H3 Tiivistäminen: Asemakaavan muutoksen analyysi

Transkriptio

1 H3 Tiivistäminen: Asemakaavan muutoksen analyysi Mustalahdenkatu, Tampere 1.Suunnittelualueen esittely, lähtökohdat ja tavoitteet Kaava-alueen sijainti ja luonne Asemakaavamuutoksen 8432 suunnittelualue sijaitsee Amurin kaupunginosassa Tampereella. Se sijoittuu ydinkeskustan länsipuolelle, ja on vilkkaasti liikennöityä ja tiiviisti asuttua keskusta-aluetta. Alue rajautuu Hämeenpuistoon, Satakunnankatuun, Mustanlahdenkatuun ja Puutarhakatuun sekä viereisiin ja 50-luvuilla rakennettuihin Puistolinnan ja Puisto-Emmauksen asuinkerrostalotontteihin. Alueella ei ole luonnonympäristöä, vaikka erityisesti Hämeenpuiston puolella puustoa on kadun yhteydessä hieman runsaammin. Korttelin eteläpuolella sijaitsee pääkirjasto Metso ja pohjoispuolella Amurinlinnan kortteli. Länsipuolella on Amurin asuin- ja liikekortteleita 1960-luvulta. Suunnittelualueen itäosa kuuluu Hämeenpuiston valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. Kaavamuutoksen kohteena on Amurin kaupunginosan kortteli numero 70. Se sisältää suuren umpikorttelin asuinkerrostalotontteja, joista asemakaavamuutos koskee tontteja 1 (eteläinen), 2 (keskimmäinen) ja 10 (pohjoinen).

2 Talot on rakennettu luvulla. Mustanlahdenkadun ja Hämeenpuiston varrella sijaitsevat asuinkerrostalot ovat 7 8-kerroksisia, ja Satakunnan- ja Puutarhakadun puoleisissa kulmissa on matalat liiketilasiivet, jotka nopealla vilkaisulla ilmakuvasta näyttävät sisääntulokujilta umpikortteliin. Tonteilla 70-1 ja 2 on maanalaista pysäköintitilaa, ja tontin autopaikat sijaitsevat Mustanlahdenkadun puolella. Kaava-alueen kokonaiskerrosala on k-m² ja alueen tehokkuus e=2,56. Pääkäyttötarkoituksen mukainen rakennusoikeus kasvaa 6884 k-m².

3 Kaavan tavoitteet Kaavamuutos mahdollistaa alueen täydennysrakentamisen korttelin kulmien uudisrakentamisella ja vanhojen rakennusten korottamisella. Sillä pyritään myös vähentämään melun ja ilman epäpuhtauksien aiheuttamia häiriöitä. Kaava-alueen käyttötarkoitus pysyy kuitenkin ennallaan. Tontin 70-2 omistajan tavoitteena on korottaa asuinrakennuksia ja muuttaa nykyään pääasiassa irtaimistovarastona olevia ullakkotiloja asuinkäyttöön. Tonttien 70-1 ja 10 omistajien tavoitteena on purkaa kiinteistön matalat liikesiivet, rakentaa tilalle asuinkerrostalot sekä muuttaa nykyiset ullakkotilat asuinkäyttöön. Pysäköinti

4 järjestetään pääosin maanalaisissa pysäköintihalleissa, tontin nro 70-2 sisäpihalla sekä Mustanlahdenkadun puoleisilla tonttien osilla tien yhteydessä. Tontti nro jaetaan kahdeksi (tontit 11 ja 12) ja tonttiin nro 70-1 liitetään katualuetta (tontti 13). Kaavoituksen tavoitteena suunnittelutyön yhteydessä on selvittää hakijoiden suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus muutosalueella. Suunnittelussa otetaan huomioon myös alueen sijainti sekä sen kaupunkikuvallinen luonne. Näin ollen suunnitelma tukee kaupungin täydennysrakentamistavoitteita ja sopii ympäröivään kaupunkirakenteeseen. 2. Asemakaavan kuvaus ja vaikutukset Asemakaava muuttaisi korttelin pysäköinti ratkaisuja siten, että sisäpihalle rakennettaisiin pihakansi, jonka alle osa autoista sijoitettaisiin. Osa autoista voitaisiin pysäköidä Mustalahden kadun parkkialueelle tai mahdollisesti naapurikorttelin pysäköintilaitokseen. Katualueita uusi asemakaava ei muuttaisi lainkaan paitsi, että Mustalahdenkadun puolella olevat parkkialueet ja etupihat kunnostetaan. Sisäpihalla pihakansien päälle tuodaan oleskelualueita, leikkipaikkoja ja pyöräpysäköintiä. Lisäksi asfaltoidut alueet, erotetaan muista istutuksin ja tarvittaessa aidoilla. Pihakansien päälle ei voi kovin suuria istutuksia tehdä, mutta Mustalahdenkadulla on varaa istuttaa isoja puita.

