Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen"

Transkriptio

1 Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen - sopeutumiskeinoja ilmastomuutokseen Climate Change Adaptation Tools for Environmental Risk Mitigation of Acid Sulfate Soils Layman s Report

2 Sisällys CATERMASS projekti... 1 Happamat sulfaattimaat - Mitä ja Missä?... 3 Happamien sulfaattimaiden ympäristövaikutukset... 5 Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskit pienemmiksi pohjaveden pintaa nostamalla...7 Monitavoitearviointi happamuuden torjuntatoimien vaikutuksista... 9 CATERMASS lukuina...11 Osatehtävät ja vastuuhenkilöt

3 Ilmastonmuutos voi merkittävästi lisätä metallien ja happamuuden huuhtoutumista maaperästä. Erityisenä huolenaiheena ovat ns. geokemialliset anomaliat, kuten poikkeuksellisen paljon raskasmetalleja sisältävät maaperätyypit. Tällaisen ympäristöongelman muodostavat meillä Suomessa happamat sulfaattimaat, jotka alkoivat muodostua Itämeren pohjaan Litorina-vaiheen aikana n vuotta sitten. Happamia sulfaattimaita arvioidaan olevan Suomessa jopa 3000 km2 pääosin rannikkoalueiden viljelysmailla. Niitä syntyy vielä tänäkin päivänä pitkin rannikkoa. Suomen rannikkoalue oli viime jääkauden jälkeen meren peittämä. Veteen kerrostui monin paikoin hienorakeisia, liejuisia ja rikkipitoisia sedimenttejä. Maankohoamisen myötä ovat laajat maa-alueet nousseet merestä ja ovat nykyään vaihtelevan maankäytön ja kuivatuksen kohteena. Peltojen kuivatuksen tehostuminen ja erityisesti salaojitus aiheuttaa sen, että maaperän rikkipitoiset sulfidisedimentit altistuvat ilman hapelle ja maaperässä syntyy rikkihappoa, joka vuorostaan liuottaa ympäristöstään metalleja. Näin syntyy hyvin happamia ja metallipitoisia valumavesiä, jotka pilaavat vesistöjä varsinkin Länsi-Suomen rannikolla. Happamien sulfaattimaiden takia tällä alueella ei pystytä täyttämään EU:n vesipuitedirektiivin vaatimuksia vuoden loppuun mennessä. Kari Saari CATERMASS projekti Ilmastonmuutos todennäköisesti voimistaa happamien sulfaattimaiden aiheuttamien ympäristövahinkojen vaikutusta ja lisää vaikutusaluetta ellei kohdennettuja lieventäviä toimenpiteitä kehitetä. Myrkyllisten yhdisteiden huippupitoisuuksia esiintyy varsinkin pitkien kuivien kausien ja niitä seuraavien rankkasateiden jälkeen. Tällaisten hydrologisten ääri-ilmiöiden odotetaan yleistyvän ilmastonmuutoksen seurauksena erityisesti valuma-alueilla, joilla on vähän järviä ja virtaaman vaihtelut ovat nopeita. Tämä lisää vesiekosysteemin ja kalakantojen todennäköisyyttä altistua myrkyllisille metalliyhdisteille. Euroopan Unionin LIFE+ -ohjelman rahoittamassa CATERMASS projektissa etsittiin keinoja happamien sulfaattimaiden vesiensuojelun parantamiseen. Hankkeessa kehitettiin menetelmiä happamien sulfaattimaiden ympäristöhaittojen vähentämiseksi sekä maankäytön ja vesiensuojelun sopeuttamiseksi muuttuvaan ilmastoon. Vesistö-, kalasto- ja luontohaittojen vähentäminen on edellyttänyt tiedon kokoamista ongelma-alueista, happamuus- ja metallialtistuksen kehityksestä, ympäristöriskien luonteesta ja prioriteettikohteista sekä käytettävissä olevista vesiensuojelumenetelmistä ja niiden toimivuudesta muuttuvassa ilmastossa. 1

4 Juha Riihimäki

5 Happamat sulfaattimaat mitä ja missä Happamalla sulfaattimaalla tarkoitetaan rikkipitoista maaperää, jossa esiintyy sekä hapettunut maakerros (todellinen hapan sulfaattimaa) että hapettumaton sulfidirikkipitoinen maakerros (potentiaalinen hapan sulfaattimaa) tai vain toinen näistä. Happamat sulfaattimaat ovat yleisesti liejuisia hienorakeisia maalajeja (savi, hiesu, hienohieta), mutta paikoin myös hiekka aiheuttaa happamoitumista. Todellinen hapan sulfaattimaa ph < 4,0 maastossa suoraan näytteestä mitattuna hapettuneessa mineraalimaassa tai liejussa (ei turpeessa) sulfidien hapettumisen seurauksena. Jos ph 4,0-4.4 eikä ole selvää havaintoa sulfidien läsnäolosta, selvitetään se lisämäärityksillä (inkubaatio tai rikkipitoisuus). Potentiaalinen hapan sulfaattimaa Rikki sulfidimuodossa (pelkistynyt, ei hapettunut) Yleensä ph > 6,0 S (tot) (rikki) 0,2 %, hiekassa >0.01 % Inkuboitu ph 4,0 ja pudotusta vähintään 0,5 yksikköä maastossa mitattuun ph-arvoon verrattaessa Sulfidi = rauta-rikkimineraali (FeS2, FeS) Inkubointi = Näytteen annetaan hapettua 8-16 viikkoa, jonka jälkeen mitataan ph Pääasialliset toimet ja tuotteet ovat: Tehokas menetelmä happamien sulfaattimaiden kartoittamiseen Suomen oloissa. Ennakkotulkinta tehdään toimistossa käyttäen olemassa olevia tietoja, joiden perusteella suunnitellaan ja suoritetaan maastossa tapahtuvat havainnot, mittaukset ja näytteenotto mm. kemiallisia analyyseja varten. Edellä mainittujen toimien tulokseista laaditaan valuma-aluekohtaisia tai alueellisia karttoja, joissa yleismittakaavassa (1 : ) esitetään happamien sulfaattimaiden esiintymisen todennäköisyys. Kartat ja muut tuotteet tulevat kaikkien käyttöön GTK:n sivuille (www.gtk.fi) vuoden alusta. Karttojen havaintopisteitä klikkaamalla saadaan näkyviin pisteen taustatietoja ja tuloksia, kuten maasto-ph, inkuboitu ph, sulfidin esiintymissyvyys, maalajit ja rikkipitoisuus. Olemme luoneet Suomen happamien sulfaattimaiden määritelmän. Erilaisista syntytavoista, luonnonolosuhteista ja maankäytöstä johtuen määritelmä poikkeaa kansainvälisistä määritelmistä. On luotu riskiluokitus Suomen happamille sulfaattimaille. Se perustuu sulfidin alkamissyvyyteen, minimiph:hon ja rikkipitoisuuteen. Happamien sulfaattimaiden esiintymisympäristöjä ja tunnistamisohjeita on kuvailtu yksinkertaisessa oppaassa, joka myös löytyy GTK:n sivuilta. Kehitetty kartoitusmenetelmä ja tehty työ lisäävät merkittävästi tietoamme happamien sulfaattimaiden esiintymisestä ja ominaisuuksista. Havaintoja 3040 kertaa tiheämmin kuin aikaisemmin on ollut käytössä ja tuloksena saadaan helppokäyttöistä ja luotettavaa tietoja käytettäväksi mm.: kansallisessa, alueellisessa ja paikallisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa (ministeriöt, maakuntaliitot, kunnat, ELY-keskukset, AVI:t, konsultit) maa- ja metsätaloudessa (viljelijät, MTK, ProAgria, metsäkeskukset, ojitusyhtiöt) turveteollisuudessa ja maarakentamisessa jatkossa esim. EU-tuista päätettäessä 3

