Nuorisotyö koulussa - toimintakulttuurin muutosta kohti

Transkriptio

1 Nuorisotyö koulussa - toimintakulttuurin muutosta kohti Tomi Kiilakoski, Erikoistutkija, Nuorisotutkimusverkosto Huomataan yhdessä hyvää- seminaari, Ylivieska 25.4.

2 Joitakin filosofisia lähtökohtia Ihminen ei voi todella pitää itseään ainutkertaisena yksilönä ennen kuin muut ihmiset hänen ympärillään tunnustavat hänen positiivisen arvonsa yhteisölle. (Axel Honneth.) Toimijuus todellista kykyä toimia lähiyhteisössä ja todellista kykyä olla jotain. (Martha Nussbaum.) Kun tunnistamme itsemme toisten silmissä positiivisessa valossa, tuloksena on myönteisiä emootioita kuten luottamusta, yhteenkuuluvuutta ja innostuneisuutta. Vastaavasti kun koemme itsemme toisten silmissä negatiivisessa valossa, seuraa häpeää, ulkopuolisuutta ja huonommuutta. (Charles Cooley.) 2

3 Hyvinvointi toimintakykynä Hyvinvointi riippuu käytettävissä olevista resursseista, mutta hyvinvointia ei samaisteta niiden kanssa. Hyvinvointia eivät liioin ole resurssien tosiasiallinen käyttö tai niiden käytöstä seuraava subjektiivinen hyöty, vaan resurssien yksilölle tarjoamat mahdollisuudet toimia. (Lagerspetz 2010, 102.) 3

4 Tyttöjen ja poikien tyytyväisyys nykyiseen elämäänsä kaiken kaikkiaan kouluarvosanaasteikolla 4 10, keskiarvot ,0 8,8 8,6 8,4 Tytöt Pojat 8,2 8,

5 Tyytyväisyys elämään taustamuuttujittain (4 10, keskiarvot) Kaikki (n=1902) 8,3 Tytöt (n=975) Pojat (n=927) 8,2 8, v. (n=590) v. (n=649) v. (n=663) 8,2 8,2 8,4 Työtön (n=129) Yrittäjä (n=43) Palkkatyössä (n=632) Koululainen tai opiskelija (n=982) 7,5 8,4 8,3 8,5 Yliopistotutkinto tai sitä suorittamassa (n=399) Ammattikorkeakoulututkinto tai sitä suorittamassa (n=376) Ylioppilas tai lukiossa (n=407) Ammatillinen tutkinto tai sitä suorittamassa (n=522) Ei tutkintoja, ei opiskele (n=43) 7,4 8,4 8,3 8,2 8,2 Tunsin olevani kouluyhteisön jäsen / Täysin samaa mieltä (n=917) Jokseenkin samaa mieltä (n=680) Jokseenkin eri mieltä (n=229) Täysin eri mieltä (n=73) 8,5 8,2 7,9 7,1 5 6,5 7,0 7,5 8,0 8,5

6 Ei sitä tuu yksin kauheesti ruvettua T1: Yhteishenki on kans sillä lailla... Ja sit tietenki se hauskuus. Hauskaa pittää olla tietenki. Et se innostaa. Sitte.. No sano sie välillä. T2: No siis joo se yhteishenki, että meillä on aina hirveen hauskaa. Välillä Ohjaaja1 saa meitä vähän tytöt, tytöt, koittakaas nyt taas vähän keskittyä!. Ja sitte se.. Luulen, että en ole hirveän omahyväinen jos mä sanon, että ollaan me varmaan vähän kehityttykki siinä improvisaatiohommassa, että ei enää mee niin säheltämiseksi silleen, että pysyy vähän kasassa. K: Nii, et se kehittyminen on sitte. T2: Niin ja.. K: Yhteishenki, hauskuus ja... T2: Nii ja se kehitys ja sitte saa tehä. Ei sitä nyt yksin tuu kauheesti.. ruvettua. Siivonen & Kotilainen. Haastattelumateriaali

