LOIMIJOEN YHTEISTARKKAILU VUOSINA

Transkriptio

1

2

3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO TARKKAILUVELVOLLISET JA VOIMASSA OLEVAT LUVAT TARKKAILUN SUORITUS VESISTÖALUEEN YLEISKUVAUS Yleiskuvaus ja ekologinen tila Hydrologia SÄÄ- JA VESIOLOT Vuosi Vuosi Loimijoen alueen sadanta Virtaamat Kuhalankoski Maurialankoski VESISTÖKUORMITUS Asutuksen aiheuttama vesistökuormitus Teollisuuden aiheuttama vesistökuormitus Kokonaiskuormituksen kehitys KUORMITUKSEN KEHITYS KUORMITTAJAKOHTAISESTI Forssan kaupunki Genencor International Oy Pintos Oy (entinen Ofa Oy Ab), Jokioisten tehdas Jokioisten kunta Ypäjän kunta Loimaan kaupunki Loimaan kaupunki, Alastaron taajama Huittisten kaupunki, Vampulan taajama Huittisten kaupunki Lounais-Suomen Putki Oy Loimaan Kromaus Oy Punkalaitumen kunta VESISTÖN TILA... 34

4 8.1 Tammelan Pyhäjärvi Pyhäjärven luusua Loimijoki Happipitoisuus Fosforipitoisuus Typpipitoisuus Ammoniumtyppi Nitraattityppi Sameus ja kiintoaine Humuksen määrä Sähkönjohtavuus ja veden ph Klorofyllipitoisuudet Veden hygieeninen laatu Runkoasemien keskimääräinen veden laatu Kuormittajakohtaiset vesistövaikutukset Sivujokien veden laatu Jänhijoki Aronoja ja Koenjoki Niinijoki Palojoki Punkalaitumenjoki HAJAKUORMITUS JA AINEVIRTAAMAT YHTEENVETO VIITTEET LIITTEET Liite 1. Vedenlaatutulokset 2012 Liite 2. Vedenlaatutulokset 2013 Liite 3. Virtaamataulukot 2012 Liite 4. Virtaamataulukot 2013 Liite 5. Havaintoasemakartta Liite 6. Loimijoen periphyton 2013

5 Vesistöosasto/MM Julkaisunumero 715/14 LOIMIJOEN YHTEISTARKKAILU VUOSINA JOHDANTO Loimijoen (Kuva 1.1) alueen veden laadun yhteistarkkailumuotoinen seuranta on aloitettu vuonna Pääuoman lisäksi tarkkailun piiriin ovat kuuluneet jo pitkään siihen laskevat Koenjoki, Niinijoki ja Punkalaitumenjoki. Jänhijoki on ollut mukana seurannassa vuodesta 1998 alkaen ja Loimijoen alajuoksulle laskeva Palojoki vuodesta 2001 alkaen. Kuva 1.1. Loimijoen yläosa, Forssan puhdistamon yläpuoli. Harri Perälä. Nyt käytössä oleva tarkkailuohjelma on laadittu Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen toimesta vuonna Ohjelma sisältää veden laadun seurannan, pohjaeläin- ja sedimenttitutkimukset sekä pohjan piilevien tarkkailun. Hämeen ympäristökeskus hyväksyi em. ohjelman tietyin tarkistuksin ja täydennyksin (kirje nro 0300Y ) ja Lounais-Suomen ympäristökeskus (kirje nro 0299Y ). Tämän jälkeen tarkkailuohjelmasta laadittiin päivitetty versio , johon on lisätty tarkkailupiste L4 Genencor International Oy:n alapuolelle Loimijokeen (kirje nro YLO/lup/730A/04, dnro HAM-2003-Y ). Lisäksi piilevätarkkailua muutettiin vuodelle 2010 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen suullisesti hyväksymällä tavalla. ( 03 ) PL 265, Tampere

6 2 Yhteistarkkailuohjelma kattaa jokivarren pistemäiset jätevesikuormittajat, mutta ei alueella sijaitsevia turvetuotantoalueita, kaatopaikkoja eikä Huittisten kaivosta. Lisäksi Forssan Envitech-alueen kuormittajilla on oma, vuonna 2011 valmistunut vesistövaikutusten yhteistarkkailuohjelma. 2. TARKKAILUVELVOLLISET JA VOIMASSA OLEVAT LUVAT Loimijoen yhteistarkkailuun osallistuvilla kaupungeilla, kunnilla ja teollisuuslaitoksilla (Taulukko 2.1) on Hämeen ympäristökeskuksen, Lounais-Suomen ympäristökeskuksen, Länsi-Suomen ympäristölupaviraston, Etelä-Suomen aluehallintoviraston tai Vaasan hallinto-oikeuden jätevesien laskuluvissa asettamat vesistön tilan tarkkailuvelvoitteet. Taulukko 2.1. Loimijoen yhteistarkkailuun vuonna 2013 osallistuneet kuormittajat ja heidän lupapäätökset. Tarkkailuvelvollinen Lupapäätös pvm 1) Forssa kaupunki Länsi-Suomen ympäristölupavirasto (LSY-2003-Y-432) Vaasan hallinto-oikeus (01584/05/2110) Etelä-Suomen Aluehallintovirasto (ESAVI/684/04.08/2010 päätös nro 84/2011/1), määräaikojen pidentäminen ) Genencor International Oy Hämeen ympäristökeskus (YSO/57/2007) uusi lupahakemus vireillä 3) Pintos Oy, Jokioinen Hämeen ympäristökeskus (YLO/lup/113/05) uusi lupahakemus vireillä 4) Jokioisten kunta Länsi-Suomen ympäristölupavirasto (LSY-2006-Y-202, päätös nro 5/2007/1) Etelä-Suomen aluehallintovirasto, muutospäätös (ESAVI/77/04.08/2012, päätös nro 171/2012/1) ) Ypäjän kunta Hämeen ympäristökeskus (YLO/lup/97/03) lupamääräysten tarkistamiskäsittely meneillään 6) Loimaan kaupunki, Loimaa Länsi-Suomen ympäristölupavirasto (LSY-2009-Y-80) Etelä-Suomen aluehallintovirasto (ESAVI/214/04.08/2011, päätös nro 53/2012/1), määräaikojen pidentäminen ) Loimaan kaupunki, Alastaro Etelä-Suomen aluehallintovirasto (ESAVI/343/04.08/2012, päätös nro 282/2013/2) ) Loimaan kaupunki, Mellilä Kuormitus loppunut, tarkkailu jatkunut toistaiseksi - 9) Huittisten kaupunki, Vampula Etelä-Suomen aluehallintovirasto (ESAVI/648/04.08/2010, päätös nro 74/2011/1) ) Huittisten kaupunki, Huittinen Etelä-Suomen aluehallintovirasto (ESAVI/775/04.08/2010, päätös nro 135/2011/1) ) Humppilan kunta Kuormitus loppunut , tarkkailu jatkunut toistaiseksi - 12) Lounais-Suomen Putki Oy Etelä-Suomen aluehallintovirasto (ESAVI/269/04.08/2012, päätös nro 256/2013/1)

7 3 13) Punkalaitumen kunta Lounais-Suomen ympäristökeskus (LOS, päätös nro 28 YLO) Vaasan hallinto-oikeus (päätös nro 06/0029/2, dnro /04/2107) Loimaan kaupungin Mellilän taajaman jätevedet johdetaan Loimaan puhdistamolle. Niinijokeen voi kuitenkin tulla kuormitusta Mellilän taajaman alueella olevista viemäreistä ja se on ollut aiemmin mukana tarkkailussa Mellilän kunnan toimeksiannosta ja käytäntö on jatkunut toistaiseksi. Loimijoen vesistöalueella myös sijaitsevan Loimaan Kromaus Oy:n (uusi lupa , Loimaan kaupungin ympäristölautakunta, päätös Y1/2012 Ympla ) purkuvesistössä ei suoriteta vesistötarkkailua, eikä se ole ollut mukana yhteistarkkailussa vuosina Sen alapuolisesta vesistöstä on otettu sedimenttinäytteitä vuonna 2002 raskasmetallikuormituksen mahdollisten vaikutusten selvittämiseksi. Huittisten puhdistamo Oy on saanut Etelä-Suomen aluehallintovirastolta luvan (ESA- VI/643/04.08/2010, päätös nro 16/2013/2) Huittisten, Punkalaitumen ja Sastamalan jätevesien yhteiskäsittelyyn Pappilannimen saneerattavalla jätevedenpuhdistamolla. Huittisten puhdistamo Oy ei ollut mukana Loimijoen yhteistarkkailussa vielä vuonna Huittisten puhdistamon saneeraus ja laajennus sekä Sastamalan siirtoviemärit valmistuvat tämän hetken tiedon mukaan vuoden 2016 aikana, jolloin yhteiskäsittely alkaa. 3. TARKKAILUN SUORITUS Tässä raportissa käsitellään vuosien vesistötarkkailun tulokset. Veden laatua seurataan vuosittain, kun taas sedimenttien kuntoa, pohjaeläimistön tilaa ja piileviä seurataan kolmen vuoden välein. Piilevätarkkailu tehtiin vuonna 2013 ja se raportoidaan tämän raportin liitteenä (Eloranta 2014). Edelliset tulokset ovat vuodelta 2010 (Eloranta 2011). Sedimentti- sekä pohjaeläinnäytteet on otettu viimeksi vuonna 2011 ja ne on raportoitu vuonna 2012 (Valkama 2012). Edellinen tutkimus on vuodelta 2008 (Valkama 2009). Loimijoen pääuoman alueella on 16 virallista havaintoasemaa (Taulukko 3.1). Asemalta L15 otettiin näytteet ainevirtaamien seuraamiseksi lähes kuukausittain. Asema L16 on lisätty Turun Veden tarpeisiin, eikä se ole ainakaan toistaiseksi yhteistarkkailuasema.

8 4 Taulukko 3.1. Loimijoen pääuoman tarkkailuasemat ja niiden kaikki havaintoajankohdat vuosina Loimijoen Aseman Kuukausi pääuoma 2012 laatu L1 x x x x L1A runkopiste x x x x x x x L2 runkopiste x x x x x x x L3 x x x x x L4 x x x 2 x x x x L5 runkopiste x x x 2 x x x x L5A x x x x x L6 x x x L9 runkopiste x x x 2 x x x x L11 runkopiste x x x x x x x L13A x x L13 runkopiste x x x x x x x L14A x x L14 x x L15 runkopiste x x x x x x x x x x x L16 (Turun Vesi) x x x x L17 x x x x Loimijoen Aseman Kuukausi pääuoma 2013 laatu L1 x x x x L1A runkopiste x x x x x x x L2 runkopiste x x x x x x x L3 x x x x x L4 x x x x x x x L5 runkopiste x x x x x x x L5A x x x x L6 x x L9 runkopiste x x x x x x x L11 runkopiste x x x x x x x L13A x x L13 runkopiste x x x x x x x L14A x x L14 x x L15 runkopiste x x x 2 x x x x x x x L16 (Turun Vesi) x x x x L17 x x x x x Pääuoman lisäksi näytteitä otettiin 5 sivujoesta (Taulukko 3.2). Lisäksi seurattiin Koenjokeen laskevan Aronojan (2 asemaa) veden laatua.

9 5 Taulukko 3.2. Loimijoen sivujokien tarkkailuasemat ja niiden havaintoajankohdat vuosina Aseman Kuukausi laatu Sivujokien suut: Jänhijoki J3 runkopiste x x x x x Koenjoki KJ3 runkopiste x x x x x Niinijoki N3 runkopiste x x x x x Palojoki P1 runkopiste x x x x x Punkal.joki VP3 runkopiste x x x x x Humppilan ylä- ja alapuoli: Aronoja K10 x 2 x x x Aronoja K6 x 2 x x x Koijoki K3 x 2 x x x Koijoki K7 x 2 x x x Mellilän ylä- ja alapuoli: N1 x x N2 x x Punkalaitumen ylä- ja alapuoli: VP1 x x x x VP2A x x x x 2013 Aseman Kuukausi laatu Sivujokien suut: Jänhijoki J3 runkopiste x x x x x Koenjoki KJ3 runkopiste x x x x x Niinijoki N3 runkopiste x x x x x Palojoki P1 runkopiste x x x x x Punkal.joki VP3 runkopiste x x x x x Humppilan ylä- ja alapuoli: Aronoja K10 x x x x Aronoja K6 x x x x Koijoki K3 x x x x Koijoki K7 x x x x Mellilän ylä- ja alapuoli: N1 x x N2 x x Punkalaitumen ylä- ja alapuoli: VP1 x x x x VP2A x x x x Eri asemilta määritettiin vähintään tarkkailuohjelman mukaiset analyysit (Taulukko 3.3). Lisäksi asemalta L15 on tehty lisämäärityksiä (alkaliteetti, TOC, liupo 4 Nucle) Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tilauksesta.

10 6 Taulukko 3.3. Loimijoen yhteistarkkailun analyysivalikoima. Loimijoen pääuoma Loimijoen sivujoet Analyysi Runkopisteet Muut pisteet Jokisuut Yläjuoksut Aronoja Lämpötila o C x x x x x Happi mg/l x x x x x Happi kyll % x x x x x Sameus FTU x x x x x Kiintoaine mg/l x x Sähkönjohtavuus ms/m x x x x x ph x x x x x Väri mg Pt/l x *) x COD Mn mg/l O 2 x x x x BOD 7 mg/l x Kokonaistyppi µg/l x x x x x Ammoniumtyppi µg/l x x x x x Nitraattityppi µg/l x x x Kokonaisfosfori µg/l x x x x x Fosfaattifosfori µg/l x x Rauta µg/l x x Fekaaliset kolit kpl/dl x x x x x Fekaaliset streptokokit kpl/dl x x x x x Klorofylli a mg/m 3 x **) *) Väri määritetään seuraavilta runkopisteiltä: L1A, L9 ja L15. **) Klorofylli-a määritys suoritetaan asemilta L1A, L5, L9, L13 ja L15 (kesäkuu ja elokuu). Tarkkailualue, kuormittajien sijainti ja veden laadun havaintopaikat on esitetty liitekartalla 5. Loimijoen yläjuoksun kunnat kuuluvat Hämeen ELY-keskuksen alueeseen. Joen alaosalla valvontaa suorittaa Varsinais-Suomen ELY-keskus. Raja on Ypäjän ja Loimaan välillä. 4. VESISTÖALUEEN YLEISKUVAUS 4.1 Yleiskuvaus ja ekologinen tila Loimijoen yhteistarkkailun piiriin kuuluu pääosa Loimijoen valuma-alueesta Tammelan Pyhäjärven luusuasta alkaen. Tarkkailukohteita ovat Loimijoki ja sen sivujoista Jänhijoki, Koenjoki, Niinijoki, Palojoki ja Punkalaitumenjoki. Peltojen osuus valuma-alueesta (39 %) on Loimijoen alueella Kokemäenjoen vesistöalueen korkein. Loimijoen vedet laskevat Huittisten alapuolella Kokemäenjokeen. Pyhäjärvi kuuluu järvityypiltään mataliin humusjärviin (Mh) ja toissijaisesti se on tyypitelty runsasravinteisiin järviin (Rr). Loimijoen pääuoma on tyypiltään suuri savimaiden joki (Ssa) ja siihen laskevat sivujoet kuuluvat keskisuuriin savimaiden jokiin (Ksa). Pyhäjärven veden ominaispiirteitä ovat samentuneisuus ja rehevyys maatalousvaltaiselta valumaalueelta tulevan voimakkaan hajakuormituksen vuoksi. Valumaolojen vaihtelu heijastuu järven mataluudesta johtuen nopeasti veden laatuun. Talvella pohjan lähellä on ajoittain todettu happivajetta. Pyhäjärven ekologinen tila on tyydyttävä.

11 7 Pyhäjärven syvännealueella sijainneen valtakunnallisen syvännehavaintoaseman säännöllinen tarkkailu lopetettiin vuoden 1994 jälkeen, mutta aloitettiin uudelleen vuonna Vuosina syvänteeltä ei ole otettu näytteitä. Savisamean Loimijoen ja sen sivujokien ravinnepitoisuudet ovat korkeita. Ravinnetaso määräytyy paljolti hajakuormituksen mukaan. Loimijoen yläjuoksulla jätevesien osuus on kuitenkin varsinkin alivirtaamilla merkittävä. Jätevedet heikentävät myös joen hygieenistä laatua merkittävästi. Happitilanne on normaalisti tyydyttävä tai hyvä. Loimijoen yläosan ekologinen tila on luokiteltu sekä biologisten että fysikaalis-kemiallisten tekijöiden mukaan tyydyttäväksi. Alaosalla ekologinen tila heikkenee suuremman fosforipitoisuuden vuoksi välttäväksi. Jokiosuudella on kaksi merkittävää nousuestettä sekä yli puolet luontaisesta putouskorkeudesta on rakennettu ja jokiuomaa on perattu noin puolet joen pituudesta, minkä vuoksi Loimijoki on nimetty voimakkaasti muutetuksi. Jokioisten alapuolelle laskevan Jänhijoen ekologisen luokittelun mukainen fysikaalis-kemiallinen tila on hajakuormituksesta peräisin olevan raskaan ravinne- ja kiintoainekuormituksen sekä heikon hygieenisen laadun vuoksi välttävä. Monipuolinen biologinen aineisto huomioiden Jänhijoen ekologinen tila on kuitenkin luokiteltu tyydyttäväksi. Muiden Loimijoen sivujokien ekologinen tila on vain välttävä johtuen erittäin suuresta fosforitasosta, jonka perusteella jokien fysikaalis-kemiallinen tila on huono. Biologiset laatutekijät kuitenkin nostavat ekologisen tilan välttäväksi. Loimijoen vesistöalueen pinta-ala on 3140 km 2 ja järvisyys vain 2,8 %. Järvisyysprosentti on vielä Tammelan Pyhäjärven luusuassa normaali (10,8 %), mutta Forssan ja Huittisten välinen osuus on lähes järvetöntä ja voimaperäisesti viljeltyä aluetta. Loimijoen pituus on 114 km ja pudotuskorkeus 54 m. Joessa on kahdeksan säännöstelypatoa, joista kahdella on voimalaitos. Loimijoen keskivirtaama on Forssassa 6,3 m 3 /s, Loimaalla 11,2 m 3 /s ja Huittisissa 26 m 3 /s. Valumaalueen vähäjärvisyyden takia virtaamavaihtelut ovat suuria. Alivirtaamat ovat alajuoksullakin vain muutamia kuutiometrejä sekunnissa, kun taas ylivirtaamat ovat yli 100 m 3 /s. Kuva 4.1. Loimijoen yhteistarkkailuun kuuluvien vesimuodostumien tyypittely ja vesienhoidon 2. suunnittelukauden päätökseen perustuva ekologinen tila. Lähde: Ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta. Vesimuodostuma; Kunta Pintavesityyppi Ekologinen tila Pyhäjärvi; Tammela Matalat humusjärvet (Mh) tyydyttävä Loimijoki yläosa; Jokioinen Suuret savimaiden joet (Ssa) tyydyttävä Loimijoki alaosa; Huittinen Suuret savimaiden joet (Ssa) välttävä Jänhijoki; Forssa, Jokioinen Keskisuuret savimaiden joet (Ksa) tyydyttävä Koenjoki (Kojonjoki); Forssa, Humppila, Loimaa Keskisuuret savimaiden joet (Ksa) välttävä Niinijoki, Loimaa Keskisuuret savimaiden joet (Ksa) välttävä Palojoki (Kourajoki); Huittinen Keskisuuret savimaiden joet (Ksa) välttävä Punkalaitumenjoki; Punkalaidun, Huittinen Keskisuuret savimaiden joet (Ksa) välttävä 4.2 Hydrologia Loimijoen virtaamia mitataan mm. Kuhalankoskesta (Forssa) ja Maurialankoskesta (Huittinen). Edellä mainituille koskille sekä Loimijoen suurimmille sivujoille voidaan esittää seuraavat perustiedot:

12 8 Taulukko 4.1. Loimijoen pääuoman ja sivujokien virtaamatietoja. Pääuoma: MHQ MQ MNQ F km 2 L % m 3 /s m 3 /s m 3 /s Kuhalankoski ( ) ,5 18,7 6,3 1,44 Kuhalankoski ( ) ,5 17,4 6,1 1,54 Maurialankoski ( ) , ,1 1,85 Maurialankoski ( ) , ,4 2,33 Sivujoet: Jänhijoki 205 3,8 14 1,6 0,2 Koenjoki 470 0,4 35 3,8 0,4 Niinijoki 225 0,0 21 2,0 0,1 Palojoki 225 0,1 18 1,9 0,2 Punkalaitumenjoki 425 0,6 31 3,6 0,4 Jokialueen virtaamavaihtelut ovat vähäjärvisyyden takia suuria, millä on suurta merkitystä tulvahuippujen aiheuttaessa veden samenemista ja ravinteiden huuhtoutumista jokivarsien peltoalueilta. 5. SÄÄ- JA VESIOLOT 5.1 Vuosi 2012 Vuoden 2011 marras- ja joulukuu olivat runsassateisia ja virtaamat olivat ajoin tulvalukemissa. Virtaamat pysyivät keskimääräistä suurempina koko alkutalven ja virtapaikat olivat pitkään sulia, joten happitilanne oli muodostumassa hyväksi viileän veden ja myöhäisen jäätymisen ansiosta. Sää jatkui joulukuunkin sateisena ja hyvin leutona. Talvesta ei ollut vielä vuodenvaihteeseen mennessä tietoakaan. Kunnon pakkasia saatiin tammikuussa ja ne kestivät maaliskuuhun. Suojakausia ei juurikaan ollut. Maaliskuun alussa sää lämpeni ja lumet alkoivat sulaa nopeasti etenkin eteläisimmissä osissa vesistöaluetta. Huittisten-Porin seuduilla maa paljastui lumesta jo maaliskuun lopulla ja ojissa oli suuret virtaamat. Huhtikuussa säätyyppi jälleen viileni ja yöpakkasia oli vielä kuun lopulla. Viileä sää hidasti lumien sulamista ja jääpeitteen aukeamista. Jäät lähtivät vapun aikaan sään lämmettyä nopeasti. Valumat olivat keväällä runsaita ja järvien pinnat kohosivat normaalia korkeammalle. Hajakuormitus oli siten tavallista voimakkaampaa. Toukokuun lopulla ilmat lämpenivät ja järviin muodostui pysyvä kerrosteisuus. Kesän säätyyppi oli viileä ja sateinen. Pitkiä hellekausia ei ollut, joten pintaveden lämpötila pysytteli 20 asteen tuntumassa. Näin ollen leväkukinnat olivat lyhytaikaisia ja tavallista vähäisempiä. Sinilevää esiintyi lähinnä hyvin rehevissä järvissä, mutta pintakukintoja ei ollut tai ne olivat lyhytaikaisia.

13 9 Syyskuussa säätyyppi muuttui viileämmäksi ja sateiseksi. Lokakuu oli tavallista sateisempi ja ojat ja joet tulvivat monin paikoin. Hajakuormitus oli siten runsasta, mikä lisäsi humusleimaa ja kohotti ravinnetasoa. Ensimmäiset pakkaset tulivat lokakuun lopulla, jolloin satoi myös ensilumi. Marraskuu oli kuitenkin vielä lauha ja sateinen. Marraskuun lopussa oli myrskyjä, jotka sekoittivat veden tehokkaasti. Pakkaskausi alkoi yhtäkkisesti joulukuun vaihteessa. Jäätymisajankohta oli lähes normaali ( ). Sateiden jäljiltä virtaamat jäivät suuriksi, joten happitilanteen kannalta talvikaudesta ei ennakoitu kovin vaikeaa. Toisaalta veden lämpötila jäi tavallista korkeammaksi mikä lisäsi hapen kulumisnopeutta. Humusleima ja ravinnepitoisuudet tulevat olemaan kuitenkin tavanomaista suurempia. 5.2 Vuosi 2013 Tammi ja helmikuu olivat lauhoja eikä pitkiä pakkasjaksoja ollut. Lunta satoi varsin runsaasti. Virtapaikat pysyivät laajalti sulina voimakkaan virtauksen takia. Myös pienemmät ojat pysyivät sulina ja routaa oli tavallista vähemmän paksun lumipeitteen takia. Lunta tuli helmikuulla edelleen lisää. Lämmin vesi muodosti paikoin uhkuläpiä. Talvi jatkui kovana maaliskuussa. Lunta satoi lisää ja yöpakkaset kovenivat. Kuun puolivälissä oli yöllä pakkasta yli 20 C, joten virtapaikat jäätyivät ja virtaamat hiipuivat. Myös merialueelle muodostui uuttaa jäätä. Talven ote ei hellittänyt huhtikuussakaan. Yöt olivat poikkeuksellisen kylmiä ja päivät aurinkoisia, joten sulaminen edistyi hitaasti. Kuun puoliväliin mennessä sulamisvalumaa ei juuri ollut ja joetkin pysyivät vankassa jäässä. Talven selkä alkoi taittua vasta kuun lopulla eli lähes kuukauden normaalista myöhässä. Huhtikuun puolivälin jälkeen kevät alkoi edistyä nopeasti. Huhtikuun lopulla lämpöaalto sulatti lumipeitteen nopeasti ja monilla alueilla oli huipputulvia. Myös Loimijoki tulvi voimakkaasti veden noustessa Huittisten keskustaan. Hajakuormitus oli siten voimissaan. Järvien jäät lähtivät vapun aikoihin eli koko lailla normaaliin aikaan. Sadanta oli sulamiskaudella maltillista, joten tulvat menivät ohi viikossa parissa. Sää alkoi lämmetä toukokuun alun jälkeen. Toukokuu oli lämmin ja monin paikoin vähäsateinen. Monet järvet kerrostuivat tyynen lämpimän sään takia nopeasti, joten kesäkerrosteisuudesta tuli pitkä. Kesäkuu oli poikkeuksellisen lämmin ja sateet tulivat lähinnä paikallisina ukkoskuuroina. Myös heinäkuun sademäärissä oli suuria paikallisia vaihteluita sateiden kuuroluonteisuuden vuoksi. Suurimmassa osassa maata satoi mm eli keskimääräistä vähemmän. Etelä- ja lounaisrannikolla satoi hyvin vähän, alle 40 mm. Heinä-elokuu olivat kuitenkin normaalia runsassateisempia. Haihdunta ja maan kuivuus pitivät valumat kuitenkin vähäisinä. Kerrosteisuus pysyi järvissä vakaana keskikesän hellejakson aikana. Vähäiset valumat pitivät hajakuorman kurissa ja sedimentaatio vähensi päällysveden ravintovarastoja. Pahaa leväkesää ei siten ollut. Matalissa järvissä leville oli kuitenkin hyvät kasvuedellytykset. Syyskuu oli kuiva ja vähäsateinen. Kuukauden sadanta oli maan länsi- ja pohjoisosassa yleisesti mm eli monin paikoin alle puolet tavallisesta. Maan itäosassa satoi yli 50 mm eli lähes keskimääräisesti. Syyskuun lopun sateet imeytyivät pääasiassa kuivaan maaperään eivätkä nostaneet merkittävästi jokien virtaamia. Erityisesti Lounais-Suomessa maa on yhä vähäsateisen kesän jäljiltä kuivaa ja

14 10 maankosteuden vaje on jopa yli 100 mm. Järvien pinnat olivat syyskuussa cm tavallista alempana ja virtaamat olivat erittäin vähäisiä. Pienet purovesistöt olivat kokonaan kuivuneet. Lokakuussa sää viileni ja sateita saatiin jonkin verran. Koska haihduntaa ei enää ollut, jokiin ja puroihin saatiin jo virtaamia. Sateet painottuivat lokakuun loppupuolelle. Myös marraskuussa ja etenkin joulukuussa satoi vielä runsaasti, joten vesitilanne parani loppuvuotta kohti. Joet jopa tulvivat Pohjanmaalla ja järvien pinnat olivat poikkeuksellisen korkealla myös Pirkanmaalla. Järvet jäätyivät itsenäisyyspäivän jälkeen, mutta sulivat uudelleen joulukuun lopulla lämpöjakson vaikutuksesta. Jääpeite tuli uudelleen tammikuun 10 päivän tienoilla alkaneen pakkasjakson seurauksena. Talvesta tullee happitilanteen kannalta ongelmaton. Taulukko 5.1. Sadanta Kokemäenjoen vesistöalueella (Harjavalta) vuosina 2012 ja 2013 sekä prosentteina (%) pitkän ajan ( ) sademääristä. Sade mm tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Yht Vuosi Vuosi % normaalista (vuosien vertailupohjana käytetty keskiarvoa ja 2004 alkaen keskiarvoa ) Loimijoen alueen sadanta Loimijoen alueelta on sadantatietoja mm. Jokioisten alueelta (Taulukko 5.2), missä vuotuinen sademäärä (v mm, v mm) oli samaa luokkaa kuin Harjavallassa (v mm, v mm). Vuoden 2012 sademäärä oli selvästi keskimääräistä suurempi (Jokioinen : 606 mm).

15 11 Taulukko 5.2. Sadanta (mm) Jokioisissa vuosina sekä vertailu vuosien , ja keskiarvoihin. Sade mm tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Yht Runsaimmat sateet ajoittuivat vuonna 2012 syys- ja lokakuulle, mutta vuosi oli muutoinkin hyvin sateinen (Kuva 5.1). Vuonna 2013 satoi eniten elokuussa ja loppuvuodesta. mm 160 Jokioinen Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Kuva 5.1. Vuosien 2012 ja 2013 kuukausisadannat Jokioisten säähavaintoasemalla pitkän ajan ( ) keskiarvoon verrattuna. 5.4 Virtaamat Kuhalankoski Vuonna 2012 Kuhalankosken juoksutukset olivat suurimmillaan tammi- ja huhti-toukokuussa sekä loppuvuonna loka-marraskuussa (Taulukko 5.3, Kuva 5.2). Virtaamia nostivat syksyn 2011 erittäin runsaat sateet ja myös vuosi 2012 oli keskimääräistä sateisempi. Suurimmillaan virtaamat olivat tammikuussa 20,0 m 3 /s ja toukokuussa 24,0 m 3 /s. Pienimmät virtaamat 1,2 m 3 /s mitattiin elokuussa.

16 TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU 12 Vuonna 2013 Kuhalankosken virtaamat olivat alkutalvella keskimääräistä tasoa runsaampia, mutta hiipuivat kevään mittaan. Kesän sademäärä jäi keskimääräistä pienemmäksi ja virtaamat kasvoivat vasta marras-joulukuussa. Suurimmat virtaamat mitattiin tammi-, touko- ja joulukuussa (8 m 3 /s). Pienimmillään virtaamat olivat 1,2-1,5 m 3 /s heinäkuun lopulta lokakuun alkuun. Vuositasolla Kuhalankosken keskivirtaama oli vuonna ,2 m 3 /s ollen 134 % vuosien keskiarvosta 6,1 m 3 /s. Vuonna 2013 Kuhalankosken keskivirtaama oli puolittunut edellisvuoteen nähden ollen 4,2 m 3 /s, mikä oli 69 % vuosien keskiarvosta. Syksyn 2011 ja vuoden 2012 runsaat sateet näkyivät Loimijoen yläjuoksulla ja varsinkin alajuoksulla virtaamat olivat keskimääräistä suurempia. Taulukko 5.3. Kuhalankosken keskimääräinen juoksutus kuukausittain ajanjakson aineistosta laskettuna sekä kuukausittaiset juoksutukset 2000-luvulla. tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu k.arvo ,0 5,5 4,9 8,8 13,1 6,4 2,8 3,3 4,2 5,3 7,4 7,9 6, ,3 5,5 6,3 11,3 12,6 4,9 4,0 2,9 3,4 3,3 5,7 7,0 6, ,4 9,1 9,2 15,1 9,5 3,0 1,9 2,3 3,2 1,2 10,9 13,2 7, ,5 5,9 4,0 8,0 9,4 3,8 2,0 1,2 5,6 7,0 5,0 5,0 5, ,5 7,9 10,0 11,4 7,9 1,7 2,9 2,7 1,2 1,2 1,2 1,2 4, ,2 1,2 1,2 1,2 3,1 2,8 1,6 1,2 1,2 1,2 1,2 1,4 1, ,2 7,0 7,0 8,4 5,4 4,8 12,4 13,1 6,6 5,3 6,1 7,6 7, ,6 12,8 5,0 6,5 3,8 2,0 1,3 6,5 4,1 1,4 6,8 6,9 6, ,0 3,0 3,0 8,7 9,4 3,9 1,9 0,8 0,8 0,8 3,8 12,8 4, ,8 6,4 4,7 5,9 4,7 1,2 1,2 1,6 3,5 3,5 6,9 10,6 5, ,0 13,9 12,0 15,2 5,1 1,5 1,7 1,2 1,2 3,8 12,5 15,4 8, ,9 6,8 2,5 7,7 3,7 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 2,3 6,1 3, ,0 4,0 5,0 14,6 10,9 4,7 2,5 1,6 1,2 1,2 2,1 3,5 4, ,5 3,5 4,3 12,2 7,6 2,7 1,6 1,6 2,3 3,5 4,0 11,7 4, ,7 8,0 8,0 13,1 15,5 3,6 3,0 1,6 3,9 9,1 10,4 8,0 8, ,3 6,0 5,4 4,8 6,9 2,3 1,9 1,5 1,2 2,1 3,8 7,3 4,2 % vv tasosta m 3 /s Kuhalankoski Kuva 5.2. Kuhalankosken kuukausivirtaamat vuosina sekä pitkänajan keskiarvona.

17 Maurialankoski Maurialankosken keskivirtaamaksi muodostui vuonna ,7 m 3 /s, mikä oli hieman keskimääräistä (v m 3 /s) suurempi (Taulukko 5.4). Vuonna 2013 keskivirtaama 20,5 m 3 /s jäi puolestaan hieman pitkänajan keskiarvoa pienemmäksi. Virtaamat olivat kuitenkin molempina vuosina suuria etenkin alkutalvesta ja kevätvaluman aikaan sekä loppuvuodesta. Kuukausivirtaamien suhteen vuonna 2012 tammi-, maalis- ja huhtikuu sekä loppuvuodesta lokakuu erottuivat selvästi muuta vuotta suurempine virtaamineen (Kuva 5.3). Kevätylivaluman huippu ajoittui vuonna 2012 hieman aiempaa aikaisemmaksi alkaen maaliskuun lopulla. Vuonna 2013 suurimmat virtaamat ajoittuivat selvimmin kevätvaluman aikaan huhtikuulle. Virtaamat olivat keskimääräistä suurempia myös tammi-, marras- ja joulukuussa. Alajuoksun veden laadun vaihtelua kuvaavat parhaiten aseman L15 tulokset. Veden sameusarvojen perusteella voimakkaimmat eroosiopiikit ajoittuivat runsaiden virtaamien aikaa. Vuonna 2012 Loimijoen sameus oli enimmillään lokakuussa 220 FNU ja vuonna 2013 vesi oli sameinta kevätylivaluman aikaan huhtikuussa (120 FNU). Pienimmilläänkin sameusarvot olivat noin 20 FNU. Taulukko 5.4. Maurialankosken keskimääräinen juoksutus kuukausittain ajanjakson aineistosta laskettuna sekä kuukausittaiset juoksutukset 2000-luvulla. tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu k.arvo ,1 15,6 19,1 70,0 39,0 12,1 9,3 10,5 14,2 23,0 35,0 25,0 24, ,2 16,3 29,1 71,9 30,1 14,8 10,7 10,6 8,9 19,7 29,5 28,4 24, ,0 19,5 33,0 105,0 16,9 6,7 9,3 18,0 6,9 6,8 64,0 49,0 32, ,1 16,1 15,7 63,0 25,0 7,8 4,5 3,2 31,0 21,0 33,0 12,2 20, ,0 59,0 48,0 49,0 16,1 5,8 10,6 5,6 3,2 3,1 3,5 3,6 18, ,8 2,5 11,9 12,6 29,0 8,5 4,0 3,6 3,2 5,2 11,7 24,0 10, ,6 15,9 27,0 48,0 12,3 8,0 31,0 22,0 27,0 18,6 24,0 42,0 24, ,0 25,0 10,3 33,0 11,4 6,6 4,0 27,0 9,4 10,7 34,0 19,6 22, ,7 7,3 5,9 77,0 23,0 9,9 4,1 2,3 2,4 21,0 48,0 55,0 23, ,0 11,5 35,0 22,0 10,6 5,9 4,5 6,1 8,9 11,7 34,0 46,0 19, ,0 44,0 40,0 56,0 10,7 8,7 7,0 10,6 10,2 33,0 64,0 58,0 32, ,6 9,4 5,4 56,0 11,8 8,1 4,7 4,5 3,6 5,4 19,6 14,4 13, ,7 4,7 7,0 91,1 31,8 13,9 4,0 3,5 9,2 5,4 20,3 5,4 16, ,1 4,9 4,8 83,7 13,4 7,7 11,6 7,6 21,3 21,0 22,0 76,6 23, ,5 12,4 52,5 52,6 24,5 12,8 8,3 7,1 14,3 63,2 38,5 12,7 27, ,9 11,4 10,3 73,3 21,1 6,6 5,0 6,5 3,9 13,0 35,8 33,8 20,5 % vv tasosta ,0

18 TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU 14 m 3 /s Maurialankoski Kuva 5.3. Maurialankosken kuukausivirtaamat vuosina sekä pitkänajan keskiarvona. 6. VESISTÖKUORMITUS 6.1 Asutuksen aiheuttama vesistökuormitus BHK-kuormitusta tuli viemäröidyn asutuksen piiristä vuonna 2012 keskimäärin 334 kg/d ja vuonna kg/d (v kg/d). Kuormitus nousi etenkin vuoden 2012 osalta selvästi vuoteen 2011 nähden (Taulukko 6.1). Kuormitus painottui Forssaan, Loimaalle ja Huittisiin. Reduktioprosentit vaihtelivat vuosina 2012 ja 2013 välillä %. Poistotehot olivat keskimäärin paremmat vuonna Vampulassa saavutettu tulos oli huomattavasti vuotta 2011 (66 %) parempi poistotehon ollessa vuonna % ja vuonna %. Fosforikuormitusta tuli asutuksen piiristä vuonna ,8 kg/d, mikä oli kaksinkertaisesti edellisvuoteen nähden (v ,7 kg/d). Vuonna 2013 kuormitus (7,0 kg/d) laski aiemmalle tasolle Forssan ja etenkin Loimaan tuloksen parantuessa. Fosforista poistettiin %. Heikoin puhdistusteho oli jälleen Vampulassa (74 % ja 89 %), vaikka parannusta vuoteen 2011 nähden tapahtui selvästi (v %). Typpikuormitusta tuli asutuksesta vuonna 2012 keskimäärin 904 kg/d ja vuonna kg/d, mikä oli vuotta 2011 enemmän (807 kg/d). Typpikuormasta % oli peräisin kahdelta suurimmalta puhdistamolta (Forssa ja Loimaa). Forssan typpikuorma on lisääntynyt vuodesta 2011 lähtien voimakkaasti. Typen osalta reduktioprosentit vaihtelivat välillä 0-76 %. Paras tulos saavutettiin aiempaan tapaan Huittisissa (69 ja 76 %). Suurimmalla puhdistamolla Forssassa typpireduktio oli % ja nitrifiointiaste %.

