Kenian väestö. Riikka Shemeikka Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiologian laitos, Helsingin yliopisto. Itä-Afrikan erityisluentosarja

Transkriptio

1 Kenian väestö Riikka Shemeikka Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiologian laitos, Helsingin yliopisto Itä-Afrikan erityisluentosarja

2 Luennon aiheet 1. Väestön koko ja rakenne 2. Syntyvyys 3. Kuolleisuus 4. Muuttoliike 5. AIDS 6. Väestön tulevaisuus 2

3 1 Väestön koko ja rakenne 1.1 Väestön koko Väestölaskenta 1999: 28,7 miljoonaa Arvio 2003: 31,6 milj. (US Census Bureau) Väestö kasvanut luvuilla % vuodessa Kasvu hidastunut, 1990-luvulla enää 2,4% vuodessa 3

4 1.2 Väestön alueellinen jakautuminen Väestöntiheys vuonna 1999 oli 49 henkeä / km 2 Väestö epätasaisesti jakautunut. Suurimmat tihentymät: 1) Lounaisosat, Viktoria-järven ympäristö 2) Ylänköalue Keski- ja Itäprovinsseissa 3) Rannikko 4

5 Väestön alueellinen jakautuminen Keniassa Lähde: RoK/CBS

6 Väestöntiheys Keniassa Lähde: RoK/MFP

7 1.3 Väestön ikärakenne Väestön rakenteeltaan nuori, 44% alle 15-vuotiaita 1999, 52% vuotiaita ja 4% yli 65-vuotiaita Huoltosuhde iän mukaan 92 per 100 Alle 15-vuotiaiden osuus pienentynyt syntyvyyden alentuessa 7

8 Kenian väestöpyramidit 1980 ja Lähde: US Census Bureau, International Data Base. 8

9 Kenian väestöpyramidit 1980 ja Lähde: US Census Bureau, International Data Base. 9

10 1.4 Väestön etninen rakenne, kielet 3 kieliryhmää: bantut, nilootit, kushilaiset Bantut: mm. kikuju (gikuyu), kamba, meru, embu, kuria, taita, taveta, Nilootit: mm. luo, kalenji (ml. nandi), maasai, turkana Kushiitit: mm. somali, borana, rendille 10

11 Kenian etnisten ryhmien maantieteellinen jakautuminen. Lähde: www. ethnologue.com 11

12 2 Hedelmällisyys 2.1 Hedelmällisyyden kehitys Hedelmällisyys noussut vuoteen luvulla Keniassa erittäin korkea hedelmällisyys, noin 8 lasta naista kohti Hedelmällisyys laskenut 1980-luvulta alkaen, 1998 kokonaishedelmällisyysluku (TFR) oli 4,7 lasta naista kohti Lasku jatkuu, arvioiden mukaan TFR jo alle 4 lasta naista kohti 12

13 Kokonaishedelmällisyysluku Keniassa eri tutkimusten mukaan. Data: RoK/CBS ,00 8,00 7,00 6,00 5,00 4,00 3,00 2,00 1,00 0,00 13 Kokonaishedelmällisyysluku (TFR), lapsia naista kohti Census 1969 KFS 1977/78 Census 1979 KCPS 1984 Census 1989 KDHS 1989 KDHS 1993 KDHS 1998 Väestölaskenta tai otantatutkimus

14 Ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut Keniassa 1989 ja Data: RoK/CBS Ikäryhmittäinen hedelmällisyysluku (ASFR) per Naisen ikä KDHS 1989 KDHS

15 2.2 Hedelmällisyyden alueelliset erot KDHS 1998:n mukaan hedelmällisyys oli alhaisinta Nairobissa ja Keskiprovinssissa Korkeinta hedelmällisyys oli Länsi- ja Rift Valley provinsseissa Hedelmällisyyden lasku oli suurinta Nairobissa sekä Itä- ja Nyanza -provinsseissa 15

16 Hedelmällisyys eräissä Kenian provinsseissa Data: RoK/CBS Western Rift Valley Coast Nyanza Kokonaishedelmällisyysluku Eastern Central Nairobi Provinssi

17 2.3 Hedelmällisyyden väliintulevat tekijät (proximate determinants) 1. avioliittomalli (tai seksuaalinen aktiivisuus), 2. ehkäisyn käyttö ja tehokkuus, 3. abortit, 4. synnytyksen jälkeinen hedelmätön kausi, 5. luonnollinen hedelmällisyys tai yhdyntätiheys, 6. spontaanit keskenmenot, sekä 7. pysyvä hedelmättömyys 17

