1 Tutkimuksen tausta ja tavoitteet

Transkriptio

1 1 1 Tutkimuksen tausta ja tavoitteet 1.1 Yleiset tavoitteet Tällä tutkimuksella on muutamia yleisiä lähtökohtia ja tavoitteita. Hankkeen toteuttamisen taustalla on pääministeri Matti Vanhasen hallituksen ohjelmaan kirjattu Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma, jonka tavoitteena on kehittää laaja-alaisesti suomalaisen kansanvallan toimivuutta (ks. tarkemmin Hallituksen strategia-asiakirja 2004). Tutkimus pyrkii kokoamaan kattavaa tietoperustaa suomalaisen kansanvallan kehittämiselle. Edellä kuvattu European Social Survey -aineisto antaa poikkeuksellisen luotettavan lähtökohdan kansalaisten politiikkasuhteen arviointiin. Suomalaisten suhdetta politiikkaan ja yhteiskuntaan on tutkittu myös lukuisissa aiemmissa hankkeissa. Hiljattain julkaistu selvitys kansalaisvaikuttamiseen liittyvästä kotimaisesta tutkimuskirjallisuudesta vuosina osoittaa kansalaisvaikuttamista koskevan akateemisen tutkimuksen myös laajentuneen sisällöltään erityisesti viimeisten kymmenen vuoden aikana. Kasvavat kansanvallan tutkimusalat ovat liittyneet tietoyhteiskuntaan, globalisaatioon, politiikan viestinnällistymiseen sekä kansalaisten hyvinvointiin ja syrjäytymiseen liittyvään osallistumisen tutkimukseen (ks. Borg 2004 (toim.)). Perinteistä edustuksellista demokratiaa ja esimerkiksi puolueita ja edustuksellisia poliittisia instituutioita koskevaa tutkimusta on myös tehty jonkin verran, mutta ei niin systemaattisesti ja laajasti kuin usein luullaan. Monien akateemisten tutkimusten ohella kansanvallan nykytilaa on arvioitu kyselyaineistoin useissa tutkimuksissa ja trendiselvityksissä. Tällaisista ovat esimerkkejä suurimpien puolueiden teettämät ajankohtaistutkimukset ja Elinkeinoelämän valtuuskunnan kansalliset asennetutkimukset (näistä kokoavasti ks. Haikonen & Kiljunen 2003). Kuntademokratian akateemisen tutkimuksen kärkihanke on ollut jo 1990-luvun puolivälistä saakka KuntaSuomi2004 -tutkimusohjelma. Tämän lisäksi kunnallisen kansanvallan tilaa ovat luodanneet säännöllisesti Kunnallisalan kehittämissäätiön teettämät kuntailmapuntaritutkimukset (ks. esim. Kansalaismielipide ja kunnat -ilmapuntari 2004). Uusien tutkimustulosten esittelyn ohella nyt toteutettava selvitys kokoaa ja tiivistää joitakin havaintoja aikaisemmista tutkimuksista.