19 15 Taulukko 6.1. Asutuksen jätevesikuormitus vuosina 2012 ja 2013 sekä sen kehitys vuosina Q BHK 7 -ATU Kok.P. Kok.N. Nitrif.aste KUNTA m 3 /d mg/l kg/d % mg/l kg/d % mg/l kg/d % % Forssa ,0 200,0 96 0,90 6, , Jokioinen ,3 7,3 96 0,21 0, , Ypäjä ,0 3,5 94 0,54 0, , Loimaa ,0 88,0 91 1,30 6, , Alastaro 368 4,9 1,8 96 0,27 0, , Vampula ,0 2,5 80 0,93 0, ,8-13 Huittinen ,6 27,0 99 0,34 0, , Punkalaidun 413 8,5 3,5 96 0,46 0, , Yhteensä: ,6 14, Q BHK 7 -ATU Kok.P. Kok.N. Nitrif.aste KUNTA m 3 /d mg/l kg/d % mg/l kg/d % mg/l kg/d % % Forssa ,0 140,0 97 0,71 4, , Jokioinen ,6 5,2 98 0,24 0, , Ypäjä 193 5,7 1,1 96 0,22 0, , Loimaa ,0 39,0 95 0,29 1, , Alastaro 284 9,7 2,8 95 0,23 0, ,0 - - Vampula ,0 3,1 93 0,97 0, , Huittinen ,0 40,0 98 0,36 0, , Punkalaidun 398 7,0 2,8 96 0,28 0, , Yhteensä: ,0 7, Keskiarvot: ,3 9, ,3 11, ,3 8, ,2 6, ,2 11, ,1 6, ,1 7, ,6 3, ,2 5, ,8 6, ,6 14, ,0 7, Teollisuuden aiheuttama vesistökuormitus Teollisuuden (Taulukko 6.2) puolella ainoa merkittävä orgaanisen aineen ja ravinteiden kuormittaja on Genencor International Oy. Senkin osalta keskikuormitus laski edelleen vuonna 2012 (0,64 kg/d) (BHK7 v ,0 kg/d ja v ,8 kg/d). Vuonna 2013 orgaaninen kuormitus oli vuoden 2012 tasolla (0,67 kg/d). Fosforikuormitus oli vuonna ,33 kg/d ja vuonna ,57 kg/d, mikä oli samaa luokkaa kuin vuonna 2011 (v ,53 kg/d). Typpikuormituksen taso (v ,9 kg/d, v ,7 kg/d) laski merkittävästi aiemmasta (v kg/d). Kuormitus on siis keventynyt oleellisesti vuodesta 2010 lähtien. Sillä on silti edelleen lievää rehevöittävää vaikutusta Jokioisten kohdalla. Selvimpiä vaikutukset ovat alivirtaamilla.

20 16 Metallikuormittajia on kolme. Suoraan Loimijokeen johdettiin vain Pintos Oy:n Jokioisten tehtaan vedet. Kahden muun metallikuormittajan (Loimaan Kromaus Oy ja Lounais-Suomen Putki Oy) käsitellyt vedet johdettiin Koenjokeen. Teollisuuden aiheuttama sinkkikuormitus oli vuonna 2012 yhteensä 0,07 kg/d ja vuonna ,04 kg/d. Kromikuormitus oli molempina vuosina 0,007 kg/d. Nikkelikuormitus oli vastaavasti 0,005 kg/d ja 0,013 kg/d. Nikkeli- ja syanidikuormituksen tarkkailu poistettiin Lounais-Suomen Putki Oy:n analyysivalikoimasta valvontaviranomaisen päätöksellä vuonna Taulukko 6.2. Teollisuuden aiheuttama vesistökuormitus vuosina 2012 ja Kuormitus on laskettu kalenterivuoro-kautta kohti koko vuodelle (365 d) jaettuna Q BHK 7 Kok.P Kok.N Sinkki Kromi Cr 6+ Nikkeli Lyijy Syanidi Yritys m 3 /d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d Genencor International Oy 270 0,64 0,33 4,9 Pintos Oy, Jokioinen: 54 0,0005 0,16 0,0035 0,0003 0,0005 0,0005 0,0003 L-S Putki Oy 56 0,13 0,45 0,068 0,0021 0,0013 Loimaan Kromaus Oy *) 13,2 0,014 0,0003 0,0042 0,0039 0,0042 Yhteensä: 393 0,6 0,46 5,5 0,072 0,007 0,006 0,005 0, Q BHK 7 Kok.P Kok.N Sinkki Kromi Cr 6+ Nikkeli Lyijy Syanidi Yritys m 3 /d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d Genencor International Oy 262 0,67 0,57 5,7 Pintos Oy, Jokioinen: 45 0,0004 0,31 0,0021 0,0002 0,0003 0,0004 0,0000 L-S Putki Oy 45,8 0,06 0,34 0,0394 0,0033 0,0023 Loimaan Kromaus Oy *) 8,8 0,014 0,0004 0,0030 0,0014 0,0128 Yhteensä: 362 0,7 0,63 6,4 0,042 0,007 0,004 0,013 0,000 Q BHK 7 Kok.P Kok.N Sinkki Kromi Cr 6+ Nikkeli Lyijy Syanidi Vuosi m 3 /d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d ,9 2,4 11,4 0,346 0,158 0,052 0, ,2 2,5 13,7 1,171 0,118 0,118 0, ,5 2,3 16,9 1,036 0,094 0,047 0, ,9 3,2 22,7 0,984 0,315 0,058 0, ,4 2,8 18,0 0,391 0,107 1,720 0, ,5 3,5 24,9 0,218 0,085 0,058 0, ,2 2,9 25,2 0,221 0,087 0,034 0, ,0 2,5 18,8 0,136 0,088 0,044 0, *) 810 9,4 3,2 20,5 0,262 0,015 0,039 0, *) 816 3,6 2,0 21,0 0,206 0,021 0,024 0, *) 889 2,8 3,4 33,2 0,107 0,028 0,014 0, *) ,5 3,8 44,5 0,106 0,022 0,017 0, *) ,9 3,4 45,3 0,127 0,017 0,066 0, *) ,0 4,3 38,5 0,185 0,020 0,039 0, *) ,5 7,0 24,2 0,212 0,017 0,013 0, *) 984 7,8 1,8 4,8 0,121 0,032 0,020 0, *) ,6 3,9 9,9 0,099 0,012 0,008 0, *) ,0 0,9 5,8 0,084 0,010 0,006 0,012 0,002 0, *) 437 1,8 0,6 11,7 0,047 0,014 0,007 0,027 0,000 0, *) 393 0,6 0,5 5,5 0,072 0,007 0,006 0,005 0, *) 362 0,7 0,6 6,4 0,042 0,007 0,004 0,013 0,000 *) Vuodesta 2001 alkaen!

21 Kokonaiskuormituksen kehitys BHK-kuormitus on alentunut aikavälillä huomattavasti (Taulukko 6.3) luvun tasoon verrattuna vähenemä on ollut yli 90 % (Kuva 6.1). Alhaisimmillaan kuormitus on ollut vuosina 2001, ja 2009 luokkaa kg/d. Vuonna 2012 BHK-kuormitus oli aiempaa enemmän koholla asutuksen orgaanisen kuormituksen vuoksi, sillä puhdistamot kärsivät runsaiden sateiden vuoksi suurista vuotovesimääristä. Fosforikuormitus väheni myös pitkään, mutta vuosina kuormitus lisääntyi väliaikaisesti ja uudelleen vuosina Tämän jälkeen fosforikuorma on jäänyt alle 10 kg/d vuotta, johon vuosi 2012 teki poikkeuksen (15,3 kg/d) luvun alussa fosforikuormitus oli vielä tasolla 60 kg P/d. Typpikuormituksessa ei ole ollut havaittavissa yhtä suurta muutosta kuin orgaanisen aineksen tai fosforin kohdalla. Lievä lasku 1980-luvun alkuun verrattuna on ollut todettavissa. Viimeisen kolmen vuoden aikana kuormitus on kuitenkin ollut voimakkaasti kasvussa. Typen poistoon Loimijoen alueella ei ole suuresti pyritty. Suurin typpikuormittaja alueella on maatalous. Taulukko 6.3. Loimijoen yhteistarkkailu, kuormituksen (kg/d) kehitys vuosina BHK 7 kg/d Kokonaistyppi kg/d Kokonaisfosfori kg/d VUOSI Asutus Teollisuus Yhteensä Asutus Teollisuus Yhteensä Asutus Teollisuus Yhteensä , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,1 13,50 22, , ,8 2,20 12, ,3 2,40 11, , ,3 2,50 12, , ,2 2,30 12, , ,8 3,18 15, , ,2 2,82 12, , ,0 3,53 14, , ,8 2,93 15, , ,0 2,51 11, , ,4 3,20 12, , ,6 2,00 12, , ,9 3,40 11, , ,2 3,80 10, , ,4 3,40 9, , ,9 4,30 16, , ,7 7,00 13, , , ,8 1,80 9, , , ,9 3,88 7, , , ,7 0,86 6, , , ,7 0,63 7, , , ,8 0,46 15, , , ,1 0,63 7,7

22 kg/d LOIMIJOEN YHTEISTARKKAILU BHK-kuormitus Teollisuus Asutus kg/d LOIMIJOEN YHTEISTARKKAILU Fosforikuormitus Teollisuus Asutus kg/d Teollisuus Asutus LOIMIJOEN YHTEISTARKKAILU Typpikuormitus Kuva 6.1. BHK-, fosfori- ja typpikuormituksen kehitys Loimijoen vesistöalueella vuosina

23 KUORMITUKSEN KEHITYS KUORMITTAJAKOHTAISESTI 7.1 Forssan kaupunki 19 Pitkällä aikavälillä tapahtuneesta positiivisesta kuormituksen kehityksestä (BHK ja fosfori, Kuva 7.1) huolimatta Forssan jätevesillä on edelleen merkittäviä vesistövaikutuksia. Typpikuorma on kasvussa. kg/d BHK BHK7-ATU BHK7-ATU lähtevä kg/d BHK7-ATU lähtevä mg/l mg/l kg/d Kokonaisfosfori Fosfori lähtevä kg/d Fosfori lähtevä mg/l mg/l 1,6 1,4 1,2 10 1,0 8 0,8 6 0,6 4 0,4 2 0,2 0 0,0 kg/d Kokonaistyppi Typpi tuleva kg/d Typpi lähtevä kg/d m3/d m 3 /d Kuva 7.1. Forssan puhdistamon vesistökuormitus vuosina

24 Genencor International Oy Vesistökuormituksen määrä on nykyisin merkittävästi 1980-luvun tilannetta pienempi (Taulukko 7.1). Vuosina 2012 ja 2013 vesistökuormitus oli orgaanisen aineen ja fosforin osalta pienin laitoksen historiassa. Myös typen poisto oli tehokasta. Taulukko 7.1. Vesistökuormituksen kehitys ja aktiivilietelaitoksen poistotehot vuosina Virtaama Q BHK 7 Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Vuosi m3/d kg/d red % kg/d red % kg/d red % ,0 35,9 104, ,0 38,0 70, ,0 53,0 116, , , , , , , ,1 21,9 33, ,0 85 8, , ,0 47,7 57, ,0 30,7 32, ,0 21,1 34, ,0 9,9 23, ,7 13,5 27, ,9 2,2 14, ,9 97 2,4 92 8, ,2 99 2,5 93 9, ,7 99 2, , ,8 98 2, , ,1 99 2, , ,5 99 2, , ,2 98 2, , ,0 98 2, , ,4 96 3, , ,6 99 2, , ,8 99 3, , ,5 99 3, , ,9 99 3, , ,0 98 4, , ,5 97 7, , , ,7 95 3, ,6 98 3,8 83 8, , ,7 95 4, , , , , ,3 96 4, , ,6 94 5,7 66 Keskiarvot: , , , , , , ,3 98 6, , ,9 99 2, , ,7 98 3, , ,0 98 4, , , ,5 96 6,6 72 Samalle alueelle jätevetensä purkavaan Jokioisten kuntaan verrattuna Genencor International Oy on edelleen hieman suurempi fosforikuormittaja. Kummankaan BHK-kuormituksella ei ole nykyisellä (normaalilla) tasollaan vaikutusta Loimijoen happitalouteen. Häiriötilanteessa vesistössä voi syntyä

25 21 ongelmia. On huomattava, että Genencorin tehtaan BHK 7 -määritys on tehty ilman ATU-lisäystä, joten nitrifioivan laitoksen ammoniumtypen aiheuttava hapenkulutus lisää määritystulosta BHK 7 -ATU määritykseen nähden. Ravinnekuormituksen merkitys on suurimmillaan alivirtaamina. Ylivalumakausina kuormitus peittyy osin hajakuormitukseen ja sen vesistövaikutuksia on vaikeampi todeta. 7.3 Pintos Oy (entinen Ofa Oy Ab), Jokioisten tehdas Pintos Oy ei ole nykyisellään suuri kuormittaja. Ravinnekuormitus on Loimijoen kannalta merkityksetöntä, eikä metallikuormituksellakaan ole selvää vaikutusta veden laatuun. Pohjasedimenttien ja sinne mahdollisesti kertyvien metallien määrää seurataan erikseen. Jotta Loimijoen veden pitoisuus kohoaisi Jokioisten kohdalla edes keskialivirtaamalla (1,5 m 3 /s) 1 µg/l, kuormitustason pitäisi olla 0,12 kg/d. Tämä ei metallikuormituksen osalta toteutunut (Taulukko 7.2). Taulukko 7.2. Pintos Oy Jokioisten tehtaan vesistökuormitus vuosina Virt.Q K-aine Kok.P Kok.N Rauta Fe Kromi Cr Sinkki Nikkeli Vuosi m 3 /a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a ,0 2,00 345,0 17,0 7, ,0 3,10 414,5 51,7 17, ,0 15,60 346,0 75,0 41, ,0 3,80 276,0 39,9 21, ,0 3,00 154,7 55,3 15, ,0 2,80 407,0 63,6 87, ,0 1,60 426,0 32,9 20, ,0 1,50 826,0 43,6 25, ,0 1,60 861,0 34,8 24, ,7 1, ,1 57,9 10,30 85, ,4 1,10 271,6 30,1 6,80 14, ,7 1,20 290,3 63,2 24,00 10, ,1 2,60 355,7 95,2 23,00 29, ,1 0,90 465,3 42,3 0,10 15, ,5 1,00 452,9 87,9 0,20 20, ,8 0,70 235,1 72,9 3,10 17, ,9 0,60 187,7 26,8 6,00 5, ,0 0,70 238,7 19,4 4,50 8, ,3 0,40 126,6 6,6 0,30 3, ,51 137,7 5,1 0,29 2, ,46 168,5 13,8 0,30 8, ,63 78,3 28,6 0,15 18, ,28 163,0 3,2 0,14 1, ,25 166,8 3,3 0,13 3,9 0, ,26 154,8 3,0 0,11 1,3 0, ,20 57,0 3,7 0,10 1,3 0, ,16 112,3 1,9 0,08 0,8 0,16 Kuormitus kg/d: ,0005 0,16 0,010 0,0003 0,0035 0, ,0004 0,31 0,005 0,0002 0,0021 0,0004

26 kg/a Pintos Oy, Jokioinen Sinkki kg/a Kromi kg/a Kuva 7.2. Pintos Oy Jokioisten tehtaiden sinkki- ja kromikuormitus vuosina

27 Jokioisten kunta Vesistökuormituksen tasossa ei ole tapahtunut viime vuosina suurta muutosta (Kuva 7.3). Saavutettu puhdistusteho on ollut erittäin hyvä. kg/d BHK BHK7-ATU BHK7-ATU lähtevä kg/d BHK7-ATU lähtevä mg/l mg/l kg/d 1,2 Kokonaisfosfori mg/l 1,2 1,0 0,8 Fosfori lähtevä kg/d Fosfori lähtevä mg/l 1,0 0,8 0,6 0,6 0,4 0,4 0,2 0,2 0,0 0,0 kg/d Kokonaistyppi Typpi tuleva kg/d Typpi lähtevä kg/d m3/d m 3 /d Kuva 7.3. Jokioisten kunnan vesistökuormitus vuosina

28 Ypäjän kunta Ypäjän kunta ei ole suuri kuormittaja, eikä kuormituksen tasossa ole nähtävissä muutoksia (Kuva 7.4). Tammikuun heikentynyt puhdistusteho nosti vuoden 2012 orgaanisen aineen kuormitusta. kg/d BHK BHK7-ATU ,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 BHK7-ATU lähtevä kg/d BHK7-ATU lähtevä mg/l mg/l kg/d 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 Kokonaisfosfori Fosfori lähtevä kg/d Fosfori lähtevä mg/l mg/l 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 0,0 kg/d Kokonaistyppi Typpi tuleva kg/d Typpi lähtevä kg/d m3/d m 3 /d Kuva 7.4. Ypäjän kunnan vesistökuormitus vuosina

29 Loimaan kaupunki Loimaan kaupungin jätevesikuormitus on vähentynyt pitemmällä aikavälillä, joskin typen osalta viime vuosina oli havaittavissa kasvua (Kuva 7.5). Loppuvuoden häiriötilanteet heikensivät tulosta vuonna kg/d BHK BHK7-ATU BHK7-ATU lähtevä kg/d BHK7-ATU lähtevä mg/l mg/l kg/d 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 Kokonaisfosfori Fosfori lähtevä kg/d Fosfori lähtevä mg/l mg/l 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 0,0 kg/d Kokonaistyppi Typpi tuleva kg/d Typpi lähtevä kg/d m3/d m 3 /d Kuva 7.5. Loimaan kaupungin vesistökuormitus vuosina

30 Loimaan kaupunki, Alastaron taajama Alastaron taajama kuuluu pieniin kuormittajiin, joiden kuormitus on vähentynyt (Kuva 7.6). Puhdistustehot olivat vuosina 2012 ja 2013 hyvät. kg/d BHK BHK7-ATU BHK7-ATU lähtevä kg/d BHK7-ATU lähtevä mg/l mg/l kg/d 2,5 2,0 Kokonaisfosfori Fosfori lähtevä kg/d Fosfori lähtevä mg/l mg/l 2,5 2,0 1,5 1,5 1,0 1,0 0,5 0,5 0,0 0,0 kg/d Kokonaistyppi Typpi tuleva kg/d Typpi lähtevä kg/d m 3 /d m3/d Kuva 7.6. Loimaan kaupungin Alastaron taajaman vesistökuormitus vuosina

31 Huittisten kaupunki, Vampulan taajama Vampulan taajaman vesistökuormituksella (Kuva 7.7) ei ole merkittäviä vesistövaikutuksia. Laitoksella on ollut toimintahäiriöitä ja viime vuosina runsaat ohitukset ovat heikentäneet tulosta. kg/d BHK BHK7-ATU ,0 4,5 BHK7-ATU lähtevä kg/d mg/l ,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 BHK7-ATU lähtevä mg/l ,5 0 kg/d 0,50 0,45 0,40 0,35 0,30 0,25 0,20 0,15 0,10 0,05 0,00 Kokonaisfosfori Fosfori lähtevä kg/d Fosfori lähtevä mg/l mg/l 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 kg/d Typpi tuleva kg/d Typpi lähtevä kg/d m3/d Kokonaistyppi m 3 /d Kuva 7.7. Huittisten kaupungin Vampulan taajaman vesistökuormitus vuosina

32 Huittisten kaupunki Huittinen on yksi Loimijoen suurimmista kuormittajista, vaikka kuormitustaso on laskenut (Kuva 7.8). kg/d BHK BHK7-ATU BHK7-ATU lähtevä kg/d BHK7-ATU lähtevä mg/l mg/l kg/d 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Kokonaisfosfori Fosfori lähtevä kg/d Fosfori lähtevä mg/l mg/l 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 kg/d Kokonaistyppi Typpi tuleva kg/d Typpi lähtevä kg/d m3/d m 3 /d Kuva 7.8. Huittisten kaupungin vesistökuormitus vuosina

33 Lounais-Suomen Putki Oy Luvassa on esitetty seuraavat enimmäispitoisuudet neljännesvuosikeskiarvoina kalenteripäivää kohden: Zn 2,0 mg/l (40 kg/a), Cr 0,5 mg/l (10 kg/a), Cr+6 0,1 mg/l (2 kg/a). Vuosina 2012 ja 2013 mitatut kuormitukset pääosin alittivat em. lupaehdot (Taulukko 7.3). Vuonna 2012 luparaja jäi sinkin osalta saavuttamatta toisella ja kolmannella vuosineljänneksellä. Kuusiarvoisen kromin pitoisuus ylitti luparajan kolmannella vuosineljänneksellä. Vuonna 2013 kuusiarvoisen kromin pitoisuus ja kuormitus ylittivät määritellyt luparajat ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Muilta osin tulokset olivat lupaehtojen mukaiset. Nikkeli ja syanidi poistettiin tarkkailun analyysivalikoimasta valvontaviranomaisen päätöksellä keväällä Taulukko 7.3. Lupaehtojen toteutuminen vuosina 2012 ja Zn Cr Cr+6 Q Vuosi 2012 kg/d kg/d g/d m 3 /jakso Lupaehto: 0,12 0,025 5 Tulos: 1. vuosin. 0,075 0,004 1, vuosin. 0,121 0,002 1, vuosin. 0,218 0,005 7, vuosin. 0,060 0,003 1, Vuosi vuosin. 0,07 0,019 15, vuosin. 0,06 0,003 0, vuosin. 0,07 0,002 0, vuosin. 0,09 0,001 0, Veden laatua ja sen kehitystä kuvaavat tiedot löytyvät kuormitustarkkailuraporteista. Metallikuormituksen (Taulukko 7.4) vaikutukset alapuolisten jokien pitoisuuksiin ovat pieniä (Taulukko 7.5). Nykyinen kuormitustaso on aiempaa alhaisempi (Kuva 7.9 ja Kuva 7.10). Vuosina 2012 ja 2013 kuormitus oli edellisvuosien tasolla.

34 30 Taulukko 7.4. Lounais-Suomen Putki Oy:n tehtailta vesistöön tarkkailuajankohtina johdettu keskimääräinen kuormitus vuosina Virtaama Kok.P Kok.N Kromi Sinkki Nikkeli Cr +6 Syanidi Vuosi m 3 /d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d ,057 3,35 0,136 1,69 0,180-0, ,212 3,24 0,106 1,60 0,080 0,010 0, ,276 3,83 0,440 1,15 0,090 0,246 0, ,145 2,78 0,110 0,43 2,140 0,037 0, ,046 3,79 0,024 0,29 0,090 0,003 0, ,032 2,09 0,036 0,24 0,060 0,008 0, ,013 4,05 0,138 0,15 0,070 0,031 0, ,005 3,55 0,015 0,18 0,030 0,001 0, ,003 3,68 0,017 0,17 0,040 0,009 0, ,002 3,23 0,015 0,08 0,020 0,003 0, ,001 2,96 0,008 0,08 0,020 0,002 0, ,002 4,47 0,007 0,13 0,090 0,003 0, ,059 3,43 0,029 0,21 0,060 0,007 0, ,058 2,54 0,024 0,29 0,010 0,009 0, ,153 1,49 0,051 0,20 0,010 0,014 0, ,134 0,85 0,014 0,16 0,010 0,005 0, ,263 0,90 0,005 0,12 0,003 0,002 0, ,162 0,45 0,004 0,07 0,001 0,002 0, ,235 0,79 0,004 0,12 0, ,115 0,64 0,006 0,07 0,004 Taulukko 7.5. Lounais-Suomen Putki Oy:n vuosien tarkkailuajankohtien keskimääräisen metallikuormituksen vaikutukset Koenjoen ja Loimijoen veden laatuun keski- ja keskialivirtaamalla. Q m 3 /s Cr µg/l Cr +6 µg/l Zn µg/l Ni µg/l CN µg/l Koenjoki: Keskivirtaama MQ m 3 /s 3,8 0,0 0,0 0,4 0,1 0,2 Keskialivirtaama MNQ m 3 /s 0,4 0,4 0,1 4,2 0,8 1,6 Loimijoki: Keskivirtaama MQ m 3 /s 8,8 0,0 0,0 0,2 0,0 0,1 Keskialivirtaama MNQ m 3 /s 1,5 0,1 0,0 1,1 0,2 0,4

35 kg/vuosi 120 Lounais-Suomen Putki Oy Cr kg/a Cr+6 kg/a Cn kg/a Kuva 7.9. Lounais-Suomen Putki Oy:n kromi- ja syanidikuormitus vuosina kg/vuosi Lounais-Suomen Putki Oy Sinkki kg/a Ni kg/a Kuva Lounais-Suomen Putki Oy:n sinkki- ja nikkelikuormitus vuosina Loimaan Kromaus Oy Lupaehdot (Taulukko 7.6) lasketaan vuosikeskiarvona kalenteripäivää kohti. Vuonna 2012 lupamääräyksistä poistettiin jäteveden sinkkipitoisuutta ja enimmäiskuormitusta koskevat käsittelyehdot, koska sinkkiä ei laitoksen jätevesissä ole juurikaan enää esiintynyt (Loimaan kaupungin ympäristölautakunta, päätös ). Taulukko 7.6. Loimaan Kromaus Oy:lle asetetut lupaehdot. Lupaehdot enimmäispitoisuus mg/l enimmäiskuormitus g/d Kromi Cr 0,7 mg/l 15 g/d Kuusiarvoinen kromi CR+6 0,2 mg/l 3 g/d Nikkeli Ni 1,0 mg/l 20 g/d

36 32 Veden laatua ja sen kehitystä kuvaavat tiedot löytyvät kuormitustarkkailuraporteista. Sinkin osalta kuormitusta ei enää käytännössä tule (Taulukko 7.7,Kuva 7.11). Taulukko 7.7. Vesistökuormitus tasaisesti koko vuodelle jaettuna vuosina Virtaama K-aine Kok.N Rauta Fe Kromi Cr +6 Sinkki Nikkeli Vuosi m 3 /d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d ,296 0,190 0,052 0,004 0,0002 0,0885 0, ,054 0,264 0,003 0,006 0,0042 0,0152 0, ,052 0,146 0,006 0,013 0,0108 0,0107 0, ,060 0,221 0,003 0,007 0,0055 0,0262 0, ,055 0,309 0,004 0,004 0,0025 0,0214 0, ,3 0,144 0,212 0,027 0,005 0,0052 0,1034 0, ,7 0,154 0,140 0,014 0,002 0,0011 0,0474 0, ,7 0,150 0,123 0,011 0,004 0,0026 0,0537 0, ,2 0,095 0,212 0,007 0,005 0,0038 0,0412 0, ,2 0,158 0,121 0,013 0,012 0,0003 0,0395 0, ,7 0,138 0,103 0,014 0,002 0,0008 0,0545 0, ,6 0,162 0,058 0,019 0,001 0,0002 0,0267 0, ,3 0,043 0,116 0,010 0,000 0,0002 0,0010 0, ,2 0,023 0,009 0,004 0,003 0,0011 0,0006 0, ,5 0,038 0,010 0,002 0,007 0,0041 0,0003 0, ,7 0,093 0,019 0,004 0,012 0,0054 0,0008 0, ,3 0,037 0,014 0,005 0,004 0,0039 0,0003 0, ,8 0,155 0,014 0,014 0,003 0,0014 0,0004 0,013 g/d Loimaan Kromaus Oy Cr g/d Cr+6 g/d Sinkki g/d Ni g/d Kuva Loimaan Kromaus Oy:n metallikuormitus vuosina koko vuodelle jaettuna.

37 Punkalaitumen kunta Punkalaitumen BHK- ja fosforikuormitus ovat vähentyneet, mutta typpikuorma on lisääntynyt luvun tasosta (Kuva 7.12). Viime vuosina kuormituksessa havaittu kasvu taittui vuonna kg/d BHK BHK7-ATU mg/l BHK7-ATU lähtevä kg/d BHK7-ATU lähtevä mg/l kg/d 0,7 Kokonaisfosfori mg/l 1,4 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 Fosfori lähtevä kg/d Fosfori lähtevä mg/l 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 0,0 kg/d Typpi tuleva kg/d Typpi lähtevä kg/d Kokonaistyppi m 3 /d m3/d Kuva Punkalaitumen kunnan vesistökuormitus vuosina

38 34 8. VESISTÖN TILA 8.1 Tammelan Pyhäjärvi Tammelan Pyhäjärvi on Loimijoen vesistöalueen latvareittien keskusjärvi. Järvi on melko matala (suurin syvyys 6,7 m) ja sen pinta-ala on 23,2 km 2. Veden teoreettinen keskiviipymä on vain 2 kuukautta. Valumaolojen vaihtelu heijastuu siten nopeasti veden laatuun. Viimeiset tulokset ovat vuodelta Pyhäjärven ekologinen tila on tyydyttävä. Veden laadun ominaispiirteitä ovat samentuneisuus ja rehevyys. Sameus on sitä pienempi, mitä pienempi valuma on. Veden fosforipitoisuus on matalien humusjärvien (Mh) järvityypille tyydyttävässä luokassa ja typpipitoisuus on hyvä. Humusleimaisuus on ajoittain voimakas. Happitilanne on pääosin hyvä. Pitkinä vähävetisinä talvina happi saattaa kulua vähiin pohjan yläpuolelta. Happivajetta esiintyy vain talviaikana, koska järvi ei kerrostu kesäisin mataluutensa takia. Fosforipitoisuuksien perusteella Pyhäjärvi on voimakkaasti rehevöitynyt. Syynä kohonneeseen fosforitasoon on hajakuormitus. Päällysveden loppukesän fosforipitoisuus on vaihdellut 2000-luvulla välillä µg/l (Taulukko 8.1). Järven mataluus edesauttaa levätuotannon voimistumista pitämällä ravinteet tehokkaassa kierrossa. Levätuotannon seurauksena veden ph-arvot ovat ajoin kohonneet. Taulukko 8.1. Pyhäjärven syvänteen nro 122 (kokonaissyvyys 3,9 m) veden laadun kehitystä kuvaavia analyysiarvoja aikaväliltä Näytteet on ottanut viime vuosina Pirkanmaan ELY-keskus. Vuosilta 2009 ja ei ole tuloksia. Happi mg/l Sameus FNU ph COD Mn mg/l O 2 Kok.N µg/l Kok.P µg/l Klorofylli-a Vuosi 1 m 2,3-3 m 1 m 1 m 1 m 1 m 1 m µg/l Lopputalvi: ,0 5,8 5,0 6, ,1 8,3 8,2 6, ,2 3,3 4,4 6, ,7 4,3 5,8 6, ,9 8,8 6,2 6, ,6 8,2 9,6 6, ,2 12,6 11,0 6, ,7 9,8 6,6 6, Ei tuloksia! ,5 9,3 8,1 6, Ei tuloksia! Loppukesä: ,5 9,4 11,7 7, ,0 8,9 14,3 7, ,5 9,4 14,2 7, ,1 7,7 12,4 7, ,6 9,5 17 7, ,4 9,1 26 7, ,1 9,0 6,1 7, ,3 9,1 12 7, Ei tuloksia! ,6 7,7 24,0 7, Ei tuloksia!

39 Pyhäjärven luusua Pyhäjärven luusuan aseman L1 veden laadussa eri vuosina ja vuodenaikoina tapahtuva vaihtelu on seurausta valumissa tapahtuvista muutoksista sekä muista satunnaistekijöistä (sateet, tuulet jne.). Veden yleislaadun peruspiirteitä ovat samentuneisuus ja korkeahko fosforipitoisuus. Happikyllästysaste on laskenut lopputalvella usein alle 70 %:n. Vaje on seurausta Pyhäjärvessä tapahtuvasta orgaanisen aineen hajoamisesta, mutta se ei ole ollut pintavedessä suuri ongelma. Vuonna 2012 happitilanne oli talvellakin hyvä runsaasta virtaamatilanteesta johtuen. Aseman L1 vesi oli totutusti sameaa (vaihteluväli vuonna FNU, keskiarvo 20 FNU ja vuonna FNU, keskiarvo 13 FNU). Fosforipitoisuus vaihteli vuonna µg/l (keskiarvo 43 µg/l) ja vuonna (keskiarvo 37 µg/l) tason oltua reheville vesille (30-50 µg/l) ominainen. Typpitaso vaihteli vuonna 2012 välillä µg/l ja vuonna µg/l, ja taso oli siten ajoin selvästi kohonnut. Elokuussa typpipitoisuus oli luonnontasolla. Hygieeniseltä laadultaan vesi oli uimiseen sopivaa elokuuta 2013 lukuun ottamatta. Enterokokkien tiheys vaihteli vuonna kpl/dl ja suolistoperäisten kolibakteerien tiheys kpl/dl. Vuonna 2013 vastaavat määrät olivat kpl/dl ja kpl/dl. Pyhäjärvestä purkautuva vesi oli yleislaadultaan tyydyttävää kuten yleensäkin 2000-luvulla. Alhaisimmat fosforipitoisuudet on mitattu 2000-luvulla, kun taas suurimmat typpipitoisuuden keskiarvot on mitattu samana aikana (Taulukko 8.2). Varsinaisesti suurta muutosta ei ole vertailujaksolla havaittavissa. Ammoniumtyppitaso on normaali. Taulukko 8.2. Aseman L1 keskimääräinen veden laatu vuosina (kaikki havainnot). Vuodesta 2001 alkaen näytteet on otettu maalis-, touko-, elo- ja lokakuussa. Vuosi Lt. Happi Kyll.% Sameus K-aine Sähkonj ph Väri COD Mn Kok.N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe Al.fek.str Lämpkolif o C mg/l % FNU mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O 2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l kpl/100 ml kpl/100 ml ,4 10, ,0 7,3 6, ,5 9, ,4 7,1 6, ,6 9, ,3 7,1 6, ,0 10, ,3 7,9 6, ,0 9, ,9 8,5 6, ,8 10, ,7 8,2 6, ,5 10, ,8 7,9 6, ,2 10, ,3 7,8 6, ,3 9, ,9 7,8 6, ,0 10, ,7 7,7 6, ,4 10, ,9 7,8 6, ,6 9, ,2 7,9 7, ,7 9, ,2 7,1 6, ,8 9, ,2 7,9 6, ,6 9, ,7 7, ,1 9, ,5 7, ,4 9, ,1 7, ,0 10, ,3 7, ,9 9, ,3 6, ,7 9, ,2 6, ,5 10, ,1 7, ,5 9, ,6 7, ,3 10, ,3 7, ,5 10, ,4 7, ,2 10, ,8 7, ,6 9, ,5 7, ,8 9, ,4 7, Keskiarvo 8,8 9,

40 , Loimijoki Happipitoisuus Happitilanne oli suuren osan vuotta hyvä-tyydyttävä (Kuva 8.1), mutta kesä- ja elokuussa esiintyi huonompiakin tilanteita. Vuonna 2012 happipitoisuus kävi alimmillaan lähellä 4 mg/l Jokioisissa ja Loimaan yläpuolella. Happikyllästeisyys laski tällöin lähelle 40 % (Kuva 8.2). Vuonna 2013 happitilanne oli heikentynyt samalla alueella ja Loimaan yläpuolella happipitoisuus oli vain 2,9 mg/l. Happikyllästeisyys vaihteli pisteillä L4, L5 ja L9 välillä %. Pintaveden happipitoisuus laski alueellisesti selvimmin Forssan ja Jokioisten keskustan välillä (asemat L1A -> L4), mutta kaikkiaan laskua jatkui Loimaan koskialueelle saakka. Forssan kuormitus muodosti 60 % jokeen johdetusta suorasta BHK-kuormituksesta. Genencor International Oy:n kuormitus oli normaalitasollaan vain noin 0,2-0,3 % kokonaiskuormituksesta. Loimaan kohdalla tapahtuneen hapettumisen myötä pitoisuudet nousivat asemien L9 ja L11 välillä, minkä jälkeen Loimaan alapuolella tapahtui laskua. Kuukausittain tutkittavan aseman L15 happikyllästeisyys vaihteli välillä vuonna % ja vuonna % eli joen alaosalla ei todettu ongelmia. Alusveden happipitoisuutta tutkitaan lopputalvella ja loppukesällä Loimijoen alimmalta asemalta L17. Aseman happitilanne oli vuonna 2012 kesäkerrosteisuuden lopulla pohjan lähellä tyydyttävä (Kyll. 72 %). Vuonna 2013 happi oli käynyt vähiin kesäkuussa (2,7 mg/l, Kyll. 27 %), mutta tilanne oli hieman parantunut elokuussa (Kyll. 39 %). mg/l Happipitoisuus eri vuodenaikoina L1 L1A L2 L3 L4 L5 L9 L11 L13 L15 L17 tammi maalis huhti touko kesä elo loka

41 37 mg/l Happipitoisuus eri vuodenaikoina L1 L1A L2 L3 L4 L5 L9 L11 L13 L15 L17 tammi maalis huhti touko kesä elo loka Kuva 8.1. Loimijoen pintaveden (1 m) happipitoisuuksia eri vuodenaikoina vuosina 2012 ja kyll % Happikyllästeisyys eri vuodenaikoina L1 L1A L2 L3 L4 L5 L9 L11 L13 L15 L17 tammi maalis huhti touko kesä elo loka kyll % Happikyllästeisyys eri vuodenaikoina L1 L1A L2 L3 L4 L5 L9 L11 L13 L15 L17 tammi maalis huhti touko kesä elo loka Kuva 8.2. Loimijoen pintaveden (1 m) happikyllästeisyys eri vuodenaikoina vuosina 2012 ja 2013.

