RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8432 V (AMURI) koskee tontteja nro 70-2, 11, 12 ja 13 YLA:

Transkriptio

1 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8432 V (AMURI) koskee tontteja nro 70-2, 11, 12 ja 13 YLA: Anna Hyyppä , tark

2 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta käytetään eri valmiusvaiheissaan päätöksenteon ja kaavojen vaikutustenarviointien työkaluna sekä toteuttamistapojen ohjeena suunnittelijoille ja rakentajille. Rakentamistapaohjetta tulkitsee rakennusvalvonta. Ohjeita asemakaavamerkinnöistä, määräyksistä ja niiden tulkinnasta on esitetty oppaassa: YM; asemakaavamerkinnät ja määräykset; Suunnittelualueen ominaispiirteet Suunnittelualue sijaitsee Amurin kaupunginosassa Tampereen ydinkeskustan länsipuolella. Alue rajautuu Hämeenpuistoon, Satakunnankatuun, Mustanlahdenkatuun ja Puutarhakatuun sekä viereisiin ja 50-luvuilla rakennettuihin Puistolinnan ja Puisto-Emmauksen asuinkerrostalotontteihin. Korttelin eteläpuolella sijaitsee pääkirjasto Metso (Raili ja Reima Pietilä 1986) ja pohjoispuolella Amurinlinnan kortteli (Erik Bryggman ). Länsipuolella on Amurin asuin- ja liikekortteleita 1960-luvulta. Suunnittelualue kuuluu itäosaltaan Hämeenpuiston valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY). Paikannuskartta. Tekijät, karttaoikeudet, tekijänoikeusmerkinnät Laatija: Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen, Anna Hyyppä Rakennusvalvonnan vastuuhenkilö: Lupa-arkkitehti Titta Tamminen Karttaoikeudet ja kuvat: Tampereen kaupunki Viitesuunnitelmat: Arkkitehtuuritoimisto Vihanto & Co Oy, Arkkitehtitoimisto Kaihari & Kaihari Ky, Ennu Oy Kaavamuutoksen kohteena ovat korttelin nro 70 tontit nro 1, 2 ja 10. Umpikorttelin tontit ovat rakentuneet luvulla. Mustanlahdenkadun ja Hämeenpuiston varrella sijaitsevat asuinkerrostalot ovat 7 8-kerroksisia, ja Satakunnan- ja Puutarhakadun puoleisissa kulmissa on matalat liiketilasiivet. Asemakaavamuutoksen tavoitteet Kolmen tontin yhteisen asemakaavamuutoksen tavoitteena on täydentää korttelia korottamalla nykyisiä rakennuksia ja rakentamalla korttelin kulmiin uudisrakennukset. Samalla kohennetaan korttelin sisäpihaa. Rakentamistapaohjeen tarkoitus ja oikeusvaikutteisuus Rakentamistapaohjeen tarkoitus on tarpeellisiksi arvioiduissa kohteissa antaa toteuttamista ohjaavia konkreettisia ohjeita ja suosituksia. Ohjeiden tulee tukea ja täsmentää asemakaavan ja siihen liittyvien kaavamääräysten sisältöä ja antaa niille lisäarvoa. Rakentamistapaohjeiden periaatteita noudattava rakentaminen nopeuttaa ja helpottaa rakennuslupien myöntämistä. Rakentamistapaohje on asemakaavan liiteasiakirja, joka esittää hyväksyttävän rakentamistavan.

3 KORTTELITASO Arkkitehtuurin lähtökohdat Keskustan umpikorttelien ja Amurin avointen korttelien liitoskohdassa sijaitseva kortteli on vaativa täydennysrakentamiskohde. Ympäröivä rakennuskanta on iältään, tyyliltään ja käyttötarkoitukseltaan vaihtelevaa. Itäpuolella on Hämeenpuiston valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY). Hämeenpuisto on myös kaupunkikuvallisesti merkittävä katutila, jolla on keskeinen merkitys keskusta-alueen kaupunkirakenteessa. Korttelin tämän reunan täydentäminen vaatii erityistä huolellisuutta ja korkeaa laatutasoa. Eteläpuolella aukeaa pääkirjasto Metson ja Pyynikin kirkkopuiston kaupunkikuvallisesti ja rakennustaiteellisesti merkittävä avoin kaupunkitila. Avoimen tilan reunalle ja matalan kirjastorakennuksen viereen sijoittuvat täydennyskohteet näkyvät kauas, joten ne vaativat tavallista huolellisempaa suunnittelua. Pohjoispuolinen leveä Satakunnankatu puolestaan muodostaa kaupunkikuvallisesti merkittävä katutilan, jolla on keskeinen merkitys kaupunginosan kaupunkirakenteessa. Kaupunkikuvallisesti ja rakennustaiteellisesti merkittävä aukio tai avoimen kaupunkitilan reuna. Kaupunkikuvallisesti merkittävä katutila, jolla on keskeinen merkitys keskusta-alueen kaupunkirakenteessa. Kaupunkikuvallisesti merkittävä katutila, jolla on keskeinen merkitys kaupunginosan kaupunkirakenteessa. Rakennustaiteellisesti merkittävä ja yhtenäinen avoimen tai puoliavoimen korttelityypin aluekokonaisuus. Kartta merkittävistä kaupunkitiloista suunnittelualueen lähiympäristössä. (Kuva: Ullakkorakentamisselvitys Tampereen keskusta-alueella, Arkkitehtistudio M&Y) Korttelin arkkitehtuuri ja kattomaailma eivät nykyisellään muodosta yhtenäistä kokonaisuutta. Kaava-alueen yksittäisillä rakennuksilla ei ole todettu olevan erityistä arkkitehtonista tai historiallista arvoa. Vasemmalla Hämeenpuiston ja oikealla Metson viereisten kerrostalojen kattokerrosten näkyvyys viereisille kaduille. (Kuva: Ullakkorakentamisselvitys Tampereen keskusta-alueella, Arkkitehtistudio M&Y)