2 2 Uuden ja syventävän elementin tutkimukseen tuo mahdollisuus verrata Suomen tilannetta muihin maihin poikkeuksellisen laadukkain aineistoin. Tutkimuksen yleisen hallittavuuden ja esityksen tiiviyden kannalta kaikkien yksittäisten ESS-maiden vertailu ei ole perusteltua tässä yhteydessä. Raportissa verrataan Suomen tilannetta lähinnä muihin tutkimushankkeessa mukana oleviin Pohjoismaihin eli Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan. Kaikkiaan neljää Pohjoismaata koskevien maatulosten ohella tietoja esitetään myös kahdentyyppisinä yhteistuloksina. Ne kuvaavat kaikkia Pohjoismaita ja toisaalta kaikkia ESS-maita. Nämä kokonaistulokset on painotettu maakohtaisten rakennepainojen lisäksi siten, että tulokset ovat oikeassa suhteessa maiden asukaslukuihin. Tutkimuksen keskeiset numerotulokset tiivistetään kuvioissa ja taulukoissa, joiden tietoihin viitataan paikoin vain pääpiirteittäin. Näin raportti tarjoaa tiiviin mutta silti kansainvälisesti vertailevan kokonaiskuvan suomalaisten yhteiskunnallisesta osallistumisesta ja kiinnittymisestä. 1.2 Tutkimuskysymykset Tutkimus on enimmäkseen kuvaileva. Se keskittyy vastaamaan siihen, kuinka vahvasti tai löyhästi Suomen ja kolmen muun Pohjoismaan kansalaiset ovat kiinnittyneet oman maansa poliittisyhteiskunnallisiin rakenteisiin. Määrällinen tarkastelu koskee useita eri kiinnittymismahdollisuuksia. Sisällöltään laaja-alaisin vertailuin päästään vastaamaan myös siihen, millaisia laadullisia eroja tarkasteltavien maiden kansalaisten yhteiskunnallisessa sitoutumisessa on. Toiminnallisten osallistumisindikaattoreiden lisäksi tuloksissa käydään systemaattisesti läpi suhtautumista keskeisiin yhteiskunnallisiin toimijoihin ja asioihin. Näin tutkimus pyrkii vastaamaan kokonaisvaltaisesti siihen, millä tavoin erityisesti suomalaiset liittyvät kansalaisyhteiskunnan ja politiikan erilaisiin arvoihin, rakenteisiin ja toimintamuotoihin. Pohjoismaisen vertailun painopiste on Suomen tilanteen arvioinnissa ja asiaa valotetaan myös muiden tietolähteiden kuin ESSaineiston pohjalta.

3 3 Vertailevan tietoaineksen suuren määrän vuoksi analyysissa ei ole mahdollista pureutua yksityiskohtaisesti osallistumis- ja suhtautumiserojen taustasyihin. Selitysmahdollisuuksia toki avataan, mutta niiden tarkempi koettelu jää pakostakin monin osin jatkotutkimusten varaan. Maakohtaisten päätulosten kuvailu vastannee kaikesta huolimatta varsin hyvin niihin tarpeisiin, joita tuloksista nousee käytännön kehittämistoimien suunnittelun ja toteuttamisen kannalta. Näihin viitataan tutkimuksessa paikka paikoin. Tutkimuksen ensisijainen tehtävä ei kuitenkaan ole toimenpidesuositusten vaan tietopohjan tarjoaminen. Tutkimuksen seuraavan pääjakson eli toisen luvun vertailut eivät vielä puutu yksittäisten kiinnittymisulottuvuuksien mukaisiin eroihin esimerkiksi väestöryhmittäin. Selitettävien tekijöiden yhteyksiä niitä selittäviin taustatekijöihin tarkastellaan kahdenvälisten riippuvuuksien osalta tutkimuksen kolmannessa osassa. Silloin myös syntetisoidaan yksittäisten kiinnittymisulottuvuuksien tarkastelu kansalaisten osallistumisprofiileja kuvaavien kiinnittymisryhmien analyysiksi. Riippuvuustarkastelujen analyysimenetelminä ovat aluksi korrelaatiokertoimet ja sitten faktori- ja klusterianalyysi. Viimeksi mainituilla menetelmillä kansalaiset tyypitellään ryhmiin, jotka kokoavat analyysin kannalta tarkoituksenmukaisesti kansalaisten yhteiskunnallista kiinnittymistä eri ulottuvuuksilla. Vastaavaa kansalaisten erilaisia osallistumistapoja ja kiinnittymistyylejä jäsentävää tutkimusstrategiaa on käytetty myös lukuisissa aiemmissa poliittisen osallistumisen kotimaisissa tutkimuksissa (Pesonen & Sänkiaho 1979; Pesonen ym.1993; Hellsten & Martikainen 2001; Borg 1998). Nyt tarkastelun pohjana olevat ulottuvuudet on operationalisoitu hieman eri tavoin kuin ennen, ja kansainvälisen vertailun lisäksi aineiston koko sallii väestöryhmittäiset arviot entistä luotettavammin. 1.3 Pohjoismaisen kiinnittymisvertailun taustatekijöitä Kansainvälisiin kyselyaineistoihin nojautuvien osallistumis- ja asennetulosten vertailu on monista syistä varsin haasteellista. Pohjoismaiden välillä ei ole aiemmin toteutettu moniakaan integroituihin kyselyaineistoihin perustuvia vertailututkimuksia tältä alalta. Viimeisten kymmenen vuoden aikana politiikan tutkimuksen osalta tällaista edustaa lähinnä vain vuoden 1994 EU-kansanäänestyksiä

