PRESIDENTINVAALIT, PÄÄMINISTERIVAALIT JA KANSALAISTEN JOHTAJUUSODOTUKSET. Heikki Paloheimo RELLU

Transkriptio

1 PRESIDENTINVAALIT, PÄÄMINISTERIVAALIT JA KANSALAISTEN JOHTAJUUSODOTUKSET Heikki Paloheimo RELLU

2 Semipresidentialismista parlamentarismiin: ilmenemismuodot Presidentin valtaoikeuksia on rajoitettu seuraavissa asioissa 1. Hallituksen muodostaminen 2. Hallituksen ero 3. Eduskunnan hajottaminen ja uusien vaalien määrääminen 4. Hallituksen lakiesitysten antaminen 5. Veto-oikeus lakien vahvistamisessa 6. Asetuksenanto-oikeus 7. Virkamiesten nimittäminen 8. Ulkopolitiikan johtaminen 9. Yleinen toimivalta hallitusasioissa

3 Semipresidentialismista parlamentarismiin: kehitystä selittävät tekijät 1. Suomen suhteet Neuvostoliittoon 2. Suomen jäsenyys Euroopan unionissa 3. Hallitusten aseman vakautuminen Ideologisten erojen lieveneminen Puolueiden koalitioitumiskapasiteetin lisääntyminen Puolueiden koalitiojouston lisääntyminen Hallitusten elinkaaren piteneminen

4 Poliittisen johtajuuden henkilöityminen 1. Parlamentaarinen areena Hallituksen sisäinen päätöksenteko Hallituksen ja parlamentin suhde Esityslistan ruuhkautuminen Politiikan teknistyminen ja teknokratisoituminen Päätöksenteon kansainvälistyminen 2. Puolueareena Puoluejohtajien aseman vahvistuminen puolueen sisäisessä päätöksenteossa 3. Kansainvälinen areena Huippukokouspolitiikka

5 Poliittisen johtajuuden henkilöityminen 4. Julkisuusareena Hallituslaitosten johtajan aseman vahvistuminen tiedotusvälinejulkisuudessa Persoonallisuuden merkitys televisioviestinnässä 5. Vaaliareena Puolueiden välisten aatteellisten erojen pieneneminen Puoluejohtajan näkyvyyden ja vastuun lisääntyminen vaalikampanjassa Äänestyskäyttäytymisen henkilöityminen

6 Kuinka paljon puolueen puheenjohtajan sopivuus pääministeriksi vaikutti äänestäjien puoluevalintaan vuoden 2003 eduskuntavaaleissa? % Vaikutti ratkaisevasti 14 Vaikutti paljon 21 Ei osaa sanoa 3 Vaikutti jonkin verran 24 Ei vaikuttanut lainkaan 40 Yhteensä (n) 100 (1268) Aineisto: Vuoden 2003 vaalitutkimus [FSD1260]

7 Puolueiden kannatus (%) niiden keskuudessa, jotka sanoivat, että heidän puoluevalintaansa vaikutti ratkaisevasti tai (melko) paljon se, että puolueella on hyvä puheenjohtaja Vuosi Puolue Yhteensä KESK SDP KOK VAS VIHR KD RKP PS Muu % n (222) (391) (317) (444)

8 Kolmen suurimman puolueen osuus äänistä eduskuntavaaleissa ja gallupkannatus maaliskuussa 2006 Kolmen suuren osuus äänistä % ,5 67,8 66, ,3 64, * 2006* = Taloustutkimuksen kannatusmittaus, syyskuu 2006

9 Miten poliittisen johtajuuden henkilöityminen vaikuttaa tasavallan presidentin ja pääministerin väliseen vallanjakoon Suomessa? 1. Perustuslain parlamentarisoituminen lisää kollektiivisen päätöksenteon (hallitus ja eduskunta) merkitystä yksilöpäätöksenteon (presidentti) kustannuksella 2. Yleisödemokratiakehityksen vahvistuminen lisää henkilöjohtajuuden roolia kollektiivisen päätöksenteon kustannuksella Presidentin ja pääministerin henkilöjohtajuuden edellytyksiin vaikuttavat 1. Kansalaisten odotukset ja osallistuminen 2. Poliittisen eliitin odotukset ja toiminta

