Lasten ja nuorten osallisuus koulun ja nuorisotyön yhteistyönä- seminaari
|
|
- Olavi Jaakkola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lasten ja nuorten osallisuus koulun ja nuorisotyön yhteistyönä- seminaari Alla tiivistelmät seminaarissa pidettyjen työpajojen sisällöistä ja oivalluksista. TYÖPAJA 1: Ongelmallisten oppilaskuntien klinikka Galleria kävely, jossa keskusteltiin ensin pienryhmissä ja merkattiin paperille ongelmia ja sitten perään toiselle paperille keksittiin yhdessä ratkaisuja ongelmiin. Nämä esiteltiin sitten toisille pienryhmille ja pohdittiin yhdessä keskustelujen tuloksia. Ryhmän yksi osallistujat jaettiin kahteen keskusteluryhmään. Toisessa pohdittiin mikä mättää oppilaskunta toiminnassa ja toisessa ryhmässä pohdittiin oppilaskunnan toimijoiden rooleja ja vastuita. Oppilaskunnan ongelmiksi nousi puheissa seuraavia asioita: Uusi asia, ei koulutusta, perehdytyksen ja tiedon puute Resurssien puute, määrärahat Kiireen lisääntyminen, väsyminen Nuorisotyön mukana olo? Tunne, että on yksin asian kanssa Kaavoihin kangistuminen perinteet Koulun tarjoama tuki Näennäinen vaikutusvalta Sitoutumisen puute Tehtävien rajaaminen Tilojen ja ajan puute Ratkaisuiksi keskustelussa nousi seuraavia asioita: Työparimalli Koko koulun tuki Koulutusta ja tietoa lisää Sähköpostilista
2 Vuositavoitteet Selkeät tehtävät ja roolitukset Toimintasuunnitelma Vuosikello Tiedotus vanhemmille Ryhmäytykset Yhteistyö Oppilaskunnan toimijoiden roolit ja vastuut keskustelun ongelmiksi keskustelussa nousi: Jäsenten ja varajäsenten määrä? Resurssit, palkka Paskan nakin maine, pidetään rasitteena Motivaation löytyminen Oppilaiden aktiivisuus Miten saadaan ehdokkaita hallitukseen Yhteisen ajan löytyminen Riippuvaisuus ohj.opettajasta Yhden hallituksen toiminnan pituus Puheenjohtajan rooli koulussa? Kuinka virallisia kokousten tulee olla Toiminnan raportointi ja kenelle Rehtorin ja opettajien roolit tukijoina? Roolijaot selkeämmiksi -Löytyykö kaikille tekemistä? Puheenjohtajan tukeminen Nuorten näköiset aiheet ja puheet Opastusta tai oppaita ei ole riittävästi Ratkaisuiksi nousi oppilaskunnan toimijoiden roolit ja vastuut keskustelussa seuraavia asioita: Jäseniä: alakoulu ->2kpl/luokka (tyttö ja poika)
3 yläkoulu ->9 jäsentä. Kolme jokaiselta luokalta. Jäsenten hyvä käyttäytyminen ja opinnoissa edistyminen tärkeää Säännöt jäsenille Koululla tulee olla yhteinen päämäärä Työyhteisön tuki toiminnalle Työpari ohjaavalle opettajalle (esim. nuorisotoimi?) Hallituksen toiminnan tukeminen ja arvostaminen Joka vuosi uudet vaalit Mahdollisimman monelle vaikutusmahdollisuus Selkeät roolit jäsenille, myös pieniäkin vastuutehtäviä Opaskirja (vihreä) TYÖPAJA 2: Osallistavat menetelmät ja aikuisen rooli osallisuustoiminnassa Työpajassa kierrettiin viidessä eri pisteessä ryhmittäin. Alla on tiivistettynä pääpointit, keskustelua pajoissa syntyi paljon. 1.piste: Menetelmäoppaisiin tutustuminen. Tehtävänä tutustua erilaisiin kortteihin ja oppaisiin sekä pohtia niiden soveltamista omaan työhön. Mm. Pesäpuun Vahvuuskortit, MLL:n Vertaansa Vailla kortit. - Kortteja ja oppaita voi käyttää hyvin moniin tarkoituksiin ja kaiken ikäisille ihmisille. Sopii esim. kokouksiin, ryhmäyttämiseen, heikkouksien ja vahvuuksien tunnistamiseen. 2.piste: Mitä on osallisuus? Tehtävänä miettiä osallisuus- termille määrittelyjä. Osallisuus on kuulluksi tulemista, tunnetta siitä, että on tärkeä ja kuuluu johonkin yhteisöön, on aktiivinen kansalainen. Käsite on hyvin laaja, oli hienoa kuulla eri alojen edustajien näkemystä osallisuudesta. Haasteena on aikuisten sitouttaminen osallisuuden toteuttamiseen sekä se, miten hiljaisimmat nuoret saataisiin mukaan; myös heidän mielipiteensä on tärkeä. 3.piste: Osallisuus ja tiedottaminen