7 Hyvinvointi ei ole pahoinvoinnin poissaoloa. (Piirros: Marika Tervahartiala) Tomi Kiilakoski. Valma 7

8 Tasavallan presidentti suurlähettiläspäivillä Suomi on jakautumassa yhtäältä elämäänsä ja maahansa tyytyväisiin menestyjiin ja toisaalta tyytymättömiin, pettyneisiin ihmisiin. Erityistä huomiota tulee kiinnittää tulevaisuutemme tekijöihin, nuoriin. Uunituore "Suomi nuorten kasvuympäristönä" tutkimus osoittaa, että vaikka valtaosa nuorista voi hyvin, on kolmanneksella suomalaisista nuorista hankaluuksia siirtyä koulutukseen ja koulutuksesta työelämään. Tämä on huolestuttava trendi, joka erottaa meidät negatiivisesti muista pohjoismaista, joissa nuoret löytävät paremmin tiensä elämän syrjään kiinni. Tuoreimman nuorisobarometrin mukaan vuonna 2015 ilmoitti 56 prosenttia nuorista tuntevansa kuuluvansa suomalaiseen yhteiskuntaan. Vuonna 2012, kolme vuotta aiemmin, vastaava luku oli 76 prosenttia. Tämä trendi on huono ja kasvualustaa tuleville ongelmille. Voimakas kahtiajako oli ja on nähtävissä Ison-Britannian Brexit-äänestystuloksen ja Yhdysvalloissa Donald Trumpin suosion takana. Kun osattomaksi yhteiskunnasta itsensä kokevat ihmiset aktivoituvat, seurauksia on vaikea ennakoida Kiilakoski / Muut pojat lahjaks saivat lennokin 8

9 80% 70% VANHEMPIEN SAAMAN TOIMEENTULOTUEN KESTO JA LAPSEN PERUSKOULUN PÄÄTTÖTODISTUKSEN KESKIARVO 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Yli viisi vuotta yli 2 vuotta - alle 5 vuotta yli puoli vuotta - alle 2 vuotta alle puoli vuotta ei tukikuukausia 4,00-6,99 7,00-8,99 9,00-10, Suomi nuorten kasvuympäristönä 9

10 80% 70% 60% VANHEMMAN KORKEIN KOULUTUS JA LAPSEN PERUSKOULUN PÄÄTTÖTODISTUKSEN KESKIARVO 50% 40% 30% 20% 10% 0% Ei peruskoulun jälkeistä tutkintoa Keskiaste Alin korkea-aste Korkeakoulu 4,00-6,99 7,00-8,99 9,00-10, Suomi nuorten kasvuympäristönä/lappi 10

11 Kohti toimivaa yhteistyötä 11

12 Joitakin tunnistettuja ongelmia Koordinoimattomuus: on osoittautunut hankalaksi luoda yhteinen raami lapsi-, nuoriso- ja perhepolitiikalle Hajanaisuus: vuosikymmenten kuluessa muotoutunut järjestelmä, jota on kehitetty pala kerrallaan. Viime aikainen hankekaruselli on osaltaan tukenut tätä kehityskulkua. Vahvojen ammattikulttuurien taipumus on katsoa enemmän sisäänpäin kuin ulospäin -> Luontevin keskusteluympäristö löytyy saman koulutuksen saaneista, samaa kieltä puhuvista, samat menetelmät hallitsevista Lasten, nuorten ja perheiden näkökulmasta pirstaleisuus. Painottuminen yksilö- ja ongelmakeskeisyyteen Suomi nuorten kasvuympäristönä 12

13 Nuorten näkökulmia koulun kehittämiseen 1. Nuorten väliset suhteet - Oleminen koulussa on ryhmässä olemista ja tietoisuutta muitten nuorten läsnäolosta - On negatiivisimmillaan ulossulkemista ja satuttavaa: - se satuttaa ihan sikana, jos joku tulee huuteleen hiuksista tai jostain tollasist, koska en mä voi näille mitään ja toisekseen en mä jaksa joka aamu suoristaa kahta tuntii näitä, ihan turhaan. - ja myönteisimmillään hyvinvoinnin lähde - Et sinänsä silleen kun miettii, niin se asia on aika tärkeetä, et tulee hyvällä mielellä kouluun. Et ei haittaa, vaikka tulee aamulla kiire, kuhan vaan kerkiää kouluun, että näkee kavereita. (Nuori.) Tehtävänä on vahvistaa ryhmien myönteistä puolia Tomi Kiilakoski 13