4 Korttelitason perusratkaisut Korttelia täydennetään kolmella periaatteella. 1) 1) Ullakko muutetaan asuinkäyttöön purkamalla nykyiset ullakkorakenteet ja korottamalla rakennuksen kattolinjaa (tontti nro 11). Ullakkokerroksesta muodostuu varsinainen kerros. 2) Nykyiset ullakot laajennetaan asuinkäyttöön ja rakennuksia korotetaan kerroksella (tontit nro 2 ja 13). Rakennuksiin muodostuu kaksi uutta kerrosta. Tontilla nro 13 ylin kerros on parvimainen. 3) Satakunnankadun ja Puutarhakadun varren matalat liikerakennukset puretaan (tontit nro 11 ja 12). Tilalle rakennetaan uudet kahdeksankerroksiset asuinkerrostalot. Korttelin alimpiin kerroksiin sijoittuu edelleen liiketilaa. Pysäköinti Korttelin pysäköinti on sijoitettava pääosin maanalaisiin pysäköintihalleihin sekä tonttien Mustanlahdenkadun puoleisiin osiin. Pysäköintiä on mahdollista järjestää myös 300 m:n etäisyydellä olevassa pysäköintilaitoksessa. Korttelin sisäpihoilla pysäköinti on sallittua ainoastaan tontilla nro 2. Tonttien nro 11, 12 ja 13 pysäköintiä voidaan osoittaa myös tontille nro 2 tonttien välisillä sopimuksilla. Tonttiliittymät suositellaan osoitettavaksi ensisijaisesti Mustanlahdenkadulta. Liikennetarkastelun (Pöyry ) mukaan tontin nro 12 pysäköintihallin ramppiliittymä on kuitenkin mahdollista sijoittaa myös Satakunnankadulle. 2) 3) Tontti nro 11 Tontti nro 2 Tontti nro 13 Tontti nro 13 Tontti nro 12 Korttelin täydentämisperiaatteet. Vanha rakenne on merkitty leikkauskuviin punaisella.

5 PIHA-ALUEET Pihojen luonne Kun kortteliin osoitetaan merkittävästi lisää asumista, tulee pihan ja oleskelualueiden laadun ja määrän vastata uutta tilannetta. Nykyiset asfaltoidut pihat jäsennetään istutuksin ja niiltä osoitetaan paikat oleskelulle, lasten leikkialueelle, tomutukselle ja pyöräpysäköinnille. Umpikorttelin rakennukset muodostavat kortteliin rauhallisen sisäpihan, josta tavoitellaan autoilta vapaata vyöhykettä. Mustanlahdenkadun puolella on julkisempi piha-alue, jonne voidaan osoittaa myös pysäköintiä. Jätehuolto Korttelin jätehuollossa suositaan tonttien yhteisiä ratkaisuja. Kulkuväylät Korttelin sisäpihalla suositellaan uusien sisäisten kulkureittien avaamista tontilta toiselle mahdollisuuksien mukaan. Tällöin korttelin isoa pihaa voidaan parhaiten hyödyntää asukkaiden oleskeluun. Pihojen liittyminen ympäristöön Tontit on rajattava Mustanlahdenkadun katualueesta laadukkailla aitarakenteilla, pintamateriaaleilla, kasvillisuudella tai muilla keinoin. Tontin nro 11 edusta Satakunnankadun ja Puutarhakadun kulmassa jäsennetään kaupunkimaiseksi ja laadukkaaksi piha-alueeksi. Pysäköintipaikat rajataan tilallisesti ja visuaalisesti katutilasta. Tontin nro 13 uudet kulkuväylät Puutarhakadun ja Mustanlahdenkadun kulmauksessa tulee toteuttaa laadukkaasti ja turvallisesti Puutarhakadun kevyen liikenteen väylä huomioiden. Aidat, tukimuurit ja portit Tonttien korkeuserojen vaatimat aidat suunnitellaan osaksi rakennusten ja pihojen muodostamaa kokonaisuutta. Kasvillisuus ja istutukset Istutetut alueet Mustanlahdenkadun varressa Kansipihat Pysäköinti Kaupunkimainen piha-aukio Sisäpihalle tuodaan vehreää, kansipihan rakenteiden mahdollistamaa kasvillisuutta. Tontin nro 12 pysäköintihallin ja pihan suunnittelussa tulee huomioida kasvillisuuden pihakannelle tuottama kuorma, jotta kansirakenteet voidaan mitoittaa oikein ja kasveille saadaan hyvät kasvuolosuhteet. Mustanlahdenkadun puolella maanvarainen piha mahdollistaa monipuolisempien istutusten käytön. Periaatekaavio korttelin pihajärjestelyistä.