4 Tehtävänä miettiä asioita ja tapoja, joista on tarpeellista tiedottaa Oppilaskunnan asioista tiedottaminen voisi olla näkyvämpää Uusia tiedottamisen tapoja, esim. video perinteisen pöytäkirjan sijasta Oppilaat saisivat itse päättää esitystavan 4.piste: Kokouskäytänteiden opettelu Tehtävänä ideoida osallistavia menetemiä kokouskäytänteisiin. Esillä olevista materiaaleista ideoikaa ja valitkaa paras idea. Esim. Älytaulu, oppilaat aktivoituvat toiminnan kautta Leluja, hahmoja ja tarinoita voisi käyttää apuna 5. piste: Kuumailmapallo- menetelmään tutustuminen (MLL) Tehtävänä tutustua kuumailmapallo-menetelmään ja miettiä toimintaympäristö, jota kautta asioita mietitään (esim.koulu). Mikä siellä tuo iloa, ketkä siihen voivat osallistua, mitkä ovat yhdessätoimimisen edellytyksiä, mikä pitää iloa yllä. Mm. kuulluksi tuleminen, kuunteleminen, osallisuus, yhdessä tekeminen, perheen tuki, yhteiset tapahtumat, ystävät, hyvä yhteishenki ym. Mitä opimme työpajassa 2? Osallisuus on laaja käsite ja ihmisillä on hyvinkin erilaisia näkemyksiä siitä Uusia asioita avautui puhumalla ja tekemällä yhdessä Innostus osallisuuden toteuttamiseen kasvoi! TYÖPAJA 3: Lasten ja nuorten osallisuustoiminta Jyväskylässä, Jyväskylän nuorisopalvelut Työpaja aloitettiin Eeva Mäntylän ja Tanja Rädyn ohjaamina. Osallistujat saivat tutustua pienissä keskusteluryhmissä, joissa esittelyn ohella käytiin läpi asioita, jotka auttavat itseä jaksamaan arjen keskellä sekä odotuksia työpajasta. Tutustumisesta virinnyt keskustelu herätti ajatuksia ja odotuksia muun muassa: -Kokonaiskuvan saaminen nuorten osallisuustoiminnasta -Konkreettiset vinkit miten kehittää osallisuustoimintaa -Osallistava oppilas yhteisöllinen koulu
5 -Nuoriso-ohjaajien ja opettajien yhteistyömuodon mahdollisuus -Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten osallistaminen Tutustumisen jälkeen osallistujat jaettiin pienempiin ryhmiin, joissa työstettiin lapsen ja nuoren osallisuuspolkua kunnanpalveluissa 5 ikävuodesta täysi-ikäisyyteen. Tehtävänanto oli laaja ja esimerkiksi meidän ryhmä pohti, mitä osallisuustoiminnalla tässä tapauksessa tarkoitettiin ja miltä näkökulmalta sitä pitäisi pohtia? Fläppipapereille alkoi kuitenkin ilmestyä tärkeitä osallisuuteen liittyviä ja sitä tukevia asioita. -peruskoulun aloittaminen 7-vuotiaana -itsenäiseksi nuoreksi kasvaessa aikuisen tuen tarve vähenee iän myötä - aikuisen tulisi huomioida, että lapsi ja nuori tarvitsee aitoa kohtaamista ja kuuntelua iästä riippumatta - nuorisotyön ja koulun yhteistyö, joka häivyttäisi rajoja. Nuorisotoimi voisi tarjota koululle valmiita paketteja -mukaansa tempaavien osallisuustoimien kehittäminen esimerkiksi eskarit saivat osallistua oman viikko-ohjelman suunnitteluun -ruokalistaan vaikuttaminen tärkeää, se lisää muun muassa ruokailussakäyntiä -oppilaskunta ja lastenparlamentti ovat tärkeitä -oppilaskunnasta kaivataan jatkumoa yläkouluun vuotiaiden alueellisten vaikuttajaryhmien kokoaminen koulun ja nuorisotoimen yhteistyönä - perheen sisäiset vaikuttamismahdollisuudet esimerkiksi 5-vuotias voisi perheen kanssa miettiä missä haluaisi aikaansa viettää -6-7-vuotiaiden joustava koulunaloitus -nuorisotyön mainonta koulujen alussa/kouluissa -koulun tilojen käyttö harrastustoimintaan - koko koulun yhteisön tuki, oppilaiden ja opettajien sitouttaminen osallisuustoimintaan, aiheeseen liittyvää koulutusta kaivataan lisää -nivelvaiheeseen yhteistyötä lisää ohjaus voisi olla nuorilta nuorille -päiväkodissa ja eskarissa lapset osallistuisivat pelien ja lelujen hankintaan -kouluissa toteutettaisiin galluppeja ja äänestyksiä, joilla oppilaat voisivat vaikuttaa, koulu tukisi kummioppilastoimintaa sekä kerhotoimintaa -yläkoulu voisi tukea enemmän nuorten ideoimaa toimintaa, antaa nuorten päättää koulunpihalle hankittavista välineistä, opettajat voisivat järjestää opetusta luokan ulkopuolella
