Palvelumuotoilulla innovaatioihin Espoon Suurpellon infotaulut

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Palvelumuotoilulla innovaatioihin Espoon Suurpellon infotaulut"

Transkriptio

1 Palvelumuotoilulla innovaatioihin Espoon Suurpellon infotaulut Aitala, Laura Sainio, Jari Suomi, Johanna Törnroos, Hanna Viinikainen, Pia 2015 Leppävaara

2 2 Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Leppävaara Palvelumuotoilulla innovaatioihin Espoon Suurpellon infotaulut Aitala, Sainio, Suomi, Törnroos ja Viinikainen Liiketalouden koulutusohjelma Loppuraportti Toukokuu, 2015

3 3 Sisällys 1 Johdanto Tietoperusta ja toimintaympäristö Käyttäjätiedon hankintamenetelmät Käyttäjätiedon hankintamenetelmät Suurpelto-projektissa Palvelumuotoilun analyysi- ja visualisointimenetelmät Katsaus olemassa olevaan tietoon taulujen nykytila Asiakas ja asiakkaan odotukset Projektin toteutus Määrittely Ideointi Aivoriihi Tuumatalkoot Conjoint-analyysi Ideoiden seulonta- ja valintamenetelmät Tutkimus Havainnointi Haastattelu Kyselytutkimus Benchmarking Suunnittelu Palvelutuotanto Arviointi The Business Model Canvas - työkalu Asiakassegmentit Arvolupaus Jakelukanavat Asiakassuhteet Ydinprosessit Resurssit Kumppanuudet Kulurakenne Ansaintamalli Palvelukonseptin visualisointi storyboardin avulla Henkilötarina Tärkeimmät löydökset Yhteenveto ja projektin arviointi Lähteet... 35

4 Liitteet

5 5 1 Johdanto Tässä raportissa käsitellään tutkimusmenetelmiä, tutkimustuloksia ja ideointia koskien Espoon Suurpellon (Storåkern) infotauluja. Suurpelto sijaitsee keskellä Espoota Kehä II:n varrella Olarin ja Turunväylän välissä. Tällä hetkellä alueella asuu noin asukasta ja on arvioitu tulevaisuudessa alueella asuvan asukasta. (Suurpelto Laurea.) Espoon Suurpellon tavoitteena on tulevaisuudessa tarjota monipuolisesti asukkaille kauppa-, kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluluita. Alue tarjoaa erilaisia asumismuotoja kaikkiin elämän tilanteisiin. Suurpellon visioiksi on listattu elinikäinen oppiminen, kansainvälisyys, perhekeskeisyys, kestävä kehitys ja uudet palvelukonseptit. (Suurpelto Laurea.) Laurea-ammattikorkeakoulu toteuttaa opintojakson projektit Espoon kaupungin yhteistyökumppanina ja kaikki projektien palveluinnovaatiot toteutetaan Suurpellon alueelle. Tämä projekti keskittyi Espoon Suurpellon alueen sisäisen viestinnän kehittämiseen infotaulujen avulla. Palvelumuotoiluprojektia toteutuksessa käytettiin hyväksi Tuulaniemen prosessimallia. Hänen mallissaan käytetään luovaa ongelmanratkaisun periaatetta. Prosessia voidaan kuvata sarjana loogisesti eteneviä ja toistuvia toimintoja (Tuulaniemi 2011, 126). Toistuvista tapahtumista muodostu tapahtumaketju jota hyödynnetään koko prosessin ajan. Raportti lähtee liikkeelle projektin tietoperustan ja toimintaympäristön määrittelyllä. Projektin määrittelyä seuraa kuvaus projektin toteutuksesta eli itse palvelumuotoiluprosessista, joka esittelee projektin aikana toteutetun tutkimuksen. Tiimi käytti tutkimusmenetelmänä haastattelua, joka toteutettiin haastattelemalla Espoon Suurpellon asukkaita infotaulujen käytöstä sekä bencmarkingia vertailemalla Suurpeltoa muihin vastaavanlaisiin asuinkeskuksiin. Teimme myös havainnointia vastaavanlaisille tauluille muun muassa kauppakeskuksissa. Raportissa esitetään myös palvelukonsepti business model canvasin avulla. Lopuksi raportissa analysoidaan tutkimustulosten luotettavuutta sekä tiimin yhteisiä johtopäätöksiä ja arvioidaan projektia. Projektin tavoitteena oli saada suunniteltua alueelle toimiva ja hyödyllinen viestintäkanava, joka palvelisi monipuolisesti alueen asukkaita arkipäiväisessä elämässä. Projektin sisäinen viestintä on rajattu ainoastaan infotauluihin, ei muihin viestintäkanaviin. Tällä hetkellä infotaulujen käyttö ei ole kovin aktiivista ja taulut eivät toimi interaktiivisesti. Taulut tulisi ottaa aktiivisempaan käyttöön ja jakaa informaatiota tehokkaammin alueen asukkaille. Infotauluja päivittävät tahot ja niissä ilmoitettavat asiat tulisi tulevaisuudessa olla selkeämmät ja informatiivisemmat.

6 2. 1 Käyttäjätiedon 6 Havaintojen perusteella asukkaat ovat kiinnostuneita infotauluista ja niiden sisällöstä. Havainnointien yhteydessä huomattiin myös, että asukkaat olivat huomanneet taulut ja haastatellut asukkaat kertoivat, mitä tietoja he etsivät tauluista. Palvelun kehittämisen kannalta meidän valitsema toimintamalli toi mielestämme parhaan tiedon toiveista ja kehittämisehdotuksista. Alueen pienyrittäjien näkyvyyttä voisi parantaa infotaulujen avulla, kun he voisivat ilmoittaa palveluistaan selkeän kanavan kautta. Tiimin raportissa on tartuttu edellä mainittuihin Suurpellon infotauluja koskeviin teemoihin ja haasteisiin, sekä niihin on pyritty löytämään ratkaisuja. 2 Tietoperusta ja toimintaympäristö Aihealueenamme innovaatiohankkeessamme, palvelumuotoilun keskiössä on Espoossa sijaitsevan Suurpellon alue. Suurpelto sijaitsee Kehä II varrella ja se kuuluu niin sanottuun Suur- Matinkylän alueeseen. Suurpelto määritellään uniikiksi pikkukaupungiksi Espoossa (Suurpelto 2015) ja sen on odotettu kiinnostavan ennakkoluulottomia edelläkävijöitä, jotka ovat halukkaita kokeilemaan erilaisia asumisen ja työn tekemisten tapoja ja tätä kautta rakentavat alueesta omanlaisensa kaupunginosan (Yle 2010). Tiimimme tieto Suurpellosta ja alueen kehittämistoiveista perustuu täysin Suurpellon Markkinoinnilta saatuihin tietoihin, sekä tämän jälkeen itsenäiseen tutustumiseen aiheen parissa. Heti alkumetreillä saimme tietää, että Suurpellossa sijaitsee alueen asukkaille suunnattuja infotauluja, mutta ne ovat valitettavan vähällä käytöllä, verrattuna siihen mikä niiden potentiaali olisi ja minkälaiseksi Suurpellon Markkinointi taulujen käytön toivoisi (Virkkula 2015). Suurpellon Markkinoinnin projektipäällikkö Pekka Virkkula kertoi kurssimme Suurpelto kickoffissa, että yksi Suurpellon keskeisistä teemoista on alueen yhteisöllisyys ja tämä oli asia, jonka otimme ohjaavaksi nuoraksi omaan työskentelyymme. Samaisessa kick-offissa saimme tietää hyvin määräävän tekijän, eli infotauluihin kohdistettava kehitystyö pitäisi onnistua nykyisillä tauluilla, niitä ei budjettisyistä ole tarkoitus tässä vaiheessa uusia. Eli kun kyseessä on olemassa oleva palvelu, jota on tarkoitus kehittää innovoinnin ja palvelumuotoilun avulla, on kyseessä silloin kehittämistyö. Kehittämistyössä tärkeää tuntea ja osata käyttää erilaisia menetelmiä. Kehittämiseen liittyvässä menetelmäosaamisessa ei kuitenkaan ole kyse ainoastaan yksittäisten aineistonhankinta- ja analysointimenetelmien hallinnasta, kuten esimerkiksi kyvystä toteuttaa haastattelu hyvin. Se on tätä paljon laajempaa ja se rakentuu useista tiedoista ja taidoista. (Ojasalo, Moilanen & Ritalahti 2014, 11.) hankintamenetelmät