6 RAKENNUSTEN PERUSRATKAISUT Arkkitehtuuri ja tyyli Tavoitteena on sovittaa täydennysrakentaminen viereisiin Hämeenpuiston ja pääkirjasto Metson arvoalueisiin. Hämeenpuiston ja Puutarhakadun katusivuilla pyritään eheyttämään kaupunkikuvaa, joten julkisivuissa suositaan hillittyä ja ajatonta arkkitehtuuria. Hämeenpuistoon rajoittuva korottaminen tulee toteuttaa vähäeleisenä ja ympäröivään rakennuskantaan sopeutuvana. Ylin kerros tulee toteuttaa sisäänvedettynä. Puutarhakadun suuntaisen uudisrakennuksen rakennustaiteelliset yksityiskohdat on sovitettava naapuritontilla nro 70-5 sijaitsevaan Puistolinnan rakennukseen. Kattomuodon tulee jatkaa Puistolinnan pelkistettyä ilmettä, eikä rakennuksen räystäslinja saa ylittää Puistolinnan räystäslinjaa. Mustanlahdenkadun ja Satakunnankadun puolella julkisivut ja kattomaailma voivat olla vapaammin käsiteltyjä. Mustanlahdenkadun puoleiset korotukset tulee kuitenkin erottaa vanhasta osasta joko sisäänvedettynä tai julkisivukäsittelyllä ja aukotuksella, jolloin katujulkisivu keventyy ja korttelin julkisivuun muodostuu yhtenäinen aihe. Satakunnankadun uudisrakennuksen rakennustaiteelliset yksityiskohdat on sovitettava naapuritontilla nro 70-9 sijaitsevaan Puisto-Emmauksen rakennukseen. Yllä korttelin julkisivu Mustanlahdenkadulle ja alla Hämeenpuistoon. Korotus merkitty vihreällä. (Kuvan pohjana viitesuunnitelmat / Arkkitehtuuritoimisto Vihanto & Co Oy, Ennu Oy, Arkkitehtitoimisto Kaihari & Kaihari Ky) Talousrakennukset Korttelialueelle saa varsinaisen rakennusoikeuden lisäksi rakentaa yksikerroksisia kylmiä pihavarastoja. Ne voidaan rakentaa rakennusalan ulkopuolelle, ja naapuritontin haltijan luvalla myös alle 4 metrin etäisyydelle tontin rajasta. Jos Mustanlahdenkadun puolelle sijoitetaan talousrakennuksia, ne tulee toteuttaa laadukkaasti ja esimerkiksi mataliin muurirakenteisiin integroiden. Tontille nro 11 tuleva jakelumuuntamo on sijoitettava maanalaisten tilojen yhteyteen. Se korvaa tontilla nro 2 olevan vanhan muuntamon. Mahdollista lisämuuntamotarvetta varten kaavaan merkitään korttelialueelle varaus enintään 70 m² laajuiselle jakelumuuntamolle. Vasemmalla: Tontin nro 13 uudisrakennus jatkaa Puistolinnan räystäslinjaa ja rauhallista ilmettä Puutarhakadun puolella. Korotus erottuu vanhasta osasta Mustanlahdenkadulla. (Kuva: Ennu Oy) Oikealla: Tontin nro 12 uudisrakennus sopeutuu korkeusasemaltaan ja väritykseltään Satakunnankadun puoliseen naapuriin. Korotus erottuu vanhasta osasta tontilla nro 11. (Kuva: Arkkitehtuuritoimisto Vihanto & Co Oy)

