Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen
|
|
- Tero Lehtinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen - sopeutumiskeinoja ilmastomuutokseen Climate Change Adaptation Tools for Environmental Risk Mitigation of Acid Sulfate Soils Layman s Report
2 Sisällys CATERMASS projekti... 1 Happamat sulfaattimaat - Mitä ja Missä?... 3 Happamien sulfaattimaiden ympäristövaikutukset... 5 Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskit pienemmiksi pohjaveden pintaa nostamalla...7 Monitavoitearviointi happamuuden torjuntatoimien vaikutuksista... 9 CATERMASS lukuina...11 Osatehtävät ja vastuuhenkilöt
3 Ilmastonmuutos voi merkittävästi lisätä metallien ja happamuuden huuhtoutumista maaperästä. Erityisenä huolenaiheena ovat ns. geokemialliset anomaliat, kuten poikkeuksellisen paljon raskasmetalleja sisältävät maaperätyypit. Tällaisen ympäristöongelman muodostavat meillä Suomessa happamat sulfaattimaat, jotka alkoivat muodostua Itämeren pohjaan Litorina-vaiheen aikana n vuotta sitten. Happamia sulfaattimaita arvioidaan olevan Suomessa jopa 3000 km2 pääosin rannikkoalueiden viljelysmailla. Niitä syntyy vielä tänäkin päivänä pitkin rannikkoa. Suomen rannikkoalue oli viime jääkauden jälkeen meren peittämä. Veteen kerrostui monin paikoin hienorakeisia, liejuisia ja rikkipitoisia sedimenttejä. Maankohoamisen myötä ovat laajat maa-alueet nousseet merestä ja ovat nykyään vaihtelevan maankäytön ja kuivatuksen kohteena. Peltojen kuivatuksen tehostuminen ja erityisesti salaojitus aiheuttaa sen, että maaperän rikkipitoiset sulfidisedimentit altistuvat ilman hapelle ja maaperässä syntyy rikkihappoa, joka vuorostaan liuottaa ympäristöstään metalleja. Näin syntyy hyvin happamia ja metallipitoisia valumavesiä, jotka pilaavat vesistöjä varsinkin Länsi-Suomen rannikolla. Happamien sulfaattimaiden takia tällä alueella ei pystytä täyttämään EU:n vesipuitedirektiivin vaatimuksia vuoden loppuun mennessä. Kari Saari CATERMASS projekti Ilmastonmuutos todennäköisesti voimistaa happamien sulfaattimaiden aiheuttamien ympäristövahinkojen vaikutusta ja lisää vaikutusaluetta ellei kohdennettuja lieventäviä toimenpiteitä kehitetä. Myrkyllisten yhdisteiden huippupitoisuuksia esiintyy varsinkin pitkien kuivien kausien ja niitä seuraavien rankkasateiden jälkeen. Tällaisten hydrologisten ääri-ilmiöiden odotetaan yleistyvän ilmastonmuutoksen seurauksena erityisesti valuma-alueilla, joilla on vähän järviä ja virtaaman vaihtelut ovat nopeita. Tämä lisää vesiekosysteemin ja kalakantojen todennäköisyyttä altistua myrkyllisille metalliyhdisteille. Euroopan Unionin LIFE+ -ohjelman rahoittamassa CATERMASS projektissa etsittiin keinoja happamien sulfaattimaiden vesiensuojelun parantamiseen. Hankkeessa kehitettiin menetelmiä happamien sulfaattimaiden ympäristöhaittojen vähentämiseksi sekä maankäytön ja vesiensuojelun sopeuttamiseksi muuttuvaan ilmastoon. Vesistö-, kalasto- ja luontohaittojen vähentäminen on edellyttänyt tiedon kokoamista ongelma-alueista, happamuus- ja metallialtistuksen kehityksestä, ympäristöriskien luonteesta ja prioriteettikohteista sekä käytettävissä olevista vesiensuojelumenetelmistä ja niiden toimivuudesta muuttuvassa ilmastossa. 1
4 Juha Riihimäki
5 Happamat sulfaattimaat mitä ja missä Happamalla sulfaattimaalla tarkoitetaan rikkipitoista maaperää, jossa esiintyy sekä hapettunut maakerros (todellinen hapan sulfaattimaa) että hapettumaton sulfidirikkipitoinen maakerros (potentiaalinen hapan sulfaattimaa) tai vain toinen näistä. Happamat sulfaattimaat ovat yleisesti liejuisia hienorakeisia maalajeja (savi, hiesu, hienohieta), mutta paikoin myös hiekka aiheuttaa happamoitumista. Todellinen hapan sulfaattimaa ph < 4,0 maastossa suoraan näytteestä mitattuna hapettuneessa mineraalimaassa tai liejussa (ei turpeessa) sulfidien hapettumisen seurauksena. Jos ph 4,0-4.4 eikä ole selvää havaintoa sulfidien läsnäolosta, selvitetään se lisämäärityksillä (inkubaatio tai rikkipitoisuus). Potentiaalinen hapan sulfaattimaa Rikki sulfidimuodossa (pelkistynyt, ei hapettunut) Yleensä ph > 6,0 S (tot) (rikki) 0,2 %, hiekassa >0.01 % Inkuboitu ph 4,0 ja pudotusta vähintään 0,5 yksikköä maastossa mitattuun ph-arvoon verrattaessa Sulfidi = rauta-rikkimineraali (FeS2, FeS) Inkubointi = Näytteen annetaan hapettua 8-16 viikkoa, jonka jälkeen mitataan ph Pääasialliset toimet ja tuotteet ovat: Tehokas menetelmä happamien sulfaattimaiden kartoittamiseen Suomen oloissa. Ennakkotulkinta tehdään toimistossa käyttäen olemassa olevia tietoja, joiden perusteella suunnitellaan ja suoritetaan maastossa tapahtuvat havainnot, mittaukset ja näytteenotto mm. kemiallisia analyyseja varten. Edellä mainittujen toimien tulokseista laaditaan valuma-aluekohtaisia tai alueellisia karttoja, joissa yleismittakaavassa (1 : ) esitetään happamien sulfaattimaiden esiintymisen todennäköisyys. Kartat ja muut tuotteet tulevat kaikkien käyttöön GTK:n sivuille ( vuoden alusta. Karttojen havaintopisteitä klikkaamalla saadaan