Alustavia tuloksia salaoja-alueelta Ruukista Raija Suomela, MTT Ruukki
|
|
- Leena Sipilä
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Happaman vesistökuormituksen ehkäisy Siikajoki Pyhäjoki alueella (HaKu) Alustavia tuloksia salaoja-alueelta Ruukista - Raija Suomela, MTT Ruukki Projektin toteuttajat Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ELY Geologian tutkimuskeskus, GTK Oulun Yliopisto, OY Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, RKTL
2 Koealue: Kukin ojitusalue 2 ha Koko lohko 6 ha Siikajokiriver 1. Salaojakastelu ja veden kierrätys 3. Normaali salaojitus Ojitusalueet erotettu toisistaan 10 m leveällä ojittamattomalla kaistalla 2. Säätösalaojitus Kuonaa lisättiin puolelle kustakin ojitusalueesta (kevät )
3 4. Pumppu joessa 3. Allas Siikajoki -river Salaojakastelu ja kuivatusveden kierrätys 1. Säätökaivo 2. Pumppauskaivo 3. Laskuaukkokaivo Ylivirtaama jokeen
4 Koealueella sulfaattia ja sulfidia alkaen 1,3 m syvyydeltä
5 Sääolot koejaksolla Kuukausi Keskilämpötila, C Sademäärä, mm Huhtikuu 2,6 3,6 1, Toukokuu 10,9 8,6 7, Kesäkuu 12,1 15,7 13, Heinäkuu 18,6 18,0 15, Elokuu 13,6 14,3 13, Syyskuu 8,9 10,9 7, Lokakuu 3,8 5,2 2, Kuukausien keskiarvo 10,1 10,9 8, Kesät ja olivat selkeästi lämpimämmät kuin alueella keskimäärin. Kesäkausilla ja satoi keskimääräistä vähemmän mutta erityisesti syksyllä satoi keskimääräistä enemmän. Edulliset olosuhteet mahdolliselle happamoitumiselle!
6 Kevätkuvia Huhtikuun puoliväli Toukokuun alkupuoli
7 Kasteluallas
8 Kastelukausi = Kastelukausi = Kasteluvesimäärät: = tonnia = tonnia Kuva: Maria Honkakoski
9 Syvyys maanpinnastam, cm Pohjaveden korkeus salaojakaivoissa Ylivirtaama alkaa Säätökastelu Säätöojitus Normaali ojitus Säätökastelu: Tavoitteena on pitää pohjavedenkorkeus 80-90cm korkeudella maanpinnasta. Tämä vaatii paljon seuraamista Säätöojitus*: Pohjavedentaso ojituslohkolla on keskikesällä todennäköisesti mennyt ojitussyvyyttä syvemmälle Normaali salaojitus**: Matalampi ojitus kuin säätökastelu ja säätöojistuslohkoilla. Pohjavesi on painunut jo kesäkuun puolivälin jälkeen ojitussyvyyttä syvemmälle
10 Syvyys maanpinnastam, cm Pohjaveden korkeus salaojakaivoissa Säätökastelu Säätöojitus Normaali ojitus Säätökastelu: Kastelutavoitteen 80-90cm maanpinnasta pitäminen oli haastavaa sadekuurojen vuoksi. Erittäin sateinen syksy. Säätöojitus: Pohjavedentaso ojituslohkolla on keskikesällä käynyt ojitussyvyydellä, muttei sen alapuolella. Normaali salaojitus: Sadekuurot heijastuivat piikkeinä pohjavedenkorkeusmittauksissa. Syksyllä vesi ajoittain patoutui alueelle koeteknisistä syistä.
11 Johtoluku us/cm Sulfaattipitoisuus mg/l ph Veden laatutuloksia ja Kastelualueen kaivo JL us/cm SO4 mg/l ph Kun kastelu ei päällä: Johtoluku ja sulfaattipitoisuus -tulokset korkeita ph matala=vesi hyvin hapanta Sulf Kun kastelu päällä (esim. heinäkuu, elokuu ja syyskuun alku): veden laatu parempi
12 Johtoluku us/cm Sulfaattipitoisuus mg/l ph Veden laatutuloksia ja Säätösalaojitusalueen kaivo ,0 7,0 6, Huomaa skaala! ,0 4,0 3,0 2,0 1,0 JL us/cm SO4 mg/l ph 0 0, Tulokset erittäin huonoja: alhainen ph, johtoluku ja sulfaattipitoisuudet jatkuvasti korkeat.