6 Työpaja 4: Yhteisöllinen pedagogiikka kouluissa (HUMAK) Marjo Kolehmainen Johanna Kuivakangas Yhteenveto Seminaarin työpajassa numero 4 käsiteltiin aihetta Yhteisöllinen pedagogiikka kouluissa. Työpajan vetäjinä toimivat Marjo Kolehmainen ja Johanna Kuivakangas Humanistisesta ammattikorkeakoulusta. Työpajaan osallistui paljon oppilaskuntia ohjaavia opettajia sekä nuorisotyöntekijöitä. Esittelykierroksen aikana kävi ilmi, että useimmat olivat tulleet työpajaan avoimin mielin saamaan uusia välineitä ja näkökulmia työhönsä. Yhteistoiminnallinen oppiminen nousi vahvasti esiin esittelykierroksen aikana jo toteutettavana menetelmänä. Esittelykierroksen jälkeen osallistujat jakautuivat kolmeen ryhmään käsittelemään seuraavia aiheita: 1) Hyvä ryhmäkokemus, 2) Tämän päivän nuoret ja arki ja 3) Keitä me olemme ammattimme edustajina. Aluksi aiheita pohdittiin ryhmissä keskustelemalla, jonka jälkeen kustakin aiheesta tehtiin lyhyt näytelmä erilaisten pienien figuurien avulla. Ensimmäisen ryhmän esityksestä hyvään ryhmäkokemukseen vaikuttavina tekijöinä nousivat esille yhteisen tavoitteen saavuttaminen yksilöiden erilaisuudesta huolimatta, ryhmän yhteiset sopimukset, hyvä ryhmäytyminen sekä yksilöiden vahvuuksien hyödyntäminen. Toisen ryhmän tärkeimpinä asioina nousivat esille nuorten/lasten tarve aikuiselle, kärsimättömyys sekä lasten/nuorten omatoimisuuden rajoittaminen liiallisella ohjatulla harrastustoiminnalla. Kolmannen ryhmän merkittävimmät huomiot olivat roolien vaihtelu sekä opettajan että nuorisotyöntekijän työssä sekä työyhteisön merkitys. Omana itsenä olemista ja persoonallisuutta sekä oman tehtävän tiedostamista organisaatiossa/verkostossa pidettiin myös tärkeänä. Kokonaisuudessaan ryhmien keskusteluja pidettiin hedelmällisempinä kuin näytelmää tämän ryhmätehtävän kohdalla. Tämän jälkeen Johanna Kuivakangas kertoi lyhyesti näkemyksiään ja kokemuksiaan yhteisöllisestä pedagogiikasta ja esitteli RATA mallin, jonka osa-alueet olivat ryhmä, asiantuntijuus, tietoisuus/tietoinen toiminta ja ammatillisuus. Marjo Kolehmainen kertoi Konnevedellä toteutettavasta Humanistisen ammattikorkeakoulun Uusiutuva koulu ja nuorisotyö hankkeesta, mikä herätti paljon keskustelua siitä, mitä kouluissa tehtävä nuorisotyö käytännössä on ja miten sen järjestäminen onnistuu. Konkreettisina esimerkkeinä esille nousivat muun muassa ryhmäytyminen nivelvaiheissa, uudenlaisten toimintatapojen hakeminen, oppilaskuntatoiminta, sosiaalisten suhteiden parantaminen luokan sisällä sekä toiminnallisuus ja innostaminen, esimerkiksi erilaiset työpajat kouluilla.
7 Keskeinen näkemys työpajassa oli, että yhteisöllisen pedagogiikan toteutuminen vaatii sekä koulujen että nuorisotyön avautumista ulkopuolisille toimijoille. Moniammattillisuus nousi esille yhtenä avaintekijänä yhteisöllisessä pedagogiikassa. Nuorisotyöntekijöillä on paljon yhteisöllisen pedagogiikan osaamista ja monialainen yhteistyö kouluissa on suunnitteilla monessa kunnassa. Yhteinen näkemys oli myös se, että opettajien perustehtävä kouluissa on opettaminen, joten tarvitaan myös henkilö, jonka perustehtävä olisi nuoren kohtaaminen. Yhteisöllisen pedagogiikan tavoitteena on nuoren kokonaisvaltainen kohtaaminen; tuttu ja turvallinen aikuinen löytyisi myös vapaa-ajalla, ei vain kotona. Ryhmien keskusteluissa nousi esille, että opettajalla tai nuorisotyöntekijällä voi olla hyvinkin suuri rooli lapsen/nuoren elämässä, joten tämä olisi erittäin tärkeää. TYÖPAJA 5: Lasten osallistuminen koulusta kuntaan; Lasten parlamentti Työpaja jaettiin kahteen keskusteluryhmään. Toisessa ryhmässä pohdittiin mikä mättää lasten parlamentissa ja toisessa ryhmässä taas lasten parlamentti toiminnan ja toimijoiden rooleja ja vastuita. Lasten parlamentin ongelmiksi ja niiden ratkaisuiksi keskusteluissa nousi seuraavia asiota: Liikaa aikuisten johtamaa Aikuisen tuen puute Kaikki lapset kuntalaisina vaikuttajina tulee kuulla muitakin kunnan lapsia Lasten ja päättäjien vuorovaikutus Vaatii hurahtaneisuutta Ei sovi vallanhimoisille aikuistoimijoille pois lapsilta Tavoitellaan liian suuria Tulisi toimia lasten ja nuorten ehdoilla Pienistäkin tavoitteista hyötyä LP- toiminann ja toimijoiden roolit ja vastuut keskustelussa ongelmiksi ja ratkaisuiksi nousi: Toimintasäännön merkitys
8 Useita toimijoita Kunta koulutasolla Kolmas sektori Kaikki kunnon aikuiset Kaikki perustuu tietoon Asioiden seuranta : Julkisuus On vaikea välittää Tietoa lapselle jos aikuisella ei ole tietoa Lapsille annetaan vain paloja ei kokonaisuuksia Muistiinpanot työpajoista kirjoitti neljä Humakin opiskelijaa Äänekosken kampukselta: Miina Väisänen, Jarmo Kiljunen, Tuomas Rapp ja Sara Airola. Kuvaajana työpajoissa toimi Mikko Åman.
