ARVIOINTIRAPORTTI. Erityispalvelujen puhelinkonsultaatio lastenneuvoloiden ja varhaiskasvatuksen henkilöstölle.

Transkriptio

1 ARVIOINTIRAPORTTI Erityispalvelujenpuhelinkonsultaatiolastenneuvoloidenja varhaiskasvatuksenhenkilöstölle. - Palveluntarpeellisuus,käyttöjavarhaisentuennäkökulma Lapsi Kuopio II -hanke Kirsi Alila Ediva Oy

2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 3 1 ARVIOINNIN TOTEUTTAMINEN 6 2 ARVIOINNIN TULOKSET Terveydenhoitajat 8 Puhelinkonsultaatiopalvelun tarpeellisuus ja käyttö 8 Puhelinkonsultaatiopalvelu varhaisen tuen tunnistamisessa ja toteuttamisessa Lastentarhanopettajat 16 Puhelinkonsultaatiopalvelun tarpeellisuus ja käyttö 17 Puhelinkonsultaatio varhaisen tuen tunnistamisessa ja toteuttamisessa Puhelinkonsultaatiokirjaukset 20 Konsultoivat erityislastentarhanopettajat ja alueelliset erityislastentarhanopettaja 21 Erityistyöntekijät 26 Varhaiskasvatuksen puhelinkonsultaation ohjausketju 31 3 ARVIOINNIN JOHTOPÄÄTÖKSET JA KEHITTÄMISSUOSITUKSET Puhelinkonsultaatiopalvelun tarpeellisuus ja käyttö Puhelinkonsultaatio varhaisen tuen tunnistamisessa ja toteuttamisessa Puhelinkonsultaatiokirjaukset Puhelinkonsultaation ohjausketju varhaiskasvatuksessa Kehittämissuositukset 38 LIITTEET: 1. Puhelinkonsultaatio-ohje Terveydenhoitajien e-kyselylomake Lastentarhanopettajien e-kyselylomake Koontilomake konsultoivat erityislastentarhanopettajat ja ohjaavat erityislastentarhanopettajat Koontilomake erityistyöntekijät 49 JOHDANTO

3 Kaupunkitasoinen erityispalvelujen puhelinkonsultaatio on tarkoitettu lastenneuvoloiden ja varhaiskasvatuksen henkilöstölle. Puhelinkonsultaatiopalvelu kehitettiin Terve lapsuus arjessa hankkeessa vuosina Silloin puhelinkonsultaatiota antoivat toiminta- ja fysioterapeutit, puheterapeutit ja perheneuvola. Terve Lapsuus -hankkeen aikana toteutettiin myös pienimuotoinen arviointi puhelinkonsultaatiopalvelusta marraskuussa Keskeisin arviointikohde oli tuolloin konsultaatiopuheluiden kesto. LapsiKuopio II- hankkeessa 1 vuosina asiantuntijat päivittivät ja uudistivat puhelinkonsultaatiopalvelua siten, että palvelun piiriin liitettiin Kasvun ja oppimisen tuen palveluista perheneuvolan palvelut sekä Perusturvan palveluista kehitysvammaneuvola (= erityisneuvola). Hankkeessa uudistettiin myös palvelun puhelinaikaa ja tarkennettiin ohjeistusta. Ohjeistukseen liitettiin Yleistä konsultaatiosta -osio sekä lastenneuvolan ja varhaiskasvatuksen henkilöstön toimintatavat ennen yhteydenottoa erityispalvelujen puhelinkonsultaatiota. Mitä on puhelinkonsultaatio? Kuopion kaupungissa laaditussa erityispalvelujen varhaiskasvatukseen ja lastenneuvoloille suunnatussa puhelinkonsultaatio-ohjeessa 2 on määritelty konsultaatio seuraavan lainauksen mukaisesti. Konsultaatio on neuvon pyytämistä, neuvontaa ja neuvottelua. Konsultaatio tarkoittaa sitä, että kokenut tai erikoistunut työntekijä tai tiimi neuvoo pyynnöstä ammatillisissa kysymyksissä toisen toimintayksikön työntekijää jakaen omaa osaamistaan toisten käyttöön. Konsultoinnin tavoitteena on vahvistaa työntekijän ammatillista osaamista jolloin hänen mahdollisuutensa vastata asiakkaan tarpeisiin lisääntyy. Keskeistä konsultaatiossa on se, että tilanne on ennalta suunniteltu ja siihen valmistaudutaan. Puhelinkonsultaatiota koskevassa ohjeistuksessa on määrittelyn lisäksi mainittu kaikki konsultoivat tahot 3 yhteystietoineen ja soittoaikoineen. Jokaisen konsultoivan tahon osalta on mainittu lyhyesti minkä asioiden osalta voi kuhunkin tahoon olla yhteydessä. Ohje sisältää lasteneuvoloiden ja varhaiskasvatuspalvelujen osalta toimintatavat ennen yhteydenottoa. Ohjeessa kerrotaan myös, että puhelinkonsultaation voi tehdä lasta nimeämättä niin kutsuttuna yleisen tason tiedusteluna. Lähtökohtana on vahvasti kuitenkin se, että vanhemmilta pyydetään aina lupa ennen konsultaatioon soittamista. 1 LapsiKuopio II -hanke on osa kansallista Kaste -ohjelmaa. Kaste on sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (sosiaali- ja terveysministeriö), jossa määritellään sosiaali- ja terveyshuollon yleiset kehittämistavoitteet ja toimenpiteet vuosille Puhelinkonsultaatio-ohje liitteessä 1. 3 Toiminta-, fysio- ja puheterapia, perheneuvola ja kehitysvammaneuvola. Lastensuojelusta on myös päivystyksen yhteystiedot vaikka se ei toistaiseksi kuulu puhelinkonsultaatiopalvelun piiriin.

4 Puhelinkonsultaatiopalvelun tarpeellisuuden ja käytön arviointi on toteutettu osana Kuopion kaupungin Kasvun ja oppimisen tuen avainprosessin hallinnoimaa LapsiKuopio II - hankkeentoimintaa. Hankkeen pääasiallisena tarkoituksena on kehittää lasten ja perheiden palveluja vastaamaan heidän tarpeisiinsa joustavasti ja vaikuttavasti. Pääpaino on vanhempien osallisuuden ja henkilöstön osaamisen vahvistamisessa sekä moniammatillisen yhteistyön toteutumisessa. LapsiKuopio II -hankkeessa keskitytään siihen, että lastenneuvoloissa ja varhaiskasvatuspalveluissa toimitaan varhaisen tuen uusien ja entisiä täydentävien työ- ja toimintatapojen mukaisesti. Tavoitteena on vakiinnuttaa varhainen tuki osaksi moniammatillisen ja alueellisen yhteistyön toimintakäytäntöjä. Tarkoituksena on, että hankkeen jälkeen varhaisen tuen työ- ja toimintatapoja lastenneuvoloissa ja varhaiskasvatuspalveluissa sekä moniammatillisessa ja alueellisessa yhteistyössä seurataan, arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti. Tämä raportti kuvaa puhelinkonsultaatiopalvelua koskeneen arvioinnin suorittamista luvussa 1 sekä arvioinnin tuloksia luvussa 2. Arvioinnin tulosluku jakaantuu kolmeen alalukuun, joista ensimmäinen (2.1) sisältää terveydenhoitajien näkemyksiä puhelinkonsultaatiopalvelun tarpeellisuudesta, käytöstä ja toimimisesta lapsiperheiden varhaisen tuen tunnistamisessa ja toteuttamisessa. Toinen alaluku (2.2) tarjoaa lastentarhanopettajien arviointien tulokset puhelinkonsultaatioon liittyen samojen teemojen kautta. Kolmas alaluku (2.3) esittää puhelinkonsultaatiokirjausten tulokset konsultoivien ja alueellisten erityislastentarhanopettajien ja erityistyöntekijöiden osalta. Arvioinnin yhteenveto, johtopäätökset ja kehittämissuositukset on kirjattu lukuun kolme. Arviointiraportin liitteet löytyvät raportin lopusta. Tiivistelmänä arvioinnin tuloksista voi todeta, että puhelinkonsultaatiopalvelua pidetään erittäin tarpeellisena ammatillisuutta tukevana palveluna. Puhelinkonsultaatioon ollaan tyytyväisiä sen helppouden, nopeuden, hyödyllisyyden ja toimivuuden sekä saavutettavuuden vuoksi. Puhelinkonsultaation yhteneväisiä tavoitteita ja selkeitä ohjeita sekä toimintakäytäntöjä pidetään palvelun käyttöä mahdollistavina tekijöinä. Lisäksi käyttöä mahdollistavat etukäteen määritelty soittoaika ja -päivä, joka on kaikkien tiedossa. Puhelinkonsultaatio myös edistää joustavaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Puhelinkonsultaatiossa vastaavia erityistyöntekijöiden ammatillisuutta, asiantuntemusta sekä hyvää ja ystävällistä palvelua kehutaan yleisesti. Puhelinkonsultaatio edesauttaakin lapsen ja perheen varhaisen tuen tunnistamisessa ja toteuttamisessa koska palvelu vahvistaa, tukee ja tarkentaa soittajien työtä ja asiantuntemusta sekä edesauttaa lapsen ja perheen saaman tuen nopeuttamisessa ja hoitoonohjauksen kohdentamisessa. Vastaajien mukaan puhelinkonsultaatiosta hyötyvät siis sekä asiakas että sinne soittava ammattilainen tehostettuina toimintakäytäntöinä. Puhelinkonsultaatio näyttäytyy kattavana, monipuolisena ja helposti lähestyttävänä palveluna. Puhelinkonsultaatiopalvelun käyttöä tulee kuitenkin tehostaa. Arvioinnin tulosten mukaan puhelinkonsultaatiopalvelun käyttöä estävät oma kiire ja ajanpuute sekä vastaamattomuus puheluun. Kehittämistoiveena esitetäänkin, että puhelinkonsultaatioon soittamiseen vastaaminen

