Poliittisen osallistumisen tyylit ja demokratian muodot

Transkriptio

1 Poliittisen osallistumisen tyylit ja demokratian muodot Suomi vertailevassa tarkastelussa Suomen katemian, oikeusministeriön, opetusministeriön, Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston ja Svenska litteratursällskapetin rahoittama tutkimushanke Toimikausi

2 Tausta Kansalaisten poliittista osallistumista on Suomessa tutkittu niukasti Muutokset poliittisessa osallistumisessa ja huoli demokratian toimivuudesta Tutkimushanke: Vaalit ja edustuksellinen demokratia Suomessa Kansainvälinen tutkimusyhteistyö Comparative Study of Electoral Systems (CSES) Comparative Manisfestos Project (CMP)

3 Tutkijaryhmä Dosentti Åsa Bengtsson, Å Professori Sami Borg, TaY Tutkimusjohtaja Kimmo Grönlund, Å YTM, koordinaattori Tapio Häyhtiö, TaY Professori Lauri Karvonen, Å Dosentti Pertti Lappalainen, JY (TaY) Professori Mikko Mattila, HY Professori Tom Moring, HY Professori Heikki Paloheimo, TaY Tutkijakoulutettava Jarmo Rinne, TaY Tutkijakoulutettava Tiina Rättilä, TaY PD Kim Strandberg, Å, Vaasa Professori Jan Sundberg, HY Emeritusprofessori Risto Sänkiaho, TaY Tutkijakoulutettava Hanna ass Projektin johto ja yhteystiedot Heikki Paloheimo Politiikan tutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Puh (työ) (koti) Sähköposti Kotisivu henkilokunta/paloheimo.html

4 Tavoitteet Saattaa suomalainen poliittista osallistumista koskeva tutkimus vakinaiselle pohjalle Kannustaa nuoria tutkijoita tutkimaan kansalaisuutta, poliittista osallistumista ja demokratian toimivuutta Tehdä teoreettisesti perusteltua, käytännön elämän kannalta relevanttia tutkimusta kansalaisuudesta, poliittisesta osallistumisesta ja demokratian toimivuudesta

5 Tutkimusteemat Instituutioiden vaikutus poliittiseen osallistumiseen Sosiaalinen pääoma ja kansalaisten sitoutuminen poliittiseen järjestelmään Kansalaiskulttuurin ja osallistumisen eriytyminen väestöryhmittäin Uudet osallistumismuodot Yleisödemokratia Demokraattinen representaatio Demokratiaindikaattorit

6 Kansalliset yhteistyökumppanit Democracy: Citizen Perspective tutkimushanke, Å The Changes in Finnish TV Election Campaigns, HY Demokratiaindikaattorihanke, TaY Eduskuntatutkimuksen keskus ja eduskuntatutkimuksen projekti, TY Politiikan tutkimuksen tutkijakoulu POLITU, TaY Kansalaisyhteiskunnan tutkimuksen tutkijakoulu, JY Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto FSD Oikeusministeriö Opetusministeriö

7 Kansainväliset yhteistyökumppanit Comparative Study of Electoral Systems (CSES) Nordic Election and Democracy Research Consortium (NED) ECPR Standing Group on Forms of Participation ECPR Standing Group on Comparative Public Opinion and Electoral Behaviour Comparative Manifestos Project (CMP) Kansainvälisiä kokousareenoita Comparative Study of Electoral Systems (CSES) Nordic Political Science ssociation (NOPS) European Consortium for Political Research (ECPR) merican Political Science ssociation (PS) International Political Science ssociation (IPS)

8 Ilmestyneet julkaisut ntologiat ja monografiat Paloheimo, Heikki (toim. 2005): Vaalit ja demokratia Suomessa. Porvoo-Helsinki: SOY. Bengtsson, Åsa ja Kimmo Grönlund (toim. 2005): Den finlandssvenska väljaren. Åbo: Samforsk. Paloheimo, Heikki (2007): Eduskuntavaalit Teoksessa Ollila, nne ja Heikki Paloheimo: Kansanedustajan työ ja arki. Suomen eduskunta 100 vuotta, osa 5. Helsinki: Edita. Tieteelliset artikkelit Noin 30 tieteellistä artikkelia kotimaisissa ja kansainvälisissä tieteellisissä aikakauslehdissä ja antologioissa