7 2. 2 Käyttäjätiedon 2. 3 Palvelumuotoilun 7 Käyttäjätiedon hankinnalla tarkoitetaan asiakkaan tiedostamattomien ja tietoisten tarpeiden selville saamista ja niistä oppimista (Innokylä 2015). Tietoa voi kerätä monilla eri menetelmillä, joita ovat: Valmiit lähteet (olemassa oleva tausta-aineisto) Haastattelut ja muilla keinoin toteutetut kyselyt Havainnointi Kohderyhmän osallistaminen suunnitteluun Kulttuuriset luotaimet = itsedokumentointimenetelmät Verkossa tapahtuvat online etnografiat ja tutkimukset (Tuulaniemi 2011, 146.) hankintamenetelmät Suurpelto-projektissa Suurpelto-projektissa, jossa keskityimme sisäisen viestinnän kehittämiseen ja siinä nimenomaan infotauluihin, tiedonkeruumenetelminä käytettiin ensisijaisesti havainnointia, haastatteluita, sekä näiden lisäksi benchmarkingia ja valmiita lähteitä. Haastattelut, havainnoinnin ja benchmarkauksen teemme itse tiiminä ja jo olemassa olevia lähteiden osalta olemme ensisijaisesti yhteydessä Suurpellon Markkinointiin, sekä etsimme tarvittaessa tietoja myös itse. Lyhyehköt haastattelut infotaulujen nykyiseen käyttöön ja kehitystoiveisiin liittyen Suurpellossa, toteutettiin alueen asukkaille ja siellä toimivien harrasteseurojen edustajille. Haastatteluiden toteutuksessa tärkeimpänä ohjaavana tekijänä oli asukkaiden rauha, eli toteutus oli täysin siitä kiinni, ovatko Suurpellon asukkaat halukkaita vastaamaan kysymyksiimme. Yhtenä käyttäjätietojen hankintamenetelmänä hyödynnämme myös Suurpellon Markkinoinnin teettämää asiakaskyselyä Suurpellon asukkaille, joka tehtiin maalis-huhtikuun 2015 aikana. Kyselyssä tutkittiin monia asioita liittyen muun muassa alueeseen, asuntoihin, palveluihin ja jätejärjestelmään. Tämän projektin kannalta kyselyn tärkeimmät kohdat liittyivät kuitenkin infotauluihin: kyselyssä pyydettiin antamaan yleisarvosana tauluille ja tämän lisäksi oli vapaa kysymys Pidätkö infotauluja hyödyllisinä?. analyysi- ja visualisointimenetelmät Palvelumuotoilun määritteleminen on tärkeää. Palvelumuotoilun avulla asiakkaalle luodaan tämän tarpeiden ja toiveiden mukainen palvelukokemus. Asiakkaan lisäksi suunnittelussa huomioidaan palvelun tuottajan näkökulmat. Tavoitteena onkin palvelukokonaisuus, joka on asiakkaan näkökulmasta haluttava ja käyttöön otettava sekä palvelun tuottajan näkökulmasta tehokas ja tunnistettava. Palvelumuotoilu voi olla toimeksiannon mukaan joko uusien palveluiden suunnittelua tai olemassa olevien palvelujen kehittämistä. Palvelumuotoilijat yleensä hyödyntävät työssään useita eri menetelmiä esimerkiksi tarkkailemalla ja ideoimalla tuot-

8 8 taakseen ratkaisuja ilmenneisiin ongelmiin. Tällä tavoin he luovat vaihtoehtoisia versioita tulevasta palvelusta. (Mager 2008.) Yksi osa palvelumuotoilua on palveluelämysten suunnittelu. Suunnittelulla voi vaikuttaa elämysten tuottajiin, palveluympäristöihin ja kohdattaviin vuorovaikutustilanteisiin. Palvelun käyttö voidaan nähdä aikajanana, joka koostuu useista eri palvelutuokioista ja kontaktipisteistä, joiden välityksellä palvelu koetaan. Palvelun kehitysprosessi alkaa usein ideoiden tasolta, jolloin pyritään aktiiviseen ja aloitteelliseen toimintaan. Tällä tavoin saadaan käyttäjien arvojen ja päätösten mukaisia valintoja. (Suomen Standardisoimisliitto 1999/2003.) Suurpellon infotaulujen projektin suunnitteluvaiheessa käytimme tiimimme kesken yhtenä kehitysmenetelmänä group sketchingiä. Group sketching on nopea ja taloudellinen työväline samanaikaisesti kehittää ja selittää ideoita. Sitä käytetään yleensä suunnitteluvaiheessa tai jaettaessa oivalluksia tiimin sisällä, koska tämä työkalu tarjoaa yhteisen perustan keskustelulle riippumatta osallistujien taustoista. Tämä menetelmä perustuu yksinkertaisille piirustuksille ja kaikkia osallistujia kannustetaan osallistumaan. Tätä menetelmää voi etenkin hyödyntää, kun kaikki tutkimustulokset eivät ole vielä täysin selvillä (Service Design Tools 2009). Tämä työskentelytapa on toiminut tiimillä hyvin, sillä tiimin jäsenet ovat oivaltaneet hyviä kehityskelpoisia ideoita työskennellessään yhdessä samalla tehden yhteisiä muistiinpanoja. Group sketching antaa tiimin jäsenille enemmän rohkeutta ja vapautta kertoa omia ideoita, koska se ei ole liian virallinen työskentelymenetelmä. Alla kuvassa 1 on esimerkki tiimin toteuttamasta group sketchingistä, jossa havainnollistettiin kirjoitustaululle kuvin ja sanoin ajatuksia ja ideoita liittyen tulevaan projektiin. Tämä toteutettiin aivan projektin alkuvaiheessa ja listasimme samassa yhteydessä myös aiheeseen liittyviä kysymyksiä.

9 2. 4 Katsaus 9 Kuva 1: Group sketching olemassa olevaan tietoon taulujen nykytila Olemassa olevan palvelun kehittämiseen liittyvässä palvelumuotoilussa mallinnetaan ja visualisoidaan kaikki palveluun liittyvät toimijat. Tämän avulla voidaan havaita arvoa tuottamattomat, tai palvelusta täysin puuttuvat elementit. Asiakkaiden tarpeiden ja odotusten ymmärryksen jälkeen, voidaan kehittää olemassa olevaa palvelua vastaamaan asiakkaiden ja palveluntuottajan tarpeita aiempaa paremmin (Tuulaniemi 2011, 99.) Lähtökohta Suurpellon sisäisen viestinnän kehittämistyöllemme oli se, että keskitymme ainoastaan jo olemassa oleviin infotauluihin ja suuntamme työmme niihin. Infotaulut sijaitsevat suurimmassa osassa kerrostaloja, niiden alakerrassa sekä Suurpellon Infopaviljongilla. Kommunikointi niissä on yksisuuntaista, eli tieto pyörii noin 10 sekunnin viiveellä, vaihtuen automaattisesti ja asukas tai muu taulujen käyttäjä ei voi niistä itse tietoa hakea. Suurpellon markkinointi kertoi, että infotauluissa oleva tieto on lähinnä taloyhtiöiden tietoja, Suurpelto Seuran ilmoituksia ja bussiaikatauluja (Virkkula 2015). Yhtenä käyttäjätiedon hankintamenetelmämme oli havainnointi, jonka toteutuksesta kerrotaan enemmän luvussa 3.2.1, ja jota tehtiin Suurpellossa tutustumalla infotauluihin. Havainnoinnin avulla huomasimme, että infotauluissa ei ole kovinkaan paljon tietoa saatavilla. Tiedot vastasivat juurikin Suurpellon Markkinoinnilta saamiamme tietoja, mutta yllätyimme silti, että tietoa oli niin niukasti. Kuvasta 2 huomaa, että tauluissa on hyvin paljon hyödyntämätöntä tilaa. Tiedotteet-osassa ei ole mitään infoa ja kyseisenä ajankohtana kun ha-

10 10 vainnointia teimme, oli ainoa taululla ilmoitettu ajankohtainen asia Saton ja Asumissäätiön Suurpellon asuntosunnuntai, joka järjestettiin Infopaviljongissa ja tapahtuman tarkoituksena oli kertoa ja mainostaa alueen asuntoja. Kohderyhmänä jo alueella asuvat eivät ehkä ole tälle kaikista potentiaalisimpia, vaan pohdimme että asukkaille voisi kertoa mahdollisesti muista alueen tapahtumista. Bussiaikataulut näyttivät olevan kätevä lisä ja tarkoitukseen sopiva, seuraavat lähtevät bussit kun voi tarkastaa joko omassa rapussa kotoa lähtiessä, tai Infopaviljongilta ohi kävellessä. Kuva 2: Infotaulumalli A Infotauluissa näytti vaihtuvan myös Länsiväylä- lehden uutisotsikoita, joka on ajatuksena hyvä, sen ollessa aidosti paikallislehti joten uutisotsikotkin ovat varmasti asukkaita kiinnostavia. Otsikoita ei ole kuitenkaan suhteutettu infotauluun sopiviksi, joten osa tekstistä loppui kesken, jota havainnoidaan kuvassa 3, ja leikkautui pois. Uutisia ei myöskään voi lukea taululta otsikkotasoa enempää, joten niiden hyödyn tarkoitus jäi havainnointimme perusteella epäselväksi.