13 Johtoluku us/cm Sulfaattipitoisuus mg/l ph Veden laatutuloksia ja Normaali salaojitusalueen kaivo JL us/cm SO4 mg/l ph Avo-ojasta tulviva vesi näkyy parempina vedenlaatutuloksina. Alueelta poistuvan kuivatusveden laatu näkyy lähinnä syksyn tuloksissa.
14 Virtaaman mittaaminen: Keväällä yleensä lyhyt ajanjakso, suuret virtaamat
15 Syysvirtaamat: tasaisempia Syyssateiden alettua pohjavesi pysyy säätöojitetuilla alueilla yleensä korkealla ja ylimääräinen vesi poistuu pellolta säätökaivojen kautta
16 Ylivirtaamat mitattiin yleensä pumppaamalla säätökaivojen ylivuotovesi vesimittareiden läpi Vesimittari 1 Säätökastelu Vesimittari 2 Säätöojitus Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
17 Flow, liter /day ph Virtaama keväällä : kokonaisvirtaama säätö- ja kastelualueilta (yht. 4 ha) , , , ,0 3,0 Flow ph , , ,0 Suurin osa vedestä virtasi viikon sisällä jokeen (Flow = virtaama) Hyvin hapanta vettä
18 Overflow, m3 ph Ylivirtaama jokeen, syksy flow control flow irrigation ph control ph irrigation Kastelualue (sininen): Suurempi virtaama ja korkeampi ph Säätöalue (oranssi): Pienempi virtaama ja matalampi ph
19 Ylivirtaama, m3/d ph Ylivirtaamat kevät ja syksy 350,00 6, ,00 250,00 5,000 4, ,00 150,00 100,00 50,00 0,00 3,000 2,000 1,000 0,000 Säätöojitusalueen* virtaama Kastelualueen virtaama ph säätökaivo ph kastelukaivo *Säätöojitusalueen virtaamatuloksessa on erityisesti keväällä mukana piiriojavettä
20 Sato, kg /ha Ohra-sadot ojituslohkoilta Ei kuonaa kuona Säätökastelu Säätöojitus Normaali salaojitus Ojitusmenetelmät Vuonna kastelu näytti lisäävän hieman satoa, vain jos kuonaa ei oltu lisätty alueelle
21 Kuiva-ainesato, kg /ha Kokoviljasadot kg ka /ha ei kuonaa kuona kastelu säätö normaali Ojitusmenetelmät Tulokset eivät olleet loogisia eivätkä tilastollisesti merkitseviä, testialueen pintamaalla suurin vaikutus?
22 Alueet 0,5 ha sadon määritykseen rajattiin tarkasti Jos kuonaa ei lisätty alueelle Kasvustossa oli paikoin aukkoja
23 Tulevaisuudessa salaojavertailualueella Säätökaivoissa säädöt päällä koko vuoden Keskitytään säätöojituksen ja säätökastelun seurantaan, normaalisalaojitusalue haasteellinen seurata Hankitaan mahdollisesti pohjavesiputket pohjaveden tason arvioimista varten
24 Tuleva toiminta Projektisuunnitelman mukaista toimintaa 2012 vuoden loppuun Kartoitus Veden laadun seuranta Kalakantojen seuranta Menetelmien testaaminen (neutralointimenetelmät, salaojamenetelmät) Maanomistajien haastattelut Maanomistajatyöryhmän raportointi Loppuseminaari syystalvella 2012 Yhteistyö erityisesti Catermass kansallinen EU-life-plus projekti SuHE hanke (happamuushaittojen ennakoiminen ja hallintamenetelmien kehittäminen turvetuotannossa, SYKE) Helsingin Yliopisto (Markku Yli-Halla ja Seija Virtanen)
Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2013. Raija Suomela MTT Ruukki
Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2013 Raija Suomela MTT Ruukki MTT:n koekenttä SIIKAJOKI Ojitusalueet (1-3) noin 2 ha Koko pelto 6 ha Alueiden
LisätiedotSäätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: Tuloksia 2013
Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: Tuloksia 2013 HYDRO-POHJANMAA hanke / SeAMK ja Oamk Raija Suomela ja Maria Vanhatalo, MTT Ruukki Koekenttä MTT:llä SIIKAJOKI Perustettu
LisätiedotSäätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista Maankäytön sosio-ekonomisten vaikutusten arviointi
Happaman vesistökuormituksen ehkäisy Siikajoki-Pyhäjoki alueella 2009-2012 HaKu Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2012 Maankäytön sosio-ekonomisten
