LÄHEINEN ERISTYKSESSÄ - KUINKA TOIMIA? OHJE POTILAAN OMAISILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LÄHEINEN ERISTYKSESSÄ - KUINKA TOIMIA? OHJE POTILAAN OMAISILLE"

Transkriptio

1 LÄHEINEN ERISTYKSESSÄ - KUINKA TOIMIA? OHJE POTILAAN OMAISILLE Minna Hirvonen Vilma Jääskeläinen Opinnäytetyö, kevät 2009 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Itä Pieksämäki Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Hirvonen, Minna & Jääskeläinen, Vilma. Läheinen eristyksessä Kuinka toimia? ohje potilaan omaisille. 43 sivua, 2 liitettä. Kieli: Suomi. Pieksämäki, kevät Diakonia ammattikorkeakoulu. Hoitotyön koulutusohjelma. Sairaanhoitaja (AMK) Opinnäytetyö on työelämälähtöinen. Työn idea saatiin opinnäytetyötorilta Pieksämäen sairaalan kirurgisen osaston osastonhoitajalta. Päädyttiin tekemään eristys ohjeen potilaan omaisille, koska sellaista ei osastoilla vielä ollut. Ohjeet toimivat niin omaisohjauksen kuin potilasohjauksen välineenä eristystilanteessa. Tehtiin kaksi ohjetta, koskien tavallista eristystä ja suojaeristystä. Lähdeaineistona käytettiin erilaisia mikrobeihin, sairaalahygieniaan ja potilas- ja omaisohjaukseen liittyviä materiaaleja. Ohjeiden laatua ja toimivuutta selvitettiin kyselylomakkeen avulla. Kyselylomake suunnattiin osastojen työntekijöille, koska omaisilta kysymiseen ei saatu tutkimuslupaa. Sinänsä kumpikin ryhmä on yhtä arvokas, koska molemmat heistä ovat ohjeen käyttäjiä. Työyhteistyökumppanin tapaaminen oli opinnäytetyön tekemisen ensimmäinen askel. Neuvoteltiin siitä, mitä työn tulisi sisältää ja minkälainen se olisi hyvä olla. Sitten tavattiin ohjaava opettaja. Kun jokainen osapuoli oli käsitellyistä asioista samaa mieltä, ryhdyttiin tekemään produktiota. Ennen ohjeiden tekemistä perehdyttiin lähdemateriaaliin. Osastonhoitajat lukivat ohjeet ja kyselylomakkeen ennen valmiin produktion version tekemistä. Heiltä saatiin hyviä korjausehdotuksia, jotka toteutettiin tarkkaan. Kun ohjeet ja kyselylomake saatiin valmiiksi, ne vietiin osastoille. Työstä pidettiin myös esittely osastoilla, jotta työntekijät tietäisivät, miten heidän tulee toimia kyselylomakkeen suhteen. Kyselylomakkeen tulokset analysoitiin SPSS-ohjelmalla ja avoin kysymys sisällönanalyysimenetelmällä. Arviointi ohjeen laadusta oli yksimielistä ja pääosin positiivista. Ohjeiden ylikohtelias kieliasu ja yksi kuvavirhe olivat ainoita asioita, mitkä työntekijät arvioivat ohjeen kehittämistehtäviksi. Toimivuutta koskeviin kysymyksiin työntekijät eivät osanneet olla mitään mieltä. Luultiin, että se johtuu siitä, että ohje ei ole ollut osastolla vielä kunnolla käytössä ja eristystilanteita ei välttämättä kyselylomakkeen osastolla oloaikana ollut tarpeeksi. Voi myös olla, ettei työntekijöistä kukaan ollut vielä käyttänyt ohjetta ohjaustilanteessa. Toivottavasti ohjeista on hyötyä osastoilla. Avainsanat: sairaalahygienia, potilaan eristäminen, suojaeristys, potilasohjaus, omaisenohjaus, toiminnallinen opinnäytetyö

3 ABSTRACT Hirvonen, Minna and Jääskeläinen, Vilma. Person Close to You in Isolation How to act? Instructions to patient close relatives. 43 p., 2 appendices. Language:Finnish. Pieksämäki, Spring Diaconia University of Applied Sciences. Degree programme in Nursing. Degree: Nurse This thesis is working life oriented. Idea came from the thesis workshop from the head nurse of Pieksämäki, hospital surgical ward. Isolation instruction is aimed to patients close relatives, because there was not that kind of instruction on the wards. Instructions are suitable for guidance in the isolation situations. Two instructions were made according to normal isolation and protective isolation. Source material is about different microbes and hospital hygiene and patient and close relative guidance. The quality and functionality of the instructions were examined with inquiry. The inquiry was aimed to employees because there was no permission to make inquiry for patient close relatives. Per se both user groups are as valuable because both of them are using the instructions. Meeting with working life partner was the first step of doing the thesis. Was negotiated about the matter what thesis should include and what it should be like. After that was meeting with directional teacher. When all had the same opinion about things, project of thesis was started. Before doing the isolation instruction, was need to get acquainted with the source material. When the instruction was ready was those showed to the head nurses of wards. Good corrective suggestions came from them and wishes were fulfilled very strictly. When the isolation instructions and questionnaire were ready, those are taken to the wards. Introduction about the thesis was also kept on wards, so that workers in there could know how they should do the inquiry. Inquiry result was analyzed with SPSS- program and open question with content analyzing. Evaluation of the instructions quality was unanimous and mostly positive. Overy polite expressions and one picture mistake were the only things that workers commented on as thesis improving ideas. About the instructions functionality the workers didn t have any opinion. Was thought that it is because the instructions were not yet properly used on wards and there were not enough isolation situations during the time the inquiry was on the wards. It could be that none of the workers was yet using the instructions in the guidance situation. Hopefully instructions will be useful in wards. Keywords: hospital hygiene, patient isolation, protective isolation, patient guidance, close relative, functional thesis

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO OPINNÄYTETYÖN TAUSTA, TARKOITUS JA TAVOITTEET OPINNÄYTETYÖN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT Eristysohjeistusten kirjo Mikrobeista se kaikki alkaa Käsihygienia Eristykset Eristyskäytänteet Käytäntö puhdaseristyksessä Ohjaus sairaanhoitajan tehtävänä Potilasohjaus eristystilanteessa Omaisen ohjaus OPINNÄYTETYÖN TOTEUTUS Opinnäytetyön prosessin kuvaus Produktion arviointi Kyselylomakkeen tulokset Arvioinnin luotettavuus OPINNÄYTETYÖN PROSESSIN ARVIOINTI POHDINTA LÄHTEET LIITTEET Liite 1: Saatekirje osastolle Liite 2: Kyselylomake... 42

5 1 JOHDANTO Opinnäytetyö on toiminnallinen opinnäytetyö eli produktio. Opinnäytetyö on työelämälähtöinen. Saimme idean opinnäytetyötorilla Pieksämäen sairaalan kirurgisen osaston osastonhoitajalta. Työmme on sosiaali- ja terveysalaan liittyvä. Raportissa selostamme työn prosessia ja oppimistamme, sekä produktion tuloksia. Alun perin ideana oli tehdä eristyskansio, mutta ajattelimme, että silloin se ei olisi kaikkien nähtävillä. Osastoilla on jo henkilökunnalle käytössä hygieniatyöryhmän laatimat ohjeet ja ne olivat mielestämme riittävät. Päädyimme siksi tekemään eristysohjeet potilaan omaisille, koska sellaista ei osastoilla vielä ollut. Potilaille ja omaisille tarkoitettuja ohjeita ei mielestämme koskaan voi olla liikaa. Aina tarvitaan lisää tietoa. Ohjetta käyttää työntekijä omaisohjauksen välineenä, ei sen korvikkeena. Omainen taas käyttää ohjetta lisäinformaation saamiseksi ohjaamisen jälkeenkin. Produktiomme puhuttelee sen käyttäjäryhmiä. Produktin toimivuutta olemme testanneet kyselylomakkeen avulla. Analyysimenetelmä on siis kvantitatiivinen. Kysely on tehty osastojen työntekijöille. Tutkimuslupaa olisi ollut hankala saada, jos kysely olisi kohdistettu omaisille. Pohdimme myös sitä, että otoksen koko olisi ollut huomattavasti pienempi, kuin mitä työntekijät pystyivät vastaamaan. Ohjetta käyttävät niin työntekijät kuin omaisetkin, siksi kyselyn kohdennuksella ei ole niin suurta merkitystä.