5 taataan ja sinne jätettyihin soittopyyntöihin vastataan. Myös muita kehittämisdeoita tuodaan julki, muun muassa perheille perustettava oma puhelinkonsultaatioaika ja erityistyöntekijöiden esittäytyminen eri ammattilaisille tunnettuuden edistämiseksi. Arvioinnin varhaiskasvatukseen kohdentuneen ohjausketjun tutkimisen osalta tuloksena on, ettei ohjausketju synny läheskään kattavasti. Jatkossa esitetäänkin ohjausketjun toimivuutta hankaloittavien esteiden tutkimista ja ohjausketjua vahvistavien toimintakäytäntöjen tehostamista. 1 ARVIOINNIN TOTEUTTAMINEN

6 Puhelinkonsultaatiopalvelua on arvioitu Kuopiossa kevään ja syksyn 2011 aikana. Arvioinnin tavoitteena on ollut selvittää puhelinkonsultaatiopalvelun tarpeellisuutta ja käyttöä varhaisen tuen näkökulmasta. Arviointiprosessi on laadittu yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston professori Anna-Maija Pietilän, Ediva Oy:n kehitysjohtaja Kirsi Alilan ja Lapsi Kuopio II -hankkeen kanssa. Anna-Maija Pietilä on tuottanut terveydenhoitajien e-lomake- ja ryhmähaastattelukysymykset. Kirsi Alila on vastannut varhaiskasvatushenkilöstön e-kyselyn sisällön laatimisesta ja erityistyöntekijöille, konsultoivien ja alueellisten erityislastentarhanopettajien puhelinkonsultaation koontilomakkeiden sisällön suunnittelusta. Lapsi Kuopio II -hankkeen työntekijät Jaana Lappalainen, Katriina Silvasti ja Tiina Mikkilä 4 ovat antaneet asiantuntija-apua arvioinnin toteuttamiseen ja lisäksi koonneet arvioinnin aineistoa analyysia ja raportointia varten. Puhelinkonsulaatiopalvelun arviointiin osallistuivat otoksellisesti niin terveydenhoitajat, varhaiskasvatuspalvelujen henkilöstö kuin myös erityistyöntekijät. Erityistyöntekijät edustivat puhe-, toiminta- ja fysioterapiaa sekä perhe- ja erityisneuvoloita. Arviointi toteutettiin kolmella eri menetelmällä oheisen listauksen mukaisesti. Arviointi koostui kaikkiaan viidestä eri aineistosta. 1) Sähköinen e-kysely Sinetissä 5 puhelinkonsultaatiosta suunnattiin terveydenhoitajille (liite 2) toukokuussa 2011 ja varhaiskasvatuksen henkilöstöstä lastentarhanopettajille (liite 3) lokakuussa Lastentarhanopettajien osalta otos oli 24 henkilöä. Vastaajat muodostuivat 13 päiväkodista 6 seitsemältä alueelta, joista jokaisesta päiväkodin johtaja valitsi 1-2 lastentarhanopettajaa vastaajiksi. Valitut lastentarhanopettajat toimivat erilaisissa lapsiryhmissä. Terveydenhoitajien otos oli 34 henkilöä, joka käsitti kaikki Kuopion kaupungin lastenneuvoloiden terveydenhoitajat. 2) Terveydenhoitajat vastasivat syys- ja lokakuun aikana 2011 lisäksi dialogiperustaista ryhmähaastattelua edeltävässä alkukartoituskyselyssä puhelinkonsultaatiota koskeviin kysymyksiin. Ryhmähaastattelun yleisenä teemana oli varhaisen tuen toteutuminen lastenneuvolatyössä. Kyselyn ja ryhmähaastattelun muita teemoja puhelinkonsultaation lisäksi olivat LapsiKuopio -hankkeissa tuotetut terveydenhoitajien työn tukimateriaalit (katso lisää luvusta 2.1). 3) Erityistyöntekijöille, konsultoiville erityislastentarhanopettajille (jatkossa kelto) ja ohjaaville erityislastentarhanopettajille (jatkossa oelto) suunnattiin syys-lokakuun 2011 aikana koontilomakkeille tapahtunut puhelinkonsultaatio-ohjausten ja vastaanotettujen 4 Projektikoordinaattori Jaana Lappalainen, varhaisen tuen asiantuntijat lastenenuvolan terveydenhoitaja Katriina Silvasti ja konsultoiva erityislastentarhanopettaja, päiväkodin johtaja Tiina Mikkilä. 5 SiNetti on Kuopion kaupungin henkilöstön sisäinen sähköinen vuorovaikutteinen viestikanava päiväkotia olivat alueittain: Suopursu/PUISTOKAUPUNKI, Lehtoniemi/SAARISTOKAUPUNKI, Kasarminpuisto/KESKUSTA, Inkilänmäki/KOILLINEN, Lämsi-Puijo/LÄNTINEN/POHJOINEN MAASEUTU, Särkiniemi/SÄRKINIEMI, JYNKKÄ, LEVÄNEN, ETELÄINEN MAASEUTU, Tukkipoika/NEULAMÄKI.

7 puhelinkonsultaatioiden kirjaaminen. Keltojen ja oeltojen kirjausaika oli määritelty ajalle Erityistyöntekijöiden puhelinkonsultaatioita koskeva kirjausaikansa oli Koontilomakkeet, joihin puhelinkonsultaatio-ohjaukset tai vastaanotetut puhelinkonsultaatiot kirjattiin ovat raportin liitteinä 4 ja 5. 2 ARVIOINNIN TULOKSET Tässä luvussa esitetään puhelinkonsultaatiopalvelun koskevan arvioinnin tulokset. Luvussa 2.1 avataan terveydenhoitajien näkemyksiä puhelinkonsultaatiopalvelun tarpeellisuudesta ja käytöstä sekä sen roolista varhaisen tuen tunnistamisessa ja toteuttamisessa. Luku 2.2 kuvaa