LisätiedotHappaman vesistökuormituksen ehkäisy Siikajoki Pyhäjoki alueella (HaKu)
Happaman vesistökuormituksen ehkäisy Siikajoki Pyhäjoki alueella 2009-2012 (HaKu) Projektin toteuttajat Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, RKTL Geologian
LisätiedotSäätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä Siikajoen valuma-alueella
Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä Siikajoen valuma-alueella HYDRO-POHJANMAA hanke 2013-2014 HaKu hanke 2009-2012 Raija Suomela ja Maria Vanhatalo, MTT Ruukki Koekenttä MTT:llä
LisätiedotSäätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä Siikajoen valuma-alueella
Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä Siikajoen valuma-alueella HYDRO-POHJANMAA hanke 2013-2014 HaKu hanke 2009-2012 Raija Suomela ja Maria Vanhatalo, MTT Ruukki Koekenttä MTT:llä
LisätiedotSalaojamenetelmien vertailu MTT Ruukki 2009. Rahkasuo syyskuu 2009
Salaojamenetelmien vertailu MTT Ruukki 2009 Rahkasuo syyskuu 2009 Suosituimmat ojitusmenetelmät Suomessa 2,2 milj. ha maatalousmaata, joista Salaojitus n. 1,3 milj. ha (59%) Säätösalaojitus Säätökastelu
LisätiedotKontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014
Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 PAHA-hanke Perhonjoen alaosan happamuuden hallinta (PAHA- hanke) toteutetaan
LisätiedotCalciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013
Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Merja Högnäsbacka MTT Ylistaro Alapääntie 104 61400 Ylistaro +358 29 531 7247 merja.hognasbacka@mtt.fi
LisätiedotLiika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?
Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois? Helena Äijö Salaojayhdistys 16.1.212, Salo Hydrologinen kierto Hydrologiset olosuhteet Sadanta Haihdunta Valunta 65 mm/vuosi 35 mm/vuosi
LisätiedotSäätösalaojitus ja salaojakastelu happamuuden torjuntakeinoina Pohjois- Pohjanmaalla
Säätösalaojitus ja salaojakastelu happamuuden torjuntakeinoina Pohjois- Pohjanmaalla Raija Suomela Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus, Tutkimusasemantie 15, 92400 Ruukki,
LisätiedotYmpäristöriskien vähentäminen happamilla sulfaattimailla Catermass Life+ 2010-2012; Befcass2013-2014
Ympäristöriskien vähentäminen happamilla sulfaattimailla Catermass Life+ 2010-2012; Befcass2013-2014 TehoPlus ja Maaseutuverkosto Seinäjoki 17.6.2014 Mäensivu M, Virtanen S, Österholm P, Uusi-Kämppä J,
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotHappamien sulfaattimaiden kuivatus ja vesistökuormitus
Happamien sulfaattimaiden kuivatus ja vesistökuormitus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari 26.5.216 Jaana Uusi-Kämppä (Luke) Peter Edén (GTK), Kari Ylivainio (Luke), Kristiina Regina (Luke), Seija
LisätiedotKorjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla
Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen, Auvo Sairanen ja Perttu Virkajärvi MTT Maaninka 12.12.2014 Kenttäkokeen tavoitteet Tavoitteena
LisätiedotSalaojakonetutkimus Sievi. Salaojituksen neuvottelupäivät Tampere Markus Sikkilä, Salaojayhdistys
Salaojakonetutkimus Sievi Salaojituksen neuvottelupäivät 22.-23.3.2018 Tampere Markus Sikkilä, Salaojayhdistys Toimivat salaojitusmenetelmät kasvintuotannossa (TOSKA) Yhteistyötahot / työryhmän jäsenet:
LisätiedotSäätösalaojitus happamien sulfaattimaiden vesistövaikutusten vähentäjänä
Säätösalaojitus happamien sulfaattimaiden vesistövaikutusten vähentäjänä Jaana Uusi-Kämppä 1, Seija Virtanen 2, Rainer Rosendahl 3, Merja Mäensivu 4, Peter Österholm 5 ja Markku Yli-Halla 6 1 MTT, Kasvintuotannon
LisätiedotSisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015
Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015 SISÄVESI LIFE IP SISÄVESI LIFE IP Metsähallituksen koordinoima valtakunnallinen EUrahoitteinen hanke, jonka tavoitteena on parantaa Suomen sisävesien tilaa ja sovittaa
Lisätiedotph:n ja virtaaman kehitys Pyhä- ja Siikajoella ( ) Kuvassa on esitetty päivittäiset keskiarvot
Virtaama, m3/s Virtaaama, m3/s :n ja virtaaman kehitys Pyhä- ja Siikajoella (1.9.29-31.12.211) Kuvassa on esitetty päivittäiset keskiarvot, Pyhäjoki, Etelähaara Virtaama 3 2 2 1, 1,, 9 11112 1 2 3 9 11112
LisätiedotSulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät (SuHE) SuHE -hankkeen loppuseminaari
Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät (SuHE) SuHE -hankkeen loppuseminaari 21.5.2014 Tilaisuuden avaus Raimo Ihme, Suomen ympäristökeskus Sulfaattimailla syntyvän
LisätiedotTOSKA hankkeen tuloksia Täydennysojitus savipellolla
TOSKA hankkeen tuloksia Täydennysojitus savipellolla Salaojituksen neuvottelupäivät 2017, Ähtäri 23.- 24.3.2017 24.3.2017 Jyrki Nurminen Salaojituksen tutkimusyhdistys ry Toimivat salaojitusmenetelmät
LisätiedotLajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista
Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Murskevilja tilaisuus Muhoksella 22.1.2013 Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Esityksen sisältö Lajikeominaisuudet murskeviljan tuotantoon Ohran lajikekokeet
LisätiedotPienvesien neutralointikokeet Jermi Tertsunen POPELY
Pienvesien neutralointikokeet Jermi Tertsunen POPELY Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Jermi Tertsunen, VY 11.12.20012 1 Pintavesien neutralointia tarvitaan yleensä kun joku
LisätiedotKokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä
Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi
LisätiedotMaria Honkakoski SULFAATTIMAAN VALUMAVESIEN HALLINTAKEINOT SIIKAJOEN VALUMA-ALUEELLA
Maria Honkakoski SULFAATTIMAAN VALUMAVESIEN HALLINTAKEINOT SIIKAJOEN VALUMA-ALUEELLA SULFAATTIMAAN VALUMAVESIEN HALLINTAKEINOT SIIKAJOEN VALUMA-ALUEELLA 2 Maria Honkakoski Opinnäytetyö Kevät 2013 Maaseutuelinkeinojen
LisätiedotRavinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto
Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke Maaseuturahasto Peruskuivatushankkeet on toteutettu valtion työnä kunnossapitovastuu on jäänyt ojitus-, yms. yhtiöille yhtiöitä on Kaakkois-Suomessa noin 4000
LisätiedotKuivatuksen vaikutus pellon kasvukuntoon
Kuivatuksen vaikutus pellon kasvukuntoon 19.3. 2018 Kurikka Juha Laakso https://www.facebook.com/thatsfar ming/videos/1685673751490954/ Muuttuvat olosuhteet ja vaatimukset => pellon kuivatuksen vaikutus
LisätiedotTyövoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat
Hallinto 2510 Hyvinvointitoimiala tammikuu 134,9 121,3-13,6 82,8 84,4 3,2 5,4 11,8 7,3 2,3 2,9 3,9 5,8 55,6 38,6 123,1 107,6 91,3 % 88,7 % helmikuu 133,9 118,8-15,1 82,3 83,4 3,9 5,5 11,1 7,6 2,6 3,6 8,1
LisätiedotNurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus
Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus Sanna Kykkänen, Perttu Virkajärvi, Maarit Hyrkäs, Arto Pehkonen, Tiina Hyvärinen,
LisätiedotKuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä
LisätiedotKohti happamien sulfaattimaiden hallintaa
Kohti happamien sulfaattimaiden hallintaa Ehdotus happamien sulfaattimaiden aiheuttamien haittojen vähentämisen suuntaviivoiksi Tietoa ja menetelmiä alunamaiden hallintaan -seminaari 8.12.2009 Siikajoki
LisätiedotAjankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA
Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA Raija Suomela 23.4.2013 Raija Suomela Nurmesta Satoa Perustaminen Korjuustrategia Kasvilajit ja lajikkeet Täystiheä kasvusto Lannoitus Karjanlanta ja
LisätiedotHappamat sulfaattimaat maa- ja metsätaloudessa seminaari Happamuuden torjuntakeinot maataloudessa
Happamat sulfaattimaat maa- ja metsätaloudessa seminaari 12.4.2019 Happamuuden torjuntakeinot maataloudessa ProAgria Länsi-Suomi ry, Kimmo Laine Sirppujoen vedenlaadun ja tulvasuojelun parantaminen - hanke
LisätiedotMetsänhoito happamilla sulfaattimailla OPAS SUUNNITTELIJOILLE JA KÄYTÄNNÖN TOIMIJOILLE
Metsänhoito happamilla sulfaattimailla OPAS SUUNNITTELIJOILLE JA KÄYTÄNNÖN TOIMIJOILLE Tiina Nieminen ja Hannu Hökkä Metsäntutkimuslaitoksen Metsät ja vesi tutkimusohjelma 2013-2017, ohjelmanjohtaja professori
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 14.9.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotSyysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 25.10.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotToimintamallit happamuuden ennakoimiseksi ja riskien hallitsemiseksi turvetuotantoalueilla (Sulfa II)
Toimintamallit happamuuden ennakoimiseksi ja riskien hallitsemiseksi turvetuotantoalueilla (Sulfa II) Hanke-esittely Mirkka Hadzic, SYKE Happamat sulfaattimaat Suomen rannikolla monin paikoin jääkauden
LisätiedotSULFAATTIMAIDEN OMINAISUUDET JA KARTOITTAMINEN
Peter Edén 2011 Peter Edén 2012 SULFAATTIMAIDEN OMINAISUUDET JA KARTOITTAMINEN Peter Edén, Jaakko Auri, Emmi Rankonen, Annu Martinkauppi ja Anton Boman 13.12.2012 1 MIKÄ ON HAPAN SULFATTIMAA? 1. Sulfidi(rikki)pitoinen
LisätiedotHavaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia
Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta - automaattiseurannan tuloksia 2005-2011 Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta
LisätiedotTalvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 2010-2011 - Tarkkailutulosten mukaan
Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu 21-211 - Tarkkailutulosten mukaan 4.1.211 1 Pintavesien tarkkailukohteet, Talvivaara Jormasjärvi Kolmisoppi Tuhkajoki Kalliojärvi Salminen Ylälumijärvi
LisätiedotRavinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat
Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat Peltokuivatuksen tarve ja vesistövaikutukset Gårdskulla Gård 2.6.2014 Maija Paasonen-Kivekäs Sven Hallinin tutkimussäätiö Peltoalueiden kuivatus Kuivatusmenetelmät
LisätiedotJatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama
Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta 2005-2011 Ravinne- ja kiintoainekuormituksen muodostuminen
LisätiedotKalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Kalium porraskokeen tuloksia 2013-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Maaperän Kalium-pitoisuus Vuoden 2012 yhteenvedosta voidaan todeta, että juurikasmaiden kaliumin (K) määrä on karkean arvion
LisätiedotSIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS
Miten lannoitan ensi keväänä? PINTALEVITYS SIJOITTAMINEN MAAHAN UREA AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS sade sade sade siemenlannoite ammoniumnitraatti kalsium NPKS
LisätiedotOhrakoelohkon havainnointia koekentällä. Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017
Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017 Lietteen levitys ohran oraalle Viljan lannoituksessa lietelannan typpi annetaan yleensä yhdellä kertaa ennen kylvöä.