6 6 2 OPINNÄYTETYÖN TAUSTA, TARKOITUS JA TAVOITTEET Ehdotus opinnäytetyön aiheeseen tuli opinnäytetyötorilta Pieksämäen terveyskeskussairaalan kirurgisen osaston osastonhoitajalta. Kirurgian osastolta yhteyshenkilönä ja hankkeessa mukana ohjaajana on osastonhoitaja Pirkko Puustinen. Diakissa opinnäytetyömme ohjaavana opettajana toimii TtM, lehtori Mari Putkonen-Hutchins. Terveydenhuollossa tarvitaan selkeää tietoa potilaille ja potilaan omaisille siitä, kuinka toimia eristystilanteissa. Teimme omaisen ohjeen sekä tavalliseen että puhtaaseen eristystilanteeseen. Tarkoitus tavallisessa eristyksessä on suojella bakteerien leviämiseltä potilaita, heidän omaisiaan, työntekijöitä ja ympäristöä. Puhtaassa eristyksessä taas on tarkoitus suojella potilasta bakteereilta. Ohje toimii omaisohjauksen välineenä. Opinnäytetyön aihe on ajankohtainen. Esimerkiksi antibiooteille vastustuskykyisen MRSA-bakteerin aiheuttamat infektiot ovat lisääntyneet Suomessa. Ennen vuotta 2008 MRSA tapausten määrä oli laskussa, mutta nyt ne ovat taas lisääntymässä. KYSin tilanne on muuta Suomea parempi. Viime vuonna Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella rekisteröitiin 23 MRSA-tapausta. (Hämäläinen ) Hygieniahoitaja Hanna Gröger (2008) KYSin infektioyksiköstä 4620 on koonnut MRSA-tilastoja sisältävän esityksen. Se osoittaa Länsi-Pohjanmaan- ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirien MRSA tapausten määrän olevan suurin suhteutettuna asukasta kohden. Opinnäytetyö syventää jo saatuja tietojamme omaisten ohjaamisesta, potilasohjauksesta, erilaisista tartunnoista ja hygieniasta. Kun tieto lisääntyy, voimme itse toimia työssämme paremmin. On sovittu, että ohje palvelee Pieksämäen terveyskeskussairaalan kirurgian osastoa, akuuttiosastoa, hoivaosastoa 1 sekä kuntoutusosastoa 2. Pieksämäen terveyskeskussairaalassa tutkimillamme osastoilla eristyshuoneita on vain kaksi, jotka sijaitsevat kuntoutusosasto kakkosella. Muutoin eristykset suoritetaan yhden hengen huoneessa tai tavallisessa potilashuoneessa ryhmäeristyksen ollessa kyseessä.

7 7 Aluksi oli suunniteltu, että ohjeet tulisivat vain kirurgian osastolle. Työ muuttui kuitenkin suunnittelussa sen verran, että se piti laajentaa koskemaan useampaa osastoa. Pelkästään kirurgian osastolta ei olisi saatu tarpeeksi materiaalia. Hankkeen kohderyhminä ovat niin osastojen työntekijät kuin eristyspotilaan omaiset ja potilas itse. Hyödynsaajana ovat kaikki osapuolet. Tämän hankkeen tarkoituksena on omaisen ja potilaan tietoisuuden lisääminen eristyskäytännöistä. Haluamme myös opastaa omaista toimimaan oikein eristystilanteessa. Ohjeen tavoitteena on omaisen ja potilaan pelkojen ja luulojen vähentäminen annetun informaation kautta. Koska eristysohje on potilas- ja omaisohjauksen väline ja hoitohenkilökunta on se, joka tiedon välittää, osaltaan työn tarkoituksena on myös parantaa näiden kolmen osapuolen vaikutussuhdetta. Omaisen ottaminen mukaan ohjaukseen on olennaista potilaan sen hetkisen tilanteen ja tervehtymisen kannalta, että myös tulevaisuudessa, kun potilas on jo kotona. Kun jokainen osapuoli toimii oikein eristystilanteessa, se suojelee sekä potilasta, omaista että työpaikan henkilökuntaa. Kaikkien toimiessa oikein, myös tartuntatapausten määrä vähenee. Riskinä on, että joku osapuoli laiminlyö ohjetta tai neuvontaa. Aivan opinnäytetyön suunnittelun alkuvaiheessa mietimme sitä, tekisimmekö useamman ohjeen, koskien kaikkia eristystyyppejä. Huomasimme kuitenkin, että se ei ole järkevää ajan ja resurssien puitteissa. Päädyimme tekemään kaksi ohjetta, koskien tavallista eristystä ja suojaeristystä. Kahden erillisen ohjeen tekeminen perustuu siihen, että omaisen olisi helpompi ymmärtää tiedot. Jos kaikki tiedot olisivat samassa ohjeessa, voisi se vaikeuttaa tietojen ymmärtämistä radikaalisti. 3 OPINNÄYTETYÖN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT Opinnäytetyön teoria on valittu aiheemme sisällön perusteella. Olemassa on paljon erilaisia eristysohjeistuksia. Halusimme kuitenkin käyttää työssämme lähialueiden sairaanhoitopiirien laatimia ohjeita, sekä infektioiden torjuntaan liittyviä pääteoksia.

8 8 3.1 Eristysohjeistusten kirjo Pohjois-Savon sairaanhoitopiiriin kuuluva Kuopion Yliopistollinen Sairaala on julkaissut useita eristyksiä koskevia ohjeita. KYS päivittää ohjeitaan vuosittain tarpeen mukaan. KYSin laatimat ohjeet olivat melko uusia. Uusin ohje oli joulukuulta 2008 koskien pisaraeristystä. (Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri i.a.) Myös Etelä-Savon sairaanhoitopiirillä on käytössään eristysohjeita liittyen eri eristyksiin. Käytössä ovat kosketus-, pisara- ja ilmaeristykseen liittyvät toimet. Hygieniahoitaja Tynkkynen kertoi, että ohjeet perustuvat suurilta osin Infektioiden torjunta sairaalassa teokseen. He ovat myös jättäneet pois verivarotoimet omista ohjeistaan, koska ne vastaavat pääasiassa tavanomaisia varotoimia. (Sinikka Tynkkynen, henkilökohtainen tiedonanto, ) Hygieniahoitaja lähetti meille eristyksiä koskevat ohjeet, mutta emme saaneet niitä auki väärän tiedostomuodon takia. Pyynnöstämme huolimatta emme saaneet enää yhteyttä hygieniahoitajaan, koska hän on lomalla maaliskuun alkuun asti. KTL eli kansanterveyslaitos on julkaissut tietoa Suomen tartuntatautitilanteesta. Uusin raportti on vuodelta Se sisältää tilastoja erilaisista tartuntataudeista ja niiden esiintyvyydestä. 3.2 Mikrobeista se kaikki alkaa Ympäristössämme on lukematon määrä pieneliöitä eli mikrobeja, joita emme edes havaitse silmällä. Bakteerit, sienet ja alkueläimet ovat yksisoluisia mikrobeja, joita voidaan tarkastella valomikroskoopin avulla. Tumattomat bakteerit voivat muodostaa pesäkkeitä, jotka voi nähdä paljaalla silmällä. Alkueläimet ja sienet ovat puolestaan aitotumallisia mikrobeja. Mikrobeihin katsotaan kuuluvaksi myös soluttomat virukset. Virukset ovat muita mikrobeja pienempiä eivätkä kykene itsenäiseen elämään vaan tarvitsevat isäntäsolun lisääntyäkseen. (Karhumäki, Jonsson & Saros 2005, 21.) Mikrobeilla on ollut keskeinen merkitys elämän ja sen edellytysten kehittymiselle. Suurin osa mikrobeista on hyödyllisiä ja osa jopa välttämättömiä ihmi-

9 9 sen elinympäristön tasapainolle. Jotkin mikrobit toimivat ravintoketjuissa hajottajina, toiset taas valmistavat raaka-aineita muiden eliöryhmien käyttöön. Jotkin harvat mikrobit ovat ihmiselle haitallisia, koska ne aiheuttavat infektiotauteja. (Karhumäki ym. 2005, 21.) Mikrobit löysi mikroskoopin kehittäjä Antoni van Leeuwenhoek ( ). Eri mikrobiryhmiä on tunnistettu jo 1800-luvun lopulta lähtien. Ranskalainen kemisti Louis Pasteur ( ) ja saksalainen lääkäri Robert Koch ( ) ovat kliinisen mikrobiologian uranuurtajia. He olivat ensimmäisiä, jotka osoittivat mikrobien aiheuttavan infektiotauteja. He ovat myös mikrobien kasvatusalustojen kehittäjiä. Jo tuhansien vuosien ajan on tunnettu virus- ja bakteeritauteja, mutta virusten varsinainen olemassaolo keksittiin vasta noin 100 vuotta sitten. Bakteeria pienemmän eliön eli viruksen löytäjinä olivat venäläinen D. Ivanovski ja hollantilainen M. Beijerinck. Rokotteita kehiteltiin jo ennen viruksien löytymistä. Isorokkorokote kehitettiin 1700-luvulla ja rabiesrokote 1800-luvulla. Suomessa virustauteja on tutkittu vasta noin 70 vuoden ajan. (Heikkilä 2002, ) Infektiotaudit ovat levinneet erityisesti sota-aikoina. Keskiajalla ja 1700-luvulla oli epidemiana rutto eli musta surma, joka tarttui rotista kirppujen välityksellä ihmisiin. Rutto tappoi Euroopan väestöstä noin kolmanneksen. Eri puolilla maapalloa on myös ollut isorokko, kuppa, lavantauti, kolera, tuberkuloosi, pilkkukuume ja espanjantautiepidemioita. Espanjantauti tappoi ensimmäisen maailmansodan aikana 20 miljoonaa ihmistä. Nykyaikana yleisimpiä infektiotauteja ovat AIDS, legioonalaistauti, borrelioosi ja verenvuotokuumeet. Uusia infektiotauteja syntyy kokoajan matkailun ja ihmisten luonnolle aiheuttamien asioiden vuoksi. Myös ilmaston lämpeneminen vaikuttaa mikrobien pärjäämiseen niille epäominaisissa ympäristöissä luvun suurimpia ongelmia ovat aiheuttaneet hullun lehmän tauti eli BSE, sekä hepatiitti- ja HIV-epidemiat. (Heikkilä 2002, ) 3.3 Käsihygienia Kosketustartunta on yleisin infektioiden leviämistapa. Sen vuoksi niin terveydenhuoltohenkilöstön kuin muidenkin sairaalassa liikkuvien on pidettävä huolta hyvästä käsihygieniasta. Käsihygienia on olennaisin osa infektioiden torjuntaa. Käsihygieni-