8 lastentarhanopettajien käsityksiä samoista teemoista. Luvussa 2.3 selvitetään puhelinkonsultaatiokirjausten tuloksia erityistyöntekijöiden sekä keltojen ja oeltojen välillä. 2.1 Terveydenhoitajat Lastenneuvolan terveydenhoitajat ovat vastanneet toukokuussa 2011 sähköiseen SiNetissä toteutettuun kyselyyn liittyen puhelinkonsultaation tarpeellisuuteen ja käyttöön (katso liite 3). Lisäksi terveydenhoitajat ovat vastanneet lokakuussa 2011 puhelinkonsultaatiota koskevaan sähköiseen alkukartoitukseen (e-lomake) osana lastenneuvoloiden varhaisen tuen toteutumisen arviointia. Tämän arvioinnin suoritti professori Anna-Maija Pietilä yhdessä Lapsi Kuopio II - hankkeen henkilöstön (Jaana Lappalainen, Katriina Silvasti) kanssa. Puhelinkonsultaatioon liittyvä ryhmähaastattelun taustaksi koottu alkukartoitusaineisto on poimittu tähän raporttiin tuon varhaisen tuen toteutumista lastenneuvolassa kartoittavan arvioinnin kokonaisaineistosta. Alkukartoituskyselyn fokuksessa oli selvittää kolmea näkökulmaa puhelinkonsultaatioon: miten puhelinkonsultaatiopalvelu on auttanut varhaisen tuen tarpeen 1) tunnistamisessa ja 2) toteuttamisessa. Lisäksi tiedusteltiin 3) miten voimavaralähtöisyys ja terveyttä suojaavat tekijät toteutuvat lastenneuvolatyössä. Seuraavassa avataan näiden kahden lastenneuvolan terveydenhoitajille suunnattujen arviointien tuloksia kahdesta ensiksi mainitusta näkökulmasta. Puhelinkonsultaatiopalvelun tarpeellisuus ja käyttö SiNetissä suoritettu kysely lähetettiin yhteensä 34 lastenneuvolan terveydenhoitajalle 7. Vastaus saatiin takaisin 22 terveydenhoitajalta, jonka johdosta vastausprosentiksi muodostuu 65. Seuraavassa taulukossa 1 esitetään vastanneiden terveydenhoitajien työkokemus lastenneuvolatyössä. Alle kaksi vuotta lastenneuvolassa oli työskennellyt neljä vastaajista. Kymmenen vastaajaa oli työskennellyt 2-10 vuotta ja kahdeksalla vastaajalla oli yli 10 vuoden työkokemus. TYÖKOKEMUS LASTENNEUVOLATYÖSSÄ Alle 2 vuotta vuotta 10 yli 10 vuotta 8 7 Määrä sisältää kaikki lastenneuvoloiden terveydenhoitajat.

9 Yhteensä 22 Taulukko 1. Vastaajien työkokemus lastenneuvolatyössä Ryhmähaastattelu ja sitä edeltänyt alkukartoituskysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 viidessä eri neuvolassa 8. Kussakin ryhmähaastattelutilanteessa oli paikalla 4-7 terveydenhoitajaa, lisäksi yhdessä tilaisuudessa oli paikalla myös opiskelija, jonka vastauksia ei arvioinnissa huomioitu. Yhteensä alkukartoitukseen vastasi 26 terveydenhoitajaa. Ryhmähaastattelussa ja alkukartoituksessa arvioitiin kaikkiaan seitsemää terveydenhoitajien työhön liittyvää tukimateriaalia. 9 Näistä materiaaleista puhelinkonsultaatiopalvelu oli tämän raportin arvioinnin ja tulostuksen kohteena. Puhelinkonsultaation käyttö: Vastaajista suurin osa (20/22=91%) oli käyttänyt työssään puhelinkonsultaatiopalvelua. Kaksi vastaajaa ilmoittaa, etteivät käytä puhelinkonsultaatiota työssään. He molemmat ovat työskennelleet terveydenhoitajina lastenneuvolassa yli 10 vuotta. Terveydenhoitajista muutamat kertoivat ryhmähaastattelun yhteydessä toteutetussa e-kyselyssä kuinka usein he käyttävät puhelinkonsultaatiopalvelua. Kaksi terveydenhoitajaa kertoi käyttävänsä tarpeen mukaan, samoin kaksi vastaajaa toteaa käyttäneensä muutaman kerran. Lisäksi muutama terveydenhoitaja ilmoittaa käyttäneensä tosi vähän tai huonosti. Eräs heistä kertoo, että on lisännyt käyttöä huomattuaan, että KYS:sta on alkanut tulla lähetteitä takaisin. Tämän huomattuaan hän on alkanut konsultoida enemmän. Toinen terveydenhoitaja pohtii KYS:n vastaanottokriteerien muuttuneen ja tarkentuneen. Yksi terveydenhoitaja kertoo käyttävänsä konsultaatiota rajapinta-asioissa, toinen puolestaan noin kerran viikossa säännöllisesti. Erään kommentin mukaan näitä lisäresursseja on hyvä käyttää järkevästi. Puhelinkonsultaation käyttöön liittyvät terveydenhoitajien pohdinnat konsultaatio-ajan sopivuudesta. Torstaita pidetään yhdessä vastauksessa hyvänä päivänä, mutta vastaavasti kaksi terveydenhoitajaa pitää sitä huonona päivänä koska samana päivänä ovat kouluterveydenhoitajien ja lastenneuvoloiden kokoukset 10. Eräs vastaaja kommentoi tunnin ajan olevan riittävä aika soittamiseen. Kaksi vastaajaa toivoo samaa puhelinaikaa kuin terveydenhoitajillakin, koska heidän oma puhelinaikansa supistaa puhelinkonsultaatioajan vain puoleen tuntiin. Yleisenä kommenttina tuodaan esiin, että on hyvä kun kaikille on sama päivä ja aika soittaa konsultaatioon. 8 Puijonlaakso, Neulamäki, Saarijärvi, Pyörö ja Keskusta. 9 Lasten ikäkausiseula / ohjekansio, 4-vuotiaan tiedonsiirto, sähköinen tietokanta, syvennetty materiaali, puhelinkonsultaatio, Vauvasta taaperoksi -esite ja Onni on pienestä kiinni -esite. 10 Kokoukset pidetään kuukausttain, joten soittoaika sattuu samalle päivälle kerran kuukaudessa.

10 Muutamissa puhelinkonsultaation käyttöä koskevissa kommenteissa viitataan myös vanhempiin. Erään vastauksen mukaan puhelinkonsultaation käyttö antaa vanhemmille aikaa pohtia kyseessä olevaa asiaa. Jos konsultaation jälkeen tarvitaan ja ehdotetaan lähetteen tekemistä, se ei enää ole vanhemmille niin iso shokki. Joku terveydenhoitajista kertoo soittaneensa puhelinkonsultaation muuna kuin soittoaikana vanhemman ollessa läsnä silloin kun ollut akuutista asiasta kysymys. Vanhemmille on vastaajan mukaan hyvä sanoa, että tällainen palvelu on olemassa ja sinne soittamalla saa asiantuntijan näkemystä asiaan. Puhelinkonsultaation käyttöä mahdollistavat tekijät: Tähän kysymykseen vastasi 14 terveydenhoitajaa, joista lähes kaikissa kommentoitiin etukäteen määritellyn puhelinkonsultaatiopäivän ja -kellonajan olevan tärkeä tekijä palvelun käytölle. Usein mainittiin mahdollistavana tekijänä selkeät yhteystiedot ja helppo lähestyttävyys, joka syntyy siitä, että eri toimijat kuuluvat samaan konsultaatiorinkiin ja ovat tuttuja soittajalle. Tarkkaan määritelty puhelinkonsultaatioaika. Sovittu päivä ja kellonaika puheluille. Enemmän pitäisi osata hyödyntää näin hyvää palvelua mikä meillä on. Selkeä, sovittu konsultaatioaika. Kun on sovittu aika jolloin puhelimella tavoittaa yhteistyökumppanin, kun tietää henkilön jolle ko. asia kuuluu tai joka asiaa vie eteenpäin. Kun henkilö on "tuttu" =tavattu edes joskus. Selkeät konsultaatioajat, jolloin työntekijät helposti tavoittaa. Yhteinen puhelinaika. Yhteinen puhelintuntiaika on ehdottoman tärkeä. Yhteydenotto on helppo, samat puhelinajat kuin terveydenhoitajilla. Riittävän usein ja puhelinaika yhteinen. Selkeät yhteystiedot, helppo lähestyttävyys. Selkeät yhteystiedot, yhteiset sovitut ajat, useiden eri toimijoiden kuuluminen "konsultaatiorinkiin". Joku vastaajista kommentoi, että vanhemman suhtautuminen myönteisesti avun hakemiseen on puhelinkonsultaatiota mahdollistava tekijä. Myös se, että terveydenhoitajan työohjelmaan on sijoitettu viikoittain puhelinkonsultaatioaika mahdollistaa sen käyttöä tarpeen mukaan. Vanhemman suhtautuminen myönteisesti avun hakemiseen ja sen vastaanottamiseen. Työohjelma on suunniteltu niin että siellä on se 30min aika varattuna puheluille. Mahdollista on, jos tarvetta. Olen varannut viikko-ohjelmaan puhelinkonsultaation. Vaatii sen, että minulla on aikaa käytettävissä soittamiseen. Palvelun käyttöä mahdollistaa puhelinkonsulttien tavoitettavuus. Toisaalta esteenä mainitaan sitten myös palvelun tavoittamattomuus. Hyvä palvelu puhelinkonsultaatiossa mahdollistaa myös palvelun käyttöä. Olen tavoittanut hyvin ne kenelle olen soittanut. Hyvä palvelu yhteydenoottoon. Hyvä kun saa soittaa ja pohtia.