10 Vahvaa poliittista johtajuutta ja hallituslaitosten välistä vallanjakoa koskevia mielipiteitä Maamme kaipaa vahvoja johtajia, jotka kykenevät palauttamaan yhteiskuntaamme kurin ja järjestyksen sekä oikeiden arvojen kunnioituksen Presidentin valtaa maamme poliittisessa päätöksenteossa tulisi lisätä Perustuslakia tulisi uudistaa niin, että ulkopolitiikan johtaminen siirretään pääministerin ja hallituksen tehtäväksi Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä Ei osaa Yhteensä % % % % % % (n) (941) (941) (941)

11 Maamme kaipaa vahvoja johtajia, jotka kykenevät palauttamaan yhteiskuntaamme kurin ja järjestyksen sekä oikeiden asioiden kunnioituksen 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Vaikea sanoa Jokseenkin samaan mieltä Täysin samaa mieltä 0 % Lähdeaineisto: EVA:n kansalliset asennetutkimukset Ja vuoden 2006 presidentinvaalitutkimus

12 Mielipiteet tasavallan presidentin ja hallituksen määräysvallan sopivuudesta Vuosi Tasavallan presidentti Liian paljon valtaa Sopivasti valtaa Liian vähän valtaa Yhteensä % (n) (2430) (2459) (2338) (2154) (2092) Hallitus Liian paljon valtaa Sopivasti valtaa Liian vähän valtaa Yhteensä % (n) (2410) (2441) (2317) (2135) (2076)

13 PS 80 Presidentin asemaa tulisi vahvistaa samaa mieltä olevien osuus % Peruskoulu 70 Työntekijä Alempi toimihe nkilö Opiskelija Hyvät tiedot VAS Ylempi toimihe nkilö Mies Nainen Opisto KESK RKP Yrittäjä SDP 65- Eläkeläinen Ylempi opisto Huonot tiedot Ammattikoulu Keskitason tied ot KOK KD 30 VIHR Korkeakoulu Maanviljelijä Maamme kaipaa vahvoja johtajia samaa mieltä olevien osuus %

14 Poliittisen järjestelmän tyypit poliittisen johtajuuden ja kansalaisten osallistumistapojen mukaan Vahva henkilöjohtajuus Aktiivisesti käytetty suora demokratia edustuksellisen demokratian rinnalla Kansanäänestysdemokratia Edustuksellinen demokratia Eliittidemokratia Ei vahvaa henkilöjohtajuutta Osallistuva demokratia Puoluevetoinen demokratia

15 Erilaisten osallistumiskulttuurien kannatus sukupuolen ja iän mukaan Yhteensä Kansanäänestysdemokratian Eliittidemokratian Osallistuvan demokratian Puoluevetoisen demokratian % % % % % (n) Kaikki (914) Sukupuoli Mies (438) Nainen (476) Ikä (91) (128) (256) (258) (181)

16 Erilaisten osallistumiskulttuurien kannatus koulutuksen mukaan Yhteensä Kansanäänestysdemokratian Eliittidemokratian Osallistuvan demokratian Puoluevetoisen demokratian Korkeintaan peruskoulu % % % % % (n) (180) Ammattikoulu (192) Opisto (287) Ylempi opisto (119) Korkeakoulu (130)

17 Erilaisten osallistumiskulttuurien kannatus puoluekannan mukaan Yhteensä Kansanäänestysdemokratian Eliittidemokratian Osallistuvan demokratian Puoluevetoisen demokratian % % % % % (n) KESK (155) SDP (177) KOK (160) VAS (28) VIHR (62) KD (17) RKP (20) PS (7) Ei puoluekantaa (285)

18 Erilaisten osallistumiskulttuurien kannatus politiikkaa koskevan tietotason mukaan Yhteensä Kansanäänestysdemokratian Eliittidemokratian Osallistuvan demokratian Puoluevetoisen demokratian % % % % % (n) Hyvät tiedot (298) Keskitasoiset tiedot (266) Huonot tiedot (350)

19 Maamme kaipaa vahvoja johtajia, jotka kykenevät palauttamaan yhteiskuntaamme kurin ja järjestyksen sekä oikeiden arvojen kunnioittamisen: Samaa mieltä olevien prosenttiosuus iän ja sukupuolen mukaan Ikäryhmä Miehet Naiset Yhteensä Aineisto: PV 2006, tammikuu 2006