6 Juha Riihimäki

7 Anna Karjalainen Mika Visuri Happamien sulfaattimaiden ympäristövaikutukset Osoitimme happamien sulfaattimaiden ekologisen riskin Suomen pintavesissä ja tuotimme kalakantojen ja vesimuodostumien ekologista tilaa kuvaavia riskikarttoja erilaisilla ilmastoskenaarioilla. Kansallisista tietokannoista olevaa seurantatietija täydennettiin kenttätutkimuksin aiemmin kartoittamattomilla alueilla ja niinä vuodenaikoina, joilta tietoa ei riittävästi ollut ja aineistosta analysoitiin happamuus- ja metallipitoisuuspiikkien ajoittumista ja kestoa ja koottiin altistumis- ja vaikutusprofiileja. Ekologisia riskikarttoja tuotettiin yhdistelemällä ekologista riskinarviointia sekä hydrologista- ja kartografista mallintamista. Ekotoksikologisen riskiluokittelun mukaan tutkituista neljästätoista jokisuistosta 5 luokittui huonoon luokkaan, 6 suistoa oli välttäviä/tyydyttäviä ja vain 3 suistoa kuului luokkaan hyvä. Suomen ilmastolle ja ympäristölle sovitettua ilmastomallia käytettiin arvioitaessa Kyrönjoen mennyttä ja tulevaa metallikuormitusta. Mallinnus osoitti lisääntynyttä metallikuormitusta syksyllä kun huuh- touma happamilta sulfaattimailta on voimakkaimmillaan, ja vähenevää kuormitusta keväällä ja kesällä. Kalalajien herkkyys happamuudelle vaihtelee suuresti, lohikalat ovat tyypillisesti kaikkein herkimpiä ja esimerkiksi ahven ja hauki sietävät happamia olosuhteita paremmin. Kun ph laskee tarpeeksi alas, tasolle ph 4-4,5, kaikki Suomen kalalajit häviävät. Happamien sulfaattimaiden kalastovaikutuksien selvittämiseksi valittiin 22 jokea ja näiltä yhteensä noin 1 00 näytepaikkaa, jotka edustivat laajasti erilaisia happamien sulfaattimaiden vaikutusalueita. Aineiston avulla analysoitiin eliöstön vastetta veden laadun ja muiden ympäristömuuttujien muutoksiin ja arvioitiin jokien ekologinen tila. Kalalajiston koostumuksen ja ph:n välillä oli voimakas vaste. Happamuudelle herkkiä kalalajeja, esim. kivisimppu, taimen ja harjus, ei yleensä saatu saaliiksi paikoissa, joissa keskimääräinen ph <6. Ahven ja hauki sietivät hyvin alhaista ph:ta. Kaikkein happamimmat jokinäytepaikat näyttivät olevan täysin kalattomia. 5

8 Rainer Rosendahl Rainer Rosendahl Rainer Rosendahl Seija Virtanen

9 Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskit pienemmiksi pohjaveden pintaa nostamalla Happamien sulfaattimaiden happamuus- ja metallipäästöjen vähentämistä tavoiteltiin nostamalla pohjaveden pintaa niin ylös, että sulfidipitoiset maakerrokset jäävät veden peittoon. Pohjaveden pintaa pysyi riittävän korkealla myös kesällä, kun pelto oli säätösalaojitettu ja salaojastoon pumpattiin lisävettä läheisestä ojasta. Veden poisvirtaaminen estettiin asentamalla pellon alareunaan muovikalvo, joka ulottui sulfidikerrokseen asti. Pohjaveden tason säätelyä viljelysmaalla ja säätelyn ympäristövaikutuksia selvitettiin ohra- ja vehnäkasvustoilla Söderfjärdenin koekentällä sekä nurmikasvustoilla Pedersören kentällä. Söderfjärdenin kentällä testattiin kolmea erilaista salaojitussysteemiä: i) tavanomainen salaojitus, ii) säätösalaojitus ja iii) säätösalaojitus yhdistettynä lisäveden pumppaukseen kesällä. Vedenkorkeuden vaikutuksia maahan, maaveden koostumukseen ja ruokohelpikasvustoon tutkittiin myös kontrolloiduissa koeolosuhteissa käyttäen metrin korkuisia sulfaattimaapatsaita. Söderfjärdenin happamat sulfaattimaat olivat viljavia ja jyväsadot ylittivät maan keskimääräiset sadot. Vaikka happamuudesta seurasi metallihuuhtoumia, maasta ja sadosta mitatut metallipitoisuudet eivät ylittäneet raja-arvoja. Sen sijaan salaojavedestä mitatut alumiinipitoisuudet (5 20 mg/l) ylittivät kotitalousvedelle annetun pitoisuusra- ja-arvon kertaisesti. Tähän mennessä pelto-oloissa saatujen tulosten mukaan pohjaveden pinnan nosto kohottaa vähitellen salaojaveden ph:ta ja vähentää huuhtoutuvan alumiinin määrää. Nämä vaikutukset olivat erittäin selviä kontrolloiduissa oloissa tehdyssä kokeessa. Salaojaveden nitraattityppipitoisuudet (22 26 mg/l) olivat Söderfjärdenissä 2-kertaisia verrattuna talousvedelle annettuun nitraattitypen enimmäispitoisuuteen. Kevätvalunnan aikana huuhtoutuneen nitraattitypen määräksi arvioitiin kg/ha. Runsas typen huuhtoutuminen johtunee sulfaattimaiden pohjamaan suurista typpivaroista. Myös typpioksiduulikaasupäästöjen (20 30 kg/ha) todettiin olevan jopa 2 3-kertaisia orgaanisten maiden vastaaviin päästöihin, mutta pohjaveden pinnan korkeudella ei ollut vaikutusta päästöjen suuruuteen. Kasvihuoneoloissa saadut tulokset olivat samansuuntaisia. Tulosten perusteella sulfidien hapettumista voidaan estää säätösalaojituksella, ja vaikutusta voi tehostaa pumppaamalla lisävettä ojastoon. Tällöin puhutaan säätökastelusta tai altakastelusta. Veden virtaamista pois pellolta voi estää tehokkaasti pellon reunaan asennetulla muovikalvolla, joka ulottuu sulfidikerrokseen asti. Menetelmän avulla sulfidikerros saadaan pidettyä pohjaveden pinnan alapuolella pelkistyneessä tilassa. 7