18 Ehkäisy Ehkäisyn käytön lisääntyminen tärkein hedelmällisyyden laskua selittävä tekijä Naimisissa olevista naisista käytti ehkäisyä % ja %. Moderneja ehkäisymenetelmiä käytti naimisissa olevista naisista % ja % Yleisimmät menetelmät olivat ruiskeet, naisen sterilisaatio ja pillerit, naimattomilla lisäksi kondomit Taita-Tavetassa käytti naimisissa olevista naisista modernia ehkäisymenetelmää % 18

19 Ehkäisyn käyttö Keniassa ja eräissä muissa Afrikan maissa luvulla. Lähde: RoK/CBS

20 Avioliittomalli Ensimmäisen avioliiton solmimisikä on noussut hieman 1990-luvulla, mutta äidin ikä ensimmäisen lapsen syntyessä sama Avioikä nousee edelleen, muttei juuri vaikuta hedelmällisyyteen Leskien ja eronneiden osuus ei muuttunut 1990-luvulla 20

21 Muut väliintulevat tekijät Synnytyksen jälkeinen hedelmättömyys lyhentyi 1990-luvulla Aborteista ei ole tietoja Pysyvä hedelmättömyys on ollut samalla kohtuullisen alhaisella tasolla, n. 3% yli 30-vuotiaista naisista on lapsettomia 21

22 2.4 Muita hedelmällisyyteen vaikuttavia tekijöitä Koulutuksen lisääntyessä hedelmällisyys alenee Ihanteellinen lapsiluku laskenut: 1984 se oli 5, ,4 ja ,8 HIV laskee hedelmällisyyttä, vaikuttaa sekä fysiologian että käytöksen kautta 1990-luvulla vaikutus vielä pieni, mutta tulevaisuudessa kasvaa 22

23 3 Kuolleisuus Keniassa 3.1 Lapsi- ja imeväiskuolleisuus Imeväiskuolleisuus (kuolleisuus ennen ensimmäistä ikävuotta) ja lapsikuolleisuus (1. ja 5. ikävuoden välillä) laskivat 1980-luvun loppupuolelle 1990-luvulla kuolleisuus alkoi nousta Ei muutosta 1. elinkuukauden kuolleisuudessa KDHS 1998: imeväiskuolleisuus 74 promillea, lapsikuolleisuus 41 promillea 23

24 Alueiden ja väestöryhmien väliset erot lapsikuolleisuudessa Alhaisinta Keskiprovinssissa, korkeinta Nyanza provinssissa Alhaisempaa kaupungeissa kuin maaseudulla korkeammin koulutettujen äitien lapsilla alhaisempaa kuin vähän koulutettujen Erot samanlaisia sekä imeväis- että 1-5 -vuotiaiden kuolleisuudessa 24

25 Bioväestöllisten tekijöiden vaikutus lapsikuolleisuuteen Imeväis- ja lapsikuolleisuus korkeampi: Poikalapsilla Nuorten ja iäkkäiden äitien lapsilla Jos äidillä on jo synnytyksiä 6 tai enemmän Lyhyen synnytysvälin jälkeen Pienikokoisilla lapsilla 25

26 3.2 Aikuisten kuolleisuus Aikuiskuolleisuus kasvanut 90-luvulla KDHS sisarustietojen perusteella Elinajanodote lyhentynyt, arvio vuodelle vuotta (US Census Bureau) Äitiyskuolleisuus 590 kuolemantapausta synnytystä kohti (KDHS 1998) 26

27 3.3 Terveyteen ja kuolleisuuteen vaikuttavia tekijöitä Tärkein tekijä HIV/AIDS 92% äideistä käy raskauden aikana neuvolassa ( ) 44% synnytyksistä terveysalan ammattilaisten avustamia ( ) 79% polio ja DPT3 rokotukset, 74% tuhkarokkorokotus, 51% jäykkäkouristusrokotus (1998), 90% BCG (tuberkuloosi) rokotus (2000) 27

28 Terveyteen ja kuolleisuuteen vaikuttavia tekijöitä, jatkuu Turvallinen juomavesi 55%, 81% kunnollinen sanitaatio (2000) Tilanne huonoin Rannikko ja Nyanza provinsseissa, paras Keski- ja Länsi provinsseissa 82% lapsista ei nuku hyttysverkon alla (malarian ehkäisy) 64% malariatapauksista saa hoitoa Tuberkuloositapauksia v. 2000, hoidon onnistumisluku 78% (1999) 28

