Suomi demokratian mittareilla hännillä onko aina? Niklas Wilhelmsson oikeusministeriö demokratia- kieli ja perusoikeusasioiden yksikkö

Transkriptio

1 Suomi demokratian mittareilla hännillä onko aina? Niklas Wilhelmsson oikeusministeriö demokratia- kieli ja perusoikeusasioiden yksikkö 1

2 Freedom in the World (Suomi ja vertailuryhmä neljänä ajankohtana keskiarvo 1,0 2,5 = vapaa; ka 3,0 5,5 = osittain vapaa; ka 6,0 7,0 = ei-vapaa) Vuosi POa KVb kac PO a KVb kac PO a KVb kac P O a KVb kac Australia Brasilia Kuuba Tanska Viro Suomi Ranska (Länsi-) Saksa Ghana Intia Norja Puola Romania NL/ Venäjä Ruotsi Turkki Iso-Britannia a PO = poliittiset oikeudet (1 7) b KV = kansalaisvapaudet (1 7) c ka = keskiarvo (1,0 7,0) USA Lähde: Freedom House: Annual Freedom in the World Country Scores; 2

3 Taulukko, Democracy indexin kymmenen kärki Overall score Electoral process and pluralism Functioning of government Political participation Political culture Civil liberties Norja Islanti Tanska Ruotsi Uusi-Seelanti Australia Sveitsi Kanada Suomi Hollanti

4 Democracy barometer kokonaistulokset Vapaus Valvonta Yhdenvertaisuus QOD Maa keskiarvo Tanska Suomi Belgia Islanti Ruotsi Norja Kanada Hollanti Luxemburg USA Saksa Uusi- Seelanti Slovenia Sveitsi Irlanti Portugali

5 Democracy barometer kokonaistulokset Suomi on, osallistumista sekä toimielintenvälistä vallanjakoa lukuun ottamatta, vahvoilla tutkimuksen kaikilla osa-alueilla. Yksilön vapauksissa Suomi on sijalla yksi (1), oikeusvaltioperiaate (sija 3), yhteisölliset vapaudet (sija 4), vaalijärjestelmä (sija 5), toimielintenvälinen vallanjako (sija 17), hallituksen vahvuus / toimintakyky (sija 6), avoimuus (sija 5), osallistuminen (sija 13) ja edustuksellisuus (sija 7). 5

6 Migrant Integration Policy Index Koknais-pisteet Liikkuvuus työmarkkinoilla Perheiden yhdistäminen Koulutus Poliittinen osallistuminen Pitkäaikainen maassa oleskelu Kansalaisuuden saaminen Syrjinnän vastaiset toimet Ruotsi Portugali Kanada Suomi (4.)69 (9.)71 (7.)70 (4.)63 (2.)87 (17.)58 (13.)57 (8.)78 Hollanti Belgia Norja Espanja USA Italia EU:n keskiarvo

7 Lainsäädäntö Kansanvaltaisuus perustuu Suomessa edustukselliseen demokratiaan eli kansalaisten välilliseen osallistumiseen vaaleilla valittujen elinten päätösten kautta; Vaali- ja osallistumisoikeuksista on säädetty perusoikeuksina (PL 14 ): Nykyinen 1 mom. koskee äänioikeutta valtiollisissa vaaleissa ja kansanäänestyksissä; Nykyinen 2 mom. koskee äänioikeutta kunnallisvaaleissa ja kunnallisissa kansanäänestyksissä; Yksilön mahdollisuudet vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristön kehittämiseen eivät voi kuitenkaan rajoittua pelkästään mahdollisuuteen äänestää vaaleissa; Nykyinen 3 mom. edellyttää valtiovallalta aktiivisia toimia kansalaisten osallistumisen edistämiseksi (julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon) 7

8 Lainsäädäntö Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia täydennetään erilaisilla suoran demokratian muodoilla kuten kansanäänestyksillä ja kansalaisaloitteilla; Suomessa on tällä hetkellä käytössä valtiollinen neuvoa-antava kansanäänestys (PL 53 ); Neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämisestä päätetään lailla, jossa on säädettävä äänestyksen ajankohdasta ja äänestäjille esitettävistä vaihtoehdoista. Lisäksi perustuslaki edellyttää, että kansanäänestyksessä noudatettavasta menettelystä säädetään lailla; Neuvoa-antava kansanäänestys on Suomessa järjestetty ainoastaan kaksi kertaa (kieltolain kumoaminen 1931 ja EU:hun liittyminen 1994); PL 53 :n uuden 3 mom. mukaan vähintään viidelläkymmenellätuhannella äänioikeutetulla Suomen kansalaisella on oikeus tehdä eduskunnalle aloite lain säätämiseksi sen mukaan kuin lailla säädetään; Suoran demokratian etuja: kannustaa kansalaisia ottamaan kantaa poliittisiin asiakysymyksiin ja voi tuoda poliittiselle agendalle asioita, joita valtioelimet ja poliittiset puolueet ovat jättäneet huomiotta, voi myös ehkäistä vieraantumista poliittisesta päätöksenteosta. 8