11 Puhelinkonsultaation käyttöä estävät tekijät: Myös tähän kysymykseen saatiin 14 vastausta. Yhden vastaajan mielestä esteitä puhelinkonsultaation käytölle ei ole. Joku vastaajista kertoo esteenä olevan oman työn kiireisyyden ja toisaalta sen, että uusi toimintatapa vaatii aina tietoista opettelua. Omassa työssä olevat samaan aikaan toteutuvat kokoukset ja koulutukset estävät puhelinkonsultaation käyttöä. Työn kiireisyys aiempi ja tottumus hoitaa asiaa toisin, uutta toimintatapaa pitää tietoisesti opetella. Kokoukset, jolloin konsultaatiomahdollisuutta ei ole. Konsultaatioajalle sattuvat kokoukset ja koulutukset. Itse puhelinkonsultaation järjestelyihin liittyvät ne kommentit, jotka pohtivat paitsi konsultaatiosoittoajan lyhyyttä (1 tunti) niin myös sitä, että puhelinaika on vain kerran viikossa. Lyhyt aika, jolloin voi yhteyttä ottaa. Aika vain kerran viikossa, joskus koulutusten lomien tms. takia hankala soittaa. Konsultaatioaika on vain kerran viikossa, joskus itsellä sattuu useamman viikon juuri siihen aikaan esteitä. Silloin konsultaation tekeminen viivästyy. Jos aika on esim. kerran viikossa, niin aina ei ole mahdollisuutta soittaa. Eräs vastaaja tuo esiin näkökulman, jonka mukaan puhelinkonsultaatiopalvelua ei tarvitse pitkän työkokemuksen vuoksi. Vastausten mukaan Pegasos -posti 11 toimii puhelinkonsultaatiota korvaavana tai sen rinnalla olevana konsultaatioväylänä. Mielestäni en ole tarvinnut. Koska jos tarvitsee lähettää asiakas, se on selvää. Ehkä on jo niin pitkä kokemus, ei ole tullut eteen. Toimintaterapiassa olen käyttänyt Pegasos -postia konsultointiin. Pegagos -postia laitan. Pedagos -kyselyihin vastataan. Pegasos -postilaatikko toimii Kuopiossa hyvin. Olen käyttänyt myös Pegasos -postia. Voisiko sopia ja nimetä tietyt vakituiset ihmiset kenelle Pegasos -postit voi lähettää? Puhelinkonsultaation käyttö riippuu tosiaan siitä, milloin soitan ja milloin laitan Pegasos -postia. Ongelmana on, että muistanko soittaa. Käytänkin sen vuoksi Pegasos -postia. Yhtenä esteenä ilmoitetaan, että lastenneuvolan omat puhelinajat ovat puhelinkonsultaation kanssa yhtä aikaa. Toisaalta ilmoitetaan, että soittoaika puhelinkonsultaatioon on osittain eriaikaan kuin neuvolan soittoaika. Eräs vastaaja ilmoittaa vastauksenaan, että esteenä ovat yhteensopimattomat puhelinajat. Tietty puhelinaika tahtoo välillä olla esteenä, meillä myös neuvolassa puh.aika samaan aikaan. Jos oma puhelin soi paljon ei ehdi soittaa konsultaatiopuhelimeen. Soittoaika on vähän eriaikaan kuin neuvolan puhelintunti. Yhteensopimattomat puhelinajat. Mikäli puhelinajat eivät ole yhteneväiset. 11 Pegasos -posti on potilastietojärjestelmän (Pegasos) sisäinen viestinvälitysominaisuus järjestelmän käyttäjältä toiselle.

12 Puhelinkonsultaation esteeksi ilmoitetaan vastauksissa myös se, ettei konsultaatiosta vastata annettuna aikana puhelimeen. Tämä aiheuttaa hankaluuksia myös yhteistyöhön vanhempien kanssa, kun vanhemmille on luvattu toimittaa tietoja puhelinkonsultaatiokeskustelusta. Välillä esteeksi muodostuu se, ettei tiedä kenen toimialueeseen pulma kuuluu ja ketä kuuluisi tavoitella tilanteessa. Myös vanhemman avun hakemisen kieltäminen on este soittamiselle puhelinkonsultaatioon. Vastaaja tosin toteaa lisäksi, että aina voi kysyä nimettömänä ratkaisukeinoja puhelinkonsultaatiosta. Joskus soittoyritykseeni ei ole vastattu tai se on mennyt suoraan vastaajaan. Kun ei saa yhteyttä, vaikka pitäisi olla tavoitettavissa. Yritin useaan kertaan soittaa fysioterapiaan ja kukaan ei vastannut. Sitten soitin lankanumeroon eikä sieltä osattu auttaa. Kasvatus- ja perheneuvolaan olen myös soittanut, eikä sieltä ole vastattu. Kasperiin ei pääse koskaan. Tämä on hankalaa kun kerron vanhemmille, että soitan puhelinkonsultaatioajalla ja lupaan soittaa sitten vanhemmille takaisin. Ja sitten kun ei vastata niin vanhemmat ihmettelevät. En ilkeä odotuttaa vanhempia ja laitan Pegasos-postia. Kun ei tiedä kenen toimialueeseen kuuluu mikäkin asia; ketä tavoittelee esim. perheen kriisitilanteissa tms. Vanhemman kieltäminen/ ei halua apua tms.( nimettömänä voi kysyä kuitenkin ratkaisukeinoja). Puhelinkonsultaatiopalvelun tarpeellisuus terveydenhoitajan työssä: Suurin osa (20/22, 91%) vastanneista terveydenhoitajista kokee puhelinkonsultaatiopalvelun tarpeelliseksi työssään. Vain kaksi terveydenhoitajaa ilmoittaa, etteivät koe sitä tarpeelliseksi. Molemmat perustelevat vastaustaan pitkällä työkokemuksella. Puhelinkonsultaation tarpeellisuudesta kertovat terveydenhoitajat kommentoivat perusteluissaan, että on tärkeää saada varmistusta ja neuvoa sekä tukea muulta ammattilaiselta omalle työlleen. Asiakkaan ei välttämättä tarvitse varata aikaa muulta asiantuntijalta vaan saa apua konsultaation kautta terveydenhoitajalta. Toisaalta asiakkaan voi tätä kautta suoremmin ohjata sinne, mikä perhettä parhaiten kyseisessä tilanteessa palvelee. Aina ei tarvita aikaa asiakkaalle, konsultaatio monesti riittää. Saa neuvoa asiantuntijalta ongelma tilanteisiin. On mahdollista saada toisen ammatti-ihmisen näkemys asiaan, joka itseä vaivaa. Voi ohjata henkilön/ perheen suoraan sinne mikä olisi perheelle paras ratkaisu. Asiantuntija-arvioon on hyvä tukeutua ja sillä on painoarvoa! Epävarmoissa tilanteissa saa ammattilaiselta tukea. Saa varmistuksen itselleen, on joku ammattilainen, joka osaa antaa tukea omaan työhön. Aina voi kysyä mielipidettä erityisosaajilta mahd. lapsen jatkotutkimuksien tarvetta. Asiakas hyötyy puhelinkonsultaatiopalvelun käyttämisestä, koska turhia lähetteitä ei synny. Konsultaation koetaan lisäävän luotettavuutta terveydenhuoltoon palveluna. Pystyy jakamaan huolta toisen kanssa ja saamaan vahvistusta omille ajatuksille ja toisaalta sitten ns.turhat lähetteet jäisi tekemättä kun ammattilaisen kanssa asiasta voi keskustella. Joskus pitää kysyä neuvoa onko aiheellista laittaa lähete. Tällöin ei tule ns.turhia lähetteitä Vältytään turhilta lähetteiltä.