11 2. 5 Asiakas 11 Kuva 3: Infotaulumalli B Kuvassa 4 näkyy infotaulun mahdollistavat tahot, eli kyseiset firmat ovat jollakin tavalla mukana asukasinfojärjestelmässä. Tämän yhteydessä huomasimme, että taulussa, tai sen lähimaastossa ei ole saatavilla minkäänlaisia yhteystietoja, jos asukas haluaisi itse ilmoittaa taululle esimerkiksi remontista, juhlista ynnä muusta vastaavasta. Looginen paikka tämän tyyppisille ilmoituksille olisi Tiedotteet osiossa ja sen alalaidassa voisi olla myös taho, johon ottaa yhteyttä. Kuva 4: Infotaulumalli C ja asiakkaan odotukset Asiakkaana projektissamme on Suurpellon Markkinointi Oy, joka on Espoon kaupungin alaisuudessa toimiva osakeyhtiö ja se on perustettu alun perin alueen markkinointia varten (Länsiväylä 2013). Nykyisin heidän kauttaan hoituu muun muassa keskeisen Infopaviljongin varaukset, sekä muu yleinen tiedottaminen (Suurpelto 2015). Suurpellon markkinointi on myös yksi monesta tahosta, ketkä päivittävät infotaulujen sisältöä. Kaiken kaikkiaan päivittäviä tahoja on noin 13: Suurpellon Markkinoinnin lisäksi Asuntosäätiö päivittää sisältöä, kuin myös huolto-

12 12 yhtiöt, joita on noin neljä kappaletta ja alueella toimivat isännöitsijätoimistot, joita on arviolta seitsemän kappaletta (Virkkula 2015). Asiakkaan kertoma tavoite aiheeseen liittyen oli seuraava: Perinteiset vs. uudenlaiset infotaulut; miten viestitään sähköisellä ilmoitustaululla? Viedään Suurpeltolaiset uudenlaiseen viestintäkulttuuriin Tämän lisäksi projektijohtaja Pekka Virkkula ja projektikoordinaattori Netta Savinko kertoivat aloitus kick-offissa, että toive ja tavoite olisi saada taulut huomattavasti nykyistä enemmälle käytölle. Keskustelun myötä tuli esiin taulua päivittävien tahojen hurja määrä ja tämä koettiin myös asiakkaan kannalta hieman hankalaksi ja sekavaksi tekijäksi. Täten myös tauluja päivittävien tahojen selkeyttäminen nousi myös yhdeksi tärkeäksi tekijäksi. Kokonaisuutena tärkein tavoite on Suurpellon sisäisen viestinnän parantaminen infotaulujen avulla. Normaalisti sisäisellä viestinnällä tarkoitetaan kaikkea organisaation sisällä tapahtuvaa viestintää (SPYM 2012), mutta tässä tapauksessa sisäinen viestintä heijastetaan koskemaan Suurpellon alueen sisäistä viestintää. Huonosti hoidettu sisäinen viestintä johtaa useasti tilanteisiin, että tieto ei yksinkertaisesti kulje eteenpäin, tai se on todella hankalasti saatavilla (SPYM 2012). Nämä ongelmat vastaavat osaltaan myös Suurpellon nykytilannetta, joten nämä seikat tulee ehdottomasti ottaa huomioon kehitystyössä. 3 Projektin toteutus Tehtävänä oli tarkastella Suurpellon sisäisen viestinnän kehittämisprojektia. Palvelumuotoiluprojektia toteutuksessa käytettiin hyväksi Tuulaniemen prosessimallia. Hänen mallissaan käytetään luovaa ongelmanratkaisun periaatetta. Prosessia voidaan kuvata sarjana loogisesti eteneviä ja toistuvia toimintoja. (Tuulaniemi 2011, 126.) Toistuvista tapahtumista muodostu tapahtumaketju, jota hyödynnetään koko prosessin ajan. Palvelun kehittäminen on aina uuden luomista ja siten ainutkertaista, minkä johdosta ei ole mahdollista luoda yhtä prosessia, joka toimisi kaikenlaisten palveluiden kehittämisessä. Pääperiaatteeltaan kaikki palvelumuotoiluprosessit ovat samankaltaisia, mutta käytännön sovelluksia on olemassa lukuisia, riippuen toteuttajan taustoista tai henkilökohtaisista näkemyksistä. (Tuulaniemi 2011,126.) Valitsimme Tuulaniemen kehittämän mallin sen vuoksi, että katsoimme sen parhaiten sopivan meidän suunnitteluratkaisuun. Suunnittelumallin avulla pyrimme hahmottamaan, miten kehitämme tarjottua, olemassa olevaa palvelua. Lähtökohtana oli lisäarvon tuottaminen asiakkail-

13 3. 1 Määrittely 3. 2 Ideointi 3. 3 Aivoriihi 13 le asiakaslähtöisestä suunnittelusta pohjalta. Asiakasymmärryksen lisäksi otimme huomioon palveluntuottajan eli Suurpelto markkinointi Oy:n käytännön realiteetit eli kapasiteetin tuottaa lisätietoa infotauluihin. Palvelumuotoiluprosessi muodostuu kolmesta eri osasta: Ongelman määrittely ja sen tutkiminen Suunnittelusta ja tuotannosta sekä lopuksi arvioinnista Ryhmämme tehtävänä oli tutkia infotaulujen toiminnan kehittämistä ja lisäarvon luomista asukkaille niiden avulla. Palvelun tuottajana toimii Suurpellon markkinointi Oy, jonka tehtäviin kuuluu Suurpelto.fi sivuston ylläpito. Yhtiö on konsultointia ja markkinointia harjoittava yritys. Yrityksen tavoitteena on markkinoida Suurpellon aluetta ja muodostaa yhdessä asukkaiden kanssa alueesta viihtyisä paikka asua ja elää. Ideoinnin tavoitteena on etsiä työkaluja uusille avoimille ideoille ja edistää positiivista luovuutta ryhmän jäsenten välillä. Valitsimme työmme ideointimenetelmiksi aivoriihen, tuumatalkoot ja conjoint analyysin. Seuraavaksi kerromme menetelmistä, niiden toteuttamisesta sekä tuloksista. Aivoriihi on yksi luovan ongelmaratkaisun standardimenetelmistä, jossa ideat tuotetaan ryhmässä. Sitä voidaan kutsua myös ideointityöpajaksi. Yleensä ryhmän kokona on 6 12 henkilöä, jota johtaja ohjaa ideoimaan uusia lähestymistapoja tai ratkaisuja johonkin ongelmaan. Aivoriiheen kuuluu seuraavat vaiheet: esivaihe (asetetaan ja rajataan tavoitteet), lämmittelyvaihe (vapautetaan ennakkoluulot ja turhat asenteet), ideointivaihe (vapaata ideointia, ei arvostelua) ja valintavaihe (ideoita tarkastellaan kriittisesti). (Ojasalo, Moilanen & Ritalahti 2014, ) Rajatun ajan kuluessa keksimme ideoita yhden ryhmämme jäsenistä kirjoittaessa niitä muistiin. Aivoriihimenetelmä oli tuottoisa ja vapauttava, ideoita syntyi määrällisesti melko paljon. Tämän kaltainen täysin kritiikitön ideointi myös vapautti ryhmän jäsenet päästämään luovuutensa valloilleen. Haastavinta tässä tekniikassa olikin olla arvostelematta ja kyseenalaistamatta muiden ideoita. Oli myös melko haastavaa olla selittelemättä liikaa omia ideoita.