10 Rainer Rosendahl

11 Happamuushaittojen torjuntatoimilla voidaan vaikuttaa jokivesistöjen ja niiden suistoalueiden ekologiseen tilaan, mutta niistä aiheutuu myös kustannuksia ja muita sosiaalisia vaikutuksia. Näitä erilaisia vaikutuksia on tarkasteltu neljän erilaisen happamuushaittojen torjuntastrategian osalta Kyrönjoen valuma-alueen lähtötietojen pohjalta. Säätösalaojituksen laajentaminen kaikille Kyröjoen valuma-alueen salaojitetuille pelloille maksaisi noin 2,7 M vuodessa ja altakastelulla ja muovilla täydennettynä noin 3,7 M vuodessa. Valtaosa näistä kustannuksista syntyy viljelijöille aihetuvasta lisätyöstä. Valtiolle avustuksista ja investointituista aiheutuvat kustannukset ovat vastaavasti noin 1,4 M ja 1,8 M. Kustannuksia voi suhteuttaa vuosittainen maataloustukeen joka on ko. alueella noin 1 2 M. Kuivatuksen rajoittamisen ja kuivatustilan ennallistamisen kustannukset riippuvat siitä, toteutetaanko toimet luonnonarvokaupan ja luonnonhoitopeltojen avulla. Nämä vaihtoehdot voivat joissain tapauksessa olla viljelijöille taloudellisesti edullisia ratkaisuja. Viljelijähaastattelujen perusteella peltojen kuivatuksen rajoituksiin suhtauduttiin kuitenkin kielteisesti ja niillä katsottiin olevan negatiivisia vaikutuksia tuottajan toimintaedellytyksiin ja elinkeinon Rainer Rosendahl Monitavoitearviointi happamuuden torjuntatoimien vaikutuksista jatkuvuuteen. Lisäksi nostettiin esille kielteiset aluetaloudelliset vaikutukset. Kuivatustilan ennallistaminen jokivarsipelloilla voi johtaa myös Etelä-Pohjanmaalle tyypillisen avoimen viljelymaiseman sulkeutumiseen. Kumuloituvilla happamuuden torjuntatoimilla on mahdollista vähentää kalojen lisääntymisen kannalta haitallisten happamuuspiikkien esiintymistä noin 30 prosentista 1 0 prosenttiin ja nostaa keskimääräistä ph-tasoa arvosta 5,7 arvoon 6,0. Herkkien lajien kuten mateen ja kivisumpun osuus kalansaaliista todennäköisesti lisääntyy ja toimenpiteet mahdollistavat vesistön biologisen ja fysikaalis-kemiallisen tilan vähittäisen toipumisen Kyrönjoen eri alueilla. Vesistön tilan luokitus nousee mahdollisesti huonosta välttävään ja välttävästä tyydyttävään. Lisäksi on mahdollista että kalaistutusten tuloksellisuus paranee ja sitä kautta istutettuja lajeja kuten taimenta esiintyy enemmän virkistyskalastuksen saaliissa. Näin ollen vapaa-ajan kalastuksen edellytykset paranevat ja myös ammattikalastuksen saalismäärät kasvavat. 9

12 Jaana Wallin

13 CATERMASS lukuina Projektipartnerit: 7 laitosta ja yliopistoa (Suomen ympäristökeskus SYKE, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Geologian tutkimuskeskus (GTK), Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL), Helsingin yliopisto, Åbo Akademi. Projektiin osallistui: 11 8 henkilöä, 450 henkilötyökuukautta Projektin kesto: 3 vuotta ( ) Projektin rahoitus: 2,9 miljoonaa euroa Web sivustot ja porttaalit: Projektin kotisivu (Suomeksi) catermass Projektin kotisivu (Ruotsiksi) catermass Projektin kotisivu (Englanniksi) CATERMASS kotisivu - tietoa happamista sulfaattimaista Raportit ja jukaisut: Happamien sulfaattimaiden aiheuttamat vesistövaikutukset ja kalakuolemat Suomessa. Ympäristöriskien vähentäminen happamilla sulfaattimailla - Opas pohjaveden pinnan säätämiseksi Layman s Report Esitteet 1 Seminaarit ja työkokoukset: Kansallinen kick-off seminaari Projektin sisäiset seminaarit ja workshopit 1 0 Luennot, esitelmät ja posterit kansallisissa ja kansainvälisissä konferenseissa 35 Esiintyminen ja tulokset mediassa: Artikkelit kansallisissa ja alueellisissa lehdissä 26 Radio esiintymiset 2 Messut ja muut julkiset tilaisuudet 1 Lehdistö- ja uutistiedotteet internetissä

14 Jaana Wallin

15 Jaana Wallin Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen - sopeutumiskeinoja ilmastonmuutokseen Projektin johtaja 4. Sosioekonomiset vaikutukset Osatehtävät 5. Tiedotus Kari-Matti Vuori, Suomen ympäristökeskus SYKE 1. Kartoitus ja riskiluokittelu Peter Edén, Geologinen tutkimuskeskus GTK 2. Vaikutukset ekologiseen tilaan ja kalakantoihin Kari-Matti Vuori, Suomen ympäristökeskus SYKE Heli Saarikoski, Suomen ympäristökeskus SYKE Juha Riihimäki, Suomen ympäristökeskus SYKE 6. Projektin hallinto Kari-Matti Vuori, Suomen ympäristökeskus SYKE 3. Haittojen vähentämismenetelmät Jaana Uusi-Kämppä, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT 13