14 2. Nuorten ja aikuisten väliset suhteet Koulun opetustehtävä ja sosiaalisista suhteista huolehtiminen ovat molemmat tärkeitä asioita. Hyvä opettaja yhtä aikaa ammattiroolissaan luotettavana ja rentona: On ne, että ei kauheen usein niiden, jotka on vähän kireempiä ja, niin ei niille oikein viitti jäädä edes juttelemaan, haluu vaan äkkii pois sieltä luokasta, ettei mitään lisähommaa tuu. Nuorten ja aikuisten välit vaikuttavat niin yksittäiseen oppituntiin kuin koulukokemukseen laajemminkin Tomi Kiilakoski 14

15 3. Osallisuus Osallisuus koulussa ei ole yhtä kuin oppilaskunnan hallitus Osallisuus 1. sosiaalisena yhteenkuuluvuutena ja 2. vaikuttamisena Nuorten kokemuksissa osallisuus ei toteudu täysimääräisenä ja näin kokemus yhteisön jäsenyydestä jää vajaaksi. Nuori3: Siis kyllä kysytään aina, että mitä mieltä me ollaan ja mitä me halutaan. Nuori1: Mutta vaikka sanoo mitään, niin ei mikään toteudu ikinä. Nuori4: Just se että ei asiat tapahdu, ei tapahdu mitään Osallisuuden ei tulisi olla pelkästään hyväntahtoisuuden varassa, vaan se perustuu lapsen oikeuksiin osallistua kaikessa koulutoiminnassa (Hakalehto-Wainio 2012) Tomi Kiilakoski 15

16 4. Kasvuyhteisö Vaikka kaikki koulussa toimivat aikuiset kieltäisivät olevansa kasvattajia, on koulu silti kasvuyhteisö. Yksittäisten oppiaineiden lisäksi myös kokonaisuuden näkökulma: millainen kokonaisuus koulusta muodostuu arkisen toimintakulttuurin myötä Onko toiminta lapsi- ja nuorisokeskeistä vai palvelukeskeistä? Niin sanotut vanhan kansan opettajat haluaa olla ja mieluiten toimii opettajana. Että tää kasvatuspuoli, mikä on kuitenkin olennainen osa sitä oppimista ja turvallisen ilmapiirin luomista, on jäänyt vähemmälle. (Opettaja.) Koulun yhteisötaso eroaa yksilö- ja ryhmätasosta. Yhteisötasoa on hankala kehittää muutoin kuin yhteisönä Tomi Kiilakoski 16

17 5. Toiminnallisuus ja sen puute Passiivisuuden rikkominen sekä oppituntien että välituntien asiana Tomi: Miten te saatte sit niillä välitunneilla ajan kulumaan? Nuori2: Seisoskellaan. Nuori3: Jos on sisävälkkä, niin istuskellaan ja ollaan puhelimella. Tomi: Entäs nää ulkovälkät? Nuori2: No sitten me vaan seisoskellaan tossa ovien eessä ja ootetaan kylmissään siinä, että päästään sisälle. Oppilaita huomioivien ja heitä liikuttavien toimintojen kehittämisen tarve. Toiminnallisuus on yhteydessä myös toimijuuteen; passiivisuus taas yhteydessä kohteena olemiseen Tomi Kiilakoski 17

18 Koulun ja nuorisotyön yhteistyön motiivit 1. Nuoriin liittyvät motiivit: - Erilainen aikuistoimija: Mä en sano, et opettaja ei osaa niitä kohdata, vaan me kohdataan ne eri tavalla. Me kohdataan ne sillä tapaa yksilöllisemmin. (Nuorisotyöntekijä) - Nuorten kuunteleminen, ryhmäyttäminen, nuorisolähtöisyyden vahvistaminen 18