9 Julkaisusuunnitelma Hankkeen pääraportit (sulkeissa arvioitu ilmestymisvuosi) Borg, Sami ja Heikki Paloheimo (toim.): Poliittinen osallistuminen ja demokratian muodot ( ) Bengtsson, Grönlund ym.: Kirja ruotsinkielisten suomalaisten poliittisesta osallistumisesta ( )

10 Julkaisusuunnitelma Suomenkielisen pääraportin artikkelit Vaalikampanja (Tom Moring ja Juri Mykkänen) Internetin käyttö vaaleissa (Kim Strandberg) Politiikan henkilöityminen (Lauri Karvonen) Liikkuva äänestäminen (Tapio Häyhtiö ja Jarmo Rinne) Sukupuoli ja äänestäminen (nne Holli ja Hanna ass) Nuorten poliittinen osallistuminen (Sami Borg) Poliittinen tietämys (Kimmo Grönlund) Vaalipiirin koon vaikutus vaaliosallistumiseen (Sami Borg ja Heikki Paloheimo) Vaaliliittoutuminen eduskuntavaaleissa (Jan Sundberg) Äänestäjien edustautumiskäsitykset ja demokratiaodotukset (Åsa Bengtsson ja Hanna ass)

11 Julkaisusuunnitelma Väitöskirjoja (suluissa arvioitu valmistumisvuosi) Tapio Häyhtiö (2008): Poliittinen osallistuminen Internetissä, TaY Jarmo Rinne (2008): Poliittinen osallistuminen Internetissä, TaY Tiina Rättilä (2008): Performatiivinen politiikkakäsitys, TaY Hanna ass (2008): Nuorten poliittinen osallistuminen, HY

12 Julkaisusuunnitelma Muut monografiat ja antologiat Paloheimo, Heikki ja Tapio Raunio (toim. 2008): Suomen puolueet ja puoluejärjestelmä. SOY 2008 Karvonen, Lauri (2009): The Personalization of Politics Karvonen, Lauri ja Heikki Paloheimo: General Elections in Finland ( ) Tieteellisiä artikkeleita N kappaletta

13 1. Poliittinen elämämme on siirtynyt puoluevetoisesta demokratiasta yleisödemokratiaan Identiteetit Kansalaisyhteiskunta Mielipiteen muodostus Edustuskäsitykset Varhainen parlamentaarinen demokratia - paikallisia - hierarkkisia Puoluevetoinen demokratia - kansallisia - luokkapohjaisia - paikallinen - kansallinen - luokkajakoinen - paikalliset - poliittinen lehdistö mielipidejohtajat - hallitus vs. - parlamentaariset oppositio debatit - henkilön saama luottamus - arvostetut henkilöt - luokkapohjainen - puoluepohjainen Yleisödemokratia - moninaisia - epäselviä - monikerroksinen - asiakysymykset - gallupit - media areenana - media toimijana - henkilöiden imagoihin perustuva Poliittinen - patriarkaalinen - ideologinen - imagopohjainen johtajuus Valtio - oikeusvaltio - hyvinvointivaltio - kilpailukykyvaltio Bernard Manin: The Principles of Representative Government. Macmillan 1997.

14 2. Suomen poliittisessa kulttuurissa on monia omintakeisia piirteitä Vahva luottamus valtioon Vahva luottamus poliitikkoihin Vahvan johtajuuden kaipuu Suomalainen konsensus Kansalaisten heikko luottamus omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa

15 Kreikka 2. Vahva luottamus valtioon: Valtio puuttuu liikaa elämäämme Belgia Ranska Portugali Iso Britannia Saksa Italia Ruotsi Irlanti Itävalta Espanja Täysin samaa mieltä Jossain määrin samaa mieltä EOS Jossain määrin eri mieltä Täysin eri mieltä lankomaat Tanska Suomi Luxemburg 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

16 2B. Suomalaisen vieraantuneisuuden erityisluonne: Vahva luottamus poliitikkoihin ja heikko luottamus omiin vaikutusmahdollisuuksiin Usein politiikkaa vaikuttaa niin monimutkaiselta, että minun on vaikea ymmärtää, mistä on kysymys 3,4 3,3 3,2 3,1 3,0 2,9 POL PRT FIN ESP RUS GBR HUN SVN SVK BGR DEU BEL CHE EST NOR DNK SE FR CYP Luottamus poliitikkoihin ineisto: European Social Survey 2006