Lasten ja nuorten osallisuuden monialainen kaupunkiohjelma. Lähetekeskustelun 8.9.2011 koontia
Lasten ja nuorten osallisuuden monialainen kaupunkiohjelma Lähetekeskustelun 8.9.2011 koontia Laura Hokkanen Innovaatiopalvelut Tanja Räty Nuorisopalvelut Lähetekeskustelu Vanha Ortopedia 8.9.2011 - Lasten
LisätiedotOPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi
OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...
LisätiedotVoimavaroja ja valintoja. Koulun ja nuorisotyön yhteistyön käytäntö ja mahdollisuudet. Espoo. Maaliskuu 2015.
Voimavaroja ja valintoja. Koulun ja nuorisotyön yhteistyön käytäntö ja mahdollisuudet Espoo. Maaliskuu 2015. Koulun palvelutarjonta Erikoistuneet Palvelut Tuki- Palvelut: lääkärit, Arkea tukeva toiminta
LisätiedotMeri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma
Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt
LisätiedotNY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016
NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)
LisätiedotYRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA JYVÄSKYLÄN PERUSOPETUKSESSA. Liite 3 Vuosisuunnittelu
YRITTÄJYYSKASVATUKSEN STRATEGIA JYVÄSKYLÄN PERUSOPETUKSESSA Liite 3 Vuosisuunnittelu Yrittäjyyskasvatuksen lukuvuosi suunnitelma: 1. Visio: Jokainen rakentaa omaa mahdollisuuksien maailmaa -Yhteisen ymmärryksen
LisätiedotKOULUNUORISOTYÖ & OSALLISUUS KOKKOLA
KOULU & OSALLISUUS KOKKOLA 1. Lupa toimia koulussa, mallinnus (2010) 2. Mitä tehdään, ketkä, mitä osataan, halutaan, tarvitaan (2011-2012) 3. Yhteistyön merkitys, tiimityöskentely, toimintakulttuuri ja
LisätiedotTässä nipussa ohjeita sekä kaksi paperia, jotka palautat opolle: Tet-muistiinpanolomake: oma työskentely ja ammatin esittely (kaksipuolinen paperi)
Oppilaan nimi Luokka: Ohjeet tet-jaksolle Tässä nipussa ohjeita sekä kaksi paperia, jotka palautat opolle: Tiedote sinulle ja huoltajalle: ei tarvitse palauttaa kenellekään. Tet-muistiinpanolomake: oma
LisätiedotEsitutkimus. Asiakastyöpajat
Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena
LisätiedotOsallistuva lapsi ja nuori parempi kunta
Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1
LisätiedotYkkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.
Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,
LisätiedotOSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen
OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön
LisätiedotHYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ. Tuomo Lukkari
HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ Tuomo Lukkari 8.5.2019 HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ KEHITTÄMISEN PERUSAJATUS Hyvinvointia voidaan vaikuttavimmin tukea siellä missä lapset ja perheet elävät arkeaan. Sen vuoksi kasvuympäristöissä
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015
LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 Lasten ja nuorten osallisuus koulun ja nuorisotyön yhteistyönä seminaari 12.9.2011 Tanja Räty koordinaattori / osallisuuskasvatus Jyväskylän
LisätiedotMitä osallisuus voisi olla?
Mitä osallisuus voisi olla? Laki ja osallisuus Lasten ja nuorten osallisuudella on hyvin vahva laillinen perusta. Se ei ole onneksi vain aikuisten hyväntahtoisuuden varassa. perustuslaki perusopetus- ja
LisätiedotLAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015
1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä
LisätiedotMitä ne täällä tekee?
Mitä ne täällä tekee? Nuorisotyö opettajien valtakunnassa! Nuorisosihteeri Seija Laitinen 9.10.2013 KOULUNUORISOTYÖ Suomessa verraten uusi työmuoto Hankkeita ja projekteja Tavoitteena toiminnan vakinaistaminen
LisätiedotKoulun ja nuorisotyön yhteistyö. Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.