19 Yhteistyön motiiveja 2. Henkilö- ja organisaatiokeskeiset motiivit Nuorisotyön näkökulmasta nuorten tavoittaminen, tiedottaminen, toiminnan tutuksi tekeminen Koululla työn helpottuminen ja uudenlaisen työotteen mukaantuleminen. 19

20 Yhteistyön motiiveja 3. Koulun toimintakulttuuriin vaikuttaminen Koulun muuttuminen oppilaita huomioivammaksi: voi kenties toivoa, että he kokee, että tää on meidän koulu, tätä pidetään hyvänä. Syntys sellasta huolta pitävää toimintaa. (opettaja) Koulun avautuminen ja kiinnittyminen muihin kasvuympäristöihin ja -yhteisöihin: Mä en haluakaan sitä, ku koulu on välillä semmonen suljettu laatikko, jossa sitte ku mennään siitä koulun ulkopuolilla, niin alkaa tapahtua ihan erilaisia asioita. (Opettaja.) 20

21 Motiivit koottuna YKSILÖKESKEINEN MOTIIVI TOIMINTAKULTTUURINEN MOTIIVI Yksittäisen opettajan työtaakan helpottaminen Koulun yhteisöllisen toimintakulttuurin tukeminen Toiminnallisuutta kouluun, esimerkiksi välitunneille. Koulun toimintakulttuurin kehittäminen nuorisolähtöiseen suuntaan Ryhmäytys pistemäisenä toimintana Yksittäisen nuoren tuki ja kohtaaminen Uuden osaamisen saaminen koulun käyttöön Ryhmädynamiikan kehittäminen ja ryhmätyötaitojen opettelu Kohtaavan ja kunnioittavan työotteen luominen koko kouluun Organisatorisen oppimisprosessin käynnistäminen, vertaisoppiminen 21

22 Nuorisotyön kohde koulussa 1. Yksilötyö 2. Pienryhmätyö 3. Luokan kanssa tehtävä työ 4. Koko koulun tason toiminnot 5. Kouluyhteisön kehittäminen 6. Perheiden kanssa tehtävä työ 7. Koulujen väliset toiminnot 22

23 1. Nuoren parissa tehtävä yksilötyö Menetelmiä: Nuorten haastatteleminen, yksilölliset juttutuokiot, sosiaalinen vahvistaminen, voimauttaminen, tiedotus ja neuvonta, nivelvaiheen tuki (tai muu oppilaanohjauksellinen toiminta), oppilashuolto. Hyötyjä: Yksilötason tuki, kohdennettu työ ongelmien torjumiseksi, ongelmat voidaan ohjata eteenpäin Haasteita: Miten yksilöiden parissa tehtävä työ liittyy ryhmäja yhteisöprosesseihin, muuttuuko ongelmakeskeiseksi, mikä on yhteys koulun kokonaisuuteen ja nuoren elämäntilanteeseen, katoaako nuorisotyö yhdeksi koulussa toimivaksi asiantuntijatahoksi. 23

24 2. Pienryhmätoiminta koululla Menetelmiä: tuettuja pienryhmätoimintoja, erityisnuorisotyöllinen tuki, JOPO, harrasteryhmät innostuneiden nuorten parissa Hyötyjä: Nuorisotyölle ominaisen ryhmäosaamisen tuominen koululle, koulunkäynnin ja kouluviihtyvyyden tuki Haasteita: Onko ongelmakeskeistä, miten liittyy laajemmin yhteisöllisiin tavoitteisiin, miten pienryhmätoiminta tukee nuoren sosiaalisia suhteita 24

25 3. Koululuokkien kanssa tehtävä työ Menetelmiä: Ryhmäyttämiset ja muu ryhmädynamiikan tuki, sosiaalisten suhteiden tuki, erilaiset tuotteistetut paketit (päihdekasvatus, ihmissuhteet jne.) Hyötyjä: Tuo koululle uuden tason tarkasteluun: ryhmädynamiikan ymmärrys kehittyy; lisätään nuorten välistä vuorovaikutusta; tuotetaan oppimistilanteita sosiaalisista ilmiöistä; oppimisympäristö kehittyy. Haasteita: Nykymuodossaan keskittyy lähinnä ryhmän muovautumisvaiheeseen, on pistemäistä eikä systemaattista ja jatkuvaa, kytkös opetussuunnitelmaan osin epäselvä. 25