näkyviin pisteen taustatietoja ja tuloksia, kuten maasto-ph, inkuboitu ph, sulfidin esiintymissyvyys, maalajit ja rikkipitoisuus. Olemme luoneet Suomen happamien sulfaattimaiden määritelmän. Erilaisista syntytavoista, luonnonolosuhteista ja maankäytöstä johtuen määritelmä poikkeaa kansainvälisistä määritelmistä. On luotu riskiluokitus Suomen happamille sulfaattimaille. Se perustuu sulfidin alkamissyvyyteen, minimiph:hon ja rikkipitoisuuteen. Happamien sulfaattimaiden esiintymisympäristöjä ja tunnistamisohjeita on kuvailtu yksinkertaisessa oppaassa, joka myös löytyy GTK:n sivuilta. Kehitetty kartoitusmenetelmä ja tehty työ lisäävät merkittävästi tietoamme happamien sulfaattimaiden esiintymisestä ja ominaisuuksista. Havaintoja 3040 kertaa tiheämmin kuin aikaisemmin on ollut käytössä ja tuloksena saadaan helppokäyttöistä ja luotettavaa tietoja käytettäväksi mm.: kansallisessa, alueellisessa ja paikallisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa (ministeriöt, maakuntaliitot, kunnat, ELY-keskukset, AVI:t, konsultit) maa- ja metsätaloudessa (viljelijät, MTK, ProAgria, metsäkeskukset, ojitusyhtiöt) turveteollisuudessa ja maarakentamisessa jatkossa esim. EU-tuista päätettäessä 3
6 Juha Riihimäki
7 Anna Karjalainen Mika Visuri Happamien sulfaattimaiden ympäristövaikutukset Osoitimme happamien sulfaattimaiden ekologisen riskin Suomen pintavesissä ja tuotimme kalakantojen ja vesimuodostumien ekologista tilaa kuvaavia riskikarttoja erilaisilla ilmastoskenaarioilla. Kansallisista tietokannoista olevaa seurantatietija täydennettiin kenttätutkimuksin aiemmin kartoittamattomilla alueilla ja niinä vuodenaikoina, joilta tietoa ei riittävästi ollut ja aineistosta analysoitiin happamuus- ja metallipitoisuuspiikkien ajoittumista ja kestoa ja koottiin altistumis- ja vaikutusprofiileja. Ekologisia riskikarttoja tuotettiin yhdistelemällä ekologista riskinarviointia sekä hydrologista- ja kartografista mallintamista. Ekotoksikologisen riskiluokittelun mukaan tutkituista neljästätoista jokisuistosta 5 luokittui huonoon luokkaan, 6 suistoa oli välttäviä/tyydyttäviä ja vain 3 suistoa kuului luokkaan hyvä. Suomen ilmastolle ja ympäristölle sovitettua ilmastomallia käytettiin arvioitaessa Kyrönjoen mennyttä ja tulevaa metallikuormitusta. Mallinnus osoitti lisääntynyttä metallikuormitusta syksyllä kun huuh- touma happamilta sulfaattimailta on voimakkaimmillaan, ja vähenevää kuormitusta keväällä ja kesällä. Kalalajien herkkyys happamuudelle vaihtelee suuresti, lohikalat ovat tyypillisesti kaikkein herkimpiä ja esimerkiksi ahven ja hauki sietävät happamia olosuhteita paremmin. Kun ph laskee tarpeeksi alas, tasolle ph 4-4,5, kaikki Suomen kalalajit häviävät. Happamien sulfaattimaiden kalastovaikutuksien selvittämiseksi valittiin 22 jokea ja näiltä yhteensä noin 1 00 näytepaikkaa, jotka edustivat laajasti erilaisia happamien sulfaattimaiden vaikutusalueita. Aineiston avulla analysoitiin eliöstön vastetta veden laadun ja muiden ympäristömuuttujien muutoksiin ja arvioitiin jokien ekologinen tila. Kalalajiston koostumuksen ja ph:n välillä oli voimakas vaste. Happamuudelle herkkiä kalalajeja, esim. kivisimppu, taimen ja harjus, ei yleensä saatu saaliiksi paikoissa, joissa keskimääräinen ph <6. Ahven ja hauki sietivät hyvin alhaista ph:ta. Kaikkein happamimmat jokinäytepaikat näyttivät olevan täysin kalattomia. 5
8 Rainer Rosendahl Rainer Rosendahl Rainer Rosendahl Seija Virtanen
9 Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskit pienemmiksi pohjaveden pintaa nostamalla Happamien sulfaattimaiden happamuus- ja metallipäästöjen vähentämistä tavoiteltiin nostamalla pohjaveden pintaa niin ylös, että sulfidipitoiset maakerrokset jäävät veden peittoon. Pohjaveden pintaa pysyi riittävän korkealla myös kesällä, kun pelto oli säätösalaojitettu ja salaojastoon pumpattiin lisävettä läheisestä ojasta. Veden poisvirtaaminen estettiin asentamalla pellon alareunaan muovikalvo, joka ulottui sulfidikerrokseen asti. Pohjaveden tason säätelyä viljelysmaalla ja säätelyn ympäristövaikutuksia selvitettiin ohra- ja vehnäkasvustoilla Söderfjärdenin koekentällä sekä nurmikasvustoilla Pedersören kentällä. Söderfjärdenin kentällä testattiin kolmea erilaista salaojitussysteemiä: i) tavanomainen salaojitus, ii) säätösalaojitus ja iii) säätösalaojitus yhdistettynä lisäveden pumppaukseen kesällä. Vedenkorkeuden vaikutuksia maahan, maaveden koostumukseen ja ruokohelpikasvustoon tutkittiin myös kontrolloiduissa koeolosuhteissa käyttäen metrin korkuisia sulfaattimaapatsaita. Söderfjärdenin happamat sulfaattimaat olivat viljavia ja jyväsadot ylittivät maan keskimääräiset sadot. Vaikka happamuudesta seurasi metallihuuhtoumia, maasta ja sadosta mitatut metallipitoisuudet eivät ylittäneet raja-arvoja. Sen sijaan salaojavedestä mitatut alumiinipitoisuudet (5 20 mg/l) ylittivät kotitalousvedelle annetun pitoisuusra- ja-arvon kertaisesti. Tähän mennessä pelto-oloissa saatujen tulosten mukaan pohjaveden pinnan nosto kohottaa