13 Konsultaatiomahdollisuus lisää luotettavuutta suhteessa niin itselle kuin suhteessa asiakkaaseen. Puhelinkonsultaatio on tarpeellinen vastausten mukaan myös siksi, että sinne on helppo ottaa yhteyttä kun huoli herää. Hyvänä pidetään sitä, että on sovittu tietty aika, jolloin voi yhteyttä ottaa. Helppo ottaa yhteyttä jos huoli herää. Hyvä jos on sovittu tietty aika. Näkemykset ja -ideat puhelinkonsultaatiopalvelun kehittämiseksi: Muutama terveydenhoitaja ilmoittaa tämänkin kysymyksen kohdalla olevansa tyytyväinen palveluun ja sen toimivan nykyään hyvin. Kehittämisideana esitetään, että puhelinkonsultaatiota antavat erityistyöntekijät voisivat käydä esittäytymässä esimerkiksi terveydenhoitajien palavereissa. Näin yhteistyökumppanit saisivat kasvot ja soittaminen heille helpottuisi entisestään. Tärkeänä pidetään sitä, että terveydenhoitajat opettelisivat käyttämään puhelinkonsultaatiopalvelua ja muistaisivat sen luomat mahdollisuudet työlle. Olen ollut tyytyväinen palveluun. Toimiva ollut nykyäänkin. Tällaisenaan se on ollut hyvä. Voisivatko ko terapeutit esittäytyä vaikkapa terv.hoitajien palavereissa? Näin yhteistyökumppanit saisivat kasvot. Toimintatapaa on tärkeä opetella käyttämään ja muistaa sen luoma oiva mahdollisuus. Jotkut kommentoivat puhelinaikoihin liittyen, että soittoaikoja voisi lisätä myös jollekin toiselle päivälle. Soittoaikaa toivotaan myös samalle ajalle kuin neuvolassa eli klo Erityistyöntekijän tavoitettavuus pitäisi olla taattu soittoaikana ja jätettyihin soittopyyntöihin pitäisi vastata. Konsultaatioaika lisäksi jollekin toisellekin päivälle. Jos kehitettävää, niin palvelu toimisi varmaan vielä paremmin, jos puhelinaika olisi samaan aikaan kuin neuvolassa eli Tavoitettavuus pitäisi olla taattu (olen joskus tavoitellut puhelimitse, mutta kukaan ei vastaa, eikä soita takaisin soittopyynnöstä huolimatta) Erään kehitysehdotukset mukaan perhe voisi itse ottaa yhteyttä suoraan puhelinkonsultaatioaikana. Näin kynnys ottaa yhteyttä madaltuisi. Perheille voisi myös tiedottaa kyseisestä palvelusta vaikkapa julisteella neuvolan seinällä. Myös vanhempainilloissa voisi kertoa asiasta perheille. Toinen terveydenhoitaja ehdottaa tiettyjen psykologien nimeämistä tietyille neuvoloille. Mahdollisimman matala kynnys ottaa yhteyttä; jos perhe suoraan voi soittaa niin aina parempi. Perheille voisi antaa suoraan tiedon, että voi ottaa yhteyttä, jos apua tulee tarvitsemaa, juliste neuvolaan ko. palvelusta. Vanhempainilloissa voi asioista kertoa suoraan perheelle (perheissä voi olla eri-ikäisiä lapsia, myös syntyviä). Tietyt psykologit tietyille neuvoloille nimettynä voisi lisätä innostusta.

14 Kehittämisideana esitetään ilmeisesti myös sitä, että terveydenhoitajien palavereja ei järjestettäisi puhelinkonsultaatioaikoina, koska päällekkäisyys aiheuttaa sen ettei palvelua voi käyttää. Sähköpostilla asiakasasioiden hoitaminen nimellä ei ole mahdollista, mutta soittopyyntöjä erityistyöntekijöille voi toki jättää. Th-puolella kokoukset ovat juuri silloin puhelinkonsultaatio aikaan joten monesti pitkittyy ennen kuin saa otettua kiinni asiantuntijoita. Sähköpostilla ei asiakastietoja pysty kysymään sitten ollenkaan ja Pegasos -postin tunnuksia ei ole tiedossa. Mutta harvoinhan onneksi näitä pitkittyneitä tilanteita sitten tulee eteen. Ja soittopyyntöjä voi jättää onneksi sähköpostin välityksellä. Sähköpostilla tavoitettavuus (ilman asiakkaan tietoja)? Muuta, mitä terveydenhoitajat halusivat sanoa: Terveydenhoitajat toivat tämän viimeisen kysymyksen vastauksissaan vielä esiin tyytyväisyyttään puhelinkonsultaatiopalvelua kohtaan. Puhelinkonsultaatiota pidetään tarpeellisena, hyvänä ja toimivana sekä hyödyllisenä palveluna. Palvelua tulee kuitenkin oppia käyttämään. Tyytyväisyydestä kertovat seuraavat kommentit. Hyvin on mielestäni toiminut. Kiitos siitä. Todella hieno ja hyvä palvelu. Olen käyttänyt ja tulen jatkossakin käyttämään. Hyvä palvelu!!! Tarpeellinen palvelu. Olen käyttänyt konsultaatiopalvelua useita kertoja olen kokenut sen erittäin hyväksi asiaksi. Olen saanut aina hyvin ystävällistä ja avuliasta palvelua ja kokenut puhelut hyödyllisiksi. Kiitos...jatketaan yhteistyötä! Varmaankin hyvä palvelu. Hyvää palvelua, kun vain oppisi käyttämään. Vastausten joukossa on myös muutama kommentti, joiden mukaan hyöty puhelinkonsultaatiopalvelusta pitkän työkokemuksen omaavalle terveydenhoitajalle ei ole kovin suuri. Toisen vastauksen mukaan lapsen tilanne saattaa olla niin selkeä ohjeiden mukaan, ettei puhelinkonsultaatiota tarvita eikä siitä ole täten hyötyäkään. Pitkän työkokemuksen omaavana tunnen osaavani itse arvioida milloin lähete on aiheellinen ja milloin ei. En koe tarvitsevani siihen enää erikseen varmistusta. Korkeintaan äärimmäisen harvoin. Jos on ohjeiden mukaan selkeä tilanne, että lapsi tulisi lähettää esim terapiaan, tällöin en näe mitään hyötyä puhelinkonsultaatiosta. Eräässä vastauksessa toivotaan aktiivista yhteydenottoa muilta asiantuntijoilta yhteisten asiakkaiden osalta myös neuvolaanpäin, jotta osattaisiin lasta ja perhettä tukea myös avohoidon puolella. Toisessa vastauksessa kysytään voisiko Pegasos -postin kautta konsultoida, jolloin ei olisi niin sidoksissa tiettyyn konsultaatioaikaan. Aktiivinen yhteydenotto myös neuvolaan päin toivottavaa - jos tiedossa asiakas, joka hakeutunut palveluiden piiriin, tieto ja palaute neuvolaan myös, jotta osataan tukea myös avopuolella. Voisiko olla Pegasos -postilla mahdollisuus konsultointiin ja sitten tarvittaessa soitto, ei olisi niin aikaan sidottu.