42 38 Pitemmällä aikavälillä Loimijoen happitilanne on parantunut merkittävästi happea kuluttavan kuormituksen voimakkaan vähentymisen ansiosta. Genencor International Oy:n BHK-kuormitus oli vuonna 2012 enää 0,64 kg/d ja vuonna ,67 kg/d (v kg/d, v kg/d), kun 1980-luvun alussa se oli vielä kg/d. Selvästi suurin BHK-kuormittaja oli Forssan kaupunki (v kg/d, v kg/d). Seuraavaksi suurimmat BHK-kuormittajat olivat Loimaan kaupunki (v kg/d, v kg/d) ja Huittisten kaupunki (v kg/d, v kg/d). Talvinen happitilanne on ollut hyvä vuodesta 1988 alkaen (Kuva 8.3). Tätä ennen mm. asemalla L9 todettiin ajoin tuntuvaa happivajetta. Myös kesäajan happitilanne parani pitkään, mutta viime vuosina kesäajan tilanne ei ole ollut aivan häiriötön (Kuva 8.4) luvulla aseman L9 (Loimaan yläpuoli) happitilanne oli säännöllisesti heikko ja happivaje oli tuntuva myös 1980-luvulla. Samaa on todettu jälleen viime kesinä. Kuva 8.3. Loimijoen pintaveden (1 m) happitilanteen kehitys lopputalvella vuosina Kuva 8.4. Loimijoen pintaveden (1 m) happitilanteen kehitys loppukesällä vuosina

43 Fosforipitoisuus Loimijoen fosforipitoisuus on alhaisimmillaan Pyhäjärven luusuassa (asema L1), vaikka vesi on sielläkin rehevää. Keskipitoisuus oli vuonna µg/l ja vuonna µg/l (Taulukko 8.3). Pitemmällä aikavälillä keskipitoisuus (n = 4) on vaihdellut µg/l eli se on karuihin vesistöihin verrattuna yli kaksinkertainen. Tästä huolimatta veden laatu on oleellisesti parempi kuin missään muualla Loimijoessa. Pyhäjärven luusuan ja jätevedenpuhdistamon yläpuolisen aseman L1A välillä hajakuormituksen ja Forssan kaupunkialueen hulevesien takia tapahtunut nousu oli maalis-, touko-, elo- ja lokakuun keskiarvona 5-6 µg/l (vuonna µg/l, vuonna µg/l ja vuonna µg/l). Forssan jätevesien (v ,9 kg P/d ja v ,4 kg P/d) laskennalliseksi vaikutukseksi muodostui Kuhalankosken vuoden 2012 keskivirtaamaan 8,2 m 3 /s suhteutettuna 10 µg P/l ja keskialivirtaamaan 1,2 m 3 /s suhteutettuna 67 µg/l. Vuoden 2013 keskivirtaamalla 4,2 m 3 /s laskettuna fosforipitoisuus lisääntyi 12 µg/l ja alivirtaamalla (1,2 m 3 /s) vaikutus oli 42 µg P/l. Vesistöstä mitattuna fosforipitoisuuden nousu asemien L1A ja L2 välillä oli 7 havaintokerran keskiarvona µg/l (v > 68 µg/l ja v > 64 µg/l). Fosforipitoisuuden vaihteluväli asemalla L2 oli suuri (v µg/l, v µg/l). Havaintopäivien (n = 7) tuloksia ja virtaamia hyväksikäyttäen keskimääräiseksi fosforivirtaaman nousuksi asemien L1A ja L2 välillä muodostui vuonna ,5 kg/d ja vuonna ,3 kg/d (v ,7 kg/d) (vrt. Forssan kuormitus v ,9 kg/d ja v ,4 kg/d). Jokioisten alapuolella on ollut todettavissa säännöllistä fosforipitoisuuden nousua eri kuormitustekijöiden takia. Asemien L3 ja L5 välille kohdistuu Genencor International Oy:n ja Jokioisten kunnan kuormituksen lisäksi mm. Jänhijoesta tulevaa hajakuormitusta. Loimijoen keskivirtaama on normaalivuotena Jokioisten kohdalla 6,4 m 3 /s, josta Jänhijoen keskivirtaama muodostaa 1,6 m 3 /s (25 %). Vastaavasti keskialivirtaamat ovat 1,5 m 3 /s ja 0,2 m 3 /s. Keskimääräinen fosforipitoisuus Jokioisten alapuolella (asema L5) oli korkea (v µg/l ja v µg/l, n = 7). Forssan alapuoleen (asema L2 68 µg/l ja 65 µg/l) verrattuna keskipitoisuudet asemilla L4 ja L5 olivat molempina vuosina selvästi korkeammat (Taulukko 8.3). Vaihteluväli asemalla L5 oli vuonna µg/l ja vuonna µg/l, kun luonnontilaisissa jokivesissä on fosforia µg/l. Loimijoen fosforipitoisuus voi olla Jokioisten alapuolella yli 100 µg/l sekä ylempää tulevan kuormituksen että hajakuormituksen takia. Paikallisen jätevesien (Genencor International Oy + Jokioisten kunta) fosforikuormituksen vaikutus oli vuoden 2012 kuormitustasolla 0,68 kg/d keskivirtaamaan 6,4 m 3 /s suhteutettuna 1 µg/l ja keskialivirtaamaan 1,5 m 3 /s suhteutettuna 5 µg/l. Vuoden 2013 kuormitustasolla 0,92 kg/d jätevesikuormituksen vaikutus oli keskivirtaamaan suhteutettuna 2 µg P/l ja keskialivirtaamalla 7 µg P/l. Runsaiden valumien aikana pistekuormittajien vaikutus peittyy osin hajakuormituksen alle. Jätevesien osuus korostuu pienillä virtaamilla ja tällöin myös Forssan jätevesien vaikutus voi olla täälläkin suuri. Vuosina on otettu näytteitä myös asemalta L4 Genencor International Oy:n tehtaan alapuolelta. Tulosten perusteella myös asemien L3 ja L4 välillä tapahtuu nousua (Taulukko 8.4). Loimijoen keskijuoksulla (asemat L9 ja L11) fosforitaso oli korkeampi kuin Jokioisten alapuolella. Loimaan kaupungin ylä- ja alapuolisten asemien L9 ja L11 väliin johdetun kuormituksen vaikutukset fosforipitoisuuteen eivät olleet normaalioloissa suuria; välillä pitoisuus jopa laski asemalla L11 (Taulukko 8.3). Keskivirtaamaan 11,2 m 3 /s suhteutettuna Loimaan vuoden 2012 fosforikuormituksen 6,0 kg/d vaikutusaste oli 6 µg/l. Keskialivirtaamalla 3,3 m 3 /s teoreettinen vaikutus oli kuitenkin 21

44 40 µg/l. Vastaavasti vuonna 2013 fosforikuormituksen (1,1 kg/d) vaikutus oli vain noin 1 µg/l ja 4 µg/l. Asemien L9 ja L11 keskipitoisuuksiksi muodostui seitsemällä havaintokerralla vuonna µg/l ja 146 µg/l. Vuonna 2013 asemien L9 ja L11 keskipitoisuudet olivat puolestaan 107 µg/l ja 115 µg/l. Mahdollista jätevesien vaikutusta oli siten fosforipitoisuudessa havaittavissa, minkä lisäksi hajakuormitus oli vuonna 2012 voimakasta. Loimijoen alajuoksulla pitoisuustason määrää lähes yksinomaan hajakuormitus, eikä täällä yleensä tapahdu yhtä selkeää paikkakohtaista nousua kuin Forssan tai Jokioisten alueella. Ajoin taso jopa laskee. Huittisten jätevedet laskevat asemien L15 ja L17 välille samoin kuin Punkalaitumenjoen ravinnepitoiset vedet. Kuormitus ei ollut erotettavissa pintaveden tuloksista (Kuva 8.5, asemat L15 ja L17). Taulukko 8.3. Vähintään 4 kertaa vuodessa tutkittavien Loimijoen pääuoman asemien fosforipitoisuudet (µg/l) vuosina 2012 ja Vuosi 2012 Keskiarvo Keskiarvo Asema / (3, 5, 8, 10) (1,3,4,5,6,8,10) L L1A L L L L L L L L L L Vuosi 2013 Keskiarvo Keskiarvo Asema / (3, 5, 8, 10) (1,3,4,5,6,8,10) L L1A L L L L L L L L L L Taulukko 8.4. Loimijoen fosforipitoisuuksien kehitys maalis-, touko-, elo- ja lokakuun keskiarvona Vuosikeskiarvo (maaliskuu, toukokuu, elokuu, lokakuu) K.arvo As L L1A L L L L L L L L L

45 41 Yhteenvetona voidaan todeta, että Loimijoen fosforitaso on luonnontasoa korkeampi jo Pyhäjärven luusuassa ja pitoisuudet kohoavat tästä Forssan kohdalla laimennusolojen mukaan vaihdellen. Paikallinen jätevesikuormitus ja hajakuormitus lisäävät Jokioisilla ja tämän alapuolella kuormitusta, minkä seurauksena ravinnetaso nousee ajoin hyvin korkeaksi jo Jokioisten kohdalla, missä mukana ovat Forssan ja Jokioisten alueen jätevedet sekä runsaasti hajakuormitusta. Joen keskiosalla fosforitasoa kohottavat jonkin verran paikallinen jätevesikuormitus (Loimaa) ja hajakuormitus. Alajuoksulla pistekuormituksen vaikutus peittyy suurelta osin valuma-olojen ja hajakuormituksen aiheuttamaan pitoisuusvaihteluun. Tason vaihtelua kuvaavat aseman L15 tulokset (Liitteet 1 ja 2), joiden mukaan fosforitaso oli alhaisimmillaan noin µg/l ja hajakuormituksen vaikutuksesta lokakuussa 2012 enimmillään jopa 400 µg/l. Pitemmän aikavälin puitteissa keski- ja alajuoksun fosforitason voidaan tulkita laskeneen lopputalven ja loppukesän tuloksissa (Kuva 8.6 ja Kuva 8.7). Kyseiset näytteenottoajankohdat edustavat yleensä alivirtaamakausia, mutta sekaan mahtuu runsasvetisempiäkin näytteenottoajankohtia. Korkeimmillaan Loimijoen ravinnetaso on ylivalumakausien valumahuippuina, jolloin tilanne määräytyy lähinnä hajakuormituksen mukaan Forssan aluetta lukuun ottamatta µg P/l Fosforipitoisuus eri vuodenaikoina 2012 L1 L1A L2 L3 L4 L5 L9 L11 L13 L15 L17 tammi maalis huhti touko kesä elo loka µg P/l Fosforipitoisuus eri vuodenaikoina L1 L1A L2 L3 L4 L5 L9 L11 L13 L15 L17 tammi maalis huhti touko kesä elo loka Kuva 8.5. Loimijoen pintaveden (1 m) fosforipitoisuuksia eri vuodenaikoina vuosina 2012 ja 2013.

46 42 Kuva 8.6. Loimijoen fosforipitoisuudet (1 m) ylä-, keski- ja alajuoksulla lopputalvella vuosina Kuva 8.7. Loimijoen fosforipitoisuudet (1 m) ylä-, keski- ja alajuoksulla loppukesällä vuosina Typpipitoisuus Pyhäjärven luusuan typpipitoisuus vaihteli vuonna µg/l ja vuonna (Taulukko 8.5). Toisin kuin muulla jokialueella Loimijoen yläosan typpipitoisuus oli vain noin 1,5-3 kertainen luonnontasoon ( µg/l) verrattuna. Asemalla (L1A) ennen Forssan kaupungin jätevedenpuhdistamoa todettiin aiempaan tapaan hajakuormituksesta aiheutunutta nousua. Loimijoen eri osista typpitaso on yleensä vähintään kaksinkertaistunut Forssan alapuolella neljän vuotuisen havaintokerran keskiarvona. Seitsemän havaintokerran keskiarvona Forssan jätevedenpuhdistamon typpikuormitus kohotti aseman L2 keskimääräistä typpipitoisuutta vuonna

47 43 µg/l (1254 -> 2400 µg/l) ja vuonna µg/l (1027 -> 2886 µg/l). Vuosina nousut olivat 1350 µg/l, 1060 µg/l, 1550 µg/l, 810 µg/l, 1160 µg/l ja 1728 µg/l. Kuhalankosken vuoden 2012 keskivirtaamaan 8,2 m 3 /s suhteutettuna Forssan jätevesien vaikutusaste oli kuormitustasolla 610 kg N/d noin 861 µg/l ja pienimmillä virtaamilla (1,2 m 3 /s) jopa 5883 µg/l. Vuoden 2013 keskivirtaamaan 4,2 m 3 /s suhteutettuna Forssan jätevesien vaikutusaste oli kuormitustasolla 640 kg N/d noin 1764 µg/l ja pienimmillä virtaamilla (1,2 m 3 /s) 6173 µg/l. Pienin yksittäinen vesistössä todettu nousu oli vuonna µg/l (tammikuu) ja suurin 2100 µg/l (kesäkuu). Vastaavasti vuonna 2013 samoina ajankohtina 700 µg/l ja 3300 µg/l. Jokioisten alapuolella Loimijoen keskimääräinen typpitaso on yleensä hieman korkeampi kuin Forssan alapuolella, koska hajakuormitus lisää jokeen kohdistuvaa typpikuormitusta jo Jokioisten alueella. Typpipitoisuus vaihteli asemalla L5 vuonna µg/l ja vuonna µg/l. Hajakuormituksen ollessa voimakkaimmillaan typpipitoisuudet voivat nousta suuriksi, jopa lähelle µg/l. Paikallisen typpikuormituksen (Genencor International Oy + Jokioisten kunta v ,9 kg/d ja v ,7 kg/d) vaikutukset Jokioisten alueen typpitasoon jäävät pitkän ajan keskivirtaamalla 6,4 m 3 /s pieniksi (noin 78 µg/l). Keskialivirtaamalla 1,5 m 3 /l vaikutus on selvempi (noin 330 µg/l). Hyvin niukoissa valumaoloissa Forssan jätevesien vaikutus typpipitoisuuksiin ulottuu voimakkaana Jokioisillekin. Loimijoen keskivirtaama Jokioisten kohdalla on normaalivuotena noin 6,4 m 3 /s, jolloin Forssan jätevesien (v kg/d ja v kg/d) vaikutus typpipitoisuuteen on noin µg/l. Keskialivirtaamalla 1,5 m 3 /s teoreettinen vaikutusaste on nelinkertainen ( µg/l). Loimijoen keskijuoksulla keskimääräinen typpitaso (n = 7) oli Loimaan yläpuolella (as. L9) vuonna µg/l ja vuonna µg/l (v µg/l) ja Loimaan alapuolella (as. L11) 2814 µg/l ja 3129 µg/l (v µg/l). Typpipitoisuudessa ei siten tapahtunut suurta muutosta. Keskipitoisuus Loimaan puhdistamon alapuolella oli hieman suurempi kuin Jokioisten alapuolella (as. L5 v µg/l ja v µg/l). Loimaan kaupungin jätevesien vaikutus oli ajoittain havaittavissa lievänä typpitason nousuna, mutta kaikilla havaintokerroilla nousua ei todettu (Kuva 8.8). Myös fosforipitoisuudessa todettiin ajoittain nousua. Loimaan kaupungin keskimääräinen typpikuormitus oli vuonna kg/d (vrt. Forssan vesihuoltolaitos v kg/d), mikä kohottaa Loimijoen typpipitoisuutta keskivirtaamalla (11,2 m 3 /s) 186 µg/l ja keskialivirtaamalla (3,3 m 3 /s) 631 µg/l. Vuonna 2013 kuormitus oli pienempää (130 kg/d) ja siten pitoisuusnousut jäivät pienemmiksi. Vesistötuloksissa keskimääräinen pitoisuusnousu jäi vuonna 2012 pieneksi (75 µg/l, n = 7) eikä vuonna 2013 nousua todettu. Loimijoen alajuoksun (as. L15) keskimääräinen typpitaso (v µg/l ja v µg/l, n = 11) oli 6-7-kertainen luonnontasoon nähden. Pyhäjärven luusuaan verrattuna alajuoksun keskimääräinen typpipitoisuus on ollut 4 vuosittaisen havainnon perusteella noin kolminkertainen ja luonnontasoon verrattuna noin viisinkertainen (vuonna kertainen) (Taulukko 8.6). Loimaan alapuoleen (L11) verrattuna typpipitoisuus oli vuonna 2012 samalla tasolla ja väheni hieman vuonna Ylivalumien aikana Loimijoen typpipitoisuus kohoaa ajoin tasolle µg/l ja tämän ylikin. Suurimmillaan pitoisuudet ovat olleet poikkeuksellisesti jopa yli µg/l. Pitoisuusnousu aiheutuu tällöin yksinomaan hajakuormituksesta. Vuonna 2012 aseman L15 typpipitoisuus oli korkeimmillaan 5900 µg/l kesäkuun runsaiden sateiden aikaan. Toinen vastaavan suuruinen hajakuormitushuippu todettiin lokakuussa (5300 µg/l, 220 FNU). Vuonna 2013 suurimmat typpi- ja fosforipitoisuudet ajoit-

48 44 tuivat kevätvalumien aikaan huhtikuulle (kok.n 4400 µg/l, kok.p 210 µg/l), jolloin vesi oli myös sameinta (55 FNU). Jätevesien merkitys on suurimmillaan yläjuoksulla. Erittäin niukkojen vesiolojen aikana typpitaso on noussut jätevesien vaikutuksesta Forssan alueella jopa tasolle 9000 µg/l, mutta ei keski- ja alajuoksulla. Loimijoen alajuoksun keskivirtaamaan 26 m 3 /s suhteutettuna pistemäinen typpikuormitus (v kg/d ja v kg/d) aiheuttaa noin 400 µg/l nousun. Keskialivirtaamalla 9,4 m 3 /s vaikutusaste on noin 1100 µg/l. Hajakuormituksen ollessa suurin typpikuormittaja pistemäisen typpikuormituksen erottelu joen alajuoksun tuloksista on vaikeaa hyvien laimennusolojen ansiosta. Koko jokea ajatellen Forssan lisäksi yksittäisistä kuormittajista lähinnä Loimaan typpikuorma on paikallisesti erotettavissa tuloksista. Loppukesällä virtaaman vähentyessä ja vesien ollessa lämpimiä typpipitoisuuksiin voi vaikuttaa myös nitrifikaatio ja sitä seuraava denitrifikaatio, jotka pitävät tällöin typpipitoisuuden nousua kurissa. Vuosien aikana typpitaso laski syyskuun minimivirtaamilla jopa alle 1000 µg/l. Vuosina typpiminimi on todettu toukokuussa, mutta pitoisuus ei ole juuri laskenut alle 2000 µg/l (v µg N/l, v µg N/l ja v µg N/l). Vuonna 2013 typpipitoisuus oli samalla minimitasolla toukokuun lisäksi myös helmi-, heinä- ja lokakuussa haihdunnan ja maankuivuuden pitäessä virtaamat pieninä. Pitkällä aikavälillä Loimijoen yläjuoksun typpipitoisuuden perustaso on pysynyt suunnilleen samana (Kuva 8.9 ja Kuva 8.10). Talvella taso on vaihdellut 1000 µg/l molemmin puolin. Keski- ja alajuoksulla typpitaso vaihtelee virtaamaolojen mukaan, mutta selkeää suuntaa ei ole havaittavissa. Jätevesien vaikutukset korostuvat heikkojen laimenemisolojen aikaan, kuten talvella 2003, mihin liittyen veden sähkönjohtavuus ja ammoniumtyppipitoisuudetkin olivat alajuoksulla korkeita. Forssan typpikuorman ollessa kasvussa (luku 7.1) tämä lisää jätevesien vaikutusastetta. Loppukesällä typpitaso on yleensä ollut Pyhäjärven luusuassa selvästi alle 1000 µg/l. Loimijoen keskija alajuoksulla typpitaso on korkeampi kuin Forssan yläpuolella. Vuosina 2012 ja 2013 typpipitoisuus oli elokuussa asemalla L µg/l ja 2500 µg/l. Hajakuormituksen lisääntyessä typpipitoisuus kuitenkin nousee, ja vuonna 2012 typpipitoisuus oli kesä- ja lokakuun runsaiden sateiden aikaan tasolla µg/l. Vuonna 2013 korkein typpipitoisuus 4400 µg/l ajoittui huhtikuun ylivirtaamakauden lopulle (Maurialankoski 97,4 3 /s). Huittisten yläpuolelle johdetun pistekuormituksen (v kg N/d) osuus typpipitoisuudesta oli tällöin noin 100 µg/l (2,3 %). Yhteenvetona voidaan todeta, että perustilanne ei ole muuttunut eli Forssan jätevedet kohottavat pienillä virtaamilla Loimijoen typpipitoisuutta voimakkaasti ja heikkojen laimennusolojen aikana jätevesien vaikutus näkyy alempanakin Loimijokea. Runsasvalumaisina aikoina Forssan jätevesien vaikutusaste laskee, mutta tällöin hajakuormitus kohottaa Loimijoen typpitasoa Jokioisilta alaspäin ja pitoisuudet voivat olla korkeitakin.

49 45 Taulukko 8.5. Vähintään 4 kertaa vuodessa tutkittavien Loimijoen pääuoman asemien typpipitoisuudet (µg/l) vuosina 2012 ja Erillistarkkailun (elokuun alku) tulokset eivät ole mukana taulukossa. Vuosi 2012 Keskiarvo Keskiarvo Asema / (3, 5, 8, 10) (1,3,4,5,6,8,10) L L1A L L L L L L L L L L Vuosi 2013 Keskiarvo Keskiarvo Asema / (3, 5, 8, 10) (1,3,4,5,6,8,10) L L1A L L L L L L L L L L Taulukko 8.6. Loimijoen typpipitoisuuksien kehitys maalis-, touko-, elo- ja lokakuun keskiarvona Vuosikeskiarvo (maaliskuu, toukokuu, elokuu, lokakuu) K.arvo As L L1A L L L L L L L L L

50 µg N/l Typpipitoisuus eri vuodenaikoina L1 L1A L2 L3 L4 L5 L9 L11 L13 L15 L17 tammi maalis huhti touko kesä elo loka µg N/l Typpipitoisuus eri vuodenaikoina L1 L1A L2 L3 L4 L5 L9 L11 L13 L15 L17 tammi maalis huhti touko kesä elo loka Kuva 8.8. Loimijoen pintaveden (1 m) typpipitoisuuksia eri vuodenaikoina vuosina 2012 ja Kuva 8.9. Loimijoen pintaveden (1 m) typpipitoisuuden kehitys lopputalvella

51 47 Kuva Loimijoen pintaveden (1 m) typpipitoisuuden kehitys loppukesällä Ammoniumtyppi Luonnontilaisten vesien ammoniumtyppipitoisuus on alhainen, eikä pelloilta tulevissakaan vesissä ole runsaasti ammoniumtyppeä. Taso oli myös Forssan yläpuolisella asemalla L1A alhainen (keskiarvo v µg/l ja v µg/l, n=7), mutta kohosi tuntuvasti Forssan puhdistamon alapuolella. Vaihtelu eri aikojen ja virtaamatilanteiden välillä on tuntuvaa. Pitoisuusnousut aiheutuvat pääosin jätevesistä. Ammoniumtyppipitoisuuden maksimitaso saavutetaan yleensä Forssan alapuolella (Kuva 8.11), jonka jälkeen laimeneminen pienentää pitoisuutta. Forssan puhdistamolla käsitellään paljon teollisuusjätevesiä ja sen myötä puhdistamon tulokuormituksen laatu sekä määrä vaihtelevat paljon. Teollisuuden jätevesikuormituksen kasvu on nostanut etenkin typen tulokuormituksen korkeaksi. Puhdistamon keskimääräinen nitrifikaatioaste oli vuosina 2012 ja %. Käytännössä nitrifiointi jäi hyvin vähäiseksi. Pitoisuusnousu asemalla L2 oli molempina vuosina jokaisella havaintokerralla huomattava. Ammoniumtyppipitoisuuden on todettu lisääntyvän myös Jokioisten kohdalla asemalla L4, jossa ammoniumtypen pitoisuus ylittää ajoittain Forssan puhdistamon alapuolelta mitatut määrät. Havaintoaseman yläpuolella sijaitsee Genencor International Oy:n tehdas, jonka orgaaninen ja ravinnekuormitus on kuitenkin vähäistä. Ammoniumtyppipitoisuuden nousua on ollut lisäksi havaittavissa Loimaalla, jonka jälkeen pitoisuus alkaa laskea uudelleen alajuoksua kohti. Tilanne oli tämäntyyppinen myös vuosina 2012 ja 2013.

52 48 µg NH 4 -N/l Ammoniumtyppipitoisuus eri vuodenaikoina L1 L1A L2 L3 L4 L5 L9 L11 L13 L15 L17 tammi maalis huhti touko kesä elo loka µg NH 4 -N/l Ammoniumtyppipitoisuus eri vuodenaikoina L1 L1A L2 L3 L4 L5 L9 L11 L13 L15 L17 tammi maalis huhti touko kesä elo loka Kuva Loimijoen pintaveden (1 m) ammoniumtyppipitoisuudet vuosina 2012 ja Vuonna 2012 ammoniumtyppipitoisuus vaihteli Forssan alapuolella (as. L2) välillä µg/l (keskiarvo 993 µg/l) ja vuonna µg/l (keskiarvo 1531 µg/l). Jokioisissa (as. L4) ammoniumtyppipitoisuus vaihteli vuonna µg/l (keskiarvo 1291 µg/l) ja vuonna µg/l (1560 µg/l). Loimaan alapuolella (as. L11) vaihteluväli oli vuonna µg/l (keskiarvo 507 µg/l) ja vuonna µg/l (keskiarvo 684 µg/l). Suurimmat pitoisuudet ajoittuivat näillä asemilla kesäkuulle. Alajuoksulla (as. L15) ammoniumtyppitaso oli selkeästi alhaisempi µg/l (keskiarvo 202 µg/l, n=7) ja µg/l (keskiarvo 177 µg/l, n = 7). Suurimmat pitoisuudet mitattiin maaliskuussa. Pitoisuustaso on koko jokialue huomioiden usein korkein talvella, koska puhdistamoilla ei tapahdu talviaikana nitrifikaatiota. Ammoniumtyppi ei nitrifioidu talvella vesistössäkään veden lämpötilan ollessa alhainen. Pitoisuustaso vaihtelee eri talvien välillä mm. laimennusolojen mukaan. Myös vuosina 2012 ja 2013 alajuoksun ammoniumtyppipitoisuus oli korkeimmillaan talvella (Kuva 8.11).

53 49 Kesäaikana ammoniumtyppitaso laskee yleensä alajuoksua kohti. Alajuoksulla on kesäaikana ammoniumtyppeä yleensä varsin vähän, koska luontainen nitrifikaatio ja levätuotanto poistavat sen vedestä. Asemalla L15 ammoniumtyppipitoisuus vaihteli vuonna 2012 heinä-lokakuussa välillä µg/l ja vuonna µg/l. Happipitoisuus laski asemien L1A ja L5 välillä molempina vuosina kesäkuussa 1,9 mg/l, elokuussa 3,0-3,4 mg/l ja lokakuussa 1,1-1,6 mg/l. Forssan BHK-kuorman (v kg/d ja v kg/d) vaikutus oli laskennallisesti Kuhalankosken pienimmillä virtaamilla (1,2 m 3 /s) 1,9 mg/l ja 1,4 mg/l. Genencor International Oy:n kuormituksen (v ,64 kg/d ja v ,67 kg/d) vaikutus oli vain 0,006 ja 0,007 mg/l. Orgaanisella kuormituksella voi olla osallisuutta hapen kulumiseen, mutta muitakin tekijöitä happipitoisuuden alenemiselle on. Ammoniumtypen nitrifikaatio voi olla yksi edellä mainittu osatekijä, mutta sekään ei vaikuttanut yksinään ratkaisevasti happipitoisuuteen, vaikka happipitoisuus laski alavirtaan Jokioista ja edelleen Loimaata kohti ennen Loimaan koskissa tapahtunutta hapettumista, mikä näkyi happipitoisuuksien nousuna asemalla L11 (Kuva 8.12). Ammoniumtyppipitoisuus oli Forssan alapuolella elokuun lopulla vuosina 2012 ja µg/l ja 1200 µg/l. Kun tiedetään, että ammoniumtyppi kuluttaa happea 4,4 kertaa oman pitoisuutensa, nitrifikaation aiheuttamaksi laskennalliseksi maksimaaliseksi hapen kulumaksi saataisiin vuoden 2012 lähtöpitoisuudella 1500 µg NH 4 -N 6,6 mg/l. Vuonna 2012 Kuhalankoskessa pienimmät virtaamat todettiin elokuussa, ja elokuun näytteenottokerralla virtaama oli 2,0 m 3 /s. Happipitoisuus laski tällöin Jokioisille saakka, ja ammoniumtyppipitoisuus väheni hieman nitraattipitoisuuden lisääntyessä (Kuva 8.12). Myös vuonna 2013 pienimmät virtaamat ajoittuivat elokuulle ( ,2 m 3 /s) ja happipitoisuus väheni edellisvuoden tavoin. Ammoniumtyppipitoisuudessa ei kuitenkaan tapahtunut asemien L2, L3 tai L4 välillä juurikaan muutosta tason oltua kaikilla asemilla lähes sama ( µg/l). Ammoniumtyppipitoisuus väheni vasta Jokioisten alapuolella (as. L5) nitrifikaation ja Jänhijoesta tulevien laimentavien vesien vaikutuksesta. Happipitoisuuteen sillä ei kuitenkaan ollut vaikutusta. µg/l Loimijoki, mg O2/l µg/l Loimijoki, mg O2/l L2 L4 L5 L9 L11 L13 L15 L L2 L4 L5 L9 L11 L13 L15 L16 0 Happi mg/l NH4-N µg/l NO3-N µg/l kok.n µg/l Happi mg/l NH4-N µg/l NO3-N µg/l kok.n µg/l µg/l Loimijoki, mg O2/l L1 L1A L2 L3 L4 L5 L5A L6 L9 L11 L13A L13 L14A L14 L15 L16 L17 Happi mg/l NH4-N µg/l NO3-N µg/l kok.n µg/l µg/l Loimijoki, mg O2/l L1A L2 L3 L4 L5 L5A L6 L9 L11 L13A L13 L14A L14 L15 L16 L17 Happi mg/l NH4-N µg/l NO3-N µg/l kok.n µg/l

54 50 µg/l Loimijoki, 01. ja mg O2/l µg/l Loimijoki, 14. ja mg O2/l L1 L1A L2 L3 L4 L5 L9 L11 L13 L15 L L1 L1A L2 L3 L4 L5 L9 L11 L13 L15 L17 0 Happi mg/l NH4-N µg/l NO3-N µg/l kok.n µg/l Happi mg/l NH4-N µg/l NO3-N µg/l kok.n µg/l Kuva Loimijoen happitilanne (1 m) sekä Kok.N-, NH 4 -N- ja NO 23 -N-pitoisuudet kesä-lokakuussa vuosina 2012 ja Nyt sekä aiemmin saatujen tulosten perusteella Loimijoen yläjuoksulla ei siten ole havaittavissa normaalioloissa vesistön tilan kannalta oleellista (hapettomuuteen johtavaa) ammoniumtypen nitrifikaatiosta aiheutuvaa happipitoisuuden alenemista. Jokivesistön kyseessä ollessa luontainen veden ilmastuminen kompensoi suoran ja välillisen BHK-kuorman takia tapahtuvaa hapen kulumista, eikä kalastoa ajatellen ongelmatilanteita pintavedessä nykyisellä normaalilla kuormitustasolla enää esiinny. Pienillä virtaamilla häiriöt voivat kuitenkin johtaa ongelmiin, kuten elokuussa Nitraattityppi Nitraattipitoisuus (Taulukko 8.7) vaihteli Forssan yläpuolella siten, että etenkin kevätylivalumakaudella sitä oli runsaasti. Heti Pyhäjärven alapuolelta (asema L1) näytteitä otettiin neljästi ja niiden mukaan nitraattipitoisuus oli molempina vuosina kesän lopulla vähissä. Forssan alapuolella (asema L2) nitraattipitoisuudessa ei tapahtunut oleellista muutosta yläpuoliseen asemaan nähden elokuuta 2013 lukuun ottamatta, jolloin nitraattipitoisuus oli ammoniumtypen kanssa yhtä korkea (1200 µg/l). Nykytilanteessa Forssan puhdistamolla nitrifiointi jää hyvin vähäiseksi, mutta elokuussa 2013 nitrifiointi oli tehokasta (> 70 %). Hajakuormituksen lisääntyminen Jokioisten alapuolella näkyy asemalta L5 alkavana nitraattipitoisuuden nousuna alajuoksua kohti (Kuva 8.13). Taulukko 8.7. Loimijoen pintaveden (1 m) nitraattipitoisuudet vuosina 2012 ja Nitraattipitoisuus µg NO 3 -N/l Pvm L1 L1A L2 L3 L4 L5 L5A L6 L9 L11 L13A L13 L14A L14 L15 L

55 Nitraattipitoisuus µg NO 3 -N/l Pvm L1 L1A L2 L3 L4 L5 L5A L6 L9 L11 L13A L13 L14A L14 L15 L < µg NO 3 -N/l 5000 Nitraattityppipitoisuus eri vuodenaikoina L1 L1A L2 L3 L4 L5 L9 L11 L13 L15 L17 tammi maalis huhti touko kesä elo loka µg NO 3 -N/l 3500 Nitraattityppipitoisuus eri vuodenaikoina L1 L1A L2 L3 L4 L5 L9 L11 L13 L15 L17 tammi maalis huhti touko kesä elo loka Kuva Loimijoen pintaveden (1 m) nitraattityppipitoisuudet vuosina 2012 ja 2013.

56 Sameus ja kiintoaine Loimijoen vesi oli sameaa jo Pyhäjärvestä lähtiessä (v ja v ,1-20 FNU). Puhtaissa samentumattomissa tai lievästi samentuneissa jokivesissä veden sameusarvot ovat alle 5 FNU. Loimijoella tämä ei toteudu edes Pyhäjärven luusuassa. Forssan puhdistamon kohdalla asemien L1A ja L2 välillä lisäsamentumaa ei juurikaan todettu vuonna 2012 ja vuonna 2013 vesi sameni lisää vain kesäja elokuussa. Ylivalumakausina vesi sameni voimakkaasti Jokioisten alapuolisilla alueilla (Kuva 8.14). Sameuden nousu Jokioisten alapuolella runsasvetisinä aikoina liittyy hajakuormitukseen. Yleensä samentuminen lisääntyy vielä alajuoksua kohti voimakkuuden vaihdellessa vesiolojen mukaan. Hajakuormitushuippujen aikana vesi voi olla alajuoksulla hyvinkin sameaa (jopa FNU). Vuonna 2012 suurimmat sameudet olivat luokkaa FNU (lokakuu) ja vuonna FNU (huhtikuu). Niukkojen virtaamien aikana veden sameus Loimijoen alajuoksulla ei välttämättä poikkea yläjuoksusta, parhaimmillaan se voi olla jopa selvästi pienempi kuten elokuussa 2011 (L1 46 FNU -> L17 8,7 FNU). Myös vuonna 2012 veden sameus oli elokuun pienillä virtaamilla alajuoksulla yläjuoksua vähäisempi (L1 22 FNU -> L17 16 FNU). Elokuussa 2013 veden sameus oli ylä- ja alajuoksulla samalla tasolla (11 FNU). Alajuoksun aseman L15 sameus oli vuonna 2012 keskimäärin 75 FNU (vaihteluväli FNU) ja vuonna FNU (vaihteluväli 8,2-120 FNU). Loimijoen tarkkailulle on ominaista, että joka vuonna jokin näytteenottokerta ajoittuu valumahuippuun, jolloin vedet ovat hyvin sameita. Lisäksi on huomattava, että muinakin ajankohtina Loimijoen vesi on enemmän tai vähemmän sameaa eli kirkkaana jokivetenä sitä ei voida pitää missään oloissa alueen maaperän ja maatalousvaltaisen luonteen takia. 350 Sameus FNU L1 L1A L2 L3 L4 L5 L9 L11 L13 L15 L17 tammi maalis huhti touko kesä elo loka

57 Sameus FNU L1 L1A L2 L3 L4 L5 L9 L11 L13 L15 L17 tammi maalis huhti touko kesä elo loka Kuva Loimijoen pintaveden (1 m) sameusarvot eri vuodenaikoina vuosina 2012 ja 2013., Kiintoaine on lähinnä eroosion peltoalueilta huuhtomaa mineraaliainesta, joten sen määrä vaihtelee valumien mukaisesti. Yleensä kiintoainepitoisuus on välillä mg/l. Talviaikana ja myös muulloin vähävirtaamaisena aikana pitoisuudet voivat jäädä myös alle 10 mg/l. Tulva-aikoina kiintoainepitoisuus nousee jopa tasolle 100 mg/l (=100 g/m 3 ) tai yli. Vuonna 2012 aseman L15 kiintoainepitoisuus oli sameuden tavoin huipussaan lokakuussa (79 mg/l) ja vuonna 2013 maksimi todettiin huhtikuussa (55 mg/l). Hajakuormitushuippujen aikana joki voi kuljettaa kiintoainetta useita satoja tonneja päivässä. Vuonna 2013 aseman L15 kiintoainevirtaama oli mitatun Maurialankosken virtaaman (97,4 m 3 /s) ja pitoisuuden 55 mg/l mukaan laskettuna 463 tonnia/d Humuksen määrä Loimijoen vesi on humusleimaisuudeltaan selvästi ruskeaa. COD Mn -arvot vaihtelevat pääosin välillä mg/l O 2. Vuosina 2012 ja 2013 vaihteluväli oli mg/l O 2 ja vuonna mg/l O 2 (Taulukko 8.8). Taulukko 8.8. Loimijoen pääuoman COD Mn -arvojen vaihtelu eri kuukausina viitenä viime vuotena Kuukausi Tammikuu Helmikuu (L15) 19 (L15) 25 (L15) Maaliskuu (L15) 21 (L15) Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu 15 (L15) 16 (L15) 15 (L15) 16 (L15) 15 (L15) Elokuu Syyskuu 10 (L15) 8,1 (L15) 13 (L15) Lokakuu Marraskuu 13 (L15) 22 (L15) 17 (L15) 27 (L15) Joulukuu 24 (L15) 20 (L15) 21 (L15) 23 (L15) 20 (L15)

58 Sähkönjohtavuus ja veden ph 54 Veden suolapitoisuutta kuvaava sähkönjohtavuus on selvästi luonnonvesiä suurempi. Valuma-alueen laajat peltoalueet ja jätevesikuormitus lisäävät suolojen määrää. Pyhäjärven luusuan sähkönjohtavuus vaihtelee 7-9 ms/m. Loimijoessa arvot vaihtelevat pääosin ms/m, mutta pienillä virtaamilla sähkönjohtavuus voi kohota jätevesien vaikutuksesta tästäkin. Sähkönjohtavuus kohosi selvimmin Forssan alapuolella (as. L2), mistä se kohosi vielä alajuoksua kohti. Aseman L15 keskiarvo oli vuonna ,9 ms/m ja vuonna ,8 ms/m (n=11). Sähkönjohtavuus pysyi molempina vuosina alle 20 ms/m (Kuva 8.15). Vuosien keskiarvojen vaihteluväli on 13,5-19,6 ms/m. Korkeimmillaan sähkönjohtavuus oli kesäkuussa ,1 ms/m ja lokakuussa ,4 ms/m ms/m Sähkönjohtavuus eri vuodenaikoina L1 L1A L2 L3 L4 L5 L9 L11 L13 L15 L17 tammi maalis huhti touko kesä elo loka ms/m Sähkönjohtavuus eri vuodenaikoina L1 L1A L2 L3 L4 L5 L9 L11 L13 L15 L17 tammi maalis huhti touko kesä elo loka Kuva Loimijoen sähkönjohtavuus eri vuodenaikoina vähintään 4 kertaa tutkituilla asemilla.