14 3. 4 Tuumatalkoot 14 Määrällisesti isoon joukkoon mahtuu luonnollisesti jonkin verran laadullisesti heikompia ideoita, eli ideoita, jotka ovat melko absurdeja nykyteknologialla mahdottomia toteuttaa tai sitten jo olemassa olevia. Kaiken kaikkiaan aivoriihi oli hyvä startti ideointisessiolle, mutta kolikon kääntöpuolena olikin sitten se, että tuumatalkoihin, josta seuraavaksi kerromme, ei sitten oikein meinannut riittää enää uusia ideoita, koska ideatankit oli tyhjennetty aivoriihessä. Aivoriihessä syntyneitä ideoita: 1) Kysytään asukkailta mielipiteitä haastatteluilla Mikä hyvää? Mikä huonoa? Mitä haluaisivat? 2) Tehdään kysely asukkaille internetin kautta Kilpailu? 3) Näyttötaulujen vertailu muissa paikoissa kauppakeskukset lentokenttä 4) Mennään itse testaamaan tauluja Suurpeltoon 5) Tehdään vertailua ja kysely näyttötaulujen toimittajista 6) Pidetään aivoriihi, mitä me haluaisimme, jos asuisimme siellä Tuumatalkoot on innostava ryhmätyömenetelmä, jossa osallistujat kommunikoivat toistensa kanssa kirjoittamalla. Tavoitteena tuumatalkoissa on ongelmanratkaisu tai uusien ideoiden tuottaminen valitusta aiheesta. Osallistujat kiertelevät vapaasti huoneessa ja kirjoittavat mieleen tulevia ideoita lehtiötauluille. Tarkoituksena on tutustua myös muiden ideoihin, inspiroitua niistä ja kirjoittaa uusia ideoita papereille. Ideointivaiheessa osallistujat eivät keskustele toistensa kanssa vaan kommunikointi tapahtuu kirjoitettujen ideoiden kautta. (Lampikoski & Lampikoski 2004.)

15 15 Jokaisen ryhmän jäsenen piti kirjata yksi idea paperille. Tämän jälkeen papereita vaihdeltiin, sillä käytössämme ei ollut fläppitauluja ja jokainen ryhmän jäsen kirjoitti jokaisen paperin ideoiden perään omia parannusehdotuksia ja jatkoideoita pohjautuen paperilla olleisiin ideoihin. Prosessin aikana ei saanut puhua. Tämä luovuustekniikka ei antanut määrällisesti niin paljon ideoita kuin aivoriihi ja osa ideoista olivat samoja, mutta syntyneet ideat olivat kenties hiukan laadukkaampia. Laadukkuuteen vaikutti alkuperäisideoiden jatkojalostaminen. Jos alkuperäisidea oli jo olemassa, niin jatkojalostamalla siitä saatiin aivan uusi idea. Tuumatalkoot olivat ryhmämme mielestä kokeilemistamme luovuustekniikoista paras. Tällainen tekniikka sopii myös paremmin kaikenlaisille ihmisille. Tuumatalkoissa ei tarvitse jännittää, koska ideoita ei tarvitse suoltaa ilmoille ääneen. Tässä tekniikassa ei myöskään tule minkäänlaista kilpailua siitä, kuka ideoi eniten ja on ryhmän luovin. Tuumatalkoissa oli myös hyvää se, että ideoihin sai tutustua rauhassa ja niitä sai kehitellä eteenpäin ihan omassa rauhassa. Oli myös inspiroivaa huomata miten muut ryhmän jäsenet olivat jatkojalostaneet omia alkuperäisideoita. Tuumatalkoita voisikin kehitellä niin, että idealappusia kierrätettäisiin ryhmänjäsenillä kaksi tai useampi kierros. Tuumatalkoissa syntyneitä ideoita: 1) Haastattelut Yhteiskokeilu/-käyttö asukkaiden kanssa 2) Kysely internetin kautta Otettaisiin mukaan kauppakeskusten teknologiaa ja kysyttäisiin olisiko siitä hyötyä alueelle 3) Kilpailu Luovin idea kilpailu, jossa olisi mahtava palkinto (sponsorit mukana) 4) Tehdään vertailua ja kysely näyttötaulujen toimittajista Soitetaan toimijoille ja selvitetään erilaisten laitteiden mahdollisuuksia ja hintatietoja 5) Pidetään aivoriihi siitä, mitä me asukkaina haluaisimme Mukaan alueen asukkaita Mukaan laitetoimittajia Mukaan alueen päättäjiä

16 3. 5 Conjoint-analyysi 3. 6 Ideoiden 16 Conjoint-analyysi soveltuu konkreettiseksi suunnitelmaksi aikaansaadun idean edelleen kehittelyyn. Osallistujat tekevät arvioita konseptin yksittäisistä ominaisuuksista. Sen perusteella niitä voidaan muuntaa ja lisätä tai vähentää sen mukaan, minkä arvon osallistujat kullekin ulottuvuudelle antavat. Analyysi voidaan toteuttaa halutessa myös tilastollisesti. (Lampikoski & Lampikoski 2004.) Conjoint-analyysiin valitsimme yhden innovaation, jota aloimme ryhmässä jatkojalostaa. Emme käyttäneet mitään tilastollista menetelmää ideoiden hyvien ja huonojen puolien laskemiseen, vaan kävimme avointa keskustelua innovaation kehittelyssä. Tämä työskentelytapa oli erittäin hedelmällinen, varsinkin kun kehiteltävä innovaatio oli yhdessä valittu. Selkeästi tässä toimintatavassa pystyi helpommin keskittymään innovaation yksityiskohtien muokkaamiseen ja fokus pysyi terävänä, koska kohteena oli vain yksi innovaatio. Conjoint analyysissä kehitelty idea: Näyttötaulujen arviointi Erilaiset muut paikat (kauppakeskukset, lentokentät yms.) Erilaiset käyttötarkoitukset Kartanonkosken alueella suhteellisen vastaava tilanne benchmarking Vertailu tarpeiden mukaan Kartoitus alueen tarpeista Esitys sopivasta menetelmästä Yhteys laitevalmistajiin, mitä muokkausmahdollisuuksia nykyisillä laitteilla on tarpeiden mukaan seulonta- ja valintamenetelmät Ideoiden seulonta- ja valintamenetelmän toteutimme niin, että ryhmän jäsenet antoivat jokaiselle idealle "Kyllä jatkoon" - äänen tai "Ei jatkoon" äänen. Ainoastaan ne ideat valittiin jatkoon, jotka saivat yksimielisen päätöksen jatkoon menosta. Tämän esikarsinnan jälkeen ryhmällämme oli kaksi ideaa, mitkä piti vielä rankata paremmuusjärjestykseen. Rankkaus suoritettiin antamalla parhaalle idealle ykkössija ja siitä sijalukuja alaspäin huonommille ideoille. Jokainen ryhmän jäsen suoritti henkilökohtaisen rankkauksen, minkä jälkeen laskimme tulokset ja näin saimme ideat paremmuusjärjestykseen. Kaksi valittua ideaa olivat:

17 4. 1 Havainnointi 17 1) Näyttötaulujen vertailu muissa paikoissa 2) Kartanonkosken benchmarking 4 Tutkimus Tutustuimme Suurpellon alueella infotauluihin ja haastattelimme alueen asiakkaita taulujen käytöstä. Tavoitteena oli syventää käsitystä mihin asukkaat käyttävät nykyisin tauluja ja miten niitä tulisi kehittää. Tutkimuksessa keskityimme sisäisen viestinnän kehittämiseen ja siinä nimenomaan infotauluihin. Tiedonhankinta menetelminä käytettiin haastattelua ja havainnointia, sekä Benchmarking tutkimusmenetelmää. Havainnointi on hyödyllinen tutkimuksellisen kehittämistyön menetelmä, jonka avulla on mahdollista saada tietoa esimerkiksi miten ihmiset käyttäytyvät tietyissä tilanteissa. Luonnollisessa toimintaympäristössä suoritettu havainnointi on erittäin suosittu tiedonhankinta menetelmä. Tutkimuksellinen havainnointi ei ole satunnaista tarkkailua vaan systemaattista tiedon keruuta. Havainnointia voidaan käyttää itsenäisenä tiedonhankinta menetelmänä tai haastattelun ja kyselytutkimuksen lisänä. Menetelmän avulla päästään tutkimaan asiaa sen luonnollisessa ympäristössä ja saadaan todellista tietoa siitä, miten ihmiset toimivat ja käyttäytyvät. Merkittävää on tehdä havaintoa siitä, toimivatko ihmiset kuten he sanovat toimivansa. (Ojasalo ym. 2014, 114.) Havainnointi sopii hyvin erilaisiin kehittämistehtäviin, kuten Suurpellon infotaulujen tutkimiseen. Menetelmää käytetäänkin usein esineiden, kuvien tai ympäristön tutkimiseen. Palvelumuotoilussa havainnointi on hyvin yleisesti käytetty tutkimusmenetelmä. Esineiden käyttäminen luonnollisessa ympäristössä on tutkimuksen kannalta oleellinen asia, joka kiinnostaa tutkijaa ja tutkimuksen toimeksiantajaa. (Ojasalo ym. 2014, 114.) Havainnointi ja haastattelu suoritettiin käynnillä Suurpellossa Teimme lyhyehköjä haastatteluita infotaulujen nykyiseen käyttöön ja niiden kehitystoiveisiin liittyen alueen asukkaille ja siellä toimivien harrasteseurojen edustajille. Havainnoinnin perusteella voidaan ensinnäkin todeta, että infotauluja ei ole kaikissa alueen taloyhtiöissä. Yleisvaikutelma tauluista oli mielestämme mukava ja se kävi ilmi myös haastattelututkimuksen vastauksissa. Taulut on helppo havaita, mutta ne eivät houkuttele uteliasta tarkastelemaan niitä lähemmin.