16 Sisältö: Juha Riihimäki, Peter Edén, Jaana Uusi Kämppä, Matti Leppänen, Anna Karjalainen, Sirkka Tattari, Maiju Kosunen, Heli Saarikoski Kuva (etukansi): Panu Orell Kuvat (takakansi): Rainer Rosendahl, Mika Visuri, Jaana Wallin CATERMASS LIFE08 ENV/FIN/000609

HAPPAMIEN SULFAATTIMAIDEN KARTOITUKSESTA JA HAITOISTA LUODON ÖJANJÄRVEEN LASKEVISSA VESISTÖISSÄ

HAPPAMIEN SULFAATTIMAIDEN KARTOITUKSESTA JA HAITOISTA LUODON ÖJANJÄRVEEN LASKEVISSA VESISTÖISSÄ 4 000 vuotta sitten alkunsa saanut hapan sulfaattimaa.... ja tässä sitä syntyy tänä päivänä Peter Edén 2011 Peter Österholm 2006 HAPPAMIEN SULFAATTIMAIDEN KARTOITUKSESTA JA HAITOISTA LUODON ÖJANJÄRVEEN

Lisätiedot

Ympäristöriskien vähentäminen happamilla sulfaattimailla Catermass Life+ 2010-2012; Befcass2013-2014

Ympäristöriskien vähentäminen happamilla sulfaattimailla Catermass Life+ 2010-2012; Befcass2013-2014 Ympäristöriskien vähentäminen happamilla sulfaattimailla Catermass Life+ 2010-2012; Befcass2013-2014 TehoPlus ja Maaseutuverkosto Seinäjoki 17.6.2014 Mäensivu M, Virtanen S, Österholm P, Uusi-Kämppä J,

Lisätiedot

SULFAATTIMAIDEN OMINAISUUDET JA KARTOITTAMINEN

SULFAATTIMAIDEN OMINAISUUDET JA KARTOITTAMINEN Peter Edén 2011 Peter Edén 2012 SULFAATTIMAIDEN OMINAISUUDET JA KARTOITTAMINEN Peter Edén, Jaakko Auri, Emmi Rankonen, Annu Martinkauppi ja Anton Boman 13.12.2012 1 MIKÄ ON HAPAN SULFATTIMAA? 1. Sulfidi(rikki)pitoinen

Lisätiedot

HS-MAIDEN KARTOITUS ja aineiston hyödyntäminen

HS-MAIDEN KARTOITUS ja aineiston hyödyntäminen KIIMAKORPI HS-MAIDEN KARTOITUS ja aineiston hyödyntäminen Peter Edén & Jaakko Auri, GTK / Länsi-Suomi Peter Edén 2013 1 KARTOITUS (ja muita toimenpiteitä) EU:n vesipuitedirektiivi Laajat kalakuolemat 2006-2007

Lisätiedot

Säätösalaojitus happamien sulfaattimaiden vesistövaikutusten vähentäjänä

Säätösalaojitus happamien sulfaattimaiden vesistövaikutusten vähentäjänä Säätösalaojitus happamien sulfaattimaiden vesistövaikutusten vähentäjänä Jaana Uusi-Kämppä 1, Seija Virtanen 2, Rainer Rosendahl 3, Merja Mäensivu 4, Peter Österholm 5 ja Markku Yli-Halla 6 1 MTT, Kasvintuotannon

Lisätiedot

Sulfidisavien tutkiminen

Sulfidisavien tutkiminen Sulfidisavien tutkiminen Ympäristö- ja pohjatutkimusteemapäivä 9.10.2014 Mikael Eklund Geologian tutkimuskeskus 9.10.2014 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen hapan sulfaattimaa) Maaperässä

Lisätiedot

HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen. FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus

HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen. FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus 31.3.2016 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen

Lisätiedot

Happaman vesikuormituksen ehkäisy Perämerenkaaren alueella

Happaman vesikuormituksen ehkäisy Perämerenkaaren alueella Happaman vesikuormituksen ehkäisy Perämerenkaaren alueella 1 Perämerenkaaren HaKu Happaman vesikuormituksen ehkäisy Perämerenkaaren alueella 1.7.2012 30.4.2015 Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittama

Lisätiedot

HS-maiden kartoitus näkökohtia esiselvityshankkeen perusteella

HS-maiden kartoitus näkökohtia esiselvityshankkeen perusteella HS-maiden kartoitus näkökohtia esiselvityshankkeen perusteella Robert Sundström 2004 FT, ympäristögeologi Geologian tutkimuskeskus, Länsi-Suomen yksikkö, Kokkola 19.9.2008 1 Mitä on saavutettu? Edellinen

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla Anton Boman ja Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 PAHA-hanke Perhonjoen alaosan happamuuden hallinta (PAHA- hanke) toteutetaan

Lisätiedot

Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät SuHE-hankkeen loppuseminaari 21.5.2014. Loppuyhteenveto Raimo Ihme

Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät SuHE-hankkeen loppuseminaari 21.5.2014. Loppuyhteenveto Raimo Ihme Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät SuHE-hankkeen loppuseminaari 21.5.2014 Loppuyhteenveto Raimo Ihme Happamat sulfaattimaat Peter Edén Entistä merenpohjasedimenttiä,

Lisätiedot

Suositeltavat metsänhoitokäytännöt happamilla sulfaattimailla

Suositeltavat metsänhoitokäytännöt happamilla sulfaattimailla Happamat sulfaattimaat ja metsätalous, Kokkola 30.-31.10.14 Suositeltavat metsänhoitokäytännöt happamilla sulfaattimailla Hannu Hökkä ja Tiina Nieminen Taustaa Luonnontilassa hapan sulfaattimaa on alun

Lisätiedot

HAPPAMAN VESISTÖKUORMITUKSEN EHKÄISY SIIKAJOKI-PYHÄJOKI ALUEELLA 2009 2012 (HAKU)

HAPPAMAN VESISTÖKUORMITUKSEN EHKÄISY SIIKAJOKI-PYHÄJOKI ALUEELLA 2009 2012 (HAKU) HAPPAMAN VESISTÖKUORMITUKSEN EHKÄISY SIIKAJOKI-PYHÄJOKI ALUEELLA 2009 2012 (HAKU) Hankkeen toteuttajat Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Sanginjoen ekologinen tila