15 Puhelinkonsultaatiopalvelu varhaisen tuen tunnistamisessa ja toteuttamisessa Terveydenhoitajien vastaukset varhaisen tuen toteutumisesta jakautuvat kahteen suurempaan pääluokkaan ja muutamiin muihin palvelun laatuun ja yhteistyöhön linkittyviin kommentteihin. Puhelinkonsultaation kautta koetaan saatavan vahvistusta ja tarkennusta omalle työlle ja asiantuntemukselle. Konsultaation kautta on myös saatu täsmällisiä ja hyviä kannanottoja, lisäohjeita kokeilla erilaisia asioita omassa työssä sekä apua esimerkiksi lähetteen määrittelemisessä. Omia näkemyksiä on voinut peilata. Tähän kytkeytyvät myös aikaisemmat terveydenhoitajien vastaukset puhelinkonsultaation tarpeellisuudesta. Pystyy ammattilaisen kanssa arvioimaan/miettimään milloin olisi tarve tuelle. Helpompi antaa tukea esim. neuvolassa, kun on saanut varmistuksen ammattilaiselta, että näin voi tehdä. Toisinaan saa uusia näkökulmia tilanteisiin. Jos on itse epävarma saa varmistusta mahd. tuen tarpeelle. Epäselvissä tilanteissa osataan ohjata lapsi oikeaan paikkaan. On neuvolatyötä tekevien th/ lääkäreiden apuna, kun /jos joku perhe tarvitsee apua. Juttelu ei pelkästään riitä, vaan jotkut perheet tarvitsevat konkreettista apua kun perheessä on kriisitilanne (ei pelkästään päihdeasiat, vaan äidin uupuminen, kotiaskareista selviytyminen esim. vauvan synnyttyä monilapsiseen perheeseen, sairastelut tai kuolemantapaukset). On matalan kynnyksen tapa saada erityistyöntekijän arviota tilanteesta, sen yleensä perheet helposti hyväksyvät. Lähetteen tekemisen hyväksyvät helpommin jos erityistyöntekijä on sitä suositellut. Olen soittanut joitakin kertoja fysio- ja toimintaterapeutille. On ollut hyvä tuki. Olen saanut lisäohjeita, että kokeile näitä. Silloin kun olen soittanut, olen saanut apua esim. lähetteen määrittelemisessä. Olen saanut täsmällisiä ja hyviä kannanottoja. Puhelinkonsultaatiopalveluna edesauttaa myös lapsen ja perheen saaman avun varhaista toteuttamista. Saan oikeaa tietoa ja apua perheelle melko nopeasti. Nopeuttaa hoitoon ohjautumista. Helpottaa kotiohjeiden antamista. Vanhemmat saavat melko pikaisesti tietoa lapsen mahd. tarvitsemasta jatkotutkimuksesta tai seuranta ohjeita ja vinkkejä, miten kotona voi tukea/ohjata lasta. Saa varmistusta omille ajatuksilleen ja pystyy paremmin ohjaamaan perheitä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa juuri heille sopivan tuen piiriin. Pystyy jo varhaisessa vaiheessa kysymään apua asiantuntijoilta ja antamaan vinkkejä ja neuvoja sen myötä perheelle paremmin jos huoli on herännyt nlassa tai perheessä. Lähetteet voidaan laittaa hyvissä ajoin kun kysyy terapian tarvetta rajatapauksissa. Puhelinkonsultaatiopalvelun kautta yhteyttä tulee otettua helpommin ja apua saa myös nopeasti. Voi myös kysyä pienistä huolenaiheista. Erään vastauksen mukaan puhelinkonsultaatiopalvelu edistää joustavaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken lapsen ja perheen parhaaksi.

16 Yhteyttä tulee otettua helpommin Pienenkin huolen voi ilmaista ja kuten ed kirjoitin. Edistää eri toimijoiden välistä joustavaa yhteistyötä lapsen parhaaksi. Jo siinä vaiheessa, kun herää pieni huoli, voi konsultoida ammattilaista. 2.2 Lastentarhanopettajat Kysely lähetettiin yhteensä 24 lastentarhanopettajalle 13 päiväkotiin ja seitsemällä päivähoitoalueella. Vastaus saatiin jatketun vastausajan jälkeen ( ) takaisin 12 lastentarhanopettajalta, vastausprosentiksi muodostuu täten 50, joka on pienempi kuin terveydenhoitajien keväällä suoritetun vastaavan kyselyn vastausprosentti (64%). Seuraavassa taulukossa 2 esitetään vastanneiden lastentarhanopettajien työkokemus varhaiskasvatustyössä. Alle kaksi vuotta varhaiskasvatuksessa työskennelleitä ei ollut vastaajien joukossa yhtään. Suurin osa (10) lastentarhanopettajista oli toiminut varhaiskasvatustehtävissä yli 10 vuotta ja kaksi vastaajaa 2-10 vuotta. TYÖKOKEMUS VARHAISKASVATUKSESSA Alle 2 vuotta vuotta 2 yli 10 vuotta 10 Yhteensä 12 Taulukko 2. Vastaajien työkokemus varhaiskasvatustyössä Puhelinkonsultaatiopalvelun tarpeellisuus ja käyttö Puhelinkonsultaatiopalvelun käyttö: Kaikki kyselyyn vastanneet lastentarhanopettajat tuntevat puhelinkonsultaatiopalvelun ja kaikki yhtä lukuunottamatta myös käyttävät sitä työssään. Puhelinkonsultaation käyttöä mahdollistavat tekijät: Lastentarhanopettajat pitävät lähtökohtaisena puhelinkonsultaation käytön mahdollistavana tekijänä sitä, että palvelusta on olemassa yhteneväiset tavoitteet sekä selkeät toimintakäytännöt ja ohjeet. Oma rohkeus soittaa ja ystävällinen palvelu ovat puhelinkonsultaation käyttöä mahdollistavia tekijöitä, samoin kuin palvelun helppo tavoitettavuus ja nopeus. Selkeästi puhelinnumerot tiedossa ja puhelinajat. Rohkeus soittaa. Ystävällinen palvelu. Puhelinnumeroiden ja konsultaatioaikojen helppo löydettävyys (erityispalvelujen puhelinkonsultaatioiden yhteenveto sivu on todella hyvä). Ajantasaiset tiedot puh.numeroista ja soittoajoista.

17 Informaatio mistä ja mitä palvelua on saatavilla. Helppo tavoitettavuus, nopeus. Erityispalveluiden työntekijöiden ja päivähoidon työntekijöiden yhteneväiset tiedot konsultaation tavoitteista ja mahdollisuuksista (esim. mistä asioista voi konsultoida, kuinka konsultoinnit kirjataan ja miten sovitaan jatkosta). Puhelinkonsultaation käyttöä mahdollistaa oman työn suunnittelu niin, että pystyy varaamaan työaikaa ja rauhoittamaan työtehtävänsä soittoaikana. Tarvitaan tietysti rauhallista työaikaa juuri ko. konsultaatioaikana. Työntekijänä pystyn ottamaan yhteyttä oman alueen konsultaatiota antavaan henkilöön ennalta sovittuun aikaan, jolloin pystyn irrottautumaan lapsiryhmästä suunnitellusti. Säännölliset soittoajat, koska silloin voi suunnitella ajankäyttönsä niin, että voi rauhassa kertoa mieltä painavasta asiasta. Riittävä aika, jolloin puhelinkonsultaatio on mahdollista - sekä tietysti päiväkodissa, mutta myös konsultaatiossa. Ajankohta, kuinka paljon puhelinaikaa on ja mihin aikaan saa soittaa. Lastentarhanopettajat arvostavat myös puhelinkonsultaatiosta saatavaa asiantuntija-apua omalle työlle ja hankalien tilanteiden selvittämiseen. Erityistyöntekijöiden ammatillisuus ja asiantuntijuus mahdollistavat ja motivoivat palvelun käyttöön. Itseä helpottaa tieto siitä, että ammattilaisten apu on lähellä ja jo pelkkä puhelinkeskustelu voi auttaa hankalassa tilanteessa Asiantuntevuus puhelinkonsultilta. Puhelinkonsultaatiopalvelun käyttöä mahdollistavana tekijänä pidetään myös hyvää kasvatuskumppanuutta vanhempien kanssa, tällöin on mahdollista saada vanhemmilta lupa soittaa konsultaatioon. Toisaalta tuodaan esiin hyvänä asiana se, että myös nimettömänä voi tiedustella huolta herättäneistä asioista. Nimettömänä voi keskustella asiasta yleisellä tasolla luottamuksellisesti ja pohtia asian tarvitsemia jatkotoimia. Onnistunut kasvatuskumppanuus, vanhempien kanssa yhteinen työskentely lapsen edun mukaisesti (vanhemmat antavat luvan konsultaatioon vs. nimetön konsultaatio). Hyvä yhteistyö vanhempien kanssa luvan saamiseksi. Nimellisenä konsultoitaessa myös vanhemman lupa! Pohdittavista asioista voi keskustella luottamuksellisesti, ongelmista voi puhua yleisellä tasolla, ilman nimiä, jolloin ei tarvita asiakkaan suostumusta. Nimettömyys on hyvä, niin voi alustavia huolenaiheita kertoa - antavatko sitten aihetta jatkotoimiin. Puhelinkonsultaatiopalvelun käyttöä estävät tekijät: Lastentarhanopettajat mainitsevat muutamia esteitä puhelinkonsultaation käytölle. Omaan työhön liittyvä kiire ja aikapula mainitaan yhtenä esteenä. Vanhempien lupaa ei yhdessä vastauksessa pidetä varsinaisesti esteenä, koska nimettömänäkin voi asioita tiedustella. Toinen vastaus kuitenkin mainitsee lupa-asiat esteeksi. Ei ole mielestäni mitään muuta estettä, kun itsellä on aikaa tarttua puhelimeen juuri ko. aikana. Tietysti tarvitaan myös vanhemman lupa, mutta se ei ole este, sillä nimettömänäkin voi konsultoida.