10 10 an tarkoitus on vähentää mikrobien siirtymistä henkilöstä toiseen. Yleisesti ymmärretään, että sillä tarkoitetaan pelkästään käsien pesemistä saippualla ja vedellä. Nykyään kuitenkin suositellaan käsien pesua ainoastaan silloin, kun kädet ovat näkyvästi likaiset. Käsihuuhdetta tulee käyttää ennen ja jälkeen potilaskontaktin. Alkoholipitoinen käsihuuhde desinfioi mikrobit huolellisemmin kuin käsien peseminen. Käsihuuhde voi joskus jättää käsiin tahmeuden. Silloin voidaan huuhdella käsiä vedellä ilman saippuapesua. (Syrjälä, Teirilä, Kujala & Ojajärvi 2005, ) Suojakäsineiden käyttö kuuluu potilashoitoon. Hanskoja ei saa pestä tai desinfioida. Ne ovat potilaskohtaisia, työvaihekohtaisia ja kertakäyttöisiä. (Syrjälä ym. 2005, ) Käsineet puetaan desinfioituihin kuiviin käsiin. Kun riisutaan likaiset käsineet, kädet desinfioidaan myös silloin. (Iivanainen ym. 2001, 94) Käsien ihon hoito on myös tärkeää. Käsihuuhteen runsas käyttö pitää kädet yleensä hyvässä kunnossa ilman perusvoiteitakin, mutta osa henkilöstöstä saattaa tarvita perusvoidetta. Kädet voivat kuivua erityisesti kylminä ja kuivina kausina. Perusvoiteen käyttö palauttaa ihon suojakerroksen nopeammin ennalleen. Perusvoiteen käyttö ei heikennä käsihuuhteen tehoa. Perusvoide pitää yllä ihon normaalia mikrobiflooraa ja suojaa käsien mikrobipuolustusta. (Syrjälä & Lahti 2005, 104.) 3.4 Eristykset Tartuntatautitapauksia on vuosien varrella yhä enemmän. Myös eristysten määrä sairaaloissa on kasvanut niiden myötä. Eristyskäytänteiden ja eristysohjeiden historia on vasta 200 vuotta vanha. Tartuntatauteja on ollut kautta historian. Suomessa Kansanterveyslaitos on kuitenkin julkaissut tartuntatautitilastoja vasta vuodesta 1995 lähtien Eristyskäytänteet Ensimmäisiä eristysohjeita julkaistiin 1800-luvun lopulla. Jo vuonna 1915 amerikkalaisissa ohjeissa tuotiin esille suojainten merkitys. CDC (Centers for Disease Conrol and Prevention USA:ssa) julkaisi ensimmäisen eristysohjeensa vuonna Näiden ohjeiden pohjalta eristyskäytäntö oli joko luokka- tai

11 11 sairauspohjainen. Lähinnä HIV-epidemian myötä otettiin ohjeissa käyttöön 1980-luvun lopulla ns. yleiset varotoimet (universal precautions)., jotka perustuivat ajatukseen, että varotoimia toteutetaan kaikessa potilashoidossa, koska on mahdotonta tietää jokaisen potilaan tartuttavuutta. CDC: n asettama ohjetyöryhmä, Healthcare Infection Control Practices Advisory Committee (HICPAC) kehitti 1990-luvun puolivälissä uuden eristysohjeen, jonka tavoitteena oli 1. olla epidemiologisesti perusteltu 2. huomioida kaikki sairaalainfektioita aiheuttavien mikrobien siirtymisessä tärkeät elimistön nesteet, eritteet ja kudokset 3. sisältää asianmukaiset toimenpiteet pisara-, ilma- ja kosketustartunnan varalta 4. olla niin yksinkertainen ja käyttäjäystävällinen kuin mahdollista 5. käyttää uusia nimityksiä sekaannusten välttämiseksi. (Ylipalosaari, Mäkeläinen & Kujala 2005, 646.) Suomessa vanhimmat sairaalarakennukset on rakennettu 1800-luvun puolella, suurin osa puolestaan jo vuosikymmeniä sitten. Sairaalojen potilashallit edistivät tarttuvien tautien etenemistä luvun puolivälin jälkeen sairaaloiden suunnittelussa pyrittiin pienempiin huonekokoihin potilashallien sijaan. Viime vuosisadan puolivälin paikkeilla rakennetuissa sairaaloissa osastoilla on potilashuoneita, joissa 1-6 vuodepaikkaa. (Anttila 2006, ) Tarttuvien tautien merkitys kansalaisten terveyteen on vieläkin suuri, vaikka niihin kuollaan nykyään melko harvoin. Tartuntataudit ovat harvinaistuneet lääkehoidon, rokotusten, aseptisen tiedon ja ympäristöterveydenhuollon kehittymisen myötä. Harvinaistuneiden tautien tilalle on tullut vaikeammin hoidettavia tartuntatauteja, jotka leviävät erittäin helposti.(anttila, Hirvelä, Jaatinen, Polviander & Puska 2009, 129.) Nykyajan sairaaloissa potilaiden vaihtuvuus on suurta. Siitä syystä sairaaloiden rakenne tulisi olla sellainen, että mikrobien siirtyminen potilaista toiseen, henkilökunnasta potilaisiin tai ympäristöstä potilaisiin olisi mahdollisimman hankalaa. Sairaalainfektioita pyritään vähentämään erilaisilla toimilla, jotka perustuvat viimeisimpään tutkittuun tietoon mikrobeista. Keskeisimmät tartuntatavat ovat kosketus-, pisara- ja ilmatartunta. Ajankohtaisin kosketuseristystä vaativa mikrobi on tällä hetkellä MRSA-bakteeri. MRSAn leviämistä pyritään estämään siten, että bakteerin kantajat sijoittamaan samaan huoneeseen, jossa on oma WC ja suihkutila. Potilaiden hoito ahtaissa tiloissa ylipaikoilla ja henkilökunnan alimiehitys lisäävät MRSA-bakteerin ja muidenkin sairaalamikrobien siirtymistä potilaasta toiseen. (Anttila 2006, 106

12 ) Muita nykyajan ongelmamikrobeja potilaalle ovat VRE, ESBL, Clostridium difficele ja Noro. Vaikeasti hoidettavia mikrobeja henkilökunnalle ovat MDR-TBC, MRSA, Noro, SARS ja lintuinfluenssa. Henkilökunnan tulee tietää mitä eristyksiä koskevissa ohjeissa sanotaan ja mistä ne yksikössä löytyvät. Heidän tulee myös osata toimia ohjeiden mukaan. Potilaan kohdalla on tärkeä muistaa, ettei eristetä potilasta vaan tautia. Potilaan tulee taudistaan huolimatta saada tarvitsemansa hyvä hoito ja hänelle tulee kertoa eristyksen merkityksestä ymmärrettävästi. (Teräsvirta , 1-2.) Mikrobien leviämisen estotoimenpiteet jaetaan kahteen tasoon. Tavanomaisia varotoimia suositellaan käytettävän kaikkien potilaiden hoidossa. Tavanomaisien varotoimien tarkoituksena on estää mikrobien siirtymistä työntekijöiden, potilaiden ja vierailijoiden välillä. Hoitokäytäntöä suositellaan riippumatta siitä, onko potilaalla infektiota vai ei. Toimiin kuuluvat käsihygienia ja yleisesti hyväksytyt toimintatavat ja toimiminen eritteiden kanssa. Toinen taso on varsinainen potilaan eristäminen ja verivarotoimet. Eristämisen tarkoitus on estää sairauksia aiheuttavien mikrobien tarttumista potilaaseen, vierailijoihin ja työntekijöihin. Tavallisen eristyksen tarkoituksena on estää antibiooteille resistenttien mikrobien leviämistä potilaasta muihin henkilöihin. Puhdaseristys tarkoittaa potilaan suojaamista mikrobeilta. (Ylipalosaari, Mäkeläinen & Kujala 2005, 646.) Eristysluokkia on kolme ja ne ovat ilma-, pisara- ja kosketuseristys. Kaikissa eristyksissä noudatetaan tavanomaisia varotoimia, mikä koskee käsihygieniaa. Käsien desinfektio ennen ja jälkeen potilaskontaktin tulee suorittaa riippumatta eristyksen laadusta. (Ylipalosaari, Mäkeläinen & Kujala 2005, ; Teräsvirta , 3.) Suojautuminen on jokaisessa eristyksessä erilaista. Suojakäsineitä käytetään käsiteltäessä eritteitä, rikkinäistä ihoa, limakalvoja, potilaan kontaminoituneita alueita ja kanyylien laitossa. Ainoana poikkeuksena kosketuseristys, jolloin hanskat laitetaan ennen huoneeseen menoa moniresistentin bakteerin ollessa kyseessä. Muoviesiliinaa tai suojatakkia käytetään, kun on vaara roiskeista, kosketuseristyksessä lähihoidossa ja kosketus-, pisara- ja ilmaeristyksessä lasten hoitotoimenpiteissä. Kirurgista suunenäsuojusta käytetään, kun on vaara roiskeista, pisaraeristyksessä myös lähihoidos-

