä (34 virkaa) sekä hallinto- ja asiantuntijatehtäviä suorittavista henkilöistä (6 virkaa). Vuosittain hätäkeskus käsittelee yli hätäilmoitusta. Väestökehitys ja -rakenne Uuden hätäkeskusalueen ennakkoväkiluku on , josta Keski-Suomessa ja uuden hätäkeskusalueen muissa maakunnissa (Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa) Jyväskylän kaupungissa ennakkoväkiluku on ja Vaasassa (Tilastokeskus, ennakkoväkiluku ). Tilastokeskuksen väestötietojen mukaan uuden hätäkeskusalueen asukkaista suomenkielisiä oli (84,4%) ja ruotsinkielisiä (13,4%). Nykyisen Keski-Suomen hätäkeskuksen toimialue on Keski-Suomen maakunta, jonka asukkaista ( ) oli suomenkielisiä (98%) ja ruotsinkielisiä 425 (0,16%). Uuden hätäkeskusalueen muissa maakunnissa (Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Keski- Pohjanmaa) oli suomenkielisiä (76%) ja ruotsinkielisiä (22,1%). Uuden hätäkeskusalueen ruotsinkielisten osuus keskittyy lähes kokonaan, (92,8%), Pohjanmaan maakuntaan Vaasan seudulle. Erityisesti on huomattava, että Keski-Suomen maakunnan asukasluvun ennustetaan jatkavan kasvuaan lähes 6,5% vuoteen 2030 saakka. Uuden hätäkeskusalueen muiden maakuntien asukasluvun kasvu on 5,4% vuoteen 2030 saakka. Hätäkeskusalueen sisäinen muuttovirta kohdistuu alueen suurimpiin kasvukeskuksiin, pääsääntöisesti Jyväskylään. Jyväskylän väkiluku on kasvanut vuosittain noin 1.2%, Vaasan noin 1,0%. Em. väestötiedot , tilastokeskus. Sisäasianministeriön strategiatyöryhmä on tuonut esityksessään esiin työvoiman saatavuuden turvaamisen, joka on hätäkeskuksen tärkeimpiä toimintaedellytyksiä. Em. perusteella, kasvukeskuksena Keski-Suomi ja erityisesti Jyväskylä pystyy turvaamaan väestökehityksenkin perusteella työvoiman saatavuuden hätäkeskukselle tulevaisuudessa. Keski-Suomen hätäkeskukseen on siirtynyt runsaasti päteviä henkilöitä, jotka ovat aiemmin työskennelleet maamme muissa hätäkeskuksissa. Henkilöstön saatavuus Useiden hätäkeskusten toimintaa on vaikeuttanut kuluneina vuosina niiden kokema ammattikoulutetun pätevän henkilöstön saatavuuteen liittyvät ongelmat ja rekrytointivaikeudet. Koska Valtion pelastusopisto sijaitsee Jyväskylästä noin 120 km:n päässä Kuopiossa, on Keski-Suomen hätäkeskus on pystynyt rekrytoimaan alueeltaan hätäkeskuspäivystäjäkoulutukseen (hätäkeskuspäivystäjän virkatutkinto) paikallistuntemuksen omaavaa motivoitunutta työvoimaa aina tarvittaessa. Mikäli uuden hätäkeskusalueen hätäkeskus sijoitetaan Keski-Suomeen, on odotettavissa, että Keski-Suomesta hakeutuu jatkossakin henkilöitä alan koulutukseen Kuopioon, jos heillä on mahdollisuus hakeutua hätäkeskuksen palvelukseen Keski-Suomeen. Pelastusopisto kouluttaa myös muuta henkilöstöä eri viranomaistahoille. Poliisi- ja sairaanhoitajakoulutuksen saaneita henkilöitä ei juurikaan ole työttömänä Keski-Suomessa, he ovat työllistyneet joko suoraan oman ammattialansa tai hätäkeskuksen palvelukseen.