5 Suunnittelussa tulee keskittyä uudisrakennusten ulkoasuun ja maisemalliseen istuvuuteen sekä erilaisiin näkymiin huolella, sillä kortteli sijaitsee valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön luokituksen saaneen Hämeenpuiston reunalla sekä kaupunkikuvallisesti ja rakennustaiteellisesti merkittävä avoimen kaupunkitilan luokituksen saaneen Metso-kirjaston ja Pyynikin kirkkopuiston reunalla. Nämä puistoalueet tarjoavat myös kortelin asukkaille virkistäytymismahdollisuuksia. Asemakaavan toteutumisen vaikutukset

6 Toteutuessaan asemakaava tuo kortteliin noin 110 uutta asukasta ja 6884 km² uutta kerrosalaa. Korttelin käyttötarkoitus ei muutu ja purettavien liikerakennusten tilalle rakennettavien asuinkerrostalojen katutasoon on tarkoitus sijoittaa edelleen liiketiloja. Uudet asukkaat lisäävät liikennettä korttelissa ja sen ympärillä. Autot on suunniteltu pysäköitävän pihakansien alle ja Mustalahdenkadun parkkialueelle. Korttelin sisäpihojen viihtyisyys paranee kun niiden pihat kunnostetaan ja pysäköinti siirtyy kansien alle ja kadulle. Lisäksi korttelista muodostuu umpikortteli, jolloin melu vähenee. Kaavassa myös pyritään vähentämään liikenteen aiheuttamaa melua, häiriötä ja ilman epäpuhtauksia asianmukaisilla määräyksillä ulkoseinien ja muiden rakenteiden äänieristävyydestä. Haittapuolena kuitenkin pihan varjoalueet laajenevat ja naapuritalojen päätyikkunoita joudutaan peittämään. Luonto-oloihin kaavamuutos ei vaikuta kun kyseessä on vain talojen korotuksia ja ullakoiden muuttamisia asuin käyttöön. 3. Suunnittelun tarve ja osalliset Kolme alueella olevan tontin omistajaa olivat tehneet aloitteen asemakaavan muutoksesta. Tonttien omistajina on kaksi taloyhtiötä (As Oy Hämeenpuisto 16 ja As Oy Tampereen Satahovi) ja yksi seurakuntayhtymä (Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä). Tavoitteena asemakaavan muutoksella on tonttien täydennysrakentaminen, ja kaavatyön pohjaksi kolme arkkitehtitoimistoa teki kaavatyön pohjaksi viitesuunnitelman. Osallisina asemakaavan suunnittelussa olivat kaavamuutoksen hakija, naapurikiinteistöt, kaupungin eri toimialat, kaupungin liikelaitokset, Pirkanmaan maakuntamuseo, Pirkanmaan ELY-keskus ja muut osalliset ilmoituksensa mukaan. Asukasvuorovaikutus Kaavahanke tuli vireille eli samana päivänä kuin osallistamis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville. Osallistamis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin neljä kommenttia ja kuusi mielipidettä.

7 Neljä kommenttia tuli Pirkanmaan maakuntamuseolta, kaupungin ympäristönsuojelulta, Tampereen Sähköverkko Oy:lta ja Tampereen Vedeltä. Mielipiteitä tuli taloyhtiöiltä. Viisi As. Oy Hämeenpuisto 16:n asukasta otti kantaa taloyhtiönsä korotushankkeeseen,vaikka taloyhtiö itse on ollut aloitteen tekijänä. Asukkaiden mukaan lisärakentaminen mm. turmelee asuinympäristöä, heikentää asuinmukavuutta, lisää liikennettä ja vähentää valon määrää. Rakentamisen koettiin haittaavan etenkin ylempien kerrosten asukkaita. Hankkeen osapuolet kirjoittivat mielipiteisiin ja kommentteihin vastineen, jossa perusteltiin tämän kolmen tontin yhteishankkeen olevan Tampereen kaupunkistrategian ja täydennysrakentamistavoitteiden mukainen. Kaavaan merkittiin vaatimuksia esim. äänieristävyydestä, parvekkeiden lasit5tamisesta ja rakennukselle kulusta. Aloitusvaiheen jälkeen asemakaavaluonnos oli nähtävillä Siitä pyydettiin lausuntoja viranomaisilta ja kommentteja asukkailta. Luonnosta esiteltiin asukkaille Luonnoksesta saatiin tänä aikana vielä uusia lausuntoja ja mielipiteitä. Lausunnoissa otettiin kantaa mm. kulttuuriympäristöön ja liikennemeluun. Mielipiteissä huomautettiin materiaaleista, runkoleveydestä ja kellaritasojen säilyttämisestä. Yhdessä mielipiteessä pelättiin umpikorttelin eroavan Amurin alueen väljistä kortteleista ja pelättiin alueen slummiutumista. Vastineessa mielipiteisiin vastattiin ja vedottiin erilaisiin rakennushistoriallisiin ja teknisiin seikkoihin. 4. Jatkosuunnittelu ja toteutus Toteutuksen pohjana käytettiin havainnepiirrosta ja rakentamistapaohjetta. Tonttijako laaditaan sitovana ja kaavan yhteydessä. Toteutusta seurataan asemakaavan seurantalomakkeen kautta. Palautteen ja jatkosuunnittelun pohjalta kaavaan lisättiin yleismääräys, joka edellyttää uusien asuntojen avautumista hiljaiselle puolelle tai niiden suojaamista melulla. Osan parvekkeista tulee olla sisäänvedettyjä.