13 13 sa. Ilmaeristyksessä suu-nenäsuojusta tulee käyttää, kun on kyse vesirokko-, vyöruusu- ja tuhkarokkopotilaista. Hengityssuojainta käytetään vain ilmaeristyksen ollessa kyseessä. Kaikki huoneeseen menevät käyttävät FFP-2 tai FFP-3 luokan suojainta. Silmäsuojusta käytetään kun on vaara roiskeista. Eristyspotilaalla on yhden hengen huone, jossa on oma wc ja pesutila. Ilmaeristyksessä olevan potilaan huoneessa on lisäksi oltava sulkutila. (Ylipalosaari, Mäkeläinen & Kujala 2005, ; Teräsvirta , 3.) Normaalille potilaalle tai verivarotoimissa henkilöllä on oma huone vain silloin, kun hän tahraa eritteillä ympäristöään. Potilasnäytteet merkitään vain jos verivarotoimet ovat kyseessä. Näytteenottajan tulee käyttää suojaimia riippumatta potilaan tilanteesta. Tutkimusyksikölle tulee tiedottaa potilaasta, jos sillä on merkitystä työskentelyn kannalta. Hoito toimenpideosastolla tapahtuu osaston ohjeiden mukaan. Esimerkiksi kirurgisella osastolla eristyspotilas leikataan viimeisenä. Tutkimus ja hoitovälineet ovat yleensä kertakäyttöisiä. Käytetyt instrumentit puhdistetaan ja steriloidaan dekossa tai välinehuollossa. (Ylipalosaari, Mäkeläinen & Kujala 2005, ) Pisaraeristyksessä ja ilmaeristyksessä varataan huoneeseen omat tutkimus- ja hoitovälineet. Huoneiden jätteet pakataan huolellisesti. Tartuntavaarallinen jäte merkitään ja käsitellään sairaalan ohjeiden mukaan. Huoneen siivoaminen tapahtuu yleispuhdistusaineella ja eritetahrat puhdistetaan klooripitoisella aineella. Kosketus-, pisara- ja ilmaeristyksessä huoneessa tulee olla omat siivousvälineet ja kertakäyttöiset siivousliinat. Vuodevaatteiden ja ruokailuvälineiden suhteen ei ole rajoituksia. Viihdytysvälineet tulee aina puhdistaa ja desinfioida (koneessa tai kemiallinen puhdistus, jos mahdollista). Joskus viihdytysvälineet voidaan myös hävittää. Eritteet voidaan kaataa viemäriin tai tarvittaessa ne pakataan vuotamattomaksi. Likapyykki pakataan huolellisesti ja tartuntavaarallinen pyykki merkitään ja käsitellään sairaalan ohjeiden mukaan. (Ylipalosaari, Mäkeläinen & Kujala 2005, ) Käytäntö puhdaseristyksessä Puhdaseritystä käytetään joko immuuunivajeisten tai immuunipuutospotilaiden kohdalla. Infektiovastustuskyky voi alentua joko jonkun perustaudin takia tai sairauden hoidon vuoksi. Immuunipuutospotilaita ovat syöpää tai veritauteja sairastavat, syn-

14 14 nynnäisesti immuunipuutostilaiset, elin- tai kudossiirrännäisen saaneet, monivammaja maksakirroosipotilaat, HIV-potilaat sekä potilaat, joilta on poistettu perna. Lisäksi autoimmuuni- ja sidekudostaudit, kuten LED ja reuma, ovat lisänneet immuunipuutospotilaiden määrää. (Nikoskelainen & Salonen 2005, ;0 Teräsvirta ) Immuunipuutospotilaalle tavallisuudesta poikkeava tai harmittomana pidetty mikrobi voi aiheuttaa vakavan infektion. Infektioiden eteneminen on potilaalla usein rajua ja ennalta arvaamatonta. Usein hoitoa joudutaan jatkamaan pitkiä aikoja, mikä tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Suojaeristys on käyttökelpoinen kantasolusiirron yhteydessä ja erityisesti syvän neutropeniavaiheen aikana. (Nikoskelainen & Salonen 2005, ) Immuunipuutospotilas on sijoitettu yhden hengen huoneeseen, joka on ylipaineistettu ja siinä on HEPA-suodatus, sekä oma WC ja suihku. Hoitovälineet ovat huonekohtaisia. Henkilökunta ei saa käyttää töissä ollessaan sormuksia, rannekelloja eikä nenäkoruja, myöskään infektoituneena ei saa hoitaa kyseisiä potilaita. Lähihoidossa ja näytteenotossa käytetään suojakäsineitä, esiliinaa tai suojatakkia. Potilaan hyvästä henkilökohtaisesta hygieniasta pidetään huolta tai itse toimivaa henkilöä kehotetaan huolehtimaan siitä itse. Myös kanyylit hoidetaan säännöllisin väliajoin. Syvästä neutropeniasta kärsivä viedään tutkimuksiin siten, että hänellä on suu-nenäsuojus. Kyseisille henkilöille ruuan tulee olla kuumennettua. Kiellettyjen ruokien listalle kuuluvat tuoresalaatit, pastöroimattomat tuoremehut, kotikalja, kotisima, pakastemarjat, yrttimausteet, pähkinät ja kuorimattomat hedelmät ja vihannekset. Käsihygieniasta huolehtiminen on tärkein osa infektioiden torjuntaa. (Nikoskelainen & Salonen 2005, ; Teräsvirta Helena ) 3.5 Ohjaus sairaanhoitajan tehtävänä Terveyteen ja sairauteen liittyvä ohjaus kuuluu sairaanhoitajan työhön, sillä he ovat lähinnä potilasta työtä tehdessään. Hyvän hoitotyön yksi peruspilari on onnistunut ja tavoitteellinen vuorovaikutus potilaan ja hoitajan välillä. Ammatillinen vuorovaiku-

15 15 tus kuuluu hoitajan taitoihin. Viestintä on tuloksellista potilaan hyötyessä hoitajan teoista ja sanoista. (Iivanainen, Jauhiainen & Pikkarainen 2001, ) Hoitotyössä pitäisi olla tarpeeksi aikaa potilaalle. Kun hoitaja viettää aikaa potilaan vierellä tekemättä mitään toimenpidettä, se kertoo potilaalle kiinnostuksesta ja huolenpidosta. (Iivanainen ym. 2001, 58; Torkkola, Heikkinen & Tiainen 2002, ) Onnistunut potilasohjaus riippuu siitä, millainen kyky hoitajalla on antaa ohjausta ja miten hyvin ohjaustilanne on suunniteltu ja valmisteltu. Hoitaja kuuntelee potilasta ja samalla kartoittaa psyykkistä ja fyysistä hoidon tarvetta. Näin asiakkaan luottamus lisääntyy ja hän pystyy avautumaan hoitajalle. (Anttila, Kaila-Mattila, Kan, Puska & Vihunen 2007, 70; Torkkola ym. 2002, ) Vuorovaikutuksellinen tukeminen on tilanne, jossa hoitaja tukee ihmisen tietoista puolta ja voimavaroja. Se vaatii usein perehtymistä asiakkaan elämäntilanteeseen, mutta tukeminen voi olla myös hetken empaattista kuuntelua. Potilas saa itse määritellä, miten paljon hän tuo menneisyyttään nykytilanteeseen. (Vilen, Leppämäki & Ekström 2002, 24.) Potilaan tarpeita ja ohjauksen tavoitteita täsmennetään aina ohjaustilanteessa, jossa ohjattava ja ohjaaja keskustelevat tasavertaisesti. Jokaisella potilaalla on erilaiset kyvyt vastaanottaa ja omaksua ohjausta. Silti pyritään tukemaan potilasta luottamaan omiin kykyihinsä ja kannustamaan toimimaan itse. Ohjauksen tulee herättää mielenkiintoa ja siksi havainnollistaminen on tärkeä osa ohjauksen toteuttamista. (Torkkola ym. 2002, ) Nykyään potilaiden ohjaamiseen on yhä vähemmän aikaa lyhentyneiden hoitoaikojen takia. Laki kuitenkin määrää, että potilaalla on oikeus saada tietoa omasta terveydentilastaan ja hoidostaan ymmärrettävästi. Laadukas potilasohjaus voi toimia potilaan tukena siten, että hän ottaa vastuuta terveydestään, ehkäisee lisäsairauksia ja selviytyy kotona sairaalahoidon jälkeen. (Kääriäinen 2007.) Ohjaukseen vaikuttaa monia erilaisia asioita, toiset edistävät ohjausta, toiset estävät sitä. Ohjaustilanne, ohjaajan toiminta ja potilaan tulkinta ja vastaanottokyky vaikuttavat tilanteeseen. Ohjaukseen käytettävä aika on usein lyhyt ja sen vuoksi se on suunniteltava ohjaus siten, että lyhyessäkin ajassa on mahdollista käydä tärkeät asiat läpi. Tilanteessa, jossa potilas ei voi ymmärtää ohjausta tai ei halua vastaanottaa sitä,