4 Palvelu sekä Suomen että Ruotsin kielellä Koska hätäkeskuspalvelut turvataan sekä ruotsin että suomen kielillä, tarjoaa Jyväskylän yliopisto tarvittaessa erittäin kattavat palvelut ja mahdollisuudet kielikoulutukseen myös muidenkin kielten osalta, koska hätäkeskuksen henkilökunnalla tulee olla mahdollisimman laaja kielitaito kansainvälistyvässä ja monikulttuurisessa Suomessa. Lisäksi ruotsinkieliset hätäpuhelut saadaan tarvittaessa teknisesti ohjattua suoraan joko kaksikieliselle tai äidinkielenään ruotsia puhuvalle henkilölle. Yhteistyöviranomaiset Keski-Suomen hätäkeskusalueella toimivien keskeisten yhteistyökumppanien toimialueet ovat yhteneväiset hätäkeskuksen toiminta-alueen kanssa ja se mahdollistaa nykyisen alueen liittämisen kokonaisuudessaan mihin tahansa toiseen hätäkeskusalueeseen. Keski-Suomen poliisilaitoksen ja Keski-Suomen pelastuslaitoksen toimialue on yhtenevä hätäkeskuksen nykyisen toimialueen kanssa, mikä on edistänyt hälytystoiminnan suunnittelua. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin toiminta-alue on myös sama kuin hätäkeskuksen toimialue. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri kuuluu KYS:n piiriin. Keski-Suomessa sijaitseva ilmasotakoulu Tikkakoskella muine toimintoineen tarjoaa mahdollisuuden tarvittaessa erilaisiin etsintä- ja lentopelastustehtäviin. Puolustusvoimilla on myös runsaasti muita hätäkeskusta tukevia toimintoja Keski- Suomessa, erityisesti Roninmäen suojassa; puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskus ja Keski-Suomen aluetoimisto. Hätäkeskustoiminnan palvelukyky ja tehokkuus Tns Gallupin asiakastyytyväisyystutkimuksen mukaan vuonna 2008 yleisö oli tyytyväisintä Keski-Suomen ja Etelä-Savon hätäkeskusten palveluihin, jotka jakoivat ykkössijan tutkimuksessa. Hätäkeskuksella on pitkäaikainen kokemus ja osaaminen nykyaikaisesta hätäkeskustoiminnasta ja sen kehittämisestä (toiminut vuosina SM:n kokeiluhätäkeskuksena). Keski-Suomen hätäkeskuksen suoritemäärät päivystäjää kohden ovat vuosien ajan olleet koko maan vertailussa suurimmasta päästä. Hätäkeskuksen toimintaa on tarkasteltu myös Onnettomuustutkintakeskuksen toimesta alueella tapahtuneiden kolmen suuronnettomuuden yhteydessä, joissa on todettu hätäkeskuksen toimineen tehokkaasti ja asianmukaisesti. Toimitilat, niiden hyödyntäminen sekä muuntojoustavuus Valtiosihteeri Antti Pelttarin aluejakotyöryhmä edellyttää, että olemassa olevia toimitiloja hyödynnetään mahdollisimman kustannustehokkaasti. Hätäkeskuksen toimitiloilla tulee olla riittävä suojaus sekä tehokkaat tieto- ja viestiliikenneyhteydet. Valtioneuvosto myös edellyttää tekemässään päätöksessä uusista hätäkeskusalueista, että uusia toimitiloja ei hätäkeskuksille rakenneta aluejaon muuttamisen yhteydessä. Keski-Suomen hätäkeskus toimii Jyväskylässä, Roninmäen Suoja- erityisturvakiinteistössä, jossa on suojausluokka S6; rakennuskompleksi on rakennettu poikkeusolojen pitkäkestoisia erityistilanteita varten. Hätäkeskuksen tilat ovat kokonaisuudessaan EMP- suojatut ja kiinteistö on varustettu sprinklersammutusjärjestelmällä. Sähkösyötön osalta kiinteistö on varustettu varajärjestelmillä, jotka mahdollistavat pitkäaikaisen oman sähköntuotannon käyttäjien tarpeisiin. Tällä hetkellä hätäkeskuksen omassa käytössä on tilaa noin 1.200m2. Kiinteistön kokonaispinta-ala on m2, joka sisältää myös kiinteistössä vuokralla olevien toimijoiden yhteiskäyttöisiä tiloja ja toimintoja. Tiloissa vuokralla oleva huoltovarmuuskeskus siirtyy pois alkaen vapauttaen tarvittaessa lisää tiloja hätäkeskukselle. Kiinteistössä on hätäkeskuksen henkilöstön käytössä mm. erillinen henkilöstöravintola. Suunnitelmien mukaan kiinteistöön rakennetaan erillinen, siellä toimivien tahojen yhteiskäyttöinen täysikokoinen auditorio koulutuskäyttöön. Kiinteistön pysäköintialue on laajennettu siellä työskentelevän henkilöstön määrää vastaavaksi. Tilajärjestelyjen kautta