18 4. 2 Haastattelu 18 Taulujen sisältö oli hyvin vähäistä. Niissä oli lähinnä lähikaupan mainoksia, lähiliikenteen aikatauluja sekä paikallislehden uutisia. Osa taulusta oli tyhjänä, odottamassa mahdollista informaatiota. Haastattelu on hyvin yleisesti käytetty tiedonkeruumenetelmä tutkimustyössä. Haastattelu sopii moniin kehittämistehtäviin erinomaisesti, sillä sen avulla voidaan selventää ja syventää tietoa tutkimuksen tai kehittämistyön kohteesta. Aidossa toimintaympäristössä tehty haastattelu antaa usein todellisemman ja syvällisen tuloksen tutkittavasta asiasta. Puolistrukturoitu teemahaastattelu on käyttökelpoinen tutkimusmenetelmä esimerkiksi, kun kvalitatiivisen tutkimus on tehty ja kun sen tuloksia tutkitaan. Haastattelu on hyvä yhdistää tutkimustyössä muihin menetelmiin, sillä ne tukevat toisiaan. (Ojasalo ym. 2014, 106.) Haastattelussa kävi ilmi, että asukkaat kaipasivat informaatiota Ison Omenan tapahtumista sekä ilmoituksia erilaisista alueellisista palveluista. Erityisesti toivottiin tietoa esimerkiksi liikuntakeskusten tarjouksista sekä palvelutarjonnasta. Eräs asukas toivoi tietoa käsityökerhosta sekä lasten kuvataidekoulusta. Hyviä ilmoitettavia asioita olisivat rapun juoksevat asiat, esimerkiksi pyykkitupaan liittyvät tiedot, tietoja saunavuoroista sekä pihajuhlista. Yleisesti kaikki haastatellut mainitsivat, että tauluja voisi käyttää enemmän alueen yhteishengen ja yhteenkuuluvaisuuden tunteen luomisessa. Kysyimme lisäksi mielipidettä, tulisiko taulujen olla interaktiivisia. Vastaajien mielestä interaktiivisuus lisäisi taulujen käyttöä, mutta kukaan ei pitänyt sitä välttämättömänä lisäpalveluna. Interaktiivisissa tauluissa voisi olla kategoriat, joiden mukaan hakea erilaista tietoa. Nykyisin taulu mahdollistaa vain rajallisen määrän informaatiota. Yleisvaikutelma tauluista oli positiivinen ja niitä pidettiin huomattavasti parempina kuin perinteinen ilmoitustaulu. Niiden avulla luotiin yksi uusi, miellyttävä elementti alueen rappukäytäviin. Eräs haastatelluista mainitsi, että hänen taloyhtiössä ei vielä ole taulua, mutta se olisi erinomainen lisäpalvelu talonasukkaille. Yleisvaikutelmana jäi käsitys, että taulut ovat hyvä ja tehokas tapa välittää tietoa. Ne mahdollistavat nopean tiedonvälityksen varsinkin, kun informaatio halutaan saada asukkaille nopeasti. Interaktiivisuus olisi hyvä lisäpalvelu, mutta sitä ei koettu välttämättömäksi. Järjestelmää voisi kehittää myös siten, että asukkaille luotaisiin mahdollisuus antaa palautetta tiedonvälittäjälle taulun välityksellä. Taulut tulisi saada nykyistä tehokkaampaan käyttöön ja niille tulisi luoda moni-ilmeisempi sisältö. Taulujen tarjoamia mahdollisuuksia ei täysin ole hyödynnetty, eli niiden sisältöä tulee jatkossa kehittää.

19 4. 3 Kyselytutkimus 4. 4 Benchmarking 19 Kyselytutkimus rakentuu vaiheittain, ja ensin suunnitellaan, mitä tietoa tutkimuskysymyksien avulla haetaan. Kysymysten analysointi tulee suunnitella etukäteen ennen kyselyn toteuttamista. Kysymysten tulee olla selkeitä, yksinkertaisia ja helposti vastattavissa. Mikäli kyselystä halutaan tehdä johtopäätöksiä ja pohtia tuloksien yleistettävyyttä, on tutkimuksessa keskeistä perusjoukon ja otoksen määrittäminen. Tulokset esitetään usein erilaisina tunnuslukuina. (Ojasalo ym. 2014, 41.) Suurpellon markkinointi Oy suoritti asukkaille suunnatun kyselytutkimuksen maalishuhtikuussa Kyselyssä tiedusteltiin asiakkailta heidän viihtymistään alueella sekä alueen palveluista. Kyselyyn saatiin 50 vastausta. Kysymykset, jotka liittyivät infotauluun ja niiden sisältöön, olivat seuraavanlaisia: Miten tyytyväisiä olette infotauluihin asteikolla 1-5. Vastaajista 56 prosenttia oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä infotauluihin ja 30 prosenttia vastaajista piti niitä hyvänä. Vapaissa vastaustauksissa asukkailta kysyttiin Pidätkö infotauluja hyödyllisinä? Vastaajista suurin osa ilmoitti, että taulujen tulisi olla monipuolisemmat ja niissä olisi hyvä olla tietoa alueen tapahtumista. Joukkoliikenteen aikataulut saivat kiitosta ja osa vastaajista toivoi enemmän ajankohtaista ja tuoretta tietoa taloyhtiön tapahtumista. Taulujen ylläpitoa ja vastuuhenkilöä kaivattiin joissakin vastauksissa. Merkittävin huomio oli kuitenkin se, että asukkaat toivoivat omia Suurpellon nettisivuja joilla luodaan omaa identiteettiä ja vahvistetaan yhteisöllisyyttä. Benchmarking on tutkimusmenetelmä, jonka avulla opitaan vertaamalla omaa toimintaa parhaaseen käytäntöön. Tutkimusmenetelmän perusajatus on oppia toisilta ja samalla kyseenalaistaa oma toimintatapa. Benchmarkingissa muiden käytänteitä joudutaan monesti soveltamaan omaan toimintaan sopivaksi, jonka seurauksena syntyy myös jotain avain uutta. (Ojasalo ym. 2014, 43.) Ryhmämme tutustui vastaaviin infotauluihin muun muassa Vantaalla. Tikkurilan keskustaan on juuri valmistunut uusi laadukas asuintalo, As. Oy Vantaan Piletti. Talossa on yhteensä 30 huoneistoa sekä noin kymmenen toimisto- ja liiketilaa. Rappukäytävässä olevassa taulussa on asukkaiden nimet, huoltoyhtiön sekä isännöitsijän yhteistyötiedot. Tauluun on laitettu taloyhtiön tiedotteet, säätiedot sekä tuoreimmat Ylen uutiset. Oheisessa kuvassa 5 näkyy As Oy

20 20 Vantaan piletin rapussa oleva infotaulu. Taulun ylläpidosta vastaa huoltoyhtiö ja taulun tietoja päivitetään joka arkipäivä. Kuva 5: Infotaulu As. Oy Vantaan piletti Taloyhtiöiden infotaulujen lisäksi tutustuimme kolmen kauppakeskuksen Kaaren, Kampin ja Jumbon infotauluihin. Taulut ovat erilaisia kuin taloyhtiöiden taulut, mutta toimintamalli niissä on sama. Tietojen päivitys ja taulujen ylläpito on yhdellä henkilön vastuulla. Tiedot vaihtuvat usein ja tietojen päivitys on hyvin aktiivista. Suurpellon infotaulujen sisältöä voisi päivittää usein ja tauluihin voisi lisätä huomattavasti enemmän yleistä tietoa. Vantaalla avattiin tammikuussa 2015, uusia kauppakeskus Dixi. Keskuksessa on myös Vantaan kaupungin yhteispalvelupiste. Palvelupisteessä toimii kaupungin matkakeskus, josta asiakkaat voivat ostaa teatteri-, konsertti- tai joukkoliikennelippuja. Vantaa on sijoittanut matkakeskukseen neljä infotaulua joissa on 13 noin 10 sekunnin välein vaihtuvaa mainosta. Aiheet ovat kaupungin yleisiä tapahtumia, yhteistyökumppaneiden tapahtumia tai mainoksia. Taulut toimivat aktiivisena tiedonvälityskanavana ja niiden sisältö päivitetään muutaman kerran päivässä. Taulujen ylläpidosta vastaa yksi viestintäosaston henkilö, jolle halukkaat voivat toimittaa tiedotteita. Taulujen toiminta on hyvin tehokasta, poikkeavat asukastiedotteista, mutta toiminnan sisältö on sama kuin Suurpellon infotauluissa. Kuvassa 6 on Dixi, matkakeskuksen infotaulu. Kuvissa 7 9 on kuvattu Kampin, Kaaren ja Jumbon kauppakeskusten infotauluja.