16 16 voidaan ohjausta antaa hänen omaiselleen tai muulle henkilölle, joka on vastuussa potilaan jatkohoidosta. (Torkkola ym. 2002, ) Potilasohjauksessa ei ole syytä sivuuttaa omaisten tai läheisten tiedon tarvetta. Hoitajan tulee kysyä potilaalta, haluaako hän omaisensa tai läheisensä mukaan ohjaukseen. vanhuksen ottavat usein omaisensa mukaan ohjaustilanteeseen, koska jatkohoidon onnistuminen on myös omaisen vastuulla. (Torkkola ym. 2002, ) Hoitajalla on hallussaan alansa tietotaito ja asema hoidon edellyttämistä valtuuksista ja resursseista. Hoitaja osaa sen, mitä hänen asiakkaansa ei osaa. Se mihin potilas emotionaalisesti sidoksissa, osaa hoitaja ottaa etäisyyttä. Potilas on oman elämänsä asiantuntija ja omaiset hänen tukiverkkonsa. Ammattiroolin haittapuoli on se, että tunnekontakti jää joskus ohueksi. Suhde voi muodostua yksisuuntaiseksi, passivoivaksi ja aiheuttaa riippuvuutta. Joskus se saattaa myös muuttua vallankäyttösuhteeksi. Hoitaja tuo suhteeseen myös oman persoonansa. Myönteisen hoitosuhteen avoimuus ja luottamus syntyvät juuri persoonatason kosketuksesta. (Iivanainen ym. 2001, ) Vuorovaikutuksessa tulee olla tilaa tunteille ja ajatuksille. Tärkeintä on se, että potilas voi kokea voimaantumista. Siksi on tärkeää palata asioihin aina myöhemmin jälkeenpäin ja tarkastella potilaan nykytilannetta. Kumpikin osapuoli voi tilanteessa tuoda ilmi oman mielipiteensä tavoitteiden saavuttamisesta ja hoidon onnistumisesta. Jokaisella osapuolella tulee olla mahdollisuus antaa palautetta ja saada sitä.(vilen ym. 2002, 22.) Ohjauksen lopuksi arvioidaan aina ohjauksen toteutumista eli sitä, saiko potilas ohjauksesta kaiken tarvitsemansa. Jos näin on, niin silloin ohjaus on ollut onnistunutta. (Torkkola ym. 2002, ) Potilasohjaus eristystilanteessa Kun on kyse sairaalabakteerista, on se usein saatu hoitopaikasta tai muualta ennen tulovaihetta. Omaiset eivät välttämättä uskalla mennä tapaamaan potilasta tai sitten eivät miten tiedä miten huoneessa tulee käyttäytyä. Potilas kokee monesti eristyksessä yksinäisyyttä, kun huoneeseen harvoin mennään. Siksi ohjausta on hyvä antaa

17 17 tällaisissa tilanteissa. Omaisen ja potilaan, sekä hoitajan on hyvä tietää, miten tartunnalta voi suojautua. Yleensä eristystilanne aiheuttaa ahdistusta ja huolta sekä potilaiden että omaisten kohdalla. Asianmukaisella ohjauksella ahdistusta voidaan kuitenkin vähentää. Potilaalle tulee ymmärrettävästi selvittää hänen sairastamansa taudin riskit ja selittää kyseisen eristyksen tarkoitus hänen kohdallaan. Eristyksen teho riippuu sen toteutuksesta. Potilaan tulee ymmärtää, mikä hänessä tartuttaa ja mitä ja miten eristyssuojaimia käytetään. Tulee myös selittää, miksi hänen liikkumisvapauttaan mahdollisesti rajoitetaan. Potilaalle tulee myös selittää, että hänen tulee käyttää henkilökohtaisia hygienianhoitovälineitä. Potilaalle tulee kertoa myös se, miten hän itse voi estää tartunnan leviämistä. Muun muassa hengitysteiden välityksellä leviävissä taudeissa potilasta ohjataan yskimään ja aivastamaan kertakäyttönenäliinaan ja peittämään silloin suunsa tiiviisti. Nenäliina laitetaan muovipussiin ja desinfioidaan kädet. (Ylipalosaari, Mäkeläinen & Kujala 2005, 651, 653.) Omaista tulee ohjata suojainten käytössä ja huoneessa toimimiseen liittyvissä asioissa. Suojautumisen tärkeyttä tulee korostaa, koska mikrobit leviävät helposti. Omaiselle voi antaa informaatiota potilaan tilanteesta, jos potilas on antanut siihen luvan. Kirjallinen ohje auttaa suullista ohjaustilannetta. Ohjaustilanteessa ei välttämättä omaiselle tai potilaalle jää paljonkaan mieleen, joten kirjallisen ohjeen saatuaan, he voivat käydä asioita uudelleen läpi. Kun kyseessä on puhdaseristys, on ohjaaminen hieman erilaista. Potilasta neuvotaan pitämään huolta omasta hygieniastaan. Tulee kertoa ettei hänen tulisi käyttää mitään hygieniavälineitä tai tarvikkeita muiden kanssa (esim. hammastahna), koska niistä hän voi saada itselleen haitallisia mikrobeja. Osastolla liikkumisen tulisi olla mahdollisimman vähäistä, jos kyseessä on tavallinen osasto jossa liikkuu sairaita henkilöitä. Erityisesti käsihygieniaan neuvotaan kiinnittämään huomiota, koska kosketustartunta on yleisin mikrobien välittymisen tapa. Hänen tulisi käyttää käsihuuhdetta ennen ruokailua, muiden ihmisten kanssa oltuaan, huoneen ulkopuolella käydessään ja wc käynnin yhteydessä. Myös ihon ja limakalvojen hoito, sekä kanyylien hyvä hoito on tärkeää. (Nikoskelainen & Salonen 2005, 375)

18 18 Omaisia tulee myös ohjata. Omaisille kerrotaan, että halutessaan tavata omaisensa tulee vierailijan olla terve. Ja terveenäkin lähikontaktissa hänen tulee käyttää suojaimia, esimerkiksi osallistuessaan potilaan hoitamiseen. Omaisille tulee myös kertoa, että jos halutaan tuoda tuliaisia, on niiden oltava uusia ja puhtaita. Elintarvikkeiden tuomisessa tulee omaisen olla tarkkana ja tuoda vain kypsennettyjä tuotteita. Myös omaisen on kiinnitettävä huomiota käsihygieniaan ja desinfioitava kätensä ennen huoneeseen menemistä ja sen jälkeen. (Pirkko Puustinen, henkilökohtainen tiedonanto i.a.) Omaisen ohjaus Vuorovaikutuksen onnistumiseen vaikuttaa hoitosuhteessa monta tekijää. Tärkeimpiä niistä ovat ohjattava-hoitaja suhde, fyysinen ympäristö ja laki potilaan asemasta ja oikeuksista. Lisäksi tilanteeseen vaikuttavat hoitotyön eettiset periaatteet ja muut periaatteet. Hyvän ohjattava-hoitaja suhteen muodostuminen riippuu siitä miten osapuolet sitoutuvat toimintaan. Hoitajan tulee huomioida ohjattavan toiveet ja toimia sen mukaan. Hoitaja auttaa näkemään voimavarat, lisää itsetuntemusta ja antaa informaatiota. Jokaisella osapuolella on oma kokemus ja näkemys läpikäytävästä asiasta. Asioita voidaan tarkastella molempien osapuolien perspektiivistä ja löytää asioista merkityskokonaisuuksia. (Lipponen, Kyngäs & Kääriäinen 4/2006, ) Potilas- ja perhekeskeisyydellä tarkoitetaan että hoitotyössä edistetään potilaan ja hänen omaistensa hyvinvointia heidän tilanteensa mukaan. Hoitamisessa potilas ja hänen omaisensa ovat toiminnan keskipisteenä. Vain tuolloin voidaan puhua perhekeskeisestä hoitamisesta. Omahoitajuus mahdollistaa perheen hyvän hoitamisen parhaalla mahdollisella tavalla. Hoitaja ottaa aina ensisijaisesti huomioon potilaan ja hänen tarpeensa, sekä toiveet omaisten osallistumisesta hoitoon. Tuolloin voidaan puhua myös yksilövastuisesta hoitotyöstä. (Åstedt-Kurki, Paavilainen & Pukuri , 31.) Joskus potilaan omaiset tuntevat itsensä osastolla ulkopuolisiksi ja vieraiksi. Perhe ei voi olla luontevasti perhe osastolla. Jotkut saattavat kokea myös olevansa haitaksi osaston toiminnalle. Perheenjäsenet eivät useinkaan riittävästi tunne osaston toimintaa, omaa osallistumismahdollisuuttaan ja rooliaan. Siksi olisi hyvä, jos hoitohenki-