17 2C. Suomalainen konsensus: Vasemmisto-oikeisto -jaon pienuus Vasemmisto-oikeisto -asteikon hajonta: puolueet 4 Tshekin tasavalta Bulgaria Unkari 3 Espanja Sveitsi Ruotsi 2 1 Norja ustralia Hong Kong Irlanti Suomi Islanti Korea Saksa Portugali Uusi Seelanti US Ranska Tanska Puola Israel Meksiko Brasilia Taiwan Vasemmisto-oikeisto -asteikon hajonta: valitsijat

18 Mutta toisaalta: Vasemmisto-oikeisto jaon pysyvyys Lämpömittarikysymykseen perustuva kuvaus puolueiden välisistä etäisyyksistä ineisto: Vuoden 2007 vaalitutkimus

19 3. Vaalien elitistinen luonne Edustuslaitokset eivät ole kansa pienoiskoossa vaan valikoitunut joukko Äänioikeutettujen, kansanedustajaehdokkaiden ja valittujen kansanedustajien koulutustaso vuoden 2007 eduskuntavaaleissa Perusaste Keskiaste lin korkeaaste Yliopistotaso Äänioikeutetut 38,4 37,1 11,6 13,0 Ehdokkaat 15,0 33,4 13,5 38,1 Valitut 4,0 18,5 11,0 66,5

20 4. Instituutioiden vaikutus poliittisen johtajiston valikoitumiseen Vaalipiirin koon ja äänestysaktiivisuuden välinen yhteys eduskuntavaaleissa Äänestysaktiivisuus % La Hä Tu po po K-S Ku Mi P-K Ou Va Hä Tu et et Kymi Uu Hki Rho = 0,06 73 Rho = 0,67 Va Hki Äänestysaktiivisuus % P-K La Sat E-Savo K-S Ky Var P-Savo Pir Häme Ou Uu Vaalipiirin koko Vaalipiirin koko

21 4. Instituutioiden vaikutus poliittisen johtajiston valikoitumiseen Naiskansanedustajien osuus vaalipiireittäin Naiskansanedustajien osuus % 75 Rho = -0,27 75 Rho = 0,33 Naiskansanedustajien osuus % E-S Hki Mi La P-K Tet Ku Hpoh Ky K-S Tpoh Het Hki Uu Ou Va K-S Va Hä Var Ou Ky La P-S Pi Sat P-K Uu Vaalipiirin koko Vaalipiirin koko

22 5. Osallistumisen ja demokratiaodotusten eriytyminen Henkilöitynyt poliittinen johtajuus Ei henkilöitynyttä poliittista johtajuutta ktiivisesti käytetty suora demokratia edustuksellisen demokratian rinnalla Plebiskitaarinen demokratia Yleisödemokratia Osallistuva demokratia Edustuksellinen demokratia Eliittidemokratia Puoluevetoinen demokratia

23

24 6. Osallistumisen eriytyminen ikäryhmittäin Eduskuntavaaleissa äänestäneiden mediaani-ikä Äänestäneiden mediaani-ikä vuosina Lähdeaineisto: Vuosien 1991, 2003 ja 2007 vaalitutkimukset ja puolueiden ajankohtaistutkimukset

25 6. Osallistumisen eriytyminen ikäryhmittäin Mies- ja naiskansanedustajien keski-ikä vaalivuosina Keskimääräinen ikä vuosina Miehet Naiset

26 7. Suomen puolueolot ovat kansainvälisessä vertailussa poikkeuksellisen vakaat Suomen puoluejärjestelmä on kansainvälisessä vertailussa vakaa Suomen puolueiden kannatussuhteet vaihtelevat vaaleista toiseen vähemmän kuin useimmissa muissa Länsi-Euroopan maissa Vaaleissa suomalaiset osoittavat tyytymättömyyttään vaihtavamalla ehdokasta

27 8. Uusien osallistumismuotojen ja edustuksellisen demokratian suhde Postmoderni profetia: puolueet menettävät merkityksensä; uudet osallistumismuodot korvaavat puolueet Poliittinen osallistuminen yleisödemokratiassa Uusien osallistumismuotojen merkitys poliittisen keskusteluagendan toimijoina vahvistuu Puolueet säilyttävät hallitsevan asemansa edustuksellisen demokratian organisoituneina toimijoina