9 Uusi kuntalaki Valmisteilla, HE keväällä 2014 Erillinen kuntademokratiajaosto, joka valmistelee kuntademokratiaa koskevia esityksiä Halke teki kuntademokratiaa koskevia linjauksia kesäkuussa 2013, jonka tavoitteena on parantaa kuntien viestintää ja vuorovaikutuskäytäntöjä sekä kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia 9

10 Demokratian kehittäminen Oikeussäännöt ja menettelyt eivät yksin riitä turvaamaan toimivaa kansalaisvaikuttamista; Toimiva demokratia vaatii aktiivista kansalaisyhteiskuntaa ja useiden perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista, etenkin sananvapautta ja kokoontumis- ja yhdistymisvapautta; Demokraattinen järjestelmä vaatii jatkuvaa ylläpitoa; Suomessa on tehty demokratian edistämisestä valtioneuvoston periaatepäätös, joka sisältää 32 toimenpidekokonaisuutta mm. seuraavilta aihealueilta: edustuksellinen demokratia ja äänestäminen kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen uudet osallistumiskanavat kansalaiseksi kasvaminen, demokratiakasvatus demokratiapolitiikka ja -hallinto 10

11 Periaatepäätös demokratian edistämisestä Sisältää mm. seuraavat toimenpidekokonaisuudet: Kansalaisten suoria vaikutusmahdollisuuksia vahvistetaan kehittämällä suoran demokratian muodollisia ja epämuodollisia menettelyjä (15); Suomi sijoittuu verkkodemokratiavertailuissa maailman 10 kärkimaan joukkoon 2010-luvun loppuun mennessä (17); Yhteiskunnallisia liikkeitä ja omaehtoista kansalaistoimintaa rohkaistaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen (18); Vahvistetaan kansalaisten osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia suomalaisessa päätöksenteossa kehittämällä hallinnon menettelytapoja siten, että vuorovaikutus kansalaisten päätöksentekijöiden ja valmistelijoiden kanssa on mahdollista (24); Käynnistetään kuulemisen ja osallisuuden arviointi ja seuranta hanke-, osasto- ja ministeriötasoilla. Valtioneuvostotasolla kuulemiskäytäntöjen kehittymistä arvioidaan osana demokratiaselontekoa (27); Vahvistetaan hallinnon kuulemisosaamista käynnistämällä valmennusohjelma sekä nimeämällä ministeriöihin kansalaiskuulemisen ja vuorovaikutuksen tukihenkilöt (28). 11

12 Säädösvalmistelun kehittäminen Tavoitteena parantaa säädösympäristöä ja lakien selkeyttä ja siten edistää kansalaisten hyvinvointia ja yritysten kilpailukykyä; Keinoina mm. vaikutusten arviointi ja kuuleminen osana säädösvalmisteluprosessia Valtioneuvosto hyväksyi kuulemisohjeet (oikeusministeriön julkaisu 18/2010); Ohjeet uudistetaan parhaillaan Koskevat lakien, asetusten ja oikeussääntöjä sisältävien määräysten valmistelua, myös EU-säädösten täytäntöönpano ja kansainvälisten sopimusten voimaansaattaminen; Tavoitteena lisätä lainvalmistelun avoimuutta ja sidosryhmien osallistumismahdollisuuksia; Pyrkivät edistämään kuulemisen säännönmukaisuutta ja yhtenäisiä menettelytapoja; Sisältävät kuulemisen suunnittelun ja menetelmät sekä saadun palautteen käsittelyn 12

13 Demokratiapoliittinen selonteko Selonteon tavoitteena on vahvistaa pitäjänteistä ja suunnitelmallista demokratian edistämistä ja sitoutumista demokratiapolitiikan toimeenpanoon kaikilla tasoilla Selonteossa tarkastellaan harjoitetun demokratiapolitiikan tavoitteita ja niiden toteutumista sekä osallistumismahdollisuuksien ja yhdenvertaisen osallistumisen kehitystä viimeisen runsaan kymmenen vuoden aikana Selonteon pohjana tehdään aihe-aluetta koskeva demokratiaarviointi Sekonteko annetaan eduskunnalle

14 Demokratiapoliittinen selonteko Valmisteluprosessi: Avoin valmistelu prosessi Valtioneuvoston demokratiaverkosto Keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia Seminaareja Verkko-osallistuminen (Otakantaa.fi & OSY) Kansalaispaneelit Selonteosta tiedotetaan verkossa: 14

15 Uudet työkalut (Osallistumisympäristö) Markkinoden Kehittämä Markkinoden lisäpalikka Kehittämä A Markkinoiden lisäpalikka Kehittämä A lisäpalikka Markkinoiden Kehittämä lisäpalikka Markkinoden Kehittämä Markkinoden Palvelu Kehittämä Palvelu Kansalais- ja Kuntalaisaloite -palvelu Nuorten aloite palvelu Kysely-/ lausuntopalvelu Osallistumisviestintäpalvelu Osallistumisympäristön alusta Osallistujan palvelut 15

16 16

17 17

18 Kiitos! 18