5 hätäkeskuksen toimintoja voidaan laajentaa tarvittaessa (noin 1.700m2) ja kustannustehokkaasti kasvavan toimintavolyymin ja henkilöstömäärän tarpeisiin. Kiinteistön suojatilojen vuokrataso on sen suojaukseen ja poikkeusolojen valmiuteen nähden erittäin edullinen. Tieto- ja viestiliikenneyhteydet Roninmäen Suojaan on hätäkeskuksen ohella sijoitettu myös muiden turvallisuusorganisaatioiden tieto- ja viestiliikenneyhteyksiä (mm. Puolustusvoimat, Erillisverkot, TeliaSonera, EADS- viranomaisradioverkko), joilla on merkitystä varauduttaessa mm. poikkeusolojen viestitoiminnan varmistamiseen. Roninmäen Suojan kautta kulkevat maamme merkittävimmät viesti- ja tietoliikenneyhteydet, jotka mahdollistavat hätäkeskuksen toiminnan tulevassa verkottuneessa toimintamallissa, jossa hätäkeskukset on liitetty toisiinsa tietoverkon kautta. Em. tieto- ja viestiliikenneyhteyksillä on merkittävä rooli luotaessa maahamme viranomaisten omia turvaverkkoratkaisuja, joita on kaavailtu myös hätäkeskusten käyttöön. Jyväskylän koulutuspalvelut Jyväskylässä on tarjolla monipuoliset koulutuspalvelut peruskoulusta, lukiosta, keskiasteen ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun ja yliopistoon saakka. Jyväskylän yliopisto on maamme neljänneksi suurin, arvostettu ja erittäin suosittu laajan koulutustarjontansa ansiosta. Yliopiston humanistisen tiedekunnan kielten laitoksella voi opiskella pääaineena mm. ruotsin kieltä. Jyväskylän yliopistossa on erittäin korkeatasoinen tietotekniikan opetus; tietotekniikan maistereita on valmistunut jo useana vuonna maamme toiseksi eniten verrattuna muihin yliopistoihin. Jyväskylän ammattikorkeakoulussa on tietotekniikan alalla erikoistuttu hätäkeskustoimintoja tukevaan automaatioteknologiaan. Peruskouluissa on tarjolla sekä ruotsin- että englanninkielistä opetusta. Pohjanlammen ala-asteella on ruotsinkieliset perusopetusluokat (1-6lk.). Kuokkalan yläasteelle on suunnitteilla ruotsinkieliset perusopetusluokat (7-9lk.). Jyväskylän lyseossa on lisäksi tarjolla kansainvälinen IB- linja. Kunnan tarjoamien runsaiden opetuspalvelujen lisäksi Jyväskylässä toimivat yksityiset Rudolf Steiner- koulu sekä Kristillinen koulu. Päivähoidon osalta Jyväskylän seutu muodostaa yhtenäisen yhdeksän kunnan muodostaman seudullisen palvelualueen, joka takaa laadukasta päivähoitoa: Hankasalmi, Jyväskylän kaupunki, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen. Ruotsinkielinen päivähoito on keskitetty Jyväskylään Sivutaskun päiväkotiin, jossa toimii ruotsinkielinen ryhmä. Jyväskylässä on lisäksi yksityinen englanninkielinen päiväkoti. Jyväskylä toimintaympäristönä Jyväskylän seudulla on runsas joukko eri kärkialojemme huippuosaajia ja Jyväskylän seutu tarjoaa erinomaiset puitteet asumiseen, viihtymiseen ja harrastamiseen. Jyväskylän vahvuuksia ovat asumisen monipuolisuus ja innovatiivisuus, seutu tarjoaa asumisen kaikki vaihtoehdot omistusasumisesta vuokraasumiseen. Rakentajille on Jyväskylän seudulla tarjolla runsaasti tontteja eri vaihtoehtoineen. Jyväskylä sai Taloustutkimus Oy:n tekemässä Kuntien Imago (VIP) tutkimuksessa parhaan kokonaisarvion 8,16. Jyväskylä nousi siten viime vuosien kolmannelta sijalta ykköseksi. Edellisten vuosien tapaan Jyväskylä sai parhaan arvosanan erityisesti elinkeinotoiminnan kehittämisessä sekä kuntien kehittämisaktiivisuudessa. Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten kuntien tunnettuutta ja imagoa sekä imagon vahvuuksia ja heikkouksia. Jyväskylä on ollut mukana ko. tutkimuksessa jo vuodesta 1994 alkaen. Tutkimuksessa on ollut mukana yli asukkaan kuntia 19 kappaletta ja siihen vastasi yhteensä 850 suomalaista julkishallinnon, tiedotusvälineiden, pankki- ja vakuutussektorin sekä eri yhdistysten päättäjää syys-lokakuussa Manner-Suomen vastaajilta saatujen kokonaisarvosanojen vaihteluväli oli 7,04 8,16.

6 Keski-Suomen turvallisuusklusteri Keski-Suomessa on erittäin vahva turvallisuusklusteri, joka antaa hyvät mahdollisuudet jatkossa hätäkeskustoimintojen kehittämiselle. Keski-Suomen hätäkeskuksella on ollut jo pitkään toimiva yhteistyö eri turvallisuusalan yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Keski-Suomessa on useita turvallisuusalan yrityksiä, joissa työskentelee tuhansia työntekijöitä. Jyväskylän yliopisto on laatinut vuonna 2009 Keski- Suomen turvallisuusklusterin esiselvityksen. Liikenneyhteydet Jyväskylästä on lisäksi erittäin nopean kommunikoinnin mahdollistamat tietoliikenneyhteydet Helsinkiin, muualle Suomeen ja ulkomaille. Jyväskylästä pääsee junalla (Pendolino) Helsinkiin kolmessa tunnissa. Yhteyksiä on arkisin tarjolla 11. Jyväskylä on saavutettavissa myös lentämällä; lento Helsinkiin kestää noin 40 minuuttia. Myös maanteitse Jyväskylä on hyvin saavutettavissa; Vt 4:n moottoritieosuus ulottuu Heinolan Lusiin ja Heinola-Vaajakoski (Jyväskylä) perusparantaminen valmistuu vuonna 2011.