7 RAKENNUSTEN TILOJEN LIITTYMINEN YMPÄRISTÖÖN Tilojen avautuminen lähiympäristöön Satakunnan- ja Mustanlahdenkadun sekä Puutarha- ja Mustanlahdenkadun kulmauksiin tulee muodostaa elävää kaupunkitilaa avaamalla liiketilat kadulle. Nykyisissä päätyasunnoissa on huolehdittava riittävistä näkymistä myös uudisrakentamisen myötä. Alimmat kerrokset Nykyisten rakennusten alimmat kerrokset säilyvät liike- ja toimistokäytössä. Myös Satakunnankadun ja Puutarhakadun uudisrakennusten katutasoon kadun puoleiselle sivulle sijoitetaan liiketilaa, minkä tulee erottua julkisivujäsentelyssä. Rakennuksiin tulee järjestää esteetön kulku. Maantasokerroksen tilat tulee varustaa ikkunoin, ja pimeiden ja umpinaisten nurkkien syntymistä tulee välttää. Korottaminen RAKENNUSOSAT Kattoratkaisut Tekniset laitteet ja varusteet tulee integroida kattomuotoon, eikä katonlappeen yläpuolelle tule sijoittaa teknisiä tiloja. Rakennusten raittiin ilman otto on sijoitettava mahdollisimman korkealle maan pinnasta, mieluiten rakennusten kattotasolle. Julkisivujen materiaalit Puutarhakadun ja Satakunnankadun puoleisten uudisrakennusten julkisivut tulee rakentaa pääasiassa joko paikalla tai siten, että elementtisaumoja ei ole näkyvissä. Parvekkeet ja ikkunat Hämeenpuiston, Puutarhakadun ja Satakunnankadun puoleisten parvekkeiden on oltava sisäänvedettyjä. Parvekkeet voidaan lasittaa. Etenkin Hämeenpuistoon ja Puutarhakadulle suuntautuvissa julkisivuissa tulee käyttää hillittyä ja yksinkertaista aukotusta. Vanhojen ullakoiden tilalle tuleviin laajennuksiin tavoitellaan laadukasta asumista. Myös kaksikerroksisten asuntojen rakentamista suositellaan asuntojakauman monipuolistamiseksi. Näkymien ja ilmansuuntien kannalta parhaille paikoille ei tule sijoittaa varasto- tai muita toissijaisia tiloja. Korottamisen yhteydessä on huolehdittava siitä, että nykyisillä ullakoilla sijaitsevat asukkaiden yhteistilat pystytään osoittamaan uusista kerroksista, kellaritiloista tai piharakennuksista. Yhteisten sauna- ja oleskelutilojen ensisijainen paikka on ullakolla tai maantasokerroksessa sisäpihan yhteydessä. Uusiin kattokerroksiin tavoitellaan laadukkaita asuntoja huoneistokohtaisine ulkotiloineen. (Kuvat: Ullakkorakentamisselvitys Tampereen keskusta-alueella, Arkkitehtistudio M&Y)

8 PROSESSI Rakentamistapaohjeen laatimisvaiheet Luonnoksen julkinen nähtävilläolo Ehdotuksen julkinen nähtävilläolo Yhdyskuntalautakunta RAKENNUSTAPAOHJEEN LAATIMISEN VAIHEET PÄÄTÖS LAATIMISTARPEESTA TARJOUSPYYNTÖÄ VARTEN ASEMAKAAVAN KÄSITTELYVAIHEET vireillepano PROSESSI RAKENTAMISTAPA- OHJEEN LAATIMISEKSI MAINI- TAAN OASISSA osallistumis- ja arviointisuunnitelma (kuulutus) neuvotteluesitys ELY-keskus RAKENTAMISTAPAOHJEET, ALUSTAVAT LUONNOSVAIHTO- EHDOT (kuulutus) osallistuminen, mielipiteet RAKENTAMISTAPAOHJE- LUONNOS LUONNOS lausunnot Selvitykset YLA oleellisia muutoksia Ullakkorakentamisselvitys Tampereen keskusta-alueella, Arkkitehtistudio M&Y, 2013 RAKENTAMISTAPAOHJE- EHDOTUS EHDOTUS NÄHTÄVIL- LÄ (kuulutus) vähäiset 14 vrk merkittävät 30 vrk muistutukset ELY-keskus RAKENTAMISTAPAOHJEEN HYVÄKSYMINEN YLA vähäiset merkinnät ei oleellisia muutoksia KH KV HYVÄKSYMISMERKINNÄN PÄIVITTÄMINEN RAKENTAMISTAPA- OHJEESEEN valitusaika valitus hallinto-oikeus VOIMAANTULO (kuulutus)