19 19 lökunta ottaisi potilaan läheisen kumppanina ja omaksuisi omaisen potilaan hoitamisen voimavaraksi. (Åstedt-Kurki, Jussila, Koponen, Lehto, Maijala, Paavilainen & Potinkara 2008, ) Perheen toiminnalla on merkitystä potilaan sairauksien ennaltaehkäisyssä ja paranemisessa. Omaisilla on merkittävä vaikutus potilaan hyvinvointiin ja sen takia hoitajien tulisi huomioida myös heidän tarpeensa. Omainen kokee usein läheisen vaikean sairauden kriisinä. Se, miten omainen kykenee hallitsemaan tilannetta ja omaa ahdistustaan, riippuu siitä, miten hän näkee potilaan voinnin, potilaan sairauden hoidon toteutumisen ja ennusteen. Jotta omainen jaksaisi tukea potilasta ja sopeutuisi uuteen tilanteeseen, tarvitaan henkilökunnan apua ja tukea. Hoitohenkilökunnan on siksi osattava arvioida potilaan kokonaistilannetta ja sen pohjalta omaisen tiedon ja tuen tarvetta. On pyrittävä antamaan yksilöllistä tukea. (Lipponen ym. 2006, ) Perhe on aina itsensä asiantuntija ja sitä pitää arvostaa ja kuunnella kaikissa perhettä koskevissa suunnitelmissa ja päätöksissä. Hoitotyössä tulee ottaa potilaan sosiaalinen verkosto huomioon kaikissa tilanteissa. Henkilön sairastuminen vaikuttaa myös muihin perheenjäseniin ja perheen arkeen. Perheellä ei nykyään ole yksiselitteistä määritelmää. Tärkeintä on se, mikä on potilaan kokemus hänen perheestään ja kokemus siitä, että juuri hänelle läheiset henkilöt saavat osallistua hoitoon. (Vilen, Leppämäki & Ekström 2002, ; Paunonen & Vehviläinen Julkunen 1999, ) Perheellä tulee olla kokemus siitä, että heilläkin on valtaa potilaan asioihin. Jokaisella perheenjäsenellä on kuitenkin arvokasta tietoa potilaasta ja asioita voidaan tuolloin tarkastella laajemmasta näkökulmasta. Tuloksiin päästään yhdessä. Perheen ei tule olla asiantuntijaverkoston pelinappula. (Vilen ym. 2002, 152; Paunonen & Vehviläinen Julkunen 1999, 18.) Työryhmä on tutkimusten, teoriatietojen ja keskustelujensa pohjalta laatinut suositukset omaisen ohjaukseen. Tämä tutkimus on osa suurempaa kokonaisuutta. Lähtökohtana on se, että usein potilaan omaiset kärsivät potilaan sairastuttua, sekä fyysisesti että henkisesti. Tällöin he ovat tiedollisen ja emotionaalisen tuen tarpeessa. Hoitaja arvioi potilaan tilannetta ja sen perusteella antaa tietoa omaiselle. Tiedollisella tuella tarkoitetaan tietojen antamista, jonka tarkoituksena on auttaa yksilöä ongelmanratkaisussa. Tiedollisen tuen lähtökohtana ovat omaisen aikaisemmat tiedot asi-

20 20 asta, kyky vastaanottaa ja tulkita tietoa ja suhteuttaa sitä nykyiseen tilanteeseen. Kun hoitaja antaa emotionaalista tukea, on ymmärrettävä omaisen tilanne ja arvioitava omaisen sopeutumisen vaihe. Emotionaalinen tuki on kuuntelemista, keskustelemista, omaisen tunteiden hyväksymistä, lähellä oloa ja realistisen toivon ylläpitämistä. Omaisen saadessa ohjausta ja osallistuttua hoitoon, potilaan sairauden tuottama stressi ja ahdistus vähentyvät. Myös potilaan sairaalassaoloaika lyhenee ja kotihoidon osuus lisääntyy. (Lipponen ym. 2006, ) Ohjaaminen on aina prosessi ja sen tulee jatkua koko hoitosuhteen ajan. Hoitaja suunnittelee, millaista ohjausta hän aikoo antaa ja millaista muuta materiaalia hän siinä käyttää. Materiaali voi olla esimerkiksi kirjallinen ohje, kuten työmme on. Kirjallinen ohje toimii ohjauksen välineenä, ei sen korvikkeena. Kirjallisen ohjeen lisäksi tarvitaan aina myös suullinen ohjaustilanne. Ohjaustilanteen ja paikan tulee olla rauhallinen ja antaa tilaa asioiden läpikäymiselle. Tämä on usein hankalaa sairaalaosaston hälinässä. Jos ohjaustilanne on onnistunut hyvin, se mahdollistaa ja rohkaisee potilaan ja omaisen päätöksentekoon. Ne lisäävät myös omaisen ja potilaan valmiuksia itsehoitoon. Ohjauksen onnistumista tulee arvioida. Tilanteiden läpikäynti on hyödyksi siinä mielessä, että voidaan suunnitella mitä voitaisiin ohjauksessa vielä kehittää ja kuinka parantaa sen jatkuvuutta. Ohjausprosessi on aina kirjattava potilaan hoitosuunnitelmaan. (Lipponen ym. 2006, ) 4 OPINNÄYTETYÖN TOTEUTUS Vilkan ja Airaksisen (2003) mukaan projekti on aina tietyn aikaa kestävä prosessi. Työ voi olla osa jotain isompaa hanketta tai tähdätä kertaluontoiseen tulokseen. Meidän työmme on kertaluontoinen. Olemme käsitelleet prosessia siltä osin mitkä siinä ovat olleet tärkeimpiä asioita. Prosessi kokonaisuudessaan on ollut aikaa vievä, mutta erittäin mielenkiintoinen ja antoisa.

POTILAAN HYGIENIAOPAS

POTILAAN HYGIENIAOPAS POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen

Lisätiedot

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5. Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.2008 1 Tavanomaiset varotoimet Tavanomaiset varotoimet Noudatetaan

Lisätiedot

Eristyksen kesto. Sairauden kesto. Sairauden kesto. Oireiden kesto. Oireiden kesto

Eristyksen kesto. Sairauden kesto. Sairauden kesto. Oireiden kesto. Oireiden kesto 1 KOSKETUSERISTYS Käytetään potilailla, joilla tiedetään tai epäillään olevan helposti suoran tai epäsuoran kosketuksen välityksellä leviävä infektio. Kosketuseristyksen tarkoituksena on katkaista kosketustartuntatie.

Lisätiedot

Yhdyshenkilöiden kokemuksia opitun soveltamisesta käytäntöön. HUS / HYKS Jorvin sairaala sh Eeva Roivas

Yhdyshenkilöiden kokemuksia opitun soveltamisesta käytäntöön. HUS / HYKS Jorvin sairaala sh Eeva Roivas Yhdyshenkilöiden kokemuksia opitun soveltamisesta käytäntöön HUS / HYKS Jorvin sairaala sh Eeva Roivas Hygieniayhdyshenkilönä osastolla NE3 Neurologian vuodeosasto, potilaspaikkoja 22-24 (2 ylipaikkaa)

Lisätiedot

KÄSIHYGIENIAOHJE LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN. KÄSIHYGIENIAOHJE KUNTAYHTYMÄ Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö 28.11.2012

KÄSIHYGIENIAOHJE LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN. KÄSIHYGIENIAOHJE KUNTAYHTYMÄ Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö 28.11.2012 MITÄ KÄSIHYGIENIALLA TARKOITETAAN? Käsihygienialla tarkoitetaan käsiin kohdistuvia toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään infektioiden ja niitä aiheuttavien mikrobien siirtymistä käsien välityksellä.

Lisätiedot

Eristyspotilas leikkaussalissa Anestesiakurssi 2014

Eristyspotilas leikkaussalissa Anestesiakurssi 2014 Eristyspotilas leikkaussalissa Anestesiakurssi 2014 Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi Tavanomainen toiminta Toimintamalli jonka on toteuduttava

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla 1(5) Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla Yleistä Sairaalaympäristössä mikrobien keskeisin tartuntareitti on kosketustartunta.