18 Kiire. Lupa-asiat. Aika, milloin pääset soittamaan. Muutamassa vastauksessa tuodaan esiin rajalliset ja etukäteen sovitut soittoajat esteeksi. Soittoaikana saattaa olla ruuhkaista, eikä pääse siitä syystä läpi. Soittoajan ulkopuolella tarvittavan henkilön tavoittaminen saattaa taas olla hankalaa. Joskus numeroon ei vastata soittoajasta huolimatta. Eräs vastaajista toivoo lisää soittoaikoja ja ilmaisee epävarmuutensa soittoajoista. Mikäli konsultaatipalvelussa on sovitut soittoajat, voi olla vaikea saada yhteyttä ruuhkan takia - mikäli soittoaikoja ei ole ennalta sovittu, voi kyseisen henkilön kiinni saaminen olla hankalaa. Joskus vaikea "päästä läpi" eli numero varattu tai ei vastaa. Ajanpuute. Onko mahdollista soittaa juuri silloin kun on soittoaika. Jos ei, niin soittaminen siirtyy viikolla eteenpäin. En ole varma kuinka usein saa soittaa, eli soittoaikoja varmaan voisi olla enemmän???? Puhelinkonsultaatiopalvelun tarpeellisuus lastentarhanopettajan työssä: Kaikki lastentarhanopettajat kokevat puhelinkonsultaatiopalvelun tarpeelliseksi, jopa ehdottoman tarpeelliseksi työssään. Muiden asiantuntijoiden osaamista tarvitaan jakamaan ja tarkentamaan oma huoli lapsesta ja tukemaan lapsen ja perheen asioiden hoitamisessa. Ehdottoman tarpeellisena. Usein tarvitaan asiantuntijaa jakamaan huoli ja hahmottamaan se oikeankokoiseksi. Oman huolen tarkentaminen asiantuntijan avulla, ohjauksen ja tuen saaminen käytännön toimintaan. Työnohjausta tarvitaan aina. Jos on huoli jostain lapsesta, voi nimettömänä kysellä miten edetään asiassa. Saa työhön taustatukea. Asiantuntija-apu on tarpeen. Muutamassa kommentissa tuodaan esiin avun saamisen nopeus ja helppous. Saatua apua pidetään arvokkaana. Tuki on tarpeen myös, koska tietomäärä ja erilaiset pulmatilanteet tuntuvat erään vastaajan mukaan kasvavan enenevässä määrin. Helppo ja nopea tapa saada apua kiperiin tilanteisiin. Huolen herättyä voi heti hakea tukea omille havannoille, jolloin varhainen puuttuminen toteutuu. Jos on tärkeä asia, joka hoidettava nopeasti eteenpäin. Ja tarvittaessa muutoinkin.olen saanut arvokasta apua. Tietomäärä ja pulmatilanteet kasvavat enenevässä määrin. Ketä muita tahoja lastentarhanopettajat haluaisivat konsultoida: Muutama lastentarhanopettaja kertoo, etteivät he tällä hetkellä osaa ehdottaa uusia tahoja puhelinkonsultaatioon, koska tarvittavat tahot ovat jo saatavilla tai nykyiset tahot pystyvät kyllä ohjeistamaan muihin tarvittaviin jatkotoimenpiteisiin. Vastauksissa tulee esiin kuitenkin muina tahoina sairaanhoito ja sosiaalityöntekijä.

19 Tällä hetkellä tarvittavat tahot on saatavilla ja he taas pystyvät tarvittaessa antamaan neuvoja jatkotoimenpiteisiin Mielestäni mahdollisuudet ovat joka suuntaan auki. Voi soittaa terapeuteille, neuvolaan jne. Tietysti vanhempien luvalla. Ei tule mieleen muita tahoja. Sairaanhoito. Sosiaalityöntekijä. Näkemykset ja ideat puhelinkonsultaatiopalvelun kehittämiseksi: Vastaajat toivovat muun muassa erityislastentarhanopettajille lisää aikaa puhelinkonsultaatioon. Epäselväksi jää, tarkoittaako vastaaja, että erityislastentarhanopettajille tulisi varata lisää työaikaa olla yhteydessä itse puhelinkonsultaatioon vai kenties sitä, että kelto on vastaamassa puhelinkonsultaatiossa? Myös pidempiä vastausaikoja toivotaan puhelinkonsultaatioon. Eräs vastaaja tuo esiin palvelusta tiedottamisen ja muistuttamisen, jotta sitä käytettäisiin tehokkaasti. Lisää aikaa mm. erityislastentarhanopettajille puhelinkonsultaatioon. Lisää aikaa konsultaatiopalveluun (siis pidemmät soittoajat). Oman kokemus on myönteinen ja toiminut juuri tällä menetelmällä. Enemmän muistutusta tästä palvelusta, meinaa välillä unohtua että tällainenkin mahdollisuus on. Mitä muuta lastentarhanopettajat halusivat sanoa: Lastentarhanopettajat tuovat vastauksissaan esiin tyytyväisyytensä puhelinkonsultaatiopalveluun. Heidän kommenttiensa mukaan puhelinkonsultaatio tulisi ehdottomasti säilyttää, koska se on työntekijälle tukea antava, helppo ja nopea sekä tarpeellinen toimintamalli. Kynnys soittaa puhelinkonsultaatioon on muodostunut melko matalaksi ja vanhempienkin on helpompi ottaa yhteyttä kevyempään palveluun. Palvelua voitaisiin hyödyntää lastentarhanopettajien mukaan varhaiskasvatuksessa nykyistä enemmän. Erinomaisen hyvä palvelu, joka tulisi ehdottomasti säilyttää! Puhelinkonsultaatio on työntekijälle helposti ja nopeasti käytettävä toimintamalli, jossa soittamisen kynnys on melko matala. Puhelimessa uskaltaa kysyä pienistäkin asioista, kun voi ajatella, ettei aikaa siihen mene toisen työajasta paljon. Jo pelkkä tieto siitä, että apua on saatavilla, auttaa. Kannattaa jatkaa. Hyvä ja tarpeellinen palvelu. Mielestäni palvelu on todella hyvä - antaa taustatukea omalle työlle ja varmuutta lähteä hoitamaan asioita eteenpäin. Samoin vanhemmilla on matalampi kynnys ottaa yhteyttä "kevyempään" palveluun - ainakin aluksi. Tarpeellinen kun on huoli ja miettii miten lähestyä perheitä. Enemmänkin voisi käyttää huolilasten kohdalla. Puhelinkonsultaatiopalvelu varhaisen tuen tunnistamisessa ja toteuttamisessa Myös tämän kysymyksen kohdalla kaikki lastentarhanopettajat ovat vakuuttuneet puhelinkonsultaatiopalvelun toimivuudesta varhaisen tuen tunnistamisessa ja sen toteutuksessa. Perusteluissa mainitaan matalasta kynnyksestä kysyä pientäkin asiaa. Omille havainnoille ja näkemyksille saa vahvistusta sekä lisätietoa muulta ammattilaiselta, jolloin on helpompi lähteä

20 hoitamaan lapsen ja perheen asioita. Palvelua pidetään kattavana, monipuolisena ja helposti käytettävänä. Ilman muuta auttaa! Kynnys kysyä pientäkin asiaa on melko matala. Matala kynnys ottaa yhteyttä ja kysyä neuvoja. Kun saa vahvistusta omille havainnoille on helpompi lähteä viemään asioita eteenpäin. Varmistaa omia huomioita. Kattava palvelu, monipuolinen ja helposti käytettävä, tarjoaa myös työtekijälle tukea oman näkemyksen vahvistumiseen ja sitä kautta antaa lisää tietoa myös perheen kanssa käytävään keskusteluun. Henkilökohtaisesti olen saanut tukea ja opastusta työhöni. 2.3 Puhelinkonsultaatiokirjaukset Puhelinkonsultaatiokirjauksia suorittivat kaikki konsultoivat (8 henkilöä) ja ohjaavat erityislastentarhanopettaja (4 henkilöä). Tarkoituksena oli kirjata annetulle lomakkeelle keltojen ja oeltojen tekemät puhelinkonsultaatio-ohjaukset eli dokumentoida ketä he ovat pyytäneet ottamaan yhteyttä puhelinkonsultaation kautta erityistyöntekijäihin ja missä asiassa. Erityistyöntekijät puolestaan kirjasivat ylös annetulle lomakkeelle heille tulleet puhelinkonsulaatiot. Näin pyrittiin selvittämään paitsi ohjausten ja vastaanotettujen puhelinkonsultaatioiden määrä, mutta myös niiden sisältöä ja laatua. Erityinen kiinnostuksen kohde oli myös ohjausketjun syntyminen keltojen/oeltojen ohjausten ja erityistyöntekijöiden vastaanottamien puhelujen välillä. Näitä arvioinnin näkökulmia tarkastellaan tässä luvussa. Ensin kuvataan keltojen ja oeltojen ja sen jälkeen erityistyöntekijöiden kirjauksia. Ohjausketjun muodostumista varhaiskasvatuksen puhelinkonsultaatio-ohjausten erityistyöntekijöille tulleiden konsultaatiopyyntöjen kesken pohditaan luvun kolmannen alaotsikon yhteydessä. Konsultoivat ja alueelliset erityislastentarhanopettajat Konsultoivien ja ohjaavien erityislastentarhanopettajien puhelinkonsultaatio-ohjausten kirjausaika oli eli kolme viikkoa, joka sisälsi kolme puhelinkonsultaatioaikaa. Konsultaatiokirjauksissa (katso liite 4) pyydettiin keltoja ja oeltoja raportoimaan ohjauksen päivämäärä ja kohde (kenet ohjattu ottamaan yhteyttä: työyksikkö, tiimi, henkilö), ohjauksen toimiala, konsultaation aihe tai tarve sekä konsultaation toteutumisen seuranta. Konsultaatio-ohjausten määrä: Sovitun ohjausajanjakson aikana palautui yhteensä 7 oeltojen ja 21 keltojen tekemää puhelinkonsultaatio-ohjausta, yhteensä 28 ohjauskirjausta. Ohjausraportointeja palautui viideltä keltolta ja kolmelta oeltolta. Keltoja ja oeltoja ei raportoida nimellä vaan heidät on koodattu numeroilla.