vähitellen salaojaveden ph:ta ja vähentää huuhtoutuvan alumiinin määrää. Nämä vaikutukset olivat erittäin selviä kontrolloiduissa oloissa tehdyssä kokeessa. Salaojaveden nitraattityppipitoisuudet (22 26 mg/l) olivat Söderfjärdenissä 2-kertaisia verrattuna talousvedelle annettuun nitraattitypen enimmäispitoisuuteen. Kevätvalunnan aikana huuhtoutuneen nitraattitypen määräksi arvioitiin kg/ha. Runsas typen huuhtoutuminen johtunee sulfaattimaiden pohjamaan suurista typpivaroista. Myös typpioksiduulikaasupäästöjen (20 30 kg/ha) todettiin olevan jopa 2 3-kertaisia orgaanisten maiden vastaaviin päästöihin, mutta pohjaveden pinnan korkeudella ei ollut vaikutusta päästöjen suuruuteen. Kasvihuoneoloissa saadut tulokset olivat samansuuntaisia. Tulosten perusteella sulfidien hapettumista voidaan estää säätösalaojituksella, ja vaikutusta voi tehostaa pumppaamalla lisävettä ojastoon. Tällöin puhutaan säätökastelusta tai altakastelusta. Veden virtaamista pois pellolta voi estää tehokkaasti pellon reunaan asennetulla muovikalvolla, joka ulottuu sulfidikerrokseen asti. Menetelmän avulla sulfidikerros saadaan pidettyä pohjaveden pinnan alapuolella pelkistyneessä tilassa. 7
10 Rainer Rosendahl
11 Happamuushaittojen torjuntatoimilla voidaan vaikuttaa jokivesistöjen ja niiden suistoalueiden ekologiseen tilaan, mutta niistä aiheutuu myös kustannuksia ja muita sosiaalisia vaikutuksia. Näitä erilaisia vaikutuksia on tarkasteltu neljän erilaisen happamuushaittojen torjuntastrategian osalta Kyrönjoen valuma-alueen lähtötietojen pohjalta. Säätösalaojituksen laajentaminen kaikille Kyröjoen valuma-alueen salaojitetuille pelloille maksaisi noin 2,7 M vuodessa ja altakastelulla ja muovilla täydennettynä noin 3,7 M vuodessa. Valtaosa näistä kustannuksista syntyy viljelijöille aihetuvasta lisätyöstä. Valtiolle avustuksista ja investointituista aiheutuvat kustannukset ovat vastaavasti noin 1,4 M ja 1,8 M. Kustannuksia voi suhteuttaa vuosittainen maataloustukeen joka on ko. alueella noin 1 2 M. Kuivatuksen rajoittamisen ja kuivatustilan ennallistamisen kustannukset riippuvat siitä, toteutetaanko toimet luonnonarvokaupan ja luonnonhoitopeltojen avulla. Nämä vaihtoehdot voivat joissain tapauksessa olla viljelijöille taloudellisesti edullisia ratkaisuja. Viljelijähaastattelujen perusteella peltojen kuivatuksen rajoituksiin suhtauduttiin kuitenkin kielteisesti ja niillä katsottiin olevan negatiivisia vaikutuksia tuottajan toimintaedellytyksiin ja elinkeinon Rainer Rosendahl Monitavoitearviointi happamuuden torjuntatoimien vaikutuksista jatkuvuuteen. Lisäksi nostettiin esille kielteiset aluetaloudelliset vaikutukset. Kuivatustilan ennallistaminen jokivarsipelloilla voi johtaa myös Etelä-Pohjanmaalle tyypillisen avoimen viljelymaiseman sulkeutumiseen. Kumuloituvilla happamuuden torjuntatoimilla on mahdollista vähentää kalojen lisääntymisen kannalta haitallisten happamuuspiikkien esiintymistä noin 30 prosentista 1 0 prosenttiin ja nostaa keskimääräistä ph-tasoa arvosta 5,7 arvoon 6,0. Herkkien lajien kuten mateen ja kivisumpun osuus kalansaaliista todennäköisesti lisääntyy ja toimenpiteet mahdollistavat vesistön biologisen ja fysikaalis-kemiallisen tilan vähittäisen toipumisen Kyrönjoen eri alueilla. Vesistön tilan luokitus nousee mahdollisesti huonosta välttävään ja välttävästä tyydyttävään. Lisäksi on mahdollista että kalaistutusten tuloksellisuus paranee ja sitä kautta istutettuja lajeja kuten taimenta esiintyy enemmän virkistyskalastuksen saaliissa. Näin ollen vapaa-ajan kalastuksen edellytykset paranevat ja myös ammattikalastuksen saalismäärät kasvavat. 9
12 Jaana Wallin
13 CATERMASS lukuina Projektipartnerit: 7 laitosta ja yliopistoa (Suomen ympäristökeskus SYKE, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Geologian tutkimuskeskus (GTK), Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL), Helsingin yliopisto, Åbo Akademi. Projektiin osallistui: 11 8 henkilöä, 450 henkilötyökuukautta Projektin kesto: 3 vuotta ( ) Projektin rahoitus: 2,9 miljoonaa euroa Web sivustot ja porttaalit: Projektin kotisivu (Suomeksi) catermass Projektin kotisivu (Ruotsiksi) catermass Projektin kotisivu (Englanniksi) CATERMASS kotisivu - tietoa happamista sulfaattimaista Raportit ja jukaisut: Happamien sulfaattimaiden aiheuttamat vesistövaikutukset ja kalakuolemat Suomessa. Ympäristöriskien vähentäminen happamilla sulfaattimailla - Opas pohjaveden pinnan säätämiseksi Layman s Report Esitteet 1 Seminaarit ja työkokoukset: Kansallinen kick-off seminaari Projektin sisäiset seminaarit ja workshopit 1 0 Luennot, esitelmät ja posterit kansallisissa ja kansainvälisissä konferenseissa 35 Esiintyminen ja tulokset mediassa: Artikkelit kansallisissa ja alueellisissa lehdissä 26 Radio esiintymiset 2 Messut ja muut julkiset tilaisuudet 1 Lehdistö- ja uutistiedotteet internetissä
14 Jaana Wallin