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Palvelujen konseptointi

Palvelujen konseptointi Palvelujen konseptointi TWG Mikko Koivisto 22.4.2013 1 PaMu Ideointi PaMu Ideointi Vaihtoehtoisten palveluratkaisujen ideointi kertyneeseen ymmärrykseen (mm. käyttäjätarpeet ja palveluntarjoajan tavoitteet),

Lisätiedot

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5. Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.2015, Tampere Yritys Lähtökohta Tarve kehittämiselle Esityksen sisältö Kehityshanke

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

Palvelumuotoilu(service design)

Palvelumuotoilu(service design) Palvelumuotoilu(service design) Välineitä käyttäjälähtöisyyteen ja yhteiskehittelyyn Satu Miettinen Mitä palvelumuotoilu on? Palvelumuotoilulla tarkoitetaan palveluiden kaupallista kehittämistä muotoilun

Lisätiedot

Palvelujen kehittäminen yhdistyksen toimintaan

Palvelujen kehittäminen yhdistyksen toimintaan Palvelujen kehittäminen yhdistyksen toimintaan asiakasymmärrys kehittämisen lähtökohtana palvelumuotoilun keinoja soveltaen Heli Laurikainen, kyläkehittäjä Aistien avoimia oppimisympäristöjä kehittämässä

Lisätiedot

Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä

Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä Hanna-Riina Vuontisjärvi Projektipäällikkö/ Palvelumuotoilija Lapin yliopisto, Taiteiden Tiedekunta hanna-riina.vuontisjarvi@ulapland.fi Mitä palvelumuotoilija

Lisätiedot

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Matkailutoimialan aamu 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Asiakaskäyttäytyminen internetissä asiakkaan tietotarpeet ja ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Internet on noussut vallitsevaksi viestintävälineeksi.

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ YHDISTYKSEN VIESTINTÄ Sisäinen viestintä - eri yhdistyksissä eri apuvälineitä, kuitenkin yleensä: Henkilökohtainen vuorovaikutus: puhelin, yhteiset kokoontumispaikat Jäsenkirje, sähköinen tai fyysinen

Lisätiedot

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio Asta Bäck Sosiaalisen median mahdollisuuksia Palvelu voi rakentua kokonaan käyttäjien tuottaman aineiston ja käyttäjien aktiviteetin ympärille Flickr

Lisätiedot

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298 Asiakaskysely 2011 FINAS-akkreditointipalvelun asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin marras-joulukuussa 2011. Kysely lähetettiin sähköisenä kaikille FINASin asiakkaille. Kyselyyn saatiin yhteensä 182

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Palvelumuotoilun perusteet. Terve-SOS 18.05.2011 Sami Oinonen, Hub Helsinki

Palvelumuotoilun perusteet. Terve-SOS 18.05.2011 Sami Oinonen, Hub Helsinki Palvelumuotoilun perusteet Terve-SOS 18.05.2011 Sami Oinonen, Hub Helsinki Mitä palvelumuotoilu on Keskeiset käsitteet Miksi se on olennaista Kehittämisen malli Kuka: Sami Oinonen, Kirkkonummi, kalliokiipeilijä,

Lisätiedot

Innovaatiotoiminnan verkostoituminen Koulii hankkeen alkuvaiheessa

Innovaatiotoiminnan verkostoituminen Koulii hankkeen alkuvaiheessa Innovaatiotoiminnan verkostoituminen Koulii hankkeen alkuvaiheessa Soile Juujärvi ja Kaija Pesso Laurea-ammattikorkeakoulu Koulutuksen innovaatio & integraatio - hanke KOULII (2010-2012) Laurea-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Kotitalon kotisivut Taloyhtiosivut.fi palveluna omalle taloyhtiölle

Kotitalon kotisivut Taloyhtiosivut.fi palveluna omalle taloyhtiölle Kotitalon kotisivut Taloyhtiosivut.fi palveluna omalle taloyhtiölle 18.9.2010 Helsinki Hallitusforum Timo Tossavainen Kiinteistöliiton järjestöpäällikkö Taloyhtio.netin päätoimittaja Kotitalon kotisivut

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA

SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA Markkinatehdas on ryhmä nuoria markkinoijia, joiden tavoitteena on parantaa Keski-Suomen yritysten markkinoinnin suunnitelmallisuutta ja auttaa käytännön toteutuksessa.

Lisätiedot

Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012. Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012

Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012. Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012 Sähköpostin työkäyttötutkimus 1 Lähtotilanne Katrium España S.L. toteutti toukokuun 2012 aikana D-Fence Oy:n toimeksiannosta sähköpostin työkäyttötutkimuksen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja Tammikuussa 2012 toteutettiin valtakunnallinen Yritys- Suomi lanseerauskampanja. Mikkelin

Lisätiedot

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Tero Keva TY/Brahea keskus 08.12.2015 SparkUp Portti - SUP (EAKR 2015-2016) Keskeinen sisältö ja tavoitteet Tarve: Edistää varsinaissuomalaisten pk-yritysten kilpailukykyä,

Lisätiedot

Rane energianeuvonta. Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen

Rane energianeuvonta. Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Rane energianeuvonta Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Ranen henkilöstöä Antero Mäkinen Rakentaminen Katja Räsänen Harjoittelija Petri Mäkelä Rakentajan opas Tiina Hakala Asuminen Ilari

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Wiki korvaa intranetin. Olli Aro 3.6.2010

Wiki korvaa intranetin. Olli Aro 3.6.2010 Wiki korvaa intranetin Olli Aro 3.6.2010 Olli Aro Metsäteollisuuden myynti- ja markkinointitoimia 15 v B2B integraatioita 8 v Verkkopalveluita 7 kk Kehittämiskonsulttina Harrastuksina Talvella hiihto ja

Lisätiedot

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 2010 Asiakaskysely Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 1. Kyselyn toteutus ja osallistujat Porin kaupunginkirjasto tekee joka vuosi asiakaskyselyn, jolla mitataan kirjastopalvelujen laatua

Lisätiedot

Oppimiskeskussuunnittelu ja palvelumuotoilu

Oppimiskeskussuunnittelu ja palvelumuotoilu Oppimiskeskussuunnittelu ja palvelumuotoilu Matti Raatikainen Aalto-yliopiston kirjasto Tuuletetaan palveluajattelua! seminaari 24.10.2014 Sisältö 1. Kirjastosta Oppimiskeskukseksi 2. Palvelumuotoiluhanke

Lisätiedot

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa.