59 Veden ph on lähellä neutraalia tai lievästi emäksisellä puolella. Keskikesän leväkukintojen aikana ph saattaa nousta tilapäisesti tasolle 8,0-9,0. Tällaista nousua ei kuitenkaan todettu vuosina 2012 ja Klorofyllipitoisuudet Karun veden raja-arvona pidetään pitoisuutta 4,0 mg/m 3. Välillä 4-10 mg/m 3 vesi on lievästi rehevää. Kun klorofylliä on yli 10 mg/m 3, vesi on rehevää. Erittäin rehevän veden raja-arvo on luokituksen mukaan 20 mg/m 3 tai 50 mg/m 3. Kesäkuussa planktonlevien määrää kuvaava klorofyllipitoisuus vaihteli joen eri osa-alueilla vuonna 2012 välillä 8,4-15 µg/l ja vuonna ,7-14 µg/l eli lievästi rehevän ja rehevän veden rajoilla. Veden savisamenteisuus vähentää jossain määrin levien kasvumahdollisuuksia, mikä mahdollisesti vaikutti osaltaan levämäärän vähenemiseen elokuussa. Vuonna 2012 klorofyllipitoisuudet laskivat elokuussa joen alaosalla jopa karujen vesien tasolle (L13 15 µg/l -> 1,6 µg/l, L15 11 µg/l -> 4,1 µg/l). Klorofyllipitoisuudet laskivat myös vuonna 2013 joen alaosaa lukuun ottamatta, jossa rehevyys jopa lisääntyi Alastaron alapuolella veden sameudesta huolimatta (as. L13 11 µg/l -> 15 µg/l). Loimaan yläpuolella levämäärä laski elokuussa 2013 jopa karujen vesien tasolle (as. L9 14 µg/l -> 3,1 µg/l). Muualla levämäärät olivat lievästi rehevien vesien tasoa korkeasta ravinnetasosta huolimatta. Sekä alueelliset että ajalliset vaihtelut voivat olla eri vuosina suuria. Suhteessa mitattuun fosforipitoisuuteen pitoisuudet ovat olleet ajoin alhaisia mm. voimakkaan savisameuden takia. Myös virtausolot vaikuttavat levien määrään, sillä alajuoksun klorofyllipitoisuudet ovat olleet säännöllisesti alhaisempia kuin joen keskijuoksulla. Pitemmällä aikavälillä eniten huippupitoisuuksia on todettu Loimaan yläpuolella (as. L9, Kuva 8.16), missä levää on ollut joinakin vuosina erittäin runsaasti. Vähävirtaamaisina hellekausina joessa voi esiintyä selvää leväkukintaa. Vuodesta 2007 lähtien elokuussa otettujen näytteiden klorofyllipitoisuudet ovat jääneet pääsääntöisesti alhaisiksi. mg/m Klorofyllipitoisuudet elokuussa L1 L1A L5 L9 L12 L13 L14A L15 Kuva Loimijoen klorofylliarvojen vaihtelu loppukesällä vuosina

60 Veden hygieeninen laatu Vuodelta 2008 olevan uimavesiluokituksen (Sosiaali- ja terveysministeriön päätös 177/2008) perusteella uimaveden hygieeninen laatu on erinomainen, jos lämpökestoisia koliformisia bakteereja on alle 500 kpl/dl ja suolistoperäisiä enterokokkeja alle 200 kpl/dl. Hyvän uimavesiluokan rajat ovat vastaavasti 1000 kpl/dl ja 400 kpl/dl. Suuremmat bakteerimäärät tekevät veden uimiseen sopimattomaksi. Uimakelvottoman veden ylittäviä bakteeritiheyksiä todettiin useimmin Forssasta Jokioisten alapuolelle ulottuvalla alueella, mutta ajoin, etenkin talvella ja runsaiden valumien aikaan, muuallakin (Taulukko 8.9 ja Taulukko 8.10). Loimijoen uimakelpoisuuden ja ennen kaikkea sen hetkellisen dokumentoinnin kannalta ongelmallista on, että uimakelpoisuus vaihtelee nopeasti ja häiriöitä voi esiintyä Forssan alapuolella esiintyvän likaantumisen ohella myös alempana. Kaikkiaan tulokset osoittavat, että Loimijokeen tulee bakteerikuormitusta jo joen yläosan valumaalueelta ja/tai Forssan kaupunkialueen kohdalta hajakuormituksen ja hulevesien myötä. Forssan alapuolella tilanne heikkeni edelleen lokakuuta 2012 lukuun ottamatta. Myös Loimaan kohdalla tapahtui runsaan hajakuormituksen aikaan lievää heikkenemistä (Kuva 8.17 ja Kuva 8.18). Yleisesti hygieeninen veden laatu on ollut Loimijoessa heikoin talvella ja ylivalumien aikana, mikä voitiin todeta myös vuosien 2012 ja 2013 tuloksista. Vaikka bakteereja ei aina todettaisikaan, uimaveden laatu ei ole kesälläkään hyvä, koska vesi on sameaa ja levää on ajoin runsaasti. Lisäksi hygieeninen veden laatu vaihtelee nopeasti sadannan ja kuormituspiikkien mukaan. Loimijoen vesi on siten parhaimmillaankin vain välttävää uimavettä. Taulukko 8.9. Lämpökestoisten koliformisten bakteerien määrä Loimijoessa vuosina 2012 ja Hyvän uimaveden rajan 1000 kpl/dl ylittävät arvot on esitetty punaisella Lämpökestoiset koliformiset bakteerit kpl/dl Pvm L1 L1A L2 L3 L4 L5 L5A L6 L9 L11 L13A L13 L14A L14 L15 L16 L ~ ~650 ~400 ~300 ~ ~1100 ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~38 ~ ~ ~560 ~ ~930 ~ ~470 ~ ~ ~ ~ ~3000 ~690 ~600 ~150 ~ ~1000 ~300 ~190 ~ ~98 ~760 ~ ~5600 ~1300 ~ ~2000 ~740 ~

61 Lämpökestoiset koliformiset bakteerit kpl/dl Pvm L1 L1A L2 L3 L4 L5 L5A L6 L9 L11 L13A L13 L14A L14 L15 L16 L ~920 ~3200 ~4800 ~5000 ~1800 ~2900 ~2500 ~2000 ~1200 ~640 ~ ~15 ~1700 ~600 ~900 ~650 ~600 ~700 ~ ~430 ~ ~ ~130~ ~ ~ ~1200 ~ ~ ~10 ~ ~50 ~ ~ ~5700 ~230 ~ ~32 ~ ~920 ~26 ~110 ~10 ~75 ~ ~ ~2 ~3400 ~ ~750 ~ ~ ~20 ~ Taulukko Alustavien enterokokkibakteerien määrä Loimijoessa vuosina 2012 ja Hyvän uimaveden rajan 400 kpl/dl ylittävät arvot on esitetty punaisella Alustavat enterokokit kpl/dl Pvm L1 L1A L2 L3 L4 L5 L5A L6 L9 L11 L13A L13 L14A L14 L15 L16 L ~ ~70 ~ ~140 ~ ~ ~ ~150 ~95 ~ ~20 ~800 ~ ~26 ~30 ~6 7 ~ ~310 ~ ~ ~ > ~20 ~ > > ~ Alustavat enterokokit kpl/dl Pvm L1 L1A L2 L3 L4 L5 L5A L6 L9 L11 L13A L13 L14A L14 L15 L16 L ~300 ~ ~ ~150 ~ ~ ~ ~34 84 ~10 16 ~ ~ ~170 ~ ~ ~35 ~8 42 ~15 64 ~ ~ ~ ~ ~25 ~

62 58 kpl/dl Suolistoperäiset kolibakteerit eri vuodenaikoina L1 L1A L2 L3 L4 L5 L9 L11 L13 L15 L17 tammi maalis huhti touko kesä elo loka kpl/dl Suolistoperäiset kolibakteerit eri vuodenaikoina L1 L1A L2 L3 L4 L5 L9 L11 L13 L15 L17 tammi maalis huhti touko kesä elo loka Kuva Loimijoen pintaveden (1 m) hygieeninen vedenlaatu lämpökestoisten koliformisten bakteerien määränä ilmaistuna niillä asemilla, joilla havaintokertoja oli 4-7 kpl/a.

63 59 kpl/dl Alustavat enterokokit eri vuodenaikoina L1 L1A L2 L3 L4 L5 L9 L11 L13 L15 L17 tammi maalis huhti touko kesä elo loka kpl/dl Alustavat enterokokit eri vuodenaikoina L1 L1A L2 L3 L4 L5 L9 L11 L13 L15 L17 tammi maalis huhti touko kesä elo loka Kuva Loimijoen pintaveden hygieeninen vedenlaatu alustavien enterokokkibakteerien määränä ilmaistuna niillä asemilla, joilla havaintokertoja oli 4-7 kpl/a.

64 Runkoasemien keskimääräinen veden laatu Loimijoen pääuoman runkoasemilta otettiin näytteet samanaikaisesti seitsemän kertaa vuoden aikana (Taulukko 8.11). Asemalta L15 on pyritty ottamaan näytteitä kuukausittain luvun tulokset (Taulukko 8.12) osoittavat voimakasta sameutta ja runsasravinteisuutta. Taulukko Loimijoen pääuoman runkoasemien keskimääräinen veden laatu (n = 7) vuosina 2012 ja Lt. Happi Ky ll.% Sameus K-aine Sähkönj ph Väri COD Mn Kok. N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe Klorof. Ent.Lert Lämp.kolif Asema C mg/l % FNU mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O 2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/m 3 kpl/100 ml kpl/100 ml As. L1A 8,1 9, ,0 7, , As. L2 8,2 9, ,0 7, As. L5 8,3 8, ,3 7, , As. L9 8,1 8, ,7 7, , As. L11 8,2 10, ,1 7, As. L13 8,1 9, ,6 7, , As. L15 6,8 10, ,0 7, , Lt. Happi Ky ll.% Sameus K-aine Sähkönj ph Väri COD Mn Kok. N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe Klorof. Ent.Lert Lämp.kolif Asema C mg/l % FNU mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O 2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/m 3 kpl/100 ml kpl/100 ml As. L1A 8,8 9, ,9 7, , As. L2 8,9 8, ,9 7, As. L5 8,8 8, ,5 7, , As. L9 9,3 7, ,4 7, , As. L11 8,5 10, ,7 7, As. L13 9,0 9, ,0 7, As. L15 8,4 10, ,6 7, , Taulukko Loimijoen alajuoksun runkoaseman L15 keskimääräinen veden laatu vuosina pääosin kerran kuukaudessa otettujen näytteiden perusteella. As. L15/ Lt. Happi Ky ll.% Sameus K-aine Sähkönj ph Väri COD Mn Kok. N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe Klorof. Ent.Lert Lämp.kolif v uosi C mg/l % FNU mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O 2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/m 3 kpl/100 ml kpl/100 ml ,4 10, ,5 7, , ,1 10, ,9 7, , ,1 9, ,6 7, , ,2 10, ,9 7, , ,0 10, ,2 7, , ,0 10, ,5 7, , ,6 10, ,2 7, , ,8 10, ,6 7, , ,8 10, ,2 7, , ,5 9, ,9 7, , ,8 9, ,2 7, , ,4 10, ,9 7, , ,3 10, ,8 7, , Kuormittajakohtaiset vesistövaikutukset Suurimmat Loimijokea kuormittavat pistemäiset jätevesikuormittajat ovat Forssan, Loimaan ja Huittisten kaupungit sekä teollisuuden osalta Genencor International Oy:n Jokioisten tehdas. Muiden pääuoman varrella sijaitsevien kuormittajien vesistökuormitus on vähäisempää. Tähän ryhmään kuu-

65 61 luvat Jokioisten, Ypäjän, Alastaron ja Vampulan puhdistamot. Niillä ei ole yksinään merkittävää vaikutusta veden laatuun. Lisäksi pääuoman varrella sijaitsee Pintos Oy:n (entinen Ofa Oy Ab) Jokioisten tehdas, jolta tuleva ravinnekuormitus on niin vähäistä, ettei se näy Loimijoen veden laadussa. Raskasmetallikuormituksen vaikutuksia veden laatuun ei seurata erinomaisten laimennusolojen takia. Forssan kaupungin jätevedet aiheuttavat varsinkin pienillä virtaamilla voimakasta likaantumista, mutta muulloinkin Forssan jätevesillä on vaikutuksia, jotka näkyvät veden sähkönjohtavuuden ja ravinnepitoisuuksien nousuna sekä uimakelpoisuuteen vaikuttavana hygieenisenä likaantumisena. Kun veden yleislaatu Forssan yläpuolella on tyydyttävä tai välttävä, niin Forssan alapuolella se on välttävä tai huono. Alempana jokea ravinnepitoisuudet määräytyvät suurelta osin hajakuormituksen mukaan, mutta Forssan alueelta tuleva peruskuorma on mukana täälläkin vaikuttaen veden laatuun etenkin pienillä virtaamilla. Forssan typpikuormalla on vaikutusta jokiveden typpitasoon alempanakin. Lisäksi typpikuorma on ollut kasvussa vuodesta 2010 lähtien voimakkaan teollisuuden jätevesikuormituksen kasvun myötä, eikä puhdistamolla päästä enää kunnolliseen typen poistoon ilman puhdistamon saneeraamista. Loimijoen yläosan tai keskiosan happitilanne ei pääsääntöisesti heikkene Forssasta ja/tai Jokioisten alueelta tulevasta happea kuluttavasta kuormituksesta huolimatta merkittävästi, vaikka havaittavaa pitoisuuksien alenemista onkin ollut todettavissa. Vuonna 2012 happipitoisuus laski Forssan yläpuolen (as. L1A) ja Loimaan yläpuolen (as. L9) välillä keskimäärin 1,1 mg/l (maksimissaan 3,2 mg/l elokuussa). Vuonna 2013 pitoisuuslasku oli keskimäärin samaa luokkaa, 1,2 mg/l (maksimissaan 4,0 mg/l elokuussa). Ammoniumtypen määrä Forssan alapuolella vaihteli laimenemisolojen mukaan ja Forssan puhdistamon nitrifioinnin mukaan. Osa ammoniumtypestä nitrifioituu vesistössä etenkin lämpimien vesien aikana. Elokuussa 2013 nitraattitypen määrä oli Forssan alapuolella (as. L2) edellisvuotta suurempi osaltaan puhdistamolla tapahtuneen tehokkaamman nitrifioinnin vaikutuksesta (v µg/l ja v µg/l). Nyt sekä aiemmin saatujen tulosten perusteella tästä aiheutuva hapen kuluminen korvautuu pääosin luontaisella jokiveden ilmastumisella. Myös laimeneminen alentaa ammoniumtyppipitoisuutta. Genencor International Oy:n tehtaan jätevesikuormitus on vähentynyt pitkällä aikavälillä merkittävästi. Vaikka tämän myötä kalaston kannalta pahimpaan ongelmaan eli happitilanteen häiriöihin on saatu parannus, niin häiriötilanteiden tapaisissa oloissa ongelmia voi esiintyä. Fosforikuormassa tapahtuneesta laskusta huolimatta vesillä on edelleen rehevöittävää vaikutusta. Laskennallisesti jätevedet kohottavat Loimijoen fosforitasoa keskivirtaamalla hieman ja keskialivirtaamalla selvästi. Vuoden 2013 fosforikuormalla (0,57 kg/d) ja keskivirtaamalla 6,4 m 3 /s pitoisuusnousu oli 1,0 µg/l ja keskialivirtaamalla 1,8 m 3 /s 3,7 µg/l. Vaikka fosforikuorma on ollut vuosina alhaisempi kuin koskaan aiemmin vertailujaksolla , niin vesistötuloksissa fosforipitoisuudessa todettiin havaintopaikkojen L3 ja L4 välillä nousua useimmilla havaintokerroilla. Samanaikaisesti otetuissa näytteissä nousu oli enimmillään vuonna µg/l (keskiarvo 9 µg/l) ja vuonna (keskiarvo 8 µg/l). Vuosina keskimääräinen pitoisuusnousu on ollut välillä µg/l ja vuonna 2011 pienemmän kuormituksen vuoksi 8 µg/l. Vuosina 2012 ja 2013 pitoisuusnousu oli edellisvuoden tasolla. Jokioisten kunnan fosforikuormitus oli vuonna 2012 samaa luokkaa kuin Genencor International Oy:n kuormitus ja vuonna % Genencor International Oy:n kuormituksesta. Orgaaninen

66 62 kuormitus vuorostaan oli yli 8-11-kertainen Genencor International Oy:n vähentyneeseen BHKkuormaan verrattuna. Typen suhteen kunta oli noin 6,5-8-kertaa suurempi kuormittaja. Jokioisten jätevesien vaikutukset jäävät vähäisiksi peittyen suurelta osin aseman L5 yläpuolelle tulevan hajakuormituksen alle. BHK-kuormituksella ei ole vaikutusta joen happipitoisuuksiin. Ravinnekuormitus aiheuttaa keskialivirtaamalla 1,8 m 3 laskennallisesti selvää typpipitoisuuden nousua (noin 240 µg/l) fosforipitoisuuden nousun jäädessä pieneksi (2,3 µg/l). Veden laatu pysyy Jokioisten kohdalla välttävänä. Ypäjän kunta on Jokioista pienempi kuormittaja, eikä sen kuormituksella ole yksinään suuria vaikutuksia veden laatuun. Yleisesti voidaan todeta, että Loimijoen vesi on Ypäjän kohdalla sameaa ja veden kiintoainepitoisuus on korkea. Veden laatu Ypäjän alueella määräytyy hyvin pitkälle jo puhdistamon yläpuolelle kohdistuvan hajakuormituksen ja pistekuormituksen mukaan. Laskennallisesti Ypäjän vuoden 2013 kuormitus kohottaa Loimijoen typpipitoisuutta keskivirtaamalla 9,2 m 3 /s noin 8 µg/l ja fosforipitoisuutta vain 0,05 µg/l eli vaikutukset ovat erittäin pieniä. Keskialivirtaamalla 2,7 m 3 /s typpipitoisuus kohoaa 26 µg/l ja fosforipitoisuus tällöinkin vain 0,2 µg/l. Ypäjän ylä- ja alapuolisilla asemilla L5A ja L6 yhteisiä havaintokertoja oli vuonna 2012 kaksi, lopputalvella ja loppukesällä. Vuonna 2013 lisänä oli alkukesän havaintokerta. Ravinnetasossa ei todettu kumpanakaan vuonna nousua millään havaintokerralla. Pitoisuudet pikemminkin laskivat. Veden hygieeninen laatu oli talvella 2012 molemmilla asemilla huono ja talvella 2013 tilanne oli hieman parempi bakteerien määrän jäädessä maaliskuussa alle 1000 kpl/dl. Loppukesällä happivaje oli tuntuva molemmilla asemilla, sekä Ypäjän ylä- että alapuolella. Typpi- ja fosforipitoisuus sekä sähkönjohtavuus laskivat puhdistamon alapuolella, joten jätevesien vaikutuksia ei todettu. Suolistoperäisten bakteerien määrä lisääntyi ajoittain lievästi alapuolisella asemalla. Uimiseen vesi soveltui kuitenkin bakteerien puolesta kesäaikana hyvin. Loimaan kaupungin puhdistamo on Jokioisten ja Ypäjän kuntia suurempi kuormittaja ja sen kuormitus näkyykin selvemmin Loimijoen veden laadussa. Tosin veden laatu ei muutu täälläkään. Happipitoisuuksiin kuormitus ei vaikuta, sillä Loimaan kohdalla tapahtuu yleensä hapettumista, kuten nytkin voitiin vuosien 2012 ja 2013 osalta todeta. Loimaan jätevedet aiheuttavat mm. sähkönjohtavuuden ja typpitason nousua sekä ajoin hygieenistä likaantumista. Vaikutukset kuitenkin vaihtelevat ja esim. veden hygieeninen laatu on usein heikentynyt jo Loimaan yläpuolella (as. L9). Typpikuormituksen vaikutus näkyy myös ammoniumtypen lisääntymisenä. Vuosina 2012 ja 2013 jätevesien vaikutuksia ei todettu jokaisella havaintokerralla. Bakteerien määrässä tapahtui selvemmin nousua. Jätevesikuormitus oli häiriötilanteista johtuen tavanomaista suurempaa vuonna Loimaan kaupungin osuus Loimijoen valuma-alueen pistemäisestä typpikuormituksesta oli vuonna ,8 % ja fosforikuormituksesta 39,2 %. Vuonna 2013 Loimaan kaupungin typpikuormituksen osuus pieneni 14,3 %:iin ja fosforikuormituksen osuus 14,7 %:iin puhdistamon vesistökuormituksen laskettua tavanomaiselle tasolle (Taulukko 6.1, s. 14). Alastaron taajaman puhdistamo (Alastaro alkaen Loimaata) on pieni kuormittaja, jonka vesistövaikutuksia tutkittiin tarkemmin (ylä- ja alapuoliset asemat L13A ja L13 samanaikaisesti) vain lopputalvella ja loppukesällä. Laskennallisesti vaikutukset ovat erittäin vähäiset, eikä selviä kunnan jätevesivaikutuksia käytännössäkään ole aina todettu. Vuosina 2012 ja 2013 veden laadussa ei tapahtunut oleellista muutosta ylä- ja alapuolisten asemien välillä. Loimijoen kokonais- ja ammoniumtyppipitoisuus pikemminkin pienenivät puhdistamon alapuolella.

67 63 Vampulan taajama (Vampulan kunta liitetty Huittisiin) on pienin kunnallinen jätevesikuormittaja Loimijoen varressa. Kun se lisäksi sijaitsee joen alajuoksulla, missä virtaamat ovat suuria ja hajakuormitus voimakkaimmillaan, sen vesistövaikutuksia on lähes mahdotonta yksilöidä pienimpiä virtaamatilanteita lukuun ottamatta. Vesistökuormituksen taso on vaihdellut viime vuosina voimakkaasti toimintahäiriöiden ja ohitusten heikentäessä tulosta. Vuosina Vampulan lähitarkkailuasemat L14A ja L14 on tutkittu vain maalis- ja elokuussa. Asema L14 sijaitsee vasta Rutavalla. Tämä vaikeuttaa jonkin verran tulosten tulkintaa, koska jätevesien purkualueen ja Rutavan padon välille laskee myös Matkusjoki. Veden peruslaatu Vampulan alueella on sama kuin Loimijoen koko keski- ja alajuoksulla eli välttävä. Merkittäviä jätevesivaikutuksia ei yleensä ole voitu erottaa tuloksista. Maaliskuussa 2012 veden hygieeninen laatu heikkeni huonoksi alapuolisella asemalla L14 (lämpökestoiset koliformisten bakteerit L14A 460 kpl/dl -> L kpl /dl) ja elokuussa hygieeninen laatu oli vuorostaan huono yläpuolisella asemalla, mutta tilanne oli parantunut huomattavasti puhdistamon alapuolella. Muutoin veden laatu oli molemmilla asemilla pääosin samankaltainen tai hieman parempi alapuolisella asemalla. Huittisten kaupungin jätevedet johdetaan Loimijokeen Punkalaitumenjoen alaosan kautta ja ne voivat näkyä vasta alimmalla tarkkailuasemalla L17. Punkalaitumenjoen lasku asemien L15 ja L17 välille huomioiden tuloksia ei voida verrata tarkasti keskenään. Loimijoki on kokonaisuutena erittäin voimakkaasti kuormitettu jokivesistö. Huittisten kaupungin osuus Loimijoen valuma-alueen pistemäisestä typpikuormituksesta oli vuonna ,5 % ja fosforikuormituksesta 6,4 %. Vuonna 2013 Huittisten kaupungin typpikuormitus pieneni 3,5 %:iin puhdistamon vesistökuormituksen vähennyttyä. Fosforikuormituksen osuus sen sijaan nousi 11 %:iin asutuksen yhteenlasketun fosforikuormituksen vähennyttyä puoleen edellisvuodesta (Taulukko 6.1, s. 14). Selvästi eriteltäviä Huittisten kaupungin jätevesien vaikutuksia on vaikea pintavedestä osoittaa, koska veden laatuun vaikuttavia tekijöitä on useita. Asemaan L15 verrattuna pintaveden typpipitoisuus kohosi vuonna 2012 vain maaliskuussa ja tällöinkin nousu oli pieni (2700 µg/l -> 2900 µg/l). Myös vuonna 2013 typpipitoisuus nousi maaliskuussa hieman, mutta kesäkuussa pitoisuusnousu oli suurempi (3000 µg/l -> 3600 µg/l). Fosforipitoisuus välillä nousi ja välillä laski. Pintaveden sähkönjohtavuudessa ei ollut juuri eroa asemien välillä, sen sijaan suolistoperäisten bakteerien määrä lisääntyi asemalla L17 ajoin huomattavastikin. Alusvedessä (7,5 m) todettiin talvella 2012 veden sähkönjohtavuuden nousua sekä hyvin voimakasta suolistoperäisten bakteerien määrän lisääntymistä (fekaal. kolit 4000 kpl/dl). Pintavedessä (1 m) muutokset olivat samanaikaisesti vähäisiä. Vuonna 2013 alusveden (8 m) ammoniumtyppi-, fosfori- ja rautapitoisuus olivat pintaveteen nähden koholla kesä- ja elokuussa alusveden heikentyneen happitilanteen vuoksi. Pitoisuuksien nousu johtui siten pikemminkin sisäisestä kuormituksesta kuin jätevesistä. Kaikkiaan tulokset kuitenkin viittaavat alusveden ainakin ajoittaiseen jätevesiperäiseen kuormittumiseen pintaveteen nähden. 8.4 Sivujokien veden laatu Sivujokia on tarkkailun piirissä 5 kpl. Jokien ylä- ja/tai keskijuoksulta otettiin näytteitä 2-4 kertaa vuodessa ja alaosien veden laatu tutkittiin viidesti.

68 64 Verrattaessa sivujokien veden laatua Loimijoen alaosaan niiden veden voidaan todeta olevan pääuoman tapaan sameita ja runsaasti ravinteita sisältäviä (Taulukko 8.13). Typpeä ja ammoniumtyppeä on silti yleensä vähemmän. Fosforia oli kaikissa sivujoissakin 5 havainnon keskiarvona yli 100 µg/l. Vuonna 2012 fosforitaso oli lähempänä tasoa 200 µg/l, mikä ylittyikin Niinijoen suulla (as. N3). Kaikkiaan ravinnekeskiarvot olivat runsassateisena vuonna 2012 selvästi vuotta 2013 suurempia, mutta myös sattumalla on tämänkaltaisissa aineistoissa vaikutusta. Taulukko Loimijoen sivujokien sekä alaosan (L15) keskimääräinen veden laatu (1 m) vuosina 2012 ja 2013 (n = 5). Esitetty aseman L15 keskiarvo on laskettu samojen havaintokertojen mukaan. V Lt. Happi Kyll.% Sameus K-aine S.joht. ph Väri COD Mn Kok. N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe Ent.Lert Lämp.kolif. Asema C mg/l % FNU mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O 2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l kpl/100 ml kpl/100 ml As. J3 7,4 9, ,4 7, As. N3 7,3 9, ,4 7, As. KJ3 7,6 9, ,9 7, As. P1 7,4 9, ,4 7, As. VP3 8,1 10, ,7 7, As. L15 8,1 10, ,6 7, V Lt. Happi Kyll.% Sameus K-aine S.joht. ph Väri COD Mn Kok. N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe Ent.Lert Lämp.kolif. Asema C mg/l % FNU mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O 2 µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l kpl/100 ml kpl/100 ml As. J3 7,4 9, ,2 7, As. N3 7,6 9, ,2 7, As. KJ3 8,4 9, ,8 7, As. P1 6,8 9, ,5 7, As. VP3 7,2 10, ,3 7, As. L15 7,9 10, ,6 7, Jänhijoki Jänhijoki on voimakkaasti maatalouden hajakuormittama järvetön jokivesistö, jonka veden laatu vaihtelee tyydyttävästä huonoon valumaolojen mukaan. Keskimääräinen tilanne lienee välttävä/huono. Jänhijoen ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi. Jänhijoki on yksi syy Loimijoen veden laadun heikkenemiseen Jokioisten alueella. Peruslaadultaan Jänhijoen vesi on sameaa ja ravinteita ja kiintoainetta on runsaasti. Voimakkuudeltaan vaihteleva hygieeninen likaantuminen osoittaa myös jätevesiperäisen kuormituksen vaikutusta. Humusta on runsaasti, joskin vähävetisenä aikana sen määrä voi vähentyä selvästi. Pintaveden happitilanne oli vuonna 2012 läpi vuoden melko hyvä tai hyvä. Vuonna 2013 happitilanne oli hieman edellisvuotta heikompi. Sameuden vaihtelu oli jälleen voimakasta. Vuonna 2012 huhti- ja lokakuun valumien aikaan vesi oli erittäin sameaa (110 ja 160 FNU) ja maaliskuun alussa vähäisemmin (22 FNU). Vuonna 2013 kevätnäytteenotto ajoittui virtaamajakson lopulle, jolloin veden sameus oli 88 FNU. Pienin sameus ajoittui jälleen talveen (25 FNU). Fosforipitoisuus vaihteli vuonna 2012 välillä µg/l ja vuonna µg/l. Suurimmat pitoisuudet ajoittuivat huhti-, elo- ja lokakuuhun, jolloin eroosio kohotti veden sameutta ja kiintoainepitoisuutta. Typpipitoisuus oli myös korkeimmillaan ylivalumakausina huhti- ja lokakuussa (max v µg/l, v µg/l). Typpipitoisuudessa ei todettu vuosien tavoin poikkeuksellisen voimakasta laskua, vaikka elokuussa pitoisuus kävikin alimmillaan (v µg/l, v µg/l). Alhaisia loppukesän pitoisuuksia (Kok.N n. 500 µg/l) on todettu ajoittain.

69 65 Jänhijoessa esiintyi säännöllisesti suolistoperäisiä bakteereja, muttei kovin suuria määriä. Vuosina 2012 ja 2013 veden hygieeninen laatu oli heikentynyt ajoittain välttäväksi. Uoman kapeus ja mataluus huomioiden Jänhijoki ei sovellu kunnolla uimiseen ja aiempien tulosten perusteella ulostebakteerien määrä voi olla ajoin liian suuri Aronoja ja Koenjoki Koenjoki saa alkunsa kuuluisasta lintujärvestä, Koijärvestä. Se laskee viljavien peltoalueiden halki Loimijokeen Alastaron yläpuolelle. Koenjoen valuma-alue on 470 km 2 ja keskivirtaama 3,8 m 3 /s. Humppilan kunnan käsitellyt jätevedet on aiemmin johdettu avo-ojaa (Aronoja) pitkin Koenjoen keskiosalle. Humppilan kunnan jätevesikuormitus Aronojaan loppui , jolloin jätevedet johdettiin Jokioisten puhdistamolle käsiteltäviksi. Humppilan puhdistamo jäi kuitenkin varalle häiriötilanteita varten. Aronojan ja Koenjoen ylä- ja keskijuoksulta otetaan tavallisesti neljä näytettä vuoden aikana, mutta vuonna 2012 otettiin ylimääräiset näytteet toukokuussa Humppilan puhdistamon lopettamiseen liittyneen kertaluonteisen jätevesien pumppauksen vuoksi. Toukokuun havaintokerran tulokset on seuraavissa kappaleissa käsitelty erillään yleisestä vedenlaadun tarkastelusta Koenjoen yläjuoksu (asema K3) Valuma-alueen peltovaltaisuus näkyy veden savisamenteisuutena ja korkeana ravinnetasona. Vaihtelu eri tilanteiden välillä oli suurta kuten yleensäkin hajakuormitetuissa jokivesistöissä, mutta jossain määrin säännöllistä eroosio on koko ajan. Typpipitoisuus vaihteli vuonna µg/l ja vuonna µg/l. Fosforipitoisuus vaihteli vastaavasti µg/l ja µg/l. Typen keskipitoisuus (2350 µg/l ja 1750 µg/l, n=4) oli 3-4-kertainen luonnontasoon nähden ja fosforin keskipitoisuus (171 µg/l ja 145 µg/l) oli 7-8-kertainen puhtaisiin ojavesiin verrattuna. Suolistoperäisten bakteerien esiintyminen (esim. v suolistoperäiset kolit kpl/dl ja suolistoperäiset enterokokit kpl/dl) on seurausta haja-asutuksen ja/tai karjatalouden vaikutuksista. Tarkkailutulosten perusteella Koenjoen veden laatu oli voimakkaan hajakuormituksen takia huono Aronoja (asemat K10 ja K6) Aronojan veden laatu oli edellisvuosien tapaan kuormittunut jo Humppilan kunnan yläpuolella (as. K10). Vesi oli sameaa ja ravinnepitoisuudet olivat hajakuormitetuille ojavesille tyypillisesti kohonneita (kok.n v µg/l ja v µg/l, kok.p µg/l ja µg/l). Veden sähkönjohtavuus oli ojavedeksi korkea (v ,6-28,1 ms/m ja v ,9-25,1 ms/m) ja suolistoperäisiä bakteereita esiintyi säännöllisesti, ajoin hyvin runsaastikin. Nämä tekijät osoittavat, että jo Aronojan yläosalla on mukana jätevesiperäistäkin kuormitusta. Happitilanne oli heikompi kuin ojan alaosalla (as. K6). Humppilan jätevesikuormitus loppui , minkä jälkeen veden sähkönjohtavuus asemalla K6 on laskenut selvästi ja on pienempi kuin yläpuolisella asemalla K10 (Taulukko 8.14). Vesi pysyi edelleen sameana (kuten pelto-ojille on tyypillistä), mutta ammoniumtyppi pääosin hävisi vedestä (Liitteet 1 ja 2). Hygieeniseltä laadultaan vesi oli kuormituksen loppumisesta huolimatta heikkolaatuista, joten muitakin kuormituslähteitä löytyy. Myös fosforia oli erittäin runsaasti.