20 Maamme kaipaa vahvoja johtajia, jotka kykenevät palauttamaan yhteiskuntaamme kurin ja järjestyksen sekä oikeiden arvojen kunnioittamisen: Samaa mieltä olevien prosenttiosuus koulutuksen mukaan Kansakoulu 88 Ammattikoulu 89 Opisto 83 Ylempi opisto 84 Korkeakoulu 65 Aineisto: PV 2006, tammikuu 2006

21 Tärkeät yhteiskunnalliset kysymykset pitäisi entistä useammin päättää kansanäänestyksellä % Täysin samaa mieltä 38 Jokseenkin samaa mieltä 25 Jokseenkin eri mieltä 22 Täysin eri mieltä 13 En osaa sanoa 2 Yhteensä 100 (n) (941) Aineisto: PV 2006, tammikuu 2006

22 Tärkeät yhteiskunnalliset kysymykset pitäisi entistä useammin päättää kansanäänestyksellä: Samaa mieltä olevien prosenttiosuus iän ja sukupuolen mukaan Ikäryhmä Miehet Naiset Yhteensä Aineisto: PV 2006, tammikuu 2006

23 Tärkeät yhteiskunnalliset kysymykset pitäisi entistä useammin päättää kansanäänestyksellä: Samaa mieltä olevien prosenttiosuus koulutuksen ja sukupuolen mukaan Miehet Naiset Kansakoulu Ammattikoulu Opisto Ylempi opisto Korkeakoulu Aineisto: PV 2006, tammikuu 2006

24 Erilaisten osallistumistyylien vahvaa henkilöjohtajuutta ja kansanäänestysten käyttöä koskevien mielipiteiden perusteella % Yleisödemokratian 28 Osallistuvan demokratian 35 Eliittidemokratian 13 Puoluevetoisen demokratian 23 Yhteensä 99 (n) Aineisto: PV 2006, tammikuu 2006

25 Erilaisten osallistumistyylien kannatus sukupuolen ja iän mukaan Yleisödemokratian Osallistuvan demokratian Eliittidemokratian Puoluevetoisen demokratian Yhteensä % (n) Miehet (438) (36) (64) (126) (121) (89) Naiset (476) (53) (64) (130) (137) (92) Aineisto: PV 2006, tammikuu 2006

26 Erilaisten osallistumistyylien kannatus koulutuksen mukaan Yleisödemokratian Osallistuvan demokratian Eliittidemokratian Puoluevetoisen demokratian Yhteensä % (n) Kansakoulu (180) Ammattikoulu (192) Opisto (287) Ylempi opisto (119) Korkeakoulu (130) Yhteensä (908) Aineisto: PV 2006, tammikuu 2006

27 Erilaisten osallistumistyylien kannatus kuntatyypin mukaan Yleisödemokratian Osallistuvan demokratian Eliittidemokratian Puoluevetoisen demokratian Yhteensä % (n) Pääkaupunkiseutu (172) Muu kaupunkimainen kunta (396) Taajaan asuttu kunta (160) Maaseutumainen kunta (186) Yhteensä (914) Aineisto: PV 2006, tammikuu 2006

28 Semipresidentiaalinen ja parlamentaarinen henkilöjohtajuus Vahva henkilöjohtajuus Ei vahvaa henkilöjohtajuutta Lisää valtaa presidentille Vahva semipresidentiaalinen henkilöjohtajuus Semipresidentialismi Ei lisää valtaa presidentille Vahva parlamentaarinen henkilöjohtajuus Parlamentarismi tai osallistuva demokratia

29 Semipresidentiaalisen ja parlamentaarisen henkilöjohtajuuden kannatus koulutustason mukaan Vahva semipresidentiaalinen henkilöjohtajuus Vahva parlamentaarinen henkilöjohtajuus Parlamentarismi tai osallistuva demokratia Semipresidentialismi Yhteensä % (n) Kansakoulu (175) Ammattikoulu (182) Opisto (279) Ylempi opisto (117) Korkeakoulu (126) Yhteensä (879) Aineisto: PV 2006, tammikuu 2006