26 4. Koko koulun tasolla tehtävät toiminnot Menetelmiä: 1. teemapäivät, tapahtumat, toimintakokonaisuudet, välituntityö. 2. Koulunuorisotilat, kaakaotuvat Hyötyjä: Yhteisöllisiä prosesseja koululle, verkottaa kansalaisyhteiskunnan toimijoita, koulun passiivisuus vähenee. Yhteisöllisiä toimintoja. Haasteita: Toisinaan pistemäistä, yhteys muuhun koulutyöhön osin epäselvä, muun kouluyhteisön sitoutumisen aste vaihtelee. 26

27 5. Pitkäkestoiset yhteisölliset toiminnot Menetelmiä: oppilaskunta- ja muu osallisuustyö, tukioppilastoiminta. Hyötyjä: Nuorisotyölle ominaisen ryhmäosaamisen tuominen koululle, sosiaalinen oppiminen, vaikuttamisen rikastaminen, koko kouluyhteisön kehittäminen, kasvatuskumppanuuden vahvistuminen Haasteita: Liittyykö koulun opetussuunnitelmaan, miten liittyy muihin osallisuustoimintoihin, siirtääkö huomion edustuksellisiin rakenteisiin, johtaako harvojen osallistumiseen (ns. tokenismi). 27

28 6. Koulun ja kuntalaisten/alueen välinen työ Menetelmiä: Vanhempainillat, vanhemmille järjestetyt keskustelutilaisuudet, muut kouluajan ulkopuolella järjestettävät tapahtumat Hyötyjä: Kasvatuskumppanuuden ja huoltajien osallisuuden lisääminen, koulun linkittyminen alueelle, yhteys vapaaaikaan. Haasteita:Miten tieto levitetään kouluyhteisön yhteiseksi tiedoksi, miten tavoitetaan riittävä määrä huoltajia, miten kytkeytyy koulun muuhun, viralliseen viestintään. 28

29 7. Koulujen välinen työ Menetelmiä:oppilaskuntien kokoukset, kaupunkikokoukset, foorumit, tapahtumat. Hyötyjä: Koulujen verkottaminen keskenään, vahvempi viesti eteenpäin kunnilta. Haasteita: Saako tukea koululta (muilta kuin yksittäisiltä opettajilta), minkälaisia kohtaamisia tai oppimisia rakentuu, miten arvioidaan luotettavalla tavalla. 29

30 Koulu nuorten näkökulmasta (Aaltonen 2011) Aggressiivinen koulu Toimintaan puututaan rangaisten ja vahvan kontrollin kautta. Passiivinen koulu Mä oisin kaivannu sitä, että ku ois oikeesti huomattu se paha olo, joka nuorel on, paljon aikaisemmin. Aktiivinen koulu Kannatteleva, mukaan houkutteleva, yhteisöllinen koulu 30

31 Yhteistyön edellytyksiä ja esteitä Yhteinen aika ja keskustelu Yhteiset tavoitteet Opettajakulttuurin muoto Rehtorin tuki ja kyky tukea prosesseja Sijoittuminen kouluaikaan: oppitunnit, välitunnit Sijoittuminen kouluvuoteen Tomi Kiilakoski 31

32 Lasse Siurala (2012): moniammatillisen työn tasoja Moniammatillinen hanke: ammattilaiset toimivat samassa projektissa itsenäisesti, tapaavat harvoin tai eivät lainkaan, mutta hanke sitoo toimijat työnjaolliseen yhteistyöhön (yhteistyö työnjakona tai koordinaationa ). Ammattien välinen tiimi: tiiviimpi kuin edellinen, tietoa ja osaamista jaetaan yhteisen päämäärän saavuttamiseksi yhteisesti päättäen, koulutukselliset ja professionaaliset erot ylittyvät, jaettu halu uudistaa palveluja Poikkihallinnollinen tiimi: konsensuksen hakeminen ja ammatillisten rajojen tietoinen hämärtäminen tai häivyttäminen, organisaatiokulttuurien ylittäminen, asiakkaat ja vapaaehtoiset on integroitu toimintaan, keskinäinen oppiminen tuottaa uusia palveluja, toiminnalla on yhtenäinen johdon tuki 32