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa. Sisältöä ja ilmettä markkinointikanaviin: mitä, miksi ja kenelle. Internetmarkkinointiseminaari osa 2, Tupaswilla, Laukaa, 19.11.2012. Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Aika Vaihe Lopputulos

Aika Vaihe Lopputulos Ruokis-hanke ICT PROJEKTI: Projektin ohjaaja: Lasse Seppänen Projektipäällikkö: Tommi Leppänen Projektin jäsenet: Jenita Karimäki, Tuija Pörhölä, Kalle Veuro ja Olli Savisaari Projekti Projektin tarkoitus

Lisätiedot

UUDESSA ASIAKKUUDESSA ALOITTAMINEN MARKKINOINNIN ALKEET

UUDESSA ASIAKKUUDESSA ALOITTAMINEN MARKKINOINNIN ALKEET UUDESSA ASIAKKUUDESSA ALOITTAMINEN MARKKINOINNIN ALKEET Tomi Grönfors THE GROENFORS METHOD 27/04/15 Brandfors Markkinointiosasto palveluna CHECK-LIST Hyvissä ajoin ennen aloittamista Ennen tapaamista Ensimmäisen

Lisätiedot

Palvelukonsepti suurasiakkaille

Palvelukonsepti suurasiakkaille Palvelukonsepti suurasiakkaille Merplast Oy on vuonna 2005 perustettu työpaikkojen työturvallisuuteen ja siihen liittyvään konsultointiin keskittyvä yhtiö. Asiakkaitamme ovat pienet ja keskisuuret yritykset,

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

Asiakaspalveluprosessin kehittäminen jakelun vaikutuspiiriin kuuluvien asioiden osalta

Asiakaspalveluprosessin kehittäminen jakelun vaikutuspiiriin kuuluvien asioiden osalta Asiakaspalveluprosessin kehittäminen jakelun vaikutuspiiriin kuuluvien asioiden osalta Tehtävät 1. Asiakaspalvelun ja asiakkaiden vaatimukset jakelulle => haastateltavat organisaatiot/henkilöt => lukijaraatien

Lisätiedot

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 Päivämäärä Lajin vastuuhenkilöt: Tea Ruppa, lajivastaava, Jyväskylän ammattiopisto Semifinaalikoordinaattori:

Lisätiedot

IPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi

IPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi IPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi VT Ari-Pekka Launne Kolster OY AB Helsinki 31.5.2012 IPR ja Internet mistä on kysymys? Internet on muuttunut muutamien toimijoiden yhteydenpitovälineestä globaaliksi

Lisätiedot

Palvelumuotoilu. Luomme sytyttäviä palvelukokemuksia! info@palvelumuotoilupalo.fi. Diak 24.4.2014

Palvelumuotoilu. Luomme sytyttäviä palvelukokemuksia! info@palvelumuotoilupalo.fi. Diak 24.4.2014 Palvelumuotoilu Luomme sytyttäviä palvelukokemuksia! Diak 24.4.2014 Piia Satu Sari 2 palvelumuotoilija käyttäjäkeskeinen suunnittelija palvelumuotoilija insinööri sähköinen markkinointi palvelumuotoilija

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011

DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011 DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011 30.8.2011 MIKKO KESÄ, tutkimusjohtaja, HM JUUSO HEINISUO, tutkimuspäällikkö, HM INNOLINK RESEARCH OY YHTEENVETO TAUSTATIEDOT Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

PUSKARADIO. toimii verkossa. - tutkittua tietoa suosittelusta

PUSKARADIO. toimii verkossa. - tutkittua tietoa suosittelusta PUSKARADIO toimii verkossa - tutkittua tietoa suosittelusta Näin pääset alkuun: 1 2 3 +1 PALVELE ASIAKKAITASI suosittelemisen arvoisesti PYYDÄ ASIAKKAITASI KERTOMAAN saamastaan palvelusta hyväksi havaittuun

Lisätiedot

Teollisten palveluiden kehittäminen asiakaslähtöisesti. Diplomityö esitys Kari Kammonen

Teollisten palveluiden kehittäminen asiakaslähtöisesti. Diplomityö esitys Kari Kammonen Teollisten palveluiden kehittäminen asiakaslähtöisesti Diplomityö esitys Kari Kammonen Tutkimuskysymykset Alakysymyksillä pyrittiin saavuttamaan tutkimuksen tavoite sekä pyrittiin saamaan vastaus tutkimusongelmaan.

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

PROJEKTITUOTTEISTAMISEN AAKKOSET JA KUOLEMANSYNNIT. Timo Aro 2012

PROJEKTITUOTTEISTAMISEN AAKKOSET JA KUOLEMANSYNNIT. Timo Aro 2012 PROJEKTITUOTTEISTAMISEN AAKKOSET JA KUOLEMANSYNNIT Hankemaailman paradokseja Jos ei ole tuotetta, ei ole mitään tuotteistettavaa Mutta jos tuote on Tuotteistaminen tarkoittaa sitä työtä, jonka tuloksena

Lisätiedot

ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015. Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015

ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015. Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015 ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015 Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015 FAKTAA Suomessa on noin 50 000 taloyhtiötä, jotka käyttävät Isännöintiliiton jäsenten palveluja. Isännöinti vaikuttaa

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin

Lisätiedot

erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005

erisk-työpaja 5. Yhteistoiminta 14.9.2005 erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005 Oheisen arviointilomakkeen tarkoituksena on tuottaa päätöksentekoa tukevaa tietoa siitä, minkälaiset sisältöominaisuudet tulisi ensisijaisesti sisällyttää syksyn

Lisätiedot

Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta

Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta Osaaminen, innovaatiot ja liiketoiminta Ryhmäraportti Jenni Kämäri, Anne Laitinen, Anssi Louet, Päivi Mäkimartti, Katri Åström Liiketalouden koulutusohjelma Taloushallinto Tradenomi (AMK) KEMI/TORNIO 2012

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

Suosituin ja kattavin koulutuksen itsearviointiratkaisu

Suosituin ja kattavin koulutuksen itsearviointiratkaisu Suosituin ja kattavin koulutuksen itsearviointiratkaisu Valmis paketti Perusopetusta säätelevän lain 21 :n mukaan koulutuksen järjestäjän on arvioitava järjestämäänsä koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Kokemuksia viestinnästä - ProMartat ry. Taina Raiski

Kokemuksia viestinnästä - ProMartat ry. Taina Raiski Kokemuksia viestinnästä - ProMartat ry Taina Raiski Mistä kaikki alkoi? Helsingin Ekonomien vierailu Marttaliittoon syksyllä 2010 ProMartat perustettiin 13.12.2010 Perustamiskokouksessa 7 jäsentä Hallituksella

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

Referenssi FRIISILÄNTIE 33, ESPOO. Ripeää toimintaa ja upea lopputulos

Referenssi FRIISILÄNTIE 33, ESPOO. Ripeää toimintaa ja upea lopputulos Ripeää toimintaa ja upea lopputulos Talomme katto on rakennettu vuonna 1986. Tiilet olivat tulleet huokoiseksi ja sammalta kertynyt, joten huoltoa kaivattiin, kertoo talon omistaja. Referenssi FRIISILÄNTIE

Lisätiedot

Quality Agent Internet-kysely

Quality Agent Internet-kysely Nopea, nykyaikainen ja edullinen tapa hankkia asiakaspalautetta e000403_1 Internet-kyselyt valitulle kohderyhmälle Asiakastyytyväisyyden selvittämiseksi saat meiltä osuvat ratkaisut syvällisestä asiakastyytyväisyyden

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

Case: Hanakat LVIS-ketjun verkkokaupparatkaisu

Case: Hanakat LVIS-ketjun verkkokaupparatkaisu Jälleenmyyjäverkoston Online-myynnin tehostaminen 9.11.2010 Hotelli Scandic Simonkenttä Case: Hanakat LVIS-ketjun verkkokaupparatkaisu Timo Korvenoja, Vilkas Group Oy Perustettu Tampereella 1995 Tytäryhtiö

Lisätiedot

PAIKALLISJÄRJESTÖKOHTAISTEN NETTISIVUJEN

PAIKALLISJÄRJESTÖKOHTAISTEN NETTISIVUJEN SAK:N PAIKALLISJÄRJESTÖJEN NETTIPALVELUT s. 1/7 PAIKALLISJÄRJESTÖKOHTAISTEN NETTISIVUJEN RAKENNE Paikallisjärjestöjen omille sivuille pääsee suoralla osoitteella, joka on muotoa www.sak-paikalliset.fi/paikkakunta

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä:

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä: TypingMaster Online asiakaskyselyn tulokset Järjestimme toukokuussa asiakkaillemme asiakaskyselyn. Vastauksia tuli yhteensä 12 kappaletta, ja saimme paljon arvokasta lisätietoa ohjelman käytöstä. Kiitämme

Lisätiedot

Mediaseuranta & tiedotejakelu:! PR kolikon kääntöpuolet? Copyright @ Koodiviidakko Oy

Mediaseuranta & tiedotejakelu:! PR kolikon kääntöpuolet? Copyright @ Koodiviidakko Oy Mediaseuranta & tiedotejakelu:! PR kolikon kääntöpuolet? Webnewsmonitor verkkomedian seuranta Keitä me olemme? Kotimainen, pitkä 10+v historia Konsernissa yli 100 työntekijää ja kaikki toiminnot saman

Lisätiedot

ITSEOHJAUTUVAN ORGANISAATION MUUTOS. Juha Riippi, Vincit Oy

ITSEOHJAUTUVAN ORGANISAATION MUUTOS. Juha Riippi, Vincit Oy ITSEOHJAUTUVAN ORGANISAATION MUUTOS Twitter: @JuhaRiippi Juha Riippi, Vincit Oy Linkedin: fi.linkedin.com/in/juhariippi MINUSTA Töissä Vincitillä vuodesta 2009. Monta eri roolihattua: Koodari Project Lead