Lisätiedot

Eristyspotilas leikkaussalissa. Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi

Eristyspotilas leikkaussalissa. Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi Eristyspotilas leikkaussalissa Eija Similä Hygieniavastaava, leikkausosastot Oulun yliopistollinen sairaala eija.simila@ppshp.fi Oulun yliopistollinen sairaala Tavanomainen toiminta Toimintamalli jonka

Lisätiedot

ERISTYS- JA VAROTOIMET LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ERISTYS- JA 1 (21) Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö 9.4.2008

ERISTYS- JA VAROTOIMET LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ERISTYS- JA 1 (21) Infektio- ja sairaalahygieniayksikkö 9.4.2008 LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ERISTYS- JA 1 (21) ERISTYS- JA LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ERISTYS- JA 2 (21) JOHDANTO Potilaan hoidossa erilaisilla varotoimilla ja eristämisellä pyritään estämään

Lisätiedot

Resistentin bakteerin kantaja ja asumispalvelut

Resistentin bakteerin kantaja ja asumispalvelut Resistentin bakteerin kantaja ja asumispalvelut Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 18.11.2015 MRSA MRSA-tapausten määrät kasvavat VSSHP:n alueella Usein avohoidossa

Lisätiedot

Milja-Maija Ahola INFEKTIOIDEN TORJUNTA TOIMINTAOHJEET HOITOHENKILÖKUNNALLE JA ERISTYSPOTILAAN OMAISILLE

Milja-Maija Ahola INFEKTIOIDEN TORJUNTA TOIMINTAOHJEET HOITOHENKILÖKUNNALLE JA ERISTYSPOTILAAN OMAISILLE Milja-Maija Ahola INFEKTIOIDEN TORJUNTA TOIMINTAOHJEET HOITOHENKILÖKUNNALLE JA ERISTYSPOTILAAN OMAISILLE Hoitotyön koulutusohjelma 2013 INFEKTIOIDEN TORJUNTA TOIMINTAOHJEET HOITOHENKILÖKUNNALLE JA ERISTYSPOTILAAN

Lisätiedot

Ryhtiä pientoimenpiteiden aseptiikkaan. Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo Keski-Suomen keskussairaala 25.3. 2014

Ryhtiä pientoimenpiteiden aseptiikkaan. Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo Keski-Suomen keskussairaala 25.3. 2014 Ryhtiä pientoimenpiteiden aseptiikkaan Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo Keski-Suomen keskussairaala 25.3. 2014 Pientoimenpide Invasiivinen toimenpide, joka vaati hyvää aseptiikkaa hoitoon liittyvien

Lisätiedot

Työ- ja suojavaatteet sekä suojainten käyttö

Työ- ja suojavaatteet sekä suojainten käyttö Ohje henkilökunnalle 1 Työ- ja suojavaatteet sekä suojainten käyttö Infektioiden torjunta perustuu tartuntareittien katkaisuun. Infektioiden torjunta edellyttää hyvää käsihygieniaa ja aseptisia työtapoja.

Lisätiedot

Sivu 1 / 3. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi.

Sivu 1 / 3. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. Sivu 1 / 3 HOITO-OHJE HUS Mobiiliyksikkö www.hus.fi ESBL Torjuntaohjeita pitkäaikaishoitolaitoksiin Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. ESBL-kantaja

Lisätiedot

Siivous ja desinfektio. Laitoshuoltopäällikkö Tanja Salomaa 16.11.2009

Siivous ja desinfektio. Laitoshuoltopäällikkö Tanja Salomaa 16.11.2009 Siivous ja desinfektio Laitoshuoltopäällikkö Tanja Salomaa 16.11.2009 Sairaalasiivous siivouksen tavoitteena on luoda edellytykset tilan varsinaiselle toiminnalle huomioiden: hygieenisyys viihtyisyys edustettavuus

Lisätiedot

Hygieniayhdyshenkilötoiminta Tampereen kaupungilla

Hygieniayhdyshenkilötoiminta Tampereen kaupungilla Hygieniayhdyshenkilötoiminta Tampereen kaupungilla Valtakunnalliset hygieniahoitajien koulutuspäivät Tampereella 15. 5. 2014 Eeva-Liisa Lahtinen, hygieniahoitaja Tampereen kaupunki Avopalvelut Hygieniayhdyshenkilötoiminnan

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINTO TUTKINTOSUORITUKSEN ARVIOINTI

VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINTO TUTKINTOSUORITUKSEN ARVIOINTI PAKOLLISET OSAT: 2 PUHDISTAMINEN JA DESINFEKTIO NÄYTTÖYMPÄRISTÖ/ YMPÄRISTÖT Aseptisesti työskenteleminen noudattaa hyviä sairaalahygieniatapoja sekä aseptista työjärjestystä edeten puhtaasta likaiseen

Lisätiedot

Keskuslaskimokanyyliin liittyvien infektioiden torjunta

Keskuslaskimokanyyliin liittyvien infektioiden torjunta Keskuslaskimokanyyliin liittyvien infektioiden torjunta Kuvallisten ohjeiden kehittäminen Kehittämistyö, Arcada, Hygieniahoitajan opinnot Maarit Juti Sisältö Miksi nämä ohjeet? Verinäytteenotto CVK:sta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2012 1 (5) Sosiaalilautakunta Sosj/9 07.02.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2012 1 (5) Sosiaalilautakunta Sosj/9 07.02.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/2012 1 (5) 28 Sosiaalilautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Essi Kuikan valtuustoaloitteesta koskien siirtymistä kuparisiin kosketuspintoihin HEL 2011-007800

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

INFEKTIOIDEN TORJUNTA VARO- JA ERISTYSTOIMIEN AVULLA

INFEKTIOIDEN TORJUNTA VARO- JA ERISTYSTOIMIEN AVULLA POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- TOIMINTAOHJE 1 (6) INFEKTIOIDEN TORJUNTA VARO- JA ERISTYSTOIMIEN AVULLA Päivitetty Infektioiden torjunta sairaalassa (Suomen Kuntaliitto 5. painos 2005) kirjan mukaan. Taulukko

Lisätiedot

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa

Lisätiedot

Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014

Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014 Miten infektiontorjunnan laatua voidaan mitata ja arvioida pitkäaikaishoitolaitoksissa Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014 NÄKÖKULMIA LAATUUN JA LAADUN

Lisätiedot

Infektioiden torjunnan suositusten toteutumisen kartoitus 2012

Infektioiden torjunnan suositusten toteutumisen kartoitus 2012 Infektioiden torjunnan suositusten toteutumisen kartoitus 2012 Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 12.11.2012 hygieniahoitaja Tuula Keränen Infektioiden

Lisätiedot

Käsihygieniakampanja 2012. ivä 7.11.2011

Käsihygieniakampanja 2012. ivä 7.11.2011 Käsihygieniakampanja 2012 Tk -yhdysjäsenten senten koulutuspäiv ivä 7.11.2011 Käsihygieniakampanja Tavoitteena parantaa käsihygienian k toteutumista Vähentää hoitoon liittyviä infektioita Käsihygienian

Lisätiedot

Infektioiden torjunta leikkausosastolla

Infektioiden torjunta leikkausosastolla Infektioiden torjunta leikkausosastolla S R-N 09.10.2014 Potilaan oikeudet Terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä annetussa laissa kerrotaan hyvän hoidon periaatteet ja niiden potilaalle koituva hyöty ja

Lisätiedot

Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä

Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä Infektiolääkäri Sakari Vuorinen Terveydenhuollon ATK-päivät 30.05.2006 klo 10-10.30 Terveydenhuollossa 3 erilaista infektioista

Lisätiedot

Sivu 1 / 5. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi.

Sivu 1 / 5. Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. Sivu 1 / 5 MRSA Torjuntaohjeita pitkäaikaishoitolaitoksiin Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. MRSA-kantaja MRSA-kantaja on henkilö, jolla

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Infektioiden torjunta sädehoitopotilaalla

Infektioiden torjunta sädehoitopotilaalla Infektioiden torjunta sädehoitopotilaalla hygieniahoitaja 18.4.2013 Yleistä Syöpäpotilas on itse riskipotilas ca, hoidot, immuunipuutos, ab, oper. Hän voi olla myös tartuttava Resistentit mikrobit, ripulitaudit,

Lisätiedot

Alueellinen sairaalahygienia iltapäivä 19.4.2012 Päivi Näykki, sh aoh

Alueellinen sairaalahygienia iltapäivä 19.4.2012 Päivi Näykki, sh aoh Alueellinen sairaalahygienia iltapäivä 19.4.2012 Päivi Näykki, sh aoh Lähtökohtana Clostridium difficile 027 löydökset. Epidemia Hysa:lla v 2007 2011. Taudin luonteesta johtuva tarve torjua tautia. Kehiteltiin

Lisätiedot

ERISTYSPOTILAAN NÄYTTEENOTTO - opaskansio laboratoriohenkilökunnalle

ERISTYSPOTILAAN NÄYTTEENOTTO - opaskansio laboratoriohenkilökunnalle ERISTYSPOTILAAN NÄYTTEENOTTO - opaskansio laboratoriohenkilökunnalle Johanna Siikanen, Laura Skön & Merja Tainio Opinnäytetyö, syksy 2009 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Itä, Pieksämäki Hoitotyön koulutusohjelma,

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Kyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2

Kyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2 Kyselytutkimus Graduryhmä kevät 2008 Leena Hiltunen 29.4.2008 Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1 Kysymysten tekemisessä kannattaa olla huolellinen, sillä ne luovat perustan tutkimuksen

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Havainnointi. Tiedonkeruumenetelmänä. Terhi Hartikainen UEF

Havainnointi. Tiedonkeruumenetelmänä. Terhi Hartikainen UEF Havainnointi Tiedonkeruumenetelmänä Terhi Hartikainen UEF Luentorunko * Fiilis tällä hetkellä? (janalla ) * Mitä havainnointi tarkoittaa, milloin sitä käytetään ja miten? * Esimerkkejä... * Ohje havainnointi

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/2012 1 (5) SAIRAANHOITOPIIRI

HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/2012 1 (5) SAIRAANHOITOPIIRI HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/2012 1 (5) HELSINGIN JA UUDENMAAN N SAIRAALOIHIN KÄYTÄNNÖN HARJOITTELUUN TULEVIEN OPISKELIJOIDEN ISTUS TARTUNTATAUDEISTA JA ROKOTUKSISTA Viiteasiakirjat Tartuntatautilaki

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA OMAINEN PALVELUPROSESSISSA ESIMERKKEJÄ TAMPEREEN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSTA 1 KOTIHOITO TAMPEREELLA Alueet: Yksityiset: Mediverkko 2 lähipalvelualuetta Palvelutähti 1 lähipalvelualuetta Pihlajalinna 3 aluetta

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

SAVONLINNAN KESKUSSAIRAALA LASTEN JA NUORTEN VANHEMMILLE, LAPSILLE JA NUORILLE. Lastentautien yksikkö

SAVONLINNAN KESKUSSAIRAALA LASTEN JA NUORTEN VANHEMMILLE, LAPSILLE JA NUORILLE. Lastentautien yksikkö SAVONLINNAN KESKUSSAIRAALA Lastentautien yksikkö Ulla Rauma, Maija Tiihonen, Jenni Turtiainen Mikkelin Ammattikorkeakoulu, Savonniemen kampus. Kuvituksesta vastasi savonlinnalainen artesaani Ninja Behm.