70 66 Toukokuussa 2012 Aronojaan pumpattiin Humppilan puhdistamolta kertaluonteisesti jätevesiä puhdistamotoiminnan loppumiseen liittyen. Veden sähkönjohtavuus, ravinnepitoisuudet sekä lämpökestoisten koliformisten bakteerien määrä olivat huomattavan korkeat jätevesien vaikutuksesta (34,8 ms/m, Kok.N µg /l, NH4-N 7400 µg /l, Kok.P 1100 µg/l, kolit > kpl/dl). Kertaluonteinen päästö on jätetty pois taulukon 8.14 vuosikeskiarvoista. Aronojan jätevesimäinen veden laatu huomioiden ojalla ei ole varsinaista käyttöarvoa. Aronojasta vedet laskevat Koenjokeen. Oja oli vielä vuonna 2013 jälkitarkkailussa. Taulukko Aronojan (as. K6) veden laadun vuosikeskiarvoja (n = 4, v n = 4, v n = 3) vuosilta Lt. Happi Kyll.% Sameus K-aine Sjoht. ph Väri BOD 7 BHK(s) COD Mn Kok.N NH4-N Kok.P Ent.Lert Lämpkolif Vuosi o C mg/l % FNU mg/l ms/m mg/l Pt mg/l mg/lmg/l O2 µg/l µg/l µg/l kpl/100 ml kpl/100 ml ,9 9, ,2 10,5 14, ,7 10, ,3 5,9 10, ,9 10, ,2 6,0 9, ,8 10, ,2 6,6 9, ,4 10, ,0 3,6 12, ,9 11, , ,1 11, ,4 9, , ,0 12, ,8 9, , ,4 13, ,9 8, , ,6 12, ,3 10, , ,8 11, ,0 9, , ,5 12, ,3 9, , ,4 17, ,5 10, , ,7 10, ,0 9, , ,5 4,9 11, ,3 8, ,3 26,0 3,6 11, ,9 6, ,5 56,0 2,5 16, ,6 8, ,2 20,7 2,3 10, ,2 8, ,2 4,1 12, ,4 8, ,2 11,0 4,4 11, ,8 7, ,2 10, ,3 8, ,3 9, ,3 8, ,1 14, ,1 9, ,4 3,5 9, ,4 7, ,5 2,4 10, ,4 8, ,4 2,3 2,6 7, ,0 9, ,2 3,3 16, ,5 10, ,5 2,3 10, Koenjoki, Aronojan liittymän alapuoli (as. K7) Koenjoen veden laatu heikkeni hieman Aronojan liittymän alapuolella yläpuoliseen asemaan K3 verrattuna, vaikka vuosina 2012 ja 2013 Koenjokeen ei tullut enää Humppilan kunnan jätevesiä toukokuun 2012 kertaluonteista päästöä lukuun ottamatta. Veden happipitoisuus laski lievästi sekä yläjuoksuun että Aronojaan verrattuna, ja kokonaistyppipitoisuus nousi. Sähkönjohtavuus ja ammoniumtypen määrä olivat kuitenkin Aronojaa pienemmät (Taulukko 8.15). Suolistoperäisten bakteerien määrä lisääntyi yläpuoliseen asemaan K3 verrattuna, ja hygieeninen veden laatu oli ajoittain vain välttävä. Toukokuun jätevesipäästö näkyi kohonneena bakteerien määränä (suolistoperäiset kolit 5000 kpl/dl ja suolistoperäiset enterokokit 700 kpl/dl). Veden yleislaatu oli huono.

71 67 Taulukko Koenjoen veden keskimääräinen veden laatu (n = 4) asemilla K3 ja K7 vuosina 2012 ja Lt. Happi Kyll.% Sameus Sähkonj ph COD(Mn) Kok.N NH4-N Kok.P Enterok. Lämpkolif Asema o C mg/l % FNU ms/m mg/l O 2 µg/l µg/l µg/l kpl/100 ml kpl/100 ml As. K3 8,7 8, ,1 7, As. K7 8,6 8, ,3 7, Lt. Happi Kyll.% Sameus Sähkonj ph COD(Mn) Kok.N NH4-N Kok.P Al.entero Lämpkolif Asema o C mg/l % FNU ms/m mg/l O 2 µg/l µg/l µg/l kpl/100 ml kpl/100 ml As. K3 8,3 9, ,3 7,4 21, As. K7 8,0 8, ,0 7,3 21, Koenjoen alajuoksu (as. KJ3) Veden sameus vaihteli suuresti ollen vuonna 2012 välillä FNU ja vuonna FNU. Kirkasta vesi ei ole koskaan täälläkään valuma-alueen peltoisuuden takia. Typen määrä vaihteli vuonna µg/l ja vuonna µg/l eli sitä oli säännöllisesti runsaasti. Sama koskee fosforia, jonka pitoisuus vaihteli vastaavasti välillä µg/l ja µg/l. Suolistoperäisten kolibakteerien määrä vaihteli vuonna kpl/dl ja vuonna kpl/dl. Vuonna 2012 veden laatu oli heikoimmillaan lokakuussa ja vuonna 2012 sameus ja ravinnepitoisuudet olivat eniten koholla huhtikuussa kuten Loimijoessa jo Koenjoensuun yläpuolellakin. Veden laatu oli siis kaikkiaan voimakkaasti hajakuormitetulle vesistölle ominainen. Valuma-alueen maaperän ja maatalousvaltaisen luonteen seurauksena vesi on käytännössä aina savisameaa ja runsasravinteista. Koenjoen (Kojonjoki) ekologinen tila on välttävä johtuen erittäin suuresta fosforitasosta, jonka perusteella veden fysikaalis-kemiallinen tila on huono. Luokittelussa painotetut biologiset laatutekijät nostavat tilaluokkaa. Koenjoen keskimääräiset ravinnepitoisuudet ovat olleet säännöllisesti suuria (Taulukko 8.16). Taulukko Koenjoen alaosan (as. KJ3) keskiarvoja (lopputalvi, huhtikuu, toukokuu, elokuu ja lokakuu) vuosina Koenjoki KJ Sameus FNU Kok N µg/l Kok P µg/l F.kolit kpl/dl Niinijoki Niinijoki saa alkunsa Mellilän taajaman koillispuolelta ja se laskee Loimijokeen Alastaron yläpuolella. Valuma-alue (225 km 2 ) on järvetön ja peltovaltainen. Joen keskivirtaama on 2,0 m 3 /s. Tarkkailua on kevennetty vuoden 2000 jälkeen siten, että asemien N1 ja N2 veden laatu tutkitaan vain lopputalvella ja loppukesällä. Alajuoksulta ennen Loimijokea näytteitä otetaan vuosittain viidesti. Niinijokeen ei kohdistu enää suoraa pistemäistä jätevesikuormitusta. Aiemmin jokeen johdetut Mellilän taajaman jätevedet on käsitelty vuodesta 1984 lähtien Loimaan kaupungin keskuspuhdistamolla. Joen yläjuoksulle laskee Kekkilä Oyj:n Linturahkan turvetuotantoalueen kuivatusvesiä.

72 68 Niinijoen yläjuoksun (as. N1) veden laatu on hajakuormituksen voimakkaasti heikentämä. Vesi on sameaa tai erittäin sameaa, ravinnepitoisuudet ovat korkeita ja veden hygieeninen laatu on ajoittain voimakkaasti likaantunut. Yläjuoksulla on esiintynyt ajoittain myös hapettomuutta. Lopputalvella vuosina 2012 ja 2013 pintaveden happitilanne (Kyll. 43 % ja 34 %) oli tavanomaisella välttävällä tasollaan edellisten kahden hapettoman talven jälkeen (Kyll.% v % ja v %). Ammoniumtyppipitoisuus oli kuitenkin korkea etenkin talvella 2013 (1400 µg/l) ja vesi oli myös voimakkaasti hygieenisesti likaantunutta. Tulosten perusteella aseman yläpuolella on jokin selvä kuormituslähde. Kesällä vesi oli myös vähähappista, joten happea kuluttavaa potentiaalia on jo joen yläosalla. Typpipitoisuus laski kesällä alivirtaamien aikana, mutta fosforipitoisuus oli kesälläkin erittäin korkea. Hygieenistä kuormitusta todettiin myös kesällä. Mellilän taajaman kohdalla (as. N2) ei tapahdu yleensä enää merkittävää veden laadun heikkenemistä, vaikka vedenlaatu ei merkittävästi parantunutkaan vuosina 2012 ja Talvella veden laatu oli hieman yläpuolista asemaa parempi. Kesällä tilanne pysyi suunnilleen samana, vaikka kokonaistyppi- ja fosforipitoisuudet kasvoivatkin hieman elokuussa. Happitilanne oli edelleen heikko, vaikka happipitoisuudet kohosivat hieman yläpuoliseen asemaan verrattuna. Niinijoen alajuoksun (as. N3) vesi oli yläjuoksun tavoin sameaa. Vuoden 2013 elo- ja lokakuussa veden sameus ja kiintoainepitoisuus olivat kuitenkin huomattavan alhaiset mahdollisesti vähäsateisuudesta ja maankuivuudesta johtuen (3,8-8,9 FNU, 2,2-4,8 mg/l). Alajuoksun happipitoisuus oli kohtalainen kyllästeisyysasteen vaihdeltua vuonna 2012 välillä % ja vuonna %. Ylempiin asemiin nähden happipitoisuus normalisoitui joen alajuoksulla. Suolistoperäisiä bakteereita todettiin kaikilla havaintokerroilla ja hygieeninen veden laatu vaihteli hyvästä välttävään. Lokakuussa 2013 veden hygieeninen laatu oli erinomainen. Ravinteita oli lähes kaikilla havaintokerroilla runsaasti. Fosforipitoisuus oli säännöllisesti hyvin korkea. ja suurimmat fosforipitoisuudet ajoittuivat ylivirtaamakausiin (v µg /l, v µg/l). Tällöin vesi oli erittäin sameaa ja myös typpipitoisuus oli hyvin korkea (5600 µg/l ja 4400 µg/l). Typpipitoisuuden vaihtelu on erittäin suurta (v µg/l, v µg/l) ja loppukesällä typpipitoisuudet voivat olla jopa alle 400 µg/l (v µg/l ja v µg/l). Myös vuonna 2013 loppukesän ja syksyn kuivuus laskivat typpi- ja fosforipitoisuuden lokakuussa hyvin alhaiseksi (Kok.N 330 µg/l, Kok.P 45 µg/l) eikä ammoniumtyppeä todettu tällöin lainkaan. Nämä ovat ääripään tilanteita, joissa virtaama on pieni ja typpi poistuu vedestä denitrifikaation seurauksena. Enimmillään pitoisuus on ollut jopa yli µg/l. Veden rautapitoisuus kohoaa veden samentuessa. Lokakuussa vuonna 2012 rautapitoisuus oli jopa µg/l (280 FNU). Edellisen kerran rautapitoisuus on ollut yhtä korkea vuonna Niinijoki on muiden sivujokien tapaan voimakkaasti hajakuormitettu. Loimijoen tutkituista sivujoista Niinijoki oli vuonna 2012 fosforilla mitattuna edellisvuoden tapaan selvästi rehevin (Taulukko 8.13), joskin kaikissa sivujoissa fosforia on erittäin runsaasti. Vuonna 2013 sivujokien keskimääräiset fosforipitoisuudet olivat hajakuormitetumpaa vuotta 2012 pienemmät. Niinijoen vesissä on ollut säännöllisesti runsaasti typpeä ja fosforia (Taulukko 8.17). Ekologisen luokittelun mukainen veden fysikaalis-kemiallinen tila on fosforipitoisuuden perusteella koko Niinijoessa huono.

73 69 Taulukko Niinijoen alaosan (N3) veden keskimääräistä laatua (n = 5) kuvaavia tuloksia vv Niinijoki N Sameus FNU Kok N µg/l Kok P µg/l F.kolit kpl/dl Palojoki Palojoki laskee Loimijokeen Vampulan alapuolella ennen Maurialankoskea asemien L14 ja L15 välille Kourajoen nimellä. Valuma-alueen pinta-ala on 228 km 2, josta järviä on vain 0,06 %. Virtaamavaihtelut ovat siten suuria. Palojoen osuus Loimijoen valuma-alueesta 3140 km 2 on 7,3 %, joten jonkin verran vaikutusta näilläkin vesillä Loimijoen ainevirtaamien muodostumiseen on. Palojokeen ei johdeta suoraa pistemäistä jätevesikuormitusta, mutta se on silti tulosten perusteella voimakkaasti kuormitettu. Kuormitustekijöitä ovat hygieenistä likaantumistakin aiheuttava hajakuormitus sekä joen yläjuoksulla sijaitsevat Vapo Oy:n Arkkuinsuon ja Isosuon turvetuotantoalueet sekä Kekkilä Oyj:n Lylysuon turvetuotantoalue. Käytöstä poistetulta Punkalaitumen kunnan entiseltä kaatopaikalta ei tule Palojokeen veden laadun kannalta merkittävää vesistökuormitusta. Palojoen vesi on muiden sivujokien tapaan sameaa sekä runsasravinteista. Hygieenistä likaantumista esiintyy tässäkin sivu-uomassa. Veden ollessa sameaa myös rautapitoisuus on koholla (v µg Fe/l, 200 FNU). Happitilanne vaihteli vuosina 2012 ja 2013 hyvästä tyydyttävään. Selvintä happivaje oli loppukesällä ja lokakuussa (Kyll.% v %, v %). Humusta Palojoen vedessä on muita sivujokia enemmän valuma-alueella sijaitsevien soiden takia, minkä seurauksena vesi on hyvin ruskeaa. Typpipitoisuus vaihteli vuonna µg/l (keskiarvo 2760 µg/l) ja vuonna µg/l (keskiarvo 2080 µg/l). Fosforipitoisuus oli vastaavasti µg/l (keskiarvo 188 µg/l) ja µg/l (keskiarvo 150 µg/l). Ravinnetaso oli siten läpi vuoden korkea. Typpeä tulee hajakuormituksen ohella joen yläosan varrella sijaitsevilta turvetuotantoalueita. Keskimääräinen ammoniumtyppipitoisuus joen alaosassa oli kuitenkin melko alhainen (58 µg/l ja 87 µg/l). Maksimit 160 µg/l ja 140 µg/l ajoittuivat tammikuulle, jolloin nitrifiointia ei kylmän veden vuoksi tapahdu. Ekologisen luokittelun mukainen veden fysikaalis-kemiallinen tila vaihtelee Palojoessa fosforipitoisuuden perusteella välttävästä huonoon. Palojoen ekologinen tila on luokiteltu välttäväksi Punkalaitumenjoki Punkalaitumenjoki (MQ 3,6 m 3 /s) alkaa Vehkajärvestä. Joki virtaa peltovaltaisen valuma-alueen halki ja laskee Loimijokeen Huittisissa. Valuma-alueen pinta-ala on 425 km 2. Punkalaitumen kunnan käsitellyt jätevedet johdetaan joen keskijuoksulle. Punkalaitumenjoki on muiden tutkittujen sivujokien tapaan voimakkaasti hajakuormitettu veden peruslaadun ollessa välttävä tai heikoimmillaan huono. Oleellista on mm. se, että vesi on käytännössä aina sameaa ja tilanne vaihtelee voimakkaasti vesiolojen mukaan. Happiongelmia ei esiinny.

74 70 Yläjuoksun (asema VP1) typpipitoisuus vaihteli vuonna 2012 välillä µg/l ja fosforipitoisuus µg/l. Vuonna 2013 pitoisuudet olivat vastaavasti µg N/l ja µg/l. Vaihteluvälit ovat olleet hyvinkin suuria. Typpipitoisuus oli vuosina 2012 ja 2013 keskimääräisellä tasolla (Taulukko 8.18). Keskimääräinen fosforitaso on ollut säännöllisesti luokkaa 100 µg/l tai enemmän, mikä ylittyi nyt molempina vuosina. Huhtikuun valumahuipulta ei ole tuloksia, mutta tutkituista ajankohdista suurimmat pitoisuudet ajoittuvat lokakuulle. Myös bakteerien esiintyminen on ollut tietyssä määrin tavanomaista ja suurimmat määrät ajoittuivat molempina vuosina lokakuulle. Punkalaitumen kunnan jätevesikuormitus ei vaikuta suuresti aseman VP2A veden laatuun eikä muuta joen käyttökelpoisuutta, vaikka kuormituksella oli lievän sähkönjohtavuuden nousun ohella typpitasoa kohottavaa vaikutusta. Myös suolistoperäisten bakteerien määrä lisääntyi havaittavasti puhdistamon alapuolella. Vuonna 2013 jätevesien vaikutuksia oli vaikeampi erottaa hajakuormituksesta, sillä ravinnepitoisuudet sekä suolistoperäisten bakteerien määrä olivat ajoittain korkeat jo puhdistamon yläpuolella eikä sähkönjohtavuuksissa tapahtunut juuri muutosta. Happipitoisuudet kohosivat hieman asemaan VP1 verrattuna koskipaikoissa tapahtuneen hapettumisen ansiosta. Fosforipitoisuuden keskiarvo oli samanaikaisesti otettujen näytteiden (n = 4) mukaan Punkalaitumen jätevedenpuhdistamon yläpuolella molempina vuosina hieman suurempi kuin puhdistamon alapuolella (Taulukko 8.18 ja Taulukko 8.19). Joen alajuoksulla keskimääräiset fosforipitoisuudet olivat samalla tasolla kuin puhdistamon alapuolella (v µg/l ja v µg/l) (Taulukko 8.20). Punkalaitumen kunnan puhdistamon toiminta loppui vuoden 2014 alussa ja alueen jätevedet johdettiin Huittisiin käsiteltäväksi. Taulukko Punkalaitumenjoen yläosan keskimääräinen veden laatu vuosina (n = 4/vuosi). Näytteitä on otettu lopputalvella, toukokuussa, elokuussa ja lokakuussa. As. VP1 Happi Kyll.% Sameus K-aine Sähkönj ph Väri COD Mn BHK 7 Kok. N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe Al. entero Lämp.kolif Vuosi mg/l % FNU mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O2 mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/lkpl/100 ml kpl/100 ml Vuosi , ,9 7,2 13 2, Vuosi , ,5 7,1 16 3, Vuosi , ,8 7,1 15 2, Vuosi , ,7 7,4 13 3, Vuosi , ,2 6,9 17 3, Vuosi , ,8 7, , Vuosi , ,1 7, , Vuosi , ,3 7, , Vuosi , ,3 7, , Vuosi , ,5 7, , Vuosi , ,1 6, , Vuosi , ,7 6, , Vuosi , ,6 7, , Vuosi , ,7 7, , Vuosi , ,1 7, Vuosi , ,9 7, Vuosi , ,6 7, Vuosi , ,1 7, Vuosi , ,3 7, Vuosi , ,4 7, Vuosi , ,5 7, Vuosi , ,2 7, Vuosi , ,5 7, Vuosi , ,6 7, Vuosi , ,9 7, Vuosi , ,1 7, Vuosi , ,7 7,3 17,

75 71 Taulukko Punkalaitumenjoen keskimääräinen veden laatu puhdistamon alapuolella vuosina (n = 4/vuosi). Näytteitä on otettu lopputalvella, toukokuussa, elokuussa ja lokakuussa. As. VP2A Happi Kyll.% Sameus K-aine Sähkönj ph Väri COD Mn BHK 7 Kok. N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe Al. entero Lämp.kolif Vuosi mg/l % FNU mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O2 mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/lkpl/100 ml kpl/100 ml Vuosi , ,1 7,2 13 2, Vuosi , ,7 7,1 16 3, Vuosi , ,1 7,2 15 3, Vuosi , ,8 7,3 14 3, Vuosi , ,9 7,0 15 3, Vuosi , ,9 7, , Vuosi , ,7 7, , Vuosi , ,2 7, , Vuosi , ,9 7, , Vuosi , ,2 7, , Vuosi , ,1 6, , Vuosi , ,7 6, , Vuosi , ,5 7, , Vuosi , ,9 7, , Vuosi , ,4 7, Vuosi , ,2 7, Vuosi , ,6 7, Vuosi , ,8 7, Vuosi , ,4 7, Vuosi , ,1 7, Vuosi , ,1 7, Vuosi , ,6 7, Vuosi , ,9 7, Vuosi , ,5 7, Vuosi , ,5 7, Vuosi , ,9 7, Vuosi , ,7 7, Punkalaitumenjoen alajuoksulta otetaan näytteitä myös huhtikuussa tavoitteena selvittää kevätylivalumakaudella tapahtuvia vaihteluja. Huhtikuussa mitatut ravinnepitoisuudet olivatkin moninkertaisesti suurempia kuin toukokuussa mitatut pitoisuudet. Tilastojen mukaan fosforipitoisuus voi olla hajakuormituspiikkien aikana erittäin korkea. Erittäin niukoissa vesioloissa kuten lokakuussa 2002 Punkalaitumenjoen alajuoksun fosforipitoisuus (24 µg/l) on taas ollut lähellä luonnontasoa. Vuonna 2012 fosforipitoisuus vaihteli Punkalaitumenjoen alajuoksulla välillä µg/l ja vuonna µg/l. Alajuoksun typpipitoisuus on ollut vuosina keskimäärin noin 2370 µg/l ja fosforipitoisuus 152 µg/l (Taulukko 8.20). Punkalaitumenjoen typpitaso näyttää kohonneen pitemmällä aikavälillä (Kuva 8.19). Vaikka keskimääräinen fosforitaso on edelleen korkea, trendinä fosforipitoisuus näyttää laskeneen (Kuva 8.20). Tämä voi olla yhteydessä vähentyneeseen fosforilannoitukseen ja yleensäkin hajakuormituksen vähenemiseen valuma-alueella. Sameusarvojen vaihtelu on ollut voimakasta (Kuva 8.21).

76 Taulukko Punkalaitumenjoen alajuoksun veden laadun keskiarvot (lopputalvi, huhti-, touko-, elo- ja lokakuu) vuosina (n = 5/vuosi). Ylimääräisiä näytteitä ei ole huomioitu keskiarvoissa. As. VP3 Happi Kyll.% Sameus K-aine Sähkönj ph Väri COD Mn BHK 7 Kok. N NO 23 -N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P Fe Al. entero Lämp.kolif Vuosi mg/l % FNU mg/l ms/m mg/l Pt mg/l O2 mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/lkpl/100 ml kpl/100 ml Vuosi , ,5 7,2 14 2, Vuosi , ,3 7,2 16 3, Vuosi , ,7 7,3 15 2, Vuosi , ,5 7,3 13 2, Vuosi , ,5 7,0 16 2, Vuosi , ,6 7, , Vuosi , ,0 7, , Vuosi , ,7 7, , Vuosi , ,4 7, , Vuosi , ,8 7, , Vuosi , ,0 6, , Vuosi , ,2 7, , Vuosi , ,0 7, , Vuosi , ,8 7, , Vuosi , ,3 7, Vuosi , ,8 7, Vuosi , ,8 7, Vuosi , ,4 7, Vuosi , ,4 7, Vuosi , ,5 7, Vuosi , ,6 7, Vuosi , , Vuosi , ,0 7, Vuosi , ,9 7, Vuosi , ,6 7, Vuosi , ,7 7, Vuosi , ,3 7, Keskiarvo 10, ,0 7, , µg/l KOK N µg/l Lin. (KOK N µg/l) Punkalaitumenjoki VP3, typpipitoisuudet Kuva Punkalaitumen alajuoksun veden typpipitoisuuksien kehitys vuosina

77 µg/l Punkalaitumenjoki VP3, fosforipitoisuudet KOK.P µg/l Lin. (KOK.P µg/l) Kuva Punkalaitumen alajuoksun veden fosforipitoisuuksien kehitys vuosina µg/l Punkalaitumenjoki VP3, sameusarvot Sameus FTU Lin. (Sameus FTU) Kuva Punkalaitumen alajuoksun veden sameusarvojen kehitys vuosina HAJAKUORMITUS JA AINEVIRTAAMAT Loimijoen vesistöalue on voimakkaimmin hajakuormitettu vesistöalue Kokemäenjoen vesistöalueella peltojen valuma-alueosuuden ollessa lähes 40 %. Erityisesti Forssan ja Huittisten välinen osuus on voimaperäisesti viljeltyä. Hajakuormituksen luonteeseen kuuluu voimakas sekä vuodenajoittainen että vuosien välinen vaihtelu. Erityisesti sulamiskaudella ja sateisina kausina hajakuormitus moninkertaistuu. Myös talven sääoloilla on merkitystä runsasvetisten lauhojen jaksojen lisätessä hajakuormitusta. Suuren ja nopean vaihtelun takia hajakuormituksen tarkka arvioiminen edellyttää tiheää ja oikein painottuvaa näytteenottoa. Luotettavimpia kuormituslukuja ovat tutkimusajankohtien pitoisuudet ja niiden mukaan lasketut hetkelliset ainevirtaamat. Nekin paljastavat suuren vuosittaisen ja vuodenajoittaisen vaihtelun.

78 74 Loimijoen alajuoksun veden laadun seuranta on lähes kuukausittaista, mutta senkin puitteissa sattumalla on vaikutusta hajakuormituspiikit huomioiden. Esitetyt ainevirtaamat ovat siten vain suuntaaantavia, mutta ne kertovat ongelmien aiheutuvan koko joen kannalta tällä hetkellä suurelta osin hajakuormituksesta. Sen sijaan joen yläjuoksulla Forssan alapuolella jätevedet ovat suuressa roolissa. Pienillä virtaamilla vaikutukset ulottuvat myös alemmaksi. Loimijoen ja sen sivujokien typpipitoisuus on ollut viime vuosina moninkertainen luonnontilaan verrattuna. Joen alajuoksun aseman L15 keskimääräinen typpipitoisuus on aikavälin mukaan laskettuna noin 2820 µg/l ja fosforipitoisuus noin 145 µg/l. Typpitaso on siten noin 5-kertainen ja fosforitaso jopa yli 10-kertainen puhtaisiin jokivesiin verrattuna. Loimijokeen johdettiin vuonna 2012 typpeä keskimäärin 910 kg/d ja fosforia 15,3 kg/d. Vuonna 2013 typpikuormitus oli yhteensä 884 kg/d ja fosforikuormitus 7,7 kg/d. Pistemäinen typpikuormitus muodosti vuositasolla alajuoksun typpivirtaamasta vuonna 2012 noin 9 % ja vuonna % (v %, v %) (Taulukko 9.1). Suurimmillaan jätevesien osuus on ollut joinakin vuosina ajoin laskennallisesti jopa suurempi kuin joen ainevirtaama, mutta laskelma ei huomioi loppukesän pienillä virtaamilla (vesi tällöin myös lämmintä) tapahtuvaa typen poistumaa luonnollisen denitrifikaation kautta. Jätevesikuormituksen osuus Loimijoen fosforivirtaamasta oli vuonna 2012 noin 2,7 % ja vuonna ,0 % (Taulukko 9.2). Osuus on vaihdellut viime vuosina välillä 1-4 %. Fosforikuorman osuus Loimijoen fosforimäärästä on sidoksissa virtaaman (laimennusolot) ohella valumatilanteeseen kytkeytyvään hajakuormitukseen. Vuonna 2012 jätevesien osuus fosforivirtaamasta oli suurimmillaan helmikuussa ja loppukesän pienillä virtaamilla hajakuormituksen oltua tällöin pienimmillään. On kuitenkin otettava huomioon, että osa fosforista voi pidättyä kasvillisuuteen tai sedimentoitua, mitä laskelma ei huomioi. Myös jätevesien aiheuttama typpikuormitus oli samaan aikaan suurimmillaan sekä lisäksi joulukuussa. Vuonna 2013 jätevesien osuus fosforiainevirtaamasta keskittyi pääosin kesän ajalle. Jätevesien typpikuormitus jakaantui tasaisemmin koko vuodelle painottuen kuitenkin kesän alivirtaamakaudelle. Valuma-aluetta (3140 km 2 ) kohti Loimijoen typpihuuhtoutuma oli vuonna 2012 noin 1175 kg N/km 2 /a (ilman jätevesiä 1069 kg/km 2 /a) ja fosforihuuhtoutuma 64,7 kg P/km 2 /a (ilman jätevesiä 62,9 kg/km 2 /a). Vuonna 2013 typpihuuhtoutuma oli vastaavasti noin 784 kg N/km 2 /a (ilman jätevesiä 681 kg/km 2 /a) ja fosforihuuhtoutuma 45,7 kg P/km 2 /a (ilman jätevesiä 44,8 kg/km 2 /a). Luonnontilaisten huuhtoutumien ollessa luokkaa kg N/km 2 /a ja 5-10 kg P/km 2 /a voidaan todeta, että Loimijoen typpihuuhtouma on vuosien tulosten mukaan 4-8 kertainen ja fosforihuuhtoutuma 5-13 kertainen luonnontasoon verrattuna. Tilanne joen alajuoksulla ennen Kokemäenjokea ei muutu tästä suuresti, vaikka jätevedet poistettaisiin kokonaan.

79 75 Taulukko 9.1. Loimijoen typpivirtaamat vuosina 2012 ja Kuukausivirtaamina on käytetty koko Loimijoelle (valuma-alue 3140 km 2 ) Maurialankosken (2652 km 2 ) mukaan laskettuja virtaamia eli mukana ovat myös Loimijoen alaosa + Punkalaitumenjoki. Pitoisuudet ovat asemalta L15. Vuodelta 2013 huhtikuun pitoisuus on laskettu kahden havaintokerran keskiarvona. Kokonaistyppivirtaama kg/d Osuudet ainevirtaamasta % Vuosi 2012 Virt. Q Kok.N Luonn. Jäte- Hajakuor- Yht. Jäte- Hajakuor- Luonnon Kuukausi m 3 /s µg/l huuht. vedet mitus kg/d vedet mitus huuht. Tammikuu 38, ,1 % 74,2 % 16,7 % Helmikuu 14, ,7 % 58,1 % 17,2 % Maaliskuu 62, ,3 % 75,2 % 18,5 % Huhtikuu 62, ,3 % 79,1 % 15,6 % Toukokuu 29, ,1 % 54,6 % 26,3 % Kesäkuu 15, ,8 % 79,7 % 8,5 % Heinäkuu 9, ,9 % 57,6 % 13,5 % Elokuu 8, ,3 % 16,9 % 23,8 % Syyskuu 16,9 Lokakuu 74, ,7 % 87,9 % 9,4 % Marraskuu 45, ,0 % 74,8 % 17,2 % Joulukuu 15, ,5 % 47,7 % 21,7 % Keskiarvo 32, ,0 % 76,4 % 14,6 % Kokonaistyppivirtaama kg/d Osuudet ainevirtaamasta % Vuosi 2013 Virt. Q Kok.N Luonn. Jäte- Hajakuor- Yht. Jäte- Hajakuor- Luonnon Kuukausi m 3 /s µg/l huuht. vedet mitus kg/d vedet mitus huuht. Tammikuu 29, ,7 % 78,8 % 12,5 % Helmikuu 13, ,4 % 42,9 % 22,7 % Maaliskuu 12, ,9 % 44,2 % 20,8 % Huhtikuu 86, ,0 % 84,4 % 12,7 % Toukokuu 25, ,6 % 58,7 % 22,7 % Kesäkuu 7, ,7 % 39,6 % 16,7 % Heinäkuu 5, ,0 % -1,7 % 22,7 % Elokuu 7, ,2 % 26,8 % 20,0 % Syyskuu 4,6 Lokakuu 15, ,2 % 47,1 % 22,7 % Marraskuu 42,4 Joulukuu 40, ,8 % 74,0 % 17,2 % Keskiarvo 24, ,1 % 71,3 % 15,6 %

80 76 Taulukko 9.2. Loimijoen fosforivirtaamat vuosina 2012 ja Kuukausivirtaamina on käytetty koko Loimijoelle (valuma-alue 3140 km 2 ) Maurialankosken (2652 km 2 ) mukaan laskettuja virtaamia eli mukana ovat myös Loimijoen alaosa + Punkalaitumenjoki. Pitoisuudet ovat asemalta L15. Vuodelta 2013 huhtikuun pitoisuus on laskettu kahden havaintokerran keskiarvona. Kokonaisfosforivirtaama kg/d Osuudet ainevirtaamasta % Vuosi 2012 Virt. Q Kok.P Luonn. Jäte- Hajakuor- Yht. Jäte- Hajakuor- Luonnon Kuukausi m 3 /s µg/l huuht. vedet mitus kg/d vedet mitus huuht. Tammikuu 38, , ,9 % 84,6 % 12,5 % Helmikuu 14, , ,2 % 51,5 % 30,3 % Maaliskuu 62, , ,0 % 67,8 % 28,2 % Huhtikuu 62, , ,2 % 82,4 % 15,4 % Toukokuu 29, , ,4 % 68,5 % 24,1 % Kesäkuu 15, , ,4 % 58,3 % 26,3 % Heinäkuu 9, , ,8 % 51,9 % 25,3 % Elokuu 8, , ,0 % 70,8 % 14,3 % Syyskuu 16,9 Lokakuu 74, , ,6 % 94,4 % 5,0 % Marraskuu 45, , ,3 % 92,3 % 6,5 % Joulukuu 15, ,3 101, ,7 % 71,1 % 18,2 % Keskiarvo 32, ,0 15, ,7 % 86,7 % 10,6 % Kokonaisfosforivirtaama kg/d Osuudet ainevirtaamasta % Vuosi 2013 Virt. Q Kok.P Luonn. Jäte- Hajakuor- Yht. Jäte- Hajakuor- Luonnon Kuukausi m 3 /s µg/l huuht. vedet mitus kg/d vedet mitus huuht. Tammikuu 29, , ,8 % 86,5 % 11,8 % Helmikuu 13, , ,7 % 65,0 % 26,3 % Maaliskuu 12, , ,6 % 64,1 % 26,3 % Huhtikuu 86, , ,5 % 89,2 % 10,3 % Toukokuu 25, , ,6 % 89,3 % 9,1 % Kesäkuu 7, , ,8 % 23,4 % 48,8 % Heinäkuu 5, , ,8 % -52,8 % 87,0 % Elokuu 7, , ,3 % -31,6 % 83,3 % Syyskuu 4,6 Lokakuu 15, , ,1 % 37,1 % 48,8 % Marraskuu 42,4 Joulukuu 40, , ,6 % 94,0 % 5,4 % Keskiarvo 24, ,2 7, ,0 % 87,3 % 10,7 % Vuositasolla tapahtuvat ravinnevirtaamien vaihtelut (Taulukko 9.3) ovat seurausta ensisijaisesti valumien ja niihin liittyvät hajakuormituksen määrän vaihtelusta. Vuoden sisällä jätevesien osuus esim. fosforivirtaamasta vaihtelee suuresti valumatilanteen mukaan. Loppukesällä jätevesien osuus vesistöä rehevöittävästä fosforivirtaamasta on pienempien virtaamien aikana ajoin suuri (Taulukko 9.4), vaikka vuositasolla osuus jääkin pieneksi.

81 77 Taulukko 9.3. Loimijoen keskimääräiset ainevirtaamat vuosina Vuosi- Virtaama Q Pitoisuudet Ainevirtaamat Keskiarvot m3/s N µg/l P µg/l N kg/d P kg/d 1991 *) 26, *) 28, *) 18, *) 22, *) 28, *) 21, *) 20, *) 26, **) 29, **) 37, **) 24, **) 18, **) 11, **) 28, **) 26, **) 26, **) 23, **) 38, **) 15, **) 19, **) 27, **) 32, **) 24, Keskiarvo 25, *) Virtaamana käytetty Maurilankosken virtaamia (valuma-alue 2652 km 2 ). **) Virtaama laskettu koko Loimijoelle (valuma-alue 3140 km 2 ). Taulukko 9.4. Jätevesien osuus fosforivirtaamasta elokuussa 2000-luvun aikana. Elokuu Jätevesien Vuosi Alue MQ m 3 /s osuus % vuosi 2000 Koko Loimijoki 21,3 4 vuosi 2001 Koko Loimijoki 3,8 51 vuosi 2002 Koko Loimijoki 6,6 20 vuosi 2003 Koko Loimijoki 4,3 37 vuosi 2004 Koko Loimijoki 26 4 vuosi 2005 Koko Loimijoki 32 2 vuosi 2006 Koko Loimijoki 2,7 100 vuosi 2007 Koko Loimijoki 7,2 9 vuosi 2008 Koko Loimijoki 12,6 4 vuosi 2009 Koko Loimijoki 5,3 27 vuosi 2010 Koko Loimijoki 4,1 28 vuosi 2011 Koko Loimijoki 9,0 7 vuosi 2012 Koko Loimijoki 8,5 15 vuosi 2013 Koko Loimijoki 7,7 48

82 78 Vuonna 2012 jätevesien osuus typpivirtaamasta oli suurimmillaan helmikuussa, kesän aikana sekä joulukuussa virtaamien oltua vähäisempiä (Kuva 9.1). Vuonna 2013 jätevesien typpikuormitus jakaantui tasaisemmin koko vuodelle painottuen kuitenkin kesäajalle, jolloin virtaamat olivat pieniä. Loimijoen fosforivirtaamasta jätevesien sisältämän fosforin määrä jäi pienemmäksi (Kuva 9.2) kuin typellä. Käytännössä fosforikuormituksella ei ole joen alaosalla suurempaa merkitystä ennen kuin hajakuormitusta saadaan merkittävästi vähennettyä. Paikallisesti jätevedet lisäävät jokialueen rehevyyttä Forssan alapuolella ajoin tuntuvastikin. Kuva 9.1. Loimijoen kuukausittaiset typpivirtaamat ja typpipitoisuudet vuosina 2012 ja 2013.

83 79 Kuva 9.2. Loimijoen kuukausittaiset fosforivirtaamat ja fosforipitoisuudet vuosina 2012 ja YHTEENVETO Loimijoen yhteistarkkailu kattaa jokialueella sijaitsevien kunnallisten jätevedenpuhdistamoiden vesistötarkkailuvelvoitteet. Teollisuudesta vain osa on mukana yhteistarkkailussa. Forssassa sijaitsevalla Envitech-alueella on oma vesistötarkkailunsa samoin Loimijoen alueella sijaitsevilla turvetuotantoalueilla sekä Huittisten kaivoksella ja käytöstä poistetuilla kaatopaikoilla.