Koulun ja nuorisotyön yhteistyö Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.2011 1 Taustaa Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa kunnissa tapahtuvaa koulun
LisätiedotInnostunut oppilaskunta. Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille
Innostunut oppilaskunta Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille Tervetuloa! 2,5 tuntia Kaksi osiota Vaikuttavat oppilaat Kannustavat aikuiset Teemaan johdattavat videot sekä keskustelu- ja
LisätiedotAlueelliset nuorisotyöpäivät Monialainen yhteistyö - opetustoimi
Alueelliset nuorisotyöpäivät 17.2.2016 Monialainen yhteistyö - opetustoimi 17.2.2016 1 Monialainen yhteistyö opetustoimen näkökulmasta 1) TURVALLISUUS Ulkoinen turvallisuus Oppilaitoksen puitteet Sitoutuminen
LisätiedotVAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset
ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2016 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut
LisätiedotTavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,
SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan
LisätiedotKouluyhteisön kehittämistyön tuloksia eriyttämisessä ja arvioinnissa case Muurame
Kouluyhteisön kehittämistyön tuloksia eriyttämisessä ja arvioinnissa case Muurame Helsinki, 26.4. 2012 KT, ohjaava opettaja Marjatta Mikola (Haukkarannan ohjauspalvelut) KM, erityisluokanopettaja Tiina
LisätiedotLänsimäen koulu, Vantaa. Salla Kurki ja Sari Lusma
Länsimäen koulu, Vantaa Salla Kurki ja Sari Lusma Monikulttuurinen koulumme muuttuu 1.-9- koulusta 5.-9- kouluksi ja lähelläolevasta koulusta tulee 1.-4- koulu meille tulee uusia oppilaita (6. -7.lk).
LisätiedotMLL. Tukioppilastoiminta
MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön
LisätiedotOulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila
Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla
LisätiedotKANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)
KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?
LisätiedotOPPILASKUNTA 2012-2013 TOIMINTAKERTOMUS
OPPILASKUNTA 2012-2013 1. KALEVANKANKAAN KOULUN OPPILASKUNNAN KOKOONPANO JA TEHTÄVÄ Oppilaskuntatoiminta on tärkeä osa Kalevankankaan kouluyhteisöä. Sen tavoitteena on kehittää oppilaiden valmiuksia toimia
LisätiedotSIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI
Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja
LisätiedotLUOKKATUNNIT OPS YLÄKOULUN NÄKÖKULMASTA
LUOKKATUNNIT OPS2016 - YLÄKOULUN NÄKÖKULMASTA H A N N A G U S TA F S S O N O S A L L I S U U S - KO O R D I NA AT TO R I Miksi? Miten? Mitä? MIKSI LUOKKATUNTEJA? - Turun opetussuunnitelmassa 2016 paikallisena
LisätiedotTukioppilastoiminnan vahvistaminen kouluissa
Tukioppilastoiminnan vahvistaminen kouluissa Tukioppilastoiminta MLL toi Suomeen vuonna 1972 Yhdysvalloista Toimii tällä hetkellä n. 90 % perusopetuksen 7.-9.- vuosiluokkien kouluista Vuosittain yli 10
LisätiedotTUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu
52 TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu Kvartti-malli MURROSIKÄÄN TULEVAN LAPSEN VANHEMMUUS Tavoitteena: - vanhemmat pohtivat vanhemmuutta
LisätiedotJOPO VUOSIKELLO
Marraskuu -Suunnitelmat jatkoopiskelupaikoista -Opintovierailut/tutustumiset - 2.leirikoulu Lokakuu -1.työpaikkaopiskelu -syysloma Oppimissuunnitelman laadinta (huoltaja mukana), -TAVOITTEET! Syyskuu -Ensimmäisten
LisätiedotOppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 %
Oppilaiden lkm Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % 1061 33 3,1 % Muu Oppilaan tausta ei ole taakka Vähemmistökulttuurien tuntemus Oman kulttuurin arvostaminen Yhteisen päätöksenteon
LisätiedotKodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa
Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350
LisätiedotOpiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta
Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava 17.9.2014 Tuki- ja kummioppilastoiminta Vertaistukea alakoulusta toiselle asteelle Alakoulun kummioppilaat ovat 5.-6. luokkalaisia ja toimivat ekaluokkalaisten
LisätiedotNORSSIN OPPILAS-JA OPISKELUHUOLTO
NORSSIN OPPILAS-JA OPISKELUHUOLTO OPPILAS- JA OPISKELUHUOLLON OSA-ALUEET YHTEISÖLLINEN OPISKELUHUOLTO yhteisöllistä, ensisijaisesti ehkäisevää työtä YKSILÖKOHTAINEN OPISKELUHUOLTO yksilöllistä tukea monialaista
LisätiedotVilla Hockeyn päihdekuntoutuksen käyneiden nuorten osallisuuden tukeminen kotiutumisen kehittämisessä
Villa Hockeyn päihdekuntoutuksen käyneiden nuorten osallisuuden tukeminen kotiutumisen kehittämisessä Opinnäytetyö 2015 Mikkelin ammattikorkeakoulu Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma Jani
LisätiedotLasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010
18.5.2010 Ehkäisevän päihdetyön hanke Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 Mannerheimin Lastensuojeluliitto, yhteistyössä A-klinikkasäätiö ja Terveys ry Hankkeessa
LisätiedotMitä on osallistava mediakasvatus?