Lisätiedot

Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa

Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa Sosiaalisen median hyödyntämisestä tutkimuksessa ja sitä kautta liiketoiminnassa Suomen markkinointitutkimusseuran Sosiaalinen Suomen markkinointitutkimusseuran Sosiaalinen media & web-analytiikka osana

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Kohti avointa, asiakaslähtöistä palvelujen tuotteistamista

Kohti avointa, asiakaslähtöistä palvelujen tuotteistamista Kohti avointa, asiakaslähtöistä palvelujen tuotteistamista Katriina Valminen ja Jesse Valtanen Asiakaslähtöisyys palveluinnovaa3oissa suuret puheet, pienet teot? 4.10.2012 Esityksen sisältö PALVELUJEN

Lisätiedot

4. Mitäpalvelumuotoilu on?

4. Mitäpalvelumuotoilu on? 4. Mitäpalvelumuotoilu on? Palvelumuotoilu on ajassa ja paikassa koettujen palveluprosessien ja palveluympäristöjen muotoilua, jotka tavoittavat ihmiset erilaisten kosketuspisteiden kautta. palvelumuotoilu

Lisätiedot

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Essi Gustafsson Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Dispositio WASI hanke taustaa & hankkeen kuvaus Metal Age menetelmä osallistujien mielipiteitä Johtopäätöksiä - mitä

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

Marjukka Vainio. Taloyhtiön viestintätarpeet ja viestinnän käytännöt

Marjukka Vainio. Taloyhtiön viestintätarpeet ja viestinnän käytännöt Marjukka Vainio Taloyhtiön viestintätarpeet ja viestinnän käytännöt Moni asia on muuttunut Internet, blogit, matkapuhelin yhä vähemmän tilaa perinteiselle yhdensuuntaiselle tiedonvälitykselle jokainen

Lisätiedot

Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant

Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant On mahdollista löytää Se Oikea! Luotanko sattumaan? Onnistuminen on aloitettava heti Onnistumisen kaava on 4 x

Lisätiedot

Opiskelu kohtaa työelämää

Opiskelu kohtaa työelämää Opiskelu kohtaa työelämää Mikä on Yrityslabra? Yrityslabra on Lohjan Laurean uudenlainen oppimisympäristö, jossa alueen yrittäjät, julkinen sektori ja opiskelijat kohtaavat. Tarkoituksena on mahdollistaa

Lisätiedot

TERVETULOA! Järjestörallin kehittämismalli Koillis-Savosta hanke Tapahtuman järjestäminen / Asiakaspalvelu 23.2.2011 Tiina Kuosmanen

TERVETULOA! Järjestörallin kehittämismalli Koillis-Savosta hanke Tapahtuman järjestäminen / Asiakaspalvelu 23.2.2011 Tiina Kuosmanen TERVETULOA! Järjestörallin kehittämismalli Koillis-Savosta hanke Tapahtuman järjestäminen / Asiakaspalvelu 23.2.2011 Tiina Kuosmanen Asiakaspalvelu tapahtumassa Laatu Asiakkaan huomioiminen Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Senioriasiakkuus 2018 SKENAARIO

Senioriasiakkuus 2018 SKENAARIO Senioriasiakkuus 2018 SKENAARIO Toukokuu 2015 Hannu Mattinen, Steps Ahead Nina Hyyppä, Newborn Communications Lainaus, kopiointi ilman lupaa kielletty. Senioriasiakkuus 2018 SKENAARIO SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Jalkapalloseuran pitkäjänteinen kehittäminen

Jalkapalloseuran pitkäjänteinen kehittäminen Jalkapalloseuran pitkäjänteinen kehittäminen Ylöjärven Ilves ry Petri Puronaho SPL Tampereen piiri 19.2015 Seuratutoroinnin tavoite Tavoitteena on: Auttaa, tukea ja ohjata seuran pidemmän aikavälin suunnitelman

Lisätiedot

Skanska Ruskeasuo Larkas & Laine

Skanska Ruskeasuo Larkas & Laine Skanska Ruskeasuo Larkas & Laine Rakennussuunnittelu on muuttunut piirtämisestä rakennusten simuloinniksi. Pelkkä paperikopio ei enää riitä, vaan tilaaja haluaa rakennuksesta usein tietomallin, joka sisältää

Lisätiedot

Asunnon osto ja myyntiprosessitutkimus. Tiivistelmä. Media

Asunnon osto ja myyntiprosessitutkimus. Tiivistelmä. Media Asunnon osto ja myyntiprosessitutkimus 2007 Tiivistelmä Johdanto Tutkimuksen tavoitteet, toteutus ja vastaajarakenne Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää asunnon ostamiseen ja myymiseen

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

Osaaminen ja innovaatiot

Osaaminen ja innovaatiot Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä

Lisätiedot

Isännöinnin laatu ja sen mittaaminen? - taloudellinen näkökulma

Isännöinnin laatu ja sen mittaaminen? - taloudellinen näkökulma Isännöinnin laatu ja sen mittaaminen? - taloudellinen näkökulma Toimitusjohtaja Tero Heikkilä Suomen Isännöintiliitto ry www.isannointiliitto.fi Suomen Isännöintiliitto ry edustaa isännöintitoimialaa.

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Viremittari osana Innokkaan kasvutarinaa Sonja Heiskanen, Henry Foorumi 9.11.2010, Hotel Crowne Plaza

Viremittari osana Innokkaan kasvutarinaa Sonja Heiskanen, Henry Foorumi 9.11.2010, Hotel Crowne Plaza Viremittari osana Innokkaan kasvutarinaa Sonja Heiskanen, Henry Foorumi 9.11.2010, Hotel Crowne Plaza Medical- brändien taustalla vuodesta 1994 Innokas Medical Oy 20 000 Perustettu Oulussa vuonna 1994

Lisätiedot

Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014

Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014 Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014, Uutisia maailmalta sekä Kirjaston ja tietopalvelun uutisia L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O C E N T R A L F Ö R B U N D E T F Ö R B A R N

Lisätiedot

Lahjan Päivä 2006: Lahjoita iloa kaikille aisteille

Lahjan Päivä 2006: Lahjoita iloa kaikille aisteille Lahjan Päivä 2006: Lahjoita iloa kaikille aisteille Kerro kokemuksia ja mielipiteitä Lahjan Päivästä. Tänä vuonna kampanjaa vietetään uudella konseptilla ja senkin vuoksi on tärkeää kuulla sinun mielipiteesi

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

Pienyrittäjiltä odotetaan loistavaa palvelua, onko omasi kunnossa?

Pienyrittäjiltä odotetaan loistavaa palvelua, onko omasi kunnossa? Pienyrittäjiltä odotetaan loistavaa palvelua, onko omasi kunnossa? Toteutimme syksyllä 2013 yhdessä Taloustutkimuksen kanssa laajan selvityksen, jossa kartoitimme palveluun liittyviä odotuksia ja mieli

Lisätiedot

Maaseutumatkailuyritysten ja - tuotteiden valtakunnallinen myynti- ja markkinointikanava

Maaseutumatkailuyritysten ja - tuotteiden valtakunnallinen myynti- ja markkinointikanava Maaseutumatkailuyritysten ja - tuotteiden valtakunnallinen myynti- ja markkinointikanava Sivusto avattiin 11.4. Monipuolinen ja laaja yritysnäkyvyys Sivusto avattiin 11.4. Varaamo eri tuoteryhmille; esim.

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

Lobistech-seminaari Case: HMT 11.4.2007

Lobistech-seminaari Case: HMT 11.4.2007 Lobistech-seminaari Case: HMT 11.4.2007 Tommi Sievers tommi.sievers@hmt.fi 044 381 0052 Sami Santalahti sami@nitro.fi 040 844 1751 www.nitro.fi 1 Aluksi Esityksen sisältö: 1. Yritysesittelyt 2. Tavoitetila

Lisätiedot

Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa

Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa Sähköisen median mahdollisuudet kaupankäynnin tehostamisessa 7.5 2014 Anu Korkiakangas Myynninmaailma Oy www.myynninmaailma.fi Miksi sähköinen markkinointi? Tukemaan myyntiä Tavoitat oikeat kohderyhmät

Lisätiedot

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla @MeltwaterFIN Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla Maria Sundström Managing Director Meltwater Group 0 Agenda @MeltwaterFIN MELTWATER I. SOSIAALISEN MEDIAN SEURANTA JA RAPORTOINTI Sosiaalisen

Lisätiedot