84 80 Tarkkailun yhteydessä saadaan myös yleishyödyllistä tietoa hajakuormituksesta, jolla on suuri merkitys veden laadun määräytymiseen etenkin joen keski- ja alaosalla. Kaikki seurannassa olevat sivuuomat ovat voimakkaasti hajakuormitettuja. Loimijoen virtaamat vaihtelevat sääolojen mukaan. Niillä on merkittävä vaikutus veden laatuun joen yläjuoksulla Forssan jätevesien laimenemisen kannalta. Jokioisten alapuolella virtaamatilanteella on suuri merkitys hajakuormituksen määrään ja edelleen veden laatuun etenkin sameuden ja ravinnepitoisuuksien osalta. Myös veden hygieeninen laatu vaihtelee valumatilanteiden mukaan. Loimijoen alueella Jokioisissa satoi vuonna 2012 selvästi keskimääräistä enemmän. Joen yläjuoksulla keskivirtaama oli 134 % vuosien keskitasosta ja alajuoksulla 114 % edellä mainitusta tasosta. Suurimmillaan virtaamat olivat edellissyksyn sateiden jäljiltä tammikuussa ja keväällä. Alajuoksulla todettiin lisäksi voimakas virtaamahuippu lokakuussa. Pienimmät virtaamat (1,2 m 3 /s) ajoittuivat elokuulle. Vuonna 2013 virtaamat jäivät hieman pitkänajan keskiarvoa pienemmiksi. Virtaamat olivat alkutalvella keskimääräistä tasoa runsaampia, mutta hiipuivat kevään mittaan. Pienimmillään virtaamat olivat 1,2-1,5 m 3 /s heinäkuun lopulta lokakuun alkuun ja runsastuivat vasta loppuvuodesta. Vesistöä rehevöittävän fosforin osalta suurimmat pistemäiset fosforikuormittajat olivat Loimijoen yläjuoksulla sijaitseva Forssan kaupunki (v ,9 kg/d, v ,4 kg/d), Jokioisilla sijaitseva Genencor International Oy:n entsyymitehdas (0,33 kg/d ja 0,57 kg/d), joen keskiosalla sijaitseva Loimaan kaupunki (6,0 kg/d ja 1,1 kg/d) sekä alajuoksulla sijaitseva Huittisten kaupunki (0,98 kg/d ja 0,83 kg/d). Näiden osuus (14,2 kg/d ja 4,4 kg/d) pistemäisestä fosforikuormasta (v ,3 kg/d ja v ,7 kg/d) oli vuonna % ja vuonna %. Typpeä tuli eniten Forssasta (610 kg/d ja 640 kg/d) ja Loimaalta (180 kg/d ja 130 kg/d). Myös Jokioisten kunnan typpikuormitus erottuu alivirtaaman aikaan. Muiden kuormittajien typpikuorma ei näkynyt selvänä Loimijoen pintaveden laadussa. Vesistökuormituksen kokonaistasossa ei ole tapahtunut viime vuosina merkittävää muutosta lukuun ottamatta typpikuormitusta, joka on lisääntynyt kolmen viime vuoden aikana huomattavasti. Paikallisesti Genencor International Oy:n tehtaan kuormitus on jäänyt viime vuosina (v ) selvästi aiempaa alhaisemmaksi. Loimijokeen kohdistuvan jätevesikuorman osuus joen ravinnevirtaamista oli vuositasolla typen osalta vuonna 2012 noin 9 % ja fosforin osalta noin 2,7 %, ja vastaavasti vuonna 2013 typen osalta 13 % ja fosforin osalta 2 %, eli pelkästään jätevesikuorman vähentämisellä Loimijoen veden laatua ei enää paljoa paranneta. Puhdistamoiden toimintatehokkuuden säilyttämiseen täytyy silti kiinnittää huomiota vesistössä happea kuluttava orgaaninen BHK-kuormitus mukaan lukien. Pienten virtaamien aikana jätevesien osuus luonnollisesti kasvaa nytkin ja hajakuormitushuippuina se pienenee eli ajalliset vaihtelut ovat suuria. Vaikka jätevedet aiheuttavat vesistössä edelleen muutoksia, pitemmällä aikavälillä jätevesikuormitus väheni huomattavasti 1970-luvun alusta 1990-luvun puoliväliin mennessä, mikä on näkynyt erityisesti joen yläosan tilassa mm. happitilanteen paranemisena. Orgaaninen happea kuluttava kuormitus on pienentynyt jopa 95 % ja fosforikuormitus 90 %. Typpikuormituksen lasku on jäänyt vähäiseksi; neljän viime vuoden aikana suunta on ollut jopa selvästi ylöspäin. Joka tapauksessa jätevesillä on edelleen vaikutusta vesistön tilaan. Happiongelmia ei kuitenkaan ole pitkään aikaan normaalioloissa esiintynyt, joten veden laatu täyttää lohikalojenkin vaateet. Tätä on

85 81 hyödynnetty jätevesihaittojen kompensoinnissa hyvää tulosta tuottaneilla kirjolohi-istutuksilla. Syvemmillä alueilla, kuten Loimijoen alaosalla (as. L17), pohjalla voi esiintyä hapen kulumista. Veden laatu on parhaimmillaan joen yläosassa ennen Forssaa tyydyttävä. Tälle alueella ei kohdistu jätevesikuormitusta ja hajakuormitus on vähäisempää kuin alempana. Forssan puhdistamon yläpuolisella asemalla L1A on mukana hajakuormitusta sekä Forssan keskusta-alueen hulevesiä. Forssan kaupungin jätevedet aiheuttivat Forssan ja Jokioisten välisellä alueella aiempaan tapaan veden laadun heikkenemistä, mikä näkyi veden laadussa mm. sähkönjohtavuuden, typpi- ja fosforipitoisuuksien nousuna sekä hygieenisenä likaantumisena. Välittömiä happiongelmia ei Forssan ja Jokioisten välillä todettu. Elokuun lopulla happikyllästeisyys tosin oli alhainen Jokioisten yläpuolelta Loimaalle saakka (v %, v %). Tilanne paranee tästä säännöllisesti Loimaan koskissa tapahtuvan hapettumisen ansiosta. Forssasta tulevan ravinnekuormituksen vaikutukset ulottuvat Jokioisillekin, missä jokeen tulee lisäkuormaa sekä hajakuormituksen että jätevesien takia. Vaikka Genencor International Oy:n tehtaan fosforikuormitus on selvästi vähentynyt viime vuosina, on vesillä edelleen rehevöittävää vaikutusta etenkin pienten virtaamien aikaan. Vaikka hapen suhteen vaikutukset ovat normaalioloissa vähentyneet, jäteveden käsittelyssä esiintyvien häiriöiden yhteydessä ongelmia voi esiintyä. Onneksi ne ovat kuitenkin olleet viime vuosina vähissä. Suurimmat happiongelmat ovat esiintyneet jo 1970-luvulla. Typpitasoon Jokioisten alueen paikallisen kuormituksen vaikutus jää vähäiseksi, vaikkakin alivirtaamalla laskennallinen vaikutus on havaittava. Loimijoen keskiosalla Ypäjän alueella veden laatu määräytyy hyvin pitkälle jo puhdistamon yläpuolella eli merkittäviä paikallisia vaikutuksia ei esiintynyt. Seuraava suurempi kuormittaja on Loimaan kaupunki, jonka jätevedet aiheuttavat mm. sähkönjohtavuuden ja typpitason nousua sekä ajoin hygieenistä likaantumista (esiintyy myös yläpuolella). Fosforipitoisuuksiin kuormituksella ei ole ollut laskennallisesti normaaleilla virtaamilla juurikaan vaikutusta. Vuonna 2012 Loimaan kaupungin fosforikuormitus oli kuitenkin poikkeuksellisen suurta (6,0 kg/d), millä oli laskennallisesti merkittävä vaikutus pitoisuusnousuun loppuvuoden osalta. Loimaan kaupunkia alempana sijaitsevien kuormittajien paikalliset jätevesivaikutukset jäivät vähäisiksi peittyen hajakuormituksen sekä ylempää tulleen kuormituksen alle. Loimijoen alajuoksua kuormittavan Huittisten kaupungin jätevedet sekoittuvat siksi hyvin Loimijoen virtaamiin, ettei niiden vaikutusta voitu yksilöidä aseman L17 pintavedestä, mihin myös Punkalaitumenjoen vedet vaikuttavat. Alusvedessä oli havaittavissa talvella 2012 merkkejä asemaa L15 selvemmästä likaantumisesta, kun taas kesällä 2013 alusveden kohonneet ammonium-, fosfori- ja rautapitoisuudet johtuivat pikemminkin sisäisestä kuormituksesta. Loimijoen typpi- ja fosforipitoisuuksien kannalta merkittävin kuormitustekijä on hajakuormitus. Valumahuippujen aikana Loimijokeen valuvat vedet ovat savisia aiheuttaen samentumista ja ravinnepitoisuuksien nousua. Voimakkaimpien eroosiohuippujen aikana samentumista todetaan jo Forssan kaupungin alueella. Hajakuormituksen merkitys kasvaa Forssan alapuolella ollen suuri jo Jokioisten alueella, missä jokeen laskee voimakkaasti hajakuormitettu Jänhijoki. Suurimmillaan hajakuormituksen vaikutus on alajuoksulla. Tilanne vaihtelee kuitenkin nopeasti, joten kahden peräkkäisen vuoden vertailu on vaikeaa ja osin turhaakin. Oleellisempaa on tarkastella kehitystä pitemmissä periodeissa. Loimijoen ravinnepitoisuudet ovat alhaisimmillaankin 3-4-kertaisia puhtaisiin jokivesiin verrattuna. Tavanomaisempaa on, että ero on vieläkin suurempi. Pahimmillaan fosforipitoisuus on noin 15-20

86 82 kertainen ja typpipitoisuus kertainen luonnontasoon (kok.n µg/l ja Kok.P µg/l) nähden. Kerran kuukaudessa tutkittavalla asemalla L15 typpitason maksimi oli vuonna 2012 kesäkuussa 5900 µg/l ja lokakuussa typpeä todettiin lähes yhtä paljon (5300 µg/l). Fosforipitoisuus oli enimmillään lokakuussa 2012 jopa 400 µg/l. Vuonna 2013 pitoisuushuiput jäivät pienemmiksi (huhtikuussa 4400 µg N/l, 210 µg P/l). Ravinnepitoisuuksien perusteella Loimijoen veden ekologisen luokittelun mukainen fysikaalis-kemiallinen tila on joen yläosalla luokiteltu tyydyttäväksi. Alaosalla Loimijoen tila heikkenee välttäväksi lisääntyneen fosforipitoisuuden myötä. Loimijoen hygieeninen veden laatu on usein sekä talvisin että ylivalumien aikana välttävä tai huono. Loimijokeen tulee bakteerikuormitusta jo joen yläosan valuma-alueelta ja/tai Forssan kaupunkialueen kohdalta hajakuormituksen ja hulevesien myötä. Tilanne vaihtelee paljon, mutta yleisesti todettuna uimakelpoisen veden ylittäneitä bakteeritiheyksiä todettiin varsinkin Forssan ja Loimaan välisellä alueella. Uimisen kannalta oleellisinta aikaa ovat kesäkuukaudet. Alajuoksullakin esiintyy koko ajan ainakin pieniä määriä suolistoperäisiä bakteereja eikä tilannetta voida ennakoida etukäteen. Myös veden sameus ja joskus levätkin rajaavat uimamahdollisuuksia. Mainitut seikat huomioiden Loimijoen vesi on parhaimmillaankin vain välttävää uimavettä. Veden hygieenisyydessä tulee esiintymään häiriöitä jatkossakin, koska Loimijokeen johdetaan kunnallisia jätevesiä ja ulosteperäistä kuormitusta tulee jokeen myös hajakuormituksen piiristä. Loimijoen sivujokien (Jänhijoki, Koenjoki, Niinijoki, Palojoki ja Punkalaitumenjoki) veden laatu on vain välttävä tai huono. Näiden sivujokien ekologinen tila on luokiteltu Jänhijokea (tyydyttävä) lukuun ottamatta välttäväksi erittäin korkean fosforipitoisuuden vuoksi. Etenkin valumahuippujen aikana tilanne huononee. Paikallisen jätevesikuormituksen vaikutukset jäivät Koenjoessa ja Punkalaitumenjoessa vähäisiksi, mutta niitä oli kuitenkin havaittavissa. Koenjokeen Aronojan kautta johdettava Humppilan jätevesikuormitus loppui elokuussa 2011, minkä seurauksena sähkönjohtavuus ja ammoniumtyppipitoisuus laskivat näissä joissa. Aronojan veden laatu oli kuitenkin edellisvuosien tapaan kuormittunut jo Humppilan kunnan yläpuolella. Toukokuussa 2012 Aronojaan pumpattiin Humppilan puhdistamolta kertaluonteisesti jätevesiä puhdistamotoiminnan loppumiseen liittyen. Jätevesien vaikutuksesta veden sähkönjohtavuus, ravinnepitoisuudet sekä lämpökestoisten koliformisten bakteerien määrä olivat hetkellisesti huomattavan korkeat. Punkalaitumenjoessa on ollut havaittavissa pitemmällä aikavälillä typpitason nousua, mutta fosforin suhteen suunta on ollut jopa laskeva. Humusta on eniten Palojoessa, jonka latvoilla sijaitsee soita turvetuotantoalueet mukaan lukien. Jänhijokeen ja Niinijokeen ei kohdistu pistemäistä jätevesikuormitusta, mutta niidenkin veden laatu oli hajakuormituksen takia keskimäärin vain välttävä/huono. Niinijoen latvoilla harjoitetaan maatalouden ohella myös turvetuotantoa. Pyhäjärven luusuasta alkunsa saavan Loimijoen ekologinen tila on joen yläosalla luokiteltu Pyhäjärven tavoin tyydyttäväksi. Alaosalla ekologinen tila heikkenee suuremman fosforipitoisuuden vuoksi välttäväksi. Loimijoen ravinnetaso on erittäin rehevien vesien luokassa ja pysyy hajakuormituksen takia korkeana myös tulevaisuudessa. Pintaveden happitilanne pysyy nykyisellä kuormitustasolla läpi vuoden vähintään tyydyttävänä ja suuren osan vuotta hyvänä. Häiriötilanteissa happiongelmiakin voi esiintyä kuten elokuussa Koska kunnallisten jätevesien sekä Genencor International Oy:n sokeritehtaan jätevesien käsittelyssä on saavutettu keskimäärin yli 90 % puhdistustehot, suurta ja samalla koko Loimijoen kannalta oleellista parannusta nykytilanteeseen ei ole odotettavissa. Forssan alueella on kuitenkin ollut merkkejä typpikuormituksen kasvusta puhdistamon tulokuormituksen voimakkaan kasvun takia. Muutoin puh-

87 83 distamoilla kyse on ensisijaisesti hienosäädöstä ja toimintatehokkuuden ylläpidosta. Hajakuormitusta voitaneen vielä vähentää pidemmällä aikavälillä, mutta toistaiseksi hajakuormituksen vähentämisen tuloksellisuudesta ei voida esittää selkeästi osoitettavia, suuruusluokaltaan merkittäviä ja pysyviä vaikutuksia. Loimijoki tulee siis valitettavasti säilymään lähitulevaisuudessakin savisameana ja runsasravinteisena jokivesistönä. Happitilanteen elpyminen ja jätevesikuormituksen pysyminen nykyisellä tasolla mahdollistavat kuitenkin joen osittaisen virkistyskäytön. Muun muassa virkistyskalastukselle tarjoutuu paremmat mahdollisuudet kuin ennen kuormituksen laskua nykytasolle happitilanteen pysyessä hyvänä. KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Laatinut: Vesistötutkija, FM Minja Mattila Hyväksynyt: Vesiosastonjohtaja Jukka Lammentausta VIITTEET Aroviita J., Hellsten S., Jyväsjärvi J., Järvenpää L., Järvinen M., Karjalainen S.M., Kauppila P., Keto A., Kuoppala M., Manni K., Mannio J., Mitikka S., Olin M., Perus J., Pilke A., Rask M., Riihimäki J., Ruuskanen A., Siimes K., Sutela T., Vehanen T. & Vuori K-M Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Ympäristöhallinnon ohjeita s. Eloranta, P Loimijoen yhteistarkkailu Perifytontarkkailun tutkimusten tulokset. Pertti Eloranta Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Tampere. Kirje nro 696, 8 s + liitteet. Valkama Loimijoen yhteistarkkailu. Pohjaeläimistö ja sedimentin metallipitoisuudet Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Tampere. Julkaisu 678, 28 s + liitteet.

88 84 JAKELU Forssan vesihuoltolaitos Forssan kaupunki, ympäristölautakunta Genencor International Oy, Jokioinen Pintos Oy, Jokioinen Jokioisten kunta, ympäristölautakunta Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä, ympäristöterveydenhuolto Loimaan kaupunki, vesihuoltoliikelaitos Loimaan kaupunki, tekninen ja ympäristöpalvelukeskus Huittisten kaupunki, tekninen lautakunta Huittisten kaupunki, ympäristölautakunta Huittisten seudun terveydenhuollon ky./terveysvalvonta Humppilan kunta, ympäristölautakunta Lounais-Suomen Putki Oy, Loimaa Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut, SOTESI Punkalaitumen kunta, tekninen toimisto Liedon kunta/ympäristönterveydenhuolto, Loimaan toimipiste Hämeen ELY-keskus, kirjaamo Hämeen ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue 2 kpl Hämeen ELY-keskus, Kalatalousyksikkö Varsinais-Suomen ELY-keskus, kirjaamo ja kirjasto Varsinais-Suomen ELY-keskus, kirjaamo (kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi) Varsinais-Suomen ELY-keskus, kalatalousyksikkö Varsinais-Suomen ELY-keskus/Heli Perttula Varsinais-Suomen ELY-keskus/Heli Perttula (heli.perttula@ely-keskus.fi) Varsinais-Suomen ELY-keskus/Asko Sydänoja Varsinais-Suomen ELY-keskus/Asko Sydänoja (asko.sydanoja@ely-keskus.fi) Hämeen liitto Pirkanmaan liitto Satakuntaliitto Pro Agria Etelä-Suomi, Häme Lounais-Hämeen luonnonsuojeluyhdistys, Forssa Kokemäenjoen - Loimijoen kalastusalue Helsingin yliopisto, kirjasto/vapaakappaletoimisto 6 kpl

89 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 1/16 Loimijoen yhteistarkkailu (LOJO) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *K-aine *Ka 0,40 *Sähkonj *ph *Alkalin *Väri *Väri,Liu *COD(Mn) *BOD 7 BHK(s) *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *po4-p *LiPO4 0.4 *Fe *EntLert *kolif. *Lämpkolif *E.coli *TOC *Klorof Haju Syvyys (m) C mg/l % FNU mg/l mg/l ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l Pt mg/l O2 mg/l mg/l µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/100ml MPN/100ml pmy/100 ml MPN/100 ml mg/l mg/m LOJO / L1 Loimijoki 113.9(8600) Klo 10:00; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. -10 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 0 m/s; Tuulsuunt. 0; 1.0 1,0 11, ,8 6, LOJO / L1 Loimijoki 113.9(8600) Klo 9:05; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 140; 1.0 9,6 9, ,4 7, LOJO / L1 Loimijoki 113.9(8600) Klo 09:25; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 9 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; ,3 8, ,1 7, , ~ LOJO / L1 Loimijoki 113.9(8600) Klo 14:00; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; ,4 9, ,6 7, < LOJO / L1A Loimijoki 108,2, Forssan yp. Klo 09:30; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. -8 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; Tuulsuunt. 0; 1.0 0,1 12, ,2 7, ~15 ~ LOJO / L1A Loimijoki 108,2, Forssan yp. Klo 10:15; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. -10 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 0 m/s; Tuulsuunt. 0; 1.0 0,2 11, ,8 8,1 6, LOJO / L1A Loimijoki 108,2, Forssan yp. Klo 09:20; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 5 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 130; 1.0 2,3 10, ,5 6, ~20 ~ LOJO / L1A Loimijoki 108,2, Forssan yp. Klo 9:35; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 140; 1.0 9,5 9, ,6 7, ~20 ~ LOJO / L1A Loimijoki 108,2, Forssan yp. Klo 09:30; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 220; ,0 7, ,7 7, , LOJO / L1A Loimijoki 108,2, Forssan yp. Klo 08:55; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 9 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; ,5 7, ,6 7, ,3 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

90 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 2/16 Loimijoen yhteistarkkailu (LOJO) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *K-aine *Ka 0,40 *Sähkonj *ph *Alkalin *Väri *Väri,Liu *COD(Mn) *BOD 7 BHK(s) *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *po4-p *LiPO4 0.4 *Fe *EntLert *kolif. *Lämpkolif *E.coli *TOC *Klorof Haju Syvyys (m) C mg/l % FNU mg/l mg/l ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l Pt mg/l O2 mg/l mg/l µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/100ml MPN/100ml pmy/100 ml MPN/100 ml mg/l mg/m LOJO / L1A Loimijoki 108,2, Forssan yp. Klo 13:45; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; ,4 8, ,5 7, ~820 ~ LOJO / L2 Loimijoki Klo 09:45; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. -8 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; Tuulsuunt. 0; 1.0 0,2 12, ,0 7, LYJ LOJO / L2 Loimijoki Klo 10:45; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 5 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 0 m/s; Tuulsuunt. 0; 1.0 0,1 11, ,0 10,2 6, LOJO / L2 Loimijoki Klo 09:40; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 6 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 130; 1.0 2,3 9, ,8 6, LOJO / L2 Loimijoki Klo 9:55; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 140; 1.0 9,6 9, ,9 7, ~ LOJO / L2 Loimijoki Klo 09:40; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 220; ,8 6, ,8 7, LOJO / L2 Loimijoki Klo 09:10; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 9 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; ,0 6, ,5 7, ~ LOJO / L2 Loimijoki Klo 13:15; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; ,2 8, ,1 7, ~ LOJO / L3 Loimijoki Klo 11:05; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. -8 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; Tuulsuunt. 0; 1.0 0,2 12, ,9 7, ~ LOJO / L3 Loimijoki Klo 11:00; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 5 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 220; 1.0 0,1 12, ,2 6, FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

91 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 3/16 Loimijoen yhteistarkkailu (LOJO) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *K-aine *Ka 0,40 *Sähkonj *ph *Alkalin *Väri *Väri,Liu *COD(Mn) *BOD 7 BHK(s) *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *po4-p *LiPO4 0.4 *Fe *EntLert *kolif. *Lämpkolif *E.coli *TOC *Klorof Haju Syvyys (m) C mg/l % FNU mg/l mg/l ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l Pt mg/l O2 mg/l mg/l µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/100ml MPN/100ml pmy/100 ml MPN/100 ml mg/l mg/m LOJO / L3 Loimijoki Klo 10:10; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 140; 1.0 9,9 9, ,6 7, ~ LOJO / L3 Loimijoki Klo 09:45; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 9 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; ,2 4, ,9 7, ~20 ~ LOJO / L3 Loimijoki Klo 13:00; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; ,2 8, ,4 7, ~ LOJO / L4 Loimijoki 98,4 Klo 11:15; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. -8 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; Tuulsuunt. 0; 1.0 0,1 12, ,2 7, ~ LOJO / L4 Loimijoki 98,4 Klo 11:25; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 5 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 220; 1.0 0,2 12, ,5 7, LOJO / L4 Loimijoki 98,4 Klo 10:10; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 130; 1.0 2,7 10, ,2 6, ~ LOJO / L4 Loimijoki 98,4 Klo 10:25; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 11 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 140; ,6 9, ,0 7, LOJO / L4 Loimijoki 98,4 Klo 13:50; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 300; 1,0 16,6 6, ,1 7,2 21 3, LOJO / L4 Loimijoki 98,4 Klo 10:20; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 220; ,8 4, ,7 7, ~ LOJO / L4 Loimijoki 98,4 Klo 09:55; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 9 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; ,7 4, ,0 6, ~90 ~600 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

92 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 4/16 Loimijoen yhteistarkkailu (LOJO) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *K-aine *Ka 0,40 *Sähkonj *ph *Alkalin *Väri *Väri,Liu *COD(Mn) *BOD 7 BHK(s) *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *po4-p *LiPO4 0.4 *Fe *EntLert *kolif. *Lämpkolif *E.coli *TOC *Klorof Haju Syvyys (m) C mg/l % FNU mg/l mg/l ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l Pt mg/l O2 mg/l mg/l µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/100ml MPN/100ml pmy/100 ml MPN/100 ml mg/l mg/m LOJO / L4 Loimijoki 98,4 Klo 12:45; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; ,2 7, ,4 7, LOJO / L5 Loimijoki 92.7 Klo 11:30; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. -8 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; Tuulsuunt. 0; 1.0 0,1 12, ,4 7, ~ LOJO / L5 Loimijoki 92.7 Jää 1 dm; Klo 11:45; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 5 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 220; 1.0 0,1 12, ,9 10,4 7, LOJO / L5 Loimijoki 92.7 Klo 10:50; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 8 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 130; 1.0 2,7 11, ,2 6, LOJO / L5 Loimijoki 92.7 Klo 11:00; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 140; ,5 9, ,1 7, LOJO / L5 Loimijoki 92.7 Klo 13:30; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 300; ,4 5, ,3 7,2 20 4, ~310 ~ LOJO / L5 Loimijoki 92.7 Klo 10:30; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 220; ,3 5, ,3 7, ~930 8, LOJO / L5 Loimijoki 92.7 Klo 10:05; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; ,2 4, ,0 7, ~150 7, LOJO / L5 Loimijoki 92.7 Klo 12:15; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; ,2 7, ,0 7, LOJO / L5A Loimijoki 82,4 Jää 0,4 dm; Klo 11:45; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. -8 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; Tuulsuunt. 0; 1.0 0,1 12, ,6 7, ~140 ~400 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

93 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 5/16 Loimijoen yhteistarkkailu (LOJO) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *K-aine *Ka 0,40 *Sähkonj *ph *Alkalin *Väri *Väri,Liu *COD(Mn) *BOD 7 BHK(s) *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *po4-p *LiPO4 0.4 *Fe *EntLert *kolif. *Lämpkolif *E.coli *TOC *Klorof Haju Syvyys (m) C mg/l % FNU mg/l mg/l ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l Pt mg/l O2 mg/l mg/l µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/100ml MPN/100ml pmy/100 ml MPN/100 ml mg/l mg/m LOJO / L5A Loimijoki 82,4 Lumi 1 dm; Jää 4 dm; Klo 12:30; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. -3 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 180; 1.0 0,1 12, ,9 7, LOJO / L5A Loimijoki 82,4 Klo 12:20; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 300; ,0 5, ,9 7,1 20 3, ~ LOJO / L5A Loimijoki 82,4 Klo 10:45; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 220; ,5 4, ,4 7, ~ LOJO / L5A Loimijoki 82,4 Klo 10:30; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; ,8 4, ,3 7, ~ LOJO / L6 Loimijoki 81,3 Lumi 1 dm; Jää 3 dm; Klo 13:05; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. -3 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 180; , ,2 7, LOJO / L6 Loimijoki 81,3 Klo 13:00; Näytt.ottaja Mn; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 300; ,7 6, ,6 7,2 19 2, ~ LOJO / L6 Loimijoki 81,3 Klo 10:40; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; ,8 4, ,4 7, LOJO / L9 Lojo 40 Aura-Humppila Klo 12:10; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. -7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; Tuulsuunt. 0; 1.0 0,1 12, ,0 7, ~160 ~ LOJO / L9 Lojo 40 Aura-Humppila Lumi 1 dm; Jää 3 dm; Klo 13:50; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. -3 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 180; , ,0 10,7 7, ~ LOJO / L9 Lojo 40 Aura-Humppila Klo 11:20; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 8 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 130; 1.0 2,8 10, ,8 7,0 E FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

94 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 6/16 Loimijoen yhteistarkkailu (LOJO) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *K-aine *Ka 0,40 *Sähkonj *ph *Alkalin *Väri *Väri,Liu *COD(Mn) *BOD 7 BHK(s) *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *po4-p *LiPO4 0.4 *Fe *EntLert *kolif. *Lämpkolif *E.coli *TOC *Klorof Haju Syvyys (m) C mg/l % FNU mg/l mg/l ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l Pt mg/l O2 mg/l mg/l µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/100ml MPN/100ml pmy/100 ml MPN/100 ml mg/l mg/m LOJO / L9 Lojo 40 Aura-Humppila Klo 12:05; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 180; ,2 8, ,4 7, ~ LOJO / L9 Lojo 40 Aura-Humppila Klo 11:45; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 300; ,7 5, ,0 7, , ~10 ~ LOJO / L9 Lojo 40 Aura-Humppila Klo 11:10; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 220; ,1 4, ,8 7, , LOJO / L9 Lojo 40 Aura-Humppila Klo 11:15; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; ,9 4, ,2 13,8 7, , LOJO / L9 Lojo 40 Aura-Humppila Klo 11:30; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; ,8 6, ,6 7,1 E LOJO / L11 Lojo 54 Hirvik-Oripää Jää 0,5 dm; Klo 12:30; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. -7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; Tuulsuunt. 0; 1.0 0,1 12, ,3 7, ~ LOJO / L11 Lojo 54 Hirvik-Oripää Lumi 1 dm; Jää 3 dm; Klo 10:15; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. -5 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 120; , ,4 7, LOJO / L11 Lojo 54 Hirvik-Oripää Klo 11:40; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 9 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 130; 1.0 3,1 12, ,4 7, ~ LOJO / L11 Lojo 54 Hirvik-Oripää Klo 11:40; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 180; ,1 10, ,7 7, ~ LOJO / L11 Lojo 54 Hirvik-Oripää Klo 11:30; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 220; ,7 7, ,2 7, ~470 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

95 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 7/16 Loimijoen yhteistarkkailu (LOJO) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *K-aine *Ka 0,40 *Sähkonj *ph *Alkalin *Väri *Väri,Liu *COD(Mn) *BOD 7 BHK(s) *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *po4-p *LiPO4 0.4 *Fe *EntLert *kolif. *Lämpkolif *E.coli *TOC *Klorof Haju Syvyys (m) C mg/l % FNU mg/l mg/l ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l Pt mg/l O2 mg/l mg/l µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/100ml MPN/100ml pmy/100 ml MPN/100 ml mg/l mg/m LOJO / L11 Lojo 54 Hirvik-Oripää Klo 11:23; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; ,3 6, ,3 7, ~ LOJO / L11 Lojo 54 Hirvik-Oripää Klo 09:55; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; ,3 9, ,7 7, LOJO / L13A Lojo 571 Vuolle Jää 5 dm; Klo 11:15; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. -5 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 120; , ,0 7, ~ LOJO / L13A Lojo 571 Vuolle Klo 10:10; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 11 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 220; ,9 5, ,1 7, >200 ~ LOJO / L13 Lojo 58 Mällainen Jää 0,5 dm; Klo 13:05; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. -6 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 220; 1.0 0,1 12, ,6 7, LOJO / L13 Lojo 58 Mällainen Lumi 1 dm; Jää 3 dm; Klo 12:05; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. -5 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 120; , ,2 12,8 7, LOJO / L13 Lojo 58 Mällainen Klo 13:05; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 130; 1.0 2,7 11, ,9 7, ~ LOJO / L13 Lojo 58 Mällainen Klo 12:20; Näytt.ottaja AL; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 180; ,2 9, ,4 7, ~ LOJO / L13 Lojo 58 Mällainen Klo 11:55; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 220; ,5 6, ,8 16,5 7, ~ LOJO / L13 Lojo 58 Mällainen Klo 10:30; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 11 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 220; ,9 5, ,7 15,2 7, ~190 1,6 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

96 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 8/16 Loimijoen yhteistarkkailu (LOJO) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *K-aine *Ka 0,40 *Sähkonj *ph *Alkalin *Väri *Väri,Liu *COD(Mn) *BOD 7 BHK(s) *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *po4-p *LiPO4 0.4 *Fe *EntLert *kolif. *Lämpkolif *E.coli *TOC *Klorof Haju Syvyys (m) C mg/l % FNU mg/l mg/l ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l Pt mg/l O2 mg/l mg/l µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/100ml MPN/100ml pmy/100 ml MPN/100 ml mg/l mg/m LOJO / L13 Lojo 58 Mällainen Klo 10:55; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; ,1 8, ,7 7, ~ LOJO / L14A Lojo 60 Huhtaa Jää 2 dm; Klo 12:30; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. -5 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 120; , ,9 7, LOJO / L14A Lojo 60 Huhtaa Klo 10:50; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 11 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 220; ,9 5, ,5 7, >400 ~ LOJO / L14 Lojo 62 Matkusjoen ap Klo 12:55; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 120; 1.0 0,1 13, ,2 7, LOJO / L14 Lojo 62 Matkusjoen ap Klo 11:15; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 11 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 220; ,1 5, ,4 7, LOJO / L15 Lojo 64 Pori-Hki Klo 13:45; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. -6 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 220; 1.0 0,1 13, ,0 7,3 0, ~1100 ~ LOJO / L15 Lojo 64 Pori-Hki Lumi 1 dm; Jää 5 dm; Klo 16:00; Näytt.ottaja RO; Ilm.lt. 4 C; Pilv. 8 /8; 1.0 0,3 12, , ,1 7,0 0, ~ LOJO / L15 Lojo 64 Pori-Hki Jää 3 dm; Klo 13:40; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 120; 1.0 0,1 12, , ,3 7,2 0, LOJO / L15 Lojo 64 Pori-Hki Klo 14:05; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 130; 1.0 3,2 12, ,2 7,4 0,55 E ~ LOJO / L15 Lojo 64 Pori-Hki Klo 15:40; Näytt.ottaja AL; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 180; ,8 10, ,7 7,4 0, ~38 15 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

97 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 9/16 Loimijoen yhteistarkkailu (LOJO) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *K-aine *Ka 0,40 *Sähkonj *ph *Alkalin *Väri *Väri,Liu *COD(Mn) *BOD 7 BHK(s) *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *po4-p *LiPO4 0.4 *Fe *EntLert *kolif. *Lämpkolif *E.coli *TOC *Klorof Haju Syvyys (m) C mg/l % FNU mg/l mg/l ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l Pt mg/l O2 mg/l mg/l µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/100ml MPN/100ml pmy/100 ml MPN/100 ml mg/l mg/m LOJO / L15 Lojo 64 Pori-Hki Klo 12:40; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 220; 1.0 P 7,6 E ,1 7,4 0, > LOJO / L15 Lojo 64 Pori-Hki Klo 9:35; Näytt.ottaja AL; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 160; ,2 7, , ,2 7,5 0, ~ , LOJO / L15 Lojo 64 Pori-Hki Klo 13:05; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 220; ,3 7, ,0 7,5 0, ~ , LOJO / L15 Lojo 64 Pori-Hki Klo 13:55; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; ,3 9, ,6 7,3 0,68 E E ~ LOJO / L15 Lojo 64 Pori-Hki Klo 11:15; Näytt.ottaja ML; 1,0 79 > LOJO / L15 Lojo 64 Pori-Hki Klo 10:00; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 6 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 220; 1.0 3,8 11, ,6 7,4 0, LOJO / L15 Lojo 64 Pori-Hki Klo 12:35; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. -6 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 220; 1.0 0,1 12, ,1 7,4 0, ~ LOJO / L16 Loimijoki alajuoksu Jää 0,2 dm; Klo 14:30; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. -6 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 220; 1.0 0,1 12, ,9 7, ~ LOJO / L16 Loimijoki alajuoksu Jää 4 dm; Klo 15:20; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 120; 1.0 0,1 12, ,8 13,9 7, ~ ,2 12, ,0 14,0 7, LOJO / L16 Loimijoki alajuoksu Klo 13:35; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 220; ,5 7, ,6 18,2 7, ~ ,3 5, ,1 7, FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

98 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 10/16 Loimijoen yhteistarkkailu (LOJO) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *K-aine *Ka 0,40 *Sähkonj *ph *Alkalin *Väri *Väri,Liu *COD(Mn) *BOD 7 BHK(s) *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *po4-p *LiPO4 0.4 *Fe *EntLert *kolif. *Lämpkolif *E.coli *TOC *Klorof Haju Syvyys (m) C mg/l % FNU mg/l mg/l ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l Pt mg/l O2 mg/l mg/l µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/100ml MPN/100ml pmy/100 ml MPN/100 ml mg/l mg/m LOJO / L16 Loimijoki alajuoksu Klo 14:15; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 220; ,5 8, ,7 13,9 7, ~ ,0 6, ,4 7, < ~ LOJO / L17 Lojo 68 suu va8700 Lumi 1 dm; Jää 3 dm; Klo 14:40; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 120; 1.0 0,1 12, ,9 13,6 7, ,5 0,3 12, ,6 7, ~ LOJO / L17 Lojo 68 suu va8700 Klo 17:10; Näytt.ottaja AL; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 180; ,2 9, ,7 7, ~150 ~ LOJO / L17 Lojo 68 suu va8700 Klo 14:30; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 220; ,0 7, ,9 14,1 7, ~ ,6 7, ,6 14,2 7, LOJO / L17 Lojo 68 suu va8700 Klo 14:25; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; ,3 9, ,5 7, ~ LOJO / J3 Jänhijoki 0.8 Lumi 1 dm; Jää 3 dm; Klo 12:05; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 5 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 220; 1.0 0,1 11, ,2 12,9 7, ~ LOJO / J3 Jänhijoki 0.8 Klo 10:35; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 130; 1.0 2,3 11, ,6 7,2 E ~ LOJO / J3 Jänhijoki 0.8 Klo 10:50; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 140; 0.5 9,5 9, ,4 7, LOJO / J3 Jänhijoki 0.8 Klo 10:10; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 9 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; ,3 7, ,8 7, FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