Sanginjoen ekologinen tila Sanginjoen ekologinen tila Tuomas Saarinen, Kati Martinmäki, Heikki Mykrä, Jermi Tertsunen Sanginjoen virkistyskäyttöarvon parantaminen ja ekologinen kunnostus Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Yleistä

Lisätiedot

Alustus happamista sulfaattimaista. Anssi Karppinen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus

Alustus happamista sulfaattimaista. Anssi Karppinen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Alustus happamista sulfaattimaista Anssi Karppinen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 18.1.2016 Mitä ovat happamat sulfaattimaat? 1/2 Rikkipitoisia yleensä hienoja maalajeja Suomessa esiintyy kahta eri

Lisätiedot

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä Siikajoen valuma-alueella

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä Siikajoen valuma-alueella Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä Siikajoen valuma-alueella HYDRO-POHJANMAA hanke 2013-2014 HaKu hanke 2009-2012 Raija Suomela ja Maria Vanhatalo, MTT Ruukki Koekenttä MTT:llä

Lisätiedot

MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä

MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä Happamat sulfaattimaat seminaari, Vaasa 10.9.2008 Tiina Pääsky Maa- ja metsätalousministeriö MMM Turvataan maa- ja metsätalouden harjoittamisen

Lisätiedot

MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU Happamat sulfaattimaat. Happamat sulfaattimaat

MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU Happamat sulfaattimaat. Happamat sulfaattimaat 2009 MAASEUTUVERKOSTON JULKAISU Happamat sulfaattimaat Happamat sulfaattimaat Miten happamat sulfaattimaat ovat syntyneet? Happamien sulfaattimaiden esiaste, sulfiittimaat, alkoivat muodostua Itämeren

Lisätiedot

PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS

PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS Geologian tutkimuskeskus Länsi-Suomen yksikkö Kokkola 21.3.2013 PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 21.03.2013 / M29L2013

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden hallintakeinot. CATERMASS -seminaari 10.2.2010, Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö

Happamien sulfaattimaiden hallintakeinot. CATERMASS -seminaari 10.2.2010, Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö Happamien sulfaattimaiden hallintakeinot CATERMASS -seminaari 10.2.2010, Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö Happamien sulfaattimaiden aiheuttamat haitat Euroopan suurimmat sulfaattimaaesiintymät

Lisätiedot

Ympäristöriskien vähentäminen happamilla sulfaattimailla Opas pohjaveden pinnan säätämiseksi

Ympäristöriskien vähentäminen happamilla sulfaattimailla Opas pohjaveden pinnan säätämiseksi 74 Ympäristöriskien vähentäminen happamilla sulfaattimailla Opas pohjaveden pinnan säätämiseksi Jaana Uusi-Kämppä, Seija Virtanen, Rainer Rosendahl, Peter Österholm, Merja Mäensivu, Vincent Westberg, Kristiina

Lisätiedot

Happamat sulfaattimaat ja metsätalous

Happamat sulfaattimaat ja metsätalous Happamat sulfaattimaat ja metsätalous Nina Jungell Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Rannikon alue 1 Entistä merenpohjaa, muodostuivat yli 4000 vuotta sitten. 22.11.2013 Finlands skogscentral 3 Happamat

Lisätiedot

HAPPAMIEN SULFAATTIMAIDEN HUOMIOIMINEN TILUSJÄRJESTELYISSÄ

HAPPAMIEN SULFAATTIMAIDEN HUOMIOIMINEN TILUSJÄRJESTELYISSÄ Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja B Anna Saarela, Heikki Harmanen & Juha Tuorila HAPPAMIEN SULFAATTIMAIDEN HUOMIOIMINEN TILUSJÄRJESTELYISSÄ Jalasjärven Luopajärvi ja Ilmajoen Tieksin alue (Etelä-Pohjanmaa),

Lisätiedot

Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021

Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021 Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021 Maaseutuverkoston tiedotuskierros Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 7.8.2014 Sisältö Vesienhoidon tavoitteet ja aikataulu Vesien tila Länsi-Suomessa

Lisätiedot

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä ohjeistusta kiviainesten kestävään käyttöön Asrocks-hanke v. 2011-2014. LIFE10ENV/FI/000062 ASROCKS. With the contribution of the LIFE financial

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja vesienhoito

Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutos ja vesienhoito Tornionjoen vesiparlamentti 6.11.2013 Pekka Räinä Lapin ELY-keskus Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutoksen vaikutukset veden laatuun/ekologiseen tilaan Kuormitusskenaariot

Lisätiedot

Työohje happamien sulfaattimaiden kartoitukseen (1:250 000)

Työohje happamien sulfaattimaiden kartoitukseen (1:250 000) LänsiSuomen yksikkö Kokkola 28.03.2012 Työohje happamien sulfaattimaiden kartoitukseen (1:250 000) Jaakko Auri, Peter Edén, Annu Martinkauppi ja Emmi Rankonen CATERMASS LIFE08 ENV/FIN/000609 TYÖOHJE HAPPAMIEN

Lisätiedot

Salaojamenetelmien vertailu MTT Ruukki 2009. Rahkasuo syyskuu 2009

Salaojamenetelmien vertailu MTT Ruukki 2009. Rahkasuo syyskuu 2009 Salaojamenetelmien vertailu MTT Ruukki 2009 Rahkasuo syyskuu 2009 Suosituimmat ojitusmenetelmät Suomessa 2,2 milj. ha maatalousmaata, joista Salaojitus n. 1,3 milj. ha (59%) Säätösalaojitus Säätökastelu

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013

Ilmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013 Ilmastonmuutos ja vesivarat Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013 Noora Veijalainne, SYKE 8.11.2013 Johdanto Ilmastonmuutos vaikuttaa vesistöissä Virtaamien vuodenaikaiseen vaihteluun

Lisätiedot

Happamista sulfaattimaista aiheutuvien haittojen lieventämisvaihtoehtojen monitavoitearviointi CATERMASS-hanke, Action 4 Loppuraportti 20.5.