30 Semipresidentiaalisen ja parlamentaarisen henkilöjohtajuuden kannatus politiikka koskevan tietotason mukaan Vahva semipresidentiaalinen henkilöjohtajuus Vahva parlamentaarinen henkilöjohtajuus Parlamentarismi tai osallistuva demokratia Semipresidentialismi Yhteensä % (n) Heikot tiedot politiikasta (334) Keskitason tiedot politiikasta (254) Hyvät tiedot politiikasta (296) Yhteensä (884)

31 Kumpi oli Teille loppujen lopuksi tärkeämpi presidentinvaalin ensimmäisen kierroksen valinnassa, puolue vai ehdokas? Ikäryhmä Puolue Ehdokas Ei osaa Yhteensä tärkeämpi tärkeämpi sanoa % (n) (74) (109) (231) (254) (178) Yhteensä (846) Aineisto: PV 2006, tammikuu 2006

32 Ehdokkaan valintaperusteet vaalin ensimmäisellä kierroksella vuoden 2006 presidentinvaaleissa: vaikutti ratkaisevasti (%) Kyky hoitaa maan asioita 36 Kyky ulkopolitiikassa 29 Kanta hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseen 26 Kanta Natoon 21 Mahdollisuudet tulla valituksi 20 Luonteenpiirteet 20 Kanta Suomen ongelmista 21 Kanta EU:hun 18 Puoluetausta 17 Kanta maailman ongelmista 16 Ehdokkaan esiintyminen tv:ssä 8 Ehdokkaan sukupuoli 3 Lähde: TNS gallup 2006

33 Ehdokkaan valintaperusteet vaalin toisella kierroksella vuoden 2006 presidentinvaaleissa: vaikutti ratkaisevasti (%) Äänesti HALONEN NIINISTÖ Ehdokkaan edustamat arvot yleensä 27% 27% Ehdokkaan poliittinen arvomaailma 15% 25% Puoluetausta 14% 22% Kanta Suomen ongelmista 12% 23% Kanta hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseen 21% 14% Kanta työelämän asioihin 16% 19% Kanta Natoon 17% 7% Luonteenpiirteet 10% 16% Kanta maailman ongelmista 12% 9% Ehdokkaan sukupuoli 4% 6% Ehdokkaan esiintyminen tv:ssä 2% 7% Lähde: TNS gallup 2006

34 Poliittisen eliitin vaikutus pääministerin ja presidentin henkilöjohtajuuteen 1. Poliittinen eliitti nousee puolueista 2. Puolueet pyörittävät parlamentaarista järjestelmää 3. Edustuksellisen demokratian valta-asemat vallataan yleisödemokratian olosuhteissa 4. Perustuslakiuudistuksen seurauksena presidentti on menettänyt edellytyksensä hallita poliittista eliittiä semipresidentiaalisen kauden tapaan 5. Puoluejohtajat kilpailevat johtajuusasemista parlamentaarisella areenalla 6. Parlamentaarisen henkilöjohtajuuden perspektiivistä presidentin aktiivinen vallankäyttö näyttäytyy häiriötekijänä, jota on rajoitettava tai koteloitava 7. Siksi monet puolueet suhtautuvat myönteisesti presidentin vallan rajoittamiseen entisestään

35 Kirjallisuutta Foley, Michael (1993): The Rise of the British Presidency. Manchester: Manchester University Press. LeDuc, Lawrence, Richard Niemi and Pippa Norris (toim. 2002): Comparing Democracies 2. New challenges in the study of elections and voting. London: SAGE Publications. Manin, Bernard (1997): The Principles of Representative Government. Cambridge: Cambridge University Press. Paloheimo, Heikki (2003): The Rising Power of Prime Minister in Finland. Scandinavian Political Studies N:o 3, 2003, s Paloheimo, Heikki (toim. 2005): Vaalit ja demokratia Suomessa. Porvoo Helsinki: SOY. Paloheimo, Heikki (2005): Finland: Let the Force Be with the Leader. But ho Is the Leader? Teoksessa Thomas Poguntke and Paul ebb (toim.): The Presidentialization of Politics. Oxford University Press 2005, s Poguntke, Thomas and Paul ebb (toim. 2005): The Presidentialisation of Politics: A comparative study of modern democracies. Oxford: Oxford University Press. attenberg, Martin P. (1991): The Rise of Candidate-centered Politics: Presidential elections of the 1980s. Cambridge, Mass.: Harvard University Press.