99 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 11/16 Loimijoen yhteistarkkailu (LOJO) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *K-aine *Ka 0,40 *Sähkonj *ph *Alkalin *Väri *Väri,Liu *COD(Mn) *BOD 7 BHK(s) *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *po4-p *LiPO4 0.4 *Fe *EntLert *kolif. *Lämpkolif *E.coli *TOC *Klorof Haju Syvyys (m) C mg/l % FNU mg/l mg/l ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l Pt mg/l O2 mg/l mg/l µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/100ml MPN/100ml pmy/100 ml MPN/100 ml mg/l mg/m LOJO / J3 Jänhijoki 0.8 Klo 12:30; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; ,0 8, ,5 7,1 E LOJO / K10 Aronoja 4.0 Lumi 4 dm; Jää 2 dm; Klo 16:35; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. -3 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 180; 0.1 0,5 10, ,0 7,2 6,0 1, ~3000 H LOJO / K10 Aronoja 4.0 Klo 13:55; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 180; Virt. 0,003 m3/s; ,5 13, ,8 7,3 7,4 2, L LOJO / K10 Aronoja 4.0 Klo 09:20; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 300; Virt. 0,0015 m3/s; 0.1 6,7 7, ,1 7,3 6,4 1, ~160 ~1200 LMT LOJO / K10 Aronoja 4.0 Klo 13:00; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; Virt. 0,020 m3/s; ,6 6, ,8 6,9 16 0, ~ H LOJO / K10 Aronoja 4.0 Klo 10:00; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; Virt. 0,03 m3/s; ,6 6, ,6 6,8 18 5, ~ H LOJO / K6 Aronoja 1.4 Jää 0,5 dm; Klo 16:15; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. -3 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 180; Virt. 0,012 m3/s; 0.1 0,5 12, ,0 7,4 6,6 3, LYJ LOJO / K6 Aronoja 1.4 Klo 13:20; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 180; Virt. 0,020 m3/s; ,5 10, ,8 7,5 8,0 1, ~ L LOJO / K6 Aronoja 1.4 Klo 10:00; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 300; ,2 10, ,8 7,5 13 9,4 E > SYJ LOJO / K6 Aronoja 1.4 Klo 12:50; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; Virt. 0,030 m3/s; ,6 7, ,5 7,1 26 1, ~ LYJ FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

100 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 12/16 Loimijoen yhteistarkkailu (LOJO) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *K-aine *Ka 0,40 *Sähkonj *ph *Alkalin *Väri *Väri,Liu *COD(Mn) *BOD 7 BHK(s) *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *po4-p *LiPO4 0.4 *Fe *EntLert *kolif. *Lämpkolif *E.coli *TOC *Klorof Haju Syvyys (m) C mg/l % FNU mg/l mg/l ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l Pt mg/l O2 mg/l mg/l µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/100ml MPN/100ml pmy/100 ml MPN/100 ml mg/l mg/m LOJO / K6 Aronoja 1.4 Klo 10:15; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; Virt. 0,06 m3/s; ,5 7, ,7 6,9 25 6, ~190 ~150 H LOJO / K3 Koijoki 25.6 Jää 2 dm; Klo 15:30; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. -3 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 180; , ,4 7, LOJO / K3 Koijoki 25.6 Klo 13:00; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 180; ,2 9, ,8 7, LOJO / K3 Koijoki 25.6 Klo 10:45; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 300; ,6 7, ,3 7,5 22 2, ~ LOJO / K3 Koijoki 25.6 Klo 12:35; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; ,1 6, ,3 7, LOJO / K3 Koijoki 25.6 Klo 10:45; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; ,4 7, ,8 6, ~50 ~ LOJO / K7 Koijoki 20.8 Lumi 0 dm; Jää 8 dm; Klo 15:55; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. -3 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 180; , ,9 7, ~ LOJO / K7 Koijoki 20.8 Klo 12:40; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 9 m/s; Tuulsuunt. 180; ,3 9, ,6 7, ~6 ~ LOJO / K7 Koijoki 20.8 Klo 11:20; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 300; ,6 7, ,5 7,5 21 2, ~700 ~ LOJO / K7 Koijoki 20.8 Klo 12:25; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; ,6 6, ,4 7, ~1200 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

101 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 13/16 Loimijoen yhteistarkkailu (LOJO) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *K-aine *Ka 0,40 *Sähkonj *ph *Alkalin *Väri *Väri,Liu *COD(Mn) *BOD 7 BHK(s) *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *po4-p *LiPO4 0.4 *Fe *EntLert *kolif. *Lämpkolif *E.coli *TOC *Klorof Haju Syvyys (m) C mg/l % FNU mg/l mg/l ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l Pt mg/l O2 mg/l mg/l µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/100ml MPN/100ml pmy/100 ml MPN/100 ml mg/l mg/m LOJO / K7 Koijoki 20.8 Klo 11:00; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 0 m/s; ,5 6, ,2 6, ~ LOJO / KJ3 Koenjoki suu Lumi 1 dm; Jää 3 dm; Klo 10:50; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. -5 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 120; 1.0 0,1 11, ,9 7, LOJO / KJ3 Koenjoki suu Klo 12:40; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 130; 0.2 3,1 11, ,5 7,3 E ~ LOJO / KJ3 Koenjoki suu Klo 11:30; Näytt.ottaja AL; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 180; ,7 9, ,2 7, LOJO / KJ3 Koenjoki suu Klo 09:50; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 11 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 220; ,5 5, ,7 7, >200 ~ LOJO / KJ3 Koenjoki suu Klo 10:20; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; 1.0 9,7 8, ,3 7,0 E E LOJO / N1 Niini 12 teur yp Lumi 0 dm; Jää 5 dm; Klo 14:25; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. -3 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 180; 0.1 0,1 6, ,5 7, LOJO / N1 Niini 12 teur yp Klo 11:45; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; ,1 3, ,9 7, ~ LOJO / N2 Niini 13 Koopeli Lumi 1 dm; Jää 3 dm; Klo 14:50; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. -3 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 180; 0.1 0,1 8, ,0 7, LOJO / N2 Niini 13 Koopeli Klo 11:55; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; ,1 4, ,0 7, ~1000 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

102 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 14/16 Loimijoen yhteistarkkailu (LOJO) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *K-aine *Ka 0,40 *Sähkonj *ph *Alkalin *Väri *Väri,Liu *COD(Mn) *BOD 7 BHK(s) *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *po4-p *LiPO4 0.4 *Fe *EntLert *kolif. *Lämpkolif *E.coli *TOC *Klorof Haju Syvyys (m) C mg/l % FNU mg/l mg/l ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l Pt mg/l O2 mg/l mg/l µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/100ml MPN/100ml pmy/100 ml MPN/100 ml mg/l mg/m LOJO / N3 Niini 16 2 km suusta Jää 2 dm; Klo 11:40; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. -5 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 120; , ,6 7, LOJO / N3 Niini 16 2 km suusta Klo 12:10; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 130; 1.0 3,0 11, ,3 7,6 E ~ LOJO / N3 Niini 16 2 km suusta Klo 12:00; Näytt.ottaja AL; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 180; 1.0 9,7 8, ,9 7, ~10 ~ LOJO / N3 Niini 16 2 km suusta Klo 10:20; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 11 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 220; ,9 6, ,0 7, ~ LOJO / N3 Niini 16 2 km suusta Klo 10:40; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; ,1 8, ,0 7,2 E E < LOJO / P1 Palojoki suu Klo 13:15; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 120; 1.0 0,1 11, ,0 7, LOJO / P1 Palojoki suu Klo 13:40; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 130; 1.0 3,6 11, ,0 7,2 E ~ LOJO / P1 Palojoki suu Klo 13:00; Näytt.ottaja AL; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 180; ,3 9, ,4 7, LOJO / P1 Palojoki suu Klo 11:25; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 220; ,4 7, ,5 7, >400 ~ LOJO / P1 Palojoki suu Klo 11:30; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; 1.0 9,6 7, ,9 7,2 E E ~570 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

103 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 15/16 Loimijoen yhteistarkkailu (LOJO) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *K-aine *Ka 0,40 *Sähkonj *ph *Alkalin *Väri *Väri,Liu *COD(Mn) *BOD 7 BHK(s) *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *po4-p *LiPO4 0.4 *Fe *EntLert *kolif. *Lämpkolif *E.coli *TOC *Klorof Haju Syvyys (m) C mg/l % FNU mg/l mg/l ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l Pt mg/l O2 mg/l mg/l µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/100ml MPN/100ml pmy/100 ml MPN/100 ml mg/l mg/m LOJO / VP1 Punkalaitumenjo Pappilan Lumi 1 dm; Jää 3 dm; Klo 16:25; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 120; 0.1 0,1 11, ,3 7, LOJO / VP1 Punkalaitumenjo Pappilan Klo 10:30; Näytt.ottaja AL; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 180; 0.1 9,3 9, ,7 7, LOJO / VP1 Punkalaitumenjo Pappilan Klo 13:53; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; ,5 6, ,3 7, ~840 ~ LOJO / VP1 Punkalaitumenjo Pappilan Klo 15:10; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; 0.1 9,5 7, ,1 7, ~ LOJO / VP2A Punkalaitumenjo Teikarla Klo 16:05; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 120; 0.1 0,1 12, ,6 7, LOJO / VP2A Punkalaitumenjo Teikarla Klo 10:15; Näytt.ottaja AL; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 180; 0.1 9,3 10, ,2 7, ~190 ~ LOJO / VP2A Punkalaitumenjo Teikarla Klo 14:00; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; ,3 7, ,0 7, ~ LOJO / VP2A Punkalaitumenjo Teikarla Klo 14:55; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; 0.1 9,7 8, ,7 7, ~1100 ~ LOJO / VP3 Punkal 20 Tku-Tre Klo 14:00; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 120; , ,9 14,7 7, , LOJO / VP3 Punkal 20 Tku-Tre Klo 14:15; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 130; 0.2 3,5 11, ,5 7,3 E ~ FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

104 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 1, sivu 16/16 Loimijoen yhteistarkkailu (LOJO) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *K-aine *Ka 0,40 *Sähkonj *ph *Alkalin *Väri *Väri,Liu *COD(Mn) *BOD 7 BHK(s) *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *po4-p *LiPO4 0.4 *Fe *EntLert *kolif. *Lämpkolif *E.coli *TOC *Klorof Haju Syvyys (m) C mg/l % FNU mg/l mg/l ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l Pt mg/l O2 mg/l mg/l µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/100ml MPN/100ml pmy/100 ml MPN/100 ml mg/l mg/m LOJO / VP3 Punkal 20 Tku-Tre Klo 15:50; Näytt.ottaja AL; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 180; ,0 9, ,3 7, LOJO / VP3 Punkal 20 Tku-Tre Klo 13:20; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 220; ,7 7, ,6 15,8 7, ~ LOJO / VP3 Punkal 20 Tku-Tre Klo 14:10; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; ,1 8, ,2 7,2 E E < FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

105 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 2, sivu 1/15 Loimijoen yhteistarkkailu (LOJO) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *K-aine *Ka 0,40 *Sähkonj *ph *Alkalin *Väri,Lac *Väri,Liu *COD(Mn) BHK(s) *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *po4-p *LiPO4 0.4 *Fe *EntLert *kolif. *Lämpkolif *E.coli *TOC *Klorof Haju Syvyys (m) C mg/l % FNU mg/l mg/l ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l Pt mg/l O2 mg/l µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/100ml MPN/100ml pmy/100 ml MPN/100 ml mg/l mg/m LOJO / L1 Loimijoki 113.9(8600) Lumi 0 dm; Jää 0 dm; Klo 16:20; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 100; 1.0 1,0 9,5 67 8,1 7,5 6, LOJO / L1 Loimijoki 113.9(8600) Klo 10:00; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 180; ,5 9, ,9 7, LOJO / L1 Loimijoki 113.9(8600) Klo 10:15; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 160; ,8 7, ,1 7,3 540 < LOJO / L1 Loimijoki 113.9(8600) Klo 12:20; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 7,7 9, ,9 7, ~ LOJO / L1A Loimijoki 108,2, Forssan yp. Lumi 0 dm; Jää 0 dm; Klo 9:00; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 240; 1.0 0,7 12, ,0 8,2 7, ~ LOJO / L1A Loimijoki 108,2, Forssan yp. Lumi 0 dm; Jää 0 dm; Klo 15:50; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 100; 1.0 1,0 9,5 67 8,9 2,8 7,8 6, ~4 ~ LOJO / L1A Loimijoki 108,2, Forssan yp. Klo 15:45; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 180; 1.0 3,3 9, ,3 8,9 6, ~ LOJO / L1A Loimijoki 108,2, Forssan yp. Klo 10:20; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 180; ,8 8, ,4 7, LOJO / L1A Loimijoki 108,2, Forssan yp. Klo 10:50; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 270; ,3 6, ,7 7, ~40 ~80 6, LOJO / L1A Loimijoki 108,2, Forssan yp. Klo 10:40; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 160; ,8 6, ,2 7, ,6 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

106 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 2, sivu 2/15 Loimijoen yhteistarkkailu (LOJO) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *K-aine *Ka 0,40 *Sähkonj *ph *Alkalin *Väri,Lac *Väri,Liu *COD(Mn) BHK(s) *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *po4-p *LiPO4 0.4 *Fe *EntLert *kolif. *Lämpkolif *E.coli *TOC *Klorof Haju Syvyys (m) C mg/l % FNU mg/l mg/l ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l Pt mg/l O2 mg/l µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/100ml MPN/100ml pmy/100 ml MPN/100 ml mg/l mg/m LOJO / L1A Loimijoki 108,2, Forssan yp. Klo 12:40; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 6,9 10, ,4 7, ~ LOJO / L2 Loimijoki Lumi 0 dm; Jää 0 dm; Klo 8:40; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 240; 1.0 0,6 11, ,2 9,4 7, ~300 ~ LOJO / L2 Loimijoki Lumi 0 dm; Jää 0 dm; Klo 16:50; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 100; 1.0 1,0 9,6 68 9,3 7,0 10,1 6, ~ LOJO / L2 Loimijoki Klo 16:00; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 180; 1.0 3,5 9, ,2 11,3 7, ~ LOJO / L2 Loimijoki Klo 10:50; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 180; ,8 8, ,5 7, LOJO / L2 Loimijoki Klo 11:00; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 270; ,4 5, ,2 7, LOJO / L2 Loimijoki Klo 11:00; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 160; ,7 5, ,6 7, ~ LOJO / L2 Loimijoki Klo 13:00; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 3 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 300; 1.0 7,6 9, ,2 7, ~ LOJO / L3 Loimijoki Lumi 0 dm; Jää 0 dm; Klo 9:10; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 240; 1.0 0,7 12, ,1 7, ~610 ~ LOJO / L3 Loimijoki Lumi 0 dm; Jää 0 dm; Klo 15:20; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 100; 1.0 0,2 11,2 77 9,6 9,5 6, ~600 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

107 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 2, sivu 3/15 Loimijoen yhteistarkkailu (LOJO) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *K-aine *Ka 0,40 *Sähkonj *ph *Alkalin *Väri,Lac *Väri,Liu *COD(Mn) BHK(s) *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *po4-p *LiPO4 0.4 *Fe *EntLert *kolif. *Lämpkolif *E.coli *TOC *Klorof Haju Syvyys (m) C mg/l % FNU mg/l mg/l ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l Pt mg/l O2 mg/l µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/100ml MPN/100ml pmy/100 ml MPN/100 ml mg/l mg/m LOJO / L3 Loimijoki Klo 11:05; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 180; ,7 7, ,7 7, LOJO / L3 Loimijoki Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 160; ,7 4, ,2 7, ~ LOJO / L3 Loimijoki Klo 13:15; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 3 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 300; 1.0 8,6 7, ,0 7, ~ LOJO / L4 Loimijoki 98,4 Lumi 0 dm; Jää 0 dm; Klo 9:45; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 240; 1.0 0,7 12, ,5 7, ~ LOJO / L4 Loimijoki 98,4 Lumi 0 dm; Jää 0 dm; Klo 15:00; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 100; 1.0 0,2 11,1 76 9,5 10,0 6, ~ LOJO / L4 Loimijoki 98,4 Klo 15:25; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 180; 1.0 4,7 10, ,3 7, LOJO / L4 Loimijoki 98,4 Klo 11:25; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 180; ,3 7, ,2 7, ~ LOJO / L4 Loimijoki 98,4 Klo 11:30; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 270; ,0 6, ,0 7, LOJO / L4 Loimijoki 98,4 Klo 11:25; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 180; ,0 3, ,3 7, ~ LOJO / L4 Loimijoki 98,4 Klo 13:20; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 3 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 300; 1.0 8,5 6, ,0 7, ~ FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

108 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 2, sivu 4/15 Loimijoen yhteistarkkailu (LOJO) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *K-aine *Ka 0,40 *Sähkonj *ph *Alkalin *Väri,Lac *Väri,Liu *COD(Mn) BHK(s) *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *po4-p *LiPO4 0.4 *Fe *EntLert *kolif. *Lämpkolif *E.coli *TOC *Klorof Haju Syvyys (m) C mg/l % FNU mg/l mg/l ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l Pt mg/l O2 mg/l µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/100ml MPN/100ml pmy/100 ml MPN/100 ml mg/l mg/m LOJO / L5 Loimijoki 92.7 Lumi 0,1 dm; Jää 0,3 dm; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 240; 1.0 0,5 11, ,7 7, ~ LOJO / L5 Loimijoki 92.7 Lumi 0 dm; Jää 0 dm; Klo 14:30; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 100; 1.0 0,2 10, ,8 10,5 6, ~ LOJO / L5 Loimijoki 92.7 Klo 15:00; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 180; 1.0 4,3 9, ,4 7, LOJO / L5 Loimijoki 92.7 Klo 11:35; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 180; ,7 7, ,9 7, ~ LOJO / L5 Loimijoki 92.7 Klo 11:50; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 11 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 270; ,7 4, ,5 7, ~ LOJO / L5 Loimijoki 92.7 Klo 11:40; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 180; ,0 3, ,3 16,1 7, ~5, LOJO / L5 Loimijoki 92.7 Klo 13:40; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 3 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 300; 1.0 8,2 8, ,7 7, ~ LOJO / L5A Loimijoki 82,4 Lumi 0,1 dm; Jää 2 dm; Klo 11:10; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 240; 1.0 0,5 11, ,6 7, ~ LOJO / L5A Loimijoki 82,4 Lumi 0,5 dm; Jää 3 dm; Klo 13:00; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. -1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 100; 1.0 0,5 10, ,7 7, ~150 ~ LOJO / L5A Loimijoki 82,4 Klo 12:10; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 11 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 270; ,8 4, ,7 7, ~10 ~10 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

109 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 2, sivu 5/15 Loimijoen yhteistarkkailu (LOJO) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *K-aine *Ka 0,40 *Sähkonj *ph *Alkalin *Väri,Lac *Väri,Liu *COD(Mn) BHK(s) *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *po4-p *LiPO4 0.4 *Fe *EntLert *kolif. *Lämpkolif *E.coli *TOC *Klorof Haju Syvyys (m) C mg/l % FNU mg/l mg/l ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l Pt mg/l O2 mg/l µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/100ml MPN/100ml pmy/100 ml MPN/100 ml mg/l mg/m LOJO / L5A Loimijoki 82,4 Klo 12:30; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 180; ,0 5, ,6 7, ~ LOJO / L6 Loimijoki 81,3 Lumi 0,5 dm; Jää 3 dm; Klo 14:00; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 100; 1.0 0,5 10, ,5 6, ~180 ~ LOJO / L6 Loimijoki 81,3 Klo 12:45; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 180; ,0 7, ,7 7, ~ LOJO / L9 Lojo 40 Aura-Humppila Lumi 0,2 dm; Jää 2 dm; Klo 12:00; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 240; 1.0 0,4 13, ,3 7, ~ LOJO / L9 Lojo 40 Aura-Humppila Lumi 1 dm; Jää 3 dm; Klo 11:00; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. -2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 100; 1.0 0,9 9, ,4 7, ~ LOJO / L9 Lojo 40 Aura-Humppila Klo 14:25; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 180; 1.0 4,5 9, ,5 7,1 E LOJO / L9 Lojo 40 Aura-Humppila Klo 13:00; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 180; ,0 6, ,3 7, ~ LOJO / L9 Lojo 40 Aura-Humppila Klo 12:35; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 270; ,2 4, ,9 7, ~ LOJO / L9 Lojo 40 Aura-Humppila Klo 13:25; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 220; ,2 2, ,0 7, , LOJO / L9 Lojo 40 Aura-Humppila Klo 14:20; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 5 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 300; 1.0 8,6 7, ,7 17,4 7, ~60 ~60 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

110 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 2, sivu 6/15 Loimijoen yhteistarkkailu (LOJO) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *K-aine *Ka 0,40 *Sähkonj *ph *Alkalin *Väri,Lac *Väri,Liu *COD(Mn) BHK(s) *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *po4-p *LiPO4 0.4 *Fe *EntLert *kolif. *Lämpkolif *E.coli *TOC *Klorof Haju Syvyys (m) C mg/l % FNU mg/l mg/l ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l Pt mg/l O2 mg/l µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/100ml MPN/100ml pmy/100 ml MPN/100 ml mg/l mg/m LOJO / L11 Lojo 54 Hirvik-Oripää Lumi 0,2 dm; Jää 3 dm; Klo 12:45; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 240; 1.0 0,5 13, ,8 7, ~ LOJO / L11 Lojo 54 Hirvik-Oripää Lumi 1 dm; Jää 3 dm; Klo 18:15; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. -6 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 180; 1.0 0,3 11, ,7 7, LOJO / L11 Lojo 54 Hirvik-Oripää Klo 14:10; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 180; 1.0 4,6 11, ,8 7, ~ LOJO / L11 Lojo 54 Hirvik-Oripää Klo 12:35; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 180; ,2 8, ,9 7, ~ LOJO / L11 Lojo 54 Hirvik-Oripää Klo 12:50; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 270; ,8 6, ,1 7, LOJO / L11 Lojo 54 Hirvik-Oripää Klo 13:45; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 220; ,5 7, ,7 7, ~ LOJO / L11 Lojo 54 Hirvik-Oripää Klo 14:50; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; 1.0 4,3 11, ,9 17,7 7, ~ LOJO / L13A Lojo 571 Vuolle Lumi 0,5 dm; Jää 0,3 dm; Klo 17:00; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. -6 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 180; 1.0 0,3 11, ,0 7, LOJO / L13A Lojo 571 Vuolle Klo 16:20; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 200; ,0 4, ,1 7, ~ LOJO / L13 Lojo 58 Mällainen Lumi 0,2 dm; Jää 3 dm; Klo 13:30; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 240; 1.0 0,4 12, ,9 7, ~1200 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

111 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 2, sivu 7/15 Loimijoen yhteistarkkailu (LOJO) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *K-aine *Ka 0,40 *Sähkonj *ph *Alkalin *Väri,Lac *Väri,Liu *COD(Mn) BHK(s) *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *po4-p *LiPO4 0.4 *Fe *EntLert *kolif. *Lämpkolif *E.coli *TOC *Klorof Haju Syvyys (m) C mg/l % FNU mg/l mg/l ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l Pt mg/l O2 mg/l µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/100ml MPN/100ml pmy/100 ml MPN/100 ml mg/l mg/m LOJO / L13 Lojo 58 Mällainen Lumi 0 dm; Jää 4 dm; Klo 15:45; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. -10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 180; 1.0 0,3 11, ,6 12,5 7, LOJO / L13 Lojo 58 Mällainen Klo 12:30; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 180; 1.0 4,0 11, ,0 7, LOJO / L13 Lojo 58 Mällainen Klo 15:35; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 270; ,4 7, ,7 7, ~10 ~ LOJO / L13 Lojo 58 Mällainen Klo 13:20; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 12 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 270; ,2 5, ,4 7, ~ LOJO / L13 Lojo 58 Mällainen Klo 15:40; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 200; ,1 7, ,2 7, ~35 ~ LOJO / L13 Lojo 58 Mällainen Klo 14:00; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 3 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; 1.0 5,3 8, ,6 7, LOJO / L14A Lojo 60 Huhtaa Lumi 1 dm; Jää 2 dm; Klo 15:15; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. -8 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 180; 1.0 0,3 10, ,6 7, LOJO / L14A Lojo 60 Huhtaa Klo 15:15; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 200; ,1 4, ,9 7, ~8 ~ LOJO / L14 Lojo 62 Matkusjoen ap Klo 14:30; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. -10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 180; 1.0 0,3 11, ,5 7, LOJO / L14 Lojo 62 Matkusjoen ap Klo 14:00; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 200; ,5 7, ,9 7, ~75 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

112 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 2, sivu 8/15 Loimijoen yhteistarkkailu (LOJO) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *K-aine *Ka 0,40 *Sähkonj *ph *Alkalin *Väri,Lac *Väri,Liu *COD(Mn) BHK(s) *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *po4-p *LiPO4 0.4 *Fe *EntLert *kolif. *Lämpkolif *E.coli *TOC *Klorof Haju Syvyys (m) C mg/l % FNU mg/l mg/l ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l Pt mg/l O2 mg/l µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/100ml MPN/100ml pmy/100 ml MPN/100 ml mg/l mg/m LOJO / L15 Lojo 64 Pori-Hki Lumi 0 dm; Jää 0 dm; Klo 15:00; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 240; 1.0 0,5 12, ,5 7,3 0,58 E ~ LOJO / L15 Lojo 64 Pori-Hki Klo 14:55; Näytt.ottaja ML; 1,0 370 > LOJO / L15 Lojo 64 Pori-Hki Lumi 1 dm; Jää 2 dm; Klo 10:30; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. -4 C; Pilv. 8 /8; 1.0 0,3 11, ,9 7,2 0, LOJO / L15 Lojo 64 Pori-Hki Klo 13:00; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. -12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 180; 1.0 0,3 11, , ,6 7,2 0, LOJO / L15 Lojo 64 Pori-Hki Lumi 0 dm; Jää 0 dm; Klo 11:40; Näytt.ottaja MN; Ilm.lt. 2 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 270; 1.0 0,4 12, ,8 7,0 E ~210 ~ LOJO / L15 Lojo 64 Pori-Hki Lumi 0 dm; Jää 0 dm; Klo 11:40; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 180; 1.0 4,0 11, ,6 7,2 0,38 E LOJO / L15 Lojo 64 Pori-Hki Klo 10:45; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; ,6 8, ,5 7,4 0, LOJO / L15 Lojo 64 Pori-Hki Klo 14:00; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 270; ,0 7, ,8 7,5 0, ~ , LOJO / L15 Lojo 64 Pori-Hki Klo 10:15; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 330; ,7 7,4 83 8,2 6,0 7,9 15,2 7,7 0, ~5 13 6, LOJO / L15 Lojo 64 Pori-Hki Klo 11:40; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 200; ,1 7, , ,8 7,6 0, < ~15 ~5 12 7,3 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

113 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 2, sivu 9/15 Loimijoen yhteistarkkailu (LOJO) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *K-aine *Ka 0,40 *Sähkonj *ph *Alkalin *Väri,Lac *Väri,Liu *COD(Mn) BHK(s) *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *po4-p *LiPO4 0.4 *Fe *EntLert *kolif. *Lämpkolif *E.coli *TOC *Klorof Haju Syvyys (m) C mg/l % FNU mg/l mg/l ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l Pt mg/l O2 mg/l µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/100ml MPN/100ml pmy/100 ml MPN/100 ml mg/l mg/m LOJO / L15 Lojo 64 Pori-Hki Lumi 0 dm; Jää 0 dm; Klo 10:20; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. -5 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 4,5 11, , ,4 7,7 0, ~25 ~ LOJO / L15 Lojo 64 Pori-Hki Klo 12:35; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. -7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 50; 1.0 0,1 12, ,0 7,3 0, LOJO / L16 Loimijoki alajuoksu Lumi 0,2 dm; Jää 3 dm; Klo 16:00; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 1 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 240; 1.0 0,3 12, ,5 7, ~ ,3 12, ,5 7, ~ LOJO / L16 Loimijoki alajuoksu Lumi 0,5 dm; Jää 3 dm; Klo 12:30; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. -14 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. 180; 1.0 0,3 11, ,2 12,7 7, ~ ,3 11, ,3 7, LOJO / L16 Loimijoki alajuoksu Klo 15:00; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 270; ,0 6, ,0 7, ~ ,0 6, ,0 7, < ~1100 ~ LOJO / L16 Loimijoki alajuoksu Kok.syv. 7,6 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 09:50; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 200; ,5 8, ,0 15,6 7, ,0 3, ,9 7, ~ LOJO / L17 Lojo 68 suu va8700 Lumi 0,5 dm; Jää 3 dm; Klo 11:00; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. -16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 180; 1.0 0,3 10, ,6 12,9 7, ~ ,3 11, ,8 13,0 7, ~ LOJO / L17 Lojo 68 suu va8700 Klo 9:45; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; ,8 8, ,4 7, ~ LOJO / L17 Lojo 68 suu va8700 Klo 15:30; Näytt.ottaja JI; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 270; ,0 6, ,2 7, ,6 2, ,9 7, FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

114 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 2, sivu 10/15 Loimijoen yhteistarkkailu (LOJO) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *K-aine *Ka 0,40 *Sähkonj *ph *Alkalin *Väri,Lac *Väri,Liu *COD(Mn) BHK(s) *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *po4-p *LiPO4 0.4 *Fe *EntLert *kolif. *Lämpkolif *E.coli *TOC *Klorof Haju Syvyys (m) C mg/l % FNU mg/l mg/l ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l Pt mg/l O2 mg/l µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/100ml MPN/100ml pmy/100 ml MPN/100 ml mg/l mg/m LOJO / L17 Lojo 68 suu va8700 Kok.syv. 8,4 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 09:00; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 200; ,1 8, ,2 14,7 7, ~20 ~ ,0 3, ,5 7, LOJO / L17 Lojo 68 suu va8700 Klo 09:20; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. -5 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 4,1 10, ,9 18,0 7, ~80 ~ LOJO / J3 Jänhijoki 0.8 Lumi 0,2 dm; Jää 5 dm; Klo 14:50; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 100; 1.0 0,2 11, ,9 7, ~ LOJO / J3 Jänhijoki 0.8 Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 180; 1.0 3,8 10, ,5 7,0 E ~ LOJO / J3 Jänhijoki 0.8 Klo 11:50; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 8 m/s; Tuulsuunt. 180; ,4 8, ,7 7, LOJO / J3 Jänhijoki 0.8 Klo 11:55; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 180; ,6 7, ,1 7, ~ LOJO / J3 Jänhijoki 0.8 Klo 14:00; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 3 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 300; 1.0 6,1 9, ,9 7,6 E ~ LOJO / K10 Aronoja 4.0 Lumi 0 dm; Jää 0 dm; Klo 9:00; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. -5 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 100; Virt. 0,00050 m3/s; 0.1 0,3 10, ,8 22,2 7,3 5,6 2, ~11000 H LOJO / K10 Aronoja 4.0 Klo 14:35; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 180; Virt. 0,005 m3/s; ,2 8, ,9 7,3 9,9 1, LYJ LOJO / K10 Aronoja 4.0 Klo 16:05; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 240; Virt. 0,001 m3/s; ,3 7, ,9 7,4 8,3 2, ~220 ~420 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

115 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 2, sivu 11/15 Loimijoen yhteistarkkailu (LOJO) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *K-aine *Ka 0,40 *Sähkonj *ph *Alkalin *Väri,Lac *Väri,Liu *COD(Mn) BHK(s) *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *po4-p *LiPO4 0.4 *Fe *EntLert *kolif. *Lämpkolif *E.coli *TOC *Klorof Haju Syvyys (m) C mg/l % FNU mg/l mg/l ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l Pt mg/l O2 mg/l µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/100ml MPN/100ml pmy/100 ml MPN/100 ml mg/l mg/m LOJO / K10 Aronoja 4.0 Klo 15:30; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; Virt. 0,0015 m3/s; 0.1 0,2 11, ,1 7,4 7,4 3, ~250 H LOJO / K6 Aronoja 1.4 Lumi 0 dm; Jää 0 dm; Klo 9:20; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. -5 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 100; Virt. 0,002 m3/s; 0.1 0,3 11, ,9 7,4 7,1 2, LRV LOJO / K6 Aronoja 1.4 Klo 14:15; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 180; Virt. 0,025 m3/s; ,0 9, ,5 7,5 11 1, ~15 LYJ LOJO / K6 Aronoja 1.4 Klo 15:50; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 240; Virt. 0,0027 m3/s; ,7 8, ,5 7,8 13 2, ~ LOJO / K6 Aronoja 1.4 Klo 15:45; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; Virt. 0,007 m3/s; 0.1 1,1 11, ,5 7,3 11 2, H LOJO / K3 Koijoki 25.6 Lumi 1 dm; Jää 4 dm; Klo 10:00; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. -4 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 100; 0.1 0,8 10, ,4 7,2 17 1, ~20 ~ LOJO / K3 Koijoki 25.6 Klo 13:50; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 180; ,7 8, ,3 7, ~ LOJO / K3 Koijoki 25.6 Klo 15:30; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 240; ,8 6, ,2 7, ~ LOJO / K3 Koijoki 25.6 Klo 15:10; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; 0.1 1,7 11, ,1 7, ~ LOJO / K7 Koijoki 20.8 Lumi 2 dm; Jää 1 dm; Klo 10:30; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. -4 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 100; 0.1 0,5 10, ,0 7,2 17 2, ~18 ~40 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

116 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 2, sivu 12/15 Loimijoen yhteistarkkailu (LOJO) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *K-aine *Ka 0,40 *Sähkonj *ph *Alkalin *Väri,Lac *Väri,Liu *COD(Mn) BHK(s) *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *po4-p *LiPO4 0.4 *Fe *EntLert *kolif. *Lämpkolif *E.coli *TOC *Klorof Haju Syvyys (m) C mg/l % FNU mg/l mg/l ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l Pt mg/l O2 mg/l µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/100ml MPN/100ml pmy/100 ml MPN/100 ml mg/l mg/m LOJO / K7 Koijoki 20.8 Klo 13:30; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 18 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 180; ,6 7, ,5 7, LOJO / K7 Koijoki 20.8 Klo 15:15; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 240; ,4 6, ,1 7, LOJO / K7 Koijoki 20.8 Klo 15:00; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; 0.1 1,5 11, ,2 7, ~ LOJO / KJ3 Koenjoki suu Lumi 3 dm; Jää 2 dm; Klo 17:40; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. -6 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 180; 1.0 0,3 9, ,5 7, LOJO / KJ3 Koenjoki suu Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 180; 1.0 4,3 10, ,5 7,1 E LOJO / KJ3 Koenjoki suu Klo 16:30; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; ,5 8, ,1 7,3 E ~16 ~ LOJO / KJ3 Koenjoki suu Klo 16:00; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 200; ,9 5, ,0 7, ~ LOJO / KJ3 Koenjoki suu Klo 14:20; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; 1.0 1,8 11, ,0 7, ~780 ~ LOJO / N1 Niini 12 teur yp Lumi 2 dm; Jää 3 dm; Klo 12:10; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 100; 0.1 0,7 4, ,0 7, ~ LOJO / N1 Niini 12 teur yp Klo 14:20; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 240; ,3 1, ,4 7, ~130 FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

117 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 2, sivu 13/15 Loimijoen yhteistarkkailu (LOJO) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *K-aine *Ka 0,40 *Sähkonj *ph *Alkalin *Väri,Lac *Väri,Liu *COD(Mn) BHK(s) *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *po4-p *LiPO4 0.4 *Fe *EntLert *kolif. *Lämpkolif *E.coli *TOC *Klorof Haju Syvyys (m) C mg/l % FNU mg/l mg/l ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l Pt mg/l O2 mg/l µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/100ml MPN/100ml pmy/100 ml MPN/100 ml mg/l mg/m LOJO / N2 Niini 13 Koopeli Lumi 1 dm; Jää 3 dm; Klo 11:40; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. 100; 0.1 0,6 7, ,6 7, ~ LOJO / N2 Niini 13 Koopeli Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 21 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 240; ,8 3, ,7 7, ~ LOJO / N3 Niini 16 2 km suusta Lumi 4 dm; Jää 1 dm; Klo 16:30; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. -6 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 180; 1.0 0,2 10, ,0 7, ~ LOJO / N3 Niini 16 2 km suusta Klo 13:00; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 180; 1.0 3,5 10, ,6 7,3 E ~ LOJO / N3 Niini 16 2 km suusta Klo 16:00; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; ,6 7, ,1 7,5 E ~15 ~ LOJO / N3 Niini 16 2 km suusta Klo 16:35; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 200; ,4 8,2 86 8,9 4,8 24,1 7, ~ LOJO / N3 Niini 16 2 km suusta Klo 14:30; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; 1.0 2,3 10,1 74 3,8 2,2 20,3 7,8 45 6, < ~15 ~ LOJO / P1 Palojoki suu Klo 14:00; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. -12 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 180; 1.0 0,3 11, ,5 7, ~1100 ~ LOJO / P1 Palojoki suu Klo 12:05; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. 180; 1.0 3,5 10, ,0 7,0 E LOJO / P1 Palojoki suu Klo 15:10; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; ,0 8, ,0 7,3 E FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

118 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 2, sivu 14/15 Loimijoen yhteistarkkailu (LOJO) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *K-aine *Ka 0,40 *Sähkonj *ph *Alkalin *Väri,Lac *Väri,Liu *COD(Mn) BHK(s) *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *po4-p *LiPO4 0.4 *Fe *EntLert *kolif. *Lämpkolif *E.coli *TOC *Klorof Haju Syvyys (m) C mg/l % FNU mg/l mg/l ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l Pt mg/l O2 mg/l µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/100ml MPN/100ml pmy/100 ml MPN/100 ml mg/l mg/m LOJO / P1 Palojoki suu Klo 14:15; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 200; ,6 5, ,6 7, ~70 ~ LOJO / P1 Palojoki suu Klo 13:00; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 1,7 8, ,8 21,3 7, < LOJO / VP1 Punkalaitumenjo Pappilan Lumi 1 dm; Jää 3 dm; Klo 9:00; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. -20 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 180; 0.1 0,3 9, ,5 7, LOJO / VP1 Punkalaitumenjo Pappilan Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; ,0 8, ,5 7, LOJO / VP1 Punkalaitumenjo Pappilan Klo 16:50; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 270; ,7 5, ,3 7, LOJO / VP1 Punkalaitumenjo Pappilan Klo 16:50; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; 0.1 1,5 11, ,4 7, ~2500 ~ LOJO / VP2A Punkalaitumenjo Teikarla Klo 9:30; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. -18 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 180; 0.1 0,3 11, ,5 7, LOJO / VP2A Punkalaitumenjo Teikarla Klo 17:20; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; ,4 8, ,7 7, LOJO / VP2A Punkalaitumenjo Teikarla Klo 17:25; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 22 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 270; ,1 7, ,8 7, ~ LOJO / VP2A Punkalaitumenjo Teikarla Klo 17:10; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. 0 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; 0.1 2,1 12, ,9 7, ~ FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

119 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Vesinäytteiden tutkimustuloksia Liite 2, sivu 15/15 Loimijoen yhteistarkkailu (LOJO) Pvm. Hav.paikka Lämpöti *Happi Kyll.% *Sameus *K-aine *Ka 0,40 *Sähkonj *ph *Alkalin *Väri,Lac *Väri,Liu *COD(Mn) BHK(s) *Kok.N *NO23-N *NH4-N *Kok.P *po4-p *LiPO4 0.4 *Fe *EntLert *kolif. *Lämpkolif *E.coli *TOC *Klorof Haju Syvyys (m) C mg/l % FNU mg/l mg/l ms/m mmol/l mg/l Pt mg/l Pt mg/l O2 mg/l µg/l µg/l N µg/l N µg/l µg/l µg/l µg/l MPN/100ml MPN/100ml pmy/100 ml MPN/100 ml mg/l mg/m LOJO / VP3 Punkal 20 Tku-Tre Lumi 0 dm; Jää 0 dm; Klo 11:40; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. -15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 180; 1.0 0,4 12, ,3 7, LOJO / VP3 Punkal 20 Tku-Tre Klo 11:15; Näytt.ottaja ML; Ilm.lt. 7 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 180; 1.0 3,8 11, ,8 6,8 E < LOJO / VP3 Punkal 20 Tku-Tre Klo 10:15; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. 270; ,6 8, ,7 7,3 E ~ LOJO / VP3 Punkal 20 Tku-Tre Klo 11:00; Näytt.ottaja HP; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. 200; ,7 6, ,5 7,3 E ~ LOJO / VP3 Punkal 20 Tku-Tre Klo 09:40; Näytt.ottaja EH; Ilm.lt. -5 C; Pilv. 0 /8; Tuulnop. 0 m/s; 1.0 2,3 11, ,9 19,2 7, , < FINAS akkreditoitu testauslaboratorio T064 * akkreditoitu määritys. Mittausepävarmuustiedot toimitetaan pyydettäessä.