Happamista sulfaattimaista aiheutuvien haittojen lieventämisvaihtoehtojen monitavoitearviointi CATERMASS-hanke, Action 4 Loppuraportti 20.5. Happamista sulfaattimaista aiheutuvien haittojen lieventämisvaihtoehtojen monitavoitearviointi CATERMASS-hanke, Action 4 Loppuraportti 20.5.2013 Heli Saarikoski (SYKE), Juha Riihimäki (SYKE), Antti Miettinen

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI MAATALOUDEN PARHAIDEN VILJELYMENETELMIEN KEHITTÄMISHANKE HAPPAMILLA SULFAATTIMAILLA BEFCASS

LOPPURAPORTTI MAATALOUDEN PARHAIDEN VILJELYMENETELMIEN KEHITTÄMISHANKE HAPPAMILLA SULFAATTIMAILLA BEFCASS LOPPURAPORTTI MAATALOUDEN PARHAIDEN VILJELYMENETELMIEN KEHITTÄMISHANKE HAPPAMILLA SULFAATTIMAILLA BEFCASS Best Farming Methods for Cultivating on Acid Sulfate Soils (BEFCASS) Vastuuorganisaatio Kesto (MMM

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat Peltokuivatuksen tarve ja vesistövaikutukset Gårdskulla Gård 2.6.2014 Maija Paasonen-Kivekäs Sven Hallinin tutkimussäätiö Peltoalueiden kuivatus Kuivatusmenetelmät

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden esiselvitys Oulussa Jaakko Auri

Happamien sulfaattimaiden esiselvitys Oulussa Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Happamien sulfaattimaiden esiselvitys Oulussa Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 23.04.2015/ M21L2015 Tekijät

Lisätiedot

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi i Mirja Heikkinen 7.12.2009 Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus / Mirja Heikkinen/ Kitka-seminaari 14.12.2009 1 MITÄ, MISSÄ, MIKSI? - Säännöllinen seuranta

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016 Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Metsätalouden vesistökuormitus Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös

Lisätiedot

TM VOIMA OY: n YLIVIESKAN HIRVINEVAN TUULIVOIMAPUISTON RAKENTAMISEN HAPPAMAN SULFAATTIMAAN ESIINTYMISEN ARVI- OINTISELOSTUS

TM VOIMA OY: n YLIVIESKAN HIRVINEVAN TUULIVOIMAPUISTON RAKENTAMISEN HAPPAMAN SULFAATTIMAAN ESIINTYMISEN ARVI- OINTISELOSTUS Arviointiselostus 1 (9) TM VOIMA OY: n YLIVIESKAN HIRVINEVAN TUULIVOIMAPUISTON RAKENTAMISEN HAPPAMAN SULFAATTIMAAN ESIINTYMISEN ARVI- OINTISELOSTUS Arviointiselostus 2 (9) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia tarkasteluja Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesien tilan yksikkö Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuspäivät Tampere

Lisätiedot

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Sari Väisänen SYKE Järvikalapäivän vesienhoitoseminaari Hollolan Siikaniemessä 31.5.2012 w w w. e n v i r o n m e n t. f i / s y k e /

Lisätiedot

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2013. Raija Suomela MTT Ruukki

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2013. Raija Suomela MTT Ruukki Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2013 Raija Suomela MTT Ruukki MTT:n koekenttä SIIKAJOKI Ojitusalueet (1-3) noin 2 ha Koko pelto 6 ha Alueiden

Lisätiedot

Arvoisa kustos, kunnioitettu vastaväittäjä, hyvät kuulijat,

Arvoisa kustos, kunnioitettu vastaväittäjä, hyvät kuulijat, 1 Lektio / Seija Virtanen 2.10.2015 Arvoisa kustos, kunnioitettu vastaväittäjä, hyvät kuulijat, Happamat sulfaattimaat, joita työni käsittelee, ovat syntyneet tuhansia vuosia sitten viimeisen jääkauden

Lisätiedot

Ojituksesta ilmoittaminen Ojitus pohjavesialueella ja happamalla sulfaattimaalla

Ojituksesta ilmoittaminen Ojitus pohjavesialueella ja happamalla sulfaattimaalla Ojituksesta ilmoittaminen Ojitus pohjavesialueella ja happamalla sulfaattimaalla Matti Seppälä EPOELY 10.4.2014 Seinäjoki 1 Ilmoittamisvelvollisuus (VL 2:15, 5:6, VA 4:31) Ruoppaukset (2:6), alle 500 m3

Lisätiedot

Turvepeltojen viljely. Merja Myllys

Turvepeltojen viljely. Merja Myllys Turvepeltojen viljely Merja Myllys Suoseuran seminaari 23.3.2011 Turvepeltojen määrä Eripaksuisten turvemaiden määrä turpeen paksuus ha % peltoalasta alle 30 cm 9 000 0,4 30-60 cm 80 000 3,3 yli 60 cm

Lisätiedot

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä Hapetuksen tarkoitus Hapettamiselle voidaan asettaa joko lyhytaikainen tai pitkäaikainen tavoite: joko annetaan kaloille talvisin mahdollisuus selviytyä pahimman yli tai sitten pyritään hillitsemään järven

Lisätiedot

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois? Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois? Helena Äijö Salaojayhdistys 16.1.212, Salo Hydrologinen kierto Hydrologiset olosuhteet Sadanta Haihdunta Valunta 65 mm/vuosi 35 mm/vuosi

Lisätiedot

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi

Lisätiedot

Maria Honkakoski SULFAATTIMAAN VALUMAVESIEN HALLINTAKEINOT SIIKAJOEN VALUMA-ALUEELLA

Maria Honkakoski SULFAATTIMAAN VALUMAVESIEN HALLINTAKEINOT SIIKAJOEN VALUMA-ALUEELLA Maria Honkakoski SULFAATTIMAAN VALUMAVESIEN HALLINTAKEINOT SIIKAJOEN VALUMA-ALUEELLA SULFAATTIMAAN VALUMAVESIEN HALLINTAKEINOT SIIKAJOEN VALUMA-ALUEELLA 2 Maria Honkakoski Opinnäytetyö Kevät 2013 Maaseutuelinkeinojen

Lisätiedot

SATAKUNNAN VESISTÖT. Yleistä

SATAKUNNAN VESISTÖT. Yleistä SATAKUNNAN VESISTÖT Teija Kirkkala 6.. Yleistä Suomessa 87 888 yli aarin kokoista järveä km jokia Suomen järvissä vettä km Satakunnassa yli hehtaarin järviä noin yhteispinta-ala noin km SATAKUNNAN VESISTÖT

Lisätiedot

Happamat sulfaattimaat ja niistä aiheutuvan vesistökuormituksen hillitseminen Siika- ja Pyhäjoenvaluma-alueilla

Happamat sulfaattimaat ja niistä aiheutuvan vesistökuormituksen hillitseminen Siika- ja Pyhäjoenvaluma-alueilla 132 Happamat sulfaattimaat ja niistä aiheutuvan vesistökuormituksen hillitseminen Siika- ja Pyhäjoenvaluma-alueilla Raija Suomela (toim.), Peter Edén, Alpo Huhmarniemi, Tuomas Saarinen, Jermi Tertsunen,

Lisätiedot

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.