21 Ohjausten määrän spekulointi on vaikeaa. On vaikeaa arvioida, onko kyseinen 28 puhelinkonsultaatioon ohjauksen määrä kolmen viikon seurantajaksolla keltoilta (8) ja oeltoilta (4) suuri, pieni vai tavallinen koska varsinaista vertailupohjaa ei ole. Keltojen ja oeltojen kesken puhelinkonsultaatioiden määrä vaihteli yhden ja yhdeksän välillä. Keskiarvoksi kaikkien keltojen ja oeltojen kesken muodostuu 3.5 puhelinkonsultaatio-ohjausta kolmen viikon jaksolla, eli noin yksi ohjaus viikossa. Jos keskiarvo pitää paikkansa, se tarkoittaisi vuositasolla (48 työviikkoa) reilusti 576 puhelinkonsultaatio-ohjausta. Konsultaatio-ohjausten jakautuminen toimialoittain: Puhelinkonsultaatio-ohjaukset jakaantuivat kaikille muille toimialoille paitsi erityisneuvolaan, jonne ei ohjauksia tällä aikavälillä tullut keltoilta eikä oeltoilta. Oeltot eivät tehneet yhtään ohjausta myöskään fysioterapiaan. Eniten ohjauksia tuli puheterapiaan (9), toimintaterapiaan (6) ja perheneuvolaan (5). Lisäksi muu ohjauksen toimialue sai osakseen 7 ohjausta, jonka osalta ohjaukset suuntautuivat suurimmalta osin lastenneuvolaan (4). Muut ohjaukset olivat lapsipsykiatrian poliklinikalle, sosiaalityöntekijälle ja koulupsykologille. Taulukko 3 esittelee puhelinkonsultaatio-ohjausten jakautumista eri vastaajien ja toimialojen kesken. KELTO OHJAUSTEN MÄÄRÄ PUHETER. TOIMTER. FYSIOTER. PERHENLA ERITNLA MUU, MIKÄ Kelto Lastenneuvola Kelto Kelto Kys/lapsipsykiatrian poliklinikka Kelto Sosiaalityöntekijä Kelto YHT. KELTOT

22 OELTO OHJAUSTEN MÄÄRÄ PUHETER. TOIMTER. FYSIOTER. PERHENLA ERITNLA MUU, MIKÄ Oelto Oelto Oelto neuvola, koulupsykologi YHT OELTOT YHTEENSÄ KAIKKI Taulukko 3. Keltojen ja oeltojen ohjausten määrä ja jakautuminen eri toimialoille. Puhelinkonsultaatio-ohjauksen kohde (ketä ohjattu): Keltojen ja oeltojen ohjaukset puhelinkonsultaatioon koskivat tarkastelujaksolla 13 päiväkotia, joista kaksi oli yksityistä. Ohjauskirjaukset koskivat 13 päiväkodin osalta 16 lapsiryhmää. Ohjausten joukossa oli yksi perhepäivähoitoa koskeva kirjaus. Keltot ja oeltot olivat lähes yksinomaan pyytäneet lastentarhanopettajia (25/28) olemaan yhteydessä puhelinkonsultaatioon, ohjattujen joukossa oli kaksi lastenhoitajaa ja yksi perhepäivähoitaja. Yhden lapsen asioissa pyydettiin konsultaatiota kahteen eri paikkaan. Puhelinkonsultaatio-ohjausten syyt: Konsultaation syiden tarkastelu on suoritettu seuraavassa toimialakohtaisesti. Syyt ottaa yhteyttä puhelinkonsultaatioon vaikuttavat hyvin perustelluilta ja keskittyvät seuraavaan kolmeen teemaan eli 1) huoleen lapsen kehityksestä (osassa oireiden kuvauksen perusteella jo pitkäkestoinen huoli), 2) lapsen yleiseen ikätasoisen kehityksen varmentamiseen ja arviointiin sekä 3) terapiaan tai uudelle terapiajaksolle pääsemiseen. Puheterapia: - Lapsi ei juurikaan puhu. Suun motoriikka ja ohjeiden ymmärtäminen huolettavat. Tukitoimia käytössä. Lapsen ohjaukseen saaminen oleellisin tavoite.

23 - S2-lapsi, ollut ryhmässä vajaan vuoden. Tukitoimia ollut käytössä. Huoli puheen ymmärtämisestä ja tuotetun puheen niukkuudesta ryhmätilanteissa. - Huoli 4.5v lapsen kielen kehityksestä. S2-opetusta annettu ja erilaisia tukitoimia. Onko ymmärtämisen pulmaa vai oman toiminnan ohjauksen pulmaa? - Lapsi aloittanut kotihoidon jälkeen esiopetuksen syksyllä. Puhe erittäin epäselvää, myös äiti huolissaan lapsen puheen tuotosta. - Lapsi kommunikoi kiljumalla, ei reagoi nimeensä, kädestä pitäen ohjattava, ei leiki mutta kuljettaa tavaroita suussa ja kädessä v lapsi, kommunikoi pääosin murisemalla, muutamia sanoja, ymmärtää ohjeita. - Puheterapiajakso ollut vuosi sitten, nyt tarpeessa uusi jakso? Lapsen puhe katkonaista, vaikea ymmärtää lasta. Sanojen löytäminen ja ohjeiden ymmärtäminen vaikeaa. - 4v lapsen artikulaatio. - Eskari-ikäisen lapsen artikulaatio, mahdollisuus päästä r-terapiaan. Toimintaterapia: - Lapsen oman toiminnan ohjauksesta huoli. - 5v poika, jolla tarkkavaisuuden pulmia. Ryhmätyöskentely työlästä, liikkuu paljon ja tarvitsee välipalaliikuntaa. Koordinaation, aistitiedon säätelyn pulmia? Emotionaalisesti hyvinvoiva lapsi. - Lapsi ollut kotihoidossa ja aloittanut eskarin syksyllä. Oman toiminnan ohjauksessa suuria pulmia. Toiminta hidasta ja kömpelöä. Hahmottamisen ongelmaa näkyy arjen tilanteissa myös (silmän ja käden yhteistyötä vaativat tehtävät). - Lapsen osalta ollut jo viime keväästä huolena itsesäätely- ja voimansäätelytaidot sekä motoriset taidot. - Uusi jakso toimintaterapiaan tarpeen, josta lausunnossa maininta eskavuotta ajatellen. - Lapsella tarkkaavaisuuden, omatoimisuuden ohjauksen pulmia, veltto, liimautuu aikuisiin. Fysioterapia: - Lapsen vapina ja tärinä, käsien ja jalkojen käytön joustamattomuus esim. juoksussa, epävarmuus rappujen nousemisessa ja alaspäin menemisessä. Perheneuvola: - Lapsen pitkäaikainen oireilu, käyttäytymisen pulmat, tunne-elämän vaikeudet. Vahvoista tukitoimista huolimatta lapsen oireilu alkanut uudestaan ja voimistunut.