120

121 VUODEN 2012 VIRTAAMAT (lähde SYKE:n Hertta tietokanta) Liite 3. (1/2) MITTAUSPAIKKA: KUHALANKOSKI, FORSSA KOORDINAATIT (YK): VESISTÖALUE: KOKEMÄENJOEN VESISTÖALUE (NRO 35) VALUMA-ALUE F (KM 2 ): 696,0 JÄRVISYYS (L %): 10,5 PV TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU 1 18,0 8,0 8,0 8,0 24,0 4,0 3,0 3,0 2,0 4,0 8,0 8,0 2 18,0 8,0 8,0 8,0 24,0 4,0 3,0 3,0 4,0 4,0 12,0 8,0 3 18,0 8,0 8,0 11,0 24,0 4,0 3,0 3,0 4,0 4,0 12,0 8,0 4 20,0 8,0 8,0 11,0 24,0 4,0 3,0 1,2 4,0 4,0 12,0 8,0 5 20,0 8,0 8,0 11,0 24,0 4,0 3,0 1,2 4,0 8,0 8,0 8,0 6 20,0 8,0 8,0 11,0 24,0 4,0 3,0 1,2 4,0 8,0 8,0 8,0 7 20,0 8,0 8,0 11,0 24,0 4,0 3,0 1,2 4,0 8,0 8,0 8,0 8 20,0 8,0 8,0 11,0 24,0 4,0 3,0 1,2 4,0 8,0 8,0 8,0 9 20,0 8,0 8,0 11,0 24,0 4,0 3,0 1,2 4,0 8,0 8,0 8, ,0 8,0 8,0 11,0 24,0 4,0 3,0 1,2 4,0 8,0 8,0 8, ,0 8,0 8,0 11,0 24,0 4,0 3,0 1,2 4,0 8,0 12,0 8, ,0 8,0 8,0 11,0 24,0 4,0 3,0 1,2 4,0 8,0 12,0 8, ,0 8,0 8,0 11,0 24,0 4,0 3,0 1,2 4,0 8,0 12,0 8, ,0 8,0 8,0 11,0 12,0 4,0 3,0 1,2 4,0 8,0 8,0 8, ,0 8,0 8,0 11,0 12,0 4,0 3,0 1,2 4,0 8,0 8,0 8, ,0 8,0 8,0 11,0 12,0 4,0 3,0 1,2 4,0 8,0 8,0 8, ,0 8,0 8,0 15,0 12,0 4,0 3,0 1,2 4,0 8,0 8,0 8, ,0 8,0 8,0 15,0 12,0 3,0 3,0 1,2 4,0 8,0 14,0 8, ,0 8,0 8,0 15,0 12,0 3,0 3,0 1,2 4,0 8,0 14,0 8,0 20 8,0 8,0 8,0 15,0 12,0 3,0 3,0 1,2 4,0 8,0 14,0 8,0 21 8,0 8,0 8,0 15,0 12,0 3,0 3,0 1,2 4,0 8,0 14,0 8,0 22 8,0 8,0 8,0 15,0 12,0 3,0 3,0 1,2 4,0 10,0 14,0 8,0 23 8,0 8,0 8,0 15,0 9,0 3,0 3,0 1,2 4,0 14,0 14,0 8,0 24 8,0 8,0 8,0 15,0 9,0 3,0 3,0 1,2 4,0 15,0 14,0 8,0 25 8,0 8,0 8,0 17,0 9,0 3,0 3,0 2,0 4,0 15,0 14,0 8,0 26 8,0 8,0 8,0 17,0 9,0 3,0 3,0 2,0 4,0 15,0 8,0 8,0 27 8,0 8,0 8,0 17,0 9,0 3,0 3,0 2,0 4,0 15,0 8,0 8,0 28 8,0 8,0 8,0 17,0 4,0 3,0 3,0 2,0 4,0 15,0 8,0 8,0 29 8,0 8,0 8,0 17,0 4,0 3,0 3,0 2,0 4,0 15,0 8,0 8,0 30 8,0 8,0 17,0 4,0 3,0 3,0 2,0 4,0 8,0 8,0 8,0 31 8,0 8,0 4,0 3,0 2,0 8,0 8,0 KESKIARVO (M 3 /S) 13,7 8,0 8,0 13,1 15,5 3,6 3,0 1,6 3,9 9,1 10,4 8,0 VALUMA R (L/SKM 2 ) 19,7 11,5 11,5 18,8 22,3 5,1 4,3 2,2 5,7 13,1 14,9 11,5 KESKIARVO MQ (koko vuosi) 8,2 M 3 /S KESKIARVO R (koko vuosi) 11,7 L/SKM 2

122

123 VUODEN 2012 VIRTAAMAT (lähde SYKE:n Hertta tietokanta) Liite 3. (2/2) MITTAUSPAIKKA: MAURIALANKOSKI, HUITTINEN KOORDINAATIT (YK): VESISTÖALUE: KOKEMÄENJOEN VESISTÖALUE (NRO 35) VALUMA-ALUE F (KM 2 ): 2652,0 JÄRVISYYS (L %): 3,1 PV TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU 1 73,0 13,5 12,0 87,0 37,0 9,6 11,6 16,3 6,4 82,6 44,0 18,5 2 53,0 13,3 11,9 63,0 35,0 11,9 10,2 14,5 5,0 55,6 32,8 15,3 3 38,0 13,1 11,9 42,0 29,0 29,0 8,2 11,2 8,6 38,2 34,5 15,7 4 45,0 13,0 12,0 38,0 30,0 30,0 7,8 9,2 7,6 34,6 37,6 13,6 5 81,0 13,0 12,0 39,0 28,0 19,0 7,8 7,3 6,1 80,9 43,5 13,8 6 94,0 13,0 12,1 35,0 26,0 17,2 5,9 4,6 6,0 165,5 38,3 13,8 7 71,0 13,0 12,3 37,0 26,0 12,4 4,8 4,3 5,7 156,2 36,4 13,9 8 47,0 13,0 12,6 39,0 26,0 11,6 7,1 7,5 7,8 111,8 41,1 13,5 9 43,3 12,8 12,9 29,0 23,0 11,0 6,7 5,5 5,5 77,0 36,0 12, ,2 12,7 13,2 30,0 23,0 10,8 8,0 3,5 4,0 54,2 30,6 12, ,7 12,4 13,6 31,0 24,0 12,2 7,3 3,1 9,2 40,1 26,1 12, ,5 12,4 14,1 32,0 29,0 11,6 8,8 4,7 7,0 36,0 31,0 13, ,1 12,3 14,6 42,0 43,0 10,2 7,6 3,7 5,4 33,5 44,0 13, ,3 12,2 14,9 72,0 38,0 9,6 9,4 6,2 4,6 25,7 39,0 13, ,7 12,0 15,2 104,0 32,0 9,9 8,2 5,0 8,2 21,0 44,9 12, ,6 11,9 15,6 87,0 23,0 7,6 11,0 4,5 5,4 34,0 86,7 12, ,0 11,9 16,4 64,0 21,0 8,8 10,3 5,1 8,2 60,9 67,8 12, ,7 11,9 17,1 53,0 25,0 8,8 10,0 4,5 3,6 56,2 48,5 12, ,8 12,0 20,3 45,0 34,0 11,6 10,7 6,4 6,9 75,4 41,6 12, ,6 12,0 23,3 42,0 35,0 13,0 9,7 5,0 7,0 95,8 43,2 12, ,3 12,0 26,8 76,0 26,0 11,6 9,0 6,1 7,5 93,1 40,1 12, ,8 12,0 37,6 92,0 24,0 11,6 8,7 3,3 6,7 105,7 34,2 11, ,5 12,0 92,0 68,0 19,0 10,8 7,3 7,6 8,1 79,5 34,3 11, ,1 12,0 122,0 56,0 19,0 9,9 7,3 6,8 13,6 55,9 32,3 11, ,8 12,2 142,0 54,0 16,0 9,4 5,1 9,3 30,1 44,0 32,0 11, ,6 12,2 154,0 48,0 11,2 8,2 8,0 7,1 31,7 41,1 33,1 10, ,5 12,1 149,0 45,0 14,6 12,4 7,4 7,9 22,1 40,1 32,2 10, ,2 12,1 165,0 46,0 13,9 15,0 5,7 10,1 31,4 33,9 24,5 10, ,2 12,1 171,0 44,0 12,2 15,5 7,0 14,9 68,7 31,8 23,6 10, ,1 156,0 39,0 6,9 12,4 7,9 8,7 80,7 41,1 22,0 11, ,8 123,0 9,5 13,6 7,4 57,0 13,4 KESKIARVO (M 3 /S) 32,5 12,4 52,5 52,6 24,5 12,8 8,3 7,1 14,3 63,2 38,5 12,7 VALUMA R (L/SKM 2 ) 12,3 4,7 19,8 19,8 9,2 4,8 3,1 2,7 5,4 23,8 14,5 4,8 KESKIARVO MQ (koko vuosi) 27,7 M 3 /S KESKIARVO R (koko vuosi) 10,4 L/SKM 2

124

125 VUODEN 2013 VIRTAAMAT (lähde SYKE:n Hertta tietokanta) Liite 4. (1/2) MITTAUSPAIKKA: KUHALANKOSKI, FORSSA KOORDINAATIT (YK): VESISTÖALUE: KOKEMÄENJOEN VESISTÖALUE (NRO 35) VALUMA-ALUE F (KM 2 ): 696,0 JÄRVISYYS (L %): 10,5 PV TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU 1 8,0 6,0 6,0 3,0 8,0 3,0 2,0 1,5 1,2 1,2 2,5 7,0 2 8,0 6,0 6,0 3,0 8,0 3,0 2,0 1,5 1,2 1,2 2,5 7,0 3 8,0 6,0 6,0 3,0 8,0 3,0 2,0 1,5 1,2 1,2 2,5 7,0 4 8,0 6,0 6,0 3,0 8,0 3,0 2,0 1,5 1,2 1,2 2,5 7,0 5 8,0 6,0 6,0 3,0 8,0 3,0 2,0 1,5 1,2 2,0 2,5 7,0 6 8,0 6,0 6,0 3,0 8,0 3,0 2,0 1,5 1,2 2,0 2,5 7,0 7 8,0 6,0 6,0 3,0 8,0 3,0 2,0 1,5 1,2 2,0 2,5 7,0 8 8,0 6,0 6,0 3,0 8,0 3,0 2,0 1,5 1,2 2,0 2,5 6,0 9 8,0 6,0 6,0 3,0 8,0 2,0 2,0 1,5 1,2 2,0 2,5 6,0 10 8,0 6,0 6,0 3,0 8,0 2,0 2,0 1,5 1,2 2,0 2,5 6,0 11 8,0 6,0 6,0 3,0 8,0 2,0 2,0 1,5 1,2 2,0 2,5 6,0 12 8,0 6,0 6,0 3,0 8,0 2,0 2,0 1,5 1,2 2,0 2,5 6,0 13 8,0 6,0 6,0 3,0 8,0 2,0 2,0 1,5 1,2 2,0 3,0 6,0 14 8,0 6,0 6,0 3,0 8,0 2,0 2,0 1,5 1,2 2,0 3,0 6,0 15 8,0 6,0 6,0 4,0 8,0 2,0 2,0 1,5 1,2 2,0 3,0 6,0 16 8,0 6,0 6,0 4,0 8,0 2,0 2,0 1,5 1,2 2,0 3,0 8,0 17 8,0 6,0 6,0 4,0 8,0 2,0 2,0 1,5 1,2 2,0 3,0 8,0 18 8,0 6,0 6,0 4,0 8,0 2,0 2,0 1,5 1,2 2,0 3,0 8,0 19 8,0 6,0 5,0 4,0 8,0 2,0 2,0 1,5 1,2 2,5 3,0 8,0 20 8,0 6,0 5,0 4,0 7,0 2,0 2,0 1,5 1,2 2,5 3,0 8,0 21 6,0 6,0 5,0 7,0 7,0 2,0 2,0 1,5 1,2 2,5 6,0 8,0 22 6,0 6,0 5,0 7,0 7,0 2,0 2,0 1,5 1,2 2,5 6,0 8,0 23 6,0 6,0 5,0 8,0 6,0 2,0 2,0 1,5 1,2 2,5 6,0 8,0 24 6,0 6,0 5,0 8,0 6,0 2,0 2,0 1,5 1,2 2,5 6,0 8,0 25 6,0 6,0 5,0 8,0 6,0 2,0 1,5 1,5 1,2 2,5 6,0 8,0 26 6,0 6,0 4,0 8,0 6,0 2,0 1,5 1,5 1,2 2,5 6,0 8,0 27 6,0 6,0 4,0 8,0 3,5 2,0 1,5 1,5 1,2 2,5 6,0 8,0 28 6,0 6,0 4,0 8,0 3,5 2,0 1,5 1,5 1,2 2,5 6,0 8,0 29 6,0 4,0 8,0 3,5 2,0 1,5 1,5 1,2 2,5 6,0 8,0 30 6,0 4,0 8,0 3,5 2,0 1,5 1,5 1,2 2,5 6,0 8,0 31 6,0 4,0 3,5 1,5 1,5 2,5 8,0 KESKIARVO (M 3 /S) 7,3 6,0 5,4 4,8 6,9 2,3 1,9 1,5 1,2 2,1 3,8 7,3 VALUMA R (L/SKM 2 ) 10,5 8,6 7,7 6,9 9,9 3,3 2,7 2,2 1,7 3,0 5,5 10,4 KESKIARVO MQ (koko vuosi) 4,2 M 3 /S KESKIARVO R (koko vuosi) 6,0 L/SKM 2

126

127 VUODEN 2013 VIRTAAMAT (lähde SYKE:n Hertta tietokanta) Liite 4. (2/2) MITTAUSPAIKKA: MAURIALANKOSKI, HUITTINEN KOORDINAATIT (YK): VESISTÖALUE: KOKEMÄENJOEN VESISTÖALUE (NRO 35) VALUMA-ALUE F (KM 2 ): 2652,0 JÄRVISYYS (L %): 3,1 PV TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU 1 28,0 12,1 12,0 8,8 41,7 10,2 4,5 3,1 3,2 4,1 39,1 14,6 2 83,0 12,1 12,1 8,7 39,8 8,8 3,4 5,3 4,5 3,9 26,4 19,0 3 90,0 12,1 12,1 8,7 31,1 5,9 8,0 3,3 4,1 2,7 34,2 15,1 4 68,3 12,1 12,1 8,6 29,5 6,7 6,7 4,9 5,1 3,4 32,5 13,8 5 52,7 11,9 11,9 8,6 28,1 7,3 6,5 4,2 3,1 2,5 44,3 13,2 6 40,8 11,9 11,7 8,5 25,5 11,0 5,1 2,9 4,9 4,8 66,4 13,2 7 34,0 11,8 11,4 8,5 20,8 11,6 6,8 4,1 4,2 3,4 48,6 12,8 8 26,0 11,5 11,2 8,5 28,1 9,4 5,2 3,2 3,4 4,6 32,0 13,0 9 22,4 11,4 10,9 8,6 21,2 6,9 4,9 5,2 2,8 5,0 39,0 12, ,9 13,5 10,8 8,7 22,7 5,9 4,7 7,6 4,3 2,6 45,0 11, ,4 11,3 10,7 8,9 24,0 5,1 5,6 5,6 4,1 5,6 54,0 11, ,9 11,1 10,7 9,1 24,5 4,4 3,5 5,7 3,6 4,7 43,1 11, ,0 11,1 10,5 12,9 20,8 5,5 6,0 5,9 4,8 4,9 32,5 16, ,1 11,1 10,5 29,9 18,5 6,0 4,2 7,0 3,3 4,0 32,0 26, ,4 11,1 10,3 62,7 22,2 6,7 5,0 9,4 2,5 2,7 27,9 28, ,8 11,2 9,9 143,5 16,1 6,7 3,2 17,4 4,7 6,2 21,4 18, ,3 11,1 9,9 217,1 16,4 6,3 4,8 14,9 3,6 4,1 25,3 19, ,9 11,1 9,9 254,5 15,7 8,8 4,6 12,1 3,7 6,8 18,0 34, ,7 11,1 9,6 291,7 16,1 5,9 4,8 9,5 4,2 5,5 18,4 29, ,3 11,1 9,6 268,3 17,4 6,0 5,6 9,7 2,7 7,9 27,2 21, ,8 11,2 9,5 206,2 17,5 5,2 4,5 9,2 5,4 9,0 50,0 23, ,5 11,1 9,4 143,7 16,9 6,3 4,9 5,2 5,0 8,2 61,5 44, ,2 11,0 9,5 97,4 16,1 4,6 4,7 8,1 2,6 8,1 69,9 67, ,9 11,0 9,5 74,4 24,1 3,2 4,9 8,1 3,3 10,0 56,2 69, ,6 11,0 9,3 58,7 18,3 5,8 4,8 4,9 3,8 21,4 31,2 73, ,5 11,0 9,3 48,0 17,8 4,1 4,1 3,1 5,2 23,7 23,2 81, ,4 11,0 9,2 55,2 16,7 4,8 4,3 4,1 3,1 20,4 20,5 62, ,4 11,4 9,1 50,2 14,4 6,5 3,9 3,4 4,4 26,0 19,1 60, ,3 9,1 43,1 12,8 5,1 3,5 5,4 5,2 45,6 18,5 81, ,3 9,0 38,9 10,5 7,1 7,6 3,6 2,9 76,6 17,4 78, ,1 8,9 10,1 4,1 5,4 65,1 49,0 KESKIARVO (M 3 /S) 24,9 11,4 10,3 73,3 21,1 6,6 5,0 6,5 3,9 13,0 35,8 33,8 VALUMA R (L/SKM 2 ) 9,4 4,3 3,9 27,7 8,0 2,5 1,9 2,4 1,5 4,9 13,5 12,8 KESKIARVO MQ (koko vuosi) 20,5 M 3 /S KESKIARVO R (koko vuosi) 7,7 L/SKM 2

128

129 L16 HUITTINEN Maurialankoski L17 9 VP3 L15 Punkalaitumenjoki PUNKALAIDUN VP2A VP1 12 LOIMIJOEN YHTEISTARKKAILU Vedenlaadun havaintoasema Kuormittaja Maanmittauslaitos, lupa nro 65/MML/12 Liite 5. P1 Palojoki L14 8 L14A VAMPULA L13 7 ALASTARO L13A KJ3 N3 Loimijoki Koenjoki K7 Koijoki K3 K6 K10 HUMPPILA 13 KUORMITTAJAT: 1. Forssan vesihuoltolaitos 2. Genencor International Oy 3. Pintos Oy, Jokioinen 4. Jokioisten kunta 5. Ypäjän kunta 6. Loimaan kaupunki 7. Loimaa, Alastaron taajama 8. Huittinen, Vampulan taajama 9. Huittisten kaupunki 10. Lounais-Suomen Putki Oy 11. Loimaan Kromaus Oy 12. Punkalaitumen kunta 13. Humppilan kunta (loppui 2011) Niinijoki N2 L11 6 LOIMAA N1 MELLILÄ L9 YPÄJÄ L6 L5A 5 Jänhijoki L2 L3 L1A J3 L FORSSA L5 4 JOKIOINEN Kuhalankoski L1 TAMMELA Pyhäjärvi 0 7,5 15 kilometriä

130

131 Liite 6. Loimijoen yhteistarkkailu Loimijoen perifyton 2013

132

133 Loimijoen (LOJO) yhteistarkkailu 2013 Perifytontarkkailun tutkimusten tulokset Pertti Eloranta, prof.emeritus (limnologia) Havaintopaikat Kesän 2013 perifytontarkkailun näytteet kerättiin luonnonalustoilta viideltä Loimijoen havaintopaikalta ja viideltä Loimijoen sivujokien havaintopaikalta (taulukko 1). Paikat olivat samat kuin vuoden 2010 tarkkailussa. Raportissa olevat valokuvat ovat ottaneet Marika Paakkinen ja Esa Tuominen (Kvvy) v Taulukko 1. Näytteenottopaikat, niiden yhtenäiskoordinaatit (YKJ), näytteenottopäivämäärä sekä näytealustan laatu ja mitattu virtausnopeus. Alue Tunnus P-k. I-k. Pvm Näyte- Virtausalusta nop. m s -1 Loimijoki, Forssan yläp. LOJO/PL kivet 0,05 Loimijoki, Forssan alap. LOJO/PL kivet 0,1 Loimijoki, Loimaa yläp. LOJO/PL kivet 0,4 Loimijoki, Vampula alap. LOJO/PL kivet 0,1 Loimijoki, Huittinen yläp. LOJO/PL kivet 0,2 Jänhijoki LOJO/PL kivet 0,15 Kojonjoki LOJO/PL kivet 0,3 Niinijoki LOJO/PL kivet 0,1 Palojoki (Kourajoki) LOJO/PL kivet 0,3 Punkalaitumenjoki LOJO/PL kivet 0,4 Veden laadulle oli ominaista voimakas humusväritys havaintopaikoilla PL1, PL2, PL7, PL8, PL11 ja PL13. Osaksi voimakkaaksi humusväritykseksi tulkittu veden väri voi olla savisameutta. Vähäinen humusväritys oli havaintopaikoilla PL5, PL10 ja PL12, kun taas havaintopaikalla PL9 (Jänhijoki) vesi oli savisameaa. Useilla havaintopaikoilla veden virtaus oli hidasta (5 20 cm s -1 ). Suurempi virtausnopeus oli Loimijoessa vain Loimaalla (PL5) ja sivujoista Kojonjoen, Palojoen ja Punkalaitumenjoen havaintopaikoilla (30 50 cm s -1 ). LOJO/PL1 Loimijoki, Forssan yläpuoli LOJO/PL 2 - Loimijoki, Forssan alapuoli, padon alapuolella. 1

134 LOJO/PL 2 - Loimijoki, Forssan alapuoli LOJO/PL 5 Loimijoki, Loimaa, padon alapuolella. LOJO/PL 5 Loimijoki, Loimaa LOJO/PL 7 Loimijoki, Vampulan alapuoli LOJO/PL 8 Loimijoki, Huittinen yläpuoli LOJO/PL 9 Jänhijoki LOJO/PL 10 Kojonjoki LOJO/PL 11 Niinijoki 2

135 LOJO/PL 12 Palojoki LOJO/13 Punkalaitumenjoki Näytteiden käsittelymenetelmät Näytteenotossa, näytteiden käsittelyssä ja laskennassa noudatettiin standardien SFS-EN ja SFS-EN ja ympäristöhallinnon ohjeistusta (Eloranta ym. 2007, Suomen ympäristökeskus 2012). Näytteet otettiin kivipinnoilta. Aineistosta laskettiin jokaiselle näytteelle ekologiset jakaumat keskeisille muuttujille (ph, trofia- ja saprobiatasot, hapenkyllästeisyys, typpimetabolia) sekä veden laatua ja rehevyyttä kuvaavat indeksiluvut (IPS, GDI, TDI/100, %PT). Tulosten perusteella arvioitiin jokien ekologista tilaa sekä niihin kohdistuvaa kuormitusta. Näytteiden käsittely ja analysointi Piilevänäyte puhdistettiin hapettamalla se väkevässä typpihapon ja rikkihapon seoksessa kuumassa vesihauteessa keittäen. Keiton jälkeen näytteestä pestiin hapot pois kolmeen kertaan tislatulla vedellä, välillä sentrifugoiden ja lopuksi vesi korvattiin väkevällä etanolilla. Pisara leväsuspensiota siirrettiin peitinlasille ja kuivumisen jälkeen näyte petattiin objektilasille petaushartsilla (Naphrax). Valmiit preparaatit mikroskopoitiin 1500x suurennusta ja vaihevastakohtaoptiikkaa käyttäen (Olympus BX50) ja näytteistä laskettiin vähintään 300 kuorta lajilleen määrittäen. Tulokset käsiteltiin päivitetyn Omnidia 5.3- tietokannan avulla, mikä laskee useita veden laatuindeksejä sekä tulostaa lajien indikaattoriarvojen mukaan myös eri ekologisiin ryhmiin kuuluvien lajien suhteelliset osuudet. Tulosten arvioinnissa käytettiin veden Suomen oloihin soveltuvia laatuluokkarajoja (taulukko 2). Taulukko 2. Veden laatu piileväyhteisöihin perustuvalla suku- ja lajitason pilaantumisindekseillä (IPS ja GDI) Suomesta kerätyn piileväaineiston perusteella. Veden laatu IPS ja GDI Suomessa Erinomainen >17 Hyvä Tyydyttävä Välttävä 9 12 Huono <9 Orgaanista kuormitusta kuvaava %PT-indeksi ilmaisee orgaaniselle likaantumiselle toleranttien lajien suhteellisen osuuden piileväyhteisössä. Jos ko. indeksiarvo on alle 20 %, ei joessa ole merkittävää orgaanista kuormitusta. 3

136 TDI/100-indeksi kuvastaa joen rehevyysastetta. Sen luokittelurajat vastaavat englantilaisen vesimakrofyyttiluokittelun mukaisia rajoja. Tässä luokittelussa joki voidaan lukea niukkatuottoiseksi eli oligotrofiseksi, jos arvo on alle 32, oligo-mesotrofiseksi arvoilla 37 47, mesotrofiseksi arvoilla ja meso-eutrofiseksi arvoilla ja eutrofiseksi arvolla > 79. Tulokset Piileviin perustuvat laatuindeksien tulokset Kaikissa näytteissä yhteisöjen lajien määrä ja siten monimuotoisuus oli melko suuri. Lajisto indikoi neutraaleja ja jopa emäksisiä vesiä veden runsashumuksisuudesta huolimatta. Osa humuksisuudeksi tulkitusta veden ruskeudesta liittyy veden savisameuteen. Yleisenä piirteenä voitiin todeta pääuoman yhteisöjen samankaltaisuus Forssan alapuolella kun järvilajien osuus oli vähentynyt ja erot olivat lähinnä dominanttien määräsuhteissa. Sivujoissa (LOJO/PL 9 12) oli enemmän omantyyppisiä yhteisöjä erilaisine valtalajeineen. Siten myös indeksien arvot olivat melko tasaiset kuvastaen lähinnä veden tyydyttävää laatua. Vain Punkalaitumenjoen havaintopaikalla veden laatu oli hyvää. Sukuihin perustuvan GDI-indeksin mukaan tilanne oli melko samanlainen, ollen joillakin paikoilla laatuluokkaa parempi, mutta esimerkiksi Niinijoen laatu oli sukuindeksin mukaan jopa lähellä huonoa (taulukot 1 ja 2, kuva 1). Taulukko 2. Loimijoen ja sen sivujokien yhteistarkkailun v piilevätulokset (Divers. = diversiteetti, Tasais. = tasaisuusindeksi, IPS = lajeihin perustuva veden laatuindeksi, GDI = piileväsukuihin perustuva laatuindeksi, TDI/100 = trofiaindeksi, %PT = runsasravinteisuutta kuvaavien lajien suhteellinen määrä Tunnus N Lajeja Divers. Tasais. IPS GDI TDI/100 %PT Loimijoki, Forssan yläp. LOJO/PL ,77 0,75 14,9 14,3 39,5 7,0 Loimijoki, Forssan alap. LOJO/PL ,34 0,73 14,1 13,0 53,3 9,6 Loimijoki, Loimaa yläp. LOJO/PL ,35 0,79 11,8 11,3 69,4 33,4 Loimijoki, Vampula alap. LOJO/PL ,23 0,75 13,1 13,0 70,5 14,7 Loimijoki, Huittinen yläp. LOJO/PL ,79 0,81 11,1 12,1 69,1 24,6 Jänhijoki LOJO/PL ,77 0,79 12,1 11,3 75,8 24,0 Kojonjoki LOJO/PL ,88 0,67 12,8 12,1 62,8 9,2 Niinijoki LOJO/PL ,36 0,58 14,3 9,9 88,1 11,3 Palojoki (Kourajoki) LOJO/PL ,54 0,82 11,3 10,7 75,9 30,1 Punkalaitumenjoki LOJO/PL ,58 0,54 16,6 15,9 49,7 18,2 Rehevyysasteeltaan havaintopaikat olivat TDI/100 indeksien arvojen perusteella mesotrofisia ja meso-eutrofisia. Vain Forssan yläpuolinen havaintapaikka oli oligo-mesotrofinen johtuen Pyhäjärvestä tulevien vesien vaikutuksista. Niinijoen tyyppi oli selvästi eutrofinen (taulukot 2 ja 3). Tutkittujen jokivesien rehevyys liittyy suuresti valuma-alueen maaperän laatuun sekä toisaalta veden vähyyteen. Vain muutamilla havaintopaikoilla myös orgaaninen kuormitus lisäsi jonkin verran rehevyyttä (paikat PL5, PL8, PL9 ja PL 12; taulukot 2 ja 3). 4

137 Kuva 1. Loimijoen yhteistarkkailun piileväindeksien tulokset vuosina 2010 ja IPS = piilevälajien suhteellisiin osuuksiin perustuva laatuindeksi. Veden erinomaisen (E) laadun indeksiarvon alaraja on 17, hyvän (H) laadun raja-arvo on 15 17, tyydyttävän (T) laadun rajaarvot 12 15, välttävän (V) 9 12 ja huonon (Hu) < 9. Taulukko 3. Indeksien perusteella määritetyt jokivesien laatuluokat v tulosten perusteella. Alue Tunnus Laatuluokat IPS GDI TDI %PT Loimijoki, Forssan yläp. LOJO/PL1 tyydyttävä tyydyttävä oligo-mesotr. ei merkitt. org. likaantumista Loimijoki, Forssan alap. LOJO/PL2 tyydyttävä tyydyttävä mesotrofia ei merkitt. org. likaantumista Loimijoki, Loimaa yläp. LOJO/PL5 välttävä välttävä meso-eutrofia jonkin verr.org. likaantumista Loimijoki, Vampula alap. LOJO/PL7 tyydyttävä välttävä meso-eutrofia ei merkitt. org. likaantumista Loimijoki, Huittinen yläp. LOJO/PL8 välttävä välttävä meso-eutrofia jonkin verr.org. likaantumista Jänhijoki LOJO/PL9 tyydyttävä tyydyttävä meso-eutrofia jonkin verr.org. likaantumista Kojonjoki LOJO/PL10 tyydyttävä tyydyttävä meso-eutrofia ei merkitt. org. likaantumista Niinijoki LOJO/PL11 tyydyttävä välttävä eutrofia ei merkitt. org. likaantumista Palojoki (Kourajoki) LOJO/PL12 välttävä välttävä meso-eutrofia jonkin verr.org. likaantumista Punkalaitumenjoki LOJO/PL13 hyvä hyvä mesotrofia ei merkitt. org. likaantumista Piilevien ekologisten ryhmien antamat tulokset Piileväyhteisöjen lajit ilmaisevat runsaudellaan ja esiintymisellään useita ekologisia tekijöitä, joista myös voidaan päätellä mm. kuormituksiin liittyviä seikkoja. Lajit voidaan luokitella mm. rehevyyttä kuvaaviin trofialuokkiin, orgaanista kuormitusta kuvaaviin saprobialuokkiin sekä vedessä oleviin typen muotojen hyväksikäyttöä ja sietoja koskeviin luokkiin. Osa lajeista käyttää pelkästään epäorgaanisia typen yhdisteitä N-ravinteenaan (N-autotrofit), jotkut käyttävät edellisen ryhmän tavoin epäorgaanisia typen yhdisteitä, mutta sietävät mm. jätevesissä tulevia orgaanisen typen muotoja (N-autorofit, tolerantit). Kolmas ryhmä voi käyttää vaihtoehtoisesti epäorgaanisia ja orgaanisia N-yhdisteitä tarjonnasta riippuen (fakultatiiviset N-autotrofit/ N-heterotrofit) ja neljäs ryhmä puolestaan käyttää vain valmiita orgaanisia N-yhdisteitä ja ilmaisevat täten vahvaa orgaanista jätevesikuormitusta runsaina esiintyessään. Seuraavassa on kuvioina esitetty tarkkailualueen havaintoalueiden antamat kuvat rehe vyydestä, saprobiasta, typen käyttömuodosta sekä ph-vaatimusluokista (kuvat 2 5). 5

138 Kuva 2. Loimijoen v yhteistarkkailun havaintopaikkojen piileväyhteisöjen lajien jakautuminen eri rehevyysasteita kuvaaviin trofialuokkiin (ol = oligotrofia, ol-me = oligomesotrofia, me = mesotrofia, me-eu = meso-eutrofia, eu = eutrofia, hyp = hypertrofia ja ol-eu = trofiavaatimukseltaan/-siedoltaan laaja-alaiset lajit). Kuviosta nähdään, että Loimijoessa ja etenkin sen sivujoissa vallitsevina trofiaryhminä ovat rehevyyttä ilmaisevat (eu) ja trofiavaatimuksiltaan laaja-alaiset (ol-eu) lajit. Oligotrofiaa eli niukkatuottoisuutta indikoivia lajeja oli hieman enemmän vain Forssan havaintopaikoilla, missä tämäkin selittyy yläjuoksulla sijaitsevan Pyhäjärven läheisyydellä. Kuva 3. Loimijoen v yhteistarkkailun havaintopaikkojen piileväyhteisöjen lajien jakautuminen eri orgaanista kuormitusta kuvaaviin saprobialuokkiin (ol = oligosaprobia, -me = beta-mesosaprobia, -me = alfa-mesosaprobia, -me-poly = alfa-meso-polysaprobia, poly = polysaprobia). Saprobia-aste kasvaa joen alajuoksulle päin mentäessä alfa-meso- ja polysaprobien lajien osuuden kasvaessa ja oligosaprobien lajien hävitessä lähes täysin (kuva 3). Melko pienestä joen virtaamasta johtuen saprobisuus kasvaa melko herkästi jo pienemmästäkin orgaanisesta kuormituksesta. Syyskuun alussa 2013 virtaamat olivat Etelä-Suomen jokivesissä varsin alhaisia ennen lokakuussa alkaneita sateita ja virtaamien nousua. 6

139 Kuva 4. Loimijoen v yhteistarkkailun havaintopaikkojen piileväyhteisöjen lajien jakautuminen eri typenkäyttöryhmiin (N-autotr. = typpiautotrofit, N-aut-tol. = typpiautotrofit, mutta orgaanisia yhdisteitä sietävät, fak. N-aut/N-het. = fakultatiivisesti typpiautotrofit/ N- heterotrofit ja obl. N-heterotrofit = lajit, jotka käyttävät vain orgaanisia N-yhdisteitä). Vain epäorgaanisia typpiyhdisteitä käyttävien typpiautotrofien lajien osuus oli suurempi vain Loimijoen pääuoman ylimmillä havaintopaikoilla Forssassa, alentuen kuitenkin vähitellen. Orgaanisen kuormituksen kasvu heijastui selvästi typpiheterotrofien lajien määräosuuden kasvussa, ollen suurimmillaan Loimijoessa Loimaalta Huittisiin sekä Jänhijoessa (kuva 4). Valuma-alueen savikkoisuudesta johtuva vesien runsaselektrolyyttisyys ja sen kautta emäksisyys näkyi hyvin selvästi myös piileväyhteisöjen jakautumisessa phindikaattoriluokkiin. Kuva 5. Loimijoen v yhteistarkkailun havaintopaikkojen piileväyhteisöjen lajien jakautuminen eri ph-idikaattoriluokkiin (acb = asidobiontit, acf = asidofiilit, neu = neutrofiilit, alkf = alkalifiilit, alkb = alkalibiontit ja ind = lajit, jotka ovat veden ph:n suhteen laaja-alaisia). Lievää happamuutta suosivien asidofiilien lajien osuus oli huomattava vain joen yläjuoksulla Forssassa (PL1 PL2), mutta alempana joen juoksulla emäksisyyttä indikoivien lajien valtaasema kasvoi aina Niinijoelle saakka (PL11), kun taas Punkalaitumenjoella yhteisöstä lähes 80 % oli neutrofiilejä (kuva 5). 7