Lisätiedot

Kokeet happamuuden hoidossa Putkipadot. Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari

Kokeet happamuuden hoidossa Putkipadot. Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari Kokeet happamuuden hoidossa Putkipadot Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari Virtaamaan vaikuttavat rakenteet Tarkoituksena vaikuttaa ylivirtaama aikaiseen

Lisätiedot

Metsänhoito happamilla sulfaattimailla OPAS SUUNNITTELIJOILLE JA KÄYTÄNNÖN TOIMIJOILLE

Metsänhoito happamilla sulfaattimailla OPAS SUUNNITTELIJOILLE JA KÄYTÄNNÖN TOIMIJOILLE Metsänhoito happamilla sulfaattimailla OPAS SUUNNITTELIJOILLE JA KÄYTÄNNÖN TOIMIJOILLE Tiina Nieminen ja Hannu Hökkä Metsäntutkimuslaitoksen Metsät ja vesi tutkimusohjelma 2013-2017, ohjelmanjohtaja professori

Lisätiedot

Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa

Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa Airi Kulmala Baltic Deal -hanke, MTK Aurajoen monet kasvot seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 27.9.2011 Baltic Deal Putting best agricultural

Lisätiedot

SATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet

SATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet Yhdistyksen nimi: Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry Yhdistyksen kotikunta: Raisio Puheenjohtaja: Veikko Meskanen Osoite: Vehaksentie 220 23310 Taivassalo Sähköposti: tavemesk@taivassalo.fi Puhelin:

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

Uudistamisketjun vesiensuojelu

Uudistamisketjun vesiensuojelu Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Seinäjoki Uudistamisketjun vesiensuojelu Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Sisältö Metsätalouden vesistökuormitus Vesiensuojelun tavoite Vesiensuojelun

Lisätiedot

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus

Suomen vesistöjen tummuminen. Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Suomen vesistöjen tummuminen Antti Räike Suomen ympäristökeskus Merikeskus Mitä vesien tummumisella tarkoitetaan? Kuva: Stefan Löfgren Tummumisella käsitetään humuksen lisääntymistä, joka ilmenee veden

Lisätiedot

Peltosalaojituksen suunnittelu 24.05.2012

Peltosalaojituksen suunnittelu 24.05.2012 Peltosalaojituksen suunnittelu 24.05.2012 Maankuivatuksen muodot peltoviljelyssä Peruskuivatus - valtaojat - luonnon uomien perkaus - pengerryskuivatus Paikalliskuivatus - pintakuivatus (maanpinnan muotoilu,

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012

Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012 Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 212 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 212 Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hämeenlinnassa, Tammelassa

Lisätiedot

MUTKU-päivät 2-3.4.2014 Käytöstä poistettujen kaivannaisjätealueiden tutkiminen Kari Pyötsiä Tampere 18.3.2014. Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskus

MUTKU-päivät 2-3.4.2014 Käytöstä poistettujen kaivannaisjätealueiden tutkiminen Kari Pyötsiä Tampere 18.3.2014. Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskus MUTKU-päivät 2-3.4.2014 Käytöstä poistettujen kaivannaisjätealueiden tutkiminen Kari Pyötsiä Tampere 18.3.2014 Kari Pyötsiä Pirkanmaan ELY-keskus 21.3.2014 LÄHTÖKOHDAT Käytöstä poistetut tai hylätyt vakavaa

Lisätiedot

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat

Lisätiedot

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Merja Myllys MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Suoseuran seminaari 17.10.2012 Turvepeltojen

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3232/-93/1/10 - Joroinen Tuohilahti Olavi Kontoniemi 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Johtava asiantuntija Antton Keto Suomen ympäristökeskus Limnologipäivät

Lisätiedot

Biohiili ja ravinteet

Biohiili ja ravinteet Biohiili ja ravinteet RAE-hankkeen alustavia tuloksia Sanna Saarnio Mikkeli 19.11.2014 Mitä biohiili on? biohiili = hapettomissa olosuhteissa lämmön avulla hajotettua eloperäistä ainetta Miten biohiili

Lisätiedot

ASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja

ASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja ASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja maa-ainesten kestävään käyttöön luontaisesti korkeiden arseenipitoisuuksien alueilla PANK-menetelmäpäivä 23.1.2014 LIFE10 ENV/FI/062 ASROCKS Esityksen sisältö Mikä ASROCKS-hanke?

Lisätiedot

HYDRO-POHJANMAA 1.11.2012 31.12.2014

HYDRO-POHJANMAA 1.11.2012 31.12.2014 HYDRO-POHJANMAA 1.11.2012 31.12.2014 Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy, Elintarvike ja Maatalous Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Luonnonvara-alan yksikkö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 3697 SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET 1 2. TUTKIMUSTULOKSET 1 2.1 Rakennuspaikka

Lisätiedot

Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus)

Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus) Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus) Isojärvi Seura ry:n vuosikokous 25.3.2015 Pori Sanna Kipinä-Salokannel, Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Leona Mattsoff 5.2.2013 VESISTÖSUOJAKAISTOJEN MUUTTAMINEN RISKIPERUSTEISIKSI

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Leona Mattsoff 5.2.2013 VESISTÖSUOJAKAISTOJEN MUUTTAMINEN RISKIPERUSTEISIKSI Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Leona Mattsoff 5.2.2013 VESISTÖSUOJAKAISTOJEN MUUTTAMINEN RISKIPERUSTEISIKSI Vesistösuojakaistat riskiperusteisiksi LAINSÄÄDÄNTÖ TAUSTAA: VAARA- VS. RISKIPERUSTEISUUS

Lisätiedot

miten voit, itämeri? TEE HAVAINTOJA MEREN TILASTA SECCHI-LEVYLLÄ

miten voit, itämeri? TEE HAVAINTOJA MEREN TILASTA SECCHI-LEVYLLÄ miten voit, itämeri? TEE HAVAINTOJA MEREN TILASTA SECCHI-LEVYLLÄ Tarkkaile vesistöäsi! www.balticseanow.info -osoitteesta löydät opastusta omatoimiseen tarkkailuun. Sairaan kaunis Itämeri Itämeri on jääkauden