LisätiedotKipsi vähentää peltomaan
Kipsi vähentää peltomaan fosforin f huuhtoutumista ht t t Liisa Pietola Ympäristömessut 3.3.2010 Raasepori Sisällys Miten fosfori huuhtoutuu pellolta Miksi ei saa huuhtoutua? Vähentämiskeinot Maanparannus
LisätiedotSirppujoki-hanke & Suosituksia alueen happamuuden torjuntaan
Sirppujoki-hanke & Suosituksia alueen happamuuden torjuntaan Antti Kaseva & Markus Mononen (Turun AMK) 12 huhtikuuta 2019, Laitila Happamat sulfaattimaat maa- ja metsätaloudessa Aiheet Sirppujoen vedenlaadun
LisätiedotRUUKIN RANTAPELTO SIIKAJOEN VALUMA-ALUEELLE TYYPILLISEN SULFAATTIMAAN MAAPROFIILIN KUVAUS
RUUKIN RANTAPELTO SIIKAJOEN VALUMA-ALUEELLE TYYPILLISEN SULFAATTIMAAN MAAPROFIILIN KUVAUS Markku Yli-Halla, Helsingin Yliopisto Raija Suomela, MTT Ruukki MTT Ruukin tutkimusasemalle (N 64 41,2, E 25 5,3
LisätiedotNurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus
Sivu 1 / 5 Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus Satoisan,
LisätiedotTehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa. Raija Suomela
Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa Raija Suomela Sadolla ja laadulla ON väliä -reseptejä onnistumiseen- Mestariksi Suomen merkittävimmässä tuotantokentässä Timotei!
Lisätiedotsade sade 2016 lämpötila lämpötila 2016
18 25 15 2 Sade, mm 12 9 6 15 1 5 Keskilämpötila, o C 3-5 sade 2-215 sade 216 lämpötila 2-215 lämpötila 216 Liite 1 Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry JAKSORAPORTTI Yhdistelmätaulukko
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 25.2.211 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 18.1.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotRavinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää
LisätiedotLuoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011
Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien
LisätiedotOikeanlainen perustamis- ja satovuoden lannoitus tuo selvää sadonlisää
Oikeanlainen perustamis- ja satovuoden lannoitus tuo selvää sadonlisää Antti Laine ja Merja Högnasbacka MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella keskisato nousuun -seminaari
LisätiedotLohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö
Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö Pellot tuottamaan tulosseminaari 7.2.2012 Joensuu Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli Sanna-Mari Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 6.7.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotAijalan Cu, Zn, Pb-kaivoksen aiheuttama metallikuormitus vesistöön ja kuormituksen mahdollinen hallinta
Aijalan Cu, Zn, Pb-kaivoksen aiheuttama metallikuormitus vesistöön ja kuormituksen mahdollinen hallinta Kaisa Martikainen, MUTKU-päivät 2017 Pro Gradu, Helsingin yliopisto, Geotieteiden ja maantieteen
LisätiedotMetsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa
Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Limnologipäivät 11.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Metsätalouden
LisätiedotBiokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena
Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi, Mari Räty, Ville Pyykkönen, Sari Luostarinen Halola-seminaari 12.2.214 Johdanto Lannan ravinteiden hyötykäytön
LisätiedotApila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus
Sivu 1 / 5 Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja
LisätiedotNurmien fosforilannoitus
Nurmien fosforilannoitus Separoitua tietoa lannasta ja ravinteista, Ravinnerenki- ja Lantalogistiikka-hankkeen tulosseminaari Kuopiossa 25.4.2019 Arja Mustonen, Maarit Hyrkäs ja Perttu Virkajärvi, Luke
LisätiedotHappamista sulfaattimaista ja Siikajoen alueen kartoituksesta
Happamista sulfaattimaista ja Siikajoen alueen kartoituksesta Peter Edén, Annu Martinkauppi ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus, Länsi-Suomen yksikkö, Kokkola Pertti Sevola 9.12.2009 1 Itämeren kehitys
LisätiedotSalaojitustekniikoiden vaikutukset satoon, maan rakenteeseen ja vesistökuormitukseen, PVO-tutkimushanke
Salaojitustekniikoiden vaikutukset satoon, maan rakenteeseen ja vesistökuormitukseen, PVO-tutkimushanke Peltokuivatuksen tarve ja vesistövaikutukset Gårdskulla Gård 2.6.2014 2.6.2014 Helena Äijö Salaojayhdistys
LisätiedotInnovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille
Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille Essi Saarinen, Perttu Virkajärvi, Arto Huuskonen, Maarit Hyrkäs, Markku Niskanen, Maiju Pesonen ja Raija Suomela MTT Miksi vilja ja nurmi eivät riitä? Viljelykierron
Lisätiedot1009/2017. Huonelämpötilan hallinnan suunnittelussa käytettävät säätiedot
Liite 1 Huonelämpötilan hallinnan suunnittelussa käytettävät säätiedot Huonelämpötilan hallinnan suunnittelussa käytetään taulukuissa L1.1-L1.4 esitettyjä säätietoja. Suomi on jaettu neljään säävyöhykkeeseen,
LisätiedotMaan rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä. Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala
Maan rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Maan rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä Pellon vesitalouden toiminta / pohjaveden korkeus Maalaji (mm. savespitoisuus,
LisätiedotSulfaattimaiden kartoitus ja lupaprosessin mukaiset tutkimukset tuotantoalueilla
Sulfaattimaiden kartoitus ja lupaprosessin mukaiset tutkimukset tuotantoalueilla Sulfa II -loppuseminaari ja Jukka Räisänen 13.5.2019 Milloin tarve sulfaattimaaselvitykselle? Liittyvät ympäristölupaan
LisätiedotTehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela
Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki Raija Suomela Sadolla ja laadulla ON väliä -reseptejä onnistumiseen- Mestariksi Suomen merkittävimmässä tuotantokentässä Timotei! Tuotannon
LisätiedotRaaka-aineesta rakennetuksi ympäristöksi
Kuva: Jyrki Vesa Raaka-aineesta rakennetuksi ympäristöksi RAKENNUKSET JA RAKENTEET, TIET, KADUT, RADAT, LENTOKENTÄT, SATAMAT, VAPAA-AJAN ALUEET, KRIISIAIKOJEN RAKENTAMINEN, RAKENNUSKANNAN KORJAUS JA KUNNOSSAPITO
LisätiedotLupahakemuksen täydennys
Lupahakemuksen täydennys 26.4.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-04-26 2 / 6 Lupahakemuksen täydennys Täydennyskehotuksessa (11.4.2012) täsmennettäväksi pyydetyt
LisätiedotNurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle
Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle Marika Laurila, Arto Huuskonen ja Sirkka Luoma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus, Tutkimusasemantie
LisätiedotMaakuntakaavoituksen tarpeet. Ympäristösuunnittelija Timo Juvonen Varsinais-Suomen liitto
Maakuntakaavoituksen tarpeet Ympäristösuunnittelija Timo Juvonen Varsinais-Suomen liitto Esityksen runko 1. Kooste liittojen näkökulmista 2. Entäpä tulevaisuus? Onko kaavoissa merkitty ekologisten käytäviä,
LisätiedotHALLAKOEASEMAN TIEDOTE N:o I
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS HALLAKOEASEMAN TIEDOTE N:o I Esko Koskenkorva ja Arvi Valmari Salaojaetäisyyden merkitys suoviljelyksen kuivatuksessa PELSONSUO 1975 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1 sivu 2. SÄLAOJÄETÄISYYSFOE
LisätiedotKeskusvedenpuhdistamon kaikki käyttötarkkailuraportit
1 (1) Keskusvedenpuhdistamon kaikki käyttötarkkailuraportit Terrafame on laatinut vuonna 2017 Kainuun ELY-keskukselle esityksen siitä, miten keskusvedenpuhdistamoa tarkkaillaan (käyttötarkkailu keskuspuhdistamon
LisätiedotKuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Siikaisten kunnan alueella
KUULUTUS VARELY/1831/2018 14.6.2018 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Siikaisten kunnan alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
LisätiedotRavustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2013
Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2013 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2012 myynnissä yhteensä
LisätiedotAlajärven ja Takajärven vedenlaatu
Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää
LisätiedotRuukista Essi Saarinen & Raija Suomela. Kuva: Maria Honkakoski
Virallisten lajikekokeiden tuloksia Ruukista 2011 Essi Saarinen & Raija Suomela Kuva: Maria Honkakoski MTT Ruukin ohrakoe 2011 Kuuma kesä Osin poutiva lohko Tauteja esiintyi i paljon 10 lajiketta Ei tautitorjunta
LisätiedotHappamat sulfaattimaat ja niiden tunnistaminen. Mirkka Hadzic Suomen ympäristökeskus, SYKE Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018
Happamat sulfaattimaat ja niiden tunnistaminen Mirkka Hadzic Suomen ympäristökeskus, SYKE Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 Kuva: https://commons.wikimedia.org/wiki/file:litorinameri_5000_eaa.svg
LisätiedotNurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät
Nurmesta Tulosta -hanke Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät Nurmex-tietoisku 16 Marita Jääskeläinen ProAgria Etelä-Pohjanmaa Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon
LisätiedotKEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2012
JÄÄLINJAT PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS J-P.Veijola 2.12.212 1 (2) ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 212 Talven 212 aikana jatkettiin vuonna 29 aloitettua
LisätiedotNurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki
Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki Sadonmittauksen merkitys Ruokinnansuunnittelu perustuu tietoon säilörehun varastomäärästä ja laadusta
LisätiedotLajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista
Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Ohran lajikekokeet 2012 Ohran lajikekokeet 2006-2011 Kauran lajikekokeet 2012
LisätiedotMATEK822 Pro Gradu seminaari Johannes Tiusanen 12.11.2002
MATEK / MAATALOUSTEKNOLOGIA SEMINAARIMONISTE MATEK822 Pro Gradu seminaari Johannes Tiusanen 12.11.2002 $,,4,,890 : 9:: ;4 2,, Helsingin yliopisto Maa- ja kotitalousteknologian laitos Tuulen teho ja tuulisuus
LisätiedotKesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta
Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä
LisätiedotRehumaissin viljelyohjeet
Rehumaissin viljelyohjeet MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä. Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen Activate
LisätiedotSäilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?
Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012
LisätiedotPeltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen
Kuva: Eliisa Punttila Peltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus SYKE 3.4.2019 1 Miten kipsi vaikuttaa? CaSO 4 2H 2 O Sato ja viljely Paljon rikkiä ja kalsiumia,
LisätiedotPeltojen kipsikäsittelystä tehoa maatalouden vesiensuojeluun
Peltojen kipsikäsittelystä tehoa maatalouden vesiensuojeluun SAVE-hankkeen loppuseminaari 26.10.2018 Kuva: Janne Artell Markku Ollikainen Helsingin yliopisto SAVE-hanke tutki Kipsin laajamittaisen levittämisen
LisätiedotUusimpia tuloksia nurmien kaliumlannoitustutkimuksista
Uusimpia tuloksia nurmien kaliumlannoitustutkimuksista Maarit Hyrkäs, Panu Korhonen, Arja Mustonen, Päivi Kurki & Perttu Virkajärvi, Luonnonvarakeskus Nurmi euroiksi - tutkittua tietoa nurmesta, naudasta
LisätiedotKokeet happamuuden hoidossa Putkipadot. Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari
Kokeet happamuuden hoidossa Putkipadot Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari Virtaamaan vaikuttavat rakenteet Tarkoituksena vaikuttaa ylivirtaama aikaiseen
LisätiedotPellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi
Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön Anne Kerminen Yara Suomi Maan rakenteen merkitys - kasvi on kasvupaikkansa vanki Hyvän sadon tekijät on pinnan alla Maaperän Rakenteelliset ominaisuudet
LisätiedotSalaojituksen edut ja vaikutukset maaperään pelto ei petosta salli. Janne Pulkka Etelä-Suomen Salaojakeskus
Salaojituksen edut ja vaikutukset maaperään pelto ei petosta salli Janne Pulkka Etelä-Suomen Salaojakeskus www.etela-suomensalaojakeskus.fi Peltomaan kunnon muodostuminen: 1. Toimiva ojitus - vastaa pellon
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
Lisätiedotsoveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio
Ympärivuotisen pumppauksen ja vesienkäsittelyn soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari 1.9.2011 Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Esityksen
LisätiedotPalkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa
Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu
LisätiedotTyöttömyysaste, työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat - Arbetslöshetstalet, arbetslösa arbetssökande och lediga arbetsplatser UUSIMAA - NYLAND
120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 Työttömyysaste, työnhakijat ja työpaikat - Arbetslöshetstalet, och Tiedot taulukkomuodossa ovat seuraavilla sivuilla. - Sifferuppgifterna finns på följande sidor.
Lisätiedot