33 Kouluyhteisö ei synny itsestään, se on rakennettava. Se, että ihmiset toimivat samassa tilassa ja jakavat näin fyysistä läheisyyttä, ei automaattisesti synnytä yhteisöä. Vuorovaikutuksen kehittäminen keskustelevampaan suuntaan edellyttää luottamusta, kuuntelua ja avointa keskusteluilmapiiriä. Koulun yhteisöllisyyden kehittäminen on koko koulun asia: yhteisöä voi kehittää vain yhteisötasolla. 33

34 Jatkokysymyksiä ja kehittämisen kohteita Nuorisotyön kuvaaminen opetussuunnitelmatasolla Resurssikysymykset Nuorten digitaaliset ja kasvokkaiset kulttuurit osaksi koulutyötä Nuorten asema ja osallisuus kehittämisen suunnittelussa Formalisaatio ja informalisaatio: nuorisotyön asema koulussa. Missä määrin osallistutaan myös formaaleihin toimintoihin? Kanuuna 34

35 Koulun toimintakulttuuri Pitää sisällään arvot, uskomukset, perinteet, mutta myös rituaalit, ympäristön ja tavat käyttäytyä. Näistä muovautuu kokonaisuus, joka ohjaa instituutiossa toimivien toimintaa. Säätelee sitä, miten asioita tehdään ja mitkä asiat ovat tekemisen arvoisia. Jokaisella koululla on omanlaisensa kulttuurinsa. Kattaa sisällään opetuksen lisäksi muutkin koulun käytännöt, kuten juhlat, retket, välitunnit, koulumatkat. Ohjaa paitsi opettamisen ja oppimisen käytäntöjä, myös ihmisten välisiä suhteita, turvallisuuden kokemuksia, toimintarooleja, normeja ja koulun organisaatiorakenteita. 35

36 Koulun toimintakulttuurin muutos Pitkän ajan kuluessa muovautunut kulttuuri on osin immuuni muutoksille > muutos on hidasta Positiivinen toimintakulttuuri tukee inspiraatiota, merkityksellisyyden kokemuksia tarjoamalla jaetut ja hyväksytyt arvot ja päämäärät Nothing is more important about the schools than its culture. (Jianping 2012.) Tavoitteena oppimista ja iloa tukeva kulttuuri, joka huomioi jokaisena jäsenensä 36

37 Koulun toimintakulttuuriin ja sen muutokseen vaikuttavat Oppimisympäristö (fyysinen ja sosiaalinen) Opettajuus ja opettajakulttuurit Johtaminen Ohjausjärjestelmät Sukupolvisuhteet Monialainen yhteistyö tai sen puute Lasten ja nuorten toiminta ja kulttuurit Perheiden tuki, kasvatuskumppanuus ja osallisuus 37

38 Muutos: ajattelut ja teot Kasvatuksen muutos on riippuvainen siitä, mitä opettajat ajattelevat ja tekevät. Asia on juuri näin yksinkertainen ja monimutkainen. Michael Fullan Pelkkä tekemisen muutos ei johda syvätuloksiin, ja pelkkä ajattelun muutos ei välttämättä lihallistu teoiksi. Siksi muutos on syväprosessi, joka vaatii tukea ja pohdintaa. 38

39 Loppusoitto. Kenen työ muutos on? Vaihtoehto 1. Koulun muuttaminen on kuin 100 metrin juoksu, nopea yksilölaji. Tässä ajattelussa jokainen parantaa omaa toimintaansa, mutta vain harva on huipulla, ja nekin vippaskonstein. Vaihtoehto 2. Koulun muuttaminen on kuin jääkiekkosarja, pitkä ja huolellinen tiimiprosessi. Tässä ajattelussa kukaan ei voi toimia yksin, vaan muutoksen on kummuttava yhteisön sisältä, kaikkien yhteisenä prosessina. 39