15 Jaana Wallin Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen - sopeutumiskeinoja ilmastonmuutokseen Projektin johtaja 4. Sosioekonomiset vaikutukset Osatehtävät 5. Tiedotus Kari-Matti Vuori, Suomen ympäristökeskus SYKE kari-matti.vuori@ymparisto.fi 1. Kartoitus ja riskiluokittelu Peter Edén, Geologinen tutkimuskeskus GTK peter.eden@gtk.fi 2. Vaikutukset ekologiseen tilaan ja kalakantoihin Kari-Matti Vuori, Suomen ympäristökeskus SYKE kari-matti.vuori@ymparisto.fi Heli Saarikoski, Suomen ympäristökeskus SYKE heli.saarikoski@ymparisto.fi Juha Riihimäki, Suomen ympäristökeskus SYKE juha.riihimaki@ymparisto.fi 6. Projektin hallinto Kari-Matti Vuori, Suomen ympäristökeskus SYKE kari-matti.vuori@ymparisto.fi 3. Haittojen vähentämismenetelmät Jaana Uusi-Kämppä, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT jaana.uusi-kamppa@mtt.fi 13
16 Sisältö: Juha Riihimäki, Peter Edén, Jaana Uusi Kämppä, Matti Leppänen, Anna Karjalainen, Sirkka Tattari, Maiju Kosunen, Heli Saarikoski Kuva (etukansi): Panu Orell Kuvat (takakansi): Rainer Rosendahl, Mika Visuri, Jaana Wallin CATERMASS LIFE08 ENV/FIN/000609
SULFAATTIMAIDEN OMINAISUUDET JA KARTOITTAMINEN
Peter Edén 2011 Peter Edén 2012 SULFAATTIMAIDEN OMINAISUUDET JA KARTOITTAMINEN Peter Edén, Jaakko Auri, Emmi Rankonen, Annu Martinkauppi ja Anton Boman 13.12.2012 1 MIKÄ ON HAPAN SULFATTIMAA? 1. Sulfidi(rikki)pitoinen
LisätiedotYmpäristöriskien vähentäminen happamilla sulfaattimailla Catermass Life+ 2010-2012; Befcass2013-2014
Ympäristöriskien vähentäminen happamilla sulfaattimailla Catermass Life+ 2010-2012; Befcass2013-2014 TehoPlus ja Maaseutuverkosto Seinäjoki 17.6.2014 Mäensivu M, Virtanen S, Österholm P, Uusi-Kämppä J,
LisätiedotHAPPAMIEN SULFAATTIMAIDEN KARTOITUKSESTA JA HAITOISTA LUODON ÖJANJÄRVEEN LASKEVISSA VESISTÖISSÄ
4 000 vuotta sitten alkunsa saanut hapan sulfaattimaa.... ja tässä sitä syntyy tänä päivänä Peter Edén 2011 Peter Österholm 2006 HAPPAMIEN SULFAATTIMAIDEN KARTOITUKSESTA JA HAITOISTA LUODON ÖJANJÄRVEEN
LisätiedotHappamien sulfaattimaiden kuivatus ja vesistökuormitus
Happamien sulfaattimaiden kuivatus ja vesistökuormitus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari 26.5.216 Jaana Uusi-Kämppä (Luke) Peter Edén (GTK), Kari Ylivainio (Luke), Kristiina Regina (Luke), Seija
LisätiedotHappamista sulfaattimaista ja Siikajoen alueen kartoituksesta
Happamista sulfaattimaista ja Siikajoen alueen kartoituksesta Peter Edén, Annu Martinkauppi ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus, Länsi-Suomen yksikkö, Kokkola Pertti Sevola 9.12.2009 1 Itämeren kehitys
LisätiedotHS-MAIDEN KARTOITUS ja aineiston hyödyntäminen
KIIMAKORPI HS-MAIDEN KARTOITUS ja aineiston hyödyntäminen Peter Edén & Jaakko Auri, GTK / Länsi-Suomi Peter Edén 2013 1 KARTOITUS (ja muita toimenpiteitä) EU:n vesipuitedirektiivi Laajat kalakuolemat 2006-2007
LisätiedotSulfidisavien tutkiminen
Sulfidisavien tutkiminen Ympäristö- ja pohjatutkimusteemapäivä 9.10.2014 Mikael Eklund Geologian tutkimuskeskus 9.10.2014 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen hapan sulfaattimaa) Maaperässä
LisätiedotSäätösalaojitus happamien sulfaattimaiden vesistövaikutusten vähentäjänä
Säätösalaojitus happamien sulfaattimaiden vesistövaikutusten vähentäjänä Jaana Uusi-Kämppä 1, Seija Virtanen 2, Rainer Rosendahl 3, Merja Mäensivu 4, Peter Österholm 5 ja Markku Yli-Halla 6 1 MTT, Kasvintuotannon
LisätiedotHAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen. FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus
HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus 31.3.2016 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen
LisätiedotHappaman vesikuormituksen ehkäisy Perämerenkaaren alueella
Happaman vesikuormituksen ehkäisy Perämerenkaaren alueella 1 Perämerenkaaren HaKu Happaman vesikuormituksen ehkäisy Perämerenkaaren alueella 1.7.2012 30.4.2015 Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittama
LisätiedotHappamat sulfaattimaat ja niiden tunnistaminen. Mirkka Hadzic Suomen ympäristökeskus, SYKE Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018
Happamat sulfaattimaat ja niiden tunnistaminen Mirkka Hadzic Suomen ympäristökeskus, SYKE Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 Kuva: https://commons.wikimedia.org/wiki/file:litorinameri_5000_eaa.svg
LisätiedotHAPPAMAT SULFAATTIMAAT. Peter Edén, GTK / Länsi-Suomi
HAPPAMAT SULFAATTIMAAT Peter Edén, GTK / Länsi-Suomi 1 HAPPAMAT SULFAATTIMAAT? Kuva: Anton Boman, GTK Itämeren kehitys jääkauden jälkeen Nykyinen rannikkoalue veden peittämä Litorinamerestä (suolainen,
LisätiedotHS-maiden kartoitus näkökohtia esiselvityshankkeen perusteella
HS-maiden kartoitus näkökohtia esiselvityshankkeen perusteella Robert Sundström 2004 FT, ympäristögeologi Geologian tutkimuskeskus, Länsi-Suomen yksikkö, Kokkola 19.9.2008 1 Mitä on saavutettu? Edellinen
LisätiedotMitä ovat happamat sulfaattimaat?
Mitä ovat happamat sulfaattimaat? Laura Härkönen, Tapio Oy & Tiina M. Nieminen, LUKE Happamat sulfaattimaat maa- ja metsätaloudessa seminaari, Laitila 12.4.2019 Mitä happamilla sulfaattimailla tarkoitetaan?