Lisätiedot

Seurantatieto tarkentuu eri mittausmenetelmien tuloksia yhdistäen

Seurantatieto tarkentuu eri mittausmenetelmien tuloksia yhdistäen Seurantatieto tarkentuu eri mittausmenetelmien tuloksia yhdistäen Pirkko Kauppila, Jenni Attila, Sari Mitikka, Juhani Kettunen, Kari Kallio ja Seppo Kaitala Suomen ympäristökeskus Limnologipäivät 10.-11.4.2013

Lisätiedot

CliPLivE - Climate Proof Living Environment

CliPLivE - Climate Proof Living Environment SOUTH-EAST FINLAND-RUSSIA ENPI CBC 2007-2013 Riskikartat Itämeren rannikkoalueella CliPLivE - Climate Proof Living Environment Yleistä projektista Kesto: Helmikuu 2012 Elokuu 2014 Rahoittaja: EU:n Kaakkois-Suomi

Lisätiedot

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Sisältö Yara lyhyesti Elintarvikeketjun ympäristövastuu Rehevöityminen: Lannoitteiden valmistuksessa

Lisätiedot

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta

Lisätiedot

Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015

Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015 Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015 SISÄVESI LIFE IP SISÄVESI LIFE IP Metsähallituksen koordinoima valtakunnallinen EUrahoitteinen hanke, jonka tavoitteena on parantaa Suomen sisävesien tilaa ja sovittaa

Lisätiedot

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Lahden tiedepäivä 11.11.2014 Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla Marjo Valtanen, Nora Sillanpää, Heikki Setälä Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos,

Lisätiedot

PesticideLIFE Kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskien vähentäminen pohjoisissa oloissa

PesticideLIFE Kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskien vähentäminen pohjoisissa oloissa PesticideLIFE Kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskien vähentäminen pohjoisissa oloissa Sanni Junnila MTT/kasvintuotannon tutkimus Aloitusseminaari 18.-19.2.2010 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan Yhteisön

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä

Lisätiedot

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Maanparannuskalkin valmistus Kalkkikivi irrotetaan kalliosta louhimalla. Louhe murskataan ja seulotaan, jolloin syntyvä maanparannuskalkkirouheet ja

Lisätiedot

Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet

Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Sisältö Faktat Arseenin esiintyminen kallioperässä ja pohjavedessä Mitä pitää mitata ja milloin? Arseenipitoisuuden

Lisätiedot

Suomen muuttuva ilmasto

Suomen muuttuva ilmasto Ilmastonmuutos ja rakentaminen Suomen muuttuva ilmasto Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksen tutkimusyksikkö Ympäristö ja Yhdyskunta 2012 -messut Ilmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut - mitä

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tiia Grönholm (email) Linnunmaa Oy 24.8.2012 Lähetämme ohessa yhteenvedon Endomines Oy:n Karjalan Kultalinjan YVAan liittyvistä vuoden 2012

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden aiheuttamien haittojen vähentämisen suuntaviivat vuoteen 2020

Happamien sulfaattimaiden aiheuttamien haittojen vähentämisen suuntaviivat vuoteen 2020 Happamien sulfaattimaiden aiheuttamien haittojen vähentämisen suuntaviivat vuoteen 2020 Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2011 Publikationer av Jord- och skogsbruksministeriet Publications of Ministry

Lisätiedot

Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra. Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö

Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra. Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Imatra Visa Niittyniemi Vesistöpäällikkö Pintaveden tila Biologiset laatutekijät -Kasviplankton -Vesikasvit -Piilevät -Pohjaeläimet -Kalat Fysikaaliskemialliset laatutekijät

Lisätiedot

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden aiheuttamien haittojen vähentämisen suuntaviivat vuoteen 2020

Happamien sulfaattimaiden aiheuttamien haittojen vähentämisen suuntaviivat vuoteen 2020 Happamien sulfaattimaiden aiheuttamien haittojen vähentämisen suuntaviivat vuoteen 2020 Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2011 Publikationer av Jord- och skogsbruksministeriet Publications of Ministry

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI. 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen ja. yhteystiedot

UIMAVESIPROFIILI. 1.3 Uimarantaa valvova viranomainen ja. yhteystiedot UIMAVESIPROFIILI 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja Turun kaupunki, Liikuntapalvelukeskus Blomberginaukio 4 20720 Turku p. 02 330 000 (vaihde) 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja Liikuntapalvelukeskus,

Lisätiedot

Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson

Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke Ulla Eriksson Hankkeen taustaa Hanke toteutetaan Kauhavan kaupungin toimesta Hanke rahoitetaan 70% Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmasta

Lisätiedot

Kalastusalueen vedet

Kalastusalueen vedet Kalakannat, kalastus ja kalastuksen säätely Paatsjoen vesistössä 17231 Km 2, josta vettä 2148 Km 2 eli 12,5% Kalastusalueen vedet Kalastusalueen vesipinta-ala on 2148 km 2, josta valtio omistaa 92 %, vesiähallinnoi

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA

UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA Pyhtään kunta 25.4.2014 (päivitetty 11.6.2015) UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot

Lisätiedot

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012

Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012 Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 14.2.2012 1 Vesienhoidon tavoitteet Vesienhoidon tavoitteena on suojella, parantaa

Lisätiedot

Sura sulfatjordar. Peter Österholm Geologi & mineralogi Åbo Akademi peter.osterholm@abo.fi

Sura sulfatjordar. Peter Österholm Geologi & mineralogi Åbo Akademi peter.osterholm@abo.fi Sura sulfatjordar Peter Österholm Geologi & mineralogi Åbo Akademi peter.osterholm@abo.fi Vad bör b r vi eftersträva? 1. Minskad oxidation Relativt högt grundvatten med optimerad/kontrollerad dränering

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 209/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Happamuuden ehkäisyyn kohdistuvat hankkeet Pohjois- Pohjanmaalla

Happamuuden ehkäisyyn kohdistuvat hankkeet Pohjois- Pohjanmaalla Happamuuden ehkäisyyn kohdistuvat hankkeet Pohjois- Pohjanmaalla Jermi Tertsunen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 1 Hankkeet 1. Happaman kuormituksen ehkäisy Siikajoki-Pyhäjoki alueella 2009-2011 (HaKu)

Lisätiedot

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN 1(6) Ympäristöministeriö Viite: Luonnos valtioneuvoston asetukseksi eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus), YM028:00/2011. Lausuntopyyntö päätöksenteon

Lisätiedot