Lisätiedot

Tutkimus- ja hoitovälineiden huolto

Tutkimus- ja hoitovälineiden huolto Tutkimus- ja hoitovälineiden huolto Ajankohtaista infektioiden torjunnasta. Alueellinen koulutus 5.10.2012 Hygieniahoitaja Reija Leiviskä Puh. 08 315 2898 tai reija.leiviska@ppshp.fi Mitä teen käytetyille

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

Perhepäivähoidon hygieniaohjeet

Perhepäivähoidon hygieniaohjeet Perhepäivähoidon hygieniaohjeet Hygienia ja puhtaus Hygienia on aikuisen ja lasten henkilökohtaista hygieniaa sekä työympäristön-, lelujen ja elintarvikkeiden puhtautta. Hygienian tehostaminen päivähoidossa

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Lähde tukea kuntalaisen tiedonsaantiin. Pirjo Virtanen, henkilöstöpäällikkö Erikoissairaanhoito

Lähde tukea kuntalaisen tiedonsaantiin. Pirjo Virtanen, henkilöstöpäällikkö Erikoissairaanhoito Lähde tukea kuntalaisen tiedonsaantiin, henkilöstöpäällikkö Erikoissairaanhoito Tiedonsaannin haasteita Kuntalaisten odotukset saatavasta tiedosta ovat lisääntyneet haasteita tuovat: väestön vanheneminen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10

Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10 Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10 Sijainti: TYKS Kantasairaala Kiinamyllynkatu 4-8, Turku Rakennus 3 (U-sairaala 10. krs. käynti osastolle kanttiinin puoleisilla hisseillä ja poliklinikalle

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Keinoja käsihygienian tehostamiseen

Keinoja käsihygienian tehostamiseen Koulutus Harjoittelu Roolimalli Seuranta Palaute Tekniset välineet Palkitseminen Tavoitteen asettaminen Tulosvastuu Saatavuus Muistuttajat: posterit, esitteet, äänimerkit, näytönsäästäjät KhYHKÄ-toimintamalli

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

Puhtauspalvelun laatu ja tehokkuus sairaalan näkökulmasta

Puhtauspalvelun laatu ja tehokkuus sairaalan näkökulmasta Puhtauspalvelun laatu ja tehokkuus sairaalan näkökulmasta V-J Anttila osastonylilääkäri, infektiolääkäri, dos HUS/Medisiininen tulosyksikkö Infektiosairauksienklinikka 26.10.2011 26.10.2011 1 Sairaalan

Lisätiedot

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA TURO-PROJEKTI TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA Potilaita hoidettiin enemmän/ pidempään vuoteessa. Tehtiin enemmän potilaan puolesta asioita. Apuvälineitä oli jonkin verran, mutta Niitä ei osattu

Lisätiedot

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Miten aloitimme palvelusuunnitelman tekemisen? 5 3. Miten suunnittelin palvelujani ennen palvelusuunnitelmakokousta?

Lisätiedot

Kosketuseristyshuoneessa toimiminen Honkaharjun sairaalan osasto 3:lla

Kosketuseristyshuoneessa toimiminen Honkaharjun sairaalan osasto 3:lla Saimaan ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Lappeenranta Hoitotyön koulutusohjelma Piia Taalikka Kosketuseristyshuoneessa toimiminen Honkaharjun sairaalan osasto 3:lla Opinnäytetyö 2014 Tiivistelmä

Lisätiedot

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena a työllistyvän työssä jaksamisen tukena Sisältö Esimerkkinä ja puskurina toimiminen suhteessa työyhteisöön Kiireen kesytys ja tylsyyden karkotus Stressinhallinta Voimavara-akku Lyhyt palautumisen kysely

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Hyvinvoiva lapsi. Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Hyvinvoiva lapsi. Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa ROVANIEMEN KAUPUNKI Hyvinvoiva lapsi Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa Varhaiskasvatuspalvelut 2015 Työryhmä: Ahlsved Matias, tartuntataudeista vastaava hoitaja, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyys 2013

Asiakastyytyväisyys 2013 Hallitus 3.3.2014, OHEISMATERIAALI 2 Asiakastyytyväisyys 2013 Vastausmäärät kyselyittäin, koko HUS: Vuodeosastot 3909 Lähetepoliklinikat 2332 Tehovalvonta, heräämö, päiväkirurgia 1935 Psykiatria 634 Synnytyssalit

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN AMMATTITAITOVAATIMUS: Päivi Pesonen syksy 2010 SUUNNITELMALLINEN TYÖSKENTELY: - Toimintakyvyn vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö - Kuntoutujalähtöisen

Lisätiedot

SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA. Sari Nokkala, YAMKopiskelija,

SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA. Sari Nokkala, YAMKopiskelija, SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA Sari Nokkala, YAMKopiskelija, SAMK Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Satakunnan ammattikorkeakoulun pilottina on

Lisätiedot

Käsien pesu, desinfektio ja suojakäsineiden käyttö

Käsien pesu, desinfektio ja suojakäsineiden käyttö Käsien pesu, desinfektio ja suojakäsineiden käyttö Ohje henkilökunnalle 29.3.2011 1 Käsihygienia Kynnet, sormukset ja korut Sormuksien, rannekellon ja rannerenkaiden käyttö ei ole suotavaa terveydenhuoltotyössä,

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä

Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä Hygieniavaatimukset kauneushoitoloissa ja ihon läpäisevissä toimenpiteissä Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät 09.09.2014 Oulu Päivi Aalto Esityksen sisältö Taudinaiheuttajat ja tartuntariskit

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN ERI AIKAKAUSINA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN ERI AIKAKAUSINA TERVEYDEN EDISTÄMINEN ERI AIKAKAUSINA MITEN TERVEYTTÄ ON PARANTANUT Suonenisku eli venesektio Verenseisautus? Miten ennen vanhaan ehkäistiin sukupuolitauteja? venesektio, venisektio, venaesectio, venisectio,

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

Pshp:n Mrsa-epidemiamiten taistellaan infektiotorjunnan resurssien puolesta

Pshp:n Mrsa-epidemiamiten taistellaan infektiotorjunnan resurssien puolesta Pshp:n Mrsa-epidemiamiten taistellaan infektiotorjunnan resurssien puolesta Jaana Syrjänen Osastonylilääkäri Infektioyksikkö Sisätautien vastuualue Toimialue 1 Tays Kekä mää oon, missä me ollaan ja oonks

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Töissä. TEKSTI KUVAT

Töissä. TEKSTI KUVAT 26 Töissä. TEKSTI KUVAT 27 Havainnointitutkimuksessa vain 63 prosenttia henkilökunnasta desinfioi kätensä ennen potilaskontaktia. Sitä vastoin 79 prosenttia meni käsihuuhdepurkille potilaskontaktin jälkeen.

Lisätiedot

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi

Lisätiedot

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 Eva-Maria Emet Johtava hoitaja Folkhälsan Botnia / Östanlid Voimavarojen tunnistaminen kuntouttavan hoitotyön suunnittelussa Kartoittaminen Riskit

Lisätiedot

VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹

VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹ Henkilökunta ohje/ Taulukko Varotoimi ja eristyssuositukset infektiosairauksissa ¹ VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹ Absessi: - runsaasti erittävä http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/6303/10027/

Lisätiedot

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi VeTePO -osahanke 18.10.2011 Kehittämisen lähtökohdat 1 VeTe Potilasohjaus on yksi hoitamisen ydintehtävistä, joka kuuluu lain perusteella potilaan oikeuksiin

Lisätiedot

Hurjat vai kurjat. käsihuuhdekulutusluvut?

Hurjat vai kurjat. käsihuuhdekulutusluvut? Victor Oys Hurjat Huuhdeluvut? Hurjat vai kurjat huuhdekulutukset käsihuuhdekulutusluvut? Alueellinen koulutus 7.10.2011 hygieniahoitaja Tuula Keränen Infektioiden torjuntayksikkö p.08-3152898 Käsihuuhdekulutuksen

Lisätiedot

Millainen on onnistunut ICT-projekti?

Millainen on onnistunut ICT-projekti? Millainen on onnistunut ICT-projekti? Ohjelmistotuotannon lehtori Tero Tensu Ahtee Ohjelmistotekniikan laitoksella 1990- Projektityö-kurssilla 1991- pesunkestävä yliopistohampuusi ei päivääkään oikeissa

Lisätiedot

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia

Lisätiedot