LisätiedotSirppujoki-hanke & Suosituksia alueen happamuuden torjuntaan
Sirppujoki-hanke & Suosituksia alueen happamuuden torjuntaan Antti Kaseva & Markus Mononen (Turun AMK) 12 huhtikuuta 2019, Laitila Happamat sulfaattimaat maa- ja metsätaloudessa Aiheet Sirppujoen vedenlaadun
LisätiedotHappamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla Anton Boman ja Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotTurvepaksuuden ja ojituksen merkitys happamuuskuormituksen muodostumisessa (Sulfa II)
Turvepaksuuden ja ojituksen merkitys happamuuskuormituksen muodostumisessa (Sulfa II) Miriam Nystrand Geologi & mineralogi, Åbo Akademi Akademigatan 1, 2 Åbo miriam.nystrand@abo.fi Vaikka sulfidipitoisilla
LisätiedotKohti happamien sulfaattimaiden hallintaa
Kohti happamien sulfaattimaiden hallintaa Ehdotus happamien sulfaattimaiden aiheuttamien haittojen vähentämisen suuntaviivoiksi Tietoa ja menetelmiä alunamaiden hallintaan -seminaari 8.12.2009 Siikajoki
LisätiedotHappamien sulfaattimaiden tunnistus
Happamien sulfaattimaiden tunnistus Happamat sulfaattimaat maa- ja metsätaloudessa seminaari Jaakko Auri Emmi Rankonen GTK 2010 Jaakko Auri 1 Projekteja Maastokäyttöisten tunnistusmenetelmien kehittäminen
LisätiedotToimintamallit happamuuden ennakoimiseksi ja riskien hallitsemiseksi turvetuotantoalueilla (Sulfa II)
Toimintamallit happamuuden ennakoimiseksi ja riskien hallitsemiseksi turvetuotantoalueilla (Sulfa II) Hanke-esittely Mirkka Hadzic, SYKE Happamat sulfaattimaat Suomen rannikolla monin paikoin jääkauden
LisätiedotKontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014
Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 PAHA-hanke Perhonjoen alaosan happamuuden hallinta (PAHA- hanke) toteutetaan
LisätiedotSulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät SuHE-hankkeen loppuseminaari 21.5.2014. Loppuyhteenveto Raimo Ihme
Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät SuHE-hankkeen loppuseminaari 21.5.2014 Loppuyhteenveto Raimo Ihme Happamat sulfaattimaat Peter Edén Entistä merenpohjasedimenttiä,
LisätiedotSuositeltavat metsänhoitokäytännöt happamilla sulfaattimailla
Happamat sulfaattimaat ja metsätalous, Kokkola 30.-31.10.14 Suositeltavat metsänhoitokäytännöt happamilla sulfaattimailla Hannu Hökkä ja Tiina Nieminen Taustaa Luonnontilassa hapan sulfaattimaa on alun
LisätiedotHAPPAMAN VESISTÖKUORMITUKSEN EHKÄISY SIIKAJOKI-PYHÄJOKI ALUEELLA 2009 2012 (HAKU)
HAPPAMAN VESISTÖKUORMITUKSEN EHKÄISY SIIKAJOKI-PYHÄJOKI ALUEELLA 2009 2012 (HAKU) Hankkeen toteuttajat Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Geologian tutkimuskeskus
LisätiedotSulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät (SuHE) SuHE -hankkeen loppuseminaari
Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät (SuHE) SuHE -hankkeen loppuseminaari 21.5.2014 Tilaisuuden avaus Raimo Ihme, Suomen ympäristökeskus Sulfaattimailla syntyvän
LisätiedotMitä ovat happamat sulfaattimaat? Ympäristöriski Pohjanlahden rannikolla. vatten och människan i landskapet. vesi ja ihminen maisemassa
Mitä ovat happamat sulfaattimaat? Ympäristöriski Pohjanlahden rannikolla vatten och människan i landskapet vesi ja ihminen maisemassa Happamien sulfaattimaiden ph-arvo on alhainen - usein alle 4. Maa happamoituu
LisätiedotSanginjoen ekologinen tila
Sanginjoen ekologinen tila Tuomas Saarinen, Kati Martinmäki, Heikki Mykrä, Jermi Tertsunen Sanginjoen virkistyskäyttöarvon parantaminen ja ekologinen kunnostus Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Yleistä
LisätiedotAlustus happamista sulfaattimaista. Anssi Karppinen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus
Alustus happamista sulfaattimaista Anssi Karppinen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 18.1.2016 Mitä ovat happamat sulfaattimaat? 1/2 Rikkipitoisia yleensä hienoja maalajeja Suomessa esiintyy kahta eri
LisätiedotSäätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä Siikajoen valuma-alueella
Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä Siikajoen valuma-alueella HYDRO-POHJANMAA hanke 2013-2014 HaKu hanke 2009-2012 Raija Suomela ja Maria Vanhatalo, MTT Ruukki Koekenttä MTT:llä
LisätiedotLIFE+ -ohjelman rahoitusmahdollisuudet happamien sulfaattimaiden ympäristöhaittojen torjunnassa. Kari-Matti Vuori
LIFE+ -ohjelman rahoitusmahdollisuudet happamien sulfaattimaiden ympäristöhaittojen torjunnassa Kari-Matti Vuori LIFE+ rahoitusohjelma LIFE+ on EU:n ympäristöalan rahoitusjärjestelmä, tavoitteena edistää
LisätiedotKuivatuksen aiheuttamien riskien arviointi happamoitumiselle turvetuotantoalueilla. Peter Österholm Geologi & mineralogi Åbo Akademi
Kuivatuksen aiheuttamien riskien arviointi happamoitumiselle turvetuotantoalueilla Peter Österholm Geologi & mineralogi Åbo Akademi Sulfaattimaa-ongelmaa tutkittu eniten maatalousmailla Maatalous Metsä-
LisätiedotMMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä
MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä Happamat sulfaattimaat seminaari, Vaasa 10.9.2008 Tiina Pääsky Maa- ja metsätalousministeriö MMM Turvataan maa- ja metsätalouden harjoittamisen
Lisätiedott. Happamatsulfaattimaat
L IITE O5,RAM e6lt M utkalammen tuulipuisto - happa man kuormituksen ehkäisysuunnitelma t. Happamatsulfaattimaat Happamilla sulfaattimailla tarkoitetaan maaperässä luonnollisesti esiintyviä rikkipitoisia
LisätiedotMAASEUTUVERKOSTON JULKAISU Happamat sulfaattimaat. Happamat sulfaattimaat
2009 MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU Happamat sulfaattimaat Happamat sulfaattimaat Miten happamat sulfaattimaat ovat syntyneet? Happamien sulfaattimaiden esiaste, sulfiittimaat, alkoivat muodostua Itämeren