Mitä on osallistava mediakasvatus? Pirjo Sinko, opetusneuvos, Opetushallitus Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 4.12.2012 Helsinki Media auttaa lapsia ja nuoria osallistumaan Osallistaminen - suomalaisen
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda
Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda hyvät edellytykset oppilaiden kasvulle, kehitykselle ja
LisätiedotLappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022
Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022 Painopistealueet Kivijalka: Turvallinen oppisympäristö Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen Kannustava ilmapiiri
LisätiedotVESON TYÖPAJA 10.1.15 Puusepän sali: 14. OSALLISTUMINEN, VAIKUTTAMINEN JA KESTÄVÄN TULEVAISUUDEN RAKENTAMINEN (L7)
VESON TYÖPAJA 10.1.15 Puusepän sali: 14. OSALLISTUMINEN, VAIKUTTAMINEN JA KESTÄVÄN TULEVAISUUDEN RAKENTAMINEN (L7) Työpajan tuomia ajatuksia: OSALLISUUS - oppilaiden päätöksenteon oheneminen marginaaliasioihin
LisätiedotHyvinvointikoulu Kiiminkijoen koulu
Hyvinvointikoulu Kiiminkijoen koulu 4.9.2018 Hyvinvointikoulun kehittäminen Kiiminkijoen hyvinvointikoulun pilotointi 2013 Hyvinvointiseminaarit 2013-2014 Yhteistyön käynnistäminen Toimijoiden välinen
LisätiedotRenkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen
Renkomäen koulun ½ veso Laaja-alainen osaaminen Keskiviikkona 8.10. klo 13.30-16.30 Rehtorin alkusanat ja katsaus tulevaisuuden kouluun, opettajuuteen ja laaja-alaiseen osaamiseen (diat) Ryhmiin jakautuminen:
LisätiedotJohtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus
Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen
LisätiedotKokemuksia kentältä - Helsingin nuorisoasiankeskuksen osallistuva budjetointi suunnittelija Inari Penttilä, Helsingin nuorisoasiainkeskus
Kokemuksia kentältä - Helsingin nuorisoasiankeskuksen osallistuva budjetointi suunnittelija Inari Penttilä, Helsingin nuorisoasiainkeskus 21.5.2013 projektisuunnittelija Heini Turkia Vaikuttaminen kaupunkiin
LisätiedotNostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa
Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista 2017-2018 LAPE Pirkanmaa Kyselyn perustiedot Pirkanmaan Lape-hankkeessa on ollut avoin kysely toimijoiden nettisivuilla koko hankkeen
Lisätiedot1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.
1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja
LisätiedotLiikkuva koulu tilannekatsaus sekä oppilaan osallisuus. Janne Kulmala, Mittauskoordinaattori
Liikkuva koulu tilannekatsaus sekä oppilaan osallisuus Janne Kulmala, Mittauskoordinaattori Sisällys 1. Liikkuva koulu -ohjelman laajeneminen valtakunnalliseksi 2. Oppilaiden fyysinen aktiivisuus 3. Aktiivisempia
LisätiedotOPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET
OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET Mitä on monialainen opiskelu? Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajakoulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Alla oleva video on kooste Helsingin
Lisätiedot0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850
TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään
LisätiedotKehittämisohjelma prosessina kunnan tasolla
Oulun kaupunki Opetustoimi Erityisen tuen keskus - 2008 Kehittämisohjelma prosessina kunnan tasolla Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 MAAHANMUUTTAJIEN
LisätiedotKasvatusohjaaja koulun arjessa. Minna Lahti
Kasvatusohjaaja koulun arjessa Minna Lahti 25.10.2017 Taustaa OPS:in perusteet: Oppilaan kokonaisvaltainen hyvinvointi Pisa-tutkimus: Oppilaiden kouluviihtyvyys huono Kasvavat haasteet koulun arjessa Kasvatusohjaajan
LisätiedotMiten sulla menee? Oulussa halutaan kuulla lapsia ja nuoria. Susanna Hellsten Arto Willman
Miten sulla menee? Oulussa halutaan kuulla lapsia ja nuoria. Susanna Hellsten Arto Willman Oppilaiden puhetta hyvinvoinnista Siksi en viittaa paljon mutta olen kehittynyt siinä ja en välitä vaikka moititaankin
LisätiedotKASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI
KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti
LisätiedotKati Honkanen, THL & Esa Iivonen, MLL
2 Muutos kohti lapsi- ja perhelähtöisiä, yhteensovitettuja, oikea-aikaisia ja tarpeenmukaisia palveluita 4 5 7 8 9 10 11 12 14 15 16 17 18 19 Luo luottamusta - suojele lasta opas ja verkkokoulutus https://www.thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/ajankohtaista/luoluottamusta-suojele-lasta-opas-ja-verkkokoulutus-yhteistyosta
LisätiedotOppilaiden osallisuus aktiivisen koulupäivän suunnittelussa ja toteutuksessa
Oppilaiden osallisuus aktiivisen koulupäivän suunnittelussa ja toteutuksessa Katja Rajala 1 & Henri Karjula 2 Liikkuva koulu -seminaari, Turku 13.4.2016 1 LIKES-tutkimuskeskus 2 Nuorten Akatemia Mitä tulee
LisätiedotLasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1
Lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuudet kunnassa 27.11.06 Meiju Hiitola 1 Miksi lasten ja nuorten pitäisi saada vaikuttaa? Lasten ja nuorten erityistarpeet vaativat huomiomista Lapsilla ja nuorilla
LisätiedotKouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO
Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO Hyvinvointia tukeva kouluarki 2 Koululla on yhä tärkeämpi rooli lapsen
LisätiedotLasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen
Lasten ja nuorten osallisuus Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Semmonen pikkunen huoli tutkimus lastensuojelun arviointikeskusteluista (1996) Lasten? Kaste / Turku 2011 Mitä
LisätiedotNUORET URHEILIJAT KEHITTYVÄT YLÄKOULUSSA
NUORET URHEILIJAT KEHITTYVÄT YLÄKOULUSSA URHEILUAKATEMIAOHJELMAN YLÄKOULUSEMINAARI 12.-13.3.2015 #urheiluakatemia #yläkoulu Torstai 12.3.2015 11:30 Lounas + ilmoittautuminen, Varalan Urheiluopisto Tampere
LisätiedotKAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa
KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa Aiheet Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Toiminnan arviointi Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Oppilaiden osallisuus koulussa
LisätiedotOSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu
OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä
LisätiedotKOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN
KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,
LisätiedotTavoitteiden seurannan mittarit kerhojen kävijämäärät
Tavoitteet Laadukkaat nuorisopalvelut Kriittiset menestystekijät kerhotoiminnan ylläpitäminen Tavoitteiden seurannan mittarit kerhojen kävijämäärät Toteuma 1.1. 31.12. 2015 Sählykerhoja sekä Tyttöjen Tippala-tyttökerho
LisätiedotTervetuloa! Tampere Helsinki
Tervetuloa! 24.11.2017 Tampere 11.12.2017 Helsinki Koulutuksen ohjelma klo 10 Tutustuminen ja päivän ohjelma Yhteispeli ja oma koulu Yhteispelin toimintatavat klo 11.30 Lounas klo 12.30 Ys-aika klo 13
LisätiedotKUULEEKO MUA KUKAAN KOULUSSA?
KUULEEKO MUA KUKAAN KOULUSSA? paneelikeskustelu 3.3.2010 Toimittajat : Heidi Hänninen ja Anastasia Selivanova Paneelikeskustelu- tilaisuus alkoi rehtori Aira Leiviskän puheenvuorolla. Hän kiitti osallistumistiimiä,
LisätiedotSyrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten tukeminen
Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten tukeminen Minna Tainio, sosionomi AMK, projektisuunnittelija Juho Lempinen, yhteisöpedagogi AMK, projektisuunnittelija, seikkailuohjaaja Seikkailukasvatus
LisätiedotMillaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana
Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,
LisätiedotYhteisöllisyyttä & kohtaamista
koulu- nuorisotyö Yhteisöllisyyttä & kohtaamista Tavoitteena on turvallinen kouluyhteisö, jossa nuoret viihtyvät, oppivat ja tulevat toimeen keskenään. Koulunuorisotyö on ennalta ehkäisevää, ryhmien kanssa
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
LisätiedotOpetuksen järjestäjänä Neulamäen yhtenäiskoulu Toinen lukuvuosi menossa Vuosittain otetaan noin 20 oppilasta Valinta haun kautta; haastattelulla
Ammattikymppi Opetuksen järjestäjänä Neulamäen yhtenäiskoulu Toinen lukuvuosi menossa Vuosittain otetaan noin 20 oppilasta Valinta haun kautta; haastattelulla varmistetaan hakijoiden motivaatio ja opiskeluasenne
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelma Pyhäjärven kaupunki Sivistyspalvelut Varhaiskasvatus
Varhaiskasvatussuunnitelma 1.8.2017 Pyhäjärven kaupunki Sivistyspalvelut Varhaiskasvatus Varhaiskasvatus tukee lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista ja edistää lapsen ja hänen perheensä hyvinvointia Pyhäjärven
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotPitkäkankaan päiväkodin toimintasuunnitelma
Pitkäkankaan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Meillä lasta kannustetaan leikkiin. Tiedostamme leikin tärkeän merkityksen lapsen hyvinvoinnille ja oppimiselle. Aikuiset ja lapset
LisätiedotOPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI
OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on
LisätiedotAnnalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto
LisätiedotLAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN
LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen
LisätiedotLastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi
Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen
LisätiedotKeskustelu luokissa. Ohjeen työstänyt: Leena Pöntynen Kuntaliitto ja Ulla Siimes Vanhempainliitto
Keskustelu luokissa Ohjeen työstänyt: Leena Pöntynen Kuntaliitto ja Ulla Siimes Vanhempainliitto Ohjeistus koululle ennen vanhempainiltaa 1. Päättäkää missä tilassa ryhmäosuus pidetään. Suosittelemme luokkiin
LisätiedotOPISKELIJAKUNTA HUMAKO
Hyväksytty edustajiston syyskokouksessa 5.11.2010 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 OPISKELIJAKUNTA HUMAKO 2011 Toimintasuunnitelma HUMAKON TEHTÄVÄ YLEISESTI Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO
LisätiedotHYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus
HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus
LisätiedotTaide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella
Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Työpajatyöskentelyä Aika: pe 9.10.2015, klo 10 15, Paikka: Kumppanuustalo Artteli ry.,
LisätiedotVAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset
ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.