4 4 Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa vertaillut hanke (Jenssen ym (toim.)). Tuossa tutkimuksessa ei kuitenkaan tutkittu laajasti yhteiskunnallisten osallistumis- ja kiinnittymistyylien vaihtelua. Nimenomaan pohjoismaiselle vertailulle on kuitenkin olemassa monia hyviä edellytyksiä, koska valtioiden yhteiskunnalliset olot ja rakenteet sekä kulttuurihistoria muistuttavat melko paljon toisiaan. Vuoden 2002 lopulla Pohjoismaissa kerätty European Social Survey on toistaiseksi ns. poikkileikkausaineisto, joka kuvaa maakohtaista tilannetta vain yhtenä ajankohtana 1. Siksi tietojen luotettavuutta on hyvä pyrkiä varmentamaan muilla vastaavilla aineistoilla, joita ovat esimerkiksi Pohjoismaissa toteutetut eurobarometritutkimukset sekä kansalliset vaalitutkimukset, joissa on usein tiedustelu verraten laajasti myös kansalaisten yhteiskunnallisia asenteita. Kansallisten ESS-aineistojen keskinäistä luotettavuutta kohentaa se, että aineistot kerättiin suurin piirtein samoina ajankohtina eri maissa. Toisaalta aineistonkeruun yhtäaikaisuus ei tietenkään estä sitä, että joissakin maissa yleinen yhteiskunnallinen tilanne tai jokin ajankohtainen poliittinen keskustelu voisi tilapäisesti vaikuttaa vertailun kohteena oleviin tuloksiin. Tällöin ne eivät ehkä myöskään kuvaa maan normaalitilannetta tutkimuksen kohteena olevien asioiden suhteen. ESS-hankkeessa onkin nähty poikkeuksellisen paljon vaivaa tällaisten vaikutusten huomioon ottamiseksi. Asiaa varten on luotu erillinen, aineistonkeruun ajan yhteiskunnallisia tapahtumia ja ajankohtaisia poliittisia kysymyksiä kuvaava maakohtainen event data -tapahtumaluettelo (ks. kohta linkit osoitteesta Sen perusteella Pohjoismaiden aineistonkeruuaikoihin sijoittui joitakin asioita, joilla saattaa olla vaikutusta joihinkin vertailutuloksiin. 1 Norjassa ja Tanskassa pieni osa haastatteluista tehtiin vuoden 2003 puolella (ks. liitetaulukko 1). Tässä tutkimuksessa Pohjoismaiden ensimmäisten ESS-aineistojen keruuajankohdaksi merkitään yksinkertaisuuden vuoksi vuosi Myös neljää tarkasteltavaa maata kutsutaan pelkistäen ja kattavasti Pohjoismaiksi, vaikka Islanti puuttuukin tarkastelusta. Määrättyä aluetta kuvaavana monikollisena terminä Pohjoismaat kirjoitetaan tässä tutkimuksessa isolla alkukirjaimella. Yksikkömuotoisena pohjoismaa tai esimerkiksi adjektiivi pohjoismainen kirjoitetaan pienellä.

5 5 Tietokantaan kirjattujen tapahtumien nojalla ainoa todella merkittävä vaikutusmahdollisuus lienee siinä, että Ruotsissa järjestettiin yhtäaikaiset parlamentti-, maakäräjä- ja kunnallisvaalit syyskuun puolivälissä Tämä oli vain kuukausi ennen Ruotsin ESS-aineiston keruun päävaihetta. Asia on voinut pieneltä osin kohottaa aineistosta havaittavaa ruotsalaisten politiikan seuraamista ja poliittista kiinnostusta. Tähän kiinnitetään tarpeen mukaan huomiota analyysin eri vaiheissa.