LisätiedotHappamien sulfaattimaiden hallintakeinot. CATERMASS -seminaari 10.2.2010, Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö
Happamien sulfaattimaiden hallintakeinot CATERMASS -seminaari 10.2.2010, Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö Happamien sulfaattimaiden aiheuttamat haitat Euroopan suurimmat sulfaattimaaesiintymät
LisätiedotPYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS
Geologian tutkimuskeskus Länsi-Suomen yksikkö Kokkola 21.3.2013 PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 21.03.2013 / M29L2013
LisätiedotHappamat sulfaattimaat ja metsätalous
Happamat sulfaattimaat ja metsätalous Nina Jungell Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Rannikon alue 1 Entistä merenpohjaa, muodostuivat yli 4000 vuotta sitten. 22.11.2013 Finlands skogscentral 3 Happamat
LisätiedotYmpäristöriskien vähentäminen happamilla sulfaattimailla Opas pohjaveden pinnan säätämiseksi
74 Ympäristöriskien vähentäminen happamilla sulfaattimailla Opas pohjaveden pinnan säätämiseksi Jaana Uusi-Kämppä, Seija Virtanen, Rainer Rosendahl, Peter Österholm, Merja Mäensivu, Vincent Westberg, Kristiina
LisätiedotAlustavia tuloksia salaoja-alueelta Ruukista Raija Suomela, MTT Ruukki
Happaman vesistökuormituksen ehkäisy Siikajoki Pyhäjoki alueella 2009-2012 (HaKu) Alustavia tuloksia salaoja-alueelta Ruukista - Raija Suomela, MTT Ruukki Projektin toteuttajat Maa- ja elintarviketalouden
LisätiedotHappamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta. Mats Nylund
Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta Mats Nylund Maanviljelyn vesiensuojelun tulevaisuudennäkymät Suomalaiseen maanviljelyyn kohdistuu sekä kansallisia
LisätiedotJOKIRANNANTIEN ASEMAKAAVA, ASIANTUNTIJALAUSUNTO
1 JOKIRANNANTIEN ASEMAKAAVA, ASIANTUNTIJALAUSUNTO Lähtötiedot Rakennettavuusselvityksen mukaan osalla aluetta on paineellista pohjavettä. Paineellisesta pohjavedestä johtuen tonteille ei voi suositella
LisätiedotKarkearakeisten happamien sulfaattimaiden erityispiirteet
Karkearakeisten happamien sulfaattimaiden erityispiirteet Valokuva: Stefan Mattbäck Stefan Mattbäck 1,2, Anton Boman 2, Andreas Sandfält 1, Jaakko Auri 2, and Peter Österholm 1 1 Åbo Akademi, Geologi och
LisätiedotMiten happamat sulfaattimaat näkyvät Sirppujoen veden laadussa
Miten happamat sulfaattimaat näkyvät Sirppujoen veden laadussa Juha-Pekka Triipponen & Sanna Kipinä-Salokannel, Varsinais-Suomen ELY-keskus Happamat sulfaattimaat maa- ja metsätaloudessa Laitila 12.4.2019
LisätiedotHAPPAMIEN SULFAATTIMAIDEN HUOMIOIMINEN TILUSJÄRJESTELYISSÄ
Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja B Anna Saarela, Heikki Harmanen & Juha Tuorila HAPPAMIEN SULFAATTIMAIDEN HUOMIOIMINEN TILUSJÄRJESTELYISSÄ Jalasjärven Luopajärvi ja Ilmajoen Tieksin alue (Etelä-Pohjanmaa),
LisätiedotSulfaattimaiden kartoitus ja lupaprosessin mukaiset tutkimukset tuotantoalueilla
Sulfaattimaiden kartoitus ja lupaprosessin mukaiset tutkimukset tuotantoalueilla Sulfa II -loppuseminaari ja Jukka Räisänen 13.5.2019 Milloin tarve sulfaattimaaselvitykselle? Liittyvät ympäristölupaan
LisätiedotHappamista sulfaattimaista aiheutuvien haittojen lieventämisvaihtoehtojen monitavoitearviointi CATERMASS-hanke, Action 4 Loppuraportti 20.5.
Happamista sulfaattimaista aiheutuvien haittojen lieventämisvaihtoehtojen monitavoitearviointi CATERMASS-hanke, Action 4 Loppuraportti 20.5.2013 Heli Saarikoski (SYKE), Juha Riihimäki (SYKE), Antti Miettinen
LisätiedotSäätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä Siikajoen valuma-alueella
Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä Siikajoen valuma-alueella HYDRO-POHJANMAA hanke 2013-2014 HaKu hanke 2009-2012 Raija Suomela ja Maria Vanhatalo, MTT Ruukki Koekenttä MTT:llä
LisätiedotVesienhoidon suunnittelu 2016-2021
Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021 Maaseutuverkoston tiedotuskierros Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 7.8.2014 Sisältö Vesienhoidon tavoitteet ja aikataulu Vesien tila Länsi-Suomessa
LisätiedotHS-maiden ympäristöpoliittiset vaikutukset ja happamoitumisen torjunta
HS-maiden ympäristöpoliittiset vaikutukset ja happamoitumisen torjunta Hannele Nyroos Vaasa 10.9.2008 1 Ympäristöpoliittiset tavoitteet Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015, valtioneuvoston periaatepäätös
LisätiedotIlmastonmuutos ja vesienhoito
Ilmastonmuutos ja vesienhoito Tornionjoen vesiparlamentti 6.11.2013 Pekka Räinä Lapin ELY-keskus Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutoksen vaikutukset veden laatuun/ekologiseen tilaan Kuormitusskenaariot
LisätiedotTyöohje happamien sulfaattimaiden kartoitukseen (1:250 000)
LänsiSuomen yksikkö Kokkola 28.03.2012 Työohje happamien sulfaattimaiden kartoitukseen (1:250 000) Jaakko Auri, Peter Edén, Annu Martinkauppi ja Emmi Rankonen CATERMASS LIFE08 ENV/FIN/000609 TYÖOHJE HAPPAMIEN
LisätiedotLuontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä
Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä ohjeistusta kiviainesten kestävään käyttöön Asrocks-hanke v. 2011-2014. LIFE10ENV/FI/000062 ASROCKS. With the contribution of the LIFE financial
LisätiedotOulainen, keskustan OYK päivitys
OULAINEN Oulainen, keskustan OYK päivitys MAAPERÄSELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P35178 MAAPERÄSELVITYS Ruonaniemi Jukka-Pekka Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 MAAPERÄKUVAUS... 1 3 RAKENNETTAVUUS...
LisätiedotSäätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: Tuloksia 2013
Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: Tuloksia 2013 HYDRO-POHJANMAA hanke / SeAMK ja Oamk Raija Suomela ja Maria Vanhatalo, MTT Ruukki Koekenttä MTT:llä SIIKAJOKI Perustettu
LisätiedotSalaojamenetelmien vertailu MTT Ruukki 2009. Rahkasuo syyskuu 2009
Salaojamenetelmien vertailu MTT Ruukki 2009 Rahkasuo syyskuu 2009 Suosituimmat ojitusmenetelmät Suomessa 2,2 milj. ha maatalousmaata, joista Salaojitus n. 1,3 milj. ha (59%) Säätösalaojitus Säätökastelu
LisätiedotRavinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat
Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat Peltokuivatuksen tarve ja vesistövaikutukset Gårdskulla Gård 2.6.2014 Maija Paasonen-Kivekäs Sven Hallinin tutkimussäätiö Peltoalueiden kuivatus Kuivatusmenetelmät
LisätiedotVARESJÄRVI KOEKALASTUS
Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö
LisätiedotHappamien sulfaattimaiden esiselvitys Oulussa Jaakko Auri
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Happamien sulfaattimaiden esiselvitys Oulussa Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 23.04.2015/ M21L2015 Tekijät
LisätiedotVirtavesien tila ja suojelutarve. pp.kk.vvvv
Virtavesien tila ja suojelutarve pp.kk.vvvv Virtavesien tila ja suojelutarve Lähde: www.ramsar.org Kansallinen luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi 2008 Luontodirektiivin raportointi 2013 Vesienhoidon
LisätiedotLOPPURAPORTTI MAATALOUDEN PARHAIDEN VILJELYMENETELMIEN KEHITTÄMISHANKE HAPPAMILLA SULFAATTIMAILLA BEFCASS
LOPPURAPORTTI MAATALOUDEN PARHAIDEN VILJELYMENETELMIEN KEHITTÄMISHANKE HAPPAMILLA SULFAATTIMAILLA BEFCASS Best Farming Methods for Cultivating on Acid Sulfate Soils (BEFCASS) Vastuuorganisaatio Kesto (MMM
LisätiedotIlmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013
Ilmastonmuutos ja vesivarat Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013 Noora Veijalainne, SYKE 8.11.2013 Johdanto Ilmastonmuutos vaikuttaa vesistöissä Virtaamien vuodenaikaiseen vaihteluun
LisätiedotTuhkalla ehkäistään valumaveden happamuuspiikkejä rannikon metsänuudistamisaloil la. Samuli Joensuu
Tuhkalla ehkäistään valumaveden happamuuspiikkejä rannikon metsänuudistamisaloil la Samuli Joensuu 30.1.2019 Hankkeen tausta: rahoitus ja organisaatio Ympäristöministeriö on rahoittanut hanketta 240 000
LisätiedotJatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta sekä sadannan ja pohjaveden pinnantason seuranta happamuuden ennakoinnissa
Jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta sekä sadannan ja pohjaveden pinnantason seuranta happamuuden ennakoinnissa Heini Postila, Mirkka Hadzic & Anssi Karppinen 21.5.2014 Esityksen sisältö Jatkuvatoiminen
LisätiedotVesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky
Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen
LisätiedotKitkajärvien seuranta ja tilan arviointi
Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi i Mirja Heikkinen 7.12.2009 Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus / Mirja Heikkinen/ Kitka-seminaari 14.12.2009 1 MITÄ, MISSÄ, MIKSI? - Säännöllinen seuranta
LisätiedotVesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus
Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016 Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Metsätalouden vesistökuormitus Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös
LisätiedotMaria Honkakoski SULFAATTIMAAN VALUMAVESIEN HALLINTAKEINOT SIIKAJOEN VALUMA-ALUEELLA
Maria Honkakoski SULFAATTIMAAN VALUMAVESIEN HALLINTAKEINOT SIIKAJOEN VALUMA-ALUEELLA SULFAATTIMAAN VALUMAVESIEN HALLINTAKEINOT SIIKAJOEN VALUMA-ALUEELLA 2 Maria Honkakoski Opinnäytetyö Kevät 2013 Maaseutuelinkeinojen
LisätiedotMaa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon
Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon Jukka Ruuhijärvi ja Tapio Sutela, RKTL Mikko Olin, HY ympäristötieteen laitos Maa- ja metsätalouden vesistövaikutukset seminaari Helsinki 9.5.2014
LisätiedotVarsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela
Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki
LisätiedotUusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom
Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Sari Väisänen SYKE Järvikalapäivän vesienhoitoseminaari Hollolan Siikaniemessä 31.5.2012 w w w. e n v i r o n m e n t. f i / s y k e /
LisätiedotLOHKO-hanke. Viljelijäaineisto
LOHKO-hanke Viljelijäaineisto Nitrogen loading from forested catchments Markus Huttunen ja Inese Huttunen SYKE/Vesikeskus 8/12/2016 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/09/2012 Hankkeen päämäärät
LisätiedotVarsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät
Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien
Lisätiedot[Kirjoita teksti] Tn:o Sievin Järvikylän uusjako salaojahanke vaihe 2. Pinta-ala yhteensä
Tn:o 704540 Kunta : Sievi Hanke: Sievin Järvikylän uusjako salaojahanke vaihe 2 Pinta-ala yhteensä 46,94 ha 4.2.2016 Kunta: Sievi Hanke: Sievin Järvikylän uusjaon salaojahanke 2 Tn:o 704540 SALAOJITUSSUUNNITELMA
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot. SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella
Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kyyveden tilaan skenaariot SYKE:n VEMALA-mallinus Kymijoen päävesistöalueella Haukivuori 22.2.2012 Pekka Sojakka, Reijo Lähteenmäki Muutokset hydrologiassa Muutos valunnan,
LisätiedotSäätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista Maankäytön sosio-ekonomisten vaikutusten arviointi
Happaman vesistökuormituksen ehkäisy Siikajoki-Pyhäjoki alueella 2009-2012 HaKu Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2012 Maankäytön sosio-ekonomisten
LisätiedotArvoisa kustos, kunnioitettu vastaväittäjä, hyvät kuulijat,
1 Lektio / Seija Virtanen 2.10.2015 Arvoisa kustos, kunnioitettu vastaväittäjä, hyvät kuulijat, Happamat sulfaattimaat, joita työni käsittelee, ovat syntyneet tuhansia vuosia sitten viimeisen jääkauden
LisätiedotHappaman vesistökuormituksen ehkäisy Siikajoki Pyhäjoki alueella (HaKu)
Happaman vesistökuormituksen ehkäisy Siikajoki Pyhäjoki alueella 2009-2012 (HaKu) Projektin toteuttajat Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, RKTL Geologian
LisätiedotSäätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2013. Raija Suomela MTT Ruukki
Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2013 Raija Suomela MTT Ruukki MTT:n koekenttä SIIKAJOKI Ojitusalueet (1-3) noin 2 ha Koko pelto 6 ha Alueiden
LisätiedotSATAKUNNAN VESISTÖT. Yleistä
SATAKUNNAN VESISTÖT Teija Kirkkala 6.. Yleistä Suomessa 87 888 yli aarin kokoista järveä km jokia Suomen järvissä vettä km Satakunnassa yli hehtaarin järviä noin yhteispinta-ala noin km SATAKUNNAN VESISTÖT
LisätiedotSähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki
Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi
LisätiedotNiittyholman kaava-alueen sulfaattimaaselvitys
Oulun kaupunki TIE21191 Elina Kerko Juha Vikiö 14.8.2015 14.8.2015 1 (10) SISÄLTÖ 1 TAUSTAA... 2 2 YLEISTÄ SULFAATTIMAISTA... 2 2.1 Muodostuminen... 2 2.2 Määritelmät... 3 2.3 Sulfaattimaiden riskiluokittelu...