29 Ravitsemus Alle 5-vuotiaista lapsista 33% kärsi kroonisesta aliravitsemuksesta (stunting) 6% kärsi akuutista aliravitsemuksesta (wasting) 12% alle 5 vuotta sitten synnyttäneistä naisista alipainoisia Rannikkoprovinssissa lasten tilanne huonoin, Nairobissa ja Keskiprovinssissa paras 29

30 4 Muuttoliike, kaupungistuminen Sekä maaseudun sisäistä muuttoa, että muuttoa maalta kaupunkeihin ja takaisin Syinä väestöpaine, rajatut elinkeino- tai koulutusmahdollisuudet lähtöalueella sekä paremmat mahdollisuudet tuloalueella Vaikuttaa paikalliseen kehitykseen tulo- ja lähtöalueilla Kaupungeissa slummien kasvu, mm. puhtaan veden saanti ja sanitaatio huonontunut 30

31 Kaupungit Kaupungeissa asui %, %, 2000 (arvio) 33% väestöstä Suurimmat kaupungit 1999 (1985): 1. Nairobi ( ) 2. Mombasa ( ) 3. Kisumu ( v. 1979) 31

32 5 HIV/AIDS Ensimmäinen tapaus 1984 Vuonna % aikuisista HIVpositiivisia, ,5% Arvio % (UNAIDS) 2,2 miljoonaa HIV positiivista vuonna 2001, AIDSiin kuolleita 1,5 miljoonaa pandemian alun jälkeen 32

33 5.1 HIV/AIDS tiedot Arviot perustuvat pääosin raskaana olevien naisten HIV-testeihin KDHS 2003 mukana HIV-testi 33

34 5.2 Alueelliset erot Maaseudulla HIV-prevalenssi 12-13%, kaupungeissa (2000) Kisumu jo %, vuonna % Taita-Taveta arvio 7% Provinsseista suurin HIV-positiivisten osuus Nyanzassa, pienin Koillisprovinssissa 34

35 vuotiaiden HIV-prevalenssi Kenian provinsseissa, arvio tilanteesta kesäkuussa Lähde: RoK/NASCOP

36 HIV positiivisten tapausten jakautuminen distrikteittäin Lähde: RoK/MFP

37 5.3 AIDSin väestölliset vaikutukset Lyhentää elinajan odotetta Laskee hedelmällisyyttä Hidastaa väestönkasvua Vaikuttaa väestön ikärakenteeseen, työikäisten osuus vähenee AIDS orvot 37

38 5.4 AIDSin yhteiskunnallisia vaikutuksia Yksilö- ja perhetason vaikutukset Vaikutukset eri sektoreilla, mm. maatalous, yritykset, sotilas, kuljetus Vaikutukset terveydenhoitoon, koulutukseen Vaikuttaa koko kansantalouden kehitykseen 38

39 6 Kenian väestön tulevaisuus Hedelmällisyyden laskun arvioitu tasautuvan noin kolmeen lapseen Onko hedelmällisyys korvaustasolla vai alle riippuu kuolleisuuden kasvusta Kuolleisuuden kasvu riippuu HIV pandemian kehityksestä Ennusteet vaihtelevat, pääosin ennustetaan kasvun hidastumista, ei väestön vähenemistä 39

40 Viittaukset (Huom. ohessa ovat viittaukset vain luennolla käytettyjen taulukoiden ja kuvioiden lähteisiin, tekstissä käytettyihin lähteisiin ei ole tässä versiossa esitetty viittauksia.) RoK/CBS Population Census Atlas of Kenya. Republic of Kenya, Ministry of Planning and National Development, Office of the Vice-President, Central Bureau of Statistics November s. RoK/CBS Kenya Demographic and Health Survey Republic of Kenya, National Council for Population and Development, Central Bureau of Statistics, Office of the Vice President and Ministry of Planning and National Development. Nairobi, Kenya. 210 s. ja liitteet. RoK/MFP Second Report on Poverty in Kenya. Volume III: Welfare Indicators Atlas. Republic of Kenya, Ministry of Finance and Planning. A report prepared by the Central Bureau of Statistics and Human Resourches and Social Services Department. RoK/NASCOP AIDS in Kenya. Background, Projections, Impact, Interventions and Policy. Republic of Kenya, Ministry of Health, NASCOP. Sixth Edition. 40