LisätiedotVapaaehtoistoiminta antaa iloa!
Vapaaehtoistoiminta antaa iloa! Lapset ensin. MLL:n vapaaehtoisena toimiminen Tule mukaan Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piirin vapaaehtoistoimintaan. Juuri sinä voit antaa lasten ja nuorten
LisätiedotErätauko-keskustelu yhteistyöstä ja osallisuudesta Nastolassa
26.9.2018 Erätauko-keskustelu yhteistyöstä ja osallisuudesta Nastolassa Yhteenveto keskustelusta Taustatietoa keskustelusta Aihe, ajankohta ja paikka Erätauko-keskustelu yhteistyöstä ja osallisuudesta
LisätiedotEsityksen aihe 9.10.2014
Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun
LisätiedotOsallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko
Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Pohjois-Suomi Diakonia-ammattikorkeakoulu 11.11.2015 Jos jonkun säikäyttää liian monta kertaa, hän muuttuu näkymättömäksi.
LisätiedotMOODI2015 Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät Oulu 1.-2.10.2015
MOODI2015 Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät Oulu 1.-2.10.2015 Nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinointi Mitä toivottaisiin aluekoordinoinnilta sekä aluekoordinaattoreilta, mikäli sellainen
LisätiedotNuorten työpajatoiminta yhteistyössä, viranomaisten ja Ohjaamojen/ Palvelukeskusten kanssa
Nuorten työpajatoiminta yhteistyössä, viranomaisten ja Ohjaamojen/ Palvelukeskusten kanssa Ulla Mänttäri-Tikka, toiminnanjohtaja, Joensuun Nuorisoverstas ry Nuorten työpajatyöstä säädetään Nuorisolaissa.
LisätiedotMiten kuulla lapsia? Kohti osallisuuden toimintakulttuuria
Kohti lapsiystävällistä kuntaa ja maakuntaa: Kuuntele ja opi lapsilta ja nuorilta Ke 20.9.2017 13.40-14 Helsinki, Kansallisumuseo Miten kuulla lapsia? Kohti osallisuuden toimintakulttuuria Professori Liisa
LisätiedotOsallistuva lapsi ja nuori parempi kunta
Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N Lait
LisätiedotMitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen
KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen
LisätiedotTervetuloa! Koulutuksen ohjelma Helsinki Jyväskylä
Tervetuloa! 7.12.2016 Helsinki 8.12.2016 Jyväskylä Koulutuksen ohjelma klo 10 Tutustuminen ja päivän ohjelma Yhteispeli ja oma koulu Yhteispelin toimintatavat klo 11.30 Lounas klo 12.30 YT-aika klo 13
LisätiedotPERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus
PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta
LisätiedotPyöreän pöydän keskustelu lasten osallisuudesta Säätytalo
Pyöreän pöydän keskustelu lasten osallisuudesta 31.10.2016 Säätytalo 8.11.2016 1 Näkökulmia lasten osallisuuteen Terhi Tuukkanen Ylitarkastaja Lapsiasiavaltuutetun toimisto 8.11.2016 2 Lasten osallisuuden
LisätiedotOPS 2016. historia ja yhteiskuntaoppi. Riia Palmqvist, Marko van den Berg, Jukka Rantala Pekka Rahkonen (kuvitus)
OPS 2016 historia ja yhteiskuntaoppi Riia Palmqvist, Marko van den Berg, Jukka Rantala Pekka Rahkonen (kuvitus) Uusi opetussuunnitelma tuo alakouluun uuden oppiaineen, yhteiskuntaopin. Me nyt -sarja rakentuu
LisätiedotVanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa
Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa Oppilas- ja opiskelijahuollosta kohti uutta opiskeluhuoltoa Kansalliset kehittämispäivät XIV Ulla Siimes, toiminnanjohtaja Suomen Vanhempainliitto
LisätiedotNuorisovaltuustovaalit 2012
Nuorisovaltuustovaalit 2012 Aikataulu Viikko 47, 22.11. klo 16.00 mennessä ehdokkaiden nimet Anne Luirolle. Nuorisovaltuuston esittely luokissa ja ehdokkaiden asettuminen ehdolle Viikko 48 Vaalimainosten
Lisätiedot