LisätiedotHappamat sulfaattimaat maa- ja metsätaloudessa seminaari Happamuuden torjuntakeinot maataloudessa
Happamat sulfaattimaat maa- ja metsätaloudessa seminaari 12.4.2019 Happamuuden torjuntakeinot maataloudessa ProAgria Länsi-Suomi ry, Kimmo Laine Sirppujoen vedenlaadun ja tulvasuojelun parantaminen - hanke
LisätiedotLiika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?
Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois? Helena Äijö Salaojayhdistys 16.1.212, Salo Hydrologinen kierto Hydrologiset olosuhteet Sadanta Haihdunta Valunta 65 mm/vuosi 35 mm/vuosi
LisätiedotMaatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia
Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia tarkasteluja Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesien tilan yksikkö Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuspäivät Tampere
LisätiedotTurvepeltojen viljely. Merja Myllys
Turvepeltojen viljely Merja Myllys Suoseuran seminaari 23.3.2011 Turvepeltojen määrä Eripaksuisten turvemaiden määrä turpeen paksuus ha % peltoalasta alle 30 cm 9 000 0,4 30-60 cm 80 000 3,3 yli 60 cm
LisätiedotOpas happamien sulfaattimaiden kartoitukseen turvetuotantoalueilla Luonnos_1. Jaakko Auri, Anton Boman, Mirkka Hadzic ja Miriam Nystrand
Opas happamien sulfaattimaiden kartoitukseen turvetuotantoalueilla Luonnos_1 Jaakko Auri, Anton Boman, Mirkka Hadzic ja Miriam Nystrand Sisällys Sisällys... 2 1. Johdanto... 3 2. Sulfaattimaan määreet...
LisätiedotKuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä
LisätiedotHapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä
Hapetuksen tarkoitus Hapettamiselle voidaan asettaa joko lyhytaikainen tai pitkäaikainen tavoite: joko annetaan kaloille talvisin mahdollisuus selviytyä pahimman yli tai sitten pyritään hillitsemään järven
LisätiedotMetsänhoito happamilla sulfaattimailla OPAS SUUNNITTELIJOILLE JA KÄYTÄNNÖN TOIMIJOILLE
Metsänhoito happamilla sulfaattimailla OPAS SUUNNITTELIJOILLE JA KÄYTÄNNÖN TOIMIJOILLE Tiina Nieminen ja Hannu Hökkä Metsäntutkimuslaitoksen Metsät ja vesi tutkimusohjelma 2013-2017, ohjelmanjohtaja professori
LisätiedotVaaralliset aineet kenen vastuulla?
Vaaralliset aineet kenen vastuulla? Jaakko Mannio, Ville Junttila /KTK VH-MH toimenpiteiden suunnittelun neuvottelupäivä YM 14.5.2019 Työn yksityiskohtaiset tavoitteet Varmistetaan vesienhoidon toisella
LisätiedotPuruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus
Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.
LisätiedotOjituksesta ilmoittaminen Ojitus pohjavesialueella ja happamalla sulfaattimaalla
Ojituksesta ilmoittaminen Ojitus pohjavesialueella ja happamalla sulfaattimaalla Matti Seppälä EPOELY 10.4.2014 Seinäjoki 1 Ilmoittamisvelvollisuus (VL 2:15, 5:6, VA 4:31) Ruoppaukset (2:6), alle 500 m3
LisätiedotVesiensuojelu 4K. Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet
Vesiensuojelu 4K Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet Hanke keskittyy maa- ja metsätalouden kuormituksen vähentämiseen kolmella kolmella valuma-alueella Länsi-Uudellamaalla: Siuntionjoella,
LisätiedotKitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa
Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa Satu Maaria Karjalainen Seppo Hellsten Kitka-MuHa-työryhmä 2.9.2013 Himmerki, Posio Kitkan ominaispiirteitä Suomen 10.
LisätiedotTM VOIMA OY: n YLIVIESKAN HIRVINEVAN TUULIVOIMAPUISTON RAKENTAMISEN HAPPAMAN SULFAATTIMAAN ESIINTYMISEN ARVI- OINTISELOSTUS
Arviointiselostus 1 (9) TM VOIMA OY: n YLIVIESKAN HIRVINEVAN TUULIVOIMAPUISTON RAKENTAMISEN HAPPAMAN SULFAATTIMAAN ESIINTYMISEN ARVI- OINTISELOSTUS Arviointiselostus 2 (9) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto
LisätiedotTurvetuotannon vesistökuormitus
Turvetuotannon vesistökuormitus Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 24.4.2012 Ansa Selänne ja Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä
LisätiedotKokeet happamuuden hoidossa Putkipadot. Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari
Kokeet happamuuden hoidossa Putkipadot Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari Virtaamaan vaikuttavat rakenteet Tarkoituksena vaikuttaa ylivirtaama aikaiseen
LisätiedotPeltosalaojituksen suunnittelu 24.05.2012
Peltosalaojituksen suunnittelu 24.05.2012 Maankuivatuksen muodot peltoviljelyssä Peruskuivatus - valtaojat - luonnon uomien perkaus - pengerryskuivatus Paikalliskuivatus - pintakuivatus (maanpinnan muotoilu,
LisätiedotAjankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa
Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa Airi Kulmala Baltic Deal -hanke, MTK Aurajoen monet kasvot seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 27.9.2011 Baltic Deal Putting best agricultural
LisätiedotUudistamisketjun vesiensuojelu
Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Seinäjoki Uudistamisketjun vesiensuojelu Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Sisältö Metsätalouden vesistökuormitus Vesiensuojelun tavoite